Arctia Shipping pelaa uhkapeliä valtion rahoilla

Kiin­nos­taa­ko ketään itse asia, joka joh­ti Hau­ta­lan eroon? Taus­tal­la on suu­ri eri­mie­li­syys Suo­men jään­mur­to­po­li­tii­kas­ta, moni­toi­mi­mur­ta­jis­ta vas­taan Perä­me­ren mur­ta­jat. Kuten leh­tiä luke­mal­la on havait­tu, niin tun­te­ma­ton taho, joka vuo­si jul­ki­suu­teen tämän 1½ vuot­ta van­han asian riko­sil­moi­tuk­ses­ta, on vuo­ta­nut jul­ki­suu­teen myös tie­don, että Hau­ta­la ja Kyl­lö­nen ovat kak­sis­taan teh­neet pää­tök­sen, että seu­raa­va jään­mur­ta­ja makaa kesät toi­met­to­ma­na satamassa.

Mie­len­kiin­tois­ta on, että täs­tä­kin syy­te­tään vuo­de­tus­sa tie­dos­sa Hau­ta­laa, vaik­ka  jään­mur­ta­jan tilaus kuu­luu lii­ken­ne­mi­nis­te­ri Kyl­lö­sen vas­tuul­le. Pää­tös on teh­ty val­tio­neu­vos­tos­sa yksi­mie­li­ses­ti ja sitä ovat lii­ken­ne­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­het puol­ta­neet voimakkaasti.

Moni­toi­mi­mur­ta­jat, jot­ka mur­ta­vat tal­vel­la jää­tä Poh­jan­lah­del­la ja ovat muut ajat avus­ta­mas­sa öljyn­po­raus­ta Yhdys­val­lois­sa, mak­sa­vat noin 150 mil­joo­naa euroa kap­pa­leel­ta, kun pelk­kä jään­mur­ta­ja mak­saa 100 mil­joo­naa euroa. Kal­liin hin­nan lisäk­si moni­toi­mi­mur­ta­jil­la on se huo­no piir­re, ettei­vät ne oikein sovel­lu Poh­jan­lah­den olo­suh­tei­siin, eri­tyi­ses­ti eivät ahto­jäi­hin. Suo­men olo­suh­tei­ta aja­tel­len taval­li­nen mur­ta­ja on siis sekä pal­jon hal­vem­pi että pal­jon parempi.

Offs­ho­re-toi­min­ta on tähän asti kaik­ki vuo­det yhteen­las­ket­tu­na ollut tap­piol­lis­ta. Arc­tia Ship­ping on peit­tä­nyt tap­piot otta­mal­la yli­hin­taa koti­mai­ses­ta jään­mur­ros­ta. Tämä taas on tul­lut väy­lä­mak­su­jen kaut­ta suo­ma­lai­sen meren­ku­lun mak­set­ta­vak­si. Jään mur­ta­mi­nen Perä­me­rel­lä on sel­väs­ti kal­liim­paa Suo­men kuin Ruot­sin puolella.

Lii­ken­ne­mi­nis­te­riö on vas­tan­nut tähän sil­lä, että seu­raa­va jään­mur­ta­ja teh­dään Suo­men oloi­hin sopi­vak­si ja sen toi­min­ta kil­pai­lu­te­taan. Näin mur­re­taan Arc­tia Ship­pin­gin mono­po­lia­se­ma ja este­tään aina­kin osit­tain sen har­joit­ta­ma ris­ti­sub­ven­tio, jos­sa suo­ma­lai­sen meren­ku­lun raho­ja siir­re­tään öljyn­po­rau­ka­sen subventioksi.

Täs­tä taas Arc­tia Ship­pin­gis­sä ei pide­tä lainkaan.

Täl­lä het­kel­lä Arc­tia Ship­pin­gil­lä on Shel­lin kans­sa sopi­mus, joka on yhtiön ilmoi­tuk­sen mukaan jo voi­tol­li­nen (13,4 M€). Pitäi­si pääs­tä yhtiön kir­jan­pi­toon tie­tääk­seen, onko tämä oikein las­ket­tu. Jos lai­va on tuon ark­ti­sen toi­min­nan vuok­si 50 mil­joo­naa euroa kal­liim­pi ja myös käyt­tö­kus­tan­nuk­sil­taan kal­liim­pi, pitäi­si lisä­hin­ta tie­tys­ti lait­taa koko­naan ark­ti­sen toi­min­nan kus­tan­nuk­sik­si eikä vyö­ryt­tää sent­tiä­kään sii­tä tal­vi­sen jään­mur­ron kus­tan­nuk­sik­si. Näis­tä lisä­omi­nai­suuk­sis­ta on Itä­me­rel­lä vain haittaa.

Ongel­ma ei ole­kaan täs­sä vaan sii­nä, mitä Green­peace on tem­pauk­sil­laan yrit­tä­nyt sanoa: öljyn poraa­mi­nen jäi­den puris­tuk­sis­sa on kovin ris­kial­tis­ta. Green­peace on huo­lis­saan ympä­ris­tös­tä. Täs­sä saa hel­pos­ti sen har­ha­kä­si­tyk­sen, että vas­tak­kain on raha ja ympä­ris­tö. Unoh­de­taan tuo ympä­ris­tö­nä­kö­koh­ta ja puhu­taan vain rahas­ta, kos­ka on kysee­na­lais­ta, onko Suo­men osal­lis­tu­mi­sel­la tähän toi­min­taan jär­keä edes taloudellisesti.

Yhdys­val­tain lain mukaan öljy-yhtiön kor­vaus­vel­vol­li­suus onnet­to­muu­den sat­tues­sa on erit­täin anka­ra. Bri­tish Pet­ro­leum jou­tui mak­sa­maan Mek­si­kon­lah­den öljy­tur­mas­ta puh­dis­tus­ku­lu­ja, kor­vauk­sia ja sak­ko­ja yli 30 mrd dol­la­ria. On hel­pos­ti kuvi­tel­ta­vis­sa tapah­tu­ma, jos­sa voi­daan aina­kin väit­tää jään­mur­ta­jan teke­män vir­heen vai­kut­ta­neen onnet­to­muu­teen. Vas­tuus­ta pää­te­tään Yhdys­val­ta­lai­ses­sa tuo­miois­tui­mes­sa, ja ne ovat tul­kin­nois­saan hyvin isän­maal­li­sia. Hel­sin­gin Sano­mi­nen tie­to­jen mukaan Etla on varoit­ta­nut täs­tä riskistä.

Arc­tia Ship­pin­gil­lä pitäi­si tie­tys­ti olla vas­tuu­va­kuu­tus, jot­ta ei tar­vit­se pelä­tä val­tion jou­tu­van kor­vaus­vel­vol­li­sek­si, mut­ta kat­ta­va vas­tuu­va­kuu­tus tuli­si niin kal­liik­si, että toi­min­nal­ta meni­si koko mielekkyys.

Kun perus­suo­ma­lai­set ovat niin huo­les­tu­nei­ta sii­tä, että jou­dum­me mak­sa­maan ete­läi­sen Euroo­pan vel­ko­ja, pitäi­si­kö hei­dän olla huo­lis­saan sii­tä­kin, että tämä Arc­tia Ship­pin­gin into­hi­moi­nen har­ras­tus voi tul­la perin kal­liik­si val­tiol­le. Val­tio­nyh­tiön vas­tuut voi­vat osa­keyh­tiö­muo­dos­ta huo­li­mat­ta ulot­tua omis­ta­jaan saak­ka. Sik­si oli­si Suo­men kan­nal­ta talou­del­li­ses­ti tur­val­li­sem­paa, jos tuo­ta ris­ki­bis­nes­tä hoi­tai­si jokin yksi­tyi­nen yhtiö. Jos se on niin tavat­to­man hyvä bis­nes, yksi­tyis­tä pää­omaa löy­tyy var­maan helposti.

Oli­sin pal­jon tyy­ty­väi­sem­pi, jos yhtiö kes­kit­tyi­si ris­kialt­tiin öljyn­po­rauk­sen sijaan pitä­mään Koil­lis­väy­lää auki kesäisin.

Etlan varoi­tus öljyn­po­rauk­sen avus­ta­mi­seen liit­ty­vis­tä vas­tuu­ky­sy­myk­sis­tä on käy­tä­vä huo­lel­la läpi.   Jos niis­tä koi­tuu mer­kit­tä­viä ris­ke­jä myös val­tiol­le, se ei ole enää yhtiön eikä edes omis­ta­jaoh­jauk­sen asia, vaan pelaa­mi­seen val­tion ris­kil­lä on saa­ta­va val­tio­neu­vos­ton tai mah­dol­li­ses­ti jopa edus­kun­nan suostumus.

177 vastausta artikkeliin “Arctia Shipping pelaa uhkapeliä valtion rahoilla”

  1. Aja­tus Lii­ken­ne­vi­ras­tos­ta uuden mur­ta­jan omis­ta­ja­na on myös edus­kun­nan hyväk­sy­mä, sehän sisäl­tyy jo tämän kulu­van vuo­den bud­jet­tiin. Kyse ei siis ole parin minis­te­rin tai edes val­tio­neu­vos­ton kannasta.

  2. Kun perus­suo­ma­lai­set ovat niin huolestuneita …”

    Ole­tat ehkä vähän lii­kaa, että Per­sut oma-aloit­tei­ses­ti oli­si­vat pereh­ty­neet täl­lai­sii­an asioihin.

    Mut­ta kun pää­mää­rä­nä on pitää suo­ma­lai­set jään­mur­ta­jat mur­ta­mas­sa vain suo­ma­lais­ta jää­tä, niin uskoi­sin että Per­suil­la ja Vih­reil­lä oli­si hyvä poh­ja teh­dä asias­sa yhteis­työ­tä, kun­han ensin selit­täi­sit­te tämän kuvion heille.

  3. Jaa. Jos joh­dol­le sat­tui­si lau­kea­maan bonuk­set mikä­li Arc­tic Ship­ping tekee hyvät voi­tot (en tie­dä onko joh­dol­la bonuk­sia) niin täs­sä­pä hais­kah­tai­si Leh­man-brot­hers tyyp­pi­nen jär­jes­te­ly jos­sa voi­tot ovat yksi­tyi­siä mut­ta tap­piot yhtei­siä. Sem­moi­nen epä­sym­met­ria­han kan­nus­taa mah­dol­li­sim­man suu­reen ris­kin­ot­toon, kos­ka yleen­sä suu­rim­mal­la ris­kil­lä teh­dään suu­rim­mat voitot.

    Käy­tän­nös­sä siis jos ark­ti­sen öljy­on­net­to­muu­den ris­ki ei lau­kea, aina­kaan ennen omaa elä­keel­le­jään­tiä tai bonus­ten nos­ta­mis­ta, muh­keas­ti mas­sia on luvas­sa. Jos onnet­to­muus­ris­ki lau­ke­aa, joh­to jou­tu­nee vaih­ta­maan työ­paik­kaa ja tämän­ker­tai­nen bis­nes nyt vaan sat­tui tuot­ta­maan nol­lan — parem­pi onni seu­raa­van arpa­li­pun kans­sa. Osa­keyh­tiöl­lä­hän ylei­ses­ti ottaen on kyl­lä mah­dol­li­suus hakeu­tua kon­kurs­siin, ne kun ovat vas­tuus­sa vain sijoi­tet­tuun pää­omaan asti. Mut­ta jos aino­kai­nen omis­ta­ja on Suo­men val­tio, niin pahas­ti meni­si mai­ne maa­il­mal­la jos val­tio antai­si yhtiön men­nä nurin ja lipeäi­si vas­tuus­taan. Eipä sem­moi­ses­sa tilan­tees­sa var­maan aut­tai­si kuin pulit­taa pyy­de­tyt miljardit.

  4. Mik­si se omai­suus alun­pe­rin piti siir­tää yhtiö­muo­toi­seen organisaatioon?

    Eikö oli­si fik­sum­paa nyt pur­kaa yhtiö ja siir­tää aluk­set LVM:n alai­seen virastoon?

  5. Tuo ris­ki oli medias­sa jo esil­lä n. puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten. Arc­tia Ship­ping useam­man henkilön/asiantuntijan suul­la vakuut­ti sil­loin, ettei täl­lais­ta ris­kiä ole, ja että se on myös sopi­muk­sin varmistettu.

    Pek­ka Timo­nen: Kun tie­to rapor­tis­ta tuli, on var­mis­tet­tu, että yhtiö on asi­aa val­mis­tel­les­saan teet­tä­nyt riit­tä­vät juri­di­set sel­vi­tyk­set. Nii­den sel­vi­tys­ten mukaan täl­lais­ta ris­kiä ei ole.

    Myös sil­loin vedottiin/verrattiin Bri­tish Pet­ro­leu­miin, joka har­joit­ti Mek­si­kon-lah­del­la aktii­vis­ta poraus­toi­min­taa. Miten tämä BP:n omas­ta toi­min­nas­ta joh­tu­nut onnet­to­muus oikeas­ti ver­tau­tuu jään­mur­ta­mi­seen / jään­mur­ta­jien vuokraamiseen?

    Tero Vau­ras­te: Kysy­mys on nor­maa­lis­ta osa­keyh­tiöi­den väli­ses­tä sopi­muk­ses­ta, ja täl­lai­ses­sa vas­tuu rajau­tuu pol­lu­ter base principlen mukai­ses­ti, jol­loin kysei­sen pääs­tön aiheut­ta­ja on vas­tuus­sa. Sopi­jaos­a­puo­le­na on osa­keyh­tiö, eikä Suo­men val­tiol­la ole vas­tui­ta asiassa. 

    Tämä väi­te mah­dol­li­ses­ta kor­vaus­vaa­tei­den ris­kis­tä on esi­tet­ty, mut­ta en ole löy­tä­nyt yhtä­kään kuvaus­ta mah­dol­li­ses­ta ske­naa­rios­ta, jos­sa ris­ki voi­si toteu­tua. Pys­tyt­kö sel­lai­sen esit­tä­mään? Tus­kin sil­lä jään­mur­ta­jal­la ollaan öljy­tank­ke­ria mur­ta­mas­sa. Löy­dät­kö vas­taa­vaa, hyvin epä­suo­raa, kan­sain­vä­lis­tä esi­merk­ki­ta­paus­ta kor­vaus­vaa­tees­ta edes mis­tään muus­ta yhtey­des­tä, jol­ta­kin toi­sel­ta teol­li­suu­den alal­ta? Eli min­kä varas­sa tämä väi­te oikeas­ti on?

  6. Mik­ko Kivi­ran­ta: Jaa. Jos joh­dol­le sat­tui­si lau­kea­maan bonuk­set mikä­li Arc­tic Ship­ping tekee hyvät voitot… 

    Jäi vie­lä sano­mat­ta: pidän sitä­kin mah­dol­li­se­na että AS:n joh­to aidos­ti pitää ark­ti­seen öljyn­po­raus­toi­min­taan osal­lis­tu­mis­ta hyvä­nä bis­nek­se­nä, ja hyö­dyl­li­se­nä Suo­men kan­san­ta­lou­del­le. Ei täs­sä *pak­ko* ole mitään raa­dol­li­sia motii­ve­ja olla taka­na, mut­ta pirus­ta­ko sitä kos­kaan tietää.

  7. Tämä vai­kut­taa sinän­sä ihan poten­ti­aa­li­sel­ta ongel­mal­ta jol­le ehkä pitäi­si teh­dä jotain, mut­ta ei tämä kuvio ole näh­däk­se­ni miten­kään suo­raan syy­nä Hau­ta­lan eroon. 

    Ongel­ma on se “luot­ta­mus­va­je” joka syn­tyy sii­tä, että vai­kut­taa, että Hau­ta­lal­le oli­si tär­keäm­pää tukea Green­peace-kamu­jaan, kuin edis­tää Suo­men val­tion etua.

    Näh­däk­se­ni Hau­ta­la ero­si sik­si, että on tois­tu­vas­ti joko valeh­del­lut tai sähel­tä­nyt har­ras­ta­man­sa poli­tii­kan kans­sa ja ilmei­ses­ti myös­kin kiris­tä­nyt yri­tys­joh­toa. Eli siis sala­myh­käi­ses­tä hämä­rä­pe­räi­ses­tä toi­min­nas­ta. Oikeas­taan siis hyvin Green­peace­mäis­tä toi­min­taa, joka ei mie­les­tä­ni suo­ra­nai­ses­ti ole sove­lias­ta ministerille.

    Sen sijaan avoi­men poli­tii­kan teko sii­tä, mitä Suo­men jään­mur­ta­jien pitäi­si teh­dä, oli­si täy­sin sove­lis­ta, mut­ta se oli­si sit­ten hyvin eri­lais­ta toi­min­taa kuin kiris­tää yri­tys vetä­mään riko­sil­moi­tus takai­sin. Täl­löin asiois­ta vaan pitäi­si ilmei­ses­ti­kin sopia mui­den­kin kans­sa, joten oli­ko ongel­ma sit­ten mah­dol­li­ses­ti se, että kon­sen­sus­ta ei syn­ty­nyt ja Hau­ta­la rupe­si aja­maan omaa hen­ki­lö­koh­tais­ta agen­daan­sa. Sii­nä mie­les­sä tämä voi­si olla syy eroon?

    1. Tämä vai­kut­taa sinän­sä ihan poten­ti­aa­li­sel­ta ongel­mal­ta jol­le ehkä pitäi­si teh­dä jotain, mut­ta ei tämä kuvio ole näh­däk­se­ni miten­kään suo­raan syy­nä Hau­ta­lan eroon.

      Ongel­ma on se “luot­ta­mus­va­je” joka syn­tyy sii­tä, että vai­kut­taa, että Hau­ta­lal­le oli­si tär­keäm­pää tukea Green­peace-kamu­jaan, kuin edis­tää Suo­men val­tion etua.

      Mis­tä­hän tuo 1½ vuot­ta van­ha asia juu­ri nyt put­kah­ti jul­ki­suu­teen, kun tätä stra­te­gi­aa oltiin hiomassa?

  8. Muis­tuu mie­leen aika, jol­loin Meri­mies Unio­nin joh­dos­sa oli Wäl­lä­ri. Sil­loin mur­ta­jat oli­vat tal­vi­sin lakos­sa ja elä­mi­seen tar­vit­ta­va palk­ka juok­si kesäl­lä sata­mas­sa. Ehkä Hau­ta­la ja kump­pa­nit juu­ri tätä haikailevat.

  9. Sam­po Smo­lan­der: Per­suil­la ja Vih­reil­lä oli­si hyvä poh­ja teh­dä asias­sa yhteistyötä

    Ei voi, kos­ka rasis­mi ja kalapuikkoviikset.
    Se on jo näh­ty hal­li­tus­neu­vot­te­luis­ta ja ajal­ta ennen vaaleja.
    Tuo­ta poh­jaa oli­si var­mas­ti ollut laajemminkin.

  10. Pitäi­si pääs­tä yhtiön kir­jan­pi­toon tie­tääk­seen, onko tämä oikein laskettu.

    Ei luu­li­si ole­van yli­voi­mai­nen teh­tä­vä omistajalle.

  11. Het­ki­nen, min­kä takia Arc­tic Ship­ping läh­ti kesätöihin?

    Min­kä stra­te­gian ja mit­kä tavoit­teet Arc­tic Shi­pin­gin hal­li­tus on päät­tä­nyt ja mit­kä tavoit­teet se on aset­ta­nut AS:n toimitusjohtajalle?

    Oli­ko AS:n toi­mi­tus­joh­ta­jal­le ase­tet­tu jot­kut tulos­ta­voit­teet, tai oli­ko hänel­lä joku vas­tak­kai­nen agen­da, vai oli­ko kysy­mys vain epä­sel­väs­tä ohjailusta?

    Stra­te­gia on aina hal­li­tuk­sen asia!

  12. Vai, että offs­ho­re bis­nek­sen tap­pioi­ta oikein pii­lo­te­lee 😉 Kan­nat­ta­vin val­tio­nyh­tiö ikinä?


    Arc­tia Offs­ho­re Oy 2012/12

    Tili­kau­den tulos (1000 EUR) 31897
    Lii­ke­voit­to% 51.90

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    anonyymi
    Olet ereh­ty­nyt. En omis­ta Arc­tia Shippingiä.

    VTV:llä aina­kin lie­nee edel­ly­tyk­set tar­kis­taa noi­den offs­ho­re sop­pa­rei­den kannattavuus.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuos­ta on satun­nai­sia eriä 24 mil­joo­naa. Möi­vät yhden mur­ta­jan Viroon.

    Sit­hän tuo tar­koit­taa, että siel­lä on teh­ty aiem­pi­na vuo­si­na yli­suu­ria pois­to­ja, jot­ka hei­ken­tä­neet ko. vuo­sien tulos­ta tuol­la samalla.

  15. Tapio: Oli­ko AS:n toi­mi­tus­joh­ta­jal­le ase­tet­tu jot­kut tulos­ta­voit­teet, tai oli­ko hänel­lä joku vas­tak­kai­nen agen­da, vai oli­ko kysy­mys vain epä­sel­väs­tä ohjailusta?

    Tavoit­tee­na yli­pään­sä posi­tii­vi­nen tulos, jos­ta rop­sah­tai­si bonuk­se­na 4kk palk­ka. Ks tääl­tä.

    Ei tuon nyt yksi­nään mihin­kään hui­ma­päi­syyk­siin pitäi­si kan­nus­taa. Lie­kö aja­va­na voi­ma­na vain eri näke­mys ark­ti­seen toi­min­taan liit­ty­vien ris­kien vs. hyö­ty­jen suh­teen, arvioi­ta kun yksi ravis­taa yhdel­lä MuTul­la yhdes­tä hihas­ta, joku toi­nen poik­kea­val­la MuTul­la eri hihas­ta? Voi­sin kuvi­tel­la että asias­ta val­lit­see jän­nit­tei­tä pait­si omis­ta­jaoh­jaa­jan ja AS:n TJ:n välil­lä, myös hal­li­tus­puo­luei­den kesken.

  16. Mik­si tuo­ta infra­toi­min­taa teh­dään osa­keyh­tiö­muo­dos­sa? Liit­tyy­kö sii­hen että mur­ta­jien käyt­tö­kus­tan­nuk­sia halut­tiin alentaa?

  17. Satuit­ko luke­maan vii­meis­tä tilin­pää­tös­tä ollen­kaan? Jään­mur­ron lii­ke­vaih­to oli vii­me vuon­na 23,3 M€ ja lii­ke­voit­to 5,7 M€, offs­ho­re­toi­min­nan lv 48,7 M€ ja lii­ke­voit­to 38 M€. Kun offs­ho­ren lii­ke­voi­tos­ta vähen­ne­tään 24,6 M€ myyn­ti­voit­to ja 6,2 M€ koti­mai­set ope­raa­tiot, pel­käs­tä offs­ho­re-toi­min­nas­ta tule­va lii­ke­voit­to oli­si sil­ti vie­lä 7,2 M€ eli ihan koh­tuul­li­sel­la tasolla.

    On ymmär­ret­tä­vää että näi­nä päi­vi­nä tun­teet on pin­nas­sa mut­ta kan­nat­tai­si sil­ti muis­taa, että syy­tös kir­jan­pi­don vää­ris­te­lys­tä on aika raju.

    1. Ei ole kyse kir­jan­pi­don vää­ris­tyk­ses­tä, jos jot­kut kus­tan­nuk­set vyö­ry­te­tään vähän eri­koi­sel­la taval­la eri koh­teil­le. Fir­man tuloksee3nshan se ei vaikuta.

  18. Timo:
    Satuit­ko luke­maan vii­meis­tä tilin­pää­tös­tä ollen­kaan? Jään­mur­ron lii­ke­vaih­to oli vii­me vuon­na 23,3 M€ ja lii­ke­voit­to 5,7 M€, offs­ho­re­toi­min­nan lv 48,7 M€ ja lii­ke­voit­to 38 M€. Kun offs­ho­ren lii­ke­voi­tos­ta vähen­ne­tään 24,6 M€ myyn­ti­voit­to ja 6,2 M€ koti­mai­set ope­raa­tiot, pel­käs­tä offs­ho­re-toi­min­nas­ta tule­va lii­ke­voit­to oli­si sil­ti vie­lä 7,2 M€ eli ihan koh­tuul­li­sel­la tasolla.

    On ymmär­ret­tä­vää että näi­nä päi­vi­nä tun­teet on pin­nas­sa mut­ta kan­nat­tai­si sil­ti muis­taa, että syy­tös kir­jan­pi­don vää­ris­te­lys­tä on aika raju.

    Noin kovas­ta offs­ho­ren lii­ke­voi­tos­ta herää kyl­lä just kysy­mys, onko lai­vo­jen suu­rem­pia raken­nus­kus­tan­nuk­sia jyvi­tet­ty ollen­kaan offshorelle.

  19. Mie­les­tä­ni pää­asia on, että saa­daan Suo­meen töi­tä. Jos tei­dän vih­rei­den mie­les­tä suo­ma­lai­set työ­pai­kat voi­daan uhra­ta uskon­ton­ne alt­ta­ril­la, niin sii­tä vaan. Ehkä Suo­men äly­mys­tö­kin pik­ku hil­jaa huo­maa, että vih­rei­tä siel­lä Käpy­lä-Töö­lä-akse­lil­la ei suo­ma­lais­ten hyvin­voin­ti kiin­nos­ta pät­kän­kään ver­taa, vaan ainoas­taan oma uskonharjoituksenne.

  20. Arc­tic Ship­pin­gin offs­ho­re-busi­ness on ollut ennen Alas­ka-sopi­mus­ta lähin­nä kata­stro­fi, joten enpä pani­si pahak­se­ni jos Nor­dica ja Fen­nica myy­täi­siin vaik­ka Venä­jäl­le (mui­ta osta­jaeh­dok­kai­ta tus­kin oli­si) ja han­kit­tai­si uudet mur­ta­jat suo­ma­lai­sil­ta tela­koil­ta. Venä­jä tosin toden­nä­köi­ses­ti käyt­täi­si aluk­sia tal­vel­la Suo­men­lah­del­la saat­ta­mas­sa öljy­tank­ke­rei­ta ja kesäi­sin Jää­me­rel­lä samois­sa hom­mis­sa kuin Shell Alaskassa.

    Aiem­min Nor­dica ja Fen­nica oli­vat Poh­jan­me­ren öljy­ken­til­lä, mut­ta nii­den talou­del­li­nen kil­pai­lu­ky­ky on huo­no oikei­siin offs­ho­re aluk­siin näh­den, joten hin­ta oli huo­no tai jopa tap­piol­li­nen. Bot­nica oli pit­kään Väli­me­rel­lä edes käy­mät­tä Suo­mes­sa ja kos­ka offs­ho­re-mark­ki­noil­la ei ollut lii­al­ti kysyn­tää ja Suo­men jään­mur­toon alus on tur­han pie­ni, myy­tiin se Viroon.

    Ymmär­tääk­se­ni nykyi­set moni­toi­mi­mur­ta­jat eivät ole jään­mur­toon vai­keis­sa jää­olo­suh­teis­sa kovin­kaan sopi­via. Perä­me­ren poh­ju­kan jään­mur­ros­ta vas­taa­vat poik­keuk­set­ta Otso ja Kon­tio, Urho ja Sisu ope­roi­vat yleen­sä Meren­kur­kus­sa ja muu­al­la Perä­me­rel­lä. Nor­dica ja Bot­nica ovat usein Pori/Rauma/Helsinki akselilla.

  21. Ympä­ris­töä aja­tel­len, eikö ole parem­pi, että siel­lä on ammat­ti­tai­toi­nen poruk­ka sopi­vil­la työ­vä­li­neil­lä avus­ta­mas­sa ja kehit­tä­mäs­sä tuo­ta toi­min­taa, kun se luul­ta­vas­ti tulee kui­ten­kin jatkumaan.

  22. Osmo, vaik­ka sinua kovas­ti arvos­tan niin tuo jut­tusi on aika pit­kä­li epä-älyl­lis­tä huttua.

    En tie­dä mitä voit­toa tar­koi­tat (lii­ke vs. net­to) mut­ta vaik­ka kysees­sä oli­si lii­ke­voit­to niin suu­rem­mat inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set (plus 50M vrt. perus­mur­ta­ja) on nopeas­ti pois­te­tu mai­nit­se­mal­la­si voi­tol­la (13.4M), tämän jäl­keen kaik­ki on ns. puh­das­ta voit­toa, käyt­tö­kus­tan­nuk­set lie­ne­vät tuos­sa voi­tos­sa huo­mioi­tu. En ihan heti kek­si mik­si AS har­jot­tai­si tap­piol­lis­ta off-sho­re toi­min­taa noin yli­pää­tän­sä joten väi­te off-sho­re toi­min­to­jen sub­ven­toin­nis­ta vaa­tii kyl­lä lisää perus­te­lui­ta. Maa­lais­jär­jel­lä aja­tel­tu­na mur­ta­jan sei­sot­ta­mi­nen lai­tu­ris­sa yli puo­let vuo­des­ta ei kuu­los­ta kovin kan­nat­ta­val­ta pää­oma­ku­lut huomioiden.

    Eli pyy­dän Osmo sinul­ta tar­ken­nuk­sia ja sel­ven­nyk­siä väitteisiisi.

    (lainaus)Tällä het­kel­lä Arc­tia Ship­pin­gil­lä on sopi­mus Shel­lin kans­sa, joka on yhtiön ilmoi­tuk­sen mukaan jo voi­tol­li­nen (13,4 M€) . Pitäi­si pääs­tä yhtiön kir­jan­pi­toon tie­tääk­seen, onko tämä oikein las­ket­tu. Jos lai­va on tuon ark­ti­sen toi­min­nan vuok­si 50 mil­joo­naa euroa kal­liim­pi ja myös käyt­tö­kus­tan­nuk­sil­taan kal­liim­pi, pitäi­si lisä­hin­ta tie­tys­ti lait­taa koko­naan ark­ti­sen toi­min­nan kus­tan­nuk­sik­si eikä vyö­ryt­tää sent­tiä­kään sii­tä tal­vi­sen jään­mur­ron kustannuksiksi.(lainaus loppu)

  23. Hart­sa: Noin kovas­ta offs­ho­ren lii­ke­voi­tos­ta herää kyl­lä just kysy­mys, onko lai­vo­jen suu­rem­pia raken­nus­kus­tan­nuk­sia jyvi­tet­ty ollen­kaan offshorelle.

    Var­maan se offs­ho­re-toi­min­ta myös vai­kut­taa lai­vo­jen huol­to­kus­tan­nuk­siin ja käyttöikään?

