Mitkä ovat teidän kynnyskysymyksenne?

(Jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­den ykkös­ket­ju ‑blo­gi­na)

Olen vii­me aikoi­na poh­ti­nut, mihin kyky teh­dä pää­tök­siä on Suo­mes­sa kadon­nut. Vas­taus on moni­ta­hoi­nen eikä se ole minul­le oikein vie­lä hah­mot­tu­nut, mut­ta yksi teki­jä monen muun jou­kos­sa on, että leh­ti­mie­his­tä on tul­lut hen­ki­siä perus­suo­ma­lai­sia, jot­ka halua­vat yksin­ker­tai­sia totuuk­sia ja sel­viä syyl­li­siä – syyt kiin­nos­ta­vat vähem­män kuin syylliset.

Leh­dis­töä kiin­nos­ta­vat konflik­tit ja vas­tak­kai­na­set­te­lut ja sik­si leh­dis­tö nii­tä ruok­kii. Se on ymmär­ret­tä­vää, mut­ta sil­lä on hin­tan­sa. Vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa olen jou­tu­nut vas­taa­maan kysy­myk­seen, mit­kä ovat tei­dän kyn­nys­ky­sy­myk­sen­ne, mis­tä ette mis­sään olo­suh­teis­sa luovu. 

Jos polii­ti­kot käyt­täi­si­vät sanaa kyn­nys­ky­sy­mys yhtä tiu­haan kuin leh­dis­tö, täs­sä maas­sa ei voi­tai­si muo­dos­taa min­kään­lais­ta hal­li­tus­ta. Miten leh­dis­tön ihan­ne­po­lii­ti­kok­si on voi­nut tul­la itse­päi­nen jää­rä, joka pitää här­kä­päi­ses­ti kiin­ni sii­tä, mitä ker­ran sanoi, vaik­ka olo­suh­teet muut­tui­si­vat ihan toi­sik­si tai saa uut­ta tietoa. 

Ilmiö ei ole uusi, mut­ta pahe­ne­mas­sa. Jo kau­an sit­ten, kun oli saa­tu val­miik­si Hel­sin­gin bud­jet­ti­neu­vot­te­lut, kun­nal­lis­toi­mit­ta­ja soit­ti ja halusi tie­tää, mitä te sait­te. Vas­tauk­sek­si ei kel­van­nut, että teim­me kaik­kem­me sen eteen, että Hel­sin­ki oli­si asuk­kail­leen hyvä paik­ka elää, hoi­tai­si pal­ve­lut hyvin ja tehok­kaas­ti ja sen talous oli­si pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tur­vat­tu. Ei, piti ker­toa, mitä täs­sä rat­kai­sus­sa on sel­lais­ta, mitä te ajoit­te ja kokoo­mus ja dema­rit vastustivat.

Olin nel­jä vuot­ta pois edus­kun­nas­ta ja pala­sin takai­sin vuon­na 2011. Kat­kos aut­toi huo­maa­maan, kuin­ka nopeas­ti poli­tii­kan luon­ne on muut­tu­nut. Pal­jon enem­män ener­gi­aa menee jul­ki­suus­pe­liin. Aikaa ja voi­mia on rajal­li­ses­ti, joten yhä vähem­män ener­gi­aa riit­tää sii­hen, miten asiat oli­si­vat hyvin eivät­kä vain näyt­täi­si siltä.

Leh­dis­tö on krii­sis­sä ja rea­goi sii­hen lyhen­tä­mäl­lä artik­ke­lei­ta ja yksin­ker­tais­ta­mal­la sano­maan­sa. Se suo­sii yksin­ker­tai­sia totuuk­sia. Maon Kii­nas­sa kir­joi­tet­tua kiel­tä yksin­ker­tais­tet­tiin niin, että sil­lä oli hel­poin­ta esit­tää yksin­ker­tai­sia isku­lausei­ta, ja kovin kan­ke­aa kuva­ta moni­mut­kai­sia syy- ja seu­raus­suh­tei­ta. Vähän samaa vaa­di­taan nyt polii­ti­koil­ta. Vir­ke, jos­sa on kak­si sivu­lauset­ta, on jo selit­te­lyä. Yksin­ker­tai­set totuu­det tyy­liin tämä on hyvä ja tämä on paha, ovat suoraselkäisyyttä.

Omal­la blo­gil­la­ni olen koh­dan­nut aivan toi­sen­lai­sia luki­joi­ta. Hei­tä kiin­nos­ta­vat ana­lyy­sit ja ilmiöi­den syyt. Aliar­vioi­ko leh­dis­tö lukijoitaan?

81 vastausta artikkeliin “Mitkä ovat teidän kynnyskysymyksenne?”

  1. Entäs jos annet­tai­siin kan­san päät­tää. Pää­tök­sen­te­ko on mur­rok­ses­sa. Pitäi­si teh­dä iso­ja rat­kai­su­ja. Polii­ti­kois­ta ei ole sii­hen. Suo­ra demo­kra­tia ja kan­san­val­ta on tule­vai­suut­ta parem­paa demokratiaa.

  2. Leh­ti­mie­hen moraa­li on aina ollut huo­no. Mut­ta myös ammat­ti­tai­to on huono.

    Jos osaa asiat, ei kan­na­ta alkaa toi­mit­ta­jak­si. Parem­min pal­kat­tua työ­tä löy­tyy muu­al­ta. Sel­vim­min tämä näkyy oikeus- ja taloustoimittajissa.

  3. Leh­dis­tö todel­la on krii­sis­sä. Hesa­rin kuo­lin­kamp­pai­lua on ikä­vä seu­ra­ta. No, seu­raan­kin vie­res­tä – tilauk­sen olen jo irtisanonut.

    Mut­ta hei – eikös poli­tiik­ka ole, pidä olla ja saa olla leh­män­kaup­po­ja? Sil­lä taval­la­han asiat ete­ne­vät, että mei­dän puo­lue kan­nat­taa tei­dän kans­sa tuo­ta ja te sit­ten kan­na­tat­te mei­dän kans­sa tätä. Täs­sä minus­ta on vih­reil­lä ongel­ma, tai aina­kin se näyt­täy­tyy ulos­päin niin. Nii­tä leh­män­kaup­po­ja ei osa­ta tehdä.

    Hel­sin­gin kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa vih­reät on vähän kuin per­sut val­ta­kun­nan poli­tii­kas­sa (mikä kai on molem­mil­le puo­lueil­le pie­ni kau­his­tus – että rak­kaat vihol­li­set muis­tut­ta­vat­kin niin pal­jon toi­si­aan). Yksi isois­ta, mut­ta yksi­näi­nen kitisijä.

    Oli­si­ko meil­lä jo sil­ta Laa­ja­sa­loon, jos vih­reät eivät oli­si asian kans­sa yksin, vaan oli­si­vat vär­vän­neet dema­rit sen taak­se? Ja oli­si­ko meil­lä jotain muu­ta­kin, jon­ka dema­rit tah­to­vat mut­ta eivät saa, kun kokoo­mus ei halua?

    Mik­si ks-lau­ta­kun­nan äänes­tyk­set päät­ty­vät jär­jes­tään 5–4 eli kok­dem vs muut?

  4. Mut­ta olet­ko Osmo enää tuol­lai­se­na poli­tii­kan kon­ka­ri­na, ja yhden Suo­men suo­si­tuim­man poliit­ti­sen blo­gin kir­joit­ta­ja­na, tuol­la lail­la toi­mit­ta­jien armoilla?

    Aina­kin omal­le äänes­tä­jä­kun­nal­le­si luu­li­sin että saat ker­rot­tua näke­myk­se­si tääl­lä blo­gis­sa, ohi toi­mit­ta­jien lyhytjänteisyyden.

    Toi­nen asia mitä olen miet­ti­nyt, kan­nat­tai­si­ko blog­gaa­vien jul­ki­suu­den hen­ki­löi­den vähän iskeä takai­sin sil­loin kun toi­mit­ta­jat ovat uuti­soi­neet tai kir­joit­ta­neet haas­tat­te­lus­ta ihan päin män­tyä. Voi­si ker­toa blo­gis­sa oman puo­len­sa tari­nas­ta ja vähän irvail­la miten vää­rin toi­mit­ta­ja taas asiat tajusi. Vai jou­tui­si­ko tuol­lai­ses­ta koko toi­mit­ta­ja­kun­nan kol­lek­tii­vi­sen kiusan koh­teek­si sitten?

  5. Jos tie­don lisään­tyes­sä muut­taa kan­taan­sa, niin se on “takin kääntöä”.

    Yhdys­val­tain poli­tiik­ka on hal­vaan­tu­nut kah­den tasa­vah­van puo­lu­een vuok­si. Kum­pi­kin näis­tä pys­tyy kam­pit­ta­maan tois­ta mer­kit­tä­vis­sä uudistuksissa. 

    Suo­men poli­tiik­ka on hal­vaan­tu­nut sik­si, että meil­lä on nel­jä suur­ta puo­luet­ta, jois­ta ei hel­pos­ti saa kol­men puo­lu­een enem­mis­tö­hal­li­tus­ta, jol­la oli­si yhtei­nen poliit­ti­nen agen­da. Kah­den ison puo­lu­een jää­mi­nen oppo­si­tioon tar­koit­taa pien­ten puo­luei­den mukaan­ot­toa tilk­keek­si hal­li­tuk­seen, jol­loin näil­le jää vaa’an­kie­lia­se­ma ja siten suh­teet­to­man suu­ri valta…

  6. Se joka ei ole iki­nä teh­nyt vir­het­tä, ei ole iki­nä teh­nyt mitään. Voi olla, että se on se isoin virhe.

    Ihmis­ten ajat­te­lu muo­dos­tuu hei­dän vas­taa­not­ta­mis­ta sig­naa­leis­ta, ja täs­sä tosi-tee­vee-ajas­sa halu­taan tie­tää hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kaik­ki. Tois­tai­sek­si ei kukaan toi­mit­ta­ja ole udel­lut, että kos­ka polii­ti­kol­la on kuu­kau­ti­set, ehkä sin­ne­kin vie­lä mennään.

    Poli­tiik­ka on nyky­ään niin absur­dia, ja niin kau­ka­na kai­kis­ta rea­li­tee­teis­ta, etten minä halua olla sii­nä muka­na. Moni var­maan jakaa mielipiteen.

  7. Hie­no teks­ti, mut­ta joh­to­pää­tös leh­dis­tön krii­sis­tä on lais­ka ja hei­kol­la poh­jal­la. Ihan samal­la taval­la voi­si sanoa että poli­tiik­ka on krii­sis­sä. Ja tie­tys­ti krii­se­jä on vähän joka asias­sa, mut­ta poliit­ti­sen kes­kus­te­lun katoa­mi­nen täs­tä maas­ta on sel­väs­ti ja kirk­kaas­ti se syy, joka moti­voi näi­tä sloganinmetsästäjiä.

    Ete­lä-Euroo­pan uppoa­mi­nen ja Krei­kan vakuus­se­koi­lut, euroa­lu­een näkö­alat­to­muus, maa­pal­lon kes­to­ky­vyn nykyi­nen täy­sin piit­taa­ma­ton yli­kuor­mit­ta­mi­nen ja ala­ti kas­va­vat huma­ni­tää­ri­set ongel­mat ovat sot­ku ja mös­sö, joka lamaan­nut­taa. Mä en aina­kaan tie­dä yhtään, mihin täs­sä pitäi­si ryh­tyä, ja jos polii­ti­koil­la on ehdo­tuk­sia, kuun­te­len ja äänes­tän mielelläni.

    Et usko Osmo, mut­ta mä mie­tin usein Koi­jär­vi-nuo­ruut­ta­si ja omaa tuol­lois­ta ehdot­to­muut­ta­si, Lin­ko­lan sil­lois­ta suo­ra­vii­vais­ta toi­min­taa hala­ja­vaa maa­il­man­pe­las­ta­mis­ta — ja kai­paan sil­lois­ta toi­voa. Tai mitä hyvän­sä toivoa.

    Tänään juu­ri iltik­ses­sä tam­pat­tiin Urpi­lais­ta peri­aat­tei­den­sa myy­mi­ses­tä, ja kyll­lä mun mie­les­tä niis­sä syy­tök­sis­sä ihan perää­kin on. Poli­tiik­ka on niin talous­o­rien­toi­tu­nut­ta, että puo­lueis­ta on kadon­nut enti­set pro­fii­lit. Poli­tiik­ka on sii­tä päät­tä­mis­tä, mikä kos­kee talout­ta — aivan samoin kuin kes­kia­jal­la poli­tiik­kaa oli kir­kol­li­set asiat. Nykyi­sen talou­den pai­kal­la oli sil­loin kirkko. 

    Kan­sal­le yri­te­tään selit­tää puo­lei­den ja kol­mi­kan­nan ja rik­kai­den ja köy­hien ja mui­den van­ho­jen oppo­si­toi­den ero­ja puo­lueis­ta käsin aika­na, jol­loin teh­tai­ta ei enää ole ja suu­rin piir­tein kai­kil­la on kor­kea­kou­lu­tut­kin­to ja palk­kio­poh­jai­nen ase­ma työelämässä.

  8. Ehkä leh­dis­tö on tul­lut hie­man tosi-TV-tyy­li­sem­mäk­si, eli kysy­myk­sil­lä käy­dään entis­tä hel­pom­min ihol­le sen sijaan, että pidet­täi­siin van­han­ai­kai­ses­ti koh­te­lias­ta ja kun­nioit­ta­vaa etäi­syyt­tä. Mut­ta ei tuol­lai­sen uuden tyy­lin pitäi­si pää­tök­sen­te­ko­ky­kyä viedä.

    Poliit­tis­ta pää­tök­sen­te­ko­ky­kyä rajoit­ta­vat Suo­mes­sa ehkä enem­män muut teki­jät, kuten kuu­den puo­lu­een hal­li­tuk­sen tiuk­ka (=jous­ta­ma­ton) hal­li­tus­oh­jel­ma, käsil­lä ole­vien ongel­mien uutuus (=jou­du­taan kek­si­mään uusia ennen kokei­le­mat­to­mia rat­kai­su­ja), poliit­ti­sen peli­ken­tän muut­tu­mi­nen perus­suo­ma­lais­ten nousun myö­tä (=häm­men­nys), ja oikeas­ti vai­keat (=koet­tua hyvin­voin­tia las­ke­vat) kysy­myk­set kuten ilmas­to­muu­tos ja mah­dol­li­nen tar­ve sopeut­taa Suo­men toi­mia sen ale­ne­vaan kil­pai­lu­ky­kvyn mukaisiksi.

    On ihan ter­ve ilmiö, että leh­dis­tö yrit­tää kam­me­ta ympä­ri­pyö­rei­tä selit­te­le­vis­tä polii­ti­kois­ta irti joi­tain kon­kreett­ti­sia­kin lausun­to­ja. Jos­kus leh­dis­tö voi yrit­tää kyn­nys­ky­sy­myk­siä, jos­kus puo­luei­den väli­siä konflik­te­ja. Fik­su polii­tik­ko puhuu asi­aa. Jos asi­aa on, leh­dis­tö saa kyl­lä sii­tä­kin uuti­sel­le pohjaa.

    Leh­dis­tö halu­aa nyky­ään myös hen­ki­löi­ty­jä jut­tu­ja, dra­ma­tiik­kaa ja kyy­ne­lei­tä. Täs­tä asiao­rien­toi­tu­nut polii­tik­ko voi pysyä eros­sa (tai yrit­tää hyödyntää).

    Tämä uuti­soin­nin hen­ki­löi­ty­mi­nen on minus­ta ehkä mer­kit­tä­vin muu­tos leh­dis­tön asen­tees­sa. Kas­vo­ku­via ja tun­tei­ta siis, ja vähem­män itse asioi­den pohdintaa.

