Kuoleminen on kallista

Olen kirjoittanut ennenkin, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä sortaa Itä- ja Pohjois-Suomea, muun muassa tässä. Valtionosuudet riippuvat erittäin jyrkästi väestön ikäjakaumasta. Aivan viimeisiä lukuja en ole tarkistanut (se ei ole aivan helppoa), mutta pari vuotta sitten valtionosuutta maksettiin seuraavasti:

65 – 74 v    3000 €
75 – 84 v    9000 €
85 v –      20 000 €

Tämä menee varmaankin keskimäärin oikein, mutta alueellisesti ihan väärin. Jos ihminen kuolee muuten kuin tapaturmaisesti, hänen viimeiset elinvuotensa ovat keskimäärin suunnilleen yhtä kalliita kuolee hän sitten 65-vuotiaana tai 95-vuotiaana.

Länsi-Suomessa eletään paljon vanhemmiksi kuin Itä-Suomessa. Syy voi olla geneettinen, perustua valikoivaan muuttoliikkeeseen tai vaikkapa 50-luvun matalaan elintasoon. Siksi valtio korvaa viimeisistä elinvuosista Länsi-Suomessa selvästi enemmän kuin Itä-Suomessa. THL on nyt esittänyt tähän muutosta, mikä on saanut odotetun torjuvan vastaanoton Länsi-Suomessa. Oikeudenmukaisuus kuitenkin edellyttäisi asian korjaamista.

Oikeastaanhan pitäisi olla toisin päin. Jos elää satavuotiaaksi, on ehtinyt maksaa kunnallisveroa paljon pidempään kuin jos kuolee vanhainkodin vuodeosastolla 65-vuotiaana.

Koska sote-palveluille syntyviä kustannuksia selittää paljon paremmin se, kuinka monta vuotta on kuolemaan, kuin se, kuinka monta vuotta on syntymästä, eikö monimutkaisten sairastavuuslukujen sijasta voisi perustaa valtionosuutta yksinkertaisesti kuolleiden lukumäärään, ehkä väkivaltaisesti tai tapaturmaisesti kuolleet luvusta poistaen. Korvaus tulisi kunnalle tietysti vähän jälkikäteen, mutta menisi noin keskimääräisesti paljon oikeudenmukaisemmin. Vähän ehkä voisi vuosittaista korvausta tasoittaa.

22 vastausta artikkeliin “Kuoleminen on kallista”

  1. Yhteiskunta, joka kannustaa virkakoneistoaan maksimoimaan kuolleiden määrän, ei kuulosta järin tavoiteltavalta.

  2. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on käsittääkseni aiemminkin tyrehtynyt siihen että tulisi liikaa muutoksia kuntien tulopohjaan. Valtio ei ole halunnut rahoittaa muutosta lisäämällä rahaa valtionosuuskoneeseen vaan uudistus olisi pitänyt toteuttaa valtion kannalta kustannusneutraalisti.

  3. Yleensä sitä saadaan mitä mitataan. Ehdotuksesi mukaan sote-palveluihin saataisiin sitä enemmän rahaa mitä enemmän sairaita ihmisiä kuolisi. Vaikka kukaan ei tieten tahtoen aikoisi pahaa, tuollainen kannustin voisi silti lisätä kuolleisuutta.

  4. Parannus nykytilanteeseenhan tuo varmasti olisi.

    Kun terveydenhoito menee tällä hetkellä niin että kunnat eivät saa päättää mitä ja miten hoidetaan, eivätkä näköjään myöskään maksa hoitoa itse, niin eikö olisi parempi siirtää koko terveydenhoito valtiolle?

  5. Osmo Soininvaara:
    Aika lyhytnäköistä politiikkaa, koska vanhus kuole joskus kumminkin. Nykysysteemi suosii samaa käytäntöä.

    Siis mikä on lyhytnäköistä politiikkaa? Jos valtionosuus perustuisi kuolinlukuihin, alkaisivat kunnat harjoittaa vastaavaa politiikkaa kohta kuolevien kohdalla kuin syntyneidenkin kohdalla. Eli maksaa palkkiota, että saavat näitä kuntaan yms. Olisi kyllä jännä tilanne, jos kunnat kilpailisivat erilaisin palkkioin huonokuntoisten saamisesta asukkaikseen… 😉

    Kuluthan tulevat siihen kuntaan, missä ihminen on asunut sairastaessaan. Kuolinhetken kunta ei välttämättä ole sama kuin mikä on hoidoista suurelta osin vastannut. Varsinkaan silloin, jos kuolintapauksista maksettaisiin palkkioita, jolloin systeemi tosiaan ohjaisi houkuttelemaan parantumattomasti sairaita kunnan asukkaaksi.

