Talvivaaran loppu

Tal­vi­vaa­ran hur­mos­hen­ki­sen lupaa­vas­ti alka­nut tari­na näyt­tää päät­ty­vän kon­kurs­siin. Koros­tan, että minul­la ei ole täs­tä mitään yli­mää­räis­tä tie­toa, vaan arvio­ni perus­tuu leh­ti­tie­toi­hin. Yri­tys­sa­nee­rauk­seen pää­sy ei ole mah­dol­lis­ta yri­tyk­sel­le, joka on jat­ku­vas­ti tap­piol­li­nen. Tal­vi­vaa­ra tuot­taa leh­ti­tie­to­jen mukaan tap­pio­ta kym­me­nen mil­joo­naa euroa kuu­kau­des­sa. Yhtiö ilmoit­taa tar­vit­se­van­sa yri­tys­sa­nee­rauk­sen tuek­si 40 mil­joo­naa euroa. Jos jol­la­kin on yli­mää­räi­set 40 mil­joo­naa euroa, hänen ei kan­nat­ta vähem­mis­tö­osak­kaak­si tap­piol­li­seen yri­tyk­seen, vaan ostaa kai­vos kon­kurs­si­pe­säs­tä, jol­loin saa sen koko­naan itsel­leen. Arvail­ta­vak­si täs­sä minun mie­les­tä­ni jää vain se, löy­tyy­kö kai­vok­sen toi­min­nal­le jat­ka­ja kon­kurs­sin jäl­keen ja se, mitä val­tion osit­tain omis­ta­man yhtiön kon­kurs­si mer­kit­see Suo­men mai­neel­le rahamarkkinoilla. 

Tämä on hyvin surul­li­nen asia. Kai­nuus­sa suu­reen uuteen työl­lis­tä­jään pan­tiin pal­jon toi­voa niin, ettei yri­tyk­sen tuot­ta­mis­ta ilmei­sis­tä ympä­ris­tö­hai­tois­ta­kaan viit­sit­ty maris­ta. Nyt kai­vok­ses­ta tai­taa jää­dä jäl­jel­le vain pilat­tu ympä­ris­tö ja val­ta­vat myl­lä­tyt alu­eet. Moni pien­si­joit­ta­ja menet­tää rahansa.

Val­tiol­le tämä mer­kit­see val­tai­saa las­kua, sil­lä kai­vos­yh­tiön laki­sää­tei­nen ympä­ris­tö­va­kuu­tus ei rii­tä alkuun­kaan jäl­kien sii­voa­mi­seen. Tämä on syy­tä ottaa kai­vos­yh­tiöi­tä sää­te­le­väs­sä lain­sää­dän­nös­sä huomioon.

Nikkelin hinta

Seli­tyk­se­nä kai­vok­sen vai­keuk­siin on sanot­tu, että nik­ke­lin maa­il­man­mark­ki­na­hin­nan odot­ta­ma­ton las­ku vei kai­vok­sen kan­nat­ta­vuu­den. Tämä­kään kai­vos­yh­tiön anta­ma tie­to ei pidä paik­kaan­sa. Ohei­ses­ta kuvas­ta näkee, että nik­ke­lin hin­ta on nyt sel­väs­ti kor­keam­mal­la kuin kai­vos­yh­tiö­tä vuon­na 2003 perus­tet­taes­sa. Sii­nä välis­sä hin­ta kyl­lä kävi lyhy­tai­kai­ses­ti hyvin kor­keal­la, mut­ta tämä tapah­tui pal­jon kai­vos­yh­tiön perus­ta­mi­sen jälkeen.

 

35 vastausta artikkeliin “Talvivaaran loppu”

  1. Suo­mes­sa palk­ka­kus­tan­nuk­set ovat niin täh­ti­tie­teel­li­set, että on hyvin vai­kea näh­dä kai­vos­toi­min­nan omaa­van edellytyksiä.

    Täs­tä tuli monel­le suo­ma­lai­sel­le todel­la kal­lis oppi­tun­ti. Toi­von mukaan pääs­tään edes luokalta.

    Kai­vos saa rahaa maa­il­man-mark­ki­noil­ta, mikä­li Suo­mes­sa palk­koi­hin menee tuos­ta rahas­ta 20–25%, ja muu­al­la ken­ties 5–10%, niin tar­vi­taan todel­la hyvä esiin­ty­mä, että tuo yhtä­lö toimii.

  2. Nik­ke­lin kor­kea hin­ta joh­tui noususuh­dan­tees­ta, jon­ka aika­na lai­nan­saan­ti inves­toin­te­ja var­ten oli help­poa, joka puo­les­taan edis­ti mm. teräk­sen aines­osa­na käy­tet­tä­vän nik­ke­lin kulutusta. 

    Jokai­nen tie­si että nousu­kausi ei kes­täi­si loput­to­miin. Kai­vos oli­si siis kan­nat­ta­nut suun­ni­tel­la siten, että se voi­daan pitää kan­nat­ta­va­na las­kusuh­dan­teen ajan tai että se voi­tai­siin sul­kea laman ajak­si kokonaan.

    Tal­vi­vaa­ran väi­te­tään ole­van elin­tär­keä työl­lis­tä­jä. 10 mil­joo­nal­la eurol­la, jon­ka Tal­vi­vaa­ra nyt tuot­taa tap­pio­ta kuu­kau­des­sa, voi­tai­siin mak­saa palk­kaa tuhan­sil­le ihmi­sil­le. Eri asia kek­sit­täi­siin­kö heil­le jär­ke­vää teke­mis­tä, mut­ta jos kek­sit­täi­siin, se teke­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti tuot­tai­si­kin jotakin.