    Mut­ta pää­tök­sen­te­ko­ky­kyyn tämän ei pitäi­si vai­kut­taa, pait­si jos media viih­teel­lis­tää poli­tiik­kaa niin pal­jon, että pää­tök­sil­lä ei ole enää jul­ki­suu­des­sa mer­ki­tys­tä, kun vain kas­vot ja tun­teet kiin­nos­ta­vat. Mut­ta ehkä nin pit­käl­lä ei vie­lä olla.

    Vih­reil­lä ongel­mia voi aiheut­taa se, että on sitou­dut­tu sii­hen että hal­li­tus­to­ve­rei­ta ei arvos­tel­la, eikä kukaan esi­tä hal­li­tuk­sen lin­jas­ta poik­kea­via aja­tuk­sia. Suut on siis sul­jet­tu nel­jäk­si vuo­dek­si. Ei ihme ettei mitään uusia vih­rei­tä pää­tök­siä syn­ny. Uusis­sa (hal­li­tusohjl­maan kuu­lu­mat­to­mis­sa) esil­le tule­vis­sa kysy­myk­sis­sä ole­tan hal­li­tuk­sen enem­mis­tön (= kok, sdp) teke­vän päätökset.

    Ehkä pää­tök­siin voi vai­kut­taa epä­suo­ras­ti puhu­mal­la asiois­ta, jot­ka toteu­tu­vat vas­ta seu­raa­vien hal­li­tus­ten aikana.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Omal­la blo­gil­la­ni olen koh­dan­nut aivan toi­sen­lai­sia luki­joi­ta. Hei­tä kiin­nos­ta­vat ana­lyy­sit ja ilmiöi­den syyt. Aliar­vioi­ko leh­dis­tö lukijoitaan? 

    Kysees­sä on pikem­min­kin hajau­tu­mi­nen, jos­sa entis­tä pie­nem­pää osaa ihmi­sis­tä kiin­nos­taa poli­tiik­ka ja kes­kus­te­lu. Toi­saal­ta, se että poli­tiik­ka kiin­nos­taa vähän on merk­ki sii­tä että ihmi­sil­lä on kes­ki­mää­rin pie­net ongel­mat, vielä.

    Tosin täs­tä on tai­det­tu valit­taa ennen­kin.

  10. Tun­tuu itse­pe­tok­sel­ta johon kaik­ki osal­lis­tu­vat, kun polii­ti­koil­ta lyp­se­tään lupauk­sia rahoi­tuk­ses­ta mil­loin mihin­kin hyvään tarkoitukseen.
    Kun jol­la­kin oli vaa­li­kam­pan­jan isku­lausee­na: “Minä puo­li­tan työt­tö­myy­den”, tuli ääniä ennä­tys­mäi­ses­ti. Ehkä ne äänet eivät parem­paa­kaan osoi­tet­ta löytäneet.
    Eri­lais­ten talous­en­nus­tei­den koh­dal­la on uskot­ta­vuus romah­ta­nut. Kuin­ka mon­ta ker­taa on jou­dut­tu kas­vuen­nus­tet­ta muut­ta­maan alas­päin. Puo­lus­te­le­vat sil­lä, että jos ennus­taa huo­no­ja aiko­ja, niin ennus­te toteut­taa itsen­sä. Siis­pä tar­koi­tus ei ole­kaan ennus­te vaan hurs­kas toi­ve tulevaisuudesta.

    Taval­li­nen kan­sa­lai­nen on vää­rä vas­taa­maan kysy­myk­seen mis­tä voi­si lei­ka­ta. Vas­tauk­se­na on yleen­sä, että tie­ten­kin kaik­ki tur­hat virat, yli­suu­ret pal­kat jne. Elik­kä kaik­ki sel­lai­nen, joka ei tun­nu minul­le mitään vaikuttavan. 

    Miten­kä­hän käy kun lää­kä­ril­le anne­taan mää­räys hoi­taa vain puo­let poti­lais­ta sääs­tö­syis­tä. Kuka­han sen sit­ten oli­si päät­tä­mäs­sä, ketä hoi­de­taan ja ketä ei.

    Kou­luis­sa teh­dään taas lomau­tuk­sia. Opet­ta­jat itse­kin keh­taa­vat sanoa, että ope­tus ei sii­tä kär­si. Jou­tu­vat paik­kaa­maan puut­teet nöy­rä­nä kut­su­mus­työn kirk­kai­den peri­aat­tei­den vuok­si. Kär­si­vät itse, ettei oppi­lai­den tar­vit­se kärsiä.
    Karu totuus on kyl­lä­kin sii­nä, että esim lukio on suu­rel­le jou­kol­le kal­lis päi­vä­hoi­to­paik­ka. Saa­vat­han vie­lä läm­pi­män ate­rian ja ovat aina­kin pois malek­si­mas­ta ja pahan­teos­ta. Taas ne ahke­rat, tun­nol­li­set ja lah­jak­kaat kär­si­vät. Hehän pär­jää­vät kai­kes­ta huo­li­mat­ta ihan itsenäisestikin.

  11. Väit­täi­sin, että suu­rin osa kan­sas­ta on joten­kin pik­ku­hil­jaa lamaan­tu­nut — eli kyse ei ole vain help­po­ja skoop­pe­ja met­säs­tä­vis­tä lais­kois­ta toi­mit­ta­jis­ta tai vas­tuu­ta pel­kää­vis­tä polii­ti­kois­ta. Sama tau­ti pyö­rii niin viras­tois­sa, lai­tok­sis­sa kuin yri­tyk­sis­sä­kin. On niin pal­jon hel­pom­pi käyn­nis­tää aina vain uusia sel­vi­tyk­siä, ana­lyy­se­jä, mark­ki­na­tut­ki­muk­sia jne. kuin oikeas­ti roh­je­ta teh­dä jotain.

    Joten­kin tämä kaik­ki tulee räi­keim­min esiin mones­sa tut­ki­mus­ra­ha­haus­sa — ei rii­tä, että on koh­ta­lai­sen kel­vol­li­nen tut­ki­mus­ryh­mä ja jok­seen­kin kiin­nos­ta­va tut­ki­musai­he — pahim­mil­laan “kat­so­taans jos­ko täs­tä voi­si jos­kus tul­la jotain” ‑tason tut­ki­muk­seen­kin vaa­di­taan busi­ness­mal­lit, asia­kas­ryh­mät ja mark­ki­na­po­ten­ti­aa­lit. Jos näi­tä ei löy­dy, niin sit­ten ei tar­vit­se raha­kirs­tun vah­ti­jan ottaa “ris­kiä”.

    Sama tau­ti vai­vaa jokais­ta orga­ni­saa­tio­ta sisäi­ses­ti — jos joku “jul­ke­aa” ehdot­taa, että eikö asiat voi­si teh­dä joten­kin fik­sum­min ja kus­tan­nuk­sia sääs­täen, niin eikös hom­ma hau­da­ta heti välit­tö­mäs­ti sel­vi­tys­ten ja sisäis­ten kehi­tys­pro­jek­tien hyö­ky­aal­lon alle.

    Oikea ongel­ma on siis sii­nä, että meil­lä val­lan­kah­vaan läpi koko yhteis­kun­nan on pääs­syt kam­ree­rien, juris­tien, epä­pä­te­vien jees-mies­ten ja tur­val­li­suus­ha­kuis­ten lus­su­koi­den maho armei­ja. Ei täs­sä tie­ten­kään pidä mihin­kään “mana­ge­ment by per­ke­le” ‑tyy­liin pidä pala­ta, mut­ta kyl­lä mei­dän yhteis­kun­ta kai­paa oikein mojo­van pot­kun ahteriinsa.

    Ensim­mäi­se­nä kaik­ki uudis­tus­ten pääl­lä istu­jat, pykä­lien vii­laa­jat ja pro­ses­si­kaa­vioi­den sää­tät­jät pitäi­si… noh, lähet­tää vaik­ka kehi­tys­a­pu­na Zim­babween (vai oli­si­ko se lii­an jul­maa zim­babwe­lais­ten suh­teen kat­sot­tu­na?) Tämän jäl­keen voi­tai­siin aloit­taa ihan oikeat uudis­tus­tal­koot, joi­den aivan­sa­na­nan oli­si “ein” siaan “mitäs jos”.

  12. Leh­dis­tön talous on kural­la ja toi­mi­tuk­set on ajet­tu minimiin.
    Ei ole aikaa sel­vit­tää taus­to­ja ja niin­pä men­nään sii­tä, mis­tä aita on matalin.

    Toi­mit­ta­jat pyr­ki­vät saa­maan val­miin artik­ke­lin haas­ta­tel­ta­val­ta ja niin­pä asia pyri­tään teke­män yksinkertiaseksi,mutta huo­mio­ta herättäväksi.

    Siki konflik­tin etsi­mi­nen haas­ta­tel­ta­van lausun­nos­ta on tärkeää.

    Niin­pä leh­det ovat täyn­nä nopeas­ti kyhät­ty­jä teks­te­jä, joil­la pyri­tään herät­tä­mään luki­jan huo­mio­ta, mut­ta sisäl­tö on silkkoa.

    Säh­köi­nen media kär­sii omis­ta ongel­mis­ta, mai­nos­tu­lot pake­ne­vat siel­tä­kin ja uudet verk­ko­me­diat eivät tuo­ta tv-yhtiöil­le eikä lehdistölle

    Tie­don­vä­li­tys on krii­sis­sä ja se antaa sijaa kai­ken­lai­sil­le popu­lis­teil­le, popu­lis­ti­nen info levi­ää laa­jal­le ja kun parem­paa läh­det­tä ei ole niin, pöl­hö­po­pu­lis­mi­kin muut­tuu totuudeksi

  13. Hyvä esi­merk­ki tie­do­tus­vä­li­nei­den ham­paat­to­muu­des­ta on esim se että tie­do­tus­vä­li­neet ei kyky­ne selittämään,mitä on kes­tä­vyys­va­je ja miten esi­te­tyt kor­jaus­toi­men­pi­teet vai­kut­ta­vat käy­tän­nös­sä taval­lis­ten ihmis­ten elä­mään. Leh­dis­tö ja/tai tv eivät kyky­ne haas­ta­maan polii­tik­ko­ja sel­vit­tä­mään asiaa

    Esi­mer­kik­si elä­keiän nos­toa on pidet­ty tär­keä­nä kes­tä­vyys­va­jeen korjaajana.

    Mut­ta todel­li­suu­des­sa se kor­jaa vajet­ta vain, jos syn­tyy tar­peek­si työ­paik­ko­ja ‚jot­ka kat­ta­vat syn­ty­neen tar­jon­nan lisäykšen.

    Eivät­kä tie­do­tus­vä­li­neet perää, mit­ten työ­pai­kat luodaan.

    Työn tar­jon­nan lisää­mis­tä hoe­taan yhte­nä mant­ra­na, mut­ta tie­do­tus­vä­li­neet eivät ole huo­man­nut, että se tar­koit­taa työt­tö­myy­den kas­vat­ta­mis­ta. Työn tar­jon­ta = työttömyys.

    Polii­tik­ko­jen lin­ja on muut­tu­nut totaa­li­ses­ti, mut­ta leh­diis­tö ei ole huo­man­nut tätä.

    Enää ei pyri­tä täys­työl­li­syy­teen vaan pyri­tään pitä­mään työt­tö­myys kor­kea­na ja tie­do­tus­vä­li­neet jät­tä­vät tämän kertomatta.

    Tie­do­tus­vä­li­neet ovat menet­tä­mäs­sä yhteis­kun­nal­li­sen roolinsa

  14. Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa ei ole puo­luet­ta, jota voi­sin äänes­tää. Olen siis täl­lä het­kel­lä nuk­ku­vien puo­lu­een kan­nat­ta­ja. Eikä sii­nä auta, jos joku puo­lue kan­nat­tai­si juu­ri minul­le tär­kei­tä asioi­ta ja ottai­si ne “kyn­nys­ky­sy­myk­si­nä”.

    Minul­la oli aika suu­ret odo­tuk­set kuu­den puo­lu­een hal­li­tuk­sel­ta sii­nä mie­les­sä, että nyt oli­si pak­ko teh­dä kompromisseja.

    Vaan ei, pik­ku­puo­lu­eet “kiris­tää” ja suu­ret makaa­vat pote­rois­saan ja ham­pai­ta kiris­tel­len jaka­vat murusia pikkupuolueille.

    On aika surul­lis­ta, että Suo­mi on val­ta­van raken­ne­muu­tok­sen kou­ris­sa ja muu­ten­kin hei­koil­la jäil­lä niin hal­li­tuk­ses­sa ollaan näin pikkumaisia.

    Heik­ki:
    Se joka ei ole iki­nä teh­nyt vir­het­tä, ei ole iki­nä teh­nyt mitään. Voi olla, että se on se isoin virhe.

    Äänes­tä­jien kos­ton pel­ko ja val­lan­hi­mo tun­tuu voit­ta­van kai­ken muun.

    Heik­ki:
    Poli­tiik­ka on nyky­ään niin absur­dia, ja niin kau­ka­na kai­kis­ta rea­li­tee­teis­ta, etten minä halua olla sii­nä muka­na. Moni var­maan jakaa mielipiteen.

    Nime­no­maan. Vaa­li­väit­te­lyis­sä tois­te­taan ostet­tu­ja mant­ro­ja, toi­mit­ta­jat joh­ta­vat show­ta ja var­si­nai­nen väit­te­ly ja kes­kus­te­lu puut­tuu koko­naan. Itse todel­li­nen poli­tiik­ka teh­dään kulis­seis­sa, kek­kos­lai­seen tapaan. 

    Hal­li­tus­neu­vot­te­lui­den salas­sa käy­mi­nen oli pohjanoteeraus.

    Edus­kun­nas­sa väi­tel­lään ihan läm­pi­mik­seen ja äänes­ty­te­tään ennal­ta sovit­tu­ja äänes­tyk­siä (puo­lue­ku­ri). Todel­li­set neu­vot­te­lut ja väit­te­lyt ovat sit­ten pie­nis­sä pii­reis­sä sul­jet­tu­jen ovien taka­na (valio­kun­nat jne).

    Sil­lä neu­vot­te­lu­pro­ses­sin avoim­muu­del­la on mer­ki­tys­tä, kos­ka sii­nä vai­hees­sa asiois­ta voi­tai­siin kes­kus­tel­la myös julkisuudessa.

  15. Jor­ma Nord­lin:
    Entäs jos annet­tai­siin kan­san päät­tää. Pää­tök­sen­te­ko on mur­rok­ses­sa. Pitäi­si teh­dä iso­ja rat­kai­su­ja. Polii­ti­kois­ta ei ole sii­hen. Suo­ra demo­kra­tia ja kan­san­val­ta on tule­vai­suut­ta parem­paa demokratiaa. 

    Suo­ra demo­kra­tia on dik­ta­tuu­ri, jos­sa dik­taat­to­ri on se, joka saa päät­tää kysyt­tä­vien kysy­mys­ten tar­kat sanamuodot.

    Suo­mes­sa 90-luvul­la teh­dys­sä tut­ki­muk­ses­sa esi­mer­kik­si ilme­ni, että väit­teen “Vero­ja pitäi­si Suo­mes­sa alen­taa” kans­sa oli täy­sin samaa miel­tä 50,4 % vas­taa­jis­ta, mut­ta väit­teen “Vero­ja pitäi­si Suo­mes­sa alen­taa, vaik­ka se joh­tai­si­kin tun­tu­vaan sosi­aa­li­tur­van leik­kaa­mi­seen” kans­sa enää 12,4 %. (Heik­ki Ervas­ti & Olli Kan­gas: Ammat­ti­ryh­mät ja hyvin­voin­ti­val­tio, 1994, s. 30–32.) Kum­pi näis­tä nyt on se todel­li­nen kan­san tah­to? Ja entä kun vii­del­lä eri sana­muo­dol­la oli­si saa­tu vii­si eri prosenttilukua?

  16. Suo­sion­sa menet­tä­mis­tä pel­kää­vä alen­tuu hal­pa­hi­na­ti­seen suo­sion kalas­te­lun menet­te­lyi­hin. Tämä kos­kee sekä polii­tik­ko­ja että inter­ne­ta­jan pai­nees­sa toi­mi­vaa lehdistöä.