  6. Jos asiaa ajattelee johtamisen kannalta, niin oleellinen kysymys mitenkä korvauksella halautaan ohjata kuntia.

    Nyt ne ilmeisesti fikusmmat lännessä asuvat ovat ymmärtäneet pitää väkensä terveenä ja elossa pitkään. Saavat näin paljon valtionosuuksia.

    Jotenkin kuolemista palkitseminen ei minun moraaliini istu, mutta …

  7. L:
    ’snip’
    Nyt ne ilmeisesti fikusmmat lännessä asuvat ovat ymmärtäneet pitää väkensä terveenä ja elossa pitkään. Saavat näin paljon valtionosuuksia.

    Jotenkin kuolemista palkitseminen ei minun moraaliini istu, mutta …

    Hengissä pitäminen tai päinvastoin (varsinkin päinvastoin) ei kuulu kunnan toimialaan. Kunnan rooli eliniän suhteen on jokseenkin olematon.

    Mutta kuolemisen palkitseminen ei oikein kyllä istu minunkaan ajatusmaailmaan.

  8. Epaiste:
    Yleensä sitä saadaan mitä mitataan. Ehdotuksesi mukaan sote-palveluihin saataisiin sitä enemmän rahaa mitä enemmän sairaita ihmisiä kuolisi. Vaikka kukaan ei tieten tahtoen aikoisi pahaa, tuollainen kannustin voisi silti lisätä kuolleisuutta.

    Tällaista ei tietenkään voi sanoa ääneen, joten yritän muotoilla korrektisti.

    Yksi kestävyysvajeen syy ja Suomen suurimpia haasteita tulevaisuudessa on se, että ihmiset elävät yhä kauemmin ja kuolevat yhä pidempien sairasjaksojen päätteeksi. Se tulee valtiolle tavattoman kalliiksi.

  9. Daniel Federley:
    ’snip’
    Yksi kestävyysvajeen syy ja Suomen suurimpia haasteita tulevaisuudessa on se, että ihmiset elävät yhä kauemmin ja kuolevat yhä pidempien sairasjaksojen päätteeksi. Se tulee valtiolle tavattoman kalliiksi.

    Valtio on koko ajan vähentänyt rooliaan tässä asiassa. Seuraavaksi kuntasektori tekee saman.

    Jatkossa ihmiset maksavat itse enemmän, tähän suuntaan kehitys on kulkenut Suomessa jo kauan.

  10. Hyvä pointti – ja unohtunut julkisessa keskustelussa.
    Viimeinen elinvuosi on kallein yhteiskunnalle , niitä meillä jokaisella yhtä monta.

    Sinänsä yli 80-vuotiaana yleensä aletaan tarvita erityspalveluita lähes kaikilla.

    Mutta: Miksi puhutaan yhtenäisestä eläkeiästä? Eri työt kuormittavat eri tavalla ja jopa ihmiset ovat erilaisia.

    Äärisesimerkki: kunnan virkamies voi jatkaa hommissaan helposti 75-vuotiaaksi pirteänä ja tuottavana, palomies taas alkaa olla 55-vuotiaana vaikeauksissa savusukellushommissa.

    Kuntien valtionosuuskien maksaminen on täysin poissa lapasesta, kuntauudistuksen tarve on myös tulontasausten yksinkertaisessa ja läpinäkyvyyden parantamisessa. Miksi hommansa söissineitä kuntia pelastetaan homamnsa hoitaniden kustannuksella?

    Eläkematemaatikkojen stalinistinen keskiarvoistaminen on monen ongelman lähde.

  11. paras ja edullisin keskiverto veronmaksaja täyttää seuraavat kriteerit:

    -töissä koko aikuisikänsä(mielellään yksityisellä sektorilla)
    -polttaa
    -juo alkoholia
    -ajaa yksityisautolla kaikki menonsa

    -kuolee 65v, sydänkohtaukseen.

    on maksanut koko ikänsä kaikenlaisia veroja ja kun eläkeikä koittaa, niin säästyypä eläkkeet+ kalliit viimeisten vuosien ”saattohoidot”.

    joka paremman laskelman keskiverto kansalaisesta tuo julki, niin täytyypä korjata mielipidettä.

  12. JTS:
    ’snip’
    Miksi hommansa sössineitä kuntia pelastetaan hommansa hoitaneiden kustannuksella?
    ’snip’

    Tämä on hyvä kysymys, mutta mitä niille sitten pitäisi tehdä? Erottaako Suomen valtioalueesta (kun ei niitä muut kunnat huoli)?

