Ollilan tiemaksut

Ollilan työryh­mä toi tänään julk­isu­u­teen esi­tyk­sen­sä liiken­teen kilo­metripo­h­jais­es­ta mak­sus­ta. Esi­tys on huolel­lis­es­ti laa­dit­tu ja argu­men­toin­ti pätevää. En ryhdy ker­taa­maan tätä sen enem­pää. Lyhyesti kuitenkin esityksestä:

Ben­si­inikäyt­töisen auton kilo­metrivero olisi keskimäärin 3,3 sent­tiä kilo­metriltä. Mak­su riip­puisi hiilid­iok­sidipäästöistä niin kuin autovero ja ajoneu­voverokin riip­pu­vat.  Lisäk­si mak­su riip­puisi siitä, ajaako maaseudul­la, kaupunki­maisel­la alueel­la vai kaupungis­sa. Por­ras­tus voi olla loivem­pi tai jyrkem­pi. Muille kuin ben­sa-autoille vero olisi vähän korkeampi, kos­ka ne käyt­tävät vero­ton­ta tai vähän verotet­tua polttoainetta.

Tässä esi­tyk­sessä mak­su ei riipu kel­lon­a­jas­ta. Jär­jestelmään on kuitenkin mah­dol­lista tehdä myös eril­liset ruuhka­mak­sut kaupungeille.

Joitain huomioi­ta:

1)    Korkeampi vero verot­toma­l­la ener­gial­la kulkeville on valmis­tau­tu­mista aikaan, kun huo­mat­ta­va osa autoista kul­kee verot­toma­l­la ener­gial­la, esimerkik­si sähköl­lä. Sil­loinkin pitää tien käytöstä mak­saa jotain.

2)    Kan­natan jyrkem­pää alueel­lista por­ras­tus­ta, kos­ka autoilun vero­tuk­ses­sa verote­taan ulkoi­sista haitoista, eikä keskel­lä erä­maa­ta autos­ta ole san­ot­tavaa hait­taa, ei ainakaan ihmisille.

3)    Olisi hyvin tärkeätä saa­da jär­jestelmään mukaan eril­liset, hyvinkin räätälöidyt ruuhka­mak­sut. Niiden hyödyt ovat erit­täin suuret kaupungeis­sa. Jos ne voidaan räätälöidä katu­o­su­u­den tarkku­udel­la, voitaisi­in joitain läpi­a­jok­iel­to­ja kor­va­ta korote­tul­la mak­sul­la. Vaikka­pa riitä autoilus­ta Pitkän sil­lan yli voitaisi­in ratkaista niin, että ajaa saa, mut­ta se mak­saa 50 senttiä/kerta.

Minne menevät tulot?

Tämä merk­it­see selvää koro­tus­ta liiken­teen veroi­hin kaupungeis­sa ja roimaa alen­nus­ta maaseudul­la. Jos tulon­jakoon ei halu­ta puut­tua maaseudun hyväk­si, pitäisi tämä ottaa jotenkin huomioon veron saa­jaa määriteltäessä. Kaupunkien yli­mak­su voitaisi­in kor­vamerk­itä vaikka­pa (joukko)liikenneinvestointeihin.

Yksi vai­h­toe­hto olisi, että mak­sun saisi tien­pitäjä, onhan se mak­su tien käytöstä. En pysty ymmärtämään, mik­si jonkun maanvil­jeli­jän pitäisi mak­saa val­ti­olle siitä, että ajaa oma­l­la yksi­ty­istiel­lään. Samal­la perus­teel­la voisi ajatel­la, että siitä osas­ta tiestöstä, joka on kun­tien vas­tu­ul­la, rahat meni­sivät kun­nalle. Helsingis­sä sisään­tu­loti­et ja kehäti­et ovat val­tion teitä ja katu­verkko kaupun­gin vastuulla.

Eril­liset kun­tako­htaiset ruuhka­mak­sut pitäisi tilit­tää kyseiselle kun­nalle. Me rajoita­mme Helsingis­sä autoli­iken­net­tä pysäköin­ti­mak­suil­la, emmekä tilitä siitä val­ti­olle mitään. Ruuhka­mak­su on fik­sumpi tapa tehdä sama. Mielel­lämme pitäisimme tästä tule­vat rahat omas­sa käytössä ja rahoit­taisimme sil­lä vält­tämät­tömiä liiken­nein­vestoin­te­ja raide­jok­erista alkaen.

194 vastausta artikkeliin “Ollilan tiemaksut”

  1. Kum­mal­ista, että ilmas­ton­muu­tos on täysin uno­hdet­tu veroeu­ro­ja kuo­lat­taes­sa. Sähköau­to ei olekkaan hieno asia joka vähen­tää hiilid­iok­si­idipäästöjä, vaan ongel­ma — kos­ka se käyt­tää “vähän verotet­tua” polttoainetta.

    Miten olisi kilo­metri­mak­sut sähköpyörille, ja saman tien tavan polkupyörillekkin? Nämähän menevät kanssa “verot­toma­l­la” polt­toaineel­la. Ajat­tele, mikä vero­ker­tymän mene­tys, jos kaik­ki lopet­ta­vat autoilun ja vai­h­ta­vat polkupyöriin!

  2. Katu­o­su­u­den tarkku­udel­la tehtävä auto­jen liik­keen rek­isteröin­ti kuu­lostaa hyvin, hyvin dystooppiselta.

  3. Vaikea uskoa etteivät sähköau­tot vähen­täisi hiilid­iok­sidipäästöjä. Suomes­sa käyte­tys­tä sähköstä suurin osa tuotet­tu käsit­tääk­seni ydin­voimal­la ja vesivoimal­la. Osa koti­maas­sate­htyä, osa tuo­tu Nor­jas­ta tai Venäjältä.

    Oikeasti — jos sähköau­toille laite­taan korkea vero fiskaal­i­sista syistä niin mik­sei samal­lapolkupyöräil­i­jöille ja käveli­jöille jotamyös käyt­tävät teitä ja katuja.

    1. Kaik­ki sähkönku­lu­tus­ta käyt­tää hin­ta-alueen viimeistä voimalaitos­ta, joka on mekein aina kivi­hi­ililauhde­voimala. Kesäl­lä, huoli­mat­ta akku­jen hyö­ty­suhde­tap­pios­ta shköau­to voi olla parem­pi, mut­ta talvel­la se on huonom­pi, kos­ka se pitää läm­mit­tää. Polt­to­moot­torin hukkaläm­pö menee talvisin hyö­tykäyt­töön. Sähköauo­ton eko­jalan­jäl­ki para­nee, jos akku­jen lataus­ta voidaan ohja­ta verkn säätämisek­si. Vesivoimal­la sähköau­to­ja ei tue­ta kilo­wat­ti­tun­nil­lakaan, kos­ka kaik­ki Suomes­sa syn­tyvä vesivoima menee jakelu­un jo nyt.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Vähen­tääkö sähköau­to hiilid­iok­sidipäästöjä? Töpselistäkö se sähkö tulee? 

    Ydin­voimalas­ta, tuulimyl­ly­istä, aurinkopa­neeleista — sit­ten kun ilmas­tosopimuk­sia ale­taan saa­da aikaan? Jos CO2-päästövähen­nyk­set eivät (öljyn lop­pumiseen valmis­tau­tu­misen ohel­la) olleetkaan syy lähteä tap­pele­maan kalli­im­man tekni­ikan, käyt­tösädeon­gelmien ynnä muun kanssa, mik­si niistä van­han­mallin näp­päristä peltilehmistä sit­ten yritetään vai­h­taa pois?

  5. Hieno­ja peri­aat­tei­ta, mut­ta jär­jestelmän toimivu­us ja hin­ta arve­lut­ta­vat. Täl­laiset pro­jek­tit on ennenkin annet­tu Tiedon tai Accen­turen hoidet­taviksi. Siel­lä osa­taan tehdä kalli­ita ja huonos­ti toimivia järjestelmiä.

  6. “Esi­tys on huolel­lis­es­ti laa­dit­tu ja argu­men­toin­ti pätevää.” 

    Lol.

    1. Veron voi kiertää 47 euroa mak­saval­la gps-jam­mer­il­la, joi­ta voi tila­ta netistä. Ris­ki jäädä kiin­ni on käytän­nössä nolla.

    2. Polt­toain­evero on jo kilo­metripo­h­jainen, mik­si luo­da rin­nakkainen jär­jestelmä lisäkustannuksin?

    3. Autoveron pois­to johtaa joko ole­mas­saol­e­van autokan­nan jäl­jel­lä ole­van vero­tusar­von (mil­jard­ede­ja euro­ja) sosial­isoin­ti­in tai jät­ti­lasku­un val­ti­olle, kun se palaute­taan. Veron jään­nösar­von määrit­tämi­nen on käytän­nössä myös mah­do­ton­ta, minkä Tullin autoverosekoilut osoittavat.

    4. Luulisi vihre­itä nyppivän, kun autoilus­ta pois­tu­is CO2-päästö­jen kan­nus­tavu­us­vaiku­tus. Sama vero päästöistä riip­pumat­ta siis uudessa mallissa.

    Nämä tuli­vat äkkiseltään mieleeni. Soin­in­vaaran lainaa­mani väit­tämä on siten hie­man kum­malli­nen. Lol.

  7. Media näyt­tää pant­taa­van linkkiä itse raport­ti­in (jot­ta saa nos­tet­tua herkästä asi­as­ta omia tulk­in­to­jaan ja kerät­tyä klikkauk­sia tuo­htuneil­ta veron­mak­sajil­ta) joten tässä:

    http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2497123&name=DLFE-22565.pdf&title=Julkaisuja%2037–2013

    Tuo kun ensin lue­taan, voidaan sit­ten puhua samas­ta asi­as­ta eikä toimit­ta­jien tulkinnoista. 

    Kart­ta eri vyöhykkeistä löy­tyy muuten sivul­ta 33 ja tämä näyt­tää jo paljon parem­mal­ta kuin edelli­nen ver­sio (jos­sa suun­nilleen koko Etelä-Suo­mi oli kalli­im­paa vyöhyket­tä ihan asum­isti­hey­destä, liiken­nemääristä tai joukkoli­iken­nepalveluista riippumatta).

  8. “Mak­su riip­puisi hiilid­iok­sidipäästöistä niin kuin autovero ja ajoneu­voverokin riippuvat.”

    Voi jes­sus, Ode! Autovero­tuk­sen CO2-päästöpe­rusteisu­us on läh­es kokon­aan osto­hin­nas­sa. CO2-perusteisel­la autovero­tuk­sel­la ei täl­lä het­kel­lä ole mitään käytän­nön ohjaavu­ut­ta ver­rat­tuna osto­hetken autoverotukseen.

    Lisäk­si polt­toain­evero­tus on jo CO2-poh­jaista, sil­lä mitä suurem­mat CO2-päästöt, sitä enem­män sitä polt­toaineit­ta kuluu. Mik­si luo­da lisäkus­tan­nuksin rinnakkaisjärjestelmä?

    Olisi sinän­sä haus­ka nähdä, mitä Suomen puoluei­den kan­na­tus­pros­en­teille tapah­tu­isi, jos autovero pois­tet­taisi­in ja kor­vat­taisi­in CO2-poh­jaisel­la kilo­metriverol­la, kuten Ollil­lan ryh­mä ehdottaa.

    Per­sut kiit­tää. Itsekin siir­ryin Vihreistä ensin keskelle ja nyt äänestän Per­su­ja. Enkä selvästi ole ainoa.

  9. Sanon­pa­han vaan, että kaupunki­lais­ten ei pidä olla maaseudun tei­den mak­saji­na. Piste.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Vähen­tääkö sähköau­to hiilid­iok­sidipäästöjä? Töpselistäkö se sähkö tulee? 

    Etkö juri itse (ja liiken­n­min­is­ter­iö ja Ollila) ole tehnyt selväk­si, että on tärkeää, että esimerkik­si auton polt­toaine­taloudel­lisu­us ei saa asi­aan vaikut­taa, ja että vero­ja saadaan kerät­tyä, vaik­ka auto kulk­isi korkeim­man omakä­tis­es­ti pystytetyl­lä tuulivoimalla?

  11. Jos ker­ran poll­toain­evero ei lask­isi, mik­si sit­ten tämä mak­su on sidot­tu polt­toaineenku­lu­tuk­seen (eli CO2-päästöi­hin)? Jos auto kulut­taa enem­män, niin sil­loin­han se korkeampi vero tulee jo kerät­tyä polt­toaineen hinnassa.
    Vai onko niin, että joka vai­heessa täy­tyy huo­maut­taa van­hem­man auton omis­ta­jalle, että olet­pa huono ihminen.

    1. Jos ker­ran poll­toain­evero ei lask­isi, mik­si sit­ten tämä mak­su on sidot­tu polt­toaineenku­lu­tuk­seen (eli CO2-päästöi­hin)? Jos auto kulut­taa enem­män, niin sil­loin­han se korkeampi vero tulee jo kerät­tyä polt­toaineen hinnassa. 

      Kilo­metriveron on tarkoi­tus kor­va­ta auto- ja ajoneu­voverot, jot­ka molem­mat on por­rastet­tu päästö­jen mukaan, eikä ole tarkoi­tus alkaa nykyti­laan näh­den suosia run­saspäästöisiä autoja.

  12. Bus­sikaistal­la ajamis­es­ta pitäisi verot­taa sama, korkeampi mak­su tak­seil­ta ja taval­lisil­ta autoil­ta. Kiireisim­mät pää­si­sivät nopeam­min ja muut säästäi­sivät rahaa.

  13. Työryh­män mukaan pitäisi ennen siir­tymistä olla var­muus tekni­ikan luotettavuudesta.
    Odotan Aliba­ban ja ebayn sivuil­la saatavia lait­tei­ta, jot­ka panevat stopin seu­ran­nalle. Jos tämä vero­tus­menetelmä ote­taan käyt­töön muual­lakin, niin näen todel­lä mehevät markki­nat vaik­ka jonkin NSAn koodarin firaabelibisneksille.

  14. Mielestäni koko esi­tyk­sen todel­li­nen ongel­ma on siinä, että jokaisen auton liikku­mis­es­ta kerät­täisi­in yksi­tyisko­htaista tietoa. Miten tämä sopii yhteiskun­tamme tapaan ajatel­la yksilöstä?

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Vähen­tääkö sähköau­to hiilid­iok­sidipäästöjä? Töpselistäkö se sähkö tulee?

    Sähkö tulee Suomes­sa mis­tä mil­loinkin, yhä enem­män kuitenkin ydi­voimaloista, joiden hiilipäästöt ovat vähäisiä. Yleen­sä myös töpselin kautta.

    Sähköau­tot ovat tule­vaisu­us, ihan hölmöä väit­tää muuta.

  16. Osmo Soin­in­vaara: Vähen­tääkö sähköau­to hiilid­iok­sidipäästöjä? Töpselistäkö se sähkö tulee?

    Sähköau­tot toimi­si­vat hyvin yhteen ydin­sähkön kanssa. Sähköau­to­jen akut joi­ta ladataan suurim­mak­si osak­si öisin tasaisi­vat sähkön kulu­tus­ta vuorokau­den sisällä.

  17. Kär­päsen ampumista ydinkär­jel­lä. Sitä pait­si täl­läi­nen­hän luo val­ti­olle insen­ti­ivin suun­nitel­la kaik­ki mak­si­maalisen lev­älleen, autoilun varaan, jot­ta saadaan mah­dol­lisim­man paljon vero­tu­lo­ja. No joo, se tun­tuu ELY-keskuk­sil­la nytkin ole­van tavoit­teena, joten sil­lä rin­ta­mal­la ei mitään uut­ta. Mut­ta jos tämä gps-vakoilu­jär­jestelmä/au­tovero­tussys­tee­mi toteutetaan siten, että myös kun­nat hyö­tyvät rahal­lis­es­ti mak­si­maalis­es­ta autoilus­ta, niin kohta­han Helsingis­säkin oltaisi­in siinä tilanteessa, että kun­tat­alout­ta koitet­taisi­in tur­va­ta kaavoit­ta­mal­la mah­dol­lis­sim­man pahasti päin h–vettiä. Tämä ilmiö on jo nyt ole­mas­sa koo­d­in­imel­lä “kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista”, mut­ta gps-vakoilu­jär­jestelmä tek­isi siitä entistä kan­nat­tavam­man tavan osaop­ti­moi­da yhdyskun­tarakenne pilalle.

  18. Jos sähköu­toi­hin ladataan koti­talouk­sien tai raken­nusten ylimääräistä tuuli- ja aurinkoen­er­giaa, niin sähköau­tot vähen­tävät hiilid­iok­sidipäästöjä. Tämä on tule­vaisu­u­den mah­dol­lisu­us, jota pitäisi tukea. Auto­ja myös peit­et­täneen aurinkopa­neeleil­la tulevaisuudessa.

    Mitä itse jär­jestelmään tulee niin, tun­tuu epämiel­lyt­tävältä ja epä­tarkoituk­sen­mukaiselta, että jokaisen autoil­i­jan jokainen liike rek­isteröidään mak­sua varten. Itse näk­isin näin hienon teknisen valmi­u­den hyö­dyn­tämisen ole­van parem­paa, jos vain yhdyskun­tarak­en­teen kannal­ta olen­nais­ten rajo­jen yli­tyk­set ja tietyl­lä alueel­la tai tiel­lä ajami­nen rek­isteröidään lasku­tus­ta varten. Näin saadaan parem­pi ohjaus­vaiku­tus ja rek­isteröin­ti on helpom­pi hyväksyä.

    Yleinen ajamisen verot­ta­mi­nen on var­masti vai­vat­tomam­paa polt­toaineessa, ja jos maaseudulle halu­taan antaa vero­helpo­tus­ta, niin voihan polt­toaineen vero­tus olla alhaisem­paa maaseudun asemilla.

    Vero­ker­tymän tason ylläpi­to on hyvä mallinnus mut­ta siitä vedet­tävät johtopäätök­set eivät saa näyt­tää eri suun­taan ben­sant­tomien ajoneu­vo­jen kehi­tyk­sen, tarkoituk­sen­mukaisen yhdyskun­tarak­en­teen ja ilmas­to­muu­tok­sen tarvit­semien toimien kanssa.

  19. Mik­si halu­taan näin mon­imutkainen jär­jestelmä? Mikähän fir­ma on taas lobannut?
    Jos halu­taan verot­taa helsinkiläisiä enem­män kuin inar­i­laisia, niin eikö halvem­mal­la päästä, jos vuosit­tain kat­sas­tuk­ses­sa merk­itään rek­isteri­in kilo­metrit ja vero määräy­tyy kotikun­nan mukaan. Liiken­nevaku­u­tus määräy­tyy jo nyt kotikun­nan mukaan, siitä voi ottaa mallia, eikä tarvi­ta mitään uut­ta laitet­ta autoon.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki sähkönku­lu­tus­ta käyt­tää hin­ta-alueen viimeistä voimalaitos­ta, joka on mekein aina kivihiililauhdevoimala. 

    Kyseessä on ilmeis­es­ti luon­non­la­ki, joka on voimas­sa maail­man tappiin. :-}

    1. Se, että jokainen sähkönku­lut­ta­ja käyt­tää hin­ta-alueen viimeistä voimalaitos­ta on voimas­sa, jos ei maail­man tap­pi­in, niin aikankin markki­na­t­aloiusy­hteiskun­nan lop­påu­un saak­ka. Ske­naar­i­ot siitä, mil­loin Euroop­pa luop­uu kivi­hi­ilestä vai­htel­e­vat, but not in my lifetime.

  21. Olli Kan­to­la:
    Täl­laiset pro­jek­tit on ennenkin annet­tu Tiedon tai Accen­turen hoidettaviksi. 

    Eiköhän tämä auto-GPS laite ole NSN+Here hom­mia. Saa­vat uuden palikan puuhasteltavak­si kun kän­nykät lähtevät. Suo­mi on hyvä koealue monenlaiseen.

    Mitä “isovel­jeen” tulee niin ihmis­ten liik­keet ovat jääneet jo vuosia tal­teen kän­nyköi­den mukana. Kaik­ki joil­la on iPhone, Android tai Microsoft puhe­lin taskus­sa jät­tävät jo jälken­sä tal­teen mon­elle taholle.

    Antaa kansalais­ten vali­ta, jos ei halua ilmaista “nav­i­gaat­to­ria”, sitä ei sit­ten tarvitse ottaa kun mak­saa kat­sas­tuk­sen yhtey­dessä kiin­teän kilo­metri­tak­san kalleim­man vyöhyk­keen mukaan.

  22. Minus­ta on jok­seenkin omi­tu­ista, että lisävero­ma­llis­sa otsikoidaan jotenkin oleel­lisim­pana asiana sitä, että kilo­metrille on kek­sit­ty hin­ta 3.3 senttiä. 

    Kuvitel­lus­sa jär­jestelmässä on ties minkälaisia mutkia matkas­sa, ja tuo 3.3 sent­tiä on se ehdot­tomasti helpoim­min säädet­tävä para­metri (ja myöskin se, jota sit­ten on näp­pärin­tä lähteä ruu­vaa­maan, kun val­tio halu­aa lisää rahaa).

    Odekin on nähtävästi syväl­lä poterossa siinä rin­ta­mas­sa, jos­sa val­tion vero­tu­lo­jen varmis­t­a­mi­nen on tärkeäm­pä kuin hiilid­iok­sidipäästö­jen vähentäminen.

    1. Odekin on nähtävästi syväl­lä poterossa siinä rin­ta­mas­sa, jos­sa val­tion vero­tu­lo­jen varmis­t­a­mi­nen on tärkeäm­pä kuin hiilid­iok­sidipäästö­jen vähentäminen.

      Korostan, ewt­tä en olew tehnyt tätä ehdo­tus­ta, mut­ta tämän esi­tyk­sen las­ke­taan vähen­tävän auto­jen hiui­lid­iok­sidipäästöjä noin kuusi prosenttia.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Vähen­tääkö sähköau­to hiilid­iok­sidipäästöjä? Töpselistäkö se sähkö tulee?

    Näin mon­et vihreät näyt­tävät ajat­tel­e­van. Se sähkö voisi olla vihreäm­pää, jos vihreä puolue ei ide­ol­o­gises­sa puh­da­sop­pisu­udessaan olisi sabotoimas­sa ydinvoimaa.

    Lau­ri Kumpu­lainen:
    Sanon­pa­han vaan, että kaupunki­lais­ten ei pidä olla maaseudun tei­den mak­saji­na. Piste.

    Joo ja kaupunki­laiset älkööt sit­ten lähtekö mökeilleen ajele­maan tai vaatiko puh­taasti maaseudul­la tuotet­tua luo­mu­ruokaa pöytään.

  24. “Tämä merk­it­see selvää koro­tus­ta liiken­teen veroi­hin kaupungeis­sa ja roimaa alen­nus­ta maaseudulla.”

    Eikö sen tiein­fran ylläpi­to mak­sa paljon enem­män siel­lä maaseudulla?

    Mut­ta eikun tänne vaan mak­sut, johan tääl­lä mak­saa pysäköin­ti koh­ta mal­tai­ta, ruuhka­mak­sutkin ovat tulos­sa. Asum­i­nenkin on niin edullista että ihan naurattaa.

  25. Tässä blogikir­joituk­ses­sa tuo­daan jul­ki, että ainakin jotkut mallia esit­tävät halu­a­vat hyvin raskas­ta kansalais­ten valvon­taa, eikä mitään “rajatun tiedon välit­tämistä”, kuten Ollila itse yrit­ti pehmustel­la. Snow­denin vuo­to­jen perus­teel­la on myös selvää, että eri maid­en suo­jelupoli­isien ja muiden tiedustelu­jär­jestö­jen tiedonhalu kaik­ista täl­laista jär­jestelmistä on pohjaton.