  17. Leh­dis­tä ei aliar­vio luki­joi­tan­sa. Sinä vain muo­dos­tat näke­myk­sen asiois­ta lii­an pie­nel­lä otok­sel­la. Kan­nat­taa muis­ta, että kek­si­ver­to­kan­sa­lai­nen ei muis­ta mit­kä puo­lu­eet on hal­li­tuk­ses­sa. Ja sil­ti hän vaa­leis­sa voi vali­ta ketä äänes­tää hal­li­tus­ta vas­taan tie­tä­mät­tä oikein meni­kö se ääni sii­ten­kin van­hal­le hallituspuolueelle.

    Suo­men pää­tök­sen teki on jäh­me­ää kos­ka vaa­le­ja on niin tiheäs­sä, että polii­ti­kol­le on tär­keäm­pää voit­taa seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa kuin teh­dä jär­ke­viä pää­tök­siä. Var­sin­kin suo­ma­lai­ses­sa vaa­li­jär­jes­tel­mäs­sä jos­sa myös pien­puo­lu­eet pääs­te­tään par­la­ment­tiin, on mah­do­ton teh­dä hal­li­tus­ta joka ei tal­loi­si jon­kun hal­li­tus kump­pa­nin äänes­tä­jien var­pail­le, teh­des­sään mitä tahansa.

  18. Osmo: Omal­la blo­gil­la­ni olen koh­dan­nut aivan toi­sen­lai­sia luki­joi­ta. Hei­tä kiin­nos­ta­vat ana­lyy­sit ja ilmiöi­den syyt. Aliar­vioi­ko leh­dis­tö lukijoitaan? 

    No, kai­kes­ta huo­li­mat­ta tämän blo­gin aktii­vi­set kom­men­toi­jat eivät sai­si valit­tua edes yhtä kan­san­edus­ta­jaa, vaik­ka muut­tai­si­vat samaan vaa­li­pii­riin. Omis­ta kah­dek­sas­ta­tu­han­nes­ta äänes­tä­jäs­tä­si­kin tääl­lä kes­kus­te­lee vain aivan tri­vi­aa­li määrä.

    1950-luvul­la Yhdys­val­lois­sa oli kah­des­ti demo­kraat­tien pre­si­dent­tieh­dok­kaa­na älyk­köi­ma­gon oman­nut Adlai Ste­ven­son. Joku sanoi hänel­le kan­nus­ta­vas­ti, että kaik­ki jär­ke­vät ja todel­li­suu­den­ta­jui­set ihmi­set tule­vat tie­ten­kin äänes­tä­mään hän­tä. Ste­ven­son vas­ta­si, ettei se rii­tä; pitää saa­da ään­ten enemmistö.

    Han­nes: Kysees­sä on pikem­min­kin hajau­tu­mi­nen, jos­sa entis­tä pie­nem­pää osaa ihmi­sis­tä kiin­nos­taa poli­tiik­ka ja keskustelu. 

    Mil­lä mit­ta­puul­la poli­tiik­ka itse kiin­nos­taa nyky­ään vähem­män kuin ennen? Vii­sis­tä vii­me edus­kun­ta­vaa­leis­ta äänes­tys­pro­sent­ti on las­ke­nut edel­li­sis­tä vaa­leis­ta vain kak­sis­sa, kun se kol­mis­sa on noussut.

    (Jos tätä käy­te­tään mit­ta­puu­na, kiin­nos­tuk­sen taso on Suo­mes­sa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kyl­lä las­ke­nut, mut­ta enim­mäk­seen jo 70–80-luvulla, kun se 90-luvun alus­ta läh­tien taas on pikem­min­kin pol­ke­nut pai­kal­laan. Vuon­na 1962 äänes­tys­pro­sent­ti oli 85,1; vuon­na 1991 se oli 68,4 ja vuon­na 2011 lähes sama eli 67,4.)

    1. No, kai­kes­ta huo­li­mat­ta tämän blo­gin aktii­vi­set kom­men­toi­jat eivät sai­si valit­tua edes yhtä kan­san­edus­ta­jaa, vaik­ka muut­tai­si­vat samaan vaalipiiriin.

      Kom­men­toi­jia en ole las­ke­nut, mut­ta eri kävi­jöi­tä on kuu­kau­des­sa vähän yli 25 000, joten…

  19. Daniel Feder­ley:
    …eikös poli­tiik­ka ole, pidä olla ja saa olla leh­män­kaup­po­ja? Sil­lä taval­la­han asiat ete­ne­vät, että mei­dän puo­lue kan­nat­taa tei­dän kans­sa tuo­ta ja te sit­ten kan­na­tat­te mei­dän kans­sa tätä. Täs­sä minus­ta on vih­reil­lä ongel­ma, tai aina­kin se näyt­täy­tyy ulos­päin niin. Nii­tä leh­män­kaup­po­ja ei osa­ta tehdä. 

    Ongel­ma on osit­tain se, että vih­reät on aina­kin joi­den­kin kan­nat­ta­jien­sa mie­les­tä por­va­ril­le-kapu­loi­ta-rat­tai­siin ‑tyyp­pi­nen EI-EI ‑puo­lue, jon­ka teh­tä­vä on etsiä uhka­ku­via ja olla tei­ni­punk­ka­rin uhmal­la ja ehdot­to­muu­del­la nii­tä vas­taan ja sopi­vas­ti yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­la (mut­ta ei niin pal­jon että menet­tää sen tar­joa­mia kivo­ja etuja). 

    Ja “por­va­ri” on mones­ti oma isä, ylä­as­teen lii­kun­nan­opet­ta­ja, lipun­tar­kas­ta­ja tai lähi­kaup­pias joka ei myy pus­si­kal­jaa ilman papereita.

    Sit­ten maa­il­man­ku­va romah­taa kun omat edus­ta­jat ja val­tuu­te­tut jos­kus jou­tuu­kin “anta­maan perik­si” ja “alis­tu­maan neu­vot­te­lui­hin” kok­ka­rei­den kanssa…

  20. Kat­soin eilen suo­ran lähe­tyk­sen #heurekafoorumi:sta. Tilai­suu­des­sa oli hyvä mei­nin­ki, erit­täin asian­tun­te­via puheen­vuo­ro­ja ja hyviä kon­kreet­ti­sia ehdo­tuk­sia Suo­men kehit­tä­mi­sek­si. Tämän aamun sano­ma­leh­ti­jut­tu kysei­ses­tä tilai­suu­des­ta oli irvai­le­va ja kai­ken­kaik­ki­aan nega­tii­vi­nen. Suo­ra vies­ti polii­ti­koil­ta minul­le on raken­ta­va ja posi­tii­vi­nen. Mik­si välis­sä ole­va toi­mit­ta­ja lähes poik­keuk­set­ta hämär­tää vies­tin olen­nai­set osat ja muut­taa vies­tin kyy­ni­sek­si “kan­san­kii­ho­tuk­sek­si”. En ymmär­rä, mik­si näin on. Vai­kea uskoa, että joku taho hyö­tyi­si täl­läi­ses­tä Suo­men kehit­tä­mi­sen jar­rut­ta­mi­ses­ta. “Val­lan vah­ti­koi­ra” on pahas­ti vink­sah­ta­nut ja tämä käy Suo­men kan­sal­le todel­la kal­liik­si. Tämä tau­ti on naker­ta­nut suo­ma­lais­ten hyvin­voin­tia jo kym­me­niä vuo­sia. En enää kek­si muu­ta kuin tilat­ta­vien leh­tien ALV:n nos­ta­mi­nen 50%:iin?

  21. Kan­sa­nää­nes­tys­tä voi­si kehit­tää. Pai­no oli sanal­la kehit­tää: esi­mer­kik­si kus­tan­nusar­vio ja rahoi­tuseh­do­tus tuli­si pan­na ajois­sa näkyville. 

    Ehdot­ta­jien ja ehdo­tuk­sen vas­tus­ta­jien tuli­si myös saa­da perus­tel­la kan­taan­sa ns. mas­sa­me­dias­sa. Teh­tä­vä Ylel­le? Tai leh­dil­le vel­vol­li­suus jul­kais­ta kum­man­kin osa­puo­len itse kir­joit­ta­mat tii­vis­tel­mät? Val­tio mak­sai­si osa­na vaa­li­kus­tan­nuk­sia? “Val­tio mak­saa” ei ole täl­lä het­kel­lä fik­suin sana­pa­ri, mut­ta täs­sä se puo­lus­taa paikkaansa.

    Sit­ten keven­nys: Jos enem­mis­tö­hal­li­tuk­set ovat niin tus­kan taka­na, ote­taan­ko käyt­töön Kana­dan vaa­li­jär­jes­tel­mä? Siel­lä on ete­lä­naa­pu­ris­taan poi­ke­ten mel­kein poh­jois­mai­nen puo­lue­kart­ta: kon­ser­va­tii­vit, libe­raa­lit, dema­rit (ihan oikeat sel­lai­set, SI:n jäsen­puo­lue) ja isom­pi kie­li­puo­lue kuin meil­lä. Vih­rei­tä ei puo­lue­ta­sol­la ole, mikä kyl­lä esim. kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa näkyy:(

    Liit­to­par­la­men­tin vaa­leis­sa on sil­ti van­han emä­maan mukai­ses­ti yhden ehdok­kaan per puo­lue vaa­li­pii­rit. Win­ner takes all.
    Ottawaan voi saa­da tuke­van enem­mis­tön muis­taak­se­ni jos­kus jopa alle 40 % kannatuksella.

    Ja tähän iro­nia­va­roi­tus: en tosis­sa­ni kan­na­ta tuol­lais­ta. Vie­lä vähem­män Unka­rin hie­man vas­taa­vaa systeemiä.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kom­men­toi­jia en ole las­ke­nut, mut­ta eri kävi­jöi­tä on kuu­kau­des­sa vähän yli 25 000, joten… 

    Jos nyt leh­tien tilan­tees­sa pysy­tään, niin tuo­han on hie­man enem­män kuin Vih­reän Lan­gan luki­ja­mää­rä. Jos jon­kin blo­gis­sa käsi­tel­lyn asian epä­po­liit­ti­set googlaa­jat vähen­ne­tään, pää­dy­tään luul­ta­vas­ti mel­ko samaan. Ja Lan­ka­kin on sen­tään jo mel­ko viih­teel­li­nen ver­rat­tu­na tähän blo­giin. (Ver­tai­lun vuok­si, kum­man­kin ilta­päi­vä­leh­den luki­ja­mää­rä on jotain 500000 — 600000 ja ilmes­ty­mis­ti­heys 12-kertainen.)

    Ei minul­la hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti oli­si mitään sitä vas­taan, että media muut­tui­si asia- ja valis­tus­pi­toi­sem­mak­si, vaik­ka van­has­sa Repo­ra­dion hen­ges­sä­kin. Mut­ta nyky­ään sii­hen ei voi­da men­nä, kos­ka KANSA RAIVOSTUIsi.

  23. Maon Kii­nas­sa kir­joi­tet­tua kiel­tä yksin­ker­tais­tet­tiin niin, että sil­lä oli hel­poin­ta esit­tää yksin­ker­tai­sia isku­lausei­ta, ja kovin kan­ke­aa kuva­ta moni­mut­kai­sia syy- ja seu­raus­suh­tei­ta.” Osmo, sor­rut nyt joko jon­kin urbaa­nin legen­dan levit­tä­mi­seen tai älyl­li­seen epä­re­hel­li­syy­teen. Kii­nas­sa yksin­ker­tais­tet­tiin mer­kis­töä, ei kiel­tä. Täl­lä on ollut ehdot­to­mas­ti posi­tii­vi­nen vai­ku­tus man­ner­kii­na­lais­ten luku­tai­toon. Se, että Maon hal­lin­to käyt­ti kiel­tä jul­ki­ses­sa kom­mu­ni­kaa­tios­sa lähin­nä isku­lausei­siin tai muu­hun poliit­ti­seen vies­tin­tään, ei tee uudis­tuk­ses­ta miten­kään kiel­tä itse­ään yksinkertaistavaa.

    1. Kir­jain­mer­keis­tä oli kyse.
      Kir­jas­sa Vil­li­jout­se­net Jung Chang esit­ti seik­ka­pe­räi­ses­ti, kuin­ka tuo mer­kis­tö­jen kar­si­mi­nen kar­si sitä, mitä kir­joi­te­tul­la teks­til­lä pys­tyi ilmai­se­maan. Väit­tee­ni on peräi­sin tuos­ta kirjasta.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti: Vas­taus on moni­ta­hoi­nen eikä se ole minul­le oikein vie­lä hah­mot­tu­nut, mut­ta yksi teki­jä monen muun jou­kos­sa on, että leh­ti­mie­his­tä on tul­lut hen­ki­siä perus­suo­ma­lai­sia, jot­ka halua­vat yksin­ker­tai­sia totuuk­sia ja sel­viä syyl­li­siä – syyt kiin­nos­ta­vat vähem­män kuin syylliset.

    Osmon blo­gi on suo­sit­tu ja olen seu­ran­nut sitä tämän kesän. Ymmär­rän hyvin, että vih­rei­tä pai­na­vat kak­si asi­aa; ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fi ja tulee­ko Hel­sin­gis­tä met­ro­po­li. Täy­tyy sanoa, että huvit­ta­vin­ta Vih­reän Lan­gan blo­gien ja Osmon blo­gien kom­men­teis­sa on se suu­ri saa­ta­na (per­sut), joi­hin vedo­taan aina. Tulee mie­leen 70-luku aina 2000 luvun alkuun ja Vih­reän Lan­gan kom­men­tit USA:sta.Leo Stra­niuk­sel­ta tuli hyvä kom­ment­ti mitä pitäi­si teh­dä, mut­ta ongel­ma­na­han on jäl­leen ker­ran sama kuin hal­li­tuk­sel­la, raken­ne­uu­dis­tuk­sia pitää teh­dä, mut­ta käy­tän­nön toteu­tuk­sis­ta ei voi puhua.Laskennallisestihan voi­sim­me arvioi­da mitä esim. kuin­ka pal­jon voi­daan käyt­tää enr­gi­aa / hen­ki­lö­vuo­si ja miten se tuo­te­taan. Mää­ri­te­tään hyväk­sy­tyt ener­gia­tuo­tan­to­ta­vat ja nii­den kapa­si­tee­tit. Las­ken­ta voi­daan aloit­taa vaik­ka sii­tä, että hii­len polt­to pudo­te­taan puo­leen, ja kat­so­taan mil­lä mene­tel­mil­lä se voi­daan kor­va­ta. Toi­saal­ta vero­tuk­sen kaut­ta voim­me hil­li­tä kulu­tus­ta. Kuten jo Leon blo­gis­sa kom­men­toin niin jos vero­tuk­sel­la vähen­ne­tään kulu­tus­ta niin vero­tus­tu­lot vähe­nee. Jos verot ovat niin kor­keat, että se kom­pen­soi kulu­tuk­sen las­kun, niin kuka kulut­taa sen vähän?

  25. Tie­do­tus­vä­li­neet saa­vat juu­ri niin pal­jon val­taa kuin mitä poli­ti­kot viit­si­vät antaa niil­le. Leh­tiä ilmes­tyy lai­das­ta lai­taan ja maas­sa on 3 isoa säh­köi­sen vies­tin­nän kon­ser­nia joil­la on omat uutis- ja ajan­koh­tais­toi­mi­tuk­set, ja lisäk­si on blo­git ja bit­tia­va­ruus. Kyl­män sodan aika­na oli pal­jon hel­pom­paa. Sil­loin Kek­ko­nen mää­rit­te­li mitä suo­ma­lai­nen poli­tik­ko sai sanoa ja mitä media sai kir­joit­taa. Jot­kut “toi­si­na­jat­te­li­vat” maa­il­man­kat­so­muk­ses­ta riip­puen maus­toi­vat tari­noi­taan Ruot­sin tai Neu­vos­to­lii­ton medias­sa ja nii­tä sit­ten tul­kit­tiin rävä­kik­si kan­na­no­toik­si mutt­sa sii­nä oli kaik­ki. Taval­li­nen kan­sa oli tyy­ty­väi­nen niuk­kaan ulos­tu­loon. Ongel­ma on kai sii­nä että val­ta­me­dia ei ole vie­lä val­mis puhu­maan kai­kis­ta asiois­ta nii­den oikeal­la nimel­lään. Monet toi­mit­ta­jat ovat noi­ta “taval­li­sen kan­san” jäl­ke­läi­siä jot­ka kuvit­te­le­vat että ihmi­set halua­vat lukea pel­kis­tet­tyä soopaa.

