Asukkaiden valikointi ja sote-menot

Kaa­vail­lus­sa Sote-uudis­tuk­ses­sa kun­tien mak­suo­suu­det muut­tu­vat. Häviä­jät valit­ta­vat, että hei­tä ran­gais­taan sii­tä, että ovat hoi­ta­neet asian­sa hyvin ja toi­mi­neet tehok­kaas­ti. Tämä­kin on osa totuu­des­ta, mut­ta mer­kit­tä­väm­pi osa kos­kee sitä, että erot asuk­kai­den vali­koin­nis­sa tasoit­tu­vat ja se taas on aina­kin minun mie­les­tä­ni oikein.

Oulus­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen mukaan kym­me­nen pro­sent­tia kun­nan asuk­kais­ta aiheut­ti 81 % kun­nan sote-menois­ta. Nois­sa suur­ku­lut­ta­jis­sa on tie­tys­ti hen­ki­löi­tä, joil­la on vuo­den aika­na ollut jokin kal­lis leik­kaus, mut­ta pää­asias­sa kyse on huo­no-osai­suu­des­ta, joka näkyy sekä sosi­aa­li­työn että ter­veys­pal­ve­lu­jen tar­pee­na. Tähän asti ero­ja kun­tien sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon menois­sa on domi­noi­nut täy­sin se, miten tuo kym­me­nen pro­sent­tia asuu.

Koko maas­sa pal­ve­lu­jen suur­ku­lut­ta­jia lie­nee mel­ko tasai­ses­ti, mut­ta kau­pun­geis­sa erot kau­pun­gi­no­sien välil­lä ovat erit­täin suu­ria (segre­gaa­tio). Jos jokai­nen kau­pun­ki muo­dos­tai­si oman kun­tan­sa, nämä erot tasoit­tu­vat, mut­ta käy­tän­nös­sä kau­pun­git ovat jakau­tu­neet ydin­kau­pun­kiin ja sitä ympä­röi­viin kehys­kun­tiin. Pal­jon kulu­ja aiheut­ta­va väes­tö ei sil­loin jakau­du miten­kään tasaisesti.

Huo­no-osai­suus ei ole nii­tä asioi­ta, jois­ta oli­si kel­vol­li­sia tilas­to­ja, joten on tur­vau­dut­ta­va kor­vik­kei­siin. Var­sin hyvä ehdo­kas huo­no-osais­ten mää­rää kos­ke­vak­si indi­kaat­to­rik­si on pit­kit­ty­nyt pie­ni­tu­loi­suus, kos­ka sai­rau­det liit­ty­vät usein köy­hyy­teen.  Se tar­koit­taa nii­den ruo­ka­kun­tien osuut­ta, joi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot kulu­tusyk­sik­köä koh­den ovat alle 60 % medi­aa­nis­ta ja ovat olleet sitä myös kol­mes­ta edel­li­ses­tä vuo­des­ta vähin­tään kah­te­na vuo­te­na; yhteen­sä siis kol­me­na vuo­te­na vii­mei­ses­tä nel­jäs­tä. Tämä­kään ei ole täy­del­li­nen mit­ta­ri. Vaik­ka kyse on pit­kit­ty­nees­tä pie­ni­tu­loi­suu­des­ta, opis­ke­li­jat pää­se­vät häi­rit­se­mään tilas­toa jon­kin ver­ran. Maa­seu­dul­la taas osit­tain luon­tais­ta­lou­des­sa asu­vat pie­ni­tu­loi­set ovat kyl­lä rahas­sa mita­ten pie­ni­tu­loi­sia, eivät­kä mak­sa pal­jon­kaan kun­nal­lis­ve­ro­ja, mut­ta eivät kulu­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja ylenpalttisesti.Köyhät Helsinki

Köyhät Turku

Köyhät Tampere

Ohei­sis­sa kuvis­sa on pit­kit­ty­nees­ti pie­ni­tu­lois­ten osuus Hel­sin­gin, Turun ja Tam­pe­reen ympä­ris­tön kun­nis­sa. Huo­maam­me, että kes­kus­kau­pun­gin kan­ta­ma sosi­aa­li­nen taak­ka niis­sä kai­kis­sa on sel­väs­ti suu­rem­pi kuin ympä­röi­vis­sä kun­nis­sa. Jos sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen rahoi­tus jat­kos­sa ote­taan yhtei­ses­tä kas­sas­ta, ne hyö­ty­vät, joi­den väes­tö on näi­den pal­ve­lu­jen suur­ku­lut­ta­jia ja ne kär­si­vät, jot­ka ovat esi­mer­kik­si asun­to­po­li­tii­kan kei­noin lais­ta­neet sosi­aa­li­ses­ta vastuusta.

Todet­ta­koon, että kau­pun­git eivät suin­kaan ole mitään köy­hyy­den kes­kit­ty­miä. Eni­ten pit­kit­ty­nyt­tä pie­ni­tu­loi­suut­ta on haja-asu­tusa­lueil­le. Hel­sin­gin pie­ni­tu­lois­ten osuus alit­taa koko maan kes­kiar­von, vaik­ka se onkin sel­väs­ti ympä­rys­kun­tia suu­rem­pi. Kau­pun­kien ympä­rys­kun­nat koos­tu­vat pai­no­te­tus­ti hyväosaisista.

59 vastausta artikkeliin “Asukkaiden valikointi ja sote-menot”

  1. Tämä on tär­ke­ää huo­ma­ta! Hyvä, että joku ottaa sen esille.

    Toi­saal­ta on myös kun­tia, joi­den ter­veys­me­not ovat tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti hyvin kor­keat: esim. Kus­ta­vi. Tämä on kun­nan tie­toi­nen valin­ta, sil­lä pyri­tään tar­joa­maan kun­ta­lai­sil­le nor­mia parem­mat pal­ve­lut (esim. yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta), mikä tie­tys­ti mak­saa. Miten tämä käy­nee sote-uudistuksessa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Yri­täm­me pureu­tua tar­kem­min tähän huo­no-osai­suu­den “hin­taan” ja osal­li­suu­den kysy­myk­siin Itä-ja Poh­jois-Suo­meen koh­dis­tu­vas­sa (thl:n ja Dia­kin) hank­kees­sa. Iso kysy­mys joka on jää­nyt lii­an vähl­le huomiolle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. erot asuk­kai­den vali­koin­nis­sa tasoit­tu­vat ja se taas on aina­kin minun mie­les­tä­ni oikein

    Onko tähän jotain perus­te­lu­ja? Minul­le ei ole vie­lä sel­vää, mikä yhteis­vai­ku­tus on nykyis­ten sai­ras­ta­vuu­den­kin huo­mioo­not­ta­vil­la val­tio­no­suuk­sil­la, hal­li­tuk­sen vii­mei­sim­mil­lä muu­tok­sil­la val­tio­no­suu­den jako­pe­rus­tei­siin, sote-ehdo­tuk­sen mak­su­kaa­val­la ja kun­tien toteu­tu­neil­la menoil­la. Perai­aat­tees­sa van­ha jär­jes­tel­mä­kin on tasan­nut sai­ras­ta­vuuse­ro­ja. Uusi jär­jes­tel­mä ei siis tuo täs­sä mie­les­sä mitään uut­ta. Kai­vat­tai­siin hie­man tar­kem­paa las­kel­maa sii­tä, miten muu­tos muka tasaa sai­ras­ta­vuuse­rot paremmin.

    Tähän asti ero­ja kun­tien sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon menois­sa on domi­noi­nut täy­sin se, miten tuo kym­me­nen pro­sent­tia asuu.

    Tämä­kin tuli vähän ilmas­ta. Oli­si­ko viit­tei­tä perusteluihin?

    THL on muu­ten kerän­nyt tie­toa kun­nit­tain myös tar­ve­va­kioi­duis­ta menois­ta. Tus­kin enkään ovat aivan tark­ko­ja, mut­ta anta­vat aina­kin osviit­taa kun­tien tuh­lai­le­vuu­des­ta (sai­ras­ta­vuu­den kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sia eli­mi­noi­den). Tuol­la­kin las­ku­ta­val­la kun­tien välil­lä on mel­ko suu­ria eroja.

    Jos jokai­nen kau­pun­ki muo­dos­tai­si oman kun­tan­sa, nämä erot tasoittuvat

    Kulut tasoit­tui­si­vat, jos Suo­mes­sa oli­si tasan yksi kun­ta, tai jos val­tio mak­sai­si toteu­tu­neet kulut. Tähän men­nes­sä val­tio­no­suu­det ovat peri­aat­tees­sa tasail­leet ero­ja (pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, ei satun­nai­sia kulu­ja). Ihan hyvä tasaus­mal­li tuo van­ha­kin. Jos halu­taan, sii­hen voi­si lisä­tä satun­nais­ten kulu­jen tasaus­ta tai herk­kyyt­tä sai­ras­ta­vuu­den muu­tok­sil­le. Mie­luum­min siis val­tion kuin suur­kun­tien tasol­la. (Suur­kun­tien välil­lä­kin tasaus­ta tarvitaan.)