  26. “Kart­ta eri vyöhykkeistä löy­tyy muuten sivul­ta 33 ja tämä näyt­tää jo paljon parem­mal­ta kuin edelli­nen versio”

    Vyöhyk­keet näyt­tävät määräy­tyvän asukasti­hey­den mukaan. Siinä ei ole jär­jen häivää. Pikkukaupungeis­sa bus­sivuoro­ja menee epä­tyyp­il­lisi­in aikoi­hin äärim­mäisen har­voin jos ollenkaan. Sama kos­kee liiken­net­tä lähialueil­ta kaupunkeihin.

    Sys­tee­mi on yksilöl­lis­es­tä näkökul­mas­ta tavat­toman epätasa-arvoinen.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Vähen­tääkö sähköau­to hiilid­iok­sidipäästöjä? Töpselistäkö se sähkö tulee?

    Mitäköhän roskaa tämä nyt on? Ide­olo­giat kau­pan kun hin­nas­ta sovitaan?

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki sähkönku­lu­tus­ta käyt­tää hin­ta-alueen viimeistä voimalaitos­ta, joka on mekein aina kivi­hi­ililauhde­voimala. Kesäl­lä, huoli­mat­ta akku­jen hyö­ty­suhde­tap­pios­ta shköau­to voi olla parem­pi, mut­ta talvel­la se on huonom­pi, kos­ka se pitää läm­mit­tää. Polt­to­moot­torin hukkaläm­pö menee talvisin hyö­tykäyt­töön. Sähköauo­ton eko­jalan­jäl­ki para­nee, jos akku­jen lataus­ta voidaan ohja­ta verkn säätämisek­si. Vesivoimal­la sähköau­to­ja ei tue­ta kilo­wat­ti­tun­nil­lakaan, kos­ka kaik­ki Suomes­sa syn­tyvä vesivoima menee jakelu­un jo nyt. 

    Amen.

    Laskeske­lin tätä joskus saatavil­la ole­van autote­knolo­gian käytän­nön suori­tusar­vo­jen perus­teel­la. Lop­putu­los on se, että kaik­ki päästöt huomioitu­na (myös polt­toaineen tuotan­topäästöt) polt­to­moot­tori­hy­bri­di toden­näköis­es­ti tuot­taa vähän vähem­män CO2-päästöjä.

    Asia riip­puu kuitenkin ajoprofi­ilista. Lyhyt­tä kaupunki­matkaa aja­va pääsee sähköau­tol­la pienem­mil­lä päästöil­lä, kos­ka sähköau­to ei tarvitse polt­to­moot­to­ri­au­to padan läm­mit­tämistä vas­taavaa ener­gianku­lu­tus­ta. Maantiel­lä taas polt­to­moot­to­ri­au­to on vahvem­pi, hybrid­itön diesel on vähäpäästöisin.

    Erot ovat sen ver­ran pieniä suun­taan ja toiseen, että sähköau­to ei ole olen­nais­es­ti mikään ratkaisu CO2-päästöi­hin. Ladat­ta­vat hybrid­it yhdis­tävät sähköau­to­jen ja polt­to­moot­tori­hy­bri­di­en hyvät puo­let, mut­ta eivät nekään tuo mitään ihmeparan­nuk­sia päästöihin.

    Tosin tähän on pakko kuitenkin tode­ta, että tilanne tietysti riip­puu siitä, uskooko päästökaup­paan. Jos uskoo, sähköau­ton mar­gin­aalipäästöt ovat nol­la. Min­un uskoni ei kuitekaan ole vahva.

  29. Han­nu: Vaikea uskoa etteivät sähköau­tot vähen­täisi hiilid­iok­sidipäästöjä. Suomes­sa käyte­tys­tä sähköstä suurin osa tuotet­tu käsit­tääk­seni ydin­voimal­la ja vesivoimal­la. Osa koti­maas­sate­htyä, osa tuo­tu Nor­jas­ta tai Venäjältä.

    Jos me han­kimme kaik­ki paljon sähköau­to­ja, lisätäänkö ydin­voimaa vai vesivoimaa, koti­maista, nor­jalaista vai venäläistä?

  30. Markus Bun­ders: 1. Veron voi kiertää 47 euroa mak­saval­la gps-jam­mer­il­la, joi­ta voi tila­ta netistä. Ris­ki jäädä kiin­ni on käytän­nössä nolla.

    Jatku­vasti lähet­tävä jam­meri var­maan kiin­nos­taa vas­taan tule­vaa poli­isi­au­toa ja mitenkähän käy kat­sas­tuk­ses­sa. Kai siel­lä matkamit­tarin ja gps:n kilo­metrit ver­rat­taisi­in toisiinsa.

    Kan­natan esi­tys­tä. Tuo van­ho­jen auto­jen omis­ta­jien oikeu­den­mukainen käsit­te­ly saat­taa olla ongel­mallista, mut­ta paikkati­eto­tur­va voidaan hel­posti ratkaista mitä mon­i­naisim­min keinoin. Eihän tämän mus­tan laatikon tarvitse rek­isteröidä ajet­tua karttare­it­tiä, vaan pelkästään mon­tako kilo­metriä on ajet­tu mil­läkin vyöhykkeellä.

  31. Sik­sipä lisää ydin­voimaa, niin paljon kuin kehtaa­vat hakea. Har­mi, että pop­ulis­mi jyrää ja ihmiset pelkäävät irra­tionaalis­es­ti. Samal­la ris­ki-profi­ilil­la ei pitäisi ylit­tää kat­ua saati ajaa autoa.

    Ydin­voima + sähköau­tot oli­si­vat käytän­nössä päästötön liikku­mis­muo­to. Lähin­nä kiin­teistä kus­tan­nuk­sista aiheutu­vat päästöt oli­si­vat ole­mas­sa, mut­ta arvelisin, että nämä oli­si­vat täysin mar­gin­aal­isia ver­rat­tuna nykyiseen polttomoottoriautoihin.

    Muutenkin talous­laskun ongel­ma tulee vas­taan, jos yritää jokaiselle lop­putuot­teelle laskea CO2-arvo­ja. Näen tämän kyl­lä osit­taise­na pseudotieteenä. 

    Helpom­paa vain verot­taa ulkois­vaiku­tuk­set pois, ja antaa markki­noiden laskea tehokkain ratkaisu. Toki jois­sain tapauk­sis­sa ulkois­vaiku­tusten verot­ta­mi­nen on vaikeam­paa kuin jonkun könt­tä­sum­man heit­tämi­nen arvi­ol­ta (auto­jen päkökaa­sut?), mut­ta ei se tarkoi­ta asian suh­teen keskusjo­htoisu­ut­ta. Verot pitäisi olla mah­dol­lisim­man lähel­lä negati­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten tuottajia.

  32. On päivän­selvää että minäkin vai­h­dan puoluet­ta, mikäli nyky­isin kan­nat­ta­mani puolue läh­tee tätä asi­aa ajamaan.

  33. GPS toimivu­us ei ole mitenkään 100%. Toki ymmär­rän, kuin­ka on mah­dol­lista tehdä järke­viä rajauk­sia joil­la pois­te­taan ihmeel­liset poikkea­mat kuten 1km hyp­py sekun­nis­sa tai poukkoilu moot­tori­tien ja rin­nal­la menevän taval­lisen tien välil­lä mut­ta silti. Lisäk­si kuten on san­ot­tu, sel­l­ainen GPS blokkeri ei mon­taa kymp­piä mak­sa ja toki ymmär­rän, että siihenkin on help­po tehdä varmis­tus joka rapor­toi jon­nekin, jos auto liikkuu ja GPS sig­naalia ei ole ja sit­ten saat selitellä.

    Eri­tyisen hauskaa tästä tulee siinä­vai­heessa, kun pyöräilen täl­läi­nen GPS blokkeri repus­sa ruuh­ka-aikaan ja vilkut­te­len autoil­i­joille tai tiputan sen risteyk­sen vier­essä ole­vaan puskaan.

    Itseäni ei yksi­ty­isyys aspek­ti niin kauheasti peloi­ta, mut­ta se kyl­lä, kuin­ka help­poa se 3.3 sent­tiä on ensivuon­na ruu­va­ta 4.4 sent­ti­in paikkaa­maan bud­jet­ti­va­jet­ta ja sit­ten vaik­ka 5.5 sent­ti­in jne jne. Lisäk­si luulet­teko oikeasti, että se uuden auton hin­ta putoaa tuhan­sia, kun autote­htaat lopet­ta­vat sub­ven­toin­nin ja kaup­pias näkee oivan tilaisu­u­den tehdä lisäkatet­ta? Mul­la olis sil­ta myynnissä…

    Matkailu­ala kiit­tää myös, kun koti­maan sijas­ta lähde­tään lah­den toisellepuolelle autolla/asuntovaunulla lomailemaan.

    Kaiken kukku­rak­si tämä on kul­takaivos sitä sys­teemiä kehit­tävälle ja laskut­tavalle taholle. Joku voisi myös uuti­soi­da Ollilan kytkök­set kyseisi­in fir­moi­hin jot­ka tästä sys­teemistä hyötyisivät.

  34. Äkkiseltään sanois­in, että luovu­taan siitä satel­li­it­ti­härdel­listä ja tehdään tästä kam­era- ja rek­isterik­ilpipo­h­jainen. Paljon han­kalampi kiertää, ja samal­la kansan­taloudel­lisel­la kus­tan­nuk­sel­la (sel­l­ainen sinetöi­ty tam­per-proof mus­ta laatikko ‑gps-log­geri mak­saa aikas paljon kap­paleelta) saadaan jok­seenkin yhtä hyvä kat­tavu­us. Kam­er­at on jok­seenkin halpo­ja ja ainakin gsm-verkko yltää koko maahan.

    Eli kam­er­at tiheään asu­tu­ille seuduille vähän joka risteykseen/kaikille sisään­tuloväylille. Har­vaan asu­tul­la seudul­la ajamista verotet­takoon vaik­ka matkamit­tar­iluke­man perus­teel­la, jos se polt­toain­everon korot­ta­mi­nen nyt on niin hir­muinen tabu. Kat­sas­tuk­ses­sa tarkastet­takoon matkamit­tarin toim­inta ja mikäli mit­tari on rik­ki, niin hylkäys­tä ja lasku vaik­ka 30 000 kil­san mukaan. (Tosin tuon perusveron leipomi­nen sisään polt­toain­everoon ja vaik­ka sähköveroonkin olisi paljon fiksumpaa.)

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki sähkönku­lu­tus­ta käyt­tää hin­ta-alueen viimeistä voimalaitos­ta, joka on mekein aina kivi­hi­ililauhde­voimala. Kesäl­lä, huoli­mat­ta akku­jen hyö­ty­suhde­tap­pios­ta shköau­to voi olla parem­pi, mut­ta talvel­la se on huonom­pi, kos­ka se pitää läm­mit­tää. Polt­to­moot­torin hukkaläm­pö menee talvisin hyö­tykäyt­töön. Sähköauo­ton eko­jalan­jäl­ki para­nee, jos akku­jen lataus­ta voidaan ohja­ta verkn säätämisek­si. Vesivoimal­la sähköau­to­ja ei tue­ta kilo­wat­ti­tun­nil­lakaan, kos­ka kaik­ki Suomes­sa syn­tyvä vesivoima menee jakelu­un jo nyt. 

    Ydin­voimaa voidaan rak­en­taa lisää sen ver­ran kuin autoi­hin menee. Tuo argu­ment­ti että kaik­ki sähkönku­lu­tus on aina sitä viimeistä kivi­hi­il­isähköä ei päde tässä. Sehän on järkevä argu­ment­ti lähin­nä sil­loin kun puhutaan läm­mi­tyk­ses­tä, kos­ka läm­mi­tyskau­den lisäsähkö kesään ver­rat­tuna on yleen­sä fos­si­ilista. Minus­ta ylipäätään Suomen sähkön­tuotan­non CO2-päästö­jen vähen­tämisen suurin haaste onkin se, miten päästötön­tä tehoa saadaan myös talvel­la. Ydin­voima on ongel­man suh­teen neu­traali. Aurinkosähkö on Suomes­sa aivan älytön­tä. Tuu­likin on hyvin ongel­malli­nen, vaikkakin keskimäärin talvel­la taitaa olla parem­pi tuotan­to kuin kesällä.

    Täyssähköau­toi­hin siir­tymi­nen tulee kestämään todel­la kauan. Se että siihen suun­taan ylipäätään on mah­dol­lista kulkea, perus­tuu siihen että ladat­ta­vat hybrid­it tar­joa­vat pol­un jota pitkin kulkea ilman että joudu­taan jumi­in muna-kana-ongelmi­in lataus­in­fran puut­teessa. Ladat­tavis­sa hybrideis­sä ei ole tuo­ta lämmitysongelmaa.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Vähen­tääkö sähköau­to hiilid­iok­sidipäästöjä? Töpselistäkö se sähkö tulee?

    Sähköau­tois­sa saadaan jar­ru­tusen­er­gia tal­teen, eikä niiden käytöstä syn­ny lainkaan melua tai paikallisia hiukkas- tms päästöjä. Sähköau­tot oli­si­vat merkit­tävä paran­nus kaupungeis­sa, mis­sä autoilun hai­tat muutenkin ovat suurim­mat. Sähköau­to­jen akku­ja voi myös hyö­dyn­tää kipeästi kai­vat­tuina tuuli- ja aurinkopi­en­voimaloiden säätövoimana. Sähköl­lä on poten­ti­aalia vähen­tää merkit­tävästi autoilun co2-päästöjä.

  37. Täl­läistä teknis­es­ti mon­imutkaista jär­jestelmää ehdote­taan kehitet­täväk­si maas­sa jos­sa ei saa­da aikaan edes yhtä maankat­tavaa poti­lasti­eto­jär­jestelmää ja jos­sa sähköistä rek­ister­iä on turat­tu n.15 vuotta…?!?

    Ja maa­han jos­sa poli­isin rek­isteren väärinkäytön oikeu­denkäyn­nis­sä päädytään vapaut­tavaan tuomioon, päätök­sen perus­teet salaten.

    Maa­han jon­ka ulko­min­is­ter­iön tietoverkos­sa on vuosikaudet avoin­ten ovien päivä.

    Ei jum**auta sanon minä. Jotain järkeä nyt…

  38. Nykyiset verot ja verolu­on­toiset mak­sut kat­ta­vat moninker­tais­es­ti autoilun aiheut­ta­mat mah­dol­liset hai­tat. Autoil­i­jat pitävät yhteiskun­nan pystyssä. Jokainen ajet­tu kilo­metri tuo val­ti­olle polt­toaineesta mak­set­tua veroa, joten kilo­metripe­rusteinenkin vero on jo olemassa.

    Matkus­taes­saan autol­la ei voi olla huo­maa­mat­ta vas­taan tule­via auto­ja. Pääosin kaik­ista niistä on mak­set­tu kohtu­u­ton vero osto­hin­taan sisäl­lytet­tynä. Lisäk­si ben­si­in­istä mak­se­taan huimaavaa veroa, joka käytän­nössä on ajet­tuun kilo­metrimäärään perus­tu­vaa. Vaku­u­tus­mak­su­is­sa vero. Kat­sas­tus­mak­su­is­sa vero.. Veroa veron päälle. Jotkut pähkäilevät jopa lisäveroa nastarenkaille ‑kulut­taa teitä ja katu­ja! Ne tiet ja kadut ovat autoil­i­jat mak­sa­neet jo tuhatk­er­tais­es­ti veroina. 

    - Niin, mut­ta nastarenkaat nos­tat­ta­vat epäter­veel­listä katupö­lyä varsinkin keväällä.
    Nou­se­va katupö­ly on kuitenkin pääosin hiekoituk­ses­ta aiheutu­vaa ja sitä hiekkaa kadus­ta nos­tat­taa eniten bus­sit ja raskas liikenne — ne jot­ka eniten suo­laa ja suo­lat­tua hiekkaa ajoväylille haluavat. 

    Mitään autoilu­un kohdis­tu­via uusia lisä­mak­su­ja tai koro­tuk­sia ei tarvi­ta mil­lään perusteilla.

  39. Ollilan jor­man ajukop­pa ei var­maankaan taivu kuin papu­jen laskemiseen, mut­ta tuliko­han kellekään muulle ryh­män jäsenelle mieleen, että mitä yhteiskun­nan toimivu­udelle merkkaa, kun joka 100. tai 1000. autossa on GPS-jammeri?

    Tässä hie­man esi­makua maailmalta:
    Satel­lite posi­tion­ing-data are vital—but the sig­nal is sur­pris­ing­ly easy to disrupt

    Truck dri­ver has GPS jam­mer, acci­den­tal­ly jams Newark airport

    Joo — ja näitä jam­mere­i­ta ei var­maankaan tule kiinalai­sista verkkokaupoista kont­tikau­pal­la niin kun ei nykyään tule lait­to­mia laser-point­tere­i­ta yms.

    (Joku pseudoli­it­ti voisi olla ele­gant­ti ratkaisu omaan käyt­töön — voisi pokalla väit­tää aja­neen­sa 99% ajois­taan jos­sain Pet­roskoin lähistöl­lä tms. mak­su­va­paal­la alueel­la — har­mi vaan ne taita­vat olla niin kalli­ita, että takaisin­mak­sua­jak­si ei tai­ta ihmisikäri­it­tää? No, ehkäpä teknolo­gia vielä tästä halpe­nee ennenkuin jor­man sys­tee­mi on pystyssä…)

  40. Älkää nyt enää niitä hiilid­iok­sidipäästöjä vähen­täkö. Kairossa sataa jo lunta!

  41. Osmo Soin­in­vaara: Ske­naar­i­ot siitä, mil­loin Euroop­pa luop­uu kivi­hi­ilestä vai­htel­e­vat, but not in my lifetime.

    Ainakaan, kun vihreille ydin­voima on niin iso mörkö, että CO2kin häviää.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Jos ker­ran poll­toain­evero ei lask­isi, mik­si sit­ten tämä mak­su on sidot­tu polt­toaineenku­lu­tuk­seen (eli CO2-päästöi­hin)? Jos auto kulut­taa enem­män, niin sil­loin­han se korkeampi vero tulee jo kerät­tyä polt­toaineen hinnassa. 

    Kilo­metriveron on tarkoi­tus kor­va­ta auto- ja ajoneu­voverot, jot­ka molem­mat on por­rastet­tu päästö­jen mukaan, eikä ole tarkoi­tus alkaa nykyti­laan näh­den suosia run­saspäästöisiä autoja.

    Sit­ten voi kysyä, mikä jär­ki on siinä että
    1) verote­taan kulu­tus­po­ten­ti­aalia autoverolla
    2) verote­taan kulu­tus­po­ten­ti­aalia vuosimaksulla
    3) verote­taan kulu­tus­ta polttoaineverolla
    tai sitten
    1) Verote­taan kulu­tus­ta CO2-por­ras­tuk­sel­la ajokilometrimaskussa
    2) Verote­taan kulu­tus­ta polttoainevrolla

    Eikö olisi aika paljon halvem­paa pois­taa muut mak­sut ja verot­taa polttoainetta.
    Miten siinä suosi­taan niitä auto­ja, jot­ka kulut­ta­vat enem­män? Sil­loi­han mak­se­taan enem­män polttoaineveroakin.Eli niitähän koko ajan ran­gais­taaan. Vaik­ka ei olisi polt­toain­everoa lainkaan, silti suurem­pi kulu­tus tarkoit­taa suurem­pia menoja,
    Sähköau­to­ja on niin vähän, että niil­lä ei ole merk­i­tys­tä ja jos joskus on, niin sit­ten vähän isom­pi vuosi­mak­su sähköautoille.

  43. Markus Bun­ders:
    “Esi­tys on huolel­lis­es­ti laa­dit­tu ja argu­men­toin­ti pätevää.” 

    Lol.

    1. Veron voi kiertää 47 euroa mak­saval­la gps-jam­mer­il­la, joi­ta voi tila­ta netistä. Ris­ki jäädä kiin­ni on käytän­nössä nolla.

    2. Polt­toain­evero on jo kilo­metripo­h­jainen, mik­si luo­da rin­nakkainen jär­jestelmä lisäkustannuksin?

    3. Autoveron pois­to johtaa joko ole­mas­saol­e­van autokan­nan jäl­jel­lä ole­van vero­tusar­von (mil­jard­ede­ja euro­ja) sosial­isoin­ti­in tai jät­ti­lasku­un val­ti­olle, kun se palaute­taan. Veron jään­nösar­von määrit­tämi­nen on käytän­nössä myös mah­do­ton­ta, minkä Tullin autoverosekoilut osoittavat.

    4. Luulisi vihre­itä nyppivän, kun autoilus­ta pois­tu­is CO2-päästö­jen kan­nus­tavu­us­vaiku­tus. Sama vero päästöistä riip­pumat­ta siis uudessa mallissa.

    Nämä tuli­vat äkkiseltään mieleeni. Soin­in­vaaran lainaa­mani väit­tämä on siten hie­man kum­malli­nen. Lol.

    1.Jammeri on laiton lähetin eikä sen sig­naalin eten­e­mistä voi juuri kotrolloida.Niinpä vaaras­sa ovat lento-ja laivali­ikenne, sil­lä pienel­läkin tehol­la jam­meri aiheut­taa vaaraa muille.

    Sen vuok­si ne kerätään varsin tehokkaasti pois liiken­teestä, hyv­in­hän tuo on onnis­tunut tutkan­pal­jas­timienkin keräily.
    Itära­jal­la venäläiset voivat todis­taa, että kiin­ni­jään­tiris­ki ei ole nolla.

    Nykyäänkin teitä kier­retään ja mitataan mobi­iliku­u­lu­vuuk­sia , ei ole suuri vai­va lisätä mitat­tavi­in suureisi­in jammereita

    2. Polt­toain­evero on rajoite­tusti km- poh­jainen, kos­ka alue­jakoa ei voi­da toteut­taa ilman vuotoa.
    Ja kun polt­toaineva­likoima yleistyy , samoin sähkö-ja hybridi­au­tot niin veropo­h­ja rapau­tuu ja veronkan­to kallistuu.

    3. Autovero pois­te­taan por­raste­tusti ja km-mak­su nos­te­taan por­tait­tain, samoin seu­ran­ta­lait­tei­ta asen­netaan vain uusi­in autoihin

    4.Km-maksukin voidaan sitoa auton CO‑2 päästöi­hin, seu­ran­ta­laite­han yhdis­tetään tietyyn autoon, jol­loin tiede­tään CO‑2 päästöt

  44. Paljonko auton osto­hin­nan autoveron pois­tamis­es­ta pää­ty­isi suo­raan auton­va­lmis­ta­jille, maa­han­tuo­jille ja myyjille eli auton vero­ton hin­ta nousisi? Oma arvioni on 25–40% menetet­ty­inä vero­tu­loina, aika merkit­tävä sum­ma. Mitä ode arvioi?

  45. Luin tämän etrusivulta

    Liikenne- ja viestintäministeriön
    visio

    Hyv­in­voin­tia ja kil­pailukykyä hyvil­lä yhteyksillä
    toiminta-ajatus
    Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iö edis­tää väestön hyv­in­voin­tia ja elinkeinoelämän
    kil­pailukykyä. Huole­hdimme toimivista, tur­val­li­sista ja edulli­sista yhteyksistä.

    arvot

    Rohkeus
    Oikeudenmukaisuus
    Yhteistyö

    Jostain syys­tä tuli mieleeni sak­salaisen kir­jal­i­ja Lessin­gin sanat: “Ihmiset puhu­vat yleen­sä niistä hyveistä, joi­ta heil­lä ei ole.”

  46. Ensiku­ule­mal­ta esi­tys vaikut­taa huonol­ta, mut­ta onhan siinä hyviä puo­lia: 1) oikeu­den­mukaisu­us, jos aika- ja paikkavyöhykkeitä on run­saasti ja 2) halpu­us, kyl­lä, sil­lä jo nyt autois­sa alkaa olla nav­i­gaat­tor­e­i­ta ja mus­tia laatikoi­ta, 10 vuo­den päästä ne ovat vakio­varuste, joten seu­ran­ta on vain ohjelmointikysymys.