  26. Ryh­tiä oli­si saa­ta­va pitem­män täh­täi­men suun­nit­te­luun. Ei var­maan ole kenen­kään etu sii­nä, että esim kun­nal­lis­vaa­lien jäl­keen kes­tää puo­li vuot­ta ennen­kuin uusi val­tuus­to ja lau­ta­kun­nat aloittavat.Vieläpä niin, että vuo­den alus­sa ollaan täy­sin ilman päät­tä­viä eli­miä, kun van­ho­jen kausi on lop­pu­nut. uusien lau­ta­kun­tien kokoon­pa­nos­ta käy­dään tyy­pil­li­ses­ti 100 neu­vot­te­lua ryh­mien kes­ken. Ainut hyö­ty sii­nä on saa­da tutus­tua mui­hin päättäjiin.

    Val­ta­kun­nan asiois­sa vas­taa­van­lai­nen vit­kas­te­lu näkyy ja tun­tuu. Kyhä­tään kii­reel­lä elvy­tys­pa­ket­tia eri­lai­siin raken­nus­koh­tei­siin. Raken­ta­mi­nen ja kun­nos­ta­mi­nen ovat kui­ten­kin pit­kä­jän­teis­tä puu­haa. Koke­mus­ta on myös raken­nusa­lan ylikuumenemisilmiöistä.Pulaa tulee työ­voi­mas­ta. Tava­roi­den toi­mi­tusa­jat kas­va­vat sie­tä­mät­tö­mik­si. Urak­ka­hin­nat nouse­vat niuk­kuu­den lakien mukai­ses­ti. Tähän ei hal­li­tuk­sel­la ole hil­lin­tä­kei­no­ja, eikä var­maan halua­kaan puut­tua. Sit­ten taas men­nään laman pohjalle. 

    Tyy­pil­li­nen kohuot­sik­ko: Vuo­krat nous­seet rajus­ti. Voi­si kuvi­tel­la, että jos vuo­kraa­mi­nen on kan­nat­ta­vaa, niin kyl­lä joku sitä alkai­si enem­män­kin harrastaa.

    Käsit­tä­mä­tön oli asun­to­mi­nis­te­rin kesä­aja­tus koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen laa­jen­ta­mi­ses­ta myös talo­yh­tiöi­hin. Asun­to-osa­keyh­tiön tar­koi­tus­han ei ole tuot­taa voit­toa, jota sit­ten vero­tet­tai­siin. Näi­tä kes­ki­ke­sän aja­tel­mia löy­tyy lisää­kin. Aina kou­lu­jen alkaes­sa ehdo­te­taan luku­kau­den piden­tä­mi­ses­tä alku­ke­säs­tä. Samoin kou­lun aamun alka­mi­sai­kaa halut­tai­siin siir­tää myöhemmäksi.

    1. Asun­to­mi­nis­te­ri on aivan oikeassa.
      Olet­ta­kaam­me, että meil­lä on joko kak­si oma­ko­ti­ta­loa eril­li­si­nä kiin­teis­töi­nä tai kak­si oma­kaó­ti­ta­loa niin, että ne muo­dos­ta­vat asun­to-osa­keyh­tiön. Mol­me­piin tulee put­ki­re­mont­ti. Jos ne ovat eril­li­siä oma­ko­ti­ta­lo­ja, nii­hin saa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen mut­ta jos ne ovat asun­to-osa­keyh­tiö, ei saa. Käy­tän­nös­sä asun­to-osa­keyh­tiöt ovat ker­ros­ta­lo­ja, mnut­ta se ei pois­ta tätä. Asun­to-osa­keyh­tiö ei tavoit­te­le voit­toa, mut­ta se perii kus­tan­nuk­set asukkailt5a. Oma­ko­ta­lo­jen remont­te­ja val­tio tukee mut­ta ker­ros­ta­lo­jen ei tue. Kuka voi väit­tää tätä tasapuoliseksi.

  27. Minun mie­les­sä­ni täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sa poli­tiik­ka oli­si sitä, että fik­sut ja vii­saat ihmi­set kokoon­tu­vat yhdes­sä miet­ti­mään miten asiat saa­daan jär­jes­tet­tyä par­hain päin kei­nois­ta tin­ki­mät­tä. Puo­lue­jär­jes­tel­mä ja kai­ken­lai­nen kei­no­te­koi­nen vas­tak­kai­na­set­te­lu tuo mie­leen lähin­nä alku­kan­tai­sen tri­ba­lis­min, jos­sa tär­kein­tä on että oma “hei­mo” jyrää muut, oli lop­pu­tu­los sit­ten muu­ten hyvä tai huono.

    Yhteis­kun­nal­li­siin ongel­miin on ole­mas­sa sel­keäs­ti huo­nom­pia ja parem­pia rat­kai­su­ja ja nii­den löy­tä­mis­tä tus­kin hel­pot­taa se, että jul­ki­suu­des­sa “hyvä” polii­tik­ko on sel­lai­nen joka puo­lus­taa aina oman hei­mon kun­ni­aa vaik­ka kaik­ki fak­tat oli­si­vat vastaan.

    Jos roh­keut­ta riit­tää, niin Osmon kan­nat­tai­si läh­teä tämän blo­gin luki­joi­den äänien tur­vin vetä­mään vie­lä roh­keam­min täl­lais­ta ratio­na­lis­ti­lin­jaa, jos­sa asioi­hin paneu­du­taan ennen mie­li­pi­tei­den muo­dos­ta­mis­ta ja mie­li­pi­teen muut­ta­mi­nen ei ole takin­kään­tä­mis­tä vaan oikea rat­kai­su sil­loin kun fak­tat puhu­vat vastaan.

  28. Juk­ka Siren: Kan­sa­nää­nes­tys­tä voi­si kehit­tää. Pai­no oli sanal­la kehit­tää: esi­mer­kik­si kus­tan­nusar­vio ja rahoi­tuseh­do­tus tuli­si pan­na ajois­sa näkyville.

    Suo­ra kan­sa­nää­nes­tys on tuhoon­tuo­mit­tu idea rahoi­tuk­sel­li­sis­sa asioissa:

    - Lisä­tään­kö sinun vero­ja­si? Ei.
    — Alen­ne­taan­ko sinun saa­mia­si tulon­siir­to­ja? Ei.
    — Nos­te­taan­ko sinun elä­kei­kää­si? Ei.
    — Nos­te­taan­ko mui­den vero­ja? Joo.
    — Alen­ne­taan­ko mui­den saa­mia tukia? Joo.

    Poli­tii­kan ydin on kom­pro­mis­sien teke­mi­nen. Yksit­täis­ten enem­mis­tö­pää­tös­ten teke­mi­nen ei tätä mah­dol­lis­ta. Kan­sa­nää­nes­tyk­sis­sä on aina­kin kol­me ongel­maa, vas­tuun katoa­mi­nen (kan­sa ei putoa edus­kun­nas­ta), aika­jän­teen ero (medi­aa­ni­kan­sa­lai­sel­la lyhyem­pi kuin poli­tii­kas­sa pitäi­si) ja infor­moin­nin aste.

    Kan­sa­nää­nes­tyk­sis­sä (ovat ne sit­ten hen­ki­lö­vaa­le­ja tai asiois­ta) pitäi­si äänes­tää nime­no­maan arvois­ta, ei toi­men­pi­teis­tä. Toi­men­pi­teet pitää kui­ten­kin aina hakea par­haan mah­dol­li­sen asian­tun­ti­ja­tie­don poh­jal­ta. Näin tämä peri­aat­tees­sa toi­mii nyt, vaik­ka ihan aina puo­lu­eet eivät oikein tie­dä arvo­jaan tai viit­si ker­toa nii­tä ääneen.

    Kan­sa­nää­nes­tyk­siä voi olla sel­lai­sis­ta asiois­ta, joil­la ei ole suur­ta pit­kän aika­vä­lin talou­del­lis­ta mer­ki­tys­tä, ja jot­ka liip­paa­vat lähel­tä ihmis­ten omaa elin­pii­riä. Kan­sa­nää­nes­tys kiel­to­lais­ta saat­toi olla täl­lai­nen, mut­ta kaik­ki­aan val­ta­kun­nan­po­li­tii­kas­sa on aika vähän tämän kate­go­rian kysymyksiä.

  29. Jor­ma Nord­lin:
    Suo­ra demo­kra­tia ja kan­san­val­ta on tule­vai­suut­ta parem­paa demokratiaa.

    Jaa niin kuin suo­ran demo­kra­tian Kali­for­nias­sa, jos­sa käy­te­tään enem­män rahaa van­ki­loi­hin kuin koko kou­lu­tus­jär­jes­tel­mään yhteen­sä? Valis­tus­fi­lo­so­fit, jot­ka kehit­ti­vät moder­nin edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian, kar­sas­ti­vat syys­tä­kin suo­raa demo­kra­ti­aa ja enem­mis­tön diktatuuria. 

    Mick Schei­nin:

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kir­jain­mer­keis­tä oli kyse.
    Kir­jas­sa Vil­li­jout­se­net Jung Chang esit­ti seik­ka­pe­räi­ses­ti, kuin­ka tuo mer­kis­tö­jen kar­si­mi­nen kar­si sitä, mitä kir­joi­te­tul­la teks­til­lä pys­tyi ilmai­se­maan. Väit­tee­ni on peräi­sin tuos­ta kirjasta.

    Toh­din kui­ten­kin väit­tää että ko. kir­jan kir­joit­ta­ja lähin­nä asso­sioi yksin­ker­tais­te­tut mer­kit Maon aikai­siin ikä­viin asioi­hin ja tämän takia argu­men­toi nii­tä vas­taan, ereh­tyen luu­le­maan että merk­ki­uu­dis­tus on itse syy­pää sii­hen että kiel­tä popu­la­ri­soi­tiin tuol­loin lähin­nä julis­tei­den isku­lausei­den, sei­nä­maa­laus­ten jne. kaut­ta. Kir­joit­ta­ja on toki val­mis­tu­nut kie­li­tie­tei­li­jäk­si ja on itse kii­na­lai­nen, mut­ta ei ole kau­kaa haet­tu aja­tus että hänel­lä on oma agen­dan­sa (tai kyvyt­tö­myys ymmär­tää kausa­li­tet­tia) argu­men­toin­nis­sa, mikä hei­ken­tää sen tie­teel­lis­tä poh­jaa. Olen itse myös tut­ki­nut Aasian kie­liä ja väi­te, että Kii­nan merk­ki­uu­dis­tus teki moni­mut­kais­ten asioi­den esit­tä­mi­sen yhtään entis­tä vai­keam­mak­si on tie­teel­li­ses­ti kestämätön.

    Disclai­mer: japa­nin asian­tun­ti­ja­na suo­sin itse toki japa­ni­lai­sia osit­tain yksin­ker­tais­tet­tu­ja merk­ke­jä 😉 Japa­nis­sa käy­dään vähän väliä saman­lai­sia kes­kus­te­lu­ja kir­ja­kie­len hei­ken­ty­mi­ses­tä, mut­ta itse alan olla jo sil­lä kan­nal­la että kysees­sä on vain tra­di­tio­na­lis­tien idea­lis­mi. He hai­kai­le­vat eli­tis­ti­ses­ti van­ho­jen hyvien aiko­jen perään, jol­loin kir­joi­tet­tu kie­li oli har­vo­jen ja valit­tu­jen leik­ki­kent­tä ja sala­seu­ra. Var­sin­kin kii­na­lai­sil­la mer­keil­lä kir­joi­te­tut kie­let ovat olleet perin­tei­ses­ti täl­läi­siä. Käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si klas­sis­ta kii­naa lukies­sa pitää etu­kä­teen tie­tää mitä teks­tis­sä lukee, että sen osaa lukea oikein. Tätä vas­ten nyky­päi­vän kir­joi­te­tut kie­let ovat pal­jon demo­kraat­ti­sem­pia. Kuka tahan­sa saa osal­lis­tua kir­ja­kie­len käyt­tä­mi­seen. En vaih­tai­si tätä mis­tään hin­nas­ta pois.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to­mi­nis­te­ri on aivan oikeassa.
    Olet­ta­kaam­me, että meil­lä on joko kak­si oma­ko­ti­ta­loa eril­li­si­nä kiin­teis­töi­nä tai kak­si oma­kaó­ti­ta­loa niin, että ne muo­dos­ta­vat asun­to-osa­keyh­tiön. Mol­me­piin tulee put­ki­re­mont­ti. Jos ne ovat eril­li­siä oma­ko­ti­ta­lo­ja, nii­hin saa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen mut­ta jos ne ovat asun­to-osa­keyh­tiö, ei saa. Käy­tän­nös­sä asun­to-osa­keyh­tiöt ovat ker­ros­ta­lo­ja, mnut­ta se ei pois­ta tätä. Asun­to-osa­keyh­tiö ei tavoit­te­le voit­toa, mut­ta se perii kus­tan­nuk­set asukkailt5a. Oma­ko­ta­lo­jen remont­te­ja val­tio tukee mut­ta ker­ros­ta­lo­jen ei tue. Kuka voi väit­tää tätä tasapuoliseksi.

    Tämä on tot­ta, mut­ta seu­raa­va tas­a­puo­li­suuson­gel­ma on vuo­kral­la asu­vat kes­ki­tu­loi­set ja omis­tusa­sun­nos­sa asu­vat. Onko oikein, että veron­mak­sa­jat tuke­vat sekä asun­non ostoa kor­ko­jen vero­vä­hen­nyk­sel­lä että asun­non arvon paran­ta­mis­ta koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sel­lä, kun vuo­kral­la asu­va pos­tin­kan­ta­ja-lähi­hoi­ta­ja ‑per­he ei saa mitään mis­tään? Kun yhteis­kun­ta on tuke­nut asun­to-osa­keyh­tiön put­ki­re­mont­tia, niin sit­ten tuol­ta vuo­kral­la ole­val­ta esi­merk­ki­per­heel­tä voi­daan ottaa entis­tä enem­män vuokraa… 

    Vuo­kral­la asu­vat pie­ni­tu­loi­set saa­vat asu­mis­tuk­sea, joten he eivät täs­tä kär­si­si. Asu­mi­sen verot­ta­mi­nen on kaik­kea muu­ta kuin neutraalia.

  32. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Ongel­ma on osit­tain se, että vih­reät on aina­kin joi­den­kin kan­nat­ta­jien­sa mie­les­tä por­va­ril­le-kapu­loi­ta-rat­tai­siin ‑tyyp­pi­nen EI-EI ‑puo­lue, jon­ka teh­tä­vä on etsiä uhka­ku­via ja olla tei­ni­punk­ka­rin uhmal­la ja ehdot­to­muu­del­la nii­tä vas­taan ja sopi­vas­ti yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­la (mut­ta ei niin pal­jon että menet­tää sen tar­joa­mia kivo­ja etuja).

    Väsy­nyt ste­reo­ty­pia, mut­ta minus­ta täs­sä kitey­tyy hyvin vih­rei­den jul­ki­suus­ku­vaon­gel­ma. Mikään mää­rä tut­ki­mus­tie­toa ei rii­tä, kun vas­tas­sa on mie­li­ku­va anar­kis­ti­hi­peis­tä vas­tus­ta­mas­sa kaik­kea vas­tus­ta­mi­sen takia.

