Vuorotteluvapaa ei ole vuorottelua

Vuorot­telu­va­paa luoti­in vuon­na 1996 syvän työt­tömyy­den aikana. Ajatuk­se­na oli, että kun työ­paikko­ja ei riitä kaikille, ne jot­ka halu­a­vat vapaalle töistä voivat tehdä tilaa työt­tömälle. Työtön saa hänen palkkansa ja työssä ole­va työt­tömän työt­tömyysko­r­vauk­sen (toki eri nimel­lä) ja vapaa-aikansa. Molem­mat voit­ti­vat, joten kuka voisi valit­taa. Ei mak­sanut val­ti­ollekaan mitään. Vuorot­telu­va­paalle menevälle mak­set­ti­in suun­nilleen yhtä paljon kuin työt­tömyysko­r­vauk­ses­sa säästyi .

Nopeasti opit­ti­in kiertämään vaa­timus­ta, että tilalle on palkat­ta­va työtön. Ensin sovit­ti­in, kuka menee vuorot­telu­va­paalle ja kuka tekee hänen työn­sä, sit­ten tälle sijais­ta­jalle jär­jestet­ti­in päivä työt­tömänä. Tämä romut­ti koko jär­jestelmän perus­teet ja eri­tyis­es­ti sen, ettei vuorot­telu­va­paa mak­sa yhteiskun­nalle mitään. Jat­ka lukemista “Vuorot­telu­va­paa ei ole vuorottelua”

Vantaan lentoaseman laajennus

Hal­li­tuk­sen bud­jet­ti­valmis­teluis­sa jäi vähem­mäl­lä huomi­olle vähän puskas­ta tul­lut esi­tys pääomit­taa Finavi­aa 200 miljoon­al­la, jot­ta se voisi investoi­da 1,2 mil­jar­dia Van­taan ken­tän laa­jen­nuk­si­in. Laa­jen­nus­ta tarvi­taan, jot­ta Helsin­ki voisi kohen­taa ase­maansa Euroopan yhteytenä Aasi­aan. Pal­lokar­tal­ta näkee, että Helsin­gin sijain­ti on läh­es ihanteelli­nen. Vain Riial­la ja Pietar­il­la on yhtä hyvä sijain­ti. Ajatuk­se­na on kehit­tää Helsin­ki-Van­taan lento­ken­tästä hubi, johon eri puo­lil­ta Euroop­paa lennetään keskisu­uril­la koneil­la ja jos­sa matkus­ta­jat las­tataan laa­jarunk­okoneisi­in ja kul­jete­taan Aasi­aan. Ja päinvastoin. 

Tämä esi­tys tuoti­in läpi ilman yhteistä valmis­telua äkkiryn­näköl­lä VM:n esi­tyk­senä. En pidä tätä kult­tuuria hyvänä. Jos asia kestää päivä­val­on, se voidaan valmis­tel­la koko hal­li­tuk­sen tieten kunnolla. 

Voi olla, että han­ke on ihan hyvä. En voi tietää, kun asi­aa ei päässyt käsit­telemään. Jos olisi päässyt, olisin tehnyt esimerkik­si täl­laisia kysymyk­siä: Jat­ka lukemista “Van­taan lentoase­man laajennus”

Iltalehdessä isot kiukaat.

EU kaavailee uusia ympäristökri­teere­jä yli 2,5 MW:n biovoimaloiden polt­toaineille. Ily­tale­hti rapor­toi, että tämä merk­it­sisi kiel­toa käyt­tää koivuhalko­ja saunaa läm­mitet­täessä. Mis­sä on näin iso­ja kiukai­ta. Täl­läkin väärän tiedon levit­tämisel­lä lisät­ti­in lehden levikkiä.

Kaivoslain korjaamisella on kiire

Suomen kaivospoli­ti­ikas­ta

Kävin tiis­taina MTV3:n lähetyk­sessä Markku Vei­jalaisen haas­tatelta­vana Suomen kaivospoli­ti­ikas­ta. Panen omat pää­point­ti­ni tähän.

Suo­mi on ain­oa maa maail­mas­sa, joka on julis­tanut min­er­aali­varansa koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si niin, ettei suo­ma­laisil­la ole niihin mitään sel­l­aista oikeut­ta, jota ei vaikka­pa kanadalaisil­la olisi ja niin, ettei kai­vok­sista per­itä mitään eril­listä kaivosveroa. Päin­vas­toin, tääl­lä val­tio rak­en­taa vielä tietkin kai­vok­sille ilmaisek­si. Jos joku saudi­ara­bi­alainen tulee Suomeen ja löytää täältä kul­taa, se on hänen kul­taansa löytäjä saa pitää peri­aat­teel­la, mut­ta jos minä menen Sau­di-Ara­bi­aan ja löy­dän sieltä öljyä, se ei jostain syys­tä kuu­lukaan minulle.