    Van­hoille autoille, joista on vero mak­set­tu ja jois­sa ko. jär­jestelmää ei ole tietenkin täy­tyy olla mah­dol­lisu­us pysyä van­has­sa jär­jestelmässä — ei niitä 10 vuo­den päästä paljon ole.

    Val­tion vero­ker­tymän tur­vaami­nen autovero­tuk­sel­la ei silti ole kan­natet­ta­va tavoite!

  47. Ei siitä ole kovinkaan kauaa aikaa kun van­not­ti­in, ettei sähkömittarei­den kaukolu­en­ta onnis­tu, mut­ta nyt se on arkipäivää.

    Mut­ta sitä ei tehty suo­ma­lais­ten voimin vaan Suo­mi nos­ti kädet pystyyn ja muut kerä­sivät hedelmät

    Suo­ma­laiset ovat kään­tyneet kehi­tyk­sen jarruiksi

  48. Marko Hami­lo: Ydin­voimaa voidaan rak­en­taa lisää sen ver­ran kuin autoi­hin menee. Tuo argu­ment­ti että kaik­ki sähkönku­lu­tus on aina sitä viimeistä kivi­hi­il­isähköä ei päde tässä. Sehän on järkevä argu­ment­ti lähin­nä sil­loin kun puhutaan läm­mi­tyk­ses­tä, kos­ka läm­mi­tyskau­den lisäsähkö kesään ver­rat­tuna on yleen­sä fossiilista

    Kyl­lä tuo argu­ment­ti pitää paikkansa läh­es aina. Tyyp­il­lisenä vuon­na luku­unot­ta­mat­ta juhannusviikonloppua.

    Poikkeusti­lantei­ta on aika vähän. Asi­aa ei kuitenkaan tarvitse lähteä tätä kaut­ta arvaa­maan, kos­ka lisä­tuotan­non hiilid­iok­sidipäästö­jen hin­nan kaut­ta sen näkee. Tätä kaut­ta las­ket­tuna päästöoikeuk­sien hin­nan vaiku­tus sähkön hin­taan on noin 0,65 tCO2 / MWh. Tästä saadaan keskimääräisik­si mar­gin­aal­i­tuotan­non päästöik­si täl­lä het­kel­lä 650 g/MWh.

    = = =

    Tämä tilanne voi muut­tua ainakin seu­raavis­sa tapauksissa:

    — Jol­lakin tuotan­to­hetkel­lä on todel­lista yli­tuotan­toa sähköstä. Tämä voi täl­lä het­kel­lä tapah­tua aivan het­kel­lis­es­ti ja alueel­lis­es­ti tuuli- ja aurinkovoiman ansios­ta. Yli­tuotan­toti­lanteessa kulute­tun sähkön mar­gin­aalipäästöt ovat tasan nol­la. (Tilanne ei kuitenkaan voi olla kovin yleinen, kos­ka sit­ten sähkön­tuotan­nos­ta tulee erit­täin kallista ja toisaal­ta varas­toin­ti alkaa kannattaa.)

    — Kivi­hi­ilel­lä tuotet­tu sähkö muut­tuu päästö­mak­suineen halvem­mak­si kuin maakaa­sul­la tuotet­tu sähkö. Täl­löin sähkön­tuotan­non keskimääräiset päästöt kas­va­vat, mut­ta maakaa­su siir­tyy mar­gin­aali­in. (Tässäkään ske­naar­ios­sa isom­pi­en pysyvien kulu­tus­muu­tosten vaiku­tus ei vält­tämät­tä jää kivi­hi­ilen alle, kos­ka tilanteessa sähköy­htiöt mak­si­moi­vat kivi­hi­ilen käytön. Olemme muuten melkein tässä päästöoikeuk­sien ilmaisu­u­den vuoksi.)

    — Fos­si­il­isia käytetään vain viimeiseen säätöön. Täl­löin ne ovat kyl­lä mar­gin­aalis­sa, mut­ta niiden määrä riip­puu kuor­mi­tusti­lantei­den vai­htelus­ta, ei sähkön kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta. (Euroopas­sa noin 2/3 sähköstä tuote­taan fos­si­ilisel­la, joten jostain pitäisi ilmestyä esimerkik­si sato­ja ydin­reak­tor­e­i­ta. Ei tapah­du ihan heti.)

    = = =

    Auton elinkaari on ehkä 15 vuot­ta. Sinä aikana tilanne ei voi olen­nais­es­ti muut­tua. Sähköau­tot kyl­lä tule­vat väistämät­tä val­taa­maan alaa, mut­ta juuri nyt ei ole kovin paljon syitä siir­tyä niihin yleis­es­ti. Ainakaan kasvi­huonekaa­supäästöt eivät kel­paa syyksi.

  49. Kale­vi Härkö­nen: Sähköau­tois­sa saadaan jar­ru­tusen­er­gia tal­teen, eikä niiden käytöstä syn­ny lainkaan melua tai paikallisia hiukkas- tms päästöjä. Sähköau­tot oli­si­vat merkit­tävä paran­nus kaupungeis­sa, mis­sä autoilun hai­tat muutenkin ovat suurimmat.

    Hybrideis­sä ote­taan jar­ru­tusen­er­gia tal­teen, ja hybrid­it lienevät oikea ver­tailuko­h­ta. Suomen olois­sa mod­ernien polt­to­moot­tori­henkilöau­to­jen hen­gi­tysilmapäästöt eivät ole merkit­tävä ilman­laatuon­gel­ma. Ilman­laatuon­gel­ma kaupungis­sa tulee pölystä, polt­to­moot­to­rien hiukkaspäästöistä ja typen oksideista. Jälkim­mäiset eivät ole leimallis­es­ti uusimpi­en normien mukaisten polt­to­moot­tori­henkilöau­to­jen ongelmia, ja pölyä tulee sähköautostakin.

    Ilman­laatuon­gel­ma on kyl­lä paikallis­es­ti ja het­kit­täin ihan todel­li­nen ongel­ma, mut­ta euro 6 ‑normien mukaisen henkilöau­ton vai­h­t­a­mi­nen sähköau­toon ei tuo olen­naista parannusta.

    His­to­ri­al­lises­sa per­spek­ti­ivis­sä voi huo­ma­ta, että viimeisen noin 25 vuo­den aikana auto­jen pakop­utkesta tule­va roina on muut­tunut paljon vähem­män vaar­al­lisek­si, ja kehi­tys jatkuu yhä. Kaikkea muu­ta on suh­teel­lisen help­po siiv­ota pait­si hiilidioksidia.

    Kale­vi Härkö­nen: Sähköau­to­jen akku­ja voi myös hyö­dyn­tää kipeästi kai­vat­tuina tuuli- ja aurinkopi­en­voimaloiden säätövoimana. 

    Jos akku­jen kap­a­siteet­ti ja käyt­tökus­tan­nuk­set oli­si­vat tälle suo­tu­isia, niin näin olisi. Mut­ta jos niin olisi, sähköy­htiöt ostaisi­vat niitä samo­ja akku­ja ilman kallista tör­mäyskestävää koteloin­tia ja lait­taisi­vat ne suo­raan sähköverkkoon.

    Auton akku ja sähköverkkoa tas­apain­ot­ta­va akku ovat jok­seenkin eri­laiset kapis­tuk­set. Autossa akun pitää olla pienikokoinen, kevyt, tärinää, ääriläm­pötilo­ja ja rajua lataamista/purkamista kestävä. Sähköverkos­sa läh­es ain­oa vaa­timus on edullisuus.

    Tilanne muut­tuu, jos akku­jen kap­a­siteet­ti moninker­tais­tuu. Kap­a­siteetin kasvu helpot­taa mon­ta ongel­maa; isom­man kap­a­siteetin akus­sa on enem­män elinkaaren aikaista kap­a­siteet­tia, isom­man kap­a­siteetin akun ei tarvitse olla aamul­la täyn­nä, isom­man kap­a­siteetin akun kulu­mi­nen ei tee autos­ta yhtä nopeasti käyt­tökelvo­ton­ta. Sen jäl­keen autoil­i­jal­la voi olla jokin määrä ylimääräistä varas­toka­p­a­siteet­tia myytävänä. 

    Tai oikeas­t­aan hom­ma menee niin, että autoil­i­ja itse tekee bis­nistä osta­mal­la hal­paa sähköä tai käyt­tämäl­lä aurinkopa­neel­in­sa yli­jäämää ja myymäl­lä sitä kalli­iseen aikaan pois. Kus­tan­nustek­i­jöinä ovat lataus- ja purkuhäviöt sekä akun kulu­mi­nen tässä käytössä.

    Kale­vi Härkö­nen: Sähköl­lä on poten­ti­aalia vähen­tää merkit­tävästi autoilun co2-päästöjä.

    Pitää paikkansa. Sitä ennen pitäisi kuitenkin ratkaista vähäpäästöisen sähkön­tuotan­non ongel­ma, joka muut­tuu sitä vaikeam­mak­si, mitä enem­män kulu­tus­ta on.

    Minus­ta ratkaisua kan­nat­taisi hakea kevyem­mistä sähkökulkuneu­voista. Esimerkik­si täyssähköi­nen polkupyörä (joka ei siis ole nyt lailli­nen) olisi hyvin ener­gia- ja tilate­hokas tapa siirtää työ­matkail­i­ja kohtu­u­vauhdil­la kaupunkialueel­la paikas­ta A paikkaan B. Sen ja täysikokoisen auton väli­in mah­tuu mon­ta vaihtoehtoa.

  50. Jos halu­taan rajoit­taa jotain, kan­nat­taa kohdis­taa rajoituk­set noi­hin rajoitet­tavi­in kohteisi­in. Tässä liikku­misen rajoit­tamiskeskustelus­sa on ainakin kak­si keskeistä tavoitet­ta, päästö­jen vähen­tämi­nen ja ruuhkien vähen­tämi­nen. Päästöjä voi vähen­tää luon­te­vim­min verot­ta­mal­la päästöjä, eli käytän­nössä polt­toainet­ta. Nos­te­taan tuo vero ensin riit­tävän korkealle. Ruuhkia voi vähen­tää parhait­en keräämäl­lä mak­su­ja ruuh­ka-alueil­la. Tämä ei vaa­do maan­laa­juista isove­li­v­alvon­taa, vaan riit­tää kerätä tie- ja sil­tat­ulle­ja rajoi­tus­lalueil­la. Näil­lä kahdel­la mak­sul­la tilanne saataisi­in jo kun­toon. Mon­imutkaisem­pia jär­jeste­ly­itä ei tarvi­ta. Ne lähin­nä sekavoit­ta­vat ja viivästyt­tävät noiden järkevämpi­en ja suorem­pi­en rajoi­tusten toteuttamista.

    Sähköau­to­ja ja itse valmis­te­tul­la biodieselil­lä toimivia auto­ja ei tarvitse verot­taa hiilid­iok­sidipäästö­jen vuok­si. Oma biodiesel on uusi­u­tu­vaa. Sähkön kohdal­la on saman­tekevää, onko se tuotet­tu ydin­voimal­la, tuulivoimal­la vai hiilivoimal­la. Jos hiilel­lä on päästöverot, ne tule­vat mak­se­tuk­si jo hiilivoimalas­sa. Muil­ta voimalähteiltä omat veron­sa saas­teen määrän mukaan. Puh­das sähkö vält­tyy veroilta.

  51. Ruuhka­mak­sut ovat ihan hyvä tapa vähen­tää liiken­net­tä siel­lä, minne sitä ei halu­ta. Mak­su­jen tilit­tämis­es­tä täy­tyy sopia erik­seen. Toisaal­ta voi ajatel­la, että niitä keräävä kun­ta ottaa mak­sut. Mut­ta toisaal­ta, jos kun­ta halu­aa vähen­tää liiken­net­tä, se voisi vaik­ka mak­saa val­ti­olle siitä, että val­tio suos­tuu vähen­tämään liiken­netä keräämäl­lä ruuhka­mak­su­ja. Neu­vot­telukysymys siis. Emmekä ehkä halua antaa mille tahansa kun­nalle oikeut­ta ruuhkaverot­taa kun­nan läpi kulke­vaa vilka­s­ta liiken­net­tä. Suomes­ta voisi tul­la näin aika kalli­isti läpi­a­jet­ta­va paik­ka. Ja jonk­i­nasteinen liikku­misen vapauskin pitää tur­va­ta. Suomen tiev­erkko on toteutet­tu nyt niin, että käytän­nössä kaikkin paikkoi­hin pääsee kuka tahansa ilmaisek­si. Val­tion osit­tain rahoit­tamille met­säau­toteillekään ei kai saa aset­taa puome­ja. Val­tio siis miet­tiköön mihin ruuhka­mak­su­tu­lot tulisi käyt­tää, ja mis­sä niitä saa ja pitää käyt­tää. Ei vält­tämät­tä niin, että tien­pitäjäl­lä olisi oikeus rahas­taa Suomen julkiseen tiev­erkkoon kuu­lu­val­la tiel­lä kulke­vaa liiken­net­tä. Mut­ta ruuhkien estämiseen ruuhka­mak­sut voivat olla ihan toimi­va ja kaikkien etua palvel­e­va lääke.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Se, että jokainen sähkönku­lut­ta­ja käyt­tää hin­ta-alueen viimeistä voimalaitos­ta on voimas­sa, jos ei maail­man tap­pi­in, niin aikankin markki­na­t­aloiusy­hteiskun­nan lop­påu­un saak­ka. Ske­naar­i­ot siitä, mil­loin Euroop­pa luop­uu kivi­hi­ilestä vai­htel­e­vat, but not in my lifetime. 

    Käyt­tävätkö myös (san­o­taan vaik­ka) 500 000 “viimeistä” sähköau­ton käyt­täjä myös kaik­ki sitä viimeistä voimalaitosta.

    Mielestäni ymmär­rän, mitä aja­ta takaa, mut­ta näin yksioikoisen puh­taak­sivil­jel­tynä “sähkön kulu­tuk­sen lisäämi­nen lisää (100%:sti) hiil­isähkön tuotan­toa” ja sen seu­ralainen “ydinen­er­gian tuotan­non lisäämi­nen ei vähen­nä hiil­isähkön tuotan­toa” mil­tei pistää epäilemään, että Ville Niin­istö on han­kkin­ut tuolin­sa käsi­no­jaan punaisen napin kereet­tiläis­ten aja­tusten esit­täjiä varten…

    1. Käyt­tävätkö myös (san­o­taan vaik­ka) 500 000 “viimeistä” sähköau­ton käyt­täjä myös kaik­ki sitä viimeistä voimalaitosta.

      “Viimeisel­lä” ei tarkoite­ta het­kit­täistä säätövoimaa vaan viimeisiä sato­ja megawat­te­ja. Jos tulee paljon uut­ta kysyn­tää, voi tietysti olla, että tulee myös lisää esimerkik­si ydin­voimaa. Sen sijaan on mah­do­ton aja­tus, että sähköau­tot toisi­vat lisää vesivoimaa. Niin­pä vesivoimaa ei voi laskea osak­si sähköau­to­jen sähkön tuotantoa.
      Ydin­voiman lisäämi­nen tietysti vähen­tää kivi­hi­il­isähkön määrää.

  53. Kak­si asi­aa mietityttää:

    - Yksi­ty­isyys. Selvää on, että vira­nomaiset tule­vat ennem­min tai myöhem­min saa­maan pääsyn tietoi­hin vakavien rikosten selvit­te­lyä varten. Seu­raavak­si käyt­töä ale­taan liut­ta­maan pienem­pi­in rikok­si­in ja rikko­muk­si­in, ja vanavedessä seu­raa­vat tiedon väärinkäytök­set ja urkkimiset. Vrt snow­den, poti­lasti­eto­jen oikeudet­tomat kat­se­lut yms. 

    - Yhden­ver­taisu­us. Mielestäni on ihan ok ja perustel­tua että maaseudul­la on pienem­pi vero, mut­ta jos esim Pitkän­sil­lan yli­tys tehdään mak­sullisek­si niin onko se oikein kun ihmis­ten mak­sukyky on eri­lainen? Tuli mieleen venäjän malli mis­sä rikkaat voivat han­kkia erikois­lu­val­la vilkun auton katolle voidak­seen ajaa miten huvit­taa. Mielestäni rahal­la ei pitäisi pystyä osta­maan oikeut­ta saas­tut­taa tai häir­itä muiden liikkumista.

  54. Oikeis­tode­mari:
    Joo ja kaupunki­laiset älkööt sit­ten lähtekö mökeilleen ajele­maan tai vaatiko puh­taasti maaseudul­la tuotet­tua luo­mu­ruokaa pöytään.

    Mökkiläis­ten kes­ki-ikä on jos­sain 50 vuo­den parem­mal­la puolen. Mökkikult­tuuri ei kovin mon­taa vuosikym­men­tä jatku. 

    On selvää, että tule­vaisu­u­den suo­ma­laiset halu­a­vat eri asioi­ta, kuin me nykyiset suomalaiset.

    Suomes­sa ei kan­na­ta tuot­taa ruokaa muual­la kuin ran­nikon tun­tu­mas­sa Tornion­jok­isu­us­ta tuonne Suomen­lah­den pohjukkaan. Eli käytän­nössä siel­lä lämpim­im­mäl­lä vyöhyk­keel­lä. Har­mi kun Ahve­nan­maa on niin pieni. Tämänkin vyöhyk­keen tiev­erkos­tokin on ihan liian laa­ja, tarpeisi­in nähden.

    Sitä ruokaa voi myös kyl­lä tila­ta ihan Suomen ulkop­uoleltakin. Ja val­tavista maat­alous­tu­ista huoli­mat­ta halvem­mal­la kuin Suomesta.

    Noin ~3/4 osaa Suomen tiev­erkos­ta voitaisi­in lakkaut­taa kokon­aan. Eikä sitä todel­lisu­udessa ylläpi­de­tä, kuin met­sä­te­ol­lisu­u­den puunko­r­ju­u­tarpeisi­in ja mökkiläis­ten kurvailuihin.

    Suomen väestöstä 6 pros­ent­tia asuu varsi­naisel­la haja-asu­tusalueel­la ja tätä asum­is­muo­toa ei pidä tukea enää tip­paakaan lisää. 

    Suomes­sa on jokin vinksah­tanut kuvitel­ma, että jos vedämme koko maan täy­teen asfal­toitua baanaa, niin se on merk­ki jostain vau­raas­ta yhteiskun­nas­ta. Tai teemme pari miljoona kilo­metriä met­säau­toti­etä puunkorjuuseen.

    Tien­hoitoku­luis­sa voidaan tehdä suuria leikkauk­sia, kun yksinker­tais­es­ti lakkaute­taan vähäl­lä käytöl­lä ole­vat tiet. Tai muute­taan esimerkik­si asfalt­ti tai öljyso­ra hiekkap­in­naksi, tai 2‑kaistaa 1‑kaistaiseksi.

    20 vuo­den kulut­tua tuo syr­jässä asu­va 6 pros­ent­tia on entistäkin pienempi.

    Itse tiemak­su­ista sen ver­ran, että met­sä­te­ol­lisu­us on yksi osoite, jos­ta niitä mak­su­ja pitäisi lähteä hake­maan. Met­sä­te­ol­lisu­u­den rekkali­ikenne kulut­taa val­tavasti Suomen tiestöä.

    Tule­vaisu­udessa entistä suurem­mas­sa osas­sa maa­ta tiev­erkko rapis­tuu, ja sille on entistä vähem­män halukkai­ta maksajia.

    Min­ua oudok­sut­taa se, että miten ihmeessä Suomes­sa ei ole saatu toim­i­maan paikallista lentoliikennettä.

    Pienet lentokoneet hoitaisi­vat syr­jäseu­tu­jen liiken­net­tä aivan lois­tavasti, paljon pienem­mil­lä tien­hoitoku­luil­la. Liikenne olisi myös nopeam­paa ja tur­val­lisem­paa, kuin autoilu.

    Näin tuhan­sien järvien maas­sa olisi aivan lois­ta­vat puit­teet vesi­ta­soil­la liiken­nöin­nille. Helsingistä vesi­ta­sol­la suo­raan mökkijärvelle.

    Eikä pienkone­len­to­ken­tän rak­en­t­a­mi­nen ole suuri kus­tan­nus, suh­teessa vaikka­pa kan­ta­tien perusparannukseen.

    Saimaal­la taitaa olla kesäisin niin paljon sakkia, että luulisi siel­lä ole­van kysyn­tää monille palveluille, jot­ka saa ilman että täy­tyy lähteä autol­la kylille. Kaup­pa-auton voisi siirtää vesille ja kiertää mökkisatamia.

    Tiemak­su, joka perus­tuu tienku­lu­tuk­seen, on hyvä asia. Mut­ta tiet pitäisi saa­da opti­maaliseen käyt­töön, jot­ta niiden ylläpi­dos­sa olisi järkeä.

    P.S Miten voi olla mah­dol­lista, että pää­sisin muu­ta­mal­la kympil­lä Lon­tooseen Pirkkalas­ta, mut­ta päästäk­seni Pirkkalas­ta Ival­on ken­tälle, joudun pulit­ta­maan yli 250 euroa? On tämä Suo­mi ihmeelli­nen paikka 🙂

  55. Öljy­te­ol­lisu­uss on tor­peedoin­ut sähköau­ton tuoteke­hi­tys­tä vuosikym­me­nien ajan. Täl­lä ker­taa heil­lä on mannekiinina
    Jor­ma Ollila.

  56. niukasti järkeä, jos veroeu­ron keräämiseen kuluu toinen euro kului­hin. ihmette­len mik­si miet­intö on täysin hil­jaa Hol­lan­nin koke­muk­sista. siel­lä vas­taa­va jär­jestelmä hylät­ti­in sen kalleu­den takia. Ollilan etsit­tämä arvio kus­tan­nuk­sista on suo­raan satukirjasta.

    miet­intö kat­soo tiukasti men­neisyy­teen. robot­ti­tak­sit tule­vat näivet­tämään yksi­ty­isautoilun. liiken­teen päästöt laske­vat joka tapauk­ses­sa enem­män kuin 6%. raja julkisen ja yksi­tyisen liiken­teen välil­lä madal­tuu. liiken­nemäärät eivät enää kas­va. 2025 kun kilo­metriveron pitäisi tul­la voimaan, on lähtöti­lanne täysin toinen kuin miet­intö olettaa

  57. Osmo Soin­in­vaara:Ydin­voiman lisäämi­nen tietysti vähen­tää kivi­hi­il­isähkön määrää.

    Kir­joitit 9.11.2008 blogissasi

    Sik­si olen ilmoit­tanut jo kauan sit­ten, että hyväksyn ydin­voiman sit­ten ja vas­ta sit­ten, jos voin vaku­ut­taa, että sil­lä ale­taan kor­va­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta eikä tähdätä kulu­tuk­sen kasvattamiseen.

    Oletko siis vih­doin kään­tynyt ydin­voiman kannalle?

    1. En ole. Yhä tähdätään mah­dol­lisim­man ener­giaval­taiseen teol­lisu­u­teen työ­val­taisen tai osaamiseen perus­tu­van sijasta.

  58. Jos ja kun autovero­jär­jestelmää nyt uusi­taan, pitäisi viimeinkin ottaa huomioon ihmis­ten vapaa liikku­vu­us Euroopan sisäl­lä, ettei tule lisää Case Niin­istöjä (en syytä min­is­teri Niin­istöä tästä).

    Ihmiset muut­ta­vat maas­ta toiseen, tulee mon­en maan asukkaista koos­t­u­via per­heitä, ihmiset tekevät töitä rajo­jen yli ja lainaa­vat auto­ja naa­pureilleen. Sik­si asuin­paikkaan perus­tu­va autovero on suuri ongel­ma, ja siitä on viimein luovut­ta­va. Mak­se­taan autoista senkin jäl­keen alv.

  59. Sähköau­to:
    Öljy­te­ol­lisu­uss on tor­peedoin­ut sähköau­ton tuoteke­hi­tys­tä vuosikym­me­nien ajan. Täl­lä ker­taa heil­lä on mannekiinina
    Jor­ma Ollila.