  33. Vihe­rins­sil­le:

    Olin epä­tark­ka. En tar­koit­ta­nut, että bud­je­tin yksi­tyis­koh­dis­ta pan­tai­siin pys­tyyn kan­sa­nää­nes­tys. Mut­ta monil­la ns. arvo­ky­sy­myk­sil­lä­kin on talou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia, joi­ta ehdot­ta­va taho saisi/joutuisi pui­maan jo ehdottaessaan.

    Osmol­le:

    Minus­ta­kin oikeus remon­tin koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen ker­ros­ta­lo­jen osak­kail­le on hyvä. Tai vähem­män huo­no kuin nyky­ti­lan­ne, vaik­ka sil­lä oli­si miiuk­sen­sa­kin kuten Kas­vis­syö­jä tääl­lä ja jot­kut mm. Hesa­rin ylei­sön­osas­tos­sa kommentoivat. 

    Se vauh­dit­tai­si kor­jaus­ra­ken­ta­mis­ta näi­nä ankei­na aikoi­na. Kor­jausa­vus­tuk­siin ver­rat­tu­na se on sel­keäm­pi ja automaattisempi. 

    Vaih­toeh­to­na voi­si olla esi­mer­kik­si ener­gia­te­hok­kuut­ta paran­ta­van remon­tin kulu­jen vähen­tä­mi­nen kiin­teis­tö­ve­ros­ta. Tai pysy­vä kiin­teis­tö­ve­ron alen­nus ener­gia­pi­hil­le talolle.
    Mut­ta kun kiin­teis­tö­ve­ro on kun­nal­li­nen vero, koh­dis­tui­si tämä jalo­mie­li­nen aja­tus val­tio­ta­kin pahem­mas­sa raha­pu­las­sa (kes­ki­mää­rin) ole­viin kuntiin.

  34. On sii­nä leh­ti­mies­ten har­ras­ta­mas­sa tivaa­mi­ses­sa­kin jotain. Kaik­ki puo­lu­eet­han voi­vat vas­ta­ta että “yri­täm­me teh­dä hel­sin­gis­tä parem­man pai­kan asua ja elää”. Samaan aikaan äänes­tä­jä ihmet­te­lee kun puo­lu­eet muis­tut­ta­vat toi­si­aan ja kokoo­mus ja vasem­mis­to ja vih­re­tä mah­tu­vat samaan hallitukseen.

    Kyl­lä polii­ti­kon kuu­luu ottaa kantaa.

    Mut­ta tie­tys­ti jotain jär­keä täs­sä voi­si olla. Jos vuon­na ‑85 sanoi jotain niin pitää­kö leh­dis­tön muis­tut­taa sii­tä hamaan hau­taan? No ehkä pitää, mut­ta miten nämä rajat sit­ten vetäisi??

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to­mi­nis­te­ri on aivan oikeassa.
    Olet­ta­kaam­me, että meil­lä on joko kak­si oma­ko­ti­ta­loa eril­li­si­nä kiin­teis­töi­nä tai kak­si oma­kaó­ti­ta­loa niin, että ne muo­dos­ta­vat asun­to-osa­keyh­tiön. Mol­me­piin tulee put­ki­re­mont­ti. Jos ne ovat eril­li­siä oma­ko­ti­ta­lo­ja, nii­hin saa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen mut­ta jos ne ovat asun­to-osa­keyh­tiö, ei saa. Käy­tän­nös­sä asun­to-osa­keyh­tiöt ovat ker­ros­ta­lo­ja, mnut­ta se ei pois­ta tätä. Asun­to-osa­keyh­tiö ei tavoit­te­le voit­toa, mut­ta se perii kus­tan­nuk­set asukkailt5a. Oma­ko­ta­lo­jen remont­te­ja val­tio tukee mut­ta ker­ros­ta­lo­jen ei tue. Kuka voi väit­tää tätä tasapuoliseksi.

    Ei ole temp­pu eikä mikään hyväk­syä yhtiö­ko­kouk­ses­sa vas­tuun­ja­koon muu­tos ja yhtiö­muo­toi­ses­sa­kin talos­sa hoi­taa put­ki­re­mont­ti suo­raan osak­kai­den toi­mes­ta asun­to­koh­tai­ses­ti sopien. Toki koor­di­naat­to­rin tämä­kin vaati.

    Ker­ros­ta­lois­sa asuu yleen­sä väkeä, joil­la ei ole halua osal­lis­tua kiin­teis­tön­sä hoi­toon ja kun­nos­sa­pi­toon, vaan edel­lyt­tä­vät kai­ken val­mii­na mui­den hoi­ta­ma­na. Sii­tä on sil­loin syy­tä­kin mak­saa enemmän.

  36. KariS: Ei ole temp­pu eikä mikään hyväk­syä yhtiö­ko­kouk­ses­sa vas­tuun­ja­koon muu­tos ja yhtiö­muo­toi­ses­sa­kin talos­sa hoi­taa put­ki­re­mont­ti suo­raan osak­kai­den toi­mes­ta asun­to­koh­tai­ses­ti sopien. Toki koor­di­naat­to­rin tämä­kin vaati.

    Ker­ros­ta­lois­sa asuu yleen­sä väkeä, joil­la ei ole halua osal­lis­tua kiin­teis­tön­sä hoi­toon ja kun­nos­sa­pi­toon, vaan edel­lyt­tä­vät kai­ken val­mii­na mui­den hoi­ta­ma­na. Sii­tä on sil­loin syy­tä­kin mak­saa enemmän.

    Erin­omai­nen kom­ment­ti, osa­keyh­tiön osak­kaat (siis jot­kut, tie­dän omas­ta koke­muk­se­ta­ni), luu­le­vat, että hom­ma hoi­tuu ilman hei­dän kont­ri­buu­tio­taan, jos ei halua osal­lis­tua niin rahal­la­han sii­tä sel­vi­ää. Eli­ta­so saa­daan käyt­tä­mäl­lä rahaa, jos yhteis­kun­nas­sa ei ole rahaa niin käy­te­tään kupon­ke­ja (=rahaa). Kaik­kein hul­luin­ta asias­sa on se, että meil­lä on toi­mi­va asun­to-osa­keyh­tiö­lain­sää­dän­tö. Siel­tä kun lukee on hie­man vii­saam­pi tai sit­ten kysyy isännöitsijältä??!

    1. Lisäk­si talo­yh­tiön omis­ta­man kiin­teis­tön remont­tiin ei saa koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä, vaik­ka sen teki­si itse. Ei siis esi­mer­kik­si putkiremonttiin.

  37. Juk­ka Siren: Olin epä­tark­ka. En tar­koit­ta­nut, että bud­je­tin yksi­tyis­koh­dis­ta pan­tai­siin pys­tyyn kan­sa­nää­nes­tys. Mut­ta monil­la ns. arvo­ky­sy­myk­sil­lä­kin on talou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia, joi­ta ehdot­ta­va taho saisi/joutuisi pui­maan jo ehdottaessaan.

    Tee kon­kreet­ti­nen esi­merk­ki, niin kes­kus­te­lu saa vähän lihaa lui­den ympä­ril­le. Voi­han olla, että onkin laa­jem­pi jouk­ko kan­sa­nää­nes­tyk­seen sopi­via kysymyksiä.

  38. Juk­ka Siren: Mut­ta kun kiin­teis­tö­ve­ro on kun­nal­li­nen vero, koh­dis­tui­si tämä jalo­mie­li­nen aja­tus val­tio­ta­kin pahem­mas­sa raha­pu­las­sa (kes­ki­mää­rin) ole­viin kuntiin.

    Kiin­teis­tö­ve­ro on kovin alhai­nen vero, sii­tä ei kovin pal­jon pää­se vähen­tä­mään. Val­tion ja kun­tien väli­nen tap­pe­lu on sit­ten erikseen.

    Sit­ten vie­lä sel­lai­nen vähän epäi­le­vä kysy­mys tulee mie­leen, kan­nat­taa­ko jul­ki­sen val­lan yleen­sä­kään avus­taa ener­gia­re­mont­te­ja. Jos remont­ti ei kan­na­ta rahal­li­ses­ti teki­jäl­leen, mik­si se pitäi­si väki­sin lait­taa kan­nat­ta­maan? Sil­loin­han koh­den on ener­gian­sääs­töl­le huono.

    Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen var­si­nai­nen aja­tus on alen­taa pal­ve­lui­den vero­kii­laa. Sen ulot­ta­mi­nen remont­tei­hin on tätä taus­taa vas­ten jos­sain mää­rin perus­tel­tua (raken­nus­mies tekee vs. muun alan ammat­ti­lai­nen tekee itse). Perus­te­lu alkaa kui­ten­kin ontua sii­nä vai­hees­sa, kun remont­ti on jol­lain taval­la joka tapauk­ses­sa pak­ko teh­dä ammattivoimin.

    Olen kyl­lä sii­tä samaa miel­tä, että vähen­nys ei nykyi­sel­lään ole miten­kään tas­a­puo­li­nen, nyky­sään­nöil­lä talo­yh­tiös­tä tule­van remont­ti­las­kun pitäi­si olla kotitalousvähennettävissä.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to­mi­nis­te­ri on aivan oikeassa.
    Olet­ta­kaam­me, että meil­lä on joko kak­si oma­ko­ti­ta­loa eril­li­si­nä kiin­teis­töi­nä tai kak­si oma­kaó­ti­ta­loa niin, että ne muo­dos­ta­vat asun­to-osa­keyh­tiön. Mol­me­piin tulee put­ki­re­mont­ti. Jos ne ovat eril­li­siä oma­ko­ti­ta­lo­ja, nii­hin saa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen mut­ta jos ne ovat asun­to-osa­keyh­tiö, ei saa. Käy­tän­nös­sä asun­to-osa­keyh­tiöt ovat ker­ros­ta­lo­ja, mnut­ta se ei pois­ta tätä. Asun­to-osa­keyh­tiö ei tavoit­te­le voit­toa, mut­ta se perii kus­tan­nuk­set asukkailt5a. Oma­ko­ta­lo­jen remont­te­ja val­tio tukee mut­ta ker­ros­ta­lo­jen ei tue. Kuka voi väit­tää tätä tasapuoliseksi.

    Yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä voi mää­rä­tä aina­kin eril­lis­ta­los­sa yllä­pi­to­vas­tuun osak­kaal­le, ja koke­mus­te­ni mukaan sen koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen saa kun liit­tää yhtiö­jär­jes­tyk­ses­tä otteen verottajalle. 

    Ker­ros­ta­lo­jen osal­ta on muis­taak­se­ni sää­det­ty vas­tuut mut­te­ri­ta­sol­la asoy-lais­sa, joten siel­lä ei onnistune.

  40. …leh­ti­mie­his­tä on tul­lut hen­ki­siä perus­suo­ma­lai­sia, jot­ka halua­vat yksin­ker­tai­sia totuuk­sia ja sel­viä syyl­li­siä – syyt kiin­nos­ta­vat vähem­män kuin syylliset.”

    Minua syyt kiinnostavat:

    Media mie­lel­lään ilmoit­taa ole­van­sa val­lan vah­ti­koi­ra. Tämä koi­ra on kui­ten­kin median kulut­ta­jien ja medias­sa ilmoit­ta­vien yri­tys­ten talu­tus­na­rus­sa. Sik­si toi­mit­ta­jat toi­mi­vat kuten Osmo ker­too. Toi­mit­ta­jien on myö­täil­tä­vä ylei­sön mie­li­ha­lu­ja, kuten perus­suo­ma­lai­set­kin teke­vät, jot­ta media myy parem­min. Se media joka myy hyvin, sii­nä kan­nat­taa yri­tys­ten ilmoi­tel­la, se media on kan­nat­ta­va yri­tys. Myös ilmoit­te­li­joi­ta koh­taan toi­mit­ta­jien kan­nat­taa olla myö­tä­su­kai­sia, jot­ta ilmoit­ta­jat säi­ly­vät, jo oman työ­paik­kan­sa turvaamiseksi.
    On noi­dan­ke­hä. Medi­aan uskoo suu­ri ylei­sö, kos­ka se uskoo sii­hen, mitä medias­sa sano­taan. Sen sijaan uudet aja­tuk­set on vai­kea saa­da läpi, kos­ka toi­mit­ta­jil­le on tiet­ty ris­ki niis­tä kir­joit­taa, ja sik­si on tur­val­lis­ta kir­joit­taa asiois­ta niin kuin niis­tä ennen­kin on aja­tel­tu. Epäi­len­kin, että täs­sä on nyky­on­gel­mien perus­syy: uut­ta ajat­te­lua ei syn­ny, ja jos syn­tyy, sitä ei saa­da medi­aan, ja jos vie­lä saa­dan­kin, sitä eivät uskal­la toi­mit­ta­jat käsi­tel­lä. Se ei nouse keskusteluun.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisäk­si talo­yh­tiön omis­ta­man kiin­teis­tön remont­tiin ei saa koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä, vaik­ka sen teki­si itse. Ei siis esi­mer­kik­si putkiremonttiin.

    http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kotitalousvahennys

    Asun­to-osa­keyh­tiö ei voi saa­da koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä. Huo­neis­ton omis­ta­ja voi kui­ten­kin saa­da koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen sel­lai­sis­ta kun­nos­sa­pi­to- ja perus­pa­ran­nus­töis­tä, joi­den teke­mi­nen ei ole yhtiön vastuulla.”

  42. KariS: Ei ole temp­pu eikä mikään hyväk­syä yhtiö­ko­kouk­ses­sa vas­tuun­ja­koon muu­tos ja yhtiö­muo­toi­ses­sa­kin talos­sa hoi­taa put­ki­re­mont­ti suo­raan osak­kai­den toi­mes­ta asun­to­koh­tai­ses­ti sopien. Toki koor­di­naat­to­rin tämä­kin vaati.

    Onko­han tätä temp­pua mis­sään teh­ty. Kuu­los­taa oudol­ta, että vas­tuu­ta voi­tai­siin siir­tää yksit­täi­sil­le osakkaille.

    Ymmär­rän koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen syn­ty­neen sii­tä, että madal­let­tai­siin edes pie­nel­tä osal­ta työ­kus­tan­nuk­sia. Nyt­hän sen saa myös vaik­ka­pa per­he­juh­lan kus­tan­nuk­sis­ta. Tie­ten­kin aina kun luo­daan uusi tuki­muo­to, voi­daan kysyä kuka mak­saa sen. Luu­li­si, että asian­tun­ti­jat osai­si­vat las­kea asun­non kes­ki­mää­räi­sen vuo­sit­tai­sen huol­to- ja kor­jaus­kus­tan­nuk­sen. Voi­si­ko sii­tä laa­tia jon­kin­lai­sen auto­maat­ti­sen vero­hel­po­tuk­sen. Ne, joil­la ei ole varaa sii­hen pie­neen­kään remont­tiin, eivät pää­se koti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­tä naut­ti­maan. Tyy­pil­li­nen oma­ko­tia­su­ja jou­tuu vuo­sit­tain aina jotain nurk­kaa kun­nos­ta­maan luok­kaa 1000 €:lla.
    Var­maan täl­lai­nen aja­tus voi­daan tyr­mä­tä teo­rias­sa hyvä­nä mut­ta käy­tän­nös­sä mahdottomana.

    Kai­kis­sa tukien reu­naeh­dois­sa on ikä­viä omi­nai­suuk­sia. Jos lap­sel­le on anta­nut ennak­ko­pe­rin­tö­nä yli puo­let asun­nos­ta, ei hän ole enää oikeu­tet­tu myö­hem­min ensia­sun­non hank­ki­mi­ses­sa pää­se­mään varain­siir­to­ve­ron mak­sa­mi­ses­ta. Pitää siis tie­tää antaa alle puo­let perin­tö­nä. Eihän nämä ole tie­ten­kään verot­ta­jan murheita.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: leh­ti­mie­his­tä on tul­lut hen­ki­siä perus­suo­ma­lai­sia, jot­ka halua­vat yksin­ker­tai­sia totuuk­sia ja sel­viä syyl­li­siä – syyt kiin­nos­ta­vat vähem­män kuin syylliset.

