Mitä opimme väylämaksuista?

Otin esille väylä­mak­su­jen sekamel­skan osit­tain sik­si, että min­ua kansane­dus­ta­jana vähän loukkasi, että jokin tuol­lainen jär­jestelmä on onnis­tut­tu tekemään salaa julk­isu­udelta ja eduskunnal­ta – tai siis ainakin min­ul­ta. Min­ua on vaa­dit­tu esit­tämään asi­as­sa oma kan­tani. Se ei ole vielä valmis, mut­ta keskustelun kulues­sa se on liikkunut kohti täl­laisia johtopäätöksiä.

1. Avoimuus.  Kaiken vero­tuk­sen ja kaiken sub­ven­tion pitäisi tapah­tua avoimesti ja niistä pitäisi päät­tää niin kuin veroista päätetään. Avoimuud­es­ta ei ole hait­taa kenellekään, niin kauan kuin kokon­aisu­us kestää päivän­val­oa. Varsinkin jos ei kestä, on syytä lisätä avoimuutta.
 2. Julk­ishyödyk­keen hin­noit­telu. En ole lainkaan var­ma, että on ylipään­sä perustelua, että kaik­ki väylän­pitoon kulu­va raha saadaan kerä­tyk­si väylä­mak­suina. Majakkaa pide­tään kansan­talousti­eteen oppikir­jois­sa mallies­imerkkinä julk­ishyödyk­keestä, jota ei oikein ole järkevää rahoit­taa kuin val­tion kas­sas­ta. Majak­ka ei kulu siitä, että joku sitä kat­soo eikä kaikkia, jot­ka majakas­ta hyö­tyvät, saa­da mitenkään mak­sum­iehik­si. Sama kos­kee kaikkea sitä, mitä on tehty väylien ole­mas­saolon hyväk­si. Niin kauan kuin väylille mah­tuu, ylimääräis­es­tä liiken­teestä ei koidu lisäkus­tan­nuk­sia. Osa tavanomais­es­ta kesäli­iken­teestäkin tuot­taa kus­tan­nuk­sia, sil­lä merivalvon­ta tar­joaa laivoille erään­laisia lennon­jo­htopalvelu­ja. Tästä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set on perustel­tua veloit­taa niitä aiheuttavilta.
3. Ris­tisub­ven­tio ainakin on väärin.  Jos päädytään siihen, että etelän on osal­lis­tut­ta­va pohjoisen satamien pitämiseen auki talvel­la, täysi perus­tee­ton­ta on pan­na mak­sum­iehek­si se osa liiken­teestä, joka ei jään­mur­ta­jien avus­tus­ta tarvitse, siis ennen kaikkea kesäliikenne.
 4. Siitä on lähdet­tävä, että tähän on tul­tu. Nykyjär­jestelmä ei ole järkevä, jään­mur­tamisen sub­ven­toimista ei voi pois­taa kovinkaan nopeasti aiheut­ta­mat­ta suur­ta taloudel­lista tuhoa.

Jälkikä­teen voidaan pitää tyh­mänä alue­poli­ti­ikkana Pohjois-Suomen tukemista logis­ti­ikas­ta piit­taa­mat­toma­l­la raskaan teol­lisu­u­den poli­it­tise­na sijoit­tamise­na. Tyh­mänä sik­si, että saman sum­man antamien yleis­tuke­na työ­paikoille pienem­pi­en työ­nan­ta­ja­mak­su­jen muo­dos­sa oli aut­tanut Pohjois-Suomea enem­män ja tur­val­lisem­min joskin vähem­män näyt­tävästi. Täl­laisen alue­poli­ti­ikan ääri­ta­paus olisi keskelle kor­pea sijoitet­tu robot­ti, joka ei työl­listä ketään, mut­ta tuot­taa hirveästi logis­tisia kus­tan­nuk­sia, jot­ka val­tio mak­sat­taa muul­la teol­lisu­udel­la. Tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen myötä suur­te­ol­lisu­us muis­tut­taa yhä enem­män täl­laista robot­tia. Lisäk­si suurten yksiköi­den kaut­ta työl­listämiseen liit­tyy riske­jä, mikä Kemi­jär­ven sel­l­un tapauk­ses­sa havaittiin.

Tässä nyt kuitenkin ollaan, eikä noi­ta tehtai­ta voi ker­ta­laak­ista tap­paa. Olen antanut itsel­leni ker­toa, että rahtiku­lut lop­putalves­ta viisinker­tais­tu­isi­vat ilman sub­ven­tio­ta. Toisin kuin nuo majakat, nämä ovat ihan oikei­ta kulu­ja, jot­ka riip­pu­vat siitä, kuin­ka paljon hinat­tavia laivo­ja on. Jään mur­tamisen tukea voisi kuitenkin vähen­tää, jot­ta yri­tys­ten kan­nat­taisi vähän opti­moi­da logis­ti­ikkaansa. On aivan tolku­ton­ta pitää mak­su­ja kesät tal­vet täs­mälleen samoina. Vähän voisi jään särkemis­es­tä laskuttaa.

5. Tuen asteit­tainen pienen­tämi­nen.  Jään­mur­tamisen sub­ven­tio­ta kan­nat­taisi pienen­tää asteit­tain ja etsiä pohjoisen tukemiselle mui­ta muo­to­ja. Jos tukea pienen­net­täisi­in asteit­tain ja eri­tyis­es­ti jos sitä siir­ret­täisi­in pois jään mur­tamis­es­ta johonkin muuhun tukeen, yri­tyk­set hoitaisi­vat sulan veden aikana niin suuren osan kul­je­tuk­sista kuin voisi­vat ja työl­listäi­sivät talvel­la nyky­istä enem­män VR:ää. Sata­mat pysy­i­sivät auki ja niis­sä kävisi lähin­nä suuria parhaan jää­mak­su­lu­okan aluk­sia. Kansan­taloudel­liset kus­tan­nuk­set aleni­si­vat. Nyt meil­lä on tilanne, jos­sa kan­nat­taa aiheut­taa sadan­tuhan­nen euron kus­tan­nuk­set val­ti­olle, jot­ta saisi kymme­nen tuhan­nen euron säästön itselleen.

Jos yri­tys­talousih­miset pitävät kiin­ni hul­lunkuri­sista pääo­man tuot­to­tavoit­teis­taan sen sijaan, että mak­si­moisi­vat euromääräistä voit­toa, hei­dän pään­särkyn­sä voisi paran­taa nim­imerk­ki Sarin esit­tämäl­lä logistiikkayhtiöllä.

Jos sub­ven­tioi­ta ei tarvit­sisi piilotel­la, paljon voitet­taisi­in sil­lä, jos jään­mur­tamisen tuki pois­tet­taisi­in kokon­aan ja säästyneet noin 60 miljoon­aa jaet­taisi­in tues­ta nyt hyö­tyneille rahana. Ne voisi­vat jatkaa kuten tähän asti ja mak­saa korkeam­mat jään­mur­to­laskut saa­mas­taan tues­ta tai ne voisi­vat tehdä rahal­la jotain järkevämpää.

On tietysti eri­ty­istapauk­sia , kuten Vaasan ja Uuma­jan välil­lä kulke­va laut­ta,  joka varaa itselleen yhden jään­mur­ta­jan vetämään itseään edes takaisin. Tuki matkus­ta­jaa kohden on niin suuri, että melkein mikä muu tapa tahansa siirtää matkus­ta­jia Merenkurkun toiselle puolelle olisi kannattavampi.

99 vastausta artikkeliin “Mitä opimme väylämaksuista?”

  1. Nojaa, eipä poli­itikko­ja voi sen­tään syyt­tää kromin ja nikke­lin sijoit­tamis­es­ta pohjoiseen. Taitaa syylli­nen löy­tyä ylem­mältä tasol­ta. Meni Häneltä iso sat­si rauta­malmi­akin Tornion­joen väärälle puolelle!

  2. “Jään­mur­tamisen sub­ven­tio­ta kan­nat­taisi pienen­tää asteit­tain ja etsiä pohjoisen tukemiselle mui­ta muotoja.”
    Pohjoisen ihmisiä pitäisi tukea mak­samal­la heille muut­toavus­tuk­sia tuot­ta­van työn perään matkus­tamiseen. Ei ole mitään järkeä tukea elinkeino­ja, jot­ka eivät koskaan tule ole­maan kan­nat­tavia ilman subventiota.

  3. Hyvä yheen­ve­to Odelta.

    Oliko­ha joskut 1980-luvul­la, kun tuli muoti­in JOT-eli Just On Time joht­a­mi­nen. Sen tarkoi­tus oli min­i­moi­da yri­tys­ten varastot.

    Ennen aikaan valmis­ta­ja teki tuotet­ta varas­toon ja myi iso­ja eriä osta­jan varas­toon. Tämä sitoo sekä myyjän että osta­jan pääomaa.

    JOT-joht­a­mi­nen taval­laan ulkoisti varas­tot kul­je­tuk­si­in. Samal­la taval­la nyt ulkois­te­taan data-varas­to­ja pilveen. 

    Ei tarvitse olla huip­pu­ja varten mitoitet­tu­ja varas­to­ja, kun varas­ton voi ulkois­taa kont­ti­laivaan tai pil­veen ja samal­la hoituu kuljetus.

    Pil­vi on melkein ilmaista varas­toti­laa — jään­mur­ta­jan avaa­ma varas­toti­la ei sitä todel­lakaan ole.

    Jään­mur­t­a­mi­nen pitää tak­soit­taa samal­la taval­la kuin mikä tahansa kul­je­tus- tai hin­aus­palvelu. Sil­loin JOT-johta­jat voivat miet­tiä, josko sit­tenkin olisi kan­nat­tavaa siirtää tavaraa paikas­ta toiseen suo­tu­isi­na vuodenaikoina.

    1. JOT kään­tyy Suomek­si Jos Olisi Tavaraa.
      Se tekee tuotan­nos­ta hyvin häiriöalttiin.
      Min­ua häir­it­see tässä liike­talousti­eteil­i­jöi­den kum­mallisu­us. Yri­tys on sitä parem­mas­sa kun­nos­sa, mitä parem­man tuo­ton se antaa sido­tulle pääo­ma­lle. Kansan­talousti­eteen puolel­la yri­tys mak­si­moi euromääräistä voit­toaan. Jos yri­tyk­selle, jon­ka sido­tun pääo­man tuot­to on 11 pros­ent­tia, tar­jo­taan ostet­tavak­si sam­po, joka yri­tyk­sen pihal­la jauhaa riskit­tömästi rahaa seu­raa­vat kymme­nen vuo­ta niin, että tuot­to on kahdek­san pros­ent­tia pääo­ma­lle ja tar­jo­taan rahoit­ta­maan tämä sat­apros­ent­tis­es­ti lainal­la, jon­ka korko on kol­men pros­ent­tia, Helsin­gin yliopis­tossa neu­votaasn tart­tumaan tähän houkut­tel­e­vaan tilaisu­u­teen ja Aal­to-yliop­stossa tor­ju­maan se kauhistuneena. 

      Niin­pä yri­tyk­set, jot­ka saisi­vat lainaa hyvin hal­val­la, myyvät toimis­to­talo­jaan sijoit­ta­jille ja menevät niihin itse vuokralaisik­si mak­saen vuokraa, joka ylit­tää lainako­ron kaksinkertaisesti.

      Min­ul­la on vakaa käsi­tys, että tämä kul­je­tuskus­tan­nuk­sia lisäävä mut­ta negati­isivisel­la reaa­liko­rol­la saata­van lainan tarvet­ta vähen­tävä JOT-ide­olo­gia tuot­taa tosi­asi­as­sa lähin­nä tap­pi­o­ta enkä näe, mik­si täl­laista hul­lunkurista ajat­te­lu­ta­paa pitäisi vielä val­tion varoin subventoida.

      Aja­tus, että yri­tys on sitä parem­pi lain­oitet­ta­va, mitä parem­pi on sen oman pääo­man tuot­to, johtaa esimerkik­si sel­l­aiseen hul­lunkurisu­u­teen, että yri­tys voi paran­taa luot­tokelpoisu­ut­taan mak­samal­la omis­ta­jilleen osinkoa.

  4. pal­stal­lasi olet myös puut­tunut VR:n har­joit­ta­maan subventioon.

    eli ensin merenkurkku umpeen jäästä,eli ei liiken­net­tä talvisin merel­lä ja sit­ten seu­raavak­si ehdo­tat että VR lopet­taa myös sub­ven­tiot eli ei liiken­net­tä myöskään raiteitse.

    ja kas kummaa!

    vihrei­den fan­ta­sia on toteutunut:
    itä ja ‑pohjois­suo­mi voidaan muut­taa kansal­lispuis­tok­si jos­ta ihmiset pakote­taan muut­ta­maan pois että sudet ja karhut yms. voivat elää luonnonmukaissesti.puistossa saa har­joit­taa korkein­taan käve­lyä merk­i­ty­il­lä reit­eil­lä ja eläin­ten bongausta.
    (kär­jistys)

    1. Pal­stal­la on puhut­tu vain henkilöli­iken­teen ris­tisub­ven­tios­ta, jol­la VR menet­tää huo­mat­tavasti markki­nao­su­ut­taan val­takun­nal­lises­sa henkilöli­iken­teessä. Tämähän on nyt kor­jau­tu­mas­sa, kun hil­jaisia vuoro­ja myy­dään alen­nushin­nal­la. Rautatei­den hin­noit­telus­sa VR pitää liian korkei­ta tar­if­fe­ja. Siitäkin olen kirjoittanut.

  5. Kuin­ka paljon pohjoisen teol­lisu­u­den tuloista siir­retään etelään.

  6. “yri­tyk­set hoitaisi­vat sulan veden aikana niin suuren osan kul­je­tuk­sista kuin voisi­vat ja työl­listäi­sivät talvel­la nyky­istä enem­män VR:ää. ”

    Todel­lisen kil­pailun luomisen rahtili­iken­telle kil­pailun pitäisi olla samal­la pri­or­i­teet­tilistal­la korkeal­la. Rahtili­iken­teessähän on jo mah­dol­lista kil­pail­la, mut­ta täl­lä het­kel­lä siel­lä ei ole käytän­nössä mui­ta kuin VR.

  7. Osmo Soin­in­vaara: Jos yri­tyk­selle, jon­ka sido­tun pääo­man tuot­to on 11 pros­ent­tia, tar­jo­taan ostet­tavak­si sam­po, joka yri­tyk­sen pihal­la jauhaa riskit­tömästi rahaa seu­raa­vat kymme­nen vuo­ta niin, että tuot­to on kahdek­san pros­ent­tia pääo­ma­lle ja tar­jo­taan rahoit­ta­maan tämä sat­apros­ent­tis­es­ti lainal­la, jon­ka korko on kol­men pros­ent­tia, Helsin­gin yliopis­tossa neu­votaasn tart­tumaan tähän houkut­tel­e­vaan tilaisu­u­teen ja Aal­to-yliop­stossa tor­ju­maan se kauhistuneena.

