Kategoria: Eduskuntatyö

Kuoleminen on kallista

Olen kir­joit­tanut ennenkin, että sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon val­tiono­su­usjär­jestelmä sor­taa Itä- ja Pohjois-Suomea, muun muas­sa tässä. Val­tiono­su­udet riip­pu­vat erit­täin jyrkästi väestön ikä­jakau­mas­ta. Aivan viimeisiä luku­ja en ole tark­istanut (se ei ole aivan help­poa), mut­ta pari vuot­ta sit­ten val­tiono­su­ut­ta mak­set­ti­in seuraavasti:

65 – 74 v 3000 €
75 – 84 v 9000 €
85 v —      20 000 €

Tämä menee var­maankin keskimäärin oikein, mut­ta alueel­lis­es­ti ihan väärin. Jos ihmi­nen kuolee muuten kuin tap­atur­mais­es­ti, hänen viimeiset elin­vuoten­sa ovat keskimäärin suun­nilleen yhtä kalli­ita kuolee hän sit­ten 65-vuo­ti­aana tai 95-vuo­ti­aana. Jat­ka lukemista “Kuolem­i­nen on kallista”

Kiinnostaako ketään totuus alkoholin matkustajatuomisista?

Eduskun­ta käsit­telee paraikaa alko­ho­liv­eron koro­tus­ta. Hal­li­tus puolit­ti veronko­ro­tuk­sen, kos­ka sille oli ker­rot­tu, että alko­holin matkus­ta­jatuon­ti on nous­sut kovasti ja liian suuri veroko­ro­tus voi lisätä tätä entisestään. 

Siitä, paljonko matkus­ta­jatuomiset ovat lisään­tyneet, on aivan eri­laisia käsi­tyk­siä. Asi­aa on tutkit­tu puhe­lin­haas­tat­teluil­la, eikä tuon­ti sen mukaan olisi juuri nous­sut. Menetelmä on kuitenkin kyseenalais­tet­tu, kos­ka ammat­ti­mainen olu­en tuomi­nen on laiton­ta eivätkä ihmiset yleen­sä ker­ro puhe­lin­haas­tat­teluis­sa lait­to­muuk­sis­taan haas­tat­teluis­sa. (Alko­ho­lia saa tuo­da vain omaan käyt­töön. Rikok­sen poluille on astut­tu aina, kun tuo­dus­ta alko­holista saa minkään­laisen rahal­lisen kor­vauk­sen. Kaver­ille ei siis saa tuo­da ja eri­tyis­es­ti ei saa tuo­da opiske­li­ja­bileis­sä myytäväk­si.) Jat­ka lukemista “Kiin­nos­taako ketään totu­us alko­holin matkustajatuomisista?”

Sotepalvelujen on uudistuttava teknologian mukana

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa)

Kun hevosen vetämi­in rat­taisi­in laitet­ti­in moot­tori, tulos ei ollut paljonkaan hevosen vetämiä rat­tai­ta parem­pi. Nykyaikainen auto taas ei muis­tu­ta hevoskär­ryjä muuten kuin, että molem­mis­sa on pyörät.

Vero­hallinto on järkevöi­tynyt tietotekni­ikan ansios­ta olen­nais­es­ti, mut­ta ter­vey­den­huol­los­sa lääkärin pöy­dille ilmestyneet tietokoneista tun­tuu ole­van vain hait­taa. Vero­hallinto ei vai­h­tanut vain kir­joi­tuskonet­ta tietokoneeseen, vaan muut­ti käytän­töjään. Jos muu­tos tör­mäsi laki­in, muutet­ti­in lakia. Sote-palveluis­sakin tietotekni­ik­ka voisi olla suurek­si avuk­si, mut­ta vain, jos paper­i­maail­man käytän­nöt muute­taan tietotekni­ikan mukaisik­si. Men­neen pain­o­lasti on alal­la suuri. Asi­aa eivät helpota alan poli­it­tiset päät­täjät, joik­si on valikoitunut kovin tur­val­lisu­ushakuisia ja virheitä viimeiseen asti vält­tele­viä. Jat­ka lukemista “Sotepalvelu­jen on uud­is­tut­ta­va teknolo­gian mukana”