    Minus­ta taas suo­ma­lai­nen media on his­to­rial­li­ses­ti täy­sin poik­keuk­sel­li­ses­sa tilan­tees­sa, kos­ka median­han kuu­lui­si olla val­lan vah­ti­koi­ra eli val­voa val­lan­käyt­tä­jiä eli hal­li­tus­ta. Median pitäi­si puut­tua ja kai­vel­la sitä, mitä Soi­nin­vaa­ra, Katai­nen ja Haglund teke­vät — ja kri­ti­soi­da hei­tä sii­tä. Kui­ten­kin tilan­ne on nyt se, että suo­ma­lai­nen media on ase­moi­nut itsen­sä hal­li­tuk­sen puo­lel­le — oppo­si­tio­ta vas­taan. Tämä on täy­sin sai­ras tilanne.

    Täl­lai­nen kuva aina­kin minul­le on syn­ty­nyt. Pel­käs­tään leh­tien pää­kir­joi­tuk­sis­ta huo­maa tämän helposti.

    Toi­mit­ta­jien puo­lue­kan­nois­sa on sel­keä ylie­dus­tus Vasem­mis­to­lii­ton ja vih­rei­den kohdalla.

    Ja mitä taas tulee sii­hen, että media muis­tut­taa polii­tik­ko­ja van­hois­ta lupauk­sis­taan, niin sehän on vain hyvä asia. Net­ti ei unoh­da ja loi­set saa­vat lopul­ta palkkansa.

  44. Yksi ihmet­te­le­mi­sen arvoi­nen asia on se, mik­si pien­tä äänes­tys­pro­sent­tia pide­tään auto­maat­ti­ses­ti huo­no­na. Ihmis­ten mie­li­pi­teet ovat val­ta­van eriar­voi­sia. Jos esi­mer­kik­si äänes­tys­pro­sen­tin las­ku selit­tyi­si sil­lä, että vähi­ten yhteis­kun­nal­li­siin asioi­hin pereh­ty­neet jät­tä­vät enem­män äänes­tä­mät­tä kuin ennen, niin eikö äänes­tys­pro­sen­tin las­ku ole lois­ta­va asia?

  45. Jari V: Väsy­nyt ste­reo­ty­pia, mut­ta minus­ta täs­sä kitey­tyy hyvin vih­rei­den jul­ki­suus­ku­vaon­gel­ma. Mikään mää­rä tut­ki­mus­tie­toa ei rii­tä, kun vas­tas­sa on mie­li­ku­va anar­kis­ti­hi­peis­tä vas­tus­ta­mas­sa kaik­kea vas­tus­ta­mi­sen takia.

    Mihin tut­ki­mus­tu­lok­siin vii­ta­taan. Jos ilmas­to­muu­tos­tut­ki­muk­siin, niin ne ovat perus­tie­det­tä, jos­sa ote­taan kan­taa (toi­vot­ta­vas­ti tie­teel­li­sel­la neut­ra­li­tee­til­la) mitä ympä­ris­tös­sä tapah­tuu. Ongel­ma tulee sii­tä, että poliit­ti­ses­ti puhum­me ympä­ri­pyö­rei­tä ja sanom­me, että pääs­tö­jä pitää vähen­tää. Tätä on puhut­tu jo vuo­si­kausia mut­ta suu­rin osa kes­kus­te­lus­ta pyö­rii sii­nä, että “koh­ta käy huo­nos­ti”. Ei todel­la­kaan mitään las­ken­nal­lis­ta tavoi­te­po­li­tiik­ka. Tar­koi­tan sitä, että mitä pois ja mitä lisää; nume­rot ja aika­tau­lut teki­si terää!

  46. Iso­äi­ti­ni, tun­net­tu näyt­te­li­jä kuo­li hel­mi­kuus­sa 1962. Sekä Kokoo­muk­sen Uudes­sa Suo­mes­sa että SLDL:n Kan­san Uuti­sis­sa hänes­tä oli puo­len sivun muistokirjoitus

    Samaan aikaan maas­sa oli sekä pre­si­den­tin- että edus­kun­ta­vaa­lit. Etsin pari vuot­ta sit­ten leh­dis­tä iso­äi­ti­ni nek­ro­lo­git esiin ja tote­sin, että sil­loin poli­tiik­ka oli pal­jon nykyis­tä mie­len­kiin­toi­sem­paa, sanoi­usin­ko into­mie­li­sem­pää. Mut­ta enpä juu­ri tun­ne kai­paa­va­ni nii­tä aiko­ja takaisin.

  47. Vihe­rins­si: Perus­te­lu alkaa kui­ten­kin ontua sii­nä vai­hees­sa, kun remont­ti on jol­lain taval­la joka tapauk­ses­sa pak­ko teh­dä ammattivoimin.

    Pitää paik­kan­sa, mut­ta osak­kail­la on tai­pu­mus­ta vit­ku­tel­la kor­jauk­sis­sa ensim­mäi­siin vahin­koi­hin asti. 

    Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen mää­rä­ai­kai­nen, esim 2..4 v, ulot­ta­mi­nen myös asun­to-osa­keyh­tiöi­den osak­kail­le hou­kut­te­li­si kor­jaus­ten aikais­ta­mi­seen ja pani­si liik­keel­le pal­jon yksi­tyis­tä rahaa. Huom., jos mää­rä­ai­ka on lii­an lyhyt, se vain nos­taa remont­tien hintoja.

  48. San­te­ri: Tätä vas­ten nyky­päi­vän kir­joi­te­tut kie­let ovat pal­jon demo­kraat­ti­sem­pia. Kuka tahan­sa saa osal­lis­tua kir­ja­kie­len käyt­tä­mi­seen. En vaih­tai­si tätä mis­tään hin­nas­ta pois.

    Täy­sin samaa miel­tä. Olem­me kui­ten­kin iko­nien, hymiöi­den, evv­koi­den ja iskuot­si­koi­den takia menos­sa stan­dar­di­merk­ki­kie­len, t.s rajoi­tet­tu­jen käsit­tei­den suuntaan.

    Sen sijaan monet anglis­mit eivät supis­ta, vaan laa­jen­ta­vat suo­men­kie­len käsitteistöä.

  49. Näyt­tää vähän sil­tä, että toi­mi­tuk­sis­sa on käyn­nis­sä var­sin­kin junio­ri­toi­mit­ta­jien välil­lä kun­non dar­vi­nis­tien kil­pai­lu: Saan­ko jut­tu­ni läpi toi­mi­tus­pääl­li­kön seu­las­ta ja ero­tun­ko kol­lee­gois­ta­ni, vai saan­ko potkut.

    Ase­man­sa vakiin­nut­ta­neil­la senio­reil­la ja kolum­nis­teil­la on vie­lä mah­dol­li­suuk­sia ana­lyy­siin, var­sin­kin ammat­ti- ja aikakauslehdissä.

    Ruot­sin ja Englan­nin päi­vä­leh­dis­tö ei myös­kään ana­lyy­seis­sa pieh­ta­roi. Ero par­hai­siin ammat­ti- ja aika­kaus­leh­tiin on huikea.

    Lei­pää ja sirkushuveja!

  50. Kun satun juu­ri nyt kuun­te­le­maan YLEn ohjel­maa “Brys­se­lin konees­sa” totean taas, että jos­sain medias­sa esi­te­tään vie­lä suo­ma­lai­sit­tain hyvää analyysiä. 

    Sää­li, että YLE pila­si Puheen. Val­vo­jat val­vo­koon, ettei saa­man­lais­ta sen­suu­ria tapah­du enempää.

  51. Tapio: Val­vo­jat val­vo­koon, ettei saa­man­lais­ta sen­suu­ria tapah­du enempää.

    Anteek­si, sel­keäm­pä­nä toi­vee­na­ni on, ettei saman­lais­ta “kau­pal­lis­tu­mis­ta” saa enem­pää tapahtua.

  52. Tom­mi Uscha­nov:

    Ei minul­la hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti oli­si mitään sitä vas­taan, että media muut­tui­si asia- ja valis­tus­pi­toi­sem­mak­si, vaik­ka van­has­sa Repo­ra­dion hen­ges­sä­kin. Mut­ta nyky­ään sii­hen ei voi­da men­nä, kos­ka KANSA RAIVOSTUIsi.

    Eikö­hän sitä valis­tus­pi­toi­suut­ta ole ollut jo ihan tar­peek­si (lue=hallituksen mää­räys­tä). Asi­aa­kin on, mut­ta se “val­lan vah­ti­koi­ra” ‑roo­li on medial­ta ollut aina hukas­sa. Suo­met­tu­mi­nen eli pel­ku­ruus yksin­ker­tai­ses­ti tun­tuu ole­van kan­san­tau­ti. Vain jot­kin har­vat, kuten MTV3 uskal­ta­vat edes joten­kin kri­ti­soi­da hal­li­tus­ta polii­ti­koi­neen ja yksi­löi­dys­ti poliitikkoineen.

    Mut­ta onhan meil­lä hal­li­tuk­sen pj Katai­nen­kin, joka itkee koko kan­sal­le tyy­liin “pitää­kö aina rii­del­lä ja arvos­tel­la minua!” 

    ..“kan­sa raivostuisi.”

    Umm, mei­naat­ko kan­san läh­te­vän sii­tä hyväs­tä kaduil­le ja veren vir­taa­van? Vai osoit­taa­ko Uscha­no­vin kom­ment­ti juu­ri yhden suu­rim­mis­ta ongel­mis­ta: hän ja media yksin­ker­tai­se­si pel­kää­vät suu­tut­ta­mas­ta [val­taa­pi­tä­jiä]? Vai oli­ko vain huo­no vitsi?

  53. Polii­ti­koil­la on laa­tuon­gel­ma, joka on seu­raus­ta puo­luei­den veto­voi­man vähe­ne­mi­ses­tä 30 vuo­den aika­na. Ensi se näkyi kun­nis­sa, sit­ten Edus­kun­nas­sa ja nyt hal­li­tuk­ses­sa ja minis­te­rien neuvonantajissa.

    Hal­li­tuk­ses­sa näkee, että ‘polii­tik­ko’ on ammat­ti­ni­mi­ke, eikä luot­ta­muk­sen osoi­tus. Polii­ti­kon uraa teh­dään pää­toi­mi­ses­ti nii­den osal­ta ket­kä eke­vät ja heil­le ava­taan puo­lui­den oma mer­kit­tä­vä kam­pan­ja­ra­hoi­tus. Muil­la ehdok­kail­la ei ole kilpailuvoimaa.

    Tämän seu­rauk­se­na koke­mus­ta ylei­ses­tä elä­mäs­tä ja kan­sa­lais­ten arjes­ta ja yhe­tis­kun­nan toi­min­nas­ta on vähän.

    eri­tyi­sen huo­les­tut­ta­vaa on, että poliit­ti­nen avus­ta­ja­kun­ta on osa polii­ti­kon ammat­tiu­raa. Ensik­si ollaan puo­lue­ak­tii­vi, sit­ten poliit­ti­nen avus­ta ja sen jäl­keen saa­daan paik­ka sopi­val­le pää­tök­sen­te­ko-orga­ni­saa­tios­sa. Minis­te­rit eivät vär­vää avus­ta­jik­seen osaa­via ja konei­ta ihmi­siä pää­tök­sen­te­ko­ko­neis­tos­ta tai tie­de­lai­to­kis­ta — auvus­ta­jan roo­li on olla arjen poli­tii­kan tak­ti­nen neu­vo­nan­ta­ja eikä tie­don prosessoija.

    Pahin asia on, että tuo­tet­tua tie­toa ilmeies­ti ei osa­ta käyt­tää. Yli­opis­to­kou­lu­tuk­sen saa­neet ihmi­set? Onko yli­opi­tois­sa ollut jotain pahas­ti vial­la vai ovat­ko amti­po­lii­ti­kot sat­tu­ma­mais­te­rei­ta? Tie­toa ja tut­kit­tua tie­toa on, mut­ta vain poliit­ti­ses­ti itsel­le mie­lui­nen kel­paa — jos sel­lais­ta ei löy­dy niin se keksitään.
    Käy­tän­nös­sä kun­kin lob­bausor­ga­ni­saa­tioil­le on annet­tu vapaakortti.

    Kan­sa­lais­ten hyvin­voin­tia ja elä­mää kovin arvoin edis­te­tään. Pikem­min­kin omaa vaa­li­pii­riä ja tuki­jouk­ko­ja lah­jo­taan niin pal­jon kuin voidaan.

    Heu­re­ka-semi­naa­ri oli jokin­lai­nen poh­ja­no­tee­raus popu­lis­mis­sa. Six­ten Kork­man ja Erk­ki Lii­ka­nen ovat hyviä kou­lut­ta­jia, mut­ta eikö hie­dän vies­tään ole täs­sä jo ehdit­ty kuu­nel­la? Täl­lä ker­taa ei edes yri­tet­ty mitään ja avuk­sek­si ekr­toa­taan pal­jon­ko vaa­li­tus muut­tui­si, jos jotain pää­te­tään. Soi­nin on help­po käyt­tää tilan­net­ta hyväkseen.

    Media on vähän samas­sa jamas­sa. Pää­to­mit­ta­jien ammat­ti­tai­to lie­nee hukas­sa, jol­loin ei orga­ni­saa­tiol­ta­kan enem­pää voi odottaa.

    Siis: tie­toa o ole­mas­sa, sitä voi käyt­tää. Mis­sä vika ettei kel­paa polii­ti­koil­le eikä medial­le? Lob­ba­rie­den tie­dot­teet sen sijaan pai­ne­taan sel­lai­se­naan hal­li­tus­oh­jel­maan saakka.

    Loh­tu­na on, etteä polii­ti­kom­me ovat juu­ri niin hyviä kuin ansaitsemme.

  54. Tuo­mo Nie­me­lä: Umm, mei­naat­ko kan­san läh­te­vän sii­tä hyväs­tä kaduil­le ja veren vir­taa­van? Vai osoit­taa­ko Uscha­no­vin kom­ment­ti juu­ri yhden suu­rim­mis­ta ongel­mis­ta: hän ja media yksin­ker­tai­se­si pel­kää­vät suu­tut­ta­mas­ta [val­taa­pi­tä­jiä]? Vai oli­ko vain huo­no vitsi?

    Tar­koi­tin lähin­nä sitä, että van­ha­kan­tai­sel­la valis­tuk­sel­la oli aikoi­naan edel­ly­tyk­set toi­mia ihan aidos­ti, kos­ka Ylel­lä oli mono­po­lia­se­ma. Jos se ei toi­mi­nut, niin syy­nä oli ilmai­su­muo­don kök­köys tai tuput­ta­vuus, ei vies­tin var­si­nai­nen asia­si­säl­tö. Mut­ta nyky­ään kan­san rai­vos­tu­mi­sen help­po­na pur­kau­tu­mis­tie­nä oli­si kana­van vaih­ta­mi­nen jok­si­kin muuk­si. Ei sii­nä veren tar­vit­se virrata.

    Itsel­lä­ni ei ole mitään sitä vas­taan, että val­taa­pi­tä­vät suut­tu­vat minus­ta. Mut­ta tilan­ne on nykyi­si­nä aikoi­na vai­keam­pi kuin ehkä voi­si kuvi­tel­la­kaan, kos­ka media­ken­täs­sä on niin pal­jon fals­kia suu­tut­ta­mis­ta pel­kän suu­tut­ta­mi­sen vuok­si. Ja sii­hen taas en halua mis­sään tapauk­ses­sa samais­tua, kos­ka se on osa ongel­maa eikä ratkaisua.

