Kasvurahasto

Kysymys kasvu­ra­has­ton tarpeel­lisu­ud­es­ta on toki olen­naisem­pi kuin se, miten se rahoitetaan.

Aja­tus on, että pankkien ja eri­lais­ten sijoi­tus­ra­has­to­jen rin­nalle tulisi val­ti­olli­nen rahas­to, joka rahoit­taisi kasvuyri­tyk­siä joko lain­oil­la tai osakepääo­ma­l­la. Min­ulle ei itse asi­as­sa ole selvin­nyt se, miten tuo kasvu­ra­has­to toimii, mut­ta voi olla viisaut­ta olla lyömät­tä yksi­tyisko­htia kiin­ni.  Sik­si min­un on kek­sit­tävä sil­lä sisältö ihan itse.

Apua tuon sisäl­lön kehit­tämiseen tuli Tan­skas­ta, jos­sa Finnver­an hallintoneu­vos­to vieraili. Tan­skas­sa nimit­täin täl­lainen kasvu­ra­has­toin nimeä kan­ta­va jär­jestelmä on ja voi ainakin tois­taisek­si hyvin.

Mik­si val­tion omis­ta­ma rahas­to olisi parem­pi rahoit­ta­maan yri­tyk­siä kuin pankit ja yksi­tyiset sijoi­tus­ra­has­tot ja bis­ne­senke­lit? Onko val­tion virkamiehillä parem­paa tietoa siitä, mille aloille kan­nat­taa panos­taa?  Vai ovatko val­tion toimet pikem­minkin ver­rat­tavis­sa niihin toh­eloi­hin Lin­namäen Vekku­lan liikku­vis­sa por­tais­sa, jot­ka yrit­tävät aina astua sille por­taalle, joka on viimek­si ollut nousus­sa? (Uskooko Sip­ilä enem­män val­tioon kuin Osu­us­pankin väkeen?)

Onko val­tio humaan­impi rahoit­ta­ja, joka jak­saa uskoa auringonlaskun yri­tyk­si­in vielä, kun yksi­tyiset rahoit­ta­jat ovat vetäneet euron­sa pois. Jos tästä on kyse, en ole var­ma, että investoin­ti suo­ma­laiseen työhön tuot­taa parem­min kuin Telia Son­er­an osak­keet. Sip­iläkin puhui raken­nemuu­tok­sen pehmentämisestä.

Mut­ta on meil­lä selvä markki­na­puute – oikeas­t­aan kak­si – joi­ta kasvu­ra­has­to voisi tul­la paikkaamaan.

Suomes­ta puut­tuu kär­sivälli­nen yri­tys­ten kasvu­vai­heen rahoi­tus. Sik­si meiltä myy­dään niin mon­ta raak­ilet­ta ulko­maille. Yrit­täjän kannal­ta tämä on järkevää. On parem­pi ottaa kymme­nen miljoon­aa nyt kuin tavoitel­la sataa miljoon­aa 30 pros­entin toden­näköisyy­del­lä. Kymmenel­lä miljoon­al­la saa kaiken, mitä henkises­ti tas­apain­oinen ihmi­nen tarvit­see. Ammat­ti­maisen sijoit­ta­jan silmis­sä tilanne on toinen: kymmenel­lä miljoon­al­la kan­nat­taa ostaa arpa, jos joka kol­mas arpa voit­taa sata miljoonaa.

Toinen ongel­ma on ihan uusi. Kun pankkien vakavaraisu­ussään­nök­siä ymmär­ret­tävistä syistä vahvis­tet­ti­in, riski­lain­o­jen hin­ta pankeille nousi huo­mat­tavasti. Jos lainaan liit­tyy viiden pros­entin ris­ki siitä, että rahat menetetään, ei enää riitä lait­taa viiden pros­entin riskiä vas­taa­va lisä korkoon vaan ris­ki pitää hin­noitel­la huo­mat­tavasti suurem­mak­si. Täl­lä on ikävä vaiku­tus inno­vati­ivis­ten yri­tys­ten rahoituk­sen saan­ti­in ja sen hintaan.

Tan­skan kasvu­ra­has­to on hyvin mon­imutkainen kokon­aisu­us, mut­ta minä ymmär­rän sen seu­raavasti (Ymmär­ryk­seni saat­taa olla virheellinen):

Kasvu­ra­has­to osal­lis­tuu yri­tys­ten rahoituk­seen vain tietyn osu­u­den ver­ran, mut­ta vivut­taa rahoituk­seen liit­tyvää riskiä itselleen, jol­loin muu­ta tahot voivat tul­la mukaan pienem­mäl­lä riskil­lä. Täl­lä tem­pul­la saadaan todel­la paljon rahaa, kos­ka sil­loin mukaan saadaan eläk­eras­to­ja ja yksi­ty­isiä sijoit­ta­jia. Onhan suo­ma­laisil­la läh­es korot­tomil­la pankki­tileil­lä melkein sata miljardia.

Tan­skalais­ten mukaan he eivät ali­hin­noit­tele riskiä. Viiden pros­entin ris­ki näkyy rahan hin­nas­sa viiden pros­entin ver­ran. Mitenkään muuten he eivät voineet vas­tatakaan, kos­ka riskin ali­hin­noit­telu olisi EU:n silmis­sä laiton­ta val­tion tukea.

Huo­mat­takoon, että omaa kas­saansa ajat­tel­e­van val­tion kan­nat­taa hiukan ali­hin­noitelle riskiä, kos­ka tulop­uolelle tule­vat yri­tyk­sen arvon nousun lisäk­si verot sen toimin­nas­ta ja työl­listämistä ihmi­sistä – mut­ta tätä ei siis saa tehdä ainakaan Suomessa.

Min­ul­ta meni ohi, paljonko rahoituk­ses­ta on lain­o­ja ja paljonko osakepääo­maa. Osakepääo­maa kuitenkin on, kos­ka tavoit­teena on, ettei yri­tyk­ses­tä irtaudu­ta liian aikaisin, vaan kas­vat yri­tyk­set pide­tään tan­skalaises­sa omistuksessa.

Kyl­lä. Täl­lainen kasvu­ra­has­to tarvi­taan Suomeenkin – ja on ymmärtääk­seni myös tekeillä.

82 vastausta artikkeliin “Kasvurahasto”

  1. Sitä mä vaan jäin näis­sä Sip­ilän jutuis­sa ihmettelemään, että kun meil­lä on Finnvera, Tekes, Sitra ja mui­ta vas­taavia pump­pu­ja, niin mihin tähän tarvi­taan vielä lisää näitä rahas­to­ja? Eikö näitä ole­mas­saole­via voisi säätää tai koordi­noi­da vas­taa­maan tarvet­ta? Jos ne eivät toi­mi, miksi?

  2. Tuo­mas S.:
    Sitä mä vaan jäin näis­sä Sip­ilän jutuis­sa ihmettelemään, että kun meil­lä on Finnvera, Tekes, Sitra ja mui­ta vas­taavia pump­pu­ja, niin mihin tähän tarvi­taan vielä lisää näitä rahas­to­ja? Eikö näitä ole­mas­saole­via voisi säätää tai koordi­noi­da vas­taa­maan tarvet­ta? Jos ne eivät toi­mi, miksi? 

    Ne eivät toi­mi, kos­ka ne syytävät rahaa kan­nat­taville yri­tyk­sille (kuten Nokialle aikoinaan), ja kan­nat­ta­mat­tomille yri­tyk­sille (kuten jostain tut­tu­jen Siilas­maan ja Ollilan Fru­u­golle aikoinaan).

  3. Tuo­mas S.:
    …mihin tähän tarvi­taan vielä lisää näitä rahastoja… 

    Otta­mat­ta kan­taa juuri tähän tapaan pääomit­taa tuotan­toa, niin Suomes­sa on epäon­nis­tuneen vero­tuk­sen tulok­se­na paha pula koti­mais­es­ta pääo­mas­ta. 🙁 Joten tart­tis tehdä jotain.

    Ker­rankin kan­nat­taa ver­ra­ta Ruot­si­in. Ruot­si on huole­ht­in­ut yksi­tyisen ruot­salaisen pääo­man hyv­in­voin­nista, mikä näkyy työ­paikkoina. Nyt meil­lä ollaan tilanteessa, jos­sa kaik­ki vähänkin suurem­mat pääo­mat siir­retään pois Suomes­ta. Myy­dään yri­tys viimeistää ennen sukupol­ven­vai­h­dos­ta, kos­ka nykyisel­lä vero­tuk­sel­la sukupol­ven­vai­h­dos ei ole mah­dol­lista. EU:ssa voi siirtää rahat lail­lis­es­ti vähän fik­sum­min asiansa hoi­ta­neeseen maa­han. Veropoli­ti­ikan kan­nus­ti­me­na pitää olla jotain muu­takin kuin suun­na­ton kateus! 😀

    Rumasti san­ot­tuna pääo­ma val­it­see toim­inta­maansa ja duu­nar­in voi aina vai­h­taa muuan­maalaiseen. Jos halu­taan suo­ma­laista työtä, sitä syn­tyy vain luo­ma­l­la yksi­ty­istä suo­ma­laista rahaa.

  4. Sijoi­tus­matem­ati­ik­ka toimii enem­män ker­to­lasku­na kuin yhteen­lasku­na. Jos sijoit­ta­ja ensin häviää 90% rahois­taan, niin hänen on 10-ker­tais­tet­ta­va pääo­mansa päästäk­seen omilleen. Vero­tus on toi­sis­sa mais­sa jul­maa, ja toi­sis­sa edesauttavaa.