    Jaa­ha, tämä on taas tätä. Ker­ropa yksikin esimerk­ki torpedosta.

  60. Tässä kilo­metrivero­jär­jestelmässä on hyviä puo­lia, mut­ta yksi peri­aat­teelli­nen näköko­h­ta, joka on hyvä tiedostaa. Matal­in mak­su­vyöhyke muis­tut­taa kovasti Keskus­tan äänestäjien asuinaluet­ta, korkein taas Kokoomuk­sen (ja Vihrei­den). Tässä tulee ole­maan mah­dol­lista paikkail­la val­tion bud­jet­tia suo­raan toisen puolueen kan­nat­ta­jakun­nan taskus­ta — vaiku­tus olisi osin sama, kuin alueit­tain säädetyl­lä val­tion tuloverol­la olisi.

  61. Vas­tuukysymys­ten sisäl­lyt­tämi­nen mah­dol­lisi­in kilo­metrivero­lakei­hin tulee ole­maan ongel­ma. Kuka vas­taa lait­teen toimin­nas­ta? Käyt­täjä, joka ei edes voi kor­ja­ta laitet­ta? Naa­puri voi käyt­tää GPS-jam­me­ria, tai laite voi saa­da kos­teud­es­ta johtu­via sähköviko­ja — tai muuten vain ohjelmis­to voi kaat­ua. Vero­lait on per­in­teis­es­ti tulkit­tu niin, että verov­elvolli­nen on syylli­nen, ellei toisin onnis­tu todis­ta­maan. Tämä on huono lähtökohta.

  62. Liian van­ha:

    Jam­meri on laiton lähetin eikä sen sig­naalin eten­e­mistä voi juuri kotrolloida.Niinpä vaaras­sa ovat lento-ja laivali­ikenne, sil­lä pienel­läkin tehol­la jam­meri aiheut­taa vaaraa muille.

    Sen vuok­si ne kerätään varsin tehokkaasti pois liiken­teestä, hyv­in­hän tuo on onnis­tunut tutkan­pal­jas­timienkin keräily.
    Itära­jal­la venäläiset voivat todis­taa, että kiin­ni­jään­tiris­ki ei ole nolla.
    ‘snip’

    Niin­pä. Ei ole paljon tutkan­pal­jas­timia liiken­teessä, vaik­ka ne eivät mon­ta kymp­piä maksa.

  63. Soin­in­vaara: “En pysty ymmärtämään, mik­si jonkun maanvil­jeli­jän pitäisi mak­saa val­ti­olle siitä, että ajaa oma­l­la yksityistiellään”

    Jos maanvil­jeli­jä saa val­ti­ol­ta yksi­ty­istieavus­tuk­sia, niin sil­loin hän on myös verovelvollinen.

  64. Osmo kir­joit­ti:

    “Yksi vai­h­toe­hto olisi, että mak­sun saisi tien­pitäjä, onhan se mak­su tien käytöstä. En pysty ymmärtämään, mik­si jonkun maanvil­jeli­jän pitäisi mak­saa val­ti­olle siitä, että ajaa oma­l­la yksi­ty­istiel­lään. Samal­la perus­teel­la voisi ajatel­la, että siitä osas­ta tiestöstä, joka on kun­tien vas­tu­ul­la, rahat meni­sivät kun­nalle. Helsingis­sä sisään­tu­loti­et ja kehäti­et ovat val­tion teitä ja katu­verkko kaupun­gin vastuulla.”

    Niiden val­tion tei­den aiheut­ta­mat hai­tat (pien­hiukkaset ja melu) ovat kuitenkin mei­dän kaupunki­lais­ten kon­tol­la. Mik­si ihmeessä tuot­to pitäisi men­nä val­ti­olle? Jos ajatel­laan vaik­ka kehä ykkösen liiken­nemäärältään suur­in­ta kohtaa (n. 110 000 autoa päivässä) kilo­metrin matkalta tulisi vero­tuot­toa tuol­la 3,3 sen­til­lä 1 325 000 euroa vuodessa. Käyt­tääkö val­tio tien ylläpi­toon ja hait­to­jen tor­ju­miseen tuol­laisen määrän vuodessa. Ei todel­lakaan. Tuot­to­jen mak­si­moi­sek­si kan­nat­taa vaan rak­en­taa lisää eri­ta­soli­it­tymiä. Vero­tuo­tot pitäisi ohja­ta niin, että autoilun hai­tat saataisi­in min­i­moitua kaupungeis­sa jot­ta niistä tulisi elinympäristöinä ter­veel­lisem­piä ja viihty­isämpiä. Tuol­la olisi oma­l­ta osaltaan yhdyskun­taraken­net­ta tiivistävä vaikutus.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki sähkönku­lu­tus­ta käyt­tää hin­ta-alueen viimeistä voimalaitos­ta, joka on mekein aina kivi­hi­ililauhde­voimala. Kesäl­lä, huoli­mat­ta akku­jen hyö­ty­suhde­tap­pios­ta shköau­to voi olla parem­pi, mut­ta talvel­la se on huonom­pi, kos­ka se pitää läm­mit­tää. Polt­to­moot­torin hukkaläm­pö menee talvisin hyö­tykäyt­töön. Sähköauo­ton eko­jalan­jäl­ki para­nee, jos akku­jen lataus­ta voidaan ohja­ta verkn säätämisek­si. Vesivoimal­la sähköau­to­ja ei tue­ta kilo­wat­ti­tun­nil­lakaan, kos­ka kaik­ki Suomes­sa syn­tyvä vesivoima menee jakelu­un jo nyt.

    Osmo, Pohjo­is­maisil­la sähkö­markki­noil­la min­u­ut­ti­ta­sol­la jous­ta­va voiman­tuotan­to on vesivoimaa, eli hyvin lyhyel­lä aikavälil­lä mar­gin­aal­isähkö on vesivoimaa. Hie­man pidem­mäl­lä aikavälil­lä (use­at tun­nit -> ) mar­gin­aal­isähkö tosi­aankin on usein kivi­hi­ililauhdet­ta, ei tosin sitäkään aina. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä (vuosi -> ) sen sijaan mar­gin­aal­isähkö Pohjo­is­mais­sa on yhä enem­män tuuli- ja ydin- ja biovoimaa, olet var­maan per­il­lä mitä voimalaitoshankkei­ta Pohjo­is­maisil­la markki­noil­la on menos­sa? Halu­aisin tietää mik­si aina tarkastalet asi­aa keskip­itkäl­lä aikavälil­lä, jol­loin mar­gin­aal­i­tuotan­to tosi­aan on (suurelta osin) hiililauhdetta?

    Lisäk­si sähköau­to­jen osalta on otet­ta­va huomioon päästö­jen siir­tymi­nen päästökaup­pasek­torin ulkop­uolelta päästökau­pan piiri­in. Olet usein van­nonut päästökau­pan nimeen, ja siinä mielessähän sähköau­toilun pitäisi olla erit­täin kan­nustet­tavaa: Henkilö joka vai­h­taa polt­to­moot­to­ri­au­ton sähköau­toon on (toimivil­la päästökaup­pa­markki­noil­la) vähen­tänyt autoilun päästöjään 100 %, sil­lä lisään­tynyt sähkönku­lu­tus ei ole johtanut kiin­tiöi­den kas­vat­tamiseen eikä täten päästö­jen lisäämiseen.

  66. Viherinssi: Ilman­laatuon­gel­ma kaupungis­sa tulee pölystä, polt­to­moot­to­rien hiukkaspäästöistä ja typen oksideista. Jälkim­mäiset eivät ole leimallis­es­ti uusimpi­en normien mukaisten polt­to­moot­tori­henkilöau­to­jen ongelmia, ja pölyä tulee sähköautostakin.

    Kyl­lä, mut­ta nähtävästi uusi ben­si­ini­au­tokin voi, normeista huoli­mat­ta, olla hiukkaspäästö­jen aiheuttaja.
    http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/bensiinimoottorien+hiukkaspaastot+yllattivat+tmn+testissa/201202121003

    Jos akku­jen kap­a­siteet­ti ja käyt­tökus­tan­nuk­set oli­si­vat tälle suo­tu­isia, niin näin olisi. Mut­ta jos niin olisi, sähköy­htiöt ostaisi­vat niitä samo­ja akku­ja ilman kallista tör­mäyskestävää koteloin­tia ja lait­taisi­vat ne suo­raan sähköverkkoon.

    Sil­loin niiden akku­jen ain­oa tarkoi­tus olisi toimia var­avoimana. Sähköau­ton akul­la on kaksoisrooli.

    Tai oikeas­t­aan hom­ma menee niin, että autoil­i­ja itse tekee bis­nistä osta­mal­la hal­paa sähköä tai käyt­tämäl­lä aurinkopa­neel­in­sa yli­jäämää ja myymäl­lä sitä kalli­iseen aikaan pois.

    Toden­näköis­es­ti lähi­t­ule­vaisu­udessa edullisin sähköli­it­tymä­tyyp­pi perus­tuu reaali­aikaiseen hin­noit­telu­un. Täl­laiseen liit­tymään sähköau­to (tai plug-in hybri­di) sopisi hyvin. Aurinkopa­neel­ia ei vält­tämät­tä tarvitse itse omis­taa, mikä olisikin vaikeaa esim kerrostalossa.

    Kulut­ta­ja hyö­tyy han­kki­mal­la sähkön­sä edulliseen ajanko­htaan, minkä nyt päästökau­pan aikaan pitäisi osua samaan vähäpäästöisyy­den kanssa. Korkean hin­nan aikaan kulut­ta­ja sit­ten jät­tää kaiken muun kuin vält­tämät­tömän ajon tekemät­tä. Tämä on sitä kulu­tusjous­toa, mitä tarvi­taan, jos uusi­u­tuvil­la halu­taan tuot­taa aidosti vähäpäästöistä sähköä.

    Saat­taa olla, että olisi suo­raan lask­ien kansan­taloudel­lis­es­ti edullisem­paa, että sähköy­htiö han­kkisi ne akut. Mut­ta toteu­tuuko sil­loin kulutusjousto?

    Esimerkik­si täyssähköi­nen polkupyörä (joka ei siis ole nyt lailli­nen) olisi hyvin ener­gia- ja tilate­hokas tapa siirtää työ­matkail­i­ja kohtu­u­vauhdil­la kaupunkialueel­la paikas­ta A paikkaan B. Sen ja täysikokoisen auton väli­in mah­tuu mon­ta vaihtoehtoa.

    Sähköskoot­tere­i­ta on. Muut­tuuko sel­l­ainen lait­tomak­si, jos siinä on polkimet?

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole. Yhä tähdätään mah­dol­lisim­man ener­giaval­taiseen teol­lisu­u­teen työ­val­taisen tai osaamiseen perus­tu­van sijasta.

    Siis kuka tähtää? Ja miten?
    Val­tion työl­listämis­poli­ti­ik­ka on melko olema­ton­ta, joten ei siinä tähtäin­täkään ole.

  68. Väit­teet, että Ollilan suosit­ta­ma jär­jestelmä heiken­täisi yksilön­suo­jaa merkit­tävästi, ovat melko perusteettomia.

    Ruotsin vakoilu­ju­pakan myötä tuli sivu­lauseessa ilmi, että NSA:lle kerätään sys­temaat­tis­es­ti kän­nyköi­den paikkati­eto­ja. Uusi jär­jestelmä mah­dol­lis­taisi lisäk­si auto­jen paikan­tamisen — eikä autoil­la mitään yksilön­suo­jaa ole!

  69. Raimo K: Niin­pä. Ei ole paljon tutkan­pal­jas­timia liiken­teessä, vaik­ka ne eivät mon­ta kymp­piä maksa.

    Tutkan­pal­jastin on hyvin herkkä vas­taan­otin ja se lähet­tää vain hyvin vähän RF:ää (itse asi­as­sa vain vähän “vuo­taa” sitä. Laitet­ta on vaikea havai­ta RF-kuun­telul­la. Jam­meri on lähetin, joka lois­taa GPS-taa­juuk­sil­la kuin joulukuusi.

  70. Sys­tee­mi sopii hyvin nyky­hal­li­tuk­sen lin­jaan. Sik­si se kait tilat­ti­inkin Ollilan nimeä käyt­tävältä työryhmältä.

    Osmol­ta jäi pahin epäko­h­ta huomioimat­ta. Nyky­isin köy­hät aja­vat van­hoil­la halvoil­la autoil­la ja aja­vat pienem­pi­en pääo­makus­tan­nuk­sien ansios­ta halvem­pia kilo­me­tre­jä. Ehdo­tuk­ses­sa pienen­netään auto­jen hin­to­ja, eli pienen­netään pääo­man osu­ut­ta autoilun kus­tan­nuk­sis­sa. Lop­pu osa kilo­me­treistä on kaikille sama.

    Tarkoit­taa tietysti myös ajamisen kus­tan­nusten tasaan­tu­mista van­hoil­la ja huonoil­la autoil­la ver­rat­tuna ökyautoihin.

    Sopii hyvin Suomen hal­li­tuk­sen lin­jaan varakkaiden vero­tuk­sen laskemis­es­ta ja siir­tymis­es­tä tasaveron suuntaan.

  71. Liian van­ha: Ei siitä ole kovinkaan kauaa aikaa kun van­not­ti­in, ettei sähkömittarei­den kaukolu­en­ta onnis­tu, mut­ta nyt se on arkipäivää.

    Vähän vaikut­taa, että tuon myöhäisen voimaan­tu­lon syynä on, että jär­jestelmä sovite­taan yhteen kehit­teil­lä ole­van liiken­neau­tomaa­tio­jär­jestelmän kanssa (ei kul­jet­ta­jaa jne.) Nokian “Here” kai puuhastelee sen tiimoilla. 

    Toiv­ot­tavasti onnis­tuu parem­min kuin sähkömit­tarien etäluen­nas­sa. Muu­ta­ma yri­tys Suomes­sa sitä yrit­ti, mut­ta usko tai har­ti­at loppuivat.

  72. Onko joku muuten löytänyt tietoa, miten kilo­metrivero las­ket­taisi­in moot­toripyörille ja mopoille, tai mopoautoille?

    Entä sähkö­mopo? Sähköavusteinen polkupyörä?

  73. Raimo K:
    Väit­teet, että Ollilan suosit­ta­ma jär­jestelmä heiken­täisi yksilön­suo­jaa merkit­tävästi, ovat melko perusteettomia.

    Ihan vas­taavasti väit­teet, ettei etnistä väestön­lasken­taa voi tehdä yksi­ty­isyy­den­suo­jaa rikko­mat­ta, ovat melko perusteettomia.

  74. Ollilan aivopierun analysoin­ti täl­läkin foo­ru­mil­la on ajan­hukkaa, kos­ka seu­raavien eduskun­tavaalien jäl­keen päämin­is­teri Sip­ilä työn­tää koko nivaskan silp­puri­in. Ja hyvä niin (ei, en äänestä kepua). — Onko Lau­ri Kumpu­lainen koskaan pois­tunut Kalliosta?

  75. Osmon tarken­nus­esi­tyk­set ovat hyviä. 

    Kun ruuhka­mak­sukeskustelua herätelti­in kym­menisen vuot­ta sit­ten, tul­likaavailut oli­vat pin­nal­la mm Oslon, Tukhol­man ja Lon­toon esimerkkien vuok­si. Sil­loin liiken­netur­val­lisu­usih­miset supat­te­liv­at, että Euroop­paan on tulos­sa satel­li­it­tipo­h­jainen jär­jestelmä, joka aut­taa onnet­to­muuk­sien paikan­tamises­sa ja on arvioitu pelkästään onnet­to­muuskus­tan­nusten näkökul­mas­ta hyö­ty-kus­tan­nus­suh­teeltaan perustel­luk­si. Ruuhka­mak­su­jär­jestelmä voiti­in saa­da sen kylkiäisenä.

  76. Osmo Soin­in­vaara: Jos tulee paljon uut­ta kysyn­tää, voi tietysti olla, että tulee myös lisää esimerkik­si ydinvoimaa.

    No juuri tämä oli ajatuk­sen­juok­su alkupään kommenteissa. 

    Halu­taan vähen­tää CO2 päästöjä
    -> siir­retään ennen pelkästään fos­si­il­isil­la toimin­ut­ta kap­a­siteet­tia moniener­gisek­si (sähkö)
    -> siir­retään ener­gian tuotan­toka­p­a­siteet­tia fos­si­ilista johonkin mista ei irtoa CO2:ta ja joka ei lopu 50 vuo­den päästä.

    Onhan se nyt mah­do­ton­ta että 500 000 vrk-keskiku­lu­tuk­seltaan vaik­ka 1 kW:n sähköau­toa saisi­vat jokaiki­nen tarvit­se­mansa 500 megawat­tia siitä viimeis­es­tä sadan megawatin hiililauhdevoimalasta.

    1. Samal­la hin­ta-alueel­la on yleen­sä käytössä paljon enem­män kuin 100 MW hiilivoimaa. Suurim­man osan ajas­r­ta hin­ta-alueeseen kuu­luu myös Tan­s­ka ja välil­lä myös Puo­la. Sähköau­to­jen lar­taami­nen voi tapah­tua ekote­hokkaasti, jos sähköverkon halti­ja saa oikeu­den säädel­lä latauk­sen ajanko­htaa. Sitä kan­nat­taa alkaa säädel­lä itsekin, jos sähkön hin­nalle tulee min­u­ut­ti- tai edes tun­tiko­htainen hin­ta. Autoilus­ta sydän­talvel­la tulee sil­loin aika kallista.

  77. Osmo Soin­in­vaara: “Viimeisel­lä” ei tarkoite­ta het­kit­täistä säätövoimaa vaan viimeisiä sato­ja megawatteja.

    Sähköau­to voi toimia “viimeis­ten” kym­me­nien tai sato­jen megawat­tien suh­teen käytän­nössä säätövoiman kor­vaa­jana. Eli se voi jopa parem­pi kuin hiilineu­traali, se voi mah­dol­lis­taa hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisen pois­ta­mal­la muun säätövoiman tarvetta. 

    Säätövoimaa tarvi­taan nimit­täin joka tapauk­ses­sa: sähkönkäytössä on vuorokautisia piikke­jä. Mut­ta jos säätövoimaa voidaan kor­va­ta ydin­voimal­la, ja ydin­voiman tehon­säätöä hoitaa varas­toimal­la ener­giaa sähköau­to­jen akkui­hin sil­loin kun ydin­voiman tuotan­toka­p­a­siteet­ti ylit­tää kysyn­nän, niin väl­tytään fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la toimi­van säätövoiman tarpeelta.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole. Yhä tähdätään mah­dol­lisim­man ener­giaval­taiseen teol­lisu­u­teen työ­val­taisen tai osaamiseen perus­tu­van sijasta.

    Onko ydin­voimatyö­maan resurssit olleet pois­sa Super­Celliltä? Menikö Nokia businek­set mönkään kun ette onnis­tuneet torp­paa­maan uusia ydinreaktoreita?

  79. Viherinssi: Pitää paikkansa. Sitä ennen pitäisi kuitenkin ratkaista vähäpäästöisen sähkön­tuotan­non ongel­ma, joka muut­tuu sitä vaikeam­mak­si, mitä enem­män kulu­tus­ta on.

    Suomes­sa tuotan­non ei pitäisi olla ongel­ma. Henkilöau­toli­iken­teen 45 mrd vuo­tu­ista kilo­metriä häviöi­neen 300 Wh/km on suu­ru­us­lu­okkaa 13.5 TWh eli yhtä 1600 MWh ydin­voimalaa käytetään ~8450 tun­tia vuodessa. Tämä on enem­män asenne- ja riskiaversiokysymys.

  80. No, jos uno­hde­taan ne jam­mer­it, ja vaikka­pa irroite­taan se koko gps-musta­laatikko autos­ta ja jätetään auto­tal­li­in. Mis­sä vai­heessa ja miten verot­ta­ja saa selville, että autol­la on ajet­tu pimeitä kilometrejä?

  81. autoilus­ta Pitkän sil­lan yli voitaisi­in ratkaista niin, että ajaa saa, mut­ta se mak­saa 50 senttiä/kerta.

    Miten tämä kom­mu­nikoitaisi­in läh­estyvälle kul­jet­ta­jalle liiken­netur­val­lis­es­ti siten, että ihmisel­lä säi­ly­isi mah­dol­lisu­us vali­ta toinen reit­ti? Miten ylipään­sä kul­jet­ta­ja voisi suun­nitel­la reit­tin­sä siten, että esimerkik­si vält­täisi halutes­saan korkeam­man mak­sun alueet? Myös yhteiskun­nan keräämien mak­su­jen tai vero­jen tulee etukä­teen las­ket­tavis­sa tai tark­istet­tavis­sa, eikä vain jostain verkkopalvelun kar­tas­ta edel­lisenä päivänä, vaan jok­seenkin suo­raan mak­su­pe­rus­teen syn­tyessä eli liikenteessä.

    Viras­tois­sa­han saataisi­in iloinen paper­in­pyöri­tyskarusel­li aikaan, kun talousosas­to ja tilin­tarkas­ta­jat tarkas­taisi­vat että viras­tolle ei ole aiheutet­tu ylimääräisiä kulu­ja vaan on var­masti ajet­tu halv­in­ta reit­tiä — myös palkkaku­lut huomioiden (kaik­ki ajot eivät ole vain yhden mak­su­vyöhyk­keen sisäl­lä muutenkaan). Yksi­ty­isil­lä työ­paikoil­la seu­ran­ta olisi var­masti vähäisem­pää, mut­tei olema­ton­ta, kos­ka joku osaisi laskea että valvon­taan menevä työai­ka mak­saa enem­män kuin reit­ti­valin­noil­la olisi ollut mah­dol­lista säästää. Miten tämä suh­tau­tuu laki­in yksi­ty­isyy­den suo­jas­ta työelämässä, kos­ka työ­nan­ta­jalle tulisi pakosti oikeus tark­istaa miten ja mis­sä työ­nan­ta­jan autoa on käytet­ty (24h?), vaik­ka toinen laki voi kieltää tiedon saamisen? Ei näkynyt pohd­in­taa tois­t­en omis­tamien auto­jen tieto­jen käsit­telystä lainkaan rapor­tis­sa. Riip­puuko verot­ta­jan hyväksymä kilo­metriko­r­vaus oman auton käytöstä ajopaikas­ta eli kilo­metriveros­ta? Jos tiemak­su­op­er­aat­tori huole­htii ja päät­tää verot­ta­jalle siir­tyvien ajok­ilo­metri­ti­eto­jen määrästä, se on merkit­tävää julkisen val­lan käyt­töä kos­ka kansalaisen (maksu)velvollisuudet määräy­tyvät suo­raan tiedos­ta, eikä tehtävää voi­da antaa kuin vira­nomaiselle — tätäkään näkökul­maa ei rapor­tis­sa oltu käsitel­ty ollenkaan. Val­tion­va­rain­min­is­ter­iön edus­ta­jan täy­den­nys tuol­la raportin lopus­sa on ihan hyvää luettavaa. 

    Aika mon­ta kohtaa saa ratkoa ennen kuin päästään ehdotet­tuun kokeiluvaiheeseen.

    Raimo K: autoil­la mitään yksilön­suo­jaa ole

    Tieto­suo­javal­tu­ute­tun ratkaisu­jen mukaan jopa kuva yksilöitävästä autos­ta (rek­isterik­ilpi näkyy) on omis­ta­jaansa liit­tyvä henkilöti­eto, joten niistä syn­tyy henkilörek­isteri, jon­ka kokoamises­sa, käsit­telyssä ja julka­is­us­sa on nou­datet­ta­va kaikkia asi­aanku­u­lu­via sään­nök­siä. Suo­raan autoon yhdis­tet­tävät tiedot vielä selvem­min, kun val­oku­vaus jää välistä pois.