    Höpö höpö, ain­oas­taan kansan­talousti­eteil­i­jät käyt­tävät moisia yliyksinker­tais­tet­tu­ja esimerkke­jä ja malle­ja surkean tieteen­sä välineinä. Pahim­mat sit­ten siir­tyvät poli­ti­ikkaan ja alka­vat käyt­tämään näitä hah­mot­ta­maan oikeaa mail­maa ja jäl­ki on karmeaa.

    Olisi kyl­lä suositeltavaa että jät­täisit tuon yri­tys­ten piikit­te­lyn vähem­mälle, tuot esille vain omaa ymmärtämättömyyttäsi.

  8. “Otin esille väylä­mak­su­jen sekamel­skan osit­tain sik­si, että min­ua kansane­dus­ta­jana vähän loukkasi, että jokin tuol­lainen jär­jestelmä on onnis­tut­tu tekemään salaa julk­isu­udelta ja eduskunnal­ta – tai siis ainakin minulta.”

    Tullin sivuil­la: “Väylä­mak­sus­ta sääde­tään väylä­mak­su­lais­sa (1122/2005).”

    Jos eduskun­ta ei ole tuo­ta lakia säätänyt, niin kuka sit­ten? Ja jos OS ei tiedä mitä eduskun­ta tekee niin mitä sinä siel­lä eduskun­nas­sa oikein teet?

  9. Yksi tärkeim­mistä keinoista paran­taa sijoite­tun pääo­man tuot­toa on pienen­tää varas­to­ja, eri­toten kalli­ita lop­putuote­varas­to­ja. Tämä tapah­tuu parhait­en siten, että tuot­teet valmis­te­taan asi­akasti­lauk­si­in. Se nimet­ti­in viitisenkym­men­tä vuot­ta sit­ten “just in time” valmistukseksi.

    Lop­putuote­varas­to­jen pienen­tämi­nen on säästänyt huo­mat­ta­van määrän luon­non­va­ro­ja ja ener­giaa, sil­lä varas­toon var­muu­den vuok­si tehdy­il­lä tuot­teil­la on taipumus jäädä sinne pysyvästi.

    Sama ilmiö esi­in­tyy kään­teisenä kotiver­staal­la: Jos tarvit­set tarkalleen tietyn mallista ruu­via, sitä ei yleen­sä löy­dy kotoa löy­dy, vaik­ka mui­ta ruu­ve­ja olisi sadoittain.

    Sijoite­tun pääo­man min­i­moimi­nen ei vält­tämät­tä ole ympäristöa­jat­telun vastaista.

  10. Ymmär­rän kyl­lä yskän, mut­ta yhtälö on vaikea. Mar­gin­aalit on pienet. Mitä jos helmiku­us­sa menetetään pohjoisen tehtail­la 50M€ tilaus, kos­ka asi­akas ostaa toiselta tehtaal­ta jon­ka sata­ma on auki? Ja jos tämä tilaus oli se viimeinen kor­si ja tehdas menee nurin ja 400 ihmistä siir­tyy enem­män tai vähem­män pitkäaikaistyöt­tömik­si? Paljonko se maksaa?
    Tur­val­lisem­paa olisi tarkastel­la miten jään­mur­tamiskus­tan­nuk­set voidaan opti­moi­da. Ehkä kaikkia kalas­tus-satamia ei tarvit­sisi pitää auki.

  11. Minä halu­an perus­taa banaanivil­jelmän Utsjoelle ja työl­listää ainakin 10 ihmistä. Odotan, että val­tio muokkaa ilmas­toa sel­l­aisek­si, että saan tuon liike­toimin­nan kannattavaksi.

  12. Suomen paperite­htaiden pitusleikkureista ei ole enää vuosikym­meni­in putkah­tanut ain­ut­takaan rul­laa, jota ei olisi jo myy­ty ja leikat­tu millilleen asi­akkaan vaa­timusten mukaisek­si. Varas­toon tekem­i­nen ei yksinker­tais­es­ti ole mah­dol­lista, tavaran on kul­jet­ta­va ympäri vuo­den. Onko sit­ten kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää yrit­tää siirtää tätä kuor­maa talvi­saikana kokon­aan maalle, on taas toinen juttu.
    Maitse sitä on kyl­lä kulkenut jo pitkään, Konginkankaal­la v. 2004 sitä riit­ti hiih­tolo­ma­lais­ten bussiinkin.

  13. Val­taosa kan­nat­ta­mat­tomik­si väite­ty­istä VR:n henkilöju­navuoroista on ostoli­iken­net­tä ja ns. velvoite­ju­nat ovat vas­ta muu­ta­man vuo­den takainen inno­vaa­tio. Käsi­tys henkilöli­iken­teen ris­tisub­ven­tios­ta ei siis nähdäk­seni pidä paikkaansa. 

    Muu­toinkin rautatieli­iken­teen ongel­mana on päät­täjien läh­es sat­apros­ent­ti­nen usko VR:ään ain­oana ja oikeana kiskoli­iken­teen har­joit­ta­jana. Uskon takana lie­nee myös huonoa “maan tapaa”.
    http://www.rautatiematkustajat.fi/EU_RATAPAKETTI4_EHD.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  14. Tämä kir­joi­tus oli parem­pi kuin se edelli­nen asi­aa käsit­televä kir­joituk­sesi. Yksi­tyisko­hdil­la ja pain­o­tuk­sil­la on merk­i­tys­tä. Toivoisin silti, että vieläkin selvem­min tek­isit luk­i­joillekin selväk­si sen, että Pohjois-Suomen teol­lisu­u­den merk­i­tys koko Suomen kansan­talouden aineel­liselle hyv­in­voin­nille on erit­täin selvästi posi­ti­ivi­nen huoli­mat­ta mah­dol­lis­es­ta kul­je­tusten ja niiden kus­tan­nusten jakau­tu­misen epäoptimaalisuudesta. 

    Tämän ja edel­lisen kir­joituk­sesi kom­ment­tien poh­jal­ta arvioiden näyt­tää nyt monille luk­i­joille tulleen sel­l­ainen vaikutel­ma, että Pohjois-Suomen teol­lisu­us olisi kan­nat­tavaa vain tuki­ais­ten varas­sa ja ei siten olisi kansan­taloudelle kovin merk­i­tyk­sel­listä (esim. KKK:n kom­ment­ti yllä). Täl­lainen val­ta­va väärinkäsi­tys voinee kohtu­ullisen hel­posti syn­tyä kir­joi­tuste­si perus­teel­la, jos asioista ei tiedä mitään ennestään.

    Jos nyt kat­so­taan Suomen tavar­avi­en­nin tuot­tei­den jakau­tu­maa ( http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/suhdanteet/pdf_gif_jpg/perustietoja_Suomen_taloudesta/tal26.pdf ), niin sen perus­teel­la näyt­tää melkoisen selvältä, että pääosa näistä tuot­teista tuote­taan pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la ja niistä edelleen huo­mat­ta­va osa nimeno­maan Pohjois- ja Itä-Suomessa.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ua häir­it­see tässä liike­talousti­eteil­i­jöi­den kum­mallisu­us. Yri­tys on sitä parem­mas­sa kun­nos­sa, mitä parem­man tuo­ton se antaa sido­tulle pääo­ma­lle. Kansan­talousti­eteen puolel­la yri­tys mak­si­moi euromääräistä voit­toaan. Jos yri­tyk­selle, jon­ka sido­tun pääo­man tuot­to on 11 pros­ent­tia, tar­jo­taan ostet­tavak­si sam­po, joka yri­tyk­sen pihal­la jauhaa riskit­tömästi rahaa seu­raa­vat kymme­nen vuo­ta niin, että tuot­to on kahdek­san pros­ent­tia pääo­ma­lle ja tar­jo­taan rahoit­ta­maan tämä sat­apros­ent­tis­es­ti lainal­la, jon­ka korko on kol­men pros­ent­tia, Helsin­gin yliopis­tossa neu­votaasn tart­tumaan tähän houkut­tel­e­vaan tilaisu­u­teen ja Aal­to-yliop­stossa tor­ju­maan se kauhistuneena. 

    Mis­sähän päin Aal­to-yliopis­toa reagoitaisi­in noin, DI-puolen tutal­la ei ainakaan ja tuskin Runeberginkadul­lakaan, eli jäl­jelle jäänee Ara­bia? Yri­tyk­set mak­si­moi­vat _oman_ pääo­man tuot­toa, lainara­ha on vieras­ta pääo­maa eli toki myös aal­to­lainen suos­tu­isi tuo­hon diiliin.

    1. Mik­si yri­tyk­set myyvät kiin­teistöjään pääo­masi­joit­ta­jille vuo­ratak­seen ne takaisin hin­nal­la, joka ylit­tää lainako­rot selvästi. Jos näitä älypäitä ei koulute­ta Aal­to-yliopis­tossa, mis­sä niitä oikein koulutetaan?

  16. Pääo­man tuot­to­pros­ent­tia ei pitäisi tui­jot­taa liian tiukkaan. Mitä ihmeen hyö­tyä on vapaut­taa pääo­maa omis­ta­jan käyt­töön, jos omis­ta­ja ei löy­dä sille parem­paa kohdet­ta mitä yri­tyk­sel­lä olisi?

    Mut­ta varas­toin­nin kus­tan­nuk­set ovat paljon muu­takin kuin pääo­makus­tan­nuk­set. Varas­tolle ja tavaroiden käsit­te­lylle tulee nopeasti hintaa.

  17. Niin sitä vaan, että eikö eri rah­timuo­to­jen eri­lainen hiil­i­jalan­jäl­ki ja esim. kuole­man­vaar­al­liset onnet­to­muudet maan­teil­lä paina tässä pohdin­nas­sa mitään?

    Touko Met­ti­nen

    1. Kun pien­tä 2000 ton­nin alus­ta avuste­taan jään­mur­ta­jal­la, jon­ka teho 20 000 KW, hiil­i­jalan­jäl­ki on aika iso junakul­je­tuk­seen verrattuna.

  18. Duo­da duoda,
    Ei ole kauhean vaikeaa kon­struoi­da tilan­net­ta, jos­sa net­tokas­savir­ran opti­moin­ti on nimeno­maan kansan­taloudel­lis­es­ti teho­ton ver­rat­tuna pääo­man tuo­ton opti­moin­ti­in. Kil­pail­luil­la markki­noil­la pääo­man ei pitäisi tuot­taa (riskiko­r­jat­tuna) mis­sään yhtään enem­pää tai vähempää. Jos rahasam­po tuot­taa 8% tuot­toa ja fir­ma tuot­taa 11%, niin rahasam­mon myyjäl­lä on liian kova hintapyynti. 

    Jos taas joku lainaa rahaa alle 8% korol­la, niin sit­ten pääo­ma­markki­nat eivät esimerkissä toimi.

    1. EKP tar­joaa lainaa alle pros­entin korol­la jokaiselle, jol­la on väh­n­tään kot­tikär­ryt raho­jen kul­jet­tamiseen pois.

  19. Evert The NeveR­est: Oliko­ha joskut 1980-luvul­la, kun tuli muoti­in JOT-eli Just On Time joht­a­mi­nen. Sen tarkoi­tus oli min­i­moi­da yri­tys­ten varastot.

    Mum­mielestä se on kyl­lä Just in time. Kiin­nos­tuneet voivat etsiä hakukoneel­la mitä eroa on “in time” ja “on time”.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    JOT kään­tyy Suomek­si Jos Olisi Tavaraa.
    Se tekee tuotan­nos­ta hyvin häiriöalttiin.
    Min­ua häir­it­see tässä liike­talousti­eteil­i­jöi­den kum­mallisu­us. Yri­tys on sitä parem­mas­sa kun­nos­sa, mitä parem­man tuo­ton se antaa sido­tulle pääo­ma­lle. Kansan­talousti­eteen puolel­la yri­tys mak­si­moi euromääräistä voit­toaan. Jos yri­tyk­selle, jon­ka sido­tun pääo­man tuot­to on 11 pros­ent­tia, tar­jo­taan ostet­tavak­si sam­po, joka yri­tyk­sen pihal­la jauhaa riskit­tömästi rahaa seu­raa­vat kymme­nen vuo­ta niin, että tuot­to on kahdek­san pros­ent­tia pääo­ma­lle ja tar­jo­taan rahoit­ta­maan tämä sat­apros­ent­tis­es­ti lainal­la, jon­ka korko on kol­men pros­ent­tia, Helsin­gin yliopis­tossa neu­votaasn tart­tumaan tähän houkut­tel­e­vaan tilaisu­u­teen ja Aal­to-yliop­stossa tor­ju­maan se kauhistuneena.

    Niin­pä yri­tyk­set, jot­ka saisi­vat lainaa hyvin hal­val­la, myyvät toimis­to­talo­jaan sijoit­ta­jille ja menevät niihin itse vuokralaisik­si mak­saen vuokraa, joka ylit­tää lainako­ron kaksinkertaisesti.

    Aja­tus, että yri­tys on sitä parem­pi lain­oitet­ta­va, mitä parem­pi on sen oman pääo­man tuot­to, johtaa esimerkik­si sel­l­aiseen hul­lunkurisu­u­teen, että yri­tys voi paran­taa luot­tokelpoisu­ut­taan mak­samal­la omis­ta­jilleen osinkoa.

    Tässähän näkyy tämä per­hey­htiöi­den ja pörssiy­htiöi­den väli­nen ero ajat­te­lu­tavas­sa. Per­hey­htiöt ajat­tel­e­vat vain kas­savir­taa ja jokainen euro on euro omaan tasku­un. Van­hat ja huonos­ti tuot­ta­vatkin businek­set kan­nat­taa pitää niin kauan kuin vain kas­savir­ta on edes aav­is­tuk­sen posi­ti­ivi­nen. Ei ole mitään päivit­täisitä arvon­nousua tai laskua, kun ei olla pörssissä. 

    Pörssiy­htiöt taas ajat­tel­e­vat tätä pääo­man tuot­toa, jota ei saa men­nä lai­men­ta­maan liian heikol­la kassavirralla/sijoitus. Van­hat businek­set myy­dään tai lopete­taan jot­ta ne eivät lai­men­taisi lupaav­im­mista businek­sista saatavaa tuot­toa pääo­ma­lle. Jos tuot­to laime­nee, niin pörssi rankaisee armottomasti.

  21. JOT-malli­han on nykypäivänä tulos­sa koko ajan tärkeäm­mäk­si. Van­ha insinööri­a­jat­telu jos­sa väli- ja lop­pu­varas­tossa saa lojua tavaraa on tulos­sa tien­sä päähän. Samoin sat­sauk­set ja kor­jaus­in­vestoin­nit lait­teisi­in vähenevät. Paineas­t­ian seinämä ohe­nee. Toki pros­es­si on huo­mat­tavasti han­kalampi hallita.

    Nykya­jat­telus­sa halu­taan juuri tätä tuot­toa pääo­ma­lle. Van­hat suvut on jo myyneet fir­mat pörssi­in ja per­hey­htiöt joille kas­savir­ta oli kaik­ki ovat out. Ja pääo­man keräämi­nen omis­ta­jil­ta jo lis­tau­tuneille fir­moille on myrkkyä. Nykyään halu­taan ottaa kaik­ki pääo­ma ulos asap ja antaa omis­ta­jille osinkoina tai arvon­nousuna. Ei kukaan halua lait­taa lisää pääo­maa sisään.

