Kategoria: Eduskuntatyö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (4) Työttömien nopea työllistyminen

Työt­tömien nopea työllistyminen 

Avoin­ten työ­paikko­jen nopea täyt­tymi­nen ja työt­tömyys­jak­so­jen lyhen­tämi­nen tuke­vat talouden kasvua ja johta­vat säästöi­hin työttömyysturvamenoissa.

1.12            Tehoste­taan kotout­tamiso­hjel­man, väl­i­työ­markki­noi­ta koske­van toimen­pideo­hjel­man ja osatyökyky­isiä koske­va toim­intao­hjel­man toimeen­panoa. Valmis­tel­laan pitkäkestoinen työl­listämis­tu­ki ikään­tyneille pitkään työt­tömänä olleille. Laa­di­taan jär­jestelmä, jos­sa luo­daan puit­teet vaikeasti työl­listyvien käyt­töön julk­i­sis­sa han­k­in­nois­sa. Tässä yhtey­dessä uud­is­te­taan sosi­aal­isia yri­tyk­siä koske­va lain­säädän­tö. (TEM, STM, VM) Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (4) Työt­tömien nopea työllistyminen”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (3): Työuran katkokset

Työu­ran katkokset

Työu­ran katkok­set heiken­tävät työn­tek­i­jän ase­maa työ­markki­noil­la. Pitkään jatkues­saan ne pienen­tävät työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia ja leikkaa­vat ansiokehitystä.

1.9              Kohden­netaan nykyi­nen koti­hoidon­tu­ki puo­lik­si molem­mille van­hem­mille ja rajoite­taan sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta sosi­aaliset perus­teet huomioival­la taval­la osa-aikaisek­si sil­loin, kun van­hempi on kotona äitiys‑, isyys‑, van­hempain- tai hoito­va­paal­la tai koti­hoidontuel­la.  Jos toinen van­hem­mista ei pidä hänelle kohden­net­tua vapaa­ta, per­he menet­tää tältä osin per­he­vap­aat. (STM, OKM)

Oli hyvä yri­tys saa­da KD ulos hal­li­tuk­ses­ta mut­ta ei onnis­tunut. 🙂 Vakavasti sanoen tässä leikataan koti­hoidon tuen kestoa voimakkaasti, sil­lä kovin moni mies ei tähän läht­ene. Onko tämä säästö­toi­mi vai lisääkö tämä julkisen talouden rak­en­teel­lista ali­jäämää riip­puu tarkastelu­a­jan pitu­ud­es­ta ja ole­tuk­sista. Lyhyel­lä aikavälil­lä koti­hoidon­tu­ki on halvem­pi vai­h­toe­hto kuin kun­nalli­nen päivähoito, vaik­ka vero­tu­lot otet­taisi­in huomioon. Pitkäl­lä aikavälil­lä tutkimusten mukaan näyt­tää siltä, että pitkät pois­saolot työelämästä heiken­tävät nais­ten työuria pysyvästi, ja siis alen­ta­vat kansan­tu­loa ja heiken­tävät julkisen talouden kestävyyt­tä. Jos niin onnel­lis­es­ti kävisi, että miehetkin tart­tuisi­vat tähän mah­dol­lisu­u­teen, koko kansan­talous voit­taisi. Lyhyt pois­sao­lo työelämästä vaikut­taa olen­nais­es­ti vähem­män tule­vaan työu­raan kuin pitkä. Täl­löin astuu kuvaan, että julkiselle taloudelle koti­hoidon­tu­ki on edullisem­pi kuin päivähoito. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (3): Työu­ran katkokset”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (2) Nuorten työllisyys

Nuorten työl­lisyys ja työu­ran alku

On tärkeää, että nuoret koulut­tau­tu­vat ja pää­sevät nopeasti kiin­ni työelämään. Tämän varmis­tamisek­si edel­ly­tyk­siä ja kan­nustei­ta opiskel­la, valmis­tua ja hakeu­tua työ­markki­noille on kohennettava.

1.4              Las­ten tasa-arvois­t­en oppimis­valmiuk­sien paran­tamisek­si perusk­oulu­un siir­ryt­täessä muute­taan esik­oulu velvoit­tavak­si. Tehoste­taan nuoriso­taku­un toimen­panoa niin, että nyky­istä suurem­pi osu­us perusk­oulun päät­tävistä nuorista suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutkin­non ja sijoit­tuu nopeasti työhön. Kri­it­tisen nivel­vai­heen koulu­tuk­sen jatku­vu­u­den tur­vaamisek­si, keskeyt­tämis­ten vähen­tämisek­si ja nuorten työurien piden­tämisek­si nos­te­taan oppivelvol­lisu­usikä 17 vuo­teen. (OKM, TEM)

