Opintotuki nousee, mutta opiskelijat vastustavat

Hal­li­tus on sopi­nut opin­to­tu­ki­kuu­kausien vähen­tä­mi­ses­tä niin, että sääs­ty­nyt raha käy­te­tään opin­to­tuen korot­ta­mi­seen.  Opis­ke­li­joi­den mie­les­tä tämä on petos. Eihän muu­tos vähen­nä kenen­kään opin­to­tu­kea! Opis­ke­luai­ka­naan saa saman euro­mää­rän opin­to­tu­kea, mut­ta aiem­paa nopeam­min. Jos ei pidä täs­tä, voi aina pan­na koro­tuk­sen pank­kiin ja nos­taa sit­ten, kun opin­to­tu­ki lakkaa.

Jos opis­ke­lee nykyis­tä taka­ra­jaa nopeam­min, hyö­tyy uudis­tuk­ses­ta. Opin­to­tu­ki ei las­ke kenel­tä­kään. Minä olin hen­ki­ses­ti varau­tu­nut sii­hen­kin, että opin­to­tu­kea oikeas­ti leikattaisiin.

74 vastausta artikkeliin “Opintotuki nousee, mutta opiskelijat vastustavat”

  1. Hesa­rin jutus­ta: “Molem­pien jär­jes­tö­jen puheen­joh­ta­jat tyr­mää­vät opin­to­tuen ajal­li­sen lyhen­tä­mi­sen, vaik­ka kuu­kausi­mää­räis­tä opin­to­tu­kea korotettaisiinkin.
    “Ei se kuu­kausi­tuen nos­to voi miten­kään kovin kum­moi­nen olla”, SYL:n puheen­joh­ta­ja Mari­na Lam­pi­nen sanoo.”

    http://www.hs.fi/politiikka/Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6t+Kev%C3%A4iset+lupaukset+petetty/a1377741899831

    Tai­si­vat puheen­joh­ta­jat ymmär­tää asian vää­rin epä­sel­väs­tä uuti­soin­nis­ta. Eikö­hän ne kui­ten­kin nyt tajua, että tule­vil­le opis­ke­li­joil­le tämä tar­koit­taa opin­to­tuen tosia­sial­lis­ta paran­nus­ta, kun tulot kes­kit­ty­vät lähem­mäs nykyhetkeä.

    1. Voi tie­tys­ti olla, että VM:n tas­ku­las­kin­mie­het huo­maa­vat, että tuo lisää meno­ja, kos­ka jot­kut­han sen­tään val­mis­tu­vat nyt­kin mää­rä­ajas­sa. Sil­loin kus­tan­nus­neut­raa­li­suus tar­koit­tai­si, että pit­kään opis­ke­le­vien saa­ma tuki pie­ne­nee yhtä pal­jon kuin nopeas­ti opis­ke­le­vien tuki kasvaa.

  2. Se tuos­ta pake­tis­ta jäi työ­urien alku­pään piden­nyk­ses­tä puut­tu­maan, että opis­ke­lu­pai­kan heti lukion jäl­keen saa­neil­le pitä­si saa­da sub­jek­tii­vi­nen oikeus suo­rit­taa 6kk ase­pal­ve­lus kah­te­na kesä­nä 3 kk pät­kis­sä (ja mah­dol­li­ses­ti muu­ta­ma­na tal­vi­vii­kon­lop­pu­na), jol­loin opis­ke­lut eivät veny armei­jan vuok­si. Ja niil­le, jot­ka eivät opis­ke­lu­paik­kaa saa, pitäi­si olla yhtä­läi­ses­ti sub­jek­tii­vi­nen oikeus aloit­taa ase­pal­ve­lus heti kun opis­ke­lu­pai­kan saa­mat­to­muus on selvinnyt. 

    Ai ei onnis­tu? Ilmoi­te­taan puo­lus­tus­voi­mien komen­ta­jal­le, että onnis­tuu, tai komen­ta­jan soti­la­sar­vo muut­tuu ali­ker­san­tik­si ja tilal­le ote­taan uusi komen­ta­ja joka saa hom­man onnis­tu­maan. Ei kai se sen moni­mut­kai­sem­paa ole.

  3. Opin­to­tu­ki voi­tai­siin muut­taa koko­naan lai­na­poh­jai­sek­si. Jos val­mis­tu­vil­le ei löy­dy asial­li­seen kor­vauk­seen oikeut­ta­vaa työ­tä, lai­naa ei tar­vit­si­si mak­saa takai­sin. Saa­tai­siin joku kan­nus­tin yli­kou­lu­tuson­gel­maan, siis val­tion puolelle.

  4. Hie­noa, nyt luo­tiin todel­la kan­nus­tin opis­kel­la nopeas­ti. Mis­tä­kö­hän opis­ke­li­jat saa­vat rahan­sa kuin opin­to­tu­ki lop­puu? Olis­ko­han sos­sus­ta. Tai­taa hal­li­tus vähän aliar­voi­da opiskelijoita.

  5. Eikös opis­ke­li­ja­kin ole oikeu­tet­tu toi­meen­tu­lo­tu­keen sen jäl­keen kun opin­to­tu­ki lop­puu. Kai opis­ke­li­ja hyö­tyi­si eni­ten sii­tä, että koko opin­to­tu­ki lope­tet­tai­siin ja pää­si­si sos­sun tuelle.

  6. Todet­ta­koon kui­ten­kin, että vaik­ka opin­to­tu­ki oli­si lyhen­net­ty­nä aika­na suu­rem­pi, niin tuki­kuu­kausien vähen­tä­mi­nen lyhen­tää myös asu­mis­li­sän saan­tiai­kaa, eivät­kä tal­le­te­tul­le koro­tuk­sel­le ker­ty­neet korot tai­da ihan riit­tää vuo­kran­mak­suun opin­to­tuen lakat­tua. Joten tuo koro­tuk­set pank­kiin ja myö­hem­min ulos ‑puo­lus­tus ei ole ihan pätevä.

    Yli­opis­to-opin­to­jen alku­vai­hees­sa ole­va­na pidän kui­ten­kin aikaan­saa­tua koko­nai­suut­ta sen ver­ran hyvä­nä, että tuol­lai­sia pie­neh­kö­jä jut­tu­ja sie­tää ilman itkupotkuraivareita.

  7. Minä tai­sin käyt­tää vain vähän pääl­le puo­let opin­to­tu­ki­kuu­kausis­ta, kun yli­opis­tos­sa opis­ke­lin. Tosin ensim­mäi­nen vuo­si meni van­han jär­jes­tel­män mukai­ses­ti eli minun koh­dal­la­ni koko­naan ilman tukea (pait­si van­hem­mil­ta). Mut­ta alle nel­jän­kym­men oli­si jää­nyt, vaik­ka eka­na vuo­te­na jotain oli­sin saanut.

  8. Hal­li­tus on sopi­nut opin­to­tu­ki­kuu­kausien vähen­tä­mi­ses­tä niin, että sääs­ty­nyt raha käy­te­tään opin­to­tuen korot­ta­mi­seen. Opis­ke­li­joi­den mie­les­tä tämä on petos.”

    Oma koke­muk­se­ni yli­opis­to-opis­ke­lun todel­li­suu­des­ta on seuraava.

    Kurs­sit alka­vat syys­kuun toi­sel­la vii­kol­la. Ne lop­pu­vat jos­kus jo ennen jou­lu­kuu­ta, jos­kus jou­lu­kuun alus­sa. Täs­tä tulee opis­ke­lua kol­mi­sen kuukautta.

    Kurs­sit jat­ku­vat sel­väs­ti uuden vuo­den jäl­keen ja lop­pu­vat jo var­sin var­hain kevääl­lä. Hajon­ta lop­pu­mis­ajois­sa on keväi­sin suu­ri. Täs­tä tulee noin nel­jä kuu­kaut­ta opiskelua.

    Tehok­kaak­si koko­nais­opis­ke­lua­jak­si vuo­des­sa ker­tyy sel­väs­ti alle seit­se­män kuu­kaut­ta, kos­ka perio­dien välil­lä on tauot (pisin tau­ko kes­tää vii­kon) ja tent­tei­hin menee luentoja. 

    Sik­si on tär­ke­ää, että opin­to­tu­ki on pit­kä. Ope­tus­ta on vähän, joten opin­not väis­tä­mät­tä venyvät. 

    Joil­lain lai­tok­sil­la raha­pu­la on niin anka­ra, että sama kurs­si kel­paa sekä perus­o­pin­toi­hin, aineo­pin­toi­hin että syven­tä­viin opin­toi­hin. Niis­sä­kin sen paik­ka on valin­nai­nen. Idea näyt­tää ole­van se, että kun­han nyt edes jotain opis­ke­let­te, kos­ka ei meil­lä parem­paa­kaan tai enem­pää ole tarjota. 

    Toi­nen näkö­kul­ma on se, että opin­to­tuen pitäi­si nous­ta todel­la pal­jon, jot­ta se riit­täi­si elä­mi­seen. Tämä kos­kee eri­tyi­ses­ti opis­ke­li­joi­ta, jot­ka jou­tu­vat mak­sa­maan kor­kei­ta vuo­kria. Jos opin­to­tu­keen tulee mar­gi­naa­li­nen koro­tus, niin se ei muu­ta mil­lään taval­la opis­ke­lun käy­tän­töä, vaan työ­tä on yri­tet­tä­vä edel­leen­kin löy­tää ja tehdä.

  9. No en minä tätä nyt suo­ra­nai­ses­ti petok­sek­si kut­sui­si, sil­lä argu­ment­ti sääs­tö­ti­lil­le lait­ta­mi­ses­ta on täy­sin päte­vä. Sil­ti onhan se nyt kui­ten­kin var­maan kai­kil­le sel­vää, että tämän myö­tä entis­tä useam­pi perus­tut­kin­to-opis­ke­li­ja jou­tuu gra­dua teh­des­sään sos­sun asiakkaaksi.

    Opis­ke­li­ja­ta­lout­ta hie­nom­mis­sa­kin jär­jes­tel­mis­sä vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­mat mene­vät jos­kus pos­kel­leen. Ihan­teel­li­ses­ti suo­raan lukios­ta kor­kea­kou­luun jat­ka­va opis­ke­li­ja on tul­les­saan hädin tus­kin 20-vuo­tias. Lisäk­si monet teke­vät jo nyt yhden vuo­den opin­to­ja jos­sain tois­si­jai­ses­sa oppiai­nees­sa odot­taes­saan pää­syä ensi­si­jai­seen. Olen täs­tä tuki­kuu­kausien haas­kaa­mi­ses­ta tuo­rei­ta yli­op­pi­lai­ta varoit­ta­nut sekä töis­sä että suku­ko­kouk­sis­sa, mut­ta eivät ne yleen­sä kuuntele.

    Jos siis esi­te­tään jon­kin­lai­sia arvauk­sia mitä täl­lai­nen opin­to­tuen muu­tos tulee aiheut­ta­maan, niin se on kyl­lä kulu­jen kas­vua kah­des­ta pääs­tä. Niil­le, jot­ka val­mis­tu­vat mais­te­rik­si vii­des­sä vuo­des­sa tai alle, uudis­tus on kiis­tat­ta edul­li­nen. Minun oppiai­nees­sa­ni kes­ki­mää­räi­nen val­mis­tu­mi­sai­ka on muu­ten noin 6,2 vuotta.

    Aivan ker­ta­kaik­ki­sen pilal­le hem­mo­tel­luil­le ja kiit­tä­mät­tö­myy­des­sään puis­tat­ta­vil­le opis­ke­li­joil­le voi tie­ten­kin esit­tää kai­ken­lai­sia vaa­ti­muk­sia lyhyem­mis­tä opin­toa­jois­ta tai jota­kin muu­ta sel­lais­ta, mut­ta pide­tään nyt kui­ten­kin mie­les­sä se tosia­sia, että opin­to­tuen reaa­liar­vo on noin kuu­den­nek­sen pie­nem­pi kuin mitä se oli 90-luvun alus­sa. Sum­man kään­te­ly teo­rias­sa kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti ei muu­ta tätä pit­kän aika­vä­lin kehitystä.

    Minun vero­tet­ta­vat vuo­si­tu­lo­ni vuon­na 2011 oli­vat mel­kein tasan 11000 euroa. Ihan hyvin olen pär­jäil­lyt. (Opin­to­ra­ha on vero­tet­ta­vaa tuloa, asu­mis­li­sä 1800e/v verotonta.)

  10. Mie­tin vain, että miten­kä­hän tuo kos­ket­taa nykyi­siä opis­ke­li­joi­ta, joil­la on jo nyt pula kuu­kausis­ta? Tuki­kuu­kau­det lop­pu­vat jo aiemmin?

    Kos­ka, jos olet otta­nut opis­ke­lu­pai­kan vas­taan ja opis­kel­lut vaik­ka vuo­den ja sit­ten lopet­ta­nut tuon opis­ke­lun, niin aloit­taes­sa­si uudes­sa pai­kas­sa sinul­la ei enää ole tar­peek­si tuki­kuu­kausia koko opiskeluajalle.

