Kategoria: Eduskuntatyö

Ero eduskunnasta

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Olen päät­tänyt jäädä pois eduskun­nas­ta 20 eduskun­tavuo­den jäl­keen. Poli­ti­ik­ka on muut­tunut paljon siitä, kun tulin eduskun­taan ensim­mäisen ker­ran 1987. Ensim­mäi­nen vaa­likausi oli har­joit­telua min­ulle ja vihreälle ryh­mälle, eikä siitä sen enem­pää. Tahti oli aivan toinen, kun palasin eduskun­taan vuon­na 1995, jol­loin vihreät myös menivät mukaan Lip­posen hal­li­tuk­seen. Se oli taloudel­lisen kujan­juok­sun aikaa. Vihreä ryh­mä jou­tui kovaan kyyti­in, mut­ta kesti kun­ni­al­la. Kauaskan­toisim­mat päätök­set tehdään sil­loin, kun on pakko säästää, kos­ka sil­loin tehdään aito­ja val­in­to­ja – ja nähdään, ken­estä on ajat­tele­maan johdon­mukaises­ti. Jat­ka lukemista “Ero eduskunnasta”

En asetu ehdolle eduskuntavaaleissa

Olen päät­tänyt jäädä pois eduskun­nas­ta seu­raavis­sa eduskun­tavaaleis­sa. Mie­lenki­in­toni on siir­tynyt vai­heit­tain puolue­poli­ti­ikas­ta muun­laiseen vaikut­tamiseen. Sik­si kat­son, että on hyvä tehdä eduskun­nas­sa tilaa jollekin motivoituneemmalle.

Yhteiskun­nal­lista vaikut­tamista en aio lopet­taa, vaan jatkan Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan vara­puheen­jo­hta­jana, blog­gaa­jana, ammat­tiluen­noi­jana, kolum­nisti­na ja tietokirjailijana.

Min­ua kiin­nos­taa myös hal­li­tustyösken­te­ly yri­tyk­sis­sä, joiden toimi­ala vas­taa osaamisaluei­tani ja maail­manku­vaani. Olen täl­lä het­kel­lä jät­teenkäsit­te­lyn ja bioen­er­gian alal­la toimi­van BMH Tech­nol­o­gy Oy:n hallituksessa.

En ole aikeis­sa hakea kansane­dus­ta­jan sopeu­tu­miseläket­tä. Kansane­dus­ta­jil­la on ainakin tois­taisek­si kiin­teä eläkeikä, 65 vuotta.

 

= = =

Oden vaalio­hjel­man valmis­telu täl­lä blogilla jatkuu häir­iöt­tä. Ehdo­tuk­set ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Mitä kaikkea Rosatomin kanssa on sovittu?

Fen­novoiman ydin­voimalan hin­naksi on arvioitu kuusi mil­jar­dia ja teho tiede­tään 1200 MW:ksi. Tiedän jotain kil­pail­e­van han­kkeen kus­tan­nus­laskelmista ole­tuk­sel­la että hin­ta puo­let halvem­pi ja teho 1600 MW, joskin tätä pro­jek­tia vähän rasit­ta­vat raken­nu­saikaiset korot. Näitä kah­ta tietoa ver­taa­mal­la laskin, että Fen­novoiman sähkön omakus­tan­nushin­nan on olta­va vähin­tään 100 € megawat­ti­tun­nil­ta. Näil­lä nurkil­la sen pitäisi liikkua, sil­lä onhan Bri­tan­ni­aan kaavail­lulle ydin­voimalalle luvat­tu 110 euron syöt­tö­tar­if­fi. Varovais­es­ti olen kuitenkin sanonut, että hin­nan on olta­va vähin­tään 80 euroa/MWh Jat­ka lukemista “Mitä kaikkea Rosatomin kanssa on sovittu?”

Aloitteellisuutta säästöihin

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)

Sosi­aali- ja ter­veyshuol­lol­la on väistämät­tä edessään ankaria säästöjä. Val­tio ja kun­nat eivät voi lop­ut­tomasti jatkaa velak­si elämistä. Nyky­laskelmien mukaan edes hyvä nousukausi ei velka­an­tu­mista lopet­taisi. On siis säästettävä.