    1. Kii­tos diodi
      Olin tie­toi­nen tuos­ta valuut­ta­kurs­sion­gel­mas­ta, mut­ta en nyt vain jak­sa­nut etsiä muun­nin­ta tuo­hon maa­il­man­pan­kin tilas­toon. Tuo link­ki on hyö­dyl­li­nen, kos­ka sitä kaut­ta saa näkö­jään lisää euro­mää­räi­siä hin­to­ja. Tuo ero muu­ten ker­too, mik­si osal­la Euroop­paa menee niin hnuo­nos­ti. Sak­san, Suo­men ja Hol­lan­nin vaih­to­ta­sei­din yli­jää­mät ovat nos­ta­neet euron kurs­sia hei­ken­täen kaik­kien kil­pai­lu­ky­kyä. Myös­kään Suo­men talous ei euron reval­voi­tu­mis­ta enää kes­tä. Täs­tä puhu­taan kun vaa­di­taan Sak­saa vähän hil­lit­se­mään vaih­to­ta­seen­sa ylijäämää.

  3. Toi­vot­ta­vas­ti Osmo Soi­nin­vaa­ra saat tämän tie­don läpi uuti­siin, kos­ka on ollut aika hir­veä­tä seu­ra­ta tie­do­tus­vä­li­nei­den uuti­soin­tia nik­ke­lin hinnasta.

    30 vuo­den kes­kiar­vo nik­ke­li­ton­nil­le dol­la­rei­na tai­taa olla pit­käl­le alle $10k.

    Tuo vuon­na 2006 alka­nut hin­ta­piik­ki on kyl­lä var­mas­ti talous­tut­ki­muk­sen koh­tee­na vie­lä pit­kään. Kiin­nos­tai­si kovas­ti tie­tää, mit­kä oli­vat syy­nä tuohon. 

    Monien hyö­dyk­kei­den käy­rät ja tilas­tot ovat mie­len­kiin­tois­ta luet­ta­vaa tuol­ta 2006–2007 ajan­jak­sol­ta. Nik­ke­li nousi jotain 30 % pahim­pi­na kuu­kausi­na, mut­ta oli romah­dus­kin nope­aa. Tal­vi­vaa­ra­han avat­tiin tuo­hon romah­ta­vaan tilanteeseen.

  4. Kon­kurs­sin jäl­jeen fir­man velat on nol­lat­tu. Sit­ten jokin ulko­maa­lai­nen kai­vos­jät­ti ostaa Tal­vi­vaa­ran ja jat­kaa toi­min­taa. Palk­ka­ta­sos­ta tus­kin on kysy­mys; kan­sain­vä­li­ses­ti kai­vo­sa­lal­la mak­se­taan kovia palkkoja.

  5. Täs­tä näh­dään mik­si suo­mes­sa yri­tys­toi­min­ta ei ete­ne jos val­tio ei osal­lis­tu. Ris­kit ovat lii­an suu­ria ja rahoit­ta­jat lii­an pieniä.

    Har­mit­ta­vas­ti Tal­vi­vaa­ras­sa teh­tiin ilmei­ses­ti aika­moi­sia insi­nöö­ri­tai­don munauk­sia. Täs­tä syys­tä ehdot­tai­sin että: val­tio ostaa tilai­suu­den tul­len kai­vok­sen, kor­jaa teh­ty­jä vir­hei­tä ja sit­ten jat­kaa toi­min­taa. Edel­lyt­täen siis että toi­min­nas­sa oli­si täl­tä poh­jal­ta riit­tä­vä tuotto.

  6. Kuva puhuu enem­män kuin tuhat sanaa!
    Havain­nol­li­nen tilas­to­gra­fiik­ka ohjaa kes­kus­te­lun olen­nai­seen ja vie poh­jan mie­li­ku­vil­ta. Kii­tos Ode!

  7. Hei­kil­le: Austra­lia on maa­il­man suu­rim­pia kai­vos­teol­li­suu­den mai­ta ja palk­ka­ta­so pal­jon Suo­mea parempi.

    Kai­vok­sen työn­te­ki­jän palk­ka on AUS$ 80.000–120.000, insi­nöö­rit tie­naa tuplas­ti enem­män kuin Suomessa. 

    Sitä pait­si Austra­lias­sa kai­vok­set sijait­se­vat out­bac­kis­sä eli sin­ne raken­ne­taan sekä len­to­ken­tät että cam­pit. Työn­te­ki­jät asu­vat vii­kot “lei­reil­lä” täys­hoi­dos­sa — fly inn and out.

    Kai­vos­teol­li­suus myös mak­saa suu­ria rojalt­ti­mak­su­ja; erit­täin mer­kit­tä­vä tulon­läh­de valtiolle.

    Eli käyt­tö­kus­tan­nuk­set ovat Austra­lias­sa pal­jon Suo­mea suuremmat.

