Kauanko yksiöiden ylikysyntä jatkuu?

Helsin­ki päät­ti 15 vuot­ta sit­ten, että tavoit­telemme uud­is­tuotan­nos­sa 75 neliön keskikokoa. Olin tekemässä tätä päätöstä. Espoos­sa keskikoko oli 91 neliötä, joten tavoite ei ollut kovin radikaali.

Lap­siper­hei­den asia on ollut asun­topoli­ti­ikan keskiössä kaut­ta aiko­jen. Emme pitäneet hyvänä, että nuorten per­hei­den on muutet­ta­va pois, kun lap­sia tulee.

Kaupunginkanslian virkamiehet muut­ti­vat asian aivan toisek­si päät­tämäl­lä, että keskikoko kos­keekin saman­laise­na jokaista tont­tia, kun alku­peräi­nen tavoite kos­ki koko kaupunkia keskimäärin isot omakoti­talot mukaan luettuina.

Koko kaupunkia ajatellen 75 neliötä oli järkevä tavoite, mut­ta tont­tiko­htaise­na normi­na hölmö. Asun­to­ja sai olla 1500 neliön ker­rostalos­sa korkein­taan 20. Jos niihin olisi raken­net­tu kymme­nen 25 neliön yksiötä, muiden asun­to­jen olisi olla pitänyt kooltaan keskimäärin 125 neliötä. Ei siis voitu tehdä yksiöitä.

Lap­siper­heille oli kuitenkin tärkeätä vain, että per­hea­sun­to­ja oli tarpeek­si, ei se, minkä kokoisia oli­vat muut asunnot.

Nyt tuos­sa 1500 neliön talosta pitää vara­ta 750 neliötä per­hea­sun­noille. Lop­ut saa­vat olla minkä kokoisia tahansa. Talos­sa voi siis olla esimerkik­si kymme­nen 75 neliön kolmio­ta ja kolmekym­men­tä 25 neliön yksiötä.

Yksiöitä tulee nyt paljon. Hyvä niin, vaik­ka vähän min­ua kauhis­tut­taa, men­näänkö tässä ryminäl­lä päin toista laitaa. Yksiöi­den kova kysyn­tä johtuu osit­tain tilapäi­sistä tek­i­jöistä, mut­ta toivoak­seni talot raken­netaan kestämään sata vuot­ta. Voi seu­ra­ta ilmiö, jota talousti­eteis­sä kut­su­taan sikasykliksi.

Yksiöi­den kysyn­tä on kova, kos­ka niitä raken­net­ti­in tässä välis­sä liian vähän. Markki­nat tas­apain­ot­tuvat ehkä nopeastikin.

Osit­tain yksiöi­den kysyn­tä on peräisin asumisen tukeen tehdy­istä muu­tok­sista. Ennen mak­si­maaliseen asum­is­tu­keen tarvit­si riit­tävän suuren asun­non – yhden hen­gen taloudessa 37 neliötä – nyt saman 408 euroa saa kuin­ka pie­neen tahansa. Jos tämä muute­taan takaisin, asun­to­jen kysyn­tä muut­tuu yhdessä yössä.

Opiske­li­joiden asum­is­tu­ki muutet­ti­in vähän epähuomios­sa taval­la, joka läh­es pakot­ti opiske­li­jat kimp­pakämp­istä yksiöi­hin. Tämä on jo päätet­ty perua, mut­ta kulu­van luku­vuo­den asum­is­ratkaisut on jo tehty. Ensi syksynä nähdään, mitä tapahtuu.

Usein kuulee san­ot­ta­van, että Helsin­gin asuinkun­nista 80 pros­ent­tia on yhden tai kah­den hen­gen talouk­sia. Mekin kuu­lumme vai­moni kanssa tähän joukkoon nyt kol­men lapsemme muutet­tua kotoa. Emme ole muut­ta­mas­sa yksiöön, eivätkä ole muutkaan kaltaisemme. Pienistä asun­tokun­nista puo­let on ikäihmisiä.

Yksiöitä halu­a­vat lähin­nä yksin asu­vat nuoret ja eron­neet miehet. Nuorten osu­us asun­tokun­nista tulee laske­maan, kos­ka ikälu­okat pienenevät.  Nuorten muut­to maakun­nista ehtyy, kos­ka nuo­ria on niis­sä aina vain vähemmän.

Helsin­gin seudulle on lisäk­si kasautu­mas­sa kaiken muun ohel­la vas­tuu myös Suomes­sa syn­tyvistä lap­sista, joten jatkos­sa tarvi­taan lisää perheasuntoja.

Eri­tyis­es­ti niitä tarvi­taan kan­takaupunki­in, kos­ka urbaani­in elämään tykästyneet eivät halua enää muut­taa las­ten takia muualle. Kovin iso­ja niiden ei tarvitse olla, kos­ka urbaani­in elämään kuu­luu ahdas asum­i­nen. Elämä on kodin ulkopuolella.

Tuskin­pa kuitenkaan vuosikym­menten jäl­keenkin Suomes­sa asu­taan selvästi ahtaam­min kuin muualla.

Kaiken kaikki­aan: Nyt kan­nat­taa kyl­lä rak­en­taa yksiöitä, kos­ka ne menevät kau­pak­si, mut­ta kokon­aan eri asia on, kan­nat­taako niitä ostaa. Tur­val­lis­in­ta olisi ostaa muun­neltavia ja yhdis­tet­täviä asun­to­ja – sel­l­aisia joi­ta tehti­in ennen.

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Arvopaperilehdessä

141 vastausta artikkeliin “Kauanko yksiöiden ylikysyntä jatkuu?”

  1. Jos kak­si asun­toa suunnitellaan/rakennetaan siten, että ne voidaan yhdis­tää, ne tulisi normimielessä laskea yhdek­si asun­nok­si. Toisi joustavuutta. 

    Jos epäi­lyt­tää, niin voisi­vat olla yht­enä osak­keena, jol­loin osta­ja voisi lait­taa toisen osu­u­den vuokralle.Valitettavasti näitä ”palveli­jan” asun­to­ja ei enää rakenneta.

    Vastaa

  2. Eli ensin tehti­in yksi keinotekoinen ja tar­jon­taa rajoit­ta­va eli hin­to­ja nos­ta­va nor­mi työpöy­dän takana, todet­ti­in että pieleen menee ja ryhdyt­ti­in kor­jaa­maan toisel­la normilla. 

    Kan­nat­taisiko­han hie­man ajatel­la. Vaik­ka on kovasti hinku jumalak­si tai dik­taat­torik­si niin ihmiset kuitekin toimii niin kuin ihmiset toimii. Ja kaupungissa/demokratiassa ihmiset käyt­tää sitä valtaa.

    Jokainen keinotekoinen yri­tys sanel­la ihmisille mitä näi­den pitää tehdä johtaa aina arvaa­mat­tomaan suuntaan.

    Vastaa

  3. Nykyiset uud­is­tuotan­toa­sun­nothan ovat aivan kamalia: puo­let pin­ta-alas­ta on kylpy­huonet­ta, maku­uhuoneisi­in ei mah­du muu­ta kuin sänky ja keit­tiö seisoo olkkarin nurkas­sa, vaik­ka olisi sadan neliön asunto.

    Kan­nat­taisi var­maan rak­en­taa sel­l­aisia neljän huoneen asun­to­ja, joiden poh­jaratkaisu mah­dol­lis­taa kol­men opiske­li­jan kimppakämpän.

    Vastaa

  4. Toisin kuin Osmo toteaa, yksiöitä eivät halua nuoret miehet eivätkä eron­neet. Yksiössä ei halua asua kukaan. En tiedä ketään, joka ei vai­h­taisi yksiötään kak­sioon, jos se ei muo­dostaisi taloudel­lista taakkaa.

    Asumisen kalleus Helsingis­sä on koko maan suurimpia talouden jar­ru­ja. Raken­nu­soikeud­es­ta rankaisem­i­nen esim 2000 e/neliö vaikka­pa Eiran ran­nan asun­nois­sa val­uu pikkuhil­jaa mui­hinkin asun­toi­hin. Todel­la lyhyt­näköistä toimintaa.

    Raken­nu­soikeus vapaak­si. Jos ton­tin omis­ta­ja esim. Meilahdessa halu­aa purkaa nelik­er­roksisen ker­rostalon­sa ja raken­nut­taa paikalle 14-ker­roksisen talon, niin se tulisi sal­lia. Maa tulisi parem­min käyt­töön. Asukkai­ta olisi tiivi­im­min (mah­dol­lis­taa kau­pat ja muut palve­lut lähelle) ja ennen kaikkea: asumisen hin­ta pidem­mäl­lä aikavälil­lä halpenisi, jol­loin kulu­tuk­seen (palvelu­iden käyt­töön) jäisi enem­män rahaa. Korkealle rak­en­ta­mal­la voitaisi­in saa­da pait­si lisää asun­to­ja, myös enem­män viher­aluei­ta, jos tätä osat­taisi­in vähänkään suunnitella.

    Get out of the box, Osmo!

    Vastaa

  5. Ehdot­tomasti ollaan menos­sa asun­to­jen koos­sa epäter­veeseen suun­taan. Ei ain­oas­taan siinä, että tehdään yksiöitä, vaan vielä enem­män siinä, että se kolmio tehdään 75 neliön sijaan 65 neliöön, jos­ta vielä nykymääräys­ten mukaiset kylpy­huoneet, keit­tiöt ja eteiset syövät paljon van­ho­ja asun­to­ja suurem­man osan. Asun­noista ollaan ihan oikeasti tekemässä tarpeet­toman ahtai­ta, varsinkin kun ote­taan huomioon että valjyy­den (=tyhjä neliö keskel­lä huonet­ta) mar­gin­aa­likus­tan­nus on todel­la pieni.

    Kaavamääräyk­si­in pitäisi entistä enem­män lait­taa porkkanoi­ta väljyy­den tekemisek­si. Vaik­ka sään­tö joka sal­lisi vaate-/kod­in­hoito­huonei­den rak­en­tamisen raken­nu­soikeu­den lisäk­si, tai sit­ten vielä radikaal­im­min raken­nu­soikeu­den itsen­sä voisi määritel­lä neliöi­den sijaan huoneina. Eli sille entiselle 1500 neliön ton­tille saisi rak­en­taa 60 huonet­ta, ja jos gryn­deri ahneuk­sis­saan rak­en­taisi vain 100 neliön jät­tiyk­siöitä, niin mikäs sen mukavampaa.

    Vastaa

  6. “Yksiöitä halu­a­vat lähin­nä yksin asu­vat nuoret ja eron­neet miehet. ”

    Mitä eron­neet naiset sit­ten haluavat?

    Vastaa

  7. Ei ole tot­ta.: En tiedä ketään, joka ei vai­h­taisi yksiötään kak­sioon, jos se ei muo­dostaisi taloudel­lista taakkaa.

    Itse en työt­tömänä miehenä näyt­tänyt kel­paa­van yksiöi­hin (työt­tömät miehet ovat vuokranan­ta­jien kannal­ta riskiryh­mä), niin menin omais­ten rahal­lis­es­ti avus­ta­mana asum­isoikeusasun­toon. Ja kun tässäkin asun­tolu­okas­sa oli pulaa yksiöistä, mon­ta vuot­ta odotet­tuani ja muut­to­tarpeen tul­tua akuu­tik­si en voin­ut lop­ul­ta muu­ta kuin ottaa kaksion.

    Nyt sit­ten asun 45,5 m² kokoises­sa kak­sios­sa, vaik­ka min­ulle riit­täisi parikym­men­tä neliötä. Kiva nyt sit­ten mak­saa noista neliöistä, kun asun­nos­sa on puo­let liikaa ja kiva, että ne läm­mitetään. Toinen huone on kir­jaimel­lis­es­ti tyhjil­lään. On siel­lä sen­tään talon mukana tule­vat vaatekaapit.

    Vastaa

  8. Pir­jo:
    Jos kak­si asun­toa suunnitellaan/rakennetaan siten, että ne voidaan yhdis­tää, ne tulisi normimielessä laskea yhdek­si asun­nok­si. Toisi joustavuutta. 

    Jos epäi­lyt­tää, niin voisi­vat olla yht­enä osak­keena, jol­loin osta­ja voisi lait­taa toisen osu­u­den vuokralle.Valitettavasti näitä ”palveli­jan” asun­to­ja ei enää rakenneta.

    Tätä samaa olen ehdot­tanut. Meil­lä on tässä 72 raken­netus­sa ara­va-talosa kak­si neliötä, jos­sa on ns koti­a­pualiosen huone oma­l­la sisäänkäyn­nilä ja WC:llä. Sen voi halutes­sa vuorka­ta ulos.

    Mik­si esim. HS ei ole asi­as­ta kir­joit­tanut? Olen kyl­lä kir­jo­tianu preive­jöä toim­i­tuk­selle, mut­ta eivät oel noteeranneet.

    Vastaa

  9. “Opiske­li­joiden asum­is­tu­ki muutet­ti­in vähän epähuomios­sa taval­la, joka läh­es pakot­ti opiske­li­jat kimp­pakämp­istä yksiöihin.”

    Opiske­li­joille kan­nat­taisi var­maan tehdä myös 7 neliön solukämp­piä. Ystäväni vuokrasi hoasil­ta sol­un muu­ta­ma vuosi sit­ten. Reilu 60 neliötä ja jotain 250 euroa. Samas­sa käm­pässä oli kir­joil­la pari Helsinkiläistä, mut­ta koko opiskelu­aikana kumpaakaan ei näkynyt. Ole­tan siis, että Helsinkiläisen kan­nat­taa ottaa solu kir­joilleen, jot­ta saa kovem­mat tuet ja asua edelleen siel­lä, mis­sä tykkää.

    Vastaa

  10. Ei ole tot­ta.:
    Toisin kuin Osmo toteaa, yksiöitä eivät halua nuoret miehet eivätkä eron­neet. Yksiössä ei halua asua kukaan. En tiedä ketään, joka ei vai­h­taisi yksiötään kak­sioon, jos se ei muo­dostaisi taloudel­lista taakkaa.

    Asumisen kalleus Helsingis­sä on koko maan suurimpia talouden jar­ru­ja. Raken­nu­soikeud­es­ta rankaisem­i­nen esim 2000 e/neliö vaikka­pa Eiran ran­nan asun­nois­sa val­uu pikkuhil­jaa mui­hinkin asun­toi­hin. Todel­la lyhyt­näköistä toimintaa.

    Raken­nu­soikeus vapaak­si. Jos ton­tin omis­ta­ja esim. Meilahdessa halu­aa purkaa nelik­er­roksisen ker­rostalon­sa ja raken­nut­taa paikalle 14-ker­roksisen talon, niin se tulisi sal­lia. Maa tulisi parem­min käyt­töön. Asukkai­ta olisi tiivi­im­min (mah­dol­lis­taa kau­pat ja muut palve­lut lähelle) ja ennen kaikkea: asumisen hin­ta pidem­mäl­lä aikavälil­lä halpenisi, jol­loin kulu­tuk­seen (palvelu­iden käyt­töön) jäisi enem­män rahaa. Korkealle rak­en­ta­mal­la voitaisi­in saa­da pait­si lisää asun­to­ja, myös enem­män viher­aluei­ta, jos tätä osat­taisi­in vähänkään suunnitella.

    Get out of the box, Osmo! 

    Sinän­sä kan­natet­tavaa, mut­ta annetaanko maan­omis­ta­jalle myös ääretön oikeus var­jostaa naa­pu­ri­tont­tia ja ääretön oikeus turmel­la naa­pu­ri­tont­tien maisemat?

    Raken­nusten vaiku­tus ulot­tuu kauas niiden tont­tien ulkop­uolelle ja minus­ta on syytä kyseenalais­taa myös se, että onko maan­omis­ta­ju­us jumalu­ud­es­ta seu­raa­va voima.

    Suomes­sa tilanne on ollut vähän järkevämpi kuin monis­sa muis­sa mais­sa kiitos kaivoslakien ja jokamiehenoikeuk­sien. Jos kaupungis­sa sal­li­taan täysin naa­pu­ri­tont­tien asukeista riip­puma­ton rak­en­t­a­mi­nen, niin ei sil­läkään vält­tämät­tä kovin hyvää jälkeä tule.

    Itse olen kier­rel­lyt jonkin ver­ran maail­maa ja kyl­lä nuo 6–8 ker­roksis­es umpiko­rt­telit viis­te­ty­il­lä katoil­la tar­joa­vat jo ihan ok asukasti­hey­den. Pis­te­talo­tor­nit ovat usein aika ikäviä ympäristölle. 

    Googlaa vaik­ka Zürichin hardaun tor­nit ja mieti, että nos­taisi­vatko vai lask­i­si­vatko ne Bule­vardille raken­net­taes­sa koko alueen arvoa kokon­aisuute­na? Var­mas­tkin ne itse talo­jen asun­not ja toimis­tot oli­si­vat arvokkai­ta, mut­ta moni naa­purin arvota­lo taas jäisi var­joon ja niiden asun­to­jen halut­tavu­us voisi rom­ah­taakin. Voin hyvin kuvitel­la, että kat­toteras­silli­nen asun­to jon­ka näkymien eteen tehdään tuol­lainen menet­tää arvonsa.

    Vastaa

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Eroneet naiset halu­a­vat itselleen ja lap­silleen vähän isom­mat asunnot.

    Eletään pian 2020-lukua. Yhteishuolta­ju­u­den ja vuoroa­sumisen pitäisi olla jo nyt “ole­tusase­tus”. Ja yhä enem­män tulee ole­maan, kun sukupol­vet vai­h­tu­vat. Itse asi­as­sa asumisen kokon­aiskus­tan­nuk­set tule­vat jonkin ver­ran kas­va­maan kun lapsel­la pitää olla huone kahdessa asun­nos­sa. Kak­sio on siis myös eron­neelle isälle min­i­mi. (Mielestäni yhteishuolta­ju­u­den ja vuoroa­sumisen pitäisi olla nor­mi — ja jos halu­aa poike­ta tästä normista, se pitäisi erik­seen perustel­la, mik­si toinen eron­nut osa­puoli ei ole kykenevä tai halukas vuoroa­sumiseen ja sen mukanaan tuomi­in jär­jeste­ly­i­hin — tosin ei tätä huomioi yhteiskuntakaan.)

    Vastaa

  12. “Kauanko yksiöi­den ylikysyn­tä jatkuu?”

    Olet­taen että kyse on Helsingistä, niin jatkuu niin kauan kun EKP jatkaa rahan painamista ja korko­ta­son pitämistä jopa negati­ivise­na. Tämä saa sijoit­ta­jat pää kuumana ostok­sille. Kupla pullis­tuu pullis­tu­mis­taan kunnes poksahtaa.

    Toinen iso tek­i­jä on ylim­i­toitet­tu asumisen tukem­i­nen. Opiske­li­joiden asum­is­tu­ki käytän­nössä melkein tuplat­ti­in viime syksynä. Sen merkit­tävä leikkaami­nen lopet­taisi ylikysyn­nän välit­tömästi, tosin samal­la lop­puisi Vihre­itä kan­ta­va Kallio-ilmiö.

    Vastaa

  13. Jari S.: Itse en työt­tömänä miehenä näyt­tänyt kel­paa­van yksiöi­hin (työt­tömät miehet ovat vuokranan­ta­jien kannal­ta riskiryh­mä), niin menin omais­ten rahal­lis­es­ti avus­ta­mana asum­isoikeusasun­toon. Ja kun tässäkin asun­tolu­okas­sa oli pulaa yksiöistä, mon­ta vuot­ta odotet­tuani ja muut­to­tarpeen tul­tua akuu­tik­si en voin­ut lop­ul­ta muu­ta kuin ottaa kaksion.

    Nyt sit­ten asun 45,5 m² kokoises­sa kak­sios­sa, vaik­ka min­ulle riit­täisi parikym­men­tä neliötä. Kiva nyt sit­ten mak­saa noista neliöistä, kun asun­nos­sa on puo­let liikaa ja kiva, että ne läm­mitetään. Toinen huone on kir­jaimel­lis­es­ti tyhjil­lään. On siel­lä sen­tään talon mukana tule­vat vaatekaapit.

    Tee siitä huoneesta har­raste­huone tai oma kuntosali.

    Vastaa

  14. Piir­retään dia­gram­mi:, vaa­ka-akselil­la on aika ihmisen syn­tymästä kuole­maan ja pystyak­selin mit­ta­ri­na raha euroina.

    Piir­retään kak­si käyrää dia­gram­mi­in: ensin yksi joka kuvaa henkilön tulo­ja kuukaudessa elämän alus­ta elämän lop­pu­un. (Käyrän alle jäävä pin­ta-ala on henkilön koko elämän aikana tien­aa­mat tulot).

    Ja sen jäl­keen annetaan henkilön piirtää itse käyrä siitä, että mil­loin hän nuo rahat halu­aisi käyt­tää (lop­putu­lok­se­na pitää pin­ta-alan olla sama).

    Jos ver­tail­laan näitä kah­ta käyrää ja ne huo­mataan, että ne eivät ole ident­tiset, niin voidaan tehdä johtopäätös jon­ka mukaan henkilön tulot eivät vas­taa elämän het­kel­lisiä kulu­tus­tarpei­ta, vaik­ka elin­iän yli nor­mal­isoitu­na tulot kat­taisi­vat aivan main­ion elin­ta­son. Joskus rahaa on käytössä aivan liian vähän ja joskus vas­taavasti sitä on yli tarpeiden.

    Käyrät näyt­tävät myös kovasti eri­laisil­ta eri yhteiskun­nis­sa. Jenkeis­sä nuori ihmi­nen tarvit­see hirveät määrät rahaa mak­saak­seen satoi­hin tuhan­si­in nou­se­vat yliopis­to­jen lukukausi­mak­sut samal­la kun tulot siihen men­nessä ovat melkein nol­la. Jenkeis­sä ongel­maan tar­jo­taan ratkaisuna opin­to­lain­o­ja, Suomes­sa verovaroista kus­tan­net­tua yliopis­toa joka käytän­nössä pois­taa tuon kulutustarvepiikin.

    Lap­siper­heen ruuhkavuodet ovat korkea kulu­tus­tarvepi­ik­ki samal­la kun tulo­ja ei ole mah­dot­tomasti. Ter­vey­den puoles­ta lapset kan­nat­taisi reilusti alle kolmekymp­pis­inä, mut­ta tulota­son puoles­ta elät­tämi­nen on paljon helpom­paa kun ura on vauhdis­sa ja tulot korkeat. Todel­la hölmösti tulot ovat korkeim­mil­laan sil­loin kun rahalle on aika vähän­tarvet­ta: Sen jäl­keen kun lapset ovat muut­ta­neet pois kotoa ja asun­to­lainat on jo maksettu.

    Tämä tulo­huip­pu osuu koulutet­tu­jen tapauk­ses­sa juuri niihin vuosi­in jol­loin yhteiskun­nal­lis­es­ti olisi järkeväm­pää vai­h­taa per­hea­sun­to­jen käyt­täjiä. Ja käytän­nössä se johtaa nähdäk­seni siihen, että 50v ihmiset/pariskunnat / eläkeläiset jäävät asumaan suuri­in per­hekämp­pi­in sen jäl­keenkin kun he voisi­vat ihan hel­posti luovut­taa ne nuorem­mille. Ja kun insen­ti­iv­it ovat nykyisel­lään, niin mik­si eivät jäisi, kun ei se mak­sa paljon mitään suh­teessa niihin hui­pus­saan ole­vi­in tuloi­hin? Sil­lä 30v pariskun­nal­la (2 alle 4v pikku­las­ta ja toinen van­hempainva­pail­la), on oikeasti paho­ja vaikeuk­sia kil­pail­la huu­tokau­pas­sa vau­rai­ta viisikymp­pisiä vastaan.

    Peri­aat­teessa olen sitä mieltä, että tämäkin olisi paras hoitaa jotenkin markki­noiden toimes­ta, mut­ta en äkkiseltään kek­si mikä markki­namekanis­mi halut­tuun lop­putu­lok­seen pää­ty­isi. Käytän­nössä finanssi­laitok­set voisi­vat lain­oit­taa nyky­istä reip­paam­min nimeno­maan lap­siper­hei­den arkea ja vas­taavasti sit­ten kerätä rahat sen jäl­keen kun skid­it ovat muut­ta­neet pois kotoa, mut­ta ehkä tämä johtaa liian suureen moral-haz­ardi­in henkilöko­htaiseen konkurssi­in jos annet­tavak­si ei ole vakuuksia.

    Julkisen puolen ratkaisuna olisi esim. omis­tusasumisen huo­mat­tavasti nyky­istä rajumpi verot­ta­mi­nen ja vas­taavasti lap­siper­hei­den nyky­istä suurem­mat tuet. Tuo lisäisi kan­nustin­ta “down­sizettää” asun­toa jos sille ei oikeasti ole tarvet­ta ja vas­taavasti lisäisi ruuhkavu­osien aikaista kulu­tus­po­ten­ti­aalia. Käytän­nössä tuos­sa tehtäisi­in tulon­tasaus­ta henkilön elin­iän sisällä.

    Alku­peräi­nen ongel­ma johtuu tiet­ty kaupunki­ti­lan mah­taval­la arvol­la joka tekee per­hekokoi­sista asun­noista kovasti kalli­ita ja isosti pääo­maa vaativia.

    —
    Karsas­tan erit­täin voimakkaasti ylireg­u­loin­tia, mut­ta en kyl­lä kek­si mikä olisi hyvä ratkaisu. Ainakin vuokra- ja omis­tusasumisen vero­tuk­set pitäisi viimein saat­taa samalle tasolle. Sekin var­maan vaikut­taisi jos lap­siper­hei­den asum­is­vai­h­toe­hto olisi jokin muukin kuin omistusasunto.

    Jos ajat­telee pysyvän­sä “vain” 12v isos­sa asun­nos­sa, niin vuokraami­nenkin olisi vai­h­toe­hto. Isois­sa asun­nois­sa menee myös paljon transak­tioku­lu­ja (hölmön) varain­si­ir­toveron takia.

    Vastaa

  15. Sepi: Sinän­sä kan­natet­tavaa, mut­ta annetaanko maan­omis­ta­jalle myös ääretön oikeus var­jostaa naa­pu­ri­tont­tia ja ääretön oikeus turmel­la naa­pu­ri­tont­tien maisemat?

    Tietenkin niin, että naa­purin kanssa voi neu­votel­la, minkä ver­ran mak­samal­la voi var­jostaa minkäkin verran.

    Vastaa

  16. arkkite­hti:
    Ehdot­tomasti ollaan menos­sa asun­to­jen koos­sa epäter­veeseen suun­taan. Ei ain­oas­taan siinä, että tehdään yksiöitä, vaan vielä enem­män siinä, että se kolmio tehdään 75 neliön sijaan 65 neliöön, jos­ta vielä nykymääräys­ten mukaiset kylpy­huoneet, keit­tiöt ja eteiset syövät paljon van­ho­ja asun­to­ja suurem­man osan. 

    Jep. Kat­selin tuos­sa juuri parin yhden Perkkaalle rak­en­tu­van uud­isko­hteen pohjia ihan huvin vuok­si. Näyt­ti tuon­nekin rantau­tuneen nykyi­nen tren­di siitä että sauno­ja ei enää raken­neta kos­ka niille ei ole väite­tysti kysyntää.

    Lop­putu­lok­se­na se että 90-neliöisen saunal­lisen ker­rostaloneliön hin­nal­la myy­dään tuol­la knafti 80 neliömetrin sauna­ton­ta kerrostaloneliötä.

    Vastaa

  17. Mielestäni yhteishuolta­ju­u­den ja vuoroa­sumisen pitäisi olla nor­mi – ja jos halu­aa poike­ta tästä normista, se pitäisi erik­seen perustel­la, mik­si toinen eron­nut osa­puoli ei ole kykenevä tai halukas vuoroa­sumiseen ja sen mukanaan tuomi­in jär­jeste­ly­i­hin – tosin ei tätä huomioi yhteiskuntakaan.) 

    Eiköhän tuo ide­al­isti­nen aja­tus­maail­ma kom­pas­tu reaal­i­maail­mas­sa heti ensim­mäisek­si sel­l­aiseen suomenkie­len sanaan kuin “koulupi­iri”

    Vastaa

  18. Ei ole tot­ta.: Yksiössä ei halua asua kukaan. En tiedä ketään, joka ei vai­h­taisi yksiötään kak­sioon, jos se ei muo­dostaisi taloudel­lista taakkaa. 

    Nyt tiedät. Yksiössä asum­i­nen aut­taa main­iosti pitämään kiin­ni Osmon kuu­luisas­ta elämäno­hjeesta: Enem­män aikaa, vähem­män roinaa.

    Vastaa

  19. Ihmette­len, kuka on keksinyt tämän hölmön idean, että ihmisen pitäisi eläk­keelle siir­tyessään muut­taa johonkin pie­neen koirankop­pi­in. Kun vih­doin on saanut sen kämp­pän­sä mak­set­tua ja sitä tarvit­sisi läh­es ympärivuorokautis­es­ti, niin sit­ten siitä pitäisi luop­ua. Mikäs idea tässä on? Töis­sä ollessa asun­toa ei tarvitse paljon muuhun kuin nukku­miseen. Töi­den ja työ­matkan vuok­si sieltä ollaan pois­sa ainakin 8 — 10 tun­tia päivässä (tai enem­män), ja sit­ten vielä päälle kaik­ki kau­pas­sakäyn­nit ja muut asioin­nit. Asun­non todel­li­nen hyö­tykäyt­tö on todel­la vähäistä.
    Eläk­keel­lä ollessa on tilanne aika päin­vas­tainen. Baanal­la vietetään luul­tavasti paljon vähem­män aikaa, ruokaa laite­taan ja syödään kotona enem­män kuin ennen, ja aikaa (kotona) har­ras­tamiseen jää reilusti enem­män. Ja sit­ten pitäisi muut­taa johonkin kop­pi­in. Hul­lu aja­tus. Kyl­lä kai eläkeläi­nenkin tarvit­see asun­toaan vähin­tään yhtä paljon kuin työssäkäyvät. Eikä täl­lä tarkoite­ta sitä, että lap­siper­hei­den pitäisi asua koirankopeis­sa. Heil­lä on ihan todel­li­nen ongelma.