  22. Ei EKP kyl­lä lainaa tuol­laisil­la koroil­la eikä kenelle tahansa.

    Teo­ri­as­sa keskus­pankin pitäisi pystyä säätämään riskitön nimel­lisko­rko, jos se lainaa riskil­lä niin tämä teo­ria on rik­ki. Niinkuin se juuri nyt onkin, mut­ta siis, jos markki­na toimisi oikein niin riskiprofi­ilien erot selit­täi­sivät tuot­to­erot. Ja siis, yri­tyk­sen pitäisi mak­si­moi­da oman pääo­man tuot­toa, lain mukaan.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si yri­tyk­set myyvät kiin­teistöjään pääo­masi­joit­ta­jille vuo­ratak­seen ne takaisin hin­nal­la, joka ylit­tää lainako­rot selvästi. Jos näitä älypäitä ei koulute­ta Aal­to-yliopis­tossa, mis­sä niitä oikein koulutetaan? 

    Vaikea sanoa. Helsin­gin yliopis­tossa? 🙂 (ja osa noista älypäistä las­kee oletet­tavasti voit­ta­vansa tuon ero­tuk­sen takaisin kiin­teistön ylläpi­to- ym. menoissa)

  24. Osmo Soin­in­vaara: Min­ul­la on vakaa käsi­tys, että tämä kul­je­tuskus­tan­nuk­sia lisäävä mut­ta negati­isivisel­la reaa­liko­rol­la saata­van lainan tarvet­ta vähen­tävä JOT-ide­olo­gia tuot­taa tosi­asi­as­sa lähin­nä tap­pi­o­ta enkä näe, mik­si täl­laista hul­lunkurista ajat­te­lu­ta­paa pitäisi vielä val­tion varoin subventoida.

    No, ei täl­laista toim­intat­a­paa pidä sub­ven­toi­da, kyl­lä se kan­taa itsen­sä. Toim­intat­a­pa ei nor­maali­olois­sa edes vält­tämät­tä lisää kul­je­tuskus­tan­nuk­sia, sil­lä tavara­han pitää joka tapauk­ses­sa kul­je­taa. Talvimerenkulku on asia erik­seen ja vaatii järkevää optimointia.

    Varas­toin­ti­in liit­tyy todel­lakin monia muitakin seikko­ja kuin pääo­makus­tan­nuk­set, aivan kuten Sylt­ty tote­si. JOT/JIT:n epäil­i­jöille suosit­te­len esimerkik­si vierailua suurel­la japani­laisel­la tai sak­salaisel­la perheautotehtaalla.

    Itse näen, että JOT/JIT:in taustal­la on varsin orgaa­ni­nen peri­aate. Met­sästä, pel­losta, malmista, maaoöljys­tä jne voidaan kus­takin tuot­taa hyvin monia eri­laisi raa­ka-ainei­ta hyvin moni­in eri tarkoituk­si­in. Raa­ka-aineista tehdään vielä lukuisampi määrä puo­li­valmis­tei­ta, mut­ta niistä kunkin käyt­töalue on rajoite­tumpi. Puo­li­valmis­teista tehdään tuot­tei­ta ja sama ker­tau­tuu jälleen: Nimikkei­den määrä kas­vaa, mut­ta kunkin nimik­keen käyt­töala rajoit­tuu. M8 pul­tista ei ole hyö­tyä, jos vas­takap­paleen kierre on M10, jne. 

    Kehit­tyneen JOT/JIT:n kan­ta­va peri­aate on, että tavaran lop­ulli­nen käyt­töalue lyödään lukkoon mah­dol­lisim­man myöhään, mieluim­min vas­ta kun sille on asi­akasti­laus. Kyl­lä JOT/JIT-kejuis­sakin on varas­to­ja, mut­ta niis­sä ole­vat tavarat ovat monikäyt­töisiä. Tämä vähen­tää radikaal­isti tavaran epäkuranttiusriskiä.

    1. Tapio.
      Argu­ment­tisi toimii hyvin erikois­tuneessa tuotan­nos­sa, mut­ta ei kyl­lä kivi­hi­ilen han­kkimises­sa tal­ven var­alle tehtaseen. Ei kyl­lämyöskään sanomale­hti­a­perin valmistukseen.

  25. Kale­vi Kämäräi­nen: Käsi­tys henkilöli­iken­teen ris­tisub­ven­tios­ta ei siis nähdäk­seni pidä paikkaansa.

    Tuo­hon kan­taa otta­mat­ta puran kuitenkin tuo­h­tu­mus­tani taas siihen, että VR:n hin­noit­telu on vähem­män ystävällistä.

    Olin­pa tässä juurikin matkalla erääseen suo­ma­laiseen tärkeään taa­ja­maan noin neljän-viiden tun­nin maantiematkan päähän. Kos­ka maantiematkailu ei ole vält­tämät­tä kovin kivaa, ajat­telin matkus­taa mukavasti, suju­vasti ja ekol­o­gis­es­ti junalla.

    Lop­putu­los oli se, että matkustin vähem­män mukavasti mut­ta erit­täin suju­vasti lentokoneel­la. Liput mak­soi­vat muu­ta­maa päivää ennen matkaa ostet­tuna vähem­män kuin junaliput. Kokon­ais­mat­ka-aika oli myös selvästi lyhyem­pi. Päästöt sit­ten vähin­tään kolminker­taiset, joten kan­nan reis­sus­ta ainakin oman pain­oni ver­ran ylimääräistä CO2-kuormaa.

    Lentokone ei saa sub­ven­tio­ta. Miten ihmeessä se voi olla junaa halvem­pi? Tai mik­si ihmeessä Helsingistä Tam­pereelle junalip­pu mak­saa saman ver­ran kuin auton muut­tuvat kustannukset?

    Jokin tässä yhtälössä ei toi­mi. Joko raideli­ikenne on yksinker­tais­es­ti älyt­tömän kallista, VR erit­täin teho­ton tai VR:n hin­noit­telu monop­o­lia hyö­dyn­tävää vilkkail­la liikenneväleillä.

  26. åke: Tässähän näkyy tämä per­hey­htiöi­den ja pörssiy­htiöi­den väli­nen ero ajat­te­lu­tavas­sa. Per­hey­htiöt ajat­tel­e­vat vain kas­savir­taa ja jokainen euro on euro omaan tasku­un. Van­hat ja huonos­ti tuot­ta­vatkin businek­set kan­nat­taa pitää niin kauan kuin vain kas­savir­ta on edes aav­is­tuk­sen posi­ti­ivi­nen. Ei ole mitään päivit­täisitä arvon­nousua tai laskua, kun ei olla pörssissä.

    Jos jatkan tästä hiukan kar­rikoidus­ta esimerk­istä, niin tuo­han on erit­täin loogista yksi­tyiselle yrit­täjälle. Kos­ka yri­tys ei ole lis­tau­tunut, siitä ei voi myy­dä osaa. Sen voi joko pitää kokon­aan tai myy­dä kokonaan.

    Jos sopi­vaa osta­jaa ei löy­dy, on liike­taloudel­lis­es­tikin hyvin loogista tehdä kaikkea, mis­tä jää plus­saa viivan alle. Sijoite­tun pääo­man korko ei ole olen­nainen para­metri, kos­ka sitä sijoitet­tua pääo­maa ei oikeas­t­aan ole ole­mas­sa vaihtoehtosijoitusmielessä.

    Tässä on omat hyvät ja huonot puolen­sa. Sitoumus­ta ja kär­siväl­lisyyt­tä tulee rutkasti lisää. Riskinot­tokykyä taas ei, ja muutenkin kas­savir­taan tähtäävä joht­a­mi­nen usein estää hyp­päyk­sit­täisen etenemisen.

    Kävin tästä mie­lenki­in­toisen dialo­gin tutun ali­hank­in­takonepa­jan kanssa. Fir­mal­la on pitkähköt toim­i­tusa­jat ja varovainen asenne tuoteke­hi­tys­tä kohtaan. Se tun­tui tässä markki­nati­lanteessa vähän oudol­ta. Omis­ta­jan näkökul­ma oli kuitenkin se, että tilauskir­ja on täyn­nä, joten ei hätää. Laa­jen­taa ei kan­na­ta, kun pitäisi han­kkia lisää hal­li­ti­laa, nykyi­nen on täyn­nä koneita…

    Muis­tu­tan kuitenkin siitä, että yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu­ja yri­tyk­siä ja per­heyri­tyk­siä on kovin mon­en­laisia yhden hen­gen siivous­fir­mas­ta Kone Oyj:hin. Ain­oa yhteinen tek­i­jä on se, että yri­tyk­sen kehit­tämisessä aika­jänne on erit­täin pitkä, per­heyrit­täjä ei yleen­sä tähtää ensi vuo­den markki­na-arvon maksimointiin.

  27. åke: Nykyään halu­taan ottaa kaik­ki pääo­ma ulos asap ja antaa omis­ta­jille osinkoina tai arvon­nousuna. Ei kukaan halua lait­taa lisää pääo­maa sisään.

    Nythän esi­in on tul­lut sel­l­ainenkin ilmiö, että jotkut pörssiy­htiöt ovat tehneet pääo­man­palau­tuk­sia. Toimen­pide on ihan perustel­tu sil­loin, kun yri­tys toteaa ettei löy­dä pääo­ma­lle omis­ta­jien vaa­ti­maa tuottoa.

    Tämä ker­too tämän­hetkises­tä maail­mas­takin paljon. Oikein mis­tään ei saa oikein mitään tuot­toa kohtu­uriskil­lä, eikä velka­ra­ha ole kallista. Sil­loin on tuo­tol­lis­es­ti aika sama, istuuko miljoona euroa yri­tyk­sen vai omis­ta­jan tilil­lä. Loogi­nen johtopäätös on heit­tää se omis­ta­jan tilille, kos­ka se antaa omis­ta­jalle enem­män hallintaa omistukseensa.

    Pk-yri­tyk­sille velat­to­muus on arvo sinän­sä, kos­ka velat tuo­vat hel­posti pankille liikaa val­taa yri­tyk­sessä. Isom­mas­sa yri­tyk­sessä näin ei niin herkästi käy, jol­loin velka­an voi suh­tau­tua laskentoharjoituksena.

    Oikeas­t­aan kysymys sit­ten onkin se, mik­si yri­tyk­sel­lä pitäisi olla kovin paljon omaa pääo­maa. Käytän­tö rajoit­taa velka­ra­han määrää, mut­ta nol­lakaan ei vält­tämät­tä ole oikea numero.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si yri­tyk­set myyvät kiin­teistöjään pääo­masi­joit­ta­jille vuo­ratak­seen ne takaisin hin­nal­la, joka ylit­tää lainako­rot selvästi. Jos näitä älypäitä ei koulute­ta Aal­to-yliopis­tossa, mis­sä niitä oikein koulutetaan? 

    Toim­i­ti­laki­in­teistö­jen real­isoin­ti on vaikeaa, kun toim­i­tiloista on yli­tar­jon­taa. Kun osta­jalle luvataan pitkä vuokra­sopimus, kau­pat voivat kuitenkin syn­tyä. Taka-ajatuk­se­na on luul­tavasti toimin­nan supis­t­a­mi­nen tai siirtämi­nen toisaalle tai ainakin varautu­mi­nen siihen. Mah­dol­lis­es­ti kiin­teistön myyn­nistä saata­va ker­talu­on­teinen voit­to myös nos­taa johdon bonuk­sia ym.

  29. newyork­ista: Mum­mielestä se on kyl­lä Just in time. Kiin­nos­tuneet voivat etsiä hakukoneel­la mitä eroa on “in time” ja “on time”.

    JIT suomen­net­ti­in yleiseen käyt­töön sanoil­la Juuri Oikeaan Tarpeeseen eli JOT, ja tästä tein ajat­telemat­tomasti virheel­lisen “Just On Time” takaisinkäännöksen.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si yri­tyk­set myyvät kiin­teistöjään pääo­masi­joit­ta­jille vuo­ratak­seen ne takaisin hin­nal­la, joka ylit­tää lainako­rot selvästi. Jos näitä älypäitä ei koulute­ta Aal­to-yliopis­tossa, mis­sä niitä oikein koulutetaan? 

    Kiin­teistö­jen ylläpi­dos­sa on paljon muu­takin kuin lainaa ja ammat­ti­mainen kiin­teistösi­jou­tusifr­ma voi selviy­tyä niiden hallinnas­ta ja ylläpi­dos­ta parem­min. Mut­ta ei siinä minus­ta kyl­lä usein mitään järkeä ole.

    Toisaal­ta jos sijoit­ta­jat eivät oikaise leas­ing­vas­tui­ta taseeseen laskelmis­saan, niin johdon näkökul­mas­ta voi olla ihan järkevää boost­a­ta keinotekois­es­ti sijoite­tun pääo­man tuot­to­pros­ent­tia vaik­ka se johtaisi kokon­aisu­udessa heikom­paan tulok­seen. Muu­ta­ma miljoona tai kym­men omis­ta­jien raho­ja sinne tänne, kun­han tun­nus­lu­vut ovat hyviä.

  31. Touko Met­ti­nen:
    Niin sitä vaan, että eikö eri rah­timuo­to­jen eri­lainen hiil­i­jalan­jäl­ki ja esim. kuole­man­vaar­al­liset onnet­to­muudet maan­teil­lä paina tässä pohdin­nas­sa mitään?

    Touko Met­ti­nen

    VR taisi siir­tyä kokon­aan vesivoimaan tässä taannoin. 

    Suomes­sa ollaan muu­ta­man vuo­den kulues­sa tilanteessa, jos­sa koko raskasli­ikenne voisi kulkea biodieselil­lä, joka tuote­taan met­sä­te­ol­lisu­u­den jätevirroista.

  32. palataan­pa takaisin asi­aan, eli väylä­mak­sui­hin ja meriliikenteeseen.

    Kekkosen aikaan elet­ti­in venäjän kau­pan varassa.
    Val­tio oli suuri omis­ta­ja ja har­joit­ti pääo­maköy­hässä maas­sa raskas­ta teollisuutta.
    Val­tion peri­aat­teena oli hajasi­joit­taa yhtiöitä sel­l­aisille seuduille, jos­sa ei ollut pysyviä työ­paikko­ja tai mis­sä oli rakennemuutos.‘siltarumpupolitiikkaa´

    Näitä yhtiöitä oli monia: mm. autote­hdas Uki­in( kehi­tysalue 1 luok­ka, lvv-vapaus), Valko ima­tralle ( teräste­htaan alasajo) jne…

    Rautaruuk­ki perustet­ti­in raa­heen. Sijain­tipaik­ka oli puh­das poli­it­ti­nen päätös.rautaruukki perusti junan­vaunute­htaat otan­mäelle jot­ta ehtyneen kai­vok­sen väelle saataisi­in työtä. Neu­vos­toli­iton kanssa sovit­ti­in junan­vaunu­jen toimituksesta. 