Sote-palve­lut eivät voi säästöiltä vält­tyä, kos­ka ne ovat niin suuri osa julk­i­sista menoista, että niiden jät­tämi­nen säästö­jen ulkop­uolelle iskisi kaik­keen muuhun ankarasti. Lisäk­si on luon­nolli­nen poli­it­ti­nen lainalaisu­us, että meno­erää, joko pyrkii kas­va­maan tarpeen kas­vamisen vuok­si, kohdel­laan ankaram­min kuin sel­l­aisia, jot­ka luon­nos­taankin vähenevät. On helpom­pi leika­ta kasvus­ta kuin alen­taa joitain meno­er­iä absolu­ut­tis­es­ti, niin irra­tionaal­ista kuin tämä onkin. Väestön ikään­tymisen takia sote-menois­sa on iso kasvu­paine. Jat­ka lukemista “Aloit­teel­lisu­ut­ta säästöihin”

Kummallinen esitys kiinteistöverosta

Hal­li­tus esit­tää kiin­teistövero ylä- ja alara­jo­jen nos­tamista. Hyvin kan­natet­ta­va esi­tys, mut­ta lop­pu on jär­jetön.  Tästä aiheutu­va lisä­tu­lo vähen­netään kun­tien val­tiono­suuk­sista. Ylära­jas­ta koitu­va lisä­tu­lo arvioidaan ja vähen­netään tasais­es­ti kaik­il­ta, mut­ta alara­jan nos­tos­ta kat­so­taan, mitkä kun­nat joutu­vat nos­ta­maan kiin­teistöveroa, ja ne joutu­vat tilit­tämään koko vero­pros­entin nousus­ta aiheutu­van tulon valtiolle.

Näin syn­tyy tilanne, että kahdes­ta kun­nas­ta, joil­la on vuon­na 2015 sama kiin­teistövero­pros­ent­ti, toinen saa pitää rahan kokon­aan ja toinen joutuu tilit­tämään siitä osan val­ti­olle, kos­ka täl­lä jälkim­mäisel­lä kun­nal­la oli vuon­na 2014 alem­pi kiin­teistövero­pros­ent­ti. Luulisi perus­tus­laki­asiantun­ti­joiden älähtävän vähem­mästäkin. Jat­ka lukemista “Kum­malli­nen esi­tys kiinteistöverosta”

Oden vaaliohjelma: kaupan suuryksiköitä ei tarvitse säädellä asutuksen keskellä

Kau­pan yksikkökoon säätelystä voidaan luopa kaikkial­la siel­lä, mis­sä kilo­metrin säteel­lä kau­pas­ta asuu vähin­tään kymme­nen­tuhat­ta ihmistä sekä siel­lä, mis­sä lähim­mälle raideli­iken­teen pysäkille on alle 600 metriä. Kun­ta voi ase­makaavaan liit­tyvistä syistä kuitenkin rajoit­taa myymäläkokoa, mut­ta maakun­takaavaa tai ympäristömin­is­ter­iön hyväksyn­tää nämä keskeis­es­ti sijait­se­vat kau­pat eivät tarvitse. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: kau­pan suuryk­siköitä ei tarvitse säädel­lä asu­tuk­sen keskellä”

Lapsilisän korvaamisessa verovähennyksellä ei ole mitään järkeä

Hal­li­tus perui osan lap­sil­isän leikkauk­ses­ta otta­mal­la käyt­töön lap­sivähen­nyk­sen vero­tuk­ses­sa. Tämä on veroteknis­es­ti erit­täin han­kala asia, sil­lä verot­ta­jal­la ei ole tietoa lap­sista eikä niitä ihan hel­posti ole saatavis­sa esimerkik­si viro­laisil­ta työn­tek­i­jöiltä. Verovähen­nyk­senä palautet­tavas­ta sum­mas­ta haaskau­tuu verot­ta­jan kus­tan­nuk­si­in huo­mat­ta­va osu­us. Eikö siis olisi yksinker­taisem­paa vain perua osa lap­sil­isien heiken­nyk­ses­tä? Jat­ka lukemista “Lap­sil­isän kor­vaamises­sa verovähen­nyk­sel­lä ei ole mitään järkeä”

Mikä on Mankala-yhtiö?