    Tämä on paljon vaikeampi yhtälö kuin ennal­ta voisi ajatel­la, sil­lä julkisen puolen sorkkies­sa markki­noi­ta aiheutetaan yleen­sä enem­män hait­taa kuin hyö­tyä, mut­ta ideana esimerkik­si rahas­to tuke­maan sähköau­to­tuotan­non vauhdit­tamista on hyvä.

    Olisi ylivoimais­es­ti toimiv­in­ta, jos julki­nen puoli hoitaisi aina infra­struk­tu­urin, ja yksi­tyi­nen puoli loput.

    Tes­la Motors (joo omis­tan parisa­taa osaket­ta) saa tuot­tamis­taan ympäristöys­täväl­li­sistä sähköau­toista rahaa todel­la tun­tu­van sum­man. Ne joi­ta kiin­nos­taa tarkem­min voivat käy­dä esimerkik­si Kali­forn­ian lain­säädän­töä läpi.

  5. Finnvera, Tekes, Sitra ja muut pitäisi kaik­ki lopet­taa. Kaik­ki julki­nen tuki yri­tyk­sille pitää lopet­taa ja säästyväl­lä sum­mal­la keven­tää verotusta. 

    Toinen vai­h­toe­hto on yhdis­tää sosi­aal­ituet ja yri­tystuet perus­tu­lok­si, jota jae­taan jokaiselle suo­ma­laiselle täs­mälleen sama määrä. Samal­la voitaisi­in pois­taa eläkeikä ja eläk­keet ja kor­va­ta nekin perus­tu­lol­la, jol­loin ei tarvit­sisi kitistä eläkeiän nos­tamis­es­ta (jokainen voi säästää tai ottaa eläke­vaku­u­tuk­sen, jos kat­soo sel­l­aista tarvit­se­vansa). Perus­tu­loa voisi ihmi­nen käyt­tää ihan mihin halu­aa. Se voisi toimia yri­tys­tuke­na, taiteil­i­ja-apu­ra­hana, opin­to­tuke­na tai urheilustipend­inä tai ihan minä vaan käyt­täjän omista lähtöko­hdista riip­puean. Val­tio ei kykene päät­tämään, mihin rahat on viisas­ta sijoit­taa. Ihmiset itse ovat paljon viisaampia.

    Tuo Sip­ilän ehdo­tus on vain jatkoa Pekkarisen moot­torikelkkafir­moille osoit­tamille tuille, Suo­mi-sof­falle ja muille kaiken maail­man kuse­tuk­sille. Val­tion pitäiä keskit­tyä rak­en­ta­maan ympäristö, jos­sa yri­tys­ten on hyvä toimia. Byrokra­ti­aa pitää yksin­ke­tais­taa ja jakaa tietoa aloit­taville yrit­täjille. Perus­tu­lo pienen­täisi nimeno­maan alot­tele­vien yrit­täjien riskejä.

  6. Kasvu­ra­has­to osal­lis­tuu yri­tys­ten rahoituk­seen vain tietyn osu­u­den ver­ran, mut­ta vivut­taa rahoituk­seen liit­tyvää riskiä itselleen, jol­loin muu­ta tahot voivat tul­la mukaan pienem­mäl­lä riskil­lä. Täl­lä tem­pul­la saadaan todel­la paljon rahaa, kos­ka sil­loin mukaan saadaan eläk­eras­to­ja ja yksi­ty­isiä sijoittajia. 

    Voitko/osaatko ava­ta tarkem­min tuon tem­pun riskin­jakoa? Siis onko kyseessä amerikkalais­ten asun­to­lain­o­jen tyyp­pinen kuvio, mis­sä kasvu­ra­has­to kat­taa lainasalkun ensim­mäiset tap­pi­ot vai jotakin muuta?

  7. Kyl­lä näitä kär­siväl­lisiä val­ti­ol­lisia ja yksi­ty­isiä pääo­masi­joit­ta­jia on Suomes­sa toimin­ut pitkään. Esimerkkinä val­ti­ol­lis­es­ta toim­i­jas­ta mainit­takoon Suomen Teol­lisu­us­si­joi­tus Oy, jon­ka toim­i­tusjo­hta­ja muis­taak­seni aloit­ti uransa 80-luvul­la Teollistamisrahastossa.

    Eli kysymys on, että pitäisikö alalle työn­tää nyky­istä enem­män val­ti­ol­lista rahoi­tus­ta? Mitä siitä seuraisi?

    Täy­tyy muis­taa, että hyviä rahoitet­tavia han­kkei­ta on vähän ja rahoit­ta­jat tietenkin kil­pail­e­vat niistä. Han­kkei­ta, jois­sa menet­tää rahat, on tietenkin lukuisia. 

    Jos val­tio panos­taisi enem­män, kasvuyri­tyk­set saisi­vat vähän helpom­min ja edullisem­min ehdoin pääo­maa. Myös entistä suurem­pi määrä tap­pi­ol­lisia han­kkei­ta saisi rahoituk­sen. Sen seu­rauk­se­na pääo­masi­joit­ta­jien tuo­tot heikke­n­e­sivät ja yksi­tyiset sijoit­ta­jat vähen­täi­sivät sijoituk­si­aan suo­ma­laisi­in kasvuyrityksiin.

    Eli val­tion mas­si­ivis­ten lisäsi­joi­tusten vuok­si osa yksi­ty­i­sistä sijoit­ta­jista kaikkoaisi taku­u­var­masti rahoi­neen esimerkik­si Flori­dan kiin­teistö­markki­noille, kuten eräs kokoomuk­sen kansane­dus­ta­ja vastikää teki.

    En väitä, etteikö val­tion kan­nat­taisi hyvin suun­nitel­tu­jen toimien kaut­ta lisätä panos­tuk­sia kasvuyri­tyk­si­in, mut­ta rajat järkeville toimille tule­vat siinäkin touhus­sa nopeasti vas­taan. Eli Sip­iläkin on asi­aan huonos­ti pere­htynyt ja esit­tää pop­ulis­tisia lausuntoja.

    Samal­la, kun paran­netaan rahoituk­sen saan­timah­dol­lisuuk­sia, niin pitää edesaut­taa sitä, että Suomes­sa syn­tyy entistä enem­män hyviä han­kkei­ta rahoit­ta­jien arvioitavak­si. Sijoit­ta­jat tarvit­se­vat suuren deal flown, jos­ta he siivilöivät parhaat han­kkeet toteutukseen.

  8. Siltähän se kuu­lostaa, että kyseinen tan­skalainen kasvu­ra­has­to ottaa itselleen riske­jä enem­män kuin yksi­tyiset sijoit­ta­jat ovat valmi­it tekemään. Tätä ei kuitenkaan halu­ta ilmeis­es­ti julkises­ti myön­tää. Tämä poikkeuk­selli­nen riskinot­to tehdään sen vuok­si, että val­tio hyö­tyy työl­lisyy­den ja vero­tu­lo­jen kaut­ta enem­män kuin yksi­tyi­nen sijoittaja.

    Tämä näyt­tää ole­van yksi osa kan­sain­välistä kil­pailua, jos­sa kil­pail­l­laan alhaisel­la vero­tuk­sel­la ja julk­isten taho­jen myön­tämil­lä eduil­la. On telakkatukia jne. Latvia muun muas­sa houkut­telee “inno­vati­ivis­es­ti” venäläistä rahaa lupaa­mal­la rikkaille venäläisille oleskelulu­pia Schengen-alueelle.

    Ide­ol­o­gis­es­ti puh­da­sop­pisille vapaavuo­ri­laisille val­tion tuet ovat myrkkyä. Val­tion ei pitäisi sekaan­tua. Mut­ta voim­meko kat­soa toimet­tomana, kun muut vievät meiltä vip­paskon­steil­la työpaikat?

    Kysymys on paljolti myös siitä, miten kasvu­ra­has­to toimii? Jos riske­jä sietävä val­tion raha ryhtyy kil­paile­maan yksi­tyisen rahan kanssa, niin seu­rauk­se­na on, että yksi­tyi­nen raha läh­tee parem­mille markki­noille. Se olisi epäonnistuminen.

    Mut­ta jos val­tion kasvu­ra­has­to toimii niin, että se ottaa kasvuyri­tyk­ses­tä suurim­man riskin ja samal­la luo yksi­tyiselle rahalle parem­pia pieniriskisem­piä sijoi­tus­mah­dol­lisuuk­sia, niin se toim­intat­a­pa saat­taisi toimia. Siinä tapauk­ses­sa yksi­tyi­nen raha ei kaikkoa alal­ta vaan sitä voi tul­la jopa lisää kasvuyrityksiin.

    Mut­ta pitää huo­ma­ta, että jos val­tion kasvu­ra­has­to kan­taa suurim­man riskin, niin se ottaa samal­la kon­tolleen myös suurim­mat tap­pi­ot. No, tätä vas­taan­han on sit­ten työl­lisyys ja verotulohyödyt. 

    Kan­nat­taako? Kuu­lostaa taas yhdeltä uudelta veron­mak­sajien rahoit­ta­mal­ta val­tiontuelta kan­sain­välisessä kilpailussa.

  9. Ville Hau­takan­gas: Ne eivät toi­mi, kos­ka ne syytävät rahaa kan­nat­taville yri­tyk­sille (kuten Nokialle aikoinaan), ja kan­nat­ta­mat­tomille yri­tyk­sille (kuten jostain tut­tu­jen Siilas­maan ja Ollilan Fru­u­golle aikoinaan).