  24. Jos nykyi­set moni­toi­mi­mur­ta­jat ovat osoit­tau­tu­neet val­tiol­le kal­liim­mik­si kuin taval­li­set mur­ta­jat, niin sii­tä pitää syyt­tää nii­tä päät­tä­jiä, jot­ka ovat moni­toi­mi­mur­ta­jat aikoi­naan tilan­neet. Oli­si­ko­han se tapah­tu­nut edus­kun­nas­sa Osmon edus­ta­ja­vuo­si­na? AS:n joh­dol­le nykyi­set lai­vat ilmei­ses­ti ovat annet­tu tekijä.

    Kun pää­te­tään sii­tä, kan­nat­taa­ko jo ole­mas­sa ole­via moni­toi­mi­mur­ta­jia lähet­tää kesä­töi­hin, las­kel­miin ei saa ottaa mukaan upon­nei­ta kus­tan­nuk­sia. Täl­lai­sia ovat muun muas­sa mur­ta­jien han­kin­ta­hin­nat (rahat ovat jo menneet).

    Nykyis­ten lai­vo­jen kesä­töi­den mie­lek­kyys pitää las­kea otta­mal­la huo­mioon saa­ta­vat lisä­tu­lot, jois­ta vähen­ne­tään lisä­kus­tan­nuk­set. Siis lai­vo­jen han­kin­nois­ta aiheu­tu­via pois­to­ja ote­taan huo­mioon vain sil­tä osin, jos kesä­töis­tä aiheu­tuu yli­mää­räis­tä lai­vo­jen ennen­ai­kais­ta lisäkulumista.

    Jos lai­vo­jen kaik­ki kir­jan­pi­dol­li­set pois­tot vyör­ry­te­tään las­kel­mis­sa kesä- ja tal­vi­töil­le vaik­ka­pa käyt­tö­kuu­kausien perus­teel­la, niin voi olla, että kesä­työt sel­lais­ten las­kel­mien mukaan ovat tap­piol­li­sia, vaik­ka oikein las­ket­tu­na kesä­työt oli­si­vat­kin talou­del­li­ses­ti kannattavia.

    Mut­ta tie­ten­kin, jos har­ki­taan uusien lai­vo­jen han­kin­taa ja ver­tail­laan eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja, niin sil­loin­han upon­nei­ta kus­tan­nuk­sia ei vie­lä ole. Sil­loin han­kin­ta­kus­tan­nuk­set tie­ten­kin ote­taan koko­nai­suu­des­saan ver­tai­lu­las­kel­miin mukaan.

    1. Jou­du­taan teke­mään kak­si pää­tös­tä. Upo­te­taan­ko kus­tan­nuk­sia lisää. On teh­ty pää­tös olla upot­ta­mat­ta vaa teh­dä tavan­omai­nen mur­ta­ja, joi­ta käyt­täen Ruot­sis­sa jään­mur­ta­mi­nen on edul­li­sem­paa ja miten käy­tää moni­toi­mi­mur­ta­jia, ris­kialt­tii­seen mut­ta vähän tuot­vam­paan öljyn­poauk­seen vai muu­hu toi­min­taan, jos­ta välit­tö­mät tuo­tot ovat pie­nem­pi, niin kuin tur­val­li­ses­sa toi­min­nas­sa yleen­säkn on.

  25. Eikö ole aika pouk­koi­le­vaa poli­tiik­kaa väit­tää arc­tian toi­min­taa uhka­pe­lik­si kun polii­ti­kot ovat kui­ten­kin aina yhteen äänen kan­nat­ta­neet moni­toi­mi­mur­ta­jia, nii­tä pidet­tiin aika­naan erit­täin­kin hyvä­nä idea­na. Yhtä lail­la vih­reät tuki­vat mui­den muka­na rin­ta­mas­sa jään­mur­ron yksi­tyis­tä­mis­tä ( jos arc­tia ship­pin­giä nyt sel­lai­sek­si voi­daan sanoa). Jään­mur­to­toi­min­ta on hyvä esi­merk­ki sii­tä kuin­ka omas­ta poliit­ti­ses­ta agen­das­ta tulee pit­kä­jän­teis­tä val­tion­hoi­toa tärkeämpää.

  26. az:
    Tuo ris­ki oli medias­sa jo esil­lä n. puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten. Arc­tia Ship­ping useam­man henkilön/asiantuntijan suul­la vakuut­ti sil­loin, ettei täl­lais­ta ris­kiä ole, ja että se on myös sopi­muk­sin varmistettu.

    Pek­ka Timo­nen: Kun tie­to rapor­tis­ta tuli, on var­mis­tet­tu, että yhtiö on asi­aa val­mis­tel­les­saan teet­tä­nyt riit­tä­vät juri­di­set sel­vi­tyk­set. Nii­den sel­vi­tys­ten mukaan täl­lais­ta ris­kiä ei ole.

    Myös sil­loin vedottiin/verrattiin Bri­tish Pet­ro­leu­miin, joka har­joit­ti Mek­si­kon-lah­del­la aktii­vis­ta poraus­toi­min­taa. Miten tämä BP:n omas­ta toi­min­nas­ta joh­tu­nut onnet­to­muus oikeas­ti ver­tau­tuu jään­mur­ta­mi­seen / jään­mur­ta­jien vuokraamiseen?

    Tero Vau­ras­te: Kysy­mys on nor­maa­lis­ta osa­keyh­tiöi­den väli­ses­tä sopi­muk­ses­ta, ja täl­lai­ses­sa vas­tuu rajau­tuu pol­lu­ter base principlen mukai­ses­ti, jol­loin kysei­sen pääs­tön aiheut­ta­ja on vas­tuus­sa. Sopi­jaos­a­puo­le­na on osa­keyh­tiö, eikä Suo­men val­tiol­la ole vas­tui­ta asiassa. 

    Tämä väi­te mah­dol­li­ses­ta kor­vaus­vaa­tei­den ris­kis­tä on esi­tet­ty, mut­ta en ole löy­tä­nyt yhtä­kään kuvaus­ta mah­dol­li­ses­ta ske­naa­rios­ta, jos­sa ris­ki voi­si toteu­tua. Pys­tyt­kö sel­lai­sen esit­tä­mään? Tus­kin sil­lä jään­mur­ta­jal­la ollaan öljy­tank­ke­ria mur­ta­mas­sa. Löy­dät­kö vas­taa­vaa, hyvin epä­suo­raa, kan­sain­vä­lis­tä esi­merk­ki­ta­paus­ta kor­vaus­vaa­tees­ta edes mis­tään muus­ta yhtey­des­tä, jol­ta­kin toi­sel­ta teol­li­suu­den alal­ta? Eli min­kä varas­sa tämä väi­te oikeas­ti on?

    Ymmär­rän­kö­hän nyt asian oikein: Arc­tia Ship­ping ei ole vuo­kran­nut pelk­kää jään­mur­ta­jaa vaan Shell on osta­nut koko­nais­pal­ve­lun (vuo­krauk­sen nimellä)Arctia Ship­pin­gil­tä. Siis mie­his­töi­neen päi­vi­neen. Sil­loin­han lai­vayh­tiö on omis­ta teke­mi­sis­tään vas­tuus­sa sil­tä osin kuin on sovittu.…eri asia taas on onko toi­mil­la suo­ra­nais­ta yhteyt­tä öljyn poraa­mi­seen ja mah­dol­li­siin vahin­koi­hin, kun yhtiö vain mur­taa jää­tä eli on estä­mäs­sä vahin­gon ris­kiä var­si­nai­ses­sa poraus­toi­min­nas­sa. Olen­ko oikeil­la jäljillä?

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­tä­hän tuo 1½ vuot­ta van­ha asia juu­ri nyt put­kah­ti jul­ki­suu­teen, kun tätä stra­te­gi­aa oltiin hiomassa? 

    Vaik­ka joku nyt käyt­täi­si­kin nii­tä hyväk­seen, se ei kui­ten­kaan muu­ta mik­si­kään sitä, että syy eroon on taa­kak­si ker­ty­nyt oma epä­mää­räi­nen toi­min­ta. Toki­han jos jät­tää tuol­lai­sia lyö­mä­asei­ta vas­tus­ta­jil­leen, niin ei lie­ne miten­kään odot­ta­ma­ton­ta, että nii­tä joku jos­sain vai­hees­sa saat­tai­si käyttää.

    Ja toi­saal­ta, tilan­ne oli­si ehkä ollut vie­lä pelas­tet­ta­vis­sa avoi­mel­la vir­heen myön­tä­mi­sel­lä ja rehel­li­syy­del­lä, mut­ta sen sijaan aina­kin jul­ki­suu­des­sa näh­tiin tois­to sii­tä valeh­te­lul­ta ja kier­te­lyl­tä vai­kut­ta­vas­ta toi­min­ta­ta­vas­ta, joka näh­tiin aiem­min mak­sa­mat­ta jää­nei­den vero­jen tapauksessa.

    Vai­kut­tai­si mel­ko saman­ta­pai­sel­ta tilan­teel­ta kuin aikoi­naan Kaner­van saa­des­sa pot­kut Ulko­mi­nis­te­rin pal­lil­ta, hänel­le ne tosin tuli­vat jo ensim­mäi­ses­tä sotkusta.

  28. Mat­ti Lai­ti­nen: yhtiö vain mur­taa jää­tä eli on estä­mäs­sä vahin­gon ris­kiä var­si­nai­ses­sa poraus­toi­min­nas­sa. Olen­ko oikeil­la jäljillä?

    Jos jään­mur­ta­jal­la ope­roi­daan öljyn­po­raus­laut­to­jen lähei­syy­des­sä, ei lie­ne mah­do­ton­ta, että jokin jään­mur­ta­jan toi­min­nas­sa tapah­tu­nut moka aiheut­taa öljy­va­hin­gon. Suo­ma­lais­ten maa­il­man paras osaa­mi­nen­han on vir­hee­tön­tä, mut­ta teo­reet­ti­ses­ti voi­si aja­tel­la näin.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiin­nos­taa­ko ketään itse asia, joka joh­ti Hau­ta­lan eroon?

    Itsea­sias­sa ei.

    Pidän pöy­ris­tyt­tä­vä­nä, että et sel­vä sanai­ses­ti tuo­mit­se tove­ri­si toi­min­taa ja jopa tun­nut vähät­te­le­vän sitä.

    Green­peacen akti­vis­tit rik­koi­vat lakia. Hau­ta­la esti sen, että he jou­tui­si­vat teois­taan oikeu­del­li­seen vastuuseen.

    Täs­sä oltiin petaa­mas­sa kovin vaa­ral­lis­ta ennak­ko­ta­paus­ta “maan tavas­ta”, jos­sa val­taa pitä­vä poliit­ti­nen lii­ke pön­kit­tää tavoit­tei­taan suo­ra­nai­sin rikok­sin. Käy­tän­nös­sä Hau­ta­lan Suo­mes­sa val­las­sa ole­vat poliit­ti­sen liik­keen edus­ta­jat pakot­ta­vat vir­ka­val­lan kat­so­maan läpi sor­mien liik­kee­seen kyt­kök­sis­sä ole­van suo­raan toi­min­taan tai­pu­vai­sen ääri­sii­ven rikol­lis­ta toimintaa.

    Osmo, hölöt­täi­sit­kö “itse asias­ta”, jos kyses­sä oli­si per­sut, maa­han­muut­to ja “pro­tes­ti” oli­si toi­min­nan estä­mi­nen hotel­leil­ta jot­ka majoit­ta­vat pako­lai­sia (tai ken­ties jota­kin vie­lä­kin pahempaa)?

    1. Jari Mus­to­nen
      Miten suh­tau­dut sii­hen, että kun Green­peace teki vas­taa­van iskun kokoo­muk­sen puo­lue­ko­kouk­seen, kokoo­mus pääät­ti olla teke­mät­tä asias­ta rikosilmoitusta?

  30. Onko kukaan viit­si­nyt sel­vit­tää mil­lai­sen ran­gais­tuk­sen Green­peacen akti­vis­tit sai­vat iskus­taan liik­ku­vaan aluk­seen Itä­me­rel­lä Hel­sin­gin tapauk­sen jäl­keen? Akti­vis­tit siis nousi­vat luvat­ta liik­ku­van jään­mur­ta­jan kan­nel­le kes­kel­lä mer­ta. Asia käsi­tel­tiin toden­nä­köi­ses­ti Ruotsissa.

  31. Austrian:
    Mik­si se omai­suus alun­pe­rin piti siir­tää yhtiö­muo­toi­seen organisaatioon?

    Eikö oli­si fik­sum­paa nyt pur­kaa yhtiö ja siir­tää aluk­set LVM:n alai­seen virastoon? 

    Ennen yhtiöit­tä­mis huu­maa kaik­ki meren­ku­lun tur­val­li­suus­toi­min­not oli­vat yhden viras­ton eli Meren­kul­ku­hal­li­tuk­sen (myö­hem­min ‑lai­tos) alai­suu­des­sa. Jos­tain sala­pe­räi­ses­tä syys­tä tilaa­ja-tuot­ta­ja mal­li vei voi­ton ter­vees­tä jär­jes­tä ja nyky­ti­lan­ne on “mie­dos­ti sanoen” kaa­ok­sen omainen.

    Jään­mur­ros­ta ja väy­län­hoi­dos­ta vas­taa­vat yksi­köt tais­te­le­vat molem­mat kausi­luon­tei­sen toi­min­nan aiheut­ta­mia hen­ki­lös­tö­kus­tan­nuk­sien nousua vas­taan mm. mää­rä­ai­kais­ta­mal­la työ­so­pi­muk­sia, jol­loin arvo­kas­ta ammat­ti­tai­toa kato­aa näil­tä eri­tyis­osaa­mis­ta vaa­ti­vil­ta aloil­ta. Aikai­sem­min­han tätä ongel­maa ei ollut kun jään­mur­ta­jil­la toi­mi­vat pys­tyi­vät kesä­ai­koi­na tuu­raa­maan väy­län­hoi­don apu­na ja jää­tal­ven tul­les­sa vice versa.

  32. Vil­le: Var­maan se offs­ho­re-toi­min­ta myös vai­kut­taa lai­vo­jen huol­to­kus­tan­nuk­siin ja käyttöikään? 

    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä täs­tä on juu­ri Viroon myy­ty Bot­nica, joka oli val­mis­tu­mis­vuo­del­laan 1998 kaik­kein tuo­rein mur­ta­ja Arc­tian laivastossa.

    Alal­la pyö­ri­vien tari­noi­den poh­jal­ta pää­syy myyn­tiin oli aluk­sen koneis­to­jen mit­ta­va kulu­mi­nen ja kos­ka alus nyky­mit­ta­puun mukaan on jo lii­an pie­ni, niin se pää­tet­tiin myy­dä kun­nos­ta­mi­sen sijaan.

    Moni­toi­mi­mur­ta­jat ovat muu­ten hyviä aluk­sia, mut­ta mikä­li jään­mur­ros­ta kes­kus­tel­laan, niin mikään ei päi­hi­tä Urho-luok­kaa näis­sä Itä­me­ren jää­olo­suh­teis­sa. Ts. mikä­li halu­taan oikeas­ti jää­tä mur­ta­va alus, niin perin­tei­nen rat­kai­su on ainoa oikea.

  33. Mel­kois­ta sop­paa­mis­ta se noit­ten her­ro­jen metkut.
    Ja kaik­ki läpeen­sä kieroja.

  34. TimoT:
    Muis­tuu mie­leen aika, jol­loin Meri­mies Unio­nin joh­dos­sa oli Wäl­lä­ri. Sil­loin mur­ta­jat oli­vat tal­vi­sin lakos­sa ja elä­mi­seen tar­vit­ta­va palk­ka juok­si kesäl­lä sata­mas­sa. Ehkä Hau­ta­la ja kump­pa­nit juu­ri tätä haikailevat.

    Asiat eivät ole niin ykisn­ker­tai­sia: jään­murt­ja­la­kot oli­vat lyhyi­tä ja tehok­kai­ta. Työ­nan­ta­ja oli­si sopi­muk­set­to­ma­sa tila­sa voi­nut tur­vau­tua saar­toon, so. lomaut­taa työän­te­ki­jät ja lopet­taa pal­kan­mak­su n, mut­ta ksil­loin jät­kät oli­si­vat men­neet kotiin työ­eh­to­so­pi­mus­ken syn­tyes­sä, ja hei­dän haa­li­mi­sen­sa takai­sin oli­si vie­nyt aikaa. Mitä teet ulko­mail­la pur­jeh­ti­vil­le aluk­sil­le, jät­tä­nyt satamaan?

    Wäl­lä­ri oli häi­käi­le­mä­tön, mut­ta myös tai­ta­va ja vii­sas ay-joh­ta­ja, joka piti omta jouk­kon­sa kuris­sa. Juo­pot­te­lua mm. ei sallittu.

  35. TimoT: imoT kir­joit­ti 12.10.2013 kel­lo 20:25
    Muis­tuu mie­leen aika, jol­loin Meri­mies Unio­nin joh­dos­sa oli Wäl­lä­ri. Sil­loin mur­ta­jat oli­vat tal­vi­sin lakos­sa ja elä­mi­seen tar­vit­ta­va palk­ka juok­si kesäl­lä sata­mas­sa. Ehkä Hau­ta­la ja kump­pa­nit juu­ri tätä haikailevat.
      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Anteek­si häh? Mitä tämä kos­kee, ja miten se liit­tyy tähän asiaan?

  37. Jamp­pa:
    Ympä­ris­töä aja­tel­len, eikö ole parem­pi, että siel­lä on ammat­ti­tai­toi­nen poruk­ka sopi­vil­la työ­vä­li­neil­lä avus­ta­mas­sa ja kehit­tä­mäs­sä tuo­ta toi­min­taa, kun se luul­ta­vas­ti tulee kui­ten­kin jatkumaan.

    Olo­suh­teet Alas­kas­sa oli­kin kovem­mat mitä Shell arva­si. Onko kan­nat­ta­vaa tar­jo­ta pal­ve­lu­ja sel­lai­sel­le asiak­kaal­le joka aliar­vioi olo­suh­teet ja mihin se pystyy?

  38. Sami Saa­ri­nen: Ennen yhtiöit­tä­mis huu­maa kaik­ki meren­ku­lun tur­val­li­suus­toi­min­not oli­vat yhden viras­ton eli Meren­kul­ku­hal­li­tuk­sen (myö­hem­min ‑lai­tos) alai­suu­des­sa. Jos­tain sala­pe­räi­ses­tä syys­tä tilaa­ja-tuot­ta­ja mal­li vei voi­ton ter­vees­tä jär­jes­tä ja nyky­ti­lan­ne on “mie­dos­ti sanoen” kaa­ok­sen omainen.

    Jään­mur­ros­ta ja väy­län­hoi­dos­ta vas­taa­vat yksi­köt tais­te­le­vat molem­mat kausi­luon­tei­sen toi­min­nan aiheut­ta­mia hen­ki­lös­tö­kus­tan­nuk­sien nousua vas­taan mm. mää­rä­ai­kais­ta­mal­la työ­so­pi­muk­sia, jol­loin arvo­kas­ta ammat­ti­tai­toa kato­aa näil­tä eri­tyis­osaa­mis­ta vaa­ti­vil­ta aloil­ta. Aikai­sem­min­han tätä ongel­maa ei ollut kun jään­mur­ta­jil­la toi­mi­vat pys­tyi­vät kesä­ai­koi­na tuu­raa­maan väy­län­hoi­don apu­na ja jää­tal­ven tul­les­sa vice versa.

    No jär­ki sanois että koh­ta­han se ammat­ti­mai­nen hen­ki­lö­kun­ta kato­aa muu­ten­kin koko­naan ark­ti­siin hom­miin. Iha var­ma­na öljy-yhtiöl­tä saa enem­pi lik­saa… Eikö­hän nii­tä kiin­nos­ta vakiin­nut­taa poruk­kaa ja tar­jo­ta kesä­ajak­si muu­ta hom­maa tai mak­saa lik­saa nin pal­jon että voi­vat makoil­la vaik­ka Hawa­jil­la. Että miten sen nyt suo­ma­lai­sen ammat­ti­tai­don tar­joa­mi­sen kans­sa käy kun sitä ei tuu olemaan.

    Min­käs­lai­set lik­sat kave­reil­la on Shel­lil­lä Alaskassa.

    Kukaan poliit­ti­nen taho ei var­maan estä yksi­tyi­sen suo­ma­lai­sen työl­lis­ty­mis­tä sinne.
    Mak­se­taan tääl­lä Suo­mes­sa kou­lu­tus ja ammat­ti­tai­to valuu muu­al­le ja suo­ma­lai­set jään­mur­ta­jat ei liiku.

  39. Rea­lis­ti:
    Osmo, vaik­ka sinua kovas­ti arvos­tan niin tuo jut­tusi on aika pit­kä­li epä-älyl­lis­tä huttua.

    En tie­dä mitä voit­toa tar­koi­tat (lii­ke vs. net­to) mut­ta vaik­ka kysees­sä oli­si lii­ke­voit­to niin suu­rem­mat inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set (plus 50M vrt. perus­mur­ta­ja) on nopeas­ti pois­te­tu mai­nit­se­mal­la­si voi­tol­la (13.4M), tämän jäl­keen kaik­ki on ns. puh­das­ta voit­toa, käyt­tö­kus­tan­nuk­set lie­ne­vät tuos­sa voi­tos­sa huo­mioi­tu. En ihan heti kek­si mik­si AS har­jot­tai­si tap­piol­lis­ta off-sho­re toi­min­taa noin yli­pää­tän­sä joten väi­te off-sho­re toi­min­to­jen sub­ven­toin­nis­ta vaa­tii kyl­lä lisää perus­te­lui­ta. Maa­lais­jär­jel­lä aja­tel­tu­na mur­ta­jan sei­sot­ta­mi­nen lai­tu­ris­sa yli puo­let vuo­des­ta ei kuu­los­ta kovin kan­nat­ta­val­ta pää­oma­ku­lut huomioiden.

    Eli pyy­dän Osmo sinul­ta tar­ken­nuk­sia ja sel­ven­nyk­siä väitteisiisi.

    (lainaus)Tällä het­kel­lä Arc­tia Ship­pin­gil­lä on sopi­mus Shel­lin kans­sa, joka on yhtiön ilmoi­tuk­sen mukaan jo voi­tol­li­nen (13,4 M€) . Pitäi­si pääs­tä yhtiön kir­jan­pi­toon tie­tääk­seen, onko tämä oikein las­ket­tu. Jos lai­va on tuon ark­ti­sen toi­min­nan vuok­si 50 mil­joo­naa euroa kal­liim­pi ja myös käyt­tö­kus­tan­nuk­sil­taan kal­liim­pi, pitäi­si lisä­hin­ta tie­tys­ti lait­taa koko­naan ark­ti­sen toi­min­nan kus­tan­nuk­sik­si eikä vyö­ryt­tää sent­tiä­kään sii­tä tal­vi­sen jään­mur­ron kustannuksiksi.(lainaus loppu)

    Ei sil­lä ole käy­tän­nön mer­ki­tys­tä täs­sä asias­sa kum­paa tar­koi­te­taan. AS voi koh­dis­taa perus mono­po­li­toi­mi­nal­leen, joko kor­keam­pi lii­ke­toi­min­ta­kus­tan­nuk­sia (pie­nem­pi lii­ke­vaih­to) tai rahoi­tus­kus­tan­nuk­sia (pie­nem­pi net­to-/ti­li­kau­den­voit­to), jos he pis­tä­vät ne yhtä­läi­sik­si kul­le­kin liiketoiminta-alueelle.

    Ja jos AS oli­si oikeas­ti yksi­tyi­nen oy niin sen toi­min­ta- ja rahoi­tus­kus­tan­nuk­set oli­si­vat aivan eri kuin ilman val­tion takaus­ta. Se jou­tui­si otta­maan jär­jet­tö­män kal­lii­ta vakuu­tuk­sia ja lai­na­kus­tan­nuk­set oli­si­vat niin kovat, että se tus­kin pys­tyi­si koko lai­vaa edes raken­ta­maan. Oli voit­to kum­paa tahan­sa niin se on täy­sin keinotekoinen. 

    Rea­lis­ti­na var­maan ymmär­rät, että AS on val­tion viras­to, joka yrit­tää nyt kas­vat­taa lii­ke­vaih­to­aan ja joh­to var­maa tätä kaut­ta toi­voo suu­rem­pia tulo­ja tai mah­dol­lis­ta yksi­tyis­tä­mis­tä (vrt. katsastustoiminta).

  40. Arc­tia Ship­pin­gil­lä pitäi­si tie­tys­ti olla vas­tuu­va­kuu­tus, jot­ta ei tar­vit­se pelä­tä val­tion jou­tu­van kor­vaus­vel­vol­li­sek­si, mut­ta kat­ta­va vas­tuu­va­kuu­tus tuli­si niin kal­liik­si, että toi­min­nal­ta meni­si koko mielekkyys.

    Osmo, voit­ko pis­tää luku­ja kehiin yo. väit­tee­si suh­teen? Pal­jon­ko vakuu­tus mak­sai­si? Eikö AS:lla ole vakuu­tus­ta täl­lä hetkellä?

  41. Hei­di Kari­nen: Olo­suh­teet Alas­kas­sa oli­kin kovem­mat mitä Shell arva­si. Onko kan­nat­ta­vaa tar­jo­ta pal­ve­lu­ja sel­lai­sel­le asiak­kaal­le joka aliar­vioi olo­suh­teet ja mihin se pystyy?

    Juu­ri­kin niin, kun näi­tä jää­vah­vis­tei­sia moni­toi­mi­veh­kei­tä on rajoi­te­tus­ti tar­jol­la (vie­lä), niin onhan se kan­nat­ta­vaa ympä­ris­tön­kin kan­nal­ta olla siellä.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jari Mustonen
    Miten suh­tau­dut sii­hen, että kun Green­peace teki vas­taa­van iskun kokoo­muk­sen puo­lue­ko­kouk­seen, kokoo­mus pääät­ti olla teke­mät­tä asias­ta rikosilmoitusta?

    Tuo­ta kan­nat­taa kysyä kokoo­muk­sen jäseniltä.

  43. Ilmai­sia lou­nai­ta ei yleen­sä ole. Jos offs­ho­re toi­min­ta tuot­taa niin hyvin että aluk­sen han­kin­ta­hin­ta on mak­set­tu het­kes­sä pois, min­kä takia samoil­la mark­ki­noil­la ei ole pal­jon mui­ta toi­mi­joi­ta pai­na­mas­sa hin­taa alas?

    Rea­lis­ti poh­ti vakuu­tus­ten hin­to­ja. Val­tiol­la­han ei yleen­sä ole tapa­na vakuut­taa omai­suut­taan tai toi­min­taan­sa. Tämä perus­tuu sii­hen että ulko­puo­li­sel­le on tur­ha mak­saa pro­vi­koi­ta, kos­ka val­tio kyl­lä pys­tyy itse­kin kan­ta­maan ris­kit. Mah­dol­li­ses­ti täs­sä onkin yksi syy sii­hen että toi­min­ta on näen­näi­ses­ti niin kan­nat­ta­vaa. Kau­pal­li­set toi­mi­jat las­ke­vat jon­kun hin­nan mah­dol­li­sil­le ris­keil­le, mut­ta ehkä­pä Arc­tial­la ei vas­taa­vaa tar­vet­ta ole.

  44. Osmo kir­joit­taa ” Arc­tia Ship­ping on peit­tä­nyt tap­piot otta­mal­la yli­hin­taa koti­mai­ses­ta jään­mur­ros­ta. Tämä taas on tul­lut väy­lä­mak­su­jen kaut­ta suo­ma­lai­sen meren­ku­lun mak­set­ta­vak­si. Jään mur­ta­mi­nen Perä­me­rel­lä on sel­väs­ti kal­liim­paa Suo­men kuin Ruot­sin puolella. ”

    Miten onnis­tu­nut­ta on mie­les­tä­si ollut omis­ta­jaoh­jaus, mikä­li val­tio ei kyke­ne edes 100% omis­ta­man­sa yhtiön kans­sa sopi­maan edul­li­sis­ta sopimusehdoista?

  45. Jari Mus­to­nen: Itsea­sias­sa ei.

    Pidän pöy­ris­tyt­tä­vä­nä, että et sel­vä sanai­ses­ti tuo­mit­se tove­ri­si toi­min­taa ja jopa tun­nut vähät­te­le­vän sitä.

    Green­peacen akti­vis­tit rik­koi­vat lakia. Hau­ta­la esti sen, että he jou­tui­si­vat teois­taan oikeu­del­li­seen vastuuseen.

    Tämä on yksi erit­täin tär­keä syy, mik­si itsel­le­ni tulee ole­maan erit­täin vai­ke­aa äänes­tää ensi vaa­leis­sa vihreitä.

  46. Osmoa on pidet­ty Vih­reän puo­lu­een ainoa­na ns. jär­ki-ihmi­se­nä. Ilmei­ses­ti Osmo halu­aa näil­lä blog­gauk­sil­laan Hau­ta­las­ta ja Arc­tic Shi­pis­tä pääs­tä eroon tuos­ta vih­rei­den omas­sa kes­kuu­des­sa hai­tal­li­ses­ta maineesta.

  47. Kyl­lä hat­tua­ni nos­tan ja kumar­ran näil­le Arc­tia Ship­pin­gin joh­to­por­taan ihmi­sil­le. Tun­tuu ole­van suu­ri sop­pa kat­ti­las­sa ja var­maan siel­lä yrit­tä­vät par­haan­sa mukaan tans­sia liuk­kail­la jäil­lä. Tsemppiä!

  48. hyvä, että vih­reit­ten kan­ta tulee selväksi.

    moni­toi­mi­mur­ta­jat sei­so­koon 7kk tyh­jän pant­ti­na lai­tu­ris­sa-se vas­ta kan­nat­ta­vaa toi­min­taa onkin.
    mur­ta­koot vain Suo­men vesiä talvella.

    tal­vi­vaa­raa en edes viit­si ottaa esil­le sen enem­pää kuin, että omis­ta­jaoh­jauk­ses­ta vas­taa­va minis­te­ri lie­nee hyväk­sy­nyt osa­kean­nin, jos­sa val­tios­ta tuli suu­rin omistaja.

    meil­tä suo­ma­lai­sil­ta lop­puu lei­pä täl­lä menolla(on jo lop­pu­nut osittain).

