Kategoria: Eduskuntatyö

Asukkaiden valikointi ja sote-menot

Kaavail­lus­sa Sote-uud­is­tuk­ses­sa kun­tien mak­su­o­su­udet muut­tuvat. Häviäjät valit­ta­vat, että heitä ran­gais­taan siitä, että ovat hoi­ta­neet asiansa hyvin ja toim­i­neet tehokkaasti. Tämäkin on osa totu­ud­es­ta, mut­ta merkit­tävämpi osa kos­kee sitä, että erot asukkaiden valikoin­nis­sa tasoit­tuvat ja se taas on ainakin min­un mielestäni oikein.

Oulus­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan kymme­nen pros­ent­tia kun­nan asukkaista aiheut­ti 81 % kun­nan sote-menoista. Nois­sa suurku­lut­ta­jis­sa on tietysti henkilöitä, joil­la on vuo­den aikana ollut jokin kallis leikkaus, mut­ta pääasi­as­sa kyse on huono-osaisu­ud­es­ta, joka näkyy sekä sosi­aal­i­työn että ter­veyspalvelu­jen tarpeena. Tähän asti ero­ja kun­tien sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon menois­sa on domi­noin­ut täysin se, miten tuo kymme­nen pros­ent­tia asuu.

Koko maas­sa palvelu­jen suurku­lut­ta­jia lie­nee melko tasais­es­ti, mut­ta kaupungeis­sa erot kaupungi­nosien välil­lä ovat erit­täin suuria (seg­re­gaa­tio). Jos jokainen kaupun­ki muo­dostaisi oman kun­tansa, nämä erot tasoit­tuvat, mut­ta käytän­nössä kaupun­git ovat jakau­tuneet ydinkaupunki­in ja sitä ympäröivi­in kehyskun­ti­in. Paljon kulu­ja aiheut­ta­va väestö ei sil­loin jakaudu mitenkään tasais­es­ti. Jat­ka lukemista “Asukkaiden valikoin­ti ja sote-menot”

Öljytuotteiden veroja pitäisi nostaa heti

Kulut­ta­ja­maid­en kan­nat­taisi nyt yhteisel­lä päätök­sel­lä lisätä öljy­tuot­tei­den vero­tus­ta estääk­seen hin­nan laskua kään­tämästä kulu­tus­ta nousu­un ja pitääk­seen maail­man­markki­nahin­nan laskun mah­dol­lisim­man pitkäaikaisena. 

En tiedä, mikä ajaa öljyn hin­taa alas, mut­ta se lie­nee selvää, että hin­nan­lasku ei voi olla pysyvä. Hal­pa hin­ta houkut­telee markki­noille lisää kysyn­tää samal­la, kun tar­jon­ta jää aiot­tua pienem­mäk­si – mon­et tun­netut öljy­varat ovat niin kalli­ita hyö­dyn­tää, ettei koko touhu kan­na­ta, jos hin­ta on alle 100 $ ja nyt sen on siis alle 70 $. Maail­man­taloudelle öljyn hin­nan­lasku tekee hyvää, kos­ka osta­ja­maid­en talous piristyy vai­h­to­taseen parantues­sa ja ostovoiman lisään­tyessä. Jat­ka lukemista “Öljy­tuot­tei­den vero­ja pitäisi nos­taa heti”

Eduskuntaäänestysten säännöt tälle vuosituhannelle

Kun hal­li­tus ei kaatunut mar­rasku­un alus­sa välikysymyk­seen, keskus­tan Juha Sip­ilä julisti, ettei hal­li­tus­ta yritetä tämän jäl­keen enää kaataa. Ei olisi minus­ta kan­nat­tanut sil­loinkaan, vaik­ka jo kolme vuot­ta sit­ten olin sitä mieltä, että tämä hal­li­tus ansait­sisi tul­la kaade­tuk­si. Ei uusia vaale­ja kan­na­ta jär­jestää paria kuukaut­ta ennen nor­maale­ja vaale­ja, kos­ka sil­loin mon­ta tärkeää lakiesi­tys­tä raukeaisi tai jäisi kokon­aan eduskun­nalle anta­mat­ta. Sen jäl­keen kuitenkin eduskun­nas­sa on äänestet­ty hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­ses­ta läh­es joka per­jan­tai. Tätä varten paikalle hal­li­tus­ta tuke­maan on raa­hat­tu sairai­ta ja juuri syn­nyt­täneitä, mikä olisi lain­vas­taista mis­sä muus­sa työ­paikas­sa hyvänsä.