    55 kk kui­ten­kin teki mah­dol­li­sek­si sen, että sii­nä oli vähän ilmaa.

    Tämä muu­tos voi itsea­sias­sa pahen­taa tilan­net­ta, että yli­opis­tos­sa mais­te­ri­vai­hees­sa jou­tuu töihin.

    Sen lisäk­si se joh­taa sii­hen, että jos ensi­si­jai­seen opis­ke­lu­paik­kaan ei ensi yrit­tä­mäl­lä pää­se, niin opis­ke­li­jat eivät sit­ten ota vas­taan tois­si­jais­ta paik­kaa vaan jää­vät työttömiksi.

    On myös tilan­tei­ta, jois­sa opis­ke­li­ja on jos­kus jät­tä­nyt opis­ke­lun kes­ken ja käyt­tä­nyt tuki­kuu­kausia, jol­loin hänel­lä ei jo alun­pe­rin ole tar­peek­si niitä.

    Toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa opis­ke­lu ei ole ihan herk­kua, sii­hen kun tai­taa vai­kut­taa puo­li­son tulot aika ran­kas­ti. Joka kuu­kausit­tai­nen lip­pu­lap­pus­ten kerää­mi­nen ja hake­muk­sen teke­mi­nen ei myös­kään ole oikein vii­sas rat­kai­su suh­tees­sa opin­to­tu­keen, joka hae­taan ker­ran opiskeluajalle.

    Muu­tos on sinän­sä hyvä, mut­ta vie­lä on lii­kaa louk­ku­ja, jois­sa opin­to­tu­ki­kuu­kau­det lop­pu­vat kesken.

    Pitäi­si olla takuu sii­tä, että tuki­kuu­kau­det saa sil­le arvioi­dul­le val­mis­tu­mi­sa­jal­le, riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä opis­ke­li­ja on teh­nyt aiemmin.

    Opis­ke­lu­pai­kan­vaih­to­rum­ba taas estet­täi­siin hel­pos­ti hakuprosessissa.

  11. Vaik­ka sinän­sä en pidä huo­no­na, jos tukea mak­se­taan enem­män opis­ke­lus­ta ja vähem­män opis­ke­li­ja­na olos­ta, kak­si asi­aa tulee mie­leen: Ensin­nä­kin ei kai ole kovin ihmeel­lis­tä, jos opis­ke­li­ja­jär­jes­töt ajat­te­le­vat itsen­sä etu­pääs­sä nykyis­ten opis­ke­li­joi­den etu­jär­jes­tö­nä. Siis nii­den, joil­la on kes­ki­mää­rin 2–3 vuot­ta (jär­jes­tö­ak­tii­veil­la enem­män) opin­to­ja taka­naan, ja joil­le tus­kin ollaan taku­tu­vas­ti mak­sa­mas­sa jo opis­kel­luil­ta vuo­sil­ta mitään lisää, mut­ta (jol­lei tähän tule siir­ty­mä­kaut­ta, jos­ta ei uuti­sis­sa mitään mai­nin­taa ole) joil­ta uudis­tus oli­si leik­kaa­mas­sa tule­vien opin­to­tu­ki­kuu­kausien mää­rää suh­teel­li­ses­ti pal­jon. Tus­kin täs­sä opin­ton­sa jo aloit­ta­neet kes­ki­mää­rin “voi­tol­le” pää­se­vät oli­vat yksi­tyis­koh­dat uudis­tuk­ses­ta mitä tahansa.

    Toi­sek­si: Lisä­tään­kö täs­sä enti­ses­tään nuo­rim­pien opis­ke­li­joi­den pork­ka­naa muut­taa “omaan” vuo­kra­kämp­pään, sil­loin­kin, kun sii­hen ei oli­si muu­ten ulkoi­sis­ta syi­tä tai elä­män­ti­lan­tees­ta joh­tu­vaa pak­koa? Nykyi­sel­lään­kin tukien kas­vu voi olla vuo­kraa suu­rem­pi ja, riip­puen tie­tys­ti van­hem­pien­sa luo­na asu­viin koh­dis­tet­ta­vis­ta eri­kois­sään­nöis­tä, tuen koh­dis­ta­mi­nen enem­män opis­ke­lu­jen alku­vuo­siin hyvin mah­dol­li­ses­ti tätä vie­lä enti­ses­tään voi­mis­taa? Onnek­si toki vuo­kra-asun­nois­ta ei ole mis­sään yli­opis­to­kau­pun­geis­sa pulaa…

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi tie­tys­ti olla, että VM:n tas­ku­las­kin­mie­het huo­maa­vat, että tuo lisää meno­ja, kos­ka jot­kut­han sen­tään val­mis­tu­vat nyt­kin mää­rä­ajas­sa. Sil­loin kus­tan­nus­neut­raa­li­suus tar­koit­tai­si, että pit­kään opis­ke­le­vien saa­ma tuki pie­ne­nee yhtä pal­jon kuin nopeas­ti opis­ke­le­vien tuki kasvaa.

    Luku­kausi­mak­sul­la tämä ratkaistaan 😉

  13. Opis­ke­li­ja­jär­jes­tö­jen point­ti lie­nee sii­nä, että jos opin­to­tu­ki raja­taan nykyi­ses­tä 55 kuu­kau­des­ta vaik­ka 45:een (5x9kk), kas­vai­si opin­to­ra­ha rei­lu kuusi­kymp­piä. Se ei vie­lä var­si­nai­ses­ti kor­vaa töi­den teke­mis­tä opin­to­jen ohes­sa, mut­ta per­se­rais­kaa vaik­ka­pa opis­ke­lua­laa vaih­ta­vaa opiskelijaa.

    Sinän­sä kuden ode sanoi muu­tos on kor­ko­las­ken­nal­li­ses­ti koro­tus, mut­ta ei sil­lä mitään vai­ku­tus­ta tule olemaan.

  14. Opin­to­tuen osal­ta hyvä huo­mio. Koko­nai­suu­den kan­nal­ta kan­nat­taa huo­ma­ta, että asu­mis­tu­kea­han ei miten­kään siir­re­tä aiem­mil­le kuu­kausil­le, vaan se jää vain sit­ten saamatta.

    1. Jos menet­tää opin­to­tuen, menet­tää myös sen asu­mis­li­sän, mut­ta jos tulot ovat vähäi­siä, saa tilal­le ylei­sen asumistuen.

  15. Opis­ke­li­joi­den tilan­ne on hyvä esi­merk­ki hyvin­voin­ti­val­tion muka­vuuk­sien ja myös kulu­jen pik­ku­hil­jaa huo­maa­mat­ta tapah­tu­nees­ta paisumisesta. 

    Samal­la saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta on uusil­le suku­pol­vil­le tul­lut niin itses­tään­sel­viä että nii­den menet­tä­mi­nen saat­taa tun­tua vaka­val­ta ihmisoikeuskyskymykseltä. 

    Eri­tyi­ses­ti tämä koros­tuu opis­ke­li­ja­maa­il­mas­sa juu­ri sik­si että elä­män­vai­he kes­tää sen seit­se­män vuot­ta eikä yhtei­sös­sä sik­si ole samaa koke­mus­pe­rin­töä kuin vaik­ka työ­pai­koil­la jos­sa koke­neem­pi kol­le­ga saat­taa oikeas­ti tie­tää ihan kah­den­kym­me­nen­kin vuo­den takai­ses­ta todel­li­suu­des­ta. Pers­pek­tii­vi vii­den vuo­den pää­hän eteen­päin ver­tau­tuu omaan koke­muk­seen sii­tä mis­sä itse oli vii­si vuot­ta aikai­sem­min, eli ylä­as­teel­la kas­vat­ta­mas­sa finnejä.

    Opis­ke­li­jan minä­ku­va on myös vas­ta kehit­ty­mäs­sä ja ver­tai­lu­koh­ta­na on kau­pal­li­sen median tyr­kyt­tä­mä kuva kulu­tus­kes­kei­ses­tä opis­ke­lue­lä­mäs­tä joka ei mil­lään lail­la mate­ri­aa­li­ses­ti sai­si ero­ta itse ansait­se­mil­laan rahoil­la elä­vän tyylistä. 

    Kun poh­ja­na vie­lä on kou­lun ja kodin tar­joa­ma heik­ko yleis­tie­to sekä oman että kan­san talou­des­ta perus­teis­ta, tun­tuu elä­mä var­mas­ti ihan oikeas­ti kovin ras­kau­te­tuil­ta ja riistetyltä.

  16. Pl Koin:Tämä kos­kee eri­tyi­ses­ti opis­ke­li­joi­ta, jot­ka jou­tu­vat mak­sa­maan kor­kei­ta vuokria.

    Jou­tua” tar­koit­taa täs­sä tapauk­ses­sa yleen­sä “ei suos­tu asu­maan soluasunnossa”.

  17. Ongel­ma­na täs­sä on se että hal­li­tus kuvit­te­lee opin­to­tuel­la elä­mi­sen ole­van niin herk­kua että sitä tekee mie­lel­lään. Jos nyky­sys­tee­mil­lä joku on opis­ke­lu­jen ohel­la men­nyt töi­hin saa­dak­seen parem­man elin­ta­son (tai mak­saak­seen vuo­kran) ei se tule muut­tu­maan mik­si­kään sil­lä että saa 30e lisää kuus­sa opin­to­ra­haa. Työs­sä­käy­vät opis­ke­li­jat tule­vat edel­leen­kin käy­mään töis­sä. Tuki­kuu­kau­det lop­puu nopeam­paa, mut­ta sen jäl­keen pitää vain siir­tyä sos­sun asiakkaaksi.

    Sos­sun asiak­kaa­na on sama lopet­taa osa-aika­työt ja opis­kel­la vii­mein pää­toi­mi­ses­ti, kun­nes muu­ta­man kuu­kau­den jäl­keen sos­su alkaa ran­kai­se­maan opis­ke­lus­ta ja pie­nen­tää tukea huo­mat­ta­vas­ti. Tämän jäl­keen kan­nat­taa­kin opis­ke­li­jan pis­tää opin­not täy­sin jäi­hin ja men­nä työk­kä­rin asiak­kaak­si. Tule­vil­la muu­tok­sil­la osa-aika­työ­tä voi taa­sen jat­kaa kos­ka työt­tö­mä­nä saa tie­na­ta 400e kuu­kau­des­sa. Kun opin­not ovat olleet vuo­den jäis­sä, voi opis­ke­li­ja taa­sen pala­ta alkuun ja jat­kaa opin­to­jaan, mut­ta täl­lä ker­taa työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la ja lisäk­si seu­raa­vat 2 vuot­ta onkin juh­laa kos­ka opis­ke­li­ja saa työt­tö­myys­kor­vaus­ta + sen lisäk­si hän saa edel­leen tie­na­ta 400e/kk.

    Näin opis­ke­li­jal­le tulee “pako­tet­tu” väli­vuo­si opin­nois­ta ja vain sen takia ettei se 30e koro­tus todel­li­suu­des­sa riit­tä­nyt­kään sii­hen että osa-aika­työt oli­si voi­tu lak­kaut­taa. Mie­les­tä­ni jär­ke­vin­tä oli­si vain antaa opin­to­tu­kea jos opis­ke­lee, riip­pu­mat­ta sii­tä kuin­ka kau­an on opis­kel­lut, sil­lä opin­to­tu­ki on pie­nim­piä tukia ja jos­sain vai­hees­sa opis­ke­li­jat kui­ten­kin halua­vat val­mis­tua. On ole­mas­sa ihmi­siä jot­ka elä­vät työttömyyskorvauksella/sossun tuel­la koko elä­män­sä, joten mik­si opis­ke­li­jat jot­ka elä­vät opis­kel­lak­seen ovat joten­kin huo­nom­pia ja hei­tä pitäi­si rangaista/kannustaa kepil­lä? Entä­pä jos kepin sijas­ta koi­tet­tai­siin­kin pork­ka­naa ja koi­tet­tai­siin kan­nus­taa ihmi­siä kehit­tä­mään omaa osaa­mis­taan ja sitä myö­ten työl­lis­ty­mis­tään eikä sys­tee­mi koit­tai­si ran­gais­ta jos ereh­tyy opiskelemaan.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Voi tie­tys­ti olla, että VM:n tas­ku­las­kin­mie­het huo­maa­vat, että tuo lisää meno­ja, kos­ka jot­kut­han sen­tään val­mis­tu­vat nyt­kin mää­rä­ajas­sa. Sil­loin kus­tan­nus­neut­raa­li­suus tar­koit­tai­si, että pit­kään opis­ke­le­vien saa­ma tuki pie­ne­nee yhtä pal­jon kuin nopeas­ti opis­ke­le­vien tuki kasvaa.