  49. Otto Leh­ti­puu:
    Aja­tus Lii­ken­ne­vi­ras­tos­ta uuden mur­ta­jan omis­ta­ja­na on myös edus­kun­nan hyväk­sy­mä, sehän sisäl­tyy jo tämän kulu­van vuo­den bud­jet­tiin. Kyse ei siis ole parin minis­te­rin tai edes val­tio­neu­vos­ton kannasta.

    Eikös seos­mo ollut hyvä että se riko­sil­moi­tus vuo­ti jul­ki­suu­teen se ker­toi että miten käy­te­tään poliit­tis­ta val­taa vää­rin menee lain yli tuo valta.

  50. Aika sel­vä tapaus. Vuo­ta­jia ovat Vir­taa­la ja Vau­ras­te. He ovat olleet täs­sä muka­na taval­la tai toi­sel­la, eikä kenel­lä­kään, toi­vot­ta­vas­ti, voi olla edes pää­syä val­tio-omis­ta­jan Vau­ras­teel­le lähet­tä­miin hen­ki­lö­koh­tai­siin vies­tei­hin. Oli tapauk­ses­ta mitä miel­tä tahan­sa, omis­ta­jan on teh­tä­vä täs­tä luot­ta­mus­pu­laa kos­ke­vat joh­to­pää­tök­set ja toi­mit­ta­va. Näin ei voi jatkua. 

    Tero Vau­ras­teel­la on täl­lais­ta maa­il­man­val­loit­ta­jan his­to­ri­aa jo Fin­nai­rin maa­pal­ve­lui­den, North­port Oy:n, toi­mi­tus­joh­ta­jan roo­lis­sa. Fin­nai­ris­ta­han tuli maa­pal­ve­lui­den tuot­ta­ja oikein Tuk­hol­mas­sa ja Oslos­sa Vau­ras­teen aikaan. Ei lie­ne kenel­le­kään yllä­tys, miten nämä täl­lai­set maa­il­man­val­loi­tuk­set sil­loin päättyivät.

  51. Juho Heik­ki­lä: Vai­kut­tai­si mel­ko saman­ta­pai­sel­ta tilan­teel­ta kuin aikoi­naan Kaner­van saa­des­sa pot­kut Ulko­mi­nis­te­rin pal­lil­ta, hänel­le ne tosin tuli­vat jo ensim­mäi­ses­tä sotkusta.

    Ei tul­lu ten­sim­mäi­ses­tä sot­kus­ta. Minis­te­ri­nä ehkä, mut­ta Kaner­va oli kyl­lä törp­pöillt aikai­sem­min­kin nais­ten kans­sa ja luvan­nut Katai­sel­le, että se ei toistu.

  52. Jus­si:Ja jos AS oli­si oikeas­ti yksi­tyi­nen oy niin sen toi­min­ta- ja rahoi­tus­kus­tan­nuk­set oli­si­vat aivan eri kuin ilman val­tion takausta.

    Oli voit­to kum­paa tahan­sa niin se on täy­sin keinotekoinen. 

    Jos fir­man rahoi­tus­ku­lut ovat mata­lat sik­si, että sen omis­ta­jal­la on poh­jat­to­mat tas­kut, niin kyl­lä se on ihan oike­aa kus­tan­nus­sääs­töä, ei keinotekoista.

  53. az: Tämä väi­te mah­dol­li­ses­ta kor­vaus­vaa­tei­den ris­kis­tä on esi­tet­ty, mut­ta en ole löy­tä­nyt yhtä­kään kuvaus­ta mah­dol­li­ses­ta ske­naa­rios­ta, jos­sa ris­ki voi­si toteu­tua. Pys­tyt­kö sel­lai­sen esittämään?

    Yhdys­val­lois­sa oikeu­del­li­nen ris­ki on jo pelk­kä kor­vaus­vaa­ti­muk­sen mah­dol­li­suus. Sil­lä ei ole mitään väliä kuin­ka perus­tel­tu se vaa­ti­mus on.

    USA:ssa oikeu­den­käyn­nin osa­puo­let vas­taa­vat läh­tö­koh­tai­ses­ti omis­ta oikeu­den­käyn­ti­kus­tan­nuk­sis­taan. Pro­ses­si­lain­sää­dän­tö on sel­lai­nen, että osa­puo­lel­la on oikeus ja mah­dol­li­suus käy­tän­nös­sä loput­to­miin pit­kit­tää pro­ses­sia lukui­sil­la eri kei­noil­la. Oikeu­den­käyn­ti ei pää­ty toi­sen osa­puo­len niin päät­täes­sä käy­tän­nös­sä kos­kaan. Täs­tä seu­raa aivan mega­lo­maa­ni­set oikeu­del­li­set kus­tan­nuk­set. Tie­dän suo­ma­lai­sen yri­tyk­sen, jon­ka nimeä en voi mai­ni­ta, joka lopet­ti USA:n toi­min­tan­sa joh­tuen imma­te­ri­aa­lioi­keu­del­li­ses­ta vaateesta.

    Minus­ta tätä USA:n oikeus­jär­jes­tel­män oikeu­den­mu­kai­suut­ta ei voi­si enää sanoa parem­min, kuin Food Inc:ssä haas­ta­tel­tu vil­je­li­jä sen teki. Lady Jus­tice pite­lee vaa­kaa, johon molem­mat osa­puo­let lataa­vat rahaa omil­le puo­lil­leen. Enem­män rahaa vaa’al­le kasan­nut voit­taa. Lin­kin takaa löy­tyy tämä koh­taus kysei­ses­tä dokumentista: 

    http://www.youtube.com/watch?v=6HX-uWU5hoU

    Kai­ken tämän lisäk­si pys­tyn hel­pos­ti kuvit­te­le­maan usei­ta­kin eri­lai­sia vahin­gon­kor­vau­del­li­sia vaa­tei­ta tai takau­tu­mis­vaa­tei­ta kor­vaus­vel­vol­li­sek­si jou­tu­neel­ta öljyn­po­raa­jal­ta Arc­ti­aa koh­taan. En kui­ten­kaan ala nii­tä täs­sä selos­ta­maan. Pää­sään­tö on kui­ten­kin se, ettei USA:n oikeu­del­li­nen jär­jes­tel­mä ole ennus­tet­ta­va eikä sen ris­ke­jä voi kat­ta­vas­ti sel­vit­tää. Se, joka muu­ta väit­tää, valehtelee.

  54. Osmo,

    Kuten toteat, on kus­tan­nus­ten koh­dis­ta­mi­nen AS:n sisäl­lä epä­re­le­vant­tia arvioi­taes­sa inves­toin­ti­vaih­toeh­to­jen kannattavuutta.

    Jos vas­tak­kain ovat 150m€ moni­toi­mi­mur­ta­ja, joka pys­tyy tie­naa­maan rahaa 6 kk vuo­des­sa, ja 100m€ jään­mur­ta­ja, joka pys­tyy tie­naa­maan rahaa 3 kk vuo­des­sa, on moni­toi­mi­mur­ta­jan pää­oma­kus­tan­nus jään­mur­ron kan­nal­ta pie­nem­pi. Se, miten AS sit­ten jakaa kulut neu­vo­tel­les­saan jään­muur­ron hin­noit­te­lus­ta, on toi­nen kysy­mys, mut­ta sen ei pitäi­si vai­kut­taa investointipäätökseen.

    Tilan­ne muut­tuu tie­tys­ti toi­sek­si, jos moni­toi­mi­mur­ta­ja ei pär­jää Perä­me­rel­lä. Täl­löin koko moni­toi­mi­mur­ta­ja sei­soo hyö­dyt­tö­mä­nä tal­vi­kau­den ja jään­mur­ta­ja on parem­pi investointivaihtoehto.

    Tämä on tie­tys­ti pel­kis­tet­ty las­kel­ma, kos­ka toden­nä­köi­ses­ti lai­van sei­sot­ta­mi­nen kesän yli ei ole ilmais­ta ja tämä­kin kus­tan­nus pitäi­si jyvit­tää pel­käl­le tal­vi­kau­del­le. Tämä ennes­tään paren­taa moni­toi­mi­mur­ta­jan kan­nat­ta­vuut­ta jos sen omi­nai­suu­det riit­tä­vät mei­dän talveen.

    1. Jos vas­tak­kain ovat 150m€ moni­toi­mi­mur­ta­ja, joka pys­tyy tie­naa­maan rahaa 6 kk vuo­des­sa, ja 100m€ jään­mur­ta­ja, joka pys­tyy tie­naa­maan rahaa 3 kk vuo­des­sa, on moni­toi­mi­mur­ta­jan pää­oma­kus­tan­nus jään­mur­ron kan­nal­ta pie­nem­pi. Se, miten AS sit­ten jakaa kulut neu­vo­tel­les­saan jään­muur­ron hin­noit­te­lus­ta, on toi­nen kysy­mys, mut­ta sen ei pitäi­si vai­kut­taa investointipäätökseen.

      Ajat­te­lus­sa­si on se vika, että ole­tat jään­mur­ta­jan pää­oma­ku­lu­jen koos­tu­van pel­kis­tä korois­ta. En tie­dä, mil­lä hin­nal­la AS saa rahan­sa, mut­ta val­tio saa lai­naa nega­tii­vi­sel­la reaa­li­ko­rol­la, jol­loin kor­ko­me­no­jen osuus on aika pie­ni. Jään­mur­ta­jal­la on tiet­ty talou­del­li­nen käyt­töi­kä, eikä sitä las­ke­ta vuo­sis­sa vaan käyt­tö­tun­neis­sa. Jos lai­va viet­tää kesän lai­tu­ris­sa, sii­tä mak­se­taan käy­tän­nös­sä vain kor­koa, jos se pus­kee töi­tä, se kuluu.

  55. Sha­keem: USA:ssa oikeu­den­käyn­nin osa­puo­let vas­taa­vat läh­tö­koh­tai­ses­ti omis­ta oikeu­den­käyn­ti­kus­tan­nuk­sis­taan. Pro­ses­si­lain­sää­dän­tö on sel­lai­nen, että osa­puo­lel­la on oikeus ja mah­dol­li­suus käy­tän­nös­sä loput­to­miin pit­kit­tää pro­ses­sia lukui­sil­la eri kei­noil­la. Oikeu­den­käyn­ti ei pää­ty toi­sen osa­puo­len niin päät­täes­sä käy­tän­nös­sä kos­kaan. Täs­tä seu­raa aivan mega­lo­maa­ni­set oikeu­del­li­set kustannukset. 

    Nämä isot yri­tyk­set­hän käy­vät käy­tän­nös­sä ikui­sia oikeu­den­käyn­te­jä kes­ke­nään. Nokian ansios­ta suo­ma­lai­set­kin ovat näi­den oikeus­käyn­tien uuti­soin­nis­ta saa­neet nauttia.

    Mutu-tun­tu­mal­la jenk­ki­mark­ki­noil­le ei edes pys­ty laa­jen­tu­maan ellei ole jät­tiy­ri­tys, mikä pys­tyy lait­ta­maan oikeu­des­sa­kin hanttiin.

    Ilmei­ses­ti tulot jen­keis­sä kui­ten­kin kat­ta­vat menot, kos­ka eihän sin­ne muu­ten kan­nat­tai­si men­nä. Muu maa­il­ma myös sel­väs­ti­kin hyväk­syy jenk­kien oikeu­den­käyn­ti­ta­vat, kos­ka kyl­lä kai EU lait­tai­si sit­ten vaik­ka­pa jenk­kiy­ri­tyk­sil­le suu­ret sank­tiot, kos­ka sor­si­vat EU-alu­een yri­tyk­siä epäreilusti.

    Ihmet­te­len suu­res­ti, että mik­si koko muu maa­il­ma on men­nyt jenk­kien masi­noi­maan patent­ti- ja imma­te­ri­aa­lioi­keuk­siin. Ne eivät ole käy­tän­nös­sä mitään muu­ta kuin jät­ti­fir­mo­jen tapa estää kilpailu.

  56. Jari Mus­to­nen: Itsea­sias­sa ei.

    Pidän pöy­ris­tyt­tä­vä­nä, että et sel­vä sanai­ses­ti tuo­mit­se tove­ri­si toi­min­taa ja jopa tun­nut vähät­te­le­vän sitä.

    Green­peacen akti­vis­tit rik­koi­vat lakia. Hau­ta­la esti sen, että he jou­tui­si­vat teois­taan oikeu­del­li­seen vastuuseen.

    Hau­ta­la ei eron­nut, kos­ka käyt­ti hänel­le kuu­lu­nei­ta omis­ta­jan­nat­so­ja, vaan kos­ka tie­dot­ta­mi­nen tapah­tu­mien kulus­ta epä­on­nis­tui. Omis­ta­ja­noh­jaus kos­ki riko­sil­moi­tuk­sen teke­mis­tä asia­no­mis­ta­ja­ri­kok­ses­ta, johon Hau­ta­lal­la oli täy­si oikeus puut­tua, kos­ka kat­soi riko­sil­moi­tuk­sen ole­van omis­ta­jan ja yhteis­kun­nan edun vas­tai­nen. Toi­sin ilmais­tu­na vie­lä: Hau­ta­la ei eron­nut, kos­ka esti teo­reet­ti­sen akti­vis­tien rikos­vas­tuun syn­ty­mi­sen asias­sa. Hau­ta­la toi­mi val­tuuk­sien­sa mukai­ses­ti ja täs­tä on käsi­tyk­se­ni mukaan hal­li­tuk­ses­sa yksi­mie­li­syys. Suu­ris­ta lin­jois­ta on ilmei­ses­ti eri­mie­li­syyt­tä, kuten Vapaa­vuo­ren ulos­tu­lo osoitti.

    Asia­no­mis­ta­ja­ri­kok­sil­la suo­jel­laan jotain asia­no­mis­ta­jan oikeus­hy­vää, kuten kun­ni­aa. Jos minä, nimi­merk­ki Sha­keem, louk­kaan nimi­mer­kin Jari Mus­to­nen kun­ni­aa täl­lä pals­tal­la, sil­loin Jari sinä voit ensi­vai­hees­sa päät­tää onko sinun mie­les­tä­si kun­ni­aa­si lou­kat­tu. Jos kat­sot, ettei näin ole, myös­kään polii­sil­la ei ole oikeut­ta puut­tua sinun asioi­hi­si. Ei voi sanoa, että joku on teh­nyt asia­no­mis­ta­ja­ri­kok­sen (rik­ko­nut lakia kuten asian ilmai­set), jos asia­no­mis­ta­ja ei ole teh­nyt rikosilmoitusta.

    Kuten täl­lä pals­tal­la on tuo­tu esiin, Hau­ta­lan oli­si ehkä kan­nat­ta­nut sal­lia riko­sil­moi­tuk­sen teke­mi­nen, sil­lä mitään rikos­ta asias­sa tus­kin tapah­tui. Minun on vai­kea näh­dä, että asia oli­si eden­nyt edes tuo­miois­tuin­kä­sit­te­lyyn asti. Sen jäl­keen oli­si voi­tu käy­dä Arc­tian joh­don kans­sa vaka­vat kes­kus­te­lut, miten vas­tuu­ta yhteis­kun­nas­sa kan­ne­taan ja mihin resurs­se­ja kan­nat­tai­si tehok­kaam­min käyttää.

  57. Arc­tia Ship­pin­gin omis­ta­jaoh­jauk­sen ja Green­peacen isku­jen yksi­tyis­koh­dis­ta voi kina­ta loput­to­miin, mut­ta täs­sä on sel­väs­ti kysy­mys hyvin ris­ti­rii­tai­sis­ta tavoit­teis­ta jopa hal­li­tus­oh­jel­mas­sa. Toi­saal­ta halu­taan edis­tää suo­ma­lai­sen meri­teol­li­suu­den ja “ark­ti­sen osaa­mi­sen” kysyn­tää nopeas­ti kas­va­vil­la poh­jois­ten meria­luei­den mark­ki­noil­la. Toi­saal­ta tie­dos­te­taan, että ark­tis­ten öljy- ja kaa­su­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mi­nen on val­ta­va ris­ki meri­luon­nol­le ja edis­tää ilmas­ton­muu­tos­ta. Kokoo­mus ja dema­rit pai­not­ta­vat elin­kei­no­po­liit­ti­sia tavoit­tei­ta, vih­reät ja vasem­mis­to­liit­to ympä­ris­tö­ris­ke­jä. Molem­mat ovat hyviä tavoit­tei­ta, mut­ta paha kyl­lä ikä­väs­ti kes­ke­nään rii­te­le­viä. Kuka nyt sit­ten sanoo mikä on oikea ja tasa­pai­noi­nen hal­li­tuk­sen linja?

  58. Ris­to: Ilman kan­nan­ot­toa se Etlan raport­ti (esil­lä ole­van asian kan­nal­ta olel­li­sia vain (sivun 5 tii­vis­tel­män ohel­la) sivut 31–33)
    http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/dp1270.pdf

    Hyvä löy­tö Ris­tol­ta. Sal­li­net, että nos­tan esiin kes­kei­sen kohdan: 

    Val­tion osal­lis­tu­mi­seen Yhdys­val­tain lain­sää­dän­nön alai­seen offs­ho­re-toi­min­taan Yhdys­val­tain alue­ve­sil­lä ja man­ner­laa­tal­la sisäl­tyy suu­ri poten­ti­aa­li­nen ris­ki Yhdys­val­tain Oil Pol­lu­tion Actin takia. Mah­dol­li­sen öljy­on­net­to­muu­den sat­tues­sa Suo­men val­tio voi jou­tua vas­taa­maan vahin­gos­taan koko Arc­tia Ship­pin­gin omai­suu­del­la (jään­mur­ta­jat ja moni­toi­mi­mur­ta­jat) sekä vii­me­kä­des­sä val­tion kassasta.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­tä­hän tuo 1½ vuot­ta van­ha asia juu­ri nyt put­kah­ti jul­ki­suu­teen, kun tätä stra­te­gi­aa oltiin hiomassa?

    Osmo kyl­lä se oli syy

  60. Pitäi­si­kö sit­ten suur­ten ris­kien pelos­sa antaa mui­den hyö­dyn­tää mah­dol­li­suu­det? Eikö meil­tä löy­dy riit­tä­vää juri­dis­ta osaa­mis­ta tai ris­kien­hal­lin­nan osaa­mis­ta sikä­läi­siin pai­kal­li­siin olo­suh­tei­siin liit­tyen? Jos kaik­ki ris­kin­ot­to pelot­taa, on syy­tä jää­dä sän­kyyn, vetää sän­gyn­peit­to kor­viin ja rajoit­taa pel­kon­sa kotiin iske­viin meteoreihin. 

    Suo­ma­lais­ten ei tuli­si rajoit­taa ark­ti­sen koke­mus- ja osaa­mis­poh­jan­sa kas­vat­ta­mis­ta tilan­tees­sa, jos­sa muut osa­puo­let ete­ne­vät kovaa vauh­tia. Me voi­sim­me tuo­da mukaan myös har­kin­ta­ky­kyä ja malt­tia, tek­ni­ses­tä osaa­mi­ses­tam­me puhumattakaan. 

    Kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set, jos ne ovat hyväk­syt­tä­väl­lä tasol­la ja jos kaik­ki saa­daan nii­hin sitou­tu­maan, lie­ne­vät ark­ti­sen ja antark­ti­sen toi­min­nan sää­te­ly­kei­nois­ta se jär­ke­vin­me­net­te­ly. Toi­saal­ta, kan­sal­li­nen ja alu­eel­li­nen suve­re­ni­teet­ti on myös monil­le osa­puo­lil­le (Kana­da, USA, Venä­jä, Grön­lan­ti, …) var­sin tär­keä asia. Kes­ki­näi­sen kun­nioi­tuk­sen ilma­pii­ri ja yhteis­työ ovat ehkä se hedel­mäl­li­sin tie eteen­päin, ei “vain minä olen oikeassa”-asenne.

    Toi­nen asia on se, että käsit­tääk­se­ni mur­ta­jat, oli sit­ten kyse moni­toi­mi­jään­mur­ta­jis­ta tai perin­tei­sem­mis­tä mal­leis­ta, ovat alu­eel­la nime­no­maan jää­kuor­mien aiheut­ta­maa onnet­to­muus­ris­kiä pie­nen­tä­mäs­sä. Onko vii­sas­ta antaa toi­min­taan sopi­van jää­vah­vis­te­tun kalus­ton maa­ta kesäi­sin tuot­ta­mat­to­mi­na, tyh­jän pant­ti­na lai­tu­ris­sa? Jos suo­ma­lais­ta kalus­toa ei ole käy­tet­tä­vis­sä, löy­tyy sitä kyl­lä, jos ei muu­ten nyt, niin ennen­pit­kää, muu­al­ta­kin. Jät­täy­dym­me­kö vain sivustakatsojiksi?

    Sha­keem: Yhdys­val­lois­sa oikeu­del­li­nen ris­ki on jo pelk­kä kor­vaus­vaa­ti­muk­sen mah­dol­li­suus. Sil­lä ei ole mitään väliä kuin­ka perus­tel­tu se vaa­ti­mus on.


    Kai­ken tämän lisäk­si pys­tyn hel­pos­ti kuvit­te­le­maan usei­ta­kin eri­lai­sia vahin­gon­kor­vau­del­li­sia vaa­tei­ta tai takau­tu­mis­vaa­tei­ta kor­vaus­vel­vol­li­sek­si jou­tu­neel­ta öljyn­po­raa­jal­ta Arc­ti­aa koh­taan. En kui­ten­kaan ala nii­tä täs­sä selos­ta­maan. Pää­sään­tö on kui­ten­kin se, ettei USA:n oikeu­del­li­nen jär­jes­tel­mä ole ennus­tet­ta­va eikä sen ris­ke­jä voi kat­ta­vas­ti sel­vit­tää. Se, joka muu­ta väit­tää, valehtelee.

  61. Her­bert Havu:
    Osmo,

    Kuten toteat, on kus­tan­nus­ten koh­dis­ta­mi­nen AS:n sisäl­lä epä­re­le­vant­tia arvioi­taes­sa inves­toin­ti­vaih­toeh­to­jen kannattavuutta.

    Jos vas­tak­kain ovat 150m€ moni­toi­mi­mur­ta­ja, joka pys­tyy tie­naa­maan rahaa 6 kk vuo­des­sa, ja 100m€ jään­mur­ta­ja, joka pys­tyy tie­naa­maan rahaa 3 kk vuo­des­sa, on moni­toi­mi­mur­ta­jan pää­oma­kus­tan­nus jään­mur­ron kan­nal­ta pie­nem­pi. Se, miten AS sit­ten jakaa kulut neu­vo­tel­les­saan jään­muur­ron hin­noit­te­lus­ta, on toi­nen kysy­mys, mut­ta sen ei pitäi­si vai­kut­taa investointipäätökseen.

    Tilan­ne muut­tuu tie­tys­ti toi­sek­si, jos moni­toi­mi­mur­ta­ja ei pär­jää Perä­me­rel­lä. Täl­löin koko moni­toi­mi­mur­ta­ja sei­soo hyö­dyt­tö­mä­nä tal­vi­kau­den ja jään­mur­ta­ja on parem­pi investointivaihtoehto.

    Tämä on tie­tys­ti pel­kis­tet­ty las­kel­ma, kos­ka toden­nä­köi­ses­ti lai­van sei­sot­ta­mi­nen kesän yli ei ole ilmais­ta ja tämä­kin kus­tan­nus pitäi­si jyvit­tää pel­käl­le tal­vi­kau­del­le. Tämä ennes­tään paren­taa moni­toi­mi­mur­ta­jan kan­nat­ta­vuut­ta jos sen omi­nai­suu­det riit­tä­vät mei­dän talveen.

    Loo­gis­ta päät­te­lyä kyl­lä, mut­ta se ei ole nyt rele­vant­tia, kos­ka kysees­sä ei ole yksi­tyi­nen yri­tys vaan käy­tän­nös­sä val­tion viras­to. AS:n teh­tä­vä ei ole voi­ton­tuot­ta­mi­nen vaan suo­ma­lai­sen elin­kei­noe­lä­män infran yllä­pi­to. Kan­nat­ta­vuut­ta ei siis kat­so­ta sen kaut­ta, mitä jää vii­van alle, vaan sen kaut­ta, kuin­ka kus­tan­nus­te­ho­kas­ta toi­min­ta on.

    Ja vaik­ka aja­tel­tai­siin, että kysees­sä oli­si yksi­tyi­nen yri­tys niin AS:n las­kel­mien ongel­mal­li­suus kitey­tyy kah­teen ongelmaan:
    1) Inves­toin­ti­pää­tök­siä teh­dään nyt sen poh­jal­ta, että kas­va­neet pää­oma­kus­tan­nuk­set voi­daan kui­ta­ta hin­nan koro­tuk­si­na myös mono­po­li­toi­min­nas­sa. Joh­to ei var­mas­ti oli­si kovin innok­kas inves­toi­maan moni­toi­mi­mur­ta­jaan, jos se tie­täi­si menet­tä­vän­sä asiak­kaan­sa Itä­me­rel­lä kil­pai­lu­ky­vyt­tö­män hin­nan takia.
    2) Edel­leen, tuo 6kk rahan tie­naus ‑jak­so muut­tui­si rahan polt­ta­mis ‑jak­sok­si, jos ris­ki hin­noi­tel­laan laskelmiin.

    Mie­les­tä­ni veron­mak­sa­jan pitäi­si vii­meis­tään sil­loin herä­tä, kun vir­ka­mie­hil­le Vau­ras­te & Co. ollaan anta­mas­sa mil­joo­nia ilmais­ta pää­omaa ja poh­jat­to­mia takauk­sia, että he voi­vat leik­kiä yritystoimintaa.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jari Mustonen
    Miten suh­tau­dut sii­hen, että kun Green­peace teki vas­taa­van iskun kokoo­muk­sen puo­lue­ko­kouk­seen, kokoo­mus pääät­ti olla teke­mät­tä asias­ta rikosilmoitusta?

    Perin­tei­nen polii­ti­kon vas­taus, ei vas­ta­ta lain­kaan kysy­myk­seen vaan ale­taan osoi­tel­la mui­ta. Voi­si­ko Osmo vas­ta­ta Jarin kysy­myk­seen eikä vie­rit­tää kiviä kokoo­muk­sen suuntaan?

    Oli­ko kokoo­muk­sen puo­lue­ko­kous­kin jär­jes­tet­ty lai­val­la? Pitäi­si tutus­tua meren­kul­kua kos­ke­vaan lain­sää­dän­töön, jot­ta sel­viäi­si onko ran­gais­ta­vam­paa hai­ta­ta toi­min­taa lai­voil­la kuin kiin­teäl­lä maalla.

  63. Jari Häy­ri­nen: Eikös se osmo ollut hyvä että se riko­sil­moi­tus vuo­ti jul­ki­suu­teen se ker­toi että miten käy­te­tään poliit­tis­ta val­taa vää­rin menee lain yli tuo valta. 

    Siis min­kä lain?
    Ja kuin­ka epä­po­liit­ti­ses­ti lait säädetäänkään?

  64. Olen joten­kin nai­vis­ti kuvi­tel­lut, että täs­sä maas­sa oli­si edes yksi puo­lue, jon­ka polii­ti­koi­hin voi­si luottaa.

    Olin vää­räs­sä.

    Samaa ros­ka­jouk­koa koko sakki.

  65. Sami Saa­ri­nen: Hyvä­nä esi­merk­ki­nä täs­tä on juu­ri Viroon myy­ty Bot­nica, joka oli val­mis­tu­mis­vuo­del­laan 1998 kaik­kein tuo­rein mur­ta­ja Arc­tian laivastossa.

    Alal­la pyö­ri­vien tari­noi­den poh­jal­ta pää­syy myyn­tiin oli aluk­sen koneis­to­jen mit­ta­va kulu­mi­nen ja kos­ka alus nyky­mit­ta­puun mukaan on jo lii­an pie­ni, niin se pää­tet­tiin myy­dä kun­nos­ta­mi­sen sijaan.

    Moni­toi­mi­mur­ta­jat ovat muu­ten hyviä aluk­sia, mut­ta mikä­li jään­mur­ros­ta kes­kus­tel­laan, niin mikään ei päi­hi­tä Urho-luok­kaa näis­sä Itä­me­ren jää­olo­suh­teis­sa. Ts. mikä­li halu­taan oikeas­ti jää­tä mur­ta­va alus, niin perin­tei­nen rat­kai­su on ainoa oikea.

    Jään­mur­ta­ja­ka­lus­ton yli­pit­kä huol­to­sei­sok­ki, sil­loin, kun Itä­me­ren rah­tia­lus­lii­ken­ne ei avus­tus­ta tar­vit­se, antaa poten­ti­aa­lia muu­hun­kin toi­min­taan. Ark­ti­sil­la alueil­la on sekä vas­taa­via tar­pei­ta (=liik­ku­va avus­tus) että mui­ta­kin teh­tä­viä (=toi­met tie­tyl­lä pai­kal­la) tar­jol­la aluk­sil­le, joil­la on nii­tä var­ten tar­vit­ta­vaa kapa­si­teet­tia (jään­mur­ta­ji­na ja/tai offs­ho­re-toi­min­nan tukitehtävissä). 

    Jos MSV Bot­nica, Suo­men­lah­den jäi­hin mitoi­tet­tu­na, ei lukui­si­ne nopea­käyn­ti­si­ne, ja pal­jon huol­toa vaa­ti­vi­ne die­sel­moot­to­rei­neen kai­kis­sa teh­tä­vis­sään, var­sin­kin pää­työs­sään, tar­koi­tuk­sen­mu­kai­seen koko­nais­toi­min­taan kyen­nyt, lie­nee aluk­sen myyn­ti­pää­tös ollut täl­tä osin oikea.

    Käyt­tä­kääm­me kaik­ki aiem­mat koke­muk­set oman kan­sal­li­sen osaa­mi­sem­me edel­leen­ke­hit­tä­mi­sek­si! Vain yhtä teh­tä­vää var­ten opti­moi­tu alus ei lie­ne yleen­sä yleen­sä se paras rat­kai­su. Uskoi­sin, että kaik­ki­ruo­kai­set pär­jää­vät evo­luu­tios­sa par­hai­ten, vaik­ka on eri­kois­tu­mi­ses­sa­kin usein omat etun­sa. Tämä asia var­maan “sak­san­maal­la­kin jo tunnetaan …”

  66. Hie­nos­ti muo­toil­tu savu­ver­ho. Mitä enem­män Vih­reät selit­te­le­vät sitä syvem­pää kuop­paa itsel­leen kai­va­vat. Jos oli­si vahin­go­ni­lois­ta tyyp­piä sai­si täs­tä mel­kois­ta riemua.

