Kategoria: Eduskuntatyö

Vanhusten tyhjät asunnot

Helsingis­sä ei ole lainkaan niin paljon tyhjiä asun­to­ja kuin tilas­to­jen mukaan uskoisi, mut­ta niitä on silti liikaa. Merkit­tävä syy suureen määrään tyhjiä asun­to­ja on se, ettei pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutuneen kan­na­ta antaa asun­toa vuokralle. Laitoshoit­o­mak­su on tulosi­don­nainen. Hoit­o­mak­su on 85 % henkilön net­toan­sioista ja näi­hin kuu­luu myös vuokrat­u­lot. Tyhjil­lään ole­van asun­non vuokraamises­sa ei ole mitään mieltä, jos vuokrat­u­losta jää käteen vero­jen ja laitoshoit­o­mak­sun jäl­keen vain kymme­nen pros­ent­tia. Kulut vuokraamis­es­ta ovat suurem­mat. Jat­ka lukemista “Van­hus­ten tyhjät asunnot”

Uskonnon opetus

Lukio-opetuk­seen kuu­luu pakol­lise­na maail­manuskon­to­jen kurssi. Siinä ker­ro­taan esimerkik­si tao­laisu­ud­es­ta. Tätä kurssia varten oppi­laat jae­taan pien­ryh­mi­in. Tao­laisu­ud­es­ta pitää opet­taa eri taval­la luter­i­laisille, ortodok­seille, katolisille, islami­laisille ja uskon­not­tomille. Julkisen talouden ahdinko ei näköjään ole vielä riit­tävän suuri. Jat­ka lukemista “Uskon­non opetus”

Talouspolitiikan kimurantti tilanne

Kun hal­li­tu­so­hjel­mas­ta sovit­ti­in, arvostelin voimakkaasti val­tion talouden ter­ve­hdyt­tämiseen liit­tyvää perälau­taa, joka meni suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti ihan nurinkuris­es­ti. Jos talous alkaa nous­ta, ryhdytään har­joit­ta­maan aiem­paa elvyt­täväm­pää talous­poli­ti­ikkaa ja jos suh­dan­teet heikkenevät, heikken­e­mistä vauhdite­taan lisäsäästöin ja veronko­ro­tuksin. Tässä sitä nyt ollaan.

Kysyy keneltä talous­tutk­i­jal­ta hyvän­sä kol­men mil­jardin sopeu­tuk­sen ajoituk­ses­ta suh­dan­nepoli­ti­ikan kannal­ta, saa vas­tauk­sek­si, että se olisi suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti perin onneton­ta. Se lisäisi työt­tömyyt­tä niin paljon, että tavoitel­lus­ta val­tion talouden paran­tu­mis­es­takin toteu­tu­isi vain osa, joidenkin mielestä ei juuri mitään. Tästä hyvänä esimerkkinä on Espan­ja, joka talouskri­isin alka­es­sa teki kuten kehotet­ti­in, leikkasi meno­ja ja korot­ti vero­ja saaden aikaan vain ennä­tyk­sel­lisen työt­tömyy­den, mut­ta ei onnis­tunut pysäyt­tämään velka­an­tu­mista. Jat­ka lukemista “Talous­poli­ti­ikan kimu­rant­ti tilanne”

Turhat ja puuttuvat pätevyysvaatimukset

Joskus vuosia sit­ten tele­vi­sion vaa­likeskustelus­sa min­ul­ta kysyt­ti­in, mitä pitäisi tehdä sille, että pienis­sä ja syr­jäi­sis­sä ter­veyskeskuk­sis­sa ei ole varaa pitää rönt­geniä ja matkat ovat pitkät. Sanoin, että aina­han niis­sä voisi olla se laite, kos­ka se ei paljon mak­sa vaan henkilökun­ta mak­saa. Suurin osa kuvauk­sista on niin yksinker­taisia, että se osa­taan tehdä paikan­pääl­lä. Kuva voidaan lähet­tää lankaa pitkin muualle analysoitavaksi. 