    Out­oku­mun teräste­htaan sijain­ti johtuu kai­vok­sen läh­esyy­destä. Vai­h­toe­htoina oli myös kul­jet­taa rikaste etelään, mut­ta poli­it­ti­sista syistä tehdas perustet­ti­in Tornioon. Merikul­je­tuk­set luvat­ti­in hoitaa siten, että kul­je­tuskus­tan­nuk­sis­sa ei hävitä eteläisem­mille sijainneille.

    Täl­löin lyöti­in kiin­ni jään­mur­ron ja väylä­mak­su­jen polti­ik­ka: las­ke­taan kaik­ki yhteen ja jae­taan kulut yhtä suurik­si kaikille. sanaa ris­tisub­ven­tio ei var­maan sil­loin edes tun­net­tu. Peri­aate on aivan sama kuin maan­teil­lä. Väyläku­lu on sama riip­pumat­ta paljonko lun­ta on aurat­ta­vana. Onko siinä ris­tisub­ven­tioa jos ival­on bussin ja turun bussin tiemak­su on sama? Kus­tan­nus­vas­taavu­us­pe­ri­aat­teen mukaan ival­os­sa pitäisi olla tiemak­su suurem­pi kuin hang­os­sa. Tie tai mer­i­tie — sama asia sil­loin ajateltiin.

    Teol­lisu­us ja varus­ta­mot ovat sopeu­tuneet em. poli­ti­ikkaan jos­sa on poli­it­tis­es­ti ohjat­tu mak­suil­la ja jäära­joituk­sil­la alus­ten jäis­säkulkukykyä ja kokoa.

    Nyt teol­lis­maantiede on mitä on ja ollaan em. tilanteessa jos­sa van­ha perus­poli­ti­ik­ka samoista kul­je­tusku­luista on keskustelun alla. Kat­son, että yhteiskun­nan on asia hoidet­ta­va järkevästi, onhan se tehnyt päätök­set ko. teol­lisen maanti­eteen luomis­es­ta. Asi­aa ei muu­ta se, että val­tio on luop­unut omis­tuk­ses­taan pörssit­tämäl­lä omis­tuk­sen­sa rautaruukissa, Out­okum­mus­sa ja Valmetissa.

    Yhteiskun­nan ja yhtiöi­den kulu­ja voidaan parhait­en kon­trol­loi­da säätämäl­lä logis­ti­ikkaa kuten mainit­tu, suurem­mil­la laivauk­sil­la ja miet­timäl­lä onko järkevää kiskoa pulkkia ahto­jäi­den hal­ki kuten Osmo kysäisi. Kuin­ka suuri­in viiveisi­in ja mil­lä toden­näköisyy­del­lä niitä on ja mihin tyy­dytään. Pienet viiveet ja paljon pieniä laivo­ja jäis­sä tarkoit­taa mon­ta mur­ta­jaa ja paljon löpöä. JOT ajaa juuri tähän. Jos hiili tai muu raa­ka-aine lop­puu jääolo­suhtei­den takia onko vika laivay­htiössä, mur­ta­jakalus­tossa vai liian pienis­sä varastoissa? 

    Jos em. yhtiöt lisäk­si palaisi­vat pitkien kul­je­tus­sopimusten poli­ti­ikkaan ja nos­taisi­vat varas­to­ta­so­jaan talviksi voisi kalus­to muut­tua parem­mak­si. Nyt kun halu­taan kil­pailut­taa koko ajan ja ajat­taa 1 — 3 vuo­den sopimuk­sil­la ´hol­lantereil­la´ eivät varus­ta­mot voi rak­en­taa erikoiskalus­toa perämeren liiken­teeseen. Myöskään vaa­timuk­set suures­ta kul­je­tusten täs­mäl­lisyy­destä jääolo­suhteista eivät ole tästä maailmasta. 

    Pitkien sopimusten puut­teessa lai­vat on opti­moita­va sulaan veteen jol­loin ne ´pehmenevät´ ja suomen lip­pu häviää. Aikaisem­min mm. Rautaruuk­ki itse omisti kul­je­tuskalus­toaan, jol­loin se opti­moiti­in juuri niihin kuljetuksiin.

    Jään­mur­ta­jalaivas­to tulee uusittavaksi.
    Sen kus­tan­nus val­ti­olle on moninker­tainen ver­rat­tuna väylä­mak­sui­hin. Nyt kan­nat­taisi miet­tiä kun­nol­la miten ja mil­lä kap­a­siteetil­la jääli­ikenne tur­vataan, ettei väk­isin työl­lisyy­den ylläpi­dok­si han­kit­taisi kansan­taloudel­lis­es­ti väärää mur­ta­jalaivas­toa. Näi­den lähi­aikoina tehtävien päätösten kanssa on elet­tävä seu­raa­vat 30 vuotta.

    Tämän keskustelun aika on nyt. Uusi mur­ta­ja on lehti­ti­eto­jen mukaan tilaus­putkessa. Mikä on se poli­ti­ik­ka jon­ka perus­teel­la kalus­to uusi­taan? Yhden ulko­mai­somis­tei­den telakkay­htiön työl­lisyy­den takia ei kan­nat­taisi tehdä hark­it­se­mat­to­mia päätök­siä. Entä jos se häviää kisan ja sin­ga­pore­lainen telak­ka onkin halvin? 

    Tässäkin olisi poli­itikoille pohtimista.

    juhan­nus­ta toivottaen

    sari

  33. KKK:
    Pohjoisen ihmisiä pitäisi tukea mak­samal­la heille muut­toavus­tuk­sia tuot­ta­van työn perään matkustamiseen. 

    Työtön saa jo nyt liikku­vu­us- ja muut­toavus­tus­ta. Ei kyl­läkään ole ilman­su­un­ti­in sidot­tu. Jos työtön Helsingistä saa työn Kit­tilästä, muut­toavus­tus maksetaan.

    Työl­lisille muut­toavus­tuk­sia ei ole. 

    KKK:
    Ei ole mitään järkeä tukea elinkeino­ja, jot­ka eivät koskaan tule ole­maan kan­nat­tavia ilman subventiota. 

    Ehdo­tat siis koti­maisen maat­alouden ja laveam­min koko elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den alasajoa ?

    Huolto­var­muusih­miset kiittävät 🙂

  34. Ode:

    EKP tar­joaa lainaa alle pros­entin korol­la jokaiselle, jol­la on väh­n­tään kot­tikär­ryt raho­jen kul­jet­tamiseen pois.

    No ei nyt ihan sen­tään. EKP rahoit­taa pankke­ja eikä suo­raan yrityksiä.
    Edelli­nen pankki­ra­hoituk­sen sin­ua lainatak­seni “kot­tikär­ryra­hoi­tu­sop­er­aa­tio” LTRO2 oli 2012 helmiku­us­sa max kolmek­si vuodek­si (jäl­jel­lä siis vajaa 2v).
    Yri­tys­ra­hoituk­sen matu­ri­teet­ti on tyyp­il­lis­es­ti reilusti pidem­pi, joten ei voi ajatel­la, että pankit lapi­oi­vat EKP:n kot­tikär­ryra­haa pros­entin korol­la edelleen yrityksille. 

    Etenkin kun ote­taan huomioon, että yhteiskun­ta on kiristyväl­lä pankkien sään­te­lyl­lä, vero­tuk­sel­la ja vakavaraisu­us­vaa­timuk­sil­la pikem­minkin ohjaa­mas­sa pankke­ja supis­ta­maan lainanantoaan.

    Tämähän näkyy selvästi jopa Suomes­sa taval­lisi­akin ihmisiä suo­raan kos­ket­taen. Taloy­htiölainat ovat nimit­täin pankkien kannal­ta yri­tys­ra­hoi­tus­ta ja pankit ovat kiristämässä niiden ehto­ja ja nos­ta­mas­sa mar­gin­aale­ja rajusti.

    Saa nähdä meneekö euroop­palainen hul­lu­us niin pitkälle, että ammu­taan itseämme taas jalka­an ja sääde­tään pankeille rahoi­tus­markki­avero. Rahoi­tus­markki­navero ei olisi niin vahin­golli­nen, jos se olisi globaali, mut­ta rajal­lisel­la alueel­la toteutet­tuna se vain rankaisee kyseisen alueen pankke­ja ja rahoi­tus­markki­noi­ta ja siirtää toim­intaa muualle.

    Euroopan edelli­nen hul­lu­us, päästökaup­pa oli sen­tään koko Euroopan laa­juinen, nyt ehdotet­tu ver­sio Tobinin veros­ta ei koskisi edes kaikkia Euromaita.

  35. Lau­ri Kumpu­lainen: VR taisi siir­tyä kokon­aan vesivoimaan tässä taannoin. 

    Jol­la samaisel­la het­kel­lä koko maan päästöille tapah­tui mitä? (Ei yhtään mitään.)

  36. tik­tak: Työl­lisille muut­toavus­tuk­sia ei ole. 

    Työlli­nen omis­tusasu­ja joutuu vielä mak­samaan muut­tamis­es­taan työn perässä varain­si­ir­toveroa. Tämä heiken­tää heikos­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vien työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia, kos­ka parem­mas­sa ase­mas­sa ole­vat omis­tusasu­jat tukki­vat hei­dän tien­sä työmarkkinoille.

    tik­tak: Ehdo­tat siis koti­maisen maat­alouden ja laveam­min koko elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den alasajoa ?
    Huolto­var­muusih­miset kiittävät 

    Ymmär­sit täysin oikein. Huolto­var­muusih­mis­ten uhkaku­vat ovat men­nyt­tä maail­maa. Tuki­ais­ten lopet­ta­mi­nen pitää toteut­taa pitkäl­lä siir­tymäa­jal­la (esim. 15 vuot­ta), jot­ta van­hem­mat maanvil­jeli­jät ehtivät elä­keelle ja nuorem­mat maanvil­jeli­jät ehtivät koulut­tau­tua uudelle alalle.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Tapio.
    Argu­ment­tisi toimii hyvin erikois­tuneessa tuotan­nos­sa, mut­ta ei kyl­lä kivi­hi­ilen han­kkimises­sa tal­ven var­alle tehtaseen. Ei kyl­lämyöskään sanomale­hti­a­perin valmistukseen.

    Kivi­hi­ilen osalta olet oikeassa. 

    Paperi­te­ol­lisu­ut­ta en tunne kovin hyvin, mut­ta ainakin Perämeren alueen teräs- ja jaloteräs­tuotan­to on melkoisen erikoitunut­ta: Eri­laisia seoskoos­t­u­muk­sia on kym­meniä, pak­suuk­sia myös, luju­us­lu­okkia, lop­pu- ja pinatakäsit­te­lyjä kutakin vajaa kymme­nen. Stan­dar­d­oitu­ja levy‑, ark­ki- ja rainakoko­ja on myös kym­meniä ja niiden päälle tule­vat asi­akkaiden vaa­ti­mat erityiskoot.

    Jotkut tukku­rit pystyvät tiet­tyyn pak­su­u­teen asti arkit­ta­maan ohut­levyjä ja halko­maan ja katko­maan rain­o­ja, mut­ta koos­t­u­mus­ta, pak­su­ut­ta, luju­us­lu­okkaa tai lop­pukäsit­te­lyä ne eivät pysty muut­ta­maan. Jotain ne voivat lisätä, esim pinnoittaa.

    JIT-mielessä on haas­tavaa, että suuri osa lop­pukäyt­tö­vai­h­toe­hdoista lyödään lukkoon sula­tus­vai­heessa, siis aivan tehdaspros­essin alkupäässä.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si yri­tyk­set myyvät kiin­teistöjään pääo­masi­joit­ta­jille vuo­ratak­seen ne takaisin hin­nal­la, joka ylit­tää lainako­rot selvästi. Jos näitä älypäitä ei koulute­ta Aal­to-yliopis­tossa, mis­sä niitä oikein koulutetaan? 

    Yri­tyk­set osaa­vat ottaa huomioon myös muut kulut lainako­rko­jen lisäk­si. Kiin­teistöt kulu­vat ja rapis­tu­vat. Kiin­teistön markki­nahin­nat heilu­vat, joten kan­nat­taa myy­dä jos ollaan selvästi kuplan puolel­la. Lisäk­si yri­tyk­sen voi olla vaikea saa­da niin hal­paa lainaa kuin keskiver­to asun­nonos­ta­jan — velkainen yri­tys voi tehdä konkurssin, jota tuulipukusi­joit­ta­jalle ei sal­li­ta. Uskoisin että varsin hyvin osaa­vat yri­tyk­set laskea kan­nat­taako toim­i­ti­lat omistaa.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Tapio.
    Argu­ment­tisi toimii hyvin erikois­tuneessa tuotan­nos­sa, mut­ta ei kyl­lä kivi­hi­ilen han­kkimises­sa tal­ven var­alle tehtaseen. Ei kyl­lämyöskään sanomale­hti­a­perin valmistukseen.

    Täy­tyy huo­maut­taa tähän että sanomale­hti­pa­perin valmis­tus tehdään kyl­lä per asi­akas. Paperi on tietysti bulkkia mut­ta paperin neliö­paino vai­htelee, rul­lan lev­eys vai­htelee eikä paperi kestä lop­ut­tomasti säi­ly­tys­tä ilman värimuutoksia.

    Nojoo samat rul­lat kel­paa­vat jos­sain määrin eri asi­akkaille mut­ta ei ihan miten tahansa. 

    Mut­ta toisaal­ta suomes­sa ole enää kuin yksi kone joka tekee sanomale­hti­pa­pe­ria, joten ver­taus on vanhentunut.

    Tule­vaisu­udessa neu­von ver­taa­maan hienopa­peri­in, joka on stan­dar­d­oidumpi tuote. A4 kopi­opa­peri on aika samaa tek­i­jästä riip­pumat­ta. Eri valmis­ta­jien a4 ark­it kel­paa­vat kaikki­in printtereihin.

  40. JIT tai JOT ‑toim­intafilosofia on omak­sut­tu Japanista. Toisen maail­man­so­dan rauhan­sopimuk­set aset­ti­vat akse­li­v­al­loille ase­varustelu­ra­joituk­sia, joil­loin Japani ja Län­si-Sak­sa käyt­tivät ne rahat tuotan­nol­lisi­in investoin­tei­hin, jot­ka voit­ta­javal­tiois­sa menivät asevarusteluun.

    Japanin ja Län­si-Sak­san talous kukoisti ja alet­ti­in analysoimaan syitä mik­si ne men­estyvät. Japani on tiheästi asutet­tu saariryh­mä joka on kaiken­lisäk­si vuoris­toinen. Tilaa varasstoin­nille ei yksinker­tais­es­ti ole niin paljon kuin avar­il­la alueil­la, sik­si JIT. Tämä alun­perin tilan niukku­u­den aikaansaa­ma tuotantofilosofia aikaan­sai muitakin etu­ja, joten tämä otet­ti­in käyt­töön muual­lakin maailmassa.