    Nopeas­ti val­mis­tu­vat ovat mar­gi­naa­li­nen ryh­mä meno­jen lisäyk­sen kan­nal­ta. Aina­kin oman enti­sen oppi­lai­tok­se­ni opin­to­tu­ki­asiois­ta vas­taa­va ker­toi aikoi­naan, että sel­väs­ti alle puo­let opis­ke­li­jois­ta nos­taa kaik­kia tuki­kuu­kausia. Syy­nä on se, että tulo­ra­jat alka­vat pauk­kua jos­sain vai­hees­sa. Ja toi­nen syy on sii­nä, että monel­la opin­not jää­vät kes­ken, jol­loin tuki­kuu­kau­det eivät myös­kään ker­ry lop­puun asti. Tuo uudis­tus edel­lä mai­ni­tuis­ta syis­tä lisän­nee opin­to­tu­ki­me­no­ja ole­tet­ta­vas­ti aina­kin 10 % vuodessa.

    Kol­mas syy on sii­nä, että osa hyp­pää ansio­si­don­nai­sel­le työt­tö­myys­tur­val­le. Jos kes­keyt­tää opin­not vähin­tään 12 kuu­kau­dek­si, ja on sen ajan töis­sä, voi saa­da opis­kel­la opin­not lop­puun ansio­si­don­nai­sel­la työt­tö­myys­tur­val­la. Ansio­si­don­nai­sel­la työt­tö­myys­tur­val­la opis­ke­le­vien osuus kas­vaa koko ajan hui­maa vauh­tia. On aika eri asia nos­taa opin­to­tu­kea rei­lu 300 euroa kuus­sa tai ansio­si­don­nais­ta sum­ma, joka yleen­sä opis­ke­li­joil­la ylit­tää tuhan­nen euron rajan, jos­kus useam­man­kin tuhan­nen euroa. Tuen nos­to ei riit­tä­ne vähen­tä­mään hou­ku­tus­ta tuo­hon. Ja myös tuki­kuu­kau­det ylit­tä­vis­tä moni tulee hyp­pää­mään nime­no­maan ansio­si­don­nai­sel­le työt­tö­myys­tur­val­le, jota ei saa niin kau­an kuin on tuki­kuu­kausia jäl­jel­lä, ellei vuo­den opin­nois­ta pois­sao­loeh­to ole toteu­tu­nut. Tuki­kuu­kausien loput­tua on erit­täin hou­kut­te­le­vaa pois­tua vuo­dek­si töi­hin, ja pala­ta ansio­si­don­nai­sel­la opis­ke­le­maan. Osa opis­ke­lee var­maan jat­kos­sa tuki­kuu­kausien pää­tyt­tyä myös toi­meen­tu­lo­tuel­la. Sii­tä ker­ty­nee jon­kin ver­ran lisä­ku­lu­ja, mut­ta ne menot kir­jau­tu­vat sosiaaliturvasektorille.

  19. KKK:
    Hie­noa, nyt luo­tiin todel­la kan­nus­tin opis­kel­la nopeas­ti. Mis­tä­kö­hän opis­ke­li­jat saa­vat rahan­sa kuin opin­to­tu­ki lop­puu? Olis­ko­han sos­sus­ta. Tai­taa hal­li­tus vähän aliar­voi­da opiskelijoita.

    Toden­nä­köi­sem­min kyl­lä työt­tö­myys­kas­sas­ta. Jos on teh­nyt töi­tä opin­to­jen aika­na pää­toi­mi­ses­ti jon­kin aikaa, voi saa­da ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa nos­ta­mal­la monin­ker­tai­sen raha­mää­rän sii­hen ver­rat­tu­na mitä voi saa­da sos­sus­ta. Ole­mal­la välis­sä vuo­den opin­nois­ta pois­sa töis­sä voi sen jäl­keen opin­to­ja jat­kaa ansio­si­don­nai­sel­la työt­tö­myys­tur­val­la. Näin moni myös tekee.

    Tuo on yksi niis­tä yksi­tyis­koh­dis­ta, joi­ta har­va poliit­ti­nen päät­tä­jä muis­taa huo­mioi­da opin­to­tu­ki­asioi­ta käsi­tel­täes­sä. Mut­ta ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va on olen­nai­nen osa nykyis­tä opintotukipalapeliä.

  20. OS: Jos ei pidä täs­tä, voi aina pan­na koro­tuk­sen pank­kiin ja nos­taa sit­ten, kun opin­to­tu­ki lakkaa.

    Tosin nykyi­sel­lään inflaa­tio syö sitä rahaa siel­tä pankista…

    Entä­pä jos opin­to­tuen muut­tai­si koko­naan lai­nak­si, jota saa kui­ta­ta tut­kin­toon kuu­lu­vil­la opintopisteillä?

  21. Kurs­sit alka­vat syys­kuun toi­sel­la vii­kol­la. Ne lop­pu­vat jos­kus jo ennen jou­lu­kuu­ta, jos­kus jou­lu­kuun alus­sa. Täs­tä tulee opis­ke­lua kol­mi­sen kuukautta.

    Kurs­sit jat­ku­vat sel­väs­ti uuden vuo­den jäl­keen ja lop­pu­vat jo var­sin var­hain kevääl­lä. Hajon­ta lop­pu­mis­ajois­sa on keväi­sin suu­ri. Täs­tä tulee noin nel­jä kuu­kaut­ta opiskelua.

    Tämä on kyl­lä ala­koh­tai­nen ongel­ma. Esi­mer­kik­si alma mate­ris­sa­ni on käy­tös­sä neli­pe­rio­di­jär­jes­tel­mä: syys­lu­ku­kausi 26.8.–20.12.2013 ja kevät­lu­ku­kausi 6.1.–23.5.2014. Ope­tus­ta edel­tää kum­man­kin luku­kau­den alus­sa pel­käs­tään uusil­le opis­ke­li­joil­le varat­tu orien­taa­tio­viik­ko. Kaik­ki kurs­sit alka­vat ja päät­ty­vät perio­di­si­don­nai­ses­ti. Kaik­kien kurs­sien ten­tit pide­tään yhtä aikaa tent­ti­vii­koil­la perio­dien päät­tyes­sä. Teho­kas­ta opis­ke­luai­kaa tulee n. 36 viik­koa eli yhdek­sän kuukautta.

    Ainoa tehot­to­muus on täs­sä kesä­lo­ma, mut­ta sen suu­rin osa opis­ke­li­jois­ta voi käyt­tää oman alan töis­sä. Oman koke­muk­se­ni mukaan kesä­lo­mal­la ehti 2000-luvun alus­sa (taan­tu­man aikaan) tie­na­ta oikein hyvin rahaa niin, ettei opin­to­lai­naa tar­vin­nut ottaa koko lukuvuotena.

    Tek­nil­lis-tie­teel­li­sel­lä alal­la opis­ke­lu on kyl­lä pal­jon kou­lu­mai­sem­paa kuin muis­sa yli­opis­tois­sa ja opis­ke­li­joi­den kesä­työ­mah­dol­li­suu­det parem­mat. Sil­ti esi­merk­ki­ni osoit­taa, että yli­opis­to-ope­tuk­sen voi jär­jes­tää myös tarkoituksenmukaisesti.

  22. Vil­le K: On ole­mas­sa ihmi­siä jot­ka elä­vät työttömyyskorvauksella/sossun tuel­la koko elä­män­sä, joten mik­si opis­ke­li­jat jot­ka elä­vät opis­kel­lak­seen ovat joten­kin huo­nom­pia ja hei­tä pitäi­si rangaista/kannustaa kepillä?

    Kos­ka hal­lit­se­val­la luo­kal­la ei ole mitään muu­ta ryh­mää, jota voi koh­del­la miten haluaa. 

    Osa ihmi­sis­tä uskoo kuriin ja pak­koon yhteis­kun­nal­li­se­na jär­jes­tel­mä­nä. Hei­dät saa pidet­tyä tyy­ty­väi­se­nä kun antaa hei­dän mää­rä­tä edes jon­kun elä­mäs­tä ja tule­vai­suu­des­ta. Eihän sii­tä ole mitään haittaa.

  23. Vil­le K:Tämän jäl­keen kan­nat­taa­kin opis­ke­li­jan pis­tää opin­not täy­sin jäi­hin ja men­nä työk­kä­rin asiakkaaksi. 

    Joas joku opis­ke­li­ja suh­tau­tuu omiin opin­to­jen jäl­kei­seen työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­siin­sa noin pes­si­mis­ti­ses­ti, niin min­kä ihmeen takia hän on valin­nut moi­sen hais­ta­pas­ka-val­mis­tun-kum­min­kin-suo­raan-kor­ti­soon-alan? Oli­si­ko kan­nat­ta­nut suo­siol­la men­nä sin­ne amik­sen putkilinjalle?

    Tai jos on noin lyhyt­nä­köi­nen taik­ka sur­kea matik­ka­pää, että lopet­taa opis­ke­lut parin sata­sen takia, ei todel­la­kaan kuu­lu kor­kea­kou­luun. Täm­möi­set kve­rit pitää­kin rai­va­ta huis hel­vet­tiin kou­lus­ta ja lait­taa sin­ne min­ne kuu­lu­vat: lei­pä­jo­noon. Ei noin löy­sä sak­ki pär­jää työ­mark­ki­noil­la ja hei­dät pitäi­si­kin saa­da sii­vot­tua suo­raan kor­tis­toon vie­mäs­tä opis­ke­lu­paik­ko­ja niil­tä, jot­ka saat­tai­si­vat­kin val­mis­tua ajois­sa ja joi­ta työn­te­ko kiinnostaa.

  24. Sylt­ty: Sylt­ty kir­joit­ti 30.8.2013 kel­lo 10:19

    Vil­le K:Tämän jäl­keen kan­nat­taa­kin opis­ke­li­jan pis­tää opin­not täy­sin jäi­hin ja men­nä työk­kä­rin asiakkaaksi. 

    Joas joku opis­ke­li­ja suh­tau­tuu omiin opin­to­jen jäl­kei­seen työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­siin­sa noin pes­si­mis­ti­ses­ti, niin min­kä ihmeen takia hän on valin­nut moi­sen hais­ta­pas­ka-val­mis­tun-kum­min­kin-suo­raan-kor­ti­soon-alan? Oli­si­ko kan­nat­ta­nut suo­siol­la men­nä sin­ne amik­sen putkilinjalle?

    Tai jos on noin lyhyt­nä­köi­nen taik­ka sur­kea matik­ka­pää, että lopet­taa opis­ke­lut parin sata­sen takia, ei todel­la­kaan kuu­lu korkeakouluun.

    Kyse ei ole sata­sis­ta. Eikä kyse ole työt­tö­mäk­si val­mis­tu­mi­ses­ta. Vaan sii­tä, että jos on kes­ken opin­to­jen vuo­den töis­sä teke­mät­tä opin­to­ja, saa sen jäl­keen opis­kel­la 500 päi­vää ansio­si­don­nai­sel­la, jos ilmoit­tau­tuu työt­tö­mäk­si — ja ker­too että paran­taa työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­si­aan opis­ke­le­mal­la. Tutut, jot­ka ovat opis­kel­leet ansio­si­don­nai­sel­la, ovat tie­nan­neet pari­kym­men­tä tuhat­ta euroa enem­män kuin mitä oli­si­vat tie­nan­neet opin­to­tu­kea saamalla.

  25. En ymmär­rä mik­si opis­ke­li­jat eivät voi­si asua solua­sun­nois­sa ja syö­dä opis­ke­li­ja­ruo­kaa. Ottaen huo­mioon, että opis­ke­li­joil­la on (tai aina­kin yli­opis­to-opis­ke­li­joil­la ennen oli) ter­vey­den­huol­to, joka toi­mii parem­min kuin kun­nal­li­nen, ja mat­kus­tus­kin on hal­paa, niin en ymmär­rä mitä ne vie­lä haluavat. 

    No, ymmär­rän­hän sen taval­laan. Minä val­mis­tuin yli 12 vuot­ta sit­ten tavoi­te­ai­kaa hie­man nopeam­min. Opis­ke­li­ja­jär­jes­töis­sä vai­kut­taa vie­lä­kin minun ikäi­siä­ni ihmi­siä. En tajua mik­si media ja polii­ti­kot eivät pis­tä yksin­ker­tai­ses­ti boi­kot­tiin kaik­ki yli 25-vuo­tiai­ta opis­ke­li­ja­po­lii­tik­ko­ja. Ei nii­tä kuu­lu edes kuunnella.

  26. “Jou­tua” tar­koit­taa täs­sä tapauk­ses­sa yleen­sä “ei suos­tu asu­maan soluasunnossa”.”

    Jos­kus var­mas­ti näin­kin, mut­ta kysy­mys tus­kin on sinän­sä sii­tä, ettei­kö pie­ni kop­pi ja yhtei­set tilat kel­pai­si, vaan sii­tä, että asuin­kump­pa­neik­si voi tul­la ihan mil­lai­sia ihmi­siä tahansa. 

