Juha Sipilän hyvä puheenvuoro sisälsi yhden limbon

Keskus­tan Juha Sip­ilä piti eduskun­nas­sa keskivi­ikkona erit­täin hyvän ja asial­lisen puheen­vuoron, kun eduskun­ta keskusteli päämin­is­terin ilmoituk­ses­ta hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­tis­es­ta ohjel­mas­ta. Puheen asi­a­sisältö koros­tui, kos­ka Timo Soi­ni piti kovin eri­laisen puheen­vuoron. Ker­ran kuitenkin Sip­iläkin tur­vau­tui epä-älyl­liseen pop­ulis­mi­in – tai oikeas­t­aan kak­si ker­taa, kos­ka hän teki saman kahdesti.

Juha Sip­ilä esit­ti, että val­tio myisi osuuten­sa Telia-Son­eras­ta ja perus­taisi sil­lä kasvu­ra­has­ton tuke­maan suo­ma­laista työtä. Demarien Jouni Back­man teki kysymyk­sen, jon­ka minäkin olisin tehnyt, jos olisin saanut puheen­vuoron. Jos osak­keet myymäl­lä saa 1,4 mil­jar­dia euroa ja menet­tää 84 miljoon­aa osinko­tu­lo­ja vuodessa, mik­si ei jät­täisi osakkei­ta myymät­tä ja ottaisi 1,4 mil­jar­dia lainaa, jos­ta korkomenot ovat 20 miljoon­aa euroa. Ero­tus­ta on yli 60 miljoon­aa vuodessa. Jos hyvät ajat joskus koit­ta­vat ja korot nou­se­vat, sil­loin voi myy­dä ne osak­keet. Yleen­sä hyvät ajat nos­ta­vat osakkei­den arvoa.

Tähän Juha Sip­ilä vas­tasi – ei vain ker­ran vaan kak­si ker­taa: ettekö te luo­ta, että suo­ma­lainen työ tuot­taa parem­min kuin Telia Son­er­an osakkeet?

Opete­taanko­han täl­laista väit­te­lytekni­ikkaa Alkio-opis­tossa? Kun keskusta­lainen ei osaa vas­ta­ta tehtyyn kysymyk­seen, hän vas­taa johonkin ihan toiseen kysymykseen.

Mut­ta kysytään uud­estaan niin selvästi, ettei kysymys­tä voi kiertää: jos siis olemme samaa mieltä siitä, että kasvu­ra­has­toon kan­nat­taa pan­na 1,4 mil­jar­dia euroa val­tion rahaa, mik­si on edullisem­paa han­kkia tuo raha myymäl­lä tuot­tavia osakkei­ta kuin otta­mal­la reaa­liko­roltaan negati­ivista lainaa?

49 vastausta artikkeliin “Juha Sipilän hyvä puheenvuoro sisälsi yhden limbon”

  1. Vas­taushan on tietenkin: “laina on paha paha paha saatanan keksin­tö jota pitää vält­tää kaikin kuviteltavis­sa olevin keinoin.”

    Tai sit­ten luot­ta­mus suo­ma­laisen työn tuot­tavu­u­teen on niin heikko, että edes negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la siihen ei kan­na­ta investoida.

  2. Osmo on oike­as­sa. Tästä pääsem­mekin eteen­päin pohti­maan sitä, mitä seu­raa, kun gallup-suo­sion aal­lon­har­jal­la rat­sas­ta­va kepu­laisinsinööri pääsee päämin­is­terik­si. Hän on tähän saak­ka voin­ut ker­ryt­tää suo­sio­ta vaiken­e­mal­la — ja parem­pi onkin vai­eta, jos ei ole kovin kum­moisia ajatuk­sia. Onko meil­lä varaa äänestää Sip­ilä päämin­is­terik­si (kysyy “oikeisto“demari, joka on itsekin poht­in­ut kepun äänestämistä ensi vaaleissa)?

  3. Laina on vaka­va asia ja sitä pitää ottaa hark­i­tusti. Mut­ta yleen­sä kan­nat­taako val­tion osakkei­den myyn­ti sil­loin kun kurssit ovat alhaal­la? Ylipäätään Solid­i­um pitäisi erot­taa poli­itikko­jen ääni­val­las­ta pois. Eli myyn­nit ja osto sijoi­tusy­htiön vas­tu­ul­la ja val­tio voi omis­ta­jana aset­taa tuot­to odotuksia/vaatimuksia. Mut­ta ei vaa­tia osakkei­den myyn­tiä vaan pelkästää voitos­ta voi pääo­maa siirtää val­ti­olle. Ja jos val­tio olisi nyt viisas se lisäisi osakkei­den pain­oar­vo eli antaisi soli­udimille lisää pääo­maa. Olisi parem­pi että vero­tu­loista vaik­ka 0,5–1% siir­ret­täisi­in sijoi­tusy­htiölle vuodessa että sinne saadaan riit­tävän suuri pääo­ma, nyky­isin aika vähän. 

    Parem­pi kasvu­ra­has­to olisi yksi­tyisen pääo­man avul­la, val­tion toimis­sa suuriris­ki on että tue­taan sel­l­ai­ta liike­toim­intaa joka ei tule koskaan kan­nat­ta­maan nyt muodis­sa on clear tekni­ik­ka mut­ta osaako val­tio kohden­taa rahaa sinne mis­sä se tuot­taa? Epäilen vah­vasti, esim tal­vi­vaara näyt­tää täl­lä het­kel­lä huonol­ta sijoituk­selta. Val­tion kasvu­ra­has­ton investoin­nit tuli­si­vat vai­htele­maan mikä puolue mil­loinkin on vallassa.