Min­er­aali­varo­jen lahjoit­ta­mi­nen koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si on hyvin epäit­sekäs teko, sil­lä Aasian talouskasvun myötä maa­pal­lo on käymässä rajal­lisek­si ja malmi­varo­jen hin­to­jen olete­taan nou­se­van. Hin­nan­nousua odoteltaes­sa maail­mal­la on pan­tu ole­via kai­vok­sia kiin­ni. Jat­ka lukemista “Kaivoslain kor­jaamisel­la on kiire”

Kasvurahasto

Kysymys kasvu­ra­has­ton tarpeel­lisu­ud­es­ta on toki olen­naisem­pi kuin se, miten se rahoitetaan.

Aja­tus on, että pankkien ja eri­lais­ten sijoi­tus­ra­has­to­jen rin­nalle tulisi val­ti­olli­nen rahas­to, joka rahoit­taisi kasvuyri­tyk­siä joko lain­oil­la tai osakepääo­ma­l­la. Min­ulle ei itse asi­as­sa ole selvin­nyt se, miten tuo kasvu­ra­has­to toimii, mut­ta voi olla viisaut­ta olla lyömät­tä yksi­tyisko­htia kiin­ni.  Sik­si min­un on kek­sit­tävä sil­lä sisältö ihan itse.

Apua tuon sisäl­lön kehit­tämiseen tuli Tan­skas­ta, jos­sa Finnver­an hallintoneu­vos­to vieraili. Tan­skas­sa nimit­täin täl­lainen kasvu­ra­has­toin nimeä kan­ta­va jär­jestelmä on ja voi ainakin tois­taisek­si hyvin Jat­ka lukemista “Kasvu­ra­has­to”

Juha Sipilän hyvä puheenvuoro sisälsi yhden limbon

Keskus­tan Juha Sip­ilä piti eduskun­nas­sa keskivi­ikkona erit­täin hyvän ja asial­lisen puheen­vuoron, kun eduskun­ta keskusteli päämin­is­terin ilmoituk­ses­ta hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­tis­es­ta ohjel­mas­ta. Puheen asi­a­sisältö koros­tui, kos­ka Timo Soi­ni piti kovin eri­laisen puheen­vuoron. Ker­ran kuitenkin Sip­iläkin tur­vau­tui epä-älyl­liseen pop­ulis­mi­in – tai oikeas­t­aan kak­si ker­taa, kos­ka hän teki saman kahdesti.

Juha Sip­ilä esit­ti, että val­tio myisi osuuten­sa Telia-Son­eras­ta ja perus­taisi sil­lä kasvu­ra­has­ton tuke­maan suo­ma­laista työtä. Demarien Jouni Back­man teki kysymyk­sen, jon­ka minäkin olisin tehnyt, jos olisin saanut puheen­vuoron. Jos osak­keet myymäl­lä saa 1,4 mil­jar­dia euroa ja menet­tää 84 miljoon­aa osinko­tu­lo­ja vuodessa, mik­si ei jät­täisi osakkei­ta myymät­tä ja ottaisi 1,4 mil­jar­dia lainaa, jos­ta korkomenot ovat 20 miljoon­aa euroa. Ero­tus­ta on yli 60 miljoon­aa vuodessa. Jos hyvät ajat joskus koit­ta­vat ja korot nou­se­vat, sil­loin voi myy­dä ne osak­keet. Yleen­sä hyvät ajat nos­ta­vat osakkei­den arvoa. Jat­ka lukemista “Juha Sip­ilän hyvä puheen­vuoro sisäl­si yhden limbon”

Valkoinen ruudukko tieliikennelakiin?

Helsin­gin liiken­net­tä hidas­ta­vat huo­mat­tavasti autoil­i­jat, jot­ka ovat otta­neet tavak­seen ajaa risteyk­set tukkoon, jot­ta oli­si­vat paalu­paikalla, kun val­ot seu­raa­van ker­ran vai­h­tu­vat. Tämä on peri­aat­teessa kiel­let­tyä, mut­ta sitä ei valvota. Hait­ta täl­lais­es­ta itsekkyy­destä muulle liiken­teelle on huo­mat­ta­va. Jat­ka lukemista “Valkoinen ruudukko tieliikennelakiin?”