    Ja näissäkin kunnissa asuu ihmisiä, tosin vain muutama prosentti väestöstä, ja heillekin pitäisi tarjota tasaveroiset palvelut (ainakin johonkin mittaan).

  13. Koko ihmisen elinkaari on kaupallistettu. Kaikki haluavat tehdä tällä suuria voittoja. Elintarviketeollisuus tuo markkinoille uusia tuotteita ja lisäaineita, joita se mainostaa terveyttä edistäviksi. Yliopistot ja tutkimuslaitokset tuottavat tutkimuksia, joilla todistellaan lähes kaikki ravinto-, lisä- ja nautintoaineet terveydelle vaarallisiksi. Jotkut sanovat tätä terveysterrorismiksi.

    Lääketehtaat kehittävät ja markkinoivat lääkkeitä, joilla ihmisen elinikää voidaan pidentää. Monet lääkäritkin ovat menettäneet lääkärinetiikkansa perustamalla yhtiöitä, jotka rahastavat kuntia ja Kelaa, ovat päässeet miljonääreiksi myymällä ne sijoittajille veroparatiiseihin.

    Lopputulema tästä on, että entistä suurempi väestönosa viettää viimeiset vuotensa hoitolaitoksissa lähes tiedottomina objekteina. Heitä pidetään hengissä syöttämällä lääkkeitä ja tekemällä kalliita operaatioita. Sitten puhutaan, että nämä ihmiset aiheuttavat kestävyysvajeen.

    Olen seurannut muutamien sukulaisteni osalta tätä vuosikausia enkä toivoisi itselleni näin epäinhimillisiä viimeisiä vuosia.

    Miksi kaupallisten tai tieteellisten intressien vuoksi halutaan puuttua normaaliin luonnon kiertokulkuun eikä ihmisten anneta kokea luonnollista kuolemaa? Ihmisen eliniän pidentäminen keinotekoisesti on mielestäni epäeettistä ja luonnon kiertokulun vastaista.

  14. eläkevaari: Olen seurannut muutamien sukulaisteni osalta tätä vuosikausia enkä toivoisi itselleni näin epäinhimillisiä viimeisiä vuosia.

    Samoin. Kyllä eutanasia tai vähintäänkin lääkärin avustama itsemurha pitäisi ottaa vakavaan keskusteluun. Niiden käytölle voisi laatia sellaiset (juridisesti pätevät) ehdot, että väärinkäyttö olisi minimaalista.

    Jos yhteiskunta muuttuu hirmuvallaksi, eivät nykyisetkään käytännöt lääkärien tekemiä murhia estä.

  15. Kuntauudistuksessa houkuttelevin vaihtoehto on ranskalainen malli, jossa kunnassa on valtuusto, pormestari ja kunnansihteeri. Ei muita. Paikallisverotus ja palvelut hoidetaan maakunnan kokoisella alueella, jolla on oma suoraan valittu valtuustonsa ja hallituksensa. Tällöin eri alueiden erilaisuus saadaan huomioitua ja samalla sote asioihin saadaan tarpeeksi maksajia ja asiantuntemusta vaativiin asioihin osaavia henkilöitä.

    Nykymenolla jossakin Kihniössä voidaan olla tyytyväisiä, kun kaikki saadaan valtion piikkiin – ja palveluilla kehdataan kehua.

    Ikivirassa olevilla kunnanjohtajilla harvoin on mitään vastuuta esitelemistään päätöksistä, joten töppäilyt menevät valtion piikkiin.

    Ikäihmisten bonusmaksu kummallisen ja sekavan tasausjärjestelmän yksi kummajainen. Toki hoivaa vaaditaan yli 80-vuoptiaille enemmän, mutta se on yksi korvamerkitty raha muiden joukossa.

  16. JTS:
    ’snip’
    Nykymenolla jossakin Kihniössä voidaan olla tyytyväisiä, kun kaikki saadaan valtion piikkiin – ja palveluilla kehdataan kehua.
    ’snip’

    Valtionosuus muodostaa keskimäärin noin 20% kuntien tuloista, joten läheskään kaikki ei mene valtion piikkiin.

  17. JTS: Nykymenolla jossakin Kihniössä voidaan olla tyytyväisiä, kun kaikki saadaan valtion piikkiin – ja palveluilla kehdataan kehua.