    No mik­si sit­ten Sip­ilän rahas­to toimisi? Olisiko se Kepu-vetoinen muinaisen Kehi­tysaluer­a­has­ton tapaan?

    Onhan se hienoa, kun yleis­es­ti ottaen keskustel­laan yri­tys­tukien vähen­tämis­es­tä, Sip­ilä muina henkilöinä esit­tää uut­ta tukimuo­toa entis­ten lisäk­si — ja saa aplodit.

  10. Min­ua tuos­sa Sip­ilän kasvu­ra­has­tossa hiukan mieti­tyt­tää koti­maisu­usaspek­ti. Mitä se tarkoit­taa? Rahoi­tus­ta aivan ilmi­selvästi ei voi sitoa siihen, että yri­tys van­noo ole­vansa työl­listämät­tä ketään ulko­mail­la. Sekin tekee kovia rajauk­sia, jos yri­tys­tä ei kas­vat­tamisen jäl­keen saa myy­dä ulkomaille.

    Allekir­joi­tan Osmon ana­lyysin siitä, että meiltä puut­tuu isoa riski­ra­haa. Teol­lisu­us­si­joituk­selta löy­tyy rahoi­tus­ta yri­tys­ten kasvu­un, mut­ta rahoi­tus ei ole kovin riski­hakuista. Yksi­ty­isiltä tahoil­ta löy­tyy riski­hakuis­takin enke­li­ra­hoi­tus­ta, mut­ta sil­loin kuitenkin puhutaan mielu­um­min sadois­tatuhan­sista kuin miljoonista.

    Asi­as­sa olisi hyvä pitää eri aikaskaalat eril­lään. Juuri täl­lä het­kel­lä yri­tys­ten rahoi­tu­songel­mat liit­tyvät taan­tu­maan ja epä­var­moi­hin näkymi­in. Rahoit­ta­jil­la on rahaa, mut­ta sille ei samai­sista syistä löy­dy mitää luon­te­vaa käyt­töko­hdet­ta (kts. korot). Kasvu­ra­hoi­tus on järkevää vain sil­loin, kun yri­tys­ten kasvu tyssää raha­pu­laan. Jos yri­tyk­sen kasvu tyssää kysyn­täpu­laan, tarvi­taan muu­ta kehit­tämistä (tuoteke­hi­tys, liike­toim­inta­mallin kehittäminen).

    Skepti­nen inho­re­al­isti minus­sa väit­tää, että Sip­ilän aja­tus on tahal­laan jätet­ty tulkin­nan­varaisek­si. Asian voi tulki­ta siten, että rahas­to on alue- ja elinkeino­tukea. Toisaal­ta asian voi tulki­ta niinkin, että rahas­to oikeasti toimisi riskisi­joit­ta­jana paikkaa­mas­sa markki­noiden vajauk­sia. Kun kaik­ki voivat tehdä itselleen mieluisan päätelmän, idea saa enem­män kannatusta.

    Voi siis olla hyväkin jut­tu, mut­ta asia tarvit­sisi vähän lihaa luiden päälle. Ja vas­taus­ta huu­taa sekin kysymys, mitä tämä uusi rahas­to tek­isi sel­l­aista, mitä ole­mas­saol­e­vat val­ti­ol­liset instru­men­tit eivät voisi tehdä. Riski­ra­hoituk­sen paran­t­a­mi­nen sopisi hyvin Teollisuussijoitukselle.

  11. Pulaa on sijoit­ta­jista luokas­sa 1milj eur — 20 milj eur. Pääo­masi­joit­ta­jia kiin­nos­ta­vat isot kau­pat, jol­la tehdään toimi­alaan muu­tok­sia. Alkupäässä on jo ehkä liikaakin eri­laisia yri­tys­ten ystäviä.

    Isoin oikea ongel­ma on, että Suomes­ta puu­tuu osaamista. Numeroi­ta osa­taan seu­ra­ta ja toim­i­tusjo­hta­jia niistä patis­tel­la, mut­ta mil­lään suo­ma­laisel­la toim­i­jalel ei ole osamista henkilöstön kehit­tämisessä tai tuoteke­hi­tyk­sen kohetamises­sa. Isoil­la kan­sain­välisil­lä toim­i­joil­la sitäkin löytyy.

    Val­tion verora­ho­ja on toki haus­ka pyytää ja jak­saa, vero­jen mak­sami­nen onkin sit­ten ongelmallisempaa.

    Sip­ilän idea on yliykin­er­tainen ja oikeas­t­aan yri­tyk­sille haitalli­nen. Oden malli Tan­skas­ta hie­man parem­pi. Vielä vaa­di­taan työtä ennekuin jälleen suu­ta sijoit­ta­jaa kan­nataa perus­taa Suomeen.

  12. Raimo K: No mik­si sit­ten Sip­ilän rahas­to toimisi? Olisiko se Kepu-vetoinen muinaisen Kehi­tysaluer­a­has­ton tapaan? 

    En varsi­nais­es­ti odotakaan, että se toimisi, muuten kuin ehkä joidenkin kivo­jen kave­r­ien tasku­jen täyttämisessä. 

    Tuos­sa koti­sivulinkki­ni takana on oma näke­myk­seni siitä, miten järkevää on että poli­itikot alka­vat leikkiä bisnesosaajaa.

  13. Val­tion ylläpitämät riski­ra­has­tot ovat mitä parhaimpia kasvualus­to­ja rak­en­teel­liselle kor­rup­ti­olle ja eri­laisille hyväveli-kerhoille.

    Onpa onni että kor­rup­tio­ta ei meil­lä esi­in­ny — ainakaan kepu­ve­toi­sis­sa kehit­tyvis­sä maakunnissa.

  14. Viherinssi: Min­ua tuos­sa Sip­ilän kasvu­ra­has­tossa hiukan mieti­tyt­tää koti­maisu­usaspek­ti. Mitä se tarkoit­taa? Rahoi­tus­ta aivan ilmi­selvästi ei voi sitoa siihen, että yri­tys van­noo ole­vansa työl­listämät­tä ketään ulko­mail­la. Sekin tekee kovia rajauk­sia, jos yri­tys­tä ei kas­vat­tamisen jäl­keen saa myy­dä ulkomaille.

    No onhan Suomen ener­giao­mavaraisu­us vain 30% ja sitä oste­taan vuosit­tain muis­taak­seni 7 mil­jardil­la. Löy­ty­isikö tästä jotakin kor­vat­tavaa (biokaa­su, biodiesel, tuulivoiman ja aurinkoen­er­gian älykäs käyt­tö yms) ja samoin puh­taas­ta teknolo­gias­ta yleen­sä. Toki ulko­maille pitää pyrk­iä, tästähän on vaik­ka hyvänä esimerkkinä vaasalainen Vacon.

  15. OS varsin hyvin, vaikkakin väärästä kul­mas­ta raamit­taa tätä kasvurahasto-hanketta.

    Minä puolestani raami­tan sen näin:

    Olen täl­lä pal­stal­la koet­tanut vit­saillekin tuo­da esi­in sitä tosi­asi­aa, että Suomes­sa ei anneta yri­tys­riskin otta­jan onnistues­saan rikastua.

    Tätä ei peru­songel­maa kasvu­ra­has­to ratkaise mitenkään.

    Kasvu­ra­has­to vaatii kallista byrokra­ti­aa ja on turha odot­taa, että sen byrokraatit oli­si­vat jotenkin nerokkai­ta arvioimaan riske­jä nopearyt­misessä toimintaympäristössä.

    Noki­as­ta potkut saanut Kallasvuo sanoi juuri YLEn haas­tat­telus­sa, että Nokian kaa­toi raju 2‑vuotinen teknolo­gia­mur­ros, jon­ka vauhdis­sa hän ei pysynyt.

    Kävi siinä haas­tat­telus­sa vähän sääli Kallasvuo-parkaa kun hän sanoi, että se muu­tos kyl­lä tiedet­ti­in, mut­ta mitään ei Ollila-Kallasvuo tande­mi voin­ut VIITEEN VUOTEEN tehdä…

    Kyl­lä Suomen pitää nyt panos­taa sel­l­aisi­in yrit­täjähenkisi­in miehi­in ja naisi­in, jot­ka pystyvät reagoimaan nopeisi­in muu­tok­si­in, tarvit­taes­sa vaik­ka sil­lä kuu­luisal­la suo­ma­laisel­la man­age­ment by PERKELE.

    Lot­toa­ja kyl­lä saa rikas­tua 12 miljoon­al­la, mut­ta ei yrit­täjä, vaik­ka hänen riskinot­ton­sa on huo­mat­tavasti suurem­paa ja yhteiskun­nalle hyödyllisempää!

    Koke­muk­seni mukaan pankeista kyl­lä saa rahaa, jos on hyvä idea. Jos se on huono, on paras­ta ettei saa mistään.

    Tästä syys­tä en näe tarvet­ta kasvurahastolle. 

    Jos on rahaa tar­jol­la, paras paik­ka sille on raju työl­listämiskyn­nyk­sen alentaminen.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka puo­lus­taa talousym­päristön mon­imuo­toisu­ut­ta, jos­sa men­estyvä yrit­täjäkin saa kukoistaa

  16. Toiv­ot­tavasti rahas­ton hallinnoin­tiku­lui­hin ei ote­ta oppia työeläkevakuutusyhtiöistä.

  17. Joko­han on sijoi­tusko­hteetkin valmi­ina pöytälaatikos­sa? Hype päälle, kasvu­ra­has­tos­ta pätäkkää, osak­keet eläkeläisille ja Bahamalle.