  67. Type­rä kir­joi­tus Odel­ta. Vir­heät tule­vat häviä­mään puo­lue­kar­tal­ta, jos jat­ka­vat perus­teet­to­mal­la uhkai­lu- ja pelot­te­lu­lin­jal­la. Oden väit­tä­mät on kumot­tu jo vuo­sia sitten.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    öljyn poraa­mi­nen jäi­den puris­tuk­sis­sa on kovin ris­kial­tis­ta. Green­peace on huo­lis­saan ympäristöstä. 

    Minus­ta vai­kut­taa sil­tä, että vih­reil­lä on motii­vi lii­oi­tel­la ark­ti­sen öljyn­po­rauk­sen riskejä. 

    Juu­ri­han tuos­sa hil­jat­tain kir­joi­tit sii­tä, kuin­ka CO2-pääs­tö­jä pitäi­si rajoit­taa kuris­ta­mal­la tar­jon­taa. Tätä tavoi­tet­ta tuki­si mitä mai­nioim­min se, että ark­ti­set varan­not jätet­täi­siin hyödyntämättä.

  69. Tätä kes­kus­te­lua on pal­jon muka­vam­pi seu­ra­ta kuin tuo­ta Hau­ta­la-tari­naa. Juu­ri täl­lai­set kysy­myk­sen (läh­de­tään­kö kan­sain­vä­li­sil­le mark­ki­noil­la, jos läh­de­tään, mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä ja rajoi­tuk­sil­la läh­de­tään) ovat yri­tyk­sen koko­nai­suu­den ja pit­kän ajan toi­min­nan kan­nal­ta olen­nai­sia ja sen tason asioi­ta, jois­sa omis­ta­ja­tah­dol­la on iso merkitys.

    Ylei­sem­min val­tio voi esi­mer­kik­si kir­ja­ta sel­lai­sen lin­jauk­sen, että val­tio­nyh­tiöt eivät saa ulko­mail­la osal­lis­tua toi­min­taan, jos­sa on vahin­gon­kor­vaus­ris­ki val­tiol­le, tai joi­hin edes liit­tyy yri­tyk­sen ole­mas­sao­loa uhkaa­va vahin­gon­kor­vaus­ris­ki. Tai val­tio voi lin­ja­ta, että val­tio­nyh­tiöt eivät saa osal­lis­tua sel­lai­seen kan­sain­vä­li­seen toi­min­taan, joka on ympä­ris­tön­suo­je­lul­li­ses­ti kiistanalaista.

    Tätä lisää, kii­tos. Yksit­täis­ta­paus­ten kans­sa ei pidä näper­rel­lä, vaan omis­ta­jan teh­tä­vä on vetää iso­ja lin­jo­ja. (Ai niin, mut­ta sit­ten polii­tik­ko­jen tar­vit­si­si ihan oikeas­ti löy­tää kon­sen­sus niis­tä isois­ta linjoista.)

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ja ris­ki kym­me­nen mil­jar­din korvausvastuusta.

    Tuo on toi­nen kum­mal­li­nen väi­te. Onko ole­mas­sa näyt­töä sii­tä, että Bri­tish Pet­ro­leum oli­si kyen­nyt sälyt­tä­mään kor­vaus­vas­tuun­sa jol­le­kin ali­hank­ki­jal­leen? Jos ei ole, en ymmär­rä mihin perus­tu­vat hei­tot kym­me­nen mil­jar­din kor­vaus­vas­tuus­ta. Vas­tuus­sa on se joka poraus­toi­min­taa har­joit­taa, ei se jon­ka lait­tei­ta käytetään.

    1. Kor­vaus­vas­tui­ta voi tul­la, jos jään­mur­ta­jan vir­he on joten­kin ollut osdal­li­sen onnet­to­muu­den syn­tyyn tai sel­lai­nen väi­te voi­daan edes esittää.
      BP onnis­tui peri­mään mil­jar­din tai pari kump­pa­neil­taan, mut­ta en tie­dä nii­den osuut­ta projektissa. 

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tai mer­kit­ty apport­tio­mai­suu­te­na tasee­seen alihintaisena. 

    Alus­ten arvo tilin­pää­tök­ses­sä oli 90 M€ joka kuu­los­taa aika koh­tuul­li­sel­ta ottaen huo­mioon sen, että moni­toi­mi­mur­ta­jien käyt­töiäs­tä on jo 30–50% men­nyt ja van­hat mur­ta­jat on pois­tet­tu jo aiem­min. Apport­tio­mai­suu­den arvon on yhtiö­tä muo­dos­tet­taes­sa tilin­tar­kas­ta­ja hyväk­sy­nyt ja verot­ta­ja­kin on aika tark­ka­na näis­sä asiois­sa. Myös­kään pois­toil­la pelaa­mi­nen on teh­ty aika han­ka­lak­si sen jäl­keen kun suun­ni­tel­man­mu­kai­set pois­tot tuli käyt­töön. Apport­ti­jär­jes­te­ly ei vas­taa­not­ta­val­le yri­tyk­sel­le ole miten­kään eri­tyi­sen edul­li­nen jär­jes­te­ly kos­ka sitä seu­raa suu­rem­pi pois­to­ra­si­tus eli tasee­seen kir­ja­tul­la uudel­la omai­suu­del­la pitäi­si olla mer­kit­tä­vä kyky tuot­taa uut­ta tulosta.

    Kri­tiik­kiä voi toki aina esit­tää mut­ta sil­loin kun esi­te­tään syy­tök­siä että yhtiö oli­si vää­ris­tel­lyt tilin­pää­tös­tään tai tilin­tar­kas­ta­ja oli­si lai­min­lyö­nyt vel­vol­li­suu­ten­sa apport­ti­jär­jes­te­lyä tar­kas­taes­saan kan­nat­tai­si olla aika vah­vaa näyttöä.

    1. Alus­ten arvo tilin­pää­tök­ses­sä oli 90 M€ joka kuu­los­taa aika koh­tuul­li­sel­ta ottaen huo­mioon sen, että moni­toi­mi­mur­ta­jien käyt­töiäs­tä on jo 30–50% men­nyt ja van­hat mur­ta­jat on pois­tet­tu jo aiemmin.

      Hmm.. 50 % x 150 M€ x 2 = 150 M€ > 90 M€
      Ymmär­tääk­se­ni Arc­tian yksi­tyi­set kil­pai­li­jat ovat olleen vähyän nyreis­sään sii­tä, kuin­ka hal­val­la Arc­tia tasei­siin­sa mur­ta­jat sai, mut­ta en tie­dä asias­ta enempää.

  72. Arc­tia Ship­ping on peit­tä­nyt tap­piot otta­mal­la yli­hin­taa koti­mai­ses­ta jäänmurrosta.”

    Mikä on ylihinta ?

    Mikä oli­si oikea hinta ?

    1. Yli­hin­nal­ta hais­kah­taa se, että ruot­sa­lai­set jään­mur­ta­jat pys­ty­vät pal­jon alem­paan hin­taan, vaik­ka makaa­vat kes­tä lai­tu­reis­sa — tai ehkä sen takia.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yli­hin­nal­ta hais­kah­taa se, että ruot­sa­lai­set jään­mur­ta­jat pys­ty­vät pal­jon alem­paan hin­taan, vaik­ka makaa­vat kes­tä lai­tu­reis­sa – tai ehkä sen takia. 

    Eikö siis kan­nat­tai­si ostaa jään­mur­to­pal­ve­lut Ruotsista?

  74. Timo: Tuo on toi­nen kum­mal­li­nen väi­te. Onko ole­mas­sa näyt­töä sii­tä, että Bri­tish Pet­ro­leum oli­si kyen­nyt sälyt­tä­mään kor­vaus­vas­tuun­sa jol­le­kin ali­hank­ki­jal­leen? Jos ei ole, en ymmär­rä mihin perus­tu­vat hei­tot kym­me­nen mil­jar­din kor­vaus­vas­tuus­ta. Vas­tuus­sa on se joka poraus­toi­min­taa har­joit­taa, ei se jon­ka lait­tei­ta käytetään.
    BP onnis­tui peri­mään mil­jar­din tai pari joil­tain kump­pa­neil­taan, mut­ta en tie­dä näi­den osuut­ta projektissa. 

    Kyll­lä Bri­tish Pol­lu­tion lähet­ti ali­hank­ki­joil­leen Hal­li­bur­to­nil­le, Tran­socea­nil­le ja Came­ron inc:lle muu­ta­man mil­jar­din vahingonkorvausvaatimuksen.
    Toi pro­ses­si tai­taa olla edel­leen kesken.

    Mut heti kät­te­lys­sä Hal­li­bu­ton tun­nus­ti hävit­tä­neen­sä todis­tusai­neist­toa ja sai sii­tä tuo­mion, että kyl­lä tän jen­gin kans­sa kan­nat­taa tol­la­seen luot­ta­mus­kaup­paan Arc­tian läh­teä joo. 

    Var­mas­ti Arc­tia pär­jai­lee Shel­lin kans­sa tosi-hyvin jenk­ki­läs­sä asi­aa pro­ses­soi­taes­sa, eiks vaan?

  75. Mikä on arki­ti­sen osaa­mi­sen ja lai­va­ra­ken­nuk­sen etu?

    Perin­tei­nen moder­ni jään­mur­ta­ja on mal­li­kap­pa­le, jol­la hae­taan vien­ti­mark­ki­noi­ta. Luon­nol­li­ses­ti koti­mark­ki­noil­le­kin vien­ti­lait­teen oli­si kel­vat­ta­va. Lisäk­si öljyn­tor­jun­ta­va­rus­tet­tu perin­tei­nen mur­ta­ja paran­taa avo­me­ren öljyn­tor­jun­taa ympä­ri­vuo­ti­ses­ti ja tuo kai­vat­tua öljyn­tor­jun­ta­te­hoa jäi­siin olo­suh­tei­siin. Öljyn­tor­jun­ta­tek­niik­kaa teh­dään myös Suomessa.

    Suo­men jään­mur­to­ka­lus­tol­ta elin­kaa­ri alkaa olla jo ehtoo­puo­lel­la, mis­tä tulee aika iso investointitarve.

    Aiem­min moni­toi­mi­mur­ta­jat siir­te­le­vät öljyn­po­raus­laut­to­jen ank­ku­rei­ta Mek­si­kon lah­del­la kesäi­sin. Jät­ti­mäis­tä kysyn­tää moni­toi­mi­mur­ta­jil­le maa­il­mal­ta ei näy­tä syntyneen.

    Minis­te­ri vaih­tui, Arc­tian omis­ta­jaoh­jaus pysyy VNK:ssa, uuden jään­mur­ta­jan ope­roin­ti kil­pai­lu­te­taan. Mur­ta­jia pyri­tään saa­man kau­pauk­si maa­il­mal­le. — Täs­tä kai­kes­ta lie­nee syvä yksimielisyys.

  76. vie­lä,

    yksi puo­li asias­sa on se että Arc­tian kalus­to tai­taa olla paras­ta mitä rahal­la saa tähän Shel­lin käyt­töön. Tuon perus­teel­la vois argu­men­toi­da että on nime­no­maan ympä­ris­tön kan­nal­ta vas­tuul­li­nen ja oikea pää­tös tar­jo­ta kalus­toa tähän käyttöön.

    Var­si­nai­ses­ti erit­täin mie­len­kiin­toi­sek­si tämän tekvät väit­teet sii­tä että Shel­lin toi­min­ta Alas­kas­sa todel­la­kin lop­pui­si suo­ma­lai­sen kalus­ton läh­ties­sä kotiin, kos­ka vas­taa­vaa ei yksin­ker­tai­ses­ti ole ole­mas­sa, ja että Shel­lil­lä ei ole tähän varaa kos­ka rahaa on tuo­hon pol­tet­tu jo niin hir­veä mää­rä että toi­min­ta pitää saa­daa käyn­tiin tai muuten.

    Mikä­kö­hän on mah­ta­nut Shel­lin hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Jor­ma Olli­lan roo­li ollut olla täs­sä kuviossa?

  77. ver­tail­taes­sa ruot­sin ja suo­men lai­va­ku­lu­ja on oleel­li­nen asia alus­ten pois­to­po­li­tiik­ka. Suu­ri myyn­ti­voit­to bot­nican tapauk­ses­sa indi­koi lii­an nsuu­ria poistoja/halpaa apport­ti­hin­taa. Mur­ta­jan oikeä pois­toai­ka lie­nee 40 vuot­ta joh­tuen mai­ni­tus­ta vähäi­ses­tä käyt­tö­tun­ti­mää­räs­tä. Jos Arc­tia on poist­nut lai­vat 15 vuo­des­sa ja neu­vo­tel­lut ko. kus­tan­nus­ta­son mukai­set vuo­krat. Hyvä tulos joh­tuu osta­jan asiantuntemattomuudesta.
    Lai­va­puo­len las­ken­ta ei ole suo­raan eko­noo­mien kaa­va­mais­ta hom­maa sil­lä kyseess­sä on kulu­va käy­tö­omai­suus, jol­la on huo­mat­ta­va romuar­vo. Kir­jan­pi­to­sää­dök­set sel­lai­si­naan eivät anna oike­aa kus­tan­nus­ku­vaa varus­ta­mo­jen todel­li­suu­des­ta. Suu­ri osa bis­nes­tä on juu­ri kir­jan­pi­don mah­dol­lis­ta­mat myyntivoitot.

    Osaa­mat­to­muu­den takia pitää men­nä val­tion omis­ta­miin aluksiin.Tällöin ei tar­vit­se las­kea kir­jan­pi­to­lain mukaan pois­to­ja jol­loin kus­tan­nuk­set ´las­ke­vat´.

  78. Timo: Tuo on toi­nen kum­mal­li­nen väi­te. Onko ole­mas­sa näyt­töä sii­tä, että Bri­tish Pet­ro­leum oli­si kyen­nyt sälyt­tä­mään kor­vaus­vas­tuun­sa jol­le­kin ali­hank­ki­jal­leen? Jos ei ole, en ymmär­rä mihin perus­tu­vat hei­tot kym­me­nen mil­jar­din kor­vaus­vas­tuus­ta. Vas­tuus­sa on se joka poraus­toi­min­taa har­joit­taa, ei se jon­ka lait­tei­ta käytetään.

    Katos hok­sa­sin vas­ta nyt että et näy­tä tie­tä­vän kovin pal­joa cases­ta jos epäi­let että lai­te­val­mis­ta­jil­le läh­tee korvausvaatimuksia.

    Bri­tish Pol­lu­tion toi­mii esim niin että saa­tu­aan porausoi­keu­det tai läh­teen omis­tuk­sen se joko vuo­kraa kalus­ton tai käyt­tää omaan­sa, ja kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa var­si­nai­nen ope­roin­ti, siis tuo­tan­nol­li­nen toi­min­ta ja sen tuki oste­taan sopi­vim­man tar­jouk­sen teh­neel­tä “ope­raat­to­ril­ta”.
    Täs­sä roo­lis­sa tais olla täl­lä ker­ral­la Hal­li­bur­ton ja lau­tan taas omis­ti Transocean.

    Täs­tä ket­jut­ta­mi­ses­ta ja edel­leen myyn­nis­tä ja osta­mi­ses­ta ja osit­tain omis­ta ope­raa­tiois­ta on n kap­pa­let­ta eri­lai­sia variaatioita.

    Arc­tian ase­ma on suo­raan rin­nas­tei­nen Hal­li­bur­to­niin tai Tran­socea­niin pal­ve­lun tuottajana.

    Mun mie­les­tä on aivan päi­vän­sel­vää että Shel­lil­tä nap­sah­taa paluu­pos­tis­sa vahin­gon­kor­vaus­vaa­de jos Arc­tian kalus­to epä­on­nis­tuu­kin mis­tä tahan­sa syys­tä teh­tä­väs­sään ja jää­olo­suh­teet aiheut­ta­vat suu­ren vahingon.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kor­vaus­vas­tui­ta voi tul­la, jos jään­mur­ta­jan vir­he on joten­kin ollut osdal­li­sen onnet­to­muu­den syn­tyyn tai sel­lai­nen väi­te voi­daan edes esittää.
    BP onnis­tui peri­mään mil­jar­din tai pari kump­pa­neil­taan, mut­ta en tie­dä nii­den osuut­ta projektissa. 

    Jos jään­mur­ta­ja hal­lin­nan mene­tyk­sen seu­rauk­se­na (esim. tek­ni­sen vian, inhi­mil­li­sen vir­heen, tai ulko­puo­li­sen toi­mi­jan, kuten Green­peace’n, toi­min­nan seu­raus­vai­ku­tuk­se­na) tör­mää pai­kal­laan sei­so­vaan tai kel­lu­vaan öljyn­po­raus- tai tuo­tan­to­ta­san­tee­seen, lie­nee tapauk­sen vas­tuu­osuu­det sil­ti etu­kä­teen mää­ri­tet­tä­vis­sä ja sopi­muk­siin kir­jat­ta­vis­sa. Eikö tämä ole nii­den hyvä­palk­kais­ten (ja fik­su­jen?) juris­tien teh­tä­vä (osa­puo­les­ta riippumatta)? 

    Mikä on yhtiön (ja val­tion?) mah­dol­li­nen kor­vaus­vas­tuu tuot­ta­muk­sel­li­sis­ta omai­suus-/ym­pä­ris­tö­va­hin­gois­ta esim. Fin­nai­rin Atlan­tin ylit­tä­vien len­to­jen tapauksessa?

    Eikö jär­ke­vä juris­ti (tai siis sel­lai­sen toi­vot­ta­vas­ti pal­kan­nut sopi­mus­os­a­puo­li) pyri rajaa­maan kor­vaus­vas­tuun, vaik­ka­pa enim­mil­lään ao. osa­puo­len sopi­muk­sen ansios­ta saa­man kor­vauk­sen suu­ruu­teen. Rajoit­ta­mat­to­maan (eli ääret­tö­män suu­reen) vas­tuuseen vel­voit­ta­via sopi­muk­sia ei pitäi­si sol­mia, ellei sit­ten ris­ki ole liki nol­la tai ansiot liki ääret­tö­män suu­ret (cost vs. bene­fit). Huom! Puh­taal­le ympä­ris­töl­le­kin on annet­ta­va riit­tä­vä arvo.

    Yksi­löi­den, yri­tys­ten ja val­tioi­den on huo­leh­dit­ta­va sii­tä, että nii­den omaa toi­min­taa kos­ke­vat toi­met ovat niin yksi­lö- kuin orga­ni­saa­tio­ta­sol­la vas­tuul­li­sel­la ja kes­tä­väl­lä poh­jal­la (mm. lain ja sopi­mus­ten puit­teis­sa). Tämä kos­kee niin mm. jäl­ke­läi­sis­tä, toi­sis­tam­me ja ympä­ris­tös­tä huo­leh­ti­mis­ta, kuin toi­meen­tu­loa­kin (yksi­lön, yri­tyk­sen ja yhteis­kun­nan tasolla). 

    Käsit­tääk­se­ni ark­ti­ses­sa offs­ho­re-toi­min­nas­sa jään­mur­ta­jan pää­teh­tä­vät ovat: var­mis­taa aina tar­vit­taes­sa kul­ke­mi­sen suju­vuus ja toi­saal­ta riit­tä­vän alhai­set jää­kuor­mat pää­sään­töi­ses­ti kau­pal­li­sen toi­mi­jan offs­ho­re-toi­min­taa har­joit­ta­val­le alukselle.
    Onko esim. Suo­men­lah­del­la tai Perä­me­rel­lä val­tio kor­vaus­vas­tuus­sa, jos rah­ti­lai­van kyl­ki menee anka­ris­sa jää­olo­suh­teis­sa jäi­den takia ryt­tyyn esim. jään­mur­ta­jaa odotellessa? 

    Juris­tien luu­li­si osaa­van (jos ovat iso­jen palk­kioit­ten­sa arvoi­sia) kir­joit­taa sel­lai­set sopi­mus­teks­tit, mis­sä etu­kä­teen kuva­taan vas­tuun­ra­jauk­set ja tur­val­li­suu­den takaa­va toi­min­ta­ta­pa sil­loin, jos jään­mur­ta­jan toi­min­ta­ky­ky ei rii­tä tai tila­päi­ses­ti mene­te­tään. Jos ris­kin kan­nal­ta esim. lii­an suu­ret jää­kuor­mat uhkaa­vat täl­löin kel­lu­vaa tai kiin­te­ää poraus- tai tuo­tan­to­ta­san­net­ta, lie­nee nor­maa­li menet­te­ly täl­löin toi­min­nan kes­key­tys hyvis­sä ajoin (vrt. hur­ri­kaa­nit Meksikonlahdella).

    Erääs­sä vii­kol­la näke­mäs­sä­ni uutis­pät­käs­sä näkyi Green­peace’n ban­de­rol­li, jos­sa luki: “Less ice, more risk”, tai jotain sin­ne­päin. Suu­ret jää­kuor­mat ovat toki vain yksi teki­jä vaa­ran aiheut­ta­ja­na, mut­ta aina­kin sen osal­ta tilan­ne (“less ice”) herät­tää päin­vas­tai­sen mie­li­ku­van olo­suh­teis­ta, jois­sa on tur­val­li­sem­paa toimia. 

    Polii­ti­kot (ja eräät muut­kin toi­mi­jat) saat­ta­vat jos­kus toi­mia mie­li­ku­vien varas­sa. Asian­tun­ti­jat taas pyr­ki­ne­vät kes­kit­ty­mään fak­toi­hin ja hyvään har­kin­taan, tie­tees­sä puo­les­taan hae­taan totuut­ta. Ihan eri asia on sit­ten se, jos riit­tä­vän tur­val­li­nen toi­min­ta koe­taan, tai pyri­tään lei­maa­maan lii­an ris­kialt­tiik­si (tai riskittömäksi!).

    Eräs suu­rim­mis­ta vaa­ra­te­ki­jöis­tä lie­nee inhi­mil­li­nen vir­he, mut­ta sen hal­lin­taa on har­joi­tet­ta­va niin alal­la jos toisellakin. 

    Oli­si­ko mei­tä suo­ma­lai­sia Suo­mes­sa lain­kaan, jos mui­nai­set esi-isäm­me oli­si­vat jää­kau­den jäl­keen ali- tai yliar­vioi­neet tän­ne tulon ja tääl­lä eri vuo­de­nai­koi­na elä­mi­sen ris­kit? (Esim. tur­kik­sil­la ja tar­koi­tuk­seen sopi­vil­la asu­muk­sil­la voi­tiin eli­mi­noi­da palel­tu­mi­sen ris­ki, met­säs­tys­tai­to aut­toi näl­kä­kuo­le­man ehkäisyssä.) 

    Riit­tä­vä ris­kien­hal­lin­ta on kes­kei­nen avainkysymys
    myös tapauk­ses­sa Arc­tia Ship­ping, ja sen (mah­dol­li­nen) toi­min­ta ark­ti­sil­la vesillä.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kor­vaus­vas­tui­ta voi tul­la, jos jään­mur­ta­jan vir­he on joten­kin ollut osdal­li­sen onnet­to­muu­den syn­tyyn tai sel­lai­nen väi­te voi­daan edes esittää.
    BP onnis­tui peri­mään mil­jar­din tai pari kump­pa­neil­taan, mut­ta en tie­dä nii­den osuut­ta projektissa. 

    BP näkyy vetä­neen mukaan Mek­si­kon­lah­den onnet­to­muu­den oikeus­pro­ses­siin aina­kin Tran­soceanin, Came­ron Inter­na­tio­nalin, ja Hal­li­bur­tonin. Ovat­han nuo tie­ten­kin olleet kes­kei­sem­mäs­sä roo­lis­sa kuin joku pahai­nen jään­mur­to­y­ri­tys. Asia tie­ten­kin riip­puu *mikä* sen onnet­to­muu­den aiheut­taa, jos on aiheuttaakseen.

    Ja saat­taa­han öljyn­po­rauk­sen avus­ta­mis­toi­min­ta lyö­dä lei­vil­le­kin, jos ris­ki ker­taa kor­vaus­sum­ma jää pie­nem­mäk­si kuin toi­min­nas­ta saa­ta­va hyö­ty. Nol­la ker­taa ääre­tön on vaan tun­ne­tus­ti paha laskettava.

    Apro­poo, uusi asia minul­le oli että vuo­den 2008 finans­si­krii­sis­sä surul­li­sen kuu­lui­sik­si tul­leet Cre­dit Default Swa­pit alun­pe­rin kek­sit­tiin jot­ta Exxon Val­dez’in öljy­va­hin­gon vas­tuut saa­tiin katet­tua. J. P. Mor­ga­nin rah­keet kun eivät tah­to­neet riit­tää. Ks. Exxon Val­dez oil spill.

    CDRt var­maan­kin ovat peri­aat­tees­sa hyvä ris­kien hal­lin­nan ja hajaut­ta­mi­sen väli­ne. Oikein suu­ris­ta sum­mis­ta kun on kyse, ris­kiä vaan ei enää arvioi ja hin­noit­te­le ‘mark­ki­nat’ (mitä se sit­ten tar­koit­taa­kin), vaan sen tekee yksi tai muu­ta­ma trei­daa­ja yhdes­sä tai muu­ta­mas­sa fir­mas­sa, ja trei­daa­jal­la voi olla (tai voi olla ole­mat­ta) bonuk­set-ovat-yksi­tyi­siä-tap­piot-ovat-yhtei­siä tyyp­pi­nen epä­sym­met­ri­nen kannuste.

  81. Se on kokoo­muk­sen oma asia.. Eikö kyse ole myös tasa-arvos­ta? Mik­si ryh­mä A saa minis­te­ri­ta­son suo­je­lun toi­mil­leen? Miten Osmo veik­kaat että rea­goi­daan jos Per­su­jen (vali­tet­ta­vas­ti toden­nä­köi­sel­tä näyt­tä­vän) vaa­li­voi­ton ja hal­li­tus­vas­tuuseen pää­syn jäl­keen Hal­la-Aho päät­tää että kuu­la­päi­den rie­hun­ta pri­de-kul­ku­een reu­na­mil­la ei ole syy­te­har­kin­nan arvoi­nen asia. 

    Voi olla vain YHDET sään­nöt ja ne on olta­va samat kaikille. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jari Mustonen
    Miten suh­tau­dut sii­hen, että kun Green­peace teki vas­taa­van iskun kokoo­muk­sen puo­lue­ko­kouk­seen, kokoo­mus pääät­ti olla teke­mät­tä asias­ta rikosilmoitusta?

    1. On ole­mas­sa asia­no­mis­ta­ja­ri­kok­sia ja ylei­sen syyt­tä­jän alai­sia rikok­sia. Migen tämä­kin on niin vai­kea ymmärtää

  82. Vil­le: Eikö siis kan­nat­tai­si ostaa jään­mur­to­pal­ve­lut Ruotsista? 

    Näin­hän tuo Lii­ken­ne­vi­ras­to jo tekee­kin eli vii­me tal­ve­na muis­taak­se­ni Ymer oli rah­dat­tu suo­ma­lais­ten toi­mes­ta kun Sisu sei­soi laiturissa.

    Täs­sä “kil­pai­lu­tus” kes­kei­ses­sä maa­il­mas­sa täy­tyi­si jon­kun hie­man terä­väm­män kynän käy­dä demon­stroi­mas­sa vir­ka­mie­hil­le mikä on “hal­paa” ja mikä ei. Jos Suo­men val­tio siir­tää rahaa momen­til­ta toi­sel­le, niin Suo­men val­tiol­la on edel­leen sama ver­ran rahaa käy­tös­sään. Jos tämä sama mää­rä lah­joi­te­taan ruot­sa­lai­sil­le, kreik­ka­lai­sil­le yms. niin se on suo­raan pois val­tion taseesta.

  83. Aika vähäl­le huo­miol­le jää, mitä muu­ta tapah­tui. 2. isku “Tör­keän tuho­työn yritys
    Video­ku­vis­ta pal­jas­tui jäl­ki­kä­teen myös kaik­kein vaka­vin riko­se­päi­ly. Akti­vis­tit oli­vat upot­ta­neet veteen beto­ni­pääl­lys­tei­siä poi­ju­ja, joi­den tar­koi­tus oli estää Nor­dican liik­keel­le lähtö.

    Poi­jut oli­si­vat polii­sin mukaan voi­neet aiheut­taa vaka­vaa vahin­koa, jos lai­va oli­si tör­män­nyt nii­hin. Asi­aa tut­ki­taan tör­keän tuho­työn yrityksenä.”

    Eli on ok “kan­sa­lais­vai­kut­ta­mi­sen” nimis­sä koit­taa rik­koa lai­van potkurilaitteet? 

    Tapah­tui­ko tuos­sa­kaan Sha­kee­min mie­les­tä mitään rikosta? 

    Sha­keem: Hau­ta­la ei eron­nut, kos­ka käyt­ti hänel­le kuu­lu­nei­ta omis­ta­jan­nat­so­ja, vaan kos­ka tie­dot­ta­mi­nen tapah­tu­mien kulus­ta epä­on­nis­tui. Omis­ta­ja­noh­jaus kos­ki riko­sil­moi­tuk­sen teke­mis­tä asia­no­mis­ta­ja­ri­kok­ses­ta, johon Hau­ta­lal­la oli täy­si oikeus puut­tua, kos­ka kat­soi riko­sil­moi­tuk­sen ole­van omis­ta­jan ja yhteis­kun­nan edun vas­tai­nen. Toi­sin ilmais­tu­na vie­lä: Hau­ta­la ei eron­nut, kos­ka esti teo­reet­ti­sen akti­vis­tien rikos­vas­tuun syn­ty­mi­sen asias­sa. Hau­ta­la toi­mi val­tuuk­sien­sa mukai­ses­ti ja täs­tä on käsi­tyk­se­ni mukaan hal­li­tuk­ses­sa yksi­mie­li­syys. Suu­ris­ta lin­jois­ta on ilmei­ses­ti eri­mie­li­syyt­tä, kuten Vapaa­vuo­ren ulos­tu­lo osoitti.

    Asia­no­mis­ta­ja­ri­kok­sil­la suo­jel­laan jotain asia­no­mis­ta­jan oikeus­hy­vää, kuten kun­ni­aa. Jos minä, nimi­merk­ki Sha­keem, louk­kaan nimi­mer­kin Jari Mus­to­nen kun­ni­aa täl­lä pals­tal­la, sil­loin Jari sinä voit ensi­vai­hees­sa päät­tää onko sinun mie­les­tä­si kun­ni­aa­si lou­kat­tu. Jos kat­sot, ettei näin ole, myös­kään polii­sil­la ei ole oikeut­ta puut­tua sinun asioi­hi­si. Ei voi sanoa, että joku on teh­nyt asia­no­mis­ta­ja­ri­kok­sen (rik­ko­nut lakia kuten asian ilmai­set), jos asia­no­mis­ta­ja ei ole teh­nyt rikosilmoitusta.