  4. Selvää pop­ulis­mia tosi­aan, ja ehkä pien­tä ajat­telemat­to­muut­ta noiden luku­jen suh­teen. Mut­ta vaik­ka edullisim­mas­ta tavas­ta rahoit­taa han­ke saataisi­in sopu, min­ua huolestut­taa tässä myös se ole­tus, että tuol­lainen val­tion poli­it­tis­es­ti ohjaile­ma “suo­ma­laista työtä tuke­va kasvu­ra­has­to” loisi automaat­tis­es­ti suo­ma­laista työtä niin paljon, että se kan­nat­taisi enemän kuin vaikka­pa raho­jen viisas sijoit­ta­mi­nen tai veronalen­nuk­set noille kohde­fir­moille. Suo­ma­laista työtä pitäisi tukea ensisi­jas­sa ter­vein raken­nemuu­toksin, pois­ta­mal­la niiltä toimin­nan esteitä. (en siis tarkoi­ta raken­nemuu­tok­sil­la nykyisen poli­it­tisen kie­lenkäytön tapaan leikkauk­sia ja säästöjä)

  5. Itse kysy­isin enem­mänkin sitä, mil­loin viimek­si tuol­lais­ten kasvu­ra­has­to­jen perus­t­a­mi­nen on tuot­tanut tulosta? Val­tion tärkein tehtävä yri­tys­ra­hoituk­sen puolel­la on ollut enem­mänkin estei­den purkami­nen. En ole ollenkaan vaku­ut­tunut että tuo savot­ta olisi vielä läh­eskään valmis. Pitäisi päästä eroon toim­inta­mallista, mis­sä virkamies päät­tää mikä mil­loinkin on tukemisen arvoista ja sen sijaan antaa kaikkien kukkien kukkia, sil­lä men­estys voi tul­la täysin yllät­tävästä suunnasta.

  6. Timo Ruo­homä­ki: lla täysin y

    Yri­tys­tuk­i­ja pois­ta­mal­la voitaisi­in yritk­sille taa­ta yri­tyk­sille parem­mat toim­inta edel­ly­tyk­set esim. pienem­mät verot ja palkko­jen sivuku­lut, antaa tämä tuki tas­a­puolis­es­ti kaikille yri­tyk­sille. Tai sit­ten perus­taa “val­tion pank­ki” joka antaa lainaa parem­mil­la ehdoil­la kuin kuin nykyiset pankit anta­vat, ei suo­ria tukia vaan lainaa.

  7. Nythän Solid­i­um juuri myi Son­er­an osakkei­ta muu­ta­mal­la sadal­la miljoon­al­la. Ne oli­vat nousseet hei­dän mielestään hyvin. Ei ole var­maa, että Telia­Son­er­an kurssi ja osinko­tuot­to ovat näin hyvät tule­vaisu­udessa, vaik­ka aika vakaal­ta näyt­tääkin. Ei ole kovin merkit­tävää omis­taako Suomen val­tio 12 vai 10% pääosin ruot­salais­es­ta fir­mas­ta. Mut­ta tosi­aankin syömäve­lak­si niitä ei kan­na­ta myydä.

  8. Voi että kun tek­isi mie­leni nos­taa esi­in hal­li­tuk­sen toim­inta taan­noisen osinkoveropäätök­sen yhtey­dessä! Sen muis­telu saat­taisi Sip­ilän talousosaamisen puut­teet oikeisi­in mit­ta­suhteisi­in.. Btw. Kataisen hal­li­tus myi viime viikol­la Telia-Son­er­aa yli 300 miljoo­nan arvos­ta, eli Osmon mielestä hal­li­tus teki tässä virheen?

  9. Onhan siinä velan kas­vat­tamises­sa ilmeiset vaaransa, muuten­han Back­man tai Osmo voisi­vat esit­tää että val­tio ottaa vielä enem­män velkaa ja ostaa lisää hyvin tuot­tavaa Son­er­aa tai mui­ta yhtiöitä?

  10. Jos lainan­hoitoku­lut on osinko­tuot­to­ja halvem­mat olisi syytä han­ki­ta Solid­i­u­min osakepääo­man kas­vat­tamista lainavaroin.

    On melkein rikol­lista olla tekemät­tä näin.

  11. Olen var­maan suur­in­pi­irtein Soin­in­var­ran kanssa samoil­la lin­joil­la (pait­si etten kyl­lä näe mitenkään nimeno­mais­es­ti nykyisen oppo­si­tion omi­naisu­udek­si “ikävi­in” kysymyk­sien vas­taamisen väis­te­lyä), mut­ta voinee kai esit­tää muu­ta­man lisäkysymyk­sen lähin­nä aiheesta mik­si hän pitää Sip­ilän aja­tus­ta, ei ain­oas­taan vääränä, vaan (vaik­ka ver­rokki­na Suomen ja EU:n talous­poli­ti­ik­ka nykyisen hal­li­tuk­sen kaut­e­na) eri­tyisen typeränä:

    1) Jos Telia-Son­er­an osakkei­den myyn­ti 1.4 mil­jardin edestä on huono idea, niin mikä tekee niiden myyn­nistä 370 miljoo­nan edestä hyvän idean? (Solid­i­u­min tiedote, 5.9.2013). Ymmärtääk­seni Solid­i­u­min toimin­nan ohjaami­nen kuu­lui min­is­teri Hau­ta­lan (Vih) vas­tu­ulle (suurem­mat lin­jat ovat toetenkin hal­li­tuk­sen vas­tu­ul­la yhteis­es­ti)? Raho­jen käyt­tö­tarkoi­tuskin on san­ot­tu sen ver­ran selkeästi, että ei tarvitse alkaa turhaa hark­in­taa siit­tä, voisiko teol­la olla merk­i­tys­tä val­tion suuren sijoi­tus­salkun hajau­tuk­sen kannal­ta (mielip­i­teeni: tuskin), kun tästä kyse siitä selkeästi ei ollut: “Osake­myyn­nistä saata­vat varat tulemme lähin­nä käyt­tämään voiton­jakoon val­ti­olle” (Solid­i­um)

    Kun Back­man ei ole myyn­tiä muuten ole ymmärtääk­sen vas­tus­tanut (toisek­si suurim­man hal­li­tus­puolueen eduskun­taryh­män johta­jal­la kuvit­telisi ainakin epä­suo­raa vaiku­tus­val­taa ole­van), niin mitähän siinä Sip­ilän ehdo­tuk­ses­sa tosi­asial­lis­es­ti jäi vas­tustet­tavaa? Myyn­ti on paha, jos rahat käytetään kasvu­ra­has­toon, vai myyn­ti on paha, jos sitä ehdote­taan oppo­si­tion puoleta? 