  8. Tal­vi­vaa­ra lis­tau­tui 2007 juu­ri Ni-hin­nan olles­sa korkeimmillaan. 

    Vesi­pö­hö’ 2011 var­si­nai­ses­ti kaa­toi Tal­vi­vaa­ran. Suu­ret ‘mal­mi-sepe­li­au­mat’ vet­tyi­vät, hie­noai­nes läh­ti liik­keel­le tuk­kien ‘vesi­reit­te­jä’, kana­voi­tui. Osin kovet­tui ja liu­ke­ne­mis­pro­ses­si hidas­tui (toi­sin kuin 50 tuhan­nen ton­nin koe­ka­sas­sa). Liu­os­kier­ron pitoi­suus las­ki lähel­le 1g/t Ni — oli­si pitä­nyt olla yli 2,5 (kuten koekasassa). 

    Metal­li­teh­taal­la saa­ta­va metal­li­mää­rä on suo­raan ver­ran­nol­li­nen liu­os­pi­toi­suu­teen. Liu­ke­ne­mi­nen tehok­kaas­ti edel­lyt­tää hapen saan­tia koko ajan ‑ilmaa. Yli­mää­räis­tä sade­vet­tä oli varas­toi­ta­va avo­lou­hok­seen — jopa (virheellisesti)kipsisakka-altaaseen.Kohtaloikkain seurauksin.

    Vali­tet­ta­vas­ti ympä­ris­tö­lu­pa rajoit­taa sama-aikai­ses­ti sekä pois­pum­pat­ta­vaa vesi­mää­rää (veden pitoi­suuk­sis­ta välit­tä­mät­tä) että myös koko­nais­pääs­tö­jä , t/v. Mik­si ei pel­käs­tään päästötonneja?.Siksi vali­tet­ta­vas­ti ‘tyh­mäs­ti’ ris­kee­ra­si­vat — ris­ki toteu­tui. Ympä­ris­tö­va­hin­ko oli tosia­sia. Parem­pi oli­si ollut pum­pa­ta yli­mää­rä sade­ve­si heti pois,sitä var­ten raken­taa putkilinja. 

    Tapah­tu­nut vahin­ko kui­ten­kin ker­ta­luo­kal­taan vähäi­sem­pi kuin esim. Roma­nian tai Espan­jan kai­vos­pa­to-onnet­to­muus­va­hin­gois­sa. Olet­te­ko kuul­leet kala­kuo­le­mis­ta esim.? Tai mikä suo­la­pi­toi­suus on käy­tän­nös­sä vaa­ral­lis­ta, myr­kyl­lis­tä. Suo­la­ve­si ras­kaam­pa­na pai­nuu pohjalle. 

    Jat­kos­sa tie­tys­ti paras­ta oli­si saa­da rahaa uusien ‘oikein mitoi­tet­tu­jen’ kaso­jen liu­o­tuk­seen (ensim­mäi­set uudet jo teh­ty) — ja metal­li­teh­taan (=veden metal­li­puh­dis­tus­lai­tok­sen) pitä­mi­sek­si jat­ku­vas­ti käyn­nis­sä. Ja tie­tys­ti pääs­tä­vä eroon van­has­ta 6 mil­joo­nan kuu­tion ‘likaan­tu­nees­ta’ vesie­räs­tä. Nor­maa­liin tuotantoon.

  9. Kai­vos kyl­lä aloit­ti toi­min­tan­sa juu­ri tuon nik­ke­lin hin­ta­hui­pun aikoi­hin. Perus­ta­mi­ses­sa meni mon­ta vuot­ta lupi­neen ja raken­ta­mi­si­neen. Kyl­lä se lie­nee tosi, että alus­ta on pudot­tu noin 1/3 osa hin­ta­ta­soon kun huo­mioi­daan myös euro/­dol­la­ri-hin­ta­suh­de.

  10. Perä­lää ei sit­ten leh­det pääs­seet kom­men­toi­maan hen­ki­lö­nä, joka osti metal­li­pi­toi­sen kai­vok­sen eurol­la pää­tyi kai­vok­sel­laan mil­jar­döö­rik­si. Vai miten täs­sä kai­vos­ju­pa­kas­sa lop­pu­jen lopuk­si kävi/käy?

  11. Kos­ka muu­ten Osmo Soi­nin­vaa­ra kor­jaat aikai­sem­pia vir­he­väit­tä­miä­si kai­vos­toi­min­nas­ta. Esim. kai­vos­la­kia kos­ke­va 11.9 blo­gi­si oli ‘popu­lis­ti­sia’­vir­he­väit­tä­miä täyn­nä. Väi­tit kai­vos­la­kia poik­keuk­sel­li­sek­si (saman­lai­nen koko­nais­kor­vauk­sil­taan, löy­tä­jää suo­si­va kui­ten­kin on esim. Ruot­sis­sa). Että Tans­kan kokoi­nen alue oli­si joten­kin vallattu/varattu kai­vos­toi­min­nal­le, ja oli­si ‘ilmais­ta’ tar­jon­taa ulko­mai­sil­le kai­vos­yri­tyk­sil­le jne.. Vähät­te­lyt Suo­men toi­mi­vien kai­vos­ten mää­räs­tä (tosia­sias­sa =50kpl) ja mer­kit­tä­vyy­des­tä kan­san­ta­lou­del­le. Tosias­sa metal­li­tuot­tei­den vien­ti on 7,8 mil­jar­dia euroa/v ja oma­va­rai­suusas­te vain luok­kaa 15%. Kai­vos­toi­min­nan pii­ris­sä tosia­sias­sa 0,18% maan pinta-alasta.Luonnonsuojelualueita puo­les­taan 100-ker­tai­nen pin­ta-ala. YMS. Ks. 11.9 blo­gi­si net­ti­kes­kus­te­lun lop­puo­sa. Mis­tä pulp­pu­aa ‘kai­vos­vi­ha­si’?