    Solua­su­mi­sen suo­sio nousi­si, kun voi­si var­mis­tua sii­tä, että 

    a) solus­sa ei ryypätä
    b) solus­sa ei hajo­te­ta paikkoja
    c) solus­sa ei käy­te­tä väkivaltaa
    d) solus­sa sii­vo­taan tas­a­puo­li­ses­ti ja riit­tä­vän usein
    e) solus­sa ei saa har­ras­taa joka iltais­ta uskon­nol­lis­ta julistamista

    Olen asu­nut solus­sa useam­man vuo­den, enkä enää sii­hen hom­maan ryh­dy, jos pak­ko ei ole. Solua­su­mi­nen sinän­sä ei miten­kään vas­ten­mie­lis­tä ole, mut­ta se on, jos samaan soluun sat­tuu aines­ta, joka ei ole yhteis­kun­ta­kel­pois­ta, aiheut­taa pel­koa, ei suo rau­haa tai pitää kämp­pää kaatopaikkanaan.

    1. Solua­su­mi­nen toi­mi­si, jos solua­sun­to­ja voi­si anoa yhdes­sä kave­rei­den­sa kans­sa. Minun on vai­kea ymmär­tää, mik­si näin ei ole.

  27. Joas joku opis­ke­li­ja suh­tau­tuu omiin opin­to­jen jäl­kei­seen työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­siin­sa noin pes­si­mis­ti­ses­ti, niin min­kä ihmeen takia hän on valin­nut moi­sen haistapaska-valmistun-kumminkin-suoraan-kortisoon-alan?”

    Mikä se var­ma ala sit­ten on? Kat­so tuos­ta Aka­van tilas­tos­ta ja ker­ro. Nyky­ään työn­haus­sa on syy­tä pääs­tä kyy­tiin heti ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la. Jos sil­tä tip­puu, niin sen jäl­keen men­nään ohi oikeal­ta ja vasem­mal­ta. Sen ver­ran pal­jon on tarjontaa. 

    http://goo.gl/EJ94GM

    Haluan nos­taa myös esiin mie­len­ter­vey­son­gel­mien vai­ku­tuk­sen opin­to­jen kes­toon ja hidas­tu­mi­seen. Kun pari kym­men­tä pro­sent­tia­kin on avun tar­pees­sa, niin se on koko mas­sas­ta pal­jon. Näi­tä ihmi­siä eivät kiris­tyk­set auta.

    Ammat­tia­pua kai­paa Lah­den mukaan joka vii­des opis­ke­li­ja. Hei­dän koh­dal­laan ahdis­tu­nei­suus ja masen­tu­nei­suus vie­vät elä­mäs­tä niin suu­ren osan, että ne naker­ta­vat myös opiskelumahdollisuuksia.”

    http://www.iltalehti.fi/mieli/2009091110230878_md.shtml

    http://goo.gl/AEQJCE

  28. Kuto­ja: Kos­ka hal­lit­se­val­la luo­kal­la ei ole mitään muu­ta ryh­mää, jota voi koh­del­la miten haluaa.

    Onnek­si Suo­men hal­lit­se­va hege­mo­nia on kan­sain­vä­li­ses­ti kat­sot­tu­na var­sin lep­peä täs­sä suh­tees­sa. Mones­sa­ko maas­sa maa­il­mas­sa on opintotukijärjestelmä?

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Solua­su­mi­nen toi­mi­si, jos solua­sun­to­ja voi­si anoa yhdes­sä kave­rei­den­sa kans­sa. Minun on vai­kea ymmär­tää, mik­si näin ei ole.

    Hal­lin­nos­sa tun­tuu noil­ta osin ole­van muu­ten­kin vähän haas­tei­ta. Osit­tain kysy­mys lie­nee sii­tä, että segre­gaa­tio­ta halu­taan vält­tää, jol­loin ihan tie­toi­ses­ti eri ase­mas­sa ole­via ihmi­siä siro­tel­laan samoi­hin taloi­hin. Opis­ke­lun kan­nal­ta oli­si kui­ten­kin hyvä, jos opis­ke­li­ja voi­si ruk­sia halua­van­sa tiuk­ka­sään­töi­seen ja opis­ke­lu­pai­not­tei­seen soluun.

    Opis­ke­li­ja-asu­mi­sen ei tar­vit­se olla kovin hie­noa, mut­ta opis­ke­li­jal­la­kin pitäi­si olla oikeus tur­val­li­seen ja rau­hal­li­seen ympäristöön.

  30. Haluan nos­taa myös esiin mie­len­ter­vey­son­gel­mien vai­ku­tuk­sen opin­to­jen kes­toon ja hidas­tu­mi­seen. Kun pari kym­men­tä pro­sent­tia­kin on avun tar­pees­sa, niin se on koko mas­sas­ta pal­jon. Näi­tä ihmi­siä eivät kiris­tyk­set auta.“Ammattiapua kai­paa Lah­den mukaan joka vii­des opis­ke­li­ja. Hei­dän koh­dal­laan ahdis­tu­nei­suus ja masen­tu­nei­suus vie­vät elä­mäs­tä niin suu­ren osan, että ne naker­ta­vat myös opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sia.”http://www.iltalehti.fi/mieli/2009091110230878_md.shtmlhttp://goo.gl/AEQJCE

    Tätä minä­kin jäin miet­ti­mään. Mitä nyt käy niil­le joi­den opis­ke­lu­tah­ti on sai­rau­den tai luki­häi­riön takia hitaam­pi? Ennen Kela on anta­nut opis­ke­lui­den ede­tä hitaam­min kuin vaa­ti­mus on, jos on esit­tää lää­kä­rin­to­dis­tus tai vas­taa­va. Eikä tuki­kuu­kausien riit­tä­mis­tä ole tar­vin­nut murehtia. 

    Onko näin että uudes­sa jär­jes­tel­mäs­sä (ja yhteis­kun­nas­sa­ko?) ei ole sai­rail­le tai muu­ten muo­tis­ta poik­kea­vil­le tilaa? Kaik­kien tulee tuot­taa tehok­kaas­ti lisä­ar­voa läpi elemän?

  31. Vil­le: Luku­kausi­mak­sul­la tämä ratkaistaan 

    Luku­kausi­mak­sul­la tuho­taan loput­kin Suomesta.

    1. Luku­kausi­mak­sul­la tuho­taan loput­kin Suomesta.

      Mel­kein koko muu maa­il­ma onkin jo tuhoutunut…
      En kan­na­ta luku­kausi­mak­su­ja, mut­ta sitä on vai­kea ymmär­tää, miten opis­ke­li­jat eivät tie­dos­ta, kuin­ka etuoi­keu­tet­tu­ja he ovat muu­iden mai­den opis­ke­li­joi­hin nähden.

  32. Vihe­rins­si: Onnek­si Suo­men hal­lit­se­va hege­mo­nia on kan­sain­vä­li­ses­ti kat­sot­tu­na var­sin lep­peä täs­sä suh­tees­sa. Mones­sa­ko maas­sa maa­il­mas­sa on opintotukijärjestelmä?

    Yleis­tä­mät­tä lii­kaa, mais­sa jois­sa ei ole opin­to­tu­kea, pää­see työ­elä­mään neli­vuo­ti­sen BSc kou­lu­tuk­sen jäl­keen. Suo­mes­sa kan­din pape­reil­la ei tee mitään.

    Tuo neli­vuo­ti­nen kou­lu tus­kin sisäl­tää kurs­se­ja jois­sa on joka ten­tis­sä n. 50% repu­tus­pro­sent­ti, kuten monis­sa enti­sen TKK:n kursseissa.

    Jos oikeas­ti halut­tai­siin lyhen­tää opis­ke­luai­ko­ja, oli­si tehok­kaam­paa kurit­taa tsaa­rin­ai­kai­sia opis­ke­lu­käy­tän­tö­jä yllä­pi­tä­viä kou­lu­ja, opis­ke­li­joi­den kepit­tä­mi­sen sijaan.

  33. En kan­na­ta luku­kausi­mak­su­ja, mut­ta sitä on vai­kea ymmär­tää, miten opis­ke­li­jat eivät tie­dos­ta, kuin­ka etuoi­keu­tet­tu­ja he ovat muu­iden mai­den opis­ke­li­joi­hin nähden.”

    Kii­tol­li­suus oli­si suu­rem­pi, jos opis­ke­lu ei tun­tui­si sil­tä, että se on ainoas­tan päi­vä­hoi­toa, joka joh­taa työttömyyteen.

    Opis­ke­len alaa, jon­ka osaa­jis­ta vähin­tään kuu­kausit­tain, usein vii­koit­tain, väi­te­tään ole­van pulaa. Sil­ti lai­tok­sel­lam­me on sel­lai­nen fii­lis, että työ­tä ei tule­vai­suu­des­sa löy­dy. Täl­le fii­lik­sel­le on ole­mas­sa myös tosia­sil­li­set perus­teet. Jos­tain syys­tä päät­tä­jät ja media nämä tosi­asiat ohit­ta­vat, eivät­kä suos­tu myön­tä­mään, että meil­le­kään ei ole luvas­sa kou­lu­tus­tam­me vas­taa­vaa työtä.

    Tämä ei tie­ten­kään kos­ke kaik­kia. Paras tai sopeu­tu­vin poruk­ka työl­lis­tyy aina. Mut­ta kaik­ki eivät voi olla par­hai­ta. Useim­mat ovat kes­ki­ver­to­ja, niin minä­kin. Tätä taus­taa vas­ten esi­mer­kik­si lai­nan otta­mi­nen mer­kit­see minul­le vas­tuut­to­muut­ta. Koto­na kun on ope­tet­tu, että teoil­la on seu­rauk­set ja niis­tä on kan­net­ta­va vastuu. 

    Ja mitä tulee kii­tol­li­suu­teen, niin näkyy­kö kii­tol­li­suus jul­ki­sis­ta pal­ve­luis­ta töis­sä ole­vien kes­kuu­des­sa? Vaik­ka palk­ka riit­täi­si hyvin oma­ko­ti­ta­loon ja monen­lai­siin huvi­tuk­siin, niin sil­ti nari­na verois­ta on lop­pu­ma­ton. Suo­mes­sa työn­te­ki­jöil­le on pit­kät lomat, työt­tö­myys on tur­vat­tu ja vaka­vat sai­rau­det hoi­de­taan edel­leen var­sin hyvin veroeu­roin, mut­ta sil­ti kiti­si­jöi­tä riittää.

    Mik­si näy­tät nos­ta­van tikun­nok­kaan juu­ri opis­ke­li­jat? Eikö kiit­tä­mät­tö­myy­den asen­ne näy kaik­kial­la yhteis­kun­nas­sa? Kaik­ki ovat mie­les­tään oikeu­tet­tu­ja omiin etui­hin­sa, mut­ta mui­den eduis­ta kyl­lä sai­si kar­sia. Täs­tä­hän Hesa­ri­kin kirjoitti.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mel­kein koko muu maa­il­ma onkin jo tuhoutunut…
    En kan­na­ta luku­kausi­mak­su­ja, mut­ta sitä on vai­kea ymmär­tää, miten opis­ke­li­jat eivät tie­dos­ta, kuin­ka etuoi­keu­tet­tu­ja he ovat muu­iden mai­den opis­ke­li­joi­hin nähden.

    Niin, kyl­lä kaik­ki opin­to­so­si­aa­li­set edut mak­se­taan takai­sin myös Suo­mes­sa vero­tuk­sel­li­sin instrumentein.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Solua­su­mi­nen toi­mi­si, jos solua­sun­to­ja voi­si anoa yhdes­sä kave­rei­den­sa kans­sa. Minun on vai­kea ymmär­tää, mik­si näin ei ole.

    Solua­su­mi­sen hin­ta on kar­keas­ti puo­let opin­to­ra­has­ta ja asu­mis­li­säs­tä eli luok­kaa 250e/kk.

    Loput jää elä­mi­seen, ruo­kaan ja niin edel­leen. Käy­tän­nös­sä hyvin har­va opis­ke­li­ja kyke­nee elä­mään ilman van­hem­pien apua.

    Oli­si­ko vaik­ka­pa 1/4 opin­to­tues­ta parem­pi? Täl­löin jäi­si rei­lu sata­nen enem­män elämiseen.

    Tai mik­sei kään­tei­nen tuki, jos­sa asu­mis­li­sää ei mak­set­tai­si lain­kaan, vaan tuki oli­si asu­mi­soi­keus solussa?

    Opin­to­lai­nan nos­ta­mi­nen var­sin­kin täs­sä talous­ti­lan­tees­sa ei vält­tä­mät­tä ole vii­sain veto. Vaik­ka se on val­tion takaa­ma ja kor­ko­ta­so on nau­ret­ta­van alhainen. 