    Raimo K: Ei ole paljon tutkan­pal­jas­timia liikenteessä

    Har­va ajelee niin paljon niin kovil­la ylinopeuk­sil­la, että ris­ki 20 päiväsakon lisästä var­maankaan tun­tu­isi hyödyl­liseltä. “Yleen­sä epäi­ly pal­jas­times­ta herää äkil­lisen hidas­tamisen takia.” 

    Verot­toman polt­töljyn käytöstä henkilöau­toil­i­ja mak­saa 330 euroa/päivä etukä­teen mak­set­tuna, luvat­tomasti +30%. Eiköhän ilman toimi­vaa ajoneu­vopäätet­tä ajel­e­va mak­saisi saman verran? 😉

  82. Tapio Pel­to­nen:
    No, jos uno­hde­taan ne jam­mer­it, ja vaikka­pa irroite­taan se koko gps-musta­laatikko autos­ta ja jätetään auto­tal­li­in. Mis­sä vai­heessa ja miten verot­ta­ja saa selville, että autol­la on ajet­tu pimeitä kilometrejä?

    Esimerkik­si rat­siois­sa ja kat­sas­tuk­ses­sa. Toki lain­säädän­töä pitäisi muuttaa.

  83. Ok. Entä kenen vas­tu­ul­la on jos se hieno mus­ta laatikko ei toimikaan, kun se kiinalainen ali­hankki­ja on pihis­tel­lyt kom­po­nent­tien pakkasenkestossa? Onko toim­i­mat­toman vakoilu­laatikon kanssa aja­va syylli­nen kunnes toisin todis­te­taan, vai syytön? Jos syytön, niin mis­tä revitään rahat poli­isi­ta­soiseen tekniseen tutk­in­taan väärinkäytösten paljastamiseksi?

    Ohjeet hui­jaamiseen tule­vat ilmestymään inter­neti­in var­masti viikon sisään ensim­mäisen tuol­laisen mus­tan laatikon lanseer­aamis­es­ta julkiseen käyttöön.

    Tietotekni­ikas­sa yleis­es­ti pätee, että jos lait­teeseen pääsee fyy­sis­es­ti käsik­si, mur­tau­tu­mista ei oikein voi mitenkään estää. Toki mus­tat laatikot var­masti pake­toidaan niin että niiden purkami­nen on vaikeaa, mut­ta ei sitä mah­dot­tomak­si voi mitenkään tehdä, ja nykyisessä 3d-tulostimien maail­mas­sa ei oikein voi luot­taa siihen etteikö tarvit­tavia erikoistyökalu­ja olisi itse kunkin saatavilla.

    Onko näitä seikko­ja otet­tu huomioon tämän han­kkeen kustannuslaskelmissa?

  84. Osmo, suo­raan san­ot­tuna et ole pätevä arvioimaan argu­ment­tien pätevyyt­tä. Koko ide­as­sa ei vieläkään ole mitään järkeä vero­tuk­sen kannal­ta eikä reaali­aikainen seu­ran­ta ole tehokas tapa hoitaa sitä. Ja jätän vain tämän tänne: GPS-häirintä.

  85. Tapio: Esimerkik­si rat­siois­sa ja kat­sas­tuk­ses­sa. Toki lain­säädän­töä pitäisi muuttaa.

    Tuskin poli­isi tai kat­sas­tus­setä voi kuitenkaan siitä ran­gaista, että GPS-anten­nin päälle on “puista pudon­neen” mahlan tai pihkan avul­la liimau­tunut “vahin­gos­sa” alu­mi­inip­in­tainen karkkipa­peri — mis­tä lie tien penkalta lennähtänyt…

  86. miten olisi pieni gps-siru kaikille yli 18 vuo­ti­aille, ihon alle asennettuna?

    näin saataisi­in kaik­ki liikku­jat vero­tuk­sen piirin ja vero­tu­lot kas­vaisi­vat roimasti.…!

  87. Lau­ri Kumpu­lainen: Mökkiläis­ten kes­ki-ikä on jos­sain 50 vuo­den parem­mal­la puolen. Mökkikult­tuuri ei kovin mon­taa vuosikym­men­tä jatku. 

    On selvää, että tule­vaisu­u­den suo­ma­laiset halu­a­vat eri asioi­ta, kuin me nykyiset suomalaiset.

    Saimaal­la taitaa olla kesäisin niin paljon sakkia, että luulisi siel­lä ole­van kysyn­tää monille palveluille, jot­ka saa ilman että täy­tyy lähteä autol­la kylille. Kaup­pa-auton voisi siirtää vesille ja kiertää mökkisatamia.

    Mihin sitä kaup­pavenet­tä enää tarvi­taan, jos ker­ran mökkikult­tuuri lop­puu kokonaan?

  88. Markus Bun­ders: 1. Veron voi kiertää 47 euroa mak­saval­la gps-jam­mer­il­la, joi­ta voi tila­ta netistä. Ris­ki jäädä kiin­ni on käytän­nössä nolla.

    Kos­ka tot­ta­han toki verot­ta­ja uskoo ettei autolle ole ajet­tu koko vuon­na. Väären­netyt kil­vet mak­sa­nee samaa luokkaa, ja niistäkin ris­ki jäädä kiin­ni on pieni. Siltikään niitä ei juurikaan tavata.

  89. Muu­ta­ma huomio

    - Data täy­tyy lähet­tää johonkin määräa­join ->kk mak­su tai muu mak­su käyttäjälle.

    - GPS ja ajoneu­von älykkyys tule­vat kymme­nessä vuodessa men­emään val­ovu­osil­la eril­lis­ten bok­sien ohi, johtuen inte­groiduista ja automa­ti­soiduista ajoneu­va­malleista -> idea kuol­lut jo syn­tyessään kuten Ollilan digi­boxi sekoilu jonkin aikaa sitten.

    - Ollila väit­tää ettei ole ris­tiri­itaa Shellin ja tämän kanssa kos­ka Shellil­lä ei ole toim­into­ja Suomes­sa. Täysin naivi kom­ment­ti, Suo­mi on vaan testikent­tä ja laitet­ta yritetään markki­noi­da myös mui­hin maihin.

    - Ollilan ja Nokian Brigdge ohjel­mas­ta perustet­tu yhtiö Salos­sa tätä varten. Tuskin­pa tosin pär­jää kil­pailus­sa suurem­pia toim­i­joi­ta vastaan.

    - GPS häir­in­tä tai simu­loin­ti äärim­mäisen help­poa. Voi halutes­saan sim­u­laoi­da auton reitin halvem­paan alueeseen jos täy­tyy täs­mätä auton kilo­me­trien mukaan.

    - Kus­tan­nuk­set tähti­ti­eteel­liset, kysymys mik­si verora­hat käytetään tähän?

  90. Tapio Pel­to­nen:
    No, jos uno­hde­taan ne jam­mer­it, ja vaikka­pa irroite­taan se koko gps-musta­laatikko autos­ta ja jätetään auto­tal­li­in. Mis­sä vai­heessa ja miten verot­ta­ja saa selville, että autol­la on ajet­tu pimeitä kilometrejä?

    Dieselis­säkin voi käyt­tää löpöä ja ajaa verot­ta. Seu­raa­mus on vain sen ver­ran kova, että har­va sitä yrittää.

    Jam­mer­it ovat jo nyky­lain­säädän­nöl­lä kiel­let­tyjä eikä niitä juuri käytetä, kos­ka nav­i­gaat­torit toimi­vat , lentokoneet pysyvät ilmas­sa ja lai­vat reiteillä.

    Koti­in laatikkoa tuskin voi jät­tää, siitä läh­tee var­maan häly­tys, jos sitä ropeloidaan.

    Sähkömit­tar­it lue­teen vas­taa­van tasoisel­la jär­jestelmäl­lä kuin on auto­jen km luku 

    Eipä noitakaan mittare­i­ta ropeloi­da, omakoti­talon sähkö mak­saa karkeasti auton käytön verran .

    Tieto­tur­vakin voidaan taa­ta kun tark­ka reit­ti tal­len­netaan autoon ja keskitet­tyyn siir­retään vain sum­ma km

    Autossa ole­van datan käytöstä vas­taa autoilija,
    laite on pääosin eris­tet­ty verkos­ta ja ain­oa sal­lit­tu liikenne on keskusti­etokoneelta tule­va soit­to, jol­la kerätään km-summadata

    Keskusti­etokone pitäisi olla kaa­p­at­tu ‚jot­ta väärinkäytök­set jos­sakin määrin oli­si­vat mahdollisia

  91. Osmo Soin­in­vaara: En ole. Yhä tähdätään mah­dol­lisim­man ener­giaval­taiseen teol­lisu­u­teen työ­val­taisen tai osaamiseen perus­tu­van sijasta. 

    Mitä vikaa? Mik­si val­tion tai poli­itikoiden pitää suun­nitel­la minkälaista teol­lisu­ut­ta tänne syn­tyy. Kyl­lähän ydin­voiman rak­en­t­a­mi­nen vaatii paljonkin osaamista, mitä voitaisi­in myös myy­dä kuten myös ydin­voimaa itse.

    Suosit­te­len kir­jaa The Great Stag­na­tion Tyler Cowe­nil­ta, tai sit­ten esim. Robert Gor­donin pape­ria asian tiimoil­ta. Toden­näköis­es­ti olemme tek­nol­o­gises­sa taan­tu­mas­sa. Ydin­voima olisi hal­paa ener­giaa. Jostakin se tehokku­us on revit­tävä. Edessä on ehkä huono­ja kasvu­luku­ja. Minkä takia kaikesta pitää tehdä kalli­im­paa kuin tarpeel­lista? Eniten täl­lä kiusa­taan vähäpalkkaisia.

    Mikäli akkute­knolo­gia kehit­tyy, ainakin jotain viakut­tavia lupauk­sia on jo siltä suunnal­ta, ydin­sähköl­lä voisi ajaa huo­mat­tavasti halvem­min kuin nykyään ajamme. On toki mon­en tek­i­jän sum­ma, ja jätän sen markki­noiden las­ket­tavak­si kun­han ulkois­vaiku­tuk­set ote­taan huomioon.

  92. Tapio Pel­to­nen: Mis­sä vai­heessa ja miten verot­ta­ja saa selville, että autol­la on ajet­tu pimeitä kilometrejä?

    Rapor­tis­sa lait­teen edel­ly­tyk­si­in on kir­jat­tu, että sen toimivu­us on olta­va toden­net­tavis­sa ajoneu­von ulkop­uolelta. Poli­isi­au­tois­sa siis var­masti “hälyt­täisi” tun­nistin, jos vas­taan­tule­vista autoista löy­ty­isi joku jos­ta toim­intakuit­taus­ta ei tule — ei sitä suo­raan san­o­ta mut­ta sitähän se tarkoittaa.

    Poth1ue1: GPS-anten­nin päälle on “puista pudon­neen” mahlan tai pihkan avul­la liimautunut

    Lak­i­ta­sol­la­han tästä säädet­täisi­in (lukee rapor­tis­sa), joten var­masti voidaan samas­sa aset­taa kul­jet­ta­jalle velvoite pitää anten­nin koh­ta puh­taana, kuten rek­isterik­il­vil­lä on jo. Ja laite ilmoit­taa jos se ei toi­mi, joten kul­jet­ta­jan tulisi vikaval­on sytyt­tyä tark­istaa että mainit­tua roskaa ei ole.

  93. Aamun hesarin mukaan län­simetron hin­ta saat­taa nous­ta mil­jardi­in euroon. Merkit­tävä syy kallis­tu­miseen on automaat­timetron myöhästymi­nen teknis­ten ongelmien vuoksi.

    Minus­ta on hert­taisen liikut­tavaa, miten GPS-seu­ran­tavero­jär­jestelmälle annetaan jokin hin­ta­lap­pu, vaik­ka kukaan ei edes tiedä saadaanko sitä toimimaan.

    Kul­jet­ta­ja­mat­to­mia metro­ja sen­tään on maail­mal­la olemassa.

  94. Mik­si auton käytön vero­tus­ta varten pitäisi raken­nel­la kalli­ita ja mon­imutkaisia teknisiä jär­jestelmiä, kun polt­toain­everoa nos­ta­mal­la sama vaiku­tus saataisi­in aikaan ilman mitään lisäkus­tan­nuk­sia, per­im­isku­lu­ja tai tietoturvaongelmia?

  95. tpyy­lu­o­ma: Kos­ka tot­ta­han toki verot­ta­ja uskoo ettei autolle ole ajet­tu koko vuon­na. Väären­netyt kil­vet mak­sa­nee samaa luokkaa, ja niistäkin ris­ki jäädä kiin­ni on pieni. Siltikään niitä ei juurikaan tavata.

    Väären­nety­istä kil­vistä tai tutkan­pal­jas­times­ta ei ole hait­taa kuin ehkä vain käyt­täjälleen. Sen sijaan “ei juurikaan tava­ta” määrä GPS-jam­mere­i­ta voi riit­tää merkit­tävän hai­tan aiheuttamiseen.

  96. Eiköhän Ollilan kilo­me­ter­ja mit­taa­va ja rapor­toi­va laite ole luurin kaltainen, ottaa vas­taa gps-sig­naalia ja tästä las­kee ede­tyn matkan. Sit­ten jos­sain vai­heessa lähet­tää GSM-lähet­teenä aje­tut kilo­metrit Ollilan tuki­asemi­in ja näistä sit­ten vira­nomaisen tietokantoihin.

    Eli Ollilan lait­teen GPS-laite tulisi eristää satel­li­it­tisig­naal­ista ja kor­va­ta oma­l­la GPS-sig­naalia tuot­taval­la lait­teel­la. Tai yksinker­tais­in­ta olisi pois­taa koko laite ja kor­va­ta se oma­l­la GSM-lähet­timel­lä. Tuos­sa voisi olla pitkäaikaistyöt­tömälle työn­syr­jää tiedossa.

  97. Vaik­ka hyväksy­isikin työryh­män ajatuk­sen kilo­metripo­h­jais­es­ta vero­tuk­ses­ta, sen aja­tus keräämis­tavas­ta ei oikein herätä innos­tus­ta. Isoim­pana ongel­mana tuos­sa työssä on minus­ta se, että siinä on ver­tail­tu vain ratkaisu­ja, jois­sa yksi jär­jestelmä hoitaa koko veropaletin. Esimerkik­si ratkaisu, jos­sa kaikil­la autoil­la olisi kiin­teä kilo­metrivero ja alueelli­nen osa toteutet­taisi­in tietulleil­la ja ruuhka­mak­suil­la tun­tu­isi paljon järkeväm­mältä ratkaisul­ta kuin tuo GPS-poh­jainen jär­jestelmä sekä kus­tan­nusten kannal­ta että yksi­ty­isyy­den­suo­jan kysymys­ten kannalta.

    Tuos­sa koko rapor­tis­sa kan­nat­taa muuten lukea VM:n edus­ta­jan “täy­den­tävä lausuma” (liite 1, sivut 59–61 PDF:ssä). Se nos­taa esille suurim­man osan tääl­läkin huo­maute­tu­ista ongelmista ja lisää pari lisää vielä, kuten ulko­mais­ten auto­jen vero­tuk­sen. Harvem­min VM:n kom­ment­tien kanssa on ollut niin yhtä mieltä kuin tuon kohdalla.

  98. Liian van­ha: Jam­mer­it ovat jo nyky­lain­säädän­nöl­lä kiel­let­tyjä eikä niitä juuri käytetä, kos­ka nav­i­gaat­torit toimi­vat , lentokoneet pysyvät ilmas­sa ja lai­vat reiteillä.

    Niin­juu — uno­h­tuikin, että me asumme onnek­si eris­te­tyssä lin­tuko­dos­sa, jos­sa ei ikinä tapah­du mitään laiton­ta ja ikävää.

    On se hyvä, ettei meil­lä ole niin vil­liä menoa kuin vaik­ka Lon­toos­sa, jos­sa paikallisen pörssin kel­lo on joka päivä sekaisin jam­merei­den takia.

    Sähkömit­tar­it lue­teen vas­taa­van tasoisel­la jär­jestelmäl­lä kuin on auto­jen km luku 

    Eipä noitakaan mittare­i­ta ropeloi­da, omakoti­talon sähkö mak­saa karkeas­t­i­au­ton käytön verran .

    Juuei… FBI Warns Smart Meter Hack­ing May Cost Util­i­ty Com­pa­nies $400 Mil­lion A Year

  99. Kale­vi Härkö­nen: Kulut­ta­ja hyö­tyy han­kki­mal­la sähkön­sä edulliseen ajanko­htaan, minkä nyt päästökau­pan aikaan pitäisi osua samaan vähäpäästöisyy­den kanssa. Korkean hin­nan aikaan kulut­ta­ja sit­ten jät­tää kaiken muun kuin vält­tämät­tömän ajon tekemät­tä. Tämä on sitä kulu­tusjous­toa, mitä tarvi­taan, jos uusi­u­tuvil­la halu­taan tuot­taa aidosti vähäpäästöistä sähköä.

    On ilman muu­ta selvää, että sähköstä pitäisi kulut­ta­jan mak­saa tun­ti­hin­ta. Tämä edel­lyt­täisi kuitenkin muu­tok­sia mit­taroin­ti­in (jot­ka oikeas­t­aan ovat jo ole­mas­sa) sekä sitä, että sähköy­htiöt lait­ta­vat hin­nan näkyvi­in net­ti­in sovi­tus­sa muo­dos­sa (minkä aikaansaami­nen ei olisi vaikeaa).

    Sähköau­to on yksi suuri kuor­ma, jota voidaan ainakin jos­sain määrin säätää. Kuitenkin jos sähköau­to­jen akkuka­p­a­siteet­ti on nykyiseen tapaan varsin rajoitet­tu, kulut­ta­jat pääsään­töis­es­ti halu­a­vat akku­jen ole­van täyn­nä kel­lo 8.00 arki­aa­muina. Tämä rajoit­taa auto­jen käyt­tökelpoisu­ut­ta säädössä jos­sain määrin, mut­ta siinä ne ovat säädet­tävä kuor­ma kuin varaa­va lämmityskin.

    Saat­taa olla, että olisi suo­raan lask­ien kansan­taloudel­lis­es­ti edullisem­paa, että sähköy­htiö han­kkisi ne akut. Mut­ta toteu­tuuko sil­loin kulutusjousto?

    Kulu­tusjous­to ja sähkön varas­toimi­nen (kulu­tuk­sen siirtämi­nen aikaisem­mak­si ajas­sa) ovat kak­si aika eri­laista asi­aa. Sähköau­tois­sa yllä­mainit­tu kulu­tusjous­to on tar­jol­la, mut­ta niin se on mon­es­sa muus­sakin sovel­luk­ses­sa. Jos kulu­tusjous­toa kai­vataan, siihen löy­tyy poten­ti­aalia juuri nyt.

    (Ja jos jotenkin aras­tut­taa tuo aja­tus siitä, kuin­ka asia voitaisi­in tehdä asi­akaspäässä, niin lupaan muu­ta­mal­la satasel­la hom­ma­ta purkin, joka ohjaa kuor­maa sähkön­hin­nan perus­teel­la. Jos löy­tyy isom­paa kysyn­tää, puhutaan kaksinu­meroi­sista eurohinnoista.)

    Sähkön varas­toin­ti taas on taloudel­lista sähköau­tossa vain, jos aidosti ylimääräistä kap­a­siteet­tia alkaa olla tar­jol­la. Nykyisel­lä akun kap­a­siteetil­la, teknisil­lä suori­tusar­voil­la ja hin­nal­la tämä ei tule ihan heti vastaan.

    Sähköskoot­tere­i­ta on. Muut­tuuko sel­l­ainen lait­tomak­si, jos siinä on polkimet?

    Olen ymmärtänyt, että jatku­va­toimisen sähköavusteisen polkupyörän muut­ta­mi­nen mopok­si ei onnis­tu. Sähköskoot­ter­it ovat huo­mat­ta­van paljon raskaampia ja enem­män ener­giaa kulut­tavia. Polkupyöräl­lä pitäisi päästä suh­teel­lisen reipas­ta fil­laroin­ti­vauh­tia alle 10 Wh/km, sähköskoot­terin kohdal­la puhutaan noin 50 Wh/km ‑luke­mas­ta, Seg­wayssä vähän alle ja autol­la 200 Wh/km.

    Polkupyörän otin esimerkik­si, kos­ka se on erit­täin pitkälle hiot­tu väline yhden ihmisen siirtämiseen mah­dol­lisim­man pienel­lä ener­gianku­lu­tuk­sel­la. Täyssähkö­fil­lar­in ener­gianku­lu­tus alkaa olla sen ver­ran pien­tä, että keskustelun päästöistä voi uno­htaa. Yhdel­lä saunan­läm­mi­tyk­sel­lä ajaa 1000 km.

    1. Kiinasa on val­tavasti sähkö­fil­lare­i­ta, joi­ta voi polkea, mut­ta ei tarvitse. Ne eivät voi olla kalli­ita, kun fil­larikansa on aika suurin joukoin siir­tynyt niihin. Kiinas­sa ben­sakäyt­töiset mopot on kiel­let­ty muta sähkökäyt­töiset sallittu.

  100. spot­tu: Suomes­sa tuotan­non ei pitäisi olla ongel­ma. Henkilöau­toli­iken­teen 45 mrd vuo­tu­ista kilo­metriä häviöi­neen 300 Wh/km on suu­ru­us­lu­okkaa 13.5 TWh eli yhtä 1600 MWh ydin­voimalaa käytetään ~8450 tun­tia vuodessa. Tämä on enem­män asenne- ja riskiaversiokysymys.

    Päästöt pitää laskea val­lit­se­van poli­it­tisen tilanteen mukaan. Jos jos­sain vai­heessa Euroopas­sa laa­jem­min ale­taan käyt­tää ydin­voimaa, päästölaskel­mat muut­tuvat rajusti. Pelkil­lä Suomen päästölukemil­la ei tee mitään niin kauan kuin meiltä menee iso­ja kaapelei­ta muualle. Jos Suomeen laskeu­tuu uusi ydin­voimala vuon­na 2018, senkin tuotan­to menee kivi­hi­iltä kor­vaa­maan (ellei päästökaup­pa ala maagis­es­ti toimia).

    Olen vaku­ut­tunut siitä, että tule­vaisu­us on sähköau­to­jen mon­es­takin syys­tä johtuen. Valitet­tavasti sähkön­tuotan­non rak­en­tei­den muut­tumi­nen näyt­tää erit­täin hitaalta.

    Tässä on vielä kak­si eri ske­naar­i­o­ta. Jos päästökaup­pa toimii, sähkön­tuotan­nos­sa tulee vielä erit­täin tuskaiset paikat päästö­jen vähen­tämisessä. Sil­loin sähköau­to on kyl­lä päästötön mut­ta ei vält­tämät­tä kovin toiv­ot­tu (kos­ka sen viemä sähkö on pois­sa teol­lisu­udelta). Toisaal­ta jos liiken­nepolt­toaineetkin tule­vat päästökau­pan piiri­in, päästökaup­pa ohjaa asi­at men­emään parhain päin.

    Jos päästökaup­pa ei toi­mi, sähköau­to­jen tulem­i­nen ei aianakaan vähen­nä hiilipäästöjä, kos­ka niitä varten pitää rak­en­taa lisää tuotan­toka­p­a­siteet­tia, joka on käytän­nössä fossiilista.

    Muuten vielä pieni laskel­ma tuos­ta liiken­nepolt­toainei­den tulemis­es­ta päästökau­pan piiri­in. Ben­si­inil­i­trasta läh­tee noin 2,35 kgCO2, joten nykyisel­lä päästökaup­pahin­nal­la (4 €/tCO2) lisähin­ta olisi noin 1 snt/l. Tämä ei var­maankaan ohjaa mitään mihinkään. Sähkössä vas­taa­va luke­ma on noin 0,25 snt/kWh, joka sekään ei ohjaa mitään mihinkään. (Tosin luke­mat ovat alvit­to­mia, mikä ei sekään vaiku­ta tässä.)

