Kun hallitus ei kaatunut marraskuun alussa välikysymykseen, keskustan Juha Sipilä julisti, ettei hallitusta yritetä tämän jälkeen enää kaataa. Ei olisi minusta kannattanut silloinkaan, vaikka jo kolme vuotta sitten olin sitä mieltä, että tämä hallitus ansaitsisi tulla kaadetuksi. Ei uusia vaaleja kannata järjestää paria kuukautta ennen normaaleja vaaleja, koska silloin monta tärkeää lakiesitystä raukeaisi tai jäisi kokonaan eduskunnalle antamatta. Sen jälkeen kuitenkin eduskunnassa on äänestetty hallituksen luottamuksesta lähes joka perjantai. Tätä varten paikalle hallitusta tukemaan on raahattu sairaita ja juuri synnyttäneitä, mikä olisi lainvastaista missä muussa työpaikassa hyvänsä.
Tämän viikkoinen luottamuslauseäänestys oli tavallista hankalampi, koska hallituspuolueista oli väkeä sairaana, isänsä hautajaisissa ja ennen kaikkea pääministeri Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä. Hallituksella oli suuria vaikeuksia selvitä luottamuslauseäänestyksestä, jos oppositiossa ei olisi poissaoloja.
Eilen illalla pääministerin tukijoukoista otettiin yhteyttä vihreisiin ja pyydettiin tukea sille, että Stubb voisi olla Brysselissä Eurooppa-neuvoston kokouksen loppuun. Minä ilmoitin, että voin hyvin äänestää luottamuksen puolesta, koska ei olisi mitenkään järkevää, että pääministeri joutuisi lentämään kesken kaiken Helsinkiin painaakseen Jaa-nappia. Enkä näe järkeväksi kaataa hallitusta enää tässä vaiheessa, kun sitä ei tehty aikanaan.
Eurooppa-neuvoston kokous päättyikin oletettua aiemmin niin, että Stubb oli lopulta paikalla. Äänestin varmuuden vuoksi kuitenkin hallituksen luottamuksen puolesta. Ilmeisesti muissakin oppositiopuolueissa oli henkeä, ettei hallitusta nyt kannata kaataa, koska poissaoloja oli enemmän kuin aiemmissa viikoittaisissa luottamuslauseäänestyksissä.
Kirjoitan tästä, koska sääntöjä kannattaisi muuttaa. Se pitäisi tehdä nyt, kun ei tiedetä, mitkä puolueet ovat seuraavassa hallituksessa. Ei ole sanottavaa järkeä siinä, että hallitus ylipäätänsä voi kaatua satunnaisiin poissaoloihin.
On vähän vanhanaikaista, että pääministerin pitää lentää Brysselistä eduskuntaan sen selvittämiseksi, mikä on hänen kantansa hallituksen nauttimaan luottamukseen. Koska meillä ei erota eduskunnasta, kun tullaan valtioneuvoston jäseniksi ja koska ministerien on syytä olla paikalla tärkeissä EU-kokouksissa, pitäisi olla mahdollista äänestää tärkeissä äänestyksissä paikalla olematta. En tarkoita lomamatkoja, mutta virkatehtäviä ja mahdollisesti myös sairauslomia. Mahdollisuutta äänestää ulkomailta reaaliaikaisesti ei tullut ajatelluksi vuonna 1918, mutta nyt sen voisi toteuttaa.
Seuraavat hallitusratkaisut olisivat helpompia, jos olisi mahdollista pystyttää toimiva hallitus myös hyvin kapealla enemmistöllä, kuten monissa muissa maissa.
Keksihän se yksi kansanedustaja jo 60-luvulla, miten äänestää olematta paikalla. Eikö tämä konsti voitaisi ottaa uudellen käyttöön?
Toisin kuin vaaleissa, eduskunnan äänestyksissä voisi ihan hyvin siirtyä kokonaan sähköiseen äänestykseen, jossa äänestää voi helposti mistä tahansa.