  41. KKK: Työlli­nen omis­tusasu­ja joutuu vielä mak­samaan muut­tamis­es­taan työn perässä varain­si­ir­toveroa. Tämä heiken­tää heikos­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vien työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia, kos­ka parem­mas­sa ase­mas­sa ole­vat omis­tusasu­jat tukki­vat hei­dän tien­sä työmarkkinoille.

    Ymmär­sit täysin oikein. Huolto­var­muusih­mis­ten uhkaku­vat ovat men­nyt­tä maail­maa. Tuki­ais­ten lopet­ta­mi­nen pitää toteut­taa pitkäl­lä siir­tymäa­jal­la (esim. 15 vuot­ta), jot­ta van­hem­mat maanvil­jeli­jät ehtivät elä­keelle ja nuorem­mat maanvil­jeli­jät ehtivät koulut­tau­tua uudelle alalle.

    Ja kaupunki­laiset saisi­vat omia dat­so­ja melkein ilmaisek­si… Työt­tömät puutarhaviljelijöiksi!

  42. DI:Uskoisin että varsin hyvin osaa­vat yri­tyk­set laskea kan­nat­taako toim­i­ti­lat omistaa.

    Yleen­sä ajat­te­len noin, mut­ta tässä asi­as­sa en olisi ihan noin var­ma. Yri­tyk­setkin tekevät virheitä ja paljon, juju on vain siinä että liikaa virheitä tekevät häviävät kil­pailus­sa. ja kutistuvat.

    Pääkont­torin myyn­ti voi olla virhe tai sit­ten ei. On sitä paljon suurem­piakin virheitä tehty, kuten esimerkik­si StoraEn­son Con­sol­i­dat­ed Papersin osto, Son­er­an ilmakau­pat Sak­sas­sa, Audin A2-malli. Jos jotkut ole­tuk­set eivät pidä paikkaansa, laskel­mat menevät samantien päin honkia.

  43. Nämä OS:n teesit pitäisi ottaa kaiken taloudel­lisen toimin­nan perus­tak­si. Ehkä siihen nykyään ale­taan päästäkin. Medi­as­sa tun­tuu lisään­tyvän kom­men­toin­ti ja keskustelu ja hyvä niin.

    On vaikea ymmärtää, mitä pahaa on avoimuudessa. Ellei nyt aivan liike­salaisuuk­sista ole kyse. Mik­sei voitaisi vaa­tia aina tuote­seloste: “täl­lä telakalla on saatu sub­ven­toin­tia xxx euroa..”.
    Eihän sen pitäisi olla negati­ivi­nen uuti­nen. On vain kylmä fak­ta. Sub­ven­tion mak­saa aina joku. Ehkä sitä mak­sa­jaakin kiin­nos­taisi tietää.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si yri­tyk­set myyvät kiin­teistöjään pääo­masi­joit­ta­jille vuo­ratak­seen ne takaisin hin­nal­la, joka ylit­tää lainako­rot selvästi. Jos näitä älypäitä ei koulute­ta Aal­to-yliopis­tossa, mis­sä niitä oikein koulutetaan?

    Heh, tähän on ihan selkeä syy: yri­tyk­set eivät tiedä kuin­ka paljon toimis­toti­laa ne tarvit­se­vat ensi vuon­na. Jos menee hyvin niin tarvi­taan lisää, jos menee huonos­ti niin vähem­män. Jos menee oikein huonos­ti niin ei tarvi­ta yhtään.

    Kaik­ki nämä muu­tok­set ovat paljon han­kalampia jos kiin­teistöt on tarkoi­tus omis­taa. Vuokra­markki­noil­la saadaan jous­tavu­ut­ta. Tämä se syy on ainakin min­un mielestäni.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Tapio.
    Argu­ment­tisi toimii hyvin erikois­tuneessa tuotan­nos­sa, mut­ta ei kyl­lä kivi­hi­ilen han­kkimises­sa tal­ven var­alle tehtaseen. Ei kyl­lämyöskään sanomale­hti­a­perin valmistukseen.

    Kyl­lä se tuo hiili­varas­tokin sitoo pääo­maa ja pääo­ma­lle joudu­taan mak­samaan korkoa.

    Ongel­ma on,että kustannuslaskennan,liikekirjanpidon välil­lä on merkit­täviä ristiriitoja.

    Kansan­taloustiteil­i­jöille ei pääo­man epäte­hokas käyt­tö ole mikään ongel­ma, yri­tysjo­hto taas muis­telee korki­ta korko­ja ja siikaa,jolloin sijoit­ta­ja lujasti sijoit­ti rahaa yritykseen

  46. Ote­taan­pa esimerk­ki kään­teis­es­tä alue­poli­ti­ikas­ta. Alku­vuon­na ilmestyi arvioin­ti suo­ma­lais­es­ta eläke­jär­jestelmästä. Arvioit­si­jat kiin­nit­tivät huomio­ta eläke­jär­jestelmän korkeisi­in hallintokus­tan­nuk­si­in, mitkä johtu­vat pääosin siitä, että yksi­tyisen eläke­jär­jetelmän hallinnoin­ti on hajautet­tu liki kymme­neen yhtiöön. Korkeat hallinnoin­tikus­tan­nuk­set merk­it­sevät sitä,että pääkaupunkiseudulle sijoit­tuneet, lak­isääteisiä tehtäviä hoita­vat “yri­tyk­set” työl­listävät run­saasti henkilöstöä ja luo­vat “vau­raut­ta”, jon­ka kus­tan­taa viime kädessä koko Suo­mi, myös ne pohjoisen Suomen teol­lisu­ustyön­tek­i­jät. Eli täl­laisel­la kalli­il­la eläke­by­rokra­tial­la tue­taan pääkaupunkiseudun elin­voimaisu­ut­ta ja työllisyyttä.
    P.S. Kyl­lä siitä Out­okum­mus­ta on myös Helsin­ki saanut osansa, esim. vuon­na 2011 oli­vat Helsingis­sä asu­van Out­okum­mun ex-tj Juha Rantasen ansio­tu­lot n. 2,5 milj. euroa, joista hän mak­soi Helsin­gin kaupungille kun­nal­lisveroa n. 450 000 euroa.

    1. Miten täl­lainen keskustelu menee aina sihen, kuka oikein tukee ketä?
      Yritin sanoa, että uol­lainen tukimuo­to on haaskaa­va, kos­ka se yllt­tää aiheut­ta­maan huo,attavaia kus­tan­nuk­si val­ti­olle vain, joa säöstöisi itse ropo­ja, Jos arvioisimme, paljonko kukin taho saa ää tukea ja jakaisimme se suo­rana tuke­na korot­taen jä’än­mur­tamisen mak­sut kus­tan­nuk­sia vas­taaviksi, kaik­ki voisi jatkua ennal­laan. Yri­o­tyk­set voisi­vat sen tuen turvin mak­saa ne kohon­neet väylä­mak­sut. Var­masti ne kuitenkin muut­taisi­vat logis­tista käyt­täy­ty­istään ja koko tuo muu­tos olisi säästöä.

  47. åke: Heh, tähän on ihan selkeä syy: yri­tyk­set eivät tiedä kuin­ka paljon toimis­toti­laa ne tarvit­se­vat ensi vuon­na. Jos menee hyvin niin tarvi­taan lisää, jos menee huonos­ti niin vähem­män. Jos menee oikein huonos­ti niin ei tarvi­ta yhtään.

    Noi­hin myyn­ti­sopimuk­si­in kuu­luu kyl­lä yleen­sä pitkä, jopa 10v, vuokra­sopimus. Tosin enpä osaa sanoa minkälaisia pykäliä niis­sä on mah­dol­li­sista tilo­jen vähen­nyk­sistä. Epäilen kum­minkin että hava kiinetistösi­joit­ta­ja tekee sopimus­ta, jon­ka yri­tys voi irti­sanoa miten halu­aa. Sem­moista tilaa voi olla vaikea­ta vuokra­ta eteenpäin.

  48. Yri­tysjo­hta­jatkin ovat use­asti jäl­keen­jääneitä opeissaan.

    Aikoinaan, kun sijoit­ta­mi­nen oli sitä, että sijoit­ta­ja antoi pääo­maa yri­tyk­sen , tuo ROI ker­toi aika suo­raan, miten sijoit­ta­jan rahat tuottivat.

    Nykyään tuo suhde on läh­es katken­nut, mut­ta kyl­lähän ROI ker­too siitä, miten tehokkaasti yri­tyk­sen tulo­rahoituk­sel­la tehdyt investoin­nit tuottavat.

    ROI:lla taas on merk­i­tys­tä ‚kun sijoit­ta­ja arvioi, antaako yri­tyk­sen käyt­tää jako­varaa investoin­tei­hin vain pump­paako rahan ulos ja sijoit­taa itse paremmin.

    Yri­tysjo­hto joutuu ainakin jos­sain määrin kil­paile­maan oamis­ta­jan kanssa rahas­ta, siis resurssista.

    Piilot­ta­mi­nen on yksi tapa siirtää rahaa tur­vaan niin ettei sitä kaive­ta ulos yrityksestä .

    Kun ROI näyt­tää parem­mal­ta, kuin sijoit­ta­jan saa­ma tuot­to, niin rahat saa pitää

  49. JOT on kyl­lä paras tapa vaput­taa pääo­maa muuhun käyttöön.

    Sodan jäl­keen, kun tavaras­ta oli pulaa niin tavaraa ham­strat­ti­in ja sitä suo­ranais­es­ti piilotet­ti­in kuusen perseelle.

    Toinen ongel­ma oli epäku­ran­tin tavaran jemmaaminen

    Ja jem­mo­ja oli joka paikas­sa ja romun säi­ly­tys vaati tilaa ja se taas maksoi
    Ja kun kurant­tia tavaraa varas­toiti­in tarpeek­si kauan niin se muut­tui epäku­ran­tik­si varas­toin­nin aiheut­tamien vau­ri­oiden takia

    Van­halle pula-ajan näh­neelle sukupolvelle oli vaikea vaku­ut­taa, että kaikkea romua ei tarvitse säi­lyt­tää sodan varalle

    Tekni­ikkakin muut­tui ja van­ha jäi epäku­ran­tik­si uute­na tekni­ikan van­hen­e­misen kautta.

    Kul­je­tustekni­ikkakin muut­tui ja tiestön parane­m­i­nen merk­it­si, että tilaus saati­in 1–7 päivässä mihin osaan maa­ta tahansa, jos vain tavaraa sai tehtaal­ta tai päävarastolta

    Niin­pä yksi tehtävä Lapis­sa oli kiertää ja etsiä jem­mo­ja kuusen per­seitä ja arvioi­da tavara.
    Toinen oli kehit­tää ja valvoa suun­nit­telupros­es­sia, jot­ta suun­nit­telu-tilaus-rak­en­t­a­mi­nen tapah­tui synkroonissa

    Se oli usein kissa-hiiri-leikkiä: Sitä mukaa kun löysin uuden jem­man niin koh­ta se oli kul­jetet­tu hys-hys-porukan toimes­ta uuteen jemmaan
    Niin­pä tilasin aina kuor­ma-auton aina oitis paikalle ja lastin päälle istu­maan luot­to­henkilö, joka huole­hti tavaran kaatik­selle, kier­rä­tyk­seen, käyt­töön tai mikä nyt sopivin päämäärä kul­loisellekin tavar­alle oli.

    Ikävä seu­raus oli sit­ten kir­jan­pidon alaskir­jauk­set, kun tavar­al­la ei pääsään­töiseti ollut entistä arvoa .

    Meitä oli muu­ta­ma, jot­ka ymmär­sivät merk­i­tyk­sen ja meil­lä oli val­taakin, kun otimme sen.

    Mut­ta eipä täl­läkään suur­ta suo­sio­ta saanut

  50. Osmo Soin­in­vaara: Miten täl­lainen keskustelu menee aina sihen, kuka oikein tukee ketä?

    Osit­tain ainakin siitä syys­tä että tues­ta hyö­tyjien määrä (teol­lisu­us, sata­mat, varus­ta­mot, jään­mur­ta­jat) on suuri mut­ta hyö­ty­jen euromäärää ei ole aivan yksinker­taista kohden­taa jokaiselle erik­seen. Samoin jää­tal­vet vai­htel­e­vat jatku­vasti, tämä ei mitenkään helpota euro­hyö­ty­jen laskentaa.

  51. antti:Jos eduskun­ta ei ole tuo­ta lakia säätänyt, niin kuka sit­ten? Ja jos OS ei tiedä mitä eduskun­ta tekee niin mitä sinä siel­lä eduskun­nas­sa oikein teet?

    Eduskun­takat­saus syy­sis­tun­tokaud­es­ta 2005 kertoo:

    Eduskun­ta hyväksyi syy­sis­tun­tokaudel­la 127 hal­li­tuk­sen esi­tys­tä sekä yhden hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen lep­äämään ensim­mäisi­in eduskun­tavaalien jälkeisi­in valtiopäiviin…

    Olen pikkaisen vähem­män pöyristynyt siitä että yksit­täi­nen edus­ta­ja ei han­skaa noiden kaikkien sisältöä moit­teet­ta ja ulkomuistista.

    Ilmeis­es­ti tämä laki on esitet­ty lähin­nä hallinnol­lise­na muu­tok­se­na, edel­lä linkatun Eduskun­takat­sauk­sen yhteentvedoista:

    Lait jäälu­ok­ista ja jään­mur­ta­ja-avus­tuk­ses­ta (HE 147/2005 vp — LiVM
    23/2005 vp, HE 150/2005 vp — LiVM 24/2005 vp)
    Lakimuu­tok­set selkiyt­tävät väylä­mak­sukäytän­töjä sekä yhtenäistävät
    jäälu­okkien määrit­te­lykäytän­töjä. Nyt toteutet­taval­la uud­is­tuk­sel­la on
    myön­teinen vaiku­tus merenku­lun kil­pailukyvylle, kos­ka se luo varustamoille
    parem­mat mah­dol­lisu­udet harki­ta investoin­te­ja. Laeil­la säädellään
    väylä­mak­sua sekä jäälu­okkien ja jään­mur­ta­ja-avus­tuk­sen määritteleminen
    yksiselit­teis­es­ti, jot­ta ei tule­vaisu­udessa syn­ny uusia epäselvyyksiä.
    Yksiselit­teisel­lä jär­jestelmäl­lä väl­tytään näin väylämaksujen
    jälki­mak­sa­t­us­menet­telystä, mis­tä on hyö­tyä sekä merenku­l­ulle ja sen
    hallinnolle että valtiontaloudelle.

