Kaupunkiympäristölautakunnan lista 30.1.2018

Toim­inta­su­un­nitel­ma ja tulos­bud­jet­ti vuodelle 2018

Fokus taitaa olla siinä, sisäl­lytetäänkö tähän velvoita myy­dä maa­ta sadal­la miljoon­al­la vai säi­lyykö vuokraami­nen tasa-arvoise­na vaihtoehtona.

Huo­mat­takoon muuten, että kaupun­gin maan­vuokrat­u­lot ovat 210 miljoon­aa euroa. Tästä voi päätel­lä, että vuokrat­tavien tont­tien arvo on viiden mil­jardin euron luokkaa. Tämä siis vain niitä varten, jot­ka epäilevät kaupun­gin luottokelpoisuutta.

Pat­ter­imäen asemakaava

Pöy­dältä. Minus­ta tämä on kunnossa.

Ratikkalin­ja Nihti – Pasi­la Vallilan­laak­son läpi 

Vuosia sit­ten Vallilan laak­son läpi suun­nitelti­in bus­sikat­ua, tosin kokoomuk­sen paikallisy­hdis­tys halusi ava­ta tämä kadun myös autoli­iken­teelle. Tämä kaa­tui täpärästi, muis­taak­seni paheen­jo­hta­jan äänel­lä. Sitä oli edeltänyt tak­tikoin­ti, joka päät­tyi kaikkien tap­piok­si. Vihreät esit­tivät bus­sikadun sijas­ta ratikkaa, siis tätä, joka on nyt esil­lä. Lisäk­si oli hylkäävä vai­h­toe­hto. Väliäänestyk­sis­sä ratikkavai­h­toe­hto tak­tikoiti­in pois ja jäl­jelle jäi bus­sikatu ja hylkäämi­nen, ja hylkäämi­nen siis voit­ti. Nyt lop­ul­takin on esil­lä ratikkavaihtoehto.

Tämä ratikkalin­ja on hyvin tärkeä. Sil­lä las­ke­taan ole­van aikanaan jopa 50 000 matkus­ta­jaa päivässä. Sik­si on myös tärkeätä, että lin­ja on nopea.

Tämä on nyt vain saata­va läpi.

Anni Sin­nemäen vähän perus­teel­lisem­pi postaus asiasta.

https://www.facebook.com/annisinnemaki/posts/10156034760982974

Ase­makaa­va Mau­nun­nevantie 3

Kak­si huonokun­toista ker­rostaloa pure­taan ja tilalle raken­netaan viisi. Ker­rosneliömetrimäärä yli tuplaan­tuu. Noin sata uut­ta asukasta

Kah­den talon korot­ta­mi­nen Särkiniementiellä 

Talo­jen korot­ta­mi­nen osit­tain ker­roksel­la hatut­taa naa­pure­i­ta: näköala, var­jos­tus (!) ja muu harmi.

Ton­tin myymi­nen Hen­ri Borgströmin tiellä

Se, että tämä menee ilman tar­jouskil­pailua, johtuu siitä, että tätä yritet­ti­in ensin toiselle, uudelle taholle, mut­ta tämä vetäy­tyi han­kkeesta, kos­ka liian vaikea toteut­taa.  Menköön siis tämän ker­ran. Asun­noil­la on kiire.

= = =

Listal­la on yhteen­sä 22 kohtaa. Olen poimin­ut tähän hark­in­tani mukaan kiin­nos­tavim­mat. Nämä toimi­alalau­takun­nat ovat aika työteliäitä.

14 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 30.1.2018”

  1. Ihmette­len, miten Nihdin–Pasilan lin­jan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set on saatu noin hirvit­tävän korkeik­si. Kym­menisen vuot­ta sit­ten uud­is­ra­to­ja toteutet­ti­in noin 5 Me/km hin­nal­la ole­mas­saol­e­vaan kaupunki­rak­en­teeseen, kaik­ki kus­tan­nuk­set huomioiden. On vaikea uskoa kus­tan­nusten nousseen noin jyrkästi.

    Lin­ja sinän­sä on kyl­lä tarpeelli­nen ja perustel­tu. Har­mit­taa, että viime kier­ros meni pieleen Vallilan­laak­sos­sa. Nyt kuitenkin vaikut­taa siltä, että On Sovit­tu, että tämä toteu­tuu. Hyvä niin.

    Samal­la saadaan mie­lenki­in­toinen ref­er­enssi, ensim­mäi­nen pitkä osu­us, joka toteu­tuu uusil­la suunnitteluperiaatteilla.

  2. Teethän nyt sit­ten kaikke­si, että tuo tont­tien myyn­tivelvoite putoaa suun­nitelmista. Käsit­tämätön type­r­yys kaupun­gin näkökul­mas­ta. Ilkeämieli­nen epäil­isi raken­nut­ta­jien ja gryn­derei­den lob­baus­ta, jos hom­maa ei voisi selit­tää siiloutuneen hallinnon lyhyt­näköis­ten tavoit­tei­den ja rajoit­tei­den itsesyn­nyt­tämänä läjänä. 