    Vastaa

  20. Sepi: Karsas­tan erit­täin voimakkaasti ylireg­u­loin­tia, mut­ta en kyl­lä kek­si mikä olisi hyvä ratkaisu. Ainakin vuokra- ja omis­tusasumisen vero­tuk­set pitäisi viimein saat­taa samalle tasolle. Sekin var­maan vaikut­taisi jos lap­siper­hei­den asum­is­vai­h­toe­hto olisi jokin muukin kuin omistusasunto.

    Jos ajat­telee pysyvän­sä “vain” 12v isos­sa asun­nos­sa, niin vuokraami­nenkin olisi vai­h­toe­hto. Isois­sa asun­nois­sa menee myös paljon transak­tioku­lu­ja (hölmön) varain­si­ir­toveron takia.

    Kyl­lähän sitä tosi­aan voi pitää aika absur­di­na, että koti­talouk­sien säästöaste on korkeim­mil­laan samaan aikaan kun kulu­tus­menot ovat suurim­mat (=lyhen­netään asun­to­lainaa pie­nil­lä tuloil­la kun lapset ovat pieniä).

    Vuokra-asumisen veroko­htelu samalle tasolle omis­tusasumisen kanssa ja varain­si­ir­tovero pois, niin voidaan kat­soa uudelleen mikä markki­nati­lanne oikeasti on.

    Vastaa

  21. Tom­mi Uschanov: Nyt tiedät. Yksiössä asum­i­nen aut­taa main­iosti pitämään kiin­ni Osmon kuu­luisas­ta elämäno­hjeesta: Enem­män aikaa, vähem­män roinaa.

    Ylipäätään kan­nat­taa muis­taa, että me ihmiset ja mei­dän toiveemme ja tarpeen­me ovat hyvin eri­laisia. Sik­si tar­jon­nankin olisi syytä olla monipuolista ja vas­ta­ta mon­i­naiseen kysyntään.

    Luulen, että yksiöi­den kysyn­tä on pysyvästi korkeampi kuin on kuvitel­tu. Yksi syy siihen on Tom­mi U:n mainit­se­ma arvo­jen muutos.

    Vastaa

  22. Tom­mi Uschanov: Nyt tiedät. Yksiössä asum­i­nen aut­taa main­iosti pitämään kiin­ni Osmon kuu­luisas­ta elämäno­hjeesta: Enem­män aikaa, vähem­män roinaa.

    Ilmeis­es­ti suo­ma­lai­sis­sa sit­ten vain on selvästi enem­män zen-henkisyyt­tä kuin vaik­ka tan­skalai­sis­sa, kun asum­isväljyys on ihan itse valit­tu niin paljon pienemmäksi?

    Vastaa

  23. Jyri: Eiköhän tuo ide­al­isti­nen aja­tus­maail­ma kom­pas­tu reaal­i­maail­mas­sa heti ensim­mäisek­si sel­l­aiseen suomenkie­len sanaan kuin “koulupi­iri”

    Mei­dän kaupungis­sa tämän jär­jestämi­nen (asun­not samas­sa koulupi­iris­sa) ei ole kovin vaikeaa, no vaatii se vähän jär­jeste­lyä. Mut­ta kuten sanoin, jos ei tämä ole mah­dol­lista (ei kykene jär­jestämään, kuten tietysti myös usein käy), sit­ten men­nään toisin ja tämä perustel­laan — tuuleepa ongel­ma näkyväk­si. Silti kan­natan vuoroa­sum­ista ole­tusase­tuk­se­na (nudge).

    Vastaa

  24. arkkite­hti:
    Kyl­lähän sitä tosi­aan voi pitää aika absur­di­na, että koti­talouk­sien säästöaste on korkeim­mil­laan samaan aikaan kun kulu­tus­menot ovat suurim­mat (=lyhen­netään asun­to­lainaa pie­nil­lä tuloil­la kun lapset ovat pieniä).

    Vuokra-asumisen veroko­htelu samalle tasolle omis­tusasumisen kanssa ja varain­si­ir­tovero pois, niin voidaan kat­soa uudelleen mikä markki­nati­lanne oikeasti on.

    Jois­sain mais­sa (kuten Ruot­sis­sa tähän asti) on ollut tapana, ettei asun­to­lainaa käytän­nössä lyhen­netä ollenkaan. Sil­loin vuokra-asumisen on vaikea kil­pail­la “omistus”-asumisen kanssa, vaik­ka asum­is­tu­lo jotenkin saataisi­in verotettua.

    Vastaa

  25. Jalankulk­i­ja:
    Ihmette­len, kuka on keksinyt tämän hölmön idean, että ihmisen pitäisi eläk­keelle siir­tyessään muut­taa johonkin pie­neen koirankop­pi­in. Kun vih­doin on saanut sen kämp­pän­sä mak­set­tua ja sitä tarvit­sisi läh­es ympärivuorokautis­es­ti, niin sit­ten siitä pitäisi luop­ua. Mikäs idea tässä on? Töis­sä ollessa asun­toa ei tarvitse paljon muuhun kuin nukku­miseen. Töi­den ja työ­matkan vuok­si sieltä ollaan pois­sa ainakin 8 – 10 tun­tia päivässä (tai enem­män), ja sit­ten vielä päälle kaik­ki kau­pas­sakäyn­nit ja muut asioin­nit. Asun­non todel­li­nen hyö­tykäyt­tö on todel­la vähäistä.Eläkkeellä ollessa on tilanne aika päin­vas­tainen. Baanal­la vietetään luul­tavasti paljon vähem­män aikaa, ruokaa laite­taan ja syödään kotona enem­män kuin ennen, ja aikaa (kotona) har­ras­tamiseen jää reilusti enem­män. Ja sit­ten pitäisi muut­taa johonkin kop­pi­in. Hul­lu aja­tus. Kyl­lä kai eläkeläi­nenkin tarvit­see asun­toaan vähin­tään yhtä paljon kuin työssäkäyvät. Eikä täl­lä tarkoite­ta sitä, että lap­siper­hei­den pitäisi asua koirankopeis­sa. Heil­lä on ihan todel­li­nen ongelma.

    Idea on se, että siel­lä Punavuoren kuplas­sa elää muu­ta­ma van­hus, joka käy pönöt­tämässä teat­teris­sa ja han­kki­mas­sa ihosyövän ulko­mail­la, jol­loin kotona ei enää kotoilla.

    Meil­lä on nyt yli 45 neliötä per henkilö. Hyvin vähän tavaroi­ta, avaraa, val­oisaa ja leppoisaa.

    Vastaa

  26. Tämä ei sinän­sä liity yksiöi­hin, mut­ta asun­tomarkki­noi­ta vääristävi­in julk­isi­in veroratkaisui­hin kyllä.

    Jalankulk­i­ja:
    Ihmette­len, kuka on keksinyt tämän hölmön idean, että ihmisen pitäisi eläk­keelle siir­tyessään muut­taa johonkin pie­neen koirankoppiin.

    Kenenkään ei pidä tehdä yhtään mitään. Nyt meil­lä vaan vero­tuk­sel­lis­es­ti kan­nuste­taan asumaan isois­sa asun­nois­sa, kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta ja kaikkia mui­ta pääo­mas­ta naut­timistapo­ja verote­taan 20–30% veroasteilla.

    Jos myyt asun­non ja kulu­tat rahat, mak­sat ostamis­tasi asioista ALV:tä (20%). Jos myyt asun­non ja ostat osakkei­ta, mak­sat saamis­tasi osinko­tu­loista 25.5% vero­ja. Jos myyt asun­non ja lai­tat rahat korkopa­perei­hin tai pankki­tal­letuk­si­in, mak­sat tuo­toista veroa 30%.

    Ain­oa keino naut­tia verot­tomasti omas­ta pääo­mas­ta on ostaa asun­to koko rahal­la ja asua siinä itse. Edes se ei ole vero­tuk­sel­lis­es­ti samal­la viival­la että ostaisi kak­si asun­toa ja vuokraisi toisen pois. Sen pois vuokratun asun­non vuokratuo­toista menee 30% pääomatuloveroa.

    Kun yhtä tiet­ty pääo­man kulu­tustapaa suo­sis­taan vero­tuk­sel­lis­es­ti, se johtaa kyseisen kulu­tus­ta­van yliku­lu­tuk­seen suh­teessa vapaisi­in markki­noi­hin. Jos kat­so­taan koti­talouk­sien var­al­lisu­usti­las­to­ja, niin asun­to­var­al­lisu­ut­ta on eniten nimeno­maan iäkkäil­lä ihmisil­lä. Täten nykyi­nen vero­jär­jestelmämme aiheut­taa nimeno­maan ihan ole­mas­saol­e­val­la rak­en­teel­laan ylikysyn­nän suuri­in ja arvokkaisi­in asun­toi­hin. Ja no, se nyt puolestaan tup­paa nos­ta­maan hin­to­ja ja johtaa pääo­man epäop­ti­maaliseen käyttöön.

    Mik­si nimeno­maan omas­sa asun­nos­sa asumiseen pitäisi kan­nus­taa jos vai­h­toe­htona on se, että pääomista naut­timi­nen olisi neu­traal­isti verotet­tua ja omat säästön­sä voisi käyt­tää ihan miten lystää, eikä niin, että val­tio ohjailee kulu­tus­ta nimeno­maan omistusasumiseen?

    Ja huomioidaan tässä kohtaa, että puhun nimeno­maan kas­vavis­sa kaupungeis­sa asu­vista iäkkäistä pariskun­nista. Muut­to­tap­pioalueil­la isoista asun­noista ei ole mitään pulaa, niiden hin­nat ovat alhaiset ja lap­siper­heil­lä ei ole mitään ongelmia löytää sieltä asun­to­ja. Ja kun pääo­maa on asun­nos­sa vähän, niin veroas­t­een muu­tos ei paljon kuukausi­t­u­lois­sa tun­nu, etenkin jos se kom­pen­soidaan eläkkei­den / työ­tu­lo­jen vero­tuk­sen pudotuksella.

    Olisiko tässä syy siihen mik­si Suo­ma­lais­ten kaik­ki säästöt ovat aina niis­sä seinis­sä? Kos­ka se nyt on vaan vero­ton tapa naut­tia elämän aikana ker­ry­te­ty­istä säästöistä? Tämä ei voi olla kansan­taloudel­lis­es­ti opti­maa­li­nen tapa sitoa pääomaa.

    Pitäisikö pääo­man vero­tus lopet­taa kokon­aan, vai pitäisikö asun­to­tu­loa alkaa verot­taa? Ensin mainit­tu olisi var­maankin ekonomien mukaan parem­pi ratkaisu, mut­ta se ei ehkä ole viher­vasem­mis­ton suo­sios­sa ja jälkim­mäi­nen tiet­ty on suo­ma­laisen keskilu­okan pyhän lehmän teurastamista…

    —
    Omien koke­musteni mukaan eläkeläis­pariskun­nille sopii ihan hyvin kolmio tai iso kak­sio. Omat (elos­sa ole­vat) iso­van­hempani ovat asuneet vuosikym­meniä isos­sa kak­sios­sa ja osa-aika eläk­keel­lä ole­va äiti­ni kolmios­sa uuden miehen­sä kanssa. Ainakaan äkkiä en muista kumpi­enkaan haikail­e­van takaisin 100+ neliön per­hea­sun­toi­hin, vaan kyl­lä siel­lä ollaan varsin tyy­tyväisiä kun siivoamisen määrä ei ole niin iso.

    Vastaa

  27. Noin yleisem­pänä huomiona kaavoituk­sen (=rak­en­tamisen rajoit­ta­mi­nen) ain­oa oikeu­tus on ulkois­vaiku­tusten hallinta. Nämä ulkois­vaiku­tuk­set taas joitakin esteet­tisiä arvo­ja luku­unot­ta­mat­ta perus­tu­vat puh­taasti henkilömäärään, ei niinkään raken­nusten kokoon: liikenne, julk­isten palvelu­iden tarve, infran tarve, luon­nonympäristö­jen kulu­mi­nen, ja niin edelleen. Tämä entis­es­tään perustelisi kaavas­sa esite­tyn raken­nu­soikeu­den määrit­telemistä enem­män henkilölu­vun (asun­to­jen määrä, asuin­huonei­den määrä) mukaan kuin neliöme­trien mukaan. Nyky­mallil­la­han henkilömäärän ja siten ulkois­vaiku­tusten arvioimi­nen voi olla hyvinkin han­kalaa, kun koskaan ei voi tietää kuin­ka ahneek­si gryn­deri ryhtyy asun­to­ja rajat­tuun pin­ta-alaan tunkiessaan.

    Antaa markki­noiden päät­tää, mikä on oikea määrä neliöme­tre­jä asukas­ta kohden, ei rajoite­ta niiden määrää kaavoitusvaiheessa.

    Vastaa

  28. Mik­si tavoit­teena oli keskikoko? Per­hei­den kannal­ta tun­tu­isi rel­e­van­tim­mal­ta tähdätä siihen, että vähin­tään X% uusista asun­noista on vähin­tään Y m^2.

    Vastaa

  29. Helsingis­sä asu­van vai­h­toe­hdot ovat:
    1) Vela­ton omis­tusasun­to, kulut kuukaudessa X
    2) Asum­i­nen kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa, kulut kuukaudessa 2*X
    3) Asum­i­nen vuokral­la vapail­la markki­noil­la, kulut kuukaudessa 4*X
    ja vieläpä
    4) Velkainen omis­tusasun­to, perusku­lut kuukaudessa X mut­ta lisäk­si lainako­rko­ja 2*X ja lainan lyhen­nyk­siä 2*X

    Olet­taen toki, että asun­not ovat saman­laisia, saman tasoisia, saman tasoisel­la alueel­la, jne. Kyl­lä, rahaa saa kulumaan paljon enem­mänkin jos halu­aa kalli­im­malle alueelle. Ja lain­o­ja on mon­en­laisia, tämä nyt vain suuruusluokkana.

    Jos tulot ja var­al­lisu­us anta­vat perik­si, ykkös­vai­h­toe­hto on halvin. Niin pitkään kuin Helsingis­sä asun­noille on kysyn­tää ja näi­nollen arvo ei laske.

    Mut­ta jos tulot ja var­al­lisu­us eivät anna perik­si, vai­h­toe­hto (2) ei suinkaan vält­tämät­tä tapah­du — kaupun­gin asun­toi­hin on hak­i­joi­ta enem­män kuin vuo­tu­inen vai­h­tu­vu­us, eikä siel­lä ole jonoa vaan asukkaat val­i­taan hak­i­joista joil­lain perusteil­la (en tiedä niitä).

    Ja näi­nollen on pakotet­tu vai­h­toe­htoon (3): rahaa menee tolkut­toman paljon eikä var­al­lisu­us näi­nollen voi edes kasvaa.

    Kos­ka (4) tarkoit­taa kuukaudessa enem­män rahaa kuin (3), ja (3) saa enem­män tukea kului­hin­sa, on tuo ero­tus kyn­nys köy­hyy­den ja tule­van varakku­u­den välil­lä (suo­ma­lais­ten net­to­var­al­lisu­us jakau­tuu siten, että kokon­aan mak­set­tu vela­ton pääkaupunkiseudul­la heit­tää vähin­tään kahdek­san­teen desiiliin).

    —

    Jos henkilöl­lä on asun­non velat­toman myyn­ti­hin­nan ver­ran sijoituk­sia, ei asum­is­tukea (tai muitakaan tulo/varallisuussidonnaisia tukia) voi saada.

    Jos sen sijaan asuu omis­tusasun­nos­sa, voi asum­is­tukea saa­da jopa asun­to­lainan korkoon (joka kat­so­taan asum­is­menok­si). Toki väli­aikainen tilanne, sil­lä asun­to­lainan mak­samiseen vaa­dit­ta­vat tulot vievät yli asumistukirajojen.

    Omaisu­ut­ta kat­so­taan siis aivan eri tavoin riip­puen muo­dos­ta. Omis­tusasum­i­nen on pyhässä suo­jelus­sa, siihen ei saa koskea, sitä pitää tukea.

    Niin kauan kuin omis­tusasum­i­nen on täl­lä tapaa pyhästi suo­jel­tu, on selvää, että jokaisen joka siihen kyke­nee kan­nat­taa asun­to ostaa.

    Kun vuokrat­u­loon kohdis­tuu kulu­jen lisäk­si vero, on vuokral­la asum­i­nen omis­tusasum­ista kalli­im­paa vuokratuo­ton ja siitä mak­set­ta­van veron ver­ran. Jos vuokratuot­to olisi vero­ton­ta, olisi vuokral­la asum­i­nen edelleen vuokratuo­ton ver­ran kalli­im­paa kuin omistusasuminen.

    Jos asun­to­jen kysyn­tä suh­teessa tar­jon­taan vähenisi niin, että hin­nat lask­i­si­vat lähem­mäs raken­nuskus­tan­nuk­sia ja vuokrat siten, että tuot­to jäisi lähem­mäs tur­val­lisen reaaliomaisu­u­den tavanomaista tuot­to­vaa­timus­ta, ja tämän lisäk­si asun­to­jen vuokratuot­to olisi vero­ton­ta, voisi asum­i­nen vuokral­la ja vas­taa­van pääo­man sijoit­ta­mi­nen olla taloudel­lis­es­ti lähel­lä samaa mitä asun­non omis­t­a­mi­nen ja siinä itse asum­i­nen. Täl­löin asum­i­nen vuokral­la tar­joaisi parem­man mah­dol­lisu­u­den muut­tamiseen toiselle paikkakunnalle.

    Helpom­pi muut­ta­mi­nen on hyvä syy tukea vuokra-asum­ista. Helpom­pi muut­ta­mi­nen tarkoit­taa myös helpom­paa siir­tymistä työn mukana.

    —

    Kun kat­soo kaupun­gin ja vapaiden markki­noiden eroa vuokras­sa, näkee oletet­tavasti eron “maltil­lisen pääo­man tuot­to­tavoit­teen” ja “mitä markki­noil­ta saa revit­tyä” välillä.

    Tokikaan en tunne kaupun­gin vuokra-asun­to­jen vuokrien määräy­tymis­pe­rustei­ta, enkä näi­nollen tiedä ovatko ne aidosti “kulut ja maltill­i­nen pääo­man tuot­to” vai jae­taanko kulu­ja laa­jasti eri hin­tais­ten aluei­den välil­lä, vai miten se nyt sit­ten meneekään. Kun­han pohdin ideaalitilannetta.

    Tai ei sen­tään, ideaal­i­ti­lanteessa­han kaupun­gin vuokra-asun­noista ei odote­ta tuot­toa, odote­taan sen vain kat­ta­van kulun­sa, pyörivän omil­laan, jol­loin pääo­man tuot­toa tarvi­taan vain sen ver­ran mitä pääo­ma ale­nee käytössä ajan myötä. Kaupun­ki voi myös tehdä poli­ti­ikkaa vuokra-asun­noil­la, jol­loin vuokrat määräy­tyvät taas jol­lain muul­la taval­la. Tai voi tukea tarvit­tavaa mata­la­palkkaista henkilöstöään. Tai jotain muu­ta. Osmo var­maan tietää tästä paljon.

    —

    Kos­ka kaikkien pitää asua jos­sain, ja sivistyneessä maas­sa kat­somme, että sen pitää tapah­tua kohtu­ullis­es­ti eikä telt­taleir­inä / hökke­likylänä jos­sain kaupun­gin reunamil­la, pitää myös ymmärtää asumisen mon­et muodot, edel­ly­tyk­set, kus­tan­nuk­set, ja tek­i­jät jot­ka näi­hin vaikuttavat.

    Kun kus­tan­nuk­set voivat olla hyvinkin eri suu­ruiset syistä jot­ka eivät ole henkilön (tai ruokakun­nan) vaiku­tus­val­las­sa, on jotakuinkin vält­tämätön­tä tukea asum­ista siten, että tuel­la tasoite­taan näitä ero­ja. Varsinkin, kun se halvin vai­h­toe­hto on mah­dolli­nen nimeno­maa taloudel­lis­es­ti parhaas­sa ase­mas­sa oleville, ja kallein vai­h­toe­hto osuu nimeno­maa heikoim­mas­sa ase­mas­sa oleviin.

    —

    Kaupun­ki voisi hyvin kaupun­gin omia vuokra-asun­to­ja suun­nitel­lessaan päät­tää rak­en­taa jaet­tavia asun­to­ja. Voi myös joko edel­lyt­tää sel­l­aisia muil­ta raken­nut­ta­jil­ta, tai voi taloudel­lis­es­ti ohja­ta siihen suuntaan.

    Toki vuokrat­alois­sa ajatel­la myös asukkaiden vai­h­ta­van erikokoiseen asun­toon elämän­ti­lanteen mukaan. Sekin voidaan tehdä helpom­mak­si tai vaikeam­mak­si, mut­ta oikeasti niin kauan kuin asun­top­u­la jatkuu, päädytään siihen vaikeam­paan (kun ei ole hel­posti tar­jol­la vaihtoehtoja).

    Omis­tusasun­nois­sa jakami­nen edel­lyt­tää sitä, että kokon­aisu­us on yhden osakkaan hallinnas­sa. Eli yhdet osak­keet oikeut­ta­vat kokon­aisu­u­teen, eikä mis­sään tapauk­ses­sa niin, että yhdet osak­keet oikeut­ta­vat isom­paan ja toiset pienem­pään ja niitä aluk­si kau­pataan nip­puna, sil­lä sil­loin mah­dol­lisu­us jakaa tai yhdis­tää asun­to päät­tyy het­kel­lä kun osak­keet pää­tyvät eri omistajille.

    Onko tässä kaupun­gin kaavoituk­sen ja suun­nit­telun kannal­ta jotain esteitä, vai onko aja­tus liian erikoinen jot­ta raken­nut­ta­jat halu­aisi­vat tehdä itsenäis­es­ti, ja mikä oikeas­t­aan on kaupun­gin tah­toti­la asiassa?

    Kaupun­ki koos­t­uu ihmi­sistä. Kaupun­gin hallinto koos­t­uu ihmi­sistä. Kaupungilla ei siis ole tah­toti­laa. Val­tu­us­ton jäse­nil­lä voi olla. Hal­li­tuk­sen jäse­nil­lä voi olla. Lau­takun­tien jäse­nil­lä voi olla. Virkamiehillä voi olla. Ja kaikil­la näil­lä voi olla eri­lainen näke­mys ja tah­toti­la. Joka voi aiheut­taa lisää ongelmia.

    Vastaa

  30. Sepi:asun­to­tu­lo

    Ker­rotko vielä, kuka tätä asun­to­tu­loa mak­saa ja kenelle?

    Vastaa

  31. Sepi:
    Nyt meil­lä vaan vero­tuk­sel­lis­es­ti kan­nuste­taan asumaan isois­sa asun­nois­sa, kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta ja kaikkia mui­ta pääo­mas­ta naut­timistapo­ja verote­taan 20–30% veroasteilla.

    Koko asun­to­tu­lon verot­tamisidea perus­tuu ihmeel­liseen ajatusvirheeseen.

    Ostin 5000 euron fil­lar­in ja nautiske­len sil­lä ajelusta.

    Seinäl­läni on miljoo­nan euron Picas­so. Ihailen sitä päivit­täin kun samal­la kuun­te­len klas­sista musi­ikkia sadan ton­nin stereoistani.

    Kesäl­lä tietysti pur­je­hdin puo­len­toista millin Swanil­lani, suur­ta nautin­toa. Isom­pi on tilauk­ses­sa ja sen myötä nautin­to vain kasvaa.

    Bahamalaises­sa yhtiössäni on 10 miljoo­nan sijoi­tus­var­al­lisu­us, lähin­nä suo­ma­lais­ten yhtiöi­den osakkei­ta. Kun en ota yhtiöstä mitään ulos niin tämä toim­inta on vero­ton­ta, sekä Bahamal­la että Suomes­sa (kiitos var­al­lisu­usveron pois­taneille poliitikoille!). 

    200.000 euron Mer­suni valitet­tavasti seisoo suurim­man osan ajas­ta pihassa. 

    Kaik­ki tuo kuvit­teelli­nen toim­inta edel­lyt­tää pääo­man käyt­tämistä, suo­ras­taan sijoit­tamista. Saan kaiken tuon omis­tamis­es­ta suur­ta asun­to­tu­loon ver­rat­tavaa tuloa, jota ei verote­ta. Vas­taavasti jos vaik­ka vuokraisin omis­tamisen sijaan Mer­suni, niin sen vuokranan­ta­ja jou­tu­isi mak­samaan vuokrat­u­lostaan verot.

    Ymmär­rätkö pointtini?

    Talostani sen sijaan olen sitä ostet­taes­sa tietysti mak­sanut 4%:n varain­si­ir­toveron ja ennen kaikkea sen osto­hin­nan mukana noin 45% eri­laisia mui­ta vero­ja (ALV, duunarei­den eläke­mak­sut, palkkaverot ymym.). Kiin­teistövero nousee melkein vuosit­tain. Asumisen kus­tan­nuk­sista suuri osa menee kaupungille tai sen omis­tamille yhtiöille ja kaikki­in niihin sisäl­tyy mon­en­laisia vero­ja (ALV, sähkövero, jäteverot…). 

    Nyt siis ilmeis­es­ti ehdo­tat, että mak­saisin jostakin kuvit­teel­lis­es­ta asun­to­tu­losta veroa. Ei tule tapahtumaan.

    Vastaa

  32. R. V.: Ker­rotko vielä, kuka tätä asun­to­tu­loa mak­saa ja kenelle?

    Jos työ­nan­ta­jasi omis­taa asun­non ja antaa sin­un asua siinä ilmaisek­si, niin kuka mak­saa ja kenelle?

    Silti verot­ta­ja kat­soo sen asun­toe­dun veronalaisek­si tulok­si ja verot­taa sen nor­maaleina ansiotuloina.

    Mik­si itse omis­te­tus­sa asun­nos­sa asum­ista ei voisi kat­soa samal­la taval­la veronalaisek­si ansiotuloksi?

    Minus­ta olisi ihan kohtu­ullista, että kopi­oisimme Sveitsin vero­lain­säädän­nön jos­sa asun­non omis­ta­jan tuloik­si kat­so­taan tulot + asun­non markki­navuokra. Verovähen­tää saisi tietenkin korkoku­lut ja vastik­keet, kuten Sveitsissä.

    https://www.homegate.ch/buy/steps-to-home-ownership/news/taxes-2013/interests

    Kom­pen­saa­tiok­si tästä veron koro­tuk­ses­ta ansio­tulovähen­nys­tä voitaisi­in korot­taa jonkin ver­ran ja tuloveroast­eikkoa voitaisi­in tuu­na­ta alaspäin joil­lakin prosenttiyksiköillä.

    Vastaa

  33. arkkite­hti: Ilmeis­es­ti suo­ma­lai­sis­sa sit­ten vain on selvästi enem­män zen-henkisyyt­tä kuin vaik­ka tan­skalai­sis­sa, kun asum­isväljyys on ihan itse valit­tu niin paljon pienemmäksi?

    Voi sekin olla syynä, että tan­skalaisil­la on parem­mat palkat ja isom­mat asuntolainat 😉

    Vastaa

  34. Olin juuri Sin­ga­pores­sa ja hotellin tv:ssä sat­tui näkymään mie­lenki­in­toinen ohjel­ma maan asuntopolitiikasta

    Val­tio raken­nut­taa 80 % asun­noista ja myy/vuokraa niitä edullis­es­ti asukkaille.

    Myöskin min­imikoko kiin­nit­ti huomio­ta, ohjel­man luo­ja main­os­ti, että hei­dän tutkimusten mukaan asun­non min­imikoon pitää olla 36 m² 

    Suo­mi taas tähtää täl­laiseen https://yle.fi/uutiset/3–10017399

    Ja vas­ta joku talo­valmis­ta­ja esit­teli 10 m² taloa.

    On alka­nut kil­pailu kanikopittamisesta

    Vastaa

  35. arkkite­hti: Ilmeis­es­ti suo­ma­lai­sis­sa sit­ten vain on selvästi enem­män zen-henkisyyt­tä kuin vaik­ka tan­skalai­sis­sa, kun asum­isväljyys on ihan itse valit­tu niin paljon pienemmäksi?

    Suo­ma­laiset ovat henkises­ti ja maanti­eteel­lis­es­ti täysin itäeu­roop­palaisia “orjakansalaisia”, joi­ta hallintokoneis­to kohtelee mie­len­sä mukaan. Täl­lä het­kel­lä mieli on pienis­sä kopeis­sa, joi­hin asute­taan yli­jäämäkansalaisia, jot­ka kulut­ta­vat kaik­ki tulon­sa lähin­nä hengissäpysymiseen.

    Vastaa

  36. vk:

    Nyt siis ilmeis­es­ti ehdo­tat, että mak­sais­in­jostakin kuvit­teel­lis­es­ta asun­to­tu­losta veroa. Ei tule tapahtumaan.

    Tietysti mak­sat, jos eduskun­ta säätää lain asi­as­ta. Sin­ul­ta ei edes kysytä.