    1. Ruot­sis­sa on saman­kal­tai­nen kai­vos­la­ki kuin Suo­mes­sa mut­ta muu­al­ta sitä onkin sit­ten vai­keam­pi löy­tää, siis sel­lai­ses­ta maas­ta, jos­sa on mer­kit­tä­vää kaivostoimintaa.

  12. Aika mus­ta­maa­laa­vaa teks­tiä var­sin­kin Tal­vi­vaa­ran pien­osak­kai­ta koh­taan. Perä&co kui­ten­kin aidos­ti uskoo ja yrit­tää pelas­taa kai­vok­sen nyky­muo­dos­saan ja näin vuo­sien saa­tos­sa ken­ties palaut­taa sii­hen sijoi­te­tut rahat toi­vot­ta­vas­ti kor­ko­jen kera. ‘Mitä minä ja me muut sanoim­me’ men­ta­li­tee­til­la kon­kurs­siin ajet­tu ja sil­lä kai­nuul­le lyö­ty mär­kä rät­ti­kö on paras rat­kai­su jota tahdot?

    Älkää teh­kö täl­lä vai­keal­la tilan­teel­la poli­tiik­kaa vaik­ka se kuin­ka her­kul­li­sel­ta tuntuukin.

    1. Tar­koi­tuk­se­ni ei ollut teh­dä täl­lä poli­tiik­kaa. Minä olin nii­tä, jot­ka kan­na­tin Soli­diu­min raho­jen käyt­töä Tal­vi­vaa­ran pelas­ta­mi­seen. Tuo inves­toin­ti on nyt osoit­tau­tu­nut vir­heek­si. On hyvin ikä­vää, että näin kävi.

  13. Onhan se sää­li, jos luo­mu­nik­ke­liä bio­lo­gi­ses­ti tuot­ta­va kavos jou­tui­si lopet­ta­maan alkuunsa.

    Ruot­sis­sa val­tio panee vas­taan itse YK:lle, joka kiel­täi­si nik­ke­li­kai­vok­sen perus­ta­mi­sen Rönnbäc­ke­niin saa­me­lais­ten suojelemiseksi.

  14. Koko asias­ta on käy­tän­nös­sä täy­sin mah­do­ton­ta sanoa yhtään mitään ilman tark­kaa tie­toa pro­ses­sin toi­min­nas­ta, tilas­ta, sii­nä ilmen­neis­tä ongelmista.

    Nuo ovat eri­kois­asian­tun­te­mus­ta vaa­ti­via kysy­myk­siä joi­ta ei kos­kaan jul­ki­suu­des­sa pys­ty­tä käsit­te­le­mään, eikä niis­tä voi oikeas­taan yhtiön ulko­puo­li­sil­la olla tietoa.

    IMO toi­min­taa olis vält­tä­mät­tä jat­ket­ta­va, tod­näk tois­tai­se­kis val­tion enemmistöosuudella.

    Ympä­ris­töl­le aiheu­tu­nei­den vahin­ko­jen korjaaminen
    kaa­tuu kui­ten­kin veron­mak­sa­jien kon­tol­le, toi­mi­va pro­ses­si tar­jo­aa jon­ki­nas­teis­ta tuloa.

    Koko asias­sa pitää kat­soa usean vuo­si­kym­me­nen aika­jän­net­tä, täl­lä­siä pää­tök­siä ei sais päi­vis­sä teh­dä niin kun nyt mennään.

  15. Mitä tuo­hon ylem­pä­nä ihme­tel­tyyn nik­ke­lin hin­ta­piik­kin tulee niin look no furt­her kun raa­ka-aine­fu­tuu­rit+ muut alan joh­dan­nai­set ja niil­lä pelaaminen.
    Kyl­lä se on busi­ness ja pää­oma­mark­ki­na kun nämä Allo­koi Oikein, eiks jea.

  16. n.n: Ympä­ris­töl­le aiheu­tu­nei­den vahin­ko­jen korjaaminen
    kaa­tuu kui­ten­kin veron­mak­sa­jien kon­tol­le, toi­mi­va pro­ses­si tar­jo­aa jon­ki­nas­teis­ta tuloa.

    … ja myös nos­taa kon­kurs­si­pe­sän hin­taa. Seu­raa­va omis­ta­ja saa toden­nä­köi­ses­ti velois­ta puh­dis­te­tun raha­sam­mon, kun­han vain näkö­pii­ris­sä ole­va kon­kurs­si sel­vi­te­tään nopeas­ti ja osaa­jat pide­tään töissä.

    Vähän pelot­taa tuo kon­kurs­si­me­net­te­ly, kos­ka kai­vos voi jää­dä heit­teil­le. Juris­tit eivät vält­tä­mät­tä ole par­hai­ta kai­vo­sin­si­nöö­re­jä. Jos Tal­vi­vaa­ra ei pää­se yri­tys­sa­nee­rauk­seen tai sanee­raus ei onnis­tu, kan­nat­tai­si­ko­han val­tion ottaa kai­vos hal­lin­taan­sa ympä­ris­tö­syi­hin vedo­ten ja rau­hoit­taa tilanne.