  18. On hienoa että Sip­ilän aloit­teesta lop­ul­takin puhutaan, puolen vuo­den kulut­tua. Enem­män sekaan­nuk­sen välttämiseksi,on hyvä huo­ma­ta että rahas­tossa on mon­ta olen­naista piirrettä,jotka eivät liity Tan­skan malli­in mitenkään. 

    Ensin­nä, Sip­ilä on johdon­mukaises­ti puhunut pääo­ma­muo­toi­sista panos­tuk­sista. Tekesin raho­jen käyt­töä eli byrokraat­tis­es­ti hallinnoitu­ja avus­tuk­sia parem­pi on ottaa omis­tus­ta. Mik­si val­tio ei niin tek­isi, jos ker­ran yksi­tyi­nen pääo­masi­joit­ta­ja tekee? 

    Toisek­si, jos/kun ker­ran ollaan osakkaana ja hal­li­tuk­ses­sa, voidaan huo­mat­tavasti pitkäjän­teisem­min ja uskot­tavam­min vaikut­taa liike­toim­intaan kuin joil­lakin pro­jek­teil­la ja niiden rahoituk­sen raportoinneilla.

    kol­man­nek­si, mik­si sit­ten julkisen val­lan pitäisi olla osakkaana ja vieläpä osal­lis­tua liike­toimin­nan suun­taamiseen akti­ivis­es­ti hal­li­tuk­ses­ta? ‑Sik­si että julki­nen val­ta kat­soo yhteiskun­nan kokon­aise­t­ua. Sitä ei kat­so kukaan muu. Tässä tilanteessa jos­sa clean­tech yleis­es­ti ja bio­talous eri­tyis­es­ti kaipaa ruisket­ta, on ryhdyt­tävä vakavi­in toimi­in niihin vielä liit­tyvän teknolo­giava­jeen ratkaisemiseksi.

    Sip­ilän ajat­telus­sa kasvu­ra­has­to ja bio­talous ja 200 000 työ­paikkaa liit­tyvät vah­vasti toisiinsa.

    Kenen sit­ten pitää olla hal­li­tustyösken­telyssä mukana? Kansane­dus­ta­jienko? Ei tietenkään. Val­tio voi ostaa osaamista. Eikä val­tion ohjauk­sen pidä tul­la siemenyri­tyk­si­in sisään mil­lään muul­la tasol­la kuin strate­gian tasol­la. Oper­ati­ivi­nen joht­a­mi­nen on ammat­ti­lais­ten asiaa.

    Hie­man tarkem­min: http://www.johanneshirvaskoski.fi/component/content/article/96-politiikan-keinovalikoimaa-on-lisaettaevae.html

    1. kol­man­nek­si, mik­si sit­ten julkisen val­lan pitäisi olla osakkaana ja vieläpä osal­lis­tua liike­toimin­nan suun­taamiseen akti­ivis­es­ti hal­li­tuk­ses­ta? ‑Sik­si että julki­nen val­ta kat­soo yhteiskun­nan kokon­aise­t­ua. Sitä ei kat­so kukaan muu. 

      Osakey­htiöla­ki kai kuitenkin koskisi näitäkin yhtiöitä ja niiden hallituksia?

  19. Osmo Soin­in­vaara: Osakey­htiöla­ki kai kuitenkin koskisi näitäkin yhtiöitä ja niiden hallituksia?

    Mah­dol­lis­es­ti tässä tarkoite­taan val­takun­nan hallitusta?
    Toki rahoit­ta­jat voivat osal­lis­tua myös rahoit­ta­mansa yri­tyk­sen hal­li­tuk­sen, eri­tyis­es­ti jos rahoi­tus on osakepääo­man muo­dos­sa (mut­ta myös muutoinkin).

    Järkev­in­tä olisi kyl­lä rahoit­taa tutkimus­ta ja tuoteke­hi­tys­tä pro­jek­timuo­tois­es­ti — ja jos rahaa on, nyky­is­ten rahoit­ta­jien kana­vat voivat kyl­lä jael­la rahat. Finnver­ankin sään­töjä voidaan muut­taa enem­män alku­peräistä tarkoi­tus­ta vas­taaviksi ja vähem­män byrokraattisiksi.

    Tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen kan­nat­taisi repiä rahaa muista yritystuista!

    1. Mah­dol­lis­es­ti tässä tarkoite­taan val­takun­nan hallitusta?

      Tarkoitet­ti­in osakey­htiöi­den hal­li­tuk­sia ja niis­sä toimivia val­tion edus­ta­jia, joiden ajatelti­in edis­tävän yrfi­tyik­sen edun sijas­ta yleistä etua.

  20. Euroopan nyky­isil­lä kri­isi­mail­la, mm. Kreikalla ja Espan­jal­la on sekä val­tion omaisu­ut­ta että yksi­ty­i­so­maisu­ut­ta moninker­tainen määrä suo­ma­laisi­in ver­rat­tuna. Yhtään uutista ei ole näkynyt, että ne oli­si­vat myyneet omaisu­ut­taan. Nämä tuhan­sia vuosia van­hat kult­tuuri- ja siir­tomaaval­lat ymmärtävät, että veloille löy­tyy aina taval­la tai toisel­la joku muu mak­sa­ja. Nyt velko­jen mak­sa­jak­si on kiris­tet­ty muiden ohel­la myös hil­jakkoin savupirteistä nous­sut Suomen sisukas kansa.

  21. Viherinssi:
    …Allekir­joi­tan Osmon ana­lyysin siitä, että meiltä puut­tuu isoa riskirahaa… 

    JTS:
    Pulaa on sijoit­ta­jista luokassa1milj eur – 20 milj eur. Pääo­masi­joit­ta­jia kiin­nos­ta­vat isot kaupat…

    Suomelle oli tar­jol­la juuri tuon kokoista pääo­maa, mut­ta sekin tyrit­ti­in verot­ta­mal­la (NOKIA) optiot palkkat­u­lona. 🙁 Mikään muu maa ei kaiketi tehnyt yhtä tyh­mästi? Onnek­si nokialaisetkaan eivät ole olleet tyh­miä, vaan optioi­ta rahastet­ti­in ulko­maankomen­nuk­seien aikana järkeväm­mil­lä veroprosenteilla. 😀

  22. Kyl­lä. Osakey­htiöla­ki ei kuitenkaan sel­l­aise­naan ase­ta omis­ta­jao­h­jauk­selle esteitä. Hajau­tunut omis­tus­po­h­ja aset­taa. Muis­sa tilanteis­sa yhteinen näke­mys pitkän tähtäi­men etua palvel­ev­as­ta strate­gias­ta — liike­toimin­nan lyhyen aikavälin tulok­sen opti­moimisen sijas­ta — voidaan kir­ja­ta osakassopimukseen.

  23. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Sip­ilän ajat­telus­sa kasvu­ra­has­to ja bio­talous ja 200 000 työ­paikkaa liit­tyvät vah­vasti toisiinsa.

    Kas kun ei kak­si miljoonaa.

    Itä­naa­puri­in nousee bio­jalosta­moi­ta kuin sieniä sateel­la ja puu­raa­ka-ainet­ta riit­tää, halvem­mal­la kuin Suomes­sa. Puhutaan kym­me­nien mil­jar­di­en investoin­neista seu­raa­van reilun vuosikymme­nen aikana.

    Venäjä aikoo olla suurin biodieselin myyjä Euroopassa.

    Siinä kil­pailus­sa ei yksi Son­er­an rippei­den myymi­nen auta.

  24. En tiedä mitä hal­li­tuk­sen­pitäisi tehdä, mut­ta onhan se ihan nau­ret­tavaa että minä saan täysin vaku­udeton­ta luot­toko­rt­tivelkaa samal­la hin­nal­la mitä oma fir­mani saisi käyt­töpääo­maa kun lai­tan taloni pantiksi! 

    Eihän tässä hin­noit­telus­sa ole kyl­lä minkään­laista järkeä. En käsitä miten yri­tyken vaku­udelli­nen vel­ka voi mitenkään olla saman­hin­tainen kuin min­un vaku­udeton luot­toko­rt­tivel­ka, kos­ka jos fir­ma ei selviä velois­taan niin en kyl­lä minäkään. Kokon­aisko­rko fir­man vaku­udel­liselle lainalle annet­ti­in 10%, mikä on enem­män mitä S‑pankin kulu­tus­lu­ot­to ja samaa luokkaa mitä luot­tokun­ta kiskoo luottokortistani.

    En käsitä miten voi tul­la halvem­mak­si ottaa S‑pankista vaku­udeton­ta kulu­tus­lu­ot­toa 20 000 euroa kuin ottaa sama raha pankista käyt­töpääo­maa varten. Ker­tokaa­pa se minulle?

    http://www.s‑pankki.fi/henkiloasiakkaat/luotot/fi_FI/laina/

  25. Johannes Hir­vaskos­ki: Mik­si val­tio ei niin tek­isi, jos ker­ran yksi­tyi­nen pääo­masi­joit­ta­ja tekee?

    Hyvä kysymys. Viime Talouselämässä oli jut­tu pääo­masi­joit­ta­jista, yksi­ty­istä rahaa sijoitet­tu suo­ma­laisi­in pieni­in / keskisu­uri­in yri­tyk­si­in > 100 miljoon­aa vuodessa. Mik­si val­tion pitäisi sekaan­tua tähän(kin) toimialaan?

  26. Johannes Hir­vaskos­ki: Ensin­nä, Sip­ilä on johdon­mukaises­ti puhunut pääo­ma­muo­toi­sista panos­tuk­sista. Tekesin raho­jen käyt­töä eli byrokraat­tis­es­ti hallinnoitu­ja avus­tuk­sia parem­pi on ottaa omis­tus­ta. Mik­si val­tio ei niin tek­isi, jos ker­ran yksi­tyi­nen pääo­masi­joit­ta­ja tekee?