    Kuten täl­lä pals­tal­la on tuo­tu esiin, Hau­ta­lan oli­si ehkä kan­nat­ta­nut sal­lia riko­sil­moi­tuk­sen teke­mi­nen, sil­lä mitään rikos­ta asias­sa tus­kin tapah­tui. Minun on vai­kea näh­dä, että asia oli­si eden­nyt edes tuo­miois­tuin­kä­sit­te­lyyn asti. Sen jäl­keen oli­si voi­tu käy­dä Arc­tian joh­don kans­sa vaka­vat kes­kus­te­lut, miten vas­tuu­ta yhteis­kun­nas­sa kan­ne­taan ja mihin resurs­se­ja kan­nat­tai­si tehok­kaam­min käyttää.

    1. Tämä jäkim­mäi­nen tapaus oli aivan tois­ta luok­kaa kuin se, että mie­le­no­soit­ta­jat ensim­mäi­ses­sa tapauk­ses­sa levig­ti­vät pan­de­rolln­sa vää­räl­lä puo­lel­le aitaa, jasii­tä teh­tiin riko­sil­moi­tus mikä oli perusteltua.

  84. Sak­ke: Vain yhtä teh­tä­vää var­ten opti­moi­tu alus ei lie­ne yleen­sä yleen­sä se paras ratkaisu. 

    Vali­tet­ta­vas­ti se vain on jos ainoas­taan jään­mur­ros­ta keskustellaan.

    Jään mur­ta­mi­nen vaa­tii mah­dol­li­sim­man pien­tä kit­kaa run­gon ja jään välil­le, joka saa­daan talou­del­li­ses­ti aikai­sek­si run­gon teke­mi­sel­lä munan­muo­toi­sek­si. Munan­muo­toi­nen run­ko vas­taa­vas­ti taas ei ole “rul­laa­mi­sen takia” toi­mi­va rat­kai­su kovas­sa meren­käyn­nis­sä eli mm. offshore-bisneksessä.

    Ark­ti­sen alu­een val­loi­tuk­ses­sa oli­si lisäk­si syy­tä muis­taa, että moni­vuo­ti­nen jää poik­ke­aa lujuu­del­taan suu­res­ti täs­tä mei­dän yksi­vuo­ti­ses­ta jääs­tä. Ts. Urho-luo­kan (ja aikai­sem­pien luok­kien) koe­tel­tu keu­la­pot­ku­ri­rat­kai­su ei ole vält­tä­mät­tä kovin­kaan kes­tä­vä moni­vuo­ti­sen jään alu­eel­la ope­roi­taes­sa. Sama kes­tä­vyy­son­gel­ma tulee esiin myös azi­muut­ti­pro­pul­sion kanssa.

  85. Mie­lum­min öljyä ark­tik­sel­ta, kuin mis­tään päin maa­il­maa frakkaamalla.

  86. Mie­len­kiin­toi­nen on tuon uuden lai­van ope­roin­nin kilpailuttaminen.

    Jään­sär­ke­mis­ko­ke­mus­ta on maa­il­mas­sa rajoi­te­tus­ti ja ope­raat­to­rin vaih­doil­la taa­taan, ettei se edes lisäänny

    Ja kun kat­soo mui­ta kil­pai­lu­tuk­sia niin ope­raat­to­rik­si voi pää­tyä joku filip­pii­ni­läin­ne jouk­ko, joka ei ole kos­kaan jää­tä nähnytkään.

    Kun val­tio näyt­tää ole­van val­mis otta­maan suu­ria ris­ke­jä koti­maas­sa­kin, niin mik­sei se voi ottaa muuallakin ?

  87. Mää­kin pyö­räi­len: Ihmet­te­len suu­res­ti, että mik­si koko muu maa­il­ma on men­nyt jenk­kien masi­noi­maan patent­ti- ja imma­te­ri­aa­lioi­keuk­siin. Ne eivät ole käy­tän­nös­sä mitään muu­ta kuin jät­ti­fir­mo­jen tapa estää kilpailu.

    Nii­den aja­mi­nen sopii val­lal­la ole­vaan oikeis­to­lai­seen nar­ra­tii­viin, jos­sa kai­ken on aina olta­va liiketoimintaa.

  88. Kan­sain­vä­li­soi­keu­del­lis­ten perus­pe­ri­aat­tei­den vuok­si val­tio ei voi jou­tua vas­taa­jak­si toi­sen val­tion tuo­miois­tui­mes­sa. Tämän vuok­si ris­ki sii­tä, että val­tio voi­si jou­tua yhtiö­oi­keu­del­li­sen kor­vaus­vas­tuun samas­tu­ken kaut­ta vahin­gon­kor­vaus­vas­tuuseen yhtiön vel­voit­teis­ta ei ole mahdollista.

    1. Kan­sain­vä­li­soi­keu­del­lis­ten perus­pe­ri­aat­tei­den vuok­si val­tio ei voi jou­tua vas­taa­jak­si toi­sen val­tion tuo­miois­tui­mes­sa. Tämän vuok­si ris­ki sii­tä, että val­tio voi­si jou­tua yhtiö­oi­keu­del­li­sen kor­vaus­vas­tuun samas­tu­ken kaut­ta vahin­gon­kor­vaus­vas­tuuseen yhtiön vel­voit­teis­ta ei ole mahdollista.

      Vil­le
      Olet­ko ihan var­ma? Miten ETLA voi­si ereh­tyä noin pahas­ti? Yhdys­val­ta­lai­sis­sa tuo­miois­tui­mis­sa on tapa­na ulot­taa kor­vaus­vas­tuu omis­ta­jaan sil­loin­kin, kun on kyse osa­keyh­tiös­tä. Näin tapah­tui myös BP:n koh­dal­la. Kon­ser­ni ei sel­vin­nyt päl­kä­häs­tä pane­mal­la kon­kurs­siin pie­nen tytä­ryh­tiön­sä, vaan vas­tuu ulo­tet­tiin koko konserniin.

  89. Muu­ta­mia huo­mioi­ta asi­aan liittyen.

    1) Suo­men ja Ruot­sin jää­olot eivät ole ident­ti­set. Suo­men kor­keam­mat jään­mur­to­kus­tan­nuk­set seu­raa­vat, aina­kin osal­taan, Suo­men jää­olo­suh­teil­la, jot­ka ovat Ruot­sia ikä­väm­piä jään­mur­toa ajatellen.

    2) Etla: “Elin­kei­noe­lä­män tut­ki­mus­lai­tok­sen Etlan tuo­reen rapor­tin mukaan Suo­men korvausvastuu
    voi tul­la kysee­seen, jos Shel­lin öljyn­po­rauk­sis­sa ark­ti­sel­la meria­lu­eel­la sattuu
    öljyonnettomuus.”

    - Kun tie­to rapor­tis­ta tuli, on var­mis­tet­tu, että yhtiö on asi­aa valmistellessaan
    teet­tä­nyt riit­tä­vät juri­di­set sel­vi­tyk­set. Nii­den sel­vi­tys­ten mukaan täl­lais­ta riskiä
    ei ole, sanoo val­tion omis­ta­jaoh­jaus­osas­ton pääl­lik­kö Pek­ka Timonen.”

    Mikä­li val­tion omis­ta­jaoh­jaus­osas­ton ammat­ti­tai­toa kysee­na­lais­te­taan jul­ki­ses­ti (tahi muu­ten­kaan), oli­si koh­tuul­lis­ta että aukot­to­mat todis­teet ammat­ti­tai­dot­to­muu­des­ta lyö­täi­siin pöytään.

    Jos näin on tapah­tu­nut tulee kysee­seen epä­pä­te­vien työ­suh­tei­den irti­sa­no­mi­set ja mah­dol­li­set oikeus­toi­met vir­heel­li­ses­ti toi­mi­nei­ta vir­ka­mie­hiä vastaan.

    Pal­lo asias­sa on kiis­tat­ta ETLAl­la ja sen väit­tei­tä komppaavilla.

  90. Kun vähän miet­tii, ket­kä oli­si­vat kel­vol­li­sia ope­roi­maan tuo­ta uut­ta alus­ta niin poten­ti­aa­li­sin ryh­mä ovat venäläiset.

    Hei­dän koke­mus­taan on vai­kea ohit­taa edes suomalaisten

  91. Offs­ho­re-toi­min­ta on tähän asti kaik­ki vuo­det yhteen­las­ket­tu­na ollut tappiollista.”

    …ja tähän koh­taan onkin hyvä lopettaa.

    Osmo, hur­maat talou­den ymmärrykselläsi.

  92. janimh: Poi­jut oli­si­vat polii­sin mukaan voi­neet aiheut­taa vaka­vaa vahin­koa, jos lai­va oli­si tör­män­nyt nii­hin. Asi­aa tut­ki­taan tör­keän tuho­työn yrityksenä.”

    Eli on ok “kan­sa­lais­vai­kut­ta­mi­sen” nimis­sä koit­taa rik­koa lai­van potkurilaitteet?

    Toi menee toi­min­ta­na ihen sel­keäs­ti sie­to­ra­jan yli. Hyvä että nos­tit esille.

    Tie­dät­kö minä päi­vä­nä poi­jut pal­jas­tui­vat? Ennen vai jäl­keen ‘omis­ta­jaoh­jauk­sen’? Pika­googlaus pal­jas­taa vain pari blo­gi­kom­ment­tia jois­sa ei ker­ro­ta tar­kem­paa lähdettä.

    1. Mik­ko,
      Omis­ta­jaoh­jaus ei kos­ke­nut tätä tapaus­ta lain­kaan. Kos­ka vahin­koa aiheu­tet­tiin, sii­tä teh­tii riko­sil­moi­tus ihan sulas­sa yksi­mie­li­syy­des­sä. Kysy­mys omis­ta­jaoh­jauk­ses­ta kos­ki tapaus­ta, jos­sa levi­tet­tiin ban­de­rol­li vää­räl­lä puo­lel­la aitaa.

  93. Vahin­kos­ke­naa­riois­ta vain tuli heti mie­leen yksin­ker­tai­nen tilan­ne, jos­sa tuu­li tai meri­vir­ta pai­naa jäi­tä poraus­laut­taa vas­taan ja repii sen irti rei­jäs­tään. Jos täs­sä koh­taa on pie­nin­kään epäi­lys, että aut­ta­mas­sa ollut moni­toi­mi­mur­ta­ja ei esm tajun­nut tul­la autt­maan ‘riit­tä­vän’ ajois­sa, niin sii­nä­hän meil­lä on sel­vä syyl­li­nen.. Kii­tos valai­se­vas­ta keskustelusta.

  94. Sami Saa­ri­nen: Vali­tet­ta­vas­ti se vain on jos ainoas­taan jään­mur­ros­ta keskustellaan.

    Jään mur­ta­mi­nen vaa­tii mah­dol­li­sim­man pien­tä kit­kaa run­gon ja jään välil­le, joka saa­daan talou­del­li­ses­ti aikai­sek­si run­gon teke­mi­sel­lä munan­muo­toi­sek­si. Munan­muo­toi­nen run­ko vas­taa­vas­ti taas ei ole “rul­laa­mi­sen takia” toi­mi­va rat­kai­su kovas­sa meren­käyn­nis­sä eli mm. offshore-bisneksessä.

    Ark­ti­sen alu­een val­loi­tuk­ses­sa oli­si lisäk­si syy­tä muis­taa, että moni­vuo­ti­nen jää poik­ke­aa lujuu­del­taan suu­res­ti täs­tä mei­dän yksi­vuo­ti­ses­ta jääs­tä. Ts. Urho-luo­kan (ja aikai­sem­pien luok­kien) koe­tel­tu keu­la­pot­ku­ri­rat­kai­su ei ole vält­tä­mät­tä kovin­kaan kes­tä­vä moni­vuo­ti­sen jään alu­eel­la ope­roi­taes­sa. Sama kes­tä­vyy­son­gel­ma tulee esiin myös azi­muut­ti­pro­pul­sion kanssa.

    Tai­dat kes­kit­tyä nyt tasai­sen jään mur­ta­mi­seen? Jää mur­re­taan täl­löin edul­li­ses­ti sitä alas­päin tai­vut­ta­mal­la, ei murs­kaa­mal­la. Munan muo­to lie­nee toki var­sin kes­tä­vä ja talou­del­li­nen, kun­han teräs vain saa­daan sii­hen tai­pu­maan. Mui­ta­kin muo­to­ja on ark­ti­sil­la alueil­la testattu.

    Kit­ka liit­tyy aluk­sen liik­kee­seen suh­tees­sa jää­hän, esim. mur­tu­viin ja mur­ret­tui­hin jää­laut­toi­hin. Mitä isom­pi kit­ka (tai puris­tus), sen ras­kaam­pi liik­kua. Välys­tä ja voi­te­lua tar­vi­taan polt­to­moot­to­reis­sa­kin. Ääri­ta­pauk­sis­sa lai­vaa ei saa­da liik­ku­maan lain­kaan, ellei liik­keel­le­pa­ne­vaa voi­maa (veto/työntö) ole riit­tä­väs­ti tai tuka­laa tilan­net­ta saa­da muu­toin purettua.

    Kaik­ki lai­vat jou­tu­vat välil­lä ope­roi­maan myös jäät­tö­mis­sä olo­suh­teis­sa, sik­si tämän meren­käyn­ti käyt­täy­ty­mi­sen­kin on olta­va sie­det­tä­väl­lä tasol­la, eikö vain? 

    Ei kai kukaan nyt ole lähet­tä­mäs­sä yksi­no­maan Itä­me­ren jäi­hin suun­ni­tel­tua kalus­toa moni­vuo­ti­sen jään alu­eel­le? Sitä en kyl­lä suo­sit­te­li­si (ilman varo­toi­mia), ellei tar­koi­tuk­se­na ole tut­kia vau­rioi­den syntymistä.

    Eikö­hän tuo venä­läis­ten polaa­ri­mur­ta­jien peri­aa­te (=kol­me pot­ku­ria ison lai­van peräs­sä) ole jo riit­tä­vän pit­kään tes­tat­tu ja aika hyväk­si havait­tu rat­kai­su. Mitoi­tus tulee aina toki sovit­taa olo­suh­tei­den ja mui­den vaa­ti­mus­ten mukaan. 

    Eli, jos ark­ti­sil­le alueil­le ollaan menos­sa, on lai­van ja sen osien myös kes­tet­tä­vä sin­ne meno/paluu ja siel­lä ope­roin­ti. Se tie­tys­ti mak­saa jon­kin ver­ran enem­män, kuin jos lai­va teh­täi­siin vain Itä­me­ren jäi­hin. Ark­ti­siin olo­suh­tei­siin mitoi­tet­tu lai­va kes­täi­si toi­saal­ta myös Itä­me­ren jäissä.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vil­le
    Olet­ko ihan var­ma? Miten ETLA voi­si ereh­tyä noin pahas­ti? Yhdys­val­ta­lai­sis­sa tuo­miois­tui­mis­sa on tapa­na ulot­taa kor­vaus­vas­tuu omis­ta­jaan sil­loin­kin, kun on kyse osa­keyh­tiös­tä. Näin tapah­tui myös BP:n koh­dal­la. Kon­ser­ni ei sel­vin­nyt päl­kä­häs­tä pane­mal­la kon­kurs­siin pie­nen tytä­ryh­tiön­sä, vaan vas­tuu ulo­tet­tiin koko konserniin.

    Pitää paik­kan­sa, että myös yhtiön osak­kee­no­mis­ta­jat voi­vat jou­tua vas­tuuseen yhtiön vel­voit­teis­ta. Suo­mes­sa täs­tä käy­te­tään nimi­tys­tä vas­tuun samas­tus. (Engl. Piercing the cor­po­ra­te veil)

    Val­tio ei voi kui­ten­kaan olla vas­taa­ja­na muun kuin oman maan­sa tuo­miois­tui­mes­sa. Tämä joh­tuu val­tion suvereniteetista.

    Syi­tä sii­hen mik­si ETLA:n sel­vi­tyk­ses­sä tätä ei ole ymmär­ret­ty voi vain arvailla.

  96. Vil­le: Pitää paik­kan­sa, että myös yhtiön osak­kee­no­mis­ta­jat voi­vat jou­tua vas­tuuseen yhtiön vel­voit­teis­ta. Suo­mes­sa täs­tä käy­te­tään nimi­tys­tä vas­tuun samas­tus. (Engl. Piercing the cor­po­ra­te veil)

    Val­tio ei voi kui­ten­kaan olla vas­taa­ja­na muun kuin oman maan­sa tuo­miois­tui­mes­sa. Tämä joh­tuu val­tion suvereniteetista.

    Syi­tä sii­hen mik­si ETLA:n sel­vi­tyk­ses­sä tätä ei ole ymmär­ret­ty voi vain arvailla. 

    Minä en väi­tä asi­aa ymmär­tä­vä­ni, mut­ta ei tuo aina­kaan niin sel­keäl­tä näy­tä, kuin itse väität:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Foreign_Sovereign_Immunities_Act#Commercial_Activity_Exception
    Yhdys­val­ta­lai­sen lain­käy­tän­nös­sä vii­me kädes­sä suu­ret lin­jat päät­tää hei­dän kor­kein oikeu­ten­sa, eikä niis­tä tuo­miois­ta enää vali­te­ta min­ne­kään kan­sain­vä­li­sil­le kentille.

  97. Vas­taan Sakelle, 

    Sak­ke: Pitäi­si­kö sit­ten suur­ten ris­kien pelos­sa antaa mui­den hyö­dyn­tää mah­dol­li­suu­det? Eikö meil­tä löy­dy riit­tä­vää juri­dis­ta osaa­mis­ta tai ris­kien­hal­lin­nan osaa­mis­ta sikä­läi­siin pai­kal­li­siin olo­suh­tei­siin liit­tyen? Jos kaik­ki ris­kin­ot­to pelot­taa, on syy­tä jää­dä sän­kyyn, vetää sän­gyn­peit­to kor­viin ja rajoit­taa pel­kon­sa kotiin iske­viin meteoreihin. 

    Minä vas­ta­sin nimi­mer­kil­le az, joka ei ollut löy­tä­nyt ensim­mäis­tä­käään kuvaus­ta niis­tä ris­keis­tä, jota Arc­tian offs­ho­re-toi­min­taan voi­si liit­tyä. En sano­nut, ettei Yhdys­val­lois­sa pitäi­si toi­mia esil­le tuo­mie­ni seik­ko­jen vuoksi. 

    Ihmi­sil­lä on vähän naii­vi suh­tau­tu­mi­nen oikeu­teen. Luul­laan, että laki antaa tilan­tees­sa kuin tilan­tees­sa yksi­se­lit­tei­siä vas­tauk­sia ja näin ollen oikeu­den­käyn­nin lop­pu­tu­los (ris­ki) voi­daan arvioi­da ehdot­to­mas­ti oikein. Näin­hän asia ei ole, ja asiat voi­vat olla hyvin­kin tul­kin­nan­va­rai­sia vähän­kin han­ka­lam­mis­sa kysy­myk­sis­sä. Täl­lai­set kan­sain­vä­lis­lii­tyn­täi­set tilan­teet ne vas­ta moni­mut­kai­sia voi­vat­kin olla. Han­ka­lis­sa tilan­teis­sa oikeus on myös usein poli­tiik­kaa. Tuo­ree­na esi­merk­ki­nä jät­tiyh­tiö BP, joka kil­juu Brit­ti­hal­lin­toa aut­ta­maan, kun ilkeät ame­rik­ka­lai­set tuo­ma­rit jake­le­vat pai­kal­li­sil­le yrit­tä­jil­le kor­vaus­ra­ho­ja vähän lii­an avokätisesti.

    Minus­ta Ark­ti­ses­sa toi­min­nas­sa voi ja pitää olla muka­na. Tavois­ta, kei­nois­ta ja kenen toi­mes­ta? Sii­tä on hyvä kes­kus­tel­la lisää.

  98. Sak­ke: Tai­dat kes­kit­tyä nyt tasai­sen jään mur­ta­mi­seen? Jää mur­re­taan täl­löin edul­li­ses­ti sitä alas­päin tai­vut­ta­mal­la, ei murs­kaa­mal­la. Munan muo­to lie­nee toki var­sin kes­tä­vä ja talou­del­li­nen, kun­han teräs vain saa­daan sii­hen tai­pu­maan. Mui­ta­kin muo­to­ja on ark­ti­sil­la alueil­la testattu.

    Kit­ka liit­tyy aluk­sen liik­kee­seen suh­tees­sa jää­hän, esim. mur­tu­viin ja mur­ret­tui­hin jää­laut­toi­hin. Mitä isom­pi kit­ka (tai puris­tus), sen ras­kaam­pi liik­kua. Välys­tä ja voi­te­lua tar­vi­taan polt­to­moot­to­reis­sa­kin. Ääri­ta­pauk­sis­sa lai­vaa ei saa­da liik­ku­maan lain­kaan, ellei liik­keel­le­pa­ne­vaa voi­maa (veto/työntö) ole riit­tä­väs­ti tai tuka­laa tilan­net­ta saa­da muu­toin purettua.

    Kaik­ki lai­vat jou­tu­vat välil­lä ope­roi­maan myös jäät­tö­mis­sä olo­suh­teis­sa, sik­si tämän meren­käyn­ti käyt­täy­ty­mi­sen­kin on olta­va sie­det­tä­väl­lä tasol­la, eikö vain? 

    Ei kai kukaan nyt ole lähet­tä­mäs­sä yksi­no­maan Itä­me­ren jäi­hin suun­ni­tel­tua kalus­toa moni­vuo­ti­sen jään alu­eel­le? Sitä en kyl­lä suo­sit­te­li­si (ilman varo­toi­mia), ellei tar­koi­tuk­se­na ole tut­kia vau­rioi­den syntymistä.

    Eikö­hän tuo venä­läis­ten polaa­ri­mur­ta­jien peri­aa­te (=kol­me pot­ku­ria ison lai­van peräs­sä) ole jo riit­tä­vän pit­kään tes­tat­tu ja aika hyväk­si havait­tu rat­kai­su. Mitoi­tus tulee aina toki sovit­taa olo­suh­tei­den ja mui­den vaa­ti­mus­ten mukaan. 

    Eli, jos ark­ti­sil­le alueil­le ollaan menos­sa, on lai­van ja sen osien myös kes­tet­tä­vä sin­ne meno/paluu ja siel­lä ope­roin­ti. Se tie­tys­ti mak­saa jon­kin ver­ran enem­män, kuin jos lai­va teh­täi­siin vain Itä­me­ren jäi­hin. Ark­ti­siin olo­suh­tei­siin mitoi­tet­tu lai­va kes­täi­si toi­saal­ta myös Itä­me­ren jäissä. 

    Itse asias­sa juu­ri päin­vas­toin eli jään­mur­ta­jis­sa käy­tet­tä­vät keu­la­pot­ku­rit osoit­ta­vat erin­omai­suu­ten­sa eri­tyi­ses­ti ahtau­mis­sa ja jää­soh­jos­sa ajet­taes­sa. Sisään­päin pyö­ri­vien keu­la­pot­ku­rei­den aikaan­saa­ma vir­taus huuh­te­lee aluk­sen run­koa ja pie­nen­tää kitkaa.

    Otso-luo­kan mur­ta­jis­sa luo­vut­tiin keu­las­sa ole­vis­ta pot­ku­reis­ta ja ne kor­vat­tiin ns. pul­pu­tus-jär­jes­tel­mäl­lä, jos­sa pai­neil­maa aje­taan run­gon ja jään väliin kit­kan pie­nen­tä­mi­sek­si. Rat­kai­su ei ole osoit­tau­tu­nut yhtä toi­mi­vak­si kuin “neli­ve­toi­nen” systeemi.

    Ark­ti­sel­le alu­eel­le suun­ni­tel­tua mur­ta­jaa saa­daan tus­kin sovel­tu­maan Suo­men ran­ni­kon jään­mur­toon yhtä hyvin kuin nykyis­tä kalus­toa. Kol­mi­ruu­vi­nen taka­tuup­pa­ri menet­tää huo­mat­ta­van osan ket­te­ryy­des­tään, aluk­sen syväyt­tä on vai­kea saa­da riit­tä­vän alhai­sek­si Suo­men väy­lä­ver­kos­tol­le, jää­ah­tau­mat tuot­ta­vat ongel­mia yms. Tasai­ses­sa jääs­sä ajet­taes­sa pel­käl­lä kone­te­hon nos­ta­mi­sel­la voi­daan saa­vut­taa pal­jon­kin, mut­ta Itä­me­ren olo­suh­teis­sa noi­ta tasai­sen jään kent­tiä ei aina ole saatavissa.

    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä on tuo vuo­den 2010(?) Ahve­nan­me­ren tapaus, jos­sa muu­ta­ma auto­laut­ta­kin kol­hi kyl­ki­ään jäi­den puris­tuk­ses­sa. Tapah­tu­ma­pai­kal­la oli myös ruot­sa­lais­ten kak­si Viking-luo­kan moni­toi­mi­mur­ta­jaa, mut­ta ne eivät kum­pi­kaan kyen­neet aut­ta­maan auto­laut­to­ja. Apu saa­pui vih­doin Meren­kur­kus­ta, jos­ta ruot­sa­lai­set lähet­ti­vät Ymer:in leik­kaa­maan avus­tet­ta­vat irti.

    Sum­ma-sum­ma­rum. Venä­läis­ten käy­tös­sä ole­va mur­ta­ja­mal­li, jos­sa on koh­tuut­to­mas­ti tehoa ja kol­me ruu­via toi­mii kyl­lä ark­ti­sis­sa olo­suh­teis­sa, mut­tei enää ollen­kaan niin hyvin lai­vo­jen avus­ta­mi­ses­sa esi­mer­kik­si Suo­men­lah­del­la (Perä­me­res­tä puhumattakaan).

    Kysy­mys lähin­nä kuu­luu­kin, että haluam­me­ko hyvin toi­mi­van mur­ta­jan omil­le vesil­lem­me vai ark­ti­siin olo­suh­tei­siin? Molem­pia on lähes mah­do­ton saa­da jos kus­tan­nuk­set yri­te­tään pitää inhimillisinä.

  99. On hyvä että kai­ken moraa­li­jee­sus­te­lun kes­kel­lä joku puhuu itse asias­ta. Jään­mur­ta­mi­nen on lii­ke­toi­min­taa sii­nä mis­sä muu­kin, voi­ton mah­dol­li­suu­det täy­tyy pun­ni­ta ris­ke­jä vas­ten ja Soi­nin­vaa­ra toi esil­le sen että ris­kit ark­ti­seen öljyn­po­rauk­seen osal­lis­tu­mi­ses­sa ovat suuret. 

    Kun val­tio on pörs­siyh­tiön mää­rää­vä osa­kas, val­tion pitää huo­leh­tia eduis­taan yhtiön pää­tök­sen­teos­sa ja sii­tä­hän ei näy­tä ole­van yksi­mie­li­syyt­tä miten tämä pitäi­si hoi­taa. On vai­kea esit­tää jär­ke­viin ana­lyy­sei­hin perus­tu­vaa omis­ta­jaoh­jaus­stra­te­gi­aa kai­ken tun­ne­poh­jai­sen möli­nän keskellä. 

    Näh­däk­se­ni jär­ke­vin tapa hal­li­ta ark­ti­seen jään­mur­ta­mi­seen liit­ty­viä vas­tuu­ris­ke­jä on hoi­taa sopi­mi­set öljy-yhtiöi­den kans­sa siten, että ris­kit nii­den töp­päi­ly­jen seu­rauk­sis­ta eivät lan­kea Suo­men val­tion omis­ta­mal­le jään­mur­ta­jayh­tiöl­le. Kun Hau­ta­la on tuo­mit­tu ja mes­tat­tu toi­mi­mi­ses­ta isän­maan edun vas­tai­ses­ti jään­mur­ta­ja-asiois­sa, seu­raa­vak­si pitäi­si­kin kiin­nit­tää huo­mio­ta sii­hen, min­kä­lai­siin kump­pa­nuus­suh­tei­siin öljyn­po­raa­jien kans­sa Arc­tia Ship­pin­giä ollaan aja­mas­sa. Pitäi­si­kö siis varau­tua sii­hen, että Suo­men veron­mak­sa­jat jou­tui­si­vat mak­sa­maan kor­vauk­sia ark­ti­ses­ta öljyvahingosta? 

    Sitä en ymmär­rä, mik­si suo­ma­lai­set jään­mur­ta­jat eivät voi­si toi­mia ark­ti­sel­la alu­eel­la ilman suo­raa kump­pa­nuut­ta öljyn­po­raa­jien kans­sa. Onhan niil­lä vesil­lä esi­mer­kik­si rah­ti­lii­ken­net­tä joka vaa­tii jäänmurtajapalveluja.

  100. Sami Saa­ri­nen: Näin­hän tuo Lii­ken­ne­vi­ras­to jo tekee­kin eli vii­me tal­ve­na muis­taak­se­ni Ymer oli rah­dat­tu suo­ma­lais­ten toi­mes­ta kun Sisu sei­soi laiturissa.

    Täs­sä “kil­pai­lu­tus” kes­kei­ses­sä maa­il­mas­sa täy­tyi­si jon­kun hie­man terä­väm­män kynän käy­dä demon­stroi­mas­sa vir­ka­mie­hil­le mikä on “hal­paa” ja mikä ei. Jos Suo­men val­tio siir­tää rahaa momen­til­ta toi­sel­le, niin Suo­men val­tiol­la on edel­leen sama ver­ran rahaa käy­tös­sään. Jos tämä sama mää­rä lah­joi­te­taan ruot­sa­lai­sil­le, kreik­ka­lai­sil­le yms. niin se on suo­raan pois val­tion taseesta.

    Osmo:

    Kun puhu­taan ruot­sa­lais­ten mur­ta­jien edul­li­sem­mas­ta hin­nas­ta, onko huo­mioi­tu seu­raa­vat seikat.