Seu­raa­vana aamu­na sähkö­postis­sani oli noin viisikym­men­tä vihaista viestiä rönt­gen­hoita­jil­ta. He halu­si­vat ker­toa että ehdo­tuk­seni on lain­vas­tainen. Mainit­tu työ on lail­la määrät­ty hei­dän yksi­noikeudek­seen. Yhdessäkään viestis­sä ei väitet­ty, että asi­aan liit­ty­isi mitään riskiä poti­las­tur­val­lisu­u­den tai työ­tur­val­lisu­u­den suh­teen. Jat­ka lukemista “Turhat ja puut­tuvat pätevyysvaatimukset”

Kilometrivero ja isoveljen valvova silmä

LISÄYS 23.12: Ollilan työryh­män raport­ti­in pääsee tästä

Tässä ketjus­sa on tarkoi­tus keskustel­la siitä vain siitä, mikä on ehdote­tun kilo­metriveron vaiku­tus tieto­suo­jan kannal­ta ja onko tuo ongel­ma väl­tet­tävis­sä. Väitän, ettei merk­i­tys ole kovin iso ja että se on vältettävissä.

Ei paljon uut­ta tietoa

Olet­takaamme, että mysti­nen isoveli pystyy aina saa­maan tietoon­sa kaiken sen datan, joka meistä kerätään mihinkään ulkop­uoliseen rek­isteri­in hyvän­sä ja että isoveli pääsee näin ollen vai­vat­tomasti kiin­ni myös kaikki­in rek­isterei­hin, joi­hin tal­lete­taan tieto­ja kilo­metriveroa varten. Täl­lä ei minus­ta ole kovin suur­ta merk­i­tys­tä, kos­ka isoveli tietää meistä jo jok­seenkin kaiken sen, mitä tuo rek­isteri sisältää. Jat­ka lukemista “Kilo­metrivero ja isovel­jen valvo­va silmä”

Kilometriveron potentiaaliset hyödyt

Oli tarkoi­tus siir­tyä blogilla kiin­nos­tavampi­in aiheisi­in, mut­ta kun Ollilan työryh­män raport­ti herät­tää noin paljon mie­lenki­in­toa, ajat­telin jatkaa keskustelua vähän struk­tur­oidum­mas­sa muo­dos­sa. Sul­jen kak­si muu­ta ketjua, kos­ka ne ovat rön­sy­illeet lukukelvot­tomik­si ja jaan keskustelun kah­teen ketjuun.

Tässä ketjus­sa keskustel­laan siitä, kuin­ka suuria hyö­tyjä kilo­metriverol­la olisi saatavis­sa nykyiseen vero­muo­toon ja ovatko nämä hyödyt hin­tansa arvoisia. Toises­sa ketjus­sa tarkastel­laan asi­aa tieto­suo­jan kannal­ta. Niin­pä en julkaise tässä ketjus­sa tieto­suo­jaa koske­via kirjoituksia.

Mik­si ylipään­sä vero­tamme autoilua? Se ei voi johtua hiilid­iok­sidipäästöistä, kos­ka pakop­utkesta tule­va hiilid­iok­si­di on saman­laista kuin öljyläm­mi­tyk­ses­tä tule­va ja öljyläm­mi­tys­tä verote­taan kovin lievästi autoon ver­rat­tuna. Alun perin halut­ti­in suo­ja­ta val­u­ut­tavaran­toa, mut­ta sit­tem­min on tul­lut esille autoilus­ta koitu­vien ulkois­t­en hait­to­jen vähen­tämi­nen. Jat­ka lukemista “Kilo­metriveron poten­ti­aaliset hyödyt”

Ollila kävi eduskunnassa

Saimme lisäti­eto­ja ehdote­tus­ta kilometriverosta.

Lisäyk­senä aikaisem­paan postauk­seen joitakin tilaisu­udessa esi­in tullei­ta tarkennuksia.