    Maa­seu­dul­la taas osit­tain luon­tais­ta­lou­des­sa asu­vat pie­ni­tu­loi­set ovat kyl­lä rahas­sa mita­ten pie­ni­tu­loi­sia, eivät­kä mak­sa pal­jon­kaan kun­nal­lis­ve­ro­ja, mut­ta eivät kulu­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja ylenpalttisesti.

    Tämä väes­tön­osa ei tai­da nykyi­sen yltä­kyl­läi­syy­den aika­na olla kovin suu­ri. Maal­la­kin useim­mat hake­vat ruo­kans­sa S- tai K‑kaupasta (myös maa­ta­lou­des­ta elan­ton­sa hank­ki­vat). Ja toi­saal­ta Hel­sin­gis­sä­kin on siir­to­la­puu­tar­han­sa ja vil­je­ly­pals­tan­sa. Usein omaa ruo­kaa tuot­ta­vat jo muu­ten­kin tar­mok­kaat ja työ­te­li­äät ihmiset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Miks­ta­kia ne ham­pun­polt­ta­ja downs­hif­taa­jat ja luku­tai­dot­to­mat pako­lai­set pitää asut­taa pää­kau­pun­kiin, kemi­jär­vel­lä on puo­li­tyh­jiä ker­ros­ta­lo­ja tar­peek­si ja hin­ta hyvin­voin­ti­val­tiol­le murto-osa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Miten alko­ho­lin suur­ku­lu­tus ja “huma­las­sa höl­möi­ly” näkyy nois­sa ter­vey­den­hoi­to­me­nois­sa? 10% ihmi­sis­tä juo 50% kai­kes­ta kulu­te­tus­ta alko­ho­lis­ta. Van­hus­ten­kin alko­ho­lis­mi lisään­tyy. Vii­nan aiheut­ta­mien sai­rauk­sien lisäk­si ter­vey­den­huol­toa rasit­ta­vat hal­lit­se­mat­to­man alko­ho­lin­käy­tön aiheut­ta­mat tapa­tur­mat ja pahoinpitelyt.

    Jou­duin ker­ran mene­mään Haart­ma­nin sai­raa­lan päi­vys­tyk­seen sun­nun­tai­na yhden aikaan yöl­lä, sai­raa­la­tut­ki­mus­ten aiheut­ta­mien kompli­kaa­tioi­den vuoksi.
    vuok­si. Päi­vys­tys oli täyn­nä huma­lai­sia ja ambu­lans­sit toi­vat hei­tä lisää kokoa­jan. Olin ainoa sel­vin­päin ole­va ja tun­sin itse­ni jou­kos­ta poik­kea­vak­si. Poruk­ka oli sen ver­ran jur­ris­sa, ettei­vät ihme­tel­leet yhtä jou­kos­sa sel­vin­päin ole­vaa kivuis­ta kär­si­vää poti­las­ta. Sii­nä kat­sel­les­sa­ni tou­hua mie­tin, miten tulee kal­liik­si vii­nan käy­tön aiheut­ta­mat vahin­got ja tap­pe­lut. Ambu­lans­si­kyy­ti mak­soi vuon­na 2006 noin 120 € Mei­lah­des­ta Man­ner­hei­min­tiel­le. Soi­tin ambu­lans­sin lähio­mai­sel­le ja las­ku tuli kotiin. Oma­vas­tuu oli noin 20 €.
    Olin ollut lau­an­tai­na anes­te­si­aa vaa­ti­neis­sa tut­ki­muk­sis­sa. Yöl­lä tuli­vat hir­vit­tä­vät kivut. Onnis­tuin soit­ta­maan hätä­kes­kuk­seen, toi­voen pää­se­vä­ni ambu­lans­sil­la sai­raa­laan. Kuu­le­ma ambu­lans­sin tulo oli­si kes­tä­nyt kau­an ja kehoit­ti­vat mie­lum­min mene­mään tak­sil­la Haart­ma­nin sai­raa­laan. Koke­mus oli mie­leen pai­nu­va. Kipui­neen odot­te­lin ja kat­se­lin kun eri tavoin itsen­sä lou­kan­nei­ta ja tapel­lei­ta huma­lai­sia odot­te­li lää­kä­ril­le pää­syä. Hei­tä oli niin pal­jon, että minun odot­te­lu kes­ti 2 ja toi­nen 2 tun­tia labro­jen tulos­ten odottelua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Jor­ma Nord­lin:
    Miten alko­ho­lin suur­ku­lu­tus ja “huma­las­sa höl­möi­ly” näkyy nois­sa ter­vey­den­hoi­to­me­nois­sa? 10% ihmi­sis­tä juo 50% kai­kes­ta kulu­te­tus­ta alko­ho­lis­ta. Van­hus­ten­kin alko­ho­lis­mi lisään­tyy. Vii­nan aiheut­ta­mien sai­rauk­sien lisäk­si ter­vey­den­huol­toa rasit­ta­vat hal­lit­se­mat­to­man alko­ho­lin­käy­tön aiheut­ta­mat tapa­tur­mat ja pahoinpitelyt.
    ‘snip’

    Kyl­lä­hän ne rasit­ta­vat, mut­ta ne ovat mel­ko hal­po­ja vammoja.

    Tie­tys­ti, jos rait­tiusih­mi­sil­tä kysy­tään (ja tie­do­tus­vä­li­neet mie­lel­lään kysy­vät), niin eipä mui­ta sai­rauk­sia ole­kaan kuin alko­ho­lis­ta joh­tu­via. Tosia­sias­sa Suo­mes­sa kuo­lee vuo­sit­tain noin 50.000 ihmis­tä, alko­ho­liin noin 1.500.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Jor­ma Nord­lin:
    Miten alko­ho­lin suur­ku­lu­tus ja “huma­las­sa höl­möi­ly” näkyy nois­sa ter­vey­den­hoi­to­me­nois­sa? 10% ihmi­sis­tä juo 50% kai­kes­ta kulu­te­tus­ta alko­ho­lis­ta. Van­hus­ten­kin alko­ho­lis­mi lisään­tyy. Vii­nan aiheut­ta­mien sai­rauk­sien lisäk­si ter­vey­den­huol­toa rasit­ta­vat hal­lit­se­mat­to­man alko­ho­lin­käy­tön aiheut­ta­mat tapa­tur­mat ja pahoinpitelyt.

    Jou­duin ker­ran mene­mään Haart­ma­nin sai­raa­lan päi­vys­tyk­seen sun­nun­tai­na yhden aikaan yöl­lä, sai­raa­la­tut­ki­mus­ten aiheut­ta­mien kompli­kaa­tioi­den vuoksi.
    vuok­si. Päi­vys­tys oli täyn­nä huma­lai­sia ja ambu­lans­sit toi­vat hei­tä lisää kokoa­jan. Olin ainoa sel­vin­päin ole­va ja tun­sin itse­ni jou­kos­ta poik­kea­vak­si. Poruk­ka oli sen ver­ran jur­ris­sa, ettei­vät ihme­tel­leet yhtä jou­kos­sa sel­vin­päin ole­vaa kivuis­ta kär­si­vää poti­las­ta. Sii­nä kat­sel­les­sa­ni tou­hua mie­tin, miten tulee kal­liik­si vii­nan käy­tön aiheut­ta­mat vahin­got ja tappelut.

    Tuo kuvaus vas­taa sitä näke­mys­tä, joka on muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen aika­na, eri­näis­ten koke­mus­ten perus­teel­la itsel­le­ni­kin Hel­sin­gis­sä muo­dos­tu­nut. Ei ihme, että tuol­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä itsen­sä vää­rään paik­kaan eksy­neek­si koke­vat alka­vat hakeu­tua yksi­tyi­sen, akuut­tia apua anta­van tahon puo­lel­le. Jokai­nen puuk­ko kyl­jes­sä tai kaa­dut­tu­aan pääs­tään ver­ta vuo­ta­va, sisään kan­net­ta­va juop­po menee jonos­sa tie­tys­ti ohit­se­si, etkä voi etu­kä­teen edes sen vuok­si tie­tää, kuin­ka kau­an tuo­ta odo­tuk­sen kär­si­mys­tä siel­lä jou­dut kes­tä­mään, et vaik­ka lää­kä­ri oli­si sinut jo alkuun tut­ki­nut, ja joi­ta­kin kuvauk­sia tai pikai­sia esim. veri­ko­kei­ta määrännyt.

    On todel­la ikä­vää istua sel­vin­päin siel­lä vii­nal­ta hai­se­vien örvel­tä­jien ja mui­den päih­tei­den käyt­tä­jien jou­kos­sa, vaik­ka oma tai lähio­mai­sen ter­veys oli­si jo tuo­ta ennen­kin vaarantunut. 

    Lisä­ris­kin koke­mus (tai pyr­ki­mys sen vält­tä­mi­seen) saa monet hakeu­tu­maan apua saa­dak­seen yksi­tyi­sel­le puo­lel­le, tai ehkä jopa muut­ta­maan rau­hal­li­sem­mik­si koe­tuil­le alueil­le, ehkä noil­le O.S:n tämän­ker­tai­sen kir­joi­tuk­sen alus­sa esi­tet­ty­jen, lyhyen pyl­vään, eli vähäi­sen “pit­kit­ty­neen pie­ni­tu­loi­suu­den ris­kin” alueil­le, esim. Espoo­seen, Nur­mi­jär­vel­le tai Sipooseen. 