    1. Ruot­sa­lai­set mur­ta­jat kuu­lu­vat ruot­sis­sa kaup­pa-alus­tuen pii­rin, Arc­tian aluk­set eivät tätä etua nauti.

    2. Ruot­sa­lai­set mur­ta­jat käyt­tä­vät ras­kas­ta polt­to-öljyä kun taas Arc­tian mur­ta­jat käyt­tä­vät kal­liim­paa mut­ta puh­taam­paa mari­ne dieseliä.
    Näyt­tää sil­tä, että ympä­ris­tö­ar­voil­la ei ole­kaan vai­ku­tus­ta, aina­kaan täs­sä asiassa.

    3. Kun vuo­kra­taan ruot­sa­lai­nen mur­ta­ja, anne­taan koko raha maas­ta pois kuten jo ennal­ta mai­nit­tiin. Minul­la herää kysy­mys sii­tä, onko ruot­sa­lais­ten mur­ta­jien käyt­tö koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti val­tio­ne­dun mukaista?

    Uusi jään­mur­ta­ja:

    Uusi mur­ta­ja on menos­sa Lii­ken­ne­vi­ras­ton alai­suu­ten joka aikoo kil­pai­lut­taa uuden mur­ta­jan hoi­to­va­rus­ta­mon. Kysyn­kin Osmon Soi­nin­vaa­ran / Vih­rei­den mie­li­pi­det­tä sii­tä, että mis­tä sääs­töä nyt sit­ten syn­tyy? Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke pitä­nee huo­len sii­tä, että uuten mur­ta­jaan tulee jään­murt­jien käy­tös­sä ole­va TES.

    Nyt­hän esim. Joa­kim Hågans on jul­ki­suu­des­sa uhon­nut, että hänen yhtiön­sä hen­ki­lö­kun­ta tekee saman työn hal­vem­mal­la. Käy­tän­nös­sä tämä toden­nä­köi­ses­ti tar­koit­taa viro­lai­sia meri­hie­hä. Jään­mur­to­ko­ke­mus­ta omaa­vaa hen­ki­lö­kun­ta on nyt Arc­tian pal­ve­luk­ses­sa. Mil­lä hou­kut­te­let­te heis­tä osan siir­ty­mään uuteen murtajaan?

    Kii­tos vastauksista.

  101. Masi: Olet­ko aivan var­ma, että makaavat?

    http://en.wikipedia.org/wiki/AHTS_Balder_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Tor_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Vidar_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Oden_%281988_icebreaker%29

    Kol­me aluk­sis­ta on nor­ja­lai­sen Trans Viking yhtiön omis­tuk­ses­sa ja nii­tä on käy­tet­ty avus­ta­maan öljy-yhtiöi­tä. Ne on rekis­te­röi­ty Ruot­siin. Kah­ta niis­tä on myös Ruot­sin val­tio vuo­kran­nut jään­mur­ta­mi­seen pari­na talvena.

    Nel­jäs alus on Ruot­sin val­tion omis­tuk­ses­sa ja se on ollut työl­lis­tet­ty­nä molem­mil­la napa-alueil­la tie­teel­li­sis­sä tut­ki­mus­pro­jek­teis­sa.

  102. En ollen­kaan ihmet­te­le, vaik­ka Suo­men val­tio onnis­tui­si neu­vot­te­le­maan sel­lai­sen sopi­muk­sen, että Suo­mi kor­vai­si öljy­ka­ta­stro­fin vahingot.

    Onhan Suo­mi onnis­tu­nut neu­vot­te­le­maan itsen­sä EU:n suu­rim­mak­si net­to­mak­sa­jak­si. Samoin Suo­men osuus euro-krii­sin hoi­dos­ta on suh­teel­li­ses­ti ottaen suurin.

    Suo­ma­lai­set ovat maa­il­man­luo­kan neu­vot­te­li­joi­ta ja kaup­piai­ta. Team Fin­land on sekin teh­nyt lois­ta­vaa työ­tä. Suo­men vien­ti on romahtanut.

  103. Lepo­ti­la zZ: Kol­me aluk­sis­ta on nor­ja­lai­sen Trans Viking yhtiön omis­tuk­ses­sa ja nii­tä on käy­tet­ty avus­ta­maan öljy-yhtiöi­tä. Ne on rekis­te­röi­ty Ruot­siin. Kah­ta niis­tä on myös Ruot­sin val­tio vuo­kran­nut jään­mur­ta­mi­seen pari­na talvena.

    Nämä kak­si eivät ilmei­ses­ti kui­ten­kaan ole “maan­neet kesät lai­tu­ris­sa”, kuten her­ra Soi­nin­vaa­ra väitti.

  104. Riko­sil­moi­tus­ten suh­teen Arc­tian tapauk­ses­sa toi­mit­tiin jär­ke­väs­ti: kak­si Green­peacen mie­le­no­soi­tus­ta, jois­ta toi­ses­sa ei vahin­gon­te­koa (ei syy­tet­tä), toi­ses­sa vahin­ko­ja (nos­tet­tu syy­te). Vai­kut­taa fir­man ja omis­ta­jan kan­nal­ta har­ki­tul­ta ja linjakkaalta.

  105. Täs­sä on aika lail­la hyöd­tön­tä kiis­te­lyä aihees­ta, jso­ta tie­däm­me aivan lii­an vähän.

    Jos Arc­tia Ship­pin­gin joh­to ja ertää minis­te­rit ovat niin vakuut­tu­nei­ta ark­ti­sen toi­min­nan ris­kit­tö­myy­des­tä suo­ma­lai­sel­le jään­mur­ta­jal­le, Siis sii­nä mie­les­sä, että yhtiöl­le ei tule koh­dis­tu­maan nykyis­tä lii­ke­voi­to­ta ylit­tä­vää vahin­gon­kor­vaus­ris­kiä, he ovat val­mii­ta pant­taa­maan vuo­si­palk­kaan­sa vas­taa­van sum­man kor­vausis­kin kat­ta­mi­seen, esin. luo­vut­taml­la pan­tik­si oman asun­to­sa tai mui­ta sopi­va reaa­li­va­kuuk­sia. Pant­tausai­ka olkoon 25 vuot­ta, joka on näi­säs hom­mis­sa kvartaali.

    Jos he ovat sii­hen val­mii­ta, voim­me jat­kaa kes­kus­te­lua osal­lis­tu­mi­ses­ta ark­ti­seen öljyn­po­raus­toi­min­taan. Jos eivät, unoh­dam­me sen toistaiseksi.

  106. Masi: Nämä kak­si eivät ilmei­ses­ti kui­ten­kaan ole “maan­neet kesät lai­tu­ris­sa”, kuten her­ra Soi­nin­vaa­ra väitti.

    Eivät­kä ne ole Ruot­sin val­tion omis­ta­mia. Ruot­sil­la on vii­si omaa mur­ta­jaa. Noi­ta kah­ta nor­ja­lai­sen yksi­tyis­yri­tyk­sen omis­ta­maa alus­ta vuo­kra­taan tarvittaessa.

    Ehkä Arc­tian kan­nat­tai­si vuo­kra­ta tal­vek­si aluk­sia Shel­lil­tä eikä Shel­lin kesäk­si Arctialta?

  107. Sami Saa­ri­nen:

    Sum­ma-sum­ma­rum. Venä­läis­ten käy­tös­sä ole­va mur­ta­ja­mal­li, jos­sa on koh­tuut­to­mas­ti tehoa ja kol­me ruu­via toi­mii kyl­lä ark­ti­sis­sa olo­suh­teis­sa, mut­tei enää ollen­kaan niin hyvin lai­vo­jen avus­ta­mi­ses­sa esi­mer­kik­si Suo­men­lah­del­la (Perä­me­res­tä puhumattakaan).

    Neu­vos­to­lii­tos­sa ja Venä­jäl­lä suun­nit­te­lu­fi­lo­so­fia on yleen­sä ollut sel­lai­nen, että nos­te­taan tehoa ja se teh­dään yleen­sä moot­to­rin kokoa kas­vat­ta­mal­la. Tämä tie­ten­kin toi­mii sel­lai­sis­sa olois­sa, mis­sä ei tar­vit­se välit­tää polt­toai­neen­ku­lu­tuk­ses­ta tai pääs­töis­tä. Tämä on kos­ke­nut len­to­ko­nei­ta, vetu­rei­ta, kuor­ma-auto­ja ja lai­vo­ja. Näin ylei­se­nä huo­mio­na keskusteluun.

    Polt­toai­ne­ta­lou­del­li­nen ja ympä­ris­tö­asiat huo­mioon otta­va suun­nit­te­lu voi olla kil­pai­lu­te­ki­jä län­si­mais­sa, mut­ta Venä­jäl­lä ei olla ihan niin pitkällä.

  108. Ter­ve vaan Osmo,

    Mik­si ruot­sa­lai­nen jään­mur­to on halvempaa?

    No kat­so­pas hei­dän taus­taor­ga­ni­saa­tio­tan­sa ja sitä mikä taho alus­ta operoi..

    Mekin pääs­tään samaan kus­tan­nus­ta­soon, kun uusi mur­ta­ja ope­roi­daan lai­vas­ton toi­mes­ta kuten Ruot­sis­sa ja omi­ses­te­taan val­tion toimesta.

    Että ter­vei­siä vaan sin­ne yksi­tyis­tä­mis­kii­man jäl­ki­aal­toi­hin.. Ei ollut hal­pa kokei­lut tämä yksityistäminen!

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuos­ta on satun­nai­sia eriä 24 mil­joo­naa. Möi­vät yhden mur­ta­jan Viroon.

  109. Kat­sos vaan — vaik­ka olen­kin asia­si­säl­lös­tä eri miel­tä (eli että tot­ta kai Arc­tia Ship­ping on teh­nyt juu­ri­kin oikein myy­des­sään vapaan kapa­si­teet­tin­sa Shel­lil­le), niin Osmo Soi­nin­vaa­ra on sen­tään pereh­ty­nyt asi­aan ihan hyvin toi­sin kuin minis­te­ri Kyl­lö­nen, joka on ihan pihal­la. Ei kysei­sen yri­tyk­sen toi­min­nas­ta tar­vi­ta mitään uut­ta pape­ri­ni­vas­kaa (ulko­puo­li­nen sel­vi­tys) syn­nyt­tää sen täh­den, että minis­te­ri ei ole teh­tä­vien­sä tasal­la eikä sen puo­leen osaa edes lukea yksin­ker­tais­ta tulos­las­kel­maa ja taset­ta (minis­te­rin lausun­to yle-uuti­sil­le on ihan hönt­ti ja pal­jas­taa että hän ei ole luke­nut esi­mer­kik­si yhtiön vuo­si­ker­to­mus­ta lainkaan).
    Sitä pait­si — veron­mak­sa­jat­han täs­sä pis­tet­täi­siin kum­min­kin mak­sa­jan pen­kil­le, jos Arc­tia Ship­ping tekik­si edel­leen tappiota.

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täl­lä het­kel­lä Arc­tia Ship­pin­gil­lä on Shel­lin kans­sa sopi­mus, joka on yhtiön ilmoi­tuk­sen mukaan jo voi­tol­li­nen (13,4 M€). Pitäi­si pääs­tä yhtiön kir­jan­pi­toon tie­tääk­seen, onko tämä oikein las­ket­tu. Jos lai­va on tuon ark­ti­sen toi­min­nan vuok­si 50 mil­joo­naa euroa kal­liim­pi ja myös käyt­tö­kus­tan­nuk­sil­taan kal­liim­pi, pitäi­si lisä­hin­ta tie­tys­ti lait­taa koko­naan ark­ti­sen toi­min­nan kus­tan­nuk­sik­si eikä vyö­ryt­tää sent­tiä­kään sii­tä tal­vi­sen jään­mur­ron kus­tan­nuk­sik­si. Näis­tä lisä­omi­nai­suuk­sis­ta on Itä­me­rel­lä vain haittaa.

    Val­tio­neu­vos­ton tar­kas­tus­vi­ras­to ker­too moni­toi­mur­ta­jien han­kin­nas­ta sel­vi­tyk­ses­sään näin:
    “Tar­kas­tus­vi­ras­to sel­vit­ti, onko val­tiol­le ollut edul­li­sem­paa hank­kia moni­toi­mi­mur­ta­jia kuin perin­tei­siä mur­ta­jia ja onko han­kin­nat teh­ty asian­mu­kai­ses­ti. Moni­toi­mi­mur­ta­jien hank­ki­mi­nen todet­tiin edul­li­sem­mak­si kuin perin­teis­ten mur­ta­jien hank­ki­mi­nen, jos­kaan ero ei ole ollut kovin suuri.”
    (Tar­kas­tus­ker­to­mus 43/2003: Moni­toi­mi­mur­ta­jien han­kin­ta ja kau­pal­li­nen toiminta)
    http://www.vtv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2003/monitoimimurtajien_hankinnassa_ja_kaupallisessa_kaytossa_epakohtia.496.news

    On ehkä “hie­man” tar­koi­tus­ha­kuis­ta mie­les­tä­ni väit­tää, että tuo väi­tet­ty 50 mil­joo­nan euron ero­tus han­ki­ta­hin­nas­sa tuli­si lait­taa ark­ti­sen toi­min­nan kus­tan­nuk­siin. Eikö kan­nat­tai­si las­kea koko lai­van elin­kaa­ren ajal­ta tulos muus­ta toi­min­nas­ta kuin jään­mur­ta­mi­ses­ta? Käy­tet­tä­vät aluk­set raken­net­tiin 90-luvun alus­sa ja ovat toi­mi­neet useis­sa eri offs­ho­re ope­raa­tiois­sa ympä­ri maa­il­maa ja var­mas­ti ansain­neet tuon ero­tuk­sen ver­rat­tu­na perin­tei­seen mur­ta­jaan. Aluk­set ovat olleet ope­raa­tiois­sa niin Nor­jas­sa, Väli­me­rel­lä, Län­si-Afri­kas­sa, Grön­lan­nis­sa kuin Bra­si­lias­sa­kin. Nyt anne­taan ymmär­tää, että ne oli­si nime­no­maan teh­ty tätä Shel­lin ope­raa­tio­ta var­ten joka alkoi 2012 — 20 vuot­ta ensim­mäi­sen aluk­sen kölin­las­kun jälkeen.

    Muis­tet­ta­va on myös se että val­tio on bud­je­toi­nut 125 mil­joo­naa euroa uuteen mur­ta­jaan ja jos mitään lai­van raken­ta­mi­ses­ta ja meren­ku­lus­ta tie­dän, tup­paa arviot aluk­sen hin­nois­ta aina pik­ka­sen nouse­maan raken­nus­vai­hees­sa (olen öljyä­kul­jet­ta­van toi­sen val­tio­nyh­tiön pal­ve­luk­ses­sa konepäällikkönä).

    Toi­nen asia mihin haluai­sin kiin­nit­tää huo­mio­ta, on tuo väi­tet­ty huo­no jään­mur­to­ky­ky näil­lä aluk­sil­la. Mihin se perus­tuu? 1998 val­mis­tu­nut Bot­nica oli huo­no jään­mur­ta­ja ja myös ver­rat­tain sopi­ma­ton offs­ho­re työs­ken­te­lyyn, mut­ta sehän Arc­tias­sa­kin tun­nus­tet­tiin ja alus myy­tiin viro­lai­sil­le. Arc­tian koti­si­vuil­la moni­toi­mi­mur­ta­jis­ta mai­ni­taan seu­raa­vaa: “Alus­ten jään­mur­to-omi­nai­suu­det ovat loistavat.” 

    http://www.arctia.fi/monitoimimurtajat_2011

    Mai­nit­ta­koon lopuk­si vie­lä että aluk­sis­ta Nor­dica on ollut mm. vih­rei­den niin pal­jon peräään­kuu­lut­ta­man tuu­li­voi­man rakennus“talkoissa” Irlan­nin­me­rel­lä 2011. Eikö­hän täs­sä kai­kes­sa tun­ne­kuo­hus­sa oli­si tär­ke­ää ker­toa kaik­ki fak­tat eikä vain nii­tä jot­ka pal­ve­le­vat omia tarkoitusperiä.

  111. EJM:
    Ter­ve vaan Osmo,

    Mik­si ruot­sa­lai­nen jään­mur­to on halvempaa?

    No kat­so­pas hei­dän taus­taor­ga­ni­saa­tio­tan­sa ja sitä mikä taho alus­ta operoi..

    Mekin pääs­tään samaan kus­tan­nus­ta­soon, kun uusi mur­ta­ja ope­roi­daan lai­vas­ton toi­mes­ta kuten Ruot­sis­sa ja omi­ses­te­taan val­tion toimesta.

    Että ter­vei­siä vaan sin­ne yksi­tyis­tä­mis­kii­man jäl­ki­aal­toi­hin.. Ei ollut hal­pa kokei­lut tämä yksityistäminen!

    Vähän vää­rin meni, ellei ole taas muut­tu­nut. Ruot­sa­lai­sia mur­ta­jia ei mie­les­tä­ni enää ope­roi ruot­sin armei­ja. Jos­kus on ope­roi­nut. Trans Atlan­tic ope­roi jos­sa­kin vai­hees­sa, mut­ta ei enää. nyt ope­roi jokin muu, en muis­ta nimeä. Ei ilmei­ses­ti kovin hyvä busi­ness ollut. Ja vie­lä lisäk­si, palk­ka­ku­luis­sa ei tule sääs­töäa vaik­ka lai­vas­to uuden mur­ta­jan ottai­si­kin hoi­taak­seen. Lai­vas­to mak­saa kone­mes­ta­reil­le ja jne. parem­paa palk­kaa kuin mitä kaup­pa­lai­vas­tos­sa maksetaan.

    Kyl­lä, olen kans­sa­si samaa miel­tä, yksi­tyis­tä­mi­ses­sä ei ollut mitään jär­keä. Nämä Varus­ta­lii­ke­lai­tos, Fins­tas­hip ja Arc­tia ovat seu­raus­ta Eu lain­sää­dän­nös­tä joka ei sal­li val­tion mono­po­lia, Laki jul­ki­sis­ta han­kin­nois­ta ja jne. Sääs­tö­ja yri­tet­tiin hakea, muit­ta kuin­kas taas kävi­kään? Samaan ale­taan herää­mään kuntapuolellakin.

  112. Toi­nen asia mihin haluai­sin kiin­nit­tää huo­mio­ta, on tuo väi­tet­ty huo­no jään­mur­to­ky­ky näil­lä aluk­sil­la. Mihin se perustuu?

    Suo­ma­lais­ten moni­toi­mi­mur­ta­jien väi­tet­ty “huo­no jään­mur­to­ky­ky” Itä­me­ren olo­suh­teis­sa perus­tuu käy­tän­nös­sä kah­teen asiaan:

    - ei keu­la­pot­ku­rei­ta, jot­ka aut­ta­vat mur­ta­jaa jää­val­lien läpäi­sys­sä; ja
    — suu­la­ke­pot­ku­rit, jot­ka saat­ta­vat tuk­keu­tua jääkappaleista.

    Pro­pul­sio­te­hoa moni­toi­mi­mur­ta­jis­sa on saman ver­ran kuin Otso-luo­kas­sa (15,000 kW) ja suu­lak­keet kas­vat­ta­vat pot­ku­rei­den paa­lu­työn­töä huo­mat­ta­vas­ti (230 ton­nia vs. 160 ton­nia Otso-luo­kal­la). Run­ko­muo­ton­sa osal­ta mur­ta­jat vas­taa­vat mitä tahan­sa nyky­ai­kais­ta murtajaa.

    Bot­nican jään­mur­to­ky­kyä hei­ken­si huo­mat­ta­vas­ti se, että alus oli yhtä leveä kuin muut mur­ta­jat, mut­ta akse­li­te­hoa oli kol­man­nes vähem­män (10,000 kW).

  113. Meri­mies: Kyl­lä, olen kans­sa­si samaa miel­tä, yksi­tyis­tä­mi­ses­sä ei ollut mitään järkeä.

    Seu­raa­vak­si jär­jet­tö­myy­des­sä on vuo­ros­sa rau­ta­tiet. Jos­sain Bri­teis­sä sen voi käsit­tää­kin. Olen itse­kin mat­kus­ta­nut rei­til­lä, jon­ka oli aiko­ja sit­ten joku yri­tys raken­ta­nut. Suo­men rau­ta­tiet ovat val­tion rakentamia.

    Suo­mi tai­taa olla Euroo­pan uus­li­be­ra­lis­ti­sin val­tio ja innok­kain yksityistäjä.

    Vasem­mis­to­liit­to­kin on muka­na pri­va­ti­soi­mis­pro­jek­teis­sa. Dema­rien Juk­ka Kär­nä puo­les­taan arvos­te­li pon­te­vas­ti radios­sa Suo­men telak­ka­po­li­tiik­kaa, mut­ta kun toi­mit­ta­ja kysyi, pitäi­si­kö val­tion olla muka­na, kan­san­edus­ta­ja ei tien­nyt miten oli­si sanan­sa aset­ta­nut. Puo­lue­toi­mis­to kait kieltänyt.

    Kuvaa­vaa on, että kes­kus­tan Juha Sipi­lä, joka on vie­lä­pä mil­jo­nää­ri, tekee ehdo­tuk­sia ja vetoo­muk­sia, jot­ta val­tio osal­lis­tui­si Suo­men talous­e­lä­män rahoit­ta­mi­seen ja yri­tys­ten omistamiseen.

  114. No kyl­lä­hän tuo tie­de­tään, että olo­suh­teet Itä­me­rel­lä ja Ark­ti­kas­sa ovat eri­lai­set. Jos halu­taan molem­mil­la alueil­la toi­mi­va mur­ta­ja, on se aina jon­kin­lai­nen kom­pro­mis­si. Se, halu­taan­ko kom­pro­mis­si vai ei, on myös poliit­ti­nen päätös. 

    Taus­ta­tie­toi­na poliit­ti­sen pää­tök­sen tekoa var­ten tar­vi­taan tie­toa (tai luo­tet­ta­va arvio) eri vaih­toeh­to­jen tek­ni­ses­tä ja talou­del­li­ses­ta suo­ri­tus­ky­vys­tä teh­tä­vis­sä, jois­ta kon­sen­sus syn­tyy (sisäl­lyt­täen las­ken­taan esim. aluk­sen elinkaari). 

    Suo­men kal­tai­sia mai­ta, jois­sa tar­vit­tai­siin suh­tees­sa yhtä pal­jon mur­ta­jia tal­vi­sis­sa avus­tus­toi­mis­sa, ei mui­ta juu­ri (Venä­jän lisäk­si) tai­da olla. Itä­me­rel­lä kiin­ni­juut­tu­vien rah­tia­lus­ten irrot­ta­mi­nen on ket­te­räl­le Urho-luo­kan mur­ta­jal­le ns. “hel­pom­pi nak­ki” kuin polaa­ri­mur­ta­jil­le, jois­sa keu­la­pot­ku­rei­ta ei ole. Itä­me­ren jäis­sä ket­te­ryys on eduk­si (täl­löin avus­tus­toi­min­ta on tehok­kaam­paa), kun taas Ark­tik­sen pahem­mis­sa pai­kois­sa (mis­sä apu on kau­ka­na) on aluk­sen voi­ma ja kes­tä­vyys etusijalla.
    Lisää ket­te­ryyt­tä ja uusia toi­min­ta­ta­po­ja mah­dol­lis­ta­vien ruo­ri­pot­ku­rien kes­tä­vyy­des­tä ark­ti­sis­sa olo­suh­teis­sa osan­ne­vat par­hai­ten ker­toa alan asiantuntijat. 

    Ruot­sa­lai­set halusi­vat aikoi­naan teh­dä itse köm­pe­lön(?) ja rujon oloi­sen Oden-mur­ta­jan­sa (Oden, ei Osmo!). Sil­lä lie­nee kuu­lo­pu­hei­den mukaan ollut useam­pi, aika tuot­ta­va keik­ka poh­joi­ses­sa. Toi­saal­ta, moni myös ihmet­te­li ruot­sa­lais­ten intoa raken­nut­taa noi­ta Viking-luo­kan “mer­ten kuor­ma-auto­ja”, joi­den koh­dal­la ei pää­ta­voit­tee­na tain­nut suin­kaan olla ket­te­rä ja teho­kas, Ruot­sin tal­vi­lii­ken­net­tä avus­ta­va mur­ta­ja. Mikä mah­taa olla nii­den käyt­tö­ta­lou­den sal­do? No, mai­nit­se­ma­si Ahve­nan­me­ren tapaus tai­si kui­ten­kin osoit­taa, mihin nuo Viking-luo­kan AHTS-mur­ta­jat tosi­pai­kan tul­len hyytyivät! 

    Veik­kai­sin, että suo­ma­lais­mur­ta­jat päi­hit­tä­vät tuo­reim­mat ruot­sa­lai­sa­luk­set men­nen tul­len, jos tar­kas­tel­laan pel­käs­tään avus­tus­toi­min­nan tehok­kuut­ta tal­vi­kau­den aika­na Itä­me­ren jäis­sä. Tek­ni­ses­ti kyvyk­käi­den alus­ten suun­nit­te­lus­sa on Suo­mi kun­nos­tau­tu­nut. On kui­ten­kin huo­mat­ta­va, että koko­nais­ta­lous on myös yllät­tä­vän tär­keä seik­ka, var­sin­kin, jos rahas­ta on pulaa (kuten aina Suomessa). 

    Jos edes osa mur­ta­jis­tam­me voi hank­kia kesäi­sin lisä­tie­nes­te­jä poh­joi­ses­sa (ja kerä­tä lisää koke­mus­poh­jaa jär­ke­vis­sä hom­mis­sa), ei se var­maan ole pahit­teek­si, edel­lyt­täen että ris­kit (myös ne enna­koi­mat­to­mat!) ovat hyväs­sä hallinnassa. 

    Toi­min­ta ark­ti­sil­la ja antark­ti­sil­la vesil­lä on alka­nut kiin­nos­taa yhä useam­pia. Mik­si ihmees­sä mei­dän suo­ma­lais­ten, joil­la jäis­sä­kul­ku­tai­to “ime­tään jo äidin­mai­dos­sa”, tuli­si jät­täy­tyä sivus­ta­kat­so­jik­si, kun “novii­se­ja ryn­nii” kas­va­vil­le markkinoille. 

    Meil­lä osa­taan suun­ni­tel­la ja raken­taa mur­ta­jat tar­vit­taes­sa vaik­ka afrik­ka­lai­sil­le! Älkääm­me sil­ti ylen­kat­so­ko mui­ta, sil­lä esim. Nokia muis­tut­taa mei­tä huo­leh­ti­maan monin eri tavoin sii­tä, että kyke­nem­me säi­lyt­tä­mään joh­toa­se­mam­me. Kil­pai­lu kui­ten­kin kovenee!

    PS. Toi­vot­ta­vas­ti Urho-luo­kan kor­vaa­jas­ta ei sil­ti teh­dä lii­kaa Viking-luo­kan kal­tais­ta, offs­ho­re-toi­min­taa pai­not­ta­vaa, ahto­jäis­sä hyy­ty­vää kom­pro­mis­sia. Kaup­pa­me­ren­kul­kum­me ei saa hyy­tyä kovi­na­kaan tal­vi­na, joten perus­mur­ta­jil­le on tarvetta.

    Sami Saa­ri­nen: Itse asias­sa juu­ri päin­vas­toin eli jään­mur­ta­jis­sa käy­tet­tä­vät keu­la­pot­ku­rit osoit­ta­vat erin­omai­suu­ten­sa eri­tyi­ses­ti ahtau­mis­sa ja jää­soh­jos­sa ajet­taes­sa. Sisään­päin pyö­ri­vien keu­la­pot­ku­rei­den aikaan­saa­ma vir­taus huuh­te­lee aluk­sen run­koa ja pie­nen­tää kitkaa.

    Otso-luo­kan mur­ta­jis­sa luo­vut­tiin keu­las­sa ole­vis­ta pot­ku­reis­ta ja ne kor­vat­tiin ns. pul­pu­tus-jär­jes­tel­mäl­lä, jos­sa pai­neil­maa aje­taan run­gon ja jään väliin kit­kan pie­nen­tä­mi­sek­si. Rat­kai­su ei ole osoit­tau­tu­nut yhtä toi­mi­vak­si kuin “neli­ve­toi­nen” systeemi.

    Ark­ti­sel­le alu­eel­le suun­ni­tel­tua mur­ta­jaa saa­daan tus­kin sovel­tu­maan Suo­men ran­ni­kon jään­mur­toon yhtä hyvin kuin nykyis­tä kalus­toa. Kol­mi­ruu­vi­nen taka­tuup­pa­ri menet­tää huo­mat­ta­van osan ket­te­ryy­des­tään, aluk­sen syväyt­tä on vai­kea saa­da riit­tä­vän alhai­sek­si Suo­men väy­lä­ver­kos­tol­le, jää­ah­tau­mat tuot­ta­vat ongel­mia yms. Tasai­ses­sa jääs­sä ajet­taes­sa pel­käl­lä kone­te­hon nos­ta­mi­sel­la voi­daan saa­vut­taa pal­jon­kin, mut­ta Itä­me­ren olo­suh­teis­sa noi­ta tasai­sen jään kent­tiä ei aina ole saatavissa.

    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä on tuo vuo­den 2010(?) Ahve­nan­me­ren tapaus, jos­sa muu­ta­ma auto­laut­ta­kin kol­hi kyl­ki­ään jäi­den puris­tuk­ses­sa. Tapah­tu­ma­pai­kal­la oli myös ruot­sa­lais­ten kak­si Viking-luo­kan moni­toi­mi­mur­ta­jaa, mut­ta ne eivät kum­pi­kaan kyen­neet aut­ta­maan auto­laut­to­ja. Apu saa­pui vih­doin Meren­kur­kus­ta, jos­ta ruot­sa­lai­set lähet­ti­vät Ymer:in leik­kaa­maan avus­tet­ta­vat irti.

    Sum­ma-sum­ma­rum. Venä­läis­ten käy­tös­sä ole­va mur­ta­ja­mal­li, jos­sa on koh­tuut­to­mas­ti tehoa ja kol­me ruu­via toi­mii kyl­lä ark­ti­sis­sa olo­suh­teis­sa, mut­tei enää ollen­kaan niin hyvin lai­vo­jen avus­ta­mi­ses­sa esi­mer­kik­si Suo­men­lah­del­la (Perä­me­res­tä puhumattakaan).

    Kysy­mys lähin­nä kuu­luu­kin, että haluam­me­ko hyvin toi­mi­van mur­ta­jan omil­le vesil­lem­me vai ark­ti­siin olo­suh­tei­siin? Molem­pia on lähes mah­do­ton saa­da jos kus­tan­nuk­set yri­te­tään pitää inhimillisinä.