  101. hukkaan meni:
    ‘snip’
    Tieto­suo­javal­tu­ute­tun ratkaisu­jen mukaan jopa kuva yksilöitävästä autos­ta (rek­isterik­ilpi näkyy) on omis­ta­jaansa liit­tyvä henkilöti­eto, joten niistä syn­tyy henkilörek­isteri, jon­ka kokoamises­sa, käsit­telyssä ja julka­is­us­sa on nou­datet­ta­va kaikkia asi­aanku­u­lu­via sään­nök­siä. Suo­raan autoon yhdis­tet­tävät tiedot vielä selvem­min, kun val­oku­vaus jää välistä pois.
    ‘snip’

    Onko jäänyt huo­maa­mat­ta, että val­ti­ol­la jo on viras­to täl­laisen rek­isterin ylläpitämistä varten?

    Ja toinen vira­nomainen val­oku­vaa tarvit­taes­sa ja yhdis­tää tiedot

  102. hukkaan meni: Miten tämä kom­mu­nikoitaisi­in läh­estyvälle kul­jet­ta­jalle liiken­netur­val­lis­es­ti siten, että ihmisel­lä säi­ly­isi mah­dol­lisu­us vali­ta toinen reit­ti? Miten ylipään­sä kul­jet­ta­ja voisi suun­nitel­la reit­tin­sä siten, että esimerkik­si vält­täisi halutes­saan korkeam­man mak­sun alueet?
    ‘snip’

    Siitä var­maankin ilmoitet­taisi­in kuu­lu­tuk­sel­la Viral­lises­sa lehdessä. 😉

    1. Jos Pitkn sil­lan ylit­tämis­es­tä olisi lisä­mak­su, siitä ilmoitet­taisi­in liiken­nemerkil­lä. Se voi tietysti tul­la ensim­mäisel­lä ker­ral­la tul­la yllärinä, mut­ta niin voi läpiajokieltokin.

  103. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Koti­in laatikkoa tuskin voi jät­tää, siitä läh­tee var­maan häly­tys, jos sitä ropeloidaan.
    ‘snip’

    Kuten aikaisem­mas­sa postauk­ses­sani totesin, 10 vuo­den päästä ko. lait­teet ovat autois­sa vakio­varusteina, mitään ‘laatikkoa’ ei ole vaan kaik­ki on inte­groitu auton elektroniikkaan.

    Ropeloin­nista ei lähde häly­tys­tä, auto vaan ei suos­tu kulke­maan — vai kul­keeko jokin nykyi­nen automa­lli ilman keskusyksikköä? 😉

    1. Hol­lan­nis­sa kilo­metri­mak­sun käyt­töönot­to hylät­ti­in ainakin tois­taisek­si. Ehdo­tuk­seen sisäl­tyi erit­täin kova taloudelli­nen sank­tio lait­teen manip­u­loin­nista, niin suuri, ettei kan­na­ta yrittääkään.

  104. Tomi: — GPS häir­in­tä tai simu­loin­ti äärim­mäisen help­poa. Voi halutes­saan sim­u­laoi­da auton reitin halvem­paan alueeseen jos täy­tyy täs­mätä auton kilo­me­trien mukaan.

    GPS:n saat­ta­mi­nen toim­i­mat­tomak­si on help­poa. Sen kun ottaa anten­nin irti tai käärää Fara­dayn häkki­in (= alu­fo­lio). Jam­merinkin tekem­i­nen on help­poa, ei tarvi­ta kuin samoil­la taa­ju­usalueil­la ole­va lähete, joka on riit­tävän paljon vahvem­pi kuin mitat­ta­va sig­naali. Sen jäl­keen vas­taan­ot­ti­men etupää on tukos­sa, eikä se taku­ul­la kuule GPS:n hil­jaista sig­naalia. Kos­ka GPS:n sig­naali on maan pin­nal­la vähin­tään 25 dB alle kohi­nan, tähän riit­tää milliwattilähete.

    Sen sijaan en kyl­lä ihan nyt osta sitä väitet­tä, että GPS:n simu­loin­ti olisi äärim­mäisen help­poa. Mah­dol­lista se on, mut­ta siihen ei tehdä samal­la taval­la suures­sa sar­jas­sa piire­jä kuin GPS:n ilmaisemiseen. Lähet­teessä pitäisi saa­da simu­loitua oikeat satel­li­itit oikeal­la dopp­ler­il­la ja ampli­tudil­la. Lasken­nal­lis­es­ti tässä ei ole mitään mah­do­ton­ta, mut­ta teknis­es­ti temp­pu ei ole ihan triviaali.

    Täl­lä het­kel­lä GPS/­GLONASS/­Galileo/Bei­Dou-sim­u­laat­torit mak­sa­vat sen ver­ran, että on halvem­paa mak­saa ne mak­sut. Tietenkin jos sim­u­laat­to­rien kysyn­tä maail­mal­la räjähtää käsi­in, sit­ten niistä tulee saip­puan hin­taisia. Sit­ten tosin herkästi satel­li­itit voivat alkaa allekir­joit­taa viestin­sä dig­i­taalis­es­ti, mikä tekeekin simu­loin­nin kohtu­ullisen kinkkiseksi.

    Kan­nat­taa kuitenkin siis pitää mielessä, että nyt puhutaan vuodes­ta 2020+.

    Ja tämä onkin sit­ten minus­ta asian huonoin puoli (sen lisäk­si, että verope­rus­teet ovat ihan päin seiniä). Ruuhka­mak­su­jär­jestelmä kan­nat­taisi ottaa ruuh­ka-alueil­la käyt­töön jo nyt, ja sil­loin oikea tapa on kamera+rekisterikilpitunnistus kri­it­ti­sis­sä pis­teis­sä liiken­n­ev­erkkoa. Sähköau­to­jen tuo­ma veroeroosio on tois­taisek­si vähäistä, ja myyn­tiveron voi siirtää asteit­tain käyt­töveroksi potki­mat­ta ketään erityisesti.

    Ollilan työryh­män esi­tyk­seen voi sit­ten pala­ta 2020 nurkil­la, kun tilanne on selvempi.

  105. hukkaan meni: Miten tämä kom­mu­nikoitaisi­in läh­estyvälle kul­jet­ta­jalle liiken­netur­val­lis­es­ti siten, että ihmisel­lä säi­ly­isi mah­dol­lisu­us vali­ta toinen reit­ti? Miten ylipään­sä kul­jet­ta­ja voisi suun­nitel­la reit­tin­sä siten, että esimerkik­si vält­täisi halutes­saan korkeam­man mak­sun alueet? Myös yhteiskun­nan keräämien mak­su­jen tai vero­jen tulee etukä­teen las­ket­tavis­sa tai tark­istet­tavis­sa, eikä vain jostain verkkopalvelun kar­tas­ta edel­lisenä päivänä, vaan jok­seenkin suo­raan mak­su­pe­rus­teen syn­tyessä eli liikenteessä.

    Onnek­si tätä ei tarvitse pohtia yksin, kos­ka tiemak­su­ja on käytössä mon­es­sa paikas­sa. Usein asi­as­ta varoite­taan liiken­nemerkil­lä ennen viimeistä risteystä.

  106. Mikko Kivi­ran­ta: Onhan se nyt mah­do­ton­ta että 500 000 vrk-keskiku­lu­tuk­seltaan vaik­ka 1 kW:n sähköau­toa saisi­vat jokaiki­nen tarvit­se­mansa 500 megawat­tia siitä viimeis­es­tä sadan megawatin hiililauhdevoimalasta.

    Eivät saa. Mut­ta jos sähkön kulu­tus­ta nos­te­taan niiden sähköau­to­jen ver­ran, se nousu tapah­tuu käytän­nössä siitä, että hiiltä polte­taan enem­män. Mitä muu­ta voitaisi­in tehdä? Siis sel­l­aista, jota ei joka tapauk­ses­sa tehdä.

    Tämä pätee aika­jän­teil­lä viikoista ainakin kymme­neen vuo­teen. Sitä pidem­mäl­lä ajal­la vas­taus riip­puu ainakin suh­tau­tu­mis­es­ta ydin­voimaan, päästökau­pan tule­vaisu­ud­es­ta ja sähkön varas­toin­tite­knolo­gioiden kehit­tymis­es­tä. Päästökaup­pa on ain­oa asia, joka edes kymme­nen vuo­den päästä voi muut­taa tilannetta.

    Muitakin mah­dol­lisuuk­sia on. Jos sähköau­ton omis­ta­jal­ta edel­lytetään vaikka­pa tietyn kap­a­siteetin aurinkopa­neel­in han­kkimista, sil­loin sähköau­tos­ta saadaan päästöneu­traali ainakin siihen asti, kunnes aurinkovoiman pen­e­traa­tio nousee liikaa.

  107. Tomi: — GPS ja ajoneu­von älykkyys tule­vat kymme­nessä vuodessa men­emään val­ovu­osil­la eril­lis­ten bok­sien ohi, johtuen inte­groiduista ja automa­ti­soiduista ajoneu­va­malleista -> idea kuol­lut jo syn­tyessään kuten Ollilan digi­boxi sekoilu jonkin aikaa sitten.

    Luu­len­pa, että juuri tämän takia Ollila ehdot­ti sys­teemin käyt­töönot­toa vas­ta kymme­nen vuo­den kulut­tua. Jär­jestelmä tul­laan inte­groimaan nyt kehit­teil­lä ole­vaan ajoneuvoautomaatioon.

    Eiköhän työryh­män varsi­naise­na tavoit­teena ollut tehdä perustel­tu esi­tys ajok­ilo­metripo­h­jais­es­ta vero­tuk­ses­ta. Box­it ovat kokon­aisu­u­den kannal­ta täysin sivuseikkoja.

    Joku maa tämän toteut­taa, edut ovat niin ilmeiset. Ongel­mat ovat poli­it­tisel­la ja mah­dol­lis­es­ti eet­tisel­lä puolel­la, eivät teknisellä.

  108. hukkaan meni: Rapor­tis­sa lait­teen edel­ly­tyk­si­in on kir­jat­tu, että sen toimivu­us on olta­va toden­net­tavis­sa ajoneu­von ulkop­uolelta. Poli­isi­au­tois­sa siis var­masti “hälyt­täisi” tun­nistin, jos vas­taan­tule­vista autoista löy­ty­isi joku jos­ta toim­intakuit­taus­ta ei tule – ei sitä suo­raan san­o­ta mut­ta sitähän se tarkoittaa.

    Eli lait­teen pitää kyetä keskustele­maan mil­lä het­kel­lä hyvän­sä ja muunkin tahon kuin sen “täy­del­lisen luotet­ta­van” keskusjär­jetelmän kanssa?

    Tuleepa tosi­aan yksinker­tainen ja simp­peli systeemi…

    No, kyl­lähän lehmätkin lentävät, jos niille vain antaa riit­tävän alkunopeu­den — eli ei jär­jestelmälle tietenkään mitään ylit­tämät­tömiä teknisiä esteitä ole, mut­ta epäilen­pä hie­man, että siitä saisi hal­van, luotet­ta­van ja tietoturvallisen.

    Lak­i­ta­sol­la­han tästä säädet­täisi­in (lukee rapor­tis­sa), joten var­masti voidaan samas­sa aset­taa kul­jet­ta­jalle velvoite pitää anten­nin koh­ta puh­taana, kuten rek­isterik­il­vil­lä on jo. Ja laite ilmoit­taa jos se ei toi­mi, joten kul­jet­ta­jan tulisi vikaval­on sytyt­tyä tark­istaa että mainit­tua roskaa ei ole.

    Laite­han ei var­maankaan pysty itse päät­telemään muu­ta kuin, että satel­lit­tisig­naalia ei pystytä vas­taan­ot­ta­maan. Mitenkähän taval­lisen kansalaisen voi velvoit­taa ymmärtämään mil­loin ko. “vikava­lo” indikoi vikaa ja mil­loin kyse on vain nor­maal­ista toimin­nas­ta — eli siitä, että sig­naali ei kuu­lu tun­neleis­sa tai parkki­halleis­sa eikä vält­tämät­tä syvi­sis­sä katukuiluis­sa tahi autoka­tok­sis­sa ja että “vika” voi olla vaik­ka keljun aurinkosään aiheut­ta­mas­sa huonos­sa radiokelissä?

    Pihtiputaan mum­mol­la lie­nee jatkos­sa aikalail­la ihmeteltävää…

    1. On se mie­lenki­in­toista, että on niin var­mo­ja tieto­ja lait­teen toim­intaom­i­naisuuk­sista, vaik­ka laitet­ta ei ole vielä olemassa.

    2. Jokaiseen autoon on tulos­sa laite, joka onnet­to­muustapauk­ses­sa soit­taa hätäkeskuk­seen ja ilmoit­taa auton sijain­nin. Tämä kan­nat­taa var­maan yhdis­tää tuo­hon Ollilan mötikkän.

  109. Raimo K: Kuten aikaisem­mas­sa postauk­ses­sani totesin, 10 vuo­den päästä ko. lait­teet ovat autois­sa vakiovarusteina. 

    Kymme­nen vuo­den päästäkin aje­taan myös viisi­toista vuot­ta van­hoil­la autoil­la. Ja jotkut jopa kolmekym­men­tä vuot­ta vanhoilla. 

    Kaik­ki eivät osta uut­ta aina kun tuhkakup­pi tulee täy­teen, vaik­ka sen uuden saisi “hal­val­la” verottomana.

  110. tpyy­lu­o­ma: …ris­ki jäädä kiin­ni on pieni. Siltikään niitä ei juurikaan tavata. 

    Niin­pä juuri. 

    (“Siltikään” vai “eli”?)

  111. Tapio: Luu­len­pa, että juuri tämän takia Ollila ehdot­ti sys­teemin käyt­töönot­toa vas­ta kymme­nen vuo­den kulut­tua. Jär­jestelmä tul­laan inte­groimaan nyt kehit­teil­lä ole­vaan ajoneuvoautomaatioon.

    Jos Suo­mi läh­tee ain­oana — tai ainakin selkeästi ennen mui­ta — toteut­ta­maan täl­laista jär­jestelmää, niin mikähän lie­nee toden­näköisyys sille, että se tosi­aankin olisi auton tehtaal­ta lähtiessä inte­groitu­na ajoneuvoautomaatioon?

    Voi tietysti olla mah­dol­lista, että ko. jär­jestelmä voidaan asen­taa lisäop­tiona mukaan jopa tehtaal­la tai viimeistään maa­han­tuon­nin yhtey­dessä. Jos ajoneu­voau­tomaa­tio­jär­jestelmä on kuitenkin suun­nitel­tu ennem­min käytet­tävyy­den ja helpon laa­jen­net­tavu­u­den ehdoil­la, niin voi olla aika haas­tavaa rak­en­taa seu­ran­ta­jär­jestelmästä peukaloin­nin kestävää.

    Jos esimerkik­si seu­ran­ta­jär­jestelmä pitää pul­ta­ta automaa­tioon kiin­ni saman avoimen rajap­in­nan kaut­ta kuin vaikka­pa viihde­jär­jestelmät, niin eiköhän joltain kiinalaiselta hal­pa­hal­lien alen­nusko­r­ei­hin mul­ti­me­di­alait­tei­ta valmis­taval­ta puti­ik­il­ta löy­dy aika pian sopi­va huijausjärjestelmä.

    Eli siis ihan samat ongel­mat tässä on edessä — oli kyseessä erilli­nen purk­ki tai inte­groitu toim­into — ellei sit­ten joku suuri automaa ota ko. jär­jestelmää samanaikaises­ti käyttöön.

    1. Sak­sas­sa ollaan otta­mas­sa käyt­töön kilo­metripo­h­jaisia mak­su­ja aivan tuo­ta pikaa. Taitaa olla vas­ta nime­tyn hal­li­tuk­sen ohjelmassa.

  112. Raimo K:
    Väit­teet, että Ollilan suosit­ta­ma jär­jestelmä heiken­täisi yksilön­suo­jaa merkit­tävästi, ovat melko perusteettomia.

    Ruotsin vakoilu­ju­pakan myötä tuli sivu­lauseessa ilmi, että NSA:lle kerätään sys­temaat­tis­es­ti kän­nyköi­den paikkati­eto­ja. Uusi jär­jestelmä mah­dol­lis­taisi lisäk­si auto­jen paikan­tamisen – eikä autoil­la mitään yksilön­suo­jaa ole!

    Tämä on aivan tot­ta, toveri Kim!

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    On se mie­lenki­in­toista, että on niin var­mo­ja tieto­ja lait­teen toim­intaom­i­naisuuk­sista, vaik­ka laitet­ta ei ole vielä olemassa.

    On ole­mas­sa joukko tiet­tyjä rajae­hto­ja, joiden puit­teis­sa jär­jestelmän toteu­tuk­sen haastei­ta voidaan hel­posti arvioi­da — vaik­ka se olisikaan vielä edes suun­nit­telupöy­däl­lä. Esim. satel­li­it­ti­paikkan­nusjär­jestelmien sig­naalien heikko taso maanpinnalla.

    Lisäk­si joku 10 vuot­ta ei ole niin kaukana, että voitaisi­in jät­tää jär­jestelmän toimivu­us sen varaan, että kek­sitään joku X, joka ratkaisee kaikki/pahimmat ongel­mat. Se, minkä varaan kuvitel­lun käyt­töönot­toa­janko­hdan vim­paimet täy­tyy rak­en­taa, on jo nyt aika hyvin tiedos­sa ja siten haastei­ta voi hvyin arvioi­da myös tässä mielessä.

    Hölmöin­tä olisi tyr­mätä kaik­ki kri­ti­ik­ki pelkästään sil­lä, etteivät ko. asi­at olisi enää mikään ongel­ma vuon­na 2023.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Jokaiseen autoon on tulos­sa laite, joka onnet­to­muustapauk­ses­sa soit­taa hätäkeskuk­seen ja ilmoit­taa auton sijain­nin. Tämä kan­nat­taa var­maan yhdis­tää tuo­hon Ollilan mötikkän.

    Ja auton­va­lmis­ta­jat toteut­ta­vat tämän lait­teen siten, että suo­ma­laiset poli­isit voivat hel­posti ja luotet­tavasti var­men­taa ohi­a­jav­ista autoista, ettei ko. laiteeseen perus­tu­vaa Ollilan mötikää ole peukaloitu?

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­sas­sa ollaan otta­mas­sa käyt­töön kilo­metripo­h­jaisia mak­su­ja aivan tuo­ta pikaa. Taitaa olla vas­ta nime­tyn hal­li­tuk­sen ohjelmassa.

    Kun nyt ensin kieltäi­sivät vapaat nopeudet moot­toriteiltä ilman, että kansa on bar­rikaadeil­la, niin sit­ten ehkä voisimme alkaa odot­tele­maan km-mak­su­jär­jestelmien toteutumista… 😉

    1. Heh.
      Sak­san kilo­metrivero on hyvin suosit­tu, kos­ka se kos­kee myös ulko­maalaisia, joiden osu­us liiken­teestä on suuri ja vero tuot­to koske­va alen­nus tulee vain sak­salaisille autoilijoille.

  116. Sähköau­to­jen polt­toain­evero­tuk­seen on ole­mas­sa yksinker­tainen menetelmä: sinetöi­ty lataa­mavir­tamit­tari, jon­ka kaut­ta kulke­vaan vir­taan on tiet­ty, ben­si­ivniveroa vas­taa­va polt­toain­evero. Ennakko­mak­su vuosiku­lu­tuk­sen mukaan ja ilmoi­tus vuosit­tain ajoneu­vo­halli­nolle / tark­istus kat­sas­tuk­sen yhtey­dessä. Ei tässä mitään kaukolukua tarvita.

  117. uusi kas­vo tääl­lä:
    miten olisi pieni gps-siru kaikille yli 18 vuo­ti­aille, ihon alle asennettuna?

    näin saataisi­in kaik­ki liikku­jat vero­tuk­sen piirin ja vero­tu­lot kas­vaisi­vat roimasti….!

    ja miten se lisäisikään turvallisuutta!

  118. Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­sas­sa ollaan otta­mas­sa käyt­töön kilo­metripo­h­jaisia mak­su­ja aivan tuo­ta pikaa. Taitaa olla vas­ta nime­tyn hal­li­tuk­sen ohjelmassa.

    Miten tämä aio­taan toteuttaa?

  119. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Kymme­nen vuo­den päästäkin aje­taan myös viisi­toista vuot­ta van­hoil­la autoil­la. Ja jotkut jopa kolmekym­men­tä vuot­ta vanhoilla. 

    Kaik­ki eivät osta uut­ta aina kun tuhkakup­pi tulee täy­teen, vaik­ka sen uuden saisi “hal­val­la” verottomana.

    Tietenkin oikeu­den­mukaisu­us edel­lyt­tää, että auto­ja, joista on vero mak­set­tu, ei verote­ta uudelleen, vaan ne jäävät nykyiseen järjestelmään.

  120. Poth1ue1:
    ‘snip’
    Laite­han ei var­maankaan pysty itse päät­telemään muu­ta kuin, että satel­lit­tisig­naalia ei pystytä vas­taan­ot­ta­maan. Mitenkähän taval­lisen kansalaisen voi velvoit­taa ymmärtämään mil­loin ko. “vikava­lo” indikoi vikaa ja mil­loin kyse on vain nor­maal­ista toimin­nas­ta – eli siitä, että sig­naali ei kuu­lu tun­neleis­sa tai parkki­halleis­sa eikä vält­tämät­tä syvi­sis­sä katukuiluis­sa tahi autoka­tok­sis­sa ja että “vika” voi olla vaik­ka keljun aurinkosään aiheut­ta­mas­sa huonos­sa radiokelissä?
    ‘snip’

    Tiedok­si: jo nyky­i­sis­sä nav­i­gaat­tor­eis­sa on kar­tat ja kar­tois­sa on tun­nelit ja kadut jne.

  121. Poth1ue1: Eli siis ihan samat ongel­mat tässä on edessä – oli kyseessä erilli­nen purk­ki tai inte­groitu toim­into – ellei sit­ten joku suuri automaa ota ko. jär­jestelmää samanaikaises­ti käyttöön.

    Käyt­tööno­ton ei tarvitse tapah­tua yhtä aikaa, kun­han vain auton automaa­tio­jär­jestelmään on sisäl­lytet­ty asi­aan tarvit­ta­va ja riit­tävän stan­dard­is­oitu omi­naisu­us. Maako­htaisen lain­säädän­nön ja hallinnon kiemu­rat sit­ten hoide­taan sisään syötet­täväl­lä softalla.

    Siinä vai­heessa kun auton automaa­tio­jär­jestelmä sisältää edes rajoite­tun automaat­tio­h­jauk­sen, sen toim­intavar­muus ja häir­iön­si­eto on pitänyt monel­la taval­la varmistaa.

    Kiin­nos­tunei­den kan­nat­taa seu­ra­ta EU:n liikenneautomaatiohankkeita.

  122. Osmo Soin­in­vaara: Jokaiseen autoon on tulos­sa laite, joka onnet­to­muustapauk­ses­sa soit­taa hätäkeskuk­seen ja ilmoit­taa auton sijain­nin. Tämä kan­nat­taa var­maan yhdis­tää tuo­hon Ollilan mötikkän.

    Itse asi­as­sa tuo taitaa olla jo Ollilan mötikkä, ehkä tarvi­taan pari sirua lisää. Kar­tat ja maako­htaista sof­t­aa vain sisään ja verot­ta­ja rak­en­ta­maan laskutusjärjestelmää!

  123. Markku af Heurlin:
    Sähköau­to­jen polt­toain­evero­tuk­seen on ole­mas­sa yksinker­tainen menetelmä: sinetöi­ty lataa­mavir­tamit­tari, jon­ka kaut­ta kulke­vaan vir­taan on tiet­ty, ben­si­ivniveroa vas­taa­va polt­toain­evero. Ennakko­mak­su vuosiku­lu­tuk­sen mukaan ja ilmoi­tus vuosit­tain ajoneu­vo­halli­nolle / tark­istus kat­sas­tuk­sen yhtey­dessä. Ei tässä mitään kaukolukua tarvita.