Tämän viikkoinen luot­ta­mus­lauseäänestys oli taval­lista han­kalampi, kos­ka hal­li­tus­puolueista oli väkeä sairaana, isän­sä hau­ta­jai­sis­sa ja ennen kaikkea päämin­is­teri Euroop­pa-neu­vos­ton kok­ouk­ses­sa Brys­selis­sä. Hal­li­tuk­sel­la oli suuria vaikeuk­sia selvitä luot­ta­mus­lauseäänestyk­ses­tä, jos oppo­si­tios­sa ei olisi pois­saolo­ja. Jat­ka lukemista “Eduskun­taäänestys­ten sään­nöt tälle vuosituhannelle”

Budjettivastalause

Eduskun­nas­sa on meneil­lään puhe- ja äänestys­rum­ba bud­jetista. Minus­ta pitäisi men­nä samaan käytän­töön kuin Ruot­sis­sa, jos­sa bud­jetista voi tehdä vain kokon­ais­esi­tyk­siä, jol­loin äänestyk­siä olisi korkein­taan 199. Käytän­nössä jokainen eduskun­taryh­mä tek­isi yhden esi­tyk­sen. Nytkin jokaisel­la oppo­si­tiop­uolueel­la on oma vasta­lauseen­sa, johon on porukalla tehdyt muu­tok­set koot­tuina. Näi­den väliltä pitäisi äänestää.

Vihrei­den vasta­lauseessa on esi­tyk­siä aika vaa­ti­mat­tomasti. Huo­mat­takoon, että esimerkik­si lap­sil­i­sistä ei voi enää tässä vai­heessa tehdä muu­tosesi­tys­tä, kos­ka niitä koske­va laki on hyväksyt­ty ja bud­jet­ti­in määrära­ha on laitet­ta­va lain mukaisena.

Peruste­len tässä ne muu­tok­set, joiden osalta olen itse ollut aktiivinen.

Kehi­tysy­hteistyömäärära­hat + 3 M€

Hal­li­tus­puoluei­den neu­vot­teli­jat tekivät lui­hun tem­pun. Kun eduskun­nalle jätet­ty jako­vara lop­pui, he rahoit­ti­vat toivei­den tyn­nyriään otta­mal­la varoit­ta­mat­ta pois kehi­tysy­hteistyömäärära­hoista. Tätä ei voi hyväksyä, joten esitämme sum­maa takaisin. Jat­ka lukemista “Bud­jet­ti­vasta­lause”

Jospa mentäisiin suoraan maakuntamalliin?

Puoluei­den väli­nen sote-sopu onnis­tui men­emään melkein täy­den ympyrän. Ensin todet­ti­in, että ei maakun­ta­mallia, vaan maakun­tien sijas­ta viisi suu­raluet­ta, joil­la olisi vas­tuu sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­losta. Jatko­selvi­tyk­sessä todet­ti­in, että näil­lä ei saisi olla omaa tuotan­toa (keskus­sairaalat), vaan ne oli­si­vat vain jär­jestämis­vas­tu­us­sa ole­via. Sit­ten päätet­ti­in, että tuotan­to­vas­tuu annet­taisi­in kun­nille tai kun­tien muo­dostamille laa­jem­mille kun­tay­htymille. Lop­ul­ta todet­ti­in, etteivät yksit­täiset kun­nat, oli­vat ne kuin­ka suuria tahansa, saisi olla tuotan­to­vas­tu­us­sa, vaan tuotan­to­vas­tuu olisi aina kun­tay­htymil­lä. Sit­ten todet­ti­in, että kun­tay­htymiä olisi korkein­taan 19, eli suomek­si san­ot­tuna, että maakun­nat oli­si­vat tuotan­to­vas­tu­us­sa.   Jat­ka lukemista “Jospa men­täisi­in suo­raan maakuntamalliin?”

Soten hallinto solmussa

Esitin aikanaan vaalio­hjel­mas­sani, että ter­vey­den­huolto otet­taisi­in pois kun­nil­ta ja annet­taisi­in maakun­nille. Sil­loin ei olisi myöskään niin suur­ta tarvet­ta lakkaut­taa pieniä maalaiskun­tia, jot­ka eivät nyky­i­sistä tehtävistä oikein selviä, mut­ta jot­ka hoita­vat hyvin, tehokkaasti ja joskus demokraat­tis­es­tikin ne tehtävät, jot­ka ovat niille luontaisia.

Ennus­tan, että tähän vielä päädytään.