Minusta eduskunnan käytännöissä voisi muutenkin olla korjattavaa: esimerkiksi suuren salin keskustelut vaikuttavat olevan suurelta osin teatteria ja sellaisenaan kovin tarpeettomia.
Järjen käyttö olkoon aina sallittua, mutta kaikkia muutoksia ja niiden vaikutuksia voi olla syytä ensin fundeerata, ennen kuin päätös suuntaan tai toiseen tehdään.
Miksei eduskunnassa voisi kansanedustaja käyttää jopa valtakirjaa toiselta kansanedustajalta, jos jälkimmäinen on sairauden tai tärkeiden virkatehtävien hoidon takia estynyt paikalle saapumasta?
Vaan olisiko siellä eduskunnassa tuon jälkeen perjantaisissa äänestyksissä paikalla muita, kuin jokunen kansanedustaja Helsingistä ja/tai Uudeltamaalta?
Miten meneteltäisiin, jos valtakirjan sijaan käytettäisiin modernimpaa tekniikkaa, mutta yhteydet (älykännykällä?) pätkisivät tai menisivät poikki pidemmäksi aikaa? (Sähkökatko, ohjelmistovirhe, auringonpilkut, verkon ylikuormitus samaan aikaan, jne. …) Sääntömuutoksen pitäisi kattaa monenlaisia tilanteita, joiden ääripäästä voisi ajatella löytyvän jopa elektronista häirintää tai peräti yhteyksien kaappauksia.
Kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat…
Mitähän ympäristöministeripuolueen pitäisi vielä tehdä, että vihreiden luottamus ja lojaalisuus katoaisi? Pehmeää myötätuntoa ja kukkasia sen jälkeen kun ilmoittavat vetävänsä kaikki jo olemassa olevat ympäristölait viemäristä ja jo sovitut peruttiin? Ei vittu.
Sovitaanko kuitenkin, että sitä etä-äänestysjärjestelmää ei tilata Tiedolta? 😀
voisiko kertoa kuka ja miten tai lähteitä asialle.
Se ei tapahtunut 1960-luvulla vaan pikemmin 1980-luvulla. Kaverit keksivät kiilata JAA-napin pohjaan ja poistuivat jouluostoksille. Minä en osannut paheksua. Silloin oli tuhansia äänestyksiä ja hallituspuolueet äänestivät niissä joka kerran JAA. Nyt tämäkin mahdollisuus on teknisesti estetty. Minua se haittaa sikäli, että ei voi keskittyä vaikkapa lukemiseen äänestyksen aikana vaan pitää painaa sitä JAA-nappia 20 sekunnin välein.
Juu, senhän voisi tilata Siemensiltä.
Muistelen joskus lukeneeni, että eduskunnassa olisi voimassa herrasmiessääntö, jonka mukaan oppositio ei kaataisi hallitusta tällaisten virallisten, perusteltujen poissaolojen takia?
Mutta ehkä olen nähnyt unta — politiikka ja herrasmiesmäisyys eivät kai istu yhteen ihan jäännöksettömästi…
Tarkistin tuon tapauksen. Muistamani tapaus olikin jo 50-luvulla. Tekniikka oli tuo OS:n kuvaama. Ehkä sitä on myöhemminkin kokeiltu.
Vakavammin puhuen eduskunnan kannattaisi ottaa sijaijärjestelmä käyttöön samalla tavoin kuin on muillakin työpaikoilla. Ensimmäiseksi ministereille ja äitiyslomilla oleville varamies kehiin. Mutta sen on turha luulla toteutuvan, koska pystyväksi osoittautuva varamies on selvä uhka seuraavissa vaaleissa.
Pikalukemalla Eduskunnan työjärjestyksen huomasin että siellä on ensisijaisena äänestysmenetelmänä koneäänestys. Työjärjestyksessä ei kuitenkaan määritellä tuota koneäänestystä tai äänestyskonetta tarkemmin joten nykyisen varmaan voisi uusia yhdistetyksi äänestyskoneeksi ja kännykkäsovellukseksi, siis sali- ja etäkäyttöön.