  55. Hal­li­tus­puo­lu­een polii­tik­ko ei voi tode­ta, että pää­tök­siä ei syn­ny, kos­ka hal­li­tus on huo­no. Eikä sitä, että yksi huo­non hal­li­tuk­sen huo­nois­ta osa­sis­ta on vih­reä liit­to. Siis­pä hal­li­tus­puo­lu­een polii­ti­kon on löy­det­tä­vä syn­ty­puk­ki: täl­lä ker­taa se on media.
    Tus­kin toi­mit­ta­jat tei­tä polii­tik­ko­ja estä­vät teke­mäs­tä pää­tök­siä. Teil­lä edus­kun­na­sa on kaik­ki lain­sää­dän­tö­val­ta Suo­mes­sa. Hal­li­tuk­ses­sa vih­reil­lä on myös toi­meen­pa­no­val­taa. Käyt­tä­kää sitä älkää­kä itkekö.

  56. Out­si­der: KariS: “Ei ole temp­pu eikä mikään hyväk­syä yhtiö­ko­kouk­ses­sa vas­tuun­ja­koon muu­tos ja yhtiö­muo­toi­ses­sa­kin talos­sa hoi­taa put­ki­re­mont­ti suo­raan osak­kai­den toi­mes­ta asun­to­koh­tai­ses­ti sopien.”

    Onko­han tätä temp­pua mis­sään teh­ty. Kuu­los­taa oudol­ta, että vas­tuu­ta voi­tai­siin siir­tää yksit­täi­sil­le osakkaille.

    Veron­mak­sa­jien kes­kus­lii­ton Talous­tai­to-leh­des­sä oli joku aika sit­ten varoit­ta­va artik­ke­li vero­suun­nit­te­lu­kons­teis­ta jot­ka tun­tu­vat lyhyel­lä täh­täi­mel­lä fik­suil­ta, mut­ta iske­vät pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä lujaa näpeil­le. Muis­taak­se­ni myös tuo as-Oy:n vas­tuun­jaon muut­ta­mi­nen koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen saa­mi­sek­si oli lis­toil­la, en tosin muis­ta mis­tä syys­tä. Pää­tel­len sii­tä että asia oli artik­ke­liin sisäl­ly­tet­ty, sitä on (ken­ties mones­sa­kin yhtiös­sä) kokeiltu.

  57. Tapio: Sää­li, että YLE pila­si Puheen. Val­vo­jat val­vo­koon, ettei saa­man­lais­ta sen­suu­ria tapah­du enempää.

    Aamen täl­le! Mikä sii­nä onkin että juu­ri ne päs­seim­mät nouse­vat kuo­hu­jen muka­na päät­tä­viin ase­miin tuhoa tekemään?

  58. zack: Yksi ihmet­te­le­mi­sen arvoi­nen asia on se, mik­si pien­tä äänes­tys­pro­sent­tia pide­tään auto­maat­ti­ses­ti huo­no­na. Ihmis­ten mie­li­pi­teet ovat val­ta­van eriar­voi­sia. Jos esi­mer­kik­si äänes­tys­pro­sen­tin las­ku selit­tyi­si sil­lä, että vähi­ten yhteis­kun­nal­li­siin asioi­hin pereh­ty­neet jät­tä­vät enem­män äänes­tä­mät­tä kuin ennen, niin eikö äänes­tys­pro­sen­tin las­ku ole lois­ta­va asia?

    Mikä­li voi­daan olet­taa ihmis­ten teke­vän äänes­tys­pää­tök­sen sen perus­teel­la, että mikä puo­lue tai ehdo­kas oli­si kyke­ne­vin hoi­ta­maan kan­sa­kun­nan asioi­ta, voi­si alhai­nen äänes­tys­pro­sent­ti olla hyvä­kin asia. Mikä­li äänes­tys­pää­tös teh­dään omis­ta itsek­käis­tä läh­tö­koh­dis­ta, ajat­te­le­mal­la, että kuka ajai­si omia etu­ja­ni tehok­kaim­min; alhai­nen äänes­tys­pro­sent­ti tar­koit­tai­si joi­den­kin kan­san­ryh­mien alie­dus­tus­ta päätöksenteossa.

  59. ano­nyy­mi:
    Minun mie­les­sä­ni täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sa poli­tiik­ka oli­si sitä, että fik­sut ja vii­saat ihmi­set kokoon­tu­vat yhdes­sä miet­ti­mään miten asiat saa­daan jär­jes­tet­tyä par­hain päin kei­nois­ta tinkimättä. 

    Niin minun­kin mie­les­sä­ni. Vai­ke­aa täs­sä on se, että täy­del­li­ses­sä demo­kra­tias­sa ei näin ole. Täy­del­li­ses­sä demo­kra­tias­sa jokai­nen ihmi­nen on yhtä fik­su ja vii­sas ja jokai­sen ihmi­sen ääni on yhtä pai­na­va. Täy­del­li­ses­sä demo­kra­tias­sa demo­kra­tian tek­niik­ka on sel­lais­ta, että nämä tasa-arvoi­set ihmi­set pys­ty­vät otta­maan kan­taa pie­nem­piin­kin asioi­hin. Tämä on vai­kea aihe, kos­ka ei ole kiva sanoa ääneen, että toi­set ovat vii­saam­pia kuin toi­set ja sen takia emme voi toi­mia täy­sin demokraattisesti.

  60. Vihe­rins­si pyy­si anta­maan kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä arvokysymyksistä,joilla on talous- (esim. vero-)vaikutuksia ja sik­si voi­si toi­mia kan­sa­nää­nes­tys seu­rauk­sil­taan mah­doll­sim­man val­miik­si pureskeltuna. 

    Kii­rees­sä eivät tule par­haat mie­leen, vaan tod.näk. heti kun olen pai­na­nut “Kom­men­toi”, mut­ta jotain kumminkin:
    (Varoi­tus: en usko ja var­sin­kaan toi­vo että tuol­lai­sia äänes­tyk­siä tulisi)

    Jon­kin nyt lail­li­sen elin­kei­non kiel­tä­mi­nen nopeas­sa tah­dis­sa (esim. 20 v siir­ty­mä­ai­ka on jo eri juttu).

    Ener­gia­po­liit­ti­set pää­tök­set (ydin­voi­man alas­ajo tai tuuli/aurinko/aaltoenergian voi­ma­kas tukeminen.

    Jot­kin kak­si­kie­li­syy­teen liit­ty­vät jutut, kuten jul­ki­sen pal­ve­lun tv- ja radiokanavat.

    Luku­kausi­mak­sut kaik­keen ylä­as­teen jäl­kei­seen koulutukseen.

    Uudet moot­to­ri­tiet mak­sul­li­sik­si ver­sus PPP-mal­lil­la rahoitus.

    Jos nois­ta tekee joh­to­pää­tök­siä kie­li- tai ener­gia­po­liit­ti­sis­ta kan­nois­ta­ni, ne ovat toden­nä­köi­ses­ti vääriä.
    Yri­tin vain arvail­la, mitä “ajas­sa” tai joi­den­kin pääs­sä voi­si liik­kua. Monet nois­ta ovat ns. nip­pe­lei­tä, mut­ta nip­pe­leis­tä ne Sveit­sis­sä­kin enim­mäk­seen äänestävät.

  61. En tie­dä kuu­luu­ko tämä asia nyt tähän, mut­ta olen ymmär­tä­nyt että autoi­lun vähen­tä­mi­nen on yksi Vih­reän Lii­ton kyn­nys­ky­sy­myk­sis­tä. Yksi teho­kas kei­no on ollut vero­tus, ei se ole tie­ten­kään vähen­tä­nyt sitä mut­ta pitä­nyt kuris­sa. Hen­ki­lö­au­to­jen vero­tus­han koos­tuu kol­mes­ta ele­men­tis­tä, auto­ve­ro, käyt­tö­mak­su ja polt­toai­ne­ve­ro. Auto­ve­ro on Suo­mes­sa kor­meam­pi kuin EU:ssa kes­ki­mää­rin mut­ta samas­sa lin­jas­sa mui­den jäsen­mai­den, joil­la ei ole omaa auto­teol­li­suut­ta, kans­sa. Kor­ke­aa auto­ve­roa on moi­tit­tu sil­lä että auto­kan­ta uusiu­tuu hitaas­ti ja van­hat autot saas­tut­ta­vat, mut­ta jokai­ne tie­tää että jos autot oli­si­vat rei­lus­ti hal­vemp­pia niin ei kukaan ostai­si vähän saas­tut­ta­via ja kulut­ta­via vaan kui­ten­kin mah­dol­li­sim­man isoja. 

    Mut­ta mut­ta: Nyt on Vih­reän Lii­ton puheen­joh­ta­ja käry­nyt auto­ve­ron kier­ros­ta ja ollut epäil­ty­nä vero­pe­tok­ses­ta asi­aan liit­tyen. Hän on siis aja­nut ex-vai­mon­sa Ruot­siin rekis­te­röi­dyl­lä autol­la Suo­mes­sa ja väit­tää että ei tien­nyt sään­nöis­tä. Minul­le aika­naan jo auto­kou­lus­sa ker­rot­tiin mitä seu­rauk­sia sii­tä tulee jos suo­ma­lai­nen ajaa met­riä­kään ulko­mail­le rekis­te­röi­dyl­lä autol­la ilman että omis­ta­ja on muka­na, ja auto ei ole ns muu­toau­to tai autos­ta ei ole mak­set­tu autoveroa.Siitä seu­raa kun­non ran­gais­tuk­set. Vih­reän Lii­ton puheen­joh­ta­ja on lisäk­si omas­sa blo­gis­saan seli­tel­lyt asi­aa että se on epä­rei­lua kun kah­des­sa maas­sa asu­va ei saa ajaa muu­il­la kuin Suo­meen rekis­te­röi­dyil­lä autoil­la. Juu­ri täs­sä sei­ka­sa auto­ve­ro­tuk­sen on olta­va veden­pi­tä­vä, jos ei ole, niin ei ole mah­dol­lis­ta periä koko auto­ve­roa, kos­ka äkkiä ilmaan­tui­si suo­ma­lai­sia jot­ka “asu­vat” vuo­roin Viros­sa tai Ruot­sis­sa ja ajai­si­vat ulko­mai­sil­la autoilla. 

    Minä en edes syy­tä medi­aa asioi­den vää­ris­te­lys­sä vaan Vih­reän Lii­ton puheen­joh­ta­jaa töp­päi­lys­tä, ja ihmet­te­len miten muu puo­lue­joh­to ei ole ohjeis­ta­nut hän­tä täs­sä asias­sa että edes pitäi­si tur­pan­sa kiin­ni. Tie­tys­ti täs­tä sate­lee taas ääniä autoi­luun myön­tei­ses­ti suh­tau­tu­vien puo­luei­den laa­riin nimil­tä mainitsematta.

  62. Puo­lu­eet ja polii­ti­kot ovat kopioi­neet toi­min­ta­ta­pan­sa suo­raan etujärjestöiltä.

    Eilen ulko­par­la­men­taa­ri­nen toi­mi­ja L.L loi­he lausu­maan ettei työt­tö­myys­tur­vaan saa hal­li­tus esit­tää muu­tok­sia, tai .…

    Avain­mi­nis­te­rien taus­ta-avus­ta­jat on otet­tu etu­jär­jes­töis­tä, joten peli­kir­ja on opit­tu siel­lä. Pää­mi­nis­te­ri vaa­ran­taa teflon­naa­man­sa naar­mut­to­muu­den, jos alkaa teke­mään val­tio­mies­ta­son esi­tyk­siä kan­sa­kun­nan tulevaisuudesta.

  63. Kyl­lä sil­tä tun­tuu, että jour­na­lis­tit aliar­vioi­vat luki­joi­ta, mut­ta ei sii­nä kaikki:mielestäni myös päät­tä­jät aliar­vioi­vat äänes­tä­jiä. Aina­kin jos päät­tä­mät­tö­myy­des­sä on taka­na se, että pelä­tään ään­ten katoa­van. Ei se niin mene, kyl­lä me äänes­tä­jät osaam­me arvioi­da kuka teki hyviä vaik­ka osin kipei­tä­kin päätöksiä.

    Toi­saal­ta jot­kut pää­tök­set sai­si­vat jää­dä teke­mät­tä — esim. Suo­men kun­ta­ken­tän val­lan­ku­mous on jotain, mis­tä kan­sa­lai­sen on todel­la vai­kea löy­tää kul­ta­jy­vää eli mitä paran­nuk­sia se tuo elä­määm­me ja mitä huo­noa sen takia jäi­si toteutumatta.

  64. Vie­lä tuos­ta koti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­tä: Verot­ta­ja ei enää itse­kään tie­dä, kuka saa vähen­nys­tä ja mis­tä. Uuti­nen seuraavassa:
    http://www.taloussanomat.fi/rakentaminen/2011/11/12/ts-taloyhtioissa-kikkaillaan-kotitalousvahennyksella/201116746/12
    Jos­pa joku kehit­täi­si koko vero­tus­jär­jes­tel­mään yksin­ker­tais­tuk­sen. Sii­tä Nobel-pal­kin­to oli­si paikallaan.
    Pal­jon­ko­han luke­mat­to­mien eri­lais­ten pik­ku­ve­ro­jen peri­mi­nen itses­sään aiheut­taa kustannuksia.

    Syyt­tä­mät­tä hal­li­tus­ta voi kyl­lä­kin tun­tea sää­liä havait­ta­vis­sa ole­vaa tem­poi­le­vaa talous­po­li­tiik­kaa koh­taan. Mitään luot­ta­mus­ta ei ole useam­man vuo­den pää­hän tule­vai­suu­teen. Mitä uusia rasit­tei­ta veron­mak­sa­jiin koh­dis­te­taan. Mui­ta­han ei mikään kir­pai­se, siis jos ei ole mis­tä ottaa.

  65. Mik­ko Kivi­ran­ta: Muis­taak­se­ni myös tuo as-Oy:n vas­tuun­jaon muut­ta­mi­nen koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen saa­mi­sek­si oli lis­toil­la, en tosin muis­ta mis­tä syystä. 

    Lähin­nä näi­tä vas­tuun­jaon muu­tok­sia on teh­ty eril­lis­ta­lo­yh­tiöis­sä. Nii­den ole­mas­sao­lo­kin on usein seu­raus­ta sii­tä, että ei ole talou­del­li­sis­ta syis­tä teh­ty kiin­teis­tön jaka­mis­ta. Eril­li­set raken­nuk­set mah­dol­lis­ta­vat var­sin pit­käl­le vas­tuun jaka­mi­sen ilman suu­ria katastrofeja.

    Sen sijaan jos asun­not ovat samas­sa raken­nuk­ses­sa, raken­tei­siin liit­ty­vien vas­tui­den jaka­mi­nen joten­kin muu­ten kuin kai­kil­le yhtei­sek­si joh­taa ennem­min tai myö­hem­min isoi­hin rii­toi­hin. Lin­jas­to­sa­nee­rauk­sen tai jul­ki­si­vu­re­mon­tin teke­mi­nen asun­to­koh­tai­ses­ti on käy­tän­nös­sä kuta­kuin­kin mahdotonta.

    Se vas­tuun­ja­ko­tau­luk­ko ei ole ihan tai­vaas­ta pudon­nut. Taval­li­sen ker­ros­ta­lo­yh­tiön kan­nal­ta vas­tuut on var­sin hyvin mie­tit­ty, ja niis­tä isom­min poik­kea­mi­nen on ris­kial­tis­ta. Pie­nis­sä talo­yh­tiöis­sä jako ei toi­mi yhtä hyvin, mut­ta pie­nis­sä talo­yh­tiöis­sä tais­te­lun saa aikaan ihan jaos­ta riip­pu­mat­ta, jos mukaan sat­tuu yksi­kin han­ka­lam­pi tapaus.

  66. Tapio: Sää­li, että YLE pila­si Puheen. Val­vo­jat val­vo­koon, ettei saa­man­lais­ta sen­suu­ria tapah­du enempää.

    Sii­nä meni vii­mei­nen asiaoh­jel­mia enem­mäl­ti lähet­tä­vä radio­ka­na­va. Ylen viral­li­nen perus­te­lu tem­pul­le oli se, että ohjel­man pitäi­si kos­kea enem­män 30–45 ‑vuo­tiai­ta kaupunkilaisia.