    Vastaa

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Eroneet naiset halu­a­vat itselleen ja lap­silleen vähän isom­mat asunnot.

    Tästä vas­tauk­ses­ta (yhdis­tet­tynä siihen, että eron­neille miehille riit­tää yksiö) voisi päätel­lä, että kor­jat­ta­va asia yhteiskun­nas­sa ei liity mitenkään asun­toi­hin, vaan siihen, miten ero­pros­es­si suosii äite­jä isien kus­tan­nuk­sel­la las­ten huolta­ju­u­den suh­teen, mut­ta kos­ka nykyisel­lä #MeToo-aikakaudel­la miesten oikeuk­sil­la ei ole niin väliä, niin tästä ei tietenkään kukaan ihmisoikeustais­teli­ja ole kiinnostunut.

    Vastaa

  38. Sepi: Jos työ­nan­ta­jasi omis­taa asun­non ja antaa sin­un asua siinä ilmaisek­si, niin kuka mak­saa ja kenelle?

    Silti verot­ta­ja kat­soo sen asun­toe­dun veronalaisek­si tulok­si ja verot­taa sen nor­maaleina ansiotuloina.

    Mik­si itse omis­te­tus­sa asun­nos­sa asum­ista ei voisi kat­soa samal­la taval­la veronalaisek­si ansiotuloksi? 

    Mik­si ihmeessä se pitäisi kat­soa? En aikuis­ten oikeasti kek­si yhtäkään hyvää syytä.

    Kan­natatko myös auton­o­mis­tamis­tu­lon verot­tamista? Entä (juhla)vaatetulon verottamista?

    Mikä tekee asun­to­tu­losta niin eri­laisen, että sitä pitää verot­taa, mut­ta näitä ei?

    Olisiko helpom­pi vain verot­taa omis­tus­ta, ts., omaisu­usvero takaisin (jol­loin se voidaan oikeu­den­mukaisu­ussy­istä säätää vain vaikka­pa yli miljoo­nan omaisuuksille)?

    Vastaa

  39. Sepi: Jos työ­nan­ta­jasi omis­taa asun­non ja antaa sin­un asua siinä ilmaisek­si, niin kuka mak­saa ja kenelle?

    Silti verot­ta­ja kat­soo sen asun­toe­dun veronalaisek­si tulok­si ja verot­taa sen nor­maaleina ansiotuloina.

    Mik­si itse omis­te­tus­sa asun­nos­sa asum­ista ei voisi kat­soa samal­la taval­la veronalaisek­si ansiotuloksi?

    Minus­ta et vas­taa R.V.:n kysymyk­seen. Jos työ­nan­ta­ja ostaa min­ulle tuolin koti­i­ni ja minä käytän sitä, niin tämä tosi­aan on veronalaista tuloa. Jos itse marssin IKEAan ja ostan tuolin ja käytän sitä istu­miseen, niin sin­un logi­ikalla tästä saa­mani hyö­ty pitäisi siis olla veronalaista tuloa (siis sen päälle, että mak­san siitä ALV:n). Tai jos halu­taan men­nä käytet­ty­i­hin hyödykkeisi­in (joista asun­to­jen kohdal­la yleen­sä on kyse), niin jos ostan tuolin kirp­puto­ril­ta ja istun siinä, niin tästä pitäisi mak­saa sinus­ta veroa, kos­ka saan hyö­tyä omis­ta­mas­tani omaisu­ud­es­ta mak­samat­ta veroa. 

    Ja siis asun­noista sen­tään mak­se­taan kiin­teistöveroa toisin kuin mon­es­ta muus­ta omis­tuk­ses­ta (auto on toki poikkeus ja siitä mak­se­taan kai vielä enem­män suh­teessa sen arvoon). Samoin omis­tusasun­noista mak­se­taan varain­si­ir­toveroa toisin kuin vaik­ka sen käyte­tyn tuolin kaupasta. 

    Ja riip­pumat­ta siitä, onko asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen oikein vai ei, sanois­in, että sen poli­it­ti­nen toteut­ta­mi­nen on varsin vaikeaa, kos­ka siinä tietenkin kaik­ki omis­tusasun­non omis­ta­jat ovat häviäjinä ja heitä on paljon. Ja tilanne on vielä kaiken­lisäk­si catch-22, kos­ka kaik­ki kyn­nelle kykenevät pyrkivät han­kki­maan omis­tusasun­non, kos­ka se on halvin asum­is­muo­to, minkä vuok­si sit­ten asun­to­tu­lon vas­tus­ta­jil­la on aina enem­mistö takanaan. Jopa sel­l­aiset ihmiset, jot­ka ennen omis­tusasun­non han­kkimista oli­si­vat kan­nat­ta­neet asun­to­tuloveroa, muut­tuvat luon­nol­lis­es­ti sen vas­tus­ta­jik­si heti, kun ovat luovut­ta­neet ja han­kki­neet itselleen omistusasunnon.

    Vastaa

  40. Sepi: Jos työ­nan­ta­jasi omis­taa asun­non ja antaa sin­un asua siinä ilmaisek­si, niin kuka mak­saa ja kenelle?

    Silti verot­ta­ja kat­soo sen asun­toe­dun veronalaisek­si tulok­si ja verot­taa sen nor­maaleina ansiotuloina.

    Mik­si itse omis­te­tus­sa asun­nos­sa asum­ista ei voisi kat­soa samal­la taval­la veronalaisek­si ansiotuloksi?

    Minus­ta olisi ihan kohtu­ullista, että kopi­oisimme Sveitsin vero­lain­säädän­nön jos­sa asun­non omis­ta­jan tuloik­si kat­so­taan tulot + asun­non markki­navuokra. Verovähen­tää saisi tietenkin korkoku­lut ja vastik­keet, kuten Sveitsissä.

    https://www.homegate.ch/buy/steps-to-home-ownership/news/taxes-2013/interests

    Kom­pen­saa­tiok­si tästä veron koro­tuk­ses­ta ansio­tulovähen­nys­tä voitaisi­in korot­taa jonkin ver­ran ja tuloveroast­eikkoa voitaisi­in tuu­na­ta alaspäin joil­lakin prosenttiyksiköillä.

    Heh. Ilmeis­es­ti jotkut ovat oikeasti tosis­saan tämän asun­to­tu­lon verot­tamisen kanssa kun humoris­tiselta kuu­losta­va heit­to on tiheneväl­lä tahdil­la julkisuudessa. 

    Mut­ta eikö tuo aja­tus kan­na­ta sit­ten laa­jen­taa samal­la kaik­keen. Mik­si asum­i­nen olisi poikkeus. 

    Pomol­lani on työ­suhdeau­to jos­ta mak­saa vero­tusar­von. Itse ajan oma­l­la. Toki min­unkin pitäisi mak­saa tuloveroa oma­l­la ajamisesta. 

    Naa­puril­la on vene. Itse taas vuokraan ven­hon jos tarvit­sen. Naa­purin olisi syytää saa­da mar­gin­aaliv­eroon­sa reipas koro­tus veneel­lä ajos­ta. Siinähän suo­ras­taan tien­aa kuten jokainen veneil­i­jä tietää. 

    Ja niin edelleen.

    Vastaa

  41. “nuorten per­hei­den on muutet­ta­va pois, kun lap­sia tulee.”

    Osa ei muu­ta, jatkaa vain samas­sa tai vähän isom­mas­sa asun­nos­sa. Osalle sinkuista ja per­heel­li­sistä tila muut­tuu sijain­tia tärkeäm­mäk­si. He muut­ta­mal­la tekevät tilaa niille, joille sijain­ti on tilaa tärkeämpi. Se on oikein.

    Vääristämäl­lä kaavoitus­ta mei­dän per­heel­lis­ten asun­non­tarvit­si­joiden hyväk­si päät­täjät eivät ain­oas­taan siir­rä rahaa köy­hiltä ja vähän tilaa vieviltä rikkaam­mille, joil­la on varaa isom­pi­in asun­toi­hin, vaan tuhoa­vat paljon rahaa/asuntokantaa tehot­to­muu­teen siinä siirtäessään.

    Kun olette kaavoituk­sel­la estäneet riit­tävän asun­to­jen rak­en­tamisen, älkää sen­tään tuhotko osaa lopuis­takin säätelemällä.

    Asun­to­jen tukem­i­nen ei paran­na asun­to­jen riit­tävyyt­tä tarvit­si­joille vaan heiken­tää sitä. Kaavoit­ta­mi­nen parantaa.

    Vastaa

  42. R. V.: Olisiko helpom­pi vain verot­taa omis­tus­ta, ts., omaisu­usvero takaisin (jol­loin se voidaan oikeu­den­mukaisu­ussy­istä säätää vain vaikka­pa yli miljoo­nan omaisuuksille)?

    Omis­tamisen verot­ta­mi­nen olisi kaikin tavoin fik­sumpaa kuin transak­tioiden verot­ta­mi­nen, eli siinä mielessä hyvä idea. Paljon fik­sumpaa verot­taa pat­jan alle jem­mat­tavaa rahapinoa joka ei hyödytä yhteiskun­taa lainkaan kuin sen rahapinon kas­vat­tamisek­si tehtävää työtä. Ja jos joku kek­sii kiertää omaisu­usveroa lait­ta­mal­la kaik­ki rahat välit­tömästi kulu­tuk­seen, niin aina parem­pi: yhden meno on toisen tulo, ja kulu­tuk­sen lisään­tymi­nen on pelkästään hyvä asia.

    Kos­ka omaisu­usvero on monel­la tapaa han­kala vero (omaisu­ut­ta kun vielä tois­taisek­si on liian help­po piilot­taa ulko­maille), asum­is­tu­lon verot­tamis­es­ta on hyvä alkaa. Asun­to­var­al­lisu­us kun kuitenkin on kokon­aisu­udessaan suurin omaisuuserä.

    Ja kos­ka asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta, kan­nat­taa se toteut­taa kiin­teistöveron koro­tuk­se­na ja vuokrat­u­lon verottomuutena.

    Vastaa

  43. Samuli Saarel­ma: Samoin omis­tusasun­noista mak­se­taan varain­si­ir­toveroa toisin kuin vaik­ka sen käyte­tyn tuolin kaupasta.

    Varain­si­ir­tovero onkin kaik­ista tyh­mistä veroista kaikkein tyh­min. Se joutaa huonon lain­säädän­nön syvim­pään hel­vetti­in niin nopeasti kuin mahdollista.

    Fiskaalis­es­ti varain­si­ir­toveron voi kor­va­ta suo­raan kiinteistöverolla.

    Vastaa

  44. Asun­to­tu­lon verot­to­muu­teen voi suh­tau­tua monel­la tavalla.
    1) Voi yrit­tää väit­tää, ettei se ole tuloa ollenkaan. Sil­loin kai se pitäisi pois­taa myös kansan­talouden tilin­pidos­ta, jos­sa se muu­ta­ma vuosi sit­ten oli 6% BKT:sta. Suo­mi putoaisi mon­ta sijaa alaspäin BKT-vertaisuissa.
    2) Voi teesken­nel­lä, ettei ymmär­rä että asun­to­tu­lon verot­to­muus aiheut­taa vinou­tu­mista asum­isv­muo­to­jen välil­lä, kos­ka kaikkien kan­nat­taa asua omis­tusasun­nos­sa. Vuokral­laa­sum­ista rasit­taa 30 %:n vero, joka tekee vuokral­la asumis­es­ta kalli­im­paa. (Jos joku väit­tää, että tämän veron mak­saa vuokranan­ta­ja,. ei pääse läpi talousti­eteen peruskurssil­ta. Voi har­joitel­la ajatuk­sel­la, mitä tapah­tu­isi, jos vuokrat­u­lot tehtäisi­in verova­paik­si, mut­ta vuokras­ta pitäisi mak­saa arvon­lisäveroa. Eikö tämä arvon­lisäverokaan rasit­taisi vuokraa ja mik­si se rasit­taa, vaik­ka vuokras­ta mak­set­ta­va pääo­mat­ulovero ei rasita)
    3) Voi ajatel­la, että vaik­ka tämä vääristää val­in­taa omis­tus- ja vuokra-asun­non välil­lä, se ei hait­taa, kos­ka suo­ma­laisia pitääkin kan­nus­taa omis­tusasun­toi­hin. Tulee sopi­va haju­rako keskilu­okan ja asumis­es­taan enem­män mak­savien köy­hien välille.Pysyvät näin nöyremp­inä. On vain hyvä, että omis­tusasun­to sitoo paikalle, etteivät ihmiset hylkäisi kevein perustein syr­jäkyliä ja lähtisi etsimään työtö kasvukeskuksista.
    4) Voi ajatel­la, että asum­i­nen — kuin­ka suures­sa asun­nos­sa hyvän­sä — on asia jota pitääkin tukea verova­paudel­la. Mut­ta sil­loin tietysti pitää tukea yhtäläis­es­ti vuokral­la asum­ista ja pois­taa vuokrat­u­loista mak­set­ta­vat verot, kuten on tehty Belgiassa.
    Kan­natan vai­h­toe­htoa 4)

    Vastaa

  45. Omis­tusasun­toa ei käsitel­lä kuten sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta mis­sään etu­isuuk­sis­sa. Jopa asun­to­laina on eri­lainen kuin muut lainat, sil­lä sen korko on osin vähen­nyskelpoinen vero­tuk­ses­sa, ja asum­istues­sa las­ke­taan asumisen kuluksi.

    Tämä vääristää asum­is­muo­to­ja. Vuokral­la asum­i­nen on nyky­isin vain niille joil­la ei ole varaa omis­tusasun­toon, eli köy­hyy­destä ran­gais­taan lisä­mak­sul­la. Vuokral­la asumisen pitäisi luon­nol­lis­es­ti olla kohtu­uhin­taista suh­teessa omis­tusasumiseen, eli reaaliomaisu­u­den maltill­i­nen tuot­to-odotuk­sen ver­ran kalli­im­paa. Toki tähän osuu veroki­ilakin, mut­ta kaikessa yksinker­taisu­udessaan omis­tu­a­sumisen suosimi­nen, nos­t­a­mi­nen pyhäk­si lehmäk­si jota tue­taan, on ongelma.

    Ongel­ma voidaan ratkaista monel­la tapaa. Olen­naista on, että vuokral­la asum­i­nen suh­teessa omis­tusasun­nos­sa asumiseen muo­dos­tuu kohtu­uhin­taisek­si tulon­si­ir­to­jen jäl­keen. Eli omis­tusasun­non taloudelli­nen hyö­ty sijoituk­se­na kor­jataan tuke­mal­la vuokral­la asu­via tuloi­hin kat­so­mat­ta. Tämä ei ole real­is­tista, mut­ta asum­is­tu­ki nyky­muo­dos­saan on työl­listymisen este, kuten on omistusasuminenkin.

    Mon­es­sa tapauk­ses­sa käsitel­lään jo nyky­isin lasken­nal­lista tuloa. Lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo ei ole mahdoton.

    Jos joku saa ratkaistua tämän asumisen hin­nan ongel­man muul­la taval­la, voidaan men­nä senkin mukaan. Ongel­man kieltämi­nen ei auta asiaa.

    Vastaa

  46. Miten olisi täl­lainen pieni aja­tusleik­ki? Teen kaveri­ni kanssa diilin, että han­kimme lainara­hal­la saman­moi­set asun­not, vaik­ka kak­siot Kalasa­ta­mas­ta, ja vuokraamme ne toisillemme samal­la hin­nal­la. Nyt molem­mat saa­vat vähen­tää lainan korot vero­tuk­ses­sa, kos­ka ne ovat sijoi­tusasun­to­ja. Molem­mat perivät siis toisil­taan sovi­tun mukaista saman­su­u­ruista vuokraa. Kun asun­not ovat samas­sa taloy­htiössä, eivät sat­un­naiset kor­jauk­set kus­tan­nuksi­neen sotke tätä (kauhun) tas­apain­oa. Vuokrat sovi­taan tietysti molem­pia miel­lyt­tävälle tasolle, jota kan­nat­taa tietysti pohtia perusteellisesti.

    Korot ovat täl­lä het­kel­lä aika matalia, mut­ta pikku hil­jaa nousus­sa, jol­loin hyö­ty voisi kohen­tua lisää kulu­jen noustes­sa. Näp­pärää, vai moraalitonta?

    Vastaa

    1. Miten olisi täl­lainen pieni aja­tusleik­ki? Teen kaveri­ni kanssa diilin, että han­kimme lainara­hal­la saman­moi­set asun­not, vaik­ka kak­siot Kalasa­ta­mas­ta, ja vuokraamme ne toisillemme samal­la hin­nal­la. Nyt molem­mat saa­vat vähen­tää lainan korot vero­tuk­ses­sa, kos­ka ne ovat sijoitusasuntoja.

      Jos vuokrat­u­lo on vero­ton­ta, ei vuokra-asun­non han­kkimiseen otet­tu­je lain­o­jen korot tietenkään ole vähennyskelopoisia.

      Vastaa

  47. Voisiko vuokral­la asu­valle myön­tää verovähen­nyk­sen lasken­nal­lisen asun­to­lainan perus­teel­la, eli sen suu­ruisen mitä saisi asun­to­lainas­ta jon­ka suu­ru­us olisi asun­non markki­na-arvo ja jon­ka korko olisi keskimääräinen?

    Kos­ka kaikil­la ei ole verotet­tavaa tuloa, tämä pitäisi muun­taa vähen­nyk­sek­si veroista siten, että negati­ivi­nen vero mak­se­taan veronpalautuksena.

    Väärinkäytön estämisek­si tämä pitäisi oikeas­t­aan määrit­tää poh­jat­en keskimääräisi­in neliöi­hin kulu­tusyk­sikköä kohden, ja oikeas­t­aan se asun­non arvo pitäisi sitoa jälleen alueel­liseen keskimäärään.

    Luon­nol­lis­es­ti tämä ei pois­taisi mitään nyky­isiä tukimuo­to­ja, sil­lä ain­oana tarkoituk­se­na olisi kaven­taa omis­tusasumisen ja vuokral­la asumisen tukia.

    —

    Lie­nee helpom­pi jos val­tio vain tar­joaisi kaikille Suomes­sa asuville ilmaisen asun­non. Asun­non sijain­ti ja koko (sekä mah­dol­liset eri­ty­ispi­ir­teet) määritet­täisi­in ruokakun­nan mukaan ottaen huomioon työ- ja opiskelupaikat.

    Toki edelleen saisi rak­en­taa asun­non ja asua siinä. Eli mah­dol­lisu­us asua jol­lain tapaa jota val­tio ei tar­joa olisi edelleen olemassa.

    Mitä vikaa täl­laises­sa olisi? Oli­si­vatko viat suurem­pia kuin nykyisen jär­jestelmän viat?

    Vastaa

  48. Asun­to­tu­lon käsitet­tä ei liene yleis­es­ti käytössä EU:ssa. Ainakaan ei ver­tailukelpoi­sis­sa tilastoissa. 

    Ykkö­nen on siis oikein mut­ta kos­ka halu­amme olla vau­raampia ver­tailus­sa mui­hin kuin oikeasti olem­mekaan on raken­net­tu jonkin­lainen virkamies­lähtöi­nen käsite­hirviö joka ruokkii itseään eli siitä ei voi luopua. 

    Kyseessä on siis luon­teeltaan ekon­o­mistien iltapäiväk­er­hon jonkin­lainen oheis­tuote. Näin var­maan voi tapah­tua mis­sä tahansa saman­mielis­ten klu­bis­sa. Ymmärrettävää. 

    Ja olisi­han se tietysti hienoa saa­da maa­han uusi vero. Niitä kun ei ole ennestään tarpeeksi. 

    Noista muista Osmon vai­h­toe­hdoista vai­h­toe­hto 4 on ain­oa joka on jotenkin ymmär­ret­tävä eikä sisäl­lä sel­l­aista teo­ri­aa joka ns. kansan­henkilön korvis­sa on suur­ta viisas­telua. Siinähän on ain­oa hait­ta se että verot laske­vat, eivät nouse. Se taas ei tai­da käy­dä. Tosin veron­laskun viemä sum­ma tullee ainakin osak­si takaisin eri­lais­ten tuki­ais­ten vähenemisenä. 

    Ja voi itse asi­as­sa olla että vuokrat­u­lon verot­to­muus olisi kaiken kaikki­aan hyvä asia. 

    Ja muuten olen sitä mieltä että kyl­lä ihan jokaisen kansalaisen ja ihan kaik­ki toim­inta pitäisi saa­da arvon­lisäveron piiriin.

    Vastaa

    1. Helsinki_hoi_älä_jätä:
      Asun­to­tu­lon käsitet­tä ei liene yleis­es­ti käytössä EU:ssa. Ainakaan ei ver­tailukelpoi­sis­sa tilastoissa. 

      Ykkö­nen on siis oikein mut­ta kos­ka halu­amme olla vau­raampia ver­tailus­sa mui­hin kuin oikeasti olem­mekaan on raken­net­tu jonkin­lainen virkamies­lähtöi­nen käsite­hirviö joka ruokkii itseään eli siitä ei voi luopua. 

      Kyseessä on siis luon­teeltaan ekon­o­mistien iltapäiväk­er­hon jonkin­lainen oheis­tuote. Näin var­maan voi tapah­tua mis­sä tahansa saman­mielis­ten klu­bis­sa. Ymmärrettävää.

      Ja olisi­han se tietysti hienoa saa­da maa­han uusi vero. Niitä kun ei ole ennestään tarpeeksi. 

      Noista muista Osmon vai­h­toe­hdoista vai­h­toe­hto 4 on ain­oa joka on jotenkin ymmär­ret­tävä eikä sisäl­lä sel­l­aista teo­ri­aa joka ns. kansan­henkilön korvis­sa on suur­ta viisas­telua. Siinähän on ain­oa hait­ta se että verot laske­vat, eivät nouse. Se taas ei tai­da käy­dä. Tosin veron­laskun viemä sum­ma tullee ainakin osak­si takaisin eri­lais­ten tuki­ais­ten vähenemisenä. 

      Ja voi itse asi­as­sa olla että vuokrat­u­lon verot­to­muus olisi kaiken kaikki­aan hyvä asia. 

      Ja muuten olen sitä mieltä että kyl­lä ihan jokaisen kansalaisen ja ihan kaik­ki toim­inta pitäisi saa­da arvon­lisäveron piiriin.

      Kyl­lä tuo nelo­nen toisi mukanaan sel­l­aisen vääristymän, että nyt pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­ses­sa ainakin peri­aat­teessa pyritään kohtele­maan kaikkia tulo­ja samal­la taval­la (pait­si jos sat­ut edus­ta­maan riit­tävän isoa kasaa sini­valkoista pääo­maa jol­loin saat osinkosi alem­mal­la verokan­nal­la). Jos vuokrat­u­lot oli­si­vat verova­pai­ta niin asun­tosi­joit­tamisen suo­sio luul­tavasti kas­vaisi ja asun­to­jen hin­nat eivät ainakaan lask­isi. Sijoi­tusasun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nyskelvot­to­muus ei ainakaan nykyko­roil­la tun­tu­isi missään.

      Vastaa

      1. Kyl­lä tuo nelo­nen toisi mukanaan sel­l­aisen vääristymän, että nyt pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­ses­sa ainakin peri­aat­teessa pyritään kohtele­maan kaikkia tulo­ja samal­la tavalla 

        Meil­lä on kuitenkin myös peri­aate, että asum­i­nen on etuoikeutet­tua kulu­tus­ta. Sik­si asumiseen liit­tyvän vero­tuk­seb ei tarvitse olla neu­traalia muuhun vero­tuk­seen samal­la taval­la kuin asun­to­tu­lo ei ole verotettavaa.

  49. _Omistus_asunnosta ja vuokra_tulosta_ tulee mieleen käsit­tei­den omaisu­us ja tulo ero — vai onko sitä? Lop­pu­jen lopuk­si kaik­ki tulot ilmenevät omaisu­u­den lisänä ja työn teko on merkit­tävässä määrin omien henkisten ja fyy­sis­ten pääomien vuokralle antamista. Ehkä on vain niin, että transak­tioi­ta eli tulo­ja on help­poa seu­ra­ta, joten niitä on myös help­po verot­taa. Pysyväm­män omaisu­u­den arvon muu­tok­sia on vaikeampi mita­ta. Met­säverokin menee nyky­isin (taas) myyntivoitosta… 😉

    Vastaa

  50. Mik­si se kysyn­tä mihinkään lop­puisi? Kaupun­gin ydi­nalueil­la tila on niuk­ka hyödyke, ja sitä tupataan käyt­tää hyvin tehokkaasti.

    Vastaa

  51. Niin, vai­h­toe­hto 4 on tosi­aan helpom­pi toteut­taa käytän­nössä, sil­lä sen pitäisi nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, minkä luulis sopi­van myös omistusasujille.

    —-
    Auto: Ostet­taes­sa verotet­tu 24% ALV + autovero, minkä lisäk­si joka vuosi menee vielä ajoneuvovero.

    Taide-esineet: Ensios­tossa 8% vero, sen jäl­keen ilmeis­es­ti täysi arvon­lisäverokan­ta ja tun­tu­isi usko­mat­tal­ta jos myyn­tivoitoista ei menisi 30% pääo­mat­uloveroa. En osaa nyt äkkiä tarkas­taa kun verot­ta­jan sivu osoit­taa van­haan artikkeliin.

    Sadan ton­nin stereot — 20 000e val­ti­olle kiitos.

    Swan: 24% val­ti­olle ALV:ia.

    Ikean tuoli: 24% ALV

    Asun­to: Oston yhtey­dessä 2 tai 4% varain­si­ir­toveroa (jon­ka pois­tamista ehdotan). Kiin­teistövero kohdis­tuu pääasi­as­sa maapo­h­jaan, ei itse asun­toon. (ts. kiin­teistöveroa mak­se­taan läh­es sama määrä riip­pumat­ta siitä onko ton­til­la leikkimök­ki vai miljoo­nan euron talo. Se ei siis juurikaan kohdis­tu asun­toon ja siinä asumiseen, vaan maa­han ja sen omistamiseen.)

    Mut­ta joo, hyväksy­isin vai­h­toe­htona myös kiin­teistöveron rajut korotukset.

    —

    Suurim­pana ongel­mana Osmon sinän­sä hyvässä ratkaisue­hdo­tuk­ses­sa näen sen, että se lisäisi rajusti var­al­lisu­usero­ja Suomes­sa. Keskilu­okas­ta ylöspäin var­al­lisu­udet hyp­päi­sivät reip­paasti ylöspäin ja samat­en kiin­teistösi­joi­tusten tuo­tot nousi­si­vat yksi­tyis­si­joit­ta­jille. Iso syy sille mik­si Piket­ty sai juuri ne tulok­set jot­ka sai on ilmeis­es­ti nimeno­maan se, että asun­to­jen ja maan omis­ta­jien tulo­jen osu­us brut­tokansan­tuot­teesta on nous­sut. Osmon ehdo­tus vähen­tää kiin­teistöpääo­man tuot­to­jen vero­tus­ta ja ainakin nopeasti maalaisjär­jel­lä ajatel­tuna täten lisää tuo­ta epäsuhtaa.

    Vastaa

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­to­tu­lon verot­to­muu­teen voi suh­tau­tua monel­la tavalla.
    1) Voi yrit­tää väit­tää, ettei se ole tuloa ollenkaan. Sil­loin kai se pitäisi pois­taa myös kansan­talouden tilin­pidos­ta, jos­sa se muu­ta­ma vuosi sit­ten oli 6% BKT:sta. Suo­mi putoaisi mon­ta sijaa alaspäin BKT-vertaisuissa.
    2) Voi teesken­nel­lä, ettei ymmär­rä että asun­to­tu­lon verot­to­muus aiheut­taa vinou­tu­mista asum­isv­muo­to­jen välil­lä, kos­ka kaikkien kan­nat­taa asua omis­tusasun­nos­sa. Vuokral­laa­sum­ista rasit­taa 30 %:n vero, joka tekee vuokral­la asumis­es­ta kalli­im­paa. (Jos joku väit­tää, että tämän veron mak­saa vuokranan­ta­ja,. ei pääse läpi talousti­eteen peruskurssil­ta. Voi har­joitel­la ajatuk­sel­la, mitä tapah­tu­isi, jos vuokrat­u­lot tehtäisi­in verova­paik­si, mut­ta vuokras­ta pitäisi mak­saa arvon­lisäveroa. Eikö tämä arvon­lisäverokaan rasit­taisi vuokraa ja mik­si se rasit­taa, vaik­ka vuokras­ta mak­set­ta­va pääo­mat­ulovero ei rasita)
    3) Voi ajatel­la, että vaik­ka tämä vääristää val­in­taa omis­tus- ja vuokra-asun­non välil­lä, se ei hait­taa, kos­ka suo­ma­laisia pitääkin kan­nus­taa omis­tusasun­toi­hin. Tulee sopi­va haju­rako keskilu­okan ja asumis­es­taan enem­män mak­savien köy­hien välille.Pysyvät näin nöyrempinä.On vain hyvä, että omis­tusasun­to sitoo paikalle, etteivät ihmiset hylkäisi kevein perustein syr­jäkyliä ja lähtisi etsimään työtö kasvukeskuksista.
    4) Voi ajatel­la, että asum­i­nen – kuin­ka suures­sa asun­nos­sa hyvän­sä – on asia jota pitääkin tukea verova­paudel­la. Mut­ta sil­loin tietysti pitää tukea yhtäläis­es­ti vuokral­la asum­ista ja pois­taa vuokrat­u­loista mak­set­ta­vat verot, kuten on tehty Belgiassa.
    Kan­natan vai­h­toe­htoa 4)

    1. pois­te­taan vaan, todel­la teo­reet­tista ja omi­tu­ista sisällyttää. 