    Tämän­kal­tai­nen kehi­tys tie­ten­kin pahen­taa (tai on jo pahen­ta­nut) tilan­net­ta esim. Hel­sin­gis­sä vain enti­ses­tään. Jos em. jou­kon kans­sa tapah­tu­vien satun­nais­ten koh­taa­mis­ten mää­rä (tai koet­tu ris­ki) kas­vaa kau­pun­gis­sa (muu­al­la­kin kuin päi­vys­tys­po­likli­ni­koil­la) yli ihmi­sen (ihmi­ses­tä toi­seen vaih­te­le­van) sie­to­ky­vyn, alkaa kat­se kyl­lä entis­tä useam­min hakeu­tua riit­tä­vän laa­jaa aluet­ta kuvaa­val­le kar­tal­le ja myy­tä­vä­nä ole­vien asun­to­jen ilmoituksiin. 

    Täs­sä on Osmol­le ja muil­le­kin aika kova päh­ki­nä pur­ta­vak­si. Pitäi­si­kö örvel­tä­jien jouk­ko jakaa maas­sam­me tasan kaik­kien kun­tien ja asui­na­luei­den iloksi/murheeksi? Sote-meno­jen rahoi­tuk­sen osal­ta tuo lie­nee aina­kin syy­tä teh­dä, mut­ta pitäi­si­kö teh­dä jotain muu­ta­kin, ja mitä se voi­si olla? (Huom! Kaik­ki sote-menot eivät tie­ten­kään ole vain örvel­tä­jis­tä ja hei­dän toik­ka­roin­neis­taan johtuvia.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Voi­si olla niin­kin, että päi­vys­tyk­ses­sä oli­si kak­si huo­net­ta, toi­nen sel­vin päin ole­vil­le. Tuo nimit­täin on todel­li­nen ongel­ma. Las­ten koh­dal­la se rat­kai­os­tiin aika­naan niin, että lap­sil­le oli koko­naan eril­li­nen päi­vys­tys­vas­taan­ot­to. En tie­dä, onko enää.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Nyt kun val­tio­no­suuk­sis­sa ote­taan sai­ras­ta­vuus suo­raan huo­mioon niin sai­raat tule­vat Suo­mes­sa lisään­ty­mään räjäh­dys­mäi­ses­ti. Diag­noo­sia puk­kaa jos vähän­kin poik­keat nor­mis­ta. Sitä tuo­te­taan mitä mitataan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. mai­ju:
    Miks­ta­kia ne ham­pun­polt­ta­ja downs­hif­taa­jat ja luku­tai­dot­to­mat pako­lai­set pitää asut­taa pää­kau­pun­kiin, kemi­jär­vel­lä on puo­li­tyh­jiä ker­ros­ta­lo­ja tar­peek­si ja hin­ta hyvin­voin­ti­val­tiol­le murto-osa.

    Mil­lä tavoin ajat­te­lit mui­lut­taa ham­pun­polt­ta­ja downs­hif­taa­jat ja luku­tai­dot­to­mat pako­lai­set Kemi­jär­vel­le? Riit­tää­kö kep­pi tai pork­ka­na vai käyt­täi­sit­kö pakkokeinoja?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Talous­asioi­ta miet­ti­väl­le herää taas kysy­mys sii­tä, onko­han kyse brut­to­me­nois­ta vai net­to­me­nois­ta, jois­ta asia­kas­mak­sut ja muut tulot on vähen­net­ty? Tai ovat­ko menot jotain näi­den väliltä?

    Tie­ten­kin Kela myös mak­saa jota­kin ja suu­ri osa väes­tös­tä on työ­ter­veys­huol­lon piirissä.

    Useat niis­tä, jot­ka nyt kuu­lu­vat sii­hen 10 pro­sen­tin “kal­lii­seen” jouk­koon ovat jos­sa­kin elä­män­sä vai­hees­sa kuu­lu­neet sii­hen 90 pro­sen­tin jouk­koon, jot­ka mak­sa­vat lystin.

    Kos­ka edes­sä on tiuk­kia aiko­ja, niin ennus­tan, että niis­sä kun­nis­sa, jos­sa pal­ve­lu­ta­soa ei ole vie­lä hei­ken­net­ty, niin se tul­laan nopeas­ti hei­ken­tä­mään. Ja rahal­la sit­ten saa ostaa parem­mat palvelut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Tämä “me olem­me hoi­ta­neet hom­mam­me hyvin ‑argu­ment­ti” on nime­no­maan val­heel­li­nen, jol­lei sit­ten pie­ni­tu­lois­ten pakot­ta­mi­nen naa­pu­rin aidan taak­se ole hyvää poli­tiik­kaa. En tosin epäi­le, ettei­kö moni vai­kut­ta­ja toi­saal­ta tie­täi­si mis­tä puhuu ja oli­si samaan aikaan täy­sin vil­pi­tön tois­tel­les­saan jo kulu­neek­si käy­nyt­tä fraasia. 

    Fraa­si on suo­sit­tu myös muis­sa yhteyk­sis­sä oman poliit­ti­sen agen­dan edis­tä­mi­sek­si. Bal­tian mai­den alhai­sem­man työt­tö­myys­pro­sen­tin selit­tä­mi­nen alhai­sem­mil­la sosi­aa­lie­tuuk­sil­la tai vero­tuk­seen liit­ty­vil­lä valin­noil­la ovat täs­tä hyviä esimerkkejä. 

    Bal­tian maat ovat toi­mi­neet juu­ri kuten kehys­kun­nat ja kipan­neet pahim­man työt­tö­myy­den (=ongel­man­sa) mui­den mai­den työmarkkinoille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si olla niin­kin, että päi­vys­tyk­ses­sä oli­si kak­si huo­net­ta, toi­nen sel­vin päin ole­vil­le. Tuo nimit­täin on todel­li­nen ongel­ma. Las­ten koh­dal­la se rat­kai­os­tiin aika­naan niin, että lap­sil­le oli koko­naan eril­li­nen päi­vys­tys­vas­taan­ot­to. En tie­dä, onko enää.

    Kan­na­tan (itse­kin päi­vys­tyk­ses­sä kärsineenä)!

    Lie­kö aja­tuk­sel­la kui­ten­kaan läpi­me­non mah­dol­li­suuk­sia, sil­lä eikö joku voi sanoa että täs­sä pol­je­taan huma­lais­ten yhden­ver­tai­sia kan­sa­lai­soi­keuk­sia? Ja mitä teh­dään kun­non kan­sa­lai­sel­le, joka on sai­ras­tu­nut juo­tu­aan pari lasia viiniä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Ode:

    Voi­si olla niin­kin, että päi­vys­tyk­ses­sä oli­si kak­si huo­net­ta, toi­nen sel­vin päin oleville. 

    Ei vaan tai­da olla mah­dol­lis­ta Suo­mes­sa val­lit­se­van perus­oi­keus- ja perus­tus­la­ki­fun­da­men­ta­lis­min takia (oikeus­asia­mies kiel­si puhal­lu­tuk­set ter­vey­den­huol­los­sa vuo­si sitten.)

    http://www.valvira.fi/valvira/ajankohtaista/eoa_n_kannanotto_terveydenhuollon_toimintayksikolla_ei_ole_oikeutta_kaavamaisesti_puhalluttaa_kaikkia_tapaturmapotilaita

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Sha­keem: Bal­tian maat ovat toi­mi­neet juu­ri kuten kehys­kun­nat ja kipan­neet pahim­man työt­tö­myy­den (=ongel­man­sa) mui­den mai­den työmarkkinoille.

    Ei todel­la­kaan näin, vaan kehys­kun­nat ovat hou­ku­tel­leet kaa­voi­tus- ja tont­ti­po­li­tii­kal­laan hyvä­palk­kai­sia (kol­mi­kymp­pi­siä) kun­taan­sa ja ovat samal­la olleet hyvin varo­vai­sia sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non toteuttajia.

    Tämä on ollut aivan tie­toi­nen valin­ta ja sii­tä on ollut päät­tä­jien kes­kuu­des­sa hil­jai­nen, kir­jaa­ma­ton konsensus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si olla niin­kin, että päi­vys­tyk­ses­sä oli­si kak­si huo­net­ta, toi­nen sel­vin päin ole­vil­le. Tuo nimit­täin on todel­li­nen ongel­ma. Las­ten koh­dal­la se rat­kai­os­tiin aika­naan niin, että lap­sil­le oli koko­naan eril­li­nen päi­vys­tys­vas­taan­ot­to. En tie­dä, onko enää.

    Hel­sin­gis­sä tun­tuu yksi­tyis­sek­to­ri kerän­neen kaik­ki taval­li­set, perus­ter­veet ihmi­set. Mones­sa pie­nem­mäs­sä pai­kas­sa yksi­tyis­tä ei edes ole, vaan kun­ta hoi­taa asukkaansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. mai­ju:
    Nyt kun val­tio­no­suuk­sis­sa ote­taan sai­ras­ta­vuus suo­raan huo­mioon niin sai­raat tule­vat Suo­mes­sa lisään­ty­mään räjäh­dys­mäi­ses­ti. Diag­noo­sia puk­kaa jos vähän­kin poik­keat nor­mis­ta. Sitä tuo­te­taan mitä mitataan. 