Jos Osmon ehdotuksella varmistetaan tulevaisuudessakin yhden edustajan enemmistön toimivuus, ei se ainakaan kansalaisten eduksi silloin koidu.
Saataisiin vähän demokratiaakin aikaiseksi, jos lähdettäisiin levittämään sähköistä äänestystä sinne suoran demokratian puolelle. Siitä olisi enemmän apua maan ongelmiin, kuin tästä kansanedustajien sähköisestä äänestämisestä.
Juu, juu. Eihän kansa osaa päättää monimutkaisista asioista. Yksipuolisesta avioliitosta päättäminen tuntui olevan edustajille huomattavasti vaikeampi pala ratkaistavaksi kuin yhdellekään muulle kansalaiselle. Miksiköhän?
Muistat muuten oikein, vain yksi sana unohtui. Ruotsin eduskunnassa toimitaan noin. Suomessakin tuota joku kyllä ehdotti tällä vaalikaudella jonkun puolueen lähdettyä hallituksesta, mutta ei.
Tuure Junnilaa käsittelevästä Wikipedia-artikkelista:
Tuure Junnila aiheutti yhdessä puoluetoverinsa Niilo Kosolan ja Maalaisliiton Lauri Sollan kanssa ns. tulitikkuäänestyksellä vuoden 1954 eniten huomiota herättäneen eduskuntaskandaalin. Junnila toimi tuolloin, helmikuussa 1954, valtiovarainministerinä. Helmikuun 12. ja 13. päivien välisen yön kestäneessä täysistunnossa, äänestettäessä SKDL:n budjetin sosiaalimenoihin tekemistä lukuisista muutosesityksistä kolmikko kiilasi tulitikulla äänestysnappinsa näyttämään jatkuvasti ei-ääntä, jolloin he saattoivat poistua istuntosalista eduskunnan kahvilaan kyllästyttyään “äänestysmaratoniin”. [11]
SKDL:n kansanedustajat Hertta Kuusinen ja Elli Stenberg pitivät tapausta törkeänä valtiopäiväjärjestyksen rikkomisena ja vaativat asian siirtämistä perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi. RKP:n kansanedustajan, tunnetun lakimiehen Ernst von Bornin mielestä kysymys yksittäisen ministerin tai kansanedustajan toiminnasta ei kuulunut perustuslakivaliokunnalle, ja eduskunta hyväksyi von Bornin kannan äänin 138−41 kommunistien jäädessä vähemmistöön. Puhemies K.-A. Fagerholm antoi Junnilalle, Kosolalle ja Sollalle nuhteet ja varoituksen, jolloin asia oli loppuun käsitelty.[12]
SKDL vaati tapauksen vuoksi myös Junnilan erottamista hallituksesta, mitä myös presidentti J. K. Paasikivi oli harkinnut. Paasikivi kuitenkin pidättyi tästä keskusteltuaan pääministeri Sakari Tuomiojan − joka kylläkin oli luonnehtinut kolmikon toimintaa “uskomattomaksi” − ja Fagerholmin kanssa, koska nämä pitivät julkisia nuhteita jo hyvin ankarana rangaistuksena. Osaltaan asiaan vaikuttivat myös lähestyneet eduskuntavaalit.[12] Junnila sai tempauksensa vuoksi poliittisilta vastustajiltaan pitkäksi aikaa haukkumanimen “Tulitikku-Junnila”.[11]
Minusta tuo on toistunut myöhemmin. Mukana oli kokoomuksen kansanedustajia, jotka ovat eduskunnassa vieläkin, joten ei siitä tolkuttoman kauan voi olla. Tuskin Junnila kannatta kommunistienmuutosesityksiä. Eiköhän hän pannut tulitikulla JAA-napin alas.
Tässä on muuten hyvä tilaisuus erotella omia aivojaan käyttäviä kansanedustajia laumakäyttäytyjistä, vaatisin todella hyviä perusteluja kansanedustajalta jos hän vielä tässä vaiheessa äänestää vastaan hallituksen luottamusta.