    2. Kaikkien ei todel­lakaan kan­na­ta asua omistusasunnoissa. 

    2.1 Pekästään Kela tukee vuokra-asum­ista kahdel­la mil­jardil­la vuosit­tain. Kun­nat, val­tio, säätiöt ym. tuke­vat myös. Aika suurelle joukolle vuokra-asum­i­nen on pelkästään tukien vuok­si halvempaa. 

    2.2 Edelleen esim. Helsin­gin kaupun­ki tukee vuokra-asum­ista omis­ta­mal­la 50.000 edullis­es­ti eli alle markki­nahin­to­jen vuokralle annet­tua asun­toa. Parhaim­mat suh­teet ja tar­i­nat omaa­va voi saa­da uuden kaupun­gin asun­non mer­inäköal­la törkeän hal­val­la vuokral­la. Siitä ei sit­ten ikinä muute­takaan vaan keplotel­laan jotenkin asun­to seu­raavallekin sukupolvelle. Parhaim­mil­laan asum­is- ja toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa koko vuokran.

    2.3 Eikä veror­a­site ole koskaan 30/34%. Tapauk­ses­ta riip­puen vuokranan­ta­jal­la on enem­män tai vähem­män verovähen­nyskelpoisia meno­ja. Halvim­man vuokra-asumisen paikkakun­nil­la vuokralle anta­mi­nen voi pitem­piaikaises­ti jopa olla tap­pi­ol­lista eikä verotet­tavaa tuloa synny. 

    2.4 Omis­tusasun­non omis­t­a­mi­nen voi olla myös tap­pi­ol­lista kun asun­to­jen arvo voi laskea paljonkin. Me ostimme ensi­a­sun­non 1990 (per­heen­lisäys tulos­sa) ja myimme sen 1993 40% tap­pi­ol­la. Aika paljon halvem­mak­si olisi tul­lut asua vuokral­la, eikä tap­pio edes ollut vähen­nyskelpoista. Ja tämä tapah­tui tuol­loin siis Helsingissäkin. 

    Ruot­sis­sa viimeisen vuo­den aikana asun­non osta­neet lienevät jo pienessä pani­ikissa. Suomes­sa kaikkial­la muual­la kuin kasvukeskuk­sis­sa asun­to­jen hin­nat ovat jo pitem­pään olleet laskus­sa, jol­loin siel­lä kan­nat­taisi var­maan asua vuokral­la. Ja huom. oman vak­i­tuisen asun­non myyn­ti­tap­pio ei ole vähen­nyskelpoista ja tämä on siis real­is­mia täl­lä het­kel­lä maanti­eteel­lis­es­ti suurim­mas­sa osas­sa Suomea.

    Taan­tuvil­la alueil­la omis­tusasumiseen kan­nus­t­a­mi­nen? En suosit­tele. Ei kan­na­ta tarkastel­la asun­toa­sioi­ta vain Helsin­gin näkökulmasta.

    3. Helsingis­säkin vaikka­pa Jätkäsaa­res­sa kaupun­gin vuokra-asu­ja ja omis­tusasu­ja asu­vat vierei­sis­sä talois­sa, saman­lai­sis­sa asun­nois­sa. Haju­rako on Helsin­gin har­joit­ta­man asun­topoli­ti­ikan ansios­ta minimaalinen. 

    Omis­tusasu­ja on mak­sanut per­hekolmios­ta hel­posti 500–600.000 euroa. Vuokra-asu­ja ei pen­niäkään. Omis­tusasu­ja mak­saa asun­to­lainaansa vaik­ka 25 vuot­ta kan­taen muuhun var­al­lisu­u­teen­sa näh­den val­ta­van riskin asun­non arvos­ta ja tule­vista remon­teista, vuokra-asu­ja ei mitään riskiä. 

    Kun korko­ta­so nor­mal­isoituu niin velkaisen omis­tusasu­jan talous ei kestä esim. työt­tömyyt­tä tai sairas­tu­mista, vuokra-asu­ja selviää paljon helpom­mal­la asun­toa menettämättä.

    Ei vuokra-asu­jal­la ole mitään syytä kade­htia omis­tusasu­jaa, parem­minkin sääliä parhaiden elin­vu­osien rankkaa velkavankeutta. 

    Paikkakun­nan vai­h­toa ja vaikka­pa ison asun­non pienem­pään vai­h­toa helpot­taisi varain­si­ir­toveron pois­t­a­mi­nen. Pois­tet­ti­in­han se pörssikau­pal­takin, mut­ta sen takana taisi lob­bareil­la olla isom­mat lom­pakot ja voitelukeinot.

    4. Omis­tusasun­nos­sa asum­i­nen ei ole vero­ton­ta. Osto­hin­nas­sa on jo 45% veroa, varain­si­ir­tovero mak­se­taan myös tuos­ta vero-osu­ud­es­ta (veroa veros­ta), kiin­teistövero nousee kovaa vauh­tia, jäteverot, sähköverot, hir­muinen ALV kaikissa juok­se­vis­sa asum­is­menois­sa jne. Tun­tuu, että nyt pitäisi omis­tusasu­jat saa­da mak­samaan kateusveroa “asun­to­tu­losta”.

    Vaik­ka kan­natankin vuokrauk­sen verova­paut­ta, niin en ole ollenkaan var­ma että sil­lä saadaan vuokrat lasku­un kuten ehkä ole­tat. Helsin­gin kaupun­ki voi oma­l­la toimin­nal­laan alen­taa rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia merkit­tävästi ja oma­l­la edullisel­la tuotan­nol­laan, kaavoituk­sel­la ja suurel­la vuokra-asun­to­jen tar­jon­nal­laan painaa paljonkin vuokrata­soa alaspäin. Tah­toa (taitoa?) taitaa puuttua.

    Erit­täin suuri virhe oli vapaut­taa esim. VVO:n toim­inta markki­nae­htoisek­si. Koja­mon (VVO ja Lumo) asun­not ovat vuokral­taan kalleimpia Kalasa­ta­mas­sa. Ja ketkä omis­ta­vat Koja­mon? Ilmari­nen, Var­ma, mut­ta enem­mistö on AMMATTILIITOILLA (Met­al­li, JHL, PAM, OAJ…)! Eipä ammat­tili­it­to­jen ahneudel­la näytä ole­van rajoja.

    Kojamo on kai Suomen suurin kiin­teistösi­joit­ta­ja. Yksi asumisen puhkaista­va mätä­paise on ammat­tili­it­to­jen sijoi­tus­toimin­nan verot­to­muus, myös vuokratuo­tot verot­to­mia. Tosin verot­ta­mi­nen saat­taisi vaikut­taa puolue­tukia alentavasti…

    https://yle.fi/uutiset/3–9691412

    Vastaa

    1. vk
      Asum­is­tukea saa mylös omis­tusasun­toi­hin yhtiön­vastik­keesta ja koros­ta, mut­ta ei tietenkään lyhen­nyk­sistä. Se 30/34 pros­ent­tia veroa on siis yhtiö­vastik­keen ylit­tävästä vuok­sas­ta vas­tat­en siis sitä asun­to­tu­lon vero­tus­ta. Tot­ta kai omis­tusasum­is­takin verotyetaan, mut­ta vuokra-asun­toa kos­kee esimerkik­si aivan sama varain­si­ir­tovero kuin omistusasuntoa.

      Vastaa

  53. Asumistulo/asuntotulo on minus­ta hyvä aja­tusleik­ki havain­no­lis­ta­maan juurikin tuo­ta Osmon mainit­se­maa kohtaa 4). Se että jotkut vetävät sen esit­tämis­es­tä raivar­it on vähän erikoisem­pi juttu.

    Vastaa

  54. Osmo Soin­in­vaara: Vuokral­laa­sum­ista rasit­taa 30 %:n vero

    Teo­ri­as­sa, mut­ta ei käytän­nössä. Käytän­nössä sijoi­tusasun­not rahoite­taan niin, että vastik­keet (pääo­mavastike + hoito­vastike) ovat samal­la tasol­la kuin vuokratuot­to. Näin ollen myös vuokra-asum­i­nen on verovapaata.

    Vastaa

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­to on vähän eri asia kuin tuoli.

    Mikä on se laadulli­nen ero noiden välil­lä? Siis muu­ta kuin, että asun­toa oikeasti verote­taan (kiin­teistövero, varain­si­ir­tovero) toisin kuin tuo­lia. Tai jos lähde­tään siitä, että asun­to on vält­tämätön elämälle, niin voidaan ottaa kyl­lä muitakin hyödykkeitä, jot­ka ovat välttämättömiä. 

    San­o­taan vaik­ka talvi­tak­ki. Pitäisikö talvi­takin omis­tamis­es­ta verot­taa, kos­ka sel­l­aisen omis­ta­ja säästää ver­rat­tuna sitä ker­ran talves­sa vuokraa­jaan verrattuna? 

    Tai jos ero tulee siitä, että puhutaan kalli­ista hyödykkeistä, niin pitäisikö auto­jen kohdal­la jotenkin ran­gaista auto­jen omis­ta­jia niitä vuokraavi­in ver­rat­tuna? (Ja ei nyt puhuta muista autoilu­un liit­tyvistä ulkois­vaiku­tuk­sista, kuten siitä, että vuokra-auto­ja käyt­tämäl­lä mah­dol­lis­es­ti säästetään parkki­ti­laa kaupungeis­sa, kun ne ovat tehokkaam­min ajos­sa, vaan puhutaan pelkästään siitä taloudel­lis­es­ta edus­ta, jon­ka saa sit­o­ma­l­la pääo­man auton omis­tamiseen sen sijaan, että vuokraisi sitä ja auton vuokrafir­ma jou­tu­isi sit­ten mak­samaan pääo­mat­u­lostaan veroa).

    Vastaa

  56. arkkite­hti:
    Fiskaalis­es­ti varain­si­ir­toveron voi kor­va­ta suo­raan kiinteistöverolla. 

    Täysin samaa mieltä. En ole koskaan tajun­nut, mikä kyseisen veron idea on. Jos asum­ista halu­taan verot­taa, niin kuten san­ot, se on kaikkein järkev­in­tä tehdä kiin­teistöveroa käyt­täen, jol­loin se kohtelee kaikkia samal­la tavoin. Varain­si­ir­toveron ain­oa vaiku­tus on tuot­taa kitkaa asun­tomarkki­noille, joil­la sitä on jo muutenkin asun­tovälit­täjistä johtuen. 

    Jos iso­ja omaisu­us­si­ir­to­ja halu­taan jostain kum­man syys­tä verot­taa (mut­tei itse omaisuuk­sia), niin sit­ten pitäisi kyl­lä tas­a­puolisu­u­den nimis­sä pörssikau­patkin ja vas­taa­vat pan­na samal­la tavoin verolle.

    Vastaa

  57. Sepi: Jos työ­nan­ta­jasi omis­taa asun­non ja antaa sin­un asua siinä ilmaisek­si, niin kuka mak­saa ja kenelle?

    Silti verot­ta­ja kat­soo sen asun­toe­dun veronalaisek­si tulok­si ja verot­taa sen nor­maaleina ansiotuloina.

    Mik­si itse omis­te­tus­sa asun­nos­sa asum­ista ei voisi kat­soa samal­la taval­la veronalaisek­si ansiotuloksi?

    Minus­ta olisi ihan kohtu­ullista, että kopi­oisimme Sveitsin vero­lain­säädän­nön jos­sa asun­non omis­ta­jan tuloik­si kat­so­taan tulot + asun­non markki­navuokra. Verovähen­tää saisi tietenkin korkoku­lut ja vastik­keet, kuten Sveitsissä.

    https://www.homegate.ch/buy/steps-to-home-ownership/news/taxes-2013/interests

    Kom­pen­saa­tiok­si tästä veron koro­tuk­ses­ta ansio­tulovähen­nys­tä voitaisi­in korot­taa jonkin ver­ran ja tuloveroast­eikkoa voitaisi­in tuu­na­ta alaspäin joil­lakin prosenttiyksiköillä.

    Tuo Sveitsin sys­tee­mi muuten johtaa sit­ten ikuisi­in lain­oi­hin, jot­ka taasen johta­vat korkeisi­in hin­toi­hin. Ja muu vero­tus on sit­ten aikalail­la eri tasoa.

    Ehkä suo­ma­lises­sa vero­hel­vetis­sä olisi parem­pi lopet­taa vuokrat­u­lo­jen vero­tus kuin kek­siä uusia veroja.

    Vastaa

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­to­tu­lon verot­to­muu­teen voi suh­tau­tua monel­la tavalla.
    1) Voi yrit­tää väit­tää, ettei se ole tuloa ollenkaan. Sil­loin kai se pitäisi pois­taa myös kansan­talouden tilin­pidos­ta, jos­sa se muu­ta­ma vuosi sit­ten oli 6% BKT:sta. Suo­mi putoaisi mon­ta sijaa alaspäin BKT-vertaisuissa. 

    Ensin­näkin, tot­ta hel­vetis­sä pitäisi pois­taa. Ei siinä ole mitään tolkkua, että BKT:hen las­ke­taan mukaan se, että ihmiset asu­vat omis­sa talois­saan. BKT:hän on brut­tokansantuote. Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen tietenkin las­ke­taan tuo­hon mukaan, mut­ta ei sitä, että asun­nois­sa asu­taan. Mikä muu kulu­tus las­ke­taan use­aan ker­taan BKT:hen?

    Jos ostan Suomes­sa teh­dyn auton, niin las­ke­taanko sekin siis kah­teen ker­taan Suomen BKT:hen, että auto tehti­in ja sit­ten minä omis­tan sen? 

    Toisek­si, mitä väliä sil­lä on, mis­sä Suo­mi on jos­sain tilas­tossa? Ei siinä mis­tään olympialai­sista ole kyse, vaan oleel­lista on se, miten vau­raasti suo­ma­laiset elävät. Ja sitä pait­si tietenkin muidenkin maid­en BKT:t putoa­vat alaspäin, jos niistä siiv­otaan asun­to­tu­lot pois (vai onko Suo­mi keinotekoisen korkeal­la BKT-tilas­tois­sa tämän vip­paskon­stin ansiosta?)

    Osmo Soin­in­vaara:
    2) Voi teesken­nel­lä, ettei ymmär­rä että asun­to­tu­lon verot­to­muus aiheut­taa vinou­tu­mista asum­isv­muo­to­jen välil­lä, kos­ka kaikkien kan­nat­taa asua omistusasunnossa. 

    Se aiheut­taa ihan samal­la tavoin kuin kaiken muunkin omis­t­a­mi­nen ver­rat­tuna siihen, että vuokraa niitä. Voidaan tietenkin sanoa, että ok, se on väärin, että ihmiset käyt­tävät itse omis­tami­aan hyödykkeitä, jol­loin vält­tyvät vuokraamiseen liit­tyvältä vero­tuk­selta, mut­ta tämä on sit­ten todet­ta­va uni­ver­saal­isti, ei vain asumiseen liittyen. 

    Vuokral­laa­sum­ista rasit­taa 30 %:n vero, joka tekee vuokral­la asumis­es­ta kalli­im­paa. (Jos joku väit­tää, että tämän veron mak­saa vuokranan­ta­ja,. ei pääse läpi talousti­eteen peruskurssil­ta. Voi har­joitel­la ajatuk­sel­la, mitä tapah­tu­isi, jos vuokrat­u­lot tehtäisi­in verova­paik­si, mut­ta vuokras­ta pitäisi mak­saa arvon­lisäveroa. Eikö tämä arvon­lisäverokaan rasit­taisi vuokraa ja mik­si se rasit­taa, vaik­ka vuokras­ta mak­set­ta­va pääo­mat­ulovero ei rasita) 

    Niin, autovuokraus­ta rasit­taa ALV, mut­ta oma­l­la autol­la ajamista ei. Mitä pitäisi tehdä? 

    Ja näp­pärästi uno­hdit varain­si­ir­toveron. Se näyt­täisi ole­van täl­lä het­kel­lä 2% asun­to-osakkeis­sa ja 4% kiin­teistöis­sä. Ja tuo siis asun­non koko arvos­ta. Jos muut­taa usein, niin vuokra-asum­i­nen tulee halvem­mak­si, vaik­ka siitä mak­saisi tuo­ta 30%:n veroa. 

    Tulee sopi­va haju­rako keskilu­okan ja asumis­es­taan enem­män mak­savien köy­hien välille.Pysyvät näin nöyrempinä. 

    Nyt taisi lip­sah­taa olk­iukkoilun puolelle. Kukaan ei ole perustel­lut asun­to­jen omis­tamisen verot­to­muut­ta tuol­laisel­la argumentilla. 

    Sen sijaan, että olisit poht­in­ut kun­non argu­ment­te­ja sen puoles­ta, mik­si omis­tusasumisen suosimiselle olisi perustei­ta, heitit tuol­laista jut­tua. Minus­ta omis­tusasumisen suosimiselle on pari hyvää syytä. Ensin­näkin ihmiset luon­nol­lis­es­ti pitävät parem­paa huol­ta omas­ta asun­nos­ta kuin vuokra­tus­ta. Samoin jos vuokra-asun­nos­ta jotain menee rik­ki, niin halu­taan paikalle vuokraisän­tä tai mieluiten ammat­timies kor­jaa­maan se. Jos omas­ta asun­nos­ta jotain menee rik­ki, se kor­jataan itse ja yleen­sä paljon halvem­mal­la. Toisek­si, asun­to­lainan mak­sami­nen on ehkä paras tapa saa­da ihmiset elämään hie­man pitkäjän­teisem­min kuin vain seu­raavaan palkkakuit­ti­in. Olen samaa mieltä, että nykyti­lanteessa omis­tusasum­i­nen sitoo ihmisiä paikkaan johtuen siitä, että omis­tusasun­non vai­h­t­a­mi­nen on kallista. Kaik­ki asumisen vero­tus kiin­teistöveroon, niin tämä helpot­tuisi paljonkin. 

    4) Voi ajatel­la, että asum­i­nen – kuin­ka suures­sa asun­nos­sa hyvän­sä – on asia jota pitääkin tukea verova­paudel­la. Mut­ta sil­loin tietysti pitää tukea yhtäläis­es­ti vuokral­la asum­ista ja pois­taa vuokrat­u­loista mak­set­ta­vat verot, kuten on tehty Belgiassa. 

    Minus­ta asum­ista ei pitäisi kohdel­la mitenkään silkki­han­sikkain muuhun kulu­tuk­seen ver­rat­tuna. Nythän sen suh­teen tehdään juuri näin, kun yksi merkit­tävä yhteiskun­nan tuki kansalaisille (asum­is­tu­ki) on sidot­tu siihen, että raha käytetään juuri asumiseen. 

    Vuokrat­u­lo­jen verot­to­muu­teen liit­tyy omat ongel­mansa, joi­ta et lainkaa käsitel­lyt. San­o­taan, että sin­ul­la on fir­ma X, joka tuot­taa toimin­nal­laan voit­toa. Et tietenkään halu­aisi mak­saa tästä veroa. Jos vuokrat­u­lo olisi vero­ton­ta, tek­isit niin, että han­kkisit omis­tuk­seesi asun­to-osak­keen, jota sit­ten vuokraisit kyseiselle fir­malle niin, että fir­man koko voit­to valuisi siihen vuokraan. Voisit siis tehdä työtä fir­malle, se ei mak­saisi sin­ulle palkkaa, mut­ta mak­saisi sit­ten korkeaa vuokraa, jon­ka saisit itselle­si verottomana. 

    En siis kan­na­ta sitä, että eri pääo­mat­u­lot asete­taan eri arvoisik­si vero­tuk­ses­sa, kos­ka se johtaa vain kikkailu­un vero­jen kiertämiseksi. 

    Parem­pana voisi pitää vaik­ka sitä, että asum­is­tukea voisi käyt­tää asun­to­lainan korkoi­hin. Jos siis ongel­mana on se, että yhteiskun­nan köy­him­mät eivät pääse omis­tusasu­jik­si, mut­ta samaan aikaan saa­vat tukea kalli­im­paan vuokra-asumiseen, niin tuo ratkai­sisi asian.

    Vastaa

    1. Ensin­näkin, tot­ta hel­vetis­sä pitäisi pois­taa. Ei siinä ole mitään tolkkua, että BKT:hen las­ke­taan mukaan se, että ihmiset asu­vat omis­sa talois­saan. BKT:hän on brut­tokansan­tuote. Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen tietenkin las­ke­taan tuo­hon mukaan, mut­ta ei sitä, että asun­nois­sa asu­taan. Mikä muu kulu­tus las­ke­taan use­aan ker­taan BKT:hen?

      Oletko nyt aivan tosis­sasi. Jos meil­lä on kak­si ident­tistä maa­ta joiden ain­oana erona on, että toises­sa asu­taan omas­sa asun­nos­sa, toises­sa vuokra-asun­nois­sa, mikä tye­kee tästä jälkim­mäis­es­tä rikkaamman?

      Parem­pana voisi pitää vaik­ka sitä, että asum­is­tukea voisi käyt­tää asun­to­lainan korkoihin

      Asun­to­lain­o­jen korko­ja, vaan ei tietenkään lyhen­nyk­siä, hyvitetään asum­istues­sa. Pikkuisen­pienen­net­tynä, kos­ka osa koros­ta hukkuu inflaa­tioon ja on siis oikeas­t­aan lyhennystä.
      Vuokrat­u­lo­jen verot­to­muu­teen liit­tyy omat ongel­mansa, joi­ta et lainkaa käsitel­lyt. San­o­taan, että sin­ul­la on fir­ma X, joka tuot­taa toimin­nal­laan voit­toa. Et tietenkään halu­aisi mak­saa tästä veroa. Jos vuokrat­u­lo olisi vero­ton­ta, tek­isit niin, että han­kkisit omis­tuk­seesi asun­to-osak­keen, jota sit­ten vuokraisit kyseiselle fir­malle niin, että fir­man koko voit­to valuisi siihen vuokraan. Voisit siis tehdä työtä fir­malle, se ei mak­saisi sin­ulle palkkaa, mut­ta mak­saisi sit­ten korkeaa vuokraa, jon­ka saisit itselle­si verottomana. 

      Min­ul­ta jäi ymmärtämät­tä, miten fir­ma ASUU vuokral­la, mut­ta vaik­ka asu­isi, vuokra­meno ei tietenkään ole vähen­nyskelpoinen sil­loin, jos vuokrat­u­lo ei ole verotettavaa. 

      Minus­ta omis­tusasumisen suosimiselle on pari hyvää syytä.

      Muuten olit siis sitä mieltä, että on oikein, että köy­hien asum­ista vuokral­la verote­taan ja rikkaiden asum­ista omis­tusasun­nois­sa ei verote­ta. Tuli selväksi.

      Vastaa

  59. Ongel­ma on kai siinä että yleen­sä “tulona” käsitetään jotain joka vir­taa omaan pus­si­in päin. 

    Se että saa säästöä kun ei joudu mak­samaan jotain sel­l­aista ylimääräistä kulua mitä huonom­min asiansa jär­jestänyt joutuu, ei hah­mo­tu vält­tämät­tä niin hel­posti “tulok­si”.

    Kek­sikää tuolle parem­pi maal­likkoter­mi niin ei tarvitse aina lyödä päästä seinään saman asian kanssa. Poli­ti­ik­ka on myös markkinointia.

    Vastaa

  60. vk: Omis­tusasu­ja on mak­sanut per­hekolmios­ta hel­posti 500–600.000 euroa. Vuokra-asu­ja ei pen­niäkään. Omis­tusasu­ja mak­saa asun­to­lainaansa vaik­ka 25 vuot­ta kan­taen muuhun var­al­lisu­u­teen­sa näh­den val­ta­van riskin asun­non arvos­ta ja tule­vista remon­teista, vuokra-asu­ja ei mitään riskiä. 

    Juuri tämä on se syy, mik­si vuokra-asumis­es­ta ptiäisi tehdä taloudel­lis­es­ti tasa-arvoista omis­tusas­misen kanssa. Omis­tusasumises­sa ei yleen­sä pitäisi olla yhtään mitään järkeä, mut­ta vero­tuk­sen vuok­si se onkin ain­oa järkevä vaihtoehto.

    Vastaa

  61. Osmo Soin­in­vaara: 1) Voi yrit­tää väit­tää, ettei se ole tuloa ollenkaan. Sil­loin kai se pitäisi pois­taa myös kansan­talouden tilin­pidos­ta, jos­sa se muu­ta­ma vuosi sit­ten oli 6% BKT:sta. Suo­mi putoaisi mon­ta sijaa alaspäin BKT-vertaisuissa. 

    Jaha. Tämä taitaa selit­tää, mik­si koti­talouk­sien suu­rit­u­loisin kym­menys saa paljon tulon­si­ir­to­ja, kts https://datawrapper.dwcdn.net/XvNhx/1/ . Kansan­talouden tilin­pidos­sa siis lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo lue­taan koti­talousten saa­mak­si tulonsiirroksi.

    Oikaiskaa, jos olen väärässä.

    Vastaa

  62. Samuli Saarel­ma: Jos omas­ta asun­nos­ta jotain menee rik­ki, se kor­jataan itse ja yleen­sä paljon halvemmalla.

    Kansan­taloudel­lis­es­ti amatöörin tekemä kor­jaus on kalli­impi kuin amat­ti­laisen, ei halvempi.

    Vastaa

  63. Osmo Soin­in­vaara: Oletko nyt aivan tosis­sasi. Jos meil­lä on kak­si ident­tistä maa­ta joiden ain­oana erona on, että toises­sa asu­taan omas­sa asun­nos­sa, toises­sa vuokra-asun­nois­sa, mikä tye­kee tästä jälkim­mäis­es­tä rikkaamman? 

    Ei mikään. Onko se sit­ten rikkaampi, jos­sa autot vuokrataan sen sijaan, että ihmiset aja­vat omil­la autoil­la? Ei minus­ta näitä kumpaakaan ole syytä laskea BKT:hen muul­ta osin kuin se, mitä niis­sä tuote­taan jotain palvelua. 

    Min­ul­ta jäi ymmärtämät­tä, miten fir­ma ASUU vuokral­la, mut­ta vaik­ka asu­isi, vuokra­meno ei tietenkään ole vähen­nyskelpoinen sil­loin, jos vuokrat­u­lo ei ole verotettavaa. 

    Ei fir­ma asu vuokral­la, mut­ta mak­saa vuokraa käyt­tämästään tilas­ta. Ihan niin kuin vuokra-asu­jakin. Jos vuokrat­u­lo on vero­ton­ta, niin sit­ten tässä on keino kiertää vero­ja. Jos vuokra­meno ei ole vero­ton­ta, niin sit­ten tämä tarkoit­taa sitä, että fir­ma, joka toimii vuokratilois­sa, joutuu mak­samaan veroa voitos­ta, jota sil­lä ei vält­tämät­tä edes ole. Jos fir­man muut toim­intaku­lut + vuokrat ovat yli sen liike­vai­h­don, niin se joutuu mak­samaan veroa liikevoitos­ta, jota sil­lä ei siis ole. 

    Toinen ja minus­ta vakavampi ongel­ma vuokrat­u­lon verot­to­muu­teen liit­tyen on se, että se tekee sil­loin eri pääo­masi­joit­tamisen muodoista eri­ar­voisia. Jos panet pääo­masi kiin­ni tehtaaseen, joka tuot­taa hilav­itkut­timia, mak­sat siitä tulosta pääo­maveroa. Jos raken­nat samal­la rahal­la vuokra-asun­to­ja, saat pääo­mat­u­losi verot­ta. Onko jokin eri­tyi­nen syy suosia jälkim­mäistä edel­liseen verrattuna? 

    Muuten olit siis sitä mieltä, että on oikein, että köy­hien asum­ista vuokral­la verote­taan ja rikkaiden asum­ista omis­tusasun­nois­sa ei verote­ta. Tuli selväksi. 

    En ollut. En käsit­tääk­seni ole ottanut mitään kan­taa siihen, miten ihmis­ten var­al­lisu­us tai tulot vaikut­ta­vat siihen, miten hei­dän asum­is­taan tulisi verot­taa. Tein jopa ehdo­tuk­sen, jol­la mata­lat­u­lois­t­en pääsy omis­tusasumis­es­ta osal­lisek­si helpottuisi.

    Vastaa

    1. Jos panet pääo­masi kiin­ni tehtaaseen, joka tuot­taa hilav­itkut­timia, mak­sat siitä tulosta pääo­maveroa. Jos raken­nat samal­la rahal­la vuokra-asun­to­ja, saat pääo­mat­u­losi verot­ta. Onko jokin eri­tyi­nen syy suosia jälkim­mäistä edel­liseen verrattuna?

      Käytät nyt täs­mälleen sitä argu­ment­tia, jota ekon­o­mistit käut­tävät asun­to­tu­lon veron puoles­ta. Jos panet pääo­masi omaan asun­toosi, et mak­sa veroa, mut­ta jos sijoi­tat ne muuten tuloa tuot­tavasti ja sen sijaan asut vuokral­la, mak­sat veroa.

      Vastaa

  64. Osmo Soin­in­vaara: Tot­ta kai omis­tusasum­is­takin verotyetaan, mut­ta vuokra-asun­toa kos­kee esimerkik­si aivan sama varain­si­ir­tovero kuin omistusasuntoa.

    Lie­nee kuitenkin selvää, että muille vuokrat­tavaa asun­toa ei tarvitse omista henkilöko­htai­sista syistä vai­h­taa lähellekään yhtä tiivi­isti kuin omis­tusasun­toa, jos­sa itse asuu. 