    Sai­ras­ta­vuus on val­tio­no­suuk­sis­sa otet­tu huo­mioon koko ajan, tilan­ne ei dra­maat­ti­ses­ti muutu.

    Uut­ta tulee ole­maan se, että kun­nan sote-alu­eel­le suo­ri­tet­ta­vas­sa mak­sus­sa sai­ras­ta­vuus ote­taan huo­mioon mak­sua korot­ta­va­na teki­jä­nä. Kun­nat eivät var­mas­ti sitä halua korot­taa, eli diag­noo­sia ei pukkaa.

    Sote-alu­een tuloi­hin ko. asia ei vai­ku­ta, ainoas­taan sii­hen, miten sum­ma jakau­tuu kun­tien kesken.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Vähän yksi­puo­lis­ta selit­tää asi­aa asuk­kai­den vali­koin­nil­la. Tuo­hon pit­kit­ty­nee­seen köy­hyys­ris­kiin kun kuu­luu sel­lai­sia teki­jöi­tä kuten ikään­ty­mi­nen (ikä­py­ra­mi­di on aika eri­lai­nen pää­kau­pun­gin eri kun­nis­sa), se miten työt­tö­myyt­tä ja syr­jäy­ty­mis­ris­kiä tor­jun­taan (mm etsi­vä sosi­aa­li­työ), asunn­ot­to­muus yms. 

    Esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la Hel­sin­gin van­hus­väes­tön koko on suh­tees­sa mil­tei tuplat Espoon vastaavaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Siis 10 pro­sent­tia vas­taa 81 pro­sen­tis­ta, yhtä vuot­ta ja Oulua tar­kas­tel­taes­sa. Elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­set osu­vat var­maan lähem­mäs 80–20 ‑sään­töä.

    Asuk­kai­ta voi­si minun puo­les­ta­ni vali­koi­da val­ta­kun­nan tasol­la. 20 %:n eli­mi­noi­mi­ses­ta tai ste­ri­loin­nis­ta oli­si sel­vää ja pysy­vää hyö­tyä. Mut­ta koh­ta meil­lä oli­si kor­keam­pien sosi­aa­lis­tan­dar­dien myö­tä uusi Pare­to-par­ko­jen jouk­ko, vaik­ka ongel­mat oli­si­vat toki lie­vem­piä. Ste­ri­loin­ti ja likvi­doin­ti oli­si­vat myös Väärin.

    Sen sijaan voi­sim­me esim. vali­koi­da istu­tet­ta­via alkioi­ta. Koko geno­min kat­ta­vien skan­naus­ten avul­la meil­lä on jo hyvä käsi­tys sii­tä, mit­kä varian­tit ovat har­vi­nai­sia ja siten toden­nä­köi­ses­ti hai­tal­li­sia. Teo­reet­ti­ses­ti suu­rin osa älyk­kyy­den (ja muun toi­min­nal­li­suu­den) vaih­te­lus­ta sisäl­tyy näi­hin hai­tal­li­siin variant­tei­hin (jos variant­ti on hyvä, mik­sei se ole jo ylei­nen?). Kei­no­he­del­möit­tä­mäl­lä usei­ta alkioi­ta ja valit­se­mal­la näis­tä vähi­ten eri­koi­nen voi­daan vähen­tää tule­vaa pal­ve­lu­jen kulutusta.

    Vie­lä hur­jem­pia paran­nuk­sia voi­daan saa­da tois­ta­mal­la valin­ta usei­den suku­pol­vien yli. Tämä tapah­tui­si kyp­syt­tä­mäl­lä alkiois­ta sukuso­lu­ja labo­ra­to­rios­sa. Täs­sä ollaan saa­vu­tet­tu vii­me aikoi­na edis­tys­tä.

    Filo­so­fi Nick Bostrom on kasan­nut hyvän kat­sauk­sen alkio­va­lin­nan mah­dol­li­suuk­siin. Pal­jon­ko oli­sit val­mis val­tion puo­les­ta mak­sa­maan, että uusi kan­sa­lai­nen oli­si +1 kes­ki­ha­jon­taa perin­nöl­li­ses­ti ter­veem­pi ja 15 pojoa älyk­kääm­pi? +4 SD? Entä oman lap­sen tapauksessa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Jos­kus vuo­si­tu­han­nen alus­sa luin Hesa­ris­ta artik­ke­lin asunn­ot­to­muu­des­ta, joka on huo­no-osai­suut­ta karuimmillaan. 

    Jutus­sa haas­ta­tel­tiin sil­lois­ta Espoon sosiaali(tai jotakin)johtajaa, joka sel­vit­ti espoo­lais­ten kek­si­män rat­kai­sun asunn­ot­to­mien ongel­maan. Kons­ti oli tuol­loin niin nok­ke­la ja inno­va­tii­vi­nen, että hel­sin­ki­läi­se­nä oikein kuvot­ti: Espoon kau­pun­ki antoi jokai­sel­le espoo­lai­sel­le asunn­ot­to­mal­le 3 kk:n mak­susi­tou­muk­sen mat­kus­ta­ja­ko­tiin (siis sel­lai­seen vaa­ti­mat­to­mam­paan majoitusliikkeeseen).

    Vali­tet­ta­vas­ti toi­mit­ta­ja ei tar­kem­min sel­vit­tä­nyt luki­joil­le mal­lin kaik­kia hie­nouk­sia ja miten edul­lis­ta tämä oli­kaan Espool­le. Tuol­loin ei Espoos­sa ollut ensim­mäis­tä­kään mat­kus­ta­ja­ko­tia toi­min­nas­sa, jol­loin muu­ta­man kuu­kau­den mat­kus­ta­ja­ko­ti­ma­joi­tuk­sen jäl­keen asunn­ot­to­muuson­gel­mien aiheut­ta­ja pois­tui Espoon kir­jois­ta helsinkiläiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Voi­si­ko miten­kään olla niin, että lii­an hyvä sosi­aa­li­huol­to aiheut­taa ongel­mia? Voi­si­ko miten­kään olla niin, että leik­kaa­mal­la sosi­aa­li­me­no­ja vaik­ka 30%, lei­kat­tai­siin samal­la tilas­tol­lis­ta ongelmaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Nopeas­ti vil­kais­tu­na tuo pit­kit­ty­neen pie­ni­tu­loi­suu­den ris­ki näyt­täi­si kor­re­loi­van sen kans­sa, mikä on tie­tyn­lais­ten vuo­kra-asun­to­jen osuus kun­nas­sa. Rus­ko, Lie­to, Nur­mi­jär­vi, Sipoo, Kirk­ko­num­mi, Kaa­ri­na, Pirk­ka­la, Lem­pää­lä ja Kan­ga­sa­la ovat kaik­ki sel­lai­sia kun­tia, jois­sa omis­tusa­su­jien osuus kun­nan väes­tös­tä on eri­tyi­sen kor­keal­la tasolla.

    Onko nuo tau­lu­kot las­ket­tu käyt­täen val­ta­kun­nal­li­sia vai alu­eel­li­sia medi­aa­ne­ja? Pie­ni­tu­loi­suus käsit­tääk­se­ni on aina suh­teel­lis­ta. Ja köy­hyys on sidok­sis­sa alu­een kus­tan­nuk­siin. Joil­lain alueil­la voi hyvin elää vaik­ka­pa 700 euron kuu­kausi­tu­loil­la, ja toi­sil­la alueil­la sil­lä rahal­la ei saa mak­set­tua edes 40 neliön asun­non vuokraa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Rai­mo K: Kyl­lä­hän ne rasit­ta­vat, mut­ta ne ovat mel­ko hal­po­ja vam­mo­ja. Tie­tys­ti, jos rait­tiusih­mi­sil­tä kysy­tään (ja tie­do­tus­vä­li­neet mie­lel­lään kysy­vät), niin eipä mui­ta sai­rauk­sia ole­kaan kuin alko­ho­lis­ta joh­tu­via. Tosia­sias­sa Suo­mes­sa kuo­lee vuo­sit­tain noin 50.000 ihmis­tä, alko­ho­liin noin 1.500.

    Kus­tan­nus­nä­kö­kul­mas­ta alko­ho­lis­tien päi­vys­tys­käyn­nit ovat vähä­mer­ki­tyk­sis­tä kohi­naa. Raha menee pit­kiin sai­raa­la­hoi­to­jak­soi­hin ja tuet­tuun asu­mi­seen, työ­ky­vyt­tö­myy­teen ja huos­taan­ot­toi­hin. Alko­ho­lin aiheut­ta­ma aivo­vau­rio voi olla kal­lis (40-vuo­ti­aa­na pal­ve­lu­ta­loon, jon­ka hin­ta 4000e/kk), samoin esim paha alko­ho­li­hai­ma­tu­leh­dus (2000e/vrk teho-osas­tol­la). Juop­po­hul­lu­kin viet­tää hel­pos­ti sai­raa­las­sa muu­ta­man vii­kon 400e päi­vä­hin­taan. Eri­lai­sis­sa hoi­to­ko­deis­sa ja pal­ve­lu­ta­lois­sa sekä las­ten­suo­je­lu­lai­tok­sis­sa aika moni asuk­kais­ta on sik­si että joku joi lii­kaa vii­naa. Suu­ret kus­tan­nuk­set tule­vat myös sii­tä että alko­ho­lis­ti ei hoi­da mui­ta sai­rauk­si­aan ja jou­tuu sen vuok­si aikai­sem­min pal­ve­lu­ta­loon ja tur­haan sairaalaan.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si olla niin­kin, että päi­vys­tyk­ses­sä oli­si kak­si huo­net­ta, toi­nen sel­vin päin ole­vil­le. Tuo nimit­täin on todel­li­nen ongel­ma. Las­ten koh­dal­la se rat­kai­os­tiin aika­naan niin, että lap­sil­le oli koko­naan eril­li­nen päi­vys­tys­vas­taan­ot­to. En tie­dä, onko enää. 