    Mitä vikaa Kihniössä? Palvelut ovat pieneksi syrjäiseksi kunnaksi hyvällä tasolla, ja kuntalaiset ovat käsittääkseni niihin kovin tyytyväisiä. Lisäksi Kihniö on ollut yksi Suomen taloudellisimpia kuntia niiden toteuttamisessa. Valtionosuuksia Kihniö saa normaalin, valtion sille sopivaksi katsoman määrän (varmaankin köyhänä kuntana keskimääräistä suuremman osuuden budjetistaan).

    Minusta Kihniö on aika hyvä esimerkki siitä, miten nykyjärjestelmässä pienikin aktiivinen kunta voi nostaa palvelunsa hyvälle tasolle ja toteuttaa nehalvalla. Vai oliko tässä taustalla toive siitä, että köyhimmät kustantaisivat palvelunsa itse, eikä tulontasauksia enää olisi? Ei tulontasausten tarpeesta pääse eroon edes ehdottamiisi maakunnan kokoisiin hallintoalueisiin menemällä. Päätösvallan keskittäminen ei alentaisi Kihniössä toteutettavien palveluiden toteutuskustannuksia. Vai vähentäisitkö kustannuksia lopettamalla Kihniön palvelut?

  18. Ode: ”Jos ihminen kuolee muuten kuin tapaturmaisesti, hänen viimeiset elinvuotensa ovat keskimäärin suunnilleen yhtä kalliita kuolee hän sitten 65-vuotiaana tai 95-vuotiaana.”

    Ei se todennäköisesti näin ole. Kyllä 95-vuotias on sairastanut tai tarvinnut hoitoa selvästi enemmän kuin 65-vuotiaana kuollut. Oikeampi mittari olisi ehkä disease adjusted life years (DALY), jolloin ero iässä olisi pienempi.

    Kyllä nykyinen peruste on oikea siinä mielessä, että vanhempi tarvitsee keskimäärin enemmän hoitoa kuin nuorempi, jos olen asian oikein käsittänyt.

  19. Mielestäni riittää, että osuudet maksetaan koko maan ikäkustannusjakauman mukaan. Alueellisia eroja voi olla, mutta me kuitenkin kuolemme vain kerran, joten kuolemisen kustannuksetkin jakautuvat noin asukasluvun suhteessa. Kuntien ominaiset erot, kuten pääkaupunkiseudun asumiskustannukset, saisivat muutenkin jäädä yksilön elämänriskin ja elämänvalintojen piiriin jotta tuki ei ylläpidä epäsuotuisia tilanteita.

    Sen sijaan kaikkien kalliiden sairaala- ja kroonikoohoitojen tulisi ilman muuta olla jo nyt yhteisvatuulla, koska harvoin kunta tai kuntalaiset ovat mitenkään vastuussa yksilön sairaudesta.

    Valtionosuuksien tulisi perustua riippumattomiin virkamiesselvityksiin ettei enää suhmuroida yleispäätöstä sovellettaessa. Maataloustukien suhteen ei takavuosina tässä oikein onnistuttu ja voidaan kysyä, onko riippumatonta virkamiesselvitystä olemassa? Itse tahtoisin luottaa sellaiseen kun selvitys tilataan oikein.

    Mielestäni valtion tulisi kattaa kuntien lakisääteiset kulut liki sataprosenttisesti kuitenkin siten, etteivät kunnat pääse itse politikoimaan varojen jakoa. Rahoitus toimisi siirtämällä osa kuntaverosta nykyisen sairausvakuutusmaksun tapaan kerättäväksi valtion veroksi. Tämä ei muuttaisi keskimääräisen veronmaksajan verotusta.

    Järjestelmä toteuttaisi tasa-arvon sekä veronmaksajan että palvelun rahoituksen saatavuuden kannalta.

  20. Olli Saarinen:
    ’snip’
    Valtionosuuksien tulisi perustua riippumattomiin virkamiesselvityksiin ettei enää suhmuroida yleispäätöstä sovellettaessa.
    ’snip’

    Valtionosuuden määräytyminen on jokseenkin puhdasta matematiikkaa – paitsi tietenkin harkinnanvaraisen valtiosuuden osalta, mutta sitä on vain 20 miljoonaa euroa (haettiin 141,9 miljoonaa). Eipä siinä paljon suhmuroida 😉

  21. Raimo K,

    valtionosuuden määräytyminen on matematiikkaa siinä vaiheessa kun tuloihin vaikuttavat parametrit ovat tiedossa mutta politiikkaa siinä vaiheessa kun nuo parametrit ja muuttujat valitaan.

    Missään valtionosuusuudistuksessa ei ole käytetty taustalla puhtaasti tilastollisia selvityksiä, vaan lopputulokseen on vaikuttanut myös poliittiset syyt. Miksi muuten meillä olisikaan kansanedustajia? 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.