    Tuo lataa­mavir­tamit­tari tun­netaan yleisem­min sähkömit­ta­ri­na ja nykyään ne ovat kaukoluet­tavia ja joka asun­nos­sa on jo sel­l­ainen, mik­sei myös sähköautoissa ?

  124. Raimo K: Kuten aikaisem­mas­sa postauk­ses­sani totesin, 10 vuo­den päästä ko. lait­teet ovat autois­sa vakio­varusteina, mitään ‘laatikkoa’ ei ole vaan kaik­ki on inte­groitu auton elektroniikkaan.

    Ropeloin­nista ei lähde häly­tys­tä, auto vaan ei suos­tu kulke­maan – vai kul­keeko jokin nykyi­nen automa­lli ilman keskusyksikköä? 

    Itse asi­as­sa lait­teis­to on pakolli­nen jo 2015 läh­tien .Sil­loin kaikissa EU-alueel­la myytävis­sä autois­sa on olta­va GPS-GSM yhdistelmä.
    Sen tarkoi­tus on soit­taa hätäkeskuk­seen kolar­in sattues­sa ja ilmoit­taa auton paikka

    Peri­aat­teessa tuo sisältää peru­sosat km-vero­tuk­seen tarvit­tavaan lait­teis­toon, tarvi­taan vain sovel­luk­sia ja laa­jen­nuk­sia tai mod­i­fioitu vai­h­to­laite ja jos data varas­toidaan autoon niin mediaväline.

  125. Viherinssi: Kulu­tusjous­to ja sähkön varas­toimi­nen (kulu­tuk­sen siirtämi­nen aikaisem­mak­si ajas­sa) ovat kak­si aika eri­laista asi­aa. Sähköau­tois­sa yllä­mainit­tu kulu­tusjous­to on tar­jol­la, mut­ta niin se on mon­es­sa muus­sakin sovel­luk­ses­sa. Jos kulu­tusjous­toa kai­vataan, siihen löy­tyy poten­ti­aalia juuri nyt.

    Jous­to ja varas­toimi­nen kuu­lu­vat mielestäni tässä yhteen, ne molem­mat ovat menetelmiä saman tavoit­teen saavuttamiseksi.

    Olet­taen sähköau­ton anta­van peli­v­araa vaikka­pa 20 kWh, voisi sil­lä peri­aat­teessa tuot­taa kodin tarvit­se­man sähkön use­an päivän ajan (kun­han ei asu sähköläm­mi­tys­talos­sa). On vaikeaa löytää mui­ta yhtä merkit­täviä menetelmiä. Varaavaa läm­mi­tys­tä ja käyt­tövesi­boi­le­ria voisi käyt­tää ener­giavaras­toina, jos sel­l­aiset talos­sa on. Kulu­tusjous­toa voisi olla saunomisen tai pyyk­in­pe­sun jät­tämi­nen väli­in. Kaik­ki muu kulu­tuk­sen kanssa pelaami­nen taitaa jäädä näpertelyksi.

  126. Raimo K: Tiedok­si: jo nyky­i­sis­sä nav­i­gaat­tor­eis­sa on kar­tat ja kar­tois­sa on tun­nelit ja kadut jne.

    Eivät ne kar­tat tai­da kuitenkaan tuo­da sitä gps-sig­naalia niihin tun­nelei­hin? Joten ei muu­ta kuin aje­taan tun­neli­in, laite­taan alu­mi­ini­fo­lio anten­nin päälle ja Ollilan mokku­la kuvit­telee ole­vansa lop­pu­vuo­den maan alla kaiken ollessa ok.

    Vai lisätäänkö mol­lukan vaa­timuk­si­in myös luotet­ta­va iner­ti­a­su­un­nis­tusjä­jestelmä jot­ta mokku­lan sähköai­vo pystyy päät­telemään, ettei voi­da enää mil­lään olla tun­nelis­sa vaan joku pei­jakas blokkaa signaalin?

  127. Raimo K: Tietenkin oikeu­den­mukaisu­us edel­lyt­tää, että auto­ja, joista on vero mak­set­tu, ei verote­ta uudelleen, vaan ne jäävät nykyiseen järjestelmään.

    …ja sit­ten Suo­mi tun­netaan 2060-luvul­la maana, jos­sa puo­let autokan­nas­ta koos­t­uu suun­nat­tomin uhrauksin liiken­teessä pidet­tävistä ennen vuot­ta 2025 valmis­te­tu­ista “van­han jär­jestelmän” autoista. Niil­lä kun pääsee vält­tämään 5€ pitkän sil­lan yli­tys­mak­sut, ruuhkao­h­jauk­set, alueel­liset ajok­iel­lot ja muun ikävän?

    1. Van­han jär­jestelm­nän autoista jou­tu­isi nyt ainakin mak­samaan van­han jär­jestelmän ajoneu­voveron joka vuosi.

  128. Tapio: Käyt­tööno­ton ei tarvitse tapah­tua yhtä aikaa, kun­han vain auton automaa­tio­jär­jestelmään on sisäl­lytet­ty asi­aan tarvit­ta­va ja riit­tävän stan­dard­is­oitu omi­naisu­us. Maako­htaisen lain­säädän­nön ja hallinnon kiemu­rat sit­ten hoide­taan sisään syötet­täväl­lä softalla.

    …ja siinä vai­heessa, kun asi­as­ta on saatu aikaan direk­ti­iv­it, eri maid­en lain­säädän­tö on har­mon­isoitu direk­ti­ivien mukaisek­si, ao. stan­dard­it on hyväksyt­ty, ensimäiset jär­jestelmän mukaiset autot rul­laa­vat tuotan­tolin­jal­ta — ja Tiedon, GCI:n ja Acci­den­turen muo­dosta­ma kon­sor­tio on saanut suo­ma­laisen keru­u­jär­jestelmän toim­i­maan, niin joku 2025 alkaa ole­maan muinaishistoriaa 😀

  129. Markku af Heurlin: Ei tässä mitään kaukolukua tarvita.

    No ei. EU-direk­ti­ivil­lä voidaan huole­htia että lataus­luke­mat löy­tyvät OBD-II ‑väylän kaut­ta eli auton kat­sas­tuk­ses­ta vas­taa­va voi toimit­taa tiedot vira­nomaisille, tai tietysti käyt­täjä itse. Pros­es­si­in on help­po istut­taa tarpeelli­nen määrä edullisia pelot­tei­ta väärinkäytösten varalta.

    Samaa väylää voi tietysti “kaukolukea” info­tain­ment ‑mielessä.

  130. Alan kallis­tua Ollilan kan­nalle, jos se toteutetaan OS:n kuvaa­mal­la taval­la. 3 sentin takia kuitenkaan näin kallista jär­jestelmää ei mielestäni kan­na­ta rak­en­taa, vaan sil­lä pitäisi kor­va­ta myös polt­toaineen hin­nas­sa perit­tävä vero.
    Mak­sun tuo­ton pitäisi men­nä nimeno­maan tien­pitäjälle. Täl­löin rahaa tulisi myös yksi­ty­is­ten ja kun­nal­lis­ten tei­den pitoon. Tien pitäjä voisi määrätä mak­sun suu­ru­u­den oma­l­ta osuudeltaan.

  131. Laite­taan ruokakaup­po­jen ja kal­jan­myyn­tikioskien lähistölle tun­nis­timet, jot­ka tun­nista­vat jos siel­lä liikkuu auto. 

    Jos ei tule tuplaa, eli auto+gps, niin auto on “pimeä” ja eikun verokarhu kylään.

  132. Liian van­ha: Tuo lataa­mavir­tamit­tari tun­netaan yleisem­min sähkömit­ta­ri­na ja nykyään ne ovat kaukoluet­tavia ja joka asun­nos­sa on jo sel­l­ainen, mik­sei myös sähköautoissa ?

    Tot­ta. Oleel­lista on, että vero kohdis­tuu akku­jen lataamiseen (so ajamiseen) käytet­tyyn sähköön.

  133. Reis­sum­ies:
    Mik­si auton käytön vero­tus­ta varten pitäisi raken­nel­la kalli­ita ja mon­imutkaisi­ateknisiä jär­jestelmiä, kun polt­toain­everoa nos­ta­mal­la sama vaiku­tus saataisi­in aikaan ilman mitään lisäkus­tan­nuk­sia, per­im­isku­lu­ja tai tietoturvaongelmia?

    Jos ole­tus tule­vaisu­udelle fos­si­ilis­ten polt­toainei­den lop­pumis­es­ta pitää paikkansa, niin voidaan tode­ta, että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den hin­ta tulee nousemaan.

    Nyt talous pol­kee tyhjää, mut­ta nousukausi tulee taas ja sen ollessa kuumim­mil­laan Suomes­sa ben­san litrahin­ta voi olla yli 2 euroa. Ja luul­tavim­min onkin jos­sain ensi vuosikymme­nen vai­h­teen tienoilla.

    Siinä vai­heessa tulee enem­minkin mieleen vero­tuk­sen hin­nan laskem­i­nen pakon edessä.

  134. Poth1ue1: Eivät ne kar­tat tai­da kuitenkaan tuo­da sitä gps-sig­naalia niihin tun­nelei­hin? Joten ei muu­ta kuin aje­taan tun­neli­in, laite­taan alu­mi­ini­fo­lio anten­nin päälle ja Ollilan mokku­la kuvit­telee ole­vansa lop­pu­vuo­den maan alla kaiken ollessa ok.

    Vai lisätäänkö mol­lukan vaa­timuk­si­in myös luotet­ta­va iner­ti­a­su­un­nis­tusjä­jestelmä jot­ta mokku­lan sähköai­vo pystyy päät­telemään, ettei voi­da enää mil­lään olla tun­nelis­sa vaan joku pei­jakas blokkaa signaalin?

    Kyl­lä min­un jo aika van­ha nav­i­gaat­tori­ni tietää, mil­loin aje­taan tun­neli­in ja var­masti osaa laskea, mil­loin tul­laan pois — jos ei tul­la, se on uusis­sa jär­jestelmis­sä ohjel­moin­tikysymys. Voi olla, että poli­isi ja palokun­ta tulee pelas­ta­maan tun­neli­in jäänyttä. 😉

  135. Osmo Soin­in­vaara:
    Van­han jär­jestelmän autoista jou­tu­isi nyt ainakin mak­samaan van­han jär­jestelmän ajoneu­voveron joka vuosi.

    Var­maankin, mut­ta sitä veroa, joka on mak­set­tu ostet­taes­sa ei saa per­iä uudelleen.

  136. Poth1ue1: …ja sit­ten Suo­mi tun­netaan 2060-luvul­la maana, jos­sa puo­let autokan­nas­ta koos­t­uu suun­nat­tomin uhrauksin liiken­teessä pidet­tävistä ennen vuot­ta 2025 valmis­te­tu­ista “van­han jär­jestelmän” autoista. Niil­lä kun pääsee vält­tämään 5€ pitkän sil­lan yli­tys­mak­sut, ruuhkao­h­jauk­set, alueel­liset ajok­iel­lot ja muun ikävän? 

    Myös sel­l­aisen auton ylläpi­don vaa­ti­mat huol­lot ja run­saat kor­jauk­set ovat sitä muu­ta ikävää — ja kallista.

  137. Poth1ue1: Vai lisätäänkö mol­lukan vaa­timuk­si­in myös luotet­ta­va iner­ti­a­su­un­nis­tusjä­jestelmä jot­ta mokku­lan sähköai­vo pystyy päät­telemään, ettei voi­da enää mil­lään olla tun­nelis­sa vaan joku pei­jakas blokkaa signaalin?

    Hmmm… tarkem­min ajatellen meil­lä on var­maankin ennen vuot­ta 2023 3D-mallit kaik­ista oleel­li­sista sisätiloista ja edullisimpi­enkin auto­jen “hin­nat alka­en” ‑malleis­sa lie­nee stere­onäkökam­er­at vähin­tään eteen ja taakse, joten tark­ka paikan­nus parkki­halleis­sa ja tun­neleis­sa onnis­tuu kyl­lä peri­aat­teessa aikalail­la ilmaiseksi.

    On tässä kuitenkin edelleen sen ver­ran “mutku­ja” ja “sitku­ja”, että esite­tyn kus­tan­nusarvion voi epäil­lä ole­van rankansti alakanttiin.

  138. Lau­ri Kumpu­lainen: Jos ole­tus tule­vaisu­udelle fos­si­ilis­ten polt­toainei­den lop­pumis­es­ta pitää paikkansa, niin voidaan tode­ta, että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den hin­ta tulee nousemaan.

    Vaik­ka fos­si­iliset lop­puisi­vatkin, niin nestemäiset polt­toaineet voivat olla edelleen påp. Niitähän voidaan aina ajatel­la gen­eroita­van vaik­ka hiilid­iok­sidista ja vedestä ydin‑, tuuli- ja/tai aurinkovoimalla.

    Nestemäisiä polt­toainei­ta puoltaa ole­mas­saol­e­va tehokas jakeluin­fra, ener­giati­heys ja tur­val­lisu­us. Jos akkute­knolo­gias­sa ei ote­ta jotain kun­non kehi­tyshyp­pyä kestoiän, kus­tan­nusten, kap­a­siteetin ja kolar­it­ur­val­lisu­u­den suh­teen, niin eiköhän tämä sähköau­to- ja plu­g­in-hybri­di huuma ole taas ohi jonkun 5–10 vuo­den kuluttua.

  139. Raimo K: Kyl­lä min­un jo aika van­ha nav­i­gaat­tori­ni tietää, mil­loin aje­taan tun­neli­in ja var­masti osaa laskea, mil­loin tul­laan pois – jos ei tul­la, se on uusis­sa jär­jestelmis­sä ohjel­moin­tikysymys. Voi olla, että poli­isi ja palokun­ta tulee pelas­ta­maan tun­neli­in jäänyttä. 

    Eli siis alku­peräi­nen kysymyshän taisi olla siitä, että mitäs jos gps-vas­taan­ot­ti­men anten­ni vahin­gos­sa (tai “vahin­gos­sa”) tulee blokatuk­si ja vas­taus tähän taisi olla se, että auton kul­jet­ta­ja velvoite­taan lakiteitse sank­tioiden uhal­la selvit­tämään mah­dol­liset vas­taan­ot­to-ongel­mat välittömästi.

    Tätä varten taas tarvit­ti­in se vikaindikaat­tori — kuten esim. varoi­tus­va­lo — jot­ta kul­jet­ta­jal­la voisi olla käytän­nössä mitään mah­dol­lisuuk­sia olla tietoinen ongelmista ja ryhtyä niiden vaa­timi­in toimen­piteisi­in. Tässä taas ongel­mak­si nos­tet­ti­in se, että miten laite tai käyt­täjä voi varmis­tua siitä, että sig­naalin katkeami­nen on toimen­piteitä vaa­ti­va poikkea­ma eikä pelkkä jokapäiväi­nen olo­suhteista (esimerkkeinä annet­tu mm. tun­neli ja parkkihalli).

    Ratkaisuna tähän ongel­maan on esitet­ty Ollilan nysän käytet­tävis­sä ole­vaan kar­taan ja jär­jestelmän nav­i­gaat­to­ri­om­i­naisuuk­si­in. No, myön­net­täköön, että omienkin koke­musten mukaan ainakin autoon inte­groitu nav­i­gaat­troi pysyy häm­mästyt­tävän hyvin tolkuis­saan tun­neleis­sakin (hyö­dyn­tää tietoa auton nopeud­es­ta?) ja siinä mielessä tun­neli voidaan ehkä pois­taa mah­dol­li­sista ongelmapaikoista.

    Parkki­hal­li voita­nee kuitenkin edelleen pitää ongel­mal­istal­la (ellei 3d-malli ja kam­er­at kuten aiem­min hok­sasin), kos­ka ei ainakaan vm. 2013 autoon inte­groitu nav­i­gaat­tori tajun­nut aamul­la hotellin viereis­es­tä parkki­hal­lista lähtiessä muu­ta kuin, että auto oli jäänyt jon­nekin ko. aukion tienoille. Vas­ta jos­sain 100m päässä parkki­hallin uloskäyn­nistä laite tajusi, että tässähän me nyt taas ollaan.

    Eli siis — lain­mukainen Ollilan loo­ta voi siis muis­taa, että auto on par­keer­at­tu parkki­hal­li­in — mut­ta mitä tehdä liik­keelle lähtiessä? GPS-sig­naalin puut­tumis­es­ta ei voi heti valit­taa, kos­ka se olisi väärä hälyy­tys eli jonkin ver­ran ajo­matkaa olisi suo­ta­va ennen reagoin­tia. Mut­ta paljonko? Val­tavis­sa parkkilu­olis­sa, jois­sa ajo­ra­dat ovat yksisu­un­taisia, opas­teet epä­selviä ja ulosajo­ja use­ampia olisi var­maankin sal­lit­ta­vat ainakin parin kilo­metrin ajo?

    Mitäs jos kuitenkin joku ilkeä autoilun vihaa­ja on käynyt liimaa­mas­sa foliok­er­roksen sisältävän tar­ran GPS-anten­ni­in, ulosajo parkkilu­o­las­ta on 5 päässä ja 1,9 km päässä luo­las­ta tör­mää poli­isin Ollil­la-rat­si­aan? GPS-sig­naali on törkeästi blokat­tu taral­la eikä kul­jet­ta­ja ole hoi­tanut lais­sa selkeästi asetet­tu­ja velvot­tei­ta anten­nin puh­taanapi­dos­ta? Auto val­ti­olle, per­heen pää lin­naan ja per­he pinkopahvin alle?

  140. Raimo K: Myös sel­l­aisen auton ylläpi­don vaa­ti­mat huol­lot ja run­saat kor­jauk­set ovat sitä muu­ta ikävää – ja kallista.

    No, mielestäni esim. jos­sain Köpik­sessä näkee häm­mästyt­tävän paljon van­ho­ja huolel­la ylläpi­det­tyjä luk­susauto­ja V8 tai V12 ‑moot­tor­eil­la. Yhteistä näille on se, että ne ovat ajal­ta ennen kuin Tan­skan val­tio päät­ti muut­taa autovero­tus­ta ole­tuk­sel­la, että tan­skalaisille riit­tää aivan hyvin kehi­tys­maata­son autot kuten Fiat Pan­da, Tra­bant ja Warre.

    Eli siis kyl­lä ainakin osalta ihmi­sistä riit­tää käsit­tämätön määrä viit­seliäisyyt­tä, jos vain sitä kaut­ta tun­tee saa­vansa jotain muuten käytän­nössä tavoit­telemat­tomis­sa ole­vaa hyötyä.

  141. Poth1ue1: Vaik­ka fos­si­iliset lop­puisi­vatkin, niin nestemäiset polt­toaineet voivat olla edelleen påp. Niitähän voidaan aina ajatel­la gen­eroita­van vaik­ka hiilid­iok­sidista ja vedestä ydin‑, tuuli- ja/tai aurinkovoimalla.

    Nestemäisiä polt­toainei­ta puoltaa ole­mas­saol­e­va tehokas jakeluin­fra, ener­giati­heys ja turvallisuus. 

    Kyl­lä. Nes­teen olo­muodon ja fysikaal­is­ten omi­naisuuk­sien vuok­si nestemäi­nen polt­toaine on hyvä. 

    Kaupunkili­iken­teessä tuol­laiset pienet kaupunki­au­tot voisi lait­taa kulke­maan biokaa­sul­lakin, tai ainakin bus­sili­iken­teen. Sitä voisi tuot­taa kaupunki­lais­ten jät­teistä ja jätöksistä.

    Sähköl­lä on kuitenkin paikkansa, sähköskoot­teri tai sähköpyörä, on lois­ta­va yhden ihmisen hidas kulkuneu­vo kaupunki­olois­sa. Kiinas­ta saisi ottaa mallia. 

    Mielestäni sähköpolkupyörät saisi tehdä verovapaiksi. 

    Sähköpolkupyöräl­lä huonokun­toinenkin voi ajaa isot mäet ylös, ja sit­ten tasaisel­la polkea nor­maal­isti. Nopeudek­si riit­tää tosi­aan vaik­ka mak­simis­saan 25 km/h.

    Joko Suomes­sa on sähkörol­laat­tor­e­i­ta mummoille?

  142. Tim­oT: .
    Mak­sun tuo­ton pitäisi men­nä nimeno­maan tien­pitäjälle. Täl­löin rahaa tulisi myös yksi­ty­is­ten ja kun­nal­lis­ten tei­den pitoon. Tien pitäjä voisi määrätä mak­sun suu­ru­u­den oma­l­ta osuudeltaan.

    Siinä voisi men­na mon­elta kunnal­ta into joukkoli­iken­teen kehit­tämiseen, jos autoilua mak­si­moimal­la mak­si­moidaan myös tuotot.

  143. Raimo K: Myös sel­l­aisen auton ylläpi­don vaa­ti­mat huol­lot ja run­saat kor­jauk­set ovat sitä muu­ta ikävää – ja kallista. 

    Eiköhän Suomen kun­ni­akkaat per­in­teet itsepa­lveluy­hteiskun­tana tässäkin tule apu­un. Kun auto on tarpeek­si van­ha (ilman elek­tron­i­ikkaa), onnis­tuu huol­lot ja pikkuko­r­jauk­set itsekin parkkipaikan laidalla. 

    Ja voidaan­han meille tuo­da takaisin niitä afrikkaan rah­dat­tu­ja tojo­toi­ta niin että saadaan vielä huoltomiehet mukaan. Kansalais­palkan turvin voi tehdä pikkure­mont­tia ilman kuittia.

  144. Poth1ue1: …ja sit­ten Suo­mi tun­netaan 2060-luvul­la maana, jos­sa puo­let autokan­nas­ta koos­t­uu suun­nat­tomin uhrauksin liiken­teessä pidet­tävistä ennen vuot­ta 2025 valmis­te­tu­ista “van­han jär­jestelmän” autoista. Niil­lä kun pääsee vält­tämään 5€ pitkän sil­lan yli­tys­mak­sut, ruuhkao­h­jauk­set, alueel­liset ajok­iel­lot ja muun ikävän?

    Näi­den vuosi­mak­sua sääde­tään var­maan ylöspäin sen ver­ran, että ne viedään paalaamoon ihan vapaaehtoisesti

  145. Ruot­sis­sa 80-luvul­la asues­sani ajomäärään perus­tu­va verosys­tee­mi oli käytössä. Diese­lau­tois­sa oli ihan mekaa­ni­nen pieni bok­si joka oli kytket­ty matkamit­tari­in, ker­ran vuodessa sinne lykät­ti­in lomake, vedet­ti­in pien­estä kammes­ta ja ajomäärä leimau­tui lap­pu­un joka lähetet­ti­in verobyrokraateille.….

    Kult­tuuri­his­to­ri­as­ta kiin­nos­tuneena tulee heti mieleen että Ollilan sys­teemin toteutues­sa, olisi hyvä tilaisu­us muut­taa liiken­nevaku­u­tusjär­jestelmä loogisek­si. Nyt­thän olete­taan että sama ihmi­nen voi samanaikaises­ti ajaa monel­la autol­la ja moot­tori-pyöräl­lä. Vaik­ka vaku­u­tuskartel­li­han on val­tion eri­tyisessä suo­jelus­sa, joten siihen on turha toivoa muutoksia.

    Ollilan jär­jestelmässä auton omis­ta­ja mak­saa, aje­tus­ta matkas­ta. Eikö kul­jet­ta­jan pitäisi olla mak­sa­ja? Gps-lähetin pitäisi olla jokaisen taskus­sa, sehän toisi uuden ulot­tuvu­u­den kiusaamiseen ja alistamiseen.

  146. Poth1ue1: – ja Tiedon, GCI:n ja Acci­den­turen muo­dosta­ma kon­sor­tio on saanut suo­ma­laisen keru­u­jär­jestelmän toim­i­maan, niin joku 2025 alkaa ole­maan muinaishistoriaa 😀

    No tästä olen samaa mieltä. Sen sijaan stan­dard­is­oin­ti EU-tasol­la voi valmis­tua hyvinkin nopeasti, sil­lä euroop­palaisel­la auto­te­ol­lisu­udel­la on asi­aan, siis automaa­tioon, suuri intres­si. Direk­ti­iviä ei tähän vält­tämät­tä tarvita.