    Vuokra-asu­japer­heeseen syn­tyy lap­si. He muut­ta­vat uuteen paikkaan ja tilalle tulee joku toinen. Kukaan ei mak­sa mis­sään välis­sä varain­si­ir­toveroa. Omis­tusasu­japer­heeseen syn­tyy lap­si. Hei­dän on myytävä asun­ton­sa ja ostet­ta­vat uusi isom­pi tilalle ja siinä sivus­sa siis mak­set­ta­va varainsiirtoveroa.

    Vastaa

  67. Osmo Soin­in­vaara: Käytät nyt täs­mälleen sitä argu­ment­tia, jota ekon­o­mistit käut­tävät asun­to­tu­lon veron puoles­ta. Jos panet pääo­masi omaan asun­toosi, et mak­sa veroa, mut­ta jos sijoi­tat ne muuten tuloa tuot­tavasti ja sen sijaan asut vuokral­la, mak­sat veroa.

    Eli siis kan­natatko nyt kaiken pääo­mat­ulovero­tuk­sen lopet­tamista, vai mikä point­tisi on? Se olisi tosi­aan keino, joka toisi nämä sijoi­tus­muodot tasa-arvoisiksi. 

    Niin tai näin, min­un on vaikea nähdä sitä tulona, että ostan jotain ja sit­ten käytän sitä itse. 

    Minus­ta tämän kohdan selit­tämi­nen on sin­ul­la pahasti vai­heessa. Tois­taisek­si olet toden­nut vain, että asun­to on eri asia kuin tuoli, mut­tet selit­tänyt sitä, mikä se laadulli­nen ero näi­den välil­lä on.

    Vastaa

  68. Osmo Soin­in­vaara: 4) Voi ajatel­la, että asum­i­nen – kuin­ka suures­sa asun­nos­sa hyvän­sä – on asia jota pitääkin tukea verova­paudel­la. Mut­ta sil­loin tietysti pitää tukea yhtäläis­es­ti vuokral­la asum­ista ja pois­taa vuokrat­u­loista mak­set­ta­vat verot, kuten on tehty Belgiassa.
    Kan­natan vai­h­toe­htoa 4)

    En ole ihan vaku­ut­tunut, että tuo on paras vai­h­toe­hto, vaik­ka se tek­isikin pääo­mat­uloveros­ta neu­traalin eri asum­is­muo­to­jen välil­lä, mikä on hyvä asia. Huonona puole­na asun­toi­hin sijoit­tamisen veroko­htelus­ta tehtäisi­in paljon kevyem­pää ver­rat­tuna esim yri­tyk­si­in sijoit­tamiseen, eli siltä osin neu­trali­teetista siir­ryt­täisi­in yhä kauem­mas. Nytkin esim suo­ma­laisen pörssiy­htiöi­den tuo­toista menee veroa 40,4%/43,12% (yhteisövero & osinko­jen pääo­mat­ulovero) kun taas vuokratuo­toista menee vain 30%/34%.

    Mik­si pitäisi suosia juuri asun­tokan­taan sijoit­tamista? Eikö yri­tyspääo­ma tuot­taisi yhteiskun­nalle parem­min pitkäl­lä aikavälil­lä? Tämä vaikut­taisi näin maal­likolle haitallisem­mal­ta vääristymältä kuin omis­tusasumisen suosimi­nen suh­teessa vuokral­la asumiseen.

    Mitäs olisit Osmo mieltä täl­lais­es­ta kom­pro­missiehdo­tuk­ses­ta? Tehdään lasken­nal­lis­es­ta asun­to­tu­losta veronalaista, mut­ta tehdään myös sopi­vas­ta nor­maal­i­tuo­to­s­ta (vaikka­pa 4%) vero­ton­ta sekä asun­to- että vuokrat­u­lon osalta. Neu­trali­teet­ti omis­tus- ja vuokra-asumisen välil­lä saavutet­taisi­in edelleen, vääristymä asun­toi­hin ja yri­tyk­si­in sijoit­tamisen välil­lä jäisi pienem­mäk­si eikä omis­tusasu­jien vero­taak­ka kas­vaisi kovin paljoa.

    Vastaa

  69. Asun­non ost­a­mi­nen edel­lyt­tää var­al­lisu­ut­ta tai sel­l­aisia tulo­ja joil­la pank­ki uskaltaa lainan antaa. Asun­non voi siis ostaa vain varakas tai hyvätuloinen.

    Jos ei ole varakas eivätkä tulot ole kovin suuret, ei voi ostaa asun­toa. Ain­oa vai­h­toe­hto on siis asua vuokralla.

    Jos omis­tusasum­ista tue­taan suh­teessa vuokral­la asumiseen, tarkoit­taa se suo­raan sitä, että varakkaampia tue­taan suh­teessa köyhempiin.

    Onko tässä jotain järkeä? Tukien pitäisi luon­nol­lis­es­ti men­nä tois­in­päin: köy­hät tarvit­se­vat tukia, varakkaat tule­vat toimeen omillaan.

    Nähdäk­seni tämä on eet­ti­nen ongelma.

    Järkev­in­tä olisi, jos vält­tämät­tömyy­dek­si kat­sot­ta­va asum­i­nen mah­dol­lis­tu­isi kaikille ilman, että sil­lä tehdään suuria voit­to­ja. Ne voitot kun tehdään sil­lä, että ihmis­ten on pakko mak­saa, jos ei mak­sa niin kuolee (talvipakkasel­la kylmään ulkona — kärjistäen).

    Taas ker­ran eet­ti­nen ongel­ma: ihmis­ten vält­tämät­tömyy­del­lä ja hädä­nalaisel­la tilanteel­la tehdään voittoja.

    Vastaa

  70. Osmo Soin­in­vaara: Käytät nyt täs­mälleen sitä argu­ment­tia, jota ekon­o­mistit käut­tävät asun­to­tu­lon veron puoles­ta. Jos panet pääo­masi omaan asun­toosi, et mak­sa veroa, mut­ta jos sijoi­tat ne muuten tuloa tuot­tavasti ja sen sijaan asut vuokral­la, mak­sat veroa.

    Jos ekon­o­mistit puolta­vat asun­to­tu­lon verot­tamista niin pitäisikö mielestäsi auton­sa omis­tavia verot­taa auto­tu­losta? Polkupyörä­tu­losta? Hopealusikkat­u­losta? Siis kaikesta omis­ta­mansa mam­mo­nan tuo­mas­ta tulosta?

    Kääytän­nössä kaiken omis­tamisen voi ulkois­taa siir­tymäl­lä vuokraamiseen. Vuokranan­ta­ja mak­saa verot vuokratulosta.

    Vastaa

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Luulen, että olet väärässä. Eläkkeet.

    Tot­ta! Noiden luku­jen taustal­la näyt­tää ole­van Tilas­tokeskuk­sen Tulon­jakoti­las­to 008. Siinä ero X- ja IX-desi­ilin saatu­jen eläkkei­den välil­lä oli n. 4000€, mut­ta lasken­nal­lises­sa vuokrat­u­los­sa vain 1800€, eikä tuo­ta vuokrat­u­loa las­ket­tu saaduk­si tulonsiirroksi.

    Vastaa

  72. Samuli Saarel­ma: Onko se sit­ten rikkaampi, jos­sa autot vuokrataan sen sijaan, että ihmiset aja­vat omil­la autoil­la? Ei minus­ta näitä kumpaakaan ole syytä laskea BKT:hen muul­ta osin kuin se, mitä niis­sä tuote­taan jotain palvelua.

    Asum­is­mah­dol­lisu­us on arvokas palvelu. Eivät ihmiset muuten olisi valmi­ita mak­samaan siitä vuokraa. Sik­si asun­tokan­nan tuot­tamien asum­is­palvelu­jen arvo las­ke­taan BKT:een mukaan riip­pumat­ta siitä, asuuko niis­sä vuokralainen vai omis­ta­ja (jol­loin käytetään arvoitua lasken­nal­lista vuokraa).

    Peri­aat­teessa kestäville kulu­tus­tavaroille kuten autoille, pesukoneille jne. voisi laskea myös lasken­nal­lisen vuokran BKT:ä varten, mut­ta se olisi paljon vaikeam­paa ja vaiku­tus olisi pienem­pi kuin asun­to­jen tapauksessa.

    Vero­tuk­sen kannal­ta useimpi­en kestävien kulu­tus­tavaroiden verot­ta­mi­nen olisi hyvin han­kalaa ja vero­tuot­to hyvin pieni, joten se ei kan­na­ta. Auto­jen lasken­nal­lista vuokraa voisi ehkä teo­ri­as­sa verot­taa, mut­ta se jäisi paljon pienem­mäk­si kuin asun­to­tu­lo­jen vero (eri­toten kun esim ajoneu­voveron ym. voisi vähentää). 

    Samuli Saarel­ma: Ei fir­ma asu vuokral­la, mut­ta mak­saa vuokraa käyt­tämästään tilas­ta. Ihan niin kuin vuokra-asujakin.

    Liiketilo­jen vuokraami­nen voidaan ihan hyvin käsitel­lä eri lail­la kuin asuin­tilo­jen vuokraami­nen (kuten nykyäänkin Suomes­sa on esim AVL:n kannal­ta). Voi siis esim olla, että liiketi­lan vuokrat­u­lo olisi kuitenkin veronalaista (mut­ta myös vähen­nyskelpoista), jos se kat­so­taan kätevämmäksi.

    Samuli Saarel­ma: Jos vuokra­meno ei ole vero­ton­ta, niin sit­ten tämä tarkoit­taa sitä, että fir­ma, joka toimii vuokratilois­sa, joutuu mak­samaan veroa voitos­ta, jota sil­lä ei vält­tämät­tä edes ole. Jos fir­man muut toim­intaku­lut + vuokrat ovat yli sen liike­vai­h­don, niin se joutuu mak­samaan veroa liikevoitos­ta, jota sil­lä ei siis ole.

    Tämä ei ole mikään iso ongel­ma, jos vuokrat­u­lo­jen saa­ja ei sit­ten mak­sa niistä veroa. Ei yri­tyk­sen kir­jan­pitoon las­ke­tul­la liikevoitol­la tarvitse olla tekemistä sen kanssa, mikä on hyvä veropohja.

    Samuli Saarel­ma: En käsit­tääk­seni ole ottanut mitään kan­taa siihen, miten ihmis­ten var­al­lisu­us tai tulot vaikut­ta­vat siihen, miten hei­dän asum­is­taan tulisi verot­taa. Tein jopa ehdo­tuk­sen, jol­la mata­lat­u­lois­t­en pääsy omis­tusasumis­es­ta osal­lisek­si helpottuisi.

    Käytän­nössä omis­tusasum­i­nen tulee ole­maan yleisem­pää suurem­pit­u­loisil­la ja vuokra-asum­i­nen pienem­pit­u­loisil­la. Mikä tahansa omis­tusasumisen veroe­tu toimii näin tulon­tasaus­tavoitet­ta vas­taan. Vaikkei se olisikaan sin­un päämääräsi, se on kuitenkin (läh­es) väistämät­tä seu­raus omis­tusasum­ista suo­si­vas­ta verotuksesta.

    Vastaa

  73. arkkite­hti: Tuo ei liity asi­aan mitenkään.

    Amatöörin tekemässä kor­jauk­ses­sa vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on se menetet­ty työ, jon­ka amatööri olisi voin­ut tehdä omas­sa amma­tis­saan. Tai vai­h­toe­htois­es­ti se menetet­ty vapaa-aika, mikä on ammat­ti­laisen ja amatöörin työhön käyt­tämän ajan ero.

    Jos puhutaan pienistä kor­jauk­sista, niin amatööri pesee ammat­ti­laisen men­nen tullen, kos­ka on koton­aan, eikä joudu men­emään paikas­ta toiseen. Eli mit­tar­il­la “menetet­ty vapaa-aika” suures­sa osas­sa tapauk­sia amatööri pesee ammat­ti­laisen, vaik­ka käyt­täisikin itse työhön vähän enem­män aikaa.

    Vastaa

  74. Ossi Sare­so­ja: Asum­is­mah­dol­lisu­us on arvokas palvelu. Eivät ihmiset muuten olisi valmi­ita mak­samaan siitä vuokraa. Sik­si asun­tokan­nan tuot­tamien asum­is­palvelu­jen arvo las­ke­taan BKT:een mukaan riip­pumat­ta siitä, asuuko niis­sä vuokralainen vai omis­ta­ja (jol­loin käytetään arvoitua lasken­nal­lista vuokraa).

    Peri­aat­teessa kestäville kulu­tus­tavaroille kuten autoille, pesukoneille jne. voisi laskea myös lasken­nal­lisen vuokran BKT:ä varten, mut­ta se olisi paljon vaikeam­paa ja vaiku­tus olisi pienem­pi kuin asun­to­jen tapauksessa.

    Keksin vielä pari uut­ta verotuskohdetta.

    Kesämökki­t­ulovero. Omis­ta­ja ei nykyään mak­sa nautin­nas­taan omas­sa mökissä veroa, vuokramökin vuokranan­ta­ja maksaa.

    Ja puoliso­tulovero. Joutu­uhan monis­sa mais­sa, Suomes­sakin pros­ti­tuoidut mak­samaan verot tulois­taan. Mik­sei siis puoli­son ole­mas­sa oloa voi vas­taavasti verot­taa. Ja sinkuille kaksinker­tainen nautin­tavero vapaista suhteista.

    Koti­taloustyövero. Jos ostat siivouk­sen, las­ten hoidon, nikkaroin­nin, ruoan laiton, kau­pas­sa käyn­nin tai puu­tarhan­hoidon ostopalvelu­na, niin val­tio kerää pait­si mah­ta­vat ALV-tulot niin palvelun myyjä mak­saa verot. Koti­taloustyötä tehdään Suomes­sa ainakin keskimäärin tun­ti per päivä per koti­talous, jol­loin kansan­taloudessa syn­tyy noin mil­jar­di tun­tia vuodessa. Á 40 euroa/tunti niin verotet­tavaa koti­taloustyötä on 40 mil­jar­dia vuodessa. Siitä ensin­nä ALVia mak­su­un 8 mil­jar­dia ja sit­ten lopus­ta arvioverot­ta­mal­la 25% eli toinen 8 mil­jar­dia. Ehdotan, että jokaiseen pos­tiluukku­un lähetetään koti­taloustyöveron mak­su­lap­pu­ja 3000 euroa/henkilö niin saadaan tuo 16 mil­jar­dia kasaan, joka vuosi!

    Enpä muuten tien­nyt sitäkään, että kansan­talouden tilin­pidos­sa asun­to­tu­lon määrä kas­vaa kun korko­ta­so las­kee. 2009 asun­to­tu­lo kaksinker­tais­tui tästä syystä. 

    Mitä enem­män tätä pyörit­tää niin sitä älyt­tömämpi on aja­tus asun­to­tu­lon verot­tamis­es­ta ja sen sisäl­lyt­tämis­es­tä BKT-laskelmi­in. Jälkim­mäiseen se on halut­tu var­maankin sik­si, että BKT näyt­täisi pul­leam­mal­ta ja poli­itikko­jen toim­inta onnistuneemmalta.

    Vastaa

  75. Ossi Sare­so­ja: Vero­tuk­sen kannal­ta useimpi­en kestävien kulu­tus­tavaroiden verot­ta­mi­nen olisi hyvin han­kalaa ja vero­tuot­to hyvin pieni, joten se ei kannata. 

    Tuo on vain käytän­nön ongel­ma. Mitä jos vero­tus olisi help­poa, niin pitäisikö se toteut­taa? San­o­taan vaik­ka, että aina, kun joku ostaa tuolin IKEAs­ta, niin siitä menee tieto verovi­ras­toon ja sen jäl­keen val­tio automaat­tis­es­ti pidät­tää tuo­liv­eroa kyseiseltä henkilöltä siihen asti kunnes hän todis­te­tusti on luop­unut tuolin omis­tuk­ses­ta. Olete­taan, että tämä olisi teknis­es­ti help­poa (san­o­taan vaik­ka, että kaikki­in huonekalui­hin pan­naan tule­vaisu­udessa joku siru, joka koko ajan rek­isteröi sitä sun tätä, esim. oman oleamssaolon­sa). Olisiko täl­lainen vero­tus siis moraalis­es­ti ok? 

    Huo­maa, että kyseis­es­tä tuolista olisi osto­hetkel­lä mak­set­tu ihan samal­la tavoin ALV kuin ker­taku­lu­tushyödyk­keestä (ihan niin kuin talon rak­en­tamis­es­ta on mak­set­tu verot sil­loin, kun se raken­netaan). Tuolin arvo sen osta­jalle ei enää olisikaan sama kuin myyn­ti­hinnal­taan vas­taa­van ker­taku­lu­tus­tuot­teen tai palvelun, kos­ka kestävästä tuot­teesta pitäisi mak­saa veroa niin kauan, kun sitä käytetään. 

    Ja mitä tämä tekee ympäristön kulu­tuk­selle? Kesto­hyödykkei­den omis­tamisen verot­ta­mi­nen tarkoit­taa sitä, että suosi­taan sitä, että ihmiset muut­ta­vat kulu­tuk­sen­sa ker­taku­lu­tuk­sek­si. Sen sijaan, että han­ki­taan kalli­im­mat, mut­ta kestäväm­mät posli­ini­as­ti­at, han­ki­taankin paper­i­lau­ta­sia, kos­ka ne ovat ker­taku­lu­tus­tavaraa, eikä siten niiden use­aan ker­taan käyt­tämis­es­tä kuu­lu verot­taa. Asun­nois­sa tämä tarkoit­taa sitä, että rak­en­tamisen laat­ua huonon­netaan niin, että asun­not ajan myötä hajoa­vat käsi­in. Tämä on kan­nat­tavaa sik­si, että kos­ka täl­lais­ten asun­to­jen hin­ta luonol­lis­es­ti ajan myötä las­kee paljon nopeam­min kuin hyvin tehty­jen ja hyvin kun­nos­s­api­det­ty­jen asun­to­jen, niistä ei sit­ten joudu mak­samaan sitä asun­to­tuloveroa. Asun­to­tulovero ohjaisi siis siihen, että raken­net­taisi­in “ker­takäyt­tö­talo­ja” hyvien pitkään kestävien talo­jen sijaan.

    Vastaa

  76. arkkite­hti: Kansan­taloudel­lis­es­ti amatöörin tekemä kor­jaus on kalli­impi kuin amat­ti­laisen, ei halvempi.

    Muu­ta­maakin kohdet­ta remon­toi­neena ja raken­nut­ta­neena rohke­nen olla kovasti eri mieltä. Laatu ja urakoin­ti eivät pääsään­töis­es­ti kuu­lu samaan lauseeseen kun rak­en­tamis­es­ta tai remon­toimis­es­ta on kyse.

    Vastaa

  77. arkkite­hti: Tuo ei liity asi­aan mitenkään.

    Amatöörin tekemässä kor­jauk­ses­sa vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on se menetet­ty työ, jon­ka amatööri olisi voin­ut tehdä omas­sa amma­tis­saan. Tai vai­h­toe­htois­es­ti se menetet­ty vapaa-aika, mikä on ammat­ti­laisen ja amatöörin työhön käyt­tämän ajan ero.

    Ei kai aina. Jos Pert­ti, amatööri päät­tää jäädä vapaalle ja tehdä remon­tin tarvi­taan hänen nor­mi­työhön­sä tek­i­jä. Tek­i­jä saa palkkaa ja yksi lisähenkilö työl­listyy. Ja remont­ti tulee tehtyä laadukkaasti joka on taas kansan­taloudelli­nen etu.

    Vastaa

  78. Sepi: Asun­to: Oston yhtey­dessä 2 tai 4% varain­si­ir­toveroa (jon­ka pois­tamista ehdotan). Kiin­teistövero kohdis­tuu pääasi­as­sa maapo­h­jaan, ei itse asun­toon. (ts. kiin­teistöveroa mak­se­taan läh­es sama määrä riip­pumat­ta siitä onko ton­til­la leikkimök­ki vai miljoo­nan euron talo. Se ei siis juurikaan kohdis­tu asun­toon ja siinä asumiseen, vaan maa­han ja sen omistamiseen.)

    Taitaa­pa uusis­sa asun­nois­sa olla kovastikin arvon­lisävero mukana, en ole ainakaan kuul­lut että rak­en­t­a­mi­nen olisi verotonta.

    Vastaa

  79. Onko poli­it­ti­nen asumisen ohjaus onnis­tunut koskaan mis­sään? Suomes­sa se on ainakin sar­ja epäon­nis­tu­misia, jot­ka asukas on lop­ul­ta maksanut.

    Vastaa

  80. Ismo:

    Onko tässä jotain järkeä? Tukien pitäisi luon­nol­lis­es­ti men­nä tois­in­päin: köy­hät tarvit­se­vat tukia, varakkaat tule­vat toimeen omillaan.

    Itse peri­aat­teesta olen samaa mieltä, mut­ta suo­ma­lainen yhteiskun­ta on itse asi­as­sa aika pitkälti raken­net­tu niin, että keskilu­ok­ka mak­saa raskaasti vero­ja kus­tan­ta­ak­seen itselleen annetut tulon­si­ir­rot. Sik­si keskilu­okan muil­la veroil­laan kus­tan­ta­ma tuki kaikille keskilu­okkaisille asun­non­o­mis­ta­jille on itse asi­as­sa ihan loogi­nen osa tätä pakettia.

    Vastaa

  81. Jukkis: Itse peri­aat­teesta olen samaa mieltä, mut­ta suo­ma­lainen yhteiskun­ta on itse asi­as­sa aika pitkälti raken­net­tu niin, että keskilu­ok­ka mak­saa raskaasti vero­ja kus­tan­ta­ak­seen itselleen annetut tulon­si­ir­rot. Sik­si keskilu­okan muil­la veroil­laan kus­tan­ta­ma tuki kaikille keskilu­okkaisille asun­non­o­mis­ta­jille on itse asi­as­sa ihan loogi­nen osa tätä pakettia.

    Eli on hyvästä pitää selvä ero köy­hien ja varakkaiden välil­lä siten, että varakkaat asu­vat halvem­min ja köy­hät kalli­im­min? Köy­hän kalli­impi asum­i­nen myös siis estää var­al­lisu­u­den karttumisen.

    Oikeu­den­mukaista se ei ole. Ja loogi­nen jatko tästä on kaik­ki muu köy­hien kur­jis­t­a­mi­nen, joka johtaa loogis­es­ti orjuuteen.

    Ihan silleen tosis­saan kantsii miet­tiä onko se
    A) Hyvä juttu
    B) Oikeudenmukaista
    C) Hyväksytkö jär­jestelmän joka toimii tämän logi­ikan pohjalta

    Voit sanoa, ettet ole sitä mieltä. Jut­tu ei ole hyvä. Mut­ta kun se nyt vaan on niin ja hyödyt siitä itse niin eipä sitä kan­na­ta muut­taakaan. Sitä kut­su­taan kaksinaismoralismiksi.

    Vastaa

  82. Samuli Saarel­ma: Mitä jos vero­tus olisi help­poa, niin pitäisikö se toteuttaa?

    Ideaal­isti minus­ta pääo­mat­u­lo­ja ei pitäisi verot­taa (tai real­is­tisem­min pitäisi olla jokin peri­aat­teesa ekvi­va­lent­ti sys­tee­mi, kuten nor­maal­i­tuo­ton verot­to­muus tai säästämisen/investoimisen vähennyskelpoisuus).

    Jos pääo­mat­u­lo­ja kuitenkin verote­taan eikä käytän­nön ongelmia olisi, voisi teo­ri­as­sa olla hiukan parem­pi verot­taa myös noi­ta mainit­semi­asi esineitäkin (jol­loin vero­pros­ent­ti voisi olla hiukan pienem­pi). Käytän­nössä vaiku­tus olisi melko pieni. Asun­toon on sidot­tuna paljon suurem­pi osa ihmis­ten var­al­lisu­ud­es­ta kuin kestävi­in kulu­tus­tavaroi­hin ja verotet­tu­jen euro­jen määrä jäisi pieneksi.

    Samuli Saarel­ma: Sen sijaan, että han­ki­taan kalli­im­mat, mut­ta kestäväm­mät posli­ini­as­ti­at, han­ki­taankin paper­i­lau­ta­sia, kos­ka ne ovat ker­taku­lu­tus­tavaraa, eikä siten niiden use­aan ker­taan käyt­tämis­es­tä kuu­lu verottaa.

    Tässä liioit­telet todel­la paljon. Jos olete­taan, että posli­ini­lau­ta­nen mak­saa 10€ ja ker­takäyt­tölau­ta­nen 0,05€ (netistä kaivet­tu­ja vähän alaspäin pyöris­tet­tyjä hin­to­ja), posli­ini­lau­ta­nen mak­saa itsen­sä takaisin alle vuodessa, vaik­ka siitä jou­tu­isi mak­samaan pääo­mat­uloveroa (olet­taen verotet­tavak­si tuo­tok­si vaik­ka 5%, jol­loin 10€:n lau­tases­ta verotet­ta­va tulo olisi 0,50€ vuodessa).

    Samuli Saarel­ma: Asun­nois­sa tämä tarkoit­taa sitä, että rak­en­tamisen laat­ua huonon­netaan niin, että asun­not ajan myötä hajoa­vat käsi­in. Tämä on kan­nat­tavaa sik­si, että kos­ka täl­lais­ten asun­to­jen hin­ta luonol­lis­es­ti ajan myötä las­kee paljon nopeam­min kuin hyvin tehty­jen ja hyvin kun­nos­s­api­det­ty­jen asun­to­jen, niistä ei sit­ten joudu mak­samaan sitä asuntotuloveroa.

    Liioit­telet tässäkin. Eiväthän vuokra-asun­notkaan ole “ker­takäyt­töisiä”, vaik­ka niihin pääo­mat­ulovero puree jo täl­lä het­kel­lä. Var­maankin asun­tokan­taan sijoitet­taisi­in taval­la tai toisel­la jonkin ver­ran vähem­män, mut­ta yri­tyspääo­maan taas enem­män (ainakin vero­pros­ent­tia myös las­ket­taisi­in kus­tan­nus­neu­trali­teetin edel­lyt­tämän määrän). Nykyi­nen vero­tus ajaa yhteiskun­taa inve­toimaan enem­män asun­toi­hin kuin neu­traali vero­tus tek­isi, mikä on haitalli­nen vääristymä.

    Vastaa

  83. Ossi Sare­so­ja: Huonona puole­na asun­toi­hin sijoit­tamisen veroko­htelus­ta tehtäisi­in paljon kevyem­pää ver­rat­tuna esim yri­tyk­si­in sijoit­tamiseen, eli siltä osin neu­trali­teetista siir­ryt­täisi­in yhä kauem­mas. Nytkin esim suo­ma­laisen pörssiy­htiöi­den tuo­toista menee veroa 40,4%/43,12% (yhteisövero & osinko­jen pääo­mat­ulovero) kun taas vuokratuo­toista menee vain 30%/34%.

    Mik­si pitäisi suosia juuri asun­tokan­taan sijoit­tamista? Eikö yri­tyspääo­ma tuot­taisi yhteiskun­nalle parem­min pitkäl­lä aikavälillä? 

    Asun­to­ja ei voi rak­en­taa lop­ut­tomasti, kos­ka ei ole asukkai­ta. Liikaa ei siten voi sijoit­taa ja joka tapauk­ses­sa aina jonkun rahat asun­nois­sa ovat kiinni.

    Vai­h­toe­hto asun­tosi­joit­tamiselle ei ole suo­ma­lainen pörssi. Itse läh­estyn eläkeikää ja tien­aan enem­män kuin kulu­tan. Ylimääräisen rahan sijoi­tan hajautet­tui­hin ulko­maisi­in rahas­toi­hin ja ETF:iin. Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten tuot­to riip­puu liiak­si pienen itäeu­roop­palaisen maan taloudesta.

    Vastaa

  84. Samuli Saarel­ma: Tuo on vain käytän­nön ongel­ma. Mitä jos vero­tus olisi help­poa, niin pitäisikö se toteuttaa?

    Var­maankin, kos­ka yleis­es­ti ottaen on parem­pi, että veropo­h­ja on laa­ja ja verokan­nat matalia.

    Kan­nat­taisin täl­laista uud­is­tus­ta, mikäli kaik­ki vero­tu­lot laitet­taisi­in suo­raan muiden vero­jen alen­tamiseen. Mielestäni olisi parem­pi että asioiden tekemistä verote­taan mah­dol­lisim­man vähän ja täl­lainen uusi tapa kerätä vero­ja tietenkin mah­dol­lis­taisi tulovero­jen laskemisen.

    Vastaa

  85. Ismo: Eli on hyvästä pitää selvä ero köy­hien ja varakkaiden välil­lä siten, että varakkaat asu­vat halvem­min ja köy­hät kalli­im­min? Köy­hän kalli­impi asum­i­nen myös siis estää var­al­lisu­u­den karttumisen.

    Oikeu­den­mukaista se ei ole. Ja loogi­nen jatko tästä on kaik­ki muu köy­hien kur­jis­t­a­mi­nen, joka johtaa loogis­es­ti orjuuteen.

    Ihan silleen tosis­saan kantsii miet­tiä onko se
    A) Hyvä juttu
    B) Oikeudenmukaista
    C) Hyväksytkö jär­jestelmän joka toimii tämän logi­ikan pohjalta

    Voit sanoa, ettet ole sitä mieltä. Jut­tu ei ole hyvä. Mut­ta kun se nyt vaan on niin ja hyödyt siitä itse niin eipä sitä kan­na­ta muut­taakaan. Sitä kut­su­taan kaksinaismoralismiksi.

