Keskustan Juha Sipilä piti eduskunnassa keskiviikkona erittäin hyvän ja asiallisen puheenvuoron, kun eduskunta keskusteli pääministerin ilmoituksesta hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta. Puheen asiasisältö korostui, koska Timo Soini piti kovin erilaisen puheenvuoron. Kerran kuitenkin Sipiläkin turvautui epä-älylliseen populismiin – tai oikeastaan kaksi kertaa, koska hän teki saman kahdesti.
Juha Sipilä esitti, että valtio myisi osuutensa Telia-Sonerasta ja perustaisi sillä kasvurahaston tukemaan suomalaista työtä. Demarien Jouni Backman teki kysymyksen, jonka minäkin olisin tehnyt, jos olisin saanut puheenvuoron. Jos osakkeet myymällä saa 1,4 miljardia euroa ja menettää 84 miljoonaa osinkotuloja vuodessa, miksi ei jättäisi osakkeita myymättä ja ottaisi 1,4 miljardia lainaa, josta korkomenot ovat 20 miljoonaa euroa. Erotusta on yli 60 miljoonaa vuodessa. Jos hyvät ajat joskus koittavat ja korot nousevat, silloin voi myydä ne osakkeet. Yleensä hyvät ajat nostavat osakkeiden arvoa.
Tähän Juha Sipilä vastasi – ei vain kerran vaan kaksi kertaa: ettekö te luota, että suomalainen työ tuottaa paremmin kuin Telia Soneran osakkeet?
Opetetaankohan tällaista väittelytekniikkaa Alkio-opistossa? Kun keskustalainen ei osaa vastata tehtyyn kysymykseen, hän vastaa johonkin ihan toiseen kysymykseen.
Mutta kysytään uudestaan niin selvästi, ettei kysymystä voi kiertää: jos siis olemme samaa mieltä siitä, että kasvurahastoon kannattaa panna 1,4 miljardia euroa valtion rahaa, miksi on edullisempaa hankkia tuo raha myymällä tuottavia osakkeita kuin ottamalla reaalikoroltaan negatiivista lainaa?
Vastaushan on tietenkin: ”laina on paha paha paha saatanan keksintö jota pitää välttää kaikin kuviteltavissa olevin keinoin.”
Tai sitten luottamus suomalaisen työn tuottavuuteen on niin heikko, että edes negatiivisella reaalikorolla siihen ei kannata investoida.
Vartianen voisi varmasti valaista asiaa.
Osmo on oikeassa. Tästä pääsemmekin eteenpäin pohtimaan sitä, mitä seuraa, kun gallup-suosion aallonharjalla ratsastava kepulaisinsinööri pääsee pääministeriksi. Hän on tähän saakka voinut kerryttää suosiota vaikenemalla – ja parempi onkin vaieta, jos ei ole kovin kummoisia ajatuksia. Onko meillä varaa äänestää Sipilä pääministeriksi (kysyy ”oikeisto”demari, joka on itsekin pohtinut kepun äänestämistä ensi vaaleissa)?
Laina on vakava asia ja sitä pitää ottaa harkitusti. Mutta yleensä kannattaako valtion osakkeiden myynti silloin kun kurssit ovat alhaalla? Ylipäätään Solidium pitäisi erottaa poliitikkojen äänivallasta pois. Eli myynnit ja osto sijoitusyhtiön vastuulla ja valtio voi omistajana asettaa tuotto odotuksia/vaatimuksia. Mutta ei vaatia osakkeiden myyntiä vaan pelkästää voitosta voi pääomaa siirtää valtiolle. Ja jos valtio olisi nyt viisas se lisäisi osakkeiden painoarvo eli antaisi soliudimille lisää pääomaa. Olisi parempi että verotuloista vaikka 0,5-1% siirrettäisiin sijoitusyhtiölle vuodessa että sinne saadaan riittävän suuri pääoma, nykyisin aika vähän.