    Sää­li, että näin kävi. Kai­vos­teol­li­suus ei ole tyh­jä­tas­ku­jen hom­maa. Nos­tan kui­ten­kin hat­tua Pek­ka Perälle.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo ero muu­ten ker­too, mik­si osal­la Euroop­paa menee niin hnuo­nos­ti. Sak­san, Suo­men ja Hol­lan­nin vaih­to­ta­sei­din yli­jää­mät ovat nos­ta­neet euron kurs­sia hei­ken­täen kaik­kien kil­pai­lu­ky­kyä. Myös­kään Suo­men talous ei euron reval­voi­tu­mis­ta enää kes­tä. Täs­tä puhu­taan kun vaa­di­taan Sak­saa vähän hil­lit­se­mään vaih­to­ta­seen­sa ylijäämää.

    Tar­koit­ti­ko­han tuo Sak­san kaup­pa­ta­seen ylijäämää?

    Suo­mi, joka on päät­tä­nyt siir­tyä yhteis­va­luu­tan mui­den kai­den kans­sa ei sai­si valit­taa sii­tä, että valuu­tan kurs­si on vää­rä sen omaan kil­pai­lua­se­maan näh­den. Tuol­lais­ten kiin­te­ään valuut­taan liit­ty­vien ongel­mien oli­si pitä­nyt olla sel­vil­lä jo euroon liit­tyes­sä, ja toi­min­ta­ta­po­jen suun­ni­te­lui­na. Ennen rat­kai­su oli­si ollut devalvaatio/devalvoituminen. Kai­va­taan­ko täs­sä sitä, että euro lai­tet­tai­siin jat­ku­vaan deval­voi­tu­mis­kier­tee­seen, ja euro­maat voi­si­vat jat­kos­sa unoh­taa palk­ka­ku­rin ja budjettikurin?

  18. dio­di: Pie­ni kor­jaus. Tuos­sa kaa­vios­sa nik­ke­lin hin­ta on dol­la­rei­na. Euroi­na nik­ke­lin hin­ta on nyt lähes täy­sin samal­la tasol­la kuin 2003.

    nik­ke­lin hin­ta euroina

    Usei­den kym­me­nien vuo­sien hin­ta­ke­hi­tyk­sis­sä oli­si syy­tä huo­mioi­da nik­ke­lin reaa­li­hin­ta. Nik­ke­lin kulu­tus ton­nei­na on pit­käl­lä aika­jän­teel­lä kas­va­nut lähes eksponentiaalisesti.

    Nik­ke­li on niuk­kuus­hyö­dy­ke esim. rau­taan ver­rat­tu­na, joten sen hin­ta vaih­te­lee mer­kit­tä­väs­ti talous­syklin kulues­sa. Nik­ke­li­kai­vos ei siten ole tyh­jä­tas­ku­jen hommaa.

  19. Mikael:
    Aika mus­ta­maa­laa­vaa teks­tiä var­sin­kin Tal­vi­vaa­ran pien­osak­kai­ta koh­taan. Perä&co kui­ten­kin aidos­ti uskoo ja yrit­tää pelas­taa kai­vok­sen nyky­muo­dos­saan ja näin vuo­sien saa­tos­sa ken­ties palaut­taa sii­hen sijoi­te­tut rahat toi­vot­ta­vas­ti kor­ko­jen kera. ‘Mitä minä ja me muut sanoim­me’ men­ta­li­tee­til­la kon­kurs­siin ajet­tu ja sil­lä kai­nuul­le lyö­ty mär­kä rät­ti­kö on paras rat­kai­su jota tahdot? 

    Minä toi­von, että tuo kai­vos vie­lä pyö­ri­si — että sil­le on talou­del­li­set edel­ly­tyk­set (täs­tä päi­väs­tä eteen­päin kat­soen). Sil­lä oli­si arvon­sa työl­li­syy­den ja toi­meen­tu­lon tuot­ta­ja­na ja nuo kasat las­ke­vat allen­sa vuo­si­kausia, oli siel­lä joku kerää­mäs­sä tai ei. 

    Sel­vää kui­ten­kin on, että yri­tys menee joko vel­kä­jär­jes­te­lyn tai kon­kurrs­sin läpi (van­hat osak­keet homeo­pa­ti­soi­van mas­sii­vi­sen uuden osa­kean­nin vai­ku­tus ole­mas­sao­le­vil­le omis­tuk­sil­le oli­si ollut myös käy­tän­nös­sä sama) ja nois­sa molem­mis­sa vel­ko­jil­la on oikeus aset­tua jonoon ennen osakkeenomistajia. 

    Ken osti osak­kei­ta jos­kus jo joi­ta­kin vuo­sia sit­ten, on jo aikaa sit­ten menet­tä­nyt rahan­sa mil­tei koko­naan, tun­nus­ti hän sitä tai ei. Joka osti vii­me­ai­koi­na sen­tään var­maan itse­kin ymmär­si osal­lis­tu­van­sa arpajaisiin.

  20. Maa­il­man ehkä suu­rin kai­vos­fir­ma Glenco­reX­stra­ta sanoi juu­ri, että hei­dän kan­nal­taan kai­vos­lait eivät ole ongel­ma, vaan nii­den äkil­li­set muu­tok­set. Tämä oli vas­tauk­se­na Ete­lä-Afri­kan suun­ni­tel­mil­le ottaa ilmai­sek­si muis­taak­se­ni 20 % osuus uusis­ta kai­vok­sis­ta. Tuo on sit­ten vain yksi muut­tu­ja kannattavuusyhtälössä.