  52. Lau­ri Kumpu­lainen: VR taisi siir­tyä kokon­aan vesivoimaan tässä taannoin.

    Pahoit­te­len her­ra Kumpu­laiselle seu­raavaa purkaus­ta aiheen vier­estä jo etukä­teen, mut­ta nyt oikeesti: Vesisähköön siir­ty­munen ei laske mitään päästöjä lainkaan. Se on aivan puh­das­ta huuhaa­ta. Näin sik­si että käytän­nössä kaik­ki vesivoima jota voi tuot­taa myös tuote­taaan, se on hyvin kan­nat­tavaa, pääo­maval­taise­na mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan pien­tä eli ajo­järjestyk­sessä viimeistä ja niin edelleen. Sil­lä että mak­saa nimik­keel­lä vesisähkö ei ole mitään käytän­nön vaiku­tus­ta, ain­oa poikkeuk­se­na tulee mieleen Helenin ympäristösähkö jol­la tue­taan ilmeis­es­ti muuten kan­nat­tam­a­tona Van­hankaupun­gin museovoimalaa.

    1. Helen myy vesisähkönä omis­tamien­sa oikei­den vesivoimalaitosten sähkö, esimerkik­si Mankalan koskesta. Halusin maini­ta Mankalan sik­si, että se on päässyt oikein EU-direk­ti­ivi­in. (Mankala-peri­aate)

  53. Väylä­mak­sut voivat olla kimu­rant­ti ver­sio val­tion tues­ta, mut­ta ilman val­tion tukia Suomes­sa ei olisi nyky­istä teol­lisu­ut­ta ja nykyisen laa­juista yritystoimintaa.

    EU kieltää kansankapi­lal­is­min direk­toimal­la, että val­tiot eivät saa tukea yri­tyk­siä. Tämän ide­olo­gian perustelui­ta ei ole kyseenalaistettu.

    Kap­i­tal­isti­nen markki­na­t­alous on merkin­nyt suo­ma­laisen teol­lisu­u­den ja yri­tys­toimin­nan hiipumista. Suomeen ei investoidakaan. Kansal­liset maat­aloustuet ovat jatku­vasti katkol­la, eli palu­un mah­dol­lisu­us agraariy­hteiskun­taan on sekin vaarassa.

    Pohjo­is­mainen kansankap­i­tal­is­mi on ollut val­ta­va men­estys. Tot­takai muiden, puh­taasti kap­i­tal­is­tis­ten ja semi­kom­mu­nis­tis­ten EU-maid­en intres­si on ajaa täl­lainen seka­malli alas, kun eivät itse pysty kor­rup­tion ym. takia samaan suoritukseen.

    Syyt kansankap­i­tal­is­min alasa­jamiseen ovat ide­ol­o­giset — taloudel­lisia argumentteja/perusteluja ei ole. Mil­jardilu­okan lois­toris­teil­i­jän mene­tys on kaikki­nen­sa mallies­imerk­ki. Tatcher­i­lainen min­is­teri jopa ylpeili päätöksestä.

  54. Tulee myös sel­l­ainen mieleen, että mah­taako VR suos­tua kul­jet­ta­maan vain talvi­saikaan kulke­via tavar­avir­to­ja? Jo nyt tilanne on monel­la isol­la tehtaal­la (esim. paperite­htaat) se, että junal­la kul­kee vain tiet­ty “perus­tavar­avir­ta”, ja tuotan­topi­ik­it, erikois­erät yms. kul­jete­taan maanteitse.

    Myös muuten vaa­timuk­set kul­jetet­tavalle tavar­alle ovat VR:llä kovat. Suomes­ta ei esimerkik­si nykyään tah­do löy­tyä niin isoa saha­laitos­ta, että sen tuot­tei­den kul­jet­ta­mi­nen junal­la “kan­nat­taisi” (puhu­mat­takaan siitä, että sahalle tuo­taisi­in raaka­pu­u­ta junalla).

    Jos jään­mur­to­toim­intaan tehdään muu­tok­sia, tulisi muu­tok­sia samal­la tehdä myös junali­iken­teen jär­jestämistapaan. Vai­h­toe­htoina esim. VR:n palaut­ta­mi­nen val­tion viras­tok­si (jot­ta sen toim­intaan saataisi­in tarkoituk­sen­mukaisu­u­so­h­jaus) tai pilkkomi­nen vaikka­pa 10–15 eril­liseen osakey­htiöön (ja kuor­ma-auto ja lin­ja-auto­toimin­not tietysti erilleen junali­iken­teestä, jot­tei houku­tus­ta siirtää raidekul­je­tuk­sia saman yhtiön kumipyörille syn­ty­isi, kuten nyky­isin on tilanne).

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten täl­lainen keskustelu menee aina sihen, kuka oikein tukee ketä?
    Yritin sanoa, että uol­lainen tukimuo­to on haaskaa­va, kos­ka se yllt­tää aiheut­ta­maan huo,attavaia kus­tan­nuk­si val­ti­olle vain, joa säöstöisi itse ropo­ja, Jos arvioisimme, paljonko kukin taho saa ää tukea ja jakaisimme se suo­rana tuke­na korot­taen jä’änmurtamisen mak­sut kus­tan­nuk­sia vas­taaviksi, kaik­ki voisi jatkua ennal­laan. Yri­o­tyk­set voisi­vat sen tuen turvin mak­saa ne kohon­neet väylä­mak­sut. Var­masti ne kuitenkin muut­taisi­vat logis­tista käyt­täy­ty­istään ja koko tuo muu­tos olisi säästöä.

    Omis­ta­jat var­maan kup­paisi­vat tuen ulos ja sijoit­taisi­vat sen tehokkaam­min ja teol­lisu­us kuolisi ränsistyessään.

    Suo­ra tuki on han­kala maail­mas­sa, jos­sa päätök­set tehdään kvar­taaleit­tain eikä yri­tyk­sen pitkäaikainen men­est­sy ole se määräävin.

    Insti­tu­tion­aal­is­ten sijoit­ta­jien sitou­tu­mi­nen yri­tyk­seen on usem­miten heikkoa

    1. Suo­ra tuki sidot­taisi­in tietysti tuotan­non määri­in, laivali­iken­nekin suh­tau­tuu tuotan­non määri­in. Tuotan­toa ei kan­nat­taisi siirtää„ mut­ta esimerkik­si kivi­hi­iltä ei tuo­taisi enää pikkualuk­sil­la viikoit­tain, vaan varas­toitaisi­in tal­ven yli.

      Tömä on siis vain kuvit­teelli­nen esimerk­ki sen havain­nol­lis­tamisek­si, mik­si täl­lainen tuki on haaskaavaa. EU kieltää raition­aalisen rtuen, mut­ta sal­lii haaskaa­van ja irretionaalisen.

  56. Osmo Soin­in­vaara: EvertKansankap­i­tal­is­mil­la tarkoite­taan sitä, että mah­dol­lisim­man suuri osa kansas­ta omis­taa osakkeita.

    Niin­pä tarkoite­taan. Piti käyt­tää sanaa sekat­alous, mut­ta se on huono ja mon­imerk­i­tyksi­nen ilmaisu.

    Mikähän olisi hyvä termi?

  57. tpyy­lu­o­ma: Pahoit­te­len her­ra Kumpu­laiselle seu­raavaa purkaus­ta aiheen vier­estä jo etukä­teen, mut­ta nyt oikeesti: Vesisähköön siir­ty­munen ei laske mitään päästöjä lainkaan. Se on aivan puh­das­ta huuhaata. 

    Min­un mielestäni tämän oman­tun­non viher­pe­sun lisäk­si pitäisi ker­toa, kenen töpseli­in pää­tyy hiil­isähkö, ydin­sähkö, ja venäjän tuon­tisähkö. Sil­loin sys­tee­mis­sä olisi jokin järki.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Tuotan­toa ei kan­nat­taisi siirtää, mut­ta esimerkik­si kivi­hi­iltä ei tuo­taisi enää pikkualuk­sil­la viikoit­tain, vaan varas­toitaisi­in tal­ven yli.
    ‘snip’

    Paljonko­han hiiltä nyky­isin tuo­daan ‘pikkualuk­sil­la’?
    Ja mis­tä ne mah­ta­vat hiilikasat voimaloiden lähistöl­lä ker­to­vat, jos ei varastoinnista?

  59. Mankala-peri­aate! Se, mille Fen­novoimakin nojaa. Verojenkiertoperiaate.
    (Wikipedia: Mankala-peri­aate on ener­giay­htiöi­den toim­intat­a­pa, jos­sa usea pienem­pi sähkönkäyt­täjä yhdessä perus­taa voit­toa tuot­ta­mat­toman osakey­htiön voimalan rak­en­tamista ja oper­oin­tia varten. Osakkaat rahoit­ta­vat laitok­sen rak­en­tamisen ja ylläpi­don, vas­tavuorois­es­ti ne saa­vat raken­netus­ta laitok­ses­ta sähköä omakustannushintaan.)
    Perämerel­läkin aurataan jäitä pian sähköllä.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Helen myy vesisähkönä omis­tamien­sa oikei­den vesivoimalaitosten sähkö, esimerkik­si Mankalan koskesta. Halusin maini­ta Mankalan sik­si, että se on päässyt oikein EU-direk­ti­ivi­in. (Mankala-peri­aate)

    Juu kyl­lä.

    Mut­ta jos yksikään Helenin asi­akas ei ostaisi vesisähköä, ajet­taisi­inko Mankala alas? Tai jos kaik­ki Helenin asi­akkaat ostaisi­vat kaiken sähkön­sä vesisähkönä, niin rak­en­taisiko Helen kymme­nen uut­ta Mankalaa?

    Vesisähkön ost­a­mi­nen ei muu­ta vesisähkön tuotan­tomäärää lainkaan, joten sil­lä ei ole minkään­laista ympäristömerk­i­tys­tä. Mah­dol­lise­na poikkeuk­se­na toimii tpyy­lu­o­man mainit­se­ma Van­hankaupun­gin museovesivoimala, joka tuot­taa 0,01 % Helenin myymästä sähköstä.

    1. En voisi ollaV­i­herinssin kanssa enem­m’n samaa mieltä. Van­han vesisähkön myymi­nen hai­tat­tomana sähkön kulu­tuk­se­na on silkkaa hui­jaus­ta. Kaik­ki sähkönkuöu­tus on vpitää käyn­niss’ viimeistä voimalaitos­ta, joka melkein aina on kivi­hi­ili. Ei ehk’ juuro nyt, mut­ta muulloin.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Evert
    Kansankap­i­tal­is­mil­la tarkoite­taan sitä, että mah­dol­lisim­man suuri osa kansas­ta omis­taa osakkeita. 

    Viimeisen 10v aikana hal­li­tus on kyl­lä onnis­tunut tekemään siitä eri­no­maisen kan­nat­tam­a­ton­ta. Tästä vielä 10 p ja papukaoi­jamerk­ki nykyiselle hallitukselle. 

    Osinkosi­joit­ta­jan verot ovat nousseet raketin lail­la jo mon­ta vuot­ta putkeen.

  62. Raimo K: Paljonko­han hiiltä nyky­isin tuo­daan ‘pikkualuk­sil­la’?
    Ja mis­tä ne mah­ta­vat hiilikasat voimaloiden lähistöl­lä ker­to­vat, jos ei varastoinnista?

    Var­maan ongel­ma on siinä, että reit­te­jä joudu­taan pitämään auki tarvi­taes­sa muu­ta­maakin alus­ta varten.

  63. mitä opimme väylämaksuista?

    V=sen että koko Suomen tukipoli­ti­ik­ka* on niin sekainen ja monimutkainen,ettei sitä saa­da puretuksi/parannetuksi koskaan. pl.totaali talouden rom­ah­dus jos­sa rahat oikeasti loppuvat.

    *sosiaalituet,elinkeinotuet,maataloustuet, uusi­u­tu­vien ener­gian tuet etc etc.….

  64. lp: pilkkomi­nen vaikka­pa 10–15 eril­liseen osakeyhtiöön

    Hrrr.. Tämä tehokkaasti estäisi kaiken­näköiset sub­ven­tiot ja joko tap­paisi ison osan mah­dol­lisia palvelui­ta tai pakot­taisi val­tion suo­raan yritystukeen
    …puhu­mat­takaan siitä keskinäis­es­tä syyt­telystä, joka alka­isi, jos jotain pahaa pää­sisi tapahtumaan.

  65. Ode:

    Helen myy vesisähkönä omis­tamien­sa oikei­den vesivoimalaitosten sähkö, esimerkik­si Mankalan koskesta. 

    No ei ihan, Helen myy val­taosan omas­ta sähköstään (pääosin fos­si­ilista) sähköpörssi­in ja toinen Helenin kon­serniy­htiö ostaa kulut­ta­jille myytävän sähkön samas­ta pörssistä. Täl­lä viher­pe­su­op­er­aa­ti­ol­la saadaan kivihiili/maakaasusähkö vai­h­tu­maan pohjo­is­maisen pörssin keskiar­voluku­jen mukaisek­si (2011 vain 12% fos­si­ilista, 54% uusiutuvaa).

    Link­ki Helenin sähkön alkuperämainontaan:
    http://www.helen.fi/ymparisto/sahko_alkupera.html

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Kansan­talousti­eteen puolel­la yri­tys mak­si­moi euromääräistä voit­toaan. Jos yri­tyk­selle, jon­ka sido­tun pääo­man tuot­to on 11 pros­ent­tia, tar­jo­taan ostet­tavak­si sam­po, joka yri­tyk­sen pihal­la jauhaa riskit­tömästi rahaa seu­raa­vat kymme­nen vuo­ta niin, että tuot­to on kahdek­san pros­ent­tia pääo­ma­lle ja tar­jo­taan rahoit­ta­maan tämä sat­apros­ent­tis­es­ti lainal­la, jon­ka korko on kol­men pros­ent­tia, Helsin­gin yliopis­tossa neu­votaasn tart­tumaan tähän houkut­tel­e­vaan tilaisu­u­teen ja Aal­to-yliop­stossa tor­ju­maan se kauhistuneena.

    Ole­tat että pääo­ma eli ole niuk­ka resurssi. Jos sijoituk­sen tuot­to-% jää alle vaik­ka sen, mitä saa markki­nara­has­ta, niin sil­loin edes 100% var­maa mata­laa sijoi­tus­ta ei kan­na­ta tehdä. 

    Mikään yri­tys ei saa lop­ut­tomasti lainaa.

    Kyl­lä ROI ja ROE ovat parhaat mit­tar­it fir­malle. Ajat­tele fir­maa sijoit­ta­jan kannal­ta vain riskialt­ti­ina tal­letuk­se­na. Mitä parem­pi korko sen sitä parem­pi sijoitus. 

    Anta­mas­sasi esimerkissä kan­nat­taisi sijoit­taa kun ker­ran samal­la saisi pääo­man jol­loin fir­man oman pääo­man tuot­toaste paranisi.

  67. Taitaa olla niin että tässä on niin paljon sel­l­aisia muut­tu­jia joi­ta ei mita­ta rahas­sa (jään­mur­ta­jalaivas­ton kansalli­nen ima­go- ja pullis­telu­ar­vo jne.) ettei mitään kovin puh­das­ta markki­naratkaisua näi­hin väylä­mak­sui­hin synny.
    Mitenkäs se muuten menee, joutuuko jään­mur­ta­jan avus­ta­ma alus mak­samaan tuos­ta avus­tuk­ses­ta mitään ylimääräistä? Voisiko ajatel­la että edes jokin osu­us polt­toaineku­luista veloitet­taisi­in, ja ker­tyneel­lä tuo­tol­la alen­net­taisi­in kaikkien väylä­mak­su­ja? Muuten voisi pitää nykyiset liiken­nöin­ti­ra­joi­tuskäytän­nöt, tai ehkä kiristää niitä hiukan jos todet­taisi­in että mak­suhalukku­ut­ta ei sit­ten löydykään.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki sähkönkuöu­tus on vpitää käyn­niss’ viimeistä voimalaitos­ta, joka melkein aina on kivihiili. 