Kun­tien tehtäviä piti kar­sia, mut­ta tässä tulee esiopetuk­seen lisää velvoit­tei­ta. Tutkimustiedon perus­teel­la vaikut­taa kuitenkin perustel­lul­ta, kos­ka nyt perusk­oulu­un tul­laan niin kovin eri­laisin valmiuksin. Oppivelvol­lisu­usikää oikeas­t­aan alen­netaan kuu­teen vuo­teen. Jän­nit­tää lähin­nä, sal­li­iko OAJ, että esik­oulus­sa las­ten­tarhanopet­ta­ja opet­taa lapset luke­maan. Oppivelvol­lisu­usiän piden­tämi­nen 17 vuo­teen kos­kee ymmärtääk­seni vain niitä, jot­ka eivät saa perusk­oulua valmi­ik­si sitä ennen. Joku voi kor­ja­ta, jos se tarkoit­taa myös pakol­lista kymp­pilu­okkaa niille, jot­ka eivät pääse toisen asteen koulu­tuk­seen. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (2) Nuorten työllisyys”

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (1): ikääntyneiden työllisyys

Palaste­len seu­raavis­sa postauk­sis­sa hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­tisen ohjel­ma, kos­ka tästä, jos mis­tä kan­nat­taa keskustel­la. Tähdel­lä merk­i­tyt koh­dat ovat kolmikan­taan kuu­lu­via, eli niis­sä tarvi­taan työ­markki­na­jär­jestö­jen päätök­siä. Jot­ta keskustelu ei hajoaisi, en halua aloit­taa tässä yhtey­dessä keskustelua siitä, onko työ­markki­na­jär­jestö­jen näin laa­ja veto-oikeus hyvä asia.

Ikään­tynei­den työl­lisyys ja työurien jatkuminen

Ikään­tynei­den työn­tek­i­jöi­den voi olla työt­tömäk­si jää­tyään vaikeaa löytää uut­taa työ­paikkaa. Syyt voivat johtua esimerkik­si van­hen­tuneesta ammat­ti­tai­dos­ta, nuorem­pia työn­tek­i­jöitä korkeam­mas­ta palka­s­ta tai työkyvyn puut­teista. Irti­san­omis­ten kohden­tamista Ikään­tyneisi­in työn­tek­i­jöi­hin ehkäistään ja luo­daan työ­nan­ta­jille taloudel­lisia kan­nustei­ta ikään­tynei­den työl­lisyy­den ylläpitämisek­si. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma (1): ikään­tynei­den työllisyys”

Opintotuki nousee, mutta opiskelijat vastustavat

Hal­li­tus on sopin­ut opin­to­tukikuukausien vähen­tämis­es­tä niin, että säästynyt raha käytetään opin­totuen korot­tamiseen.  Opiske­li­joiden mielestä tämä on petos. Eihän muu­tos vähen­nä kenenkään opin­to­tukea! Opiskelu­aikanaan saa saman euromäärän opin­to­tukea, mut­ta aiem­paa nopeam­min. Jos ei pidä tästä, voi aina pan­na koro­tuk­sen pankki­in ja nos­taa sit­ten, kun opin­to­tu­ki lakkaa.

Jos opiskelee nyky­istä takara­jaa nopeam­min, hyö­tyy uud­is­tuk­ses­ta. Opin­to­tu­ki ei laske keneltäkään. Minä olin henkises­ti varautunut siihenkin, että opin­to­tukea oikeasti leikattaisiin.

Mitkä ovat teidän kynnyskysymyksenne?

(Julka­istu Suomen Kuvale­hden ykkös­ketju ‑blogi­na)

Olen viime aikoina poht­in­ut, mihin kyky tehdä päätök­siä on Suomes­sa kadon­nut. Vas­taus on moni­ta­hoinen eikä se ole min­ulle oikein vielä hah­mot­tunut, mut­ta yksi tek­i­jä mon­en muun joukos­sa on, että lehtimiehistä on tul­lut henkisiä perus­suo­ma­laisia, jot­ka halu­a­vat yksinker­taisia totuuk­sia ja selviä syyl­lisiä – syyt kiin­nos­ta­vat vähem­män kuin syylliset.

Lehdis­töä kiin­nos­ta­vat kon­flik­tit ja vas­takkainaset­te­lut ja sik­si lehdis­tö niitä ruokkii. Se on ymmär­ret­tävää, mut­ta sil­lä on hin­tansa. Vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa olen joutunut vas­taa­maan kysymyk­seen, mitkä ovat tei­dän kyn­nyskysymyk­senne, mis­tä ette mis­sään olo­suhteis­sa luovu. 