  115. Sak­ke:

    Lisää ket­te­ryyt­tä ja uusia toi­min­ta­ta­po­ja mah­dol­lis­ta­vien ruo­ri­pot­ku­rien kes­tä­vyy­des­tä ark­ti­sis­sa olo­suh­teis­sa osan­ne­vat par­hai­ten ker­toa alan asiantuntijat.

    En väi­tä ole­va­ni mikään asian­tun­ti­ja, mut­ta veli venä­läi­nen se jak­saa ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti tila­ta ruo­ti­pot­ku­ril­la varus­tet­tu­ja rah­ti­lai­vo­ja ja mur­ta­jia ark­ti­sil­le alueil­leen. Hel­sin­gis­sä raken­net­tu Norils­kiy Nic­kel ja sen Sak­sas­sa raken­ne­tut sisa­ra­luk­set ovat pär­jän­neet menes­tyk­sek­kääs­ti jo vuo­sia, vaik­ka aluk­sis­sa on vain yksi iso ruo­ri­pot­ku­ri. Tätä nyky­ään ark­ti­kas­sa sur­raa jos jon­kin­lais­ta tank­ke­ria­kin, ja nyt venä­läi­nen telak­ka raken­te­lee Azi­po­deil­la varus­tet­tua mur­ta­jaa myös Koil­lis­väy­län tar­pei­siin. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että venä­läi­set takuul­la tie­tä­vät, mikä poh­joi­ses­sa kes­tää ja mikä ei. Ker­to­koot se jotain nyky­ai­kais­ten ruo­ri­pot­ku­rei­den luotettavuudesta.

    Sekä mekaa­ni­set Z‑vetolaitteet että Azi­po­dit kär­si­vät alku­jaan las­ten­tau­deis­ta, mut­ta niis­tä on jo pääs­ty eroon. Ei siis ole mitään syy­tä kart­taa nii­tä nyky­ai­kai­sis­sa jään­mur­ta­jis­sa. Kun on ker­ran näh­nyt suo­ma­lai­sen moni­toi­mi­mur­ta­jan leik­kaa­mas­sa irti kaup­pa­lai­vaa kau­niil­la pik­ku pirue­til­la, ei halua näh­dä perä­si­men puolikastakaan…

    Sak­ke:

    Ruot­sa­lai­set halusi­vat aikoi­naan teh­dä itse köm­pe­lön(?) ja rujon oloi­sen Oden-mur­ta­jan­sa (Oden, ei Osmo!). Sil­lä lie­nee kuu­lo­pu­hei­den mukaan ollut useam­pi, aika tuot­ta­va keik­ka pohjoisessa.

    Ode­nia on käy­tet­ty lähin­nä tut­ki­mus­toi­min­nas­sa, jos­sa se lie­nee omi­aan yhte­nä maa­il­man par­hais­ta tasai­sen jään mur­ta­jis­ta. Ode­niin ovat luot­ta­neet jen­kit­kin ja lai­va on käy­nyt poh­jois­na­val­la. Avus­tus­toi­min­nas­sa se on kui­ten­kin aut­ta­mat­to­man köm­pe­lö: Oden ei kään­ny, vaan kaar­taa loi­vas­ti kuin venä­läi­nen soti­las­kuor­ma-auto konsanaan.

  116. Jään­mur­ta­jien käy­tön yksi­tyis­tä­mi­nen on var­si­nai­nen rie­mu­voit­to! Seu­raa­vak­si jääm­me kovas­ti jän­nit­tä­mään tois­tuu­ko sama myös polii­sin, pelas­tus­lai­tok­sen, tul­lin ja eri­tyi­ses­ti armei­jan kans­sa. Skab­ba­reil­la onkin nyky­ään aivan lii­kaa jou­toai­kaa, joten nii­tä voi­si vuo­kra­ta hyvään käyt­töön maa­il­man krii­sia­lueil­le. Koke­mus kar­tut­tai­si myös ammat­ti­tai­toa. Tai sit­ten vois­han sen­ki tiet­ty ostaa hal­vem­mal­la ruåt­sa­lai­sil­ta. Tai ihan pilk­ka­hin­taan Eestistä.

  117. Sak­ke: Ruot­sa­lai­set halusi­vat aikoi­naan teh­dä itse köm­pe­lön(?) ja rujon oloi­sen Oden-mur­ta­jan­sa (Oden, ei Osmo!). Sil­lä lie­nee kuu­lo­pu­hei­den mukaan ollut useam­pi, aika tuot­ta­va keik­ka pohjoisessa.

    Wiki­pe­dian mukaan Oden on ollut muka­na tut­ki­mus­pro­jek­teis­sa molem­mil­la napa-alueil­la. En löy­tä­nyt googlaa­mal­la tie­toa, että se oli­si työs­ken­nel­lyt öljy-yhtiöil­le. (Sta­toil tosin oli muka­na rahoit­ta­mas­sa yhtä tut­ki­mus­ret­keä, joka ei kui­ten­kaan liit­ty­nyt öljyyn, vaan jäävuoriin.)

    Sak­ke:
    Toi­saal­ta, moni myös ihmet­te­li ruot­sa­lais­ten intoa raken­nut­taa noi­ta Viking-luo­kan “mer­ten kuor­ma-auto­ja”, joi­den koh­dal­la ei pää­ta­voit­tee­na tain­nut suin­kaan olla ket­te­rä ja teho­kas, Ruot­sin tal­vi­lii­ken­net­tä avus­ta­va mur­ta­ja. Mikä mah­taa olla nii­den käyt­tö­ta­lou­den sal­do? No, mai­nit­se­ma­si Ahve­nan­me­ren tapaus tai­si kui­ten­kin osoit­taa, mihin nuo Viking-luo­kan AHTS-mur­ta­jat tosi­pai­kan tul­len hyytyivät!

    Sjö­farts­ver­ke­tin käyt­tä­mät Viking luo­kan AHTS-mur­ta­jat Tor Viking II ja Bal­der Viking eivät ole Ruot­sin val­tion omis­tuk­ses­sa. Sjö­farts­ver­ket vuo­kraa nii­tä tar­vit­taes­sa nor­ja­lai­sel­ta yri­tyk­sel­tä Trans Viking Icebrea­king & Offshore.

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hmm.. 50 % x 150 M€ x 2 = 150 M€ > 90 M€
    Ymmär­tääk­se­niArc­tian yksi­tyi­set kil­pai­li­jat ovat olleen vähyän nyreis­sään sii­tä, kuin­ka hal­val­la Arc­tia tasei­siin­sa mur­ta­jat sai, mut­ta en tie­dä asias­ta enempää.
    Eikö eilen tul­lut uuti­sis­sa sel­väk­si että tämä homm­ma on kan­nat­ta­vaa sen voi käy­dä tarkistamassa
    val­tion­kont­to­ris­ta siel­tä löy­tyy tie­to eikö kan­na­ta lopet­taa pas­kan puhuminen

    Sak­ke:
    No kyl­lä­hän tuo tie­de­tään, että olo­suh­teet Itä­me­rel­lä ja Ark­ti­kas­sa ovat eri­lai­set. Jos halu­taan molem­mil­la alueil­la toi­mi­va mur­ta­ja, on se aina jon­kin­lai­nen kom­pro­mis­si. Se, halu­taan­ko kom­pro­mis­si vai ei, on myös poliit­ti­nen päätös. 

    Taus­ta­tie­toi­na poliit­ti­sen pää­tök­sen tekoa var­ten tar­vi­taan tie­toa (tai luo­tet­ta­va arvio) eri vaih­toeh­to­jen tek­ni­ses­tä ja talou­del­li­ses­ta suo­ri­tus­ky­vys­tä teh­tä­vis­sä, jois­ta kon­sen­sus syn­tyy (sisäl­lyt­täen las­ken­taan esim. aluk­sen elinkaari). 

    Suo­men kal­tai­sia mai­ta, jois­sa tar­vit­tai­siin suh­tees­sa yhtä pal­jon mur­ta­jia tal­vi­sis­sa avus­tus­toi­mis­sa, ei mui­ta juu­ri (Venä­jän lisäk­si) tai­da olla. Itä­me­rel­lä kiin­ni­juut­tu­vien rah­tia­lus­ten irrot­ta­mi­nen on ket­te­räl­le Urho-luo­kan mur­ta­jal­le ns. “hel­pom­pi nak­ki” kuin polaa­ri­mur­ta­jil­le, jois­sa keu­la­pot­ku­rei­ta ei ole. Itä­me­ren jäis­sä ket­te­ryys on eduk­si (täl­löin avus­tus­toi­min­ta on tehok­kaam­paa), kun taas Ark­tik­sen pahem­mis­sa pai­kois­sa (mis­sä apu on kau­ka­na) on aluk­sen voi­ma ja kes­tä­vyys etusijalla.
    Lisää ket­te­ryyt­tä ja uusia toi­min­ta­ta­po­ja mah­dol­lis­ta­vien ruo­ri­pot­ku­rien kes­tä­vyy­des­tä ark­ti­sis­sa olo­suh­teis­sa osan­ne­vat par­hai­ten ker­toa alan asiantuntijat. 

    Ruot­sa­lai­set halusi­vat aikoi­naan teh­dä itse köm­pe­lön(?) ja rujon oloi­sen Oden-mur­ta­jan­sa (Oden, ei Osmo!). Sil­lä lie­nee kuu­lo­pu­hei­den mukaan ollut useam­pi, aika tuot­ta­va keik­ka poh­joi­ses­sa. Toi­saal­ta, moni myös ihmet­te­li ruot­sa­lais­ten intoa raken­nut­taa noi­ta Viking-luo­kan “mer­ten kuor­ma-auto­ja”, joi­den koh­dal­la ei pää­ta­voit­tee­na tain­nut suin­kaan olla ket­te­rä ja teho­kas, Ruot­sin tal­vi­lii­ken­net­tä avus­ta­va mur­ta­ja. Mikä mah­taa olla nii­den käyt­tö­ta­lou­den sal­do? No, mai­nit­se­ma­si Ahve­nan­me­ren tapaus tai­si kui­ten­kin osoit­taa, mihin nuo Viking-luo­kan AHTS-mur­ta­jat tosi­pai­kan tul­len hyytyivät! 

    Veik­kai­sin, että suo­ma­lais­mur­ta­jat päi­hit­tä­vät tuo­reim­mat ruot­sa­lai­sa­luk­set men­nen tul­len, jos tar­kas­tel­laan pel­käs­tään avus­tus­toi­min­nan tehok­kuut­ta tal­vi­kau­den aika­na Itä­me­ren jäis­sä. Tek­ni­ses­ti kyvyk­käi­den alus­ten suun­nit­te­lus­sa on Suo­mi kun­nos­tau­tu­nut. On kui­ten­kin huo­mat­ta­va, että koko­nais­ta­lous on myös yllät­tä­vän tär­keä seik­ka, var­sin­kin, jos rahas­ta on pulaa (kuten aina Suomessa). 

    Jos edes osa mur­ta­jis­tam­me voi hank­kia kesäi­sin lisä­tie­nes­te­jä poh­joi­ses­sa (ja kerä­tä lisää koke­mus­poh­jaa jär­ke­vis­sä hom­mis­sa), ei se var­maan ole pahit­teek­si, edel­lyt­täen että ris­kit (myös ne enna­koi­mat­to­mat!) ovat hyväs­sä hallinnassa. 

    Toi­min­ta ark­ti­sil­la ja antark­ti­sil­la vesil­lä on alka­nut kiin­nos­taa yhä useam­pia. Mik­si ihmees­sä mei­dän suo­ma­lais­ten, joil­la jäis­sä­kul­ku­tai­to “ime­tään jo äidin­mai­dos­sa”, tuli­si jät­täy­tyä sivus­ta­kat­so­jik­si, kun “novii­se­ja ryn­nii” kas­va­vil­le markkinoille. 

    Meil­lä osa­taan suun­ni­tel­la ja raken­taa mur­ta­jat tar­vit­taes­sa vaik­ka afrik­ka­lai­sil­le! Älkääm­me sil­ti ylen­kat­so­ko mui­ta, sil­lä esim. Nokia muis­tut­taa mei­tä huo­leh­ti­maan monin eri tavoin sii­tä, että kyke­nem­me säi­lyt­tä­mään joh­toa­se­mam­me. Kil­pai­lu kui­ten­kin kovenee!

    PS. Toi­vot­ta­vas­ti Urho-luo­kan kor­vaa­jas­ta ei sil­ti teh­dä lii­kaa Viking-luo­kan kal­tais­ta, offs­ho­re-toi­min­taa pai­not­ta­vaa, ahto­jäis­sä hyy­ty­vää kom­pro­mis­sia. Kaup­pa­me­ren­kul­kum­me ei saa hyy­tyä kovi­na­kaan tal­vi­na, joten perus­mur­ta­jil­le on tarvetta.

    Sak­ke:
    No kyl­lä­hän tuo tie­de­tään, että olo­suh­teet Itä­me­rel­lä ja Ark­ti­kas­sa ovat eri­lai­set. Jos halu­taan molem­mil­la alueil­la toi­mi­va mur­ta­ja, on se aina jon­kin­lai­nen kom­pro­mis­si. Se, halu­taan­ko kom­pro­mis­si vai ei, on myös poliit­ti­nen päätös. 

    Taus­ta­tie­toi­na poliit­ti­sen pää­tök­sen tekoa var­ten tar­vi­taan tie­toa (tai luo­tet­ta­va arvio) eri vaih­toeh­to­jen tek­ni­ses­tä ja talou­del­li­ses­ta suo­ri­tus­ky­vys­tä teh­tä­vis­sä, jois­ta kon­sen­sus syn­tyy (sisäl­lyt­täen las­ken­taan esim. aluk­sen elinkaari). 

    Suo­men kal­tai­sia mai­ta, jois­sa tar­vit­tai­siin suh­tees­sa yhtä pal­jon mur­ta­jia tal­vi­sis­sa avus­tus­toi­mis­sa, ei mui­ta juu­ri (Venä­jän lisäk­si) tai­da olla. Itä­me­rel­lä kiin­ni­juut­tu­vien rah­tia­lus­ten irrot­ta­mi­nen on ket­te­räl­le Urho-luo­kan mur­ta­jal­le ns. “hel­pom­pi nak­ki” kuin polaa­ri­mur­ta­jil­le, jois­sa keu­la­pot­ku­rei­ta ei ole. Itä­me­ren jäis­sä ket­te­ryys on eduk­si (täl­löin avus­tus­toi­min­ta on tehok­kaam­paa), kun taas Ark­tik­sen pahem­mis­sa pai­kois­sa (mis­sä apu on kau­ka­na) on aluk­sen voi­ma ja kes­tä­vyys etusijalla.
    Lisää ket­te­ryyt­tä ja uusia toi­min­ta­ta­po­ja mah­dol­lis­ta­vien ruo­ri­pot­ku­rien kes­tä­vyy­des­tä ark­ti­sis­sa olo­suh­teis­sa osan­ne­vat par­hai­ten ker­toa alan asiantuntijat. 

    Ruot­sa­lai­set halusi­vat aikoi­naan teh­dä itse köm­pe­lön(?) ja rujon oloi­sen Oden-mur­ta­jan­sa (Oden, ei Osmo!). Sil­lä lie­nee kuu­lo­pu­hei­den mukaan ollut useam­pi, aika tuot­ta­va keik­ka poh­joi­ses­sa. Toi­saal­ta, moni myös ihmet­te­li ruot­sa­lais­ten intoa raken­nut­taa noi­ta Viking-luo­kan “mer­ten kuor­ma-auto­ja”, joi­den koh­dal­la ei pää­ta­voit­tee­na tain­nut suin­kaan olla ket­te­rä ja teho­kas, Ruot­sin tal­vi­lii­ken­net­tä avus­ta­va mur­ta­ja. Mikä mah­taa olla nii­den käyt­tö­ta­lou­den sal­do? No, mai­nit­se­ma­si Ahve­nan­me­ren tapaus tai­si kui­ten­kin osoit­taa, mihin nuo Viking-luo­kan AHTS-mur­ta­jat tosi­pai­kan tul­len hyytyivät! 

    Veik­kai­sin, että suo­ma­lais­mur­ta­jat päi­hit­tä­vät tuo­reim­mat ruot­sa­lai­sa­luk­set men­nen tul­len, jos tar­kas­tel­laan pel­käs­tään avus­tus­toi­min­nan tehok­kuut­ta tal­vi­kau­den aika­na Itä­me­ren jäis­sä. Tek­ni­ses­ti kyvyk­käi­den alus­ten suun­nit­te­lus­sa on Suo­mi kun­nos­tau­tu­nut. On kui­ten­kin huo­mat­ta­va, että koko­nais­ta­lous on myös yllät­tä­vän tär­keä seik­ka, var­sin­kin, jos rahas­ta on pulaa (kuten aina Suomessa). 

    Jos edes osa mur­ta­jis­tam­me voi hank­kia kesäi­sin lisä­tie­nes­te­jä poh­joi­ses­sa (ja kerä­tä lisää koke­mus­poh­jaa jär­ke­vis­sä hom­mis­sa), ei se var­maan ole pahit­teek­si, edel­lyt­täen että ris­kit (myös ne enna­koi­mat­to­mat!) ovat hyväs­sä hallinnassa. 

    Toi­min­ta ark­ti­sil­la ja antark­ti­sil­la vesil­lä on alka­nut kiin­nos­taa yhä useam­pia. Mik­si ihmees­sä mei­dän suo­ma­lais­ten, joil­la jäis­sä­kul­ku­tai­to “ime­tään jo äidin­mai­dos­sa”, tuli­si jät­täy­tyä sivus­ta­kat­so­jik­si, kun “novii­se­ja ryn­nii” kas­va­vil­le markkinoille. 

    Meil­lä osa­taan suun­ni­tel­la ja raken­taa mur­ta­jat tar­vit­taes­sa vaik­ka afrik­ka­lai­sil­le! Älkääm­me sil­ti ylen­kat­so­ko mui­ta, sil­lä esim. Nokia muis­tut­taa mei­tä huo­leh­ti­maan monin eri tavoin sii­tä, että kyke­nem­me säi­lyt­tä­mään joh­toa­se­mam­me. Kil­pai­lu kui­ten­kin kovenee!

    PS. Toi­vot­ta­vas­ti Urho-luo­kan kor­vaa­jas­ta ei sil­ti teh­dä lii­kaa Viking-luo­kan kal­tais­ta, offs­ho­re-toi­min­taa pai­not­ta­vaa, ahto­jäis­sä hyy­ty­vää kom­pro­mis­sia. Kaup­pa­me­ren­kul­kum­me ei saa hyy­tyä kovi­na­kaan tal­vi­na, joten perus­mur­ta­jil­le on tarvetta.

  119. Tämä koko jut­tu on perin erikoinen. 

    Ensik­si 90-luvun alus­sa tode­taan, että perin­tei­set jään­mur­ta­jat ja nii­den sei­sot­ta­mi­nen lai­tu­ris­sa on kallista.
    Sit­ten teh­dään noi­ta moni­toi­mi­mur­ta­jia, joi­ta vuo­kra­taan lii­an hal­val­la kesäi­sin. Tuos­ta­han oli myös oikeudenkäyntejäkin.
    Sit­ten perus­te­taan val­tion 100% omis­ta­va yhtiö, jol­le siir­re­tään KAIK­Ki murtajat.
    Saa­daan kan­nat­ta­via sopimuksia.
    Sit­ten tila­taan­kin van­han mal­li­nen mur­ta­ja lii­ken­ne­mi­nis­te­riöl­le ja siir­ry­tään koh­taan yksi. 

    En ymmär­rä mikä ihme täs­sä on juju­na? Val­tio kil­pai­lee kes­ke­nään. Mik­si ihmeessä?

  120. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Moni­toi­mi­mur­ta­ja ei pär­jäää Perämerellä.

    Mik­si mur­ta­jaa ei sit­ten tilat­tu tuon­ne juu­ri sitä var­ten perus­tet­tuun yhti­öön? Vai menee­kö se niin, että run­ko on lii­ken­ne­mi­nis­te­riön ja ope­ra­tii­vi­nen poruk­ka sit­ten jon­kun muun yhtiön? Eri­koi­sel­ta kyl­lä kuu­los­taa. Logiik­ka ei oikein nyt aukene.

    1. Asia kuu­luu lii­ken­ne­mi­nis­te­riöl­le, mut­ta kun perus­tee­na in kil­pai­lu ja mono­po­lin mur­ta­mi­nen, taus­tal­la tai­taa olla epäi­ly ylihinnoittelusta.

  121. Sha­keem: Ihmi­sil­lä on vähän naii­vi suh­tau­tu­mi­nen oikeuteen.

    Eräs koti­mai­nen enti­nen suu­ruus mei­na­si kaa­tua tähän ennen kuin menes­tys pää­si käyn­tiin. Luen­noit­si­ja ker­toi kuin­ka ei oltu varau­dut­tu sii­hen, että mark­ki­nao­suu­den ylit­täes­sä 5–10% voi jen­keis­sä olla lähes var­ma että pian joku haas­taa patent­ti­rik­ko­muk­ses­ta väli­mie­soi­keu­teen — ihan riip­pu­mat­ta onko mitään patent­te­ja rikot­tu vai ei. Pitää olla val­mius (juris­tiar­ma­da) tor­jua jät­ti­mäi­set kor­vauk­set ja val­mius rea­goi­da aika vik­ke­läs­ti perus­teet­to­miin­kin väit­tei­siin, eikä sii­nä auta luot­to että “ei oikeus voi meil­le mitään, kun ollaan teh­ty kaik­ki oikein”.

    Vaik­ka kävi­si­kin niin että oikeus nau­rai­si ulos mur­ta­jan omis­ta­jal­ta vaa­di­tut kor­vauk­set, ei pal­jon nau­ra­ta jos suu­ret jenk­ki­me­diat vyö­ryt­tää syyn koti­maam­me nis­koil­le. “Suu­ret mas­sat” ei lue otsik­koa pidem­mäl­le, tai vastineita.

  122. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Moni­toi­mi­mur­ta­ja ei pär­jäää Perämerellä.

    Kyl­lä moni­toi­mi­mur­ta­ja voi­daan suun­ni­tel­la pär­jää­mään myös vai­keim­mis­sa Itä­me­ren olo­suh­teis­sa. Hin­ta­lap­pua vain pitää hie­man kor­ja­ta ylös­päin ja suun­nit­te­luun vara­ta hie­man enem­män aikaa. 

    Fik­suin­ta lie­nee toteut­taa jään­mur­ron “perus­ta­so” niin sano­tuil­la perin­tei­sil­lä jään­mur­ta­jil­la, jot­ka läh­te­vät liik­keel­le ensim­mäi­si­nä ja palaa­vat Kata­ja­no­kal­le vii­mei­si­nä, ja luo­da jään­mur­to­tar­peen tasaa­va “sää­tö­voi­ma” vaik­ka sit­ten moni­toi­mi­mur­ta­jil­la, jot­ka voi­daan kut­sua hätiin myö­hem­min ja lähet­tää takai­sin öljy­ken­til­le tai min­ne lie aikai­sem­min. Koko Itä­me­ri ei kui­ten­kaan ole Perä­mer­ta, joten kaik­kien mur­ta­jien ei tar­vit­se olla “Urho-luo­kan murtajia”

  123. vk:
    Tämä koko jut­tu on perin erikoinen. 

    Ensik­si 90-luvun alus­sa tode­taan, että perin­tei­set jään­mur­ta­jat ja nii­den sei­sot­ta­mi­nen lai­tu­ris­sa on kallista.
    Sit­ten teh­dään noi­ta moni­toi­mi­mur­ta­jia, joi­ta vuo­kra­taan lii­an hal­val­la kesäi­sin. Tuos­ta­han oli myös oikeudenkäyntejäkin.
    Sit­ten perus­te­taan val­tion 100% omis­ta­va yhtiö, jol­le siir­re­tään KAIK­Ki murtajat.
    Saa­daan kan­nat­ta­via sopimuksia.
    Sit­ten tila­taan­kin van­han mal­li­nen mur­ta­ja lii­ken­ne­mi­nis­te­riöl­le ja siir­ry­tään koh­taan yksi. 

    En ymmär­rä mikä ihme täs­sä on juju­na? Val­tio kil­pai­lee kes­ke­nään. Mik­si ihmeessä?

    Polii­ti­kot päät­tä­ji­nä. Tuol­lais­ta se on

  124. Arc­tic teki tap­pio­ta noil­la offs­ho­re jutuil­la vuo­si­kausia eli veron­mak­sa­jat tuki­vat öljynporausta.

    Nyt näyt­tää het­ken hyväl­tä kun on sop­pa­ri Shel­lin kanssa.utta se on vain yksi sopi­mus ja märä­ai­kain­ne, joten kovin suu­ria ei voi tämän varaan rakentaa

    Mut­ta pitää muis­taa, että Shel­lin hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja on Jor­ma Ollila

    Hän on var­maan anta­nut omis­ta­jaoh­jaus­ta täs­sä asiassa

  125. Lii­an van­ha: Arc­tic teki tap­pio­ta noil­la offs­ho­re jutuil­la vuo­si­kausia eli veron­mak­sa­jat tuki­vat öljynporausta.

    Tap­pio­ta abso­luut­ti­ses­ti vai ver­rat­tu­na sii­hen, että mur­ta­jat oli­si­vat seis­seet kesän lai­tu­ris­sa? Ymmär­tääk­se­ni kesäi­nen jään­mur­ta­ja on tap­piol­li­nen kapis­tus, jol­loin tämän tap­pion vähen­tä­mi­nen­kin on suh­teel­li­nen voit­to, jota voi­daan käyt­tää pää­oma­ku­lu­jen kuolettamiseen.

    Jos taas offs­ho­re-kei­kat ovat meil­lä ja vaik­ka­pa ruot­sa­lai­sil­la aina tap­piol­li­sia ver­rat­tu­na lai­tu­ris­sa sei­sot­ta­mi­seen, niin a) joku hin­noit­te­lee vää­rin ja b) parem­pi pysyä pois­sa alal­ta. onhan sekin mah­dol­lis­ta, että kapa­si­teet­tia vain on tar­jol­la lii­kaa. Jos näin on, niin tur­ha sin­ne on läh­teä raho­jaan polttamaan.

    Stra­te­gi­sis­sa pää­tök­sis­sä ei oli­si pahit­teek­si teh­dä ana­lyy­siä kilpailutilanteesta.

  126. Joku täs­sä jutus­sa nyt hai­see edelleen. 

    Arc­tic Ship­ping on perus­tet­tu 2010. Sil­loin siir­tyi­vät KAIKKI mur­ta­jat sin­ne. Shel­lin kol­mi­vuo­ti­nen sop­pa­ri teh­ty 2012–2014.

    Ja nyt sit­ten lii­ken­ne­mi­nis­te­riö halu­aa oman murtajan?!

    Muis­te­taan nyt kui­ten­kin, että val­tio omis­taan tuon yri­tyk­sen 100%. 

    Hai­see vah­vas­ti poli­tii­kal­ta. Kuka­ko­han pro­ses­sis­sa ajaa val­tion etuja?

  127. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asia kuu­luu lii­ken­ne­mi­nis­te­riöl­le, mut­ta kun perus­tee­na in kil­pai­lu ja mono­po­lin mur­ta­mi­nen, taus­tal­la tai­taa olla epäi­ly ylihinnoittelusta. 

    Onko sinun puo­lu­ee­si oppo­si­tios­sa vai hal­li­tuk­ses­sa? Ihmet­te­len suu­res­ti, jos hal­li­tus ei muka saa kaik­kia halua­mi­aan tie­to­ja val­tion omis­ta­mas­ta yhtiöstä.

    Pidät­te­kö te mei­tä äänes­tä­jiä umpityhminä?

  128. Lii­an van­ha:
    Arc­tic teki tap­pio­ta noil­la offs­ho­re jutuil­la vuo­si­kausia eli veron­mak­sa­jat tuki­vat öljynporausta.
    ‘snip’

    Mikä Arc­tic?
    Arc­tia Ship­ping taas on perus­tet­tu vuon­na 2010, eli ei se kovin monia vuo­si­kausia ole voi­nut seik­kail­la poh­joi­sil­la meril­lä (ja Shel­lin sopi­mus on vuo­del­ta 2012).

    Tap­piois­ta taas jär­jes­tet­tä­neen eri­tyis­ti­lin­tar­kas­tus, mitä monet pahek­su­vat, sil­lä toki ko. fir­man joh­to itse pys­tyy anta­maan parem­mat tie­dot ja seli­tyk­set kuin jokin ulko­puo­li­nen tarkastaja 😉

  129. Jos öljyn­po­rauk­sen tuki­hom­mat Yhdys­val­lois­sa ovat tuot­toi­saa lii­ke­toi­min­taa, niin kan­nat­taa­ko siel­tä lain­kaan tul­la pois Poh­jan­lah­del­la piipahtamaan?

  130. Okei, YLE:n mukaan eläk­keel­lä ole­vat meri­mie­su­nio­nin kave­rit oli­si­vat tämän Hau­ta­lan jupa­kan alullepanijoita. 

    En kui­ten­kaan vie­lä pyy­dä anteek­si ja myön­nä olee­ni vää­räs­sä, kos­ka en ymmär­rä miten meri­mie­su­nio­nin elä­ke­läi­set oli­si­vat saa­neet val­tio-omis­ta­jan Vau­ras­teel­le ja Vir­taa­lal­le lähet­tä­neet hen­ki­lö­koh­tai­set vies­tit haltuunsa.

  131. Rai­mo K: Mikä Arctic?
    Arc­tia Ship­ping taas on perus­tet­tu vuon­na 2010, eli ei se kovin monia vuo­si­kausia ole voi­nut seik­kail­la poh­joi­sil­la meril­lä (ja Shel­lin sopi­mus on vuo­del­ta 2012).

    Tap­piois­ta taas jär­jes­tet­tä­neen eri­tyis­ti­lin­tar­kas­tus, mitä monet pahek­su­vat, sil­lä toki ko. fir­man joh­to itse pys­tyy anta­maan parem­mat tie­dot ja seli­tyk­set kuin jokin ulko­puo­li­nen tarkastaja 

    Ei tuo juri­di­nen muu­tos lii­ke­lai­tok­ses­ta yhtiök­si kanat­ta­vuut­ta muuk­si muuta.Eikä yhtiön nimen vää­rin­kir­jot­ta­mi­nen­kaan vai­ku­ta muu­hun kuin, että näyt­tää tule­van type­riä kommentteja

  132. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Saa­daan tie­to­ja ja sik­si toi­mi­taan, mut­ta ei sada ker­toa, kos­ka yrityssalaisuus.