    2)

    Jos hyvät ajat joskus koit­ta­vat ja korot nou­se­vat, sil­loin voi myy­dä ne osakkeet

    Eikö niitä leikkaus­lis­to­ja (tai sitä, “ettei ole varaa elvyt­tää”) ole perustel­tu hal­li­tuk­sen (ja EU:n komis­sion ja EKP:n puoles­ta koko Euroop­paa koskien, Suomen hal­li­tuk­sen innokkaala tuel­la) puolestet­tu sil­lä, että ne korot voivat nous­ta myös jos ajat ovat huonot? (Ja toisin kuin EKP:ltä, kyl­lä, Suomen val­ti­ol­ta eurot voivat loppua)

    3) Lopuk­si kysymys Soin­in­vaar­alle suo­raan: kuin­ka hyvin kat­sot tun­tevasi Telia-Son­er­an ja sen toim­intaym­päristön? Ei tarvitse tietää Telia-Son­er­an kykyä mak­saa osinko­ja tästä ikuisu­u­teen voidak­seen sil­lä peri­aa­teel­la var­muudel­la esit­tää sen ole­van hyvän sijoituk­sen, mut­ta noin seu­raa­vat kak­sikym­men­tä vuot­ta kuitenkin.

    1. Nyt ale­taan taas muut­taa kysymys­tä, johon vas­tat­ti­in. Huo­mautin, että Sip­ilä ei vas­tan­nut tehtyyn kysymyk­seen, vaik­ka se tehti­in kak­si ker­taa. En mitenk’ä’än väitä, etteikö siihen voisi olla pä’tevää vas­taus­ta. Yksi hyvä ehdokas on EU:n vähän huonos­ti määritel­ty val­tion lainakat­to, 60 %, joka ei ollenkaan kat­so, mitä omaisu­ut­ta sen vastapain­ona taseessa on.

  12. HS:ssa oli jonkin aikaa sit­ten laskel­ma, jon­ka mukaan yri­tys­ten eri­laiset tuet ovat yhtä suuret kuin yhteisöveron tuot­to, eli voitaisi­in kus­tan­nus­neu­traal­isti pois­taa molem­mat samaan aikaan. Luulisin, että täl­lä taval­la saataisi­in enem­män pysyviä työ­paikko­ja, kuin nykyjärjestelmällä.
    Tukien jakami­nen antaa toki töitä isolle joukolle virkamiehiä, asiantun­ti­joi­ta ja kon­sult­te­ja, jot­ka ovat erikois­tuneet tukien hakemiseen ja vero­tuk­sen optimointiin.

  13. Lim­bon puo­lus­tus 1:
    Yhteiskun­nan työl­listämisen edis­tämi­nen ei voi perus­tua osakkei­den osinko-odotuk­seen, sil­lä osinkoa syn­tyy parhait­en sil­loin, kun yri­tys lait­taa jatku­vati pihalle mah­dol­lisim­man paljon työntekijöitä.
    Lim­bon puo­lus­tus 2:
    Yhteiskun­nan otta­man lainan hoito ei voi perus­tua jonkun yri­tyk­sen osinko-odotuk­si­in, kos­ka ne voivat muut­tua “yhdessä yössä”. Miten sit­ten laina hoidetaan?
    Mut­ta 1:
    Muni­van kanan myymi­nen on type­r­yyt­tä itsessään.

  14. Näytetään EU:n lainaka­tolle piu­paut (kos­ka muutkin tekevät tai tule­vat tekemään niin). Ote­taan n. biljoon­al­la eurol­la lainaa ja oste­taan osinko-osakkei­ta. Osin­goil­la voisi näin rahoit­taa val­tion bud­jetin ja lainan lyhen­nyk­set. Samoin päästäisi­in mon­es­ta veros­ta eroon ja Suomen kil­pailukyky nousisi sfäärei­hin ja talous nousisi usko­mat­tomi­in lukemiin.

    Talousti­etäville tiet­ty kysymyk­set että kuka vip­paa biljoo­nan ja minkä fir­mo­jen osakkei­ta ostetaan?

  15. Ville:
    HS:ssa oli jonkin aikaa sit­ten laskel­ma, jon­ka mukaan yri­tys­ten eri­laiset tuet ovat yhtä suuret kuin yhteisöveron tuot­to, eli voitaisi­in kus­tan­nus­neu­traal­isti pois­taa molem­mat samaan aikaan. Luulisin, että täl­lä taval­la saataisi­in enem­män pysyviä työ­paikko­ja, kuin nykyjärjestelmällä. 

    Hesarin “yri­tys­tu­ista” äkkisältään lask­ien noin puo­let muo­dos­tui siitä, että teol­lisu­u­den ei tarvitse mak­saa ener­gias­taan vas­taavia vero­ja kuin koti­talouk­sien. Jäl­jel­lä ole­van ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den osalta lie­nee noiden pois­tamisen jäkeen suu­nilleen sama mikä olisi yhteisövero kun tulos (ja tuotan­to) ovat pois­tuneet Suomes­ta. Minä en ainakaan luule, että niitä kor­vaavia työ­paikko­ja loi­h­dat­taisi­in samas­sa yhtey­dessä mistään. 

    Mui­ta suuria arvioitu­ja “yri­tystuen” muo­to­ja oli­vat osinko­jen vero­huo­jen­nuk­set (onko koti­mais­ten omis­ta­jien vero­tuk­sen kiristämi­nen ulko­mais­ten hyödyk­si tosi­aan niin tavoit­telemisen arvoista?) ja käyt­töo­maisu­ud­es­ta tehtävät pois­tot. Vim­mek­si maini­tun kanssa kai olisi voin­ut yri­tys­tuik­si list­ta myös oikeu­den vähen­tää palkkaku­lut tulok­ses­ta ennen verotusta?

  16. Niin sitä minäkin mietin tässä, että Back­manin ver­taus ontuu siinä, että vel­ka on mak­set­ta­va joskus pois (vaik­ka korko olisikin nyt pieni). Sen sijaan Telia­Son­er­an osakkeista saatu tuloa ei tarvi mak­saa takaisin. Velka­elvy­tys­tähän ei nyt tun­nu kan­nat­ta­van oikein kukaan, jos ei sit­ten Backman.