    Mah­taa­ko olla oikeus­asia­mie­hen mukaan sal­lit­tua. Eihän ihmi­siä saa jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti päi­vys­tyk­ses­sä edes puhalluttaa.

    Cati­li­na:
    Olen otta­nut vas­taan aika pal­jon huma­lai­sia, jopa kaa­to­kän­ni­siä. Yli­voi­mai­nen enem­mis­tö osaa käyt­täy­tyä aivan asial­li­ses­ti tilan­teen vaa­ti­mal­la tavalla.

    Umpi­kän­ni­nen van­ha juop­po on muka­va hoi­det­ta­va ver­rat­tu­na vaik­ka­pa piriä ja bent­so­ja nap­si­nee­seen “väsy­nee­seen per­hee­näi­tiin” tai las­ku­hu­ma­lai­seen yritysjohtajaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. wil­li­mies: Hel­sin­gis­sä tun­tuu yksi­tyis­sek­to­ri kerän­neen kaik­ki taval­li­set, perus­ter­veet ihmi­set. Mones­sa pie­nem­mäs­sä pai­kas­sa yksi­tyis­tä ei edes ole, vaan kun­ta hoi­taa asukkaansa. 

    Onko sote-uudis­tuk­seen muu­ten kyt­ket­ty Kela-kor­vauk­set yksi­tyi­sen hoi­don osal­ta, joi­ta val­tio on rahoit­ta­nut? Tähän asti­han kun­tien on mones­sa tapauk­ses­sa kan­nat­ta­nut tukea sel­lai­sia sosi­aa­li- ja ter­vey­den­hoi­don muo­to­ja, jois­sa kus­tan­nuk­set siir­ty­vät valtiolle.

    Vas­taa­vaan perus­tu­vat myös esim. yksi­tyi­sen hoi­don kun­ta­li­sät, joi­ta monis­sa kun­nis­sa mak­se­taan usei­ta sato­ja euro­ja las­ta koh­ti sii­tä, jos lap­si lai­te­taan esim. yksi­tyi­seen päi­vä­ko­tiin tai yksi­tyi­seen per­he­päi­vä­hoi­toon, jois­ta pää­las­kun mak­saa kun­nan sijaan val­tio. Näin siir­re­tään samal­la las­kun mak­sa­jak­si koko Suo­mi veron­mak­sa­ji­neen sen sijaan, että kun­ta itse mak­sai­si yhteis­kun­nal­li­set kus­tan­nuk­set oman alu­een hoidoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sote­uu­dis­tuk­ses­sa ei ole vie­lä pää­tet­ty rahas­ta kun­nol­la. Olen vih­rei­den edus­ta­ja­na ns. moni­ka­na­va­työ­ryh­mäs­sä. Näyt­tää sil­tä, että nuo Kela-kor­vauk­set tuli­si­vat siir­ty­mään sotea­lu­een, siis mil­joo­na­pii­rin, maksettavaksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Kal­le:
    Voi­si­ko miten­kään olla niin, että lii­an hyvä sosi­aa­li­huol­to aiheut­taa ongel­mia? Voi­si­ko miten­kään olla niin, että leik­kaa­mal­la sosi­aa­li­me­no­ja vaik­ka 30%, lei­kat­tai­siin samal­la tilas­tol­lis­ta ongelmaa? 

    Ehkä? Mut­ta mis­sä on lii­an hyvä sosi­aa­li­huol­to? Ei Suo­mes­sa ainakaan.

    Ja mitä sosi­aa­li­me­no­ja leikattaisiin?
    Esim. toi­meen­tu­lo­tu­ki yksin asu­val­le on 16,01 €/pv. Jos se tun­tuu lii­al­li­sel­ta, koe­ta­pa tul­la toi­meen ko. summalla.
    Ja leik­kaa sit­ten sii­tä 30%.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Sak­ke: On todel­la ikä­vää istua sel­vin­päin siel­lä vii­nal­ta hai­se­vien örvel­tä­jien ja mui­den päih­tei­den käyt­tä­jien jou­kos­sa, vaik­ka oma tai lähio­mai­sen ter­veys oli­si jo tuo­ta ennen­kin vaarantunut. 

    Eikä täs­sä vie­lä kaik­ki. Vih­reät aja­vat kan­na­bik­sen vapaut­ta­mis­ta ja vas­tik­kee­ton­ta kan­sa­lais­palk­kaa. En tie­dä onko tuo vih­rei­den viral­li­nen lin­ja, mut­ta pal­jon vih­reät näis­sä aloit­teis­sa profiloituvat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Ano­muu­mi: Asuk­kai­ta voi­si minun puo­les­ta­ni vali­koi­da val­ta­kun­nan tasol­la. 20 %:n eli­mi­noi­mi­ses­ta tai ste­ri­loin­nis­ta oli­si sel­vää ja pysy­vää hyötyä

    Suo­mes­sa­han jo toteu­te­taan pak­kos­te­ri­loin­tia. Täl­lä tar­koi­tan val­lit­se­vaa kou­lu­tus­po­li­tiik­kaa ja markkinaliberalismia.

    Aka­tee­mi­ses­ti kou­lut­tau­tu­vat voi­vat yhä enen­vis­sä mää­rin alkaa hank­kia las­ta ( 1) vas­ta yli kol­me­kymm­pi­si­nä. Täs­tä seu­raa se, että monet jää­vät lap­set­to­mik­si ja yhden lap­sen perheiksi.

    Mark­ki­na­li­be­ra­lis­mi huo­leh­tii sii­tä, että vapaa mark­ki­na­ta­lous ohjaa työ­mark­ki­noi­ta. Vas­ta val­mis­tu­van on sitou­dut­ta­va työ­hön­sä 24 / 7 ja ulkomaankomennuksiin.

    Ammat­ti­kou­lus­ta val­mis­tu­mas­sa ole­vat saa­vat hel­pom­min töi­tä koti­paik­ka­kun­nal­taan ja hank­ki­vat 2 — 4 las­ta hyvin­kin var­hai­ses­sa vaiheessa.

    Tämä vai­kut­taa kan­sa­kun­nan lah­jak­kuus­pro­fii­lin suun­tau­tu­mi­sen käy­tän­nön töi­tä hal­lit­se­vien suun­taan. Tie­dän, että kun­tien joh­to­ta­sol­la (luot­ta­mus­hen­ki­löt) pide­tään täl­lais­ta kehi­tys­tä hyvä­nä asia­na. Syy­nä on tie­ten­kin oman paik­ka­kun­nan kehi­tys ja hen­gis­sä­py­sy­mis­tar­peet ja tie­ten­kin van­ha­kan­tai­nen herraviha.

    Miels­tä­ni val­tion tuli­si ohjaus­po­li­tii­kal­laan pyr­kiä tasoit­ta­maan em. vinou­tu­maa, mark­ki­na­ta­lous ei ole aina oikeassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sote­uu­dis­tuk­ses­sa ei ole vie­lä pää­tet­ty rahas­ta kun­nol­la. Olen vih­rei­den edus­ta­ja­na ns. moni­ka­na­va­työ­ryh­mäs­sä. Näyt­tää sil­tä, että nuo Kela-kor­vauk­set tuli­si­vat siir­ty­mään sotea­lu­een, siis mil­joo­na­pii­rin, maksettavaksi. 

    Siis kun­nil­le, jot­ka mak­sa­vat sote-alu­een kustannukset?
    Sopii erit­täin hyvin val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön pit­kä­ai­kai­seen lin­jaan. P**kele!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. kom­ment­ti:
    ‘snip’
    Vas­taa­vaan perus­tu­vat myös esim. yksi­tyi­sen hoi­don kun­ta­li­sät, joi­ta monis­sa kun­nis­sa mak­se­taan usei­ta sato­ja euro­ja las­ta koh­ti sii­tä, jos lap­si lai­te­taan esim. yksi­tyi­seen päi­vä­ko­tiin tai yksi­tyi­seen per­he­päi­vä­hoi­toon, jois­ta pää­las­kun mak­saa kun­nan sijaan val­tio. Näin siir­re­tään samal­la las­kun mak­sa­jak­si koko Suo­mi veron­mak­sa­ji­neen sen sijaan, että kun­ta itse mak­sai­si yhteis­kun­nal­li­set kus­tan­nuk­set oman alu­een hoidoista. 