Jos poli­itikot käyt­täi­sivät sanaa kyn­nyskysymys yhtä tiuhaan kuin lehdis­tö, tässä maas­sa ei voitaisi muo­dostaa minkään­laista hal­li­tus­ta. Miten lehdis­tön ihan­nepoli­itikok­si on voin­ut tul­la itsepäi­nen jäärä, joka pitää härkäpäis­es­ti kiin­ni siitä, mitä ker­ran sanoi, vaik­ka olo­suh­teet muut­tuisi­vat ihan toisik­si tai saa uut­ta tietoa. Jat­ka lukemista “Mitkä ovat tei­dän kynnyskysymyksenne?”

Sosiaaliturvasta vastikkeellisempaa?

Iltale­hden mukaan olen tyr­män­nyt MTV3:n haas­tat­telus­sa sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Paula Risikon esi­tyk­sen vastik­keel­lisem­mas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta. En tyr­mää, mut­ta asi­aan liit­tyy ongelmia.

Pohjo­is­mais­sa sosi­aal­i­tur­va, eri­tyis­es­ti nuorten sosi­aal­i­tur­va on täysin vastik­keel­lista. Se on toimin­ut kohta­laisen hyvin, parem­min ainakin kuin suo­ma­lainen rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ylläpitävä käytän­tö. Vastik­keel­lisu­ut­ta perustel­laan nuorten aktivoin­nil­la ja totut­tau­tu­misel­la työelämään, mut­ta vastik­keel­lisu­u­den talous­te­o­reet­ti­nen perustelu on ihan muual­la. Tätä talous­te­o­reet­tista perustelua pohjo­is­maiset asiantun­ti­jat pain­ot­ta­vat sem­i­naareis­sa, vaan eivät julk­isu­udessa. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­vas­ta vastikkeellisempaa?”

Keskiolut Alkoon?

Sama esi­tys kul­kee myös nimel­lä keski­olu­en lai­men­t­a­mi­nen. Ajatuk­se­na on tehdä kuten Ruot­sis­sa, sal­lia ruokakaupois­sa ja olutjuot­tolois­sa vain kakkoso­lut­ta, jon­ka mak­simi­alko­holip­i­toisu­us on 3,5 %. Jos halu­at­te tietää, miltä se mais­tuu, sekoit­takaa keski­o­lut­ta ja pil­sner­iä suh­teessa 2:3 ja mais­takaa. Aja­tus nousee esi­in taa­jaan ja eri­tyisen toden­näköis­es­ti, kun maas­sa on uusi perus­palve­lu­min­is­teri, kos­ka aina sil­loin virkamiehet päät­tävät yrit­tää suosikkikeinoaan.  Myös minä jouduin aikanaan päät­tämään, että en vie asi­aa eteenpäin.

Mik­si en asi­aa aikanaan esit­tänyt enkä esit­täisi nytkään?   Jat­ka lukemista “Keski­o­lut Alkoon?”

Mitä opimme väylämaksuista?

Otin esille väylä­mak­su­jen sekamel­skan osit­tain sik­si, että min­ua kansane­dus­ta­jana vähän loukkasi, että jokin tuol­lainen jär­jestelmä on onnis­tut­tu tekemään salaa julk­isu­udelta ja eduskunnal­ta – tai siis ainakin min­ul­ta. Min­ua on vaa­dit­tu esit­tämään asi­as­sa oma kan­tani. Se ei ole vielä valmis, mut­ta keskustelun kulues­sa se on liikkunut kohti täl­laisia johtopäätök­siä. Jat­ka lukemista “Mitä opimme väylämaksuista?”

Väylämaksut ovat ristisubventioiden sekamelska

Joskus kauan sit­ten, var­maankin viime vuosi­tuhan­nel­la, liiken­nealan asiantun­ti­ja sanoi min­ulle, että Perämeren satamien pitämisessä auki talvisin ei ole kansan­taloudel­lista järkeä. Olisi paljon halvem­paa kul­jet­taa rahti junal­la Turku­un tai Han­koon kuin pitää väylät auki kym­me­nien miljoonien euro­jen kustannuksella.

Tämä tuli mieleeni, kun yritin ymmärtää jotain väylä­mak­su­ista ja niiden uud­is­tamis­es­ta. Väylä­mak­suil­la pitäisi kerätä laivoil­ta suun­nilleen väylien ylläpi­don ja jään­mur­tamisen kus­tan­nuk­set. Ihan ei per­itä, vaan parinkymme­nen miljoo­nan euron piilo­sub­ven­tio tässäkin on.

Tätä piilo­sub­ven­tio­ta paljon merkit­tävämpi on ris­tisub­ven­tioiden sekamel­s­ka, jos­sa jotkut lai­vat mak­sa­vat selvästi liikaa ja jot­ta toiset voisi­vat mak­saa aivan liian vähän. Saman voi ilmaista toisin, että osaa liiken­teestä piiloverote­taan ja osaa piilo­sub­ven­toidaan. Jat­ka lukemista “Väylä­mak­sut ovat ris­tisub­ven­tioiden sekamelska”