Eduskuntaäänestysten säännöt tälle vuosituhannelle

Kun hal­li­tus ei kaatunut mar­rasku­un alus­sa välikysymyk­seen, keskus­tan Juha Sip­ilä julisti, ettei hal­li­tus­ta yritetä tämän jäl­keen enää kaataa. Ei olisi minus­ta kan­nat­tanut sil­loinkaan, vaik­ka jo kolme vuot­ta sit­ten olin sitä mieltä, että tämä hal­li­tus ansait­sisi tul­la kaade­tuk­si. Ei uusia vaale­ja kan­na­ta jär­jestää paria kuukaut­ta ennen nor­maale­ja vaale­ja, kos­ka sil­loin mon­ta tärkeää lakiesi­tys­tä raukeaisi tai jäisi kokon­aan eduskun­nalle anta­mat­ta. Sen jäl­keen kuitenkin eduskun­nas­sa on äänestet­ty hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­ses­ta läh­es joka per­jan­tai. Tätä varten paikalle hal­li­tus­ta tuke­maan on raa­hat­tu sairai­ta ja juuri syn­nyt­täneitä, mikä olisi lain­vas­taista mis­sä muus­sa työ­paikas­sa hyvänsä.

Tämän viikkoinen luot­ta­mus­lauseäänestys oli taval­lista han­kalampi, kos­ka hal­li­tus­puolueista oli väkeä sairaana, isän­sä hau­ta­jai­sis­sa ja ennen kaikkea päämin­is­teri Euroop­pa-neu­vos­ton kok­ouk­ses­sa Brys­selis­sä. Hal­li­tuk­sel­la oli suuria vaikeuk­sia selvitä luot­ta­mus­lauseäänestyk­ses­tä, jos oppo­si­tios­sa ei olisi poissaoloja.

Eilen illal­la päämin­is­terin tuk­i­joukoista otet­ti­in yhteyt­tä vihreisi­in ja pyy­det­ti­in tukea sille, että Stubb voisi olla Brys­selis­sä Euroop­pa-neu­vos­ton kok­ouk­sen lop­pu­un. Minä ilmoitin, että voin hyvin äänestää luot­ta­muk­sen puoles­ta, kos­ka ei olisi mitenkään järkevää, että päämin­is­teri jou­tu­isi lentämään kesken kaiken Helsinki­in painaak­seen Jaa-nap­pia. Enkä näe järkeväk­si kaataa hal­li­tus­ta enää tässä vai­heessa, kun sitä ei tehty aikanaan.

Euroop­pa-neu­vos­ton kok­ous päät­tyikin oletet­tua aiem­min niin, että Stubb oli lop­ul­ta paikalla. Äänestin var­muu­den vuok­si kuitenkin hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­sen puoles­ta. Ilmeis­es­ti muis­sakin oppo­si­tiop­uolueis­sa oli henkeä, ettei hal­li­tus­ta nyt kan­na­ta kaataa, kos­ka pois­saolo­ja oli enem­män kuin aiem­mis­sa viikoit­tai­sis­sa luottamuslauseäänestyksissä.

Kir­joi­tan tästä, kos­ka sään­töjä kan­nat­taisi muut­taa. Se pitäisi tehdä nyt, kun ei tiede­tä, mitkä puolueet ovat seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa. Ei ole san­ot­tavaa järkeä siinä, että hal­li­tus ylipäätän­sä voi kaat­ua sat­un­naisi­in poissaoloihin.

On vähän van­hanaikaista, että päämin­is­terin pitää lentää Brys­selistä eduskun­taan sen selvit­tämisek­si, mikä on hänen kan­tansa hal­li­tuk­sen naut­ti­maan luot­ta­muk­seen. Kos­ka meil­lä ei ero­ta eduskun­nas­ta, kun tul­laan val­tioneu­vos­ton jäseniksi ja kos­ka min­is­te­rien on syytä olla paikalla tärkeis­sä EU-kok­ouk­sis­sa, pitäisi olla mah­dol­lista äänestää tärkeis­sä äänestyk­sis­sä paikalla olemat­ta. En tarkoi­ta loma­matko­ja, mut­ta virkate­htäviä ja mah­dol­lis­es­ti myös sairaus­lo­mia. Mah­dol­lisu­ut­ta äänestää ulko­mail­ta reaali­aikaises­ti ei tul­lut ajatel­luk­si vuon­na 1918, mut­ta nyt sen voisi toteuttaa.