    Kiitok­sia ole­tuk­sista, jot­ka eivät itse asi­as­sa meikäläisen kohdal­la pidä paikkaansa, kos­ka asun ihan kiltisti vuokral­la ja olen siten net­to­häviäjä tässä jär­jestelmässä. Tarkoi­tus oli vaan tode­ta, että Suo­mi on niin omi­tu­inen yhteiskun­ta, että keskilu­okan veroil­laan kus­tan­ta­ma veroe­tu keskilu­okalle on ihan stan­dard oper­at­ing pro­ce­dure meil­lä, kos­ka rahat halu­taan jostain syys­tä kier­rät­tää keskuskeit­tiön kautta.

    Omat ongel­mani jär­jestelmän kanssa ovat itse asi­as­sa tässä: kun rahat kerätään niin tehokkaasti keskuskeit­tiöön ja siel­lä sisäl­lä sit­ten jael­laan eri­laisia veroe­tu­ja / mak­sunalen­nuk­sia / palvelui­ta niin asioiden todel­li­nen hin­ta hämär­tyy ja sen seu­rauk­se­na kauhis­tel­laan, kun briteis­sä joutuu mak­samaan lapsen päivähoitopaikas­ta niin paljon, vaik­ka itse mak­saa siitä ihan ver­ran­nol­lisia sum­mia “piilos­sa”.

    Sum­ma sum­marum: Ehdot­tomasti kan­nat­taisi lopet­taa omis­tusasumisen suosimi­nen nyky­i­sis­sä määrin, mut­ta en suo­ral­ta kädeltä yhtään osaa sanoa, että miten sen kään­nök­sen saisi aikaisek­si ilman kap­inaa niin nyky­is­ten asun­tove­lal­lis­ten joukos­sa kuin myös nyky­is­ten asun­to­ja omis­tavien joukos­sa, kos­ka hei­dän kaik­ki säästöt ovat kiin­ni seinis­sä, jot­ka ovatkin yhtäkkiä vähem­män arvokkaita.

    Vastaa

  86. QTC: Asun­to­ja ei voi rak­en­taa lop­ut­tomasti, kos­ka ei ole asukkai­ta. Liikaa ei siten voi sijoit­taa ja joka tapauk­ses­sa aina jonkun rahat asun­nois­sa ovat kiinni.

    Asun­toi­hin voi ehdot­tomasti sijoit­taa liikaa ainakin siinä mielessä, että jonkin vai­h­toe­htoinen sijoi­tus olisi ollut yhteiskun­nan kannal­ta parem­pi. Se, että asun­toi­hin sijoite­taan enem­män, ei vält­tämät­tä tarkoi­ta enem­män asun­to­ja, vaan se voi tarkoit­taa myös isom­pia (tai muul­la taval­la “hulp­peampia”) asuntoja.

    QTC: Vai­h­toe­hto asun­tosi­joit­tamiselle ei ole suo­ma­lainen pörssi. Itse läh­estyn eläkeikää ja tien­aan enem­män kuin kulu­tan. Ylimääräisen rahan sijoi­tan hajautet­tui­hin ulko­maisi­in rahas­toi­hin ja ETF:iin. Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten tuot­to riip­puu liiak­si pienen itäeu­roop­palaisen maan taloudesta.

    Vai­h­toe­hto­ja voi olla niin suo­ma­laiset kuin ulko­maisetkin, niin pörssi­in lis­tau­tuneet kuin lis­tau­tu­mat­tomatkin yri­tyk­set sekä niin osak­keet kuin velka­kir­jatkin. Olen­naista on vero­tuk­sen neu­trali­teet­ti eri sijoi­tus­muo­to­jen ja ‑kohtei­den välil­lä (ellei löy­dy eri­ty­istä syytä ohja­ta markki­noi­ta johonkin suuntaan).

    Vastaa

  87. Ossi Sare­so­ja: Tässä liioit­telet todel­la paljon.

    Siis kyse on tietenkin mar­gin­aal­i­ta­pauk­sen tarkastelus­ta. Esimerkin oli vain tarkoi­tus havain­nol­lis­taa. Point­ti on se, että jos itse omis­tamien kesto­hyödykkei­den käyt­töä verote­taan, niin tämä siirtää kulu­tus­ta ker­taku­lu­tuk­seen. Se ei tietenkään tarkoi­ta, että kulu­tus kaikessa siltikään siir­ty­isi pois kesto­hyödykkeistä, mut­ta joka tapauk­ses­sa tämä on yleistyisi.

    Vastaa

  88. Jukkis: Kiitok­sia ole­tuk­sista, jot­ka eivät itse asi­as­sa meikäläisen kohdal­la pidä paikkaansa

    Sori, se “näin nyt vaan on” kom­ment­ti vaan nyppi.

    Vuo­date­taan nyt hie­man yleisem­min kun alku­un on päästy…

    —

    Mikään yhteiskun­nalli­nen sään­tö ei ole ole­mas­sa hamaan ikuisu­u­teen ihan vain sen takia, että se on sel­l­ainen nyt. Poli­ti­ikka­han on kom­pro­missien tekemistä eri­lais­ten näke­mys­ten välil­lä, ja Suomel­la on hyvin varaa eet­tis­es­ti kestävi­in päätök­si­in. Jos yhteiskun­ta on jos­sain asi­as­sa eet­tis­es­ti kestämät­tömäl­lä poh­jal­la, se pitää tun­nistaa ja tun­nus­taa, vas­ta sen jäl­keen voidaan pohtia muutoksia.

    Ei vaan pidä jäädä makaa­maan maa­han “kun tähän nyt on kaaduttu”.

    —

    Suomes­ta puut­tuu keskustelu eti­ikas­ta. Onko Suomes­sa yhdessäkään yliopis­tossa edes ole­mas­sa eti­ikan pro­fes­su­uria? Eti­ik­ka kuu­luu filosofi­an alaan ja käytän­nön eti­ik­ka pyrkii vas­taa­maan ihan yhteiskun­nal­lis­ten kysymys­ten ja ratkaisu­jen ongelmi­in. Esimerkkinä vaik­ka Chris­t­ian Munthe, joka (käytön­nön filosofi­an pro­fes­sori, Göte­bor­gin yliopis­to) Ruot­sis­sa ottaa kan­taa yhteiskun­nal­lisi­in asioi­hin eti­ikan näkökulmasta.

    Suomes­sa kaik­ki kään­tyy aina rahaan (ja siihen kuin­ka sitä ei ole). Tehokku­u­teen. Työ­tun­tei­hin (joil­la ei edes voi mita­ta asiantun­ti­jatyötä). Vien­ti­in. Met­sän­hoitoon. Lapi­on var­teen. Ihan kuin Suo­mi olisi köy­hä maa joka elää alkutuotannosta.

    —

    Suo­mi on jälki­te­olli­nen yhteiskun­ta. Suur­in­ta lisäar­voa tuote­taan aineet­tomasti. Keksin­nöil­lä, paten­teil­la, tek­i­jänoikeuk­sil­la, mallisuo­jal­la, desig­nil­la, suun­nit­telul­la. Suur­in­ta lisäar­voa tuot­taa hyvin pieni vähem­mistö jon­ka päässä muhii uusia ajatuk­sia. Jonkin ver­ran suurem­pi joukko sit­ten osal­lis­tuu näi­den aja­tusten jalostamiseen. Taas suurem­pi joukko toteut­taa käytän­nössä, kood­i­na tai koneena.

    Suomel­la olisi eväät sivistys­val­tiok­si. Nyt pitää vaan jät­tää se lapi­on var­si ja tart­tua kynään.

    Matkan var­rel­la joudu­taan var­masti tekemään kipeitäkin päätök­siä. Joskus joudu­taan luop­umaan saavute­tus­ta edus­ta. Kun asioi­ta mietitään laa­jem­min, osoite­taan eet­tiset ongel­mat ja perustel­laan muu­tok­set eet­tis­es­ti kestäväl­lä taval­la, suurin osa suo­ma­lai­sista hyväksyy muu­tok­set. Sil­loinkin kun oma­l­la kohdal­la kir­paisee. Suurin osa ihmi­sistä halu­aa oikeudenmukaisuutta.

    Var­masti on myös niitä, joil­la oma napa on kaik­ki mitä nähdään. Kovasti san­o­taan, ettei voi luop­ua. Uhataan lähteä pois Suomes­ta, viedä rahat muualle, kieltäy­dytään osal­lis­tu­mas­ta oikeu­den­mukaiseen taakan­jakoon. Mut­ta luotan vakaasti siihen, että vain muu­ta­ma lop­ul­ta läh­tee. Espan­jaan. Tai Ruot­si­in. Tai Mona­coon. Tai Yhdsy­val­toi­hin. Ties vaik­ka Venäjälle. Varakkaista ja rikkaistakin merkit­tävä osa on ihmisiä ja uskoo oikeudenmukaisuuteen.

    Suomel­la on varaa oikeu­den­mukaisu­u­teen, sil­loinkin jos se tarkoit­taa muu­ta­man rikkaan kovasti parkuen ja suur­ta ään­tä pitäen tapah­tu­vaa poismuuttoa.

    —

    Eli jos meil­lä on ongel­ma, ei aloite­ta luovut­ta­mal­la kun se on aina ollut niin. Eikä aloite­ta laske­mal­la euro­ja ja sent­te­jä. Vaan mietitään miten asian pitäisi olla jot­ta se nou­dat­taisi oikeu­den­mukaisu­u­den peri­aatet­ta. Kysytään eti­ikan tutk­i­joil­ta näke­myk­siä. Ja vas­ta kun saavute­taan ymmär­rys ongel­man luon­teesta ja tavoista kor­ja­ta se, las­ke­taan mitä se eurois­sa tekee. Kysytään ekonomeil­ta ja kansan­talousti­eteil­i­jöiltä toteu­tus­vai­h­toe­hto­ja. Sil­loin selvitetään mitä mak­saa, miten hin­ta jakau­tuu, mil­lä se voidaan kustantaa.

    Ja jos lop­ul­ta vaivu­taan suo­hon kuokan var­res­ta kiin­ni pitäen, niin ainakin on pohdit­tu mil­laisen Suomen halu­amme. Ehkä seu­raa­va sukupolvi pääsee pidem­mälle toteutuksessa.

    —

    Niin, niistä asunnoista…

    Per­hekoot ovat pienen­tyneet. Suurem­pi­en asun­to­jen tarve pienen­tynyt. Mut­ta sen pitäisi kai näkyä enem­män kak­sioiden ja kolmioiden tarpeen kasvus­sa, sitä suurem­pi­en tarpeen vähen­e­misessä. Yksiö on lähtöko­htais­es­ti sinkun asun­to, ja suurim­malle osalle väli­aikainen. Kak­sio voi hyvin olla pysyvä ratkaisu mon­elle, sil­lä onnis­tuneel­la poh­jal­la hyvä kak­sio toimii pienelle perheellekin.

    En siis näe järkevänä kaupun­gin kehi­tyk­sen kannal­ta rak­en­taa min­nekään suur­ta yksiökeskit­tymää. Jopa Otaon­nela tarvit­see kak­sion­sa sekaan.

    Mut­ta jotain on tehtävä jär­jet­tömäk­si nous­seille asumiskus­tan­nuk­sille. Hekalle kymme­nen tuhat­ta asun­toa vuodessa seu­raa­vat 15 vuot­ta vaik­ka. Kaupungilla on val­ta päät­tää täl­lais­es­ta. Poli­it­tista tah­toa ei vaan tai­da riit­tää 🙁 Ja tuo tahti saat­taisi olla “haas­ta­va” rak­en­tamisen kannaltakin.

    Vastaa

  89. Ismo: Sori, se “näin nyt vaan on” kom­ment­ti vaan nyppi.

    Eipä mitään, luin sen edel­lisen vies­ti­ni ja siitä ei ehkä ihan välit­tynyt, että en ole oikeas­t­aan kovinkaan tyy­tyväi­nen nykyti­lanteeseen, näen vaan sen muut­tamisen han­kalana, kos­ka Suomes­sa on niin tyyp­il­listä, että keskilu­okkaiset ihmiset rahoit­ta­vat vero­tu­loil­la palvelui­ta ja veroe­tu­ja ensisi­jais­es­ti itselleen. No harm no foul ja samaa mieltä asumiskus­tan­nusten pienen­tämisen tarpeesta.

    Pelkään vaan, että aliarvioit sen miten voimakas vastareak­tio keskilu­okalta, ei rikkail­ta, tulisi, jos asun­to­jen hin­ta painet­taisi­in lasku­un pääkaupunkiseudul­lakin. Se on se, minkä asumisen hin­nan laskem­i­nen vaatisi, mut­ta mitä kukaan päät­tävässä ase­mas­sa ole­va ei näytä tosis­saan edes halu­a­van tämän saman reak­tion pelos­sa. Jonkun rikkaan nuri­nat näky­i­sivät korkein­taan kokoomus­lais­ten äänisaali­is­sa, mut­ta keskilu­okan mie­le­nil­maus näky­isi kaikkien val­ta­puoluei­den poteissa.

    Vastaa

  90. Samuli Saarel­ma: Siis kyse on tietenkin mar­gin­aal­i­ta­pauk­sen tarkastelus­ta. Esimerkin oli vain tarkoi­tus havain­nol­lis­taa. Point­ti on se, että jos itse omis­tamien kesto­hyödykkei­den käyt­töä verote­taan, niin tämä siirtää kulu­tus­ta ker­taku­lu­tuk­seen. Se ei tietenkään tarkoi­ta, että kulu­tus kaikessa siltikään siir­ty­isi pois kesto­hyödykkeistä, mut­ta joka tapauk­ses­sa tämä on yleistyisi.

    Uskoak­seni silti:

    a) Mainit­se­masi efek­ti olisi mität­tömän pieni.
    b) Nykyi­nen pääo­mat­u­lo vero aiheut­taa myös vähän saman­ta­paista vääristymää eli esim ali-investoin­tia tehtaisi­in ym.
    c) Jos täl­lainen veropo­h­jan laa­jen­nos tehtäisi­in (staat­tises­sa ana­ly­y­sis­sä) kus­tan­nus­neu­traal­isti, eli pääo­mat­ulovero­pros­ent­tia alen­net­taisi­in vas­taavasti, olisi se net­tona hyvä asia. Jotkin vääristymät kas­vaisi­vat mainit­se­maasi tapaan ja jotkin vääristymät taas pieneni­sivät, mut­ta jälkim­mäi­nen efek­ti olisi suurempi.

    Vastaa

    1. Asun­to on koti­talouk­sien pääom­ahyödyk­keenä avian ylivoimainen ver­rat­tuna kestoku­lu­tushyödykkeisi­in. Aiem­min auton omis­tamis­takin kyl­lä verotet­ti­in omaisu­usveron muodossa.

      Vastaa

  91. Ismo: Suomel­la olisi eväät sivistys­val­tiok­si. Nyt pitää vaan jät­tää se lapi­on var­si ja tart­tua kynään.

    Ensin­näkin, mitä me teemme niille, joil­la ei kynä pysy kädessä? 

    Toisek­si, tuol­lainen päätös tehti­in jo kyl­lä 90-luvul­la, jol­loin jatko-opin­to­jen koulu­tus­määriä nos­tet­ti­in rajusti. Meil­lä on täl­lä het­kel­lä mah­dol­lisu­us koulut­taa melkein ikälu­ok­ka yliopis­to/AMK-tasois­es­ti. Kyl­lä mei­dän täy­tyy huomioi­da sekin, ettei väestön koulu­tus­ta pysty määrään­sä enem­pää nostaa. 

    AMK- ja yliopis­to­tutk­in­to­ja suorite­taan nopeasti las­ket­tuna vuodessa noin 50 000 kpl kun ikälu­okan koko on noin 60 000 kpl (kor­jatkaa jos meni väärin). Jos jokainen luk­isi vain yhden tutkin­non noin 80% väestä kävisi korkeakoulun. 

    Panos­taisinkin täl­lä het­kel­lä enem­män ammat­tik­oulu­tuk­seen kuin jatko-opin­toi­hin, vaik­ka suun­taisin kyl­lä sin­nekin lisää rahaa (bud­jetin sisäisil­lä siirroilla).

    Vastaa

    1. Ajoneu­vovero on auton omis­tamisen verottamista.

      Näin minäkin ajat­telin ensin vas­ta­ta, mut­ta se mak­se­taan myös vuo­ratut­sta autosta.

      Vastaa

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­to on koti­talouk­sien pääom­ahyödyk­keenä avian ylivoimainen ver­rat­tuna kestoku­lu­tushyödykkeisi­in. Aiem­min auton omis­tamis­takin kyl­lä verotet­ti­in omaisu­usveron muodossa.

    Sik­si­hän himoverot­ta­jia asun­to­tu­lo kiin­nos­taakin. Suuret vero­tu­lot eikä vero­tuk­sen kohde pääse karku­un. Tämä asenne on aivan käsit­tämätön kun ote­taan huomioon kuin­ka paljon tolkut­tomasti verote­tul­la palkkatyöl­lä asun­ton­sa osta­va mak­saa vero­ja pait­si kym­me­nien vuosien aikana palka­s­taan niin myös asun­non osto­hin­nas­sa. Jotain tolkkua vero­tuk­ses­sakin on oltava.

    Älyl­lis­es­ti itse teh­dyn koti­taloustyön verot­ta­mi­nen on samal­la tasol­la asun­to­tu­lon verot­tamisen kanssa. Koti­taloustyötä verot­ta­mal­la val­tio voisi kerätä jopa yli 10 mil­jar­dia vuodessa. Itse tehty koti­taloustyö vääristää palvelumarkki­noi­ta aivan val­tavasti. Eikä siinäkään vero­tuk­sen kohde pääse karku­un niin kauan kuin Suomes­sa kärvistelee.

    Pelkästään siivoo­jia tarvit­taisi­in ainakin 100.000 kun itse tehty siivoami­nen siir­ty­isi yri­tyk­sille. Remont­timiehiä, las­ten­hoita­jia, kokke­ja ja rav­in­toloi­ta. Mikä helpo­tus työt­tömyy­teen ja elvy­tys taloudelle!

    Vastaa

    1. Tämä asenne on aivan käsit­tämätön kun ote­taan huomioon kuin­ka paljon tolkut­tomasti verote­tul­la palkkatyöl­lä asun­ton­sa osta­va mak­saa vero­ja pait­si kym­me­nien vuosien aikana palka­s­taan niin myös asun­non ostohinnassa

      Joo, kyl­lä. Entä himoverotet­tu vuokral­la-asu­ja? On ihan OK, että hänen vuokraansa sisäl­tyy ylimääräi­nen vero?

      Vastaa

  94. vk: Älyl­lis­es­ti itse teh­dyn koti­taloustyön verot­ta­mi­nen on samal­la tasol­la asun­to­tu­lon verot­tamisen kanssa. 

    Olen samaa mieltä, mut­ta tämä on argu­ment­ti asun­to­tu­lon verot­tamisen puoles­ta eikä sitä vas­taan. Teo­ri­as­sa olisi neu­traalimpaa ja sik­si parem­paa verot­taa koti­taloustyötä samoin kuin nor­maalia palkkatyötä. Sen jär­jestämi­nen on vain hallinnol­lis­es­ti liian vaikeaa, toisin kuin asun­to­tu­lon veron.

    Vastaa

  95. vk: Jotain tolkkua vero­tuk­ses­sakin on oltava.

    Sen ver­ran sanois­in asun­to­tulovero­tuk­sen puoles­ta kir­joit­ta­jien hyväk­si, että käsit­tääk­seni he ovat kaik­ki käsitelleet tätä asi­aa siitä lähtöko­hdas­ta, että kokon­aisveropot­ti pide­tään samana, eli asun­to­tuloveron käyt­töönot­to tarkoit­taisi sit­ten muiden vero­jen alentamista. 

    Ja tietenkin yksi asia tässä on huomioita­va, eli se, että asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen tarkoit­taisi välit­tömästi asun­to­jen hin­nan laskua (kos­ka luon­nol­lis­es­tikaan asun­non omis­t­a­mi­nen ei enää olisi yhtä hyvä diili kuin nyky­isin). Pitkäl­lä aikavälil­lä tämä tarkoit­taisi sitä, että asumisen kokon­aiskus­tan­nuk­set tuskin nousi­si­vat koko asun­to­tuloveron ver­ran. Lyhyel­lä aikavälil­lä tämä tarkoit­taisi toisaal­ta sitä, että omis­tusasun­non omis­ta­jien var­al­lisu­ut­ta katoaisi taivaan tuuli­in, minkä vuok­si se olisi joka tapauk­ses­sa pakko toteut­taa pitkäl­lä siir­tymäa­jal­la. Muus­sa tapauk­ses­sa kyse olisi mus­tan pekan jakamis­es­ta niille, jot­ka ovat juuri han­kki­neet asun­non olet­taen nykysään­tö­jen pätevän. 

    Asun­to­jen hin­nan lasku puolestaan voisi tarkoit­taa sitä, että asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ei enää olisi yhtä kan­nat­tavaa kuin nyky­isin, mikä puolestaan voisi pahen­taa asun­top­u­laa nykyisestä.

    Vastaa

  96. Samuli Saarel­ma: Sen ver­ran sanois­in asun­to­tulovero­tuk­sen puoles­ta kir­joit­ta­jien hyväk­si, että käsit­tääk­seni he ovat kaik­ki käsitelleet tätä asi­aa siitä lähtöko­hdas­ta, että kokon­aisveropot­ti pide­tään samana, eli asun­to­tuloveron käyt­töönot­to tarkoit­taisi sit­ten muiden vero­jen alentamista. 

    Tämä menee min­ul­la aina siihen kat­e­go­ri­aan, että kiva lupaus tehdä, mut­ta yllät­tävän har­voin näin kuitenkaan näyt­tää käyvän. Nythän päästään taas kokeile­maan maakun­ta­mallin ja soteu­ud­is­tuk­sen kanssa käytän­nössä, että miten paljon kun­nal­lisvero las­kee suh­teessa siihen, että rahoi­tus­vas­tuu siir­tyy pois.

    Samuli Saarel­ma:

    Ja tietenkin yksi asia tässä on huomioita­va, eli se, että asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen tarkoit­taisi välit­tömästi asun­to­jen hin­nan laskua (kos­ka luon­nol­lis­es­tikaan asun­non omis­t­a­mi­nen ei enää olisi yhtä hyvä diili kuin nyky­isin). Pitkäl­lä aikavälil­lä tämä tarkoit­taisi sitä, että asumisen kokon­aiskus­tan­nuk­set tuskin nousi­si­vat koko asun­to­tuloveron ver­ran. Lyhyel­lä aikavälil­lä tämä tarkoit­taisi toisaal­ta sitä, että omis­tusasun­non omis­ta­jien var­al­lisu­ut­ta katoaisi taivaan tuuli­in, minkä vuok­si se olisi joka tapauk­ses­sa pakko toteut­taa pitkäl­lä siir­tymäa­jal­la. Muus­sa tapauk­ses­sa kyse olisi mus­tan pekan jakamis­es­ta niille, jot­ka ovat juuri han­kki­neet asun­non olet­taen nykysään­tö­jen pätevän. 

    Tuo asun­to­jen hin­nan lasku on min­ulle itse asi­as­sa ain­oa argu­ment­ti sen puoles­ta, että asun­to­tu­loa ruve­taan verot­ta­maan. Sen ver­ran pahana työl­listymisen ja kansakun­tamme vauras­tu­misen esteenä näen sen, että sidomme var­al­lisu­utemme seini­in siinä mitas­sa kuin mis­sä nyt sen teemme. Sik­si toivoisin, että tässä men­täisi­in ihan yhtä armot­tomasti kuin siinä, kun asun­to­lainan verovähen­nyk­siä jyrät­ti­in alas: ver­rat­tain nopeal­la aikataul­ul­la ja tasais­es­ti joka vuonna.

    Liian pitkä siir­tymäai­ka entis­es­tään lask­isi toden­näköisyyt­tä, että vero­tus­ta oikeasti las­ket­taisi­in, kun asun­to­tu­lon verot­tamis­es­ta ker­tyvä sum­ma tulisi niin hil­jaa käyt­töön. Se vaan häviäisi val­tion bud­jet­ti­in kunnes meil­lä on täy­dessä mitas­sa pyörivä vero­tus asun­to­tu­lon kohdal­la ja veroaste olisi nous­sut entisestään.

    Vastaa

  97. Osmo Soin­in­vaara: Joo, kyl­lä. Entä himoverotet­tu vuokral­la-asu­ja? On ihan OK, että hänen vuokraansa sisäl­tyy ylimääräi­nen vero?

    Hyvä point­ti. Tosin vuokra-asu­jia (tuet) ja vuokra-asun­to­ja (tuet­tu­ja) on mon­een lähtöön. Esimerkik­si Helsin­gin kaupun­ki hyö­tyy kym­meniä miljoo­nia joka vuosi vuokrat­u­lo­jen verol­lisu­ud­es­ta kun Hekan omis­tami­in 50000 asun­non läh­es markki­nahin­taisi­in vuokri­in sisäl­tyy veron osu­us, vaikkei Heka tai­da vero­ja tulois­taan maksaakaan. 

    Tukhol­mas­sa olisi pitänyt jo vuosi sit­ten myy­dä kämp­pän­sä ja siir­tyä vuokralle kun se tulee sikäläisessä markki­nati­lanteessa nyt paljon halvem­mak­si. Helsingis­sä on edessä sama tilanne.

    Vuokrat­u­lot verova­paak­si tai edes kevyem­min verote­tuik­si. Asun­to-osak­keen han­k­in­ta­menos­ta vaik­ka vähen­nyskelpoiset vuosit­taiset 3–4%:n pois­tot. Yhden sijoi­tusasun­non vuokratuo­tot yksi­ty­ishenkilölle verova­paak­si. Tai jotain. Tosin vuokrata­so ei olen­nais­es­ti alene kuin muut­ta­mal­la kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apaino selkeäk­si ylitarjonnaksi. 

    Ossi Sare­so­ja: Teo­ri­as­sa olisi neu­traalimpaa ja sik­si parem­paa verot­taa koti­taloustyötä samoin kuin nor­maalia palkkatyötä. Sen jär­jestämi­nen on vain hallinnol­lis­es­ti liian vaikeaa, toisin kuin asun­to­tu­lon veron.

    Kuten var­maan ymmär­sit niin ehdo­tuk­seni koti­taloustyön verot­tamis­es­ta oli vit­si. Sinäl­lään voitaisi­in tehdä tasaverona vaik­ka 3000 euroa/hlö/vuosi niin olisi hallinnol­lis­es­ti helpom­paa kuin mikään nykyi­nen vero.

    Maamme men­tal­i­teet­ti on liian monel­la sel­l­ainen, jos­sa vim­ma­tusti yritetään lisätä vero­tu­lo­ja kun pitäisi men­nä 180 astet­ta toiseen suun­taan julk­isia meno­ja alen­ta­mal­la. Siitä yksiselit­teis­es­ti ker­too korkea veroas­t­eemme ja 10 vuo­den val­ta­va velkaantumiskehitys.

    Samuli Saarel­ma: Sen ver­ran sanois­in asun­to­tulovero­tuk­sen puoles­ta kir­joit­ta­jien hyväk­si, että käsit­tääk­seni he ovat kaik­ki käsitelleet tätä asi­aa siitä lähtöko­hdas­ta, että kokon­aisveropot­ti pide­tään samana, eli asun­to­tuloveron käyt­töönot­to tarkoit­taisi sit­ten muiden vero­jen alentamista. 

    Kyl­lä vaan mut­ta ole­tus ei tai­da olla nyky­suomes­sa real­is­mia. Eikä todel­lakaan tapah­tu­isi ilman merkit­täviä hait­tavaiku­tuk­sia joi­ta esit­telitkin. Val­tion kannal­ta ei tuol­la ole­tuk­sel­la siis hyö­tyjä vaan pelkkiä haittoja.

    Vastaa

  98. Jukkis: Pelkään vaan, että aliarvioit sen miten voimakas vastareak­tio keskilu­okalta, ei rikkail­ta, tulisi, jos asun­to­jen hin­ta painet­taisi­in lasku­un pääkaupunkiseudullakin.

    Suuri osa ei ajat­tele asun­toa sijoituk­se­na vaan asumiseen käytet­tävänä. Jos asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat kaut­taal­taan, asun­non vai­h­tokin olisi saman suu­ru­us­lu­okan väli­ra­han hin­taista. Tun­nen monia jot­ka ovat asuneet yhdessä ja samas­sa asun­nos­sa sen han­kit­tuaan, paljon enem­män vuokral­la asu­via jot­ka ovat muut­ta­neet useammin.

    Mut­ta asun­to­lainat… Mitä suurem­pi laina jäl­jel­lä, sitä enem­män tun­tu­isi. Tähän asti Helsingis­sä asun­to­jen hin­nat ovat laske­neet voimakkaan laman osues­sa, jol­loin on tapah­tunut paljon muu­takin samal­la: pahim­mil­laan kak­si asun­toa, paljon velkaa, ja irti­sanomi­nen samal­la kertaa.

    Ongel­ma olisi siis lähin­nä se, että osalle jäisi asun­to­lainaa enem­män kuin asun­non arvo.

    Muil­ta osin asun­non arvon lasku ei vaikut­taisi suurim­paan osaan ihmisiä. Asun­tosi­joit­ta­jat jot­ka pelaa­vat arvon nousul­la ovat toinen jut­tu, mut­ta sijoit­ta­ja toiv­ot­tavasti aina on selvil­lä riskeistä.

    Ole­tan, että jos val­tion toimet johtaisi­vat voimakkaaseen asun­to­jen hin­nan lasku­un kasvukeskuk­sis­sa, olisi val­tion toimes­ta myös mah­dol­lista pehmen­tää laskua. Keino­jen osalta kysyt­täköön kansantaloustieteilijöiltä.