    Vallilan­laak­son joukkoli­iken­ney­htey­destä on san­ot­ta­va, että joskus viivästymi­nen on hyväk­si. Asi­at tule­vat tehtyä parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Raitio­vaunu ei pilaa puis­toaluet­ta samoin kuin bus­sit oli­si­vat tehneet JA nyt kun Kru­unusil­loista on päätös, poikit­taisy­hteys Kalasa­ta­man ja Pasi­lan välil­lä tulee ennem­min kuin myöhem­min vaa­ti­maan raitio­vau­nun kap­a­siteet­tia. Sekin voi käy­dä ahtaaksi.

  3. Kalasa­ta­man raiti­otie vaatii 33 miljoon­al­la varautu­mista Sörnäis­ten­tun­neli­in? Jep jep.

  4. Val­tu­us­to hylkäsi Vallilan­laak­son bus­sikadun vuon­na 2012, kos­ka ELY-keskuk­sen mukaan yleiskaavas­sa Vallilan­laak­so on kaupunkipuis­toa. Sen voi jokainen tode­ta myös käymäl­lä itse paikalla.

    Sen jäl­keen alue muutet­ti­in uudessa vuo­den 2016 yleiskaavas­sa vähin äänin liiken­nealueek­si, ja nyt suun­nitel­mat on kaivet­tu uud­estaan esi­in. Täl­lä ker­taa suun­nitel­ma on tehty vain raitio­vaunulin­jauk­selle, mut­ta yhtäkaik­ki täl­lainen väylä halkaisee puis­ton kah­tia. Myöhem­min väylän ja puis­ton käyt­töä on myös help­po laa­jen­taa, kun­han puis­to ensin saadaan avat­tua liikennekäyttöön.

    Vallilan­laak­so on hel­posti kier­ret­tävis­sä ole­mas­saole­via katu­ja käyt­täen. Ara­bi­as­ta ja Kalasa­ta­mas­ta pääsee Pasi­laan jo nyt Mäkelänkat­ua pitkin, mis­sä on jo kiskotkin valmi­ina oma­l­la kaistal­laan. Myös Sturenkadul­la on kiskot valmi­ina. Vallilan­laak­son puis­to pitäisi lop­ul­takin jät­tää rauhaan.

  5. Aika kalli­ik­si tulee tuo Sörnäis­ten­tun­nelin varaus. Ja myöhem­min noil­la upon­neil­la kus­tan­nuk­sil­la tul­laan sit­ten perustele­maan han­kkeen toteut­tamista, mikä on aika ongel­mallista, kun han­kkeen hyöty/kustannus on selvi­tyk­sen mukaan 0,13, eli ker­ras­saan surkea. Kan­nat­taisiko vain luop­ua varauksesta?

    https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-05–28_Kslk_15_El/9CE52E99-87EF-45FD-BCA8-5829DAE0B0A9/Liite.pdf

    Saman selvi­tyk­sen mukaan Sörnäis­ten­tun­nelin H/K nousee kyl­lä niukasti päälle ykkösen, MIKÄLI myös keskus­tatun­neli ja Pasi­lan­väylä toteutetaan. Se on vain melko epäre­al­isti­nen ske­naario, kos­ka Helsingillä tuskin on varaa panos­taa paria mil­jar­dia euroa naa­purikun­ta­lais­ten suju­vam­paan keskus­ta-autoilu­un. Eri asia, jos kus­tan­nuk­set jotenkin jaet­taisi­in kaikkien seudun kun­tien kesken. Lisäk­si H/K‑arvo 1,28 ei sekään ole kovin hyvä, kun yleen­sä tiehankkei­den H/K:t, jot­ka perus­tu­vat lasken­nal­lisi­in aikasäästöi­hin, ovat luokkaa 2–5. Eikä pidä tietenkään tui­jot­taa ain­oas­taan H/K‑lukuja, mut­ta tun­neli­hankkeis­sa on ihan reaal­i­maail­mas­sakin se sisään­raken­net­tu ongel­ma, että hyödyt eivät ole paljon sen suurem­pia kuin maan­pääl­lisil­lä han­kkeil­lakaan, mut­ta kus­tan­nuk­set ovat moninkertaiset.

    Näin ulkop­uolisen silmin kan­takaupun­gin luke­mat­tomis­sa tun­neli­v­a­rauk­sis­sa lie­nee osit­tain kyse siitä, että autop­uolueenkin val­tu­ute­tut asu­vat pääasi­as­sa kan­takaupungis­sa tai aivan sen lähistöl­lä ja halu­a­vat tietenkin “pois­taa ruuhkat” ensisi­jais­es­ti omas­ta naa­pu­rus­tostaan. Jotenkin sitä itse kuvit­telisi, että ns. yleisen edun kannal­ta olisi järkeväm­pää käyt­tää kan­takaupun­gin tun­nelei­hin varatut rahat maan­pääl­lisi­in paran­nuk­si­in jos­sain kehätei­den var­sil­la, jos­sa jokaista investoitua euroa kohti saisi paljon enem­män vastinet­ta. Tämä Sörnäis­ten­tun­neli ei tai­da myöskään vapaut­taa tont­ti­maa­ta yhtään tai nos­ta maan arvoa?

    1. Saman selvi­tyk­sen mukaan Sörnäis­ten­tun­nelin H/K nousee kyl­lä niukasti päälle ykkösen, MIKÄLI myös keskus­tatun­neli ja Pasi­lan­väylä toteutetaan. 

      En ole lainkaan var­ma, että Sörnäis­ten tun­neli on kan­nat­ta­va han­ke, mut­ta jos se on, kan­nat­tavu­us tulee maankäytöstä — vapau­ut­taa maa­ta rak­en­tamiselle — eikä liiken­teel­li­sistä hyödyistä.

  6. Mik­si Borgströmintie 2:n tont­ti myy­dään, mik­si ei vuokra­ta? Viereisen Borgströmin­mäen kaik­ki yhtiöt ovat vuokra­ton­til­la ja kaupun­ki saa niistä tuot­toa vuodes­ta toiseen. Asi­akir­jo­jen mukaan ko. ton­tille raken­netaan toki vuokra-asun­to­ja mut­ta niiden vuokrakäyt­tövelvoite on rajat­tu 10 vuo­teen eli sit­ten ne voi real­isoi­da; var­maankin hyvänä sijoituk­se­na nyky­omis­ta­jan kannalta.

  7. Oden val­in­to­jen ulkop­uolelta halu­an nyt etukä­teen onnitel­la että Kalasa­ta­man ratik­ka on saatu Leonkadul­la 18m katukuilus­sa oma­lle kaistalleen. Tästä voi ottaa jatkos­sa oppia!

    Tätä voi ver­ra­ta siihen että Raide-Jok­eri joutuu kulke­maan sekali­iken­nekaistal­la 22m katutilassa.

  8. Jahas ja sit­ten kun menin nois­sa kaduis­sa sekaisin, niin huo­masin, että tämän ratikka­su­un­nutel­man pakolli­nen pul­lonkaula on luo­tu tosi­aan Leonkadulle. Tilaa olisi enem­män kuin Junonkadul­la mut­ta jostain syys­tä tuos­sa lukee että Leonkadul­la sekali­ikenne. Ei ole edes kehdat­tu lait­taa leikkausku­via. Ja minä kun niin jo innostuin…

  9. MikkoR:
    Jahas ja sit­ten kun menin nois­sa kaduis­sa sekaisin, niin huo­masin, että tämän ratikka­su­un­nutel­man pakolli­nen pul­lonkaula on luo­tu tosi­aan Leonkadulle. Tilaa olisi enem­män kuin Junonkadul­la mut­ta jostain syys­tä tuos­sa lukee että Leonkadul­la sekali­ikenne. Ei ole edes kehdat­tu lait­taa leikkausku­via. Ja minä kun niin jo innostuin…

    Tuo Leonkatu on var­maan ajatel­tu jonkin­laisek­si kokeiluk­si: jos (kun) jär­jeste­ly ei toi­mi, sekakai­stat pois­te­taan. Tätä tietysti edeltää noin 15 vuot­ta jatkunut käden­vään­tö siitä, toimi­iko ne vai ei. Toim­intat­a­paa kut­su­taan ket­teräk­si ja kokeil­e­vak­si päätöksenteoksi.

  10. Kuin­ka paljon tont­ti­maa­ta Sörnäis­ten­tun­neli muka­mas vapaut­taisi? Eihän se pois­taisi ain­ut­takaan tietä maan päältä. Ettei se vain olisi jo otet­tu huomioon tuos­sa 0,13 hyöty/kustannussuhteessa?

    Nau­ret­tavaa jos 33 miljoon­aa upote­taan tähän.

  11. Leonkatu on tuos­sa kohtaa 22 metriä lev­eä. Hyvin sinne ratikkakai­stat mah­tuu, jos niin tah­do­taan. Sinne on nyt hyväksyt­ty katusu­un­nitel­ma, jos­sa on kadun­var­sipysäköin­tiä kohta­laisen ahtaal­la mitoituk­sel­la (2 m park­ki, 7 m kai­stat ja 2 m park­ki) eli reunakivestä huoli­mat­ta tuol­la saadaan lumi­talv­ina hienos­ti jumitet­tua ratikkali­ikenne. Hel­posti tun­tuu uno­htu­van se, että ratikkalin­ja on juuri niin epälu­otet­ta­va kuin sen heikoiten toteutet­tu kohta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.