    Saman tyyp­pis­tä voi­si har­ki­ta meil­lä­kin. Mitä suu­rem­pi pro­sent­ti, sen vähem­män voi­si tie­tys­ti odot­taa työ­paik­ko­ja, ja jon­kun rajan yli men­täes­sä myös rahaa. Sen sijaan takau­tu­vas­ti ei voi­da puut­tua toi­mi­vien kai­vos­ten lupiin. Pai­not­tai­sin vie­lä, että ala on aika ris­ki­pi­toi­nen. Chi­len ja Argen­tii­nan rajal­la suun­ni­tel­laan pro­jek­tin kes­keyt­tä­mis­tä vaik­ka rahaa on pala­nut jo 5 miljardia.

  21. Pie­ne­nä täs­men­nyk­se­nä alku­pe­räi­seen väit­tee­seen: Outo­kum­pu myi kai­vo­soi­keu­det Tal­vi­vaa­ral­le hel­mi­kuus­sa 2004. Var­maan­kin suun­ni­tel­mia oli teh­ty jo vuo­den 2003 puo­lel­la, jol­loin nik­ke­lin hin­ta oli hal­vem­pi kuin nyt, mut­ta hin­ta nousi jo vuo­den 2004 puo­lel­la. Sil­loin hin­ta oli euroi­na mitat­tu­na samal­la tasol­la kuin nyt 10 vuot­ta myö­hem­min, vähän yli 10000 €/tonni. Mut­ta koko kym­men­vuo­ti­sen his­to­rian aika­na nik­ke­lis­tä on mak­set­tu pal­jon­kin enem­män lukuu­not­ta­mat­ta vuo­den 2008 lamaa.
    Tule­vai­suu­den kan­nal­ta olen­nais­ta on myy­tä­vä­nä ole­vien nik­ke­li­va­ras­to­jen jat­ku­va kas­vu ja ilmei­sen vähäi­nen ruos­tu­mat­to­mien teräs­ten kulu­tus. Niin­pä sama ongel­ma on toi­sel­la suo­ma­lai­sel­la kai­vos­yh­tiöl­lä Outo­kum­mul­la, joka tosin osal­taan hyö­tyy mata­las­ta ostet­ta­van nik­ke­lin hin­nas­ta. Ja muis­taa aina ilmoit­taa huo­non talou­del­li­sen tulok­sen syyk­si nik­ke­lin hinnan.
    Outo­kum­pu muu­ten on Tal­vi­vaa­ran ohel­la Tal­vi­vaa­ran Sot­ka­mon kai­vok­sen omistaja.

  22. Taval­li­sen Tek­ni­kon (15.11.) väi­te sisäl­tää taval­li­sen vir­heen: “Perä­lää ei sit­ten leh­det pääs­seet kom­men­toi­maan hen­ki­lö­nä, joka osti metal­li­pi­toi­sen kai­vok­sen eurol­la pää­tyi kai­vok­sel­laan miljardööriksi.”

    Perä ei osta­nut eurol­la kai­vos­ta, vaan kai­vos­lain mukai­set oikeu­det nikkeliesiintymään.
    Myy­jä pidät­ti lisäk­si itsel­lään oikeu­den osuu­teen kai­vok­ses­ta, jos kai­vos aloit­taa toiminnan.

    Mal­mie­siin­ty­mäs­tä kai­vok­sek­si on useim­mi­ten pit­kä ja kal­lis tie.

  23. Tal­vi­vaa­ran ongel­mat pro­ses­si saa­daan rat­kai­su­ta, eteen­kin kun ne nyt tun­ne­taan. Suo­men ongel­ma oli, että 20 vuot­ta meni ilman uusia kai­vok­sia ja kai­vos­osaa­mi­nen oli aika ohut­ta, kan­sain­vä­li­sil­lä iosil­la yri­tyk­sil­lä on sekä osa­mis­ta että rriskinsietoa.

    Ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri­nä olleen kai­nuu­lai­sen ja kepu­lai­nen kan­san­edus­ta­jan sijoi­tus­ha­lut kai­vok­seen ilmeies­ti ohit­ti­vat alku­pääs­sä kai­va­tun val­von­tao­saa­mi­sen kehit­tä­mi­sen halun — ympä­ris­tö­lu­vat sil­loin kun koet­tiin lii­ke­toi­min­nan esteek­si eikä skuin­kaan vält­tä­mät­tö­myy­dek­si menestykselle. 

    Kokoo­mus­lai­nen teol­li­sus­mi­nis­te­ri puo­les­tan ohja­si ELY-kles­kus­ten reurs­se­ja ja ali­mi­toit­ti ympä­ris­tö­val­von­nan reurs­sit var­sin epä­on­nis­tu­ee­seen aikaan.

    Tal­via­vaa­ra Oy:lle edes viran­omais­ten osaa­mi­nen oli­si ollut hyväk­si, kun­han sitä oli­si ollut etu­kä­teen ja ajois­sa. Puh­dis­ta­mo­kin oli­si voi­nut syn­tyä hie­man aiemmin.