    Mikä Suo­mes­sa enää on jul­kis­ta pait­si san­ka­ril­lis­ten pal­jas­tus­ten kautta?

    Asiat on pää­tet­ty hal­li­tuk­sen talous­po­liit­ti­ses­sa minis­te­ri­va­lio­kun­nas­sa, jon­ka toi­min­ta on pää­tet­ty salaiseksi. 

    Suo­men Pan­kin vir­kaa hoi­taa EKP, jon­ka pöy­tä­kir­jat ovat salai­sia 30 vuotta… 

    Yle ker­toi, että “EU:n yhtei­nen pank­ki­val­von­ta sai sine­tin” ja että val­von­ta kos­kee koko EU:a.

    Samaan aikaan Ruot­sis­sa otsi­koi­daan aivan päin vas­tais­ta. Borg säger Sve­ri­ge ska kla­ra sig själv… (Dagens Industri) 

    Katai­nen lupai­lee FT:ssa uut­ta krii­si­pa­ket­tia Irlan­nil­le ja Krei­kal­le ennen kuin kukaan on ehdo­ta­nut­kaan tai asia oli­si ollut edes mil­lään agen­dal­la pait­se ehkä talous­po­liit­ti­ses­sa minis­te­ri­va­lio­kun­nas­sa… jne. jne.

    Jne. jne. Suo­men uskot­ta­vuus menee. Pan­kit pake­ne­vat Ruot­siin ja Tans­kaan ja yri­tyk­set pak­kaa­vat tavaroitaan. 

    Suo­ma­lai­set luu­le­vat, että kun asioi­ta pii­lo­tel­laan ja sala­taan ja vie­lä medias­sa ker­ro­taan muun­nel­len, niin kaik­ki luon­nis­tuu. Näin ehkä vie­lä 1990 luvul­la, mut­ta ei enää nyky­päi­vä­nä. Ruusu­nen pitää herät­tää unestaan.

  133. Vihe­rins­si: Tap­pio­ta abso­luut­ti­ses­ti vai ver­rat­tu­na sii­hen, että mur­ta­jat oli­si­vat seis­seet kesän lai­tu­ris­sa? Ymmär­tääk­se­ni kesäi­nen jään­mur­ta­ja on tap­piol­li­nen kapis­tus, jol­loin tämän tap­pion vähen­tä­mi­nen­kin on suh­teel­li­nen voit­to, jota voi­daan käyt­tää pää­oma­ku­lu­jen kuolettamiseen.

    Jos taas offs­ho­re-kei­kat ovat meil­lä ja vaik­ka­pa ruot­sa­lai­sil­la aina tap­piol­li­sia ver­rat­tu­na lai­tu­ris­sa sei­sot­ta­mi­seen, niin a) joku hin­noit­te­lee vää­rin ja b) parem­pi pysyä pois­sa alal­ta. onhan sekin mah­dol­lis­ta, että kapa­si­teet­tia vain on tar­jol­la lii­kaa. Jos näin on, niin tur­ha sin­ne on läh­teä raho­jaan polttamaan.

    Stra­te­gi­sis­sa pää­tök­sis­sä ei oli­si pahit­teek­si teh­dä ana­lyy­siä kilpailutilanteesta.

    Noin tark­ko­ja las­kel­mia ei ole jul­ki­suu­teen vuo­det­tu, joten täy­tyy tur­vau­tua noi­hin ylei­sim­piin lukuihin.

    Sei­son­ta ei vai­ku­ta kan­nat­ta­vuu­teen , sil­lä yhtiön on hin­noi­tel­ta­va pal­ve­lun­sa siten.
    , että se tuot­taa vähin­tään 0‑tuloksen oli veh­kel­lel käyt­töä eli ei, muu­ten­han se kaa­tuu konkurssiin.

    Jos käyt­töä lisä­tään niin kiin­tei­tä kulu­ja voi­daan jakaa useam­man funk­tion kes­ken, mikä näkyi­si alen­tu­nei­na yksik­kö-ja koko­nais­ku­lui­na val­tiol­le, mut­ta eipä ole näky­ny, päinvastoin

    Jos tulos on kui­ten­kin mii­nus­merk­ki­nen eikä veloi­tus­hin­taa alen­net­tu niin tap­pio syn­tyy muus­ta toiminnasta.

  134. Stra­te­gi­sis­sa pää­tök­sis­sä ei oli­si pahit­teek­si teh­dä ana­lyy­siä kilpailutilanteesta.”

    Sen ver­ran nois­ta leh­ti­ju­tuis­ta löytyy,että ver­tai­lua mui­hin mai­hin, että ruot­sa­li­set mur­ta­vat hal­vem­mal­la ja samoil­la alueil­la, jois­sa suo­ma­lai­set­kin toimivat.

    Ja kun suo­ma­lais­ten mur­ta­jien volyy­mit ovat suu­rem­mat ja on noi­ta offs­ho­re­li­sä­töi­tä niin peri­aat­tees­sa suo­ma­lis­ten pitä­si olla hal­vem­pia, kos­ka kiin­teät kulut per työyk­sik­kö ovat pienempiä.

    Mut­ta näin ei näy­tä olevan

  135. Lii­an van­ha: Ei tuo juri­di­nen muu­tos lii­ke­lai­tok­ses­ta yhtiök­si kanat­ta­vuut­ta muuk­si muuta.

    Pis­ti­pä sil­mään juu­ri ter­veys­kes­kus­mak­sua verk­ko­pan­kis­sa mak­saes­sa­ni että Espoon kau­pun­gin nimi oli täl­lä ker­taa muut­tu­nut muo­toon “Espoon Talous­pal­ve­lut — lii­ke­lai­tos”. Ei mei­nan­nut mah­tua tili­siir­ron vastaanottaja-kenttään.

  136. Lii­an van­ha: Ei tuo juri­di­nen muu­tos lii­ke­lai­tok­ses­ta yhtiök­si kanat­ta­vuut­ta muuk­si muuta.Eikäyhtiön nimen vää­rin­kir­jot­ta­mi­nen­kaan vai­ku­ta muu­hun kuin, että näyt­tää tule­van type­riä kommentteja

    Niin met­sä vas­taa, kuin huu­de­taan, kuten van­ha kan­sa sanoo. Ei lii­an vanha.
    Jos sinul­la on luku­ja tap­piois­ta, antaa tul­la vaan!

  137. Lii­an van­ha:
    “Stra­te­gi­sis­sa pää­tök­sis­sä ei oli­si pahit­teek­si teh­dä ana­lyy­siä kilpailutilanteesta.”

    Sen ver­ran nois­ta leh­ti­ju­tuis­ta löytyy,että ver­tai­lua mui­hin mai­hin, että ruot­sa­li­set mur­ta­vat hal­vem­mal­la ja samoil­la alueil­la, jois­sa suo­ma­lai­set­kin toimivat.

    Ja kun suo­ma­lais­ten mur­ta­jien volyy­mit ovat suu­rem­mat ja on noi­ta offs­ho­re­li­sä­töi­tä niin peri­aat­tees­sa suo­ma­lis­ten pitä­si olla hal­vem­pia, kos­ka kiin­teät kulut per työyk­sik­kö ovat pienempiä.

    Mut­ta näin ei näy­tä olevan

    Ruot­sis­sa­han var­sin monet viran­omais­luon­tei­set pal­ve­lut ovat hal­vem­pia kuin Suo­mes­sa: pas­sit, auto­kou­lut ja ajo­kor­tit, katsastukset…
    Ja on monet yksi­tyi­set­kin pal­ve­lut, kuten kat­to­re­mon­tit jne.
    Olen usein poh­dis­kel­lut, mik­si, mut­ta en ole tar­peek­si pys­ty­nyt perehtymään.
    Jota­kin perus­ta­van­luon­tois­ta sii­nä on, jul­ki­sis­sa jutuis­sa koh­tuus ja yksi­tyi­sis­sä koh­tuul­li­nen voitontavoittelu.

  138. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­tä­hän tuo 1½ vuot­ta van­ha asia juu­ri nyt put­kah­ti jul­ki­suu­teen, kun tätä stra­te­gi­aa oltiin hiomassa?

    Meri­mies union enti­sil­tä aktii­veil­ta. Jos hei­dän jut­tun­sa pitää paik­kan­sa että Hau­ta­la yrit­ti vai­kut­taa Shel­lin sopi­muk­seen tör­ke­ää käy­tös­tä ei hal­li­tuk­sen lin­ja ole green­beacen linja.

  139. Masi: Olet­ko aivan var­ma, että makaavat?

    http://en.wikipedia.org/wiki/AHTS_Balder_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Tor_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Vidar_Viking
    http://en.wikipedia.org/wiki/Oden_%281988_icebreaker%29

    Val­tion­kont­to­ris­ta Osmo voit käy­dä tar­kis­ta­mas­sa luvut on kuu­lem­ma saa­ta­vis­sa niin ei tar­vit­se hei­tel­lä noi­ta ympä­ri­pyö­rei­tä heit­to­ja mis­sä ei ole todel­li­siä luku­ja vaan arvailuja

  140. Sha­keem:
    Okei, YLE:n mukaan eläk­keel­lä ole­vat meri­mie­su­nio­nin kave­rit oli­si­vat tämän Hau­ta­lan jupa­kan alullepanijoita. 

    En kui­ten­kaan vie­lä pyy­dä anteek­si ja myön­nä olee­ni vää­räs­sä, kos­ka en ymmär­rä miten meri­mie­su­nio­nin elä­ke­läi­set oli­si­vat saa­neet val­tio-omis­ta­jan Vau­ras­teel­le ja Vir­taa­lal­le lähet­tä­neet hen­ki­lö­koh­tai­set vies­tit haltuunsa.

    Oli muu­ten hie­no teko

  141. Oma maam­me tar­vit­see tal­vi­sin jään­mur­ta­jia yleen­sä Ruot­sia enem­män. Jos­kus voi olla tilan­ne toi­sin­kin päin, sik­si yhteis­työ kan­nat­taa. Jos töi­tä, jois­ta joku mak­saa, alkaa lopul­ta löy­tyä suo­ma­lais­mur­ta­jil­le myös muul­loin kuin vain tal­vi­sin, on se hyvä asia! Keik­ka­hom­mien teki­jän luu­li­si oppi­vuo­sien­sa jäl­keen lopul­ta löy­tä­vän oikean, jär­ke­vän toi­min­ta­ta­van ja hin­noit­te­lun. Jos ei opi, käy huonosti.

    Aja­tus aina tal­vel­la tar­vit­taes­sa käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta perus­mur­ta­jis­ta on sinän­sä tär­keä jut­tu. Maam­me huol­to­var­muus ei saa vaa­ran­tua nykyi­se­nä JOT-aika­kau­te­na. Varas­toin­ti­kus­tan­nuk­set mini­moi­daan, jol­loin teh­taat pysäh­ty­vät äkkiä, jos kul­ku väy­lil­lä ei suju ja tava­ra ei kul­je. Sii­tä­kään ei hyvää seuraa …

    Suo­men­lah­den peru­koil­la sei­soi jäis­sä kiin­ni run­saas­ti lai­vo­ja tal­vel­la 2002/2003, kun kova tal­vi yllät­ti ja venä­läis­ten mur­ta­ja­ka­pa­si­teet­ti oli kovil­la, eikä kaik­kia rah­ti­lai­vo­ja kyet­ty kovin nopeas­ti avus­ta­maan. Näis­sä olo­suh­teis­sa jopa Nes­teen sil­loin tuo­re ruo­ri­pot­ku­ri­tank­ke­ri tai­si toi­mia jopa “lin­ja­mur­ta­jan roo­lis­sa”, kun sen itsel­leen avaa­ma leveä rän­ni tai­si olla hyö­dyk­si muillekin.

    Mitä taas tulee ruo­ri­pot­ku­rien käyt­töön ja kes­tä­vyy­teen Ark­ti­kas­sa ope­roi­vil­la aluk­sil­la, voi­daan tode­ta, että se on pait­si suun­nit­te­lu- ja mitoi­tus- myös ope­roin­ti­ky­sy­mys. Romuk­si voi­daan toki ajaa lai­va kuin lai­va ( jopa Väli­me­rel­lä)! Jää­olo­suh­teis­sa Suo­men­lah­del­la­kin voi koke­ma­ton, tai­ta­ma­ton tai varo­ma­ton rik­koa aluk­sen­sa (tai sen osia). Ope­roin­ti jäis­sä vaa­tii osaa­vaa mie­his­töä, ja olo­suh­tei­siin liit­ty­vää tuntemusta.
    Ruot­sa­lai­set kerä­si­vät koke­mus­ta ark­ti­sil­la vesil­lä liik­ku­mi­ses­ta jo yli 30 vuot­ta sit­ten “Ymer 80 expedition”-retkillä, suo­ma­lais­ten Itä­me­rel­le raken­ta­mal­la jään­mur­ta­jal­la(!). Ihan ilman kol­hu­ja se ei siel­lä sel­vin­nyt, mut­ta ruot­sa­lai­set oli­vat päät­tä­neet sil­loin ottaa tuon ris­kin. Ode­nis­ta osa­si­vat sit­ten jo raken­taa tar­peek­si vah­van, vaik­kei sii­tä mikään kai­kis­sa Itä­me­ren jää­olo­suh­teis­sa erin­omai­nen ja ket­te­rä avus­tus­mur­ta­ja tullutkaan. 

    Vast’i­kään inter­ne­tis­tä löy­tä­mie­ni tie­to­jen mukaan Sjö­farts­ver­ke­tin käyt­tä­mis­tä Viking-luo­kan AHTS-mur­ta­jis­ta Tor Viking II on täl­lä het­kel­lä Poh­jan­me­rel­lä, Bal­der Viking Landsk­ro­nas­sa ja Vidar Viking ilmai­ses­ti jos­sain Saha­li­nin saa­ren lie­peil­lä. Edel­li­siä sel­väs­ti suu­rem­pi jäänmurtaja/tutkimuskonttien alus­ta Oden on puo­les­taan olla Luu­la­jas­sa, mah­dol­li­ses­ti tule­vaa tal­vea odottelemassa.

    Joko­han ne Ode­nin kei­kat Antark­ti­kaan, sil­loin kun tääl­lä poh­jo­las­sa on tal­vi, on muu­ten koko­naan lope­tet­tu tal­vien 2006/07, 2007/08, 2008/09, 2009/10 ja 2010/11 jäl­keen? Vähän kum­mal­lis­ta­han se toki oli­si, jos lai­va ei ole siel­lä mis­sä sitä perus­teh­tä­väs­sään tar­vi­taan ja täs­tä syys­tä kaup­pa­lai­vas­ton aluk­set, vaik­ka­pa sit­ten Ahve­nan­me­rel­lä, ilman apua kärsisivät.

  142. Sha­keem:
    Okei, YLE:n mukaan eläk­keel­lä ole­vat meri­mie­su­nio­nin kave­rit oli­si­vat tämän Hau­ta­lan jupa­kan alullepanijoita. 

    En kui­ten­kaan vie­lä pyy­dä anteek­si ja myön­nä olee­ni vää­räs­sä, kos­ka en ymmär­rä miten meri­mie­su­nio­nin elä­ke­läi­set oli­si­vat saa­neet val­tio-omis­ta­jan Vau­ras­teel­le ja Vir­taa­lal­le lähet­tä­neet hen­ki­lö­koh­tai­set vies­tit haltuunsa.

    Enpä enää ihmet­te­le mik­si osmo on niin kat­ke­ra duu­na­rei­den ay-liikkeelle.…

    Vih­rei­den poli­tii­kan avoim­muus kun on vali­koi­vaa , niin on hyvä kun joku ker­too laajemmin…

  143. Luke­mat­ta pit­kää kom­ment­ti­ket­jua kysyn, mitä miel­tä olet­te aja­tuk­sis­ta, jot­ka on esi­tet­ty blo­gis­sa hvkerho.blogspot.fi ?

    Eikö Hau­ta­lan ero nyt ase­tu vähän omi­tui­seen valoon, kun sel­vi­si, mitä tou­hun taka­na oli. Onhan täs­sä ongel­maa sii­nä­kin, mikä on yli­pää­tään val­tio-omis­tuk­sen roo­li ja teh­tä­vä, mut­ta myös sii­nä, anne­taan­ko parin enti­sen ay-aktii­vin päät­tää hal­li­tuk­sen kokoon­pa­nos­ta vai ei.

  144. Lii­an van­ha: Enpä enää ihmet­te­le mik­si osmo on niin kat­ke­ra duu­na­rei­den ay-liikkeelle….

    Vih­rei­den poli­tii­kan avoim­muus kun on vali­koi­vaa , niin on hyvä kun joku ker­too laajemmin…

    Ay-poruk­ka on L‑tyypin ihmi­siä, siis liit­ty­mis­mo­ti­voi­tu­nei­ta. Heil­le on tyy­pil­lis­tä osoit­taa omaa päte­vyyt­tään omas­sa poru­kas­saan niin, että asiat eivät pysy salas­sa, ja eri­tyi­ses­ti pahan­tah­toi­sia juo­ru­ja levitetään.
    Sik­si Hau­ta­lan­kin käy­tök­ses­tä tie­si­vät sel­lai­set, joi­den ei kuu­lu­nut tietää.
    Toi­saal­ta hyvä, useim­mi­ten kui­ten­kin pahaa, syr­ji­vää käytöstä.

  145. Sha­keem:
    Okei, YLE:n mukaan eläk­keel­lä ole­vat meri­mie­su­nio­nin kave­rit oli­si­vat tämän Hau­ta­lan jupa­kan alullepanijoita. 

    En kui­ten­kaan vie­lä pyy­dä anteek­si ja myön­nä olee­ni vää­räs­sä, kos­ka en ymmär­rä miten meri­mie­su­nio­nin elä­ke­läi­set oli­si­vat saa­neet val­tio-omis­ta­jan Vau­ras­teel­le ja Vir­taa­lal­le lähet­tä­neet hen­ki­lö­koh­tai­set vies­tit haltuunsa. 

    Täl­lä het­kel­lä näyt­tää kyl­lä sil­tä, että pari huru-ukkoa tuli ker­toi­le­maan satu­ja ja YLE-nie­li sii­man koukkuineen.
    Aika ajoin ihme­tyt­tää, että eikö uutis­toi­mi­tuk­sen yksi tär­keim­mis­tä teh­tä­vis­tä ole var­mis­taa uuti­sen paikkansapitävyys?

  146. Perus­suo­ma­lai­setn Put­to­nen voi­si opet­taa asian ja toi­sen­kin Vih­reil­le menes­ty­mi­ses­tä mediassa.

    Jus­si läh­teen luon­neh­din­ta “Vih­reät ovat sym­paat­ti­nen puo­lue, joka tekee kan­nat­ta­mi­sen­sa itse mah­dol­lism­man vai­keak­si” on koh­tuul­li­sen onnis­tu­nut. Täs­sä on tavan takaa tul­lut vään­nöis­sä tak­kiin, enem­män kuin yelis­po­liit­ti­ses­ti pitäi­si tapahtua.

    Val­tion rahoil­la ede­le­len lie­nee meren­ku­lun mah­dol­lis­ta­mi­nen tal­vi­sin tär­keä­pää kuin pal­ve­lui­den myy­mi­nen Shel­lil­le. Tämä ei pal­joa kes­kus­te­lus­sa näy.

    Toi­vo­taan, että tol­kun ihmi­nen vali­koi­tuu kehi­tys­mi­nis­te­rik­si, sil­lä­kin alu­eel­la kun media par­jaa vaik­ka tulok­set alka­vat olla jo var­sin hyviä.

  147. Rea­lis­ti:
    Arc­tia Ship­pin­gil­lä pitäi­si tie­tys­ti olla vas­tuu­va­kuu­tus, jot­ta ei tar­vit­se pelä­tä val­tion jou­tu­van kor­vaus­vel­vol­li­sek­si, mut­ta kat­ta­va vas­tuu­va­kuu­tus tuli­si niin kal­liik­si, että toi­min­nal­ta meni­si koko mielekkyys.

    Osmo, voit­ko pis­tää luku­ja kehiin yo. väit­tee­si suh­teen? Pal­jon­ko vakuu­tus mak­sai­si? Eikö AS:lla ole vakuu­tus­ta täl­lä hetkellä?

    Minul­la ei ole luku­ja lait­taa tähän, mut­ta muu­ta­ma point­ti asi­aan liit­tyen kui­ten­kin. Mikä­li ark­ti­sel­la alu­eel­la öljyn­po­rauk­ses­sa jotain sat­tui­si, niin jenk­kioi­keu­des­sa var­maan sovel­let­tai­siin joint and seve­ral lia­bi­li­ty-käy­tän­töä, jol­loin kenel­tä tahan­sa vähän­kin syyl­li­sel­tä voi periä koko vahin­gon­kor­vauk­sen. Yleen­sä se kenel­lä on varaa mak­saa, pää­tyy mak­sa­maan. Ole­tan että Deepwa­ter Horizon-cases­sa BP on mak­sa­ja­na aina­kin osit­tain täs­tä joh­tuen. Shel­lin ohel­la Suo­men val­tio oli­si var­maan ihan otol­li­nen koh­de vaa­teil­le mikä­li pie­nin­tä­kään syy­tä onnet­to­muu­des­ta voi las­kea Arc­tic Ship­pin­gin piik­kiin. (tuol­la jotain joint and seve­ral lia­bi­li­tys­tä Deepwa­ter Horizo­niin liit­tyen: http://www.nola.com/news/gulf-oil-spill/index.ssf/2012/02/judge_rules_on_liability_under.html).

    Sit­ten vakuu­tuk­sien kat­ta­vuu­des­ta on kir­joi­tet­tu jotain tääl­lä: http://oilprice.com/The-Environment/Oil-Spills/BP-Oil-Spill-Damages-To-Stretch-Insurance-Coverage.html

    Artik­ke­li on suht van­ha, mut­ta siel­lä on arvioi­tu, että BP:n ja mui­den vakuu­tuk­set yhteen­sä kat­tai­si­vat enin­tään USD2 mil­jar­din vahin­got, kun sil­loi­nen arvio koko­nais­va­hin­gois­ta oli USD37,6 miljardia–ja siis ilmei­ses­ti sekin oli ala­kant­tiin. En tie­dä onko öljyn­po­rausa­lal­la siir­ryt­ty johon­kin unli­mi­ted cove­ra­ge vakuu­tuk­siin, tai onko sel­lai­nen täs­sä koko­luo­kas­sa edes mahdollista.

    Joka tapauk­ses­sa pis­tää kyl­lä miet­ti­mään onko Suo­men val­tion jär­ke­vää olla muka­na täs­sä. Toki mui­hin­kin val­tion bis­nek­siin voi liit­tyä ris­ke­jä, mut­ta ylei­ses­ti kai nii­hin lii­ke­toi­min­toi­hin osal­lis­tu­mi­nen on perus­tel­tu kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­den takaa­mi­sen kan­nal­ta. Minus­ta ulko­mai­den öljyn­saan­nin tur­vaa­mi­nen ei ole aina­kaan Suo­men kan­sal­li­sen edun tur­vaa­mi­sen avul­la perus­tel­ta­vis­sa. Jos kysees­sä oli­si nor­maa­li fir­ma, oli­si aina­kin minul­le ihan sama mihin toi­min­taan se osal­lis­tuu. Sii­nä tapauk­ses­sa minua har­mit­tai­si vain se, että isois­sa kata­stro­feis­sa vas­tuu on joka tapauk­ses­sa ulkois­tet­tu veron­mak­sa­jil­le. Oli kysees­sä pank­ki­krii­si, ydin­voi­ma­laon­net­tu­muus tai öljykatastrofi.

  148. Vil­le:
    Kan­sain­vä­li­soi­keu­del­lis­ten perus­pe­ri­aat­tei­den vuok­si val­tio ei voi jou­tua vas­taa­jak­si toi­sen val­tion tuo­miois­tui­mes­sa. Tämän vuok­si ris­ki sii­tä, että val­tio voi­si jou­tua yhtiö­oi­keu­del­li­sen kor­vaus­vas­tuun samas­tu­ken kaut­ta vahin­gon­kor­vaus­vas­tuuseen yhtiön vel­voit­teis­ta ei ole mahdollista.

    Aina­kin Loc­ker­bie-tapauk­ses­sa Libya oli haas­tet­tu­na oikeu­teen. Sau­di Ara­bia haas­tet­tiin oikeu­teen 9/11 isku­jen jäl­keen. USAs­sa juu­ri­kin kau­pal­li­nen toi­min­ta on poik­keus sii­hen voi­daan­ko val­tio haas­taa oikeu­teen. Mikä­li vie­ras val­tio on jol­lain tavoin syyl­li­nen Ame­ri­kan tai ame­rik­ka­lais­ten kär­si­mään vahin­koon kau­pal­li­ses­sa yhtey­des­sä, vie­raan val­tion voi haas­taa oikeuteen.

  149. Tätä ja muu­ta­kin tie­to­vir­taa seu­raa­mal­la saa var­mis­tuk­sen sil­le, että koko Suo­men idea on nyt pielessä.

    Sen lisäk­si, että tääl­lä on ajet­tu jo alas huip­pu-tut­ki­mus, IT‑, paperi‑, teräs‑, lai­van­ra­ken­nus- ja kai­vos­teol­li­suus, ollaan nyt myös aja­mas­sa alas Suo­men ark­ti­sen osaa­mi­sen klusteria.

    Val­tion ns. omis­ta­jaoh­jaus on sää­lit­tä­väs­sä tilas­sa ja yksi­tyi­set inves­toi­vat mui­hin maihin.

    Samas­sa rytä­käs­sä myy­dään kovaa vauh­tia ulko­mail­le upeit­ten peli-fir­mo­jem­me enem­mis­tö-osak­kuuk­sia, YT-rum­ba pyö­rii ja ote­taan isoa jul­kis­ta velkaa.

    Hal­li­tuk­sen sel­kä­ran­gat­to­mat pel­ku­ri­po­lii­ti­kot pal­lot­te­le­vat pakol­lis­ten sääs­tö­jen kans­sa ja sysä­si­vät kipeät pää­tök­set kun­tien syliin, jol­loin koko han­ke tie­ten­kin vesittyy.

    Jor­ma Olli­lal­ta kysyt­tiin juu­ri, että mitä hän katuu eni­ten Nokian romah­duk­ses­sa. Hän vas­ta­si: “Sitä, että emme onnis­tu­neet 2000-luvul­la muut­ta­maan Noki­aa puhe­li­men­te­ki­jäs­tä ohjelmantekijäksi.”

    Kun jos­kus myö­hem­min kysy­tään, että miten Suo­men hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta tuhot­tiin, vas­taus kuuluu:

    Emme onnis­tu­neet muut­ta­maan Suo­mea maa­il­man­pa­ran­ta­mi­seen kes­kit­ty­väs­tä maas­ta oman maan etua aja­vak­si maak­si. Sit­ten huo­ma­sim­me lii­an myö­hään, että talou­tem­me oli­kin jo tuhoutunut.” 

    Suo­men oikea idea on nyt lait­taa kii­rees­ti maan talous kun­toon ja unoh­taa kaik­ki muu haihattelu. 

    Tämä tapah­tuu aja­mal­la itsek­kääs­ti omia etu­jam­me, niin­kuin kaik­ki muu­ti­kin, ja teke­mäl­lä maas­ta yri­tys / inves­toin­tiys­tä­väl­li­nen paikka.

    Sep­po Korppoo
    Huo­les­tu­nut vien­ti-yrit­tä­jä ja isän­maan ystävä

    PS: BPn Mexico-lah­den öljy­ka­ta­stro­fis­sa käy­te­tyis­tä öljyn­ke­rää­jis­tä oli 60% suo­ma­lais­ta har­ja-tek­niik­kaa, jota jos­kus olin kehit­tä­mäs­sä. Se huip­pu-tek­niik­ka ei ole romah­ta­nut Nokian lailla…

  150. Sep­po Korp­poo: BPn Mexico-lah­den öljy­ka­ta­stro­fis­sa käy­te­tyis­tä öljyn­ke­rää­jis­tä oli 60% suo­ma­lais­ta har­ja-tek­niik­kaa, jota jos­kus olin kehit­tä­mäs­sä. Se huip­pu-tek­niik­ka ei ole romah­ta­nut Nokian lailla…

    Nyt tekee mie­li kysyä, kos­ka tuo tek­niik­ka on kehi­tet­ty. 80-luvulla?

    Minus­ta nimit­täin tuo (ja itse onnet­to­muus) ker­too jotain, kuin­ka pal­jon öljy-yhtiöi­den tou­hui­hin kan­nat­taa men­nä mukaan miten­kään edes mah­dol­li­ses­ti vas­tuul­li­se­na taho­na. Uut­ta ja parem­paa ei alal­la näh­tä­väs­ti kehi­te­tä tai ote­ta käyt­töön kuin pakon edes­sä ja jul­ki­nen sään­te­ly on lobat­tu minimiin.

  151. Austrian:
    Mik­si se omai­suus alun­pe­rin piti siir­tää yhtiö­muo­toi­seen organisaatioon?

    Eikö oli­si fik­sum­paa nyt pur­kaa yhtiö ja siir­tää aluk­set LVM:n alai­seen virastoon?

    Alun­pe­rin jo jään­mur­toa lii­ke­lai­tos­tet­taes­sa (Fins­tas­hip), han­ket­ta perus­tel­tiin toi­min­nan ja kulu­ra­ken­teen läpinäkyvyydellä ;).

  152. ano­nyy­mi: Nyt tekee mie­li kysyä, kos­ka tuo tek­niik­ka on kehi­tet­ty. 80-luvulla?

    Minus­ta nimit­täin tuo (ja itse onnet­to­muus) ker­too jotain, kuin­ka pal­jon öljy-yhtiöi­den tou­hui­hin kan­nat­taa men­nä mukaan miten­kään edes mah­dol­li­ses­ti vas­tuul­li­se­na taho­na. Uut­ta ja parem­paa ei alal­la näh­tä­väs­ti kehi­te­tä tai ote­ta käyt­töön kuin pakon edes­sä ja jul­ki­nen sään­te­ly on lobat­tu minimiin.

    Lamour, joka val­mis­taa har­ja­ke­räi­miä, heh­kut­taa “öljyn­tor­jun­ta­se­mi­naa­reis­saan dis­per­sant­tien käyt­töä. Eli hajoi­te­taan öljy­lau­tat kemi­kaa­leil­la ja luon­to kuu­lem­ma hoi­taa loput.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.