    15 000 euron (5 vuot­ta opis­ke­lua) lyhen­tä­mi­nen on sit­ten työt­tö­myys­kor­vauk­ses­ta jo aika iso raha, jotain 200e/kk tai enem­män­kin. Tuo on mel­kein puo­let työ­mark­ki­na­tues­ta. Käy­tän­nös­sä saman ver­ran kuin ylei­nen asumistuki.

    Mitä tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä on siis se, että opin­to­lai­no­ja mak­saa kun­nat toi­meen­tu­lo­tuen muodossa… 

    Ellei val­mis­tu­nut sit­ten pää­se töi­hin parin vuo­den kulues­sa valmistumisesta.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Solua­su­mi­nen toi­mi­si, jos solua­sun­to­ja voi­si anoa yhdes­sä kave­rei­den­sa kans­sa. Minun on vai­kea ymmär­tää, mik­si näin ei ole.

    Käy­tän­nös­sä voi olla vai­kea toteut­taa täl­läis­tä jär­jes­te­lyä. Solu­käm­pis­tä vapau­tuu har­voin kaik­kia huo­nei­ta samaan aikaan. Uusis­sa solua­sun­nois­sa täl­läis­tä jär­jes­te­lyä voi­si hyvin kokeil­la. Myös Vihe­rins­sin esit­tä­mä ras­ti­ruu­tuun ‑sys­tee­mi voi­si toi­mia. Asun­non haki­ja voi­si esit­tää toi­vei­tan­sa tule­vien solu­kämp­pis­ten suhteen.

  37. Kuto­ja: Yleis­tä­mät­tä lii­kaa, mais­sa jois­sa ei ole opin­to­tu­kea, pää­see työ­elä­mään neli­vuo­ti­sen BSc kou­lu­tuk­sen jäl­keen. Suo­mes­sa kan­din pape­reil­la ei tee mitään.
    Tuo neli­vuo­ti­nen kou­lu tus­kin sisäl­tää kurs­se­ja jois­sa on joka ten­tis­sä n. 50% repu­tus­pro­sent­ti, kuten monis­sa enti­sen TKK:n kursseissa.

    Toi­saal­ta suo­ma­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä on kovin help­po käy­dä vain kokei­le­mas­sa, kun ei ole isom­pia pai­nei­ta. Näin tapah­tui taan­noin oma­na opis­ke­luai­ka­na­ni (bit­ti­lin­ja­lai­set: 01010101 ten­teis­tä), näin tun­tuu tapah­tu­van nyky­ään­kin aina­kin nii­den tent­tien osal­ta, joi­ta olen korjaillut.

    Iso repu­tus­pro­sent­ti alku­vai­heen opin­nois­sa ker­too joil­la­kin aloil­la myös kult­tuu­rie­rois­ta. Kou­lus­sa sel­vi­si läs­nä­olol­la ja paris­sa ainees­sa työn­teol­la. Yli­opis­to­ta­sol­la jo perus­kurs­sien hans­kaa­mi­nen vaa­tii hikoi­lua, ja se on eri­tyi­ses­ti tek­nis-luon­non­tie­teel­li­sel­lä alal­la monel­le opis­ke­li­jal­le uusi tunne.

    Huti­loi­dut opin­to­jen alku­pään opin­not ja nip­pa­nap­pa tuu­ril­la läpäis­tyt ten­tit syö­vät tehok­kaas­ti opin­to­jen vauh­tia myö­hem­min, jos opin­toa­la on luon­teel­taan sel­lai­nen, jos­sa uusi oppi raken­tuu van­han päälle.

    Tun­tuu sil­tä, että eri­lai­sis­sa uudis­tuk­sis­sa kyl­lä yri­te­tään opin­to­jen ulko­puo­lel­la vai­kut­taa opis­ke­li­joi­den val­mis­tu­mis­no­peu­teen. Sen sijaan opin­to­jen sisäl­lä sii­hen ei yri­te­tä kovin pal­jon vai­kut­taa. Esi­mer­kik­si kan­di­uu­dis­tus pikem­min toi lisää jäyk­kyyt­tä jär­jes­tel­mään, jol­loin nopeam­mil­la opis­ke­li­joil­la val­mis­tu­mi­nen tun­tuu pikem­min hidas­tu­van kuin nopeutuvan.

    Yksi tapa saa­da asi­aa eteen­päin oli­si teh­dä opin­to­jen ohjauk­ses­ta huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä tiu­kem­paa. Asia pitäi­si vie­lä vel­voit­taa niin, että opin­to­jen ohjaa­jaa mitat­tai­siin ohjat­tu­jen opis­ke­li­joi­den menes­tyk­sel­lä. Eikä hom­maan kan­na­ta nakit­taa tut­ki­ja­prof­faa, jota se ei voi­si yhtään vähem­pää kiinnostaa.

  38. Kuto­ja: Yleis­tä­mät­tä lii­kaa, mais­sa jois­sa ei ole opin­to­tu­kea, pää­see työ­elä­mään neli­vuo­ti­sen BSc kou­lu­tuk­sen jäl­keen. Suo­mes­sa kan­din pape­reil­la ei tee mitään.

    Tuo neli­vuo­ti­nen kou­lu tus­kin sisäl­tää kurs­se­ja jois­sa on joka ten­tis­sä n. 50% repu­tus­pro­sent­ti, kuten monis­sa enti­sen TKK:n kursseissa. 

    Oli­si­ko osa­syy sii­hen myös se, että monis­sa nois­sa mais­sa len­tää yli­opis­tos­ta nopeas­ti pihal­le, jos reput­taa lii­an mones­sa ten­tis­sä. Niin­pä tent­tiin tul­laan oikeas­ti hyvin valmistuneina.

    Omien havain­to­je­ni mukaan TKK:lla ei ollut miten­kään har­vi­nais­ta, että monet opis­ke­li­jat alkoi­vat val­mis­tau­tua 5 opin­to­pis­teen kurs­sin tent­tiin (kurs­sin suun­ni­tel­tu työ­mää­rä noin 133 tun­tia) pari kol­me päi­vää ennen tent­tiä. Sitä ennen ei siis oltu opis­kel­tu kurs­sin asioi­ta mil­lään tavalla.

    Toki on aina myös sel­lai­sia­kin kurs­se­ja, jois­sa pitäi­si teh­dä sel­viä parannuksia.

    Käsit­tääk­se­ni aina­kin Sak­sas­sa tilan­ne on vie­lä se, että yli­opis­tos­sa suo­ri­te­taan pää­sään­töi­ses­ti mais­te­rin tut­kin­to eikä kan­din tut­kin­nol­la ole juu­ri­kaan vir­kaa työ­elä­mäs­sä. Vaik­ka Sak­sas­sa onkin opin­to­tu­ki, sitä saa­vat vain pie­ni­tu­lois­ten van­hem­pien lap­set. Kes­ki­luo­kan van­hem­mat jou­tu­vat mak­sa­maan itse las­ten­sa opiskelukustannukset.

  39. newy­or­kis­ta: Niin, kyl­lä kaik­ki opin­to­so­si­aa­li­set edut mak­se­taan takai­sin myös Suo­mes­sa vero­tuk­sel­li­sin instrumentein.

    Miten niin mak­se­taan? Ei veroas­te rii­pu yhtään sii­tä, kuin­ka pal­jon on istu­nut kou­lun pen­kil­lä. Osa val­mis­tu­neis­ta sitä­pait­si muut­taa ulko­mai­hin töi­hin. Luku­kausi­mak­sut ja val­tion takaa­ma opin­to­lai­na oli­si­vat rei­luin tapa hyvit­tää opin­nois­ta saa­ta­va hyö­ty val­tiol­le. Opin­to­lai­nan takai­sin­mak­su voi­tai­siin sitoa val­mis­tu­mi­sen jäl­kei­siin ansiotuloihin.

  40. Mitä jos opis­ke­li­jat teki­si­vät opis­ke­lu­pää­tök­sen­sä sen perus­teel­la, miten työl­lis­ty­mi­nen tapah­tuu? Meil­lä on pil­vin pimein ihmi­siä jot­ka val­mis­tu­vat kor­tis­toon, ja samaan aikaan jou­du­taan monil­la aloil­la 100% työl­li­syy­den val­li­tes­sa kou­lut­ta­maan ihmi­siä joil­la ei ole todel­li­suu­des­sa pal­joa­kaan men­taa­li­sia eväi­tä sil­le alal­le jol­le he ovat opiskelemassa.

  41. @Viherinssi&Kepa

    TKK:lla oli lii­kaa tent­te­jä, jois­sa kysyt­tiin ulkoa­luet­ta­via nip­pe­li­tie­to­ja läpi­pää­syn edellytyksenä.

    Tuol­lai­siin ten­tei­hin oli mah­dol­lis­ta val­mis­tau­tua vain hau­ki on kala peri­aat­teel­la, käy­dä oksen­ta­mas­sa aivot pape­ril­le ja unoh­taa asia välittömästi.

    Vali­tet­ta­vas­ti esim kir­jal­li­suus­töi­den tai selk­ka­rei­den tar­kas­ta­mi­nen on työ­lääm­pää kuin oikei­den sano­jen luku­mää­rän las­ke­mi­nen tenttipaperista.

  42. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Ellei val­mis­tu­nut sit­ten pää­se töi­hin parin vuo­den kulues­sa valmistumisesta. 

    Opis­ke­li­joi­den kom­men­teis­sa puhu­taan usein sekä töis­sä käy­mi­ses­tä opis­ke­luai­ka­na että pit­kään työt­tö­mä­nä ole­mi­ses­ta val­mis­tu­mi­sen jälkeen. 

    Val­mis­tu­mi­nen joh­taa­kin siis työt­tö­myy­teen — joka kai joh­tuu sii­tä että opis­ke­li­ja­na pys­tyy teke­mään osa-aika­työ­tä­kin kun taas val­mis­tu­nee­na pitäi­si teh­dä vähin­tään 37,5 tun­tia vii­kos­sa jot­ta pysyy tuilla.

    Perus­tu­lo siis aut­tai­si täs­sä­kin. Ja onhan esi­tet­ty 400 e/kk myös sii­nä mie­les­sä parannus…

  43. Sha­keem:
    Opin­to­tu­ki voi­tai­siin muut­taa koko­naan lai­na­poh­jai­sek­si. Jos val­mis­tu­vil­le ei löy­dy asial­li­seen kor­vauk­seen oikeut­ta­vaa työ­tä, lai­naa ei tar­vit­si­si mak­saa takai­sin. Saa­tai­siin joku kan­nus­tin yli­kou­lu­tuson­gel­maan, siis val­tion puolelle. 

    Kyl­lä lai­na pitää aina takai­sin mak­saa, ja lai­na­not­ta­jal­la tulee täs­tä olla vah­va ymmär­rys. Muu­ten ollaan pian kuplan äärel­lä, ja se on jo niin nähtyä. 

    Opis­ke­lun tulee olla saman­lai­nen sijoi­tus yksi­lön tule­vai­suu­teen kuin vaik­ka­pa omis­tusa­sun­to. Sik­si tar­vi­taan parem­paa opin­to-ohjaus­ta, jos­sa opis­ke­lua har­kit­se­va pää­see tutus­tu­maan työl­li­syys­nä­ky­miin ja tilastoihin. 

    Ei ole mitään jär­keä raken­taa nykyis­tä yhteis­kun­taa sen varaan, että ihmi­siä suo­jel­tai­siin epä­ra­tio­naa­lis­ten pää­tös­ten­sä seu­rauk­sil­ta. Parem­pi aja­tus päin­vas­toin on koh­del­la ihmi­siä jo nuo­ri­na ratio­naa­li­si­na olen­toi­na, ja yrit­tää lisä­tä heis­sä halua ja kykyä ratio­naa­li­seen riskinottoon.

  44. Pl Koin:a) solus­sa ei ryypätä
    b) solus­sa ei hajo­te­ta paikkoja
    c) solus­sa ei käy­te­tä väkivaltaa
    d) solus­sa sii­vo­taan tas­a­puo­li­ses­ti ja riit­tä­vän usein
    e) solus­sa ei saa har­ras­taa joka iltais­ta uskon­nol­lis­ta julistamista

    Ilmei­ses­ti opis­ke­li­joi­den nykyi­nen tapa hank­kia yksiöt on joh­ta­nut ns. “pas­kan rikas­tu­mi­seen” eli nyky­ään “kaik­ki” hank­ki­vat yksiöt, pait­si ne jot­ka eivät sii­hen jär­jen­köy­hyy­den takia kyke­ne. Olen itse asu­nut kah­den sekä kol­men hen­gen solua­sun­nos­sa eikä niis­sä kum­mas­sa­kaan ollut mitään ongel­mia, ellei yleis­ten tilo­jen lie­vää sot­kui­suut­ta las­ke­ta mukaan. 