Parempi kasvurahasto olisi yksityisen pääoman avulla, valtion toimissa suuririski on että tuetaan sellaita liiketoimintaa joka ei tule koskaan kannattamaan nyt muodissa on clear tekniikka mutta osaako valtio kohdentaa rahaa sinne missä se tuottaa? Epäilen vahvasti, esim talvivaara näyttää tällä hetkellä huonolta sijoitukselta. Valtion kasvurahaston investoinnit tulisivat vaihtelemaan mikä puolue milloinkin on vallassa.
Selvää populismia tosiaan, ja ehkä pientä ajattelemattomuutta noiden lukujen suhteen. Mutta vaikka edullisimmasta tavasta rahoittaa hanke saataisiin sopu, minua huolestuttaa tässä myös se oletus, että tuollainen valtion poliittisesti ohjailema ”suomalaista työtä tukeva kasvurahasto” loisi automaattisesti suomalaista työtä niin paljon, että se kannattaisi enemän kuin vaikkapa rahojen viisas sijoittaminen tai veronalennukset noille kohdefirmoille. Suomalaista työtä pitäisi tukea ensisijassa tervein rakennemuutoksin, poistamalla niiltä toiminnan esteitä. (en siis tarkoita rakennemuutoksilla nykyisen poliittisen kielenkäytön tapaan leikkauksia ja säästöjä)
Itse kysyisin enemmänkin sitä, milloin viimeksi tuollaisten kasvurahastojen perustaminen on tuottanut tulosta? Valtion tärkein tehtävä yritysrahoituksen puolella on ollut enemmänkin esteiden purkaminen. En ole ollenkaan vakuuttunut että tuo savotta olisi vielä läheskään valmis. Pitäisi päästä eroon toimintamallista, missä virkamies päättää mikä milloinkin on tukemisen arvoista ja sen sijaan antaa kaikkien kukkien kukkia, sillä menestys voi tulla täysin yllättävästä suunnasta.
Yritystukija poistamalla voitaisiin yritksille taata yrityksille paremmat toiminta edellytykset esim. pienemmät verot ja palkkojen sivukulut, antaa tämä tuki tasapuolisesti kaikille yrityksille. Tai sitten perustaa ”valtion pankki” joka antaa lainaa paremmilla ehdoilla kuin kuin nykyiset pankit antavat, ei suoria tukia vaan lainaa.
Nythän Solidium juuri myi Soneran osakkeita muutamalla sadalla miljoonalla. Ne olivat nousseet heidän mielestään hyvin. Ei ole varmaa, että TeliaSoneran kurssi ja osinkotuotto ovat näin hyvät tulevaisuudessa, vaikka aika vakaalta näyttääkin. Ei ole kovin merkittävää omistaako Suomen valtio 12 vai 10% pääosin ruotsalaisesta firmasta. Mutta tosiaankin syömävelaksi niitä ei kannata myydä.
Voi että kun tekisi mieleni nostaa esiin hallituksen toiminta taannoisen osinkoveropäätöksen yhteydessä! Sen muistelu saattaisi Sipilän talousosaamisen puutteet oikeisiin mittasuhteisiin.. Btw. Kataisen hallitus myi viime viikolla Telia-Soneraa yli 300 miljoonan arvosta, eli Osmon mielestä hallitus teki tässä virheen?
Onhan siinä velan kasvattamisessa ilmeiset vaaransa, muutenhan Backman tai Osmo voisivat esittää että valtio ottaa vielä enemmän velkaa ja ostaa lisää hyvin tuottavaa Soneraa tai muita yhtiöitä?
Jos lainanhoitokulut on osinkotuottoja halvemmat olisi syytä hankita Solidiumin osakepääoman kasvattamista lainavaroin.
On melkein rikollista olla tekemättä näin.
Olen varmaan suurinpiirtein Soininvarran kanssa samoilla linjoilla (paitsi etten kyllä näe mitenkään nimenomaisesti nykyisen opposition ominaisuudeksi ”ikäviin” kysymyksien vastaamisen väistelyä), mutta voinee kai esittää muutaman lisäkysymyksen lähinnä aiheesta miksi hän pitää Sipilän ajatusta, ei ainoastaan vääränä, vaan (vaikka verrokkina Suomen ja EU:n talouspolitiikka nykyisen hallituksen kautena) erityisen typeränä:
1) Jos Telia-Soneran osakkeiden myynti 1.4 miljardin edestä on huono idea, niin mikä tekee niiden myynnistä 370 miljoonan edestä hyvän idean? (Solidiumin tiedote, 5.9.2013). Ymmärtääkseni Solidiumin toiminnan ohjaaminen kuului ministeri Hautalan (Vih) vastuulle (suuremmat linjat ovat toetenkin hallituksen vastuulla yhteisesti)? Rahojen käyttötarkoituskin on sanottu sen verran selkeästi, että ei tarvitse alkaa turhaa harkintaa siittä, voisiko teolla olla merkitystä valtion suuren sijoitussalkun hajautuksen kannalta (mielipiteeni: tuskin), kun tästä kyse siitä selkeästi ei ollut: ”Osakemyynnistä saatavat varat tulemme lähinnä käyttämään voitonjakoon valtiolle” (Solidium)
Kun Backman ei ole myyntiä muuten ole ymmärtääksen vastustanut (toiseksi suurimman hallituspuolueen eduskuntaryhmän johtajalla kuvittelisi ainakin epäsuoraa vaikutusvaltaa olevan), niin mitähän siinä Sipilän ehdotuksessa tosiasiallisesti jäi vastustettavaa? Myynti on paha, jos rahat käytetään kasvurahastoon, vai myynti on paha, jos sitä ehdotetaan opposition puoleta?
2)
Eikö niitä leikkauslistoja (tai sitä, ”ettei ole varaa elvyttää”) ole perusteltu hallituksen (ja EU:n komission ja EKP:n puolesta koko Eurooppaa koskien, Suomen hallituksen innokkaala tuella) puolestettu sillä, että ne korot voivat nousta myös jos ajat ovat huonot? (Ja toisin kuin EKP:ltä, kyllä, Suomen valtiolta eurot voivat loppua)
3) Lopuksi kysymys Soininvaaralle suoraan: kuinka hyvin katsot tuntevasi Telia-Soneran ja sen toimintaympäristön? Ei tarvitse tietää Telia-Soneran kykyä maksaa osinkoja tästä ikuisuuteen voidakseen sillä periaateella varmuudella esittää sen olevan hyvän sijoituksen, mutta noin seuraavat kaksikymmentä vuotta kuitenkin.
Nyt aletaan taas muuttaa kysymystä, johon vastattiin. Huomautin, että Sipilä ei vastannut tehtyyn kysymykseen, vaikka se tehtiin kaksi kertaa. En mitenk’ä’än väitä, etteikö siihen voisi olla pä’tevää vastausta. Yksi hyvä ehdokas on EU:n vähän huonosti määritelty valtion lainakatto, 60 %, joka ei ollenkaan katso, mitä omaisuutta sen vastapainona taseessa on.
HS:ssa oli jonkin aikaa sitten laskelma, jonka mukaan yritysten erilaiset tuet ovat yhtä suuret kuin yhteisöveron tuotto, eli voitaisiin kustannusneutraalisti poistaa molemmat samaan aikaan. Luulisin, että tällä tavalla saataisiin enemmän pysyviä työpaikkoja, kuin nykyjärjestelmällä.
Tukien jakaminen antaa toki töitä isolle joukolle virkamiehiä, asiantuntijoita ja konsultteja, jotka ovat erikoistuneet tukien hakemiseen ja verotuksen optimointiin.
Limbon puolustus 1:
Yhteiskunnan työllistämisen edistäminen ei voi perustua osakkeiden osinko-odotukseen, sillä osinkoa syntyy parhaiten silloin, kun yritys laittaa jatkuvati pihalle mahdollisimman paljon työntekijöitä.
Limbon puolustus 2:
Yhteiskunnan ottaman lainan hoito ei voi perustua jonkun yrityksen osinko-odotuksiin, koska ne voivat muuttua ”yhdessä yössä”. Miten sitten laina hoidetaan?
Mutta 1:
Munivan kanan myyminen on typeryyttä itsessään.
Näytetään EU:n lainakatolle piupaut (koska muutkin tekevät tai tulevat tekemään niin). Otetaan n. biljoonalla eurolla lainaa ja ostetaan osinko-osakkeita. Osingoilla voisi näin rahoittaa valtion budjetin ja lainan lyhennykset. Samoin päästäisiin monesta verosta eroon ja Suomen kilpailukyky nousisi sfääreihin ja talous nousisi uskomattomiin lukemiin.
Taloustietäville tietty kysymykset että kuka vippaa biljoonan ja minkä firmojen osakkeita ostetaan?
Hesarin ”yritystuista” äkkisältään laskien noin puolet muodostui siitä, että teollisuuden ei tarvitse maksaa energiastaan vastaavia veroja kuin kotitalouksien. Jäljellä olevan energiaintensiivisen teollisuuden osalta lienee noiden poistamisen jäkeen suunilleen sama mikä olisi yhteisövero kun tulos (ja tuotanto) ovat poistuneet Suomesta. Minä en ainakaan luule, että niitä korvaavia työpaikkoja loihdattaisiin samassa yhteydessä mistään.
Muita suuria arvioituja ”yritystuen” muotoja olivat osinkojen verohuojennukset (onko kotimaisten omistajien verotuksen kiristäminen ulkomaisten hyödyksi tosiaan niin tavoittelemisen arvoista?) ja käyttöomaisuudesta tehtävät poistot. Vimmeksi mainitun kanssa kai olisi voinut yritystuiksi listta myös oikeuden vähentää palkkakulut tuloksesta ennen verotusta?
Niin sitä minäkin mietin tässä, että Backmanin vertaus ontuu siinä, että velka on maksettava joskus pois (vaikka korko olisikin nyt pieni). Sen sijaan TeliaSoneran osakkeista saatu tuloa ei tarvi maksaa takaisin. Velkaelvytystähän ei nyt tunnu kannattavan oikein kukaan, jos ei sitten Backman.
Länsimaillahan on muutamaa poikkeusta (Norja, Viro ym) lukuunottamatta paha taseongelma. Kyse ei ole tilapäisestä taantumasta. Näin ainakin esim. prof. Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta väittää. Siinä mielessä Urpilaisen lausuma, että aika entinen ei koskaan enää palaa on niin totta.
Eri asia sitten on ovatko tällaiset kasvurahastot tehokkaita. Tekesiä ja Sitraahan on kritisoitu. Tuki pitäisi antaa ensisijassa pk yrityksille, kun Tekesin rahat ovat taas paljolti menneet valtion tutkimuslaitoksille ja isommille yrityksille.
TeliaSoneran osakehan on ns. defensiivinen osake, joka menestyy huonoina aikana suhteellisen hyvin. Siitä ei välttämättä ole odotettavissa suuria kurssinousuja. Aikanaanhan valtio pelasti Soneraa miljardeilla Saksan UMTS kauppojen jälkeen, kuka vielä muistaa. Ajat voivat aina muuttua.
Siis miksi?
Kyllä valtio voi pitää saman velkaosuuden BKT:sta hamaan ikuisuuteen.
Minä haluaisin tietää, että milloin joku poliitikko on viimeksi vastannut suoraan esitettyyn kysymykseen kiertelemättä ja kaartelematta sekä niin että myöhemmin ei ole paljastunut vastauksen olevan ihan mitä sattuu.
Esimerkkinä Viinasen suora vastaus, että devalvoiko Suomi. Ei.
Päivän päästä devalvoi. Olisi ollut mielestäni parempi, jos olisi vastannut ettei kommentoi, koska asemassani en voi ottaa kantaa asiaan.
On typerää syyttää yhtä poliitikkoa asiasta, mikä on maan tapa. Eipä ole Soininvaarakaan vastannut pariin kysymykseen, mitkä on suoraan tässä blogissa esitetty. Enkä ala etsimään missä ne kyssäsit ovat, koska en nyt muista aiheita ja milloin suunnilleen ne on esiteety.
Sitä mietin itse, että jos valtion omistuksen tarkoitus ei ole strateginen vaan sijoitus, kannattaisiko valtion ennemmin sijoittaa indeksin mukaan, eikä koittaa veikata voittajia markkinoilta?
TEKES taitaa saada valtiolta vuosittain n 400 miljoonaa, ja jakaa yritystukina n 300 miljoonaa. Erotus, 100 miljoonaa, häviää vuosittain organisation sisälle, onko tuo sitten tehokasta vai ei…?
Jos myy Soneran osakkeita, ei ole väliä onko osakkeet yleensä alhaalla. Väliä on vain sillä mikä Soneran tilanne on.
Ja silloinkaan ei ole merkitystä sillä ovatko ne nyt alhaalla menneeseen verrattuna. Vaan ainoastaan sillä mikä nykytaso on tulevaan verrattuna.
Juu voi, mutta yksittäinen velkakirja erääntyy eräpäivänä ja pitää maksaa pois joko rahalla tai uudella velalla. Suomen valtion velka koostuu useista erillisistä velkakirjoista, jotka erääntyvät eri aikaan, ei siis ole yhtä valtion velkaa, vaan monta yksittäistä velkaa.
Tähän ongelmaan mm. Kreikka törmäsi, kun huomasi, että uuden velan saaminen vaikeutui ja vaadittu korko kasvoi.
Varmaan siksi, että yleinen käsitys poliitikoilla sekä ns. tavallisella kansalla on, että kansantalous toimii samalla tavalla kuin liiketalous tai kotitaloudet.
Voi pitää, mutta se ei ole järkevää jos ja kun korot joskus nousevat. Tämä tilanne tuskin jatkuu loputtomiin. Kyse olisi nyt lisävelan otosta näiden hallituksen ottamien päälle.
Mielenkiintoinen oli Ihalaisen lausunto työvoimapulaan.
Meillä on esimerkiksi pulaa sairaanhoitajista.
Sairaanhoitajakoulutukseen hakee mininverroin enemmän kuin otetaan sisään
Meillä ei ole kuulemma VARAA kouluttaa tarpeeksi sairaanhoitajia.
Niinpä me ryöstämme sairaanhoitajia kehitysmaista.Eivät hekään ilmaisia ole, sillä muunto-ja kielikoulutus maksavat.
Ihalaisen esitys ratkaisuksi oli maahanmuuttajien pikakoulutus sairaanhoitajiksi!!!
Suomessa on 400000 suomalaista työtöntä, heille tarjotaan perinteistä työllistämistä: Aaamulla kaivetaan kuoppa ja iltapäivällä täytetään se.
Tähän on varaa ja Vihreät, Kokoomus, SDP, RKP ajavat tätä mallia
Asiaa voi murehtia sitten kun niiden uusien otettavien lainojen korot alkavat lähentyä sitä Soneran osinkotuottoa. Silloin kannattaa pistää osakkeita lihoiksi ja vähentää uuden velan ottamista.
Minkäs maalaisia ihmisiä Telia-Sonerassa tekee töitä? Ettei vaan suomalaisia. Eikö Sipilä usko heidän työhönsä?
Maahanmuuttaja on valmis menemään sinne tuppukylään sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi.
Suomalainen ei ole.
Esimerkiksi TAMK:ssa koulutetaan sairaanhoitajia ja hakijoita on valtavasti enemmän kuin on mahdollista ottaa sisään. Vaikka koulutettaisiin lisää, ei se ratkaisisi syrjäseutujen ongelmaa, ei TAMK:n opiskelijoista kovinkaan moni ole valmis muuttamaan työn perässä vaikkapa Itä-Lappiin.
Kotiseudullani on etsitty useammassakin kunnassa lääkäreitä, ei löydy ei. Tarjotaan pitkälle yli 6000 euron palkkaa, mutta ei sekään riitä. Alue ei vain ole tarpeeksi houkutteleva.
Mutta maahanmuuttajalle, joka tulee köyhemmästä valtiosta, Ylä-Savo voi olla unelmien täyttymys, yli 6000 euron palkasta puhumattakaan.
Vastaus kysymykseen: – siksi että lainan määrän paisuttaminen olisi vastuutonta kun juokseviin budjettikuluihinkin joudutaan ottamaan lainaa hamaan näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen.
Ja näkemyksen että valtion ei tarvitse maksaa lainaansa pois esitti mm. Vesa Kanniainen noin kolme viikkoa ennen kuin Kreikka ykkönen tuli syliin. Lainan pitäminen stabiilina suhteessa BKT:n määrään sisältää yhden pahan ajatusvirheen: siinä tulee olettaneeksi tulevaisuuden, talouskasvun, korkoympäristön, jne. jne. myös stabiiliksi. Sitä se ei ole.
Tämä oli siis vastaus kysymykseen. Jatketaan sen verran että – kuten joku jo huomauttikin – eihän tässä Soneraa sitten negatiiviseen reaalikorkoon viitaten lainkaan kannattaisi myydä, velkavipua vaan lisää…
Liian vanha
”Meillä on esimerkiksi pulaa sairaanhoitajista.
Sairaanhoitajakoulutukseen hakee mininverroin enemmän kuin otetaan sisään
Meillä ei ole kuulemma VARAA kouluttaa tarpeeksi sairaanhoitajia.”
Miten meillä on sitten varaa kouluttaa lukuisille aloille, joilla ei työllisty? Voisiko ajatella, että sellaiselle alalle jolla on esim. kaksinkertainen työttömyysprosentti yleisen työttömyyden tasoon nähden ei otettaisi julkisin varoin koulutusputkeen ketään?
Nuoriso voitaisiin kouluttaa sellaisille aloille joilla työvoimasta on pulaa ja näin työttömyys vähitellen sulaisi korkean työttömyyden aloilla, kun koulutusputkesta ei kokoajan puskisi uutta jengiä kortiston täytteeksi.
Suomen valtio on jo myynyt lähes kaiken reaaliomaisuutensa syömävelkojen maksuun ja sen lisäksi antanut luonnonvaransa (kaivokset) ilmaiseksi ulkomaisille yhtiöille. Soneran osakkeiden myynti tässä konkurssissa on pikku juttu. Komppaan Sipilää tässä asiassa, jos kasvurahaston avulla saataisiin suomalaisille pienyrityksille pääomaa, jolla ne voisivat kehittää liiketoimintaansa ja työllistää suomalaisia.
Itse myin tämän vuoden alkupuolella koko osakesalkkuni ja ostin sijoitusasunnon. Ei siitä mitään suuria tuottoja saa, mutta luulen, että perukirjan omaisuuspuolelle jää kuitenkin jotain konkreettisempaa kuin epämääräisiä spekulatiivisia odotusarvoja täynnä olevia pörssiosakkeita.
Tekesin omat toimintamenot ovat noin 40 miljoonaa, kokonaisbudjetti noin 600 miljoonaa. Yritystukien lisäksi Tekes rahoittaa tuntuvaa osaa suomalaisten teknillisen alan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toiminnasta.
Jos Sipilä olisi Kokoomuksen edustaja, vastaus olisi tietenkin kaiken yksityistäminen.
Minusta kyllä olisi parempi pistää tuota rahaa tutkimukseen ja uusien teollisuudenalojen luomiseen vaikka sitten ihan valtionyhtiöinä. Sillä tavallahan paljon muitakin suuria suomalaisia yhtiöitä on luotu.
Kuten Valco!
Tele-Nokia ja Mobira olivat puolestaan onnistuneita esimerkkejä valtion ja yritysten yhteistyöstä. Nokian nousun taustalla sitten oli EU-johtoinen GSM-järjestelmän kehitys. Siinä EU- kilpailutti tuotekehitysvaiheessa eri yrityskonsortioita keskenään, antoi tosin myös rahaakin.
Maailma on entistäkin mutkikkaampi ja säädellympi. Esimerkiksi Tele-Nokia/Mobira-ihme ei voi enää toistua kilpailusäännösten takia. Suomen valtiolla ei ole yrityksiin ja yrittäjiin verrattuna mitään erityistä businesvainua, joten se pysyköön erillään yrittämisestä.
Businesvainua on vain yksilöillä.
Jos tuohon mennään, niin kyllä varmasti
1. alkaa työllistyminen kiinnostamaan
2. rakennusmiehiäkin alkaa hotsittamaan palkkaratkaisut, joiden lopputuloksena merkittävä osa väestä ei aina silloin tällöin kaivaisi ja täyttelisi turhia kuoppia
Tuskinpa , ei se lisännyt työhaluja 60-70-luvullakaan.