Tai CGI:ltä, tai Accenturelta, tai…
Monesti muuten näissä julkisissa tietojärjestelmähankinnoissa olisi halvin ratkaisu tehdä järjestelmät talon sisällä, ei kylläkään vakituisella työvoimalla. Eli ensin rekrytään yksityisellä puolella menestyneet ja jostain jotain tajuavat rekrytoijat, sitten speksaajat, sitten koodaajat. Vain reaalimaailman relevanttien meriittien ja todennetun osaamisen perusteella. Sitten ei kun speksaamaan ja koodaamaan. Ja joka kohdassa palkataan pelkästään henkilöitä (mahdollisesti erikseen hanketta varten perustettuun yhtiöön, tää on taloushallinnon murhe), ei senttiäkään konsulttifirmoille.
Ison ja monimutkaisenkin järjestelmän luulisi syntyvän muutamalla miltsillä, ja itse asiassa juuri isoissa ja monimutkaisissa järjestelmissä tulee halvemmaksi tehdä hommat alusta saakka kunnolla; mielekkäät rajapinnat ja välineet. Tän pitäisi sisältyä tehtävänantoon.
Startupit saa niin paljon hyvää koodia aikaan juuri siksi että niillä ei ole pöhöttynyttä organisaatiota tiellä estämässä tekemästä asioita kunnolla. Kyllä sitä osaamista ja lahjakkkuttakin tarvitaan, mutta se osaaminen ja lahjakkuus voidaan tehdä tyhjäksi hyvin helposti typerällä lähtöasetelmalla.
Eduskunnastahan voi tehdä virtuaalieduskunnan eli nykyisillä tietoyhteyksillä äänestykset, istunnot, valiokuntien kokoukset voi pitää virtuaalikokouksina .
Edustajat hoitavat silloin virkansa kotisohvalta eikä tarvita kalliita seiniä ja jatkuvaa matkustelua.
Istuntojen puheenvuorotkin olisivat nähtävissä netissä ja kuultavissa radio-ja tv-verkossa kuten ennenkin.
Mitä tulee järjestelmän toimittajaan ja verkko-operattoriin niin tuskinpa kukaan jättää tilaisuutta käyttämättä ja lisää sinne takaportteja vakoilua varten
Eduskunnan keskuistelujen ja äänestysten vakoilu on aika mielenkiinnotonta puuhaa, kun toiminta on nytkin täysin julkista. Valiokuntien keskuistelut eivät ole julkisdia, mutta äänestykset ovat.
Jälkimmäisestä asiasta olen, ainakin joidenkin näkemieni uutispätkien perusteella osittain samaa mieltä, mutta tuo kokonaan sähköinen järjestelmä, jossa kansanedustaja (tai kansalainen?) voisi äänestää, missä hyvänsä, ei taitaisi olla mikään ihan läpihuutojuttu.
Moisen järjestelmän etuja olisi tietysti monia, kuten edellä on jo kuvattu. Johtaisiko sellainen järjestelmä toisaalta esimerkiksi siihen, että kansanedustajat aiempaa useammin “linnoittautuisivat poteroihinsa”, silloinkin, kun tarvittaisiin tilanneälyyn ja järjenkäyttöön perustuvia ratkaisuja, jollaiseen blogistikin yllä viittasi. Vähentäisikö se tuoreimpien, uusien tietojen käyttöä päätöksenteon perusteena, vuorovaikutusta eduskunnassa sekä mahdollisuutta ns. luovien ratkaisujen käyttöön? Tämähän voisi olla joskus jopa haitallista.
Mielestäni tuo edellä kuvattu oivallus tulitikun käytöstä oli sinänsä luova, vaikka jatkuvasti sama kannanotto (“JAA” tai “EI”) ei sitä ehkä kaikissa mahdollisissa tapauksissa edustaisikaan.