    Vih­rei­lel ongel­mak­si tuli uraa­nin suo­dat­ta­mi­nen liet­tees­tä, mikä ihan kai­ken tol­kun mukaan on vain hyvä asia. Uuraa­nia on gra­nii­tis­sa ja ja niin isois­sa mää­ris­sä sen pois­ta­mi­nen on vain hyvä juttu.

    EU:n näkö­kul­mas­ta tal­vi­vaa­ra on ainoi­ta nik­ke­li­kai­vok­sia yhtei­sön alu­eel­la. Sil­lä on sik­si oma mer­ki­tyk­sen­saä. Nor­lisk Nikel ehkä ei niin innol­la tuo­ta nik­ke­liä täällä.

    Kai­vok­sen kan­na­tat­vuus on hie­man vai­e­ka asia, kos­ka inves­toin­nit ovat kovin alku­pai­not­tei­sia. Ope­ra­tii­vi­ses­ti velat lei­kat­tu­na Tal­vi­vaa­ra lie­nee hyvin­kin kan­nat­ta­va operaatio.

    Ope­tus lienee,e ttä hyvä ja kan­nat­ta­va teol­li­susu anasiat­see osaa­vat val­von­ta­vi­ran­omai­set eikä mitään oiko­tie­tä onneen.

    Suo­mi opet­te­lee kai­vos­val­tiok­si. Jos tämä oli­si ollut kehi­ty­syh­teis­työ­han­ke puhet­ta riit­täi­si pidem­pään­kin, tii­vis­tet­ty­nä kyl­lä epä­on­nis­ty­unut­ta lii­ke­toi­min­taa on muu­al­la­kin kuin kehit­ty­vil­lä markkinoilla.

  24. Nyt tai­taa olla sopi­va aika lausua joi­ta­kin sano­ja Tal­vi­vaa­ran arkun äärellä.

    Oli­han se upea han­ke, jos­sa oli kaik­ki mah­dol­li­suu­det onnis­tua ja samal­la aloit­taa Suo­men kai­vos­teol­li­suu­den uusi upea nousu.

    Han­ke oli tek­nii­kal­taan kun­nian­hi­moi­nen, monel­la taval­la vaa­ti­va ja riskialtiskin.

    Kai­vo­sin­si­nöö­ri Pek­ka Heik­ki Juha­ni Peräl­lä oli kui­ten­kin näke­mys­tä, kykyä ja uskal­laus­ta ensin hank­kia Lon­toon pörs­sis­tä sato­jen mil­joo­nien ris­ki­ra­hat täl­le hank­keel­le ja pys­tyt­tää Suo­men olois­sa ainut­laa­tui­nen kai­vos ja tehdas.

    Monel­ta osin han­ke onnis­tui­kin, mut­ta myös vir­hei­tä teh­tiin ja oli huo­noa onnea­kin matkassa.

    Kun sit­ten teh­taan pois­to­ve­sial­taa­seen tuli vuo­to, pää­si vesis­töön luon­nol­le var­sin vähän hait­taa aiheut­ta­vaa natriumsulfaattia.

    Sil­loin Suo­men “luon­to­vä­ki” tuli hys­tee­ri­sek­si ja julis­ti tapah­tu­man erääk­si Euroo­pan suu­rim­mis­ta ympä­si­tö­ka­ta­stro­feis­ta, joka on ver­rat­ta­vis­sa Tser­no­bi­lin ydin­voi­ma­la-onnet­to­muu­teen hun­ti­kuus­sa 1986.

    Tai­ta­val­la mee­diao­pe­raa­tiol­la ja suo­ra­nai­sil­la val­heil­la “luon­to­vä­ki” sai har­hau­tet­tua koko maan uutis-mee­dian pöl­väs­ti-toi­mit­ta­jat usko­maan tähän Suo­men his­to­ria suu­rim­paan uutis-ankkaan.

    Täs­sä koh­din Tal­vi­vaa­ran tie­do­tus muni oikein kun­nol­la kun ei ymmär­tä­nyt jou­tu­neen­sa juo­nik­kai­den ympä­ris­tö-fanaa­tik­ko­jen maalitauluksi. 

    Kun “Stop-Tal­vi­vaa­ra” ope­raa­tio oli saa­nut jo kan­san­kin kuse­tet­tua paniik­kiin, joi­tui­vat maan pel­ku­ri-viran­omai­set lopul­ta vir­ka­vas­tuun vel­voit­ta­ma­na pal­jas­ta­maan, ettei tuo nat­rium­sul­faat­ti mikään oikea ympä­ris­tö­myrk­ky olekkaan.

    Pöl­väs­ti-toi­mit­ta­jat aivan­kuin sala­man­lyö­mi­nä ensin mykis­tyi­vät, kun­nes sit­ten hil­jaa hii­pi­vät takai­sin hai­se­viin koloihinsa.

    Onkin pan­ta­va mer­kil­le, että Tal­vi­vaa­ran ohel­la täs­sä samal­la panem­me hau­taan koko Suo­men ympä­ris­tö­väen uskottavuuden.

    On täs­sä tie­ten­kin vie­lä sel­lai­nen­kin ris­ki, että kai­vo­sin­si­nöö­ri Pek­ka Heik­ki Juha­ni Perä saa vie­lä Tal­vi­vaa­ran herää­mään hen­kiin, monen hau­dan­kai­va­jan pettymykseksi.