    Län­si­mail­la­han on muu­ta­maa poikkeusta (Nor­ja, Viro ym) luku­unot­ta­mat­ta paha taseon­gel­ma. Kyse ei ole tilapäis­es­tä taan­tu­mas­ta. Näin ainakin esim. prof. Vesa Put­to­nen Aal­to-yliopis­tos­ta väit­tää. Siinä mielessä Urpi­laisen lausuma, että aika enti­nen ei koskaan enää palaa on niin totta.

    Eri asia sit­ten on ovatko täl­laiset kasvu­ra­has­tot tehokkai­ta. Teke­siä ja Sitraa­han on kri­ti­soitu. Tuki pitäisi antaa ensisi­jas­sa pk yri­tyk­sille, kun Tekesin rahat ovat taas paljolti men­neet val­tion tutkimus­laitok­sille ja isom­mille yrityksille.

    Telia­Son­er­an osake­han on ns. defen­si­ivi­nen osake, joka men­estyy huonoina aikana suh­teel­lisen hyvin. Siitä ei vält­tämät­tä ole odotet­tavis­sa suuria kurssi­nousu­ja. Aikanaan­han val­tio pelasti Son­er­aa mil­jardeil­la Sak­san UMTS kaup­po­jen jäl­keen, kuka vielä muis­taa. Ajat voivat aina muuttua.

    1. Niin sitä minäkin mietin tässä, että Back­manin ver­taus ontuu siinä, että vel­ka on mak­set­ta­va joskus pois.

      Siis mik­si?
      Kyl­lä val­tio voi pitää saman velka­o­su­u­den BKT:sta hamaan ikuisuuteen.

  17. Minä halu­aisin tietää, että mil­loin joku poli­itikko on viimek­si vas­tan­nut suo­raan esitet­tyyn kysymyk­seen kiertelemät­tä ja kaartelemat­ta sekä niin että myöhem­min ei ole pal­jas­tunut vas­tauk­sen ole­van ihan mitä sattuu.

    Esimerkkinä Viinasen suo­ra vas­taus, että devalvoiko Suo­mi. Ei.
    Päivän päästä devalvoi. Olisi ollut mielestäni parem­pi, jos olisi vas­tan­nut ettei kom­men­toi, kos­ka ase­mas­sani en voi ottaa kan­taa asiaan.

    On type­r­ää syyt­tää yhtä poli­itikkoa asi­as­ta, mikä on maan tapa. Eipä ole Soin­in­vaarakaan vas­tan­nut pari­in kysymyk­seen, mitkä on suo­raan tässä blo­gis­sa esitet­ty. Enkä ala etsimään mis­sä ne kyssäsit ovat, kos­ka en nyt muista aihei­ta ja mil­loin suun­nilleen ne on esiteety.

  18. Sitä mietin itse, että jos val­tion omis­tuk­sen tarkoi­tus ei ole strate­gi­nen vaan sijoi­tus, kan­nat­taisiko val­tion ennem­min sijoit­taa indeksin mukaan, eikä koit­taa veika­ta voit­ta­jia markkinoilta?

  19. Coun­try­boy: Eri asia sit­ten on ovatko täl­laiset kasvu­ra­has­tot tehokkai­ta. Teke­siä ja Sitraa­han on kri­ti­soitu. Tuki pitäisi antaa ensisi­jas­sa pk yri­tyk­sille, kun Tekesin rahat ovat taas paljolti men­neet val­tion tutkimus­laitok­sille ja isom­mille yrityksille.

    TEKES taitaa saa­da val­ti­ol­ta vuosit­tain n 400 miljoon­aa, ja jakaa yri­tys­tuk­i­na n 300 miljoon­aa. Ero­tus, 100 miljoon­aa, häviää vuosit­tain organ­i­sa­tion sisälle, onko tuo sit­ten tehokas­ta vai ei…?

  20. max­elix:
    Mut­ta yleen­sä kan­nat­taako val­tion osakkei­den myyn­ti sil­loin kun kurssit ovat alhaalla? 

    Jos myy Son­er­an osakkei­ta, ei ole väliä onko osak­keet yleen­sä alhaal­la. Väliä on vain sil­lä mikä Son­er­an tilanne on.

    Ja sil­loinkaan ei ole merk­i­tys­tä sil­lä ovatko ne nyt alhaal­la men­neeseen ver­rat­tuna. Vaan ain­oas­taan sil­lä mikä nyky­ta­so on tule­vaan verrattuna.

  21. Osmo Soin­in­vaara: Siis miksi?
    Kyl­lä val­tio voi pitää saman velka­o­su­u­den BKT:sta hamaan ikuisuuteen.

    Juu voi, mut­ta yksit­täi­nen velka­kir­ja erään­tyy eräpäivänä ja pitää mak­saa pois joko rahal­la tai uudel­la velal­la. Suomen val­tion vel­ka koos­t­uu useista eril­li­sistä velka­kir­joista, jot­ka erään­tyvät eri aikaan, ei siis ole yhtä val­tion velkaa, vaan mon­ta yksit­täistä velkaa. 

    Tähän ongel­maan mm. Kreik­ka tör­mäsi, kun huo­masi, että uuden velan saami­nen vaikeu­tui ja vaa­dit­tu korko kasvoi.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Siis miksi?
    Kyl­lä val­tio voi pitää saman velka­o­su­u­den BKT:sta hamaan ikuisuuteen.

    Var­maan sik­si, että yleinen käsi­tys poli­itikoil­la sekä ns. taval­lisel­la kansal­la on, että kansan­talous toimii samal­la taval­la kuin liike­talous tai kotitaloudet.

  23. Osmo Soin­in­vaara: Siis miksi?
    Kyl­lä val­tio voi pitää saman velka­o­su­u­den BKT:sta hamaan ikuisuuteen.

    Voi pitää, mut­ta se ei ole järkevää jos ja kun korot joskus nou­se­vat. Tämä tilanne tuskin jatkuu lop­ut­tomi­in. Kyse olisi nyt lisäve­lan oto­s­ta näi­den hal­li­tuk­sen ottamien päälle.