    Pääo­masi­joituk­ses­sa on muu­ta­ma nyanssi, joiden takia se ei ole kum­mallekaan osa­puolelle mikään mon­een tilanteeseen sopi­va sveit­siläi­nen linkku­veit­si. Pääo­masi­joi­tus on parhaim­mil­laan sil­loin, kun yri­tyk­sel­lä on hyvä liikei­dea, mut­ta osaami­nen ja pääo­ma kasvua varten puuttuvat.

    Täl­laises­sa tilanteessa pääo­masi­joit­ta­ja tuo rahaa, palk­it­see alku­peräiset omis­ta­jat ja tuo liike­toim­intaosaamista. Jos pääo­masi­joit­ta­jal­la ei ole tuo­da liike­toim­intaosaamista, sijoi­tus­ta on turha tehdä. Myös tuo omis­ta­jien palk­it­sem­i­nen on tärkeää, kos­ka muuten alku­peräis­ten omis­ta­jien riskin­si­etokyky voi olla toiv­ot­tua paljon heikompi.

    Jos yri­tyk­sel­lä ei ole sel­l­aista liikei­deaa, jos­sa on selvä kasvu nähtävis­sä jonkin liike­toimin­nal­lisen loikan (tyyp­il­lis­es­ti kan­sain­välistymi­nen, mut­ta kyse voi olla jostain tuoteke­hi­tyk­ses­täkin) jäl­keen, rahan pump­paami­nen fir­maan mil­lään taval­la ei ole avain, vaik­ka fir­ma olisi kuin­ka kan­nat­ta­va. Ja jos taas van­hoil­la omis­ta­jil­la ei ole riit­tävää lisäar­voa annet­ta­vanaan kasvu­vai­heessa, fir­ma kan­nat­taa ostaa kokon­aan (siis vähin­tään määräenemmistö).

    Val­ti­ol­la­han on jo Teol­lisu­us­si­joi­tus, joka tekee pääo­masi­joituk­sia. Teol­lisu­us­si­joituk­sel­la on kuitenkin tavoit­teena kan­nat­ta­va toim­inta. Jos uusi rahas­to luop­uu tästä vaa­timuk­ses­ta, sille kyl­lä löy­tyy rahoitet­tavaa, mut­ta sil­loin pitää miet­tiä sen hyödyl­lisyyt­tä ver­rat­tuna mui­hin avustusinstrumentteihin.

    Tärkeä avain on kuitenkin siinä, että sijoit­ta­jal­la pitää olla huo­mat­ta­va määrä osaamista liike­toimin­nan kehit­tämis­es­tä. Muuten pääo­masi­joit­tamises­sa ei ole järkeä.

  27. Osmo Soin­in­vaara: Tarkoitet­ti­in osakey­htiöi­den hal­li­tuk­sia ja niis­sä toimivia val­tion edus­ta­jia, joiden ajatelti­in edis­tävän yri­tyk­sen edun sijas­ta yleistä etua.

    Jaa­ha. No, sehän on yhtiöjärjestyskysymys, mikä on yri­tyk­sen etu.

    Etpä muuten kom­men­toin­ut Finnver­an mah­dol­lista uut­ta roo­lia näis­sä kuvioissa!

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Syltty.
    Sinä et voi men­nä konkurssi­in, mut­ta yri­tyk­sesi voi mennä.

    Yksi­ty­ishenkilö ei voi men­nä konkurssi­in, mut­ta tämä on saivartelua, mak­sukyvyt­tömyystapauk­ses­sa lainanan­ta­ja menet­tää rahansa joka tapauk­ses­sa. Ris­ki ei selitä tätä korkoeroa.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Syltty.
    Sinä et voi men­nä konkurssi­in, mut­ta yri­tyk­sesi voi mennä.

    Joo, asi­a­ha olisi täysin selvä jos kyseessä olisi vaku­udeton laina. Mut­ta mitäs väliä käytän­nössä on fir­man konkurssil­la jos sille on täy­det vaku­udet? Pank­ki vaatii siis vakuuk­sia, joi­ta se ei korko­tar­jouk­sen perus­teel­la pidä juuri minään.

  30. Johannes Hir­vaskos­ki: Sip­ilän ajat­telus­sa kasvu­ra­has­to ja bio­talous ja 200 000 työ­paikkaa liit­tyvät vah­vasti toisiinsa.

    Nyt pitäisi vielä kek­siä tuote, raa­ka-aine ja kilpailuetu.

    Suomes­sa ain­oa kil­pailukykyi­nen bio­raa­ka-aine on havumet­sä. Muiden bio­raa­ka-ainei­den kohdal­la muual­la on parem­mat kasvuolot. (Ja meil­läkin suurin kil­pailu­valt­ti on tyhjä tila kas­vatel­la pohjoista met­sää. Sitä löy­tyy idästä vielä enemmän.) 

    Hyö­dyn­net­tävän puun määrä on rajalli­nen, eikä sitä nykyisen hyö­dyn­tämisen yli ihan mah­dot­toman paljon löy­dy, joten uusi liike­toim­inta väk­isin syr­jäyt­tää van­haa. Hyvä jut­tu sekin, mut­ta sil­loin työ­paikko­ja ei las­ke­ta yhteen.

    Työl­listämis­määrää voi ver­ra­ta siihen, että met­sä­te­ol­lisu­us työl­listää suo­raan täl­lä het­kel­lä noin 50 000 henkeä. Epä­suo­raa työl­listämistä toki tulee lisää, mut­ta silti 200 000 henkeä vaatisi aivan val­tavaa loikkaa.

    Bio­tuot­teis­sa on lisäk­si nykyisel­lään sel­l­ainen ongel­ma, että ne ovat laa­jas­sa mitas­sa kan­nat­tavia vain tukien avul­la. Bio­jalosta­mo­jenkin rak­en­t­a­mi­nen riip­puu nimeno­maan tukipäätöksistä.

    En ollenkaan pois­sul­je sitä, etteivätkö mei­dän met­sä­varan­tomme voisi osoit­tau­tua nyky­istä arvokkaam­mik­si tule­vaisu­udessa, jos fos­si­il­i­sista tuot­teista halu­taan oikeasti eroon. Muu­tok­seen menee kuitenkin kauan, ja sen ensisi­jaisia hyö­dyn­täjiä ovat nykyiset alan toim­i­jat, joil­la on sekä pääo­mia että tuoteke­hi­tys­panok­sia alalle. Lupaavalle bio­tuote­toimin­nalle löy­tyy jo nyt rahoi­tus­ta ja vaik­ka koti­mainen osta­ja ilman val­tion panostusta.

    = = =

    Bio­talouden kohdal­la ajatuk­set kier­tyvät hel­posti uusi­u­tu­vaan ener­giaan. Tässä kohdas­sa ener­gial­la ja muil­la tuot­teil­la on kuitenkin suuri ero.

    Uusi­u­tu­van ener­gian kipol­la on jo nyt val­ta­va määrä toim­i­joi­ta ja rahoi­tus­ta, ja suurim­mat inno­vaa­tiom­ah­dol­lisu­udet liit­tyvät aurinkovoimaan. Tois­es­ta laidas­ta tilanne on se, että kaik­ki pitkäl­lä aikavälil­lä ydin­voimaa kalli­impi kan­nat­taa saman tien unohtaa.

    Me voimme kyl­lä tehdä hyviä aurinkopa­neele­ja, mut­ta kiinalaiset. Me voimme tehdä hyviä tuulivoimaloi­ta, mut­ta kiinalaiset. Me voimme polt­taa met­siämme, mut­ta niistä saata­va ener­giamäärä on rajoitet­tu. Me voimme tehdä hyvän puun­polt­toon sopi­van voimalan, ja niin me teem­mekin. Sil­lä vain ei saa 200 000 työpaikkaa.

    = = =

    Mut­ta jälleen tässä tör­mätään konkret­ian puut­teeseen. Pelkkä sana “bio­talous” vie ajatuk­set vääjäämät­tä alue- ja elinkeino­tuki­in ja pitkäl­lä tähtäimel­lä tehot­toman toimin­nan tekohengittämiseen.

    Sip­ilä ei kuitenkaan ole tyh­mä tai huono liikemies, joten joko tämä on todel­la vain oppo­si­tion vaa­likik­ka, tai sit­ten ajatuk­sen takana on jotain oikeasti fik­sua. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa olisi hyvä ker­toa vähän lisää, niin me skep­tikotkin ymmärtäisimme.

  31. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Kyl­lä. Osakey­htiöla­ki ei kuitenkaan sel­l­aise­naan ase­ta omis­ta­jao­h­jauk­selle esteitä. Hajau­tunut omis­tus­po­h­ja aset­taa. Muis­sa tilanteis­sa yhteinen näke­mys pitkän tähtäi­men etua palvel­ev­as­ta strate­gias­ta – liike­toimin­nan lyhyen aikavälin tulok­sen opti­moimisen sijas­ta – voidaan kir­ja­ta osakassopimukseen

    Tilanne on aika yksinker­tainen sil­loin, jos pääo­masi­joit­ta­jal­la on enem­mistö (mielel­lään määräen­em­mistö). Sil­loin mitään osakas­sopimus­takaan ei oikeasti tarvi­ta. Tämä on kuitenkin hyvin lähel­lä yri­tyk­sen ostamista kokonaan.

