Vuorotteluvapaa luotiin vuonna 1996 syvän työttömyyden aikana. Ajatuksena oli, että kun työpaikkoja ei riitä kaikille, ne jotka haluavat vapaalle töistä voivat tehdä tilaa työttömälle. Työtön saa hänen palkkansa ja työssä oleva työttömän työttömyyskorvauksen (toki eri nimellä) ja vapaa-aikansa. Molemmat voittivat, joten kuka voisi valittaa. Ei maksanut valtiollekaan mitään. Vuorotteluvapaalle menevälle maksettiin suunnilleen yhtä paljon kuin työttömyyskorvauksessa säästyi .
Nopeasti opittiin kiertämään vaatimusta, että tilalle on palkattava työtön. Ensin sovittiin, kuka menee vuorotteluvapaalle ja kuka tekee hänen työnsä, sitten tälle sijaistajalle järjestettiin päivä työttömänä. Tämä romutti koko järjestelmän perusteet ja erityisesti sen, ettei vuorotteluvapaa maksa yhteiskunnalle mitään. Jatka lukemista “Vuorotteluvapaa ei ole vuorottelua”