  24. Mie­lenki­in­toinen oli Iha­laisen lausun­to työvoimapulaan.
    Meil­lä on esimerkik­si pulaa sairaanhoitajista.
    Sairaan­hoita­jak­oulu­tuk­seen hakee min­in­ver­roin enem­män kuin ote­taan sisään

    Meil­lä ei ole kuulem­ma VARAA koulut­taa tarpeek­si sairaanhoitajia.
    Niin­pä me ryöstämme sairaan­hoita­jia kehitysmaista.Eivät hekään ilmaisia ole, sil­lä muun­to-ja kielik­oulu­tus maksavat.

    Iha­laisen esi­tys ratkaisuk­si oli maa­han­muut­ta­jien pikak­oulu­tus sairaanhoitajiksi!!!

    Suomes­sa on 400000 suo­ma­laista työtön­tä, heille tar­jo­taan per­in­teistä työl­listämistä: Aaa­mul­la kaive­taan kuop­pa ja iltapäiväl­lä täytetään se.

    Tähän on varaa ja Vihreät, Kokoomus, SDP, RKP aja­vat tätä mallia

  25. Coun­try­boy: .
    Meil­lä on esimerkik­si pulaa sairaanhoitajista.
    Sairaan­hoita­jak­oulu­tuk­seen hakee min­in­ver­roin enem­män kuin ote­taan sisään
    Meil­lä ei ole kuulem­ma VARAA koulut­taa tarpeek­si sairaanhoitajia.
    Niin­pä me ryöstämme sairaan­hoita­jia kehitysmaista.Eivät hekään ilmaisia ole, sil­lä muun­to-ja kielik­oulu­tus maksavat.
    Iha­laisen esi­tys ratkaisuk­si oli maa­han­muut­ta­jien pikak­oulu­tus sairaanhoitajiksi!!!
    Suomes­sa on 400000 suo­ma­laista työtön­tä, heille tar­jo­taan per­in­teistä työl­listämistä: Aaa­mul­la kaive­taan kuop­pa ja iltapäiväl­lä täytetään se.
    Tähän on varaa ja Vihreät, Kokoomus, SDP, RKP aja­vat tätä mallia

    Asi­aa voi mure­htia sit­ten kun niiden uusien otet­tavien lain­o­jen korot alka­vat lähen­tyä sitä Son­er­an osinko­tuot­toa. Sil­loin kan­nat­taa pistää osakkei­ta lihoik­si ja vähen­tää uuden velan ottamista.

  26. Minkäs maalaisia ihmisiä Telia-Son­eras­sa tekee töitä? Ettei vaan suo­ma­laisia. Eikö Sip­ilä usko hei­dän työhönsä?

  27. Liian van­ha:

    Iha­laisen esi­tys ratkaisuk­si oli maa­han­muut­ta­jien pikak­oulu­tus sairaanhoitajiksi!!!

    Maa­han­muut­ta­ja on valmis men­emään sinne tup­pukylään sairaan­hoita­jak­si tai lääkäriksi.

    Suo­ma­lainen ei ole.

    Esimerkik­si TAMK:ssa koulute­taan sairaan­hoita­jia ja hak­i­joi­ta on val­tavasti enem­män kuin on mah­dol­lista ottaa sisään. Vaik­ka koulutet­taisi­in lisää, ei se ratkai­sisi syr­jäseu­tu­jen ongel­maa, ei TAMK:n opiske­li­joista kovinkaan moni ole valmis muut­ta­maan työn perässä vaikka­pa Itä-Lappiin.

    Kotiseudul­lani on etsit­ty use­am­mas­sakin kun­nas­sa lääkäre­itä, ei löy­dy ei. Tar­jo­taan pitkälle yli 6000 euron palkkaa, mut­ta ei sekään riitä. Alue ei vain ole tarpeek­si houkutteleva.

    Mut­ta maa­han­muut­ta­jalle, joka tulee köy­hem­mästä val­tios­ta, Ylä-Savo voi olla unelmien täyt­tymys, yli 6000 euron palka­s­ta puhumattakaan.

  28. Vas­taus kysymyk­seen: — sik­si että lainan määrän paisut­ta­mi­nen olisi vas­tu­u­ton­ta kun juok­se­vi­in bud­jet­tiku­lui­hinkin joudu­taan otta­maan lainaa hamaan näköpi­iris­sä ole­vaan tulevaisuuteen. 

    Ja näke­myk­sen että val­tion ei tarvitse mak­saa lainaansa pois esit­ti mm. Vesa Kan­ni­ainen noin kolme viikkoa ennen kuin Kreik­ka ykkö­nen tuli syli­in. Lainan pitämi­nen stabi­ili­na suh­teessa BKT:n määrään sisältää yhden pahan aja­tusvirheen: siinä tulee olet­ta­neek­si tule­vaisu­u­den, talouskasvun, korkoym­päristön, jne. jne. myös stabi­ilik­si. Sitä se ei ole.

    Tämä oli siis vas­taus kysymyk­seen. Jatke­taan sen ver­ran että — kuten joku jo huo­maut­tikin — eihän tässä Son­er­aa sit­ten negati­iviseen reaa­liko­rkoon viitat­en lainkaan kan­nat­taisi myy­dä, velka­vipua vaan lisää…

  29. Liian van­ha

    “Meil­lä on esimerkik­si pulaa sairaanhoitajista.
    Sairaan­hoita­jak­oulu­tuk­seen hakee min­in­ver­roin enem­män kuin ote­taan sisään
    Meil­lä ei ole kuulem­ma VARAA koulut­taa tarpeek­si sairaanhoitajia.”

    Miten meil­lä on sit­ten varaa koulut­taa lukuisille aloille, joil­la ei työl­listy? Voisiko ajatel­la, että sel­l­aiselle alalle jol­la on esim. kaksinker­tainen työt­tömyyspros­ent­ti yleisen työt­tömyy­den tasoon näh­den ei otet­taisi julk­isin varoin koulu­tus­put­keen ketään? 

