Kauanko yksiöiden ylikysyntä jatkuu?

Hel­sin­ki päät­ti 15 vuot­ta sit­ten, että tavoit­te­lem­me uudis­tuo­tan­nos­sa 75 neliön kes­ki­ko­koa. Olin teke­mäs­sä tätä pää­tös­tä. Espoos­sa kes­ki­ko­ko oli 91 neliö­tä, joten tavoi­te ei ollut kovin radikaali.

Lap­si­per­hei­den asia on ollut asun­to­po­li­tii­kan kes­kiös­sä kaut­ta aiko­jen. Emme pitä­neet hyvä­nä, että nuor­ten per­hei­den on muu­tet­ta­va pois, kun lap­sia tulee.

Kau­pun­gin­kans­lian vir­ka­mie­het muut­ti­vat asian aivan toi­sek­si päät­tä­mäl­lä, että kes­ki­ko­ko kos­kee­kin saman­lai­se­na jokais­ta tont­tia, kun alku­pe­räi­nen tavoi­te kos­ki koko kau­pun­kia kes­ki­mää­rin isot oma­ko­ti­ta­lot mukaan luettuina.

Koko kau­pun­kia aja­tel­len 75 neliö­tä oli jär­ke­vä tavoi­te, mut­ta tont­ti­koh­tai­se­na nor­mi­na höl­mö. Asun­to­ja sai olla 1500 neliön ker­ros­ta­los­sa kor­kein­taan 20. Jos nii­hin oli­si raken­net­tu kym­me­nen 25 neliön yksiö­tä, mui­den asun­to­jen oli­si olla pitä­nyt kool­taan kes­ki­mää­rin 125 neliö­tä. Ei siis voi­tu teh­dä yksiöitä.

Lap­si­per­heil­le oli kui­ten­kin tär­keä­tä vain, että per­hea­sun­to­ja oli tar­peek­si, ei se, min­kä kokoi­sia oli­vat muut asunnot.

Nyt tuos­sa 1500 neliön talos­ta pitää vara­ta 750 neliö­tä per­hea­sun­noil­le. Loput saa­vat olla min­kä kokoi­sia tahan­sa. Talos­sa voi siis olla esi­mer­kik­si kym­me­nen 75 neliön kol­mio­ta ja kol­me­kym­men­tä 25 neliön yksiötä.

Yksiöi­tä tulee nyt pal­jon. Hyvä niin, vaik­ka vähän minua kau­his­tut­taa, men­nään­kö täs­sä rymi­näl­lä päin tois­ta lai­taa. Yksiöi­den kova kysyn­tä joh­tuu osit­tain tila­päi­sis­tä teki­jöis­tä, mut­ta toi­voak­se­ni talot raken­ne­taan kes­tä­mään sata vuot­ta. Voi seu­ra­ta ilmiö, jota talous­tie­teis­sä kut­su­taan sikasykliksi.

Yksiöi­den kysyn­tä on kova, kos­ka nii­tä raken­net­tiin täs­sä välis­sä lii­an vähän. Mark­ki­nat tasa­pai­not­tu­vat ehkä nopeastikin.

Osit­tain yksiöi­den kysyn­tä on peräi­sin asu­mi­sen tukeen teh­dyis­tä muu­tok­sis­ta. Ennen mak­si­maa­li­seen asu­mis­tu­keen tar­vit­si riit­tä­vän suu­ren asun­non – yhden hen­gen talou­des­sa 37 neliö­tä – nyt saman 408 euroa saa kuin­ka pie­neen tahan­sa. Jos tämä muu­te­taan takai­sin, asun­to­jen kysyn­tä muut­tuu yhdes­sä yössä.

Opis­ke­li­joi­den asu­mis­tu­ki muu­tet­tiin vähän epä­huo­mios­sa taval­la, joka lähes pakot­ti opis­ke­li­jat kimp­pa­käm­pis­tä yksiöi­hin. Tämä on jo pää­tet­ty perua, mut­ta kulu­van luku­vuo­den asu­mis­rat­kai­sut on jo teh­ty. Ensi syk­sy­nä näh­dään, mitä tapahtuu.

Usein kuu­lee sanot­ta­van, että Hel­sin­gin asuin­kun­nis­ta 80 pro­sent­tia on yhden tai kah­den hen­gen talouk­sia. Mekin kuu­lum­me vai­mo­ni kans­sa tähän jouk­koon nyt kol­men lap­sem­me muu­tet­tua kotoa. Emme ole muut­ta­mas­sa yksi­öön, eivät­kä ole muut­kaan kal­tai­sem­me. Pie­nis­tä asun­to­kun­nis­ta puo­let on ikäihmisiä.

Yksiöi­tä halua­vat lähin­nä yksin asu­vat nuo­ret ja eron­neet mie­het. Nuor­ten osuus asun­to­kun­nis­ta tulee las­ke­maan, kos­ka ikä­luo­kat pie­ne­ne­vät.  Nuor­ten muut­to maa­kun­nis­ta ehtyy, kos­ka nuo­ria on niis­sä aina vain vähemmän.

Hel­sin­gin seu­dul­le on lisäk­si kasau­tu­mas­sa kai­ken muun ohel­la vas­tuu myös Suo­mes­sa syn­ty­vis­tä lap­sis­ta, joten jat­kos­sa tar­vi­taan lisää perheasuntoja.

Eri­tyi­ses­ti nii­tä tar­vi­taan kan­ta­kau­pun­kiin, kos­ka urbaa­niin elä­mään tykäs­ty­neet eivät halua enää muut­taa las­ten takia muu­al­le. Kovin iso­ja nii­den ei tar­vit­se olla, kos­ka urbaa­niin elä­mään kuu­luu ahdas asu­mi­nen. Elä­mä on kodin ulkopuolella.

Tus­kin­pa kui­ten­kaan vuo­si­kym­men­ten jäl­keen­kin Suo­mes­sa asu­taan sel­väs­ti ahtaam­min kuin muualla.

Kai­ken kaik­ki­aan: Nyt kan­nat­taa kyl­lä raken­taa yksiöi­tä, kos­ka ne mene­vät kau­pak­si, mut­ta koko­naan eri asia on, kan­nat­taa­ko nii­tä ostaa. Tur­val­li­sin­ta oli­si ostaa muun­nel­ta­via ja yhdis­tet­tä­viä asun­to­ja – sel­lai­sia joi­ta teh­tiin ennen.

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Arvopaperilehdessä

141 vastausta artikkeliin “Kauanko yksiöiden ylikysyntä jatkuu?”

  1. Jos kak­si asun­toa suunnitellaan/rakennetaan siten, että ne voi­daan yhdis­tää, ne tuli­si nor­mi­mie­les­sä las­kea yhdek­si asun­nok­si. Toi­si joustavuutta. 

    Jos epäi­lyt­tää, niin voi­si­vat olla yhte­nä osak­kee­na, jol­loin osta­ja voi­si lait­taa toi­sen osuu­den vuokralle.Valitettavasti näi­tä ”pal­ve­li­jan” asun­to­ja ei enää rakenneta.

  2. Eli ensin teh­tiin yksi kei­no­te­koi­nen ja tar­jon­taa rajoit­ta­va eli hin­to­ja nos­ta­va nor­mi työ­pöy­dän taka­na, todet­tiin että pie­leen menee ja ryh­dyt­tiin kor­jaa­maan toi­sel­la normilla. 

    Kan­nat­tai­si­ko­han hie­man aja­tel­la. Vaik­ka on kovas­ti hin­ku juma­lak­si tai dik­taat­to­rik­si niin ihmi­set kui­te­kin toi­mii niin kuin ihmi­set toi­mii. Ja kaupungissa/demokratiassa ihmi­set käyt­tää sitä valtaa.

    Jokai­nen kei­no­te­koi­nen yri­tys sanel­la ihmi­sil­le mitä näi­den pitää teh­dä joh­taa aina arvaa­mat­to­maan suuntaan.

  3. Nykyi­set uudis­tuo­tan­toa­sun­not­han ovat aivan kama­lia: puo­let pin­ta-alas­ta on kyl­py­huo­net­ta, makuu­huo­nei­siin ei mah­du muu­ta kuin sän­ky ja keit­tiö sei­soo olk­ka­rin nur­kas­sa, vaik­ka oli­si sadan neliön asunto.

    Kan­nat­tai­si var­maan raken­taa sel­lai­sia nel­jän huo­neen asun­to­ja, joi­den poh­ja­rat­kai­su mah­dol­lis­taa kol­men opis­ke­li­jan kimppakämpän.

  4. Toi­sin kuin Osmo tote­aa, yksiöi­tä eivät halua nuo­ret mie­het eivät­kä eron­neet. Yksiös­sä ei halua asua kukaan. En tie­dä ketään, joka ei vaih­tai­si yksiö­tään kak­sioon, jos se ei muo­dos­tai­si talou­del­lis­ta taakkaa.

    Asu­mi­sen kal­leus Hel­sin­gis­sä on koko maan suu­rim­pia talou­den jar­ru­ja. Raken­nusoi­keu­des­ta ran­kai­se­mi­nen esim 2000 e/neliö vaik­ka­pa Eiran ran­nan asun­nois­sa valuu pik­ku­hil­jaa mui­hin­kin asun­toi­hin. Todel­la lyhyt­nä­köis­tä toimintaa.

    Raken­nusoi­keus vapaak­si. Jos ton­tin omis­ta­ja esim. Mei­lah­des­sa halu­aa pur­kaa neli­ker­rok­si­sen ker­ros­ta­lon­sa ja raken­nut­taa pai­kal­le 14-ker­rok­si­sen talon, niin se tuli­si sal­lia. Maa tuli­si parem­min käyt­töön. Asuk­kai­ta oli­si tii­viim­min (mah­dol­lis­taa kau­pat ja muut pal­ve­lut lähel­le) ja ennen kaik­kea: asu­mi­sen hin­ta pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä hal­pe­ni­si, jol­loin kulu­tuk­seen (pal­ve­lui­den käyt­töön) jäi­si enem­män rahaa. Kor­keal­le raken­ta­mal­la voi­tai­siin saa­da pait­si lisää asun­to­ja, myös enem­män vihe­ra­luei­ta, jos tätä osat­tai­siin vähän­kään suunnitella.

    Get out of the box, Osmo!

  5. Ehdot­to­mas­ti ollaan menos­sa asun­to­jen koos­sa epä­ter­vee­seen suun­taan. Ei ainoas­taan sii­nä, että teh­dään yksiöi­tä, vaan vie­lä enem­män sii­nä, että se kol­mio teh­dään 75 neliön sijaan 65 neli­öön, jos­ta vie­lä nyky­mää­räys­ten mukai­set kyl­py­huo­neet, keit­tiöt ja etei­set syö­vät pal­jon van­ho­ja asun­to­ja suu­rem­man osan. Asun­nois­ta ollaan ihan oikeas­ti teke­mäs­sä tar­peet­to­man ahtai­ta, var­sin­kin kun ote­taan huo­mioon että val­jyy­den (=tyh­jä neliö kes­kel­lä huo­net­ta) mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on todel­la pieni.

    Kaa­va­mää­räyk­siin pitäi­si entis­tä enem­män lait­taa pork­ka­noi­ta väl­jyy­den teke­mi­sek­si. Vaik­ka sään­tö joka sal­li­si vaa­te-/ko­din­hoi­to­huo­nei­den raken­ta­mi­sen raken­nusoi­keu­den lisäk­si, tai sit­ten vie­lä radi­kaa­lim­min raken­nusoi­keu­den itsen­sä voi­si mää­ri­tel­lä neliöi­den sijaan huo­nei­na. Eli sil­le enti­sel­le 1500 neliön ton­til­le sai­si raken­taa 60 huo­net­ta, ja jos gryn­de­ri ahneuk­sis­saan raken­tai­si vain 100 neliön jät­tiyk­siöi­tä, niin mikäs sen mukavampaa.

  6. Yksiöi­tä halua­vat lähin­nä yksin asu­vat nuo­ret ja eron­neet miehet. ”

    Mitä eron­neet nai­set sit­ten haluavat?

  7. Ei ole tot­ta.: En tie­dä ketään, joka ei vaih­tai­si yksiö­tään kak­sioon, jos se ei muo­dos­tai­si talou­del­lis­ta taakkaa.

    Itse en työt­tö­mä­nä mie­he­nä näyt­tä­nyt kel­paa­van yksiöi­hin (työt­tö­mät mie­het ovat vuo­kra­nan­ta­jien kan­nal­ta ris­ki­ryh­mä), niin menin omais­ten rahal­li­ses­ti avus­ta­ma­na asu­mi­soi­keus­a­sun­toon. Ja kun täs­sä­kin asun­to­luo­kas­sa oli pulaa yksiöis­tä, mon­ta vuot­ta odo­tet­tua­ni ja muut­to­tar­peen tul­tua akuu­tik­si en voi­nut lopul­ta muu­ta kuin ottaa kaksion.

    Nyt sit­ten asun 45,5 m² kokoi­ses­sa kak­sios­sa, vaik­ka minul­le riit­täi­si pari­kym­men­tä neliö­tä. Kiva nyt sit­ten mak­saa nois­ta neliöis­tä, kun asun­nos­sa on puo­let lii­kaa ja kiva, että ne läm­mi­te­tään. Toi­nen huo­ne on kir­jai­mel­li­ses­ti tyh­jil­lään. On siel­lä sen­tään talon muka­na tule­vat vaatekaapit.

  8. Pir­jo:
    Jos kak­si asun­toa suunnitellaan/rakennetaan siten, että ne voi­daan yhdis­tää, ne tuli­si nor­mi­mie­les­sä las­kea yhdek­si asun­nok­si. Toi­si joustavuutta. 

    Jos epäi­lyt­tää, niin voi­si­vat olla yhte­nä osak­kee­na, jol­loin osta­ja voi­si lait­taa toi­sen osuu­den vuokralle.Valitettavasti näi­tä ”pal­ve­li­jan” asun­to­ja ei enää rakenneta.

    Tätä samaa olen ehdot­ta­nut. Meil­lä on täs­sä 72 raken­ne­tus­sa ara­va-talo­sa kak­si neliö­tä, jos­sa on ns kotia­pua­lio­sen huo­ne omal­la sisään­käyn­ni­lä ja WC:llä. Sen voi halu­tes­sa vuor­ka­ta ulos.

    Mik­si esim. HS ei ole asias­ta kir­joit­ta­nut? Olen kyl­lä kir­jo­tia­nu prei­ve­jöä toi­mi­tuk­sel­le, mut­ta eivät oel noteeranneet.

  9. Opis­ke­li­joi­den asu­mis­tu­ki muu­tet­tiin vähän epä­huo­mios­sa taval­la, joka lähes pakot­ti opis­ke­li­jat kimp­pa­käm­pis­tä yksiöihin.”

    Opis­ke­li­joil­le kan­nat­tai­si var­maan teh­dä myös 7 neliön solu­kämp­piä. Ystä­vä­ni vuo­kra­si hoa­sil­ta solun muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Rei­lu 60 neliö­tä ja jotain 250 euroa. Samas­sa käm­päs­sä oli kir­joil­la pari Hel­sin­ki­läis­tä, mut­ta koko opis­ke­luai­ka­na kum­paa­kaan ei näky­nyt. Ole­tan siis, että Hel­sin­ki­läi­sen kan­nat­taa ottaa solu kir­joil­leen, jot­ta saa kovem­mat tuet ja asua edel­leen siel­lä, mis­sä tykkää.

  10. Ei ole tot­ta.:
    Toi­sin kuin Osmo tote­aa, yksiöi­tä eivät halua nuo­ret mie­het eivät­kä eron­neet. Yksiös­sä ei halua asua kukaan. En tie­dä ketään, joka ei vaih­tai­si yksiö­tään kak­sioon, jos se ei muo­dos­tai­si talou­del­lis­ta taakkaa.

    Asu­mi­sen kal­leus Hel­sin­gis­sä on koko maan suu­rim­pia talou­den jar­ru­ja. Raken­nusoi­keu­des­ta ran­kai­se­mi­nen esim 2000 e/neliö vaik­ka­pa Eiran ran­nan asun­nois­sa valuu pik­ku­hil­jaa mui­hin­kin asun­toi­hin. Todel­la lyhyt­nä­köis­tä toimintaa.

    Raken­nusoi­keus vapaak­si. Jos ton­tin omis­ta­ja esim. Mei­lah­des­sa halu­aa pur­kaa neli­ker­rok­si­sen ker­ros­ta­lon­sa ja raken­nut­taa pai­kal­le 14-ker­rok­si­sen talon, niin se tuli­si sal­lia. Maa tuli­si parem­min käyt­töön. Asuk­kai­ta oli­si tii­viim­min (mah­dol­lis­taa kau­pat ja muut pal­ve­lut lähel­le) ja ennen kaik­kea: asu­mi­sen hin­ta pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä hal­pe­ni­si, jol­loin kulu­tuk­seen (pal­ve­lui­den käyt­töön) jäi­si enem­män rahaa. Kor­keal­le raken­ta­mal­la voi­tai­siin saa­da pait­si lisää asun­to­ja, myös enem­män vihe­ra­luei­ta, jos tätä osat­tai­siin vähän­kään suunnitella.

    Get out of the box, Osmo! 

    Sinän­sä kan­na­tet­ta­vaa, mut­ta anne­taan­ko maa­no­mis­ta­jal­le myös ääre­tön oikeus var­jos­taa naa­pu­ri­tont­tia ja ääre­tön oikeus tur­mel­la naa­pu­ri­tont­tien maisemat?

    Raken­nus­ten vai­ku­tus ulot­tuu kau­as nii­den tont­tien ulko­puo­lel­le ja minus­ta on syy­tä kysee­na­lais­taa myös se, että onko maa­no­mis­ta­juus juma­luu­des­ta seu­raa­va voima.

    Suo­mes­sa tilan­ne on ollut vähän jär­ke­väm­pi kuin monis­sa muis­sa mais­sa kii­tos kai­vos­la­kien ja joka­mie­he­noi­keuk­sien. Jos kau­pun­gis­sa sal­li­taan täy­sin naa­pu­ri­tont­tien asu­keis­ta riip­pu­ma­ton raken­ta­mi­nen, niin ei sil­lä­kään vält­tä­mät­tä kovin hyvää jäl­keä tule.

    Itse olen kier­rel­lyt jon­kin ver­ran maa­il­maa ja kyl­lä nuo 6–8 ker­rok­si­ses umpi­kort­te­lit viis­te­tyil­lä katoil­la tar­joa­vat jo ihan ok asu­kas­ti­hey­den. Pis­te­ta­lo­tor­nit ovat usein aika ikä­viä ympäristölle. 

    Googlaa vaik­ka Züric­hin har­daun tor­nit ja mie­ti, että nos­tai­si­vat­ko vai las­ki­si­vat­ko ne Bule­var­dil­le raken­net­taes­sa koko alu­een arvoa koko­nai­suu­te­na? Var­mast­kin ne itse talo­jen asun­not ja toi­mis­tot oli­si­vat arvok­kai­ta, mut­ta moni naa­pu­rin arvo­ta­lo taas jäi­si var­joon ja nii­den asun­to­jen halut­ta­vuus voi­si romah­taa­kin. Voin hyvin kuvi­tel­la, että kat­to­te­ras­sil­li­nen asun­to jon­ka näky­mien eteen teh­dään tuol­lai­nen menet­tää arvonsa.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ero­neet nai­set halua­vat itsel­leen ja lap­sil­leen vähän isom­mat asunnot.

    Ele­tään pian 2020-lukua. Yhteis­huol­ta­juu­den ja vuo­roa­su­mi­sen pitäi­si olla jo nyt “ole­tus­a­se­tus”. Ja yhä enem­män tulee ole­maan, kun suku­pol­vet vaih­tu­vat. Itse asias­sa asu­mi­sen koko­nais­kus­tan­nuk­set tule­vat jon­kin ver­ran kas­va­maan kun lap­sel­la pitää olla huo­ne kah­des­sa asun­nos­sa. Kak­sio on siis myös eron­neel­le isäl­le mini­mi. (Mie­les­tä­ni yhteis­huol­ta­juu­den ja vuo­roa­su­mi­sen pitäi­si olla nor­mi — ja jos halu­aa poi­ke­ta täs­tä nor­mis­ta, se pitäi­si erik­seen perus­tel­la, mik­si toi­nen eron­nut osa­puo­li ei ole kyke­ne­vä tai halu­kas vuo­roa­su­mi­seen ja sen muka­naan tuo­miin jär­jes­te­lyi­hin — tosin ei tätä huo­mioi yhteiskuntakaan.)

  12. Kau­an­ko yksiöi­den yli­ky­syn­tä jatkuu?”

    Olet­taen että kyse on Hel­sin­gis­tä, niin jat­kuu niin kau­an kun EKP jat­kaa rahan pai­na­mis­ta ja kor­ko­ta­son pitä­mis­tä jopa nega­tii­vi­se­na. Tämä saa sijoit­ta­jat pää kuu­ma­na ostok­sil­le. Kupla pul­lis­tuu pul­lis­tu­mis­taan kun­nes poksahtaa.

    Toi­nen iso teki­jä on yli­mi­toi­tet­tu asu­mi­sen tuke­mi­nen. Opis­ke­li­joi­den asu­mis­tu­ki käy­tän­nös­sä mel­kein tuplat­tiin vii­me syk­sy­nä. Sen mer­kit­tä­vä leik­kaa­mi­nen lopet­tai­si yli­ky­syn­nän välit­tö­mäs­ti, tosin samal­la lop­pui­si Vih­rei­tä kan­ta­va Kallio-ilmiö.

  13. Jari S.: Itse en työt­tö­mä­nä mie­he­nä näyt­tä­nyt kel­paa­van yksiöi­hin (työt­tö­mät mie­het ovat vuo­kra­nan­ta­jien kan­nal­ta ris­ki­ryh­mä), niin menin omais­ten rahal­li­ses­ti avus­ta­ma­na asu­mi­soi­keus­a­sun­toon. Ja kun täs­sä­kin asun­to­luo­kas­sa oli pulaa yksiöis­tä, mon­ta vuot­ta odo­tet­tua­ni ja muut­to­tar­peen tul­tua akuu­tik­si en voi­nut lopul­ta muu­ta kuin ottaa kaksion.

    Nyt sit­ten asun 45,5 m² kokoi­ses­sa kak­sios­sa, vaik­ka minul­le riit­täi­si pari­kym­men­tä neliö­tä. Kiva nyt sit­ten mak­saa nois­ta neliöis­tä, kun asun­nos­sa on puo­let lii­kaa ja kiva, että ne läm­mi­te­tään. Toi­nen huo­ne on kir­jai­mel­li­ses­ti tyh­jil­lään. On siel­lä sen­tään talon muka­na tule­vat vaatekaapit.

    Tee sii­tä huo­nees­ta har­ras­te­huo­ne tai oma kuntosali.

  14. Piir­re­tään dia­gram­mi:, vaa­ka-akse­lil­la on aika ihmi­sen syn­ty­mäs­tä kuo­le­maan ja pys­ty­ak­se­lin mit­ta­ri­na raha euroina.

    Piir­re­tään kak­si käy­rää dia­gram­miin: ensin yksi joka kuvaa hen­ki­lön tulo­ja kuu­kau­des­sa elä­män alus­ta elä­män lop­puun. (Käy­rän alle jää­vä pin­ta-ala on hen­ki­lön koko elä­män aika­na tie­naa­mat tulot).

    Ja sen jäl­keen anne­taan hen­ki­lön piir­tää itse käy­rä sii­tä, että mil­loin hän nuo rahat haluai­si käyt­tää (lop­pu­tu­lok­se­na pitää pin­ta-alan olla sama).

    Jos ver­tail­laan näi­tä kah­ta käy­rää ja ne huo­ma­taan, että ne eivät ole ident­ti­set, niin voi­daan teh­dä joh­to­pää­tös jon­ka mukaan hen­ki­lön tulot eivät vas­taa elä­män het­kel­li­siä kulu­tus­tar­pei­ta, vaik­ka eli­niän yli nor­ma­li­soi­tu­na tulot kat­tai­si­vat aivan mai­nion elin­ta­son. Jos­kus rahaa on käy­tös­sä aivan lii­an vähän ja jos­kus vas­taa­vas­ti sitä on yli tarpeiden.

    Käy­rät näyt­tä­vät myös kovas­ti eri­lai­sil­ta eri yhteis­kun­nis­sa. Jen­keis­sä nuo­ri ihmi­nen tar­vit­see hir­veät mää­rät rahaa mak­saak­seen satoi­hin tuhan­siin nouse­vat yli­opis­to­jen luku­kausi­mak­sut samal­la kun tulot sii­hen men­nes­sä ovat mel­kein nol­la. Jen­keis­sä ongel­maan tar­jo­taan rat­kai­su­na opin­to­lai­no­ja, Suo­mes­sa vero­va­rois­ta kus­tan­net­tua yli­opis­toa joka käy­tän­nös­sä pois­taa tuon kulutustarvepiikin.

    Lap­si­per­heen ruuh­ka­vuo­det ovat kor­kea kulu­tus­tar­ve­piik­ki samal­la kun tulo­ja ei ole mah­dot­to­mas­ti. Ter­vey­den puo­les­ta lap­set kan­nat­tai­si rei­lus­ti alle kol­me­kymp­pi­si­nä, mut­ta tulo­ta­son puo­les­ta elät­tä­mi­nen on pal­jon hel­pom­paa kun ura on vauh­dis­sa ja tulot kor­keat. Todel­la höl­mös­ti tulot ovat kor­keim­mil­laan sil­loin kun rahal­le on aika vähän­tar­vet­ta: Sen jäl­keen kun lap­set ovat muut­ta­neet pois kotoa ja asun­to­lai­nat on jo maksettu.

    Tämä tulo­huip­pu osuu kou­lu­tet­tu­jen tapauk­ses­sa juu­ri nii­hin vuo­siin jol­loin yhteis­kun­nal­li­ses­ti oli­si jär­ke­väm­pää vaih­taa per­hea­sun­to­jen käyt­tä­jiä. Ja käy­tän­nös­sä se joh­taa näh­däk­se­ni sii­hen, että 50v ihmiset/pariskunnat / elä­ke­läi­set jää­vät asu­maan suu­riin per­he­kämp­piin sen jäl­keen­kin kun he voi­si­vat ihan hel­pos­ti luo­vut­taa ne nuo­rem­mil­le. Ja kun insen­tii­vit ovat nykyi­sel­lään, niin mik­si eivät jäi­si, kun ei se mak­sa pal­jon mitään suh­tees­sa nii­hin hui­pus­saan ole­viin tuloi­hin? Sil­lä 30v paris­kun­nal­la (2 alle 4v pik­ku­las­ta ja toi­nen van­hem­pain­va­pail­la), on oikeas­ti paho­ja vai­keuk­sia kil­pail­la huu­to­kau­pas­sa vau­rai­ta vii­si­kymp­pi­siä vastaan.

    Peri­aat­tees­sa olen sitä miel­tä, että tämä­kin oli­si paras hoi­taa joten­kin mark­ki­noi­den toi­mes­ta, mut­ta en äkki­sel­tään kek­si mikä mark­ki­na­me­ka­nis­mi halut­tuun lop­pu­tu­lok­seen pää­tyi­si. Käy­tän­nös­sä finans­si­lai­tok­set voi­si­vat lai­noit­taa nykyis­tä reip­paam­min nime­no­maan lap­si­per­hei­den arkea ja vas­taa­vas­ti sit­ten kerä­tä rahat sen jäl­keen kun ski­dit ovat muut­ta­neet pois kotoa, mut­ta ehkä tämä joh­taa lii­an suu­reen moral-hazar­diin hen­ki­lö­koh­tai­seen kon­kurs­siin jos annet­ta­vak­si ei ole vakuuksia.

    Jul­ki­sen puo­len rat­kai­su­na oli­si esim. omis­tusa­su­mi­sen huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä rajum­pi verot­ta­mi­nen ja vas­taa­vas­ti lap­si­per­hei­den nykyis­tä suu­rem­mat tuet. Tuo lisäi­si kan­nus­tin­ta “down­sizet­tää” asun­toa jos sil­le ei oikeas­ti ole tar­vet­ta ja vas­taa­vas­ti lisäi­si ruuh­ka­vuo­sien aikais­ta kulu­tus­po­ten­ti­aa­lia. Käy­tän­nös­sä tuos­sa teh­täi­siin tulon­ta­saus­ta hen­ki­lön eli­niän sisällä.

    Alku­pe­räi­nen ongel­ma joh­tuu tiet­ty kau­pun­ki­ti­lan mah­ta­val­la arvol­la joka tekee per­he­ko­koi­sis­ta asun­nois­ta kovas­ti kal­lii­ta ja isos­ti pää­omaa vaativia.


    Kar­sas­tan erit­täin voi­mak­kaas­ti yli­re­gu­loin­tia, mut­ta en kyl­lä kek­si mikä oli­si hyvä rat­kai­su. Aina­kin vuo­kra- ja omis­tusa­su­mi­sen vero­tuk­set pitäi­si vii­mein saat­taa samal­le tasol­le. Sekin var­maan vai­kut­tai­si jos lap­si­per­hei­den asu­mis­vaih­toeh­to oli­si jokin muu­kin kuin omistusasunto.

    Jos ajat­te­lee pysy­vän­sä “vain” 12v isos­sa asun­nos­sa, niin vuo­kraa­mi­nen­kin oli­si vaih­toeh­to. Isois­sa asun­nois­sa menee myös pal­jon tran­sak­tio­ku­lu­ja (höl­mön) varain­siir­to­ve­ron takia.

  15. Sepi: Sinän­sä kan­na­tet­ta­vaa, mut­ta anne­taan­ko maa­no­mis­ta­jal­le myös ääre­tön oikeus var­jos­taa naa­pu­ri­tont­tia ja ääre­tön oikeus tur­mel­la naa­pu­ri­tont­tien maisemat?

    Tie­ten­kin niin, että naa­pu­rin kans­sa voi neu­vo­tel­la, min­kä ver­ran mak­sa­mal­la voi var­jos­taa min­kä­kin verran.

  16. ark­ki­teh­ti:
    Ehdot­to­mas­ti ollaan menos­sa asun­to­jen koos­sa epä­ter­vee­seen suun­taan. Ei ainoas­taan sii­nä, että teh­dään yksiöi­tä, vaan vie­lä enem­män sii­nä, että se kol­mio teh­dään 75 neliön sijaan 65 neli­öön, jos­ta vie­lä nyky­mää­räys­ten mukai­set kyl­py­huo­neet, keit­tiöt ja etei­set syö­vät pal­jon van­ho­ja asun­to­ja suu­rem­man osan. 

    Jep. Kat­se­lin tuos­sa juu­ri parin yhden Perk­kaal­le raken­tu­van uudis­koh­teen poh­jia ihan huvin vuok­si. Näyt­ti tuon­ne­kin ran­tau­tu­neen nykyi­nen tren­di sii­tä että sau­no­ja ei enää raken­ne­ta kos­ka niil­le ei ole väi­te­tys­ti kysyntää.

    Lop­pu­tu­lok­se­na se että 90-neliöi­sen sau­nal­li­sen ker­ros­ta­lo­ne­liön hin­nal­la myy­dään tuol­la knaf­ti 80 neliö­met­rin sau­na­ton­ta kerrostaloneliötä.

  17. Mie­les­tä­ni yhteis­huol­ta­juu­den ja vuo­roa­su­mi­sen pitäi­si olla nor­mi – ja jos halu­aa poi­ke­ta täs­tä nor­mis­ta, se pitäi­si erik­seen perus­tel­la, mik­si toi­nen eron­nut osa­puo­li ei ole kyke­ne­vä tai halu­kas vuo­roa­su­mi­seen ja sen muka­naan tuo­miin jär­jes­te­lyi­hin – tosin ei tätä huo­mioi yhteiskuntakaan.) 

    Eikö­hän tuo idea­lis­ti­nen aja­tus­maa­il­ma kom­pas­tu reaa­li­maa­il­mas­sa heti ensim­mäi­sek­si sel­lai­seen suo­men­kie­len sanaan kuin “kou­lu­pii­ri”

  18. Ei ole tot­ta.: Yksiös­sä ei halua asua kukaan. En tie­dä ketään, joka ei vaih­tai­si yksiö­tään kak­sioon, jos se ei muo­dos­tai­si talou­del­lis­ta taakkaa. 

    Nyt tie­dät. Yksiös­sä asu­mi­nen aut­taa mai­nios­ti pitä­mään kiin­ni Osmon kuu­lui­sas­ta elä­mä­noh­jees­ta: Enem­män aikaa, vähem­män roinaa.

  19. Ihmet­te­len, kuka on kek­si­nyt tämän höl­mön idean, että ihmi­sen pitäi­si eläk­keel­le siir­tyes­sään muut­taa johon­kin pie­neen koi­ran­kop­piin. Kun vih­doin on saa­nut sen kämp­pän­sä mak­set­tua ja sitä tar­vit­si­si lähes ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­ses­ti, niin sit­ten sii­tä pitäi­si luo­pua. Mikäs idea täs­sä on? Töis­sä olles­sa asun­toa ei tar­vit­se pal­jon muu­hun kuin nuk­ku­mi­seen. Töi­den ja työ­mat­kan vuok­si siel­tä ollaan pois­sa aina­kin 8 — 10 tun­tia päi­väs­sä (tai enem­män), ja sit­ten vie­lä pääl­le kaik­ki kau­pas­sa­käyn­nit ja muut asioin­nit. Asun­non todel­li­nen hyö­ty­käyt­tö on todel­la vähäistä.
    Eläk­keel­lä olles­sa on tilan­ne aika päin­vas­tai­nen. Baa­nal­la vie­te­tään luul­ta­vas­ti pal­jon vähem­män aikaa, ruo­kaa lai­te­taan ja syö­dään koto­na enem­män kuin ennen, ja aikaa (koto­na) har­ras­ta­mi­seen jää rei­lus­ti enem­män. Ja sit­ten pitäi­si muut­taa johon­kin kop­piin. Hul­lu aja­tus. Kyl­lä kai elä­ke­läi­nen­kin tar­vit­see asun­to­aan vähin­tään yhtä pal­jon kuin työs­sä­käy­vät. Eikä täl­lä tar­koi­te­ta sitä, että lap­si­per­hei­den pitäi­si asua koi­ran­ko­peis­sa. Heil­lä on ihan todel­li­nen ongelma.