    Ylen käsi­tys täs­tä aihees­ta on urhei­lu, mukaan­lu­kien van­ho­jen otte­lui­den uusin­nat. Eili­sil­ta­na yri­tin kuun­nel­la, eikä siel­tä muu­ten tul­lut urhei­lua. Tuli erään koh­de­ryh­mäl­le vähem­män tun­ne­tun lau­la­ja­näyt­te­li­jän hen­ki­lö­haas­tat­te­lu uusin­ta­na kesäl­tä 2011.

    Tie­tys­ti asian oli­si voi­nut aja­tel­la niin, että Puheen muut­ta­mi­nen Urhei­luk­si oli­si tuo­nut Suo­mel­le tilaa lähet­tää lisää asiaoh­jel­mia. Ja höpö­hö­pö. Ettei vain käy­nyt niin, että asiaoh­jel­mien tuot­ta­mi­nen mak­saa rahaa, jol­loin se jätet­tiin teke­mät­tä jol­lain fals­kil­la tekosyyllä?

    Ymmär­rän sen, että Ylen pitää pal­vel­la eri koh­de­ryh­miä. Voi­si­ko se jos­kus pal­vel­la myös mei­tä hyvin toi­mi­tet­tu­ja asiaoh­jel­mia arvos­ta­via? Van­ha Yle Puhe oli täs­sä suh­tees­sa oivallinen.

    (Juu, ei lii­ty asi­aan mil­lään taval­la, mut­ta tuo Ylen tem­paus kyl­lä kis­mit­tää vieläkin.)

  67. Mik­ko: Tämä on vai­kea aihe, kos­ka ei ole kiva sanoa ääneen, että toi­set ovat vii­saam­pia kuin toi­set ja sen takia emme voi toi­mia täy­sin demokraattisesti. 

    Ei se ole pel­käs­tään tuo­ta. Tar­jol­la ole­vat mah­dol­li­suu­det ovat niin moni­muo­toi­sia ja ‑mut­kai­sia, että nii­den ymmär­tä­mi­seen ja hah­mot­ta­mi­nen vaa­tii täy­si­päi­väis­tä työn­te­koa. Vaik­ka me kaik­ki äänes­tä­jät oli­sim­me yhtä kyvyk­käi­tä kuin kan­san­edus­ta­jat, meil­lä ei ole samaa aika­mää­rää käy­tös­säm­me asia­ko­ko­nai­suuk­sien hahmottamiseen.

    Eri­kois­tu­mis­ta tämä­kin, moder­nin yhteis­kun­nan kilpailukykytekijä.

  68. Vaik­ka tämä on vähän sivus­sa aihees­ta, niin sit­ten YLEs­tä. Puhe-kana­val­la on toteu­tet­tu mas­sii­vii­ne tason las­ku. Eikä urhei­lu sitä pait­si ole oikeas­ti “puhet­ta”
    Jos jol­lain on kai­puu Repo­ra­dioon, niin täs­sä esi­merk­ki jour­na­lis­min tasos­ta silloin. 

    Meil­le on kuu­li­ja lähet­tä­nyt kysy­myk­sen “onko Neu­vos­to­lii­tos­sa aseistakieltäytyjiä?
    Kysyim­me tätä evers­ti (eipä muis­tu nimeä) ja täs­sä vas­taus “Täl­läi­nen on hyvin har­vi­nais­ta, mut­ta jos­kus sitä tapah­tuu. Nämä hen­ki­löt lähe­te­tään hoi­toon ja he para­ne­vat pian ja astu­vat riviin”

    Siis näil­le Ylen osaa­vil­le jour­na­lis­teil­le ei tul­lu mie­len­kään muu­ta kuin hymis­tä, että hom­ma on hoi­dos­sa (kiel­täy­ty­jän lisäksi)

  69. Aliar­vioi­ko leh­dis­tö lukijoitaan? 

    Kyl­lä, ja on teh­nyt sitä jo jon­kin aikaa. Leh­dis­töä ei pelas­ta mikään muu kuin pit­kät ana­lyy­sit ja tut­ki­va jour­na­lis­mi. Kukaan ei mak­sa net­tiai­ka­na isku­lauseis­ta sent­tiä­kään, kos­ka nii­tä voi lukea kaik­kial­ta ilmaiseksi. 

    Esi­mer­kik­si: “työn vas­taa­not­ta­mi­sen on olta­va aina kan­nat­ta­vaa”, on isku­lause. Se ei ker­ro lain­kaan sii­tä, mitä sil­lä tar­koi­te­taan. Tätä sen sijaan tois­tel­laan koko ajan. Kuka ker­toi­si tar­koit­taa­ko hän sil­lä perus­tu­lo­mal­lia vai ken­ties tukien alas­ajoa. Molem­mis­sa mal­leis­sa työn vas­taa­not­ta­mi­ses­ta tulee kannattavaa.

    Koko­naan toi­nen asia on sit­ten, kuka nii­tä perus­teel­li­sia ana­lyy­se­ja tulee kir­joit­ta­maan. Toi­mit­ta­ja­työ on myös kriisissä.

  70. Jyr­ki Pato­mä­ki nos­ti esiin muka­vas­ti medi­aa vai­vaa­via ongel­mia. Medias­sa on alka­nut esiin­tyä mie­len­kiin­toi­sia piirteitä. 

    Hesa­rin mat­kai­luo­sios­sa oli ker­ran laa­ja artik­ke­li Viet­na­mis­ta mat­ka­koh­tee­na. Jut­tu oli moni­si­vui­nen, mut­ta sivua kään­net­täes­sä yhtäk­kiä oli­kin sivun mai­nos, että fin­nair aloit­taa len­not Viet­na­miin tai tar­jo­aa loma­len­to­ja sin­ne (en muis­ta tark­kaan). Mai­nok­sen jäl­keen artik­ke­li taas jatkui. 

    Minua tämä häiritsi.

  71. Tom­mi Uscha­nov: Suo­ra demo­kra­tia on dik­ta­tuu­ri, jos­sa dik­taat­to­ri on se, joka saa päät­tää kysyt­tä­vien kysy­mys­ten tar­kat sanamuodot.

    Ja entä kun vii­del­lä eri sana­muo­dol­la oli­si saa­tu vii­si eri prosenttilukua? 

    Yksi edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian hyvä puo­li on että edus­ta­jat ovat riit­tä­vän pie­ni jouk­ko voi­dak­seen neu­vo­tel­la, ja heil­lä on aikaa ja ener­gi­aa neu­vo­tel­la, jat­ko­neu­vo­tel­la ja jatk­jat­ko­neu­vo­tel­la kun­nes äänes­tet­tä­vän kysy­myk­sen sana­muo­to on saa­tu hin­kat­tua kaik­kia tyy­dyt­tä­vään kuosiin.

    Samo­ja piir­tei­tä saa­daan suo­raan demo­kra­ti­aan ns. jat­ku­van äänioi­keu­den meka­nis­mil­la. Asias­ta on kes­kus­tel­tu täs­sä­kin blo­gis­sa mm. tääl­lä, tääl­lä, tääl­lä ja tääl­lä:

    Ker­taan vie­lä: perus­idea on että edus­ta­ja ei täy­sis­tun­nois­sa äänes­täi­si yhdel­lä äänel­lä per nainen/mies, vaan yhtä monel­la äänel­lä kuin hän on saa­nut kan­nat­ta­jia kan­sa­lais­ten jou­kos­ta. Todel­li­nen valit­si­joi­den­sa edus­ta­ja siis. Kan­sa­lai­nen voi­si mil­loin hyvän­sä ottaa äänen­sä pois edus­ta­jal­taan, säh­köi­ses­ti, ja siir­tää sen toiselle.

    Edus­kun­nan voi­ma­suh­teet siis eläi­si­vät jat­ku­vas­ti, eikä oli­si eri­tyis­tä ‘vaa­li­vuot­ta’ johon sumu­tus- ja hyvän­lu­pai­lu­kam­pan­jat voi­si kes­kit­tää. Riip­puen sii­tä tulee­ko äänien ees­taas­siir­te­lys­tä suu­ri kan­san­hu­vi, vai jät­tä­vät­kö kan­sa­lai­set enim­mäk­seen pää­tök­sen­teon ammat­ti­tai­toi­sil­le edus­ta­jil­leen (teh­den äänen­siir­ron vain vää­rin­käy­tök­sen tai när­käs­tyt­tä­vän syvän lin­jae­ri­mie­li­syy­den sat­tues­sa): täs­tä riip­puen voi olla että edus­kun­nas­ta oli­si koko ajan putoa­mas­sa ja sin­ne nouse­mas­sa uut­ta väkeä. Ilmei­ses­ti tuon jat­ku­van pyö­rö­ovis­sa kul­ke­mi­sen hil­lit­se­mi­sek­si (kun jol­lain lail­la pit­kä­jän­tei­ses­ti pää­tök­siä­kin pitäi­si pys­tyä aikaan saa­maan) Timon 10.10. 9:49 esit­tä­mään mal­liin oli lisät­ty kak­si­vai­hei­nen vaa­li, jon­ka ensim­mäi­sen vai­heen jäl­keen pyö­rö­ovi sulkeutuu.

    Jos nyky­jär­jes­tel­mäs­sä 15 edus­ta­jaa ryh­mä­ku­rin rajaa­ma­na sei­soo yhden poliit­ti­sen lin­jauk­sen taka­na, eikö hei­dät voi­si kor­va­ta yhdel­lä edus­ta­jal­la joka äänes­tää lin­jauk­sen puo­les­ta 15 äänen pai­nol­la täysistunnossa? 

    Sii­nä sys­tee­mis­sä on myös omat huo­not puo­len­sa, yhte­nä tär­keä­nä kysy­mys kuin­ka säh­köi­nen äänes­tä­mi­nen jär­jes­tet­täi­siin tur­val­li­ses­ti ja läpi­nä­ky­väs­ti. Kali­for­nian koke­muk­set ovat myös jos­sain mää­rin huo­les­tut­ta­via, mut­ta siel­lä sys­tee­mi toi­saal­ta muis­tut­taa­kin enem­män perin­teis­tä suo­raa demo­kra­ti­aa kuin jat­ku­van äänioi­keu­den mallia. 

    Voi myös kysyä että jos jo nyky­po­lii­ti­kot pel­kää­vät kuin­ka GUM ( Great Unwas­hed Mas­ses ) rea­goi hal­li­tuk­sen vai­kei­siin pää­tök­siin, eikö pää­tök­siin pää­se­mis­tä hel­pot­tai­si pikem­min­kin hätä­jar­rul­la varus­tet­tu valis­tu­nut itse­val­tius?

  72. KariS:
    Ker­ros­ta­lois­sa asuu yleen­sä väkeä, joil­la ei ole halua osal­lis­tua kiin­teis­tön­sä hoi­toon ja kun­nos­sa­pi­toon, vaan edel­lyt­tä­vät kai­ken val­mii­na mui­den hoi­ta­ma­na. Sii­tä on sil­loin syy­tä­kin mak­saa enemmän. 

    Val­tio­val­ta ei kyl­lä sen saa­mat­ta jää­neen veroe­dun vas­ti­neek­si näi­tä isän­nöin­ti­pal­ve­lu­ja tajoa, vaan asun­to-osak­kee­no­mis­ta­jat mak­sa­vat niis­tä kyl­lä ihan yksi­tyi­sen mark­ki­na­hin­nan — ja luon­nol­li­ses­ti se oma­ko­tia­su­kas­kin saa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen nime­no­maan sii­tä remont­ti- ym. työs­tä, mitä hän EI tee itse.

    (Ylei­ses­ti yhteis­kun­tien talou­del­li­nen hyvin­voin­ti on koko var­si­nai­sen his­to­rian ajan kehit­ty­nyt, kun ihmi­set eivät ole yrit­tä­neet teh­dä kaik­kea mah­dol­lis­ta tar­vit­se­maan­sa itse. (vii­te: Adam Smith, Kan­so­jen varal­li­suus, 1776, jos sel­lais­ta tarvitaan))

  73. Mik­ko Kivi­ran­ta: Voi myös kysyä että jos jo nyky­po­lii­ti­kot pel­kää­vät kuin­ka GUM ( Great Unwas­hed Mas­ses ) rea­goi hal­li­tuk­sen vai­kei­siin pää­tök­siin, eikö pää­tök­siin pää­se­mis­tä hel­pot­tai­si pikem­min­kin hätä­jar­rul­la varus­tet­tu valis­tu­nut itsevaltius?

    No, eivät ne valis­tu­neen ja sivis­ty­neen Kek­ko­sen ajat miten­kään edis­tyk­sel­li­siä olleet, päin­vas­toin. Raken­tei­ta uskal­let­tiin muut­taa vas­ta 90-luvun alus­sa IMF-uhkan edessä.

    Kun yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la ylen­ne­tään tai vär­vä­tään uusi joh­ta­ja, kes­kei­sin arvioi­ta­via asia on, saa­ko hän (teh­tä­vään kuu­lu­via) tulok­sia aikaan. 

    Kaik­ki kun­nia kan­san vil­lit­si­jöil­le ja kuun­te­li­joil­le, äly­köil­le ja visio­nää­reil­le, sil­lä hei­tä tar­vi­taan. Mut­ta niin kau­an kuin edus­kun­ta­vaa­lit ovat myös pää­mi­nis­te­ri­vaa­lit, kan­sa­lai­sen pitäi­si ennen kaik­kea arvioi­da, sai­si­ko a.o. puo­lu­een puheen­joh­ta­ja (tar­vit­taes­sa myös Suo­men kan­nal­ta) tär­kei­tä tulok­sia aikaan vai onko pää­asia­na esim. puo­lu­een pitä­mi­nen kasassa.

    Ihmi­set ovat tätä luot­ta­mus­ta aika hyviä arvioi­maan, mut­ta näke­mie­ni gal­lup­pien kysy­mys­pat­te­rit eivät tätä asi­aa tavoittele.

  74. Osmo : “Olen vii­me aikoi­na poh­ti­nut, mihin kyky teh­dä pää­tök­siä on Suo­mes­sa kadonnut.”

    No sii­hen kun Lip­po­nen hää­ti leh­ti­toi­mit­ta­jat edus­kun­nan käy­tä­vil­tä ja näin sit­ten puo­lue­toi­mis­tot ovat olleet­kin sano­ma­leh­tien läh­tei­nä — arvaan vaan.

    Näin vähä­pä­töi­sil­le päät­tä­jil­le ei ole jää­nyt sijaa toi­mia yhtään mis­sään vai­kut­ta­vas­sa ympä­ris­tös­sä (=suut tukit­tiin Lip­po­sen päätöksellä).

  75. Mik­ko Kivi­ran­ta: kuin­ka säh­köi­nen äänes­tä­mi­nen jär­jes­tet­täi­siin tur­val­li­ses­ti ja läpinäkyvästi

    Ei jär­jes­te­tä, ellei uhra­ta vaalisalaisuutta.

  76. Mikä­li voi­daan olet­taa ihmis­ten teke­vän äänes­tys­pää­tök­sen sen perus­teel­la, että mikä puo­lue tai ehdo­kas oli­si kyke­ne­vin hoi­ta­maan kan­sa­kun­nan asioi­ta, voi­si alhai­nen äänes­tys­pro­sent­ti olla hyvä­kin asia. Mikä­li äänes­tys­pää­tös teh­dään omis­ta itsek­käis­tä läh­tö­koh­dis­ta, ajat­te­le­mal­la, että kuka ajai­si omia etu­ja­ni tehok­kaim­min; alhai­nen äänes­tys­pro­sent­ti tar­koit­tai­si joi­den­kin kan­san­ryh­mien alie­dus­tus­ta päätöksenteossa.
    ML: za

    tämän­päi­väi­sen kilo­met­ri­kor­vaus­ten las­ke­mi­sen peru­mi­sen perus­teel­la täy­tyy tode­ta, että tai­dat­pa olla oikeassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.