    Nuoriso voitaisi­in koulut­taa sel­l­aisille aloille joil­la työvoimas­ta on pulaa ja näin työt­tömyys vähitellen sulaisi korkean työt­tömyy­den aloil­la, kun koulu­tus­putkesta ei kokoa­jan puskisi uut­ta jengiä kortis­ton täytteeksi.

  30. Suomen val­tio on jo myynyt läh­es kaiken reaaliomaisuuten­sa syömävelko­jen mak­su­un ja sen lisäk­si antanut luon­non­va­ransa (kai­vok­set) ilmaisek­si ulko­maisille yhtiöille. Son­er­an osakkei­den myyn­ti tässä konkurssis­sa on pikku jut­tu. Komp­paan Sip­ilää tässä asi­as­sa, jos kasvu­ra­has­ton avul­la saataisi­in suo­ma­laisille pienyri­tyk­sille pääo­maa, jol­la ne voisi­vat kehit­tää liike­toim­intaansa ja työl­listää suomalaisia.

    Itse myin tämän vuo­den alkupuolel­la koko osake­salkku­ni ja ostin sijoi­tusasun­non. Ei siitä mitään suuria tuot­to­ja saa, mut­ta luulen, että perukir­jan omaisu­us­puolelle jää kuitenkin jotain konkreet­tisem­paa kuin epämääräisiä speku­lati­ivisia odotusar­vo­ja täyn­nä ole­via pörssiosakkeita.

  31. antti: TEKES taitaa saa­da val­ti­ol­ta vuosit­tain n 400 miljoon­aa, ja jakaa yri­tys­tuk­i­na n 300 miljoon­aa. Ero­tus, 100 miljoon­aa, häviää vuosit­tain organ­i­sa­tion sisälle, onko tuo sit­ten tehokas­ta vai ei…? 

    Tekesin omat toim­inta­menot ovat noin 40 miljoon­aa, kokon­ais­bud­jet­ti noin 600 miljoon­aa. Yri­tys­tukien lisäk­si Tekes rahoit­taa tun­tu­vaa osaa suo­ma­lais­ten teknil­lisen alan korkeak­oulu­jen ja tutkimus­laitosten toiminnasta.

  32. teekkari: Vas­taushan on tietenkin: “laina on paha paha paha saatanan keksin­tö jota pitää vält­tää kaikin kuviteltavis­sa olevin keinoin.”

    Jos Sip­ilä olisi Kokoomuk­sen edus­ta­ja, vas­taus olisi tietenkin kaiken yksityistäminen.

    Minus­ta kyl­lä olisi parem­pi pistää tuo­ta rahaa tutkimuk­seen ja uusien teol­lisu­u­de­nalo­jen luomiseen vaik­ka sit­ten ihan val­tiony­htiöinä. Sil­lä taval­la­han paljon muitakin suuria suo­ma­laisia yhtiöitä on luotu.

  33. anonyy­mi: Minus­ta kyl­lä olisi parem­pi pistää tuo­ta rahaa tutkimuk­seen ja uusien teol­lisu­u­de­nalo­jen luomiseen vaik­ka sit­ten ihan val­tiony­htiöinä. Sil­lä taval­la­han paljon muitakin suuria suo­ma­laisia yhtiöitä on luotu.

    Kuten Val­co!

    Tele-Nokia ja Mobi­ra oli­vat puolestaan onnis­tunei­ta esimerkke­jä val­tion ja yri­tys­ten yhteistyöstä. Nokian nousun taustal­la sit­ten oli EU-johtoinen GSM-jär­jestelmän kehi­tys. Siinä EU- kil­pailut­ti tuoteke­hi­tys­vai­heessa eri yri­tyskon­sor­tioi­ta keskenään, antoi tosin myös rahaakin.

    Maail­ma on entistäkin mutkikkaampi ja säädel­lympi. Esimerkik­si Tele-Noki­a/­Mo­bi­ra-ihme ei voi enää tois­tua kil­pailusään­nösten takia. Suomen val­ti­ol­la ei ole yri­tyk­si­in ja yrit­täji­in ver­rat­tuna mitään eri­ty­istä busi­nes­vain­ua, joten se pysyköön eril­lään yrittämisestä. 

    Busi­nes­vain­ua on vain yksilöillä.

  34. Liian van­ha:Suomes­sa on 400000 suo­ma­laista työtön­tä, heille tar­jo­taan per­in­teistä työl­listämistä: Aaa­mul­la kaive­taan kuop­pa ja iltapäiväl­lä täytetään se.

    Jos tuo­hon men­nään, niin kyl­lä varmasti
    1. alkaa työl­listymi­nen kiinnostamaan
    2. raken­nus­miehiäkin alkaa hot­sit­ta­maan palkkaratkaisut, joiden lop­putu­lok­se­na merkit­tävä osa väestä ei aina sil­loin täl­löin kaivaisi ja täyt­telisi turhia kuoppia

  35. Sylt­ty: Jos tuo­hon men­nään, niin kyl­lä varmasti
    1. alkaa työl­listymi­nen kiinnostamaan
    2. raken­nus­miehiäkin alkaa hot­sit­ta­maan palkkaratkaisut, joiden lop­putu­lok­se­na merkit­tävä osa väestä ei aina sil­loin täl­löin kaivaisi ja täyt­telisi turhia kuoppia

    Tuskin­pa , ei se lisän­nyt työhalu­ja 60–70-luvullakaan.
    Ja tuokin mak­saa kuten Pal­ta­mon kokeilu osoitti.

    Eikä niitä raken­nus­miehiä tarvi­ta enem­pää vaik­ka palkatkin tip­pu­vat ja aina virolainen/venäläinen pistää alemmaksi

    Ja kuten tässä on pikku hil­jaa selvin­nyt, ei Suomes­sa pyritäkään enää täystyöllisyyteen.

    Soin­in­vaara, Var­ti­ainen , Kork­man etc ovat omak­suneet Fied­manin talousopin ja se perus­tuu suureen työvoiman yli­tar­jon­taan ja se taas merk­it­see suur­ta työttömyyttä.

    Eli nykyi­nen 400000 työtön­tä on aivan nykyisen talous­poli­ti­ikan mukaista.