    Jos taas pääo­masi­joit­ta­ja on vähem­mistössä, enem­mistölle epämielui­sista ehdoista joutuu mak­samaan rahaa. Silti riite­lyn ris­ki on aika tuntuva.

    Tässä suh­teessa yksi­tyi­nen pääo­masi­joit­ta­ja ilman mitään täkyjä on omis­ta­jille lähtöko­htais­es­ti mieluisampi, kos­ka intres­si on yhteinen (lisää rahaa). Muil­la peri­aat­teil­la toimi­va sijoit­ta­ja joutuu joko mak­samaan enem­män tai kohden­ta­maan toim­intansa kohteisi­in, joi­ta yksi­tyiset eivät huoli.

  32. Sep­po Korp­poo: Olen täl­lä pal­stal­la koet­tanut vit­saillekin tuo­da esi­in sitä tosi­asi­aa, että Suomes­sa ei anneta yri­tys­riskin otta­jan onnistues­saan rikastua.

    Avaatko tuo­ta vähäsen? Käytän­nössä kaik­ki Suomen rikkaim­mat henkilöt ovat olleet mukana yri­tys­toimin­nas­sa tai he ovat per­i­neet omaisuuten­sa suku­laisil­taan, jot­ka ovat näin tehneet.

    Keskeltä talouskri­isiäkin meiltä on nous­sut Rovion ja Super­cellin kaltaisia yri­tyk­siä jot­ka ovat tehneet perus­ta­jansa hyvinkin varakkaiksi.

    Wahlrooskin alkoi toden teol­la rikas­tua, kun siir­tyi tois­t­en palkoil­ta pyörit­tämään omaa firmaa.

    Koke­muk­seni mukaan pankeista kyl­lä saa rahaa, jos on hyvä idea. Jos se on huono, on paras­ta ettei saa mistään.

    Har­voin olen Korp­poon kanssa samaa mieltä, mut­ta tämä on niin hyvä kom­ment­ti, että se pitäisi lait­taa tal­teen. Muis­tel­laan sitä sit­ten, kun ihme­tel­lään mihin kasvu­ra­has­toon kaade­tut miljoonat ovat hävin­neet ja mitä niil­lä on saatu aikaan.

  33. a_l: Koke­muk­seni mukaan pankeista kyl­lä saa rahaa, jos on hyvä idea. Jos se on huono, on paras­ta ettei saa mistään.
    Har­voin olen Korp­poon kanssa samaa mieltä, mut­ta tämä on niin hyvä kom­ment­ti, että se pitäisi lait­taa talteen.

    Näin on. Mikä estää kepu­laisia pant­taa­mas­ta maatilo­jaan ja tekemästä hyviä pääo­masi­joituk­si­aan? Tai sen puoleen, uschanow­ilaiset voivat pan­ta­ta asun­to-osak­keen­sa ja ostaa uusia niin siinähän talous elpyy key­ne­siläis­es­ti ihan ilman val­tion velkaantumista.

  34. a_l pyysi avaa­maan kom­ment­tiani siitä, että “Suomes­sa ei anneta yri­tys­riskin otta­jan onnistues­saan rikastua.”

    Hän vielä ryy­dit­ti kom­men­til­la siitä, että esim. Rovion omis­ta­jat ja Wahlroos ovat rikas­tuneet, ikäänkuin tämä todis­taisi väit­tämäni vääräksi.

    Kom­ment­ti­ni perus­tuu seu­raavi­in tosiasioihin:

    1) Elämme avoimen ja globaalin markki­na­t­alouden jatku­vas­sa ja nopeatem­poises­sa maail­mas­sa. Kil­pailu on armo­ton­ta ja uusia mullis­tavi­akin teknolo­gioi­ta tulee kehi­in koko ajan.

    2) On vääjäämätön­tä, että näis­sä talous-darvin­is­ti­sis­sa olo­suhteis­sa yhtiöitä syn­tyy ja kuolee kiihtyväl­lä tahdilla.

    3) Tässä tilanteessa on vält­tämätön­tä, että ole­mas­saol­e­vat yri­tyk­set ket­terästi muut­tuvat markki­noiden mukaan. Toisaal­ta on yhtä tärkeää, että Suomeen syn­tyy koko ajan uusia kil­pailukyky­isiä yri­tyk­siä, joista elinkelpoisim­mat voivat kas­vaa suuriksikin.

    4) Tässä tilanteessa val­tion ja kun­tien riske­jä ja virkavirheitä vält­televät hitaat byrokraatit ovat vain pain­o­las­tia ja voivatkin toimia vain rin­ta­man takana huoltojoukoissa.

    5) Jot­ta van­hat yri­tyk­set voisi­vat olla ket­ter­iä ja uudet yri­tyk­set voisi­vat men­estyä, Suomen pitää olla yri­tys­toimin­nalle kiin­nos­ta­va, eli kil­pailukykyi­nen. Nyky-Suo­mi ilmi­selvästi ei sitä ole, jos­ta syys­tä esim. Rovio ja Wahlrooskin toimi­vat pääosin muualla.

    6) Kaiken men­estyvän yri­tys­toimin­nan perus­tana on riskin otta­mi­nen ja sen hyvä hallinta. Tässä men­estyneille Suomen kan­nat­taa mak­saa kun­non kor­vaus (=antaa rikas­tua Suomes­sa oikein kun­nol­la), sil­lä muu­toin parhaat lähtevät maas­ta. Sitä Suo­mi ei pitkään kestä.

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen patri­oot­ti ja kan­sain­vä­li­nen ris­ki-yrit­täjä, joka tais­telee rajusti jokaises­ta kaupasta.

  35. Kalliop­erämme _on_ aika ain­ut­laa­tu­ista. Vas­taavaa toki pla­nee­tal­ta löy­tyy, mut­ta ei kovin paljoa.
    Harv­inais­ten maamet­al­lien put­saami­nen ei ole vält­tämät­tä täysautoma­ti­soitu­vaa kaivos­toim­intaa, eikä sitä kalliop­erää juurikaan voi siirtää muualle.

  36. Viherinssi: Mut­ta jälleen tässä tör­mätään konkret­ian puut­teeseen. Pelkkä sana “bio­talous” vie ajatuk­set vääjäämät­tä alue- ja elinkeino­tuki­in ja pitkäl­lä tähtäimel­lä tehot­toman toimin­nan tekohengittämiseen.
    Sip­ilä ei kuitenkaan ole tyh­mä tai huono liikemies, joten joko tämä on todel­la vain oppo­si­tion vaa­likik­ka, tai sit­ten ajatuk­sen takana on jotain oikeasti fik­sua. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa olisi hyvä ker­toa vähän lisää, niin me skep­tikotkin ymmärtäisimme.

    Ala on niin mon­i­nainen, että sitä on vaikea kuvail­la. Peri­aat­teessa tarkoit­taa kaikkea uusi­u­tu­vi­in luon­no­varoi­hin liit­tyvää teol­lisu­ut­ta ja ener­giatuotan­toa. Näin olen asian ymmärtänyt. No eri­laisia raport­te­ja­han kyl­lä lyö­tyy jos­ta asia jos­sain määrin selvin­nee. Muitaak­seni puun­jalostustekni­ikkakin on Aaal­toyliopis­tossa muutet­tu bio­tuote­taloudek­si. Mitä ihmeel­lisem­piä tutkimuai­hei­ta löytyy:

    http://www.energiaviesti.fi/uutiset/bakteerit-energiaa-tuottamaan.html

    Biopolt­toaineis­sa myös on tulos­sa ehkä sovel­luk­sia levien kas­vatuk­ses­ta myöhemmin.

  37. antti: Tai sen puoleen, uschanow­ilaiset voivat pan­ta­ta asun­to-osak­keen­sa ja ostaa uusia niin siinähän talous elpyy key­ne­siläis­es­ti ihan ilman val­tion velkaantumista. 

    Nyt kun vielä jär­jestät näille pant­taa­jille kuolemat­to­muu­den, niin että lain­o­jen takaisin­mak­suai­ka venyy siihen sato­jen vuosien mit­taan, jos­sa se on val­tioil­la ero­tuk­se­na yksityishenkilöistä.

    Onko se todel­la niin usko­mat­toman vaikeaa taju­ta, että elvy­tys­te­htävä lankeaa key­ne­siläisessä suh­dan­nepoli­ti­ikas­sa val­ti­olle juuri sik­si, että val­tion luot­tokelpoisu­us on täysin eri luokkaa kuin yksi­ty­ishenkilöi­den? Ilmeis­es­ti on, kos­ka siteer­atun kaltaisia möläy­tyk­siä joutuu aina vain lukemaan.

  38. Viherinssi: Bio­talouden kohdal­la ajatuk­set kier­tyvät hel­posti uusi­u­tu­vaan ener­giaan. Tässä kohdas­sa ener­gial­la ja muil­la tuot­teil­la on kuitenkin suuri ero.

    Nimeno­maan ja yksipuo­li­nen puhe bioen­er­gias­ta on johtanut harhaan.

    Puu on hyvin monipuo­li­nen raa­ka-aine, pait­si läh­es sel­l­aise­naan (esim. lam­i­naatit) myös kemi­ante­ol­lisu­u­den raka-aineena (esim sel­l­unkeiton sivu­vir­rat). Suo­ma­laiset ovat kuitenkin olleet kovin laisko­ja niitä hyö­dyn­tämään. Rahaa on tul­lut sisään ovista ja ikkunoista.