    Höpöhöpö. Sähkö on siitä vekkuli asia, että sitä ei voi oikein lajitel­la val­takun­nan­verkos­sa siihen miten se on tuotet­tu ja mis­sä (tästä taitaa olla peräti joku perustel­tu päätös jos­sain). Mitään keinoa ei ole. Kun on tarpeek­si mieliku­vi­tus­ta, niin voihan sitä kuvitel­la kaiken­laista, mm. että ostaa “norp­pasähköä”, “tuulisähköä” ja muu­ta höpöä mak­samal­la lisähin­taa. Tääl­lä reaal­i­maail­mas­sa, mis­sä käytetään oikeaa rahaa, sähkö on sähkö­sopimuk­ses­sa maini­tun hin­taista ja siihen siir­to­hin­ta ja verot päälle. Hin­taa ei lisäk­si voi muut­taa sen mukaan mitä joku (manip­u­loitu) markki­nahin­ta on. 

    Tietysti sitä voi pet­tää itseään ja rak­en­taa hieno­ja ja ennen kaikkea tehokkai­ta teo­ri­oi­ta hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta, mut­ta ei niil­lä ole mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa. Tai ehkä silleen, että voi pätee nettikeskusteluissa. 

    Tämä on nyt oli täm­möi­nen real­i­ty check. 

    PS. rantsus­sa on edelleen se hel­vetin korkea hiilikasa. On ollut jo vuosia ympäri vuo­den. Eik’ sitä sais maan alle tai johonkin kun se pilaa kaupun­gin merel­lisen silhuetin?

  69. Evert The NeveR­est: Niin­pä tarkoite­taan. Piti käyt­tää sanaa sekat­alous, mut­ta se on huono ja mon­imerk­i­tyksi­nen ilmaisu.

    Mikähän olisi hyvä termi?

    Etatis­mi? Komen­to­talous? Fasismi?

  70. Tapio Pel­to­nen: Mitenkäs se muuten menee, joutuuko jään­mur­ta­jan avus­ta­ma alus mak­samaan tuos­ta avus­tuk­ses­ta mitään ylimääräistä? 

    Ennen oli käytössä ns hin­aus­mak­su mikä mak­set­ti­in jos jou­tui tai pääsi mur­ta­jan hin­auk­seen. Tästä luovut­ti­in ja liikenne nopeu­tui kun aluk­set ei väk­isin sin­nitelleet eteen­päin niin pitkään kuin vain jotenkin pysyivät liik­keessä. Ja toisaal­ta, jos yhtä laivaa hinataan ja muut seu­raa­vat samas­sa rän­nis­sä ilman hin­aus­ta, reilua että yksi mak­saa mui­ta enem­män. Mut­ta joo, ei muu­ta kuin venäläiseen käytän­töön, jokainen lai­va neu­vot­telee mur­ta­jan kanssa mitä on valmis avus­tuk­ses­ta mak­samaan vai odot­taako kevääseen jäi­den sulamista.

  71. newyork­ista: Tääl­lä reaal­i­maail­mas­sa, mis­sä käytetään oikeaa rahaa, sähkö on sähkö­sopimuk­ses­sa maini­tun hin­taista ja siihen siir­to­hin­ta ja verot päälle. Hin­taa ei lisäk­si voi muut­taa sen mukaan mitä joku (manip­u­loitu) markki­nahin­ta on.

    Nyt tai­dat puhua kulut­ta­jahin­nas­ta, jol­la ei ole oikeas­t­aan mitään tekemistä sähkö­markki­noiden toimin­nan kanssa.

    Sähkön kulut­ta­jahin­ta­sopimuk­set ovat yleen­sä optiosopimuk­sia sähkön ostoon tietyl­lä hin­nal­la tule­vaisu­udessa. Optioik­si ne ovat siitä vinkeitä, että käyt­tämät­tä jät­tämi­nen on vaikeaa (kos­ka muual­takaan ei voi ostaa), ja kos­ka verkko­mak­sut estävät jälleen­myyn­nin. (Muuten kan­nat­taisi ottaa kak­si liit­tymää, toinen spot­ti­hin­nal­la ja toinen kiin­teäl­lä. Tästä saisi kivaa kaup­paa aikaan.)

    Sähkö­markki­noil­la pitää siis erot­taa kolme aivan eri asiaa:

    1. Sähkön myyn­ti kuluttajille.

    2. Sähkön tukkumyynti.

    3. Sähkön tuotanto.

    Tuotan­to toimii nimeno­maan markki­na­t­alouden ehdoil­la. Jos sähköä kulute­taan lisää, sitä tuote­taan lisää halvim­mal­la lisät­tävis­sä ole­val­la tuotan­to­taval­la. Tämä tuotan­to­ta­pa on samaan aikaan kallein käytössä ole­va tuotan­to­ta­pa ja yleen­sä hiililauhde. Juuri tähän aikaan vuodes­ta se voi olla muu­takin, ei kuitenkaan vesivoimaa. (Jos vesivoiman tuotan­toa lisätään nyt, vesial­taiden pin­ta las­kee, jol­loin vesivoimaa on sit­ten vähem­män käytet­tävis­sä talvikaudel­la. Se johtaa siihen, että talvel­la käytetään enem­män hiilivoimaa.)

    Kukaan ei ole vielä onnis­tunut näyt­tämään, mil­lä taval­la sähkön­tuotan­to ei toimisi markki­na­t­alouden sään­tö­jen mukaan. Sähköpörssi on aika puh­das esimerk­ki siitä, miten kysyn­nän ja tar­jon­nan laki toimii. Tietyt tuotan­totuet toki tuo­vat ylimääräisiä lisäpelisään­töjä, mut­ta silti kaik­ki menee kau­ni­isti kir­jan mukaan.

    Kulut­ta­jat ovat käyt­täy­tymiseltään usein irra­tionaal­isia, mut­ta miljoonien arvos­ta sähköä osta­vat ja myyvät fir­mat toimi­vat äärim­mäisen ratio­naalis­es­ti. Ero­ja toim­intas­trate­giois­sa muo­dos­tuu lähin­nä tule­vaisu­u­den osalta siinä, mitä yri­tyk­set usko­vat teknolo­gian ja poli­ti­ikan kehityksestä.

  72. xyzzy: Jos sijoituk­sen tuot­to-% jää alle vaik­ka sen, mitä saa markki­nara­has­ta, niin sil­loin edes 100% var­maa mata­laa sijoi­tus­ta ei kan­na­ta tehdä.

    Näin on. Mut­ta täl­lä het­kel­lä riskit­tömän sijoituk­sen reaal­i­tuot­to on negati­ivi­nen. (Saa ker­toa, jos mielessä on riskit­tömiä posi­ti­ivisen reaal­i­tuo­ton omaavia sijoituksia.)

    Tässä tilanteessa mikä tahansa rahaa tuot­ta­va on kan­nat­tavaa, jos pääo­ma samal­la säi­lyy. Yri­tys­var­al­lisu­udessa reaaliar­von säi­lymi­nen on lähtöko­h­ta, joten mikä vain posi­ti­ivista kas­savir­taa tekevä tekem­i­nen on ihan ok, jos sitä ei tehdä yri­tyk­sen jatku­vu­ut­ta vaarantamalla.

  73. tcrown: Min­un mielestäni tämän oman­tun­non viher­pe­sun lisäk­si pitäisi ker­toa, kenen töpseli­in pää­tyy hiil­isähkö, ydin­sähkö, ja venäjän tuon­tisähkö. Sil­loin sys­tee­mis­sä olisi jokin järki. 

    Amen.

    Sen lisäk­si vielä julk­isik­si tämä tieto Fin­gridin sivuille per kan­taverkkoon kytket­ty asi­akas (= sähkön tukkukäyt­täjät ja tukku­rit). Johan alka­isi näkyä, kuka käyt­tää mitäkin.

    Olisi kovin mie­lenki­in­toista nähdä, mihin tuo johtaisi. Veikkaukseni:

    1. Kaik­ki vesisähkö löytäisi osta­jansa saman tien, kos­ka fir­mat saisi­vat ilmaisek­si imagoa.

    2. Ympäristöti­etoiset yksi­ty­ishenkilöt alka­isi­vat ostaa enem­män vesisähköä, mikä alka­isi hila­ta hin­taa ylös. 

    3. Yksi­ty­ishenkilölle siedet­tävä hin­ta ei ole paperite­htaalle siedet­tävä, joten teol­lisu­us alka­isi vähen­tää vesisähkön ostamista. Vain muu­ta­ma kulut­ta­jia lähel­lä ole­va suuri käyt­täjä (vaikka­pa VR) halu­aisi mak­saa mitään lisää päästöttömyydestä.

    Kulut­ta­jil­la voisi olla kiin­nos­tus­ta myös ydin­sähköön. Kum­mas­sakin (vesisähkö, ydin­sähkö) tapauk­ses­sa kulut­ta­jien kysyn­tä on liian vähäistä pajat­son tyh­jen­tämiseen, jol­loin todel­liset hin­tavaiku­tuk­set jäi­sivät vähäisiksi.

    Sen tämä kuitenkin muut­taisi, että Suomes­sa kulut­ta­jien käyt­tämän sähkön päästöluke­mat putoaisi­vat lähelle nol­laa ja teol­lisu­udel­la vas­taavasti luke­mat nousi­si­vat. Mie­lenki­in­toinen kon­sep­ti, joka mit­taisi eri taho­jen todel­lista mak­su­valmi­ut­ta vähäpäästöisyy­den suhteen.

    Tuotan­toon­han tai kokon­ais­päästöi­hin tuokaan ei oikeasti vaikuttaisi.

  74. Yksi huomio vielä tähän pohjois­t­en tuotan­to­laitosten dilemmaan.

    Vaik­ka tuotan­to­laitos tuot­taisi pelkkää bulkkia (siis ei räätälöin­tiä), se tarvit­sisi kak­si varas­toa lop­putuot­teilleen, yksi ei riitä.

    Tuotan­to­laitok­sen luokse tarvi­taan se varas­to, johon laite­taan talvikau­den aikainen tuotan­to. Sen lisäk­si sulan veden äärelle tarvi­taan se varas­to, johon talvikau­den aikaista kysyn­tää vas­taa­va tavaramäärä on tuotet­tu. Varas­to­jen koko on peri­aat­teessa sama, ja niiden sisältämän tavaran yhteis­määrä pysyy vakiona. Tal­ven alus­sa sulan veden äärel­lä ole­va varas­to on täyn­nä, lopus­sa taas tuotan­to­laitok­sen varasto.

    Pääo­maa siis sitoutuu vain jääkau­den tuotan­non ver­ran, varas­toka­p­a­siteet­tia tarvi­taan kaksinker­tais­es­ti. Tuot­teesta riip­puen tämä voi olla tai olla olemat­ta ongelma.

    Tätä älköön tulkit­tako argu­ment­ti­na jään­mur­ron tukien vähen­tämistä vas­taan. Jon­nekin hyvien liiken­ney­hteyk­sien päähän kuitenkin tarvi­taan esimerkik­si hienopa­perite­htaan tapauk­ses­sa 100 000 ton­nin paperivaras­to logistiikkoineen.

    = = =

    Juu, kyl­lä. Häviämme ihan selvää rahaa pohjoisen sijain­timme vuoksi.

  75. xyzzy: Ole­tat että pääo­ma eli ole niuk­ka resurssi. Jos sijoituk­sen tuot­to-% jää alle vaik­ka sen, mitä saa markki­nara­has­ta, niin sil­loin edes 100% var­maa mata­laa sijoi­tus­ta ei kan­na­ta tehdä.

    Joo, mut­ta esimerkik­si liisaa­mal­la ei todel­li­nen pääo­man tuot­to-% nouse yhtään siitä, mitä se olisi otta­mal­la pankista lainaa ja osta­mal­la lait­teen omak­si. Jos nousee, niin kyseessä on puh­das lasku­virhe jos­sa jätetään kylmästi osa vier­aas­ta pääo­mas­ta laskel­man ulkopuolelle. 

    Pääo­man tuot­toa las­ket­taes­sa liisaus­vas­tu­ut pitäisikin oikaista taseeseen. Oman pääo­man tuot­toon­han tuo ei edes vaikuta.

  76. Eihän ne junat tietenkään pysähdy, vaik­ka vesivoimalat eivät pyörisi hel­teen vuok­si. Eikä uusia vesivoimaloi­ta tule, vaik­ka kysyn­tä kas­vaisi valtavasti.

    Mut­ta, paper­il­la, vesivoima ja sähkö­moot­tori on ylivoimais­es­ti ener­giate­hokkain tapa liikut­taa tavaraa paikas­ta A paikkaan B.

    Ongelma­han on markki­nois­sa ja siinä ettei sähköä voi eritel­lä. Toisaal­ta, taas paper­il­la, olisi täysin mah­dol­lista ohja­ta vesivoimatuotan­to raide­v­erkkoon, mut­ta tässä sit­ten vaa­dit­taisi­in aika tarkkaa suun­nit­telua veden korkeu­den kanssa ja suuria kuiv­uuk­sia ei saisi tulla.

    Raken­ne­tuis­sa jois­sakin on vielä lisäpo­ten­ti­aalia ja varsi­nainen kalatier­ak­en­t­a­mi­nen­han on täysin lapsenkengissä. 

    Kalatier­ak­en­tamises­sa sitä vas­ta olisikin maail­mal­la tehtävää, siinäkin voisi olla yksi vien­ti­valt­ti maail­malle, jos nyt onnis­tut­taisi­in rak­en­ta­maan edes yksi toimi­va kalatie kotimaahan.

    Varsinkin eri­lai­sis­sa kutu­aluei­den kun­nos­tus­pro­jek­teis­sa pitäisi entistä enem­män keskit­tyä niihin pääuo­maan liit­tyvien pien­vesien kun­nos­tuk­si­in. Aivan liikaa keski­tytään pääuomi­in ja täysin menetet­ty­i­hin koskiin.

    Enkä pidä täysin hul­lu­na ajatuk­se­na sitäkään, että kyet­täisi­in kehit­tämään keinotekoisia kutu­rak­en­tei­ta myös padot­tui­hin joki­in, ilman koskia. 

    Käsit­tääk­seni vedenko­rkeus, sopi­van­lainen poh­jarakenne, sopi­va vir­taus ja talvel­la sulana pysymi­nen ovat esimerkik­si taimenelle ne tärkeim­mät asiat. 