    Sama­ten yhdel­lä­kään kave­ril­la ei ollut moi­sia ongel­mia (yhden kave­rin kom­muu­ni­kämp­pä oli kyl­lä aivan jär­kyt­tä­väs­sä kun­nos­sa, eli sitä kos­ki koh­ta D) Mut­ta täs­tä onkin yli 10v aikaa eli sil­loin oli tyy­pil­lis­tä asua solussa.

  45. Pl Koin ,

    Et ymmär­rä työ­voi­ma­pu­lan käsi­tet­tä. Se tar­koit­taa sitä, että teki­jöi­tä tar­vit­tai­siin töi­hin enem­män­kin. Koko­naan toi­nen asia on se, onko hei­dän palk­kaa­mi­seen rahaa. 

    Jul­ki­sen sek­to­rin kor­keas­ti kou­lu­te­tun työ­voi­man palk­ko­ja on alen­net­ta­va. Päte­viä tuli­joi­ta vir­koi­hin on yllin kyl­lin, jopa sato­ja per paik­ka. Voit­ta­jal­le tulee iso palk­ka, pit­kä loma ja muut työ­elä­män her­kut, kuten ruuh­ka­ton työ­ter­veys­huol­to, samal­la kun ikä­to­ve­rei­ta pii­saa kor­tis­tos­sa tai kou­lu­tus­ta vas­taa­mat­to­mis­sa teh­tä­vis­sä kau­pan kas­sal­la, jon­ne työl­lis­ty­mis­tä mais­te­rin opin­not kuu­lem­ma hel­pot­ta­vat erään TE-kes­kuk­sen joh­ta­jan mukaan. 

    Ja vie­lä pitää etsiä säästökohteita.

  46. Tie­de­mies:
    Mitä jos opis­ke­li­jat teki­si­vät opis­ke­lu­pää­tök­sen­sä sen perus­teel­la, miten työl­lis­ty­mi­nen tapahtuu? 

    Joo, mut­ta vakio­vas­taus­han on tuo­hon “kan­nat­taa opis­kel­la sitä mis­tä on kiinnostunut”. 

    En vaan käsi­tä mitä ide­aa on opis­kel­la 6v mie­len­kiin­tois­ta alaa ja sit­ten mätään­tyä kor­tis­tos­sa taik­ka sii­vous­hom­mis­sa sen seu­raa­vat 40v. Sekö on sit­ten mielenkiintoista?

  47. Opis­ke­lun tulee olla saman­lai­nen sijoi­tus yksi­lön tule­vai­suu­teen kuin vaik­ka­pa omis­tusa­sun­to. Sik­si tar­vi­taan parem­paa opin­to-ohjaus­ta, jos­sa opis­ke­lua har­kit­se­va pää­see tutus­tu­maan työl­li­syys­nä­ky­miin ja tilastoihin.”

    Mitä niis­tä­kään voi pää­tel­lä? Put­ki­mies mai­ni­taan perin­tei­se­nä hyvin työl­lis­tä­vä­nä ammat­ti­na, mut­ta vas­ti­kään uuti­soin­tiin, että eri­tyi­ses­ti put­ki­mie­het kär­si­vät työttömyydestä.

    Insi­nöö­riä on pidet­ty jär­ke­vä­nä tut­kin­to­na, mut­ta tilas­to­jen mukaan dip­pains­sien­kin tule­vai­suus kul­kee laskusuuntaan.

    Alle lin­ka­tun käp­py­räi­sen mukaan on mer­kit­tä­väs­ti vii­saam­paa opis­kel­la tai­de­ai­nei­ta kuin insi­nöö­rik­si. Huma­nis­tis­ten tie­tei­den kan­di­daat­tien­kin työt­tö­myys on pien­tä. Sii­hen­kö pitäi­si tähdätä? 

    http://goo.gl/EJ94GM (Työt­tö­mät ilman lomautettuja.)

    Tilas­to­ja ei tie­ten­kään voi tul­ki­ta näin, mut­ta enpä usko, että Suo­mes­sa on tie­tä­jää, joka pys­tyi­si ker­to­maan, mitä työl­lis­ty­mis­tä tavoit­te­le­van nuo­ren kan­nat­tai­si opis­kel­la, kun opin­toa­la suh­teu­te­taan hänen kykyi­hin­sä ja mie­len­kiin­non kohteisiinsa. 

    Yhteis­kun­nal­li­seen tar­kas­te­luun pitäi­si saa­da enem­män laa­dul­lis­ta otet­ta, jot­ta eri­lai­set ongel­ma­ryh­mät pys­tyt­täi­siin kai­va­maan esiin. Kaik­kia yksi­löi­tä ei tie­ten­kään voi huo­mioi­da, mut­ta kun esi­mer­kik­si mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia on opis­ke­li­jois­ta aina­kin 20 % (kuu­lun hei­hin itse­kin, kär­sin sosi­aa­lis­ten tilan­tei­den pelos­ta, johon lää­ki­tys­kään ei aina tai koko­naan apua tuo), niin kan­nat­taa­ko hei­hin sovel­taa saman­lai­sia kei­no­ja kuin vah­vait­se­tun­toi­siin ja horjumattomiin?

    Ran­gais­tuk­sen pel­ko ja palk­kion toi­vo ovat voi­mia, joi­den tie­de­tään ohjaa­van ihmis­tä, mut­ta popu­laa­tio ei ohjau­du näi­den voi­mien vai­ku­tuk­ses­ta mekaa­ni­ses­ti, kos­ka se on sisäi­ses­ti monimuotoinen.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Solua­su­mi­nen toi­mi­si, jos solua­sun­to­ja voi­si anoa yhdes­sä kave­rei­den­sa kans­sa. Minun on vai­kea ymmär­tää, mik­si näin ei ole.

    Solua­sun­to­ja voi hakea yhdes­sä kave­rien kans­sa, aina­kin HOA­Sil­la ja AYY:lla on niin kut­sut­tu­ja “kave­ria­sun­to­ja”. Esi­mer­kik­si AYY:n kave­ria­sun­toon pääs­täk­seen pitää molem­pien opis­kel­la Aalto-yliopistolla.

    Ymmär­rän hyvin, ettei­vät kaik­ki halua asua opis­ke­li­ja-asun­nos­sa. Esi­mer­kik­si HOA­Sil­la on Espoon kes­kuk­ses­sa lutik­ka-ongel­ma, Kan­nel­mäes­sä tur­kis­kuo­riai­sia ja mui­ta tuho­lai­sia, Ola­ris­sa vie­mä­ri- ja sisäil­maon­gel­mia jne. Eikä sitä aina jak­sa her­mot kes­tää kult­tuu­rie­ro­ja mm. pyy­kin pesus­sa pesu­tu­vas­sa, siis­tey­des­sä, ros­kien vie­mi­ses­sä ros­kik­seen jne., jot­kut asun­not kun on vaih­ta­rien suosiossa.

    Toi­saal­ta kan­nat­taa myös pitää mie­les­sä, että esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la HOA­Sil­la riit­tää asun­to­ja vain nel­jäs­osal­le alu­een opis­ke­li­jois­ta — vaik­ka siis sel­lai­seen haluai­si, ei ole taat­tua että pää­see. Pakos­ta­kin osa jou­tuu siis mak­sa­maan mark­ki­na­hin­tais­ta vuo­kraa eikä uusim­mis­sa opis­ke­li­ja-asun­to­koh­teis­sa vuo­krat jää kovin kau­as markkinahinnoista.

  49. Opis­ke­li­ja­na minua rai­vos­tut­taa tuos­sa pää­tök­ses­sä lähin­nä se, että muu­tok­sen voi­maan­tu­lon ajan­koh­taa ei ole ilmoi­tet­tu. Muu­tok­sen tar­koi­tus on sinäl­lään ihan hyvä.

  50. Kuto­ja:

    Vali­tet­ta­vas­ti esim kir­jal­li­suus­töi­den tai selk­ka­rei­den tar­kas­ta­mi­nen on työ­lääm­pää kuin oikei­den sano­jen luku­mää­rän las­ke­mi­nen tenttipaperista.

    Ei muu­ten yleen­sä ottaen pidä paik­kaan­sa, kun väit­tee­si ote­taan kirjaimellisesti.

  51. Itse asuin muu­ta­ma vuo­si sit­ten vii­kon Mont­rea­lis­sa McGill yli­opis­ton asun­to­las­sa. Kyl­lä oli vaa­ti­ma­ton­ta nykyi­siin suo­ma­lai­siin opis­ke­li­ja-asun­toi­hin ver­rat­tu­na. Ja eivät var­mas­ti­kaan olleet huo­nom­mas­ta pääs­tä ne, joi­ta tar­jot­tiin ulko­mai­sil­le kongressivieraille.

    Nyt­hän opis­ke­li­jat haluai­si­vat Suo­mes­sa yksiön kes­kel­tä kau­pun­kia. Aina­kin jois­sa­kin kau­pun­geis­sa lai­ta­kau­pun­git asun­not eivät tah­do kel­va­ta. Niin ajat muuttuvat.

  52. kom­men­taat­to­ri: Ei muu­ten yleen­sä ottaen pidä paik­kaan­sa, kun väit­tee­si ote­taan kirjaimellisesti.

    Pahoit­te­lu­ni epä­sel­väs­tä viestistä,

    Oli­si pitä­nyt ilmais­ta että hel­poin tapa arvos­tel­la kurs­si astei­kol­la 0–5 on las­kea tent­ti­vas­tauk­sis­sa ole­vien halut­tu­jen sano­jen, lyhen­tei­den, nume­roi­den tai kaa­vo­jen määrä.

    Onnek­si se myös kor­re­loi asian ymmär­tä­mi­sen kanssa.

  53. Tie­de­mies:
    Mitä jos opis­ke­li­jat teki­si­vät opis­ke­lu­pää­tök­sen­sä sen perus­teel­la, miten työl­lis­ty­mi­nen tapah­tuu? Meil­lä on pil­vin pimein ihmi­siä jot­ka val­mis­tu­vat kor­tis­toon, ja samaan aikaan jou­du­taan monil­la aloil­la 100% työl­li­syy­den val­li­tes­sa kou­lut­ta­maan ihmi­siä joil­la ei ole todel­li­suu­des­sa pal­joa­kaan men­taa­li­sia eväi­tä sil­le alal­le jol­le he ovat opiskelemassa.

    Nime­no­maan.

    Meil­lä on koh­ta useam­pi ikä­luo­kal­li­nen pel­käs­tään media­no­me­ja ja hömppämaistereita.

    Mikä on kes­kei­sin syy sil­le, että Suo­mes­sa kou­lu­te­taan mas­sii­vi­sia mää­riä ihmi­siä aloil­le, joil­la ei ole töitä?

  54. Kuto­ja:
    @Viherinssi&Kepa

    TKK:lla oli lii­kaa tent­te­jä, jois­sa kysyt­tiin ulkoa­luet­ta­via nip­pe­li­tie­to­ja läpi­pää­syn edellytyksenä.

    Tuol­lai­siin ten­tei­hin oli mah­dol­lis­ta val­mis­tau­tua vain hau­ki on kala peri­aat­teel­la, käy­dä oksen­ta­mas­sa aivot pape­ril­le ja unoh­taa asia välittömästi.

    Myön­nän kyl­lä, että muis­tan itse­kin opis­ke­lua­joil­ta­ni TKK:lla yhden täl­lai­sen ten­tin. Sii­nä oli tie­tys­ti yksi liikaa.

    Omien havain­to­je­ni mukaan kui­ten­kin useim­mi­ten tuo nip­pe­li­tie­to­jen pänt­tää­mi­nen ulkoa on opis­ke­li­jan itsen­sä valit­se­ma opis­ke­lustra­te­gia sil­loin, kun ei viit­si pereh­tyä asioi­hin niin syväl­li­ses­ti, että oli­si oikeas­ti ymmär­tä­nyt ne. Kun asioi­ta ei ole ymmär­ret­ty, yri­te­tään sit­ten opis­kel­la ulkoa tar­peek­si mon­ta nip­pe­li­tie­toa (ja har­joi­tus­teh­tä­vien rat­kai­sua) ja toi­vo­taan, että ne riit­täi­si­vät juu­ri läpipääsyyn.

    Muis­tan itse, kuin­ka erääs­sä fuk­si­vuo­den fysii­kan väli­ko­kees­sa piti las­kea eräs asia kap­pa­leel­le A. Jut­te­lin kokeen jäl­keen kurs­si­ka­ve­ri­ni kans­sa, joka valit­te­li, että oli kyl­lä ope­tel­lut saman asian las­ke­mi­sen kap­pa­leil­le B, C ja D, mut­ta oli vali­tet­ta­vas­ti jät­tä­nyt juu­ri A:n väliin. Olin täy­sin ällis­ty­nyt, sil­lä asia las­ket­tiin A:lle täy­sin samal­la peri­aat­teel­la kuin B:lle, C:lle ja D:lle, mut­ta kos­ka A oli näi­tä muo­dol­taan sel­väs­ti yksin­ker­tai­sem­pi, oli las­ku­toi­mi­tus A:lle kaik­kein helpoin.