    Nyt kun tuo Nokia on muiden murhe, voisimme ehkä uud­estaan viritel­lä van­haa niche-ajat­telua. Isot, yleen­sä keskusjo­htoiset jätit otta­vat mitä halu­a­vat, mut­ta niitä kiin­nos­ta­vat vain isot businek­set. Nähtävis­sä ole­van markki­nan pitää olla vähin­tään esim. 50 mil­ja­dia €, jot­ta siitä voisi lohkaista itselleen kiin­nos­ta­van palan. Isot yri­tyk­set eivät kykene repeämään kaikkialle.

    Yrit­täjäve­toi­sis­sa han­kkeis­sa pienem­pikin busines on kiin­nos­ta­va. Suu­ru­us­lu­okkaa 10…100 M€ ole­via markki­noi­ta on lukemattomia.

    Uusien tuot­tei­den ja varsinkin tuote­jär­jestelmien, ekosys­teemien, kehit­tämi­nen vain ottaa aikaa ja rahaa. Onnit­telu­ni Nes­teelle ja ennnen kaikkea St1:lle!

    Hienokemikaalipuolel­la olisi mah­dol­lisuuk­sia vas­taav­ille innovaatioille.

  39. Viherinssi:
    ‘snip’
    Sip­ilä ei kuitenkaan ole tyh­mä tai huono liikemies, joten joko tämä on todel­la vain oppo­si­tion vaa­likik­ka, tai sit­ten ajatuk­sen takana on jotain oikeasti fik­sua. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa olisi hyvä ker­toa vähän lisää, niin me skep­tikotkin ymmärtäisimme.

    Liikemiehillä ei ole koskaan ollut mitään vaikeuk­sia ottaa rahaa vas­taan, vaik­ka se tulisi jostain rahas­tostakin. Seu­raa­pa vaik­ka vain erään Korp­poon kannanottoja.

  40. Catili­na:
    Kalliop­erämme _on_ aika ain­ut­laa­tu­ista. Vas­taavaa toki pla­nee­tal­ta löy­tyy, mut­ta ei kovin paljoa.
    Harv­inais­ten maamet­al­lien put­saami­nen ei ole vält­tämät­tä täysautoma­ti­soitu­vaa kaivos­toim­intaa, eikä sitä kalliop­erää juurikaan voi siirtää muualle.

    Suomen kalliop­erästä löy­tyy merkit­tävä määrä hyö­dyn­net­täviä min­er­aale­ja. Ne ovat näp­pärä lisä elämäämme, mut­ta tuskin Sip­ilän tarkoit­ta­maa biotaloutta.

    Työl­listävyy­teen antaa vähän mit­takaavaa se, että Suuriku­usikon kul­takaivos on Euroopan suurin kul­takaivos. Se käsit­telee noin 3000 ton­nia kiveä päivässä, tuot­taa han­kalasti rikastet­tavas­ta malmista noin viisi ton­nia kul­taa vuodessa ja työl­listää alle 400 henkeä. Tuote­tun kul­lan arvo on suu­ru­us­lu­okkaa 200 miljoon­aa euroa.

    Suo­ma­lainen min­er­aaliosaami­nen on hyvä­ta­soista ja edis­tyk­sel­listä. (Joskus ehkä jopa liian edis­tyk­sel­listä, vrt. Tal­vi­vaara.…) Out­okum­mun per­in­tö elää vah­vana myös teknolo­gias­sa. On kuitenkaan vaikea nähdä, että siltä alal­ta saisi lisära­hoituk­sel­la kovin suur­ta lisäpotkua.

  41. Onko se todel­la niin usko­mat­toman vaikeaa taju­ta, että elvy­tys­te­htävä lankeaa key­ne­siläisessä suh­dan­nepoli­ti­ikas­sa val­ti­olle juuri sik­si, että val­tion luot­tokelpoisu­us on täysin eri luokkaa kuin yksi­ty­ishenkilöi­den? Ilmeis­es­ti on, kos­ka siteer­atun kaltaisia möläy­tyk­siä joutuu aina vain lukemaan.

    Sain joskus halvem­mal­la (pienem­mäl­lä korol­la) lainaa asun­tooni kuin Sak­san val­tio. Luul­tavasti nytkin on niin, mut­ta en ole tark­istanut asi­aa vähään aikaan. Täl­lä perus­teel­la luot­tokelpoisuuteni on parem­pi kuin Sak­san. Olin luot­toa ottaes­sani pätkätöis­sä ja luot­to oli 100 % asun­non hin­nas­ta. Samana aikana Sak­sa on velka­an­tunut lisää kun minä olen mak­sanut kol­man­nek­sen velas­ta pois, joten ehkä markki­nat ovat oike­as­sa tässä.

  42. Coun­try­boy: Ala on niin mon­i­nainen, että sitä on vaikea kuvailla.

    Konkreet­tis­ten esimerkkien anta­mi­nen kuitenkin aut­taisi. Triv­i­aale­ja esimerkke­jä ovat vaikka­pa biopolt­toaineet ja biopoly­meer­it. Tun­nen alaa kuitenkin työnikin kaut­ta, enkä ihan suo­raan näe niitä markki­nae­htoisia kasvumah­dol­lisuuk­sia, jot­ka oli­si­vat kasvu­ra­hoituk­ses­ta kiinni.

    Peri­aat­teessa tarkoit­taa kaikkea uusi­u­tu­vi­in luon­no­varoi­hin liit­tyvää teol­lisu­ut­ta ja energiatuotantoa.

    Olen tästä samaa mieltä.

    Muitaak­seni puun­jalostustekni­ikkakin on Aaal­toyliopis­tossa muutet­tu biotuotetaloudeksi.

    Puun­jalostustekni­ikan laitok­selta valmis­tuu diplo­mi-insinööre­jä bio­tuotetekni­ikan koulu­tu­so­hjel­mas­ta. Ja tämä ker­tookin ken­tästä hyvin paljon, pain­opiste on Suomes­sa metsäbiomassassa.

    Toki puun­jalostus­te­ol­lisu­udessa on paljon kehitet­tävää. Mustal­ipeä on toden­näköis­es­ti ihan turhan hienoa ainet­ta poltet­tavak­si, ja sel­l­u­akin kan­nat­taisi osin myy­dä mikro- tai nanokiteisenä sel­l­u­loosana. Mekaanisen mas­san tekemisessä myytävä artikke­li on energia.

    Bio­jalostei­den kehit­tämi­nen on kuitenkin hyvin pitkälti puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den tapa yrit­tää selvitä hengis­sä, kun paperi ei enää ole kiin­nos­ta­va mate­ri­aali. Jalostusar­von nos­t­a­mi­nen siel­lä ei kuitenkaan tee min­nekään niitä 200 000 työ­paikkaa, vaan pikem­min säi­lyt­tää ole­mas­saole­via. Eikä kasvu­ra­has­ton sija tuol­la ole mitenkään eri­tyisen selkeä.

    Biopolt­toaineis­sa myös on tulos­sa ehkä sovel­luk­sia levien kas­vatuk­ses­ta myöhemmin.

    Kaikissa biopolt­toaine­pros­es­seis­sa ener­gian säi­lymi­nen on taat­tu. Sisään menee hiilid­iok­sidia, vet­tä ja aurinkoen­er­giaa. Ulos tulee hiilivetyjä. (Poikkeuk­se­na tästä pros­es­sit, jois­sa ulos tulee vetyä, jol­loin hiilid­iok­sidi­akaan ei tarvi­ta sisään.) Mekanis­me­ja lähtöko­hdas­ta tulok­seen on paljon, ei se puunkaan kasvu ihan simp­peli biokemi­alli­nen pros­es­si ole.

    Tässä syk­lis­sä olen­naista on tuo aurinkoen­er­gia. Vet­tä ja hiilid­iok­sidia on saatavis­sa yleen­sä riit­tävästi. Sen sijaan sen aurinkoen­er­gian osalta me emme ole ihan maail­man parhaas­sa paikas­sa ver­rat­tuna vaikka­pa Yhdys­val­to­jen eteläosi­in tai Etelä-Euroop­paan, Saha­ras­ta tai Ara­bi­an niemi­maas­ta puhumattakaan.

    Hyvän aurinkoen­er­giaa polt­toaineek­si jalosta­van pros­essin kek­simi­nen on yksi uusi­u­tu­van ener­gian mah­dol­li­sista suurista läpimur­roista. Jos sel­l­ainen pros­es­si kek­sit­täisi­in Suomes­sa, se tek­isi kek­si­jästään kyl­lä mah­dol­lis­es­ti hyvin rikkaan, mut­ta mitään työl­listävää teol­lisu­u­de­nalaa siitä ei hel­posti saisi.

  43. Aki Suokko: Sain joskus halvem­mal­la (pienem­mäl­lä korol­la) lainaa asun­tooni kuin Sak­san val­tio. Luul­tavasti nytkin on niin, mut­ta en ole tark­istanut asi­aa vähään aikaan. Täl­lä perus­teel­la luot­tokelpoisuuteni on parem­pi kuin Saksan. 

    Tek­isi mieli käyt­tää tun­net­tua englan­ninkielistä sanon­taa omenoista ja appelsiineista.

    Ero on tietenkin siinä, että Sak­sa saa sitä luot­toaan ilman vakuuk­sia, asun­to­lainan otta­ja taas ei — vaik­ka tar­jou­tu­isi vasti­neek­si mak­samaan kuin­ka korkeaa korkoa tahansa. Vai onko Bran­den­bur­gin port­ti ken­ties jonkin Sak­san Hypo­teekkiy­hdis­tyk­sen omis­tuk­ses­sa kunnes Sak­san val­tion­vel­ka on mak­set­tu jon­ain päivänä pois?