    Jos halu­taan pienen­tää hin­taeroa vuokral­la ja omis­tusasun­nos­sa asumisen välil­lä, ja toisaal­ta omis­tusasumisen ja muiden sijoi­tus­muo­to­jen välil­lä, toimet ovat oletet­tavasti monia eikä niitä kaikkia tarvitse tehdä kerralla.

    Vastaa

  99. Sylt­ty: Ensin­näkin, mitä me teemme niille, joil­la ei kynä pysy kädessä? 

    Tulot ovat jo jakau­tuneet siten, että pieni hyvin ansait­se­va osa väestöstä saa suuren osan tuloista ja merkit­tävä köy­häl­listö vain muru­sia (2015 ylin 1,7% tulon­saa­jista saa enem­män tuloa kuin alin 31,7%).

    Vähän tai ei ollenkaan koulu­tus­ta vaa­ti­van työn tuot­ta­ma arvon­lisä on suurelta osin työ­tun­tei­hin näh­den vähäi­nen. Samat­en palk­ka niin pieni, ettei sil­lä yksin elä vaan lisäk­si tarvi­taan tukia.

    Jos perus­tu­lo tar­joaa toimeen­tu­lon vält­tämät­tömät perusedel­ly­tyk­set, on mah­dol­lista tehdä vähem­män kan­nat­tavaa työtä pienem­mäl­lä pal­ka­lla. Eikä kaikkia töitä oletet­tavasti kyetä automa­ti­soimaan vielä pitki­in aikoihin.

    Kovinkaan moni asia ei sinän­sä muu­tu, suurin muu­tos tarvi­taan asen­noi­tu­mises­sa. Hyväksytään tilanne jos­sa pieni vähem­mistö tuot­taa suurim­man arvon­lisäyk­sen mut­ta silti halu­amme ylläpitää sivistys­val­tio­ta jos­sa heikoim­mas­takin pide­tään huol­ta. Ja läh­estytään kansan­talout­ta tästä näkökul­mas­ta: miten huole­hdimme heikoim­mista ole­tuk­sel­la, että verotet­tavaa arvon­lisäys­tä syn­tyy vain kol­man­nek­selta työikäistä väestöä.

    Toivoisin, että se osa väestöstä joka ei kuu­lu tähän kol­man­nek­seen löytäisi silti mielekästä tekemistä joka tuot­taa hyvinvointia.

    Tämä on kokon­aisu­udessaan arvokysymys. Halu­am­meko pitää huol­ta heikoim­mista, vai halu­am­meko eri­ar­voisen yhteiskun­nan jos­sa varakkail­la menee hyvin ja köy­hillä huonos­ti (kts esim USA)?

    Toisek­si, tuol­lainen päätös tehti­in jo kyl­lä 90-luvul­la, jol­loin jatko-opin­to­jen koulu­tus­määriä nos­tet­ti­in rajusti.

    Pelkään pahoin, että koulu­tuk­sen laatu on alen­tunut tämän joh­dos­ta. Jos mais­te­rien koulu­tus kaksinker­tais­te­taan, suurin osa tästä lisäyk­ses­tä on heikom­pi­ta­soista kuin aiem­man ryh­män heikom­pi­ta­soinen osa. Joka johtuu luon­nol­lis­es­ti siitä, että ne joil­la on parhaat mah­dol­lisu­udet oli­si­vat ennenkin kouluttautuneet.

    Koulu­tus­ta­soa pitää toki nos­taa, mut­ta pitää myös ymmärtää rajat sen osalta mihin kykeneväisyyt­tä on. Ja toisaal­ta, mis­sä saavute­taan suurim­mat hyödyt koulu­tus­ta­son noususta.

    Olen siis samaa mieltä siitä, että eniten panos­tus­ta tarvi­taan vähiten koulut­tau­tu­vi­in. Mitä varhaisem­mas­sa vai­heessa tun­nis­te­taan kunkin kykeneväisyys ja rajat, sitä parem­min kyetään ohjaa­maan koulut­tau­tu­maan niiden puitteissa.

    —

    Oletet­tavasti Suomen brut­tokansan­tuote ei laske sen joh­dos­ta, että automaa­tio vähen­tää työvoiman tarvet­ta monil­la aloil­la (pitkälti siten, että pienem­pi joukko automaa­tion avul­la tekee samat työt mihin aiem­min tarvit­ti­in suuri joukko). Ja jos ker­ran kansan­tuote pysyy samana tai kas­vaa (edes hitaasti), miten meil­lä voi olla ongelmia? Kakku ei pienene, kaikille on edelleen ihan yhtä paljon kuin ennenkin. Jos markki­nat polar­isoi­vat kakun jakoa, pitää val­tion tasoit­taa enem­män kuin ennen.

    BKT ei mit­ta­ri­na tosin kor­reloi laadun kanssa, joten parem­pia mittare­i­ta ihan oikeasti pitäisi saa­da käyt­töön. Mikä tahansa laite joka nyky­isin mak­saa saman mitä kymme­nen vuot­ta sit­ten on nyky­isin parem­pi kuin ennen vaik­ka bkt-vaiku­tus on sama (samoil­la kus­tan­nuk­sil­la suun­nitel­laan ja valmis­te­taan parem­pi laite joka myy­dään samaan hintaan).

    Vastaa

  100. Koti­taloustyön verot­tamista voitaisi­in tehdä hel­posti esim. verot­ta­mal­la kau­pas­ta ostet­tua ruokaa. Ate­ria siitä kotona kuitenkin tehdään ja säästetään rav­in­to­laku­luis­sa. Jos käyt­tää keit­tokir­jaa, ruuas­ta tulee parem­paa. Vero keittokirjoille.
    Tele­vi­sion omis­tamista voisi myös verot­taa — vai­h­toe­hto­han olisi men­nä eloku­vi­in tai konserttiin.

    Vastaa

  101. Mik­si­hän omaisu­usveros­ta luovut­ti­in? Eikö se kaikkien näi­den perustelu­jen mukaan olisi täy­delli­nen vero? Alara­jaa vain alem­mas, niin tulo­jakin tulisi riit­tävästi ja oikeas­t­aan kor­vaisi tämän asuntotuloveron.

    Vastaa

  102. Luin keskustelun pääl­lisin puolin läpi ja se on siir­tynyt aika pitkälti vero­tuk­seen mut­ta palatak­seni asun­to­jen kokoon, yksi asia minkä taisin nähdä mainit­ta­van vain ker­ran näis­sä kom­menteis­sa oli ekologisuus.

    Suomen kaltaises­sa kylmässä maas­sa asumisen hiil­i­jalan­jäl­ki on todel­la suuri, käsit­tääk­seni jopa puo­let ihmisen koko hiil­i­jalan­jäl­jestä. Ottaen huomioon kuin­ka paljon ilmas­ton­muu­tos ja eri­laiset kestävän kehi­tyk­sen ratkaisut on esil­lä nykyään, on todel­la yllät­tävää että täl­lä ei ole enem­pää pain­oar­voa näis­sä keskusteluis­sa tai asun­topoli­ti­ikas­sa yleensä.

    Esim. lihan syön­nin vähen­tämi­nen saa paljon pal­sta­ti­laa, vaik­ka sen vaiku­tus on min­i­maa­li­nen ver­rat­tuna siihen että vai­h­taa asuin­ti­lansa 40 neliöstä (mikä on nykyään ole­tusar­vo yhdelle ihmiselle) 25 neliöön. Hul­lua että suurin yksit­täi­nen teko jon­ka yksi ihmi­nen voi tehdä ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisek­si on näin sivuutettu!

    Vastaa

  103. Joku joskus perusteli vaku­ut­tavasti, että asum­is­tu­ki val­uu osit­tain tai jopa kokon­aan vuokri­in niitä korot­taen, kos­ka vuokrata­so aset­tuu mak­sukyvyn mukaises­ti. Mik­si asun­to­tu­lon verot­to­muus siis vaikut­taisi vuokria alen­tavasti? Saat­taisi kyl­lä nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, kun vuokraami­nen olisi entistä kan­nat­tavam­paa.. ainakin siel­lä halu­tul­la ratik­ka-alueel­la. Tietienkin hyvä niille, jot­ka sieltä asun­non nyt omistavat.

    Vastaa

  104. vk: Kuten var­maan ymmär­sit niin ehdo­tuk­seni koti­taloustyön verot­tamis­es­ta oli vitsi.

    Toki, mut­ta halusin vain sanoa, ettei tuo analo­gia toi­mi argu­ment­ti­na asun­to­tu­lon veroa vastaan.

    vk: Sinäl­lään voitaisi­in tehdä tasaverona vaik­ka 3000 euroa/hlö/vuosi niin olisi hallinnol­lis­es­ti helpom­paa kuin mikään nykyi­nen vero.

    Tasasum­mavero olisi regres­si­ivi­nen ja toimisi tulon­tasaus­tavoitet­ta vas­taan. (Lisäk­si tuo yksinään ei riitä vääristymän pois­toon, jos vero ei riipu siitä, kuin­ka paljon koti­taloustyötä tekee itse.)

    vk: Maamme men­tal­i­teet­ti on liian monel­la sel­l­ainen, jos­sa vim­ma­tusti yritetään lisätä vero­tu­lo­ja kun pitäisi men­nä 180 astet­ta toiseen suun­taan julk­isia meno­ja alen­ta­mal­la. Siitä yksiselit­teis­es­ti ker­too korkea veroas­t­eemme ja 10 vuo­den val­ta­va velkaantumiskehitys.

    Otan tässä kan­taa vain vero­tuk­sen rak­en­teeseen, en siihen, kuin­ka paljon pitäisi verot­taa yhteensä.

    Vastaa

  105. sadan vuo­den päästä…: ver­rat­tuna siihen että vai­h­taa asuin­ti­lansa 40 neliöstä (mikä on nykyään ole­tusar­vo yhdelle ihmiselle) 25 neliöön.

    25 neliön yksiö ei ole real­isti­nen vai­h­toe­hto kovinkaan mon­elle. Se vält­tää rahan puut­teessa kun elämän laadus­ta tingitään.

    Yksin asu­va tarvit­see ne 20 ensim­mäistä neliötä eteistä, kylp­päriä, ja keit­tiötä ihan yhtälail­la kuin neljän hen­gen per­hekin. Maku­uhuone on syytä aina olla erilli­nen, ihan uni­hy­gien­ian kannalta.
    Oikea tapa laskea neliöitä on ennem­min perus + perhlö, ei suo­raan perhlö, joten kokeil­laan vaik­ka 20+20/hlö (→ 40m² yhdelle, 60m² kahdelle, 80m² kolmelle, 100m² neljälle).

    Eli pienin hyvälaa­tu­inen asun­tokoko on yhden maku­uhuoneen asun­to jos­sa tupakeit­tiö tai olo­huone keit­tokomerol­la tai miten sen halu­aakin ilmaista — käytän­nön huonei­den laskemisen kannal­ta kuitenkin kaksio.
    Jos asun­toa ei käytä muuhun kuin nukku­miseen ja aami­aiseen, yksiö ajaa asian main­iosti. Kan­takaupungis­sa tämäkin on mah­dol­lista palvelu­jen ollessa hel­posti saatavilla.

    Vastaa

  106. Ossi Sare­so­ja: T
    Tasasum­mavero olisi regres­si­ivi­nen ja toimisi tulon­tasaus­tavoitet­ta vastaan. 

    Suomes­sa on jo nykyään liian tasainen tulon­jako ja se taas on yksi suuri taus­tatek­i­jä työt­tömyy­dessä ja julkisen sek­torin jät­timäisessä velka­an­tu­miske­hi­tyk­sessä viimeis­ten 10 vuo­den aikana. 

    Eli kenen tavoite?

    Vastaa

  107. Jukkis: Tämä menee min­ul­la aina siihen kat­e­go­ri­aan, että kiva lupaus tehdä, mut­ta yllät­tävän har­voin näin kuitenkaan näyt­tää käyvän.

    Käsit­tääk­seni tässä ketjus­sa ei kel­lään kir­joit­ta­jal­la (ei edes blo­gin pitäjäl­lä nyky­isin) ole mitään rahkei­ta tehdä mitään poli­it­tisia lupauk­sia, kos­ka kukaan ei ole päät­tävässä ase­mas­sa. Kaik­ki kir­joit­ta­jat käsit­televät asi­aa lähtöko­hdas­ta “näin asioiden pitäisi olla” ja esit­tävät sit­ten perustelu­ja sen puolesta. 

    Peru­so­le­tus keskustelus­sa on se, että elämme demokra­ti­as­sa, jos­sa valveu­tuneet kansalaiset äänestävät päät­täjik­seen sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka pyrkivät äänestäjien­sä arvo­jen mukaisi­in päämääri­in mah­dol­lisim­man hyviä keino­ja käyt­täen. Jos tämä heit­eteään roskako­ri­in ja lähtöko­hdak­si ote­taan se, että poli­it­tiset päät­täjät tekevät päätök­siä vähät kansalai­sis­ten tah­dos­ta välit­täen, niin sit­ten­hän oikeas­t­aan mis­sään poli­ti­ikkaa koskevas­sa keskustelus­sa ei ole mitään tolkkua. 

    Jukkis: Sik­si toivoisin, että tässä men­täisi­in ihan yhtä armot­tomasti kuin siinä, kun asun­to­lainan verovähen­nyk­siä jyrät­ti­in alas: ver­rat­tain nopeal­la aikataul­ul­la ja tasais­es­ti joka vuonna.

    Korkovähen­nyk­set oli hyvä pois­taa siinä kohtaa, kun korko­ta­so oli his­to­ri­al­lis­es­ti erit­täin alhaal­la. Täl­löin se ei tietenkään heilut­tanut asun­to­jen hin­to­ja merkit­tävästi eikä aiheut­tanut kovin paljon tuskaa kellekään, kos­ka korko­jen osu­us laina­menoista oli pieni. Tästä ei voi vielä päätel­lä, mikä olisi vas­tus­tus uud­is­tuk­sille, jot­ka oikeasti painaisi­vat asun­to­jen hin­to­ja alas.

    Vastaa

  108. Ismo: 25 neliön yksiö ei ole real­isti­nen vai­h­toe­hto kovinkaan mon­elle. Se vält­tää rahan puut­teessa kun elämän laadus­ta tingitään.

    Yksin asu­va tarvit­see ne 20 ensim­mäistä neliötä eteistä, kylp­päriä, ja keit­tiötä ihan yhtälail­la kuin neljän hen­gen perhekin.

    Minä kun olin siinä ymmär­ryk­sessä että ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämi­nen vaati­ikin jokaiselta vähän elämän laadus­ta tin­kimistä! Onko tämä väärä luu­lo, vai eikö se vain päde kun puhutaan asumisesta?

    Ja kyl­lä yhdelle ihmiselle riit­tää 25 neliötä main­iosti. Eteisen, kylp­pärin ja keit­tiön ei todel­lakaan tarvitse olla samankokoisia kuin per­hea­sun­nois­sa, jois­sa näis­sä tilois­sa liikkuu usein mon­ta ihmistä samaan aikaan. Eikä yksi ihmi­nen myöskään *tarvitse* eril­listä kokon­aista maku­uhuonet­ta mis­tään käytän­nön syys­tä (uni­hy­gien­ia?!), se on ihan puh­taasti luksusta.

    Tiedän muu­ta­man yksinäisen ihmisen jot­ka asu­vat ~45 kak­siois­sa, siivoa­vat tuplas­ti, mak­sa­vat tuplavuokraa ja käyt­tävät tuplaen­er­giaa vain sik­si kos­ka tar­jol­la ei ole heille sopi­vaa pienem­pää asun­toa. Tiedän myös pariskun­nan joka asuu vas­taavas­sa, mut­ta heille täysin sopi­vas­sa ~45 neliön kak­sios­sa. Hölmöä, jos min­ul­ta kysytään.

    Vastaa

  109. Osmo Soin­in­vaara: Käytät nyt täs­mälleen sitä argu­ment­tia, jota ekon­o­mistit käut­tävät asun­to­tu­lon veron puoles­ta. Jos panet pääo­masi omaan asun­toosi, et mak­sa veroa, mut­ta jos sijoi­tat ne muuten tuloa tuot­tavasti ja sen sijaan asut vuokral­la, mak­sat veroa.

    Se on kunkin oma val­in­ta, halu­aako sijoit­taa asun­toon tai muu­ta tuloa tuot­tavasti. Sään­nöt kun on kaikkien tiedossa.
    Pääo­mia ei säästy Suomes­sa muuhun sil­lä, että joku toinen omis­taa asun­non. Useim­miten se nykyi­nen asun­non­o­mis­ta­ja ei olisi parem­pi sijoit­ta­ja kuin se instituutio/sijoittaja joka asun­non vai­h­toe­htois­es­ti omis­taisi. Olisiko siitä jotain etua kansan­taloudelle, että vaik­ka vaku­u­tusy­htiö omis­taisi asun­toni ja minä sijoit­taisin vapau­tuneet rahat vaikka­pa samaisen vaku­u­tusy­htiön osakkeisiin?
    Ei ole syytä nykyis­es­tä lisätä tukea sille, että hyödyk­keen valmis­ta­jan ja käyt­täjän välil­lä on arvoa tuot­ta­mat­to­mia välikäsiä. Asumisen kohdal­la se lisää asumiskustannuksia.

    Vastaa

  110. sadan vuo­den päästä…: Minä kun olin siinä ymmär­ryk­sessä että ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämi­nen vaati­ikin jokaiselta vähän elämän laadus­ta tin­kimistä! Onko tämä väärä luu­lo, vai eikö se vain päde kun puhutaan asumisesta?

    Ken­ties tapo­ja vähen­tää ilmas­tokuor­maa on monia? Asumises­sakin taitaa vaikut­taa asun­non tyyp­pi ja ikä enem­män kuin ne neliöt. Ja läm­pöti­la — suuri osa asun­noista on aivan turhan lämpimiä.

    Ja kyl­lä yhdelle ihmiselle riit­tää 25 neliötä mainiosti.

    Olen asunut niin solus­sa kuin yhden, kah­den, ja kol­men huoneen asun­nos­sa yksin.
    Voin vaku­ut­taa, että hyvin suun­nitel­tu 36 neliön yksiö (maku­ualkovil­la) oli toimi­va, mut­ta esim. ruoan lait­toon ei tosi­asi­as­sa ollut tilaa saati, että olisi ollut järkevän kokoinen jää/viileäkaappi ja pakastin. Ei siel­lä ollut vaatekaap­pi­ti­laakaan riit­tävästi, saati muu­ta säi­ly­tys­ti­laa. Tarvit­si kuitenkin vuokravaras­ton lisäk­si. Vierai­ta kun kävi, tar­jol­la oli sei­soma­paikko­ja. Väli­aikaisek­si asun­nok­si ihan OK.

    Eteisen, kylp­pärin ja keit­tiön ei todel­lakaan tarvitse olla samankokoisia kuin per­hea­sun­nois­sa, jois­sa näis­sä tilois­sa liikkuu usein mon­ta ihmistä samaan aikaan.

    On vaikea kuvitel­la miten eteis­es­tä saisi nor­maalia pienem­män niin, että se edelleen riit­tää yhdelle hen­gelle. Pait­si toki jos ei ole ulko­vaat­tei­ta eikä kenkiä, mut­ta jos nyt Suomes­sa kuitenkin. Eteis­naulakko on saman kokoinen kaikissa kämp­is­sä ja poh­jaku­vis­sa, siivousvä­linekaap­pi yleen­sä eteisessä. Isom­mas­sa asun­nos­sa eteinen voi toki jatkua hallinna jos­ta pääsy mui­hin huoneisi­in, mut­ta se ei ole enää eteistila.

    Yhden hen­gen tarvit­se­mat kylp­päri- ja ves­sati­lat riit­tävät neljän hen­gen per­heellekin, suurem­pi on var­maan luk­sus­ta? Tai sit­ten suun­nitel­laan väärin suurem­pia asun­to­ja. Kat­so huviksesi kylp­pärin kokoa eri kokoi­sis­sa asun­nois­sa: suihku­ti­la, pesukoneen paik­ka, käsien­pe­su­al­las, wc, ja likavaate/pesuainekaappi tai tilaa. Enem­män kokoon vaikut­taa jos on esteetön.

    Keit­tiö on ruoan lait­tamista ja säi­lyt­tämistä varten sekä ruoan lait­toon ja ruokailu­un tarvit­tavien astioiden ja välinei­den huoltoa ja säi­lyt­tämistä varten. Ei se tilan tarve pienene vaik­ka tek­isi ruokaa vain yhdelle hengelle.
    Ruokailu­ti­laa toki neljän hen­gen per­he tarvit­see enem­män, mut­ta toisaal­ta yhden hen­gen taloudessa kun käy vierai­ta tarvit­see täysikokoisen ruokailu­ti­lan kuitenkin.

    Eikä yksi ihmi­nen myöskään *tarvitse* eril­listä kokon­aista maku­uhuonet­ta mis­tään käytän­nön syys­tä (uni­hy­gien­ia?!), se on ihan puh­taasti luksusta.

    Uni­hy­gien­ia on todel­li­nen asia. Ehkä jotkut nukku­vat hel­posti mis­sä tahansa, mut­ta moni tarvit­see nukku­mista varten eril­lisen tilan. Eikä maku­uhuoneen tarvitse olla kovin suuri, ja kun vaatekaapitkin tarvit­see jon­nekin niin ollaan joko maku­ualko­vis­sa tai maku­uhuoneessa. Jos siel­lä on ylimääräistä tilaa, voi pistää vaik­ka ompelupöy­dän sinne vaate­huoltoa varten.

    25 neliötä saat­taa riit­tää jos sinulla
    1) ei ole tavaraa, etkä tavaraa kaipaa
    2) ei tule vierai­ta, eikä näi­nollen tarvitse miet­tiä mihin he istuvat
    3) nukut kuin tuk­ki rom­ah­ta­mal­la johonkin, eikä uni­hy­gien­ia edel­lytä tilaa tai toimia
    4) et lai­ta ruokaa saati säi­lytä ruokaa kotona
    5) ei ole vaat­tei­ta enem­pää kuin mitä välit­tömästi tarvit­set (esim. ei paria pukua, juhlavaat­tei­ta, ulko­vaat­tei­ta use­am­malle kelille)
    6) et vietä aikaa kotona etkä tarvitse siel­lä tilaa työsken­te­lyyn tai rentoutumiseen
    eli kotisi on nukku­mista ja ken­ties aami­aista varten, ei mihinkään muuhun käyttöön.

    On ihmisiä joiden kohdal­la tämä toki pitää paikkansa. Läh­tien siitä, että aami­ainen oste­taan mukaan jostain töi­hin men­nessä, töistä palates­sa väli­palan voi syödä kahvi­las­sa, illal­liselle voi men­nä rav­in­to­laan. Aikaa voi viet­tää kir­jas­tois­sa, kahvilois­sa, gal­le­ri­ois­sa, puis­tois­sa, jne. Vaat­teet voi viedä pesu­laan pestäväk­si. Koti­in ei tule vierai­ta, vieraiden kanssa men­nään jon­nekin muualle. Koti­in men­nään todel­lakin vain nukku­maan, eikä siel­lä mui­ta tilo­ja tarvitse olla.

    Tiedän muu­ta­man yksinäisen ihmisen jot­ka asu­vat ~45 kak­siois­sa, siivoa­vat tuplas­ti, mak­sa­vat tuplavuokraa ja käyt­tävät tuplaen­er­giaa vain sik­si kos­ka tar­jol­la ei ole heille sopi­vaa pienem­pää asun­toa. Tiedän myös pariskun­nan joka asuu vas­taavas­sa, mut­ta heille täysin sopi­vas­sa ~45 neliön kak­sios­sa. Hölmöä, jos min­ul­ta kysytään.

    Näin­hän se on, eri­laiset ihmiset eri­lai­sis­sa elämän­ti­lanteis­sa tarvit­se­vat eri­laisia asun­to­ja, mut­ta kohtaan­to on ongelma.

    Vastaa

    1. 25 neliötä saat­taa riit­tää jos sinulla
      1) ei ole tavaraa, etkä tavaraa kaipaa
      2) ei tule vierai­ta, eikä näi­nollen tarvitse miet­tiä mihin he istuvat
      3) nukut kuin tuk­ki rom­ah­ta­mal­la johonkin, eikä uni­hy­gien­ia edel­lytä tilaa tai toimia
      4) et lai­ta ruokaa saati säi­lytä ruokaa kotona
      5) ei ole vaat­tei­ta enem­pää kuin mitä välit­tömästi tarvit­set (esim. ei paria pukua, juhlavaat­tei­ta, ulko­vaat­tei­ta use­am­malle kelille)
      6) et vietä aikaa kotona etkä tarvitse siel­lä tilaa työsken­te­lyyn tai rentoutumiseen
      eli kotisi on nukku­mista ja ken­ties aami­aista varten, ei mihinkään muuhun käyttöön.

      On ihmisiä joiden kohdal­la tämä toki pitää paikkansa. Läh­tien siitä, että aami­ainen oste­taan mukaan jostain töi­hin men­nessä, töistä palates­sa väli­palan voi syödä kahvi­las­sa, illal­liselle voi men­nä rav­in­to­laan. Aikaa voi viet­tää kir­jas­tois­sa, kahvilois­sa, gal­le­ri­ois­sa, puis­tois­sa, jne. Vaat­teet voi viedä pesu­laan pestäväk­si. Koti­in ei tule vierai­ta, vieraiden kanssa men­nään jon­nekin muualle. Koti­in men­nään todel­lakin vain nukku­maan, eikä siel­lä mui­ta tilo­ja tarvitse olla.

      Näin­hän se on, eri­laiset ihmiset eri­lai­sis­sa elämän­ti­lanteis­sa tarvit­se­vat eri­laisia asun­to­ja, mut­ta kohtaan­to on ongelma.

      Mik­si pitäisi pysähtyä tässä ekol­o­gises­sa val­lanku­mouk­ses­sa 25 neliöön per lätty? 

      Pet­ro­gradis­sa las­ki asuin­pin­ta-ala 6,5 neliöstä per asukas 4,5 neliöön 1917–1924 (noin). Yhteen huoneeseen mah­tuu hyvin neli­henk­i­nen perhe+isoäiti, olo­huoneeseen kak­si per­het­tä. Pesu­ti­lat ja keit­tiön voi jakaa kaikkien talouk­sien kesken. Kun­ni­an­hi­moist­en tavoit­tei­den puute vaivaa tätä maa­ta kaikil­la tasoilla.

      Vastaa

  111. Samuli Saarel­ma:
    Peru­so­le­tus keskustelus­sa on se, että elämme demokra­ti­as­sa, jos­sa valveu­tuneet kansalaiset äänestävät päät­täjik­seen sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka pyrkivät äänestäjien­sä arvo­jen mukaisi­in päämääri­in mah­dol­lisim­man hyviä keino­ja käyt­täen. Jos tämä heit­eteään roskako­ri­in ja lähtöko­hdak­si ote­taan se, että poli­it­tiset päät­täjät tekevät päätök­siä vähät kansalai­sis­ten tah­dos­ta välit­täen, niin sit­ten­hän oikeas­t­aan mis­sään poli­ti­ikkaa koskevas­sa keskustelus­sa ei ole mitään tolkkua. 

    Jenkeis­sä val­tio meni kiin­ni tänään, ase­lake­ja ei saa­da tiuken­net­tua, vaik­ka kansas­ta 91 pros­ent­tia halu­aisi ja Net Neu­tral­i­ty pois­tet­ti­in, vaik­ka jonkun mit­tauk­sen mukaan 80 pros­ent­tia vas­tusti sitä. Heil­lä jär­jestelmä tietysti eri, mut­ta en saa puser­ret­tua itseäni merkit­tävästi opti­mistisem­mak­si Suomen suh­teen, jos­sa on nyt kak­si ”väli­aikaista” veroa matkalla väli­aikaisik­si ajas­ta ikuisu­u­teen, toim­i­mat­tomat yri­tystuet, kansakun­nalle erit­täin kallis apteekki­jär­jestelmä ja hallintoa keven­tävä hal­li­tus kasaa­mas­sa maakun­ta­hallintoa. Uno­hta­mat­ta maanvil­je­lyn tukia, jot­ka ovat täysin kiel­let­ty keskustelun aihe, vaik­ka niiden piiris­sä on häviävän pieni mur­to-osa kansakuntaa.

    His­to­ri­al­lis­es­ti lupauk­set vero­jen alen­nuk­sista eivät ole kovin hyväl­lä pros­en­til­la Suomes­sa toteu­tuneet, sik­si näen perustel­tuna suh­tau­tua niihin lupauk­si­in skep­tisyy­del­lä nytkin, kun keskustel­laan asun­to­tu­lo verot­tamis­es­ta. Jos en jou­tu­isi kir­joit­ta­maan tätä kän­nykäl­lä ulko­mail­ta yrit­täisin etsiä tähän linkin jonkun poli­itikon lupauk­ses­ta alen­taa veroa X sil­lä rahal­la, mitä korkovähen­nyk­sen leikkaami­nen antoi pelivaraa.

    Vastaa

  112. Jukkis: His­to­ri­al­lis­es­ti lupauk­set vero­jen alen­nuk­sista eivät ole kovin hyväl­lä pros­en­til­la Suomes­sa toteu­tuneet, sik­si näen perustel­tuna suh­tau­tua niihin lupauk­si­in skep­tisyy­del­lä nytkin, kun keskustel­laan asun­to­tu­lo verot­tamis­es­ta. Jos en jou­tu­isi kir­joit­ta­maan tätä kän­nykäl­lä ulko­mail­ta yrit­täisin etsiä tähän linkin jonkun poli­itikon lupauk­ses­ta alen­taa veroa X sil­lä rahal­la, mitä korkovähen­nyk­sen leikkaami­nen antoi pelivaraa.