    Miten val­tio saa­daan las­kun mak­sa­jak­si esim. yksi­tyi­sen päi­vä­hoi­don osalta?
    Ylei­nen käy­tän­tö on, että kun­ta antaa pal­ve­luse­te­lin, jol­la kate­taan osa hoi­to­mak­sus­ta. Val­tiol­la taas ei ole yksi­tyi­siä päiväkoteja.
    Koti­hoi­don tuki taas on toi­sel­ta nimel­tään kun­ta­li­sä, val­tiol­la ei ole sen kans­sa mitään teke­mis­tä — eikä sitä ole kai­kil­la kunnillakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. mai­ju:
    Miks­ta­kia ne ham­pun­polt­ta­ja downs­hif­taa­jat ja luku­tai­dot­to­mat pako­lai­set pitää asut­taa pää­kau­pun­kiin, kemi­jär­vel­lä on puo­li­tyh­jiä ker­ros­ta­lo­ja tar­peek­si ja hin­ta hyvin­voin­ti­val­tiol­le murto-osa.

    Vaik­ka­kin van­ha, niin edel­leen rele­vant­ti kysy­mys. Näi­tä kemi­jär­viä on koko maa pullollaan. 

    Jul­ki­nen talou­tem­me on todel­lis­ten pak­ko­sääs­tö­jen edes­sä ja yksi suu­rim­mis­ta type­ryyk­sis­tä on eri­lais­ten sosi­aa­li­ta­paus­ten asut­ta­mi­nen vero­va­roil­la kaik­kein maan kal­leim­mis­sa asun­nois­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Val­ta­vat sääs­töt saa­ta­vis­sa ja samal­la pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­pu­laan nopea, yksin­ker­tai­nen ratkaisu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pit­kit­ty­neen pie­ni­tu­loi­suu­den ris­ki Kau­niai­sis­sa oli 2,48%.

    Kau­niais­ten pie­ni­tu­loi­set ovat typil­li­ses­ti joko kotiäi­te­jä joil­la hyvin tie­naa­va mies tai nuo­ria opis­ke­li­joi­ta. Näis­tä jäl­kim­mäis­ten on, jos mie­li­vät omaan asun­toon, pak­ko muut­taa pois Kau­niai­sis­ta kos­ka siel­lä ei ole muo­ril­le ja pie­ni­tu­loi­sil­le tar­koi­tet­tu­ja asuntoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Sor­ry, olen sekoit­ta­nut asioita.

    Koti­hoi­don tuki on siis avus­tus, jon­ka Suo­mes­sa Kela mak­saa alle 3‑vuotiaan lap­sen hoi­ta­mi­seen — eli siis käy­tän­nös­sä äitiys­päi­vä­ra­han jat­ko (jon­ka isä­kin voi saa­da). Ja jos sii­hen liit­tyy kun­ta­li­sä, Kela välit­tää sen­kin samalla.

    Tämä ei kui­ten­kaan (mie­les­tä­ni) ole yksi­tyi­sen päi­vä­hoi­don tukea, jon­ka kun­ta yleen­sä hoi­taa pal­ve­luse­te­lil­lä — eli Kela ei väli­tä päi­vä­hoi­don maksuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Jos ymmär­sin oikein, niin ongel­ma on se, että pie­nes­sä kun­nas­sa voi osin satun­nais­ten teki­jöi­den takia olla joko kal­lii­ta tai hal­vem­pia kun­ta­lai­sia. Perin­tei­ses­ti täl­lai­sia ongel­mia on rat­kot­tu vakuut­ta­mal­la. Esi­mer­kik­si kun­tien eläk­keet mak­set­tiin kai aikai­sem­min suo­raan bud­je­tis­ta, kun­nes perus­tet­tiin kun­tien elä­ke­lai­tos Keva vakuut­ta­maan eläk­keet ja tasaa­maan riskejä. 

    Mik­si siis nyt hae­taan rat­kai­sua kun­tia yhdis­tä­mäl­lä, kun ris­ke­jä voi­tai­siin tasa­ta vakuut­ta­mal­la kun­ta­lai­set yhteen kun­tien sai­raus­va­kuu­tus­lai­tok­seen? Samal­la saa­tai­siin yhte­näi­set tie­to­jär­jes­tel­mät ja tie­dot seu­rai­si­vat kaik­kial­le Suo­meen. Ellei sit­ten var­si­nai­se­na tavoit­tee­na ole demo­kra­tian vähen­tä­mi­nen siir­tä­mäl­lä pää­tölk­sen­te­ko entis­tä­kin kaum­mas kansalaisista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Kau­ko:
    Jos ymmär­sin oikein, niin ongel­ma on se, että pie­nes­sä kun­nas­sa voi osin satun­nais­ten teki­jöi­den takia olla joko kal­lii­ta tai hal­vem­pia kun­ta­lai­sia. Perin­tei­ses­ti täl­lai­sia ongel­mia on rat­kot­tu vakuut­ta­mal­la. Esi­mer­kik­si kun­tien eläk­keet mak­set­tiin kai aikai­sem­min suo­raan bud­je­tis­ta, kun­nes perus­tet­tiin kun­tien elä­ke­lai­tos Keva vakuut­ta­maan eläk­keet ja tasaa­maan riskejä. 

    Mik­si siis nyt hae­taan rat­kai­sua kun­tia yhdis­tä­mäl­lä, kun ris­ke­jä voi­tai­siin tasa­ta vakuut­ta­mal­la kun­ta­lai­set yhteen kun­tien sai­raus­va­kuu­tus­lai­tok­seen? Samal­la saa­tai­siin yhte­näi­set tie­to­jär­jes­tel­mät ja tie­dot seu­rai­si­vat kaik­kial­le Suo­meen. Ellei sit­ten var­si­nai­se­na tavoit­tee­na ole demo­kra­tian vähen­tä­mi­nen siir­tä­mäl­lä pää­tök­sen­te­ko entis­tä­kin kau­em­mas kansalaisista. 

    Erin­omai­nen pointti!
    Ne ongel­mat, jot­ka ovat ns. sote-uudis­tuk­sen poh­jal­la ovat rat­kais­ta­vis­sa juu­ri rahoi­tus­jär­jes­tel­mää muut­ta­mal­la, vaik­ka­pa yllä esi­te­tyl­lä taval­la (mui­ta­kin tapo­ja var­maan löytyisi).

    Sitä vas­toin nii­hin todel­li­siin toi­min­nal­li­siin ongel­miin, joi­ta on (esim. hoi­don saa­ta­vuus ja pit­kät odo­tusa­jat) sote-uudis­tus ei tar­joa mitään rat­kai­sua — päin­vas­toin, vaa­di­tut sääs­töt tule­vat huo­non­ta­maan saa­ta­vuut­ta vie­lä nykyisestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Kau­ko:
    Jos ymmär­sin oikein, niin ongel­ma on se, että pie­nes­sä kun­nas­sa voi osin satun­nais­ten teki­jöi­den takia olla joko kal­lii­ta tai hal­vem­pia kun­ta­lai­sia. Perin­tei­ses­ti täl­lai­sia ongel­mia on rat­kot­tu vakuut­ta­mal­la. Esi­mer­kik­si kun­tien eläk­keet mak­set­tiin kai aikai­sem­min suo­raan bud­je­tis­ta, kun­nes perus­tet­tiin kun­tien elä­ke­lai­tos Keva vakuut­ta­maan eläk­keet ja tasaa­maan riskejä. 

    Mik­si siis nyt hae­taan rat­kai­sua kun­tia yhdis­tä­mäl­lä, kun ris­ke­jä voi­tai­siin tasa­ta vakuut­ta­mal­la kun­ta­lai­set yhteen kun­tien sai­raus­va­kuu­tus­lai­tok­seen? Samal­la saa­tai­siin yhte­näi­set tie­to­jär­jes­tel­mät ja tie­dot seu­rai­si­vat kaik­kial­le Suo­meen. Ellei sit­ten var­si­nai­se­na tavoit­tee­na ole demo­kra­tian vähen­tä­mi­nen siir­tä­mäl­lä pää­tölk­sen­te­ko entis­tä­kin kaum­mas kansalaisista.

    Tämä osuu aika hyvin poliit­ti­sen ongel­man ytimeen.

    Kun­tien yhdis­tä­mi­seen on var­maan­kin monia motii­vei­ta. Joku uskoo kes­ki­te­tyn jär­jes­tel­män tehok­kuu­teen. Ehkä pal­jolt enti­set “neuk­kuin­toi­li­jat”, mut­ta myös kapi­ta­lis­tit, jot­ka usko­vat ison teh­taan opti­moin­tei­hin. Kun­tien toteut­ta­mis­sa ihmis­kä­siä vaa­ti­vis­sa perus­pal­ve­luis­sa täl­lais­ta kes­kit­tä­mi­sen etua ei kui­ten­kaan ole.

    Toi­nen syy voi­si olla tuo mai­nit­se­ma­si vakuu­tuson­gel­ma. OS tois­taa “kapei­den har­tioi­den riit­tä­mät­tö­myyt­tä” jat­ku­vas­ti. Ei täs­sä­kään ole jär­keä, sil­lä kuten tote­sit, nuo mah­dol­li­set ongel­mat voi­daan rat­kais­ta muil­la tavoin, ja on jo monin osin ratkaistukin.