300 euroa vai 400?

Julk­isu­udessa on ihme­tel­ty, pitikö työt­tömän suo­jao­su­u­den olla 300 euroa vai 400 euroa. Neljäsa­taa euroa on pieni­PALKKAISEN suo­jao­su­us asum­istues­sa, mut­ta jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä vain kuusi kuukaut­ta sen jäl­keen, kun on ollut viimek­si työtön. Esitimme tuo­ta pieni­palkkaisten suosimista asum­istues­sa 400 euron Juhana Var­ti­aisen kanssa, kos­ka se on kus­tan­nuste­hokkain tapa helpot­taa pieni­palkkaisen työn vas­taan­ot­tamiseen liit­tyvää kan­nusti­non­gel­maa. Koko ongel­maa ei ole niil­lä ‚joiden asumiskus­tan­nuk­set eivät ole suuria. Pidän vähän ongel­mallise­na, että tämä typ­istyi siir­tymäkau­den tuek­si, kos­ka siitä ei oikeas­t­aan pitäisi palk­in­ta, että on ollut aiem­min työtön. Jat­ka lukemista “300 euroa vai 400?”

Miksi päättäminen on niin vaikeata?

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä.

Joku voisi sanoa kir­joi­tus­ta huonos­ti ajoite­tuk­si, sil­lä jo ennen Suomen Kuvale­hden tuloa pain­os­ta hal­li­tus teki joukon päätök­siä ja ennen kaikkea lupasi tehdä suuria päätök­siä jatkos­sa. Se ei poista sitä, että maamme on putoa­mas­sa muu­tok­sen kärjestä.

===

Oli Suomelta ihmeelli­nen suori­tus nous­ta sodan jäl­keen syr­jäisyy­destä, köy­hyy­destä ja mon­en mielestä taka­pa­juisu­ud­es­ta edis­tyneek­si ja vau­raak­si maak­si ja sijoit­tua kärk­i­joukkoon vähän kaikissa kan­sain­välis­sä ver­tailuis­sa. Onko kukois­tuskausi jäämässä lyhyek­si? Kovin moni vahvuuk­sis­tamme on muren­e­mas­sa yhtä aikaa. Jat­ka lukemista “Mik­si päät­tämi­nen on niin vaikeata?”

Hallituksen rakennepoliittinenohjelma (15/15): Hankintalaki ja valtionhallinnon tuottavuus

 

3.7              Han­k­in­ta­lain kokon­aisu­ud­is­tus valmis­tel­laan EU:n julk­isten han­k­in­to­jen direk­ti­ivi­u­ud­is­tuk­sen poh­jal­ta. Kokon­aisu­ud­is­tuk­ses­sa valmis­tel­laan ehdo­tuk­set mm. han­k­in­tamenet­te­ly­jen yksinker­tais­tamisek­si, eri­lais­ten laatutek­i­jöi­den huomioimisek­si, pk-yri­tys­ten tar­jouskil­pailu­un osal­lis­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sien paran­tamisek­si, kyn­nysar­vo­jen nos­tamisek­si sekä val­i­tus­menet­te­lyn tiuken­tamisek­si. (TEM)

Tärkein­tä olisi saa­da jatku­va val­i­tus­rum­ba lop­pumaan. Jotkut kil­pailui­hin osal­lis­tu­vat valit­ta­vat ruti­ini­no­mais­es­ti aina ja markki­natuomiois­tu­in lait­taa ruti­ini­no­mais­es­ti han­k­in­nan aina odot­ta­manaan val­i­tuk­sen käsit­te­lyä. Luulisi jokaisen ymmärtävän, että ei voi olla kokon­aisu­u­den kannal­ta edullista, jos minkä tahansa asian han­kkimiseen tulee aina val­i­tusten takia vähin­tään vuo­den ylimääräi­nen odot­telu­ai­ka. Toimen­pidekiel­lon sijas­ta pitäisi määrätä hyvi­tys vääryyt­tä kärsi­neelle. Jos taas val­i­tus on aihee­ton, pitäisi valit­ta­jan mak­saa koko rul­janssista aiheutuneet kus­tan­nuk­set. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­ti­neno­hjel­ma (15/15): Han­k­in­ta­la­ki ja val­tion­hallinnon tuottavuus”