  55. hel­poin tapa arvos­tel­la kurs­si astei­kol­la 0–5 on las­kea tent­ti­vas­tauk­sis­sa ole­vien halut­tu­jen sano­jen, lyhen­tei­den, nume­roi­den tai kaa­vo­jen määrä

    Ei pidä muu­ten paik­kaan­sa. Yleen­sä essee arvos­tel­laan tie­tyl­lä mutu-peri­aat­teel­la; opet­ta­jal­la on mie­les­sään kuva täy­del­li­ses­tä vas­tauk­ses­ta ja tätä muis­tut­ta­va essee tai täy­sin oikein ole­va las­ku­teh­tä­vä saa kuusi pis­tet­tä. Nel­jä ja vii­si pis­tet­tä tule­vat sit­ten sii­tä, kun jotain uupuu. 

    Sen sijaan pis­teet 1–3 tule­vat sit­ten nol­las­ta ylös­päin las­ke­mal­la. Mitä tähän on oikein löy­det­ty? Täl­löin tar­kas­ta­ja etsii pape­ris­ta aihei­ta antaa pis­tei­tä, vaik­ka asi­aa ei ole kun­nol­la osattukaan.

    Kyse ei ole kui­ten­kaan ulkoao­pet­te­luun kan­nus­ta­mi­ses­ta. Jos osaa asian oikeas­ti, se näkyy kyl­lä. Ulkoa opet­te­lu oma har­voin kyke­nee sel­lai­seen suve­ree­nin yhteyk­sien hal­lin­taan, jol­la saa kuusi pistettä.

    Ainoa oma tent­ti­ni, jos­sa tie­dän käy­te­tyn tätä kuvaa­maa­si sano­jen las­ke­mi­sen mene­tel­mää, oli RUK:n tak­tii­kan “kou­lu­työ”. Myös oikik­sen pää­sy­koe arvos­tel­laan ilmei­ses­ti samal­la tapaa, mut­ta sii­nä en ole kos­kaan ollut.

    Näis­tä bit­ti­lin­jan tapauk­sis­ta voi­si sanoa sen, että jos­kus tent­ti itses­sään on help­po, mut­ta aihe menee osal­ta opis­ke­li­jois­ta täy­sin yli hil­seen. Täl­löin tulok­sis­ta voi olla kar­me­aa luet­ta­vaa: puo­let nol­lia, puo­let nelo­sia ja vii­to­sia. Joil­lain mate­ma­tii­kan kurs­sei­la tämä on normaalitilanne.

  56. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Ei pidä muu­ten paik­kaan­sa. Yleen­sä essee arvos­tel­laan tie­tyl­lä mutu-peri­aat­teel­la; opet­ta­jal­la on mie­les­sään kuva täy­del­li­ses­tä vas­tauk­ses­ta ja tätä muis­tut­ta­va essee tai täy­sin oikein ole­va las­ku­teh­tä­vä saa kuusi pistettä. 

    Lisäi­sin tähän vie­lä sen, että tent­tien kor­jaa­jan tavoit­tee­na on yrit­tää löy­tää ten­tin suo­rit­ta­jan ajat­te­lu siel­tä vas­tauk­sen takaa. Se ei aina ole ihan help­poa, vas­taan voi tul­la monen­lai­sia ongel­mia luku­kel­vot­to­mas­ta käsia­las­ta, huo­nos­ta kie­li­tai­dos­ta ja sut­tui­sis­ta kaa­viois­ta alkaen.

    Esseen pituus tai oikei­den sano­jen käyt­tä­mi­nen eivät ole arvos­te­lu­pe­rus­tei­ta. Kaik­kein pisim­mis­sä vas­tauk­sis­sa voi olla todel­la lois­ta­via suo­ri­tuk­sia, mut­ta hyvin­kin usein kyse on selit­te­lys­tä. Vähän­kään laa­jem­mis­sa aihe­pii­reis­sä essee kat­taa joka tapauk­ses­sa vain pie­nen palan otsi­kon aihe­pii­ris­tä, jol­loin hyvin monen­lai­sil­la valin­noil­la voi saa­da täy­det pisteet.

    On muu­ten yllät­tä­vää, kuin­ka nopeas­ti tent­ti­pa­pe­rin voi laji­tel­la kate­go­ri­aan “hyvä”, “huo­no” tai “täy­tyy­pä syven­tyä”. Jon­kun ker­ran olen kokeil­lut kym­me­nen sekun­nin arvos­te­lu­me­ne­tel­mää: kym­me­nen sekun­nin vil­kai­su tent­ti­pa­pe­riin ja nume­roar­vo­sa­na sen perään. Tämän jäl­keen kave­ri tar­kas­taa ten­tit ilman tie­toa minun arvauk­sis­ta­ni. Minul­la ei ole kovin hyvää rutii­nia (en tar­kas­ta tent­te­jä kovin­kaan pal­jon), mut­ta sil­ti iso­ja ero­ja tulee vähän.

    Aiem­min tääl­lä mai­ni­tut eri­lai­set har­joi­tus­työt ovat mai­nioi­ta väli­nei­tä opis­ke­li­jan ajat­te­lun näke­mi­seen. Niis­sä on kui­ten­kin ainoa­na väli­nee­nä käy­tet­ty­nä vali­tet­ta­van iso ris­ki sii­hen, että ajat­te­lu ei ole opis­ke­li­jan omaa. Lisäk­si opis­ke­li­jat ovat yleen­sä aika halut­to­mia teke­mään moi­sia pon­nis­tuk­sia, jos vaih­toeh­to­na on tenttiminen.

    Har­joi­tus­töi­den osal­ta tar­kas­ta­jat ovat vie­lä enem­män inhi­mil­li­siä ereh­ty­jiä. Siis­ti ulkoa­su ja huo­li­tel­tu kie­lia­su tuo­vat plus­saa, vaik­ka ne eivät oli­si­kaan arvos­tel­ta­vien asioi­den lis­tal­la. Toi­saal­ta näil­lä onnek­si on ylei­ses­ti vah­va kor­re­laa­tio sisäl­lön kans­sa, har­voin vas­taan tulee siis­tiin paket­tiin lai­tet­tua ruuansulatusjätettä.

    Tämä kaik­ki ei pois­ta sitä, ettei­kö yli­opis­tois­sa oli­si suu­ri mää­rä huo­no­ja luen­noit­si­joi­ta ja arvos­te­li­joi­ta. Jos nii­tä kui­ten­kin tun­tuu ole­van kovin suu­ri osa vas­taan­tul­leis­ta, niin sit­ten kan­nat­taa myös het­ki poh­tia omia opis­ke­lu­val­miuk­sia ja ‑motii­ve­ja. Yli­opis­to­ta­sol­la ei yleen­sä ope­te­ta opis­ke­le­mis­ta, mikä on kyl­lä suu­ri sääli.

  57. Tie­de­mies:
    Mitä jos opis­ke­li­jat teki­si­vät opis­ke­lu­pää­tök­sen­sä sen perus­teel­la, miten työl­lis­ty­mi­nen tapah­tuu? Meil­lä on pil­vin pimein ihmi­siä jot­ka val­mis­tu­vat kor­tis­toon, ja samaan aikaan jou­du­taan monil­la aloil­la 100% työl­li­syy­den val­li­tes­sa kou­lut­ta­maan ihmi­siä joil­la ei ole todel­li­suu­des­sa pal­joa­kaan men­taa­li­sia eväi­tä sil­le alal­le jol­le he ovat opiskelemassa.

    Mik­si sen vas­tuun pitää olla aikui­suu­den kyn­nyk­sel­lä ole­vil­la nuo­ril­la? Mitä jär­ke­ää on kou­lut­taa ihmi­siä sin­ne kor­tis­toon tai kou­lu­tus­ta vas­taa­mat­to­miin teh­tä­viin? Eikö täs­sä pitä­nyt säästää. 

    Toi­sek­si, meil­lä opin­to-ohjaus pai­not­taa lap­sil­le joka vai­hees­sa valit­se­maan alan joka kiin­nos­taa. Mik­si? Kos­ka sit­ten saa teh­dä sitä mikä kiin­nos­taa. Moni nuo­ru­kai­nen huo­maa tilan­teen vas­ta, kun on jo myö­häis­tä. Sit­ten alkaa se kor­kea­kou­lun venyminen. 

    Jos vas­tuu kou­lu­tus­po­li­tii­kan jär­ke­vyy­des­tä pitää koko­naan siir­tää opis­ke­li­joil­le itsel­leen, kos­ka päät­tä­jät eivät sii­hen kyke­ne, se onnis­tuu vain otta­mal­la käyt­töön kun­non luku­kausi­mak­sut. Täl­löin työl­lis­ty­mis­tä oli­si poh­dit­ta­va vaik­ka van­hem­pien avus­tuk­sel­la huo­lel­li­ses­ti ennen investointipäätöstä.

  58. tcrown:
    Se tuos­ta pake­tis­ta jäi työ­urien alku­pään piden­nyk­ses­tä puut­tu­maan, että opis­ke­lu­pai­kan heti lukion jäl­keen saa­neil­le pitä­si saa­da sub­jek­tii­vi­nen oikeus suo­rit­taa 6kk ase­pal­ve­lus kah­te­na kesä­nä 3 kk pät­kis­sä (ja mah­dol­li­ses­ti muu­ta­ma­na tal­vi­vii­kon­lop­pu­na), jol­loin opis­ke­lut eivät veny armei­jan vuok­si. Ja niil­le, jot­ka eivät opis­ke­lu­paik­kaa saa, pitäi­si olla yhtä­läi­ses­ti sub­jek­tii­vi­nen oikeus aloit­taa ase­pal­ve­lus heti kun opis­ke­lu­pai­kan saa­mat­to­muus on selvinnyt. 

    Pal­jon hyö­dyl­li­sem­pää niin ase­pal­ve­luk­sen kuin opis­ke­lun­kin kan­nat­la oli­si teh­dä ympä­ri­lu­ku­vuo­ti­ses­ta opis­ke­lus­ta _oikea_ vaihtoehto.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Solua­su­mi­nen toi­mi­si, jos solua­sun­to­ja voi­si anoa yhdes­sä kave­rei­den­sa kans­sa. Minun on vai­kea ymmär­tää, mik­si näin ei ole. 

    Soi­nin­vaa­ra ei nyt ota huo­mioon ettei­vät suin­kaan kaik­ki lukio- tm kave­rit pää­dy samaan kor­kea­kou­lu­lai­tok­seen tai edes samal­le paik­ka­kun­nal­le opis­ke­le­maan. Esi­mer­kik­si minun kaik­ki lukio­ai­kai­set kave­ri­ni asu­vat +300 kilo­met­rin pääs­sä nykyi­ses­tä opis­ke­lu­paik­ka­kun­nas­ta­ni, ja muut koti­paik­ka­kun­nal­ta­ni tän­ne pää­ty­neet ihmi­set ovat aivan yhtä outo­ja kuin kut­ka tahan­sa muutkin.

    HOAS:illa voi hakea kave­ria­sun­toon kyl­lä, on voi­nut jo usei­ta vuo­sia. En tie­dä mitä pos­tii­vis­ta sen lisää­mi­ses­sä oikeas­taan oli­si, myyt­ti­set “rau­hal­li­set solut” jaet­tai­siin epä­mää­räis­ten sosi­aa­lis­ten klik­kien ja hyvä­ve­li­ver­kos­to­jen kautta.

  60. Hal­li­tuk­sen ehdo­tus lisää kus­tan­nuk­sia eikä moti­voi opis­ke­li­joi­ta val­mis­tu­maan nopeam­min. Kun opin­to­tu­ki päät­tyy, on vähä­tu­loi­nen opis­ke­li­ja oikeu­tet­tu saa­maan toi­meen­tu­lo­tu­kea, joka on huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin opintotuki. 

    Näin kävi aikoi­naan minul­le. Yllä­tyin, kuin­ka pal­jon hyvin­voin­ti­ni lisään­tyi suh­tees­sa aikai­sem­paan, kun pää­sin sos­sun luu­kul­le. Opin­to­tu­ki + asu­mis­li­sä + palk­ka oli­vat vero­jen jäl­keen VÄHEMMÄN kuin toi­meen­tu­lo­tu­ki + asu­mis­tu­ki ilman palkkaa. 

    Jär­ke­vä opin­to­tu­ki­mal­li oli­si sel­lai­nen, jos­sa opin­to­tu­ki asteit­tain vähe­ni­si opis­ke­lu­jen pitkittyessä.

  61. Mik­si sen vas­tuun pitää olla aikui­suu­den kyn­nyk­sel­lä ole­vil­la nuorilla?” 

    Kir­joi­ta­pa Osmo pos­taus sii­tä, mil­le alal­le kan­nat­taa täl­lä het­kel­lä kou­lut­tau­tua niin että sii­tä myös koko kan­sa hyötyisi.