Arctia Shipping pelaa uhkapeliä valtion rahoilla

Kiin­nos­taako ketään itse asia, joka johti Hau­ta­lan eroon? Taustal­la on suuri erim­ielisyys Suomen jään­mur­topoli­ti­ikas­ta, moni­toim­imur­ta­jista vas­taan Perämeren mur­ta­jat. Kuten lehtiä luke­mal­la on havait­tu, niin tun­tem­aton taho, joka vuosi julk­isu­u­teen tämän 1½ vuot­ta van­han asian rikosil­moituk­ses­ta, on vuotanut julk­isu­u­teen myös tiedon, että Hau­ta­la ja Kyl­lö­nen ovat kak­sis­taan tehneet päätök­sen, että seu­raa­va jään­mur­ta­ja makaa kesät toimet­tomana satamassa.

Mie­lenki­in­toista on, että tästäkin syytetään vuode­tus­sa tiedos­sa Hau­ta­laa, vaik­ka  jään­mur­ta­jan tilaus kuu­luu liiken­ne­m­i­nis­teri Kyl­lösen vas­tu­ulle. Päätös on tehty val­tioneu­vos­tossa yksimielis­es­ti ja sitä ovat liiken­ne­m­i­nis­ter­iön virkamiehet puolta­ne­et voimakkaasti. Jat­ka lukemista “Arc­tia Ship­ping pelaa uhkapeliä val­tion rahoilla”

Takautuva lainsäädäntö ja laintulkinnan muutos

Suomes­sa kuten kaikissa sivistys­mais­sa on oikeas­t­aan kak­si lain­säädän­töelin­tä, eduskun­ta ja korkein oikeus. Eduskun­ta säätää lait ja korkein oikeus määrit­telee ennakkopäätösten kaut­ta, miten lakia tulk­i­taan. Joskus korkein oikeus tekee merkit­täviä muu­tok­sia tulk­in­taan. Vaik­ka eduskun­ta ei ole muut­tanut kir­jain­takaan lais­sa, tuomiois­tu­in saat­taa päät­tää, että tästä eteen­päin lakia tulk­i­taan toisin. Jat­ka lukemista “Takau­tu­va lain­säädän­tö ja lain­tulkin­nan muutos”

Ne bis in idem — saivartelua rötösherrojen hyväksi

Jos veroil­moituk­sesi myöhästyy uno­hduk­sen tai muun sel­l­aisen syyn takia, verot­ta­ja määrää vero­tuk­seen veronko­ro­tuk­sen. Täl­lainen yleen­sä aika vähäi­nen hallinnolli­nen sank­tio on omi­aan pitämään yllä henkistä ryhtiä veronmaksajissa. 

Nyt korkein oikeus on päät­tänyt, että jos henkilölle, joka on syyl­listynyt kuin­ka tärkeään veronkier­toon hyvän­sä, on määrät­ty puut­teel­lis­es­ta veroil­moituk­ses­ta pienikin veronko­ro­tus, hän­tä ei voi syyt­tää tuomiois­tu­imes­sa enää tuos­ta rikok­ses­ta, kos­ka samas­ta teosta ei voi kahdessa eri pros­es­sis­sa määrätä ran­gais­tus­ta. Korkein oikeus oli myös sitä mieltä, että jos veronko­ro­tus­ta ei ole määrät­ty, mut­ta olisi voitu määrätä, sil­loinkaan veropetok­ses­ta ei voi syyt­tää. Ali­palkat­tu verovirkail­i­ja, jon­ka on määräa­jas­sa joko määrät­tävä tai olta­va määräämät­tä veroko­ro­tus­ta muo­dostaa tämän mukaan yhden hen­gen tuomiois­tu­imen, joka on tämän rötök­sen käsitel­lyt syyte­tyn eduk­si, jos ei ole määräaikaan men­nessä määrän­nyt veronko­ro­tus­ta. Se oli sit­ten siinä.   Jat­ka lukemista “Ne bis in idem — saivartelua rötösh­er­ro­jen hyväksi”

Kuntauudistus ja kuntatalouden säästöt

Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­tises­sa ohjel­mas­sa pan­naan paljon pain­oa kun­tasek­torin säästöi­hin toim­intaa tehosta­mal­la sekä lak­isääteisiä toim­into­ja kar­si­mal­la ja normis­toa vapaut­ta­mal­la. Yht­enä keinona tähän on suuri kun­tau­ud­is­tus, jos­sa olete­taan syn­tyvän paljon mah­dol­lisuuk­sia kar­sia toim­into­jen päällekkäisyyt­tä ja tehostaa palvelu­ja. Molem­mat tavoit­teet ovat hyviä ja kan­natet­tavia, suo­ras­taan välttämättömiä.