    Tai­dam­pa sil­loin ostaa kos­su­pul­lon ja käy­dä lau­la­mas­sa Pekal­le sen teek­ka­rien pal­jon­käyt­tä­män ryyp­py­lau­lun: “Nos­ta­kaam­me mal­ja, Kos­ken­kor­vaa on, rei­muel­la vaan siis­pä veik­ko juo…”

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä ja rehel­li­nen ympäristöaktivisti

  25. Osmo,

    Kun puhut kal­liis­ta las­kus­ta val­tiol­le, niin olet­ko huo­mioi­nut sen, että kuin­ka pal­jon val­tio ja kun­nat ovat jo Tal­vi­vaa­ran toi­min­nas­ta saa­neet vero­tu­lo­ja? Kan­nat­taa lukea Mar­ko Ero­lan artik­ke­li “Verot­ta­ja voit­taa Tal­vi­vaa­ras­sa” lau­an­tain Hel­sin­gin Sanomista.

  26. Ympä­ris­tö­syis­tä ja kvar­taa­li­ta­lou­des­sa ja hin­to­jen hei­lah­del­les­sa kai­vos­toi­min­nan pitäi­si olla val­tiol­la, jot­ta kan­san­ta­lou­del­le tär­keä toi­min­ta ei heti ensim­mäi­seen kuop­paan kompastu.

    Ruot­sin val­tio panos­taa kym­me­niä mil­jar­de­ja euro­ja Poh­jois-Ruot­sin kai­vos­teol­li­suu­teen, Kii­ru­na-Nar­vik mal­mi­ra­taan sekä Svap­pa­vaa­ran ja Paja­lan väli­sen ties­tön perusparannukseen.

    Mil­tei kaik­ki Suo­men val­tion infrain­ves­toin­nit pyö­ri­vät Kehä III:n sisä­puo­li­sis­sa väylissä.

  27. Nuk­ku­Mat­ti:
    Osmo,

    Kun puhut kal­liis­ta las­kus­ta val­tiol­le, niin olet­ko huo­mioi­nut sen, että kuin­ka pal­jon val­tio ja kun­nat ovat jo Tal­vi­vaa­ran toi­min­nas­ta saa­neet vero­tu­lo­ja? Kan­nat­taa lukea Mar­ko Ero­lan artik­ke­li “Verot­ta­ja voit­taa Tal­vi­vaa­ras­sa” lau­an­tain Hel­sin­gin Sanomista.

    Osmo vih­reät ne ajoi­vat val­tion suu­rim­mak­si omis­ta­jak­si vai eikö Hau­ta­la vas­tan­nut omis­ta­ja ohjauksesta.

  28. Evert The Never­Rest:

    sekä Svap­pa­vaa­ran ja Paja­lan väli­sen ties­tön perusparannukseen.

    Toi­vot­ta­vas­ti. Ne tiet ovat niin kau­heas­sa kun­nos­sa, että het­ken jo ihmet­te­lin kum­man rajan yli oikein olin­kaan aja­nut. Ruot­sa­lai­set­kin kier­tä­vät Suo­men puol­ta, jos mahdollista.

  29. Jos kai­vos­toi­min­ta jo alun­pi­täen poh­jau­tui kan­sa­lais­ten luot­ta­muk­sen hyväk­si­käyt­töön, kata­luu­teen tai petok­seen, niin voi­si­ko olla kau­kaa haet­tua: “min­ne sadat mil­joo­nat ovat kadon­neet?” — kuka on las­kut­ta­nut läpi­vir­taus­me­ne­tel­mäl­lä sijoi­tuk­set Suo­mes­ta ulos?

  30. Mau­ri Hir­vo­nen: kuka on las­kut­ta­nut läpi­vir­taus­me­ne­tel­mäl­lä sijoi­tuk­set Suo­mes­ta ulos?

    Var­maan ne tuhat ukkoa ket­kä siel­lä kai­vok­sel­la ovat olleet töis­sä ovat lait­ta­neet palk­ka­ra­han­sa läpi­vir­taus­me­ne­tel­mäl­lä suo­raan ulko­mai­sel­le pank­ki­ti­lil­le? Niin­hän sinä­kin tie­tys­ti palk­ka­ra­hoil­le­si teet?

  31. Tal­vi­vaa­ras­sa näkyy ole­van sato­jen mil­joo­nien arvoi­nen sepe­li­ka­sa. Tai siis kuusi sepe­li­ka­saa. Uusim­man osa­vuo­si­kat­sauk­sen mukaan sepe­li­ka­so­jen arvo on sel­lai­set 344 mil­joo­naa euroa. Vuon­na 2011 käyt­tö­ka­te oli 31 mil­joo­naa plus­san puo­lel­la. Sii­hen sisäl­tyi varas­to­jen (liu­o­tet­ta­vien sepe­li­ka­so­jen) arvon kas­vu, jok­si arvioi­tiin kar­van ver­ran alle 60 mil­joo­naa. Jos aumoi­hin koo­tun “mal­min” arvos­tus­ta ei las­ke­ta, fir­ma ei ole vie­lä yhte­nä­kään vuo­si­nel­jän­nek­se­nä onnis­tu­nut tuot­ta­maan posi­tii­vis­ta käyttökatetta.

    Joten­kin kyl­lä uskoi­sin, että rahat on lai­tet­tu sin­ne Tal­vi­vaa­ran lael­le. Hie­no ja veden­puh­dis­tu­lai­tos­ta vail­le val­mis kai­vos, ikä­vä vain että mal­mi puuttuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.