    Tilas­toih­mi­se­nä osan­net teh­dä perus­tel­tu­ja päätelmiä.

  62. Vihe­rins­si: Lisäi­sin tähän vie­lä sen, että tent­tien kor­jaa­jan tavoit­tee­na on yrit­tää löy­tää ten­tin suo­rit­ta­jan ajat­te­lu siel­tä vas­tauk­sen takaa. 

    Pak­ko tun­nus­taa ettei noi­ta kurs­se­ja ollut mon­taa, muu­ta­ma perus­o­pin­to­jak­so. Ongel­ma oli että ne oli­vat pakol­li­sia, tut­kin­non ensim­mäi­sen osan kurs­se­ja. Jol­lei saa­nut 12 vuo­teen tuol­lais­ta kurs­sia läpi, ei myös­kään voi­nut aloit­taa diplo­mi­työ­tä eikä valmistua.

    Mas­sa­kurs­seil­la tus­kin yri­te­tään arvoi­da sato­jen opis­ke­li­joi­den ajat­te­lu­ky­kyä, kos­ka vain har­va tulee jat­ka­maan sitä sivuai­nee­naan. Kor­kein­taan kar­si­maan tuo­ta joukkoa.

    Esseen pituus tai oikei­den sano­jen käyt­tä­mi­nen eivät ole arvosteluperusteita. 

    Minul­le näy­tet­tiin kyl­lä tent­ti­tu­lok­ses­ta valit­taes­sa­ni sapluu­naa, jol­la mää­rät­tiin myös essei­den arvos­te­lu­pe­rus­teet, jot­ka oli­vat kysei­sel­lä kurs­sil­la ter­me­jä, lyhen­tei­tä sekä kaa­vo­ja, 0,5–1p/oikea sana.

  63. Kuto­ja: Mas­sa­kurs­seil­la tus­kin yri­te­tään arvoi­da sato­jen opis­ke­li­joi­den ajat­te­lu­ky­kyä, kos­ka vain har­va tulee jat­ka­maan sitä sivuai­nee­naan. Kor­kein­taan kar­si­maan tuo­ta joukkoa.

    Tämä voi pitää paik­kan­sa jois­sa­kin aineis­sa, ja jo pelk­kä käsi­te “TKK” oli erit­täin laa­ja. Jos laa­jen­nan sitä kat­ta­maan tek­nis­ten ainei­den ylem­män ope­tuk­sen yli­pää­tään ja supis­tan omiin koke­muk­sii­ni (jot­ka eivät kata kuin muu­ta­man oppi­lai­tok­sen ja muu­ta­man aika­pis­teen vii­me vuo­si­kym­me­nil­tä), roik­ku­vat kurs­sit ovat olleet usein opin­to­jen alku­pään kurs­se­ja. Nämä kurs­sit oli­vat sel­lai­sia kuin perus­fy­sii­kat, perus­ma­te­ma­tiik­ka, teo­reet­ti­nen säh­kö­tek­niik­ka, ohjel­moin­nin perus­teet, jne.

    Näil­le kurs­seil­le on yhteis­tä se, että tar­vit­ta­van ulkoao­pet­te­lun mää­rä on hyvin vähäi­nen ja tar­vit­ta­van ymmär­ryk­sen mää­rä hyvin suu­ri. Lisäk­si asioi­den hal­lit­se­mi­nen aut­taa mer­kit­tä­väs­ti myö­hem­mis­sä opinnoissa.

    Itse asias­sa näil­lä mas­sa­kurs­seil­la opis­ke­li­joi­den ymmär­rys asias­ta tulee hyvin sel­väs­ti esiin. Jos asian ymmär­tää, ten­tis­tä tulee erit­täin hyvä arvo­sa­na. Jos sitä ei ymmär­rä, läpi­pää­sy on hyvin vaikeaa.

    (Opin­to­suun­ta toki sane­lee hyvin pal­jon sen, min­kä­lai­sia alku­pään mas­sa­kurs­sit ovat. Joil­la­kin aloil­la tar­vi­taan enem­män nip­pe­lei­tä kuin toi­sil­la. Yleis­tä­mi­nen on vaikeaa.)

  64. Pl Koin:
    Put­ki­mies mai­ni­taan perin­tei­se­nä hyvin työl­lis­tä­vä­nä ammat­ti­na, mut­ta vas­ti­kään uuti­soin­tiin, että eri­tyi­ses­ti put­ki­mie­het kär­si­vät työttömyydestä. 

    Uuti­soin­nit nyt ovat mitä ovat:

    http://www.hs.fi/talous/a1362365240436

    HS 4.3.2013

    Raken­ta­jien työt­tö­myys nousi hel­mi­kuun aika­na jo yli 20 prosenttiin.”

    Paras työl­li­syys­ti­lan­ne on edel­leen put­kia­lan ammat­ti­lai­sil­la, joi­den työt­tö­myys oli vain kym­me­nen prosenttia.”

  65. Vihe­rins­si: Opis­ke­li­ja-asu­mi­sen ei tar­vit­se olla kovin hie­noa, mut­ta opis­ke­li­jal­la­kin pitäi­si olla oikeus tur­val­li­seen ja rau­hal­li­seen ympäristöön.

    Kam­puk­set aut­ta­vat tähän ongel­maan, ja tiedekunta/osasto ‑koh­tai­set solut aut­tai­si­vat vie­lä enem­män. Ver­tais­tu­kior­ga­ni­saa­tio tulee kau­pan pääl­le, aut­taa eri­tyi­ses­ti nii­tä opis­ke­li­joi­ta jot­ka eivät ole kas­va­neet sisään alaan­sa ennen opis­ke­lu­jen aloittamista.

    Eri­tyi­ses­ti: solua­su­mi­sen tar­koi­tus ei ole opet­taa suvait­se­vai­suut­ta ja eri­lai­suu­den sietoa.

  66. Pl Koin: T
    ““Jou­tua” tar­koit­taa täs­sä tapauk­ses­sa yleen­sä “ei suos­tu asu­maan soluasunnossa”.”

    Jos­kus var­mas­ti näin­kin, mut­ta kysy­mys tus­kin on sinän­sä sii­tä, ettei­kö pie­ni kop­pi ja yhtei­set tilat kel­pai­si, vaan sii­tä, että asuin­kump­pa­neik­si voi tul­la ihan mil­lai­sia ihmi­siä tahansa. 

    Solua­su­mi­sen suo­sio nousi­si, kun voi­si var­mis­tua sii­tä, että 

    a) solus­sa ei ryypätä
    b) solus­sa ei hajo­te­ta paikkoja
    c) solus­sa ei käy­te­tä väkivaltaa
    d) solus­sa sii­vo­taan tas­a­puo­li­ses­ti ja riit­tä­vän usein
    e) solus­sa ei saa har­ras­taa joka iltais­ta uskon­nol­lis­ta julistamista

    Olen asu­nut solus­sa useam­man vuo­den, enkä enää sii­hen hom­maan ryh­dy, jos pak­ko ei ole. Solua­su­mi­nen sinän­sä ei miten­kään vas­ten­mie­lis­tä ole, mut­ta se on, jos samaan soluun sat­tuu aines­ta, joka ei ole yhteis­kun­ta­kel­pois­ta, aiheut­taa pel­koa, ei suo rau­haa tai pitää kämp­pää kaatopaikkanaan.

    Solua­su­mi­sen mai­ne paran­tui­si jo sii­tä että samaan asun­toon sijoi­tet­tai­siin saman oppi­lai­tok­sen opis­ke­li­joi­ta. Yli­opis­to-opis­ke­li­jat ja vii­si­tois­ta­vuo­ti­aat ammat­ti­kou­lu­lai­set eivät kuu­lu samoi­hin asun­toi­hin eivät­kä edes samoi­hin taloi­hin! Lisäk­si sen ylei­siin jär­jes­tys­sään­töi­hin sopeu­tu­mat­to­man joka lisäk­si ei ole vie­lä kiin­nos­tu­nut sopi­maan yhtei­sis­tä peli­sään­nöis­tä tuli­si muut­taa muu­al­le, ei sen häi­ri­köin­nis­tä kär­si­vän osa­puo­len! Opis­ke­li­ja-asun­to­sää­tiöi­den näke­mys­ten mukaan­han häi­ri­köis­sä ei ole mitään vikaa, ei aina­kaan niin kau­an kuin vain vuo­kran­mak­su on säännöllistä! 

    Kai­ken­lai­nen huo­no käy­tös jota ei mis­sään muu­al­la hyväk­syt­täi­si, on sal­lit­tu solua­sun­nois­sa! Syö­dään tois­ten ruo­at yhtei­ses­tä jää­kaa­pis­ta, käy­te­tään tois­ten tava­roi­ta ilman lupaa, majoi­te­taan yli­mää­räi­siä asuk­kai­tad yms. Jos ihmi­sel­lä ei ole käy­tös­ta­po­ja eikä halua sopia yhtei­sis­tä peli­sään­nöis­tä, niin sil­loin solua­sun­to ei ole sopi­va paikka!

    1. Kes­kus­tas­sa ole­vien työ­paik­ko­jen mää­rän vähen­ty­mi­nen tai­taa myös tar­koit­taa jouk­ko­lii­ken­teen käy­tön vähentymistä

      Toi­saal­ta nii­den mää­rä kas­vaa, jot­ka sekä asu­vat että ovat töis­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa. He tule­vat töi­hin mitä toden­nä­köi­sim­min rati­kal­la, kävel­len tai fillarilla.
      Mut­ta olet oikeas­sa, että elä­män­tyy­lit ja arvot eriytyvät.

  67. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:

    Toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa opis­ke­lu ei ole ihan herk­kua, sii­hen kun tai­taa vai­kut­taa puo­li­son tulot aika ran­kas­ti. Joka kuu­kausit­tai­nen lip­pu­lap­pus­ten kerää­mi­nen ja hake­muk­sen teke­mi­nen ei myös­kään ole oikein vii­sas rat­kai­su suh­tees­sa opin­to­tu­keen, joka hae­taan ker­ran opiskeluajalle.

    Mut­ta jos opis­ke­li­ja asuu yksin, toi­meen­tu­lo­tu­ki on yhtä juh­laa ver­rat­tu­na opin­to­tu­keen. Jos vuo­kra on 650 € toi­meen­tu­lo­tu­ki on run­saat 1 100 €/kk vrt opin­to­tu­ki noin 470 €/kk + lai­na. Noin 700 €/kk (par­haas­sa tapauk­ses­sa) on ihan koh­tuul­li­nen kor­vaus lip­pu­lap­pus­ten keräämisestä.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Toi­saal­ta nii­den mää­rä kas­vaa, jot­ka sekä asu­vat että ovat töis­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa. He tule­vat töi­hin mitä toden­nä­köi­sim­min rati­kal­la, kävel­len tai fil­la­ril­la. Mut­ta olet oikeas­sa, että elä­män­tyy­lit ja arvot eriytyvät. 

    Itse asias­sa ne ovat jo eriy­ty­neet. Tyy­pil­li­ses­ti kehys­kun­nis­sa asu­vis­ta autot­to­mat käy­vät kan­ta­kau­pun­gis­sa jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­täen ja autol­li­set jum­bo-ompuis­sa elo­ku­va­teat­te­ris­sa, kei­laa­mas­sa, yökerhossa… 

    Autoi­le­vat kehys­kun­ta­lai­set käy­vät kan­ta­kau­pun­gis­sa muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa ja ihmet­te­le­vät mik­si kukaan asuu Hel­sin­gis­sä kun siel­lä on niin kal­lis­ta asua. Eihän siel­tä saa ostet­tua edes oma­ko­ti­ta­loa! Eikä lap­sia voi pääs­tää ulos!

    Tämä on täy­sin mutu-tun­tu­maa, mut­ta autol­li­set kehys­kun­ta­lai­set käyt­tä­vät vähem­män kult­tuu­ri­pal­ve­lu­ja kuin kan­ta­kau­pun­ki­lai­set. Tämä liit­ty­nee kult­tuu­ri­pal­ve­lu­jen sijain­tiin kantakaupungissa.

  68. Opin­to­tuen takai­sin­pe­rin­nän aika­tau­lut ovat lii­an tiu­kat. Sote­pii­ri lupaa palk­ka­to­dis­tuk­sen kol­mes­sa työ­päi­väs­sä ja pos­ti lupaa toi­mi­tuk­sen kah­des­sa päi­väs­sä. Kun avaat kir­jeen kui­ten­kin vas­ta työ­päi­vän jäl­keen ja saat tilat­tua palk­ka­to­dis­tuk­sen seu­raa­va­na työ­päi­vä­nä, niin on mah­dol­lis­ta, että vali­tus­ta ei enää käsi­tel­lä ja perin­tään menee. Jos satuit ole­maan työ­mat­kal­la pari yötä, niin ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta ehtiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.