Onko tässä kuitenkin jokin ris­tiri­ita? Jat­ka lukemista “Kun­tau­ud­is­tus ja kun­tat­alouden säästöt”

Teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet käyttöön

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)

Sadoil­latuhan­sil­la kun­toil­i­joil­la on käytössään sykemit­tari, joka pysty­isi tun­nista­maan joidenkin sydän­sairauk­sien oireet. Valmis­ta­jat eivät ole otta­neet tätä omi­naisu­ut­ta käyt­töön, kos­ka pelkäävät kalli­ik­si käyviä oikeu­denkäyn­te­jä Yhdys­val­ta­lai­sis­sa tuomiois­tu­imis­sa, kun laite onkin tulkin­nut väärin. 

= = = =

Ter­vey­den­huoltomme ongel­mat ovat peruster­vey­den­huol­los­sa. Kaik­ki eivät saa riit­tävää hoitoa tavanomaisi­in sairauk­si­in eikä erikois­sairaan­hoitoon seu­lota poti­lai­ta yht­enäisin perustein. Peruster­vey­den­huol­lon ongelmista on puhut­tu niin kauan ilman tulosta, että kan­nat­taa miet­tiä, onko se organ­isoitu kokon­aan väärin. Jat­ka lukemista “Teknolo­gian tar­joa­mat uudet mah­dol­lisu­udet käyttöön”

Oma viimekeväinen ajatusvirheeni osinkoverotuksesta

Min­ua alkaa kyl­lästyt­tää kokoomus­lais­ten jankkaus siitä, mitä Juha Sip­ilä tarkoit­ti sanoes­saan, että yhteisöveron alen­nus 24,5 pros­en­tista 20 pros­ent­ti­in olisi pitänyt tehdä kus­tan­nus­neu­traal­isti yksinker­tais­es­ti vain kohot­ta­mal­la vas­taavasti osinko­tu­lo­jen vero­tus­ta. Sip­ilä voisi tietysti myös vastata.

Kos­ka sor­ru­in kevääl­lä itse aja­tusvirheeseen, joka pää­tyi kovin samaan ehdo­tuk­seen kuin Juha Sip­ilä ker­rot­takoon, miten sen sil­loin ajat­telin. En tiedä, miten Sip­ilä tämän ajat­teli, mut­ta kovin samaan tulok­seen hän kuitenkin päätyi.

Nyt vielä voimas­sa ole­van lain mukaan yri­tys mak­saa voitostaan veroa 24,5 % ja osin­go­ista osin­gon saa­ja mak­saa pääo­mat­u­lona veroa 70 %:sta osinko­tu­lo­ja. Olete­taan, että yri­tys mak­saa osinkoina koko voiton veroon menevää osaa luku­un otta­mat­ta ja osin­gon saa­ja on pienosakas, joka mak­saa pääo­mat­u­lois­taan veroa 30 %. Täl­löin kokon­aisveroksi tulisi

24,5 % + (100% – 24,5%) x 70 % x 30 % = 40,335 %

Jat­ka lukemista “Oma viimekeväi­nen aja­tusvirheeni osinkoverotuksesta”

Budjettipuhe

Vihrei­den ryh­mäpuheen­vuoro val­tion vuo­den 2014
talousarvioe­si­tyk­sen lähetekeskustelus­sa 17.9., Osmo Soininvaara

Arvoisa Puhemies!

Hal­li­tuk­sen bud­jet­tiesi­tys ja eri­tyis­es­ti hyväksyt­ty raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma merk­it­sevät suun­nan­muu­tos­ta Suomes­sa har­joitet­tuun talous­poli­ti­ikkaan. Pelkästä suh­dan­tei­den sään­telystä elvyt­tämäl­lä ja vakaut­ta­mal­la on siir­ryt­ty rak­en­teel­lis­ten heikkouk­sien kor­jaamiseen ja työn tar­jon­nan lisäämiseen. Lääk­keet kan­nat­taa vai­h­taa, kun itse tau­tikin on vai­h­tunut. Onnit­te­len val­tio­varain­min­is­ter­iä. Jat­ka lukemista “Bud­jet­tipuhe”