Ja tuokin maksaa kuten Paltamon kokeilu osoitti.
Eikä niitä rakennusmiehiä tarvita enempää vaikka palkatkin tippuvat ja aina virolainen/venäläinen pistää alemmaksi
Ja kuten tässä on pikku hiljaa selvinnyt, ei Suomessa pyritäkään enää täystyöllisyyteen.
Soininvaara, Vartiainen , Korkman etc ovat omaksuneet Fiedmanin talousopin ja se perustuu suureen työvoiman ylitarjontaan ja se taas merkitsee suurta työttömyyttä.
Eli nykyinen 400000 työtöntä on aivan nykyisen talouspolitiikan mukaista.
Friedmanin mukaan suurin onnettomuus on täystyöllisyys, se johtaisi kilpailuun työvoimasta ja sen pahempaa uhkaa ei ole
Niinpä nuo satuilut , että työvoimasta kilpaillaan on syytä unohtaa
Hohhoh!
Jos työttömyysturva ja työllisyystoimet rullattaisiin tuonne 60-luvun tasolle, ei olisi olemassakaan sellaista termiä kuin ”paskaduuni”! Mikä tahansa työ olisi parempi kuin työttömyys.
Kyllä niitä työttömiä oli vielä 60-luvullakin.
Mutta siihen aikaa elettiin agraariyhteiskunnassa ja työttömäksi ei luokiteltu jos omisti edes muutaman hehtaarin tilkun.
Ja elettiin suurperheissä, joissa jollekin riitti työtä ja rahat jaettiin perheen kesken.
Ja tietysti Suomesta saattoi muutta pois ja niinpä liki puoli miljoonaa lähti.
Jos Suomessa olisi ollut töitä niin tuskinpa tuo ryntäys olisi ollut niin suuri
Jos työllisyystoimet todella ”rullattaisiin tuonne 60-luvun tasolle” niin silloinhan vallitsisi ns. lapiolinja, jossa valtio ja kunnat järjestävät työtä kaikille, joille sitä ei muualta löydy. Työttömyysaste olisi sellaista yhden prosentin luokkaa.
Myönnän toki että tuolla linjalla työttömyys olisi sitä yhden prosentin luokkaa.
En kumminkaan ole sitä mieltä, että lapiolla ojaa kaivavia, joiden perässä tulee sen täyttäjät, olisi perusteltua laskea työllisiksi. Vai olisikohan tuo tilastojen kaunistelua?
Samaan tilastolliseen lopputulokseen muuten pääsee sillä, että annetaan kaikille työttömille työ ”TE-keskuksen lapun täyttäjänä” ja toimenkuvaan kuuluisi sen työtön-työtön-työtön-lapun täyttäminen kahden viikon välein. Päivärahat voitaisiin muuttaa palkaksi ja työttömyys romahtaisi.
Hei, mehän Tommin kanssa tässä keksittiin juuri miten Sumen työttömyys puolitetaan ja enemmänkin! 😉
Viro on varoittava esimerkki lapiolinjasta, kansa muutta pois. Ei virolaisillekaan kelpaa työ kuin työ.
Mutta Viro tuhoaa tulevaisuutensa, sillä maastamuuttajat ovat pääasiassa nuoria, parhaassa työiässä olevia.
Ja Suomeniin pitää varoa samaa kohtaloa, Saksassa suuret ikäluokat ovat syntyneet n 10 vuotta Suomea myöhemmin , joten he eläköityvätkin vasta 2020 tienoilla.
Oma väestö ei riitä korvaamaan eläköityjiä, joten tarve houkutella työvoimaa muualta on suuri.
Suomi on potentiaalinen kohde.
Saksa oli jo 60-70-luvulla suosittu muuttomaa , jos osasi saksaa.Niinpä ainakin 4 luokkatoveria asuu edellen Saksassa. Se oli paljon 70-luvullakin.
Itse asiassa kunnilla on jo nyt oikein lain mukainen velvoite työllistää pitempään työttömänä olleet. Näitä yli 500 päivää työttömä olleita oli n 32000 mutta edes tälle porukalle kunnat eivät kyenneet järjestämään töitä.
Miten sitten 400000.
Minullekin ehti tulla kaksi vuotta ja 500 päivää täyteen työttömänä, mutta en saanut yhteydenottoa Helsingin kaupungilta.
Helsingin kaupunki lyö muutenkin laimin lakimääräisten velvoitteiden noudattamisessa.
En saanut myöskään kutsua työterveystarkastukseen vaikka laki edellyttääkuntia järjestämään tervystarkastukset työttömille.
Osmo taitaa nukkua siellä Helsingin hallinnossa ?
Oma tilanteeni on nyt mielenkiintoinen: Jäin keväällä vanhuuseläkkeelle, mutta nyt siirryn työkyvyttömyyseläkkeelle !!!
Ja menetän myös pitkäaikaistyöttömän statuksen , eläke kun alkaa juosta takautuvasti.
Ilmeisesti Helsingin kaupunki osasi ennustaa kohtaloni ??
Lainaamista miettiessä kannattaa ottaa huomioon että valtion kaikkien lainojen korot nousevat kun lainamäärä/bkt nousee.
Ei heitä laskettukaan työllisiksi – he juuri olivat se mainittu noin yksi prosentti. Muut olivat työllistyneet ilman työllistämistoimia, koska elettiin maailmanlaajuista 25-vuotista nousukautta ja koska elinkeinorakenne oli toinen kuin nykyään.
Lapiolinja oli jo omana aikanaan kallis ja tehoton, ja se pystyi ylipäänsä toimimaan edes jotenkuten vain siksi, että työttömyyttä sinänsä oli niin vähän. Mutta pointti ei ollut tämä vaan se, että jos lähtee muistelemaan 60-lukua vähäsen pintatasolta raapaisten, niin kannattaa saman tien muistella ihan loppuun saakka.
Aivan, silloisessa säännösmaailmassa työn tarjonta lisäsi työn kysyntää. Lisäksi osa Pohjois- ja Itä-Suomen nuorista aikuisista työttömistä lähti pois maasta, suurin osa Ruotsiin.
Pohjois-Norjassa on tälläkin hetkellä ankara työvoimapula. Kysymys on ainakin tuhansista eri koulutustason ihmisistä. Jostain syystä sinne ei vain ole lähtijöitä.
Siinäpä se ongelma. Kysymys ei kuitenkaan ole enää työttömän työmarkkinoille palauttamisesta, vain jostain muusta.
Kaksi vuotta työttömänä ollut ei ole enää se sama ammattilainen, joka jäi työttömäksi. Jo vuoden katkoksen jälkeen saa tehdä tosissaan töitä päästäkseen katkosta edeltäneelle tasolle. Tiedän omasta kokemuksestani.
Jos työtön haluttaisiin tosissaan palauttaa töihin, aktivoivat toimet pitäisi aloittaa puolen vuoden sisällä.
Mikähän siinä niin paljoa maksaa? Ei kai tarkoituksena ole maksaa täyttä palkkaa vaan työttömyyskorvauksen suuruista rahaa.
Ei se nyt nykyisiä aktivointitoimia kalliimmaksi voi tulla.
Paltamon kokeilussa tuli todella kalliiksi. Tarvitaan työnjohtoa, työttömät tekevät vain osa-aikaa , vaihtuvat useasti, nuorilla ei ole ammattitaitoa eikä muillakaan
Kun johtamiseen liittyy koulutustakin niin suhde työntekijät/esimiehet on pienempi kuin normaalissa työelämässä.
Kun työttömät ovat työmarkkinatuella/toimeentulotuella eläviä niin tuli maksettavaksi myös työmatkat,
Ja kun jotakin pitää tehdä niin tarvitaan tiloja , koneita ja työvälineitä ja materiaaleja.
Työturvallisuus vaatii taas asianmukaisen työvaatetuksen ja suojavarusteet.
Tilatkaan eivät ole ilmaisia
Lopputulema oli, että kulut 2-3 -kertaistuivat ja mukana ei ole kaikkia kuluja