    Sit­ten on suur­kau­pun­geis­sa asu­via, joi­ta kiin­nos­taa joko pää­tös­val­ta naa­pu­rei­den asioi­hin (vaik­ka­pa Espoon), tai jot­ka usko­vat vil­pit­tö­mäs­ti ole­van­sa pal­jon vii­saam­pia päät­tä­jiä kuin nuo pik­ku­kun­ta­lai­set tai kehys­kun­ta­lai­set. Tämä on aika ylei­sin­hi­mil­lis­tä — ne joil­la val­taa ja voi­maa on, ajat­te­le­vat hel­pos­ti ole­van­sa vii­sai­ta­kin. (Täs­sä kuh­das­sa huo­mau­tan myös, että val­ta­kun­nan vir­ka­mie­his­tön ja poliii­tik­ko­jen ykkös­ket­ju viet­tää pal­jon aikaan­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, ja edus­taa sik­si hie­man tähän suun­taan kal­leel­laan ole­vaa näkemystä.)

    Ja sit­ten vie­lä ihmi­siä, joi­den mie­les­tä kaik­ki voi­ma­va­rat (myös pik­ku­paik­ka­kun­tien) tuli­si kes­kit­tää kau­pun­kien kehit­tä­mi­sen, kos­ka hei­dän mie­les­tään vain kau­pun­git tuot­ta­vat hyvää, ja syr­jä­seu­dut vain kulut­ta­vat noi­ta kau­pun­kien tuot­ta­mia resurs­se­ja. Ehkä täl­lai­nen kum­pu­aa jos­tain sel­lai­ses­ta aja­tuk­ses­ta, että maa­seu­dul­la hit­sa­rin työ­mat­ka on pidem­pi kuin kau­pun­gis­sa. Tai sii­tä, että maa­seu­dul­la asuu kes­ki­mää­rin köy­hem­piä ihmi­siä. Tai sii­tä, että luon­nol­li­nen mono­po­li­soi­tu­mis- ja kes­kit­ty­mis­ke­hi­tys ei oli­si ollen­kaan hai­tal­lis­ta, vaan ylei­ses­ti tavoiteltavaa.

    Ja vie­lä todis­tel­laan sitä, että kos­ka kau­pun­gis­sa asun­to­jen hin­nat ovat kor­keam­pia kuin maa­seu­dul­la, tämä todis­taa sitä, että kaik­ki maa­lai­set halua­vat asua Helsingissä.

    Täs­sä tuli­kin jo lue­tel­tua usei­ta seli­tyk­siä. Ehkä nuo riit­tä­vät kal­lis­ta­maan vaa­kaa koko ajan yhteen suun­taan. Perus­tus­lain aja­tus pai­kal­lis­de­mo­kra­tias­ta ei ehkä kiin­nos­ta yhtä pal­jon kuin kai­ken päät­tä­mi­sen vaih­ta­mi­nen keskitetyksi.

    Itse kun­nil­la ei tar­vit­se olla mitään mer­kit­tä­viä kokoon liit­ty­viä ongel­mia. Mie­li­ku­vi­tus kyl­lä voi gene­roi­da. Joil­lain on talous­on­gel­mia, mut­ta se on nor­maa­lia. Hal­li­tus on kek­si­nyt sään­nön, että huo­no talous joh­taa pak­ko­lii­tok­seen. Täs­sä­kään ei ole tolk­kua. Ei köy­hiä mai­ta­kaan lii­te­tä rik­kaam­piin naa­pu­rei­hin­sa, eikä köy­hiä per­hei­tä rik­kaam­piin naa­pu­rei­hin­sa samas­sa por­ras­käy­tä­väs­sä. Parem­pi on val­voa, ettei talou­den kans­sa höl­möil­lä yli oman kes­to­ky­vyn, ja antaa vai­keuk­sis­sa ole­vil­le onki ruo­ka-avun sijaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Rai­mo K:
    Sor­ry, olen sekoit­ta­nut asioita.

    Koti­hoi­don tuki on siis avus­tus, jon­ka Suo­mes­sa Kela mak­saa alle 3‑vuotiaan lap­sen hoi­ta­mi­seen – eli siis käy­tän­nös­sä äitiys­päi­vä­ra­han jat­ko (jon­ka isä­kin voi saa­da). Ja jos sii­hen liit­tyy kun­ta­li­sä, Kela välit­tää sen­kin samalla.

    Tämä ei kui­ten­kaan (mie­les­tä­ni) ole yksi­tyi­sen päi­vä­hoi­don tukea, jon­ka kun­ta yleen­sä hoi­taa pal­ve­luse­te­lil­lä – eli Kela ei väli­tä päi­vä­hoi­don maksuja.

    http://www.kela.fi/vanhempainvapaan-jalkeen_yksityisen-hoidon-tuki

    Käsit­tääk­se­ni tuo on val­tion rahaa. Koti­hoi­don­tuen kun­ta­li­sä taas useis­sa kun­nis­sa (ei kai­kis­sa) mak­se­taan Kelan kaut­ta, mut­ta on kun­nan rahaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Käsit­tääk­se­ni tuo on val­tion rahaa. Koti­hoi­don­tuen kun­ta­li­sä taas useis­sa kun­nis­sa (ei kai­kis­sa) mak­se­taan Kelan kaut­ta, mut­ta on kun­nan rahaa.

      Käsi­tät vää­rin. Kus­tan­nuk­sis­ta vas­taa kun­ta lukuu­not­ta­mat­ta joi­ta­kin tapauk­sia, jota­ki liit­ty­vät ulko­mail­la oleskeluun.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Kau­ko: Mik­si siis nyt hae­taan rat­kai­sua kun­tia yhdis­tä­mäl­lä, kun ris­ke­jä voi­tai­siin tasa­ta vakuut­ta­mal­la kun­ta­lai­set yhteen kun­tien sai­raus­va­kuu­tus­lai­tok­seen? Samal­la saa­tai­siin yhte­näi­set tie­to­jär­jes­tel­mät ja tie­dot seu­rai­si­vat kaik­kial­le Suo­meen. Ellei sit­ten var­si­nai­se­na tavoit­tee­na ole demo­kra­tian vähen­tä­mi­nen siir­tä­mäl­lä pää­tölk­sen­te­ko entis­tä­kin kaum­mas kansalaisista.

    Sote on eri asia kuin elä­ke. Osit­tain vakuu­tus­poh­jai­nen soten rahoi­tus lie­nee edel­leen­kin var­tee­no­tet­ta­va rahoi­tus­mal­li, mut­ta sotes­sa pien­ten kun­tien har­tiat eivät kes­tä kaik­kien tar­vit­ta­vien pal­ve­lui­den tuot­ta­mis­ta, esim leu­ke­mioi­den hoi­to­ja, vaan sii­hen tar­vi­taan vähin­tään­kin kun­tayh­ty­miä. Tai sit­ten anne­taan kaik­ki yksi­tyi­sil­le toi­mi­joil­le, mitä en todel­la­kaan kannata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Tapio: Sote on eri asia kuin elä­ke. Osit­tain vakuu­tus­poh­jai­nen soten rahoi­tus lie­nee edel­leen­kin var­tee­no­tet­ta­va rahoi­tus­mal­li, mut­ta sotes­sa­pien­ten kun­tien har­tiat eivät kes­tä kaik­kien tar­vit­ta­vien pal­ve­lui­den tuot­ta­mis­ta, esim leu­ke­mioi­den hoi­to­ja, vaan sii­hen tar­vi­taan vähin­tään­kin kun­tayh­ty­miä. Tai sit­ten anne­taan kaik­ki yksi­tyi­sil­le toi­mi­joil­le, mitä en todel­la­kaan kannata.

    Tähän asti pien­ten kun­tien har­tiat ovat ilmei­ses­ti riit­tä­neet myös leu­ke­mia­ta­pauk­siin. En ole kuul­lut vali­tuk­sia noi­den pien­ten kun­tien suus­ta. Tilan­teen vai­keu­des­ta valit­ta­vat tai­ta­vat olla useim­mi­ten kotoi­sin itse­ään pie­nem­piä naa­pu­rei­taan himoa­vis­ta kun­nis­ta. (Sitä en tie­dä, pal­jon­ko nykyi­set kun­tayh­ty­mät ovat tasail­leet kulu­jaan. Osa kun­nis­ta on kui­ten­kin hoi­ta­nut perus­ter­vey­den­huol­ton­sa iloi­ses­ti yksinkin.)

    Jos jon­ne­kin tulee het­kes­sä mon­ta tau­ti­ta­paus­ta, val­tio voi kui­ta­ta osan kuluis­ta. Eivät het­kel­li­set suu­ret kulut ole jär­ke­vä syy lopet­taa pai­kal­lis­de­mo­kra­ti­aa. Nuo ovat kak­si ihan eri asiaa.