  • Suo­mi ei ole han­kkeen­sa kanssa mitenkään yksin eikä mui­ta mai­ta edel­lä vaan saman­laisia han­kkei­ta on vireil­lä melkein kaikissa mais­sa. Sak­sas­sa siir­ry­tään kilo­metriveroon ensin otta­mal­la käyt­töön aikaan sidot­tu mak­su kaikille, myös ja etenkin ulko­maalaisille autoille. Jat­ka lukemista “Ollila kävi eduskunnassa”

Ollilan tiemaksut

Ollilan työryh­mä toi tänään julk­isu­u­teen esi­tyk­sen­sä liiken­teen kilo­metripo­h­jais­es­ta mak­sus­ta. Esi­tys on huolel­lis­es­ti laa­dit­tu ja argu­men­toin­ti pätevää. En ryhdy ker­taa­maan tätä sen enem­pää. Lyhyesti kuitenkin esityksestä:

Ben­si­inikäyt­töisen auton kilo­metrivero olisi keskimäärin 3,3 sent­tiä kilo­metriltä. Mak­su riip­puisi hiilid­iok­sidipäästöistä niin kuin autovero ja ajoneu­voverokin riip­pu­vat.  Lisäk­si mak­su riip­puisi siitä, ajaako maaseudul­la, kaupunki­maisel­la alueel­la vai kaupungis­sa. Por­ras­tus voi olla loivem­pi tai jyrkem­pi. Muille kuin ben­sa-autoille vero olisi vähän korkeampi, kos­ka ne käyt­tävät vero­ton­ta tai vähän verotet­tua polttoainetta.

Tässä esi­tyk­sessä mak­su ei riipu kel­lon­a­jas­ta. Jär­jestelmään on kuitenkin mah­dol­lista tehdä myös eril­liset ruuhka­mak­sut kaupungeille.

Joitain huomioi­ta: Jat­ka lukemista “Ollilan tiemaksut”

Mitä tehdä postille?

Vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten koti­i­ni tuli aivan tolkut­tomasti pos­tia. Postin määrä on nopeasti vähen­tynyt, kos­ka esimerkik­si eri­laiset kut­sut tule­vat nyky­isin sähkö­posti­in. Lop­ul­ta jäl­jelle ovat jääneet lähin­nä vain laskut. Viime kuukausi­na postin määrä on vähen­tynyt nopeasti, kos­ka lasku­ja ei juuri enää tule. Nyt on var­maankin lyhy­taikaisek­si jäävä boo­mi kir­jeistä, jot­ka ker­to­vat, että nyt siir­ry­tään e‑laskuun, eikä paper­i­lasku­ja enää tule. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä postille?”

Talvivaaran loppu

Tal­vi­vaaran hur­moshenkisen lupaavasti alka­nut tari­na näyt­tää päät­tyvän konkurssi­in. Korostan, että min­ul­la ei ole tästä mitään ylimääräistä tietoa, vaan arvioni perus­tuu lehti­ti­etoi­hin. Yri­tys­sa­neer­auk­seen pääsy ei ole mah­dol­lista yri­tyk­selle, joka on jatku­vasti tap­pi­olli­nen. Tal­vi­vaara tuot­taa lehti­ti­eto­jen mukaan tap­pi­o­ta kymme­nen miljoon­aa euroa kuukaudessa. Yhtiö ilmoit­taa tarvit­se­vansa yri­tys­sa­neer­auk­sen tuek­si 40 miljoon­aa euroa. Jos jol­lakin on ylimääräiset 40 miljoon­aa euroa, hänen ei kan­nat­ta vähem­mistöosakkaak­si tap­pi­ol­liseen yri­tyk­seen, vaan ostaa kaivos konkurssipesästä, jol­loin saa sen kokon­aan itselleen. Arvail­tavak­si tässä min­un mielestäni jää vain se, löy­tyykö kai­vok­sen toimin­nalle jatka­ja konkurssin jäl­keen ja se, mitä val­tion osit­tain omis­ta­man yhtiön konkurssi merk­it­see Suomen maineelle rahamarkki­noil­la. Jat­ka lukemista “Tal­vi­vaaran loppu”