  20. Sepi: Kar­sas­tan erit­täin voi­mak­kaas­ti yli­re­gu­loin­tia, mut­ta en kyl­lä kek­si mikä oli­si hyvä rat­kai­su. Aina­kin vuo­kra- ja omis­tusa­su­mi­sen vero­tuk­set pitäi­si vii­mein saat­taa samal­le tasol­le. Sekin var­maan vai­kut­tai­si jos lap­si­per­hei­den asu­mis­vaih­toeh­to oli­si jokin muu­kin kuin omistusasunto.

    Jos ajat­te­lee pysy­vän­sä “vain” 12v isos­sa asun­nos­sa, niin vuo­kraa­mi­nen­kin oli­si vaih­toeh­to. Isois­sa asun­nois­sa menee myös pal­jon tran­sak­tio­ku­lu­ja (höl­mön) varain­siir­to­ve­ron takia.

    Kyl­lä­hän sitä tosi­aan voi pitää aika absur­di­na, että koti­ta­louk­sien sääs­tö­as­te on kor­keim­mil­laan samaan aikaan kun kulu­tus­me­not ovat suu­rim­mat (=lyhen­ne­tään asun­to­lai­naa pie­nil­lä tuloil­la kun lap­set ovat pieniä).

    Vuo­kra-asu­mi­sen vero­koh­te­lu samal­le tasol­le omis­tusa­su­mi­sen kans­sa ja varain­siir­to­ve­ro pois, niin voi­daan kat­soa uudel­leen mikä mark­ki­na­ti­lan­ne oikeas­ti on.

  21. Tom­mi Uscha­nov: Nyt tie­dät. Yksiös­sä asu­mi­nen aut­taa mai­nios­ti pitä­mään kiin­ni Osmon kuu­lui­sas­ta elä­mä­noh­jees­ta: Enem­män aikaa, vähem­män roinaa.

    Yli­pää­tään kan­nat­taa muis­taa, että me ihmi­set ja mei­dän toi­veem­me ja tar­peen­me ovat hyvin eri­lai­sia. Sik­si tar­jon­nan­kin oli­si syy­tä olla moni­puo­lis­ta ja vas­ta­ta moni­nai­seen kysyntään.

    Luu­len, että yksiöi­den kysyn­tä on pysy­väs­ti kor­keam­pi kuin on kuvi­tel­tu. Yksi syy sii­hen on Tom­mi U:n mai­nit­se­ma arvo­jen muutos.

  22. Tom­mi Uscha­nov: Nyt tie­dät. Yksiös­sä asu­mi­nen aut­taa mai­nios­ti pitä­mään kiin­ni Osmon kuu­lui­sas­ta elä­mä­noh­jees­ta: Enem­män aikaa, vähem­män roinaa.

    Ilmei­ses­ti suo­ma­lai­sis­sa sit­ten vain on sel­väs­ti enem­män zen-hen­ki­syyt­tä kuin vaik­ka tans­ka­lai­sis­sa, kun asu­mis­väl­jyys on ihan itse valit­tu niin pal­jon pienemmäksi?

  23. Jyri: Eikö­hän tuo idea­lis­ti­nen aja­tus­maa­il­ma kom­pas­tu reaa­li­maa­il­mas­sa heti ensim­mäi­sek­si sel­lai­seen suo­men­kie­len sanaan kuin “kou­lu­pii­ri”

    Mei­dän kau­pun­gis­sa tämän jär­jes­tä­mi­nen (asun­not samas­sa kou­lu­pii­ris­sa) ei ole kovin vai­ke­aa, no vaa­tii se vähän jär­jes­te­lyä. Mut­ta kuten sanoin, jos ei tämä ole mah­dol­lis­ta (ei kyke­ne jär­jes­tä­mään, kuten tie­tys­ti myös usein käy), sit­ten men­nään toi­sin ja tämä perus­tel­laan — tuu­lee­pa ongel­ma näky­väk­si. Sil­ti kan­na­tan vuo­roa­su­mis­ta ole­tus­a­se­tuk­se­na (nud­ge).

  24. ark­ki­teh­ti:
    Kyl­lä­hän sitä tosi­aan voi pitää aika absur­di­na, että koti­ta­louk­sien sääs­tö­as­te on kor­keim­mil­laan samaan aikaan kun kulu­tus­me­not ovat suu­rim­mat (=lyhen­ne­tään asun­to­lai­naa pie­nil­lä tuloil­la kun lap­set ovat pieniä).

    Vuo­kra-asu­mi­sen vero­koh­te­lu samal­le tasol­le omis­tusa­su­mi­sen kans­sa ja varain­siir­to­ve­ro pois, niin voi­daan kat­soa uudel­leen mikä mark­ki­na­ti­lan­ne oikeas­ti on.

    Jois­sain mais­sa (kuten Ruot­sis­sa tähän asti) on ollut tapa­na, ettei asun­to­lai­naa käy­tän­nös­sä lyhen­ne­tä ollen­kaan. Sil­loin vuo­kra-asu­mi­sen on vai­kea kil­pail­la “omistus”-asumisen kans­sa, vaik­ka asu­mis­tu­lo joten­kin saa­tai­siin verotettua.

  25. Jalan­kul­ki­ja:
    Ihmet­te­len, kuka on kek­si­nyt tämän höl­mön idean, että ihmi­sen pitäi­si eläk­keel­le siir­tyes­sään muut­taa johon­kin pie­neen koi­ran­kop­piin. Kun vih­doin on saa­nut sen kämp­pän­sä mak­set­tua ja sitä tar­vit­si­si lähes ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­ses­ti, niin sit­ten sii­tä pitäi­si luo­pua. Mikäs idea täs­sä on? Töis­sä olles­sa asun­toa ei tar­vit­se pal­jon muu­hun kuin nuk­ku­mi­seen. Töi­den ja työ­mat­kan vuok­si siel­tä ollaan pois­sa aina­kin 8 – 10 tun­tia päi­väs­sä (tai enem­män), ja sit­ten vie­lä pääl­le kaik­ki kau­pas­sa­käyn­nit ja muut asioin­nit. Asun­non todel­li­nen hyö­ty­käyt­tö on todel­la vähäistä.Eläkkeellä olles­sa on tilan­ne aika päin­vas­tai­nen. Baa­nal­la vie­te­tään luul­ta­vas­ti pal­jon vähem­män aikaa, ruo­kaa lai­te­taan ja syö­dään koto­na enem­män kuin ennen, ja aikaa (koto­na) har­ras­ta­mi­seen jää rei­lus­ti enem­män. Ja sit­ten pitäi­si muut­taa johon­kin kop­piin. Hul­lu aja­tus. Kyl­lä kai elä­ke­läi­nen­kin tar­vit­see asun­to­aan vähin­tään yhtä pal­jon kuin työs­sä­käy­vät. Eikä täl­lä tar­koi­te­ta sitä, että lap­si­per­hei­den pitäi­si asua koi­ran­ko­peis­sa. Heil­lä on ihan todel­li­nen ongelma.

    Idea on se, että siel­lä Puna­vuo­ren kuplas­sa elää muu­ta­ma van­hus, joka käy pönöt­tä­mäs­sä teat­te­ris­sa ja hank­ki­mas­sa iho­syö­vän ulko­mail­la, jol­loin koto­na ei enää kotoilla.

    Meil­lä on nyt yli 45 neliö­tä per hen­ki­lö. Hyvin vähän tava­roi­ta, ava­raa, valoi­saa ja leppoisaa.

  26. Tämä ei sinän­sä lii­ty yksiöi­hin, mut­ta asun­to­mark­ki­noi­ta vää­ris­tä­viin jul­ki­siin vero­rat­kai­sui­hin kyllä.

    Jalan­kul­ki­ja:
    Ihmet­te­len, kuka on kek­si­nyt tämän höl­mön idean, että ihmi­sen pitäi­si eläk­keel­le siir­tyes­sään muut­taa johon­kin pie­neen koirankoppiin.

    Kenen­kään ei pidä teh­dä yhtään mitään. Nyt meil­lä vaan vero­tuk­sel­li­ses­ti kan­nus­te­taan asu­maan isois­sa asun­nois­sa, kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta ja kaik­kia mui­ta pää­omas­ta naut­ti­mis­ta­po­ja vero­te­taan 20–30% veroasteilla.

    Jos myyt asun­non ja kulu­tat rahat, mak­sat osta­mis­ta­si asiois­ta ALV:tä (20%). Jos myyt asun­non ja ostat osak­kei­ta, mak­sat saa­mis­ta­si osin­ko­tu­lois­ta 25.5% vero­ja. Jos myyt asun­non ja lai­tat rahat kor­ko­pa­pe­rei­hin tai pank­ki­tal­le­tuk­siin, mak­sat tuo­tois­ta veroa 30%.

    Ainoa kei­no naut­tia verot­to­mas­ti omas­ta pää­omas­ta on ostaa asun­to koko rahal­la ja asua sii­nä itse. Edes se ei ole vero­tuk­sel­li­ses­ti samal­la vii­val­la että ostai­si kak­si asun­toa ja vuo­krai­si toi­sen pois. Sen pois vuo­kra­tun asun­non vuo­kra­tuo­tois­ta menee 30% pääomatuloveroa.

    Kun yhtä tiet­ty pää­oman kulu­tus­ta­paa suo­sis­taan vero­tuk­sel­li­ses­ti, se joh­taa kysei­sen kulu­tus­ta­van yli­ku­lu­tuk­seen suh­tees­sa vapai­siin mark­ki­noi­hin. Jos kat­so­taan koti­ta­louk­sien varal­li­suus­ti­las­to­ja, niin asun­to­va­ral­li­suut­ta on eni­ten nime­no­maan iäk­käil­lä ihmi­sil­lä. Täten nykyi­nen vero­jär­jes­tel­mäm­me aiheut­taa nime­no­maan ihan ole­mas­sao­le­val­la raken­teel­laan yli­ky­syn­nän suu­riin ja arvok­kai­siin asun­toi­hin. Ja no, se nyt puo­les­taan tup­paa nos­ta­maan hin­to­ja ja joh­taa pää­oman epä­op­ti­maa­li­seen käyttöön.

    Mik­si nime­no­maan omas­sa asun­nos­sa asu­mi­seen pitäi­si kan­nus­taa jos vaih­toeh­to­na on se, että pää­omis­ta naut­ti­mi­nen oli­si neut­raa­lis­ti vero­tet­tua ja omat sääs­tön­sä voi­si käyt­tää ihan miten lys­tää, eikä niin, että val­tio ohjai­lee kulu­tus­ta nime­no­maan omistusasumiseen?

    Ja huo­mioi­daan täs­sä koh­taa, että puhun nime­no­maan kas­va­vis­sa kau­pun­geis­sa asu­vis­ta iäk­käis­tä paris­kun­nis­ta. Muut­to­tap­pio­alueil­la isois­ta asun­nois­ta ei ole mitään pulaa, nii­den hin­nat ovat alhai­set ja lap­si­per­heil­lä ei ole mitään ongel­mia löy­tää siel­tä asun­to­ja. Ja kun pää­omaa on asun­nos­sa vähän, niin veroas­teen muu­tos ei pal­jon kuu­kausi­tu­lois­sa tun­nu, eten­kin jos se kom­pen­soi­daan eläk­kei­den / työ­tu­lo­jen vero­tuk­sen pudotuksella.

    Oli­si­ko täs­sä syy sii­hen mik­si Suo­ma­lais­ten kaik­ki sääs­töt ovat aina niis­sä sei­nis­sä? Kos­ka se nyt on vaan vero­ton tapa naut­tia elä­män aika­na ker­ry­te­tyis­tä sääs­töis­tä? Tämä ei voi olla kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti opti­maa­li­nen tapa sitoa pääomaa.

    Pitäi­si­kö pää­oman vero­tus lopet­taa koko­naan, vai pitäi­si­kö asun­to­tu­loa alkaa verot­taa? Ensin mai­nit­tu oli­si var­maan­kin eko­no­mien mukaan parem­pi rat­kai­su, mut­ta se ei ehkä ole viher­va­sem­mis­ton suo­sios­sa ja jäl­kim­mäi­nen tiet­ty on suo­ma­lai­sen kes­ki­luo­kan pyhän leh­män teurastamista…


    Omien koke­mus­te­ni mukaan elä­ke­läis­pa­ris­kun­nil­le sopii ihan hyvin kol­mio tai iso kak­sio. Omat (elos­sa ole­vat) iso­van­hem­pa­ni ovat asu­neet vuo­si­kym­me­niä isos­sa kak­sios­sa ja osa-aika eläk­keel­lä ole­va äiti­ni kol­mios­sa uuden mie­hen­sä kans­sa. Aina­kaan äkkiä en muis­ta kum­pien­kaan hai­kai­le­van takai­sin 100+ neliön per­hea­sun­toi­hin, vaan kyl­lä siel­lä ollaan var­sin tyy­ty­väi­siä kun sii­voa­mi­sen mää­rä ei ole niin iso.

  27. Noin ylei­sem­pä­nä huo­mio­na kaa­voi­tuk­sen (=raken­ta­mi­sen rajoit­ta­mi­nen) ainoa oikeu­tus on ulkois­vai­ku­tus­ten hal­lin­ta. Nämä ulkois­vai­ku­tuk­set taas joi­ta­kin esteet­ti­siä arvo­ja lukuu­not­ta­mat­ta perus­tu­vat puh­taas­ti hen­ki­lö­mää­rään, ei niin­kään raken­nus­ten kokoon: lii­ken­ne, jul­kis­ten pal­ve­lui­den tar­ve, infran tar­ve, luon­no­nym­pä­ris­tö­jen kulu­mi­nen, ja niin edel­leen. Tämä enti­ses­tään perus­te­li­si kaa­vas­sa esi­te­tyn raken­nusoi­keu­den mää­rit­te­le­mis­tä enem­män hen­ki­lö­lu­vun (asun­to­jen mää­rä, asuin­huo­nei­den mää­rä) mukaan kuin neliö­met­rien mukaan. Nyky­mal­lil­la­han hen­ki­lö­mää­rän ja siten ulkois­vai­ku­tus­ten arvioi­mi­nen voi olla hyvin­kin han­ka­laa, kun kos­kaan ei voi tie­tää kuin­ka ahneek­si gryn­de­ri ryh­tyy asun­to­ja rajat­tuun pin­ta-alaan tunkiessaan.

    Antaa mark­ki­noi­den päät­tää, mikä on oikea mää­rä neliö­met­re­jä asu­kas­ta koh­den, ei rajoi­te­ta nii­den mää­rää kaavoitusvaiheessa.

  28. Mik­si tavoit­tee­na oli kes­ki­ko­ko? Per­hei­den kan­nal­ta tun­tui­si rele­van­tim­mal­ta täh­dä­tä sii­hen, että vähin­tään X% uusis­ta asun­nois­ta on vähin­tään Y m^2.

  29. Hel­sin­gis­sä asu­van vaih­toeh­dot ovat:
    1) Vela­ton omis­tusa­sun­to, kulut kuu­kau­des­sa X
    2) Asu­mi­nen kau­pun­gin vuo­kra-asun­nos­sa, kulut kuu­kau­des­sa 2*X
    3) Asu­mi­nen vuo­kral­la vapail­la mark­ki­noil­la, kulut kuu­kau­des­sa 4*X
    ja vieläpä
    4) Vel­kai­nen omis­tusa­sun­to, perus­ku­lut kuu­kau­des­sa X mut­ta lisäk­si lai­na­kor­ko­ja 2*X ja lai­nan lyhen­nyk­siä 2*X

    Olet­taen toki, että asun­not ovat saman­lai­sia, saman tasoi­sia, saman tasoi­sel­la alu­eel­la, jne. Kyl­lä, rahaa saa kulu­maan pal­jon enem­män­kin jos halu­aa kal­liim­mal­le alu­eel­le. Ja lai­no­ja on monen­lai­sia, tämä nyt vain suuruusluokkana.

    Jos tulot ja varal­li­suus anta­vat perik­si, ykkös­vaih­toeh­to on hal­vin. Niin pit­kään kuin Hel­sin­gis­sä asun­noil­le on kysyn­tää ja näi­nol­len arvo ei laske.

    Mut­ta jos tulot ja varal­li­suus eivät anna perik­si, vaih­toeh­to (2) ei suin­kaan vält­tä­mät­tä tapah­du — kau­pun­gin asun­toi­hin on haki­joi­ta enem­män kuin vuo­tui­nen vaih­tu­vuus, eikä siel­lä ole jonoa vaan asuk­kaat vali­taan haki­jois­ta joil­lain perus­teil­la (en tie­dä niitä).

    Ja näi­nol­len on pako­tet­tu vaih­toeh­toon (3): rahaa menee tol­kut­to­man pal­jon eikä varal­li­suus näi­nol­len voi edes kasvaa.

    Kos­ka (4) tar­koit­taa kuu­kau­des­sa enem­män rahaa kuin (3), ja (3) saa enem­män tukea kului­hin­sa, on tuo ero­tus kyn­nys köy­hyy­den ja tule­van varak­kuu­den välil­lä (suo­ma­lais­ten net­to­va­ral­li­suus jakau­tuu siten, että koko­naan mak­set­tu vela­ton pää­kau­pun­ki­seu­dul­la heit­tää vähin­tään kah­dek­san­teen desiiliin).

    Jos hen­ki­löl­lä on asun­non velat­to­man myyn­ti­hin­nan ver­ran sijoi­tuk­sia, ei asu­mis­tu­kea (tai mui­ta­kaan tulo/varallisuussidonnaisia tukia) voi saada.

    Jos sen sijaan asuu omis­tusa­sun­nos­sa, voi asu­mis­tu­kea saa­da jopa asun­to­lai­nan kor­koon (joka kat­so­taan asu­mis­me­nok­si). Toki väliai­kai­nen tilan­ne, sil­lä asun­to­lai­nan mak­sa­mi­seen vaa­dit­ta­vat tulot vie­vät yli asumistukirajojen.

    Omai­suut­ta kat­so­taan siis aivan eri tavoin riip­puen muo­dos­ta. Omis­tusa­su­mi­nen on pyhäs­sä suo­je­lus­sa, sii­hen ei saa kos­kea, sitä pitää tukea.

    Niin kau­an kuin omis­tusa­su­mi­nen on täl­lä tapaa pyhäs­ti suo­jel­tu, on sel­vää, että jokai­sen joka sii­hen kyke­nee kan­nat­taa asun­to ostaa.

    Kun vuo­kra­tu­loon koh­dis­tuu kulu­jen lisäk­si vero, on vuo­kral­la asu­mi­nen omis­tusa­su­mis­ta kal­liim­paa vuo­kra­tuo­ton ja sii­tä mak­set­ta­van veron ver­ran. Jos vuo­kra­tuot­to oli­si vero­ton­ta, oli­si vuo­kral­la asu­mi­nen edel­leen vuo­kra­tuo­ton ver­ran kal­liim­paa kuin omistusasuminen.

    Jos asun­to­jen kysyn­tä suh­tees­sa tar­jon­taan vähe­ni­si niin, että hin­nat las­ki­si­vat lähem­mäs raken­nus­kus­tan­nuk­sia ja vuo­krat siten, että tuot­to jäi­si lähem­mäs tur­val­li­sen reaa­lio­mai­suu­den tavan­omais­ta tuot­to­vaa­ti­mus­ta, ja tämän lisäk­si asun­to­jen vuo­kra­tuot­to oli­si vero­ton­ta, voi­si asu­mi­nen vuo­kral­la ja vas­taa­van pää­oman sijoit­ta­mi­nen olla talou­del­li­ses­ti lähel­lä samaa mitä asun­non omis­ta­mi­nen ja sii­nä itse asu­mi­nen. Täl­löin asu­mi­nen vuo­kral­la tar­joai­si parem­man mah­dol­li­suu­den muut­ta­mi­seen toi­sel­le paikkakunnalle.

    Hel­pom­pi muut­ta­mi­nen on hyvä syy tukea vuo­kra-asu­mis­ta. Hel­pom­pi muut­ta­mi­nen tar­koit­taa myös hel­pom­paa siir­ty­mis­tä työn mukana.

    Kun kat­soo kau­pun­gin ja vapai­den mark­ki­noi­den eroa vuo­kras­sa, näkee ole­tet­ta­vas­ti eron “mal­til­li­sen pää­oman tuot­to­ta­voit­teen” ja “mitä mark­ki­noil­ta saa revit­tyä” välillä.

    Toki­kaan en tun­ne kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen vuo­krien mää­räy­ty­mis­pe­rus­tei­ta, enkä näi­nol­len tie­dä ovat­ko ne aidos­ti “kulut ja mal­til­li­nen pää­oman tuot­to” vai jae­taan­ko kulu­ja laa­jas­ti eri hin­tais­ten aluei­den välil­lä, vai miten se nyt sit­ten menee­kään. Kun­han poh­din ideaalitilannetta.

    Tai ei sen­tään, ide­aa­li­ti­lan­tees­sa­han kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­ta ei odo­te­ta tuot­toa, odo­te­taan sen vain kat­ta­van kulun­sa, pyö­ri­vän omil­laan, jol­loin pää­oman tuot­toa tar­vi­taan vain sen ver­ran mitä pää­oma ale­nee käy­tös­sä ajan myö­tä. Kau­pun­ki voi myös teh­dä poli­tiik­kaa vuo­kra-asun­noil­la, jol­loin vuo­krat mää­räy­ty­vät taas jol­lain muul­la taval­la. Tai voi tukea tar­vit­ta­vaa mata­la­palk­kais­ta hen­ki­lös­töään. Tai jotain muu­ta. Osmo var­maan tie­tää täs­tä paljon.

    Kos­ka kaik­kien pitää asua jos­sain, ja sivis­ty­nees­sä maas­sa kat­som­me, että sen pitää tapah­tua koh­tuul­li­ses­ti eikä telt­ta­lei­ri­nä / hök­ke­li­ky­lä­nä jos­sain kau­pun­gin reu­na­mil­la, pitää myös ymmär­tää asu­mi­sen monet muo­dot, edel­ly­tyk­set, kus­tan­nuk­set, ja teki­jät jot­ka näi­hin vaikuttavat.

    Kun kus­tan­nuk­set voi­vat olla hyvin­kin eri suu­rui­set syis­tä jot­ka eivät ole hen­ki­lön (tai ruo­ka­kun­nan) vai­ku­tus­val­las­sa, on jota­kuin­kin vält­tä­mä­tön­tä tukea asu­mis­ta siten, että tuel­la tasoi­te­taan näi­tä ero­ja. Var­sin­kin, kun se hal­vin vaih­toeh­to on mah­dol­li­nen nime­no­maa talou­del­li­ses­ti par­haas­sa ase­mas­sa ole­vil­le, ja kal­lein vaih­toeh­to osuu nime­no­maa hei­koim­mas­sa ase­mas­sa oleviin.

    Kau­pun­ki voi­si hyvin kau­pun­gin omia vuo­kra-asun­to­ja suun­ni­tel­les­saan päät­tää raken­taa jaet­ta­via asun­to­ja. Voi myös joko edel­lyt­tää sel­lai­sia muil­ta raken­nut­ta­jil­ta, tai voi talou­del­li­ses­ti ohja­ta sii­hen suuntaan.

    Toki vuo­kra­ta­lois­sa aja­tel­la myös asuk­kai­den vaih­ta­van eri­ko­koi­seen asun­toon elä­män­ti­lan­teen mukaan. Sekin voi­daan teh­dä hel­pom­mak­si tai vai­keam­mak­si, mut­ta oikeas­ti niin kau­an kuin asun­to­pu­la jat­kuu, pää­dy­tään sii­hen vai­keam­paan (kun ei ole hel­pos­ti tar­jol­la vaihtoehtoja).

    Omis­tusa­sun­nois­sa jaka­mi­nen edel­lyt­tää sitä, että koko­nai­suus on yhden osak­kaan hal­lin­nas­sa. Eli yhdet osak­keet oikeut­ta­vat koko­nai­suu­teen, eikä mis­sään tapauk­ses­sa niin, että yhdet osak­keet oikeut­ta­vat isom­paan ja toi­set pie­nem­pään ja nii­tä aluk­si kau­pa­taan nip­pu­na, sil­lä sil­loin mah­dol­li­suus jakaa tai yhdis­tää asun­to päät­tyy het­kel­lä kun osak­keet pää­ty­vät eri omistajille.

    Onko täs­sä kau­pun­gin kaa­voi­tuk­sen ja suun­nit­te­lun kan­nal­ta jotain estei­tä, vai onko aja­tus lii­an eri­koi­nen jot­ta raken­nut­ta­jat haluai­si­vat teh­dä itse­näi­ses­ti, ja mikä oikeas­taan on kau­pun­gin tah­to­ti­la asiassa?

    Kau­pun­ki koos­tuu ihmi­sis­tä. Kau­pun­gin hal­lin­to koos­tuu ihmi­sis­tä. Kau­pun­gil­la ei siis ole tah­to­ti­laa. Val­tuus­ton jäse­nil­lä voi olla. Hal­li­tuk­sen jäse­nil­lä voi olla. Lau­ta­kun­tien jäse­nil­lä voi olla. Vir­ka­mie­hil­lä voi olla. Ja kai­kil­la näil­lä voi olla eri­lai­nen näke­mys ja tah­to­ti­la. Joka voi aiheut­taa lisää ongelmia.

  30. Sepi:asun­to­tu­lo

    Ker­rot­ko vie­lä, kuka tätä asun­to­tu­loa mak­saa ja kenelle?

  31. Sepi:
    Nyt meil­lä vaan vero­tuk­sel­li­ses­ti kan­nus­te­taan asu­maan isois­sa asun­nois­sa, kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta ja kaik­kia mui­ta pää­omas­ta naut­ti­mis­ta­po­ja vero­te­taan 20–30% veroasteilla.

    Koko asun­to­tu­lon verot­ta­mis­idea perus­tuu ihmeel­li­seen ajatusvirheeseen.

    Ostin 5000 euron fil­la­rin ja nau­tis­ke­len sil­lä ajelusta.

    Sei­näl­lä­ni on mil­joo­nan euron Picas­so. Ihai­len sitä päi­vit­täin kun samal­la kuun­te­len klas­sis­ta musiik­kia sadan ton­nin stereoistani.

    Kesäl­lä tie­tys­ti pur­jeh­din puo­len­tois­ta mil­lin Swa­nil­la­ni, suur­ta nau­tin­toa. Isom­pi on tilauk­ses­sa ja sen myö­tä nau­tin­to vain kasvaa.

    Baha­ma­lai­ses­sa yhtiös­sä­ni on 10 mil­joo­nan sijoi­tus­va­ral­li­suus, lähin­nä suo­ma­lais­ten yhtiöi­den osak­kei­ta. Kun en ota yhtiös­tä mitään ulos niin tämä toi­min­ta on vero­ton­ta, sekä Baha­mal­la että Suo­mes­sa (kii­tos varal­li­suus­ve­ron pois­ta­neil­le poliitikoille!). 

    200.000 euron Mer­su­ni vali­tet­ta­vas­ti sei­soo suu­rim­man osan ajas­ta pihassa. 

    Kaik­ki tuo kuvit­teel­li­nen toi­min­ta edel­lyt­tää pää­oman käyt­tä­mis­tä, suo­ras­taan sijoit­ta­mis­ta. Saan kai­ken tuon omis­ta­mi­ses­ta suur­ta asun­to­tu­loon ver­rat­ta­vaa tuloa, jota ei vero­te­ta. Vas­taa­vas­ti jos vaik­ka vuo­krai­sin omis­ta­mi­sen sijaan Mer­su­ni, niin sen vuo­kra­nan­ta­ja jou­tui­si mak­sa­maan vuo­kra­tu­los­taan verot.

    Ymmär­rät­kö pointtini?

    Talos­ta­ni sen sijaan olen sitä ostet­taes­sa tie­tys­ti mak­sa­nut 4%:n varain­siir­to­ve­ron ja ennen kaik­kea sen osto­hin­nan muka­na noin 45% eri­lai­sia mui­ta vero­ja (ALV, duu­na­rei­den elä­ke­mak­sut, palk­ka­ve­rot ymym.). Kiin­teis­tö­ve­ro nousee mel­kein vuo­sit­tain. Asu­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta suu­ri osa menee kau­pun­gil­le tai sen omis­ta­mil­le yhtiöil­le ja kaik­kiin nii­hin sisäl­tyy monen­lai­sia vero­ja (ALV, säh­kö­ve­ro, jäteverot…). 

    Nyt siis ilmei­ses­ti ehdo­tat, että mak­sai­sin jos­ta­kin kuvit­teel­li­ses­ta asun­to­tu­los­ta veroa. Ei tule tapahtumaan.

  32. R. V.: Ker­rot­ko vie­lä, kuka tätä asun­to­tu­loa mak­saa ja kenelle?

    Jos työ­nan­ta­ja­si omis­taa asun­non ja antaa sinun asua sii­nä ilmai­sek­si, niin kuka mak­saa ja kenelle?

    Sil­ti verot­ta­ja kat­soo sen asun­toe­dun vero­na­lai­sek­si tulok­si ja verot­taa sen nor­maa­lei­na ansiotuloina.

    Mik­si itse omis­te­tus­sa asun­nos­sa asu­mis­ta ei voi­si kat­soa samal­la taval­la vero­na­lai­sek­si ansiotuloksi?

    Minus­ta oli­si ihan koh­tuul­lis­ta, että kopioi­sim­me Sveit­sin vero­lain­sää­dän­nön jos­sa asun­non omis­ta­jan tuloik­si kat­so­taan tulot + asun­non mark­ki­na­vuo­kra. Vero­vä­hen­tää sai­si tie­ten­kin kor­ko­ku­lut ja vas­tik­keet, kuten Sveitsissä.

    https://www.homegate.ch/buy/steps-to-home-ownership/news/taxes-2013/interests

    Kom­pen­saa­tiok­si täs­tä veron koro­tuk­ses­ta ansio­tu­lo­vä­hen­nys­tä voi­tai­siin korot­taa jon­kin ver­ran ja tulo­ve­roas­teik­koa voi­tai­siin tuu­na­ta alas­päin joil­la­kin prosenttiyksiköillä.

  33. ark­ki­teh­ti: Ilmei­ses­ti suo­ma­lai­sis­sa sit­ten vain on sel­väs­ti enem­män zen-hen­ki­syyt­tä kuin vaik­ka tans­ka­lai­sis­sa, kun asu­mis­väl­jyys on ihan itse valit­tu niin pal­jon pienemmäksi?

    Voi sekin olla syy­nä, että tans­ka­lai­sil­la on parem­mat pal­kat ja isom­mat asuntolainat 😉

  34. Olin juu­ri Sin­ga­po­res­sa ja hotel­lin tv:ssä sat­tui näky­mään mie­len­kiin­toi­nen ohjel­ma maan asuntopolitiikasta

    Val­tio raken­nut­taa 80 % asun­nois­ta ja myy/vuokraa nii­tä edul­li­ses­ti asukkaille.

    Myös­kin mini­mi­ko­ko kiin­nit­ti huo­mio­ta, ohjel­man luo­ja mai­nos­ti, että hei­dän tut­ki­mus­ten mukaan asun­non mini­mi­koon pitää olla 36 m² 

    Suo­mi taas täh­tää täl­lai­seen https://yle.fi/uutiset/3–10017399

    Ja vas­ta joku talo­val­mis­ta­ja esit­te­li 10 m² taloa.

    On alka­nut kil­pai­lu kanikopittamisesta

  35. ark­ki­teh­ti: Ilmei­ses­ti suo­ma­lai­sis­sa sit­ten vain on sel­väs­ti enem­män zen-hen­ki­syyt­tä kuin vaik­ka tans­ka­lai­sis­sa, kun asu­mis­väl­jyys on ihan itse valit­tu niin pal­jon pienemmäksi?

    Suo­ma­lai­set ovat hen­ki­ses­ti ja maan­tie­teel­li­ses­ti täy­sin itäeu­roop­pa­lai­sia “orja­kan­sa­lai­sia”, joi­ta hal­lin­to­ko­neis­to koh­te­lee mie­len­sä mukaan. Täl­lä het­kel­lä mie­li on pie­nis­sä kopeis­sa, joi­hin asu­te­taan yli­jää­mä­kan­sa­lai­sia, jot­ka kulut­ta­vat kaik­ki tulon­sa lähin­nä hengissäpysymiseen.

  36. vk:

    Nyt siis ilmei­ses­ti ehdo­tat, että mak­sai­sin­jos­ta­kin kuvit­teel­li­ses­ta asun­to­tu­los­ta veroa. Ei tule tapahtumaan.

    Tie­tys­ti mak­sat, jos edus­kun­ta sää­tää lain asias­ta. Sinul­ta ei edes kysytä.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ero­neet nai­set halua­vat itsel­leen ja lap­sil­leen vähän isom­mat asunnot.

    Täs­tä vas­tauk­ses­ta (yhdis­tet­ty­nä sii­hen, että eron­neil­le mie­hil­le riit­tää yksiö) voi­si pää­tel­lä, että kor­jat­ta­va asia yhteis­kun­nas­sa ei lii­ty miten­kään asun­toi­hin, vaan sii­hen, miten ero­pro­ses­si suo­sii äite­jä isien kus­tan­nuk­sel­la las­ten huol­ta­juu­den suh­teen, mut­ta kos­ka nykyi­sel­lä #MeToo-aika­kau­del­la mies­ten oikeuk­sil­la ei ole niin väliä, niin täs­tä ei tie­ten­kään kukaan ihmi­soi­keus­tais­te­li­ja ole kiinnostunut.

  38. Sepi: Jos työ­nan­ta­ja­si omis­taa asun­non ja antaa sinun asua sii­nä ilmai­sek­si, niin kuka mak­saa ja kenelle?

    Sil­ti verot­ta­ja kat­soo sen asun­toe­dun vero­na­lai­sek­si tulok­si ja verot­taa sen nor­maa­lei­na ansiotuloina.

    Mik­si itse omis­te­tus­sa asun­nos­sa asu­mis­ta ei voi­si kat­soa samal­la taval­la vero­na­lai­sek­si ansiotuloksi? 

    Mik­si ihmees­sä se pitäi­si kat­soa? En aikuis­ten oikeas­ti kek­si yhtä­kään hyvää syytä.

    Kan­na­tat­ko myös auto­no­mis­ta­mis­tu­lon verot­ta­mis­ta? Entä (juhla)vaatetulon verottamista?

    Mikä tekee asun­to­tu­los­ta niin eri­lai­sen, että sitä pitää verot­taa, mut­ta näi­tä ei?

    Oli­si­ko hel­pom­pi vain verot­taa omis­tus­ta, ts., omai­suus­ve­ro takai­sin (jol­loin se voi­daan oikeu­den­mu­kai­suus­syis­tä sää­tää vain vaik­ka­pa yli mil­joo­nan omaisuuksille)?

  39. Sepi: Jos työ­nan­ta­ja­si omis­taa asun­non ja antaa sinun asua sii­nä ilmai­sek­si, niin kuka mak­saa ja kenelle?

    Sil­ti verot­ta­ja kat­soo sen asun­toe­dun vero­na­lai­sek­si tulok­si ja verot­taa sen nor­maa­lei­na ansiotuloina.

    Mik­si itse omis­te­tus­sa asun­nos­sa asu­mis­ta ei voi­si kat­soa samal­la taval­la vero­na­lai­sek­si ansiotuloksi?

    Minus­ta et vas­taa R.V.:n kysy­myk­seen. Jos työ­nan­ta­ja ostaa minul­le tuo­lin kotii­ni ja minä käy­tän sitä, niin tämä tosi­aan on vero­na­lais­ta tuloa. Jos itse mars­sin IKE­Aan ja ostan tuo­lin ja käy­tän sitä istu­mi­seen, niin sinun logii­kal­la täs­tä saa­ma­ni hyö­ty pitäi­si siis olla vero­na­lais­ta tuloa (siis sen pääl­le, että mak­san sii­tä ALV:n). Tai jos halu­taan men­nä käy­tet­tyi­hin hyö­dyk­kei­siin (jois­ta asun­to­jen koh­dal­la yleen­sä on kyse), niin jos ostan tuo­lin kirp­pu­to­ril­ta ja istun sii­nä, niin täs­tä pitäi­si mak­saa sinus­ta veroa, kos­ka saan hyö­tyä omis­ta­mas­ta­ni omai­suu­des­ta mak­sa­mat­ta veroa. 

    Ja siis asun­nois­ta sen­tään mak­se­taan kiin­teis­tö­ve­roa toi­sin kuin mones­ta muus­ta omis­tuk­ses­ta (auto on toki poik­keus ja sii­tä mak­se­taan kai vie­lä enem­män suh­tees­sa sen arvoon). Samoin omis­tusa­sun­nois­ta mak­se­taan varain­siir­to­ve­roa toi­sin kuin vaik­ka sen käy­te­tyn tuo­lin kaupasta. 

    Ja riip­pu­mat­ta sii­tä, onko asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen oikein vai ei, sanoi­sin, että sen poliit­ti­nen toteut­ta­mi­nen on var­sin vai­ke­aa, kos­ka sii­nä tie­ten­kin kaik­ki omis­tusa­sun­non omis­ta­jat ovat häviä­ji­nä ja hei­tä on pal­jon. Ja tilan­ne on vie­lä kai­ken­li­säk­si catch-22, kos­ka kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät pyr­ki­vät hank­ki­maan omis­tusa­sun­non, kos­ka se on hal­vin asu­mis­muo­to, min­kä vuok­si sit­ten asun­to­tu­lon vas­tus­ta­jil­la on aina enem­mis­tö taka­naan. Jopa sel­lai­set ihmi­set, jot­ka ennen omis­tusa­sun­non hank­ki­mis­ta oli­si­vat kan­nat­ta­neet asun­to­tu­lo­ve­roa, muut­tu­vat luon­nol­li­ses­ti sen vas­tus­ta­jik­si heti, kun ovat luo­vut­ta­neet ja hank­ki­neet itsel­leen omistusasunnon.

  40. Sepi: Jos työ­nan­ta­ja­si omis­taa asun­non ja antaa sinun asua sii­nä ilmai­sek­si, niin kuka mak­saa ja kenelle?

    Sil­ti verot­ta­ja kat­soo sen asun­toe­dun vero­na­lai­sek­si tulok­si ja verot­taa sen nor­maa­lei­na ansiotuloina.

    Mik­si itse omis­te­tus­sa asun­nos­sa asu­mis­ta ei voi­si kat­soa samal­la taval­la vero­na­lai­sek­si ansiotuloksi?

    Minus­ta oli­si ihan koh­tuul­lis­ta, että kopioi­sim­me Sveit­sin vero­lain­sää­dän­nön jos­sa asun­non omis­ta­jan tuloik­si kat­so­taan tulot + asun­non mark­ki­na­vuo­kra. Vero­vä­hen­tää sai­si tie­ten­kin kor­ko­ku­lut ja vas­tik­keet, kuten Sveitsissä.

    https://www.homegate.ch/buy/steps-to-home-ownership/news/taxes-2013/interests

    Kom­pen­saa­tiok­si täs­tä veron koro­tuk­ses­ta ansio­tu­lo­vä­hen­nys­tä voi­tai­siin korot­taa jon­kin ver­ran ja tulo­ve­roas­teik­koa voi­tai­siin tuu­na­ta alas­päin joil­la­kin prosenttiyksiköillä.

    Heh. Ilmei­ses­ti jot­kut ovat oikeas­ti tosis­saan tämän asun­to­tu­lon verot­ta­mi­sen kans­sa kun humo­ris­ti­sel­ta kuu­los­ta­va heit­to on tihe­ne­väl­lä tah­dil­la julkisuudessa. 

    Mut­ta eikö tuo aja­tus kan­na­ta sit­ten laa­jen­taa samal­la kaik­keen. Mik­si asu­mi­nen oli­si poikkeus. 

    Pomol­la­ni on työ­suh­deau­to jos­ta mak­saa vero­tusar­von. Itse ajan omal­la. Toki minun­kin pitäi­si mak­saa tulo­ve­roa omal­la ajamisesta. 

    Naa­pu­ril­la on vene. Itse taas vuo­kraan ven­hon jos tar­vit­sen. Naa­pu­rin oli­si syy­tää saa­da mar­gi­naa­li­ve­roon­sa rei­pas koro­tus veneel­lä ajos­ta. Sii­nä­hän suo­ras­taan tie­naa kuten jokai­nen venei­li­jä tietää. 

    Ja niin edelleen.

  41. nuor­ten per­hei­den on muu­tet­ta­va pois, kun lap­sia tulee.”

    Osa ei muu­ta, jat­kaa vain samas­sa tai vähän isom­mas­sa asun­nos­sa. Osal­le sin­kuis­ta ja per­heel­li­sis­tä tila muut­tuu sijain­tia tär­keäm­mäk­si. He muut­ta­mal­la teke­vät tilaa niil­le, joil­le sijain­ti on tilaa tär­keäm­pi. Se on oikein.

    Vää­ris­tä­mäl­lä kaa­voi­tus­ta mei­dän per­heel­lis­ten asun­non­tar­vit­si­joi­den hyväk­si päät­tä­jät eivät ainoas­taan siir­rä rahaa köy­hil­tä ja vähän tilaa vie­vil­tä rik­kaam­mil­le, joil­la on varaa isom­piin asun­toi­hin, vaan tuhoa­vat pal­jon rahaa/asuntokantaa tehot­to­muu­teen sii­nä siirtäessään.

    Kun olet­te kaa­voi­tuk­sel­la estä­neet riit­tä­vän asun­to­jen raken­ta­mi­sen, älkää sen­tään tuhot­ko osaa lopuis­ta­kin säätelemällä.

    Asun­to­jen tuke­mi­nen ei paran­na asun­to­jen riit­tä­vyyt­tä tar­vit­si­joil­le vaan hei­ken­tää sitä. Kaa­voit­ta­mi­nen parantaa.

  42. R. V.: Oli­si­ko hel­pom­pi vain verot­taa omis­tus­ta, ts., omai­suus­ve­ro takai­sin (jol­loin se voi­daan oikeu­den­mu­kai­suus­syis­tä sää­tää vain vaik­ka­pa yli mil­joo­nan omaisuuksille)?

    Omis­ta­mi­sen verot­ta­mi­nen oli­si kai­kin tavoin fik­sum­paa kuin tran­sak­tioi­den verot­ta­mi­nen, eli sii­nä mie­les­sä hyvä idea. Pal­jon fik­sum­paa verot­taa pat­jan alle jem­mat­ta­vaa raha­pi­noa joka ei hyö­dy­tä yhteis­kun­taa lain­kaan kuin sen raha­pi­non kas­vat­ta­mi­sek­si teh­tä­vää työ­tä. Ja jos joku kek­sii kier­tää omai­suus­ve­roa lait­ta­mal­la kaik­ki rahat välit­tö­mäs­ti kulu­tuk­seen, niin aina parem­pi: yhden meno on toi­sen tulo, ja kulu­tuk­sen lisään­ty­mi­nen on pel­käs­tään hyvä asia.

    Kos­ka omai­suus­ve­ro on monel­la tapaa han­ka­la vero (omai­suut­ta kun vie­lä tois­tai­sek­si on lii­an help­po pii­lot­taa ulko­mail­le), asu­mis­tu­lon verot­ta­mi­ses­ta on hyvä alkaa. Asun­to­va­ral­li­suus kun kui­ten­kin on koko­nai­suu­des­saan suu­rin omaisuuserä.

    Ja kos­ka asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen on poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta, kan­nat­taa se toteut­taa kiin­teis­tö­ve­ron koro­tuk­se­na ja vuo­kra­tu­lon verottomuutena.

  43. Samu­li Saa­rel­ma: Samoin omis­tusa­sun­nois­ta mak­se­taan varain­siir­to­ve­roa toi­sin kuin vaik­ka sen käy­te­tyn tuo­lin kaupasta.

    Varain­siir­to­ve­ro onkin kai­kis­ta tyh­mis­tä verois­ta kaik­kein tyh­min. Se jou­taa huo­non lain­sää­dän­nön syvim­pään hel­vet­tiin niin nopeas­ti kuin mahdollista.

    Fis­kaa­li­ses­ti varain­siir­to­ve­ron voi kor­va­ta suo­raan kiinteistöverolla.

  44. Asun­to­tu­lon verot­to­muu­teen voi suh­tau­tua monel­la tavalla.
    1) Voi yrit­tää väit­tää, ettei se ole tuloa ollen­kaan. Sil­loin kai se pitäi­si pois­taa myös kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­ta, jos­sa se muu­ta­ma vuo­si sit­ten oli 6% BKT:sta. Suo­mi putoai­si mon­ta sijaa alas­päin BKT-vertaisuissa.
    2) Voi tees­ken­nel­lä, ettei ymmär­rä että asun­to­tu­lon verot­to­muus aiheut­taa vinou­tu­mis­ta asu­misv­muo­to­jen välil­lä, kos­ka kaik­kien kan­nat­taa asua omis­tusa­sun­nos­sa. Vuo­kral­laa­su­mis­ta rasit­taa 30 %:n vero, joka tekee vuo­kral­la asu­mi­ses­ta kal­liim­paa. (Jos joku väit­tää, että tämän veron mak­saa vuo­kra­nan­ta­ja,. ei pää­se läpi talous­tie­teen perus­kurs­sil­ta. Voi har­joi­tel­la aja­tuk­sel­la, mitä tapah­tui­si, jos vuo­kra­tu­lot teh­täi­siin vero­va­paik­si, mut­ta vuo­kras­ta pitäi­si mak­saa arvon­li­sä­ve­roa. Eikö tämä arvon­li­sä­ve­ro­kaan rasit­tai­si vuo­kraa ja mik­si se rasit­taa, vaik­ka vuo­kras­ta mak­set­ta­va pää­oma­tu­lo­ve­ro ei rasita)
    3) Voi aja­tel­la, että vaik­ka tämä vää­ris­tää valin­taa omis­tus- ja vuo­kra-asun­non välil­lä, se ei hait­taa, kos­ka suo­ma­lai­sia pitää­kin kan­nus­taa omis­tusa­sun­toi­hin. Tulee sopi­va haju­ra­ko kes­ki­luo­kan ja asu­mi­ses­taan enem­män mak­sa­vien köy­hien välille.Pysyvät näin nöy­rem­pi­nä. On vain hyvä, että omis­tusa­sun­to sitoo pai­kal­le, ettei­vät ihmi­set hyl­käi­si kevein perus­tein syr­jä­ky­liä ja läh­ti­si etsi­mään työ­tö kasvukeskuksista.
    4) Voi aja­tel­la, että asu­mi­nen — kuin­ka suu­res­sa asun­nos­sa hyvän­sä — on asia jota pitää­kin tukea vero­va­pau­del­la. Mut­ta sil­loin tie­tys­ti pitää tukea yhtä­läi­ses­ti vuo­kral­la asu­mis­ta ja pois­taa vuo­kra­tu­lois­ta mak­set­ta­vat verot, kuten on teh­ty Belgiassa.
    Kan­na­tan vaih­toeh­toa 4)

  45. Omis­tusa­sun­toa ei käsi­tel­lä kuten sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta mis­sään etui­suuk­sis­sa. Jopa asun­to­lai­na on eri­lai­nen kuin muut lai­nat, sil­lä sen kor­ko on osin vähen­nys­kel­poi­nen vero­tuk­ses­sa, ja asu­mis­tues­sa las­ke­taan asu­mi­sen kuluksi.

    Tämä vää­ris­tää asu­mis­muo­to­ja. Vuo­kral­la asu­mi­nen on nykyi­sin vain niil­le joil­la ei ole varaa omis­tusa­sun­toon, eli köy­hyy­des­tä ran­gais­taan lisä­mak­sul­la. Vuo­kral­la asu­mi­sen pitäi­si luon­nol­li­ses­ti olla koh­tuu­hin­tais­ta suh­tees­sa omis­tusa­su­mi­seen, eli reaa­lio­mai­suu­den mal­til­li­nen tuot­to-odo­tuk­sen ver­ran kal­liim­paa. Toki tähän osuu vero­kii­la­kin, mut­ta kai­kes­sa yksin­ker­tai­suu­des­saan omis­tua­su­mi­sen suo­si­mi­nen, nos­ta­mi­nen pyhäk­si leh­mäk­si jota tue­taan, on ongelma.

    Ongel­ma voi­daan rat­kais­ta monel­la tapaa. Olen­nais­ta on, että vuo­kral­la asu­mi­nen suh­tees­sa omis­tusa­sun­nos­sa asu­mi­seen muo­dos­tuu koh­tuu­hin­tai­sek­si tulon­siir­to­jen jäl­keen. Eli omis­tusa­sun­non talou­del­li­nen hyö­ty sijoi­tuk­se­na kor­ja­taan tuke­mal­la vuo­kral­la asu­via tuloi­hin kat­so­mat­ta. Tämä ei ole rea­lis­tis­ta, mut­ta asu­mis­tu­ki nyky­muo­dos­saan on työl­lis­ty­mi­sen este, kuten on omistusasuminenkin.

    Mones­sa tapauk­ses­sa käsi­tel­lään jo nykyi­sin las­ken­nal­lis­ta tuloa. Las­ken­nal­li­nen asun­to­tu­lo ei ole mahdoton.

    Jos joku saa rat­kais­tua tämän asu­mi­sen hin­nan ongel­man muul­la taval­la, voi­daan men­nä sen­kin mukaan. Ongel­man kiel­tä­mi­nen ei auta asiaa.

  46. Miten oli­si täl­lai­nen pie­ni aja­tus­leik­ki? Teen kave­ri­ni kans­sa dii­lin, että han­kim­me lai­na­ra­hal­la saman­moi­set asun­not, vaik­ka kak­siot Kala­sa­ta­mas­ta, ja vuo­kraam­me ne toi­sil­lem­me samal­la hin­nal­la. Nyt molem­mat saa­vat vähen­tää lai­nan korot vero­tuk­ses­sa, kos­ka ne ovat sijoi­tusa­sun­to­ja. Molem­mat peri­vät siis toi­sil­taan sovi­tun mukais­ta saman­suu­ruis­ta vuo­kraa. Kun asun­not ovat samas­sa talo­yh­tiös­sä, eivät satun­nai­set kor­jauk­set kus­tan­nuk­si­neen sot­ke tätä (kau­hun) tasa­pai­noa. Vuo­krat sovi­taan tie­tys­ti molem­pia miel­lyt­tä­väl­le tasol­le, jota kan­nat­taa tie­tys­ti poh­tia perusteellisesti.

    Korot ovat täl­lä het­kel­lä aika mata­lia, mut­ta pik­ku hil­jaa nousus­sa, jol­loin hyö­ty voi­si kohen­tua lisää kulu­jen nous­tes­sa. Näp­pä­rää, vai moraalitonta?

    1. Miten oli­si täl­lai­nen pie­ni aja­tus­leik­ki? Teen kave­ri­ni kans­sa dii­lin, että han­kim­me lai­na­ra­hal­la saman­moi­set asun­not, vaik­ka kak­siot Kala­sa­ta­mas­ta, ja vuo­kraam­me ne toi­sil­lem­me samal­la hin­nal­la. Nyt molem­mat saa­vat vähen­tää lai­nan korot vero­tuk­ses­sa, kos­ka ne ovat sijoitusasuntoja.

      Jos vuo­kra­tu­lo on vero­ton­ta, ei vuo­kra-asun­non hank­ki­mi­seen otet­tu­je lai­no­jen korot tie­ten­kään ole vähennyskelopoisia.

  47. Voi­si­ko vuo­kral­la asu­val­le myön­tää vero­vä­hen­nyk­sen las­ken­nal­li­sen asun­to­lai­nan perus­teel­la, eli sen suu­rui­sen mitä sai­si asun­to­lai­nas­ta jon­ka suu­ruus oli­si asun­non mark­ki­na-arvo ja jon­ka kor­ko oli­si keskimääräinen?

    Kos­ka kai­kil­la ei ole vero­tet­ta­vaa tuloa, tämä pitäi­si muun­taa vähen­nyk­sek­si verois­ta siten, että nega­tii­vi­nen vero mak­se­taan veronpalautuksena.

    Vää­rin­käy­tön estä­mi­sek­si tämä pitäi­si oikeas­taan mää­rit­tää poh­ja­ten kes­ki­mää­räi­siin neliöi­hin kulu­tusyk­sik­köä koh­den, ja oikeas­taan se asun­non arvo pitäi­si sitoa jäl­leen alu­eel­li­seen keskimäärään.

    Luon­nol­li­ses­ti tämä ei pois­tai­si mitään nykyi­siä tuki­muo­to­ja, sil­lä ainoa­na tar­koi­tuk­se­na oli­si kaven­taa omis­tusa­su­mi­sen ja vuo­kral­la asu­mi­sen tukia.

    Lie­nee hel­pom­pi jos val­tio vain tar­joai­si kai­kil­le Suo­mes­sa asu­vil­le ilmai­sen asun­non. Asun­non sijain­ti ja koko (sekä mah­dol­li­set eri­tyis­piir­teet) mää­ri­tet­täi­siin ruo­ka­kun­nan mukaan ottaen huo­mioon työ- ja opiskelupaikat.

    Toki edel­leen sai­si raken­taa asun­non ja asua sii­nä. Eli mah­dol­li­suus asua jol­lain tapaa jota val­tio ei tar­joa oli­si edel­leen olemassa.

    Mitä vikaa täl­lai­ses­sa oli­si? Oli­si­vat­ko viat suu­rem­pia kuin nykyi­sen jär­jes­tel­män viat?

  48. Asun­to­tu­lon käsi­tet­tä ei lie­ne ylei­ses­ti käy­tös­sä EU:ssa. Aina­kaan ei ver­tai­lu­kel­poi­sis­sa tilastoissa. 

    Ykkö­nen on siis oikein mut­ta kos­ka haluam­me olla vau­raam­pia ver­tai­lus­sa mui­hin kuin oikeas­ti olem­me­kaan on raken­net­tu jon­kin­lai­nen vir­ka­mies­läh­töi­nen käsi­te­hir­viö joka ruok­kii itse­ään eli sii­tä ei voi luopua. 

    Kysees­sä on siis luon­teel­taan eko­no­mis­tien ilta­päi­vä­ker­hon jon­kin­lai­nen oheis­tuo­te. Näin var­maan voi tapah­tua mis­sä tahan­sa saman­mie­lis­ten klu­bis­sa. Ymmärrettävää. 

    Ja oli­si­han se tie­tys­ti hie­noa saa­da maa­han uusi vero. Nii­tä kun ei ole ennes­tään tarpeeksi. 

    Nois­ta muis­ta Osmon vaih­toeh­dois­ta vaih­toeh­to 4 on ainoa joka on joten­kin ymmär­ret­tä­vä eikä sisäl­lä sel­lais­ta teo­ri­aa joka ns. kan­san­hen­ki­lön kor­vis­sa on suur­ta vii­sas­te­lua. Sii­nä­hän on ainoa hait­ta se että verot las­ke­vat, eivät nouse. Se taas ei tai­da käy­dä. Tosin veron­las­kun vie­mä sum­ma tul­lee aina­kin osak­si takai­sin eri­lais­ten tukiais­ten vähenemisenä. 

    Ja voi itse asias­sa olla että vuo­kra­tu­lon verot­to­muus oli­si kai­ken kaik­ki­aan hyvä asia. 

    Ja muu­ten olen sitä miel­tä että kyl­lä ihan jokai­sen kan­sa­lai­sen ja ihan kaik­ki toi­min­ta pitäi­si saa­da arvon­li­sä­ve­ron piiriin.

    1. Helsinki_hoi_älä_jätä:
      Asun­to­tu­lon käsi­tet­tä ei lie­ne ylei­ses­ti käy­tös­sä EU:ssa. Aina­kaan ei ver­tai­lu­kel­poi­sis­sa tilastoissa. 

      Ykkö­nen on siis oikein mut­ta kos­ka haluam­me olla vau­raam­pia ver­tai­lus­sa mui­hin kuin oikeas­ti olem­me­kaan on raken­net­tu jon­kin­lai­nen vir­ka­mies­läh­töi­nen käsi­te­hir­viö joka ruok­kii itse­ään eli sii­tä ei voi luopua. 

      Kysees­sä on siis luon­teel­taan eko­no­mis­tien ilta­päi­vä­ker­hon jon­kin­lai­nen oheis­tuo­te. Näin var­maan voi tapah­tua mis­sä tahan­sa saman­mie­lis­ten klu­bis­sa. Ymmärrettävää.

      Ja oli­si­han se tie­tys­ti hie­noa saa­da maa­han uusi vero. Nii­tä kun ei ole ennes­tään tarpeeksi. 

      Nois­ta muis­ta Osmon vaih­toeh­dois­ta vaih­toeh­to 4 on ainoa joka on joten­kin ymmär­ret­tä­vä eikä sisäl­lä sel­lais­ta teo­ri­aa joka ns. kan­san­hen­ki­lön kor­vis­sa on suur­ta vii­sas­te­lua. Sii­nä­hän on ainoa hait­ta se että verot las­ke­vat, eivät nouse. Se taas ei tai­da käy­dä. Tosin veron­las­kun vie­mä sum­ma tul­lee aina­kin osak­si takai­sin eri­lais­ten tukiais­ten vähenemisenä. 

      Ja voi itse asias­sa olla että vuo­kra­tu­lon verot­to­muus oli­si kai­ken kaik­ki­aan hyvä asia. 

      Ja muu­ten olen sitä miel­tä että kyl­lä ihan jokai­sen kan­sa­lai­sen ja ihan kaik­ki toi­min­ta pitäi­si saa­da arvon­li­sä­ve­ron piiriin.

      Kyl­lä tuo nelo­nen toi­si muka­naan sel­lai­sen vää­ris­ty­män, että nyt pää­oma­tu­lo­jen vero­tuk­ses­sa aina­kin peri­aat­tees­sa pyri­tään koh­te­le­maan kaik­kia tulo­ja samal­la taval­la (pait­si jos satut edus­ta­maan riit­tä­vän isoa kasaa sini­val­kois­ta pää­omaa jol­loin saat osin­ko­si alem­mal­la vero­kan­nal­la). Jos vuo­kra­tu­lot oli­si­vat vero­va­pai­ta niin asun­to­si­joit­ta­mi­sen suo­sio luul­ta­vas­ti kas­vai­si ja asun­to­jen hin­nat eivät aina­kaan las­ki­si. Sijoi­tusa­sun­to­lai­no­jen kor­ko­jen vero­vä­hen­nys­kel­vot­to­muus ei aina­kaan nyky­ko­roil­la tun­tui­si missään.

      1. Kyl­lä tuo nelo­nen toi­si muka­naan sel­lai­sen vää­ris­ty­män, että nyt pää­oma­tu­lo­jen vero­tuk­ses­sa aina­kin peri­aat­tees­sa pyri­tään koh­te­le­maan kaik­kia tulo­ja samal­la tavalla 

        Meil­lä on kui­ten­kin myös peri­aa­te, että asu­mi­nen on etuoi­keu­tet­tua kulu­tus­ta. Sik­si asu­mi­seen liit­ty­vän vero­tuk­seb ei tar­vit­se olla neut­raa­lia muu­hun vero­tuk­seen samal­la taval­la kuin asun­to­tu­lo ei ole verotettavaa.

  49. _Omistus_asunnosta ja vuokra_tulosta_ tulee mie­leen käsit­tei­den omai­suus ja tulo ero — vai onko sitä? Lop­pu­jen lopuk­si kaik­ki tulot ilme­ne­vät omai­suu­den lisä­nä ja työn teko on mer­kit­tä­väs­sä mää­rin omien hen­kis­ten ja fyy­sis­ten pää­omien vuo­kral­le anta­mis­ta. Ehkä on vain niin, että tran­sak­tioi­ta eli tulo­ja on help­poa seu­ra­ta, joten nii­tä on myös help­po verot­taa. Pysy­väm­män omai­suu­den arvon muu­tok­sia on vai­keam­pi mita­ta. Met­sä­ve­ro­kin menee nykyi­sin (taas) myyntivoitosta… 😉

  50. Mik­si se kysyn­tä mihin­kään lop­pui­si? Kau­pun­gin ydin­a­lueil­la tila on niuk­ka hyö­dy­ke, ja sitä tupa­taan käyt­tää hyvin tehokkaasti.

  51. Niin, vaih­toeh­to 4 on tosi­aan hel­pom­pi toteut­taa käy­tän­nös­sä, sil­lä sen pitäi­si nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, min­kä luu­lis sopi­van myös omistusasujille.

    —-
    Auto: Ostet­taes­sa vero­tet­tu 24% ALV + auto­ve­ro, min­kä lisäk­si joka vuo­si menee vie­lä ajoneuvovero.

    Tai­de-esi­neet: Ensios­tos­sa 8% vero, sen jäl­keen ilmei­ses­ti täy­si arvon­li­sä­ve­ro­kan­ta ja tun­tui­si usko­mat­tal­ta jos myyn­ti­voi­tois­ta ei meni­si 30% pää­oma­tu­lo­ve­roa. En osaa nyt äkkiä tar­kas­taa kun verot­ta­jan sivu osoit­taa van­haan artikkeliin.

    Sadan ton­nin ste­reot — 20 000e val­tiol­le kiitos.

    Swan: 24% val­tiol­le ALV:ia.

    Ikean tuo­li: 24% ALV

    Asun­to: Oston yhtey­des­sä 2 tai 4% varain­siir­to­ve­roa (jon­ka pois­ta­mis­ta ehdo­tan). Kiin­teis­tö­ve­ro koh­dis­tuu pää­asias­sa maa­poh­jaan, ei itse asun­toon. (ts. kiin­teis­tö­ve­roa mak­se­taan lähes sama mää­rä riip­pu­mat­ta sii­tä onko ton­til­la leik­ki­mök­ki vai mil­joo­nan euron talo. Se ei siis juu­ri­kaan koh­dis­tu asun­toon ja sii­nä asu­mi­seen, vaan maa­han ja sen omistamiseen.)

    Mut­ta joo, hyväk­syi­sin vaih­toeh­to­na myös kiin­teis­tö­ve­ron rajut korotukset.

    Suu­rim­pa­na ongel­ma­na Osmon sinän­sä hyväs­sä rat­kai­sueh­do­tuk­ses­sa näen sen, että se lisäi­si rajus­ti varal­li­suuse­ro­ja Suo­mes­sa. Kes­ki­luo­kas­ta ylös­päin varal­li­suu­det hyp­päi­si­vät reip­paas­ti ylös­päin ja sama­ten kiin­teis­tö­si­joi­tus­ten tuo­tot nousi­si­vat yksi­tyis­si­joit­ta­jil­le. Iso syy sil­le mik­si Piket­ty sai juu­ri ne tulok­set jot­ka sai on ilmei­ses­ti nime­no­maan se, että asun­to­jen ja maan omis­ta­jien tulo­jen osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta on nous­sut. Osmon ehdo­tus vähen­tää kiin­teis­tö­pää­oman tuot­to­jen vero­tus­ta ja aina­kin nopeas­ti maa­lais­jär­jel­lä aja­tel­tu­na täten lisää tuo­ta epäsuhtaa.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to­tu­lon verot­to­muu­teen voi suh­tau­tua monel­la tavalla.
    1) Voi yrit­tää väit­tää, ettei se ole tuloa ollen­kaan. Sil­loin kai se pitäi­si pois­taa myös kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­ta, jos­sa se muu­ta­ma vuo­si sit­ten oli 6% BKT:sta. Suo­mi putoai­si mon­ta sijaa alas­päin BKT-vertaisuissa.
    2) Voi tees­ken­nel­lä, ettei ymmär­rä että asun­to­tu­lon verot­to­muus aiheut­taa vinou­tu­mis­ta asu­misv­muo­to­jen välil­lä, kos­ka kaik­kien kan­nat­taa asua omis­tusa­sun­nos­sa. Vuo­kral­laa­su­mis­ta rasit­taa 30 %:n vero, joka tekee vuo­kral­la asu­mi­ses­ta kal­liim­paa. (Jos joku väit­tää, että tämän veron mak­saa vuo­kra­nan­ta­ja,. ei pää­se läpi talous­tie­teen perus­kurs­sil­ta. Voi har­joi­tel­la aja­tuk­sel­la, mitä tapah­tui­si, jos vuo­kra­tu­lot teh­täi­siin vero­va­paik­si, mut­ta vuo­kras­ta pitäi­si mak­saa arvon­li­sä­ve­roa. Eikö tämä arvon­li­sä­ve­ro­kaan rasit­tai­si vuo­kraa ja mik­si se rasit­taa, vaik­ka vuo­kras­ta mak­set­ta­va pää­oma­tu­lo­ve­ro ei rasita)
    3) Voi aja­tel­la, että vaik­ka tämä vää­ris­tää valin­taa omis­tus- ja vuo­kra-asun­non välil­lä, se ei hait­taa, kos­ka suo­ma­lai­sia pitää­kin kan­nus­taa omis­tusa­sun­toi­hin. Tulee sopi­va haju­ra­ko kes­ki­luo­kan ja asu­mi­ses­taan enem­män mak­sa­vien köy­hien välille.Pysyvät näin nöyrempinä.On vain hyvä, että omis­tusa­sun­to sitoo pai­kal­le, ettei­vät ihmi­set hyl­käi­si kevein perus­tein syr­jä­ky­liä ja läh­ti­si etsi­mään työ­tö kasvukeskuksista.
    4) Voi aja­tel­la, että asu­mi­nen – kuin­ka suu­res­sa asun­nos­sa hyvän­sä – on asia jota pitää­kin tukea vero­va­pau­del­la. Mut­ta sil­loin tie­tys­ti pitää tukea yhtä­läi­ses­ti vuo­kral­la asu­mis­ta ja pois­taa vuo­kra­tu­lois­ta mak­set­ta­vat verot, kuten on teh­ty Belgiassa.
    Kan­na­tan vaih­toeh­toa 4)

    1. pois­te­taan vaan, todel­la teo­reet­tis­ta ja omi­tuis­ta sisällyttää. 

    2. Kaik­kien ei todel­la­kaan kan­na­ta asua omistusasunnoissa. 

    2.1 Pekäs­tään Kela tukee vuo­kra-asu­mis­ta kah­del­la mil­jar­dil­la vuo­sit­tain. Kun­nat, val­tio, sää­tiöt ym. tuke­vat myös. Aika suu­rel­le jou­kol­le vuo­kra-asu­mi­nen on pel­käs­tään tukien vuok­si halvempaa. 

    2.2 Edel­leen esim. Hel­sin­gin kau­pun­ki tukee vuo­kra-asu­mis­ta omis­ta­mal­la 50.000 edul­li­ses­ti eli alle mark­ki­na­hin­to­jen vuo­kral­le annet­tua asun­toa. Par­haim­mat suh­teet ja tari­nat omaa­va voi saa­da uuden kau­pun­gin asun­non meri­nä­kö­al­la tör­keän hal­val­la vuo­kral­la. Sii­tä ei sit­ten iki­nä muu­te­ta­kaan vaan keplo­tel­laan joten­kin asun­to seu­raa­val­le­kin suku­pol­vel­le. Par­haim­mil­laan asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tu­ki mak­saa koko vuokran.

    2.3 Eikä vero­ra­si­te ole kos­kaan 30/34%. Tapauk­ses­ta riip­puen vuo­kra­nan­ta­jal­la on enem­män tai vähem­män vero­vä­hen­nys­kel­poi­sia meno­ja. Hal­vim­man vuo­kra-asu­mi­sen paik­ka­kun­nil­la vuo­kral­le anta­mi­nen voi pitem­piai­kai­ses­ti jopa olla tap­piol­lis­ta eikä vero­tet­ta­vaa tuloa synny. 

    2.4 Omis­tusa­sun­non omis­ta­mi­nen voi olla myös tap­piol­lis­ta kun asun­to­jen arvo voi las­kea pal­jon­kin. Me ostim­me ensia­sun­non 1990 (per­heen­li­säys tulos­sa) ja myim­me sen 1993 40% tap­piol­la. Aika pal­jon hal­vem­mak­si oli­si tul­lut asua vuo­kral­la, eikä tap­pio edes ollut vähen­nys­kel­pois­ta. Ja tämä tapah­tui tuol­loin siis Helsingissäkin. 

    Ruot­sis­sa vii­mei­sen vuo­den aika­na asun­non osta­neet lie­ne­vät jo pie­nes­sä panii­kis­sa. Suo­mes­sa kaik­kial­la muu­al­la kuin kas­vu­kes­kuk­sis­sa asun­to­jen hin­nat ovat jo pitem­pään olleet las­kus­sa, jol­loin siel­lä kan­nat­tai­si var­maan asua vuo­kral­la. Ja huom. oman vaki­tui­sen asun­non myyn­ti­tap­pio ei ole vähen­nys­kel­pois­ta ja tämä on siis rea­lis­mia täl­lä het­kel­lä maan­tie­teel­li­ses­ti suu­rim­mas­sa osas­sa Suomea.

    Taan­tu­vil­la alueil­la omis­tusa­su­mi­seen kan­nus­ta­mi­nen? En suo­sit­te­le. Ei kan­na­ta tar­kas­tel­la asun­to­asioi­ta vain Hel­sin­gin näkökulmasta.

    3. Hel­sin­gis­sä­kin vaik­ka­pa Jät­kä­saa­res­sa kau­pun­gin vuo­kra-asu­ja ja omis­tusa­su­ja asu­vat vie­rei­sis­sä talois­sa, saman­lai­sis­sa asun­nois­sa. Haju­ra­ko on Hel­sin­gin har­joit­ta­man asun­to­po­li­tii­kan ansios­ta minimaalinen. 

    Omis­tusa­su­ja on mak­sa­nut per­he­kol­mios­ta hel­pos­ti 500–600.000 euroa. Vuo­kra-asu­ja ei pen­niä­kään. Omis­tusa­su­ja mak­saa asun­to­lai­naan­sa vaik­ka 25 vuot­ta kan­taen muu­hun varal­li­suu­teen­sa näh­den val­ta­van ris­kin asun­non arvos­ta ja tule­vis­ta remon­teis­ta, vuo­kra-asu­ja ei mitään riskiä. 

    Kun kor­ko­ta­so nor­ma­li­soi­tuu niin vel­kai­sen omis­tusa­su­jan talous ei kes­tä esim. työt­tö­myyt­tä tai sai­ras­tu­mis­ta, vuo­kra-asu­ja sel­vi­ää pal­jon hel­pom­mal­la asun­toa menettämättä.

    Ei vuo­kra-asu­jal­la ole mitään syy­tä kadeh­tia omis­tusa­su­jaa, parem­min­kin sää­liä par­hai­den elin­vuo­sien rank­kaa velkavankeutta. 

    Paik­ka­kun­nan vaih­toa ja vaik­ka­pa ison asun­non pie­nem­pään vaih­toa hel­pot­tai­si varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mi­nen. Pois­tet­tiin­han se pörs­si­kau­pal­ta­kin, mut­ta sen taka­na tai­si lob­ba­reil­la olla isom­mat lom­pa­kot ja voitelukeinot.

    4. Omis­tusa­sun­nos­sa asu­mi­nen ei ole vero­ton­ta. Osto­hin­nas­sa on jo 45% veroa, varain­siir­to­ve­ro mak­se­taan myös tuos­ta vero-osuu­des­ta (veroa veros­ta), kiin­teis­tö­ve­ro nousee kovaa vauh­tia, jäte­ve­rot, säh­kö­ve­rot, hir­mui­nen ALV kai­kis­sa juok­se­vis­sa asu­mis­me­nois­sa jne. Tun­tuu, että nyt pitäi­si omis­tusa­su­jat saa­da mak­sa­maan kateus­ve­roa “asun­to­tu­los­ta”.

    Vaik­ka kan­na­tan­kin vuo­krauk­sen vero­va­paut­ta, niin en ole ollen­kaan var­ma että sil­lä saa­daan vuo­krat las­kuun kuten ehkä ole­tat. Hel­sin­gin kau­pun­ki voi omal­la toi­min­nal­laan alen­taa raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia mer­kit­tä­väs­ti ja omal­la edul­li­sel­la tuo­tan­nol­laan, kaa­voi­tuk­sel­la ja suu­rel­la vuo­kra-asun­to­jen tar­jon­nal­laan pai­naa pal­jon­kin vuo­kra­ta­soa alas­päin. Tah­toa (tai­toa?) tai­taa puuttua.

    Erit­täin suu­ri vir­he oli vapaut­taa esim. VVO:n toi­min­ta mark­ki­naeh­toi­sek­si. Koja­mon (VVO ja Lumo) asun­not ovat vuo­kral­taan kal­leim­pia Kala­sa­ta­mas­sa. Ja ket­kä omis­ta­vat Koja­mon? Ilma­ri­nen, Var­ma, mut­ta enem­mis­tö on AMMATTILIITOILLA (Metal­li, JHL, PAM, OAJ…)! Eipä ammat­ti­liit­to­jen ahneu­del­la näy­tä ole­van rajoja.

    Koja­mo on kai Suo­men suu­rin kiin­teis­tö­si­joit­ta­ja. Yksi asu­mi­sen puh­kais­ta­va mätä­pai­se on ammat­ti­liit­to­jen sijoi­tus­toi­min­nan verot­to­muus, myös vuo­kra­tuo­tot verot­to­mia. Tosin verot­ta­mi­nen saat­tai­si vai­kut­taa puo­lue­tu­kia alentavasti…

    https://yle.fi/uutiset/3–9691412

    1. vk
      Asu­mis­tu­kea saa mylös omis­tusa­sun­toi­hin yhtiön­vas­tik­kees­ta ja koros­ta, mut­ta ei tie­ten­kään lyhen­nyk­sis­tä. Se 30/34 pro­sent­tia veroa on siis yhtiö­vas­tik­keen ylit­tä­väs­tä vuok­sas­ta vas­ta­ten siis sitä asun­to­tu­lon vero­tus­ta. Tot­ta kai omis­tusa­su­mis­ta­kin vero­tye­taan, mut­ta vuo­kra-asun­toa kos­kee esi­mer­kik­si aivan sama varain­siir­to­ve­ro kuin omistusasuntoa.

  53. Asumistulo/asuntotulo on minus­ta hyvä aja­tus­leik­ki havain­no­lis­ta­maan juu­ri­kin tuo­ta Osmon mai­nit­se­maa koh­taa 4). Se että jot­kut vetä­vät sen esit­tä­mi­ses­tä rai­va­rit on vähän eri­koi­sem­pi juttu.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vuo­kral­laa­su­mis­ta rasit­taa 30 %:n vero

    Teo­rias­sa, mut­ta ei käy­tän­nös­sä. Käy­tän­nös­sä sijoi­tusa­sun­not rahoi­te­taan niin, että vas­tik­keet (pää­oma­vas­ti­ke + hoi­to­vas­ti­ke) ovat samal­la tasol­la kuin vuo­kra­tuot­to. Näin ollen myös vuo­kra-asu­mi­nen on verovapaata.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to on vähän eri asia kuin tuoli.

    Mikä on se laa­dul­li­nen ero noi­den välil­lä? Siis muu­ta kuin, että asun­toa oikeas­ti vero­te­taan (kiin­teis­tö­ve­ro, varain­siir­to­ve­ro) toi­sin kuin tuo­lia. Tai jos läh­de­tään sii­tä, että asun­to on vält­tä­mä­tön elä­mäl­le, niin voi­daan ottaa kyl­lä mui­ta­kin hyö­dyk­kei­tä, jot­ka ovat välttämättömiä. 

    Sano­taan vaik­ka tal­vi­tak­ki. Pitäi­si­kö tal­vi­ta­kin omis­ta­mi­ses­ta verot­taa, kos­ka sel­lai­sen omis­ta­ja sääs­tää ver­rat­tu­na sitä ker­ran tal­ves­sa vuo­kraa­jaan verrattuna? 

    Tai jos ero tulee sii­tä, että puhu­taan kal­liis­ta hyö­dyk­keis­tä, niin pitäi­si­kö auto­jen koh­dal­la joten­kin ran­gais­ta auto­jen omis­ta­jia nii­tä vuo­kraa­viin ver­rat­tu­na? (Ja ei nyt puhu­ta muis­ta autoi­luun liit­ty­vis­tä ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta, kuten sii­tä, että vuo­kra-auto­ja käyt­tä­mäl­lä mah­dol­li­ses­ti sääs­te­tään park­ki­ti­laa kau­pun­geis­sa, kun ne ovat tehok­kaam­min ajos­sa, vaan puhu­taan pel­käs­tään sii­tä talou­del­li­ses­ta edus­ta, jon­ka saa sito­mal­la pää­oman auton omis­ta­mi­seen sen sijaan, että vuo­krai­si sitä ja auton vuo­kra­fir­ma jou­tui­si sit­ten mak­sa­maan pää­oma­tu­los­taan veroa).

  56. ark­ki­teh­ti:
    Fis­kaa­li­ses­ti varain­siir­to­ve­ron voi kor­va­ta suo­raan kiinteistöverolla. 

    Täy­sin samaa miel­tä. En ole kos­kaan tajun­nut, mikä kysei­sen veron idea on. Jos asu­mis­ta halu­taan verot­taa, niin kuten sanot, se on kaik­kein jär­ke­vin­tä teh­dä kiin­teis­tö­ve­roa käyt­täen, jol­loin se koh­te­lee kaik­kia samal­la tavoin. Varain­siir­to­ve­ron ainoa vai­ku­tus on tuot­taa kit­kaa asun­to­mark­ki­noil­le, joil­la sitä on jo muu­ten­kin asun­to­vä­lit­tä­jis­tä johtuen. 

    Jos iso­ja omai­suus­siir­to­ja halu­taan jos­tain kum­man syys­tä verot­taa (mut­tei itse omai­suuk­sia), niin sit­ten pitäi­si kyl­lä tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä pörs­si­kau­pat­kin ja vas­taa­vat pan­na samal­la tavoin verolle.

  57. Sepi: Jos työ­nan­ta­ja­si omis­taa asun­non ja antaa sinun asua sii­nä ilmai­sek­si, niin kuka mak­saa ja kenelle?

    Sil­ti verot­ta­ja kat­soo sen asun­toe­dun vero­na­lai­sek­si tulok­si ja verot­taa sen nor­maa­lei­na ansiotuloina.

    Mik­si itse omis­te­tus­sa asun­nos­sa asu­mis­ta ei voi­si kat­soa samal­la taval­la vero­na­lai­sek­si ansiotuloksi?

    Minus­ta oli­si ihan koh­tuul­lis­ta, että kopioi­sim­me Sveit­sin vero­lain­sää­dän­nön jos­sa asun­non omis­ta­jan tuloik­si kat­so­taan tulot + asun­non mark­ki­na­vuo­kra. Vero­vä­hen­tää sai­si tie­ten­kin kor­ko­ku­lut ja vas­tik­keet, kuten Sveitsissä.

    https://www.homegate.ch/buy/steps-to-home-ownership/news/taxes-2013/interests

    Kom­pen­saa­tiok­si täs­tä veron koro­tuk­ses­ta ansio­tu­lo­vä­hen­nys­tä voi­tai­siin korot­taa jon­kin ver­ran ja tulo­ve­roas­teik­koa voi­tai­siin tuu­na­ta alas­päin joil­la­kin prosenttiyksiköillä.

    Tuo Sveit­sin sys­tee­mi muu­ten joh­taa sit­ten ikui­siin lai­noi­hin, jot­ka taa­sen joh­ta­vat kor­kei­siin hin­toi­hin. Ja muu vero­tus on sit­ten aika­lail­la eri tasoa.

    Ehkä suo­ma­li­ses­sa vero­hel­ve­tis­sä oli­si parem­pi lopet­taa vuo­kra­tu­lo­jen vero­tus kuin kek­siä uusia veroja.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to­tu­lon verot­to­muu­teen voi suh­tau­tua monel­la tavalla.
    1) Voi yrit­tää väit­tää, ettei se ole tuloa ollen­kaan. Sil­loin kai se pitäi­si pois­taa myös kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­ta, jos­sa se muu­ta­ma vuo­si sit­ten oli 6% BKT:sta. Suo­mi putoai­si mon­ta sijaa alas­päin BKT-vertaisuissa. 

    Ensin­nä­kin, tot­ta hel­ve­tis­sä pitäi­si pois­taa. Ei sii­nä ole mitään tolk­kua, että BKT:hen las­ke­taan mukaan se, että ihmi­set asu­vat omis­sa talois­saan. BKT:hän on brut­to­kan­santuo­te. Asun­to­jen raken­ta­mi­nen tie­ten­kin las­ke­taan tuo­hon mukaan, mut­ta ei sitä, että asun­nois­sa asu­taan. Mikä muu kulu­tus las­ke­taan use­aan ker­taan BKT:hen?

    Jos ostan Suo­mes­sa teh­dyn auton, niin las­ke­taan­ko sekin siis kah­teen ker­taan Suo­men BKT:hen, että auto teh­tiin ja sit­ten minä omis­tan sen? 

    Toi­sek­si, mitä väliä sil­lä on, mis­sä Suo­mi on jos­sain tilas­tos­sa? Ei sii­nä mis­tään olym­pia­lai­sis­ta ole kyse, vaan oleel­lis­ta on se, miten vau­raas­ti suo­ma­lai­set elä­vät. Ja sitä pait­si tie­ten­kin mui­den­kin mai­den BKT:t putoa­vat alas­päin, jos niis­tä sii­vo­taan asun­to­tu­lot pois (vai onko Suo­mi kei­no­te­koi­sen kor­keal­la BKT-tilas­tois­sa tämän vip­pas­kons­tin ansiosta?)

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    2) Voi tees­ken­nel­lä, ettei ymmär­rä että asun­to­tu­lon verot­to­muus aiheut­taa vinou­tu­mis­ta asu­misv­muo­to­jen välil­lä, kos­ka kaik­kien kan­nat­taa asua omistusasunnossa. 

    Se aiheut­taa ihan samal­la tavoin kuin kai­ken muun­kin omis­ta­mi­nen ver­rat­tu­na sii­hen, että vuo­kraa nii­tä. Voi­daan tie­ten­kin sanoa, että ok, se on vää­rin, että ihmi­set käyt­tä­vät itse omis­ta­mi­aan hyö­dyk­kei­tä, jol­loin vält­ty­vät vuo­kraa­mi­seen liit­ty­väl­tä vero­tuk­sel­ta, mut­ta tämä on sit­ten todet­ta­va uni­ver­saa­lis­ti, ei vain asu­mi­seen liittyen. 

    Vuo­kral­laa­su­mis­ta rasit­taa 30 %:n vero, joka tekee vuo­kral­la asu­mi­ses­ta kal­liim­paa. (Jos joku väit­tää, että tämän veron mak­saa vuo­kra­nan­ta­ja,. ei pää­se läpi talous­tie­teen perus­kurs­sil­ta. Voi har­joi­tel­la aja­tuk­sel­la, mitä tapah­tui­si, jos vuo­kra­tu­lot teh­täi­siin vero­va­paik­si, mut­ta vuo­kras­ta pitäi­si mak­saa arvon­li­sä­ve­roa. Eikö tämä arvon­li­sä­ve­ro­kaan rasit­tai­si vuo­kraa ja mik­si se rasit­taa, vaik­ka vuo­kras­ta mak­set­ta­va pää­oma­tu­lo­ve­ro ei rasita) 

    Niin, auto­vuo­kraus­ta rasit­taa ALV, mut­ta omal­la autol­la aja­mis­ta ei. Mitä pitäi­si tehdä? 

    Ja näp­pä­räs­ti unoh­dit varain­siir­to­ve­ron. Se näyt­täi­si ole­van täl­lä het­kel­lä 2% asun­to-osak­keis­sa ja 4% kiin­teis­töis­sä. Ja tuo siis asun­non koko arvos­ta. Jos muut­taa usein, niin vuo­kra-asu­mi­nen tulee hal­vem­mak­si, vaik­ka sii­tä mak­sai­si tuo­ta 30%:n veroa. 

    Tulee sopi­va haju­ra­ko kes­ki­luo­kan ja asu­mi­ses­taan enem­män mak­sa­vien köy­hien välille.Pysyvät näin nöyrempinä. 

    Nyt tai­si lip­sah­taa olkiuk­koi­lun puo­lel­le. Kukaan ei ole perus­tel­lut asun­to­jen omis­ta­mi­sen verot­to­muut­ta tuol­lai­sel­la argumentilla. 

    Sen sijaan, että oli­sit poh­ti­nut kun­non argu­ment­te­ja sen puo­les­ta, mik­si omis­tusa­su­mi­sen suo­si­mi­sel­le oli­si perus­tei­ta, hei­tit tuol­lais­ta jut­tua. Minus­ta omis­tusa­su­mi­sen suo­si­mi­sel­le on pari hyvää syy­tä. Ensin­nä­kin ihmi­set luon­nol­li­ses­ti pitä­vät parem­paa huol­ta omas­ta asun­nos­ta kuin vuo­kra­tus­ta. Samoin jos vuo­kra-asun­nos­ta jotain menee rik­ki, niin halu­taan pai­kal­le vuo­krai­sän­tä tai mie­lui­ten ammat­ti­mies kor­jaa­maan se. Jos omas­ta asun­nos­ta jotain menee rik­ki, se kor­ja­taan itse ja yleen­sä pal­jon hal­vem­mal­la. Toi­sek­si, asun­to­lai­nan mak­sa­mi­nen on ehkä paras tapa saa­da ihmi­set elä­mään hie­man pit­kä­jän­tei­sem­min kuin vain seu­raa­vaan palk­ka­kuit­tiin. Olen samaa miel­tä, että nyky­ti­lan­tees­sa omis­tusa­su­mi­nen sitoo ihmi­siä paik­kaan joh­tuen sii­tä, että omis­tusa­sun­non vaih­ta­mi­nen on kal­lis­ta. Kaik­ki asu­mi­sen vero­tus kiin­teis­tö­ve­roon, niin tämä hel­pot­tui­si paljonkin. 

    4) Voi aja­tel­la, että asu­mi­nen – kuin­ka suu­res­sa asun­nos­sa hyvän­sä – on asia jota pitää­kin tukea vero­va­pau­del­la. Mut­ta sil­loin tie­tys­ti pitää tukea yhtä­läi­ses­ti vuo­kral­la asu­mis­ta ja pois­taa vuo­kra­tu­lois­ta mak­set­ta­vat verot, kuten on teh­ty Belgiassa. 

    Minus­ta asu­mis­ta ei pitäi­si koh­del­la miten­kään silk­ki­han­sik­kain muu­hun kulu­tuk­seen ver­rat­tu­na. Nyt­hän sen suh­teen teh­dään juu­ri näin, kun yksi mer­kit­tä­vä yhteis­kun­nan tuki kan­sa­lai­sil­le (asu­mis­tu­ki) on sidot­tu sii­hen, että raha käy­te­tään juu­ri asumiseen. 

    Vuo­kra­tu­lo­jen verot­to­muu­teen liit­tyy omat ongel­man­sa, joi­ta et lain­kaa käsi­tel­lyt. Sano­taan, että sinul­la on fir­ma X, joka tuot­taa toi­min­nal­laan voit­toa. Et tie­ten­kään haluai­si mak­saa täs­tä veroa. Jos vuo­kra­tu­lo oli­si vero­ton­ta, teki­sit niin, että hank­ki­sit omis­tuk­see­si asun­to-osak­keen, jota sit­ten vuo­krai­sit kysei­sel­le fir­mal­le niin, että fir­man koko voit­to valui­si sii­hen vuo­kraan. Voi­sit siis teh­dä työ­tä fir­mal­le, se ei mak­sai­si sinul­le palk­kaa, mut­ta mak­sai­si sit­ten kor­ke­aa vuo­kraa, jon­ka sai­sit itsel­le­si verottomana. 

    En siis kan­na­ta sitä, että eri pää­oma­tu­lot ase­te­taan eri arvoi­sik­si vero­tuk­ses­sa, kos­ka se joh­taa vain kik­kai­luun vero­jen kiertämiseksi. 

    Parem­pa­na voi­si pitää vaik­ka sitä, että asu­mis­tu­kea voi­si käyt­tää asun­to­lai­nan kor­koi­hin. Jos siis ongel­ma­na on se, että yhteis­kun­nan köy­him­mät eivät pää­se omis­tusa­su­jik­si, mut­ta samaan aikaan saa­vat tukea kal­liim­paan vuo­kra-asu­mi­seen, niin tuo rat­kai­si­si asian.

    1. Ensin­nä­kin, tot­ta hel­ve­tis­sä pitäi­si pois­taa. Ei sii­nä ole mitään tolk­kua, että BKT:hen las­ke­taan mukaan se, että ihmi­set asu­vat omis­sa talois­saan. BKT:hän on brut­to­kan­san­tuo­te. Asun­to­jen raken­ta­mi­nen tie­ten­kin las­ke­taan tuo­hon mukaan, mut­ta ei sitä, että asun­nois­sa asu­taan. Mikä muu kulu­tus las­ke­taan use­aan ker­taan BKT:hen?

      Olet­ko nyt aivan tosis­sa­si. Jos meil­lä on kak­si ident­tis­tä maa­ta joi­den ainoa­na ero­na on, että toi­ses­sa asu­taan omas­sa asun­nos­sa, toi­ses­sa vuo­kra-asun­nois­sa, mikä tye­kee täs­tä jäl­kim­mäi­ses­tä rikkaamman?

      Parem­pa­na voi­si pitää vaik­ka sitä, että asu­mis­tu­kea voi­si käyt­tää asun­to­lai­nan korkoihin

      Asun­to­lai­no­jen kor­ko­ja, vaan ei tie­ten­kään lyhen­nyk­siä, hyvi­te­tään asu­mis­tues­sa. Pik­kui­sen­pie­nen­net­ty­nä, kos­ka osa koros­ta huk­kuu inflaa­tioon ja on siis oikeas­taan lyhennystä.
      Vuo­kra­tu­lo­jen verot­to­muu­teen liit­tyy omat ongel­man­sa, joi­ta et lain­kaa käsi­tel­lyt. Sano­taan, että sinul­la on fir­ma X, joka tuot­taa toi­min­nal­laan voit­toa. Et tie­ten­kään haluai­si mak­saa täs­tä veroa. Jos vuo­kra­tu­lo oli­si vero­ton­ta, teki­sit niin, että hank­ki­sit omis­tuk­see­si asun­to-osak­keen, jota sit­ten vuo­krai­sit kysei­sel­le fir­mal­le niin, että fir­man koko voit­to valui­si sii­hen vuo­kraan. Voi­sit siis teh­dä työ­tä fir­mal­le, se ei mak­sai­si sinul­le palk­kaa, mut­ta mak­sai­si sit­ten kor­ke­aa vuo­kraa, jon­ka sai­sit itsel­le­si verottomana. 

      Minul­ta jäi ymmär­tä­mät­tä, miten fir­ma ASUU vuo­kral­la, mut­ta vaik­ka asui­si, vuo­kra­me­no ei tie­ten­kään ole vähen­nys­kel­poi­nen sil­loin, jos vuo­kra­tu­lo ei ole verotettavaa. 

      Minus­ta omis­tusa­su­mi­sen suo­si­mi­sel­le on pari hyvää syytä.

      Muu­ten olit siis sitä miel­tä, että on oikein, että köy­hien asu­mis­ta vuo­kral­la vero­te­taan ja rik­kai­den asu­mis­ta omis­tusa­sun­nois­sa ei vero­te­ta. Tuli selväksi.

  59. Ongel­ma on kai sii­nä että yleen­sä “tulo­na” käsi­te­tään jotain joka vir­taa omaan pus­siin päin. 

    Se että saa sääs­töä kun ei jou­du mak­sa­maan jotain sel­lais­ta yli­mää­räis­tä kulua mitä huo­nom­min asian­sa jär­jes­tä­nyt jou­tuu, ei hah­mo­tu vält­tä­mät­tä niin hel­pos­ti “tulok­si”.

    Kek­si­kää tuol­le parem­pi maal­lik­ko­ter­mi niin ei tar­vit­se aina lyö­dä pääs­tä sei­nään saman asian kans­sa. Poli­tiik­ka on myös markkinointia.

  60. vk: Omis­tusa­su­ja on mak­sa­nut per­he­kol­mios­ta hel­pos­ti 500–600.000 euroa. Vuo­kra-asu­ja ei pen­niä­kään. Omis­tusa­su­ja mak­saa asun­to­lai­naan­sa vaik­ka 25 vuot­ta kan­taen muu­hun varal­li­suu­teen­sa näh­den val­ta­van ris­kin asun­non arvos­ta ja tule­vis­ta remon­teis­ta, vuo­kra-asu­ja ei mitään riskiä. 

    Juu­ri tämä on se syy, mik­si vuo­kra-asu­mi­ses­ta ptiäi­si teh­dä talou­del­li­ses­ti tasa-arvois­ta omis­tusas­mi­sen kans­sa. Omis­tusa­su­mi­ses­sa ei yleen­sä pitäi­si olla yhtään mitään jär­keä, mut­ta vero­tuk­sen vuok­si se onkin ainoa jär­ke­vä vaihtoehto.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra: 1) Voi yrit­tää väit­tää, ettei se ole tuloa ollen­kaan. Sil­loin kai se pitäi­si pois­taa myös kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­ta, jos­sa se muu­ta­ma vuo­si sit­ten oli 6% BKT:sta. Suo­mi putoai­si mon­ta sijaa alas­päin BKT-vertaisuissa. 

    Jaha. Tämä tai­taa selit­tää, mik­si koti­ta­louk­sien suu­ri­tu­loi­sin kym­me­nys saa pal­jon tulon­siir­to­ja, kts https://datawrapper.dwcdn.net/XvNhx/1/ . Kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa siis las­ken­nal­li­nen asun­to­tu­lo lue­taan koti­ta­lous­ten saa­mak­si tulonsiirroksi.

    Oikais­kaa, jos olen väärässä.

  62. Samu­li Saa­rel­ma: Jos omas­ta asun­nos­ta jotain menee rik­ki, se kor­ja­taan itse ja yleen­sä pal­jon halvemmalla.

    Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ama­töö­rin teke­mä kor­jaus on kal­liim­pi kuin amat­ti­lai­sen, ei halvempi.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olet­ko nyt aivan tosis­sa­si. Jos meil­lä on kak­si ident­tis­tä maa­ta joi­den ainoa­na ero­na on, että toi­ses­sa asu­taan omas­sa asun­nos­sa, toi­ses­sa vuo­kra-asun­nois­sa, mikä tye­kee täs­tä jäl­kim­mäi­ses­tä rikkaamman? 

    Ei mikään. Onko se sit­ten rik­kaam­pi, jos­sa autot vuo­kra­taan sen sijaan, että ihmi­set aja­vat omil­la autoil­la? Ei minus­ta näi­tä kum­paa­kaan ole syy­tä las­kea BKT:hen muul­ta osin kuin se, mitä niis­sä tuo­te­taan jotain palvelua. 

    Minul­ta jäi ymmär­tä­mät­tä, miten fir­ma ASUU vuo­kral­la, mut­ta vaik­ka asui­si, vuo­kra­me­no ei tie­ten­kään ole vähen­nys­kel­poi­nen sil­loin, jos vuo­kra­tu­lo ei ole verotettavaa. 

    Ei fir­ma asu vuo­kral­la, mut­ta mak­saa vuo­kraa käyt­tä­mäs­tään tilas­ta. Ihan niin kuin vuo­kra-asu­ja­kin. Jos vuo­kra­tu­lo on vero­ton­ta, niin sit­ten täs­sä on kei­no kier­tää vero­ja. Jos vuo­kra­me­no ei ole vero­ton­ta, niin sit­ten tämä tar­koit­taa sitä, että fir­ma, joka toi­mii vuo­kra­ti­lois­sa, jou­tuu mak­sa­maan veroa voi­tos­ta, jota sil­lä ei vält­tä­mät­tä edes ole. Jos fir­man muut toi­min­ta­ku­lut + vuo­krat ovat yli sen lii­ke­vaih­don, niin se jou­tuu mak­sa­maan veroa lii­ke­voi­tos­ta, jota sil­lä ei siis ole. 

    Toi­nen ja minus­ta vaka­vam­pi ongel­ma vuo­kra­tu­lon verot­to­muu­teen liit­tyen on se, että se tekee sil­loin eri pää­oma­si­joit­ta­mi­sen muo­dois­ta eriar­voi­sia. Jos panet pää­oma­si kiin­ni teh­taa­seen, joka tuot­taa hila­vit­kut­ti­mia, mak­sat sii­tä tulos­ta pää­oma­ve­roa. Jos raken­nat samal­la rahal­la vuo­kra-asun­to­ja, saat pää­oma­tu­losi verot­ta. Onko jokin eri­tyi­nen syy suo­sia jäl­kim­mäis­tä edel­li­seen verrattuna? 

    Muu­ten olit siis sitä miel­tä, että on oikein, että köy­hien asu­mis­ta vuo­kral­la vero­te­taan ja rik­kai­den asu­mis­ta omis­tusa­sun­nois­sa ei vero­te­ta. Tuli selväksi. 

    En ollut. En käsit­tääk­se­ni ole otta­nut mitään kan­taa sii­hen, miten ihmis­ten varal­li­suus tai tulot vai­kut­ta­vat sii­hen, miten hei­dän asu­mis­taan tuli­si verot­taa. Tein jopa ehdo­tuk­sen, jol­la mata­la­tu­lois­ten pää­sy omis­tusa­su­mi­ses­ta osal­li­sek­si helpottuisi.

    1. Jos panet pää­oma­si kiin­ni teh­taa­seen, joka tuot­taa hila­vit­kut­ti­mia, mak­sat sii­tä tulos­ta pää­oma­ve­roa. Jos raken­nat samal­la rahal­la vuo­kra-asun­to­ja, saat pää­oma­tu­losi verot­ta. Onko jokin eri­tyi­nen syy suo­sia jäl­kim­mäis­tä edel­li­seen verrattuna?

      Käy­tät nyt täs­mäl­leen sitä argu­ment­tia, jota eko­no­mis­tit käut­tä­vät asun­to­tu­lon veron puo­les­ta. Jos panet pää­oma­si omaan asun­too­si, et mak­sa veroa, mut­ta jos sijoi­tat ne muu­ten tuloa tuot­ta­vas­ti ja sen sijaan asut vuo­kral­la, mak­sat veroa.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tot­ta kai omis­tusa­su­mis­ta­kin vero­tye­taan, mut­ta vuo­kra-asun­toa kos­kee esi­mer­kik­si aivan sama varain­siir­to­ve­ro kuin omistusasuntoa.

    Lie­nee kui­ten­kin sel­vää, että muil­le vuo­krat­ta­vaa asun­toa ei tar­vit­se omis­ta hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta syis­tä vaih­taa lähel­le­kään yhtä tii­viis­ti kuin omis­tusa­sun­toa, jos­sa itse asuu. 

    Vuo­kra-asu­ja­per­hee­seen syn­tyy lap­si. He muut­ta­vat uuteen paik­kaan ja tilal­le tulee joku toi­nen. Kukaan ei mak­sa mis­sään välis­sä varain­siir­to­ve­roa. Omis­tusa­su­ja­per­hee­seen syn­tyy lap­si. Hei­dän on myy­tä­vä asun­ton­sa ja ostet­ta­vat uusi isom­pi tilal­le ja sii­nä sivus­sa siis mak­set­ta­va varainsiirtoveroa.

  65. Samu­li Saa­rel­ma: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikotun_ikkunan_ongelma

    Tuo ei lii­ty asi­aan mitenkään.

    Ama­töö­rin teke­mäs­sä kor­jauk­ses­sa vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on se mene­tet­ty työ, jon­ka ama­töö­ri oli­si voi­nut teh­dä omas­sa amma­tis­saan. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti se mene­tet­ty vapaa-aika, mikä on ammat­ti­lai­sen ja ama­töö­rin työ­hön käyt­tä­män ajan ero.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Käy­tät nyt täs­mäl­leen sitä argu­ment­tia, jota eko­no­mis­tit käut­tä­vät asun­to­tu­lon veron puo­les­ta. Jos panet pää­oma­si omaan asun­too­si, et mak­sa veroa, mut­ta jos sijoi­tat ne muu­ten tuloa tuot­ta­vas­ti ja sen sijaan asut vuo­kral­la, mak­sat veroa.

    Eli siis kan­na­tat­ko nyt kai­ken pää­oma­tu­lo­ve­ro­tuk­sen lopet­ta­mis­ta, vai mikä point­ti­si on? Se oli­si tosi­aan kei­no, joka toi­si nämä sijoi­tus­muo­dot tasa-arvoisiksi. 

    Niin tai näin, minun on vai­kea näh­dä sitä tulo­na, että ostan jotain ja sit­ten käy­tän sitä itse. 

    Minus­ta tämän koh­dan selit­tä­mi­nen on sinul­la pahas­ti vai­hees­sa. Tois­tai­sek­si olet toden­nut vain, että asun­to on eri asia kuin tuo­li, mut­tet selit­tä­nyt sitä, mikä se laa­dul­li­nen ero näi­den välil­lä on.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra: 4) Voi aja­tel­la, että asu­mi­nen – kuin­ka suu­res­sa asun­nos­sa hyvän­sä – on asia jota pitää­kin tukea vero­va­pau­del­la. Mut­ta sil­loin tie­tys­ti pitää tukea yhtä­läi­ses­ti vuo­kral­la asu­mis­ta ja pois­taa vuo­kra­tu­lois­ta mak­set­ta­vat verot, kuten on teh­ty Belgiassa.
    Kan­na­tan vaih­toeh­toa 4)

    En ole ihan vakuut­tu­nut, että tuo on paras vaih­toeh­to, vaik­ka se teki­si­kin pää­oma­tu­lo­ve­ros­ta neut­raa­lin eri asu­mis­muo­to­jen välil­lä, mikä on hyvä asia. Huo­no­na puo­le­na asun­toi­hin sijoit­ta­mi­sen vero­koh­te­lus­ta teh­täi­siin pal­jon kevyem­pää ver­rat­tu­na esim yri­tyk­siin sijoit­ta­mi­seen, eli sil­tä osin neut­ra­li­tee­tis­ta siir­ryt­täi­siin yhä kau­em­mas. Nyt­kin esim suo­ma­lai­sen pörs­siyh­tiöi­den tuo­tois­ta menee veroa 40,4%/43,12% (yhtei­sö­ve­ro & osin­ko­jen pää­oma­tu­lo­ve­ro) kun taas vuo­kra­tuo­tois­ta menee vain 30%/34%.

    Mik­si pitäi­si suo­sia juu­ri asun­to­kan­taan sijoit­ta­mis­ta? Eikö yri­tys­pää­oma tuot­tai­si yhteis­kun­nal­le parem­min pit­käl­lä aika­vä­lil­lä? Tämä vai­kut­tai­si näin maal­li­kol­le hai­tal­li­sem­mal­ta vää­ris­ty­mäl­tä kuin omis­tusa­su­mi­sen suo­si­mi­nen suh­tees­sa vuo­kral­la asumiseen.

    Mitäs oli­sit Osmo miel­tä täl­lai­ses­ta kom­pro­mis­sieh­do­tuk­ses­ta? Teh­dään las­ken­nal­li­ses­ta asun­to­tu­los­ta vero­na­lais­ta, mut­ta teh­dään myös sopi­vas­ta nor­maa­li­tuo­tos­ta (vaik­ka­pa 4%) vero­ton­ta sekä asun­to- että vuo­kra­tu­lon osal­ta. Neut­ra­li­teet­ti omis­tus- ja vuo­kra-asu­mi­sen välil­lä saa­vu­tet­tai­siin edel­leen, vää­ris­ty­mä asun­toi­hin ja yri­tyk­siin sijoit­ta­mi­sen välil­lä jäi­si pie­nem­mäk­si eikä omis­tusa­su­jien vero­taak­ka kas­vai­si kovin paljoa.

  68. Asun­non osta­mi­nen edel­lyt­tää varal­li­suut­ta tai sel­lai­sia tulo­ja joil­la pank­ki uskal­taa lai­nan antaa. Asun­non voi siis ostaa vain vara­kas tai hyvätuloinen.

    Jos ei ole vara­kas eivät­kä tulot ole kovin suu­ret, ei voi ostaa asun­toa. Ainoa vaih­toeh­to on siis asua vuokralla.

    Jos omis­tusa­su­mis­ta tue­taan suh­tees­sa vuo­kral­la asu­mi­seen, tar­koit­taa se suo­raan sitä, että varak­kaam­pia tue­taan suh­tees­sa köyhempiin.

    Onko täs­sä jotain jär­keä? Tukien pitäi­si luon­nol­li­ses­ti men­nä toi­sin­päin: köy­hät tar­vit­se­vat tukia, varak­kaat tule­vat toi­meen omillaan.

    Näh­däk­se­ni tämä on eet­ti­nen ongelma.

    Jär­ke­vin­tä oli­si, jos vält­tä­mät­tö­myy­dek­si kat­sot­ta­va asu­mi­nen mah­dol­lis­tui­si kai­kil­le ilman, että sil­lä teh­dään suu­ria voit­to­ja. Ne voi­tot kun teh­dään sil­lä, että ihmis­ten on pak­ko mak­saa, jos ei mak­sa niin kuo­lee (tal­vi­pak­ka­sel­la kyl­mään ulko­na — kärjistäen).

    Taas ker­ran eet­ti­nen ongel­ma: ihmis­ten vält­tä­mät­tö­myy­del­lä ja hädä­na­lai­sel­la tilan­teel­la teh­dään voittoja.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Käy­tät nyt täs­mäl­leen sitä argu­ment­tia, jota eko­no­mis­tit käut­tä­vät asun­to­tu­lon veron puo­les­ta. Jos panet pää­oma­si omaan asun­too­si, et mak­sa veroa, mut­ta jos sijoi­tat ne muu­ten tuloa tuot­ta­vas­ti ja sen sijaan asut vuo­kral­la, mak­sat veroa.

    Jos eko­no­mis­tit puol­ta­vat asun­to­tu­lon verot­ta­mis­ta niin pitäi­si­kö mie­les­tä­si auton­sa omis­ta­via verot­taa auto­tu­los­ta? Pol­ku­pyö­rä­tu­los­ta? Hopea­lusik­ka­tu­los­ta? Siis kai­kes­ta omis­ta­man­sa mam­mo­nan tuo­mas­ta tulosta?

    Kää­y­tän­nös­sä kai­ken omis­ta­mi­sen voi ulkois­taa siir­ty­mäl­lä vuo­kraa­mi­seen. Vuo­kra­nan­ta­ja mak­saa verot vuokratulosta.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Luu­len, että olet vää­räs­sä. Eläkkeet.

    Tot­ta! Noi­den luku­jen taus­tal­la näyt­tää ole­van Tilas­to­kes­kuk­sen Tulon­ja­ko­ti­las­to 008. Sii­nä ero X- ja IX-desii­lin saa­tu­jen eläk­kei­den välil­lä oli n. 4000€, mut­ta las­ken­nal­li­ses­sa vuo­kra­tu­los­sa vain 1800€, eikä tuo­ta vuo­kra­tu­loa las­ket­tu saa­duk­si tulonsiirroksi.

  71. Samu­li Saa­rel­ma: Onko se sit­ten rik­kaam­pi, jos­sa autot vuo­kra­taan sen sijaan, että ihmi­set aja­vat omil­la autoil­la? Ei minus­ta näi­tä kum­paa­kaan ole syy­tä las­kea BKT:hen muul­ta osin kuin se, mitä niis­sä tuo­te­taan jotain palvelua.

    Asu­mis­mah­dol­li­suus on arvo­kas pal­ve­lu. Eivät ihmi­set muu­ten oli­si val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä vuo­kraa. Sik­si asun­to­kan­nan tuot­ta­mien asu­mis­pal­ve­lu­jen arvo las­ke­taan BKT:een mukaan riip­pu­mat­ta sii­tä, asuu­ko niis­sä vuo­kra­lai­nen vai omis­ta­ja (jol­loin käy­te­tään arvoi­tua las­ken­nal­lis­ta vuokraa).

    Peri­aat­tees­sa kes­tä­vil­le kulu­tus­ta­va­roil­le kuten autoil­le, pesu­ko­neil­le jne. voi­si las­kea myös las­ken­nal­li­sen vuo­kran BKT:ä var­ten, mut­ta se oli­si pal­jon vai­keam­paa ja vai­ku­tus oli­si pie­nem­pi kuin asun­to­jen tapauksessa.

    Vero­tuk­sen kan­nal­ta useim­pien kes­tä­vien kulu­tus­ta­va­roi­den verot­ta­mi­nen oli­si hyvin han­ka­laa ja vero­tuot­to hyvin pie­ni, joten se ei kan­na­ta. Auto­jen las­ken­nal­lis­ta vuo­kraa voi­si ehkä teo­rias­sa verot­taa, mut­ta se jäi­si pal­jon pie­nem­mäk­si kuin asun­to­tu­lo­jen vero (eri­to­ten kun esim ajo­neu­vo­ve­ron ym. voi­si vähentää). 

    Samu­li Saa­rel­ma: Ei fir­ma asu vuo­kral­la, mut­ta mak­saa vuo­kraa käyt­tä­mäs­tään tilas­ta. Ihan niin kuin vuokra-asujakin.

    Lii­ke­ti­lo­jen vuo­kraa­mi­nen voi­daan ihan hyvin käsi­tel­lä eri lail­la kuin asuin­ti­lo­jen vuo­kraa­mi­nen (kuten nyky­ään­kin Suo­mes­sa on esim AVL:n kan­nal­ta). Voi siis esim olla, että lii­ke­ti­lan vuo­kra­tu­lo oli­si kui­ten­kin vero­na­lais­ta (mut­ta myös vähen­nys­kel­pois­ta), jos se kat­so­taan kätevämmäksi.

    Samu­li Saa­rel­ma: Jos vuo­kra­me­no ei ole vero­ton­ta, niin sit­ten tämä tar­koit­taa sitä, että fir­ma, joka toi­mii vuo­kra­ti­lois­sa, jou­tuu mak­sa­maan veroa voi­tos­ta, jota sil­lä ei vält­tä­mät­tä edes ole. Jos fir­man muut toi­min­ta­ku­lut + vuo­krat ovat yli sen lii­ke­vaih­don, niin se jou­tuu mak­sa­maan veroa lii­ke­voi­tos­ta, jota sil­lä ei siis ole.

    Tämä ei ole mikään iso ongel­ma, jos vuo­kra­tu­lo­jen saa­ja ei sit­ten mak­sa niis­tä veroa. Ei yri­tyk­sen kir­jan­pi­toon las­ke­tul­la lii­ke­voi­tol­la tar­vit­se olla teke­mis­tä sen kans­sa, mikä on hyvä veropohja.

    Samu­li Saa­rel­ma: En käsit­tääk­se­ni ole otta­nut mitään kan­taa sii­hen, miten ihmis­ten varal­li­suus tai tulot vai­kut­ta­vat sii­hen, miten hei­dän asu­mis­taan tuli­si verot­taa. Tein jopa ehdo­tuk­sen, jol­la mata­la­tu­lois­ten pää­sy omis­tusa­su­mi­ses­ta osal­li­sek­si helpottuisi.

    Käy­tän­nös­sä omis­tusa­su­mi­nen tulee ole­maan ylei­sem­pää suu­rem­pi­tu­loi­sil­la ja vuo­kra-asu­mi­nen pie­nem­pi­tu­loi­sil­la. Mikä tahan­sa omis­tusa­su­mi­sen veroe­tu toi­mii näin tulon­ta­saus­ta­voi­tet­ta vas­taan. Vaik­kei se oli­si­kaan sinun pää­mää­rä­si, se on kui­ten­kin (lähes) väis­tä­mät­tä seu­raus omis­tusa­su­mis­ta suo­si­vas­ta verotuksesta.

  72. ark­ki­teh­ti: Tuo ei lii­ty asi­aan mitenkään.

    Ama­töö­rin teke­mäs­sä kor­jauk­ses­sa vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on se mene­tet­ty työ, jon­ka ama­töö­ri oli­si voi­nut teh­dä omas­sa amma­tis­saan. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti se mene­tet­ty vapaa-aika, mikä on ammat­ti­lai­sen ja ama­töö­rin työ­hön käyt­tä­män ajan ero.

    Jos puhu­taan pie­nis­tä kor­jauk­sis­ta, niin ama­töö­ri pesee ammat­ti­lai­sen men­nen tul­len, kos­ka on koto­naan, eikä jou­du mene­mään pai­kas­ta toi­seen. Eli mit­ta­ril­la “mene­tet­ty vapaa-aika” suu­res­sa osas­sa tapauk­sia ama­töö­ri pesee ammat­ti­lai­sen, vaik­ka käyt­täi­si­kin itse työ­hön vähän enem­män aikaa.

  73. Ossi Sare­so­ja: Asu­mis­mah­dol­li­suus on arvo­kas pal­ve­lu. Eivät ihmi­set muu­ten oli­si val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä vuo­kraa. Sik­si asun­to­kan­nan tuot­ta­mien asu­mis­pal­ve­lu­jen arvo las­ke­taan BKT:een mukaan riip­pu­mat­ta sii­tä, asuu­ko niis­sä vuo­kra­lai­nen vai omis­ta­ja (jol­loin käy­te­tään arvoi­tua las­ken­nal­lis­ta vuokraa).

    Peri­aat­tees­sa kes­tä­vil­le kulu­tus­ta­va­roil­le kuten autoil­le, pesu­ko­neil­le jne. voi­si las­kea myös las­ken­nal­li­sen vuo­kran BKT:ä var­ten, mut­ta se oli­si pal­jon vai­keam­paa ja vai­ku­tus oli­si pie­nem­pi kuin asun­to­jen tapauksessa.

    Kek­sin vie­lä pari uut­ta verotuskohdetta.

    Kesä­mök­ki­tu­lo­ve­ro. Omis­ta­ja ei nyky­ään mak­sa nau­tin­nas­taan omas­sa mökis­sä veroa, vuo­kra­mö­kin vuo­kra­nan­ta­ja maksaa.

    Ja puo­li­so­tu­lo­ve­ro. Jou­tuu­han monis­sa mais­sa, Suo­mes­sa­kin pros­ti­tuoi­dut mak­sa­maan verot tulois­taan. Mik­sei siis puo­li­son ole­mas­sa oloa voi vas­taa­vas­ti verot­taa. Ja sin­kuil­le kak­sin­ker­tai­nen nau­tin­ta­ve­ro vapais­ta suhteista.

    Koti­ta­lous­työ­ve­ro. Jos ostat sii­vouk­sen, las­ten hoi­don, nik­ka­roin­nin, ruo­an lai­ton, kau­pas­sa käyn­nin tai puu­tar­han­hoi­don osto­pal­ve­lu­na, niin val­tio kerää pait­si mah­ta­vat ALV-tulot niin pal­ve­lun myy­jä mak­saa verot. Koti­ta­lous­työ­tä teh­dään Suo­mes­sa aina­kin kes­ki­mää­rin tun­ti per päi­vä per koti­ta­lous, jol­loin kan­san­ta­lou­des­sa syn­tyy noin mil­jar­di tun­tia vuo­des­sa. Á 40 euroa/tunti niin vero­tet­ta­vaa koti­ta­lous­työ­tä on 40 mil­jar­dia vuo­des­sa. Sii­tä ensin­nä ALVia mak­suun 8 mil­jar­dia ja sit­ten lopus­ta arvio­ve­rot­ta­mal­la 25% eli toi­nen 8 mil­jar­dia. Ehdo­tan, että jokai­seen pos­ti­luuk­kuun lähe­te­tään koti­ta­lous­työ­ve­ron mak­su­lap­pu­ja 3000 euroa/henkilö niin saa­daan tuo 16 mil­jar­dia kasaan, joka vuosi!

    Enpä muu­ten tien­nyt sitä­kään, että kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa asun­to­tu­lon mää­rä kas­vaa kun kor­ko­ta­so las­kee. 2009 asun­to­tu­lo kak­sin­ker­tais­tui täs­tä syystä. 

    Mitä enem­män tätä pyö­rit­tää niin sitä älyt­tö­mäm­pi on aja­tus asun­to­tu­lon verot­ta­mi­ses­ta ja sen sisäl­lyt­tä­mi­ses­tä BKT-las­kel­miin. Jäl­kim­mäi­seen se on halut­tu var­maan­kin sik­si, että BKT näyt­täi­si pul­leam­mal­ta ja polii­tik­ko­jen toi­min­ta onnistuneemmalta.

  74. Ossi Sare­so­ja: Vero­tuk­sen kan­nal­ta useim­pien kes­tä­vien kulu­tus­ta­va­roi­den verot­ta­mi­nen oli­si hyvin han­ka­laa ja vero­tuot­to hyvin pie­ni, joten se ei kannata. 

    Tuo on vain käy­tän­nön ongel­ma. Mitä jos vero­tus oli­si help­poa, niin pitäi­si­kö se toteut­taa? Sano­taan vaik­ka, että aina, kun joku ostaa tuo­lin IKEAs­ta, niin sii­tä menee tie­to vero­vi­ras­toon ja sen jäl­keen val­tio auto­maat­ti­ses­ti pidät­tää tuo­li­ve­roa kysei­sel­tä hen­ki­löl­tä sii­hen asti kun­nes hän todis­te­tus­ti on luo­pu­nut tuo­lin omis­tuk­ses­ta. Ole­te­taan, että tämä oli­si tek­ni­ses­ti help­poa (sano­taan vaik­ka, että kaik­kiin huo­ne­ka­lui­hin pan­naan tule­vai­suu­des­sa joku siru, joka koko ajan rekis­te­röi sitä sun tätä, esim. oman oleams­sao­lon­sa). Oli­si­ko täl­lai­nen vero­tus siis moraa­li­ses­ti ok? 

    Huo­maa, että kysei­ses­tä tuo­lis­ta oli­si osto­het­kel­lä mak­set­tu ihan samal­la tavoin ALV kuin ker­ta­ku­lu­tus­hyö­dyk­kees­tä (ihan niin kuin talon raken­ta­mi­ses­ta on mak­set­tu verot sil­loin, kun se raken­ne­taan). Tuo­lin arvo sen osta­jal­le ei enää oli­si­kaan sama kuin myyn­ti­hin­nal­taan vas­taa­van ker­ta­ku­lu­tus­tuot­teen tai pal­ve­lun, kos­ka kes­tä­väs­tä tuot­tees­ta pitäi­si mak­saa veroa niin kau­an, kun sitä käytetään. 

    Ja mitä tämä tekee ympä­ris­tön kulu­tuk­sel­le? Kes­to­hyö­dyk­kei­den omis­ta­mi­sen verot­ta­mi­nen tar­koit­taa sitä, että suo­si­taan sitä, että ihmi­set muut­ta­vat kulu­tuk­sen­sa ker­ta­ku­lu­tuk­sek­si. Sen sijaan, että han­ki­taan kal­liim­mat, mut­ta kes­tä­väm­mät pos­lii­nias­tiat, han­ki­taan­kin pape­ri­lau­ta­sia, kos­ka ne ovat ker­ta­ku­lu­tus­ta­va­raa, eikä siten nii­den use­aan ker­taan käyt­tä­mi­ses­tä kuu­lu verot­taa. Asun­nois­sa tämä tar­koit­taa sitä, että raken­ta­mi­sen laa­tua huo­non­ne­taan niin, että asun­not ajan myö­tä hajoa­vat käsiin. Tämä on kan­nat­ta­vaa sik­si, että kos­ka täl­lais­ten asun­to­jen hin­ta luo­nol­li­ses­ti ajan myö­tä las­kee pal­jon nopeam­min kuin hyvin teh­ty­jen ja hyvin kun­nos­sa­pi­det­ty­jen asun­to­jen, niis­tä ei sit­ten jou­du mak­sa­maan sitä asun­to­tu­lo­ve­roa. Asun­to­tu­lo­ve­ro ohjai­si siis sii­hen, että raken­net­tai­siin “ker­ta­käyt­tö­ta­lo­ja” hyvien pit­kään kes­tä­vien talo­jen sijaan.

  75. ark­ki­teh­ti: Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ama­töö­rin teke­mä kor­jaus on kal­liim­pi kuin amat­ti­lai­sen, ei halvempi.

    Muu­ta­maa­kin koh­det­ta remon­toi­nee­na ja raken­nut­ta­nee­na roh­ke­nen olla kovas­ti eri miel­tä. Laa­tu ja ura­koin­ti eivät pää­sään­töi­ses­ti kuu­lu samaan lausee­seen kun raken­ta­mi­ses­ta tai remon­toi­mi­ses­ta on kyse.

  76. ark­ki­teh­ti: Tuo ei lii­ty asi­aan mitenkään.

    Ama­töö­rin teke­mäs­sä kor­jauk­ses­sa vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on se mene­tet­ty työ, jon­ka ama­töö­ri oli­si voi­nut teh­dä omas­sa amma­tis­saan. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti se mene­tet­ty vapaa-aika, mikä on ammat­ti­lai­sen ja ama­töö­rin työ­hön käyt­tä­män ajan ero.

    Ei kai aina. Jos Pert­ti, ama­töö­ri päät­tää jää­dä vapaal­le ja teh­dä remon­tin tar­vi­taan hänen nor­mi­työ­hön­sä teki­jä. Teki­jä saa palk­kaa ja yksi lisä­hen­ki­lö työl­lis­tyy. Ja remont­ti tulee teh­tyä laa­duk­kaas­ti joka on taas kan­san­ta­lou­del­li­nen etu.

  77. Sepi: Asun­to: Oston yhtey­des­sä 2 tai 4% varain­siir­to­ve­roa (jon­ka pois­ta­mis­ta ehdo­tan). Kiin­teis­tö­ve­ro koh­dis­tuu pää­asias­sa maa­poh­jaan, ei itse asun­toon. (ts. kiin­teis­tö­ve­roa mak­se­taan lähes sama mää­rä riip­pu­mat­ta sii­tä onko ton­til­la leik­ki­mök­ki vai mil­joo­nan euron talo. Se ei siis juu­ri­kaan koh­dis­tu asun­toon ja sii­nä asu­mi­seen, vaan maa­han ja sen omistamiseen.)

    Tai­taa­pa uusis­sa asun­nois­sa olla kovas­ti­kin arvon­li­sä­ve­ro muka­na, en ole aina­kaan kuul­lut että raken­ta­mi­nen oli­si verotonta.

  78. Onko poliit­ti­nen asu­mi­sen ohjaus onnis­tu­nut kos­kaan mis­sään? Suo­mes­sa se on aina­kin sar­ja epä­on­nis­tu­mi­sia, jot­ka asu­kas on lopul­ta maksanut.

  79. Ismo:

    Onko täs­sä jotain jär­keä? Tukien pitäi­si luon­nol­li­ses­ti men­nä toi­sin­päin: köy­hät tar­vit­se­vat tukia, varak­kaat tule­vat toi­meen omillaan.

    Itse peri­aat­tees­ta olen samaa miel­tä, mut­ta suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta on itse asias­sa aika pit­käl­ti raken­net­tu niin, että kes­ki­luok­ka mak­saa ras­kaas­ti vero­ja kus­tan­taak­seen itsel­leen anne­tut tulon­siir­rot. Sik­si kes­ki­luo­kan muil­la veroil­laan kus­tan­ta­ma tuki kai­kil­le kes­ki­luok­kai­sil­le asun­no­no­mis­ta­jil­le on itse asias­sa ihan loo­gi­nen osa tätä pakettia.

  80. Juk­kis: Itse peri­aat­tees­ta olen samaa miel­tä, mut­ta suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta on itse asias­sa aika pit­käl­ti raken­net­tu niin, että kes­ki­luok­ka mak­saa ras­kaas­ti vero­ja kus­tan­taak­seen itsel­leen anne­tut tulon­siir­rot. Sik­si kes­ki­luo­kan muil­la veroil­laan kus­tan­ta­ma tuki kai­kil­le kes­ki­luok­kai­sil­le asun­no­no­mis­ta­jil­le on itse asias­sa ihan loo­gi­nen osa tätä pakettia.

    Eli on hyväs­tä pitää sel­vä ero köy­hien ja varak­kai­den välil­lä siten, että varak­kaat asu­vat hal­vem­min ja köy­hät kal­liim­min? Köy­hän kal­liim­pi asu­mi­nen myös siis estää varal­li­suu­den karttumisen.

    Oikeu­den­mu­kais­ta se ei ole. Ja loo­gi­nen jat­ko täs­tä on kaik­ki muu köy­hien kur­jis­ta­mi­nen, joka joh­taa loo­gi­ses­ti orjuuteen.

    Ihan sil­leen tosis­saan kant­sii miet­tiä onko se
    A) Hyvä juttu
    B) Oikeudenmukaista
    C) Hyväk­syt­kö jär­jes­tel­män joka toi­mii tämän logii­kan pohjalta

    Voit sanoa, ettet ole sitä miel­tä. Jut­tu ei ole hyvä. Mut­ta kun se nyt vaan on niin ja hyö­dyt sii­tä itse niin eipä sitä kan­na­ta muut­taa­kaan. Sitä kut­su­taan kaksinaismoralismiksi.

  81. Samu­li Saa­rel­ma: Mitä jos vero­tus oli­si help­poa, niin pitäi­si­kö se toteuttaa?

    Ide­aa­lis­ti minus­ta pää­oma­tu­lo­ja ei pitäi­si verot­taa (tai rea­lis­ti­sem­min pitäi­si olla jokin peri­aat­tee­sa ekvi­va­lent­ti sys­tee­mi, kuten nor­maa­li­tuo­ton verot­to­muus tai säästämisen/investoimisen vähennyskelpoisuus).

    Jos pää­oma­tu­lo­ja kui­ten­kin vero­te­taan eikä käy­tän­nön ongel­mia oli­si, voi­si teo­rias­sa olla hiu­kan parem­pi verot­taa myös noi­ta mai­nit­se­mia­si esi­nei­tä­kin (jol­loin vero­pro­sent­ti voi­si olla hiu­kan pie­nem­pi). Käy­tän­nös­sä vai­ku­tus oli­si mel­ko pie­ni. Asun­toon on sidot­tu­na pal­jon suu­rem­pi osa ihmis­ten varal­li­suu­des­ta kuin kes­tä­viin kulu­tus­ta­va­roi­hin ja vero­tet­tu­jen euro­jen mää­rä jäi­si pieneksi.

    Samu­li Saa­rel­ma: Sen sijaan, että han­ki­taan kal­liim­mat, mut­ta kes­tä­väm­mät pos­lii­nias­tiat, han­ki­taan­kin pape­ri­lau­ta­sia, kos­ka ne ovat ker­ta­ku­lu­tus­ta­va­raa, eikä siten nii­den use­aan ker­taan käyt­tä­mi­ses­tä kuu­lu verottaa.

    Täs­sä lii­oit­te­let todel­la pal­jon. Jos ole­te­taan, että pos­lii­ni­lau­ta­nen mak­saa 10€ ja ker­ta­käyt­tö­lau­ta­nen 0,05€ (netis­tä kai­vet­tu­ja vähän alas­päin pyö­ris­tet­ty­jä hin­to­ja), pos­lii­ni­lau­ta­nen mak­saa itsen­sä takai­sin alle vuo­des­sa, vaik­ka sii­tä jou­tui­si mak­sa­maan pää­oma­tu­lo­ve­roa (olet­taen vero­tet­ta­vak­si tuo­tok­si vaik­ka 5%, jol­loin 10€:n lau­ta­ses­ta vero­tet­ta­va tulo oli­si 0,50€ vuodessa).

    Samu­li Saa­rel­ma: Asun­nois­sa tämä tar­koit­taa sitä, että raken­ta­mi­sen laa­tua huo­non­ne­taan niin, että asun­not ajan myö­tä hajoa­vat käsiin. Tämä on kan­nat­ta­vaa sik­si, että kos­ka täl­lais­ten asun­to­jen hin­ta luo­nol­li­ses­ti ajan myö­tä las­kee pal­jon nopeam­min kuin hyvin teh­ty­jen ja hyvin kun­nos­sa­pi­det­ty­jen asun­to­jen, niis­tä ei sit­ten jou­du mak­sa­maan sitä asuntotuloveroa.

    Lii­oit­te­let täs­sä­kin. Eivät­hän vuo­kra-asun­not­kaan ole “ker­ta­käyt­töi­siä”, vaik­ka nii­hin pää­oma­tu­lo­ve­ro puree jo täl­lä het­kel­lä. Var­maan­kin asun­to­kan­taan sijoi­tet­tai­siin taval­la tai toi­sel­la jon­kin ver­ran vähem­män, mut­ta yri­tys­pää­omaan taas enem­män (aina­kin vero­pro­sent­tia myös las­ket­tai­siin kus­tan­nus­neut­ra­li­tee­tin edel­lyt­tä­män mää­rän). Nykyi­nen vero­tus ajaa yhteis­kun­taa inve­toi­maan enem­män asun­toi­hin kuin neut­raa­li vero­tus teki­si, mikä on hai­tal­li­nen vääristymä.

  82. Ossi Sare­so­ja: Huo­no­na puo­le­na asun­toi­hin sijoit­ta­mi­sen vero­koh­te­lus­ta teh­täi­siin pal­jon kevyem­pää ver­rat­tu­na esim yri­tyk­siin sijoit­ta­mi­seen, eli sil­tä osin neut­ra­li­tee­tis­ta siir­ryt­täi­siin yhä kau­em­mas. Nyt­kin esim suo­ma­lai­sen pörs­siyh­tiöi­den tuo­tois­ta menee veroa 40,4%/43,12% (yhtei­sö­ve­ro & osin­ko­jen pää­oma­tu­lo­ve­ro) kun taas vuo­kra­tuo­tois­ta menee vain 30%/34%.

    Mik­si pitäi­si suo­sia juu­ri asun­to­kan­taan sijoit­ta­mis­ta? Eikö yri­tys­pää­oma tuot­tai­si yhteis­kun­nal­le parem­min pit­käl­lä aikavälillä? 

    Asun­to­ja ei voi raken­taa loput­to­mas­ti, kos­ka ei ole asuk­kai­ta. Lii­kaa ei siten voi sijoit­taa ja joka tapauk­ses­sa aina jon­kun rahat asun­nois­sa ovat kiinni.

    Vaih­toeh­to asun­to­si­joit­ta­mi­sel­le ei ole suo­ma­lai­nen pörs­si. Itse lähes­tyn elä­kei­kää ja tie­naan enem­män kuin kulu­tan. Yli­mää­räi­sen rahan sijoi­tan hajau­tet­tui­hin ulko­mai­siin rahas­toi­hin ja ETF:iin. Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten tuot­to riip­puu lii­ak­si pie­nen itäeu­roop­pa­lai­sen maan taloudesta.

  83. Samu­li Saa­rel­ma: Tuo on vain käy­tän­nön ongel­ma. Mitä jos vero­tus oli­si help­poa, niin pitäi­si­kö se toteuttaa?

    Var­maan­kin, kos­ka ylei­ses­ti ottaen on parem­pi, että vero­poh­ja on laa­ja ja vero­kan­nat matalia.

    Kan­nat­tai­sin täl­lais­ta uudis­tus­ta, mikä­li kaik­ki vero­tu­lot lai­tet­tai­siin suo­raan mui­den vero­jen alen­ta­mi­seen. Mie­les­tä­ni oli­si parem­pi että asioi­den teke­mis­tä vero­te­taan mah­dol­li­sim­man vähän ja täl­lai­nen uusi tapa kerä­tä vero­ja tie­ten­kin mah­dol­lis­tai­si tulo­ve­ro­jen laskemisen.

  84. Ismo: Eli on hyväs­tä pitää sel­vä ero köy­hien ja varak­kai­den välil­lä siten, että varak­kaat asu­vat hal­vem­min ja köy­hät kal­liim­min? Köy­hän kal­liim­pi asu­mi­nen myös siis estää varal­li­suu­den karttumisen.

    Oikeu­den­mu­kais­ta se ei ole. Ja loo­gi­nen jat­ko täs­tä on kaik­ki muu köy­hien kur­jis­ta­mi­nen, joka joh­taa loo­gi­ses­ti orjuuteen.

    Ihan sil­leen tosis­saan kant­sii miet­tiä onko se
    A) Hyvä juttu
    B) Oikeudenmukaista
    C) Hyväk­syt­kö jär­jes­tel­män joka toi­mii tämän logii­kan pohjalta

    Voit sanoa, ettet ole sitä miel­tä. Jut­tu ei ole hyvä. Mut­ta kun se nyt vaan on niin ja hyö­dyt sii­tä itse niin eipä sitä kan­na­ta muut­taa­kaan. Sitä kut­su­taan kaksinaismoralismiksi.

    Kii­tok­sia ole­tuk­sis­ta, jot­ka eivät itse asias­sa mei­kä­läi­sen koh­dal­la pidä paik­kaan­sa, kos­ka asun ihan kil­tis­ti vuo­kral­la ja olen siten net­to­hä­viä­jä täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä. Tar­koi­tus oli vaan tode­ta, että Suo­mi on niin omi­tui­nen yhteis­kun­ta, että kes­ki­luo­kan veroil­laan kus­tan­ta­ma veroe­tu kes­ki­luo­kal­le on ihan stan­dard ope­ra­ting proce­du­re meil­lä, kos­ka rahat halu­taan jos­tain syys­tä kier­rät­tää kes­kus­keit­tiön kautta.

    Omat ongel­ma­ni jär­jes­tel­män kans­sa ovat itse asias­sa täs­sä: kun rahat kerä­tään niin tehok­kaas­ti kes­kus­keit­ti­öön ja siel­lä sisäl­lä sit­ten jael­laan eri­lai­sia veroe­tu­ja / mak­sun­alen­nuk­sia / pal­ve­lui­ta niin asioi­den todel­li­nen hin­ta hämär­tyy ja sen seu­rauk­se­na kau­his­tel­laan, kun bri­teis­sä jou­tuu mak­sa­maan lap­sen päi­vä­hoi­to­pai­kas­ta niin pal­jon, vaik­ka itse mak­saa sii­tä ihan ver­ran­nol­li­sia sum­mia “pii­los­sa”.

    Sum­ma sum­ma­rum: Ehdot­to­mas­ti kan­nat­tai­si lopet­taa omis­tusa­su­mi­sen suo­si­mi­nen nykyi­sis­sä mää­rin, mut­ta en suo­ral­ta kädel­tä yhtään osaa sanoa, että miten sen kään­nök­sen sai­si aikai­sek­si ilman kapi­naa niin nykyis­ten asun­to­ve­lal­lis­ten jou­kos­sa kuin myös nykyis­ten asun­to­ja omis­ta­vien jou­kos­sa, kos­ka hei­dän kaik­ki sääs­töt ovat kiin­ni sei­nis­sä, jot­ka ovat­kin yhtäk­kiä vähem­män arvokkaita.

  85. QTC: Asun­to­ja ei voi raken­taa loput­to­mas­ti, kos­ka ei ole asuk­kai­ta. Lii­kaa ei siten voi sijoit­taa ja joka tapauk­ses­sa aina jon­kun rahat asun­nois­sa ovat kiinni.

    Asun­toi­hin voi ehdot­to­mas­ti sijoit­taa lii­kaa aina­kin sii­nä mie­les­sä, että jon­kin vaih­toeh­toi­nen sijoi­tus oli­si ollut yhteis­kun­nan kan­nal­ta parem­pi. Se, että asun­toi­hin sijoi­te­taan enem­män, ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta enem­män asun­to­ja, vaan se voi tar­koit­taa myös isom­pia (tai muul­la taval­la “hulp­peam­pia”) asuntoja.

    QTC: Vaih­toeh­to asun­to­si­joit­ta­mi­sel­le ei ole suo­ma­lai­nen pörs­si. Itse lähes­tyn elä­kei­kää ja tie­naan enem­män kuin kulu­tan. Yli­mää­räi­sen rahan sijoi­tan hajau­tet­tui­hin ulko­mai­siin rahas­toi­hin ja ETF:iin. Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten tuot­to riip­puu lii­ak­si pie­nen itäeu­roop­pa­lai­sen maan taloudesta.

    Vaih­toeh­to­ja voi olla niin suo­ma­lai­set kuin ulko­mai­set­kin, niin pörs­siin lis­tau­tu­neet kuin lis­tau­tu­mat­to­mat­kin yri­tyk­set sekä niin osak­keet kuin vel­ka­kir­jat­kin. Olen­nais­ta on vero­tuk­sen neut­ra­li­teet­ti eri sijoi­tus­muo­to­jen ja ‑koh­tei­den välil­lä (ellei löy­dy eri­tyis­tä syy­tä ohja­ta mark­ki­noi­ta johon­kin suuntaan).

  86. Ossi Sare­so­ja: Täs­sä lii­oit­te­let todel­la paljon.

    Siis kyse on tie­ten­kin mar­gi­naa­li­ta­pauk­sen tar­kas­te­lus­ta. Esi­mer­kin oli vain tar­koi­tus havain­nol­lis­taa. Point­ti on se, että jos itse omis­ta­mien kes­to­hyö­dyk­kei­den käyt­töä vero­te­taan, niin tämä siir­tää kulu­tus­ta ker­ta­ku­lu­tuk­seen. Se ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että kulu­tus kai­kes­sa sil­ti­kään siir­tyi­si pois kes­to­hyö­dyk­keis­tä, mut­ta joka tapauk­ses­sa tämä on yleistyisi.

  87. Juk­kis: Kii­tok­sia ole­tuk­sis­ta, jot­ka eivät itse asias­sa mei­kä­läi­sen koh­dal­la pidä paikkaansa

    Sori, se “näin nyt vaan on” kom­ment­ti vaan nyppi.

    Vuo­da­te­taan nyt hie­man ylei­sem­min kun alkuun on päästy…

    Mikään yhteis­kun­nal­li­nen sään­tö ei ole ole­mas­sa hamaan ikui­suu­teen ihan vain sen takia, että se on sel­lai­nen nyt. Poli­tiik­ka­han on kom­pro­mis­sien teke­mis­tä eri­lais­ten näke­mys­ten välil­lä, ja Suo­mel­la on hyvin varaa eet­ti­ses­ti kes­tä­viin pää­tök­siin. Jos yhteis­kun­ta on jos­sain asias­sa eet­ti­ses­ti kes­tä­mät­tö­mäl­lä poh­jal­la, se pitää tun­nis­taa ja tun­nus­taa, vas­ta sen jäl­keen voi­daan poh­tia muutoksia.

    Ei vaan pidä jää­dä makaa­maan maa­han “kun tähän nyt on kaaduttu”.

    Suo­mes­ta puut­tuu kes­kus­te­lu etii­kas­ta. Onko Suo­mes­sa yhdes­sä­kään yli­opis­tos­sa edes ole­mas­sa etii­kan pro­fes­suu­ria? Etiik­ka kuu­luu filo­so­fian alaan ja käy­tän­nön etiik­ka pyr­kii vas­taa­maan ihan yhteis­kun­nal­lis­ten kysy­mys­ten ja rat­kai­su­jen ongel­miin. Esi­merk­ki­nä vaik­ka Chris­tian Munt­he, joka (käy­tön­nön filo­so­fian pro­fes­so­ri, Göte­bor­gin yli­opis­to) Ruot­sis­sa ottaa kan­taa yhteis­kun­nal­li­siin asioi­hin etii­kan näkökulmasta.

    Suo­mes­sa kaik­ki kään­tyy aina rahaan (ja sii­hen kuin­ka sitä ei ole). Tehok­kuu­teen. Työ­tun­tei­hin (joil­la ei edes voi mita­ta asian­tun­ti­ja­työ­tä). Vien­tiin. Met­sän­hoi­toon. Lapion var­teen. Ihan kuin Suo­mi oli­si köy­hä maa joka elää alkutuotannosta.

    Suo­mi on jäl­ki­teol­li­nen yhteis­kun­ta. Suu­rin­ta lisä­ar­voa tuo­te­taan aineet­to­mas­ti. Kek­sin­nöil­lä, paten­teil­la, teki­jä­noi­keuk­sil­la, mal­li­suo­jal­la, desig­nil­la, suun­nit­te­lul­la. Suu­rin­ta lisä­ar­voa tuot­taa hyvin pie­ni vähem­mis­tö jon­ka pääs­sä muhii uusia aja­tuk­sia. Jon­kin ver­ran suu­rem­pi jouk­ko sit­ten osal­lis­tuu näi­den aja­tus­ten jalos­ta­mi­seen. Taas suu­rem­pi jouk­ko toteut­taa käy­tän­nös­sä, koo­di­na tai koneena.

    Suo­mel­la oli­si eväät sivis­tys­val­tiok­si. Nyt pitää vaan jät­tää se lapion var­si ja tart­tua kynään.

    Mat­kan var­rel­la jou­du­taan var­mas­ti teke­mään kipei­tä­kin pää­tök­siä. Jos­kus jou­du­taan luo­pu­maan saa­vu­te­tus­ta edus­ta. Kun asioi­ta mie­ti­tään laa­jem­min, osoi­te­taan eet­ti­set ongel­mat ja perus­tel­laan muu­tok­set eet­ti­ses­ti kes­tä­väl­lä taval­la, suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta hyväk­syy muu­tok­set. Sil­loin­kin kun omal­la koh­dal­la kir­pai­see. Suu­rin osa ihmi­sis­tä halu­aa oikeudenmukaisuutta.

    Var­mas­ti on myös nii­tä, joil­la oma napa on kaik­ki mitä näh­dään. Kovas­ti sano­taan, ettei voi luo­pua. Uha­taan läh­teä pois Suo­mes­ta, vie­dä rahat muu­al­le, kiel­täy­dy­tään osal­lis­tu­mas­ta oikeu­den­mu­kai­seen taa­kan­ja­koon. Mut­ta luo­tan vakaas­ti sii­hen, että vain muu­ta­ma lopul­ta läh­tee. Espan­jaan. Tai Ruot­siin. Tai Monacoon. Tai Yhd­sy­val­toi­hin. Ties vaik­ka Venä­jäl­le. Varak­kais­ta ja rik­kais­ta­kin mer­kit­tä­vä osa on ihmi­siä ja uskoo oikeudenmukaisuuteen.

    Suo­mel­la on varaa oikeu­den­mu­kai­suu­teen, sil­loin­kin jos se tar­koit­taa muu­ta­man rik­kaan kovas­ti par­kuen ja suur­ta ään­tä pitäen tapah­tu­vaa poismuuttoa.

    Eli jos meil­lä on ongel­ma, ei aloi­te­ta luo­vut­ta­mal­la kun se on aina ollut niin. Eikä aloi­te­ta las­ke­mal­la euro­ja ja sent­te­jä. Vaan mie­ti­tään miten asian pitäi­si olla jot­ta se nou­dat­tai­si oikeu­den­mu­kai­suu­den peri­aa­tet­ta. Kysy­tään etii­kan tut­ki­joil­ta näke­myk­siä. Ja vas­ta kun saa­vu­te­taan ymmär­rys ongel­man luon­tees­ta ja tavois­ta kor­ja­ta se, las­ke­taan mitä se eurois­sa tekee. Kysy­tään eko­no­meil­ta ja kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jöil­tä toteu­tus­vaih­toeh­to­ja. Sil­loin sel­vi­te­tään mitä mak­saa, miten hin­ta jakau­tuu, mil­lä se voi­daan kustantaa.

    Ja jos lopul­ta vai­vu­taan suo­hon kuo­kan var­res­ta kiin­ni pitäen, niin aina­kin on poh­dit­tu mil­lai­sen Suo­men haluam­me. Ehkä seu­raa­va suku­pol­vi pää­see pidem­mäl­le toteutuksessa.

    Niin, niis­tä asunnoista…

    Per­he­koot ovat pie­nen­ty­neet. Suu­rem­pien asun­to­jen tar­ve pie­nen­ty­nyt. Mut­ta sen pitäi­si kai näkyä enem­män kak­sioi­den ja kol­mioi­den tar­peen kas­vus­sa, sitä suu­rem­pien tar­peen vähe­ne­mi­ses­sä. Yksiö on läh­tö­koh­tai­ses­ti sin­kun asun­to, ja suu­rim­mal­le osal­le väliai­kai­nen. Kak­sio voi hyvin olla pysy­vä rat­kai­su monel­le, sil­lä onnis­tu­neel­la poh­jal­la hyvä kak­sio toi­mii pie­nel­le perheellekin.

    En siis näe jär­ke­vä­nä kau­pun­gin kehi­tyk­sen kan­nal­ta raken­taa min­ne­kään suur­ta yksiö­kes­kit­ty­mää. Jopa Otaon­ne­la tar­vit­see kak­sion­sa sekaan.

    Mut­ta jotain on teh­tä­vä jär­jet­tö­mäk­si nous­seil­le asu­mis­kus­tan­nuk­sil­le. Hekal­le kym­me­nen tuhat­ta asun­toa vuo­des­sa seu­raa­vat 15 vuot­ta vaik­ka. Kau­pun­gil­la on val­ta päät­tää täl­lai­ses­ta. Poliit­tis­ta tah­toa ei vaan tai­da riit­tää 🙁 Ja tuo tah­ti saat­tai­si olla “haas­ta­va” raken­ta­mi­sen kannaltakin.

  88. Ismo: Sori, se “näin nyt vaan on” kom­ment­ti vaan nyppi.

    Eipä mitään, luin sen edel­li­sen vies­ti­ni ja sii­tä ei ehkä ihan välit­ty­nyt, että en ole oikeas­taan kovin­kaan tyy­ty­väi­nen nyky­ti­lan­tee­seen, näen vaan sen muut­ta­mi­sen han­ka­la­na, kos­ka Suo­mes­sa on niin tyy­pil­lis­tä, että kes­ki­luok­kai­set ihmi­set rahoit­ta­vat vero­tu­loil­la pal­ve­lui­ta ja veroe­tu­ja ensi­si­jai­ses­ti itsel­leen. No harm no foul ja samaa miel­tä asu­mis­kus­tan­nus­ten pie­nen­tä­mi­sen tarpeesta.

    Pel­kään vaan, että aliar­vioit sen miten voi­ma­kas vas­ta­reak­tio kes­ki­luo­kal­ta, ei rik­kail­ta, tuli­si, jos asun­to­jen hin­ta pai­net­tai­siin las­kuun pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin. Se on se, min­kä asu­mi­sen hin­nan las­ke­mi­nen vaa­ti­si, mut­ta mitä kukaan päät­tä­väs­sä ase­mas­sa ole­va ei näy­tä tosis­saan edes halua­van tämän saman reak­tion pelos­sa. Jon­kun rik­kaan nuri­nat näkyi­si­vät kor­kein­taan kokoo­mus­lais­ten ääni­saa­liis­sa, mut­ta kes­ki­luo­kan mie­le­nil­maus näkyi­si kaik­kien val­ta­puo­luei­den poteissa.

  89. Samu­li Saa­rel­ma: Siis kyse on tie­ten­kin mar­gi­naa­li­ta­pauk­sen tar­kas­te­lus­ta. Esi­mer­kin oli vain tar­koi­tus havain­nol­lis­taa. Point­ti on se, että jos itse omis­ta­mien kes­to­hyö­dyk­kei­den käyt­töä vero­te­taan, niin tämä siir­tää kulu­tus­ta ker­ta­ku­lu­tuk­seen. Se ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että kulu­tus kai­kes­sa sil­ti­kään siir­tyi­si pois kes­to­hyö­dyk­keis­tä, mut­ta joka tapauk­ses­sa tämä on yleistyisi.

    Uskoak­se­ni silti:

    a) Mai­nit­se­ma­si efek­ti oli­si mität­tö­män pieni.
    b) Nykyi­nen pää­oma­tu­lo vero aiheut­taa myös vähän saman­ta­pais­ta vää­ris­ty­mää eli esim ali-inves­toin­tia teh­tai­siin ym.
    c) Jos täl­lai­nen vero­poh­jan laa­jen­nos teh­täi­siin (staat­ti­ses­sa ana­lyy­sis­sä) kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti, eli pää­oma­tu­lo­ve­ro­pro­sent­tia alen­net­tai­siin vas­taa­vas­ti, oli­si se net­to­na hyvä asia. Jot­kin vää­ris­ty­mät kas­vai­si­vat mai­nit­se­maa­si tapaan ja jot­kin vää­ris­ty­mät taas pie­ne­ni­si­vät, mut­ta jäl­kim­mäi­nen efek­ti oli­si suurempi.

    1. Asun­to on koti­ta­louk­sien pää­oma­hyö­dyk­kee­nä avian yli­voi­mai­nen ver­rat­tu­na kes­to­ku­lu­tus­hyö­dyk­kei­siin. Aiem­min auton omis­ta­mis­ta­kin kyl­lä vero­tet­tiin omai­suus­ve­ron muodossa.

  90. Ismo: Suo­mel­la oli­si eväät sivis­tys­val­tiok­si. Nyt pitää vaan jät­tää se lapion var­si ja tart­tua kynään.

    Ensin­nä­kin, mitä me teem­me niil­le, joil­la ei kynä pysy kädessä? 

    Toi­sek­si, tuol­lai­nen pää­tös teh­tiin jo kyl­lä 90-luvul­la, jol­loin jat­ko-opin­to­jen kou­lu­tus­mää­riä nos­tet­tiin rajus­ti. Meil­lä on täl­lä het­kel­lä mah­dol­li­suus kou­lut­taa mel­kein ikä­luok­ka yli­opis­to/AMK-tasoi­ses­ti. Kyl­lä mei­dän täy­tyy huo­mioi­da sekin, ettei väes­tön kou­lu­tus­ta pys­ty mää­rään­sä enem­pää nostaa. 

    AMK- ja yli­opis­to­tut­kin­to­ja suo­ri­te­taan nopeas­ti las­ket­tu­na vuo­des­sa noin 50 000 kpl kun ikä­luo­kan koko on noin 60 000 kpl (kor­jat­kaa jos meni vää­rin). Jos jokai­nen luki­si vain yhden tut­kin­non noin 80% väes­tä kävi­si korkeakoulun. 

    Panos­tai­sin­kin täl­lä het­kel­lä enem­män ammat­ti­kou­lu­tuk­seen kuin jat­ko-opin­toi­hin, vaik­ka suun­tai­sin kyl­lä sin­ne­kin lisää rahaa (bud­je­tin sisäi­sil­lä siirroilla).

    1. Ajo­neu­vo­ve­ro on auton omis­ta­mi­sen verottamista.

      Näin minä­kin ajat­te­lin ensin vas­ta­ta, mut­ta se mak­se­taan myös vuo­ra­tuts­ta autosta.

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to on koti­ta­louk­sien pää­oma­hyö­dyk­kee­nä avian yli­voi­mai­nen ver­rat­tu­na kes­to­ku­lu­tus­hyö­dyk­kei­siin. Aiem­min auton omis­ta­mis­ta­kin kyl­lä vero­tet­tiin omai­suus­ve­ron muodossa.

    Sik­si­hän himo­ve­rot­ta­jia asun­to­tu­lo kiin­nos­taa­kin. Suu­ret vero­tu­lot eikä vero­tuk­sen koh­de pää­se kar­kuun. Tämä asen­ne on aivan käsit­tä­mä­tön kun ote­taan huo­mioon kuin­ka pal­jon tol­kut­to­mas­ti vero­te­tul­la palk­ka­työl­lä asun­ton­sa osta­va mak­saa vero­ja pait­si kym­me­nien vuo­sien aika­na pal­kas­taan niin myös asun­non osto­hin­nas­sa. Jotain tolk­kua vero­tuk­ses­sa­kin on oltava.

    Älyl­li­ses­ti itse teh­dyn koti­ta­lous­työn verot­ta­mi­nen on samal­la tasol­la asun­to­tu­lon verot­ta­mi­sen kans­sa. Koti­ta­lous­työ­tä verot­ta­mal­la val­tio voi­si kerä­tä jopa yli 10 mil­jar­dia vuo­des­sa. Itse teh­ty koti­ta­lous­työ vää­ris­tää pal­ve­lu­mark­ki­noi­ta aivan val­ta­vas­ti. Eikä sii­nä­kään vero­tuk­sen koh­de pää­se kar­kuun niin kau­an kuin Suo­mes­sa kärvistelee.

    Pel­käs­tään sii­voo­jia tar­vit­tai­siin aina­kin 100.000 kun itse teh­ty sii­voa­mi­nen siir­tyi­si yri­tyk­sil­le. Remont­ti­mie­hiä, las­ten­hoi­ta­jia, kok­ke­ja ja ravin­to­loi­ta. Mikä hel­po­tus työt­tö­myy­teen ja elvy­tys taloudelle!

    1. Tämä asen­ne on aivan käsit­tä­mä­tön kun ote­taan huo­mioon kuin­ka pal­jon tol­kut­to­mas­ti vero­te­tul­la palk­ka­työl­lä asun­ton­sa osta­va mak­saa vero­ja pait­si kym­me­nien vuo­sien aika­na pal­kas­taan niin myös asun­non ostohinnassa

      Joo, kyl­lä. Entä himo­ve­ro­tet­tu vuo­kral­la-asu­ja? On ihan OK, että hänen vuo­kraan­sa sisäl­tyy yli­mää­räi­nen vero?

  92. vk: Älyl­li­ses­ti itse teh­dyn koti­ta­lous­työn verot­ta­mi­nen on samal­la tasol­la asun­to­tu­lon verot­ta­mi­sen kanssa. 

    Olen samaa miel­tä, mut­ta tämä on argu­ment­ti asun­to­tu­lon verot­ta­mi­sen puo­les­ta eikä sitä vas­taan. Teo­rias­sa oli­si neut­raa­lim­paa ja sik­si parem­paa verot­taa koti­ta­lous­työ­tä samoin kuin nor­maa­lia palk­ka­työ­tä. Sen jär­jes­tä­mi­nen on vain hal­lin­nol­li­ses­ti lii­an vai­ke­aa, toi­sin kuin asun­to­tu­lon veron.

  93. vk: Jotain tolk­kua vero­tuk­ses­sa­kin on oltava.

    Sen ver­ran sanoi­sin asun­to­tu­lo­ve­ro­tuk­sen puo­les­ta kir­joit­ta­jien hyväk­si, että käsit­tääk­se­ni he ovat kaik­ki käsi­tel­leet tätä asi­aa sii­tä läh­tö­koh­das­ta, että koko­nais­ve­ro­pot­ti pide­tään sama­na, eli asun­to­tu­lo­ve­ron käyt­töön­ot­to tar­koit­tai­si sit­ten mui­den vero­jen alentamista. 

    Ja tie­ten­kin yksi asia täs­sä on huo­mioi­ta­va, eli se, että asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen tar­koit­tai­si välit­tö­mäs­ti asun­to­jen hin­nan las­kua (kos­ka luon­nol­li­ses­ti­kaan asun­non omis­ta­mi­nen ei enää oli­si yhtä hyvä dii­li kuin nykyi­sin). Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tämä tar­koit­tai­si sitä, että asu­mi­sen koko­nais­kus­tan­nuk­set tus­kin nousi­si­vat koko asun­to­tu­lo­ve­ron ver­ran. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä tämä tar­koit­tai­si toi­saal­ta sitä, että omis­tusa­sun­non omis­ta­jien varal­li­suut­ta katoai­si tai­vaan tuu­liin, min­kä vuok­si se oli­si joka tapauk­ses­sa pak­ko toteut­taa pit­käl­lä siir­ty­mä­ajal­la. Muus­sa tapauk­ses­sa kyse oli­si mus­tan pekan jaka­mi­ses­ta niil­le, jot­ka ovat juu­ri hank­ki­neet asun­non olet­taen nyky­sään­tö­jen pätevän. 

    Asun­to­jen hin­nan las­ku puo­les­taan voi­si tar­koit­taa sitä, että asun­to­jen raken­ta­mi­nen ei enää oli­si yhtä kan­nat­ta­vaa kuin nykyi­sin, mikä puo­les­taan voi­si pahen­taa asun­to­pu­laa nykyisestä.

  94. Samu­li Saa­rel­ma: Sen ver­ran sanoi­sin asun­to­tu­lo­ve­ro­tuk­sen puo­les­ta kir­joit­ta­jien hyväk­si, että käsit­tääk­se­ni he ovat kaik­ki käsi­tel­leet tätä asi­aa sii­tä läh­tö­koh­das­ta, että koko­nais­ve­ro­pot­ti pide­tään sama­na, eli asun­to­tu­lo­ve­ron käyt­töön­ot­to tar­koit­tai­si sit­ten mui­den vero­jen alentamista. 

    Tämä menee minul­la aina sii­hen kate­go­ri­aan, että kiva lupaus teh­dä, mut­ta yllät­tä­vän har­voin näin kui­ten­kaan näyt­tää käy­vän. Nyt­hän pääs­tään taas kokei­le­maan maa­kun­ta­mal­lin ja sote­uu­dis­tuk­sen kans­sa käy­tän­nös­sä, että miten pal­jon kun­nal­lis­ve­ro las­kee suh­tees­sa sii­hen, että rahoi­tus­vas­tuu siir­tyy pois.

    Samu­li Saa­rel­ma:

    Ja tie­ten­kin yksi asia täs­sä on huo­mioi­ta­va, eli se, että asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen tar­koit­tai­si välit­tö­mäs­ti asun­to­jen hin­nan las­kua (kos­ka luon­nol­li­ses­ti­kaan asun­non omis­ta­mi­nen ei enää oli­si yhtä hyvä dii­li kuin nykyi­sin). Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tämä tar­koit­tai­si sitä, että asu­mi­sen koko­nais­kus­tan­nuk­set tus­kin nousi­si­vat koko asun­to­tu­lo­ve­ron ver­ran. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä tämä tar­koit­tai­si toi­saal­ta sitä, että omis­tusa­sun­non omis­ta­jien varal­li­suut­ta katoai­si tai­vaan tuu­liin, min­kä vuok­si se oli­si joka tapauk­ses­sa pak­ko toteut­taa pit­käl­lä siir­ty­mä­ajal­la. Muus­sa tapauk­ses­sa kyse oli­si mus­tan pekan jaka­mi­ses­ta niil­le, jot­ka ovat juu­ri hank­ki­neet asun­non olet­taen nyky­sään­tö­jen pätevän. 

    Tuo asun­to­jen hin­nan las­ku on minul­le itse asias­sa ainoa argu­ment­ti sen puo­les­ta, että asun­to­tu­loa ruve­taan verot­ta­maan. Sen ver­ran paha­na työl­lis­ty­mi­sen ja kan­sa­kun­tam­me vau­ras­tu­mi­sen estee­nä näen sen, että sidom­me varal­li­suu­tem­me sei­niin sii­nä mitas­sa kuin mis­sä nyt sen teem­me. Sik­si toi­voi­sin, että täs­sä men­täi­siin ihan yhtä armot­to­mas­ti kuin sii­nä, kun asun­to­lai­nan vero­vä­hen­nyk­siä jyrät­tiin alas: ver­rat­tain nopeal­la aika­tau­lul­la ja tasai­ses­ti joka vuonna.

    Lii­an pit­kä siir­ty­mä­ai­ka enti­ses­tään las­ki­si toden­nä­köi­syyt­tä, että vero­tus­ta oikeas­ti las­ket­tai­siin, kun asun­to­tu­lon verot­ta­mi­ses­ta ker­ty­vä sum­ma tuli­si niin hil­jaa käyt­töön. Se vaan häviäi­si val­tion bud­jet­tiin kun­nes meil­lä on täy­des­sä mitas­sa pyö­ri­vä vero­tus asun­to­tu­lon koh­dal­la ja veroas­te oli­si nous­sut entisestään.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Joo, kyl­lä. Entä himo­ve­ro­tet­tu vuo­kral­la-asu­ja? On ihan OK, että hänen vuo­kraan­sa sisäl­tyy yli­mää­räi­nen vero?

    Hyvä point­ti. Tosin vuo­kra-asu­jia (tuet) ja vuo­kra-asun­to­ja (tuet­tu­ja) on moneen läh­töön. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kau­pun­ki hyö­tyy kym­me­niä mil­joo­nia joka vuo­si vuo­kra­tu­lo­jen verol­li­suu­des­ta kun Hekan omis­ta­miin 50000 asun­non lähes mark­ki­na­hin­tai­siin vuo­kriin sisäl­tyy veron osuus, vaik­kei Heka tai­da vero­ja tulois­taan maksaakaan. 

    Tuk­hol­mas­sa oli­si pitä­nyt jo vuo­si sit­ten myy­dä kämp­pän­sä ja siir­tyä vuo­kral­le kun se tulee sikä­läi­ses­sä mark­ki­na­ti­lan­tees­sa nyt pal­jon hal­vem­mak­si. Hel­sin­gis­sä on edes­sä sama tilanne.

    Vuo­kra­tu­lot vero­va­paak­si tai edes kevyem­min vero­te­tuik­si. Asun­to-osak­keen han­kin­ta­me­nos­ta vaik­ka vähen­nys­kel­poi­set vuo­sit­tai­set 3–4%:n pois­tot. Yhden sijoi­tusa­sun­non vuo­kra­tuo­tot yksi­tyis­hen­ki­löl­le vero­va­paak­si. Tai jotain. Tosin vuo­kra­ta­so ei olen­nai­ses­ti ale­ne kuin muut­ta­mal­la kysyn­nän ja tar­jon­nan tasa­pai­no sel­keäk­si ylitarjonnaksi. 

    Ossi Sare­so­ja: Teo­rias­sa oli­si neut­raa­lim­paa ja sik­si parem­paa verot­taa koti­ta­lous­työ­tä samoin kuin nor­maa­lia palk­ka­työ­tä. Sen jär­jes­tä­mi­nen on vain hal­lin­nol­li­ses­ti lii­an vai­ke­aa, toi­sin kuin asun­to­tu­lon veron.

    Kuten var­maan ymmär­sit niin ehdo­tuk­se­ni koti­ta­lous­työn verot­ta­mi­ses­ta oli vit­si. Sinäl­lään voi­tai­siin teh­dä tasa­ve­ro­na vaik­ka 3000 euroa/hlö/vuosi niin oli­si hal­lin­nol­li­ses­ti hel­pom­paa kuin mikään nykyi­nen vero.

    Maam­me men­ta­li­teet­ti on lii­an monel­la sel­lai­nen, jos­sa vim­ma­tus­ti yri­te­tään lisä­tä vero­tu­lo­ja kun pitäi­si men­nä 180 astet­ta toi­seen suun­taan jul­ki­sia meno­ja alen­ta­mal­la. Sii­tä yksi­se­lit­tei­ses­ti ker­too kor­kea veroas­teem­me ja 10 vuo­den val­ta­va velkaantumiskehitys.

    Samu­li Saa­rel­ma: Sen ver­ran sanoi­sin asun­to­tu­lo­ve­ro­tuk­sen puo­les­ta kir­joit­ta­jien hyväk­si, että käsit­tääk­se­ni he ovat kaik­ki käsi­tel­leet tätä asi­aa sii­tä läh­tö­koh­das­ta, että koko­nais­ve­ro­pot­ti pide­tään sama­na, eli asun­to­tu­lo­ve­ron käyt­töön­ot­to tar­koit­tai­si sit­ten mui­den vero­jen alentamista. 

    Kyl­lä vaan mut­ta ole­tus ei tai­da olla nyky­suo­mes­sa rea­lis­mia. Eikä todel­la­kaan tapah­tui­si ilman mer­kit­tä­viä hait­ta­vai­ku­tuk­sia joi­ta esit­te­lit­kin. Val­tion kan­nal­ta ei tuol­la ole­tuk­sel­la siis hyö­ty­jä vaan pelk­kiä haittoja.

  96. Juk­kis: Pel­kään vaan, että aliar­vioit sen miten voi­ma­kas vas­ta­reak­tio kes­ki­luo­kal­ta, ei rik­kail­ta, tuli­si, jos asun­to­jen hin­ta pai­net­tai­siin las­kuun pääkaupunkiseudullakin.

    Suu­ri osa ei ajat­te­le asun­toa sijoi­tuk­se­na vaan asu­mi­seen käy­tet­tä­vä­nä. Jos asun­to­jen hin­nat las­ki­si­vat kaut­taal­taan, asun­non vaih­to­kin oli­si saman suu­ruus­luo­kan väli­ra­han hin­tais­ta. Tun­nen monia jot­ka ovat asu­neet yhdes­sä ja samas­sa asun­nos­sa sen han­kit­tu­aan, pal­jon enem­män vuo­kral­la asu­via jot­ka ovat muut­ta­neet useammin.

    Mut­ta asun­to­lai­nat… Mitä suu­rem­pi lai­na jäl­jel­lä, sitä enem­män tun­tui­si. Tähän asti Hel­sin­gis­sä asun­to­jen hin­nat ovat las­ke­neet voi­mak­kaan laman osues­sa, jol­loin on tapah­tu­nut pal­jon muu­ta­kin samal­la: pahim­mil­laan kak­si asun­toa, pal­jon vel­kaa, ja irti­sa­no­mi­nen samal­la kertaa.

    Ongel­ma oli­si siis lähin­nä se, että osal­le jäi­si asun­to­lai­naa enem­män kuin asun­non arvo.

    Muil­ta osin asun­non arvon las­ku ei vai­kut­tai­si suu­rim­paan osaan ihmi­siä. Asun­to­si­joit­ta­jat jot­ka pelaa­vat arvon nousul­la ovat toi­nen jut­tu, mut­ta sijoit­ta­ja toi­vot­ta­vas­ti aina on sel­vil­lä riskeistä.

    Ole­tan, että jos val­tion toi­met joh­tai­si­vat voi­mak­kaa­seen asun­to­jen hin­nan las­kuun kas­vu­kes­kuk­sis­sa, oli­si val­tion toi­mes­ta myös mah­dol­lis­ta peh­men­tää las­kua. Kei­no­jen osal­ta kysyt­tä­köön kansantaloustieteilijöiltä.

    Jos halu­taan pie­nen­tää hin­tae­roa vuo­kral­la ja omis­tusa­sun­nos­sa asu­mi­sen välil­lä, ja toi­saal­ta omis­tusa­su­mi­sen ja mui­den sijoi­tus­muo­to­jen välil­lä, toi­met ovat ole­tet­ta­vas­ti monia eikä nii­tä kaik­kia tar­vit­se teh­dä kerralla.

  97. Sylt­ty: Ensin­nä­kin, mitä me teem­me niil­le, joil­la ei kynä pysy kädessä? 

    Tulot ovat jo jakau­tu­neet siten, että pie­ni hyvin ansait­se­va osa väes­tös­tä saa suu­ren osan tulois­ta ja mer­kit­tä­vä köy­häl­lis­tö vain murusia (2015 ylin 1,7% tulon­saa­jis­ta saa enem­män tuloa kuin alin 31,7%).

    Vähän tai ei ollen­kaan kou­lu­tus­ta vaa­ti­van työn tuot­ta­ma arvon­li­sä on suu­rel­ta osin työ­tun­tei­hin näh­den vähäi­nen. Sama­ten palk­ka niin pie­ni, ettei sil­lä yksin elä vaan lisäk­si tar­vi­taan tukia.

    Jos perus­tu­lo tar­jo­aa toi­meen­tu­lon vält­tä­mät­tö­mät perus­e­del­ly­tyk­set, on mah­dol­lis­ta teh­dä vähem­män kan­nat­ta­vaa työ­tä pie­nem­mäl­lä pal­kal­la. Eikä kaik­kia töi­tä ole­tet­ta­vas­ti kye­tä auto­ma­ti­soi­maan vie­lä pit­kiin aikoihin.

    Kovin­kaan moni asia ei sinän­sä muu­tu, suu­rin muu­tos tar­vi­taan asen­noi­tu­mi­ses­sa. Hyväk­sy­tään tilan­ne jos­sa pie­ni vähem­mis­tö tuot­taa suu­rim­man arvon­li­säyk­sen mut­ta sil­ti haluam­me yllä­pi­tää sivis­tys­val­tio­ta jos­sa hei­koim­mas­ta­kin pide­tään huol­ta. Ja lähes­ty­tään kan­san­ta­lout­ta täs­tä näkö­kul­mas­ta: miten huo­leh­dim­me hei­koim­mis­ta ole­tuk­sel­la, että vero­tet­ta­vaa arvon­li­säys­tä syn­tyy vain kol­man­nek­sel­ta työi­käis­tä väestöä.

    Toi­voi­sin, että se osa väes­tös­tä joka ei kuu­lu tähän kol­man­nek­seen löy­täi­si sil­ti mie­le­käs­tä teke­mis­tä joka tuot­taa hyvinvointia.

    Tämä on koko­nai­suu­des­saan arvo­ky­sy­mys. Haluam­me­ko pitää huol­ta hei­koim­mis­ta, vai haluam­me­ko eriar­voi­sen yhteis­kun­nan jos­sa varak­kail­la menee hyvin ja köy­hil­lä huo­nos­ti (kts esim USA)?

    Toi­sek­si, tuol­lai­nen pää­tös teh­tiin jo kyl­lä 90-luvul­la, jol­loin jat­ko-opin­to­jen kou­lu­tus­mää­riä nos­tet­tiin rajusti.

    Pel­kään pahoin, että kou­lu­tuk­sen laa­tu on alen­tu­nut tämän joh­dos­ta. Jos mais­te­rien kou­lu­tus kak­sin­ker­tais­te­taan, suu­rin osa täs­tä lisäyk­ses­tä on hei­kom­pi­ta­sois­ta kuin aiem­man ryh­män hei­kom­pi­ta­soi­nen osa. Joka joh­tuu luon­nol­li­ses­ti sii­tä, että ne joil­la on par­haat mah­dol­li­suu­det oli­si­vat ennen­kin kouluttautuneet.

    Kou­lu­tus­ta­soa pitää toki nos­taa, mut­ta pitää myös ymmär­tää rajat sen osal­ta mihin kyke­ne­väi­syyt­tä on. Ja toi­saal­ta, mis­sä saa­vu­te­taan suu­rim­mat hyö­dyt kou­lu­tus­ta­son noususta.

    Olen siis samaa miel­tä sii­tä, että eni­ten panos­tus­ta tar­vi­taan vähi­ten kou­lut­tau­tu­viin. Mitä var­hai­sem­mas­sa vai­hees­sa tun­nis­te­taan kun­kin kyke­ne­väi­syys ja rajat, sitä parem­min kye­tään ohjaa­maan kou­lut­tau­tu­maan nii­den puitteissa.

    Ole­tet­ta­vas­ti Suo­men brut­to­kan­san­tuo­te ei las­ke sen joh­dos­ta, että auto­maa­tio vähen­tää työ­voi­man tar­vet­ta monil­la aloil­la (pit­käl­ti siten, että pie­nem­pi jouk­ko auto­maa­tion avul­la tekee samat työt mihin aiem­min tar­vit­tiin suu­ri jouk­ko). Ja jos ker­ran kan­san­tuo­te pysyy sama­na tai kas­vaa (edes hitaas­ti), miten meil­lä voi olla ongel­mia? Kak­ku ei pie­ne­ne, kai­kil­le on edel­leen ihan yhtä pal­jon kuin ennen­kin. Jos mark­ki­nat pola­ri­soi­vat kakun jakoa, pitää val­tion tasoit­taa enem­män kuin ennen.

    BKT ei mit­ta­ri­na tosin kor­re­loi laa­dun kans­sa, joten parem­pia mit­ta­rei­ta ihan oikeas­ti pitäi­si saa­da käyt­töön. Mikä tahan­sa lai­te joka nykyi­sin mak­saa saman mitä kym­me­nen vuot­ta sit­ten on nykyi­sin parem­pi kuin ennen vaik­ka bkt-vai­ku­tus on sama (samoil­la kus­tan­nuk­sil­la suun­ni­tel­laan ja val­mis­te­taan parem­pi lai­te joka myy­dään samaan hintaan).

  98. Koti­ta­lous­työn verot­ta­mis­ta voi­tai­siin teh­dä hel­pos­ti esim. verot­ta­mal­la kau­pas­ta ostet­tua ruo­kaa. Ate­ria sii­tä koto­na kui­ten­kin teh­dään ja sääs­te­tään ravin­to­la­ku­luis­sa. Jos käyt­tää keit­to­kir­jaa, ruu­as­ta tulee parem­paa. Vero keittokirjoille.
    Tele­vi­sion omis­ta­mis­ta voi­si myös verot­taa — vaih­toeh­to­han oli­si men­nä elo­ku­viin tai konserttiin.

  99. Mik­si­hän omai­suus­ve­ros­ta luo­vut­tiin? Eikö se kaik­kien näi­den perus­te­lu­jen mukaan oli­si täy­del­li­nen vero? Ala­ra­jaa vain alem­mas, niin tulo­ja­kin tuli­si riit­tä­väs­ti ja oikeas­taan kor­vai­si tämän asuntotuloveron.

  100. Luin kes­kus­te­lun pääl­li­sin puo­lin läpi ja se on siir­ty­nyt aika pit­käl­ti vero­tuk­seen mut­ta pala­tak­se­ni asun­to­jen kokoon, yksi asia min­kä tai­sin näh­dä mai­nit­ta­van vain ker­ran näis­sä kom­men­teis­sa oli ekologisuus.

    Suo­men kal­tai­ses­sa kyl­mäs­sä maas­sa asu­mi­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki on todel­la suu­ri, käsit­tääk­se­ni jopa puo­let ihmi­sen koko hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä. Ottaen huo­mioon kuin­ka pal­jon ilmas­ton­muu­tos ja eri­lai­set kes­tä­vän kehi­tyk­sen rat­kai­sut on esil­lä nyky­ään, on todel­la yllät­tä­vää että täl­lä ei ole enem­pää pai­noar­voa näis­sä kes­kus­te­luis­sa tai asun­to­po­li­tii­kas­sa yleensä.

    Esim. lihan syön­nin vähen­tä­mi­nen saa pal­jon pals­ta­ti­laa, vaik­ka sen vai­ku­tus on mini­maa­li­nen ver­rat­tu­na sii­hen että vaih­taa asuin­ti­lan­sa 40 neliös­tä (mikä on nyky­ään ole­tusar­vo yhdel­le ihmi­sel­le) 25 neli­öön. Hul­lua että suu­rin yksit­täi­nen teko jon­ka yksi ihmi­nen voi teh­dä ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­sek­si on näin sivuutettu!

  101. Joku jos­kus perus­te­li vakuut­ta­vas­ti, että asu­mis­tu­ki valuu osit­tain tai jopa koko­naan vuo­kriin nii­tä korot­taen, kos­ka vuo­kra­ta­so aset­tuu mak­su­ky­vyn mukai­ses­ti. Mik­si asun­to­tu­lon verot­to­muus siis vai­kut­tai­si vuo­kria alen­ta­vas­ti? Saat­tai­si kyl­lä nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, kun vuo­kraa­mi­nen oli­si entis­tä kan­nat­ta­vam­paa.. aina­kin siel­lä halu­tul­la ratik­ka-alu­eel­la. Tie­tien­kin hyvä niil­le, jot­ka siel­tä asun­non nyt omistavat.

  102. vk: Kuten var­maan ymmär­sit niin ehdo­tuk­se­ni koti­ta­lous­työn verot­ta­mi­ses­ta oli vitsi.

    Toki, mut­ta halusin vain sanoa, ettei tuo ana­lo­gia toi­mi argu­ment­ti­na asun­to­tu­lon veroa vastaan.

    vk: Sinäl­lään voi­tai­siin teh­dä tasa­ve­ro­na vaik­ka 3000 euroa/hlö/vuosi niin oli­si hal­lin­nol­li­ses­ti hel­pom­paa kuin mikään nykyi­nen vero.

    Tasa­sum­ma­ve­ro oli­si regres­sii­vi­nen ja toi­mi­si tulon­ta­saus­ta­voi­tet­ta vas­taan. (Lisäk­si tuo yksi­nään ei rii­tä vää­ris­ty­män pois­toon, jos vero ei rii­pu sii­tä, kuin­ka pal­jon koti­ta­lous­työ­tä tekee itse.)

    vk: Maam­me men­ta­li­teet­ti on lii­an monel­la sel­lai­nen, jos­sa vim­ma­tus­ti yri­te­tään lisä­tä vero­tu­lo­ja kun pitäi­si men­nä 180 astet­ta toi­seen suun­taan jul­ki­sia meno­ja alen­ta­mal­la. Sii­tä yksi­se­lit­tei­ses­ti ker­too kor­kea veroas­teem­me ja 10 vuo­den val­ta­va velkaantumiskehitys.

    Otan täs­sä kan­taa vain vero­tuk­sen raken­tee­seen, en sii­hen, kuin­ka pal­jon pitäi­si verot­taa yhteensä.

  103. sadan vuo­den pääs­tä…: ver­rat­tu­na sii­hen että vaih­taa asuin­ti­lan­sa 40 neliös­tä (mikä on nyky­ään ole­tusar­vo yhdel­le ihmi­sel­le) 25 neliöön.

    25 neliön yksiö ei ole rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to kovin­kaan monel­le. Se vält­tää rahan puut­tees­sa kun elä­män laa­dus­ta tingitään.

    Yksin asu­va tar­vit­see ne 20 ensim­mäis­tä neliö­tä eteis­tä, kylp­pä­riä, ja keit­tiö­tä ihan yhtä­lail­la kuin nel­jän hen­gen per­he­kin. Makuu­huo­ne on syy­tä aina olla eril­li­nen, ihan uni­hy­gie­nian kannalta.
    Oikea tapa las­kea neliöi­tä on ennem­min perus + perh­lö, ei suo­raan perh­lö, joten kokeil­laan vaik­ka 20+20/hlö (→ 40m² yhdel­le, 60m² kah­del­le, 80m² kol­mel­le, 100m² neljälle).

    Eli pie­nin hyvä­laa­tui­nen asun­to­ko­ko on yhden makuu­huo­neen asun­to jos­sa tupa­keit­tiö tai olo­huo­ne keit­to­ko­me­rol­la tai miten sen halu­aa­kin ilmais­ta — käy­tän­nön huo­nei­den las­ke­mi­sen kan­nal­ta kui­ten­kin kaksio.
    Jos asun­toa ei käy­tä muu­hun kuin nuk­ku­mi­seen ja aamiai­seen, yksiö ajaa asian mai­nios­ti. Kan­ta­kau­pun­gis­sa tämä­kin on mah­dol­lis­ta pal­ve­lu­jen olles­sa hel­pos­ti saatavilla.

  104. Ossi Sare­so­ja: T
    Tasa­sum­ma­ve­ro oli­si regres­sii­vi­nen ja toi­mi­si tulon­ta­saus­ta­voi­tet­ta vastaan. 

    Suo­mes­sa on jo nyky­ään lii­an tasai­nen tulon­ja­ko ja se taas on yksi suu­ri taus­ta­te­ki­jä työt­tö­myy­des­sä ja jul­ki­sen sek­to­rin jät­ti­mäi­ses­sä vel­kaan­tu­mis­ke­hi­tyk­ses­sä vii­meis­ten 10 vuo­den aikana. 

    Eli kenen tavoite?

  105. Juk­kis: Tämä menee minul­la aina sii­hen kate­go­ri­aan, että kiva lupaus teh­dä, mut­ta yllät­tä­vän har­voin näin kui­ten­kaan näyt­tää käyvän.

    Käsit­tääk­se­ni täs­sä ket­jus­sa ei kel­lään kir­joit­ta­jal­la (ei edes blo­gin pitä­jäl­lä nykyi­sin) ole mitään rah­kei­ta teh­dä mitään poliit­ti­sia lupauk­sia, kos­ka kukaan ei ole päät­tä­väs­sä ase­mas­sa. Kaik­ki kir­joit­ta­jat käsit­te­le­vät asi­aa läh­tö­koh­das­ta “näin asioi­den pitäi­si olla” ja esit­tä­vät sit­ten perus­te­lu­ja sen puolesta. 

    Perus­o­le­tus kes­kus­te­lus­sa on se, että eläm­me demo­kra­tias­sa, jos­sa val­veu­tu­neet kan­sa­lai­set äänes­tä­vät päät­tä­jik­seen sel­lai­sia ihmi­siä, jot­ka pyr­ki­vät äänes­tä­jien­sä arvo­jen mukai­siin pää­mää­riin mah­dol­li­sim­man hyviä kei­no­ja käyt­täen. Jos tämä hei­te­te­ään ros­ka­ko­riin ja läh­tö­koh­dak­si ote­taan se, että poliit­ti­set päät­tä­jät teke­vät pää­tök­siä vähät kan­sa­lai­sis­ten tah­dos­ta välit­täen, niin sit­ten­hän oikeas­taan mis­sään poli­tiik­kaa kos­ke­vas­sa kes­kus­te­lus­sa ei ole mitään tolkkua. 

    Juk­kis: Sik­si toi­voi­sin, että täs­sä men­täi­siin ihan yhtä armot­to­mas­ti kuin sii­nä, kun asun­to­lai­nan vero­vä­hen­nyk­siä jyrät­tiin alas: ver­rat­tain nopeal­la aika­tau­lul­la ja tasai­ses­ti joka vuonna.

    Kor­ko­vä­hen­nyk­set oli hyvä pois­taa sii­nä koh­taa, kun kor­ko­ta­so oli his­to­rial­li­ses­ti erit­täin alhaal­la. Täl­löin se ei tie­ten­kään hei­lut­ta­nut asun­to­jen hin­to­ja mer­kit­tä­väs­ti eikä aiheut­ta­nut kovin pal­jon tus­kaa kel­le­kään, kos­ka kor­ko­jen osuus lai­na­me­nois­ta oli pie­ni. Täs­tä ei voi vie­lä pää­tel­lä, mikä oli­si vas­tus­tus uudis­tuk­sil­le, jot­ka oikeas­ti pai­nai­si­vat asun­to­jen hin­to­ja alas.

  106. Ismo: 25 neliön yksiö ei ole rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to kovin­kaan monel­le. Se vält­tää rahan puut­tees­sa kun elä­män laa­dus­ta tingitään.

    Yksin asu­va tar­vit­see ne 20 ensim­mäis­tä neliö­tä eteis­tä, kylp­pä­riä, ja keit­tiö­tä ihan yhtä­lail­la kuin nel­jän hen­gen perhekin.

    Minä kun olin sii­nä ymmär­ryk­ses­sä että ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­nen vaa­tii­kin jokai­sel­ta vähän elä­män laa­dus­ta tin­ki­mis­tä! Onko tämä vää­rä luu­lo, vai eikö se vain päde kun puhu­taan asumisesta?

    Ja kyl­lä yhdel­le ihmi­sel­le riit­tää 25 neliö­tä mai­nios­ti. Etei­sen, kylp­pä­rin ja keit­tiön ei todel­la­kaan tar­vit­se olla saman­ko­koi­sia kuin per­hea­sun­nois­sa, jois­sa näis­sä tilois­sa liik­kuu usein mon­ta ihmis­tä samaan aikaan. Eikä yksi ihmi­nen myös­kään *tar­vit­se* eril­lis­tä koko­nais­ta makuu­huo­net­ta mis­tään käy­tän­nön syys­tä (uni­hy­gie­nia?!), se on ihan puh­taas­ti luksusta.

    Tie­dän muu­ta­man yksi­näi­sen ihmi­sen jot­ka asu­vat ~45 kak­siois­sa, sii­voa­vat tuplas­ti, mak­sa­vat tupla­vuo­kraa ja käyt­tä­vät tuplae­ner­gi­aa vain sik­si kos­ka tar­jol­la ei ole heil­le sopi­vaa pie­nem­pää asun­toa. Tie­dän myös paris­kun­nan joka asuu vas­taa­vas­sa, mut­ta heil­le täy­sin sopi­vas­sa ~45 neliön kak­sios­sa. Höl­möä, jos minul­ta kysytään.

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Käy­tät nyt täs­mäl­leen sitä argu­ment­tia, jota eko­no­mis­tit käut­tä­vät asun­to­tu­lon veron puo­les­ta. Jos panet pää­oma­si omaan asun­too­si, et mak­sa veroa, mut­ta jos sijoi­tat ne muu­ten tuloa tuot­ta­vas­ti ja sen sijaan asut vuo­kral­la, mak­sat veroa.

    Se on kun­kin oma valin­ta, halu­aa­ko sijoit­taa asun­toon tai muu­ta tuloa tuot­ta­vas­ti. Sään­nöt kun on kaik­kien tiedossa.
    Pää­omia ei sääs­ty Suo­mes­sa muu­hun sil­lä, että joku toi­nen omis­taa asun­non. Useim­mi­ten se nykyi­nen asun­no­no­mis­ta­ja ei oli­si parem­pi sijoit­ta­ja kuin se instituutio/sijoittaja joka asun­non vaih­toeh­toi­ses­ti omis­tai­si. Oli­si­ko sii­tä jotain etua kan­san­ta­lou­del­le, että vaik­ka vakuu­tus­yh­tiö omis­tai­si asun­to­ni ja minä sijoit­tai­sin vapau­tu­neet rahat vaik­ka­pa samai­sen vakuu­tus­yh­tiön osakkeisiin?
    Ei ole syy­tä nykyi­ses­tä lisä­tä tukea sil­le, että hyö­dyk­keen val­mis­ta­jan ja käyt­tä­jän välil­lä on arvoa tuot­ta­mat­to­mia väli­kä­siä. Asu­mi­sen koh­dal­la se lisää asumiskustannuksia.

  108. sadan vuo­den pääs­tä…: Minä kun olin sii­nä ymmär­ryk­ses­sä että ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­nen vaa­tii­kin jokai­sel­ta vähän elä­män laa­dus­ta tin­ki­mis­tä! Onko tämä vää­rä luu­lo, vai eikö se vain päde kun puhu­taan asumisesta?

    Ken­ties tapo­ja vähen­tää ilmas­to­kuor­maa on monia? Asu­mi­ses­sa­kin tai­taa vai­kut­taa asun­non tyyp­pi ja ikä enem­män kuin ne neliöt. Ja läm­pö­ti­la — suu­ri osa asun­nois­ta on aivan tur­han lämpimiä.

    Ja kyl­lä yhdel­le ihmi­sel­le riit­tää 25 neliö­tä mainiosti.

    Olen asu­nut niin solus­sa kuin yhden, kah­den, ja kol­men huo­neen asun­nos­sa yksin.
    Voin vakuut­taa, että hyvin suun­ni­tel­tu 36 neliön yksiö (makuu­al­ko­vil­la) oli toi­mi­va, mut­ta esim. ruo­an lait­toon ei tosia­sias­sa ollut tilaa saa­ti, että oli­si ollut jär­ke­vän kokoi­nen jää/viileäkaappi ja pakas­tin. Ei siel­lä ollut vaa­te­kaap­pi­ti­laa­kaan riit­tä­väs­ti, saa­ti muu­ta säi­ly­tys­ti­laa. Tar­vit­si kui­ten­kin vuo­kra­va­ras­ton lisäk­si. Vie­rai­ta kun kävi, tar­jol­la oli sei­so­ma­paik­ko­ja. Väliai­kai­sek­si asun­nok­si ihan OK.

    Etei­sen, kylp­pä­rin ja keit­tiön ei todel­la­kaan tar­vit­se olla saman­ko­koi­sia kuin per­hea­sun­nois­sa, jois­sa näis­sä tilois­sa liik­kuu usein mon­ta ihmis­tä samaan aikaan.

    On vai­kea kuvi­tel­la miten etei­ses­tä sai­si nor­maa­lia pie­nem­män niin, että se edel­leen riit­tää yhdel­le hen­gel­le. Pait­si toki jos ei ole ulko­vaat­tei­ta eikä ken­kiä, mut­ta jos nyt Suo­mes­sa kui­ten­kin. Eteis­nau­lak­ko on saman kokoi­nen kai­kis­sa käm­pis­sä ja poh­ja­ku­vis­sa, sii­vous­vä­li­ne­kaap­pi yleen­sä etei­ses­sä. Isom­mas­sa asun­nos­sa etei­nen voi toki jat­kua hal­lin­na jos­ta pää­sy mui­hin huo­nei­siin, mut­ta se ei ole enää eteistila.

    Yhden hen­gen tar­vit­se­mat kylp­pä­ri- ja ves­sa­ti­lat riit­tä­vät nel­jän hen­gen per­heel­le­kin, suu­rem­pi on var­maan luk­sus­ta? Tai sit­ten suun­ni­tel­laan vää­rin suu­rem­pia asun­to­ja. Kat­so huvik­se­si kylp­pä­rin kokoa eri kokoi­sis­sa asun­nois­sa: suih­ku­ti­la, pesu­ko­neen paik­ka, käsien­pe­sual­las, wc, ja likavaate/pesuainekaappi tai tilaa. Enem­män kokoon vai­kut­taa jos on esteetön.

    Keit­tiö on ruo­an lait­ta­mis­ta ja säi­lyt­tä­mis­tä var­ten sekä ruo­an lait­toon ja ruo­kai­luun tar­vit­ta­vien astioi­den ja väli­nei­den huol­toa ja säi­lyt­tä­mis­tä var­ten. Ei se tilan tar­ve pie­ne­ne vaik­ka teki­si ruo­kaa vain yhdel­le hengelle.
    Ruo­kai­lu­ti­laa toki nel­jän hen­gen per­he tar­vit­see enem­män, mut­ta toi­saal­ta yhden hen­gen talou­des­sa kun käy vie­rai­ta tar­vit­see täy­si­ko­koi­sen ruo­kai­lu­ti­lan kuitenkin.

    Eikä yksi ihmi­nen myös­kään *tar­vit­se* eril­lis­tä koko­nais­ta makuu­huo­net­ta mis­tään käy­tän­nön syys­tä (uni­hy­gie­nia?!), se on ihan puh­taas­ti luksusta.

    Uni­hy­gie­nia on todel­li­nen asia. Ehkä jot­kut nuk­ku­vat hel­pos­ti mis­sä tahan­sa, mut­ta moni tar­vit­see nuk­ku­mis­ta var­ten eril­li­sen tilan. Eikä makuu­huo­neen tar­vit­se olla kovin suu­ri, ja kun vaa­te­kaa­pit­kin tar­vit­see jon­ne­kin niin ollaan joko makuu­al­ko­vis­sa tai makuu­huo­nees­sa. Jos siel­lä on yli­mää­räis­tä tilaa, voi pis­tää vaik­ka ompe­lu­pöy­dän sin­ne vaa­te­huol­toa varten.

    25 neliö­tä saat­taa riit­tää jos sinulla
    1) ei ole tava­raa, etkä tava­raa kaipaa
    2) ei tule vie­rai­ta, eikä näi­nol­len tar­vit­se miet­tiä mihin he istuvat
    3) nukut kuin tuk­ki romah­ta­mal­la johon­kin, eikä uni­hy­gie­nia edel­ly­tä tilaa tai toimia
    4) et lai­ta ruo­kaa saa­ti säi­ly­tä ruo­kaa kotona
    5) ei ole vaat­tei­ta enem­pää kuin mitä välit­tö­mäs­ti tar­vit­set (esim. ei paria pukua, juh­la­vaat­tei­ta, ulko­vaat­tei­ta useam­mal­le kelille)
    6) et vie­tä aikaa koto­na etkä tar­vit­se siel­lä tilaa työs­ken­te­lyyn tai rentoutumiseen
    eli koti­si on nuk­ku­mis­ta ja ken­ties aamiais­ta var­ten, ei mihin­kään muu­hun käyttöön.

    On ihmi­siä joi­den koh­dal­la tämä toki pitää paik­kan­sa. Läh­tien sii­tä, että aamiai­nen oste­taan mukaan jos­tain töi­hin men­nes­sä, töis­tä pala­tes­sa väli­pa­lan voi syö­dä kah­vi­las­sa, illal­li­sel­le voi men­nä ravin­to­laan. Aikaa voi viet­tää kir­jas­tois­sa, kah­vi­lois­sa, gal­le­riois­sa, puis­tois­sa, jne. Vaat­teet voi vie­dä pesu­laan pes­tä­väk­si. Kotiin ei tule vie­rai­ta, vie­rai­den kans­sa men­nään jon­ne­kin muu­al­le. Kotiin men­nään todel­la­kin vain nuk­ku­maan, eikä siel­lä mui­ta tilo­ja tar­vit­se olla.

    Tie­dän muu­ta­man yksi­näi­sen ihmi­sen jot­ka asu­vat ~45 kak­siois­sa, sii­voa­vat tuplas­ti, mak­sa­vat tupla­vuo­kraa ja käyt­tä­vät tuplae­ner­gi­aa vain sik­si kos­ka tar­jol­la ei ole heil­le sopi­vaa pie­nem­pää asun­toa. Tie­dän myös paris­kun­nan joka asuu vas­taa­vas­sa, mut­ta heil­le täy­sin sopi­vas­sa ~45 neliön kak­sios­sa. Höl­möä, jos minul­ta kysytään.

    Näin­hän se on, eri­lai­set ihmi­set eri­lai­sis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa tar­vit­se­vat eri­lai­sia asun­to­ja, mut­ta koh­taan­to on ongelma.

    1. 25 neliö­tä saat­taa riit­tää jos sinulla
      1) ei ole tava­raa, etkä tava­raa kaipaa
      2) ei tule vie­rai­ta, eikä näi­nol­len tar­vit­se miet­tiä mihin he istuvat
      3) nukut kuin tuk­ki romah­ta­mal­la johon­kin, eikä uni­hy­gie­nia edel­ly­tä tilaa tai toimia
      4) et lai­ta ruo­kaa saa­ti säi­ly­tä ruo­kaa kotona
      5) ei ole vaat­tei­ta enem­pää kuin mitä välit­tö­mäs­ti tar­vit­set (esim. ei paria pukua, juh­la­vaat­tei­ta, ulko­vaat­tei­ta useam­mal­le kelille)
      6) et vie­tä aikaa koto­na etkä tar­vit­se siel­lä tilaa työs­ken­te­lyyn tai rentoutumiseen
      eli koti­si on nuk­ku­mis­ta ja ken­ties aamiais­ta var­ten, ei mihin­kään muu­hun käyttöön.

      On ihmi­siä joi­den koh­dal­la tämä toki pitää paik­kan­sa. Läh­tien sii­tä, että aamiai­nen oste­taan mukaan jos­tain töi­hin men­nes­sä, töis­tä pala­tes­sa väli­pa­lan voi syö­dä kah­vi­las­sa, illal­li­sel­le voi men­nä ravin­to­laan. Aikaa voi viet­tää kir­jas­tois­sa, kah­vi­lois­sa, gal­le­riois­sa, puis­tois­sa, jne. Vaat­teet voi vie­dä pesu­laan pes­tä­väk­si. Kotiin ei tule vie­rai­ta, vie­rai­den kans­sa men­nään jon­ne­kin muu­al­le. Kotiin men­nään todel­la­kin vain nuk­ku­maan, eikä siel­lä mui­ta tilo­ja tar­vit­se olla.

      Näin­hän se on, eri­lai­set ihmi­set eri­lai­sis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa tar­vit­se­vat eri­lai­sia asun­to­ja, mut­ta koh­taan­to on ongelma.

      Mik­si pitäi­si pysäh­tyä täs­sä eko­lo­gi­ses­sa val­lan­ku­mouk­ses­sa 25 neli­öön per lätty? 

      Pet­ro­gra­dis­sa las­ki asuin­pin­ta-ala 6,5 neliös­tä per asu­kas 4,5 neli­öön 1917–1924 (noin). Yhteen huo­nee­seen mah­tuu hyvin neli­hen­ki­nen perhe+isoäiti, olo­huo­nee­seen kak­si per­het­tä. Pesu­ti­lat ja keit­tiön voi jakaa kaik­kien talouk­sien kes­ken. Kun­nian­hi­mois­ten tavoit­tei­den puu­te vai­vaa tätä maa­ta kai­kil­la tasoilla.

  109. Samu­li Saa­rel­ma:
    Perus­o­le­tus kes­kus­te­lus­sa on se, että eläm­me demo­kra­tias­sa, jos­sa val­veu­tu­neet kan­sa­lai­set äänes­tä­vät päät­tä­jik­seen sel­lai­sia ihmi­siä, jot­ka pyr­ki­vät äänes­tä­jien­sä arvo­jen mukai­siin pää­mää­riin mah­dol­li­sim­man hyviä kei­no­ja käyt­täen. Jos tämä hei­te­te­ään ros­ka­ko­riin ja läh­tö­koh­dak­si ote­taan se, että poliit­ti­set päät­tä­jät teke­vät pää­tök­siä vähät kan­sa­lai­sis­ten tah­dos­ta välit­täen, niin sit­ten­hän oikeas­taan mis­sään poli­tiik­kaa kos­ke­vas­sa kes­kus­te­lus­sa ei ole mitään tolkkua. 

    Jen­keis­sä val­tio meni kiin­ni tänään, ase­la­ke­ja ei saa­da tiu­ken­net­tua, vaik­ka kan­sas­ta 91 pro­sent­tia haluai­si ja Net Neut­ra­li­ty pois­tet­tiin, vaik­ka jon­kun mit­tauk­sen mukaan 80 pro­sent­tia vas­tus­ti sitä. Heil­lä jär­jes­tel­mä tie­tys­ti eri, mut­ta en saa puser­ret­tua itseä­ni mer­kit­tä­väs­ti opti­mis­ti­sem­mak­si Suo­men suh­teen, jos­sa on nyt kak­si ”väliai­kais­ta” veroa mat­kal­la väliai­kai­sik­si ajas­ta ikui­suu­teen, toi­mi­mat­to­mat yri­tys­tuet, kan­sa­kun­nal­le erit­täin kal­lis apteek­ki­jär­jes­tel­mä ja hal­lin­toa keven­tä­vä hal­li­tus kasaa­mas­sa maa­kun­ta­hal­lin­toa. Unoh­ta­mat­ta maan­vil­je­lyn tukia, jot­ka ovat täy­sin kiel­let­ty kes­kus­te­lun aihe, vaik­ka nii­den pii­ris­sä on häviä­vän pie­ni mur­to-osa kansakuntaa.

    His­to­rial­li­ses­ti lupauk­set vero­jen alen­nuk­sis­ta eivät ole kovin hyväl­lä pro­sen­til­la Suo­mes­sa toteu­tu­neet, sik­si näen perus­tel­tu­na suh­tau­tua nii­hin lupauk­siin skep­ti­syy­del­lä nyt­kin, kun kes­kus­tel­laan asun­to­tu­lo verot­ta­mi­ses­ta. Jos en jou­tui­si kir­joit­ta­maan tätä kän­ny­käl­lä ulko­mail­ta yrit­täi­sin etsiä tähän lin­kin jon­kun polii­ti­kon lupauk­ses­ta alen­taa veroa X sil­lä rahal­la, mitä kor­ko­vä­hen­nyk­sen leik­kaa­mi­nen antoi pelivaraa.

  110. Juk­kis: His­to­rial­li­ses­ti lupauk­set vero­jen alen­nuk­sis­ta eivät ole kovin hyväl­lä pro­sen­til­la Suo­mes­sa toteu­tu­neet, sik­si näen perus­tel­tu­na suh­tau­tua nii­hin lupauk­siin skep­ti­syy­del­lä nyt­kin, kun kes­kus­tel­laan asun­to­tu­lo verot­ta­mi­ses­ta. Jos en jou­tui­si kir­joit­ta­maan tätä kän­ny­käl­lä ulko­mail­ta yrit­täi­sin etsiä tähän lin­kin jon­kun polii­ti­kon lupauk­ses­ta alen­taa veroa X sil­lä rahal­la, mitä kor­ko­vä­hen­nyk­sen leik­kaa­mi­nen antoi pelivaraa.