    Jos satun­nai­sia kulu­ja tasa­taan, oikea tasauk­sen taso on val­tio (tai vakuu­tus­ta käy­tet­täes­sä vakuu­tus­yh­tiöt), ei esi­mer­kik­si suur­kun­nat tai maa­kun­nat. Näin sik­si, että tar­koi­tus ei kai ole ran­kais­ta nii­tä aluei­ta, joil­la on mui­ta enem­män joi­tain kal­liik­si käy­viä sai­rauk­sia. Perus­pal­ve­lut kuu­lu­vat kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le — sekä enem­män että vähem­män sairaille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Tapio: Sote on eri asia kuin elä­ke. Osit­tain vakuu­tus­poh­jai­nen soten rahoi­tus lie­nee edel­leen­kin var­tee­no­tet­ta­va rahoi­tus­mal­li, mut­ta sotes­sa pien­ten kun­tien har­tiat eivät kes­tä kaik­kien tar­vit­ta­vien pal­ve­lui­den tuot­ta­mis­ta, esim leu­ke­mioi­den hoi­to­ja, vaan sii­hen tar­vi­taan vähin­tään­kin kun­tayh­ty­miä. Tai sit­ten anne­taan kaik­ki yksi­tyi­sil­le toi­mi­joil­le, mitä en todel­la­kaan kannata. 

    Taas sekoi­te­taan toi­min­ta ja rahoitus.

    Sel­vä on, että pie­nes­sä esim. 100 asuk­kaan kun­nas­sa ei ole mah­dol­li­suut­ta hoi­taa vaik­ka­pa leu­ke­mioi­ta, sai­raa­la sii­hen tarvitaan.

    Aivan yhtä sel­vää myös on, että ko. hoi­don rahoi­tus voi­tai­siin täy­sin hoi­taa esim. vakuu­tus­poh­jai­sen jär­jes­tel­män avul­la (kuten esim. Sak­sas­sa) ja meil­lä jo on ole­mas­sa sai­raus­va­kuu­tus ja sai­raus­va­kuu­tus­mak­su (mut­ta sii­tä kor­va­taan pää­asias­sa lääk­kei­tä ja sai­raus­päi­vä­ra­ho­ja sekä yksi­tyis­lää­kä­rei­den hoitoja).

    Yksin­ker­tai­sin yksi­ka­na­va­ra­hoi­tus oli­si siir­tää rahoi­tus pois kun­nil­ta Kelal­le ja nos­taa sai­raus­va­kuu­tus­mak­su asteit­tain sitä vas­taa­maan ja alen­taa vas­taa­vas­ti kun­nal­lis­ve­roa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Käsi­tät vää­rin. Kus­tan­nuk­sis­ta vas­taa kun­ta lukuu­not­ta­mat­ta joi­ta­kin tapauk­sia, jota­ki liit­ty­vät ulko­mail­la oleskeluun.

    Ja näin­hän asia oli. Finlexistä:

    9 §

    Rahoi­tus

    Kun­ta kor­vaa tämän lain nojal­la mak­se­tus­ta tues­ta Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sel­le aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set lukuun otta­mat­ta 3 §:n 2 ja 3 momen­tin nojal­la mak­se­tus­ta tues­ta aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia, jot­ka val­tio kor­vaa Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sel­le. (30.12.2013/1225)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Juho Laa­tu: Tähän asti pien­ten kun­tien har­tiat ovat ilmei­ses­ti riit­tä­neet myös leu­ke­mia­ta­pauk­siin. En ole kuul­lut vali­tuk­sia noi­den pien­ten kun­tien suusta.

    Puhum­me eri asiois­ta, sinä hoi­to­jen rahoi­tuk­ses­ta, minä nii­den jär­jes­tä­mi­ses­tä ja toteuttamisesta.

    Pie­nel­lä kun­nal­la ei ole varaa raken­taa ja yllä­pi­tää omaa moni­puo­lis­ta sai­raa­laa. Nyt­hän kun­tayh­ty­mät jär­jes­tä­vät ja pää­osin toteut­ta­vat hoi­dot, mut­ta koko­nais­ra­ken­tees­sa on tun­ne­tus­ti ongelmia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Tapio: Puhum­me eri asiois­ta, sinä hoi­to­jen rahoi­tuk­ses­ta, minä nii­den jär­jes­tä­mi­ses­tä ja toteuttamisesta.

    Pie­nel­lä kun­nal­la ei ole varaa raken­taa ja yllä­pi­tää omaa moni­puo­lis­ta sai­raa­laa. Nyt­hän kun­tayh­ty­mät jär­jes­tä­vät ja pää­osin toteut­ta­vat hoi­dot, mut­ta koko­nais­ra­ken­tees­sa on tun­ne­tus­ti ongelmia.

    Ok, tus­kin kukaan halu­aa­kaan ehdot­taa kai­kil­le kun­ni­le omaa syö­pä­sai­raa­laa. Nykyi­nen mal­li, jos­sa perus­ter­vey­den­huol­to hoi­de­taan kun­nis­sa ja eri­koi­sem­mat asiat kes­ki­te­tym­min, on luonteva.

    Mitä nuo “koko­nais­ra­ken­tees­sa tun­ne­tus­ti ole­vat ongel­mat” ovat? Jokai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä on tie­ten­kin aina jotain pien­tä kor­jat­ta­vaa, mut­ta onko jotain sel­lais­ta suur­ta, mihin tar­vi­taan suu­ri sote-uudistus?

    Jos minul­ta kysy­tään, voi­sin kor­ja­ta esi­mer­kik­si kan­sa­lais­ten jakau­tu­mis­ta A- ja B‑luokan pal­vel­ta­viin. Tätä ongel­maa sote-uudis­tuk­ses­sa on tus­kin edes mai­nit­tu. Näkö­jään men­nään rat­kai­su edel­lä, ja rat­kai­su on kes­kit­tä­mi­nen (sama yhdis­tet­ty rat­kai­su sekä kun­ta- että sote-uudis­tuk­seen), ilman että on edes perus­tel­tu sitä, mik­si pitäi­si kes­kit­tää. Yli­mal­kai­nen mie­li­ku­va­ta­soi­nen puhe kapeis­ta har­tiois­ta ilman ongel­man tar­kem­paa kuvaus­ta ei rii­tä, sil­lä Suo­mi on täyn­nä pie­niä­kin kun­tia, joil­le nykyi­nen mal­li toi­mii täl­tä kan­nal­ta aivan hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Juho Laa­tu: Mitä nuo “koko­nais­ra­ken­tees­sa tun­ne­tus­ti ole­vat ongel­mat” ovat? Jokai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä on tie­ten­kin aina jotain pien­tä kor­jat­ta­vaa, mut­ta onko jotain sel­lais­ta suur­ta, mihin tar­vi­taan suu­ri sote-uudistus?

    Omien havain­to­je­ni mukaan iso­ja ongel­mia on aina­kin kaksi:

    - Kukin kun­tayh­ty­mä halu­aa olla seu­tu­kun­nan kunk­ku, ei aina­kaan huo­nom­pi kuin naa­pu­rin­sa. Pitää olla aina­kin yhtä hyvä sai­raa­la ja aina­kin yhtä moni­puo­li­set pal­ve­lut. Tulok­se­na on ollut pääl­lek­käi­siä hankkeita.

    - Kun­tien edus­ta­jat toi­mi­vat kun­tayh­ty­mien hal­lin­toe­li­mis­sä, mut­ta hei­dän talous­val­tan­sa on käy­tän­nös­sä rajoi­tet­tu, eikä riit­tä­vää yksi­mie­li­syyt­tä muu­ten­kaan vält­tä­mät­tä syn­ny, sil­lä kun­nil­la on monis­sa asiois­sa eri intressit. 

    Sote-uudis­tus tulee kar­si­maan pääl­lek­käi­syyk­siä aina­kin kun­kin mil­joo­na­pii­rin sisäl­lä, mut­tei juu­ri muu­ta pää­tök­sen­te­koa, joka jat­kuu (lähes) yhtä sot­kui­se­na. Maa­kun­ta­mal­li, jos­sa maa­kun­nil­la oli­si suo­ril­la vaa­leil­la valit­tu val­tuus­to ja suo­ra vero­tusoi­keus, auttaisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Tapio:
    ‘snip’
    – Kukin kun­tayh­ty­mä halu­aa olla seu­tu­kun­nan kunk­ku, ei aina­kaan huo­nom­pi kuin naa­pu­rin­sa. Pitää olla aina­kin yhtä hyvä sai­raa­la ja aina­kin yhtä moni­puo­li­set pal­ve­lut. Tulok­se­na on ollut pääl­lek­käi­siä hankkeita.
    ‘snip’

    Kukin kun­tayh­ty­mä ei halua olla seu­tu­kun­nan kunk­ku, vaan on maa­kun­nan kunkku.

    Niin­pä pääl­lek­käi­siä hank­kei­ta ei juu­ri ole, vaik­ka niis­tä pal­jon mete­liä pide­tään­kin. Esi­mer­kik­si mei­dän sai­raan­hoi­to­pii­ri on kova raken­ta­maan (kun­nos­sa­pi­don kans­sa on sääs­tet­ty), mut­ta ei sii­nä mui­den sai­raan­hoi­to­pii­rien kans­sa pääl­lek­käi­syyt­tä ole.

    Tot­ta kai hyvä sai­raa­la pitää olla!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.