    Ei Suomes­sa kokon­aisveroaste ole juuri muut­tunut mihinkään viimeisen kol­menkymme­nen vuo­den aikana, vaik­ka yksit­täisiä veroast­ei­ta on rukat­tu suun­taan ja toiseen jokaisen hal­li­tuk­sen toimes­ta. Eli kyl­lä mielestäni aika hyvin on toteu­tunut aja­tus siitä, että jos jos­sain korote­taan vero­tus­ta niin vas­taavasti jos­sain toisaal­la sitä alennetaan.

    Vastaa

  113. Samuli Saarel­ma:
    Peru­so­le­tus keskustelus­sa on se, että elämme demokra­ti­as­sa, jos­sa valveu­tuneet kansalaiset äänestävät päät­täjik­seen sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka pyrkivät äänestäjien­sä arvo­jen mukaisi­in päämääri­in mah­dol­lisim­man hyviä keino­ja käyt­täen. Jos tämä heit­eteään roskako­ri­in ja lähtöko­hdak­si ote­taan se, että poli­it­tiset päät­täjät tekevät päätök­siä vähät kansalai­sis­ten tah­dos­ta välit­täen, niin sit­ten­hän oikeas­t­aan mis­sään poli­ti­ikkaa koskevas­sa keskustelus­sa ei ole mitään tolkkua. 

    Kovin on käytän­nölle vieras tuo perusoletuksesi.

    - demokra­tia. Se nyt vaan on niin että ne joil­la on rahaa on enem­män vaikutusvaltaa.
    — demokra­tia. Mil­loin pääsemme eroon ulkopar­la­men­taari­sista val­lan­pitäjistä, alka­en ay-liik­keestä? Mil­lä tavoin val­ta palaute­taan vaaleis­sa val­i­tu­ille edustajillemme?
    — valveu­tuneet kansalaiset. Suur­in­ta osaa äänestysikäi­sistä ei poli­ti­ik­ka edes kiin­nos­ta, enem­mistöä kiin­nos­taa tosi-tv ja lööpit enem­män. Har­vas­sa ovat valveutuneet.
    — pyrkivät äänestäjien­sä arvo­jen mukaisi­in päämääri­in. Onko esim. pas­sivoivien sosi­aalietuuk­sien jakami­nen täl­laista? Onko äänestäjien keskeinen arvo saavutet­tu­jen etu­jen ikuinen nautintaoikeus?
    — mah­dol­lisim­man hyvien keino­jen. Sana mah­dolli­nen tarkoit­ta­nee tässä lehmänkaup­po­jen vesit­tämää kom­pro­mis­sia, jol­la ei saavute­ta mitään tavoitteita.

    Suo­ma­lais­ten vaaleil­la valit­tu­jen päät­täjien olisi vih­doinkin herät­tävä, otet­ta­va heille kuu­lu­va val­ta takaisin ja tehtävä päätök­siä jopa kuulemat­ta kansalais­ten tah­toa. Muu­toin emme pääse eroon Suomea liian mon­ta vuot­ta vaivan­neesta paskahalvauksesta.

    Osmo voisi ker­toa vaik­ka Sata-komitean ehdo­tusten saa­mas­ta vas­taan­oto­s­ta ja eduskun­nan toimimattomuudesta.

    Vastaa

  114. Suomes­sa tulon­si­ir­rot ovat pääosin verol­lisia eli kun kun­tien ja val­tion bud­jet­te­ja laa­di­taan niin menois­sa on mukana vero , mut­ta saa­ja saa vain neton.

    Kun rahaa kier­rätetään taskus­ta toiseen niin se nos­taa veroast­et­ta vaik­ka todel­lisu­udessa on kysymys taskus­ta toiseen siirtämis­es­tä julkisen sek­torin puitteissa. 

    Sys­tee­mi johtuu Kepu­lan­di­as­ta, ilman tukien ja pien­i­t­u­lois­t­en verot­tamista Kepukylien ain­oi­ta veron­mak­sajia oli­si­vat kylien koirat eivätkä nekään enää.

    Eli tukien verot­ta­mi­nen on piilo­tukea Kepulandialle

    Vastaa

  115. vk: Suo­ma­lais­ten vaaleil­la valit­tu­jen päät­täjien olisi vih­doinkin herät­tävä, otet­ta­va heille kuu­lu­va val­ta takaisin ja tehtävä päätök­siä jopa kuulemat­ta kansalais­ten tah­toa. Muu­toin emme pääse eroon Suomea liian mon­ta vuot­ta vaivan­neesta paskahalvauksesta.

    Tuo johtaa vain suureen demokra­ti­ava­jeeseen. Ei kukaan ole niin viisasa, että voisi päät­tää mikä on toiselle hyvä

    Eri­tyis­es­ti nykyään kun tulo­erot ovat suuret päät­täjien ja hal­lit­tavien välillä.Niinpä päät­täjä ei ymmär­rä köy­hän näkökulmaa.

    Tässä taan­noin haas­tatelti­in yhtä Her­lin­iä ja hän keroi, että hän ymmärtää hyvin miljoo­nan merk­i­tyk­sen, mut­ta hän ei ymmär­rä 50 euron tärkeyt­tä kavereille. Hän ker­toi, että kaveri­porukois­sa pitää olla hil­jaa, kun voisi pal­jas­taa tyh­myyten­sä kaverei­den edessä.

    Ongel­ma on, ettei päät­täjä ymmär­rä mitään hal­lit­tavien­sa elämästä

    Vastaa

  116. arkkite­hti: Ei Suomes­sa kokon­aisveroaste ole juuri muut­tunut mihinkään viimeisen kol­menkymme­nen vuo­den aikana, vaik­ka yksit­täisiä veroast­ei­ta on rukat­tu suun­taan ja toiseen jokaisen hal­li­tuk­sen toimes­ta. Eli kyl­lä mielestäni aika hyvin on toteu­tunut aja­tus siitä, että jos jos­sain korote­taan vero­tus­ta niin vas­taavasti jos­sain toisaal­la sitä alennetaan.

    Vähän tarken­taen eläke­mak­sut sisäl­tyvät kokon­aisveroas­t­eeseen ja niiden osu­us kokon­aisveroas­t­eesta on nykyään puo­let kun vielä 80-luvun alkupuolel­la osu­us oli vain neljännes.

    Eläke­mak­su­ja on ollut pakko korot­taa suurten ikälu­okkien eläkkei­den mak­samisek­si. Eläke­menot 2007 oli­vat 18 mil­jar­dia kun 2014 ne oli­vat jo 27 mil­jar­dia. Nousua siis 50% erit­täin heikon talouskasvun aikana. Nousun selit­tää se että tuor­ei­den eläkeläis­ten eläk­keet ovat paljon korkeampia kuin ennen. Eläkeläis­ten määrä nousi vain 10%.

    Kun kokon­aisveroast­et­ta ei ole halut­tu nos­taa, niin sit­ten on pitänyt keven­tää vero­tus­ta. Ja sen seu­rauk­sen kun tulot eivät julkisel­la sek­to­ril­la ole riit­täneet niin on otet­tu tolkut­tomasti lisävelkaa. Mutkat suorik­si, lisävelka­an­tu­mi­nen on ollut pääosin seu­raus­ta suurten ikälu­okkien suurista eläke­menoista. Osalle mak­se­taan liian suuria eläkkeitä.

    Vastaa

  117. vk: Kun kokon­aisveroast­et­ta ei ole halut­tu nos­taa, niin sit­ten on pitänyt keven­tää vero­tus­ta. Ja sen seu­rauk­sen kun tulot eivät julkisel­la sek­to­ril­la ole riit­täneet niin on otet­tu tolkut­tomasti lisävelkaa.

    Olisi myös voitu käyt­tää eläk­er­a­has­to­jen varo­ja eläkkei­den mak­su­un. Nyt val­tio on ottanut pienel­lä korol­la lainaa, eläk­er­a­has­toi­hin ei ole tarvin­nut koskea ja ne ovat tuot­ta­neet kohtu­ullisen hyvin. Kansan­talouden kannal­ta var­maankin hyvä näin päin. Vai olisiko val­tio osan­nut käyt­tää lainara­hat kansan­talouden kannal­ta parem­pi­in investoin­tei­hin kuin eläkerahastot?

    Vastaa

  118. Jype: Se on kunkin oma val­in­ta, halu­aako sijoit­taa asun­toon tai muu­ta tuloa tuottavasti.

    Ja vero­tuk­sen pitäisi olla neu­traalia näi­den kah­den vai­h­toe­hdon välil­lä eikä suosia toista, kuten nyt.

    Jype: Olisiko siitä jotain etua kansan­taloudelle, että vaik­ka vaku­u­tusy­htiö omis­taisi asun­toni ja minä sijoit­taisin vapau­tuneet rahat vaikka­pa samaisen vaku­u­tusy­htiön osakkeisiin?

    Kansan­taloudelli­nen etu voi tul­la siitä, jos asun­toi­hin panos­tet­taisi­in vähem­män ja muun­laiseen pääo­maan (esim tehtaisi­in) enemmän.

    Vastaa

  119. Ville: Olisi myös voitu käyt­tää eläk­er­a­has­to­jen varo­ja eläkkei­den mak­su­un. Nyt val­tio on ottanut pienel­lä korol­la lainaa, eläk­er­a­has­toi­hin ei ole tarvin­nut koskea ja ne ovat tuot­ta­neet kohtu­ullisen hyvin. Kansan­talouden kannal­ta var­maankin hyvä näin päin. Vai olisiko val­tio osan­nut käyt­tää lainara­hat kansan­talouden kannal­ta parem­pi­in investoin­tei­hin kuin eläkerahastot?

    Ei lisävelkaa eikä rahas­to­varo­jen käyt­töä vaan suurem­pi­en jo mak­sus­sa ole­vien eläkkei­den kevyt leikkaami­nen vaik­ka vero­tuk­sen kaut­ta. Osal­la eläkeläi­sistä on kohtu­ut­toman suuret edut ver­rat­tuna nuorem­pi­en sukupolvien joskus ehkä tule­vi­in eläkkeisi­in. Velat jäävät nuorem­pi­en maksettaviksi.

    Kat­so tarkem­min tämän otsak­keen alla ole­va keskustelu: 

    http://www.soininvaara.fi/2018/01/04/elakelaisten-tulotaso-on-noussut-merkittavasti/

    Vastaa

  120. Jukkis: His­to­ri­al­lis­es­ti lupauk­set vero­jen alen­nuk­sista eivät ole kovin hyväl­lä pros­en­til­la Suomes­sa toteu­tuneet, sik­si näen perustel­tuna suh­tau­tua niihin lupauk­si­in skep­tisyy­del­lä nytkin, kun keskustel­laan asun­to­tu­lo verottamisesta. 

    Kuten kir­joitin, voimme käy­dä keskustelua siitä, miten demokra­t­ian pitäisi toimia (suo­ran demokra­t­ian suh­teen kir­joit­telinkin sinne kansanäänestys­ketju­un tästä) tai sit­ten voimme käy­dä “nor­maalia” ratio­naal­ista poli­it­tista keskustelua, jos­sa osa­puo­let perustel­e­vat kan­to­jaan siitä, miten asioiden pitäisi olla, ratio­naal­isin argumentein. 

    Minus­ta näitä kah­ta keskustelua on ihan turha sotkea. En näe mitään mie­lenki­in­toa poli­it­tises­sa keskustelus­sa, jos­sa toisen osa­puolen ratio­naaliset argu­men­tit jonkun asian puoles­ta voi kui­tata vain sil­lä, että demokra­tia ei nyt vaan toi­mi, joten tuo ei toteudu.

    Vastaa

  121. vk: Kovin on käytän­nölle vieras tuo perusoletuksesi.

    Niin, en sanonut, että ole­tuk­seni demokra­t­ian toteu­tu­mis­es­ta pitäisi paikkaansa, vaan ain­oas­taan, että jos se ei pidä paikkaansa, täl­lainen mei­dän tässä käymä keskustelu siitä, mil­laista poli­ti­ikkaa pitäisi toteut­taa, on täysin turhaa. 

    Jos on ihan sama, saam­meko ratio­naal­isin argu­mentein ja fak­toin jonkun kanssakeskusteli­jan tai sivus­taku­un­teli­jan vaku­utet­tua siitä, että kan­nat­ta­mamme poli­it­ti­nen lin­ja olisi järkevä toteut­taa, kun sit­ten todel­lisu­udessa poli­it­tiset päätök­set tapah­tu­vat jol­lain ihan muil­la perusteil­la kuin sil­lä, kuin­ka moni kansalainen on niiden takana, niin sit­ten tähän ketju­un sin­unkin vaival­la kyhäämäsi argu­men­tit liit­tyen asun­to­tu­loon, ovat yhtä tyhjän kanssa. Sil­loin herää kysymys, että mik­si siis ylipään­sä käyt keskustelua?

    Vastaa

  122. Samuli Saarel­ma: Niin, en sanonut, että ole­tuk­seni demokra­t­ian toteu­tu­mis­es­ta pitäisi paikkaansa, vaan ain­oas­taan, että jos se ei pidä paikkaansa, täl­lainen mei­dän tässä käymä keskustelu siitä, mil­laista poli­ti­ikkaa pitäisi toteut­taa, on täysin turhaa. 

    Jos on ihan sama, saam­meko ratio­naal­isin argu­mentein ja fak­toin jonkun kanssakeskusteli­jan tai sivus­taku­un­teli­jan vaku­utet­tua siitä, että kan­nat­ta­mamme poli­it­ti­nen lin­ja olisi järkevä toteut­taa, kun sit­ten todel­lisu­udessa poli­it­tiset päätök­set tapah­tu­vat jol­lain ihan muil­la perusteil­la kuin sil­lä, kuin­ka moni kansalainen on niiden takana, niin sit­ten tähän ketju­un sin­unkin vaival­la kyhäämäsi argu­men­tit liit­tyen asun­to­tu­loon, ovat yhtä tyhjän kanssa. Sil­loin herää kysymys, että mik­si siis ylipään­sä käyt keskustelua?

    Mik­si keskustelu vaik­ka tääl­lä olisi turhaa vaik­ka demokra­ti­amme ei toimikaan niin kuin yhteiskun­tati­etei­den peruskurs­seil­la opete­taan? Ei esim. kaikkien kansalais­ten tarvitse olla valveu­tunei­ta kun­han eri­tyis­es­ti päätök­siä valmis­tele­vien joukos­sa on asian ymmär­rystä. Ylin päätök­sen­tek­i­jäkin voi olla asi­as­ta pihal­la, kun­han valmis­telukoneis­to toimii fiksusti. 

    Keskustele­mal­la ja osal­lis­tu­mal­la valveu­tuneisu­us nousee. Ei ole pakko osal­lis­tua jos kokee sen turhaksi.

    Suurin osa kansane­dus­ta­jista ei ole mitään valio­joukkoa ja suurin osa heistä ei ymmär­rä suurim­mas­ta osas­ta asoi­ta, joista äänestävät juuri yhtään mitään. Ja silti aika usein syn­tyy kohtu­ullisen fik­su­ja päätöksiä.

    Se mikä mät­tää on se, että moni päät­täjistämme ja eri­tyis­es­ti korkeista virkamiehistämme tietää mitä pitäisi tehdä, mut­ta “demokra­ti­amme” ei seu­raavien vaalien pelos­sa saa tehtyä päätöksiä. 

    Esimerk­ki. Käsit­tääk­seni aika yleis­es­ti virkami­esten ja päät­täjien (jopa vasem­mis­ton) kesku­udessa ollaan sitä mieltä, että julki­nen sek­tori on liian suuri Suomes­sa ja että sen meno­ja on saata­va leikat­tua tai vähin­tään meno­jen kasvu jok­seenkin elim­i­noitua. Tämä siis tarkoit­taa käytän­nössä saavutet­tui­hin etu­i­hin kajoamista. Saavute­tu­ista eduista naut­tii suuri osa kansas­ta. Nipute­taan nyt vaik­ka ay-liike, maaseudun asukkaat, julkisen sek­torin työn­tek­i­jät, eläkeläiset, työt­tömät, opiske­li­jat, paljon sairas­ta­vat ja muut tulon­si­ir­roil­la elävät niin saadaan iso joukko jol­la on paljon ääniä vaaleis­sa. Tälle joukolle on lyhyt­näköis­es­ti etu­jen säi­lymi­nen paljon tärkeäm­pää kuin maamme velka­an­tu­mi­nen tai kil­pailukyky ja työllisyys.

    Saavutet­tu­jen etu­jen säi­lymistä on valvo­mas­sa erit­täin voimakkai­ta koneis­to­ja, jot­ka eivät ole demokraat­tis­es­ti valit­tu­ja mut­ta joille on virheel­lis­es­ti annet­tu merkit­tävästi vaiku­tus- ja päätös­val­taa. Näyt­tää siltä, että niin kauan kun tilanne jatkuu täl­laise­na ei Suo­mi tule pär­jäämään länsi­naa­pureille, jot­ka ket­terämp­inä ja fik­sump­ina voit­ta­vat meidät. 

    Uut­ta Noki­aa, bilat­er­aal­ista kaup­paa itään tai deval­vaa­tioi­ta ei ole tulos­sa, niil­lä porskutet­ti­in ja lihotet­ti­in julki­nen sek­tori ja jaet­ti­in saavute­tut edut 80-luvul­ta alka­en. Todel­li­nen kyvykkyytemme pal­jas­tui 2008 ja sitä todel­lisu­ut­ta olemme eläneet 10 vuotta.

    Vastaa

  123. vk: Ei lisävelkaa eikä rahas­to­varo­jen käyt­töä vaan suurem­pi­en jo mak­sus­sa ole­vien eläkkei­den kevyt leikkaami­nen vaik­ka vero­tuk­sen kaut­ta. Osal­la eläkeläi­sistä on kohtu­ut­toman suuret edut ver­rat­tuna nuorem­pi­en sukupolvien joskus ehkä tule­vi­in eläkkeisi­in. Velat jäävät nuorem­pi­en maksettaviksi.

    Tämä on se oikeu­den­mukainen tie ja sil­lä ollaan edet­ty jo jonkin aikaa. 

    Kaivoin ark­istois­tani 1.1.2008 ja 2.1.2018 päivä­tyt eläke­mak­suliput. Mak­set­tu työeläk­keeni oli täl­lä välil­lä pienen­tynyt 4%. Ansio­ta­soin­dek­si oli tuona aikana nous­sut jo vuot­teen 2017 men­nessä 27%.

    Ei ihan mitän­tön­tä eroa kehityksessä.

    Vastaa

  124. Tapio: Tämä on se oikeu­den­mukainen tie ja sil­lä ollaan edet­ty jo jonkin aikaa. 

    Kaivoin ark­istois­tani 1.1.2008 ja 2.1.2018 päivä­tyt eläke­mak­suliput. Mak­set­tu työeläk­keeni oli täl­lä välil­lä pienen­tynyt 4%. Ansio­ta­soin­dek­si oli tuona aikana nous­sut jo vuot­teen 2017 men­nessä 27%.

    Ei ihan mitän­tön­tä eroa kehityksessä.

    Hmm. Joku ei tuos­sa natsaa.

    Työeläkein­deksin muu­tos ajal­la 2008–2018 on +17,0% (2178->2548 pistettä). 

    Lähde: http://www.saadospalvelu.fi/fi/indeksi/indeksiluvut_eri_vuosina

    Mis­tä sait ansio­ta­soin­deksin muu­tok­sen +27%? Itse sain tilas­tokeskuk­sen tiedoista (kaik­ki palka­nsaa­jat) jak­son 4/2008->3/2017 muu­tok­sek­si yllät­täen 17% eli saman kuin työeläkeindeksissä. 

    Oletko 2013 tulleen raip­paveron piiris­sä eli oletko suu­rit­u­loinen eläkeläi­nen? Tarkoit­taako “mak­set­tu työeläk­keesi” brut­toa vai net­toa vero­jen ym. jäl­keen? Jos net­toa niin ovatko jotkin muut tulot lisääntyneet? 

    Eläkeläis­ten nykyi­nen raip­pavero kos­kee vain suu­rit­u­loisia eli paria pros­ent­tia eläkeläisistä.

    Vastaa

  125. vk: Mik­si keskustelu vaik­ka tääl­lä olisi turhaa vaik­ka demokra­ti­amme ei toimikaan niin kuin yhteiskun­tati­etei­den peruskurs­seil­la opete­taan? Ei esim. kaikkien kansalais­ten tarvitse olla valveu­tunei­ta kun­han eri­tyis­es­ti päätök­siä valmis­tele­vien joukos­sa on asian ymmär­rystä. Ylin päätök­sen­tek­i­jäkin voi olla asi­as­ta pihal­la, kun­han valmis­telukoneis­to toimii fiksusti.

    No, veikkaisin, että ylivoimainen enem­mistö tämän pal­stan kir­joit­ta­jista ei ole mis­sään tekemi­sis­sä päätösten valmis­telun kanssa. 

    Lisäk­si sanois­in, että jos hom­ma oikeasti pyörii niin, että ylim­mät päätök­sen­tek­i­jät ovat hom­mas­ta pihal­la, mut­ta valmis­telu­poruk­ka ymmärtää asi­at ja järkkää ne sit­ten niin kuin itse parhaak­seen näkee, niin elämme aika lail­la puh­taas­sa byrokra­ti­as­sa. Tietenkin on teo­ri­as­sa mah­dol­lista, että byrokraat­tien ja kansalais­ten intres­sit ovat yht­eneviä, mut­ta mitään takei­ta tästä ei ole ja toisaal­ta jos näin olisi asian­lai­ta, niin mik­si pyöritämme siinä pääl­lä näen­näis­demokra­ti­aa, jol­la ei sit­ten lop­pu­jen lopuk­si ole mitään merk­i­tys­tä mihinkään? Eikö helpom­paa olisi se, että meil­lä olisi tämä “edis­tynyt etu­ryh­mä”, joka tek­isi tyh­män kansan puoles­ta parhaat päätök­set ja kansa keskit­ty­isi tur­pansa kiin­ni pitämiseen. Kiina pyörii täl­lä het­kel­lä suun­nilleen täl­laisen mallin puitteissa. 

    vk: Keskustele­mal­la ja osal­lis­tu­mal­la valveu­tuneisu­us nousee. 

    Ensin­näkin jos kansalais­ten valveu­tuneisu­udel­la ei ole mitään väliä, niin mik­si sitä pitäisi saa­da edes hilat­tua ylöspäin? Toisek­si, jos oikein olen ymmärtänyt, niin ongel­mana oli se, että ne valveu­tu­mat­tomat kansalaiset eivät osal­lis­tu keskustelu­un, ei se, että valveu­tuneet osallistuvat. 

    vk: Se mikä mät­tää on se, että moni päät­täjistämme ja eri­tyis­es­ti korkeista virkamiehistämme tietää mitä pitäisi tehdä, mut­ta “demokra­ti­amme” ei seu­raavien vaalien pelos­sa saa tehtyä päätöksiä.

    Eli kan­natat jotain Kiinan mallin tyyp­pistä, jos­sa tosi­aan ei tarvitse “pelätä” demokra­ti­aa. Muuten, miten se, “mitä pitäisi tehdä” sinus­ta tulee päät­tää? Siis ennen kaikkea se, mihin päämäärään päin yhteiskun­taa pitäisi poli­it­tisin päätöksin koit­taa saa­da kehit­tymään? Mitä jos virkami­esten kesken on tästä erim­ielisyyt­tä, niin kenen äänen pitäisi voit­taa? Minä en näe tähän oikein mitään muu­ta vai­h­toe­htoa kuin sen, että ylimpänä päät­tävänä tahona toimii demokra­tia. Tietenkin ideaalis­es­ti tämä toimii niin, että demokraat­tis­es­ti päätetään ne päämäärät ja sit­ten poli­itikot ja virkamiehet junail­e­vat sen, miten käytän­nössä niihin päästään, mut­ta täl­löin en ymmär­rä, mik­si kukaan tässä “pelkäisi” demokratiaa. 

    vk: Esimerk­ki. Käsit­tääk­seni aika yleis­es­ti virkami­esten ja päät­täjien (jopa vasem­mis­ton) kesku­udessa ollaan sitä mieltä, että julki­nen sek­tori on liian suuri Suomes­sa ja että sen meno­ja on saata­va leikat­tua tai vähin­tään meno­jen kasvu jok­seenkin eliminoitua.

    Onko? Mihin tämä käsi­tyk­sesi perustuu? 

    vk: Saavutet­tu­jen etu­jen säi­lymistä on valvo­mas­sa erit­täin voimakkai­ta koneis­to­ja, jot­ka eivät ole demokraat­tis­es­ti valit­tu­ja mut­ta joille on virheel­lis­es­ti annet­tu merkit­tävästi vaiku­tus- ja päätösvaltaa

    Eli nyt siis kokon­aan vai­h­doit puol­ta. Ongel­ma ei olekaan siinä, että “pelät­täisi­in” demokra­ti­aa, vaan siinä, että demokra­t­ian voimien ei anneta jyl­lätä, vaan pienet ei-demokraat­tis­es­ti val­i­tut klik­it junail­e­vat asi­at takahuoneis­sa toisin kuin kansan enem­mistö halu­aisi. Minus­ta tämä puhuu juuri demokra­t­ian puoles­ta, ei sitä vastaan! 

    Mitä niihin lyhyen ja pitkän tähtäi­men etu­i­hin tulee, niin mikä on sinus­ta se oikeu­den­mukainen mekanis­mi, jol­la pain­otet­taisi­in lyhyen ja pitkän tähtäi­men etu­ja poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa? Minus­ta tämä menee juuri siihen oleel­liseen kysymyk­seen, eli mihin päämäärään yhteiskun­taa tulisi poli­it­tisin päätöksin ohja­ta. Minus­ta tähän ei ole objek­ti­ivis­es­ti oikeaa vas­taus­ta (Humen giljoti­i­ni), vaik­ka siihen sit­ten onkin, mitkä ovat parhai­ta keino­ja sinne päämäärään pääsemiseen, kun päämäärästä on päätet­ty. Oletko tästä eri mieltä?

    Vastaa

  126. vk: Mis­tä sait ansio­ta­soin­deksin muu­tok­sen +27%? Itse sain tilas­tokeskuk­sen tiedoista (kaik­ki palka­nsaa­jat) jak­son 4/2008->3/2017 muu­tok­sek­si yllät­täen 17% eli saman kuin työeläkeindeksissä. 

    Omat luku­ni ovat peräisin Tilas­tokeskuk­sen tilas­tos­ta 002 Ansio­ta­soin­dek­si 1964=100.

    Käytin vuosien 2007 ja 2016 keskiar­vo­ja, kos­ka ymmärtääk­seni eläk­keeseen vaikut­ta­vat indek­sit ovat edel­lisen vuo­den keskiar­vo­ja (voin olla väärässä). Jos käytän p.o. taulukon kau­sia 1/2008 ja 3/2017 (viimeisin tieto), nousua on 23%. Pros­ent­ti näyt­tää ole­van hyvin herkkä nimeno­maan alkuhetkelle.

    Ylivoimais­es­ti suurin selit­täjä net­toeläk­keeni paikoil­laan pysymiselle on muu­tok­set mak­samis­sani kun­nal­lisverois­sa. Vero­ja kai nekin ovat.

    Vastaa

  127. Ei ole tot­ta.: asumisen hin­ta pidem­mäl­lä aikavälil­lä halpenisi, jol­loin kulu­tuk­seen (palvelu­iden käyt­töön) jäisi enem­män rahaa.

    Hehe. Haus­ka ole­tus. Käytän­nössä vain raken­nusy­htiöi­den ja pankkien voitot kas­va­vat ja kaupun­gin kiin­teistövero­tuot­to nousee, asumisku­lut eivät laske vaan nou­se­vat kos­ka asun­tokan­ta on upou­ut­ta, siis +20% ver­rat­tuna kaikki­in mui­hin alueen asuntoihin.

    Täysin tar­jon­nas­ta riip­pumat­ta: Mak­set­tu­jen asun­to­jen omis­ta­jil­la on kyl­lä varaa pitää asun­to­ja tyhjil­lään vuosikym­meniä: Tar­jon­taa lisäämäl­lä hin­ta ei tule laskemaan.

    Vastaa

  128. Sepi:
    Nyt meil­lä vaan vero­tuk­sel­lis­es­ti kan­nuste­taan asumaan isois­sa asun­nois­sa, kos­ka asun­to­tu­lo on vero­ton­ta ja kaikkia mui­ta pääo­mas­ta naut­timistapo­ja verote­taan 20–30% veroasteilla.

    Tuo ajat­te­lu­ta­pa­han on ihan absur­di. Tuon mukaan isom­mas­sa omis­tusasun­nos­sa asu­va henkilö saisi taloudel­lista hyö­tyä ver­rat­tuna pienessä omis­tusasun­nos­sa asu­vaan. Mukavu­ushyö­ty siitä var­masti saavute­taan, mut­ta ei jeniäkään taloudel­lista hyö­tyä. Ei se sin­un lom­pakkoasi liho­ta että sin­ul­la on omas­sa henkilöko­htaises­sa käytössäsi 400 neliötä 40 neliön sijaan, ei edes epäsuorasti.

    Koko “asun­to­tu­lon” käsite on per­verssi. Se olet­taa vuokra-asumisen jonkin­laisek­si nor­maal­i­ti­lak­si ja nor­maalin asumisen anom­ali­ak­si joka pitää käsitel­lä kuin se olisi vuokra-asum­ista. Ja sit­ten päädytään täl­läisi­in mieliku­vi­tus­tu­loi­hin jot­ka eivät hei­jas­tu todel­lisu­u­teen mitenkään.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.