Mut­ta nyt ter­vey­den­huol­lon jär­jestämis­vas­tuu annetaan viidelle miljoon­api­ir­ille, joiden tehtävänä on ker­ran neljässä vuodessa tila­ta alueen­sa ter­vey­den­huolto kolmelta 3–5 alueel­liselta tuot­ta­jakun­tay­htymältä. Tehtävä ei sisäl­lä kovinkaan mit­tavaa val­lankäyt­töä, kos­ka on pakko tila­ta noi­ta alueil­ta ja vain niiltä. Jat­ka lukemista “Soten hallinto solmussa”

Antti Rinteen soolo elokuvatuen verollisuudesta

Antti Rinne yllät­ti eduskun­nan ilmoit­ta­mal­la kyse­ly­tun­nil­la, että hänen mielestään eloku­van tuotan­totuen muut­ta­mi­nen verol­lisek­si voidaan perua. ”Min­ulle pas­saa ja hal­li­tuk­selle pas­saa että eduskun­nas­sa muute­taan tämä osio.”

Asian his­to­ria on men­nyt näin: Jat­ka lukemista “Antti Rin­teen soo­lo eloku­vat­uen verollisuudesta”

Omaisuuden vaikutus hoitomaksuun.

Suomes­sa van­hus­ten pitkäaikaishoidon mak­sut riip­pu­vat van­huk­sen tuloista – mak­su on tuloista 85% — mut­ta toisin kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa, se ei riipu lainkaan omaisu­ud­es­ta. Tästä on väitel­ty pitkään. Argu­ment­ti­na omaisu­u­den huomioon ottamista vas­taan on käytet­ty pait­si sitä, että rikkaat eivät hyväksy sitä, myös sitä että omaisu­u­den voi hävit­tää ennen laitoshoitoon jou­tu­mista tai antaa ennakkoper­in­tönä pois. Jat­ka lukemista “Omaisu­u­den vaiku­tus hoitomaksuun.”

Oden vaaliohjelma: kunnan omistusoikeus jätteisiin on lakkautettava, koska se estää jätteiden hyötykäyttöä.

Kun­nan omis­tu­soikeus jät­teisi­in on kumot­ta­va. Kenel­lä vain tulee olla oikeus poimia jäte­vir­ras­ta hyö­tykäyt­töön ohjat­tavia jakeita.

Hal­li­tus esit­tää jäteveroa korotet­tavak­si kaatopaikalle vietäviltä jät­teiltä, ei kaik­il­ta, vaan sel­l­aisil­ta, joi­ta ei pitäisi viedä kaatopaikalle vaan mielu­um­min käyt­tää hyödyk­si tai edes polt­taa. Kos­ka kaatopaikoista ollaan siir­tymässä jät­teen polt­toon, ajatuk­se­na on, että tule­vaisu­udessa ehkä jäteveroa kerätään myös sel­l­ai­sista poltet­tavista jakeista, jot­ka voisi myös kier­rät­tää tai käyt­tää muuten hyväksi.

Kaikil­la veroil­la on tarkoi­tus kerätä rahaa val­ti­olle, mut­ta jäteverol­la on toinenkin tarkoi­tus: kan­nus­taa jät­tei­den hyötykäyttöön.

Muuten hyvä, mut­ta voiko tämä kan­nustin toimia edes teo­ri­as­sa? Kun­taa ei kiin­nos­ta, paljonko asi­akas joutuu jäteveroa mak­samaan ja kun­ta omis­taa jät­teen ja voi kieltää sen hyö­tykäytön. Jat­ka lukemista “Oden vaalio­hjel­ma: kun­nan omis­tu­soikeus jät­teisi­in on lakkautet­ta­va, kos­ka se estää jät­tei­den hyötykäyttöä.”

Elvytys, investoinnit ja nollakorko

Men­nään­pä vähän syvem­mälle tuo­hon IMF:n suosi­tuk­si­in tehdä julk­isia investoin­te­ja lainarahalla

Lähtöko­htana on, että talous on lik­vidi­teet­tiansas­sa. Edes korko­jen lasku nol­laan ei saa talout­ta elpymään. Nimel­lisko­rko­ja ei käytän­nön syistä voi laskea alle nol­lan eikä nol­las­sa keikku­va inflaa­tio laske myöskään reaa­liko­rko­ja nol­lan alle, vaik­ka pitäisi. Jos ilmainen lainara­ha ei mene kau­pak­si yksi­ty­isille yri­tyk­sille, olisi hyvä, jos se menisi kau­pak­si edes val­tioille. Matal­ien korko­jen tarkoi­tus on tuot­taa taloudel­lista toim­intaa. Jat­ka lukemista “Elvy­tys, investoin­nit ja nollakorko”