Seu­raa­vat hal­li­tus­ratkaisut oli­si­vat helpom­pia, jos olisi mah­dol­lista pystyt­tää toimi­va hal­li­tus myös hyvin kapeal­la enem­mistöl­lä, kuten monis­sa muis­sa maissa.

27 vastausta artikkeliin “Eduskuntaäänestysten säännöt tälle vuosituhannelle”

  1. Kek­si­hän se yksi kansane­dus­ta­ja jo 60-luvul­la, miten äänestää olemat­ta paikalla. Eikö tämä kon­sti voitaisi ottaa uudellen käyttöön?

  2. Toisin kuin vaaleis­sa, eduskun­nan äänestyk­sis­sä voisi ihan hyvin siir­tyä kokon­aan sähköiseen äänestyk­seen, jos­sa äänestää voi hel­posti mis­tä tahansa.

    Minus­ta eduskun­nan käytän­nöis­sä voisi muutenkin olla kor­jat­tavaa: esimerkik­si suuren salin keskuste­lut vaikut­ta­vat ole­van suurelta osin teat­te­ria ja sel­l­aise­naan kovin tarpeettomia.

  3. Jär­jen käyt­tö olkoon aina sal­lit­tua, mut­ta kaikkia muu­tok­sia ja niiden vaiku­tuk­sia voi olla syytä ensin fun­deer­a­ta, ennen kuin päätös suun­taan tai toiseen tehdään.

    Mik­sei eduskun­nas­sa voisi kansane­dus­ta­ja käyt­tää jopa val­takir­jaa toiselta kansane­dus­ta­jal­ta, jos jälkim­mäi­nen on sairau­den tai tärkei­den virkate­htävien hoidon takia estynyt paikalle saapumasta? 

    Vaan olisiko siel­lä eduskun­nas­sa tuon jäl­keen per­jan­tai­sis­sa äänestyk­sis­sä paikalla mui­ta, kuin jokunen kansane­dus­ta­ja Helsingistä ja/tai Uudeltamaalta?

    Miten meneteltäisi­in, jos val­takir­jan sijaan käytet­täisi­in mod­ern­im­paa tekni­ikkaa, mut­ta yhtey­det (älykän­nykäl­lä?) pätk­i­sivät tai meni­sivät poik­ki pidem­mäk­si aikaa? (Sähkökatko, ohjelmis­tovirhe, auringonpilkut, verkon ylikuor­mi­tus samaan aikaan, jne. …) Sään­tö­muu­tok­sen pitäisi kat­taa mon­en­laisia tilantei­ta, joiden ääripäästä voisi ajatel­la löy­tyvän jopa elek­tro­n­ista häir­in­tää tai peräti yhteyk­sien kaappauksia.

  4. Kenen joukois­sa seisot, kenen lip­pua kannat…

    Mitähän ympäristömin­is­teripuolueen pitäisi vielä tehdä, että vihrei­den luot­ta­mus ja lojaal­isu­us katoaisi? Pehmeää myötä­tun­toa ja kukka­sia sen jäl­keen kun ilmoit­ta­vat vetävän­sä kaik­ki jo ole­mas­sa ole­vat ympäristölait viemäristä ja jo sovi­tut perut­ti­in? Ei vittu.

  5. Sovi­taanko kuitenkin, että sitä etä-äänestysjär­jestelmää ei tila­ta Tiedolta? 😀

  6. Tim­oT:
    Kek­si­hän se yksi kansane­dus­ta­ja jo 60-luvul­la, miten äänestää olemat­ta paikalla. Eikö tämä kon­sti voitaisi ottaa uudellen käyttöön?

    voisiko ker­toa kuka ja miten tai lähteitä asialle.