    Ei Suo­mes­sa koko­nais­ve­roas­te ole juu­ri muut­tu­nut mihin­kään vii­mei­sen kol­men­kym­me­nen vuo­den aika­na, vaik­ka yksit­täi­siä veroas­tei­ta on rukat­tu suun­taan ja toi­seen jokai­sen hal­li­tuk­sen toi­mes­ta. Eli kyl­lä mie­les­tä­ni aika hyvin on toteu­tu­nut aja­tus sii­tä, että jos jos­sain koro­te­taan vero­tus­ta niin vas­taa­vas­ti jos­sain toi­saal­la sitä alennetaan.

  111. Samu­li Saa­rel­ma:
    Perus­o­le­tus kes­kus­te­lus­sa on se, että eläm­me demo­kra­tias­sa, jos­sa val­veu­tu­neet kan­sa­lai­set äänes­tä­vät päät­tä­jik­seen sel­lai­sia ihmi­siä, jot­ka pyr­ki­vät äänes­tä­jien­sä arvo­jen mukai­siin pää­mää­riin mah­dol­li­sim­man hyviä kei­no­ja käyt­täen. Jos tämä hei­te­te­ään ros­ka­ko­riin ja läh­tö­koh­dak­si ote­taan se, että poliit­ti­set päät­tä­jät teke­vät pää­tök­siä vähät kan­sa­lai­sis­ten tah­dos­ta välit­täen, niin sit­ten­hän oikeas­taan mis­sään poli­tiik­kaa kos­ke­vas­sa kes­kus­te­lus­sa ei ole mitään tolkkua. 

    Kovin on käy­tän­nöl­le vie­ras tuo perusoletuksesi.

    - demo­kra­tia. Se nyt vaan on niin että ne joil­la on rahaa on enem­män vaikutusvaltaa.
    — demo­kra­tia. Mil­loin pää­sem­me eroon ulko­par­la­men­taa­ri­sis­ta val­lan­pi­tä­jis­tä, alkaen ay-liik­kees­tä? Mil­lä tavoin val­ta palau­te­taan vaa­leis­sa vali­tuil­le edustajillemme?
    — val­veu­tu­neet kan­sa­lai­set. Suu­rin­ta osaa äänes­ty­si­käi­sis­tä ei poli­tiik­ka edes kiin­nos­ta, enem­mis­töä kiin­nos­taa tosi-tv ja löö­pit enem­män. Har­vas­sa ovat valveutuneet.
    — pyr­ki­vät äänes­tä­jien­sä arvo­jen mukai­siin pää­mää­riin. Onko esim. pas­si­voi­vien sosi­aa­lie­tuuk­sien jaka­mi­nen täl­lais­ta? Onko äänes­tä­jien kes­kei­nen arvo saa­vu­tet­tu­jen etu­jen ikui­nen nautintaoikeus?
    — mah­dol­li­sim­man hyvien kei­no­jen. Sana mah­dol­li­nen tar­koit­ta­nee täs­sä leh­män­kaup­po­jen vesit­tä­mää kom­pro­mis­sia, jol­la ei saa­vu­te­ta mitään tavoitteita.

    Suo­ma­lais­ten vaa­leil­la valit­tu­jen päät­tä­jien oli­si vih­doin­kin herät­tä­vä, otet­ta­va heil­le kuu­lu­va val­ta takai­sin ja teh­tä­vä pää­tök­siä jopa kuu­le­mat­ta kan­sa­lais­ten tah­toa. Muu­toin emme pää­se eroon Suo­mea lii­an mon­ta vuot­ta vai­van­nees­ta paskahalvauksesta.

    Osmo voi­si ker­toa vaik­ka Sata-komi­tean ehdo­tus­ten saa­mas­ta vas­taa­no­tos­ta ja edus­kun­nan toimimattomuudesta.

  112. Suo­mes­sa tulon­siir­rot ovat pää­osin verol­li­sia eli kun kun­tien ja val­tion bud­jet­te­ja laa­di­taan niin menois­sa on muka­na vero , mut­ta saa­ja saa vain neton.

    Kun rahaa kier­rä­te­tään tas­kus­ta toi­seen niin se nos­taa veroas­tet­ta vaik­ka todel­li­suu­des­sa on kysy­mys tas­kus­ta toi­seen siir­tä­mi­ses­tä jul­ki­sen sek­to­rin puitteissa. 

    Sys­tee­mi joh­tuu Kepu­lan­dias­ta, ilman tukien ja pie­ni­tu­lois­ten verot­ta­mis­ta Kepu­ky­lien ainoi­ta veron­mak­sa­jia oli­si­vat kylien koi­rat eivät­kä nekään enää.

    Eli tukien verot­ta­mi­nen on pii­lo­tu­kea Kepulandialle

  113. vk: Suo­ma­lais­ten vaa­leil­la valit­tu­jen päät­tä­jien oli­si vih­doin­kin herät­tä­vä, otet­ta­va heil­le kuu­lu­va val­ta takai­sin ja teh­tä­vä pää­tök­siä jopa kuu­le­mat­ta kan­sa­lais­ten tah­toa. Muu­toin emme pää­se eroon Suo­mea lii­an mon­ta vuot­ta vai­van­nees­ta paskahalvauksesta.

    Tuo joh­taa vain suu­reen demo­kra­tia­va­jee­seen. Ei kukaan ole niin vii­sa­sa, että voi­si päät­tää mikä on toi­sel­le hyvä

    Eri­tyi­ses­ti nyky­ään kun tuloe­rot ovat suu­ret päät­tä­jien ja hal­lit­ta­vien välillä.Niinpä päät­tä­jä ei ymmär­rä köy­hän näkökulmaa.

    Täs­sä taan­noin haas­ta­tel­tiin yhtä Her­li­niä ja hän keroi, että hän ymmär­tää hyvin mil­joo­nan mer­ki­tyk­sen, mut­ta hän ei ymmär­rä 50 euron tär­keyt­tä kave­reil­le. Hän ker­toi, että kave­ri­po­ru­kois­sa pitää olla hil­jaa, kun voi­si pal­jas­taa tyh­myy­ten­sä kave­rei­den edessä.

    Ongel­ma on, ettei päät­tä­jä ymmär­rä mitään hal­lit­ta­vien­sa elämästä

  114. ark­ki­teh­ti: Ei Suo­mes­sa koko­nais­ve­roas­te ole juu­ri muut­tu­nut mihin­kään vii­mei­sen kol­men­kym­me­nen vuo­den aika­na, vaik­ka yksit­täi­siä veroas­tei­ta on rukat­tu suun­taan ja toi­seen jokai­sen hal­li­tuk­sen toi­mes­ta. Eli kyl­lä mie­les­tä­ni aika hyvin on toteu­tu­nut aja­tus sii­tä, että jos jos­sain koro­te­taan vero­tus­ta niin vas­taa­vas­ti jos­sain toi­saal­la sitä alennetaan.

    Vähän tar­ken­taen elä­ke­mak­sut sisäl­ty­vät koko­nais­ve­roas­tee­seen ja nii­den osuus koko­nais­ve­roas­tees­ta on nyky­ään puo­let kun vie­lä 80-luvun alku­puo­lel­la osuus oli vain neljännes.

    Elä­ke­mak­su­ja on ollut pak­ko korot­taa suur­ten ikä­luok­kien eläk­kei­den mak­sa­mi­sek­si. Elä­ke­me­not 2007 oli­vat 18 mil­jar­dia kun 2014 ne oli­vat jo 27 mil­jar­dia. Nousua siis 50% erit­täin hei­kon talous­kas­vun aika­na. Nousun selit­tää se että tuo­rei­den elä­ke­läis­ten eläk­keet ovat pal­jon kor­keam­pia kuin ennen. Elä­ke­läis­ten mää­rä nousi vain 10%.

    Kun koko­nais­ve­roas­tet­ta ei ole halut­tu nos­taa, niin sit­ten on pitä­nyt keven­tää vero­tus­ta. Ja sen seu­rauk­sen kun tulot eivät jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ole riit­tä­neet niin on otet­tu tol­kut­to­mas­ti lisä­vel­kaa. Mut­kat suo­rik­si, lisä­vel­kaan­tu­mi­nen on ollut pää­osin seu­raus­ta suur­ten ikä­luok­kien suu­ris­ta elä­ke­me­nois­ta. Osal­le mak­se­taan lii­an suu­ria eläkkeitä.

  115. vk: Kun koko­nais­ve­roas­tet­ta ei ole halut­tu nos­taa, niin sit­ten on pitä­nyt keven­tää vero­tus­ta. Ja sen seu­rauk­sen kun tulot eivät jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ole riit­tä­neet niin on otet­tu tol­kut­to­mas­ti lisävelkaa.

    Oli­si myös voi­tu käyt­tää elä­ke­ra­has­to­jen varo­ja eläk­kei­den mak­suun. Nyt val­tio on otta­nut pie­nel­lä korol­la lai­naa, elä­ke­ra­has­toi­hin ei ole tar­vin­nut kos­kea ja ne ovat tuot­ta­neet koh­tuul­li­sen hyvin. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta var­maan­kin hyvä näin päin. Vai oli­si­ko val­tio osan­nut käyt­tää lai­na­ra­hat kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta parem­piin inves­toin­tei­hin kuin eläkerahastot?

  116. Jype: Se on kun­kin oma valin­ta, halu­aa­ko sijoit­taa asun­toon tai muu­ta tuloa tuottavasti.

    Ja vero­tuk­sen pitäi­si olla neut­raa­lia näi­den kah­den vaih­toeh­don välil­lä eikä suo­sia tois­ta, kuten nyt.

    Jype: Oli­si­ko sii­tä jotain etua kan­san­ta­lou­del­le, että vaik­ka vakuu­tus­yh­tiö omis­tai­si asun­to­ni ja minä sijoit­tai­sin vapau­tu­neet rahat vaik­ka­pa samai­sen vakuu­tus­yh­tiön osakkeisiin?

    Kan­san­ta­lou­del­li­nen etu voi tul­la sii­tä, jos asun­toi­hin panos­tet­tai­siin vähem­män ja muun­lai­seen pää­omaan (esim teh­tai­siin) enemmän.

  117. Vil­le: Oli­si myös voi­tu käyt­tää elä­ke­ra­has­to­jen varo­ja eläk­kei­den mak­suun. Nyt val­tio on otta­nut pie­nel­lä korol­la lai­naa, elä­ke­ra­has­toi­hin ei ole tar­vin­nut kos­kea ja ne ovat tuot­ta­neet koh­tuul­li­sen hyvin. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta var­maan­kin hyvä näin päin. Vai oli­si­ko val­tio osan­nut käyt­tää lai­na­ra­hat kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta parem­piin inves­toin­tei­hin kuin eläkerahastot?

    Ei lisä­vel­kaa eikä rahas­to­va­ro­jen käyt­töä vaan suu­rem­pien jo mak­sus­sa ole­vien eläk­kei­den kevyt leik­kaa­mi­nen vaik­ka vero­tuk­sen kaut­ta. Osal­la elä­ke­läi­sis­tä on koh­tuut­to­man suu­ret edut ver­rat­tu­na nuo­rem­pien suku­pol­vien jos­kus ehkä tule­viin eläk­kei­siin. Velat jää­vät nuo­rem­pien maksettaviksi.

    Kat­so tar­kem­min tämän otsak­keen alla ole­va keskustelu: 

    http://www.soininvaara.fi/2018/01/04/elakelaisten-tulotaso-on-noussut-merkittavasti/

  118. Juk­kis: His­to­rial­li­ses­ti lupauk­set vero­jen alen­nuk­sis­ta eivät ole kovin hyväl­lä pro­sen­til­la Suo­mes­sa toteu­tu­neet, sik­si näen perus­tel­tu­na suh­tau­tua nii­hin lupauk­siin skep­ti­syy­del­lä nyt­kin, kun kes­kus­tel­laan asun­to­tu­lo verottamisesta. 

    Kuten kir­joi­tin, voim­me käy­dä kes­kus­te­lua sii­tä, miten demo­kra­tian pitäi­si toi­mia (suo­ran demo­kra­tian suh­teen kir­joit­te­lin­kin sin­ne kan­sa­nää­nes­tys­ket­juun täs­tä) tai sit­ten voim­me käy­dä “nor­maa­lia” ratio­naa­lis­ta poliit­tis­ta kes­kus­te­lua, jos­sa osa­puo­let perus­te­le­vat kan­to­jaan sii­tä, miten asioi­den pitäi­si olla, ratio­naa­li­sin argumentein. 

    Minus­ta näi­tä kah­ta kes­kus­te­lua on ihan tur­ha sot­kea. En näe mitään mie­len­kiin­toa poliit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa, jos­sa toi­sen osa­puo­len ratio­naa­li­set argu­men­tit jon­kun asian puo­les­ta voi kui­ta­ta vain sil­lä, että demo­kra­tia ei nyt vaan toi­mi, joten tuo ei toteudu.

  119. vk: Kovin on käy­tän­nöl­le vie­ras tuo perusoletuksesi.

    Niin, en sano­nut, että ole­tuk­se­ni demo­kra­tian toteu­tu­mi­ses­ta pitäi­si paik­kaan­sa, vaan ainoas­taan, että jos se ei pidä paik­kaan­sa, täl­lai­nen mei­dän täs­sä käy­mä kes­kus­te­lu sii­tä, mil­lais­ta poli­tiik­kaa pitäi­si toteut­taa, on täy­sin turhaa. 

    Jos on ihan sama, saam­me­ko ratio­naa­li­sin argu­men­tein ja fak­toin jon­kun kans­sa­kes­kus­te­li­jan tai sivus­ta­kuun­te­li­jan vakuu­tet­tua sii­tä, että kan­nat­ta­mam­me poliit­ti­nen lin­ja oli­si jär­ke­vä toteut­taa, kun sit­ten todel­li­suu­des­sa poliit­ti­set pää­tök­set tapah­tu­vat jol­lain ihan muil­la perus­teil­la kuin sil­lä, kuin­ka moni kan­sa­lai­nen on nii­den taka­na, niin sit­ten tähän ket­juun sinun­kin vai­val­la kyhää­mä­si argu­men­tit liit­tyen asun­to­tu­loon, ovat yhtä tyh­jän kans­sa. Sil­loin herää kysy­mys, että mik­si siis yli­pään­sä käyt keskustelua?

  120. Samu­li Saa­rel­ma: Niin, en sano­nut, että ole­tuk­se­ni demo­kra­tian toteu­tu­mi­ses­ta pitäi­si paik­kaan­sa, vaan ainoas­taan, että jos se ei pidä paik­kaan­sa, täl­lai­nen mei­dän täs­sä käy­mä kes­kus­te­lu sii­tä, mil­lais­ta poli­tiik­kaa pitäi­si toteut­taa, on täy­sin turhaa. 

    Jos on ihan sama, saam­me­ko ratio­naa­li­sin argu­men­tein ja fak­toin jon­kun kans­sa­kes­kus­te­li­jan tai sivus­ta­kuun­te­li­jan vakuu­tet­tua sii­tä, että kan­nat­ta­mam­me poliit­ti­nen lin­ja oli­si jär­ke­vä toteut­taa, kun sit­ten todel­li­suu­des­sa poliit­ti­set pää­tök­set tapah­tu­vat jol­lain ihan muil­la perus­teil­la kuin sil­lä, kuin­ka moni kan­sa­lai­nen on nii­den taka­na, niin sit­ten tähän ket­juun sinun­kin vai­val­la kyhää­mä­si argu­men­tit liit­tyen asun­to­tu­loon, ovat yhtä tyh­jän kans­sa. Sil­loin herää kysy­mys, että mik­si siis yli­pään­sä käyt keskustelua?

    Mik­si kes­kus­te­lu vaik­ka tääl­lä oli­si tur­haa vaik­ka demo­kra­tiam­me ei toi­mi­kaan niin kuin yhteis­kun­ta­tie­tei­den perus­kurs­seil­la ope­te­taan? Ei esim. kaik­kien kan­sa­lais­ten tar­vit­se olla val­veu­tu­nei­ta kun­han eri­tyi­ses­ti pää­tök­siä val­mis­te­le­vien jou­kos­sa on asian ymmär­rys­tä. Ylin pää­tök­sen­te­ki­jä­kin voi olla asias­ta pihal­la, kun­han val­mis­te­lu­ko­neis­to toi­mii fiksusti. 

    Kes­kus­te­le­mal­la ja osal­lis­tu­mal­la val­veu­tu­nei­suus nousee. Ei ole pak­ko osal­lis­tua jos kokee sen turhaksi.

    Suu­rin osa kan­san­edus­ta­jis­ta ei ole mitään valio­jouk­koa ja suu­rin osa heis­tä ei ymmär­rä suu­rim­mas­ta osas­ta asoi­ta, jois­ta äänes­tä­vät juu­ri yhtään mitään. Ja sil­ti aika usein syn­tyy koh­tuul­li­sen fik­su­ja päätöksiä.

    Se mikä mät­tää on se, että moni päät­tä­jis­täm­me ja eri­tyi­ses­ti kor­keis­ta vir­ka­mie­his­täm­me tie­tää mitä pitäi­si teh­dä, mut­ta “demo­kra­tiam­me” ei seu­raa­vien vaa­lien pelos­sa saa teh­tyä päätöksiä. 

    Esi­merk­ki. Käsit­tääk­se­ni aika ylei­ses­ti vir­ka­mies­ten ja päät­tä­jien (jopa vasem­mis­ton) kes­kuu­des­sa ollaan sitä miel­tä, että jul­ki­nen sek­to­ri on lii­an suu­ri Suo­mes­sa ja että sen meno­ja on saa­ta­va lei­kat­tua tai vähin­tään meno­jen kas­vu jok­seen­kin eli­mi­noi­tua. Tämä siis tar­koit­taa käy­tän­nös­sä saa­vu­tet­tui­hin etui­hin kajoa­mis­ta. Saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta naut­tii suu­ri osa kan­sas­ta. Nipu­te­taan nyt vaik­ka ay-lii­ke, maa­seu­dun asuk­kaat, jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät, elä­ke­läi­set, työt­tö­mät, opis­ke­li­jat, pal­jon sai­ras­ta­vat ja muut tulon­siir­roil­la elä­vät niin saa­daan iso jouk­ko jol­la on pal­jon ääniä vaa­leis­sa. Täl­le jou­kol­le on lyhyt­nä­köi­ses­ti etu­jen säi­ly­mi­nen pal­jon tär­keäm­pää kuin maam­me vel­kaan­tu­mi­nen tai kil­pai­lu­ky­ky ja työllisyys.

    Saa­vu­tet­tu­jen etu­jen säi­ly­mis­tä on val­vo­mas­sa erit­täin voi­mak­kai­ta koneis­to­ja, jot­ka eivät ole demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu­ja mut­ta joil­le on vir­heel­li­ses­ti annet­tu mer­kit­tä­väs­ti vai­ku­tus- ja pää­tös­val­taa. Näyt­tää sil­tä, että niin kau­an kun tilan­ne jat­kuu täl­lai­se­na ei Suo­mi tule pär­jää­mään län­si­naa­pu­reil­le, jot­ka ket­te­räm­pi­nä ja fik­sum­pi­na voit­ta­vat meidät. 

    Uut­ta Noki­aa, bila­te­raa­lis­ta kaup­paa itään tai deval­vaa­tioi­ta ei ole tulos­sa, niil­lä pors­ku­tet­tiin ja liho­tet­tiin jul­ki­nen sek­to­ri ja jaet­tiin saa­vu­te­tut edut 80-luvul­ta alkaen. Todel­li­nen kyvyk­kyy­tem­me pal­jas­tui 2008 ja sitä todel­li­suut­ta olem­me elä­neet 10 vuotta.

  121. vk: Ei lisä­vel­kaa eikä rahas­to­va­ro­jen käyt­töä vaan suu­rem­pien jo mak­sus­sa ole­vien eläk­kei­den kevyt leik­kaa­mi­nen vaik­ka vero­tuk­sen kaut­ta. Osal­la elä­ke­läi­sis­tä on koh­tuut­to­man suu­ret edut ver­rat­tu­na nuo­rem­pien suku­pol­vien jos­kus ehkä tule­viin eläk­kei­siin. Velat jää­vät nuo­rem­pien maksettaviksi.

    Tämä on se oikeu­den­mu­kai­nen tie ja sil­lä ollaan edet­ty jo jon­kin aikaa. 

    Kai­voin arkis­tois­ta­ni 1.1.2008 ja 2.1.2018 päi­vä­tyt elä­ke­mak­su­li­put. Mak­set­tu työ­eläk­kee­ni oli täl­lä välil­lä pie­nen­ty­nyt 4%. Ansio­ta­soin­dek­si oli tuo­na aika­na nous­sut jo vuot­teen 2017 men­nes­sä 27%.

    Ei ihan mitän­tön­tä eroa kehityksessä.

  122. Tapio: Tämä on se oikeu­den­mu­kai­nen tie ja sil­lä ollaan edet­ty jo jon­kin aikaa. 

    Kai­voin arkis­tois­ta­ni 1.1.2008 ja 2.1.2018 päi­vä­tyt elä­ke­mak­su­li­put. Mak­set­tu työ­eläk­kee­ni oli täl­lä välil­lä pie­nen­ty­nyt 4%. Ansio­ta­soin­dek­si oli tuo­na aika­na nous­sut jo vuot­teen 2017 men­nes­sä 27%.

    Ei ihan mitän­tön­tä eroa kehityksessä.

    Hmm. Joku ei tuos­sa natsaa.

    Työ­elä­kein­dek­sin muu­tos ajal­la 2008–2018 on +17,0% (2178->2548 pistettä). 

    Läh­de: http://www.saadospalvelu.fi/fi/indeksi/indeksiluvut_eri_vuosina

    Mis­tä sait ansio­ta­soin­dek­sin muu­tok­sen +27%? Itse sain tilas­to­kes­kuk­sen tie­dois­ta (kaik­ki pal­kan­saa­jat) jak­son 4/2008->3/2017 muu­tok­sek­si yllät­täen 17% eli saman kuin työeläkeindeksissä. 

    Olet­ko 2013 tul­leen raip­pa­ve­ron pii­ris­sä eli olet­ko suu­ri­tu­loi­nen elä­ke­läi­nen? Tar­koit­taa­ko “mak­set­tu työ­eläk­kee­si” brut­toa vai net­toa vero­jen ym. jäl­keen? Jos net­toa niin ovat­ko jot­kin muut tulot lisääntyneet? 

    Elä­ke­läis­ten nykyi­nen raip­pa­ve­ro kos­kee vain suu­ri­tu­loi­sia eli paria pro­sent­tia eläkeläisistä.

  123. vk: Mik­si kes­kus­te­lu vaik­ka tääl­lä oli­si tur­haa vaik­ka demo­kra­tiam­me ei toi­mi­kaan niin kuin yhteis­kun­ta­tie­tei­den perus­kurs­seil­la ope­te­taan? Ei esim. kaik­kien kan­sa­lais­ten tar­vit­se olla val­veu­tu­nei­ta kun­han eri­tyi­ses­ti pää­tök­siä val­mis­te­le­vien jou­kos­sa on asian ymmär­rys­tä. Ylin pää­tök­sen­te­ki­jä­kin voi olla asias­ta pihal­la, kun­han val­mis­te­lu­ko­neis­to toi­mii fiksusti.

    No, veik­kai­sin, että yli­voi­mai­nen enem­mis­tö tämän pals­tan kir­joit­ta­jis­ta ei ole mis­sään teke­mi­sis­sä pää­tös­ten val­mis­te­lun kanssa. 

    Lisäk­si sanoi­sin, että jos hom­ma oikeas­ti pyö­rii niin, että ylim­mät pää­tök­sen­te­ki­jät ovat hom­mas­ta pihal­la, mut­ta val­mis­te­lu­po­ruk­ka ymmär­tää asiat ja järk­kää ne sit­ten niin kuin itse par­haak­seen näkee, niin eläm­me aika lail­la puh­taas­sa byro­kra­tias­sa. Tie­ten­kin on teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, että byro­kraat­tien ja kan­sa­lais­ten int­res­sit ovat yhte­ne­viä, mut­ta mitään takei­ta täs­tä ei ole ja toi­saal­ta jos näin oli­si asian­lai­ta, niin mik­si pyö­ri­täm­me sii­nä pääl­lä näen­näis­de­mo­kra­ti­aa, jol­la ei sit­ten lop­pu­jen lopuk­si ole mitään mer­ki­tys­tä mihin­kään? Eikö hel­pom­paa oli­si se, että meil­lä oli­si tämä “edis­ty­nyt etu­ryh­mä”, joka teki­si tyh­män kan­san puo­les­ta par­haat pää­tök­set ja kan­sa kes­kit­tyi­si tur­pan­sa kiin­ni pitä­mi­seen. Kii­na pyö­rii täl­lä het­kel­lä suun­nil­leen täl­lai­sen mal­lin puitteissa. 

    vk: Kes­kus­te­le­mal­la ja osal­lis­tu­mal­la val­veu­tu­nei­suus nousee. 

    Ensin­nä­kin jos kan­sa­lais­ten val­veu­tu­nei­suu­del­la ei ole mitään väliä, niin mik­si sitä pitäi­si saa­da edes hilat­tua ylös­päin? Toi­sek­si, jos oikein olen ymmär­tä­nyt, niin ongel­ma­na oli se, että ne val­veu­tu­mat­to­mat kan­sa­lai­set eivät osal­lis­tu kes­kus­te­luun, ei se, että val­veu­tu­neet osallistuvat. 

    vk: Se mikä mät­tää on se, että moni päät­tä­jis­täm­me ja eri­tyi­ses­ti kor­keis­ta vir­ka­mie­his­täm­me tie­tää mitä pitäi­si teh­dä, mut­ta “demo­kra­tiam­me” ei seu­raa­vien vaa­lien pelos­sa saa teh­tyä päätöksiä.

    Eli kan­na­tat jotain Kii­nan mal­lin tyyp­pis­tä, jos­sa tosi­aan ei tar­vit­se “pelä­tä” demo­kra­ti­aa. Muu­ten, miten se, “mitä pitäi­si teh­dä” sinus­ta tulee päät­tää? Siis ennen kaik­kea se, mihin pää­mää­rään päin yhteis­kun­taa pitäi­si poliit­ti­sin pää­tök­sin koit­taa saa­da kehit­ty­mään? Mitä jos vir­ka­mies­ten kes­ken on täs­tä eri­mie­li­syyt­tä, niin kenen äänen pitäi­si voit­taa? Minä en näe tähän oikein mitään muu­ta vaih­toeh­toa kuin sen, että ylim­pä­nä päät­tä­vä­nä taho­na toi­mii demo­kra­tia. Tie­ten­kin ide­aa­li­ses­ti tämä toi­mii niin, että demo­kraat­ti­ses­ti pää­te­tään ne pää­mää­rät ja sit­ten polii­ti­kot ja vir­ka­mie­het junai­le­vat sen, miten käy­tän­nös­sä nii­hin pääs­tään, mut­ta täl­löin en ymmär­rä, mik­si kukaan täs­sä “pel­käi­si” demokratiaa. 

    vk: Esi­merk­ki. Käsit­tääk­se­ni aika ylei­ses­ti vir­ka­mies­ten ja päät­tä­jien (jopa vasem­mis­ton) kes­kuu­des­sa ollaan sitä miel­tä, että jul­ki­nen sek­to­ri on lii­an suu­ri Suo­mes­sa ja että sen meno­ja on saa­ta­va lei­kat­tua tai vähin­tään meno­jen kas­vu jok­seen­kin eliminoitua.

    Onko? Mihin tämä käsi­tyk­se­si perustuu? 

    vk: Saa­vu­tet­tu­jen etu­jen säi­ly­mis­tä on val­vo­mas­sa erit­täin voi­mak­kai­ta koneis­to­ja, jot­ka eivät ole demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu­ja mut­ta joil­le on vir­heel­li­ses­ti annet­tu mer­kit­tä­väs­ti vai­ku­tus- ja päätösvaltaa

    Eli nyt siis koko­naan vaih­doit puol­ta. Ongel­ma ei ole­kaan sii­nä, että “pelät­täi­siin” demo­kra­ti­aa, vaan sii­nä, että demo­kra­tian voi­mien ei anne­ta jyl­lä­tä, vaan pie­net ei-demo­kraat­ti­ses­ti vali­tut kli­kit junai­le­vat asiat taka­huo­neis­sa toi­sin kuin kan­san enem­mis­tö haluai­si. Minus­ta tämä puhuu juu­ri demo­kra­tian puo­les­ta, ei sitä vastaan! 

    Mitä nii­hin lyhyen ja pit­kän täh­täi­men etui­hin tulee, niin mikä on sinus­ta se oikeu­den­mu­kai­nen meka­nis­mi, jol­la pai­no­tet­tai­siin lyhyen ja pit­kän täh­täi­men etu­ja poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa? Minus­ta tämä menee juu­ri sii­hen oleel­li­seen kysy­myk­seen, eli mihin pää­mää­rään yhteis­kun­taa tuli­si poliit­ti­sin pää­tök­sin ohja­ta. Minus­ta tähän ei ole objek­tii­vi­ses­ti oike­aa vas­taus­ta (Humen gil­jo­tii­ni), vaik­ka sii­hen sit­ten onkin, mit­kä ovat par­hai­ta kei­no­ja sin­ne pää­mää­rään pää­se­mi­seen, kun pää­mää­räs­tä on pää­tet­ty. Olet­ko täs­tä eri mieltä?

  124. vk: Mis­tä sait ansio­ta­soin­dek­sin muu­tok­sen +27%? Itse sain tilas­to­kes­kuk­sen tie­dois­ta (kaik­ki pal­kan­saa­jat) jak­son 4/2008->3/2017 muu­tok­sek­si yllät­täen 17% eli saman kuin työeläkeindeksissä. 

    Omat luku­ni ovat peräi­sin Tilas­to­kes­kuk­sen tilas­tos­ta 002 Ansio­ta­soin­dek­si 1964=100.

    Käy­tin vuo­sien 2007 ja 2016 kes­kiar­vo­ja, kos­ka ymmär­tääk­se­ni eläk­kee­seen vai­kut­ta­vat indek­sit ovat edel­li­sen vuo­den kes­kiar­vo­ja (voin olla vää­räs­sä). Jos käy­tän p.o. tau­lu­kon kausia 1/2008 ja 3/2017 (vii­mei­sin tie­to), nousua on 23%. Pro­sent­ti näyt­tää ole­van hyvin herk­kä nime­no­maan alkuhetkelle.

    Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin selit­tä­jä net­toe­läk­kee­ni pai­koil­laan pysy­mi­sel­le on muu­tok­set mak­sa­mis­sa­ni kun­nal­lis­ve­rois­sa. Vero­ja kai nekin ovat.

  125. Ei ole tot­ta.: asu­mi­sen hin­ta pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä hal­pe­ni­si, jol­loin kulu­tuk­seen (pal­ve­lui­den käyt­töön) jäi­si enem­män rahaa.

    Hehe. Haus­ka ole­tus. Käy­tän­nös­sä vain raken­nus­yh­tiöi­den ja pank­kien voi­tot kas­va­vat ja kau­pun­gin kiin­teis­tö­ve­ro­tuot­to nousee, asu­mis­ku­lut eivät las­ke vaan nouse­vat kos­ka asun­to­kan­ta on upo­uut­ta, siis +20% ver­rat­tu­na kaik­kiin mui­hin alu­een asuntoihin.

    Täy­sin tar­jon­nas­ta riip­pu­mat­ta: Mak­set­tu­jen asun­to­jen omis­ta­jil­la on kyl­lä varaa pitää asun­to­ja tyh­jil­lään vuo­si­kym­me­niä: Tar­jon­taa lisää­mäl­lä hin­ta ei tule laskemaan.

  126. Sepi:
    Nyt meil­lä vaan vero­tuk­sel­li­ses­ti kan­nus­te­taan asu­maan isois­sa asun­nois­sa, kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta ja kaik­kia mui­ta pää­omas­ta naut­ti­mis­ta­po­ja vero­te­taan 20–30% veroasteilla.

    Tuo ajat­te­lu­ta­pa­han on ihan absur­di. Tuon mukaan isom­mas­sa omis­tusa­sun­nos­sa asu­va hen­ki­lö sai­si talou­del­lis­ta hyö­tyä ver­rat­tu­na pie­nes­sä omis­tusa­sun­nos­sa asu­vaan. Muka­vuushyö­ty sii­tä var­mas­ti saa­vu­te­taan, mut­ta ei jeniä­kään talou­del­lis­ta hyö­tyä. Ei se sinun lom­pak­koa­si liho­ta että sinul­la on omas­sa hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa käy­tös­sä­si 400 neliö­tä 40 neliön sijaan, ei edes epäsuorasti.

    Koko “asun­to­tu­lon” käsi­te on per­vers­si. Se olet­taa vuo­kra-asu­mi­sen jon­kin­lai­sek­si nor­maa­li­ti­lak­si ja nor­maa­lin asu­mi­sen ano­ma­liak­si joka pitää käsi­tel­lä kuin se oli­si vuo­kra-asu­mis­ta. Ja sit­ten pää­dy­tään täl­läi­siin mie­li­ku­vi­tus­tu­loi­hin jot­ka eivät hei­jas­tu todel­li­suu­teen mitenkään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.