    Olisiko mah­dol­lista esimerkik­si rak­en­taa vir­taavaan veteen lava, joka muun­tau­tu­isi vedenko­rkeu­den mukaan ja sisältäisi “kutu­so­raa” mihin kutea? Voisiko tai­men­ta täl­lä tavoin hui­ja­ta kutemaan keinotekoiseen “kutulavaan”?

    Ainakin ympäristömin­is­ter­iön puronkun­nos­tu­sop­paas­sa on ohje “kutula­van” rak­en­tamis­es­ta puroon. Voisiko se toimia suurem­mas­sakin mittakaavassa?

    Vesivoimaa ei pidä kokon­aan hylätä, ei edes sen uud­is­rak­en­tamista. Varsi­naiset tip­pavoimalat voisi kyl­lä purkaa. Hydrologi­nen kier­to on kuitenkin aika suuri Suomes­sa ja sadan­nan lisään­tyessä myös ener­gian määräkin lisään­tyy. Se ves­imäärä pitäisi vain saa­da jotenkin otet­tua kiin­ni, kos­ka on hul­lua laskea tul­vavesiä tulvaluukuista.

  77. Poth1ue1: Evert The NeveR­est: Niin­pä tarkoite­taan. Piti käyt­tää sanaa sekat­alous, mut­ta se on huono ja mon­imerk­i­tyksi­nen ilmaisu.
    Mikähän olisi hyvä termi?
    Etatis­mi? Komen­to­talous? Fasismi?

    Hris­tus kun menee jul­mak­si — taidan pysyä sekat­aloudessa (mixed economy)

  78. Mitenkäs se muuten menee, joutuuko jään­mur­ta­jan avus­ta­ma alus mak­samaan tuos­ta avus­tuk­ses­ta mitään ylimääräistä? 

    Kau­nis aja­tus, mut­ta tyyp­il­listä osaoptimointia.

    Mietipä asi­aa merikapteenin näkökul­mas­ta. Sen merikapteenin, joka kul­jet­taa Pohjois-Itämerel­lä tai län­tisel­lä Suomen­lahdel­la jäälu­okan II öljy­tankke­ria Koivis­tolle. Tämän merikapteenin työnä on min­i­moi­da laivan kulut. Jos jään­mur­to mak­saa ekstraa, vas­tus­taa kapteeni viime het­keen saak­ka hin­auk­seen jou­tu­mista. Eikä hän­tä siihen voi kan­sain­välisel­lä vesialueel­la pakottaa.

    Lop­ul­ta tämä säästäväi­nen kapteeni menet­tää laivansa hallinnan ja jää­mas­sa ohjaa aluk­sen mata­likolle. Tulok­se­na on öljy­vahinko, jota on melkein mah­do­ton­ta nykykalus­tol­la torjua.

    Kyl­lä vihreästi ajat­tel­e­van ihmisen tulee kan­nat­taa laivan kannal­ta ilmaista jään­mur­toa. Se lisää mer­ili­iken­teen turvallisuutta.

  79. Sylt­ty: Joo, mut­ta esimerkik­si liisaa­mal­la ei todel­li­nen pääo­man tuot­to-% nouse yhtään siitä, mitä se olisi otta­mal­la pankista lainaa ja osta­mal­la lait­teen omak­si. Jos nousee, niin kyseessä on puh­das lasku­virhe jos­sa jätetään kylmästi osa vier­aas­ta pääo­mas­ta laskel­man ulkopuolelle. 

    Pääo­man tuot­toa las­ket­taes­sa liisaus­vas­tu­ut pitäisikin oikaista taseeseen. Oman pääo­man tuot­toon­han tuo ei edes vaikuta.

    Noin­han se on, mut­ta jos johdon tulospalkkiot ovat riip­pu­vaisia ROI:sta niin sil­loin täl­laiset tem­put ovat sallittuja

    Eivät tilin­tarkas­ta­jat pääsään­töis­es­ti uskalla puut­tua täl­laisi­in manip­u­loin­tei­hin, kos­ka toimi­van johdon suosi­tuk­sia tarkas­ta­jan valin­nois­sa kuunnellaan.

    Tulospalkkiot ovat niin suuria , että ne houkut­ta­vat suuri­inki­in manip­u­loin­tei­hin ja suureen riskinottoon .

    Kiin­ni­jäämisen ris­ki on pieni ja jos vahinko sat­tuu niin sil­loinkin jut­tu paine­taan useim­miten villaisella.

    Tosi­asial­lis­es­ti pitkä vuokra­sopimus on kulu­na saman­lainen kuin investoin­ti ja pitäsikin tarkasteluis­sa käsitel­lä samoil­la periaatteilla.
    Pitkäaikaisen sop­paria voi ver­rta saman­laisen investoin­nin pitoaikaan
    Pikäaikaisen sopimuk­sen alaskir­jaus on saman­lainen meno­erä kuin investoin­nin alaskirjaus

  80. anonyy­mi: Hrrr.. Tämä tehokkaasti estäisi kaiken­näköiset sub­ven­tiot ja joko tap­paisi ison osan mah­dol­lisia palvelui­ta tai pakot­taisi val­tion suo­raan yritystukeen
    …puhu­mat­takaan siitä keskinäis­es­tä syyt­telystä, joka alka­isi, jos jotain pahaa pää­sisi tapahtumaan. 

    Miten niin estäisi sub­ven­tiot, tap­paisi palve­lut tai johtaisi keskinäiseen syyt­te­lyyn? Pilkkomisel­la syn­tyvä tilanne ei miltään olen­naiselta osalta poikkea siitä tilanteesta, mikä syn­tyy, kun kil­pailu rautateil­lä on vapautet­tu ja markki­noille on tul­lut suuri joukko eri­laisia yrityksiä.

    Sub­ven­tiot tehdään tuol­loin kil­pailut­ta­mal­la, eli kysytään kuka ajaa liiken­teen pien­im­mäl­lä kor­vauk­sel­la (tai jopa kokon­aan ilman kor­vaus­ta). Palvelu­jen tap­pamiseenkaan en varsi­nais­es­ti usko, pikem­minkin pienet yri­tyk­set ovat parem­pia kehit­tämään uusia palve­lu­tyyppe­jä kuin isot mono­li­itit, ja eri­laisi­in heikom­min kan­nat­tavi­in palvelui­hin (esim. tavar­ali­iken­teen vaunukuormien jakeluli­ikenne) saadaan helpom­min kan­nat­tavu­ut­ta. Vas­tu­uri­s­tiri­idat ongel­mat­a­pauk­sis­sakaan eivät ole suurem­pi ongel­ma niis­sä mais­sa, mis­sä eri juna­op­er­aat­tor­e­i­ta on isom­pi määrä.

  81. Timo:
    Ja jos tämä tilaus oli se viimeinen kor­si ja tehdas menee nurin ja 400 ihmistä siir­tyy enem­män tai vähem­män pitkäaikaistyöt­tömik­si? Paljonko se maksaa?

    Jos paljon, yhtiön kan­nat­taa mak­saa se väylä­mak­su tai hoitaa kul­je­tus edullisem­min. Jos yri­tys kan­nat­taa niiden vuok­si lopet­taa, sen pääo­ma ja työvoima ovat arvokkaampia jos­sain muus­sa käytössä. Ellei, yri­tyk­sen arvo on 0, pienikin kate riit­tää toimin­nan jatkamiseen ja työn­tek­i­jöi­den kan­nat­taa suos­tua palkanalennukseen.

    Sotu tietysti kil­pailee työt­tömistä työ­nan­ta­jia vas­taan, mut­ta muil­la aloil­la tämä ongel­ma on paljon pahempi. Sik­si työ­nan­ta­ja­mak­su­jen alen­t­a­mi­nen olisi paljon tehokkaam­paa kuin väylämaksuale.

  82. Viherinssi:

    Sähkö­markki­noil­la pitää siis erot­taa kolme aivan eri asiaa:
    1. Sähkön myyn­ti kuluttajille.
    2. Sähkön tukkumyynti.
    3. Sähkön tuotanto.
    Tuotan­to toimii nimeno­maan markki­na­t­alouden ehdoilla.

    On melkoista kau­nis­telua väit­tää, että sähkön­tuotan­to toimisi markki­na­t­alouden ehdoilla.
    Markki­noi­ta häir­it­see nimit­täin erit­täin voimakkaasti kirka­sot­sais­ten maail­maa pelas­tavien europoli­itikko­jen säätämä (toim­i­ma­ton) päästökaup­pa­jär­jestelmä. Päästökau­pal­la ei saa­da päästöjä vähen­net­tyä, ne vain siir­tyvät Aasi­aan. Sen sijaan sähkö­markki­nat on saatu pilat­tua (kulut­ta­jien ja teol­lisu­u­den kannal­ta, tuot­ta­jille on luo­tu kul­takaivos) sel­l­aisek­si, että kulut­ta­jalle myös päästötön sähkö mak­saa maltaita.

  83. Sähkö“markkinoista” tämän päivän uutisia:
    ”Helsin­ki saa Helsin­gin Ener­gian kaut­ta muul­ta Suomelta vuosit­tain 50 miljoon­aa euroa val­tion tukea, kos­ka val­tio ei peri siltä lainkaan veroa.”

    Helsin­gin Ener­gia kil­pailee markki­noil­la, joil­la muut yhtiöt mak­sa­vat tulok­ses­taan 20 pros­entin yhteisöveroa. Helsin­gin Ener­gian viime vuo­den net­to­tu­los oli 222 miljoon­aa euroa, jos­ta se tulout­ti kaupun­gin kas­saan noin 200 miljoon­aa euroa.”

    EU koh­ta päät­tääkö, että Helsin­gin Ener­gia pitää sekin yksi­ty­istää jollekin sopi­valle per­heelle kuten Kroa­t­ian per­in­teikäs telak­ka. EU ei perustele päätöstään, kos­ka päätös on puh­taasti uus­lib­er­al­is­tista ide­olo­giaa, jota varten koko EU on olemassa.

  84. Liian van­ha: Noin­han se on, mut­ta jos johdon tulospalkkiot ovat riip­pu­vaisia ROI:sta niin sil­loin täl­laiset tem­put ovat sallittuja

    Eivät tilin­tarkas­ta­jat pääsään­töis­es­ti uskalla puut­tua täl­laisi­in­ma­nip­u­loin­tei­hin, kos­ka toimi­van johdon suosi­tuk­sia tarkas­ta­jan valin­nois­sa kuunnellaan.

    Tulospalkkiot ovat niin suuria , että ne houkut­ta­vat suuri­inki­in manip­u­loin­tei­hin ja suureen riskinottoon .

    Kiin­ni­jäämisen ris­ki on pieni ja jos vahinko sat­tuu niin sil­loinkin jut­tu paine­taan useim­miten villaisella.

    Tosi­asial­lis­es­ti pitkä vuokra­sopimus on kulu­na saman­lainen kuin investoin­ti ja pitäsikin tarkasteluis­sa käsitel­lä samoil­la periaatteilla.
    Pitkäaikaisen sop­paria voi ver­rta saman­laisen investoin­nin pitoaikaan
    Pikäaikaisen sopimuk­sen alaskir­jaus on saman­lainen meno­erä kuin investoin­nin alaskirjaus

    Kyl­lä tässä on oppi­neet ja koke­neet her­rat harhateil­lä. Ei pörssiyri­tyk­set enää tee kymme­nen vuo­den strate­gioi­ta. Rahat pitää saa­da irti tänään ja pistää eteen­päin omis­ta­jille tai kan­nat­tavi­in investoin­tei­hin. Osak­keen­o­mis­ta­jien näkökul­mas­ta on jär­jetön­tä omis­taa kiin­teistöjä. Myykää se ja antakaa rahat tänne!

  85. lp: Pilkkomisel­la syn­tyvä tilanne ei miltään olen­naiselta osalta poikkea siitä tilanteesta, mikä syn­tyy, kun kil­pailu rautateil­lä on vapautet­tu ja markki­noille on tul­lut suuri joukko eri­laisia yrityksiä.

    Ei niin, mut­ta tois­taisek­si suur­ta joukkoa eri­laisia yri­tyk­siä ei vielä ole tul­lut sotke­maan tilannetta.

  86. anonyy­mi: Ei niin, mut­ta tois­taisek­si suur­ta joukkoa eri­laisia yri­tyk­siä ei vielä ole tul­lut sotke­maan tilannetta. 

    Eivät ne asi­at kyl­lä useim­mis­sa EU-mais­sa kovin pahasti sotkus­sa ole, siis siel­lä mis­sä rautatieli­iken­teessä kil­pailee usei­ta kym­meniä eri yri­tyk­siä. Päin­vas­toin, varsinkin tavar­ali­iken­teessä kil­pailu on tuonut huo­mat­tavia paran­nuk­sia niin hin­noit­telu­un kuin palvelutasoon.

  87. åke: Kyl­lä tässä on oppi­neet ja koke­neet her­rat harhateil­lä. Ei pörssiyri­tyk­set enää tee kymme­nen vuo­den strate­gioi­ta. Rahat pitää saa­da irti tänään ja pistää eteen­päin omis­ta­jille tai kan­nat­tavi­in investoin­tei­hin. Osak­keen­o­mis­ta­jien näkökul­mas­ta on jär­jetön­tä omis­taa kiin­teistöjä. Myykää se ja antakaa rahat tänne!

    Ovatko pörssis­sä ole­vien kiin­teistöy­htiöi­den omis­ta­jat tyh­miä kun sito­vat rahansa niihin ?

    Kenelle kiin­teistöy­htiö ulkois­taa kiinteistönsä ?

    Esim Spon­da, City­con etc

    Ja kyl­lä mon­et alat ovat edelleen sel­l­aisia, että se vaatii pitkäjän­teistä liiketoimintasuunnittelua

    Esim paperi­te­ol­lisu­us vaatii toimi­akasen puu­pel­to­ja ja pel­lon saami­nen tuot­tavak­si vaatii 10–20 vuot­ta hyvis­säkin kasvuolosuhteissa
    Ja koneetkin ovat sen ver­ran kalli­ita, että ei niitä mak­se­ta kolmes­sa vuodessa.

    Telalakin on investoin­ti­val­tainen ja ne ovat val­tavia , 1 mil­jar­di on sel­l­ainen perusyk­sikkö, jol­la tekee vähän verkkoa.

    On tot­ta , että näil­läkin aloil­la jän­teet ovat lyhen­tyneet, mut­ta ovat vielä 10–20 vuo­den tietämissä.

  88. Eero: Vaikea sanoa. Helsin­gin yliopis­tossa? (ja osa noista älypäistä las­kee oletet­tavasti voit­ta­vansa tuon ero­tuk­sen takaisin kiin­teistön ylläpi­to- ym. menoissa) 

    En tiedä kuka koulut­taa ja mitä koulut­taa, mut­ta sen tiedän, ettei tuo ole onnis­tunut ainakaan val­ti­ol­la. Joskus olen miet­tinyt, onnis­tu­vatko yri­tyk­set siinä oikeasti? 🙂 Käytän­nössä vuokralle­jään­ti on usein vain väli­aikainen tila ja tuot­ta­va yri­tys pää­tyy lop­ul­ta uusi­in, omi­in toimitiloihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.