    1. Se ei tapah­tunut 1960-luvul­la vaan pikem­min 1980-luvul­la. Kaver­it kek­sivät kiila­ta JAA-napin poh­jaan ja pois­tu­i­v­at joulu­os­tok­sille. Minä en osan­nut pahek­sua. Sil­loin oli tuhan­sia äänestyk­siä ja hal­li­tus­puolueet äänes­tivät niis­sä joka ker­ran JAA. Nyt tämäkin mah­dol­lisu­us on teknis­es­ti estet­ty. Min­ua se hait­taa sikäli, että ei voi keskit­tyä vaikka­pa lukemiseen äänestyk­sen aikana vaan pitää painaa sitä JAA-nap­pia 20 sekun­nin välein.

  7. Sepi: Sovi­taanko kuitenkin, että sitä etä-äänestysjär­jestelmää ei tila­ta Tiedolta?

    Juu, sen­hän voisi tila­ta Siemensiltä.

  8. Muis­te­len joskus luke­neeni, että eduskun­nas­sa olisi voimas­sa her­ras­miessään­tö, jon­ka mukaan oppo­si­tio ei kaataisi hal­li­tus­ta täl­lais­ten viral­lis­ten, perustel­tu­jen pois­saolo­jen takia?

    Mut­ta ehkä olen näh­nyt unta — poli­ti­ik­ka ja her­ras­mies­mäisyys eivät kai istu yhteen ihan jäännöksettömästi…

  9. Tark­istin tuon tapauk­sen. Muis­ta­mani tapaus olikin jo 50-luvul­la. Tekni­ik­ka oli tuo OS:n kuvaa­ma. Ehkä sitä on myöhem­minkin kokeiltu.
    Vakavam­min puhuen eduskun­nan kan­nat­taisi ottaa sijai­jär­jestelmä käyt­töön samal­la tavoin kuin on muil­lakin työ­paikoil­la. Ensim­mäisek­si min­is­tereille ja äitiys­lomil­la oleville varamies kehi­in. Mut­ta sen on turha luul­la toteu­tu­van, kos­ka pystyväk­si osoit­tau­tu­va varamies on selvä uhka seu­raavis­sa vaaleissa.

  10. Pikaluke­mal­la Eduskun­nan työjärjestyk­sen huo­masin että siel­lä on ensisi­jaise­na äänestys­menetelmänä koneäänestys. Työjärjestyk­sessä ei kuitenkaan määritel­lä tuo­ta koneäänestys­tä tai äänestyskonet­ta tarkem­min joten nykyisen var­maan voisi uusia yhdis­te­tyk­si äänestyskoneek­si ja kän­nykkäsovel­luk­sek­si, siis sali- ja etäkäyttöön.

  11. Jos Osmon ehdo­tuk­sel­la varmis­te­taan tule­vaisu­udessakin yhden edus­ta­jan enem­mistön toimivu­us, ei se ainakaan kansalais­ten eduk­si sil­loin koidu.

    Saataisi­in vähän demokra­ti­aakin aikaisek­si, jos lähdet­täisi­in levit­tämään sähköistä äänestys­tä sinne suo­ran demokra­t­ian puolelle. Siitä olisi enem­män apua maan ongelmi­in, kuin tästä kansane­dus­ta­jien sähköis­es­tä äänestämisestä.

    Juu, juu. Eihän kansa osaa päät­tää mon­imutkai­sista asioista. Yksipuolis­es­ta avi­o­li­itos­ta päät­tämi­nen tun­tui ole­van edus­ta­jille huo­mat­tavasti vaikeampi pala ratkaistavak­si kuin yhdellekään muulle kansalaiselle. Miksiköhän?

  12. Pekka T.:
    Muis­te­len joskus luke­neeni, että eduskun­nas­sa olisi voimas­sa her­ras­miessään­tö, jon­ka mukaan oppo­si­tio ei kaataisi hal­li­tus­ta täl­lais­ten viral­lis­ten, perustel­tu­jen pois­saolo­jen takia?

    Mui­s­tat muuten oikein, vain yksi sana uno­h­tui. Ruotsin eduskun­nas­sa toim­i­taan noin. Suomes­sakin tuo­ta joku kyl­lä ehdot­ti täl­lä vaa­likaudel­la jonkun puolueen lähdet­tyä hal­li­tuk­ses­ta, mut­ta ei.

  13. Tuure Jun­ni­laa käsit­televästä Wikipedia-artikkelista:
    Tuure Jun­ni­la aiheut­ti yhdessä puolue­toverin­sa Niilo Kosolan ja Maalais­li­iton Lau­ri Sol­lan kanssa ns. tuli­tikkuäänestyk­sel­lä vuo­den 1954 eniten huomio­ta herät­täneen eduskun­taskan­daalin. Jun­ni­la toi­mi tuol­loin, helmiku­us­sa 1954, val­tio­varain­min­is­ter­inä. Helmiku­un 12. ja 13. päivien välisen yön kestäneessä täy­sis­tun­nos­sa, äänestet­täessä SKDL:n bud­jetin sosi­aal­i­menoi­hin tekemistä lukui­sista muu­tosesi­tyk­sistä kolmikko kiilasi tuli­tikul­la äänestys­nap­pin­sa näyt­tämään jatku­vasti ei-ään­tä, jol­loin he saat­toi­vat pois­tua istun­tos­al­ista eduskun­nan kahvi­laan kyl­lästyt­tyään “äänestys­mara­toni­in”. [11]

    SKDL:n kansane­dus­ta­jat Hert­ta Kuusi­nen ja Elli Sten­berg pitivät tapaus­ta törkeänä val­tiopäiväjärjestyk­sen rikkomise­na ja vaa­ti­vat asian siirtämistä perus­tus­laki­valiokun­nan tutkit­tavak­si. RKP:n kansane­dus­ta­jan, tun­netun lakimiehen Ernst von Bornin mielestä kysymys yksit­täisen min­is­terin tai kansane­dus­ta­jan toimin­nas­ta ei kuu­lunut perus­tus­laki­valiokun­nalle, ja eduskun­ta hyväksyi von Bornin kan­nan äänin 138−41 kom­mu­nistien jäädessä vähem­mistöön. Puhemies K.-A. Fager­holm antoi Jun­ni­lalle, Koso­lalle ja Sol­lalle nuh­teet ja varoituk­sen, jol­loin asia oli lop­pu­un käsitelty.[12]

    SKDL vaati tapauk­sen vuok­si myös Jun­ni­lan erot­tamista hal­li­tuk­ses­ta, mitä myös pres­i­dent­ti J. K. Paasikivi oli harkin­nut. Paasikivi kuitenkin pidät­tyi tästä keskustel­tuaan päämin­is­teri Sakari Tuomio­jan − joka kyl­läkin oli luon­neht­in­ut kolmikon toim­intaa “usko­mat­tomak­si” − ja Fager­holmin kanssa, kos­ka nämä pitivät julk­isia nuhtei­ta jo hyvin ankarana ran­gais­tuk­se­na. Osaltaan asi­aan vaikut­ti­vat myös läh­estyneet eduskuntavaalit.[12] Jun­ni­la sai tem­pauk­sen­sa vuok­si poli­it­tisil­ta vas­tus­ta­jil­taan pitkäk­si aikaa haukku­mani­men “Tulitikku-Junnila”.[11]

    1. Minus­ta tuo on tois­tunut myöhem­min. Mukana oli kokoomuk­sen kansane­dus­ta­jia, jot­ka ovat eduskun­nas­sa vieläkin, joten ei siitä tolkut­toman kauan voi olla. Tuskin Jun­ni­la kan­nat­ta kom­mu­nistien­muu­tosesi­tyk­siä. Eiköhän hän pan­nut tuli­tikul­la JAA-napin alas.

  14. Tässä on muuten hyvä tilaisu­us erotel­la omia aivo­jaan käyt­täviä kansane­dus­ta­jia lau­makäyt­täy­tyjistä, vaatisin todel­la hyviä perustelu­ja kansane­dus­ta­jal­ta jos hän vielä tässä vai­heessa äänestää vas­taan hal­li­tuk­sen luottamusta.

  15. Sepi:
    Sovi­taanko kuitenkin, että sitä etä-äänestysjär­jestelmää ei tila­ta Tiedolta? 

    Tai CGI:ltä, tai Accen­turelta, tai…

    Mon­esti muuten näis­sä julk­i­sis­sa tieto­jär­jestelmähank­in­nois­sa olisi halvin ratkaisu tehdä jär­jestelmät talon sisäl­lä, ei kyl­läkään vak­i­tuisel­la työvoimal­la. Eli ensin rekry­tään yksi­tyisel­lä puolel­la men­estyneet ja jostain jotain tajua­vat rekry­toi­jat, sit­ten speksaa­jat, sit­ten koodaa­jat. Vain reaal­i­maail­man rel­e­vant­tien meri­it­tien ja toden­netun osaamisen perus­teel­la. Sit­ten ei kun speksaa­maan ja koodaa­maan. Ja joka kohdas­sa palkataan pelkästään henkilöitä (mah­dol­lis­es­ti erik­seen han­ket­ta varten perustet­tuun yhtiöön, tää on taloushallinnon murhe), ei sent­tiäkään konsulttifirmoille.

    Ison ja mon­imutkaisenkin jär­jestelmän luulisi syn­tyvän muu­ta­mal­la milt­sil­lä, ja itse asi­as­sa juuri isois­sa ja mon­imutkai­sis­sa jär­jestelmis­sä tulee halvem­mak­si tehdä hom­mat alus­ta saak­ka kun­nol­la; mielekkäät rajap­in­nat ja väli­neet. Tän pitäisi sisäl­tyä tehtävänantoon.

    Star­tupit saa niin paljon hyvää kood­ia aikaan juuri sik­si että niil­lä ei ole pöhöt­tynyt­tä organ­isaa­tio­ta tiel­lä estämässä tekemästä asioi­ta kun­nol­la. Kyl­lä sitä osaamista ja lah­jakkkut­takin tarvi­taan, mut­ta se osaami­nen ja lah­jakku­us voidaan tehdä tyhjäk­si hyvin hel­posti type­r­äl­lä lähtöasetelmalla.

  16. Eduskun­nas­ta­han voi tehdä vir­tu­aalieduskun­nan eli nyky­isil­lä tietoy­hteyk­sil­lä äänestyk­set, istun­not, valiokun­tien kok­ouk­set voi pitää virtuaalikokouksina .

    Edus­ta­jat hoita­vat sil­loin virkansa koti­so­hval­ta eikä tarvi­ta kalli­ita seiniä ja jatku­vaa matkustelua.

    Istun­to­jen puheen­vuorotkin oli­si­vat nähtävis­sä netis­sä ja kuul­tavis­sa radio-ja tv-verkos­sa kuten ennenkin.

    Mitä tulee jär­jestelmän toimit­ta­jaan ja verkko-oper­at­tori­in niin tuskin­pa kukaan jät­tää tilaisu­ut­ta käyt­tämät­tä ja lisää sinne taka­port­te­ja vakoilua varten

    1. Eduskun­nan keskuis­telu­jen ja äänestys­ten vakoilu on aika mie­lenki­in­no­ton­ta puuhaa, kun toim­inta on nytkin täysin julk­ista. Valiokun­tien keskuis­te­lut eivät ole julk­is­dia, mut­ta äänestyk­set ovat.

  17. Jaakko:
    Toisin kuin vaaleis­sa, eduskun­nan äänestyk­sis­sä voisi ihan hyvin siir­tyä kokon­aan sähköiseen äänestyk­seen, jos­sa äänestää voi hel­posti mis­tä tahansa.

    Minus­ta eduskun­nan käytän­nöis­sä voisi muutenkin olla kor­jat­tavaa: esimerkik­si suuren salin keskuste­lut vaikut­ta­vat ole­van suurelta osin teat­te­ria ja sel­l­aise­naan kovin tarpeettomia. 

    Jälkim­mäis­es­tä asi­as­ta olen, ainakin joidenkin näkemieni uutispätkien perus­teel­la osit­tain samaa mieltä, mut­ta tuo kokon­aan sähköi­nen jär­jestelmä, jos­sa kansane­dus­ta­ja (tai kansalainen?) voisi äänestää, mis­sä hyvän­sä, ei taitaisi olla mikään ihan läpihuutojuttu. 

    Moi­sen jär­jestelmän etu­ja olisi tietysti monia, kuten edel­lä on jo kuvat­tu. Johtaisiko sel­l­ainen jär­jestelmä toisaal­ta esimerkik­si siihen, että kansane­dus­ta­jat aiem­paa use­am­min “lin­noit­tau­tu­isi­vat poteroi­hin­sa”, sil­loinkin, kun tarvit­taisi­in tilan­neä­lyyn ja jär­jenkäyt­töön perus­tu­via ratkaisu­ja, jol­laiseen blo­gis­tikin yllä viit­tasi. Vähen­täisikö se tuor­eimpi­en, uusien tieto­jen käyt­töä päätök­sen­teon perus­teena, vuorovaiku­tus­ta eduskun­nas­sa sekä mah­dol­lisu­ut­ta ns. luovien ratkaisu­jen käyt­töön? Tämähän voisi olla joskus jopa haitallista.

    Mielestäni tuo edel­lä kuvat­tu oival­lus tuli­tikun käytöstä oli sinän­sä luo­va, vaik­ka jatku­vasti sama kan­nan­ot­to (“JAA” tai “EI”) ei sitä ehkä kaikissa mah­dol­li­sis­sa tapauk­sis­sa edustaisikaan.

    Miten paljon aiem­min, siis etukä­teen, on kansane­dus­ta­jil­la olta­va tiedos­sa, mis­tä itse asi­as­sa kul­loinkin äänestetään ja mitä kul­lakin ker­ral­la annet­ta­va JAA tai EI merk­it­sevät? En tunne tarkkaan eduskun­nan käytän­töjä, joten kysyn sen täh­den myös, onko lakiesi­tyk­si­in mah­dol­lista tehdä ns. “viime het­ken” muutoksia?

    1. Ehdotin, että tämä etä-äänestys olisi mah­dol­lista eduskun­tatyöhön liit­tyvän virka­matkan aikana ja sairaus­lo­ma­l­la, ei yleis­es­ti. Hakkeroin­nin mah­dol­lisu­us on aika teo­reet­ti­nen, kos­ka äänestys on julkinen.Jos joku yrit­täisin päämin­is­terin puoles­ta äänestää hal­li­tus­ta vas­taan, se tulisi kyl­lä ilmi.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Ehdotin, että tämä etä-äänestys olisi mah­dol­lista eduskun­tatyöhön liit­tyvän virka­matkan aikana ja sairaus­lo­ma­l­la, ei yleis­es­ti. Hakkeroin­nin mah­dol­lisu­us on aika teo­reet­ti­nen, kos­ka äänestys on julkinen.Jos joku yrit­täisin päämin­is­terin puoles­ta äänestää hal­li­tus­ta vas­taan, se tulisi kyl­lä ilmi.

    Kos­ka
    — äänestyk­seen pois­saol­e­vana pitää olla pätevä syy
    — kansane­dus­ta­ja ker­too sairaud­estaan tai matkas­taan joka tapauk­ses­sa eduskun­nan virkailijoille
    — äänestämi­nen ei ole yleen­sä salaista
    — sähköis­esen äänestysjär­jestelmän toteut­tamis­es­ta koi­tu­isi kuitenkin huikeat kus­tan­nuk­set ja viiveitä, ja siinä olisi ehkä vielä bugejakin

    … voisi olla helpom­paa ja toimi­vam­paa, jos jär­jestelmä olisi jotakuinkin sel­l­ainen että
    — sairas-/matkapois­saoloil­moituk­sen yhtey­dessä edus­ta­ja ilmoit­taisi virkail­i­jalle myös halus­taan äänestää poissaolevana
    — samat virkail­i­jat, jot­ka vas­taan­ot­ta­vat, hyväksyvät ja kir­ja­vat pois­saolot, tek­i­sivät saman myös pois­saol­e­vana äänestämisille
    — joku heistä välit­täisi tiedon pois­saol­e­van äänestys­tarpeesta eduskun­taryh­män puheenjohtajalle
    — eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja äänestäisi pois­saol­e­van puoles­ta tai dele­go­isi tehtävän jollekulle muulle ryh­män jäsenelle

    Tarvi­taanko jotain mon­imutkaisem­paa? Ehkä ei.

    Salaiset äänestyk­set jäi­sivät vielä tämän jär­jestelmän ulkop­uolelle. Niis­sä tur­val­lisu­us- ja salaus­vaa­timuk­set oli­si­vatkin ker­talu­okkaa kovempia.

    1. Ei tuon nyt piätäisi olla kovin mon­imutkaista, miten vaikka­pa päämin­is­teri äänestää Brys­selistä käsin. Yksinker­tais­in­ta on, että hän soit­taa pääsi­h­teer­ille ja tämä merk­it­see äänen. Jos pääsi­h­teeri toimisi vilpil­lis­es­ti, hänen uransa päät­ty­isi aika nopeasti. Tek­stivi­esti olisi tietysti vielä parem­pi, kos­ka siitä jää mujis­ti­jäl­ki lähet­täjän kän­nykkään. Kyse on julkises­ti annet­tavas­ta äänestä, joten mitään salauk­sia ei tarvi­ta. Jos tähän halu­taan jotain suurem­paa läpinäkyvyyt­tä, pääsi­h­teeri tai puhemies voisi vielä lukea auki ne äänet, joi­ta on annet­tu etänä. 

  19. Jos etä-äänestys hoi­tu­isi älykän­nykäl­lä siihen pitäisi liit­tää bio­tun­nista­va alkometri.

    Syn­tymäpäiväter­ve­hdys­ten lähet­tämisen ystäville voi automa­ti­soi­da äly­lait­teen kalen­terin kaut­ta. Eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja voisi automa­ti­soi­da ryh­män­sä jäse­nen äänestyskäyt­täy­tymisen tämän ollessa estyneenä.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei tuon nyt piätäisi olla kovin mon­imutkaista, miten vaikka­pa päämin­is­teri äänestää Brys­selistä käsin. Yksinker­tais­in­ta on, että hän soit­taa pääsi­h­teer­ille ja tämä merk­it­see äänen. Jos pääsi­h­teeri toimisi vilpil­lis­es­ti, hänen uransa päät­ty­isi aika nopeasti. Tek­stivi­esti olisi tietysti vielä parem­pi, kos­ka siitä jää mujis­ti­jäl­ki lähet­täjän kän­nykkään. Kyse on julkises­ti annet­tavas­ta äänestä, joten mitään salauk­sia ei tarvi­ta. Jos tähän halu­taan jotain suurem­paa läpinäkyvyyt­tä, pääsi­h­teeri tai puhemies voisi vielä lukea auki ne äänet, joi­ta on annet­tu etänä. 

    Saadaanko nuo äänet näkyvi­in val­otaul­ulle? Entä onko val­otaul­ulle saami­nen tärkeää? Pitääkö tulos voi­da julk­istaa saman tien? Toki puhemies voisi tehdä myös vähän päässälaskua ja kor­ja­ta tulok­sen toisek­si, mut­ta tämä ei ehkä olisi kaikkein siis­tein tapa (jos eduskun­nan jaa kor­jataankin eiksi).

    Tapah­tuuko eduskun­nas­sa muuten nykyään naa­purin nap­pi­en painamista naa­purin ollessa vaikka­pa kahvilassa?

  21. Oppo­si­tiop­uolueil­la on kieltämät­tä selvä visio työelämän uud­is­tuk­seen: Vaik­ka miten olisit sairas- taik­ka äitiys­lo­ma­l­la niin töi­hin on tul­ta­va. Muuten työ­paik­ka voi lähteä alta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.