    Fried­manin mukaan suurin onnet­to­muus on täystyöl­lisyys, se johtaisi kil­pailu­un työvoimas­ta ja sen pahempaa uhkaa ei ole

    Niin­pä nuo sat­u­ilut , että työvoimas­ta kil­pail­laan on syytä unohtaa

  36. Liian van­ha: Tuskin­pa , ei se lisän­nyt työhalu­ja 60–70-luvullakaan.
    Ja tuokin mak­saa kuten Pal­ta­mon kokeilu osoitti.

    Hohhoh!

    Jos työt­tömyys­tur­va ja työl­lisyys­toimet rul­lat­taisi­in tuonne 60-luvun tasolle, ei olisi ole­mas­sakaan sel­l­aista ter­miä kuin “paskadu­u­ni”! Mikä tahansa työ olisi parem­pi kuin työttömyys.

  37. Sylt­ty: Hohhoh!

    Jos työt­tömyys­tur­va ja työl­lisyys­toimet rul­lat­taisi­in tuonne 60-luvun tasolle, ei olisi ole­mas­sakaan sel­l­aista ter­miä kuin “paskadu­u­ni”! Mikä tahansa työ olisi parem­pi kuin työttömyys.

    Kyl­lä niitä työt­tömiä oli vielä 60-luvullakin.
    Mut­ta siihen aikaa elet­ti­in agraariy­hteiskun­nas­sa ja työt­tömäk­si ei luokitel­tu jos omisti edes muu­ta­man hehtaarin tilkun.

    Ja elet­ti­in suurper­heis­sä, jois­sa jollekin riit­ti työtä ja rahat jaet­ti­in per­heen kesken.

    Ja tietysti Suomes­ta saat­toi muut­ta pois ja niin­pä liki puoli miljoon­aa lähti.

    Jos Suomes­sa olisi ollut töitä niin tuskin­pa tuo ryn­täys olisi ollut niin suuri

  38. Sylt­ty: Jos työt­tömyys­tur­va ja työl­lisyys­toimet rul­lat­taisi­in tuonne 60-luvun tasolle, ei olisi ole­mas­sakaan sel­l­aista ter­miä kuin “paskadu­u­ni”! Mikä tahansa työ olisi parem­pi kuin työttömyys. 

    Jos työl­lisyystoimet todel­la “rul­lat­taisi­in tuonne 60-luvun tasolle” niin sil­loin­han val­lit­sisi ns. lapi­olin­ja, jos­sa val­tio ja kun­nat jär­jestävät työtä kaikille, joille sitä ei muual­ta löy­dy. Työt­tömyysaste olisi sel­l­aista yhden pros­entin luokkaa.

  39. Tom­mi Uschanov: Jos työl­lisyystoimet todel­la “rul­lat­taisi­in tuonne 60-luvun tasolle” niin sil­loin­han val­lit­sisi ns. lapi­olin­ja, jos­sa val­tio ja kun­nat jär­jestävät työtä kaikille, joille sitä ei muual­ta löy­dy. Työt­tömyysaste olisi sel­l­aista yhden pros­entin luokkaa.

    Myön­nän toki että tuol­la lin­jal­la työt­tömyys olisi sitä yhden pros­entin luokkaa. 

    En kum­minkaan ole sitä mieltä, että lapi­ol­la ojaa kaivavia, joiden perässä tulee sen täyt­täjät, olisi perustel­tua laskea työl­lisik­si. Vai olisiko­han tuo tilas­to­jen kaunistelua?

    Samaan tilas­tol­liseen lop­putu­lok­seen muuten pääsee sil­lä, että annetaan kaikille työt­tömille työ “TE-keskuk­sen lapun täyt­täjänä” ja toimenku­vaan kuu­luisi sen työtön-työtön-työtön-lapun täyt­tämi­nen kah­den viikon välein. Päivära­hat voitaisi­in muut­taa palkak­si ja työt­tömyys romahtaisi. 

    Hei, mehän Tom­min kanssa tässä kek­sit­ti­in juuri miten Sumen työt­tömyys puo­lite­taan ja enemmänkin! 😉

  40. Tom­mi Uschanov: Jos työl­lisyystoimet todel­la “rul­lat­taisi­in tuonne 60-luvun tasolle” niin sil­loin­han val­lit­sisi ns. lapi­olin­ja, jos­sa val­tio ja kun­nat jär­jestävät työtä kaikille, joille sitä ei muual­ta löy­dy. Työt­tömyysaste olisi sel­l­aista yhden pros­entin luokkaa.

    Viro on varoit­ta­va esimerk­ki lapi­olin­jas­ta, kansa muut­ta pois. Ei viro­laisillekaan kel­paa työ kuin työ.

    Mut­ta Viro tuhoaa tule­vaisuuten­sa, sil­lä maas­ta­muut­ta­jat ovat pääasi­as­sa nuo­ria, parhaas­sa työiässä olevia.

    Ja Suomeni­in pitää varoa samaa kohtaloa, Sak­sas­sa suuret ikälu­okat ovat syn­tyneet n 10 vuot­ta Suomea myöhem­min , joten he eläköi­tyvätkin vas­ta 2020 tienoilla.

    Oma väestö ei riitä kor­vaa­maan eläköi­tyjiä, joten tarve houkutel­la työvoimaa muual­ta on suuri.

    Suo­mi on poten­ti­aa­li­nen kohde.

    Sak­sa oli jo 60–70-luvulla suosit­tu muut­tomaa , jos osasi saksaa.Niinpä ainakin 4 luokka­tove­ria asuu edellen Sak­sas­sa. Se oli paljon 70-luvullakin.

    Itse asi­as­sa kun­nil­la on jo nyt oikein lain mukainen velvoite työl­listää pitem­pään työt­tömänä olleet. Näitä yli 500 päivää työt­tömä ollei­ta oli n 32000 mut­ta edes tälle porukalle kun­nat eivät kyen­neet jär­jestämään töitä.

    Miten sit­ten 400000.

    Min­ullekin ehti tul­la kak­si vuot­ta ja 500 päivää täy­teen työt­tömänä, mut­ta en saanut yhtey­de­not­toa Helsin­gin kaupungilta.

    Helsin­gin kaupun­ki lyö muutenkin laimin lakimääräis­ten velvoit­tei­den noudattamisessa.