Miten paljon aiemmin, siis etukäteen, on kansanedustajilla oltava tiedossa, mistä itse asiassa kulloinkin äänestetään ja mitä kullakin kerralla annettava JAA tai EI merkitsevät? En tunne tarkkaan eduskunnan käytäntöjä, joten kysyn sen tähden myös, onko lakiesityksiin mahdollista tehdä ns. “viime hetken” muutoksia?
Ehdotin, että tämä etä-äänestys olisi mahdollista eduskuntatyöhön liittyvän virkamatkan aikana ja sairauslomalla, ei yleisesti. Hakkeroinnin mahdollisuus on aika teoreettinen, koska äänestys on julkinen.Jos joku yrittäisin pääministerin puolesta äänestää hallitusta vastaan, se tulisi kyllä ilmi.
Koska
— äänestykseen poissaolevana pitää olla pätevä syy
— kansanedustaja kertoo sairaudestaan tai matkastaan joka tapauksessa eduskunnan virkailijoille
— äänestäminen ei ole yleensä salaista
— sähköisesen äänestysjärjestelmän toteuttamisesta koituisi kuitenkin huikeat kustannukset ja viiveitä, ja siinä olisi ehkä vielä bugejakin
… voisi olla helpompaa ja toimivampaa, jos järjestelmä olisi jotakuinkin sellainen että
— sairas-/matkapoissaoloilmoituksen yhteydessä edustaja ilmoittaisi virkailijalle myös halustaan äänestää poissaolevana
— samat virkailijat, jotka vastaanottavat, hyväksyvät ja kirjavat poissaolot, tekisivät saman myös poissaolevana äänestämisille
— joku heistä välittäisi tiedon poissaolevan äänestystarpeesta eduskuntaryhmän puheenjohtajalle
— eduskuntaryhmän puheenjohtaja äänestäisi poissaolevan puolesta tai delegoisi tehtävän jollekulle muulle ryhmän jäsenelle
Tarvitaanko jotain monimutkaisempaa? Ehkä ei.
Salaiset äänestykset jäisivät vielä tämän järjestelmän ulkopuolelle. Niissä turvallisuus- ja salausvaatimukset olisivatkin kertaluokkaa kovempia.
Ei tuon nyt piätäisi olla kovin monimutkaista, miten vaikkapa pääministeri äänestää Brysselistä käsin. Yksinkertaisinta on, että hän soittaa pääsihteerille ja tämä merkitsee äänen. Jos pääsihteeri toimisi vilpillisesti, hänen uransa päättyisi aika nopeasti. Tekstiviesti olisi tietysti vielä parempi, koska siitä jää mujistijälki lähettäjän kännykkään. Kyse on julkisesti annettavasta äänestä, joten mitään salauksia ei tarvita. Jos tähän halutaan jotain suurempaa läpinäkyvyyttä, pääsihteeri tai puhemies voisi vielä lukea auki ne äänet, joita on annettu etänä.
Jos etä-äänestys hoituisi älykännykällä siihen pitäisi liittää biotunnistava alkometri.
Syntymäpäivätervehdysten lähettämisen ystäville voi automatisoida älylaitteen kalenterin kautta. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja voisi automatisoida ryhmänsä jäsenen äänestyskäyttäytymisen tämän ollessa estyneenä.
Saadaanko nuo äänet näkyviin valotaululle? Entä onko valotaululle saaminen tärkeää? Pitääkö tulos voida julkistaa saman tien? Toki puhemies voisi tehdä myös vähän päässälaskua ja korjata tuloksen toiseksi, mutta tämä ei ehkä olisi kaikkein siistein tapa (jos eduskunnan jaa korjataankin eiksi).
Tapahtuuko eduskunnassa muuten nykyään naapurin nappien painamista naapurin ollessa vaikkapa kahvilassa?
Äänet tulevat valotaululle. On aivan helppoa saada postiäänet sinne samalla kertaa.
Oppositiopuolueilla on kieltämättä selvä visio työelämän uudistukseen: Vaikka miten olisit sairas- taikka äitiyslomalla niin töihin on tultava. Muuten työpaikka voi lähteä alta.