  147. Poth1ue1:
    ‘snip’
    On tässä kuitenkin edelleen sen ver­ran “mutku­ja” ja “sitku­ja”, että esite­tyn kus­tan­nusarvion voi epäil­lä ole­van rankasti alakanttiin. 

    Siis val­tion tietotekni­ikka­hankkeena ko. pro­jek­ti voi mak­saa mitä tahansa (ja var­maan mak­saakin), mut­ta autoi­hin tule­van lait­teen hin­ta toden­näköis­es­ti on olematon.

    Van­hem­mat ihmiset (kuten minä) muis­ta­vat vielä, miten eri­lais­ten vaa­timusten mukaiset varus­teet muka nos­taisi­vat auto­jen hin­nat niin pil­vi­in, että kenel­läkään ei ole varaa ostaa niitä: tur­vavyöt, katalysaat­tori… jne.

  148. Sylt­ty: Siinä voisi men­na mon­elta kunnal­ta into joukkoli­iken­teen kehit­tämiseen, jos autoilua mak­si­moimal­la mak­si­moidaan myös tuotot.

    Tämä ehdo­tuk­ses­sani olikin tarkoi­tus. Korkea mak­su nimit­täin suo­sisi nimeno­maan joukkoli­iken­net­tä, jos­ta myöskin tulisi kan­nat­tavaa ilman kun­nan tukeakin. Jos kun­ta ei kehit­täisi, niin ainakin liiken­nöit­si­jät kehittäisivät.

  149. Viherinssi: tiemak­su­ja on käytössä mon­es­sa paikassa.

    Yleen­sä mak­sulliset tiet ovat pidem­piä maanti­etäpätk­iä, joi­ta läh­estyessä on aikaa tois­taa opastei­ta mak­sullisu­ud­es­ta ja vai­h­toe­hdos­ta. Samoin mak­su­tielle johta­van rampin alus­sa riit­tää tieto “tämä vie vain mak­su­tielle” eikä kul­jet­ta­jan ole tarpeen lukea ja pros­es­soi­da hin­tati­etoa tarkem­min. Liiken­neym­päristö sisältää niis­sä paikois­sa yleen­sä paljon vähem­män muu­ta pakol­lista infor­maa­tio­ta kuin kort­te­likaupun­gin sisäl­lä — ihmisen havain­tokyky on oikeasti mon­imutkainen asia eikä usein edes “hyvä”.

  150. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Sanon­pa­han vaan, että kaupunki­lais­ten ei pidä olla maaseudun tei­den mak­saji­na. Piste.

    Tosi vihreä asuu betonin ja asfaltin pääl­lä kaupungis­sa eikä ylitä kaupun­gin rajaa? Ei kävellen eikä autolla.

    Helsinki­in tarvi­taan “ruuhka­mak­sut”, kos­ka Helsin­gin vihreil­lä ja kokoomus­laisil­la on niin paljon auto­ja (joil­la ei koskaan ylitetä kaupun­gin rajaa?), että muut eivät sekaan mahdu.

    Määrätään jokaiselle jalankulk­i­jalle myös jalka­käytävän käyt­tö­mak­su samaa Ollila-seu­ran­ta­jär­jestelmää käyt­täen. Kadun­yl­i­tyk­ses­tä eri­ty­is­mak­su ja ruuh­ka-aikana korotet­tu mak­su, kos­ka se häir­it­see pahasti — varsinkin helsinkiläis­ten vihrei­den ja kokoomus­lais­ten autol­la ajoa oman(!) kaupunk­in­sa alueella.

    Baanat on pidet­tävä auki her­ro­ja ja suuri­palkkaisia varten. Vain duu­nar­it saa pakot­taa joukkoliikenteeseen.

    Paljon tasa-arvoisem­paa olisi aikara­joitet­tu käyt­töoikeus “ilmaisek­si” kaikille. Kiel­lon rikkomis­es­ta esim. 50 senttiä/km sakkomaksu.

    Maail­ma eikä varsinkaan sen luon­to pelas­tu rahaa paina­mal­la ja kaiken toimin­nan pysäyt­täviä, kuo­let­tavia vero­ja keräämäl­lä, jos ihmi­nen las­ke­taan luon­toon kuuluvaksi.

    Pankit voidaan aina “pelas­taa” (digi)“rahalla”, mut­ta kukaan ihmi­nen ei työl­lään pysty sel­l­aisia raho­ja reaalis­es­ti(!) ansait­se­maan, jos nyky­meno jatkuu.

  151. Osmo Soin­in­vaara:
    Vähen­tääkö sähköau­to hiilid­iok­sidipäästöjä? Töpselistäkö se sähkö tulee?

    Kivi­hi­ilivoimalatkin ovat tuol­ta osin puh­taampia kuin polttomoottoriautot.

  152. Tapio Pel­to­nen: Äkkiseltään sanois­in, että luovu­taan siitä satel­li­it­ti­härdel­listä ja tehdään tästä kam­era- ja rekisterikilpipohjainen.

    Tulisi muuten samal­la luo­tua aika paljon työ­paikko­ja, joi­ta ei voisi ulkois­taa Kiinaan. GPS-bok­sithan siel­lä tehtäisi­in. Samal­la saataisi­in joka paikkaan kun­non ylinopeuskamerat.

  153. Viherinssi: Kaikkea muu­ta on suh­teel­lisen help­po siiv­ota pait­si hiilidioksidia.

    Kaik­ki muu pait­si hiilid­iok­si­di ei ole juuri nyt tap­pa­mas­sa ihmiskun­taa ilmastonmuutoksella.

  154. Stad­in­Pa­roni: Yksi­ty­isyys. Selvää on, että vira­nomaiset tule­vat ennem­min tai myöhem­min saa­maan pääsyn tietoi­hin vakavien rikosten selvit­te­lyä varten.

    Meil­lähän poli­isin tiedonhank­in­taan, koti­etsin­tään, pakkokeinoi­hin, jne. ei juurikaan edes ole pakol­lista luvan­hakupros­es­sia oikeu­sis­tu­imelta vaan poli­isi päät­tää itse omien sään­tö­jen­sä mukaises­ti mil­loin näitä tehdään ja täten mah­dol­liset ran­gais­tuk­setkin sään­tö­jen rikkomis­es­ta määrit­tyvät laitok­sen sisäl­lä, joten asianti­la on jo lähtöko­htais­es­ti huono.

    Lau­ri Kumpu­lainen: Sitä ruokaa voi myös kyl­lä tila­ta ihan Suomen ulkop­uoleltakin. Ja val­tavista maat­alous­tu­ista huoli­mat­ta halvem­mal­la kuin Suomesta.

    Tämä on huono argu­ment­ti. Suo­mi itsessään on maanti­eteel­lis­es­ti huonos­ti sijoit­tunut. Jos kar­si­taan kaik­ki kallis, voidaan samantien pistää pil­lit pus­si­in koko maan osalta.
    Itse olen tarpeet­toman suurenkin huolto­var­muu­den kan­nal­la. Samal­la työl­lis­tetään ihmisiä ja pide­tään eurot pyörimässä omas­sa maas­sa eikä kaade­ta niitä ulkomaille.

    Raimo K: Niin­pä. Ei ole paljon tutkan­pal­jas­timia liiken­teessä, vaik­ka ne eivät mon­ta kymp­piä maksa.

    Suurel­la osal­la ei ole kauhean suur­ta insen­ti­iviä ajel­la ylinopeut­ta eikä siitä edes paljoa kos­tu. Mikä lie­nee tämän veron suu­ru­us ja miten se vaikut­taa insentiiviin?

    Raimo K: Ruotsin vakoilu­ju­pakan myötä tuli sivu­lauseessa ilmi, että NSA:lle kerätään sys­temaat­tis­es­ti kän­nyköi­den paikkatietoja.

    Eli kos­ka sin­ua jo lait­tomasti urk­i­taan, pitäisi jonkun toisen saa­da urkkia lail­lis­es­ti? Onpas per­verssi aja­tus. Taustal­la lie­nee käsi­tys siitä, ettei ihmisoikeuk­sia ole olemassa?

    Tapio: Jam­meri on lähetin, joka lois­taa GPS-taa­juuk­sil­la kuin joulukuusi.

    Riip­punee siitä, mihin se asen­netaan ja suunnataan.

    Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Osmol­ta jäi pahin epäko­h­ta huomioimatta. […]
    Sopii hyvin Suomen hal­li­tuk­sen lin­jaan varakkaiden vero­tuk­sen laskemis­es­ta ja siir­tymis­es­tä tasaveron suuntaan.

    Täl­lä ei liene ollut hänelle merk­i­tys­tä — Osmo ei ole vasemmistolainen.

  155. Tim­oT: Tämä ehdo­tuk­ses­sani olikin tarkoi­tus. Korkea mak­su nimit­täin suo­sisi nimeno­maan joukkoli­iken­net­tä, jos­ta myöskin tulisi kan­nat­tavaa ilman kun­nan tukeakin. Jos kun­ta ei kehit­täisi, niin ainakin liiken­nöit­si­jät kehittäisivät.

    Eli siis kaik­ki mak­saa enem­män oli autoa tai ei?

  156. Raimo K: Siis val­tion tietotekni­ikka­hankkeena ko. pro­jek­ti voi mak­saa mitä tahansa (ja var­maan mak­saakin), mut­ta autoi­hin tule­van lait­teen hin­ta toden­näköis­es­ti on olematon.

    Edelleenkin jak­san epäil­lä. Pelkkä paikan­nus ja reit­ti­ti­eto­jen väl­i­tys onnis­tuu toki hal­val­lakin lait­teel­la, mut­ta muuten tässä on liu­ta vaa­timuk­sia, joiden ratkaisem­i­nen ei triv­i­aalia ja jot­ka saat­ta­vat vaa­tia esim. erikoiskomponentteja.

    Näitä vaa­timuk­sia ovat:
    — Hui­jaami­nen ei saa onnis­tua niin, ettei siitä aina jäisi jälkiä
    — Hui­jaamisen havait­semisen pitäisi olla tehokas­ta so. pitäisi onnis­tua hel­posti taval­liselta riv­ipoli­isil­ta kent­täolois­sa muun valvon­nan rinnalla
    — Laite­viko­jen pitäisi olla luotet­tavasti erotet­tavis­sa hui­jauk­sista tai hui­jauk­sen yrityksistä
    — Jär­jestelmäviko­jen (paikan­nus, tal­len­nus tms.) suh­teen samoin
    — Verov­elvol­lisel­la pitäisi olla mah­dol­lisu­us tark­istaa vero­tuk­sen oikeellisuus
    — Auton kul­jet­ta­jal­la olisi olta­va help­po ja luotet­ta­va tapa havai­ta ja ymmärtää jäjestelmään tulleet viat (jos autol­la, jos­sa jär­jestelmä on vikaan­tunut, on ran­gais­tavaa ajaa — ja näin­hän sen lie­nee pakko olla)

    Ilmeis­es­ti jär­jestelmän pitäisi myös rek­isteröidä auton kul­jet­ta­jan henkilöl­lisyys — jos jär­jestelmän vikaantues­sa autol­la on kiel­let­tyä ajaa, niin eihän tästä liene kohtu­ullista ran­gaista auton omis­ta­jaa tai halti­jaa vaan kul­je­ta­jaa, joka ajaa vikaindikaat­torista välittämättä.

    Tietysti aina voidaan men­nä per­in­teisel­lä suo­ma­laisel­la vero­fa­sis­mil­in­jal­la, jos­sa verov­elvolli­nen on aina syylli­nen ellei pysty todis­ta­maan omaa syyttömyyttään…

  157. anonyy­mi: Kaik­ki muu pait­si hiilid­iok­si­di ei ole juuri nyt tap­pa­mas­sa ihmiskun­taa ilmastonmuutoksella.

    Ihanko juuri nyt! Ajatel­la, sinäkin hen­gität ulos tätä meitä tap­pavaa myrkkyä! Ajat­telisit nyt vähän!

  158. Lau­ri Kumpu­lainen: Ihanko juuri nyt! Ajatel­la, sinäkin hen­gität ulos tätä meitä tap­pavaa myrkkyä! Ajat­telisit nyt vähän!

    Lau­ri Kumpu­lainen ei nyt tahal­laan tajua, että tässä puhutaan välil­lis­es­tä vaiku­tuk­ses­ta ilmas­toon. Tai sit­ten hän on yksinker­tais­es­ti tyhmä.

    Uloshen­gi­tysil­mas­sa on 3,8% hiilid­iok­sidia ja 7–8 % voi tap­paa ihmisen kyllä.

  159. Viherinssi: Eivät saa. Mut­ta jos sähkön kulu­tus­ta nos­te­taan niiden sähköau­to­jen ver­ran, se nousu tapah­tuu käytän­nössä siitä, että hiiltä polte­taan enem­män. Mitä muu­ta voitaisi­in tehdä? Siis sel­l­aista, jota ei joka tapauk­ses­sa tehdä.

    Tämä pätee aika­jän­teil­lä viikoista ainakin kymme­neen vuo­teen. Sitä pidem­mäl­lä ajal­la vas­taus riip­puu ainakin suh­tau­tu­mis­es­ta ydin­voimaan, päästökau­pan tule­vaisu­ud­es­ta ja sähkön varas­toin­tite­knolo­gioiden kehit­tymis­es­tä. Päästökaup­pa on ain­oa asia, joka edes kymme­nen vuo­den päästä voi muut­taa tilannetta.

    Muitakin mah­dol­lisuuk­sia on. Jos sähköau­ton omis­ta­jal­ta edel­lytetään vaikka­pa tietyn kap­a­siteetin aurinkopa­neel­in han­kkimista, sil­loin sähköau­tos­ta saadaan päästöneu­traali ainakin siihen asti, kunnes aurinkovoiman pen­e­traa­tio nousee liikaa. 

    Se, että mar­gin­aal­isähkö on fos­si­ilista, on eri asia kuin se, että sähköau­tot lisäävät sähkönku­lu­tus­ta. Mar­gin­aal­isähköä ei voi tuot­taa ydin­voimal­la, kos­ka ydin­voima on huonos­ti säädet­tävää, mut­ta auto­jen tarvit­se­man suh­teel­lisen tasaisen (ja jopa parhaim­mil­laan älykkäästi sähkön hin­nan mukaan sää­tyvän) tehon­tarpeen voi. Sit­ten kun sähköau­tot yleistyvät, meil­lä on upou­usi ydin­voimala juuri valmis­tunut poh­jan perukoille, ellei tämä eduskun­ta ja sen ympäristövi­hamielisin puolue, vihreät, tor­pe­doi Fen­novoiman laitosta.

  160. Poth1ue1:
    ‘snip’
    — Hui­jaamisen havait­semisen pitäisi olla tehokas­ta so. pitäisi onnis­tua hel­posti taval­liselta riv­ipoli­isil­ta kent­täolois­sa muun valvon­nan rinnalla
    ‘snip’

    Kysymys on vero­tuk­ses­ta, poli­isi ei val­vo sitä liiken­teessä, vakiopy­yn­tö on “ajoko­rt­ti ja rek­iste­ri­ote”, ei veroko­rt­ti ja rekisteriote.
    Vai käykö poli­isi työ­paikallasi kat­so­mas­sa, onko veroko­rt­ti oikein jätet­ty (jos käy, aika erikoinen työpaikka).

  161. Lau­ri Kumpu­lainen: Ihanko juuri nyt! Ajatel­la, sinäkin hen­gität ulos tätä meitä tap­pavaa myrkkyä! Ajat­telisit nyt vähän!

    Jos se siitä on kiin­ni, niin istu­tan puun hen­gi­tys­täni kom­pen­soimaan, kun­han sinä ensin käyt ulkona puris­ta­mas­sa käyt­tämäsi fos­si­iliset ilmas­ta takaisin hiileksi.

  162. Raimo K: Kysymys on vero­tuk­ses­ta, poli­isi ei val­vo sitä liiken­teessä, vakiopy­yn­tö on “ajoko­rt­ti ja rek­iste­ri­ote”, ei veroko­rt­ti ja rekisteriote.

    Tai­dat olla tässä oike­as­sa — suun­nitelmis­sa näyt­tää ole­van valvon­nan suorit­ta­mi­nen 50 valvon­ta­por­tilla ja eril­lisil­lä valvon­ta­partioil­la. Koko hom­mas­ta on ajatel­tu selvit­tävän 350 hen­gen voimin.

    Tal­Sa: Näin km-veroa valvotaan: tien­var­si­valvon­ta ja 50 mittausporttia

    Minkähän­laisek­si kiin­ni­jäämis­ris­ki muodostuu?

    Muistin­varais­es­ti las­ket­tuna itse olen joutunut poli­isi­in rat­si­aan ajourani aikana keskimäärin ehkä ker­ran 4–5 vuodessa ja pelkästään liikku­van poli­isin vahvu­us taitaa olla läh­es tuplas­ti tuon km-veromili­isin suun­nitel­lun henkilöstön verran.

    Jotenkin tun­tuu, että jär­jestelmää sormeillei­ta ja gps-jam­merin käyt­täjiä tulisi ole­maan hel­posti vähin­tään saman ver­ran kuin nyky­isin rat­ti­juop­po­ja, kor­tit­to­mia, kat­sas­ta­mat­toma­l­la autol­la kaa­haa­jia, autoveron vält­täjiä yms. — toden­näköis­es­ti enemmänkin.

    Kaukanko­han kestäisi, kunnes vero­tu­soikeu­den itselleen vuokran­nut Ollilla&Kni huo­maisi oman yksi­ty­is­mili­isin riit­tämät­tömyy­den ja alka­isi vaa­ti­maan poli­isia suorit­ta­maan tarkas­tuk­sia nor­maalin liiken­nevalvon­nan yhtey­dessä — samal­la sank­tioi­ta pitäisi tietysti kiristää jon­nekin tapon ja murhan välimaille.

  163. Raimo K: Kysymys on vero­tuk­ses­ta, poli­isi ei val­vo sitä liiken­teessä, vakiopy­yn­tö on “ajoko­rt­ti ja rek­iste­ri­ote”, ei veroko­rt­ti ja rekisteriote.

    Niin, ja vielä — kum­masti se poli­isi valvoo ajoneu­voveron mak­samista ja ruu­vaa kil­vet pois, jos verot on jääneet rästi­in. Vaik­ka “kysymys on verotuksesta”.

  164. anonyy­mi: Kivi­hi­ilivoimalatkin ovat tuol­ta osin puh­taampia kuin polttomoottoriautot.

    No oikeas­t­aan ei. Opti­misti­nen arvio sähköau­tolle 25 kWH/100km, lauhdekivi­hi­ili ~900 CO2‑g/kWH = 22.5 CO2-kg/100km. Tyyp­illi­nen nykyau­to ben­si­in­i­moot­to­ril­la 150g/km = 15 CO2-kg/100km.

    Peli muut­tuu täysin jos siir­ry­tään kevyem­pi­in kulku­vä­lineisi­in, mut­ta sil­loin pitäisi päästä irti ajatuk­ses­ta että fil­larei­den, mopo­jen, jalankulk­i­joiden ja joukkoli­iken­teen käyt­täjien paik­ka on hanges­sa, ja kuiv­aan ja lämpimään pääsee vain yksityisautoilija.

  165. “En pysty ymmärtämään, mik­si jonkun maanvil­jeli­jän pitäisi mak­saa val­ti­olle siitä, että ajaa oma­l­la yksityistiellään.”

    Sama se kos­kee mökkiläisiä. Itsekin mökil­lä käy­dessäni ajan yksi­ty­isti­etä yhteen­sä n. 20 km/käynti.

    Mil­lä perustel­laan se, että ensin mak­san tien rak­en­tamis­es­ta ja kun­nos­s­api­dos­ta ja sen lisäk­si vielä oman tien käytöstä.

  166. Soin­in­vaar­al­ta kysyt­ti­in vieläkö on samaa mieltä kuin ennen
    “Sik­si olen ilmoit­tanut jo kauan sit­ten, että hyväksyn ydin­voiman sit­ten ja vas­ta sit­ten, jos voin vaku­ut­taa, että sil­lä ale­taan kor­va­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta eikä tähdätä kulu­tuk­sen kasvattamiseen.”
    Ja vastasi

    Sylt­ty: En ole. Yhä tähdätään mah­dol­lisim­man ener­giaval­taiseen teol­lisu­u­teen työ­val­taisen tai osaamiseen perus­tu­van sijasta.

    Ener­gian käytöstä on niin paljon hyö­tyä, että sitä tul­laan tarvit­se­maan ja käyt­tämään tule­vaisu­udessakin. Vähem­män ener­giaa per BKT-euro, mut­ta silti ener­giaa tulee men­emään ja suurim­masa osas­sa maail­maa enm­män kuin ennen.
    VTT ener­giav­i­sio 2030 myös arvvio kasvun lis­sään­tyvän Suomessa
    Kun cityvihreä’ menee ratikalla juo­maan lat­tea ja googlaa iPadil­la, niin eipä se ilman ener­giaa onnis­tu, vaik­ka kuin­ka kuvit­telee ole­vansa hyvä ihmi­nen, varsinkin ver­rat­tuna niihin Nur­mi­järvel­lä katu­maas­turil­la duun­sis­sakävi­jöi­hin. He ovat tietenkin paho­ja ihmisiä, joil­ta pitääkin ottaa lisää veroa kaiken kivan maksamiseen.

  167. Hyviä nim­iä:
    “Oikeu­den­mukaista ja älykästä liiken­net­tä tutki­va työryh­mä”. Mitenköhän siitä puut­tui vahin­gos­sa “sukupuo­lineu­traalia, jne”
    Kun vero­tuk­ses­ta puhutaan, niin taitaa oikeu­den­mukaisu­us olla enem­män puhu­jan suussa.

  168. Nyt tuli Soin­in­vaar­al­ta poikkeuk­selli­nen lap­sus kir­joituk­seen. Tietänet varsin hyvin, että sähkön­tuon­tan­non päästöt putoa­vat vuosikym­menten kulues­sa _hyvin_ mata­lasik­si. Toisek­seen, päästökaup­paa tun­te­vana, tietänet, että sähkön­tuotan­non päästöjä pienen­netään yhdessä muun päästökaup­pasek­torin kanssa. Jokainen kilo­metri, joka aje­taan sähköl­lä öljyn sijaan, vähen­tää CO2-päästöjä (ja pien­hiukkas- ym.päästöjä täysimääräis­es­ti. Ei pidä usko kaikkea, mitä öljy­lob­bar­it väittävät.

    1. Tuo­ta päästökaup­pasek­tori­in siir­tymistä en tul­lut todel­la ajatelleek­si. Vaik­ka sähköau­to ei itsessään hirveästi päästöjä vähn­nä, se vähen­tää niitä päästökau­pan kautta.

  169. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­ta päästökaup­pasek­tori­in siir­tymistä en tul­lut todel­la ajatelleek­si. Vaik­ka sähköau­to ei itsessään hirveästi päästöjä vähn­nä, se vähen­tää niitä päästökau­pan kautta.

    Menevätkö sähköau­tot siis alimpaan maksukategoriaan?

    Entä uusi­u­tu­val­la biodieselil­lä käyvät? Ei kai ole tarkoi­tus ran­gaista niitä fos­si­ilis­ten polt­ta­jien syn­neistä, ja estää näin vihreä kehitys?

  170. Joku kir­joit­ti

    “Mielestäni sähköpolkupyörät saisi tehdä verovapaiksi. ”

    Niistähän mak­se­taan vain arvon­lisävero. Tietenkin kela voisi kor­va­ta sähköpyörän osak­si liikut­nra­joit­teisille, mut­ta eipä tai­da vas­ta tarkoitustaan-

  171. Tämä ketju on sul­jet­tu. Kehotan siir­tymään kah­teen uuteen ketju­un, jois­sa keskustelua yritetätän vähän strukturoida.

Kommentit on suljettu.