    En saanut myöskään kut­sua työter­veystarkas­tuk­seen vaik­ka laki edel­lyt­tääkun­tia jär­jestämään ter­vys­tarkas­tuk­set työttömille.

    Osmo taitaa nukkua siel­lä Helsin­gin hallinnossa ?

    Oma tilanteeni on nyt mie­lenki­in­toinen: Jäin kevääl­lä van­hu­useläk­keelle, mut­ta nyt siir­ryn työkyvyttömyyseläkkeelle !!!

    Ja menetän myös pitkäaikaistyöt­tömän statuk­sen , eläke kun alkaa juos­ta takautuvasti.

    Ilmeis­es­ti Helsin­gin kaupun­ki osasi ennus­taa kohtaloni ??

  41. Lainaamista miet­tiessä kan­nat­taa ottaa huomioon että val­tion kaikkien lain­o­jen korot nou­se­vat kun lainamäärä/bkt nousee.

  42. Sylt­ty: Myön­nän toki että tuol­la lin­jal­la työt­tömyys olisi sitä yhden pros­entin luokkaa. 

    En kum­minkaan ole sitä mieltä, että lapi­ol­la ojaa kaivavia, joiden perässä tulee sen täyt­täjät, olisi perustel­tua laskea työl­lisik­si. Vai olisiko­han tuo tilas­to­jen kaunistelua? 

    Ei heitä las­ket­tukaan työl­lisik­si — he juuri oli­vat se mainit­tu noin yksi pros­ent­ti. Muut oli­vat työl­listyneet ilman työl­listämis­toimia, kos­ka elet­ti­in maail­man­laa­juista 25-vuo­tista nousukaut­ta ja kos­ka elinkeino­rakenne oli toinen kuin nykyään.

    Lapi­olin­ja oli jo omana aikanaan kallis ja teho­ton, ja se pystyi ylipään­sä toim­i­maan edes jotenkuten vain sik­si, että työt­tömyyt­tä sinän­sä oli niin vähän. Mut­ta point­ti ei ollut tämä vaan se, että jos läh­tee muis­tele­maan 60-lukua vähäsen pin­tata­sol­ta raa­pais­ten, niin kan­nat­taa saman tien muis­tel­la ihan lop­pu­un saakka.

  43. Tom­mi Uschanov: Ei heitä las­ket­tukaan työl­lisik­si – he juuri oli­vat se mainit­tu noin yksi pros­ent­ti. Muut oli­vat työl­listyneet ilman työl­listämis­toimia, kos­ka elet­ti­in maail­man­laa­juista 25-vuo­tista nousukaut­ta ja kos­ka elinkeino­rakenne oli toinen kuin nykyään.

    Aivan, sil­loises­sa sään­nös­maail­mas­sa työn tar­jon­ta lisäsi työn kysyn­tää. Lisäk­si osa Pohjois- ja Itä-Suomen nuorista aikui­sista työt­tömistä lähti pois maas­ta, suurin osa Ruotsiin. 

    Pohjois-Nor­jas­sa on täl­läkin het­kel­lä ankara työvoima­pu­la. Kysymys on ainakin tuhan­sista eri koulu­tus­ta­son ihmi­sistä. Jostain syys­tä sinne ei vain ole lähtijöitä.

  44. Liian van­ha: Itse asi­as­sa kun­nil­la on jo nyt oikein lain mukainen velvoite työl­listää pitem­pään työt­tömänä olleet. Näitä yli 500 päivää työt­tömä ollei­ta oli n 32000 mut­ta edes tälle porukalle kun­nat eivät kyen­neet jär­jestämään töitä.

    Siinäpä se ongel­ma. Kysymys ei kuitenkaan ole enää työt­tömän työ­markki­noille palaut­tamis­es­ta, vain jostain muusta. 

    Kak­si vuot­ta työt­tömänä ollut ei ole enää se sama ammat­ti­lainen, joka jäi työt­tömäk­si. Jo vuo­den katkok­sen jäl­keen saa tehdä tosis­saan töitä päästäk­seen katkos­ta edeltäneelle tasolle. Tiedän omas­ta kokemuksestani.

    Jos työtön halut­taisi­in tosis­saan palaut­taa töi­hin, aktivoivat toimet pitäisi aloit­taa puolen vuo­den sisällä.

  45. Tom­mi Uschanov:
    Lapi­olin­ja oli jo omana aikanaan kallis ja tehoton 

    Mikähän siinä niin paljoa mak­saa? Ei kai tarkoituk­se­na ole mak­saa täyt­tä palkkaa vaan työt­tömyysko­r­vauk­sen suu­ruista rahaa.

    Ei se nyt nyky­isiä aktivoin­ti­toimia kalli­im­mak­si voi tulla.

  46. Sylt­ty: Mikähän siinä niin paljoa mak­saa? Ei kai tarkoituk­se­na ole mak­saa täyt­tä palkkaa vaan työt­tömyysko­r­vauk­sen suu­ruista rahaa.

    Ei se nyt nyky­isiä aktivoin­ti­toimia kalli­im­mak­si voi tulla.

    Pal­ta­mon kokeilus­sa tuli todel­la kalli­ik­si. Tarvi­taan työn­jo­htoa, työt­tömät tekevät vain osa-aikaa , vai­h­tu­vat use­asti, nuo­ril­la ei ole ammat­ti­taitoa eikä muillakaan
    Kun johtamiseen liit­tyy koulu­tus­takin niin suhde työntekijät/esimiehet on pienem­pi kuin nor­maalis­sa työelämässä.

    Kun työt­tömät ovat työmarkkinatuella/toimeentulotuella eläviä niin tuli mak­set­tavak­si myös työmatkat,

    Ja kun jotakin pitää tehdä niin tarvi­taan tilo­ja , konei­ta ja työvä­lineitä ja materiaaleja.

    Työ­tur­val­lisu­us vaatii taas asian­mukaisen työ­vaate­tuk­sen ja suojavarusteet.

    Tilatkaan eivät ole ilmaisia

    Lop­putule­ma oli, että kulut 2–3 ‑ker­tais­tu­i­v­at ja mukana ei ole kaikkia kuluja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *