Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (14): Kaupunkiseutujen eheyttäminen

3.5              Alueke­hi­tyk­sen kannal­ta keskeis­ten kaupunkiseu­tu­jen yhdyskun­tarak­en­teen ehey­den, alueen elin­voimaisu­u­den kehit­tämisen ja palvelu­jen tehokkaan jär­jestämisen tur­vaamisek­si valmis­tel­laan kun­taraken­nelain täy­den­nys. Täl­lä lisätään perus­tus­lain aset­tamien reunae­hto­jen mukaises­ti kun­tien yhdis­tymistä koske­vaa val­tioneu­vos­ton toimi­val­taa kun­taraken­nelain 4d§:n 3 mom:ssa tarkoite­tul­la yht­enäisel­lä työssäkäyn­ti- tai yhdyskun­taraken­nealueel­la. Val­tioneu­vos­ton toimi­val­lan lisäämi­nen rajoite­taan selkeil­lä reunae­hdoil­la ja alueen asukkaiden enem­mistön tah­toti­laan sit­o­misel­la. Toimi­val­lan käyt­tö rajoitet­taisi­in tilanteisi­in, jois­sa kun­taraken­nelain tavoit­teet eivät ole toteutet­tavis­sa vapaae­htois­es­ti. Kielel­lis­ten oikeuk­sien toteu­tu­mi­nen varmis­te­taan. (VM)

Kaupunkiseuduil­la voidaan siis kun­nat yhdis­tää, jos alueen asukkaiden enem­mistö sitä kan­nat­taa. Jokaisen kun­nan suos­tu­mus­ta erik­seen ei siis tarvit­taisi. Olen esit­tänyt tätä jo alus­ta alka­en, sil­lä ei tämä kaikkien ongel­mak­si tun­nus­ta­ma asia ratkea niin, että kaik­ki sen hyväksyvät, kos­ka eri­ar­vois­tu­vas­ta kehi­tyk­ses­tä jotkut myös hyö­tyvät. Kaupunkiseu­tu­jen osaop­ti­moin­ti on niin kallis ja haitalli­nen asia, että sen voit­tamisek­si on uskallet­ta­va tehdä jotain. Todet­takoon, että tästä asi­as­ta on vihreil­lä kovin eri­laisia käsi­tyk­siä niin kuin on tilanne kaikissa muis­sakin puolueis­sa. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (14): Kaupunkiseu­tu­jen eheyttäminen”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (13): Terveydenhuolto

3.3              Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uud­is­tus­ta jatke­taan STM:n jär­jestämis­lak­i­työryh­män väli­ra­por­tis­sa esitet­ty­jen lin­jausten mukaises­ti. Jatko­toimen­piteet päätetään kun­tien lausun­to­jen poh­jal­ta. (Lihavoin­ti minun)

Jotain toivoa siis vielä on.

Valmis­tel­laan laa­japo­h­jais­es­ti (mukana mm. par­la­men­taari­nen edus­tus, eri rahoit­ta­jata­hot ja jär­jestöt) selvi­tys sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon monikanavaisen rahoituk­sen purkamisen vai­h­toe­hdoista ja niiden vaiku­tuk­sista asi­akkaan ase­maan ja oikeuk­si­in, palvelu­jen saatavu­u­teen, etuuk­si­in, sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto­jär­jestelmään ja kansan­talouteen. Selvi­tyk­sen tavoit­teena on rahoituk­sen selkiyt­tämi­nen ja sen ongelmien pois­t­a­mi­nen sekä osaop­ti­moin­nin mah­dol­lisuuk­sien vähen­tämi­nen. Selvi­tyk­sessä ote­taan huomioon palvelu­jen ja etuuk­sien saatavu­us ja oikeu­den­mukainen kohden­tu­mi­nen sekä ter­vey­den­huolto­lain ja poti­lasli­ikku­vu­us­di­rek­ti­ivin mukainen asiakkaan/potilaan valin­nan­va­paus. Lisäk­si selvi­tyk­sessä tulee ottaa huomioon meneil­lään ole­van sote-palvelu­raken­neu­ud­is­tuk­sen päätök­set. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (13): Terveydenhuolto”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (12): Kuntatalous

3. Julkisen palve­lu­tuotan­non tuottavuus

Julkisen palve­lu­tuotan­non tuot­tavu­u­den kas­vat­tamiseen kohdis­tu­va toimen­pidekokon­aisu­us sisältää monia toisi­aan tuke­via ele­ment­te­jä. Työ kun­tien tehtävien ja niihin liit­tyvien velvoit­tei­den kar­toit­tamisek­si on tärkeä osa kun­tat­alouden raken­neu­ud­is­tus­ta. Työn tavoit­teena on löytää tehtävät ja velvoit­teet sekä toimin­nan organ­isoin­ti­ta­vat, jot­ka muut­ta­mal­la voidaan pait­si kohden­taa voimavaro­ja aiem­paa tehokkaam­min ja vaikut­tavam­min myös helpot­taa kun­tat­alouteen kohdis­tu­via rahoituspaineita.

3.1              Kun­tat­alouden tas­apain­on tur­vaamisek­si uud­is­te­taan val­tiono­su­usjär­jestelmä sekä tehoste­taan perus­palvelu­o­hjel­mamenet­te­lyn pitkäjän­teisyyt­tä, sitovu­ut­ta ja ohjaus­vaiku­tus­ta hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­ti. Perus­palvelu­o­hjel­mas­sa sovi­taan yhteen kun­tien tehtävät ja velvoit­teet sekä niiden rahoi­tus. Siinä myös lin­jataan kun­tat­alouden tas­apain­o­tavoit­teen edel­lyt­tämä kun­tien omien vero- ja mak­su­tu­lo­jen sekä kun­ta­palvelu­iden tuot­tavu­u­den kehi­tys, samoin täs­men­netään ne val­tiono­suuk­sia, kun­tien veropo­h­jaa sekä kun­tien tehtäviä ja velvoit­tei­ta koske­vat val­tion toimet, joil­la tue­taan kun­tat­alouden tas­apain­ot­tamista. Kun­tien ja val­tion välisessä kus­tan­nusten­jaon tark­istuk­ses­sa siir­ry­tään vuosit­taiseen menet­te­lyyn. Kun­nal­listalouden ja hallinnon neu­vot­telukun­nan yhtey­teen perustet­tu jaos­to arvioi val­tion kun­nille säätämi­in tehtävi­in ja velvoit­teisi­in liit­tyvien kus­tan­nus­laskelmien luotettavuutta.

Tässä on sisäl­lä aika paljon, jos tarkoituk­se­na on tehostaa niin paljon kuin on luvat­tu, mut­ta tätä tek­stiä voi soveltaa miten tahansa. Poli­it­tis­es­ti on min­un tietääk­seni kuitenkin sovit­tu vain tästä tek­stistä, joten poli­it­tisia vaikeuk­sia voi olla tulos­sa. Kun­tat­alous on val­taosa julkises­ta sek­torista ja jos julk­ista sek­to­ria on kaven­net­ta­va, sen on kos­ket­ta­va myös kun­tia. Tämä on tehtävä, mut­ta ei tästä help­poa tule. Kun­tien taloudel­lista itsenäisyyt­tä tul­laan var­maankin vähän suit­si­maan — esimerkik­si oikeut­ta jatku­vaan velka­an­tu­miseen rajoitet­ta­neen. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (12): Kuntatalous”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (11): Asuntomarkkinoiden rakenteet

Asun­tomarkki­noiden rakenteet

Tont­ti­maan ja kohtu­uhin­tais­ten vuokra-asun­to­jen puute eivät saa olla talouden uud­is­tu­misen ja kasvun este. Tämä edel­lyt­tää, että asun­torak­en­tamiseen käytet­tävis­sä ole­van tont­ti­maan tar­jon­taa pitää pyrk­iä lisäämään pääkaupunkiseudul­la ja muis­sa kasvukeskuk­sis­sa. Lisäk­si kan­nustei­ta rak­en­taa eri­tyis­es­ti vuokra-asun­noik­si tarkoitet­tu­ja asun­to­ja tulee lisätä. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (11): Asun­tomarkki­noiden rakenteet”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (10): ICT:n hyödyntäminen

ICT:n hyö­dyn­tämi­nen

Kehys­ri­ihessä 2013 lin­jatun ja ICT2015-työryh­män esi­tyk­sen mukaises­ti hal­li­tus panos­taa ICT-alan osaamisen vahvis­tamiseen. Suomen pirstaloitunut tieto­jär­jestelmäpo­h­ja on tuot­tavu­u­songel­ma ja este uusien palvelu­iden kehit­tämiselle. Kun­tien palvelu­iden dig­i­taal­isu­usaste on parhais­sakin kun­nis­sa vain muu­ta­man pros­entin luokkaa. Kun­tasek­to­ril­la on aku­ut­ti tarve edis­tää tuot­tavu­ut­ta tieto­hallintoratkaisu­ja yht­enäistäen. Suomeen on raken­net­ta­va kat­ta­va ja yht­enäi­nen sähköis­ten palvelu­iden palvelu­väylä, jota luo­taes­sa pain­ote­taan kus­tan­nuste­hokku­ut­ta ja kar­toite­taan mah­dol­lisu­udet rajat ylit­tävään yhteistyöhön.

Hyvä, että halu­taan tehdä jotain kun­tien tieto­jär­jestelmien sir­paloi­tu­miselle. Yksi tästä puut­tuu ja sen mukana kaik­ki. Eiväthän kun­nat voi yht­enäistää tieto­jär­jestelmiä keskenään eivätkä edes sisäl­lään, kos­ka jokainen han­ke on kil­pailutet­ta­va erik­seen, eivätkä kun­nat voi kil­pailu­o­hjel­mas­sa antaa pis­teitä siitä, että jär­jestelmä on sama kuin naa­puril­la. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (10): ICT:n hyödyntäminen”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (9): Äkillisten rakennemuutosten hallinta

Äkil­liset raken­nemuu­tok­set ovat mon­isyi­nen haaste. On tärkeä uud­is­taa äkil­lis­ten raken­nemuu­tosten ennakoin­nin ja hoidon toim­inta­mallia aku­ut­ti­in tilanteeseen reagoivas­ta toimin­nas­ta selvästi tule­vaa kehi­tys­tä ennakoivam­paan suuntaan.

2.9              Valmis­tel­laan suun­nitel­ma työvoima- ja koulu­tus­tarpeen ennakoin­nin kehit­tämisek­si siten, että työvoiman osaamishaasteisi­in voidaan nyky­istä parem­min vas­ta­ta sekä pitkäl­lä aikavälil­lä että nopeis­sa raken­nemuu­tok­sis­sa. Tavoite on suun­na­ta ammatil­lisen koulu­tuk­sen, ammat­tiko­rkeak­oulu­jen ja yliopis­to­jen tar­jon­taa ennakoidun työvoimatarpeen mukaises­ti. (TEM, OKM) Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (9): Äkil­lis­ten raken­nemuu­tosten hallinta”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (8) Markkinoiden toiminta ja terveen kilpailun edistäminen

2. Talouden uusi­u­tu­mis- ja kil­pailukyky ja kasvu

Koko talouden tuot­tavu­ut­ta sekä uusi­u­tu­mis- ja kil­pailukykyä voidaan edis­tää toimil­la, jot­ka kohdis­tu­vat vero­tuk­sen rak­en­teeseen sekä markki­noiden ja tuotan­non puit­tei­den säätelyyn.

Markki­noiden toim­inta ja ter­veen kil­pailun edistäminen

Elinkeino­rak­en­teet, palve­lut ja tuot­teet elävät muu­tosvai­het­ta. On tärkeää luo­da rak­en­teet, jot­ka edis­tävät uuden yri­tys­toimin­nan syn­tyä ja tuke­vat kasvua.

Esi­tys uudek­si yri­tys­tuk­i­laik­si annetaan eduskun­nalle syksyn 2013 aikana. Tuk­i­jär­jestelmää yksinker­tais­te­taan ja yri­tys­tuk­i­hallintoa tehoste­taan. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (8) Markki­noiden toim­inta ja ter­veen kil­pailun edistäminen”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (7) Työlainsäädännön muutokset

Työlain­säädän­nön muu­tok­set työ­markki­noiden toimin­nan parantamiseksi 

Suomes­sa työ­suh­teen konkreet­tiset ehdot määräy­tyvät pitkälti työe­htosopimusten mukaan. Val­takun­nal­li­sis­sa työe­htosopimuk­sis­sa on puolestaan otet­tu huomioon alako­htaiset tarpeet. Alas­ta riip­puen työe­htosopimuk­sis­sa on annet­tu työ­paikkata­solle mah­dol­lisu­us sopia työe­htosopimuk­ses­sa sovi­tuis­sa rajois­sa paikalli­sista jär­jeste­ly­istä.  Osana neu­vot­telu­jär­jestelmää paikalli­nen sopimi­nen edel­lyt­tää, että sopi­japuolten tas­a­puo­li­nen kohtelu turvataan.

Työte­htävien muu­tok­sista aiheutu­va osaamis­vaa­timusten kas­vami­nen edel­lyt­tää jatku­via toimia työn­tek­i­jöi­den työssä oppimisen ja jatku­van koulut­tau­tu­misen mah­dol­lis­tamisek­si. Osaamis­tarpei­den muu­tosten ennakoin­ti on avainase­mas­sa pyrit­täessä mah­dol­lisim­man tehokkaasti vas­taa­maan uusi­in haasteisi­in. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (7) Työlain­säädän­nön muutokset”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (6): Työttömyys- ja muun ansioturvan kannustavuuden lisääminen

Työt­tömyys- ja muun ansio­tur­van kan­nus­tavu­u­den lisääminen

Työ­markki­noiden keskusjär­jestö­jen työura­sopimuk­ses­sa sovi­tut muu­tok­set ansio­tur­van ehtoi­hin tule­vat voimaan 1.1.2014[1]. Ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van kehit­tämistä työhön hakeu­tu­miseen kan­nus­tavam­paan ja velvoit­tavam­paan suun­taan jatke­taan. Kan­nusti­non­gelmia liit­tyy eri­tyis­es­ti lyhytkestoisen, osa-aikatyön tai aiem­paa pienem­pi­palkkaisen työn vas­taan­ot­tamiseen. Alueel­lisen liikku­vu­u­den laa­jen­t­a­mi­nen on tarpeen. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (6): Työt­tömyys- ja muun ansio­tur­van kan­nus­tavu­u­den lisääminen”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (5): Tehokkaammat työvoimapalvelut

 Tehokkaam­mat työvoimapalvelut

Työl­listymistä voidaan nopeut­taa tehokkail­la työvoima­palveluil­la. Työpoli­ti­ikan palvelu­jär­jestelmän ja työhallinnon palvelu­jen tulee vas­ta­ta muut­tuvan toim­intaym­päristön ja eri­tyis­es­ti raken­nemuu­tosten hallinnan tarpeita.

1.15            Työvoiman palvelukeskuk­set laa­jen­netaan kat­ta­maan koko maan. Palvelukeskusten resurssit tur­vataan nyky­is­ten määrära­ho­jen puit­teis­sa. Työvoiman palvelukeskusverkos­ton vak­i­nais­tamisel­la paran­netaan kun­tien ja val­tion yhteistyötä heikoim­mas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vien työl­listämisen edis­tämisessä. Tehdään tarvit­ta­vat säädös­muu­tok­set, jot­ta kun­nat voivat saa­da etukä­teen tiedon niistä henkilöistä, joil­la 500 päivää työ­markki­natukea on tulos­sa täy­teen. (TEM)

Onko­han tässä kir­joi­tusvirhe? 300 päivää vai 500 päivää? Jos halu­taan hoitaa kestävyys­va­jet­ta, ei pitäisi keskit­tyä vain heikoim­mas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vi­in. Toimet pitäisi keskit­tää niihin, joiden työl­listymisen toden­näköisyy­teen ne vaikut­ta­vat eniten, ei siis var­masti työl­listyvi­in, mut­ta ei myöskään niihin, jot­ka eivät työl­listy mis­sään tapauk­ses­sa. Näin siis kestävyys­va­jet­ta ajatellen. Sosi­aaliset perus­teet johta­vat toisen­laisi­in päät­te­ly­i­hin. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (5): Tehokkaam­mat työvoimapalvelut”