Mankalay­htiö on tapa rak­en­taa voimala yhdessä sen sijaan, että kaik­ki rak­en­taisi­vat omansa. Jokainen kuitenkin omis­taa osuuten­sa voimalas­ta ikään kuin omis­taisi osuuten­sa kokoisen voimalan itse eikä kuten omis­taisi suuren voimalan yhdessä muiden kanssa

Jos raken­netaan mil­jardin euron voimala, joka tuot­taa 200 MW sähköä, osaomis­ta­ja, joka omis­taa tästä voimalas­ta 20 % osal­lis­tuu oman pääo­man kar­tut­tamiseen 20 %:lla. Olete­taan, että oma pääo­ma on 200 miljoon­aa Viiden­nek­sen omis­ta­van on laitet­ta­va perus­tamiseen 40 miljoon­aa. Lop­ut 800 miljoon­aa yhtiö ottaa lainaa. Jat­ka lukemista “Mikä on Mankala-yhtiö?”

Timo Soini ja ero eurosta

Kos­ka eduskun­nan yhden min­uutin rep­likoin­nis­sa ei voi sanoa mitään kovin perustel­tua, esitän repli­ikkipuheen­vuoroni vähän perustel­lumpana tässä.

Timo Soi­ni hehkut­ti suuren salin keskustelus­sa, kuin­ka Suomen talouden ongel­mat johtu­vat eurosta ja vain siitä. Häneltä kysyt­ti­in mon­een otteeseen, pitääkö hänen mielestään eurosta ero­ta, mut­ta vas­tauk­sek­si tuli vain, että muil­la pohjo­is­mail­la menee parem­min, kos­ka ne eivät kuu­lu euroon (Tan­s­ka tosin de fac­to kuu­luu euroon, Nor­jal­la on öljyn­sä ja Ruot­sil­la Suomea fik­sum­mat porvarit.)

Soi­ni on oike­as­sa siinä, että Euroopan talousalueen ongel­mat johtu­vat pitkälti euron epäon­nis­tu­mis­es­ta. Siinä on val­u­viko­ja, joista osas­ta tiedet­ti­in etukä­teen (epäsym­metriset syk­lit), osaa taas ei osat­tu ottaa huomioon. Raha ryn­täsi korkeam­man tuo­ton peris­sä etelään kuten pitikin, mut­ta ei syn­nyt­tänyt tuotan­nol­lisia investoin­te­ja ja kasvua, vaan kiin­teistöku­plaa ja koti­talouk­sien velka­an­tu­mista. Koti­taloudet velka­an­tu­i­v­at ensin ja tämä johti lop­ul­ta myös val­tioiden velka­an­tu­miseen. Mekanis­mi tun­netaan nyt, mut­ta ei tun­net­tu sil­loin. Jat­ka lukemista “Timo Soi­ni ja ero eurosta”

Asumistuen kapitalisoituminen asuntojen hintoihin

Kun kir­joituk­ses­sani Maat­alous­tu­ki ja Ricar­don maan­vuokrala­ki sanoin maat­aloustuen kap­i­tal­isoitu­van pel­lon hin­taan niin, ettei se juuri lisää vil­je­lyn kan­nat­tavu­ut­ta, moni kysyi, eikä asumisen tukem­i­nen sit­ten kapitalisoidu.

Kyl­lä. Se, että meil­lä tue­taan asum­ista eri muodois­sa nos­taa asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria. Tässä on kak­si eroa vil­jelysmaa­han: asum­i­nen on vält­tämät­tömyys, mut­ta jokaisen ei tarvitse vil­jel­lä maa­ta. Toisek­si asun­to­ja voi valmis­taa lisää, kun taas tukikelpoista pel­toa ei ymmärtääk­seni enää voi rai­va­ta lisää. Jat­ka lukemista “Asum­istuen kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen asun­to­jen hintoihin”