    Kuten muis­tamme, Suomen taan­noiset vaku­us­vaa­timuk­set eurokri­i­sis­sä herät­tivät maail­mal­la laa­jaa, ohi­mon kohdalle sormel­la ympyröitä piirtelevää ihme­tys­tä (aina arvoste­tu­impi­en talous­sanomale­htien pääkir­joi­tus­sivu­ja myöten). Tämä jos mikä osoit­taa, kuin­ka tiukas­sa suo­ma­laises­sa kult­tuuris­sa — ja vain ja ain­oas­taan siinä — on taipumus ajatel­la kaikkia maail­mas­sa esi­in­tyviä julkis- ja yksi­ty­isoikeudel­lisia velka­suhtei­ta lähipankista ote­tun asun­to­lainan mallin mukaisesti.

    Onkin varsin hätkähdyt­tävä osoi­tus suo­ma­laisen talous­poli­it­tisen keskustelun eristyneisyy­destä ja nurkkakun­taisu­ud­es­ta, että tämä kan­sain­vä­li­nen ihmette­ly tun­tui tule­van monille jonkin­laise­na pöyristyt­tävänä järky­tyk­senä. Samoin se, ettei yksikään muu euro­maa vas­taavia vakuuk­sia vaat­in­ut, vaan Suo­mi jäi yksin edus­ta­maan tätä väite­tysti maail­man ain­oaa oikeaa käsi­tys­tä velas­ta ja sen luonteesta.

  44. Aki Suokko: Sain joskus halvem­mal­la (pienem­mäl­lä korol­la) lainaa asun­tooni kuin Sak­san val­tio. Luul­tavasti nytkin on niin, mut­ta en ole tark­istanut asi­aa vähään aikaan. Täl­lä perus­teel­la luot­tokelpoisuuteni on parem­pi kuin Sak­san. Olin luot­toa ottaes­sani pätkätöis­sä ja luot­to oli 100 % asun­non hin­nas­ta. Samana aikana Sak­sa on velka­an­tunut lisää kun minä olen mak­sanut kol­man­nek­sen velas­ta pois, joten ehkä markki­nat ovat oike­as­sa tässä.

    Sallinet, että hie­man epäilen. Veikkaan, että olet ver­ran­nut omenoi­ta ja päärynöitä (eri korkokäyrien pis­teitä). Toki jos tiedät pankin, jos­ta saa asun­to­lainaa täl­lä het­kel­lä kymmenek­si vuodek­si alle kah­den pros­entin kiin­teäl­lä korol­la, olisin kyl­lä kiin­nos­tunut informaatiosta.

  45. Harv­inaiset maamet­al­lit eivät vält­tämät­tä sovel­lu per­in­teiseen kaivos­toim­intaan. Siinä on se inno­vaa­tion paik­ka. Nyt niitä kerätään per­in­teisen kaivos­toimin­nan menetelmin, mut­ta tämä ei vält­tämät­tä ole ain­oa ja eses järkevin tapa.

  46. Tom­mi Uschanov: Onko se todel­la niin usko­mat­toman vaikeaa taju­ta, että elvy­tys­te­htävä lankeaa key­ne­siläisessä suh­dan­nepoli­ti­ikas­sa val­ti­olle juuri sik­si, että val­tion luot­tokelpoisu­us on täysin eri luokkaa kuin yksi­ty­ishenkilöi­den? Ilmeis­es­ti on, kos­ka siteer­atun kaltaisia möläy­tyk­siä joutuu aina vain lukemaan.

    Esimerkik­si ostet­ta­va asuin­huoneis­to kel­paa 70% vaku­udek­si. Tai jos ei kokon­aista kämp­pää osta, voi sijoit­taa eri­laisi­in asuin­ra­has­toi­hin pienem­mil­lä sum­mil­la. No, ilmeis­es­ti joillekin läskin ker­ryt­tämi­nen rak­en­teisi­in on oma itseisarvonsa.

  47. antti: Esimerkik­si ostet­ta­va asuin­huoneis­to kel­paa 70% vaku­udek­si. Tai jos ei kokon­aista kämp­pää osta, voi sijoit­taa eri­laisi­in asuin­ra­has­toi­hin pienem­mil­lä sum­mil­la. No, ilmeis­es­ti joillekin läskin ker­ryt­tämi­nen rak­en­teisi­in on oma itseisarvonsa. 

    Kuten jo ker­taalleen on todet­tu, kun val­tio ottaa lainaa, ei vaa­di­ta mitään vakuuk­sia, ja juuri tämä tekee tästä ver­tauk­ses­ta niin koomisen onnahtelevan.

    Koko maail­mas­sa ei ole sel­l­aista raha­laitos­ta, jos­ta yksi­ty­ishenkilö saisi lainaa samoil­la ehdoil­la kuin val­tio — edes vähän huonom­mas­ta luot­tolu­ok­i­tuk­ses­ta kär­sivä valtio.

  48. Viherinssi: Bio­jalostei­den kehit­tämi­nen on kuitenkin hyvin pitkälti puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den tapa yrit­tää selvitä hengis­sä, kun paperi ei enää ole kiin­nos­ta­va mate­ri­aali. Jalostusar­von nos­t­a­mi­nen siel­lä ei kuitenkaan tee min­nekään niitä 200 000 työ­paikkaa, vaan pikem­min säi­lyt­tää ole­mas­saole­via. Eikä kasvu­ra­has­ton sija tuol­la ole mitenkään eri­tyisen selkeä.

    Tässä kohdas­sa en ole vält­tämät­tä samaa mieltä.

    Suuris­sa organ­isaa­tiois­sa ideat eivät hel­posti pääse lentoon, sil­lä joku todel­la iso­kenkäi­nen on saata­va tosis­saan usko­maan asi­aan ja siten riskeer­aa­maan jopa paikkansa. Yrit­täjäve­toi­sis­sa yri­tyk­sis­sä yrit­täjä uskoo asi­aansa eikä pelkää ottaa riskiä.

    Lääke- ja ICT-teol­lisu­u­teen on syn­tynyt uuden­lainen ekosys­tee­mi, jos­sa yrit­täjäve­toiset yri­tyk­set kehit­tävät uuden tuot­teen tiet­tyyn vai­heeseen ja sit­ten myyvät tai lisen­sioi­vat sen suurem­mille toimijoille. 

    Toiv­ot­tavasti puun­jalostus­te­ol­lisu­uskin joskus omak­suu vas­taa­van inno­vaa­tio­jär­jestelmän. Kasvu­ra­has­to olisi omi­aan tuke­maan täl­laista toimintaa.

  49. Ville Hau­takan­gas: Ne eivät toi­mi, kos­ka ne syytävät rahaa kan­nat­taville yri­tyk­sille (kuten Nokialle aikoinaan), ja kan­nat­ta­mat­tomille yri­tyk­sille (kuten jostain tut­tu­jen Siilas­maan ja Ollilan Fru­u­golle aikoinaan).

    Tuo Tekes, Sitra, Nokia, Fru­u­go, Esko Aho, Ollila, Siilas­maa, Öistämö jne. kuvio on kyl­lä hyvä syy olla perus­ta­mat­ta Suomeen minkään sortin rahas­to­ja. Valvon­ta tup­paa men­emään pieleen kun hal­li­tu­s­paikko­ja ja mui­ta johta­jan virko­ja jael­laan ristiin.

    Kaik­ki tuet pitäisi lakkaut­taa, ja jos alue­poli­ti­ikaa halu­taan tehdä kun­ta voi antaa ilmaisia tontteja/toimitiloja halutes­saan, ja val­tio voisi alen­taa vero­ja erityistalousalueilla.

  50. Jos on vah­vasti sitä mieltä että “nyt lainara­hal­la elvyt­tämään”, niin sil­loin voi todel­lakin men­nä pankki­in ja nos­taa lainara­haa niin paljon kuin rah­keet riit­tää ja käyt­tää elvyt­tävi­in kohteisi­in. Ei sil­lä ole sit­ten väliä saako lainaa yhtä hyvil­lä ehdoil­la val­tio, saman ver­ran euro elvyt­tää tuli raha yksi­tyiseltä tai valtiolta.

    1. Antti. Väit­teesi on, anteek­si nyt vain, ihan jär­jetön. Jos minä elvytän omil­la rahoil­lani ja käytän siihen miljoona ja tämän seu­rauk­se­na Suoemn BKT nousisi kehdel­la miljoon­al­la, kansan­talouden kannal­ta elvy­tys olisi kan­nat­tavaa, mut­ta minä en saisi raho­jani takaisin. Sel­l­aiset toimet, joiden hyö­ty jakau­tuu koko kansan­talouteen, on rahoitet­ta­va val­tion rahoista. Muuten­han vero­tuskin voisi olla vapaaehtoista.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Antti. Väit­teesi on, anteek­si nyt vain, ihan jär­jetön. Jos minä elvytän omil­la rahoil­lani ja käytän siihen miljoona ja tämän seu­rauk­se­na Suoemn BKT nousisi kehdel­la miljoon­al­la, kansan­talouden kannal­ta elvy­tys olisi kan­nat­tavaa, mut­ta minä en saisi raho­jani takaisin. Sel­l­aiset toimet, joiden hyö­ty jakau­tuu koko kansan­talouteen, on rahoitet­ta­va val­tion rahoista. Muuten­han vero­tuskin voisi olla vapaaehtoista. 

    Ei vaan pysty seu­raa­maan täl­laista aja­tuskulkua. Oma mielip­i­teeni on, että sijoi­tan omista tulois­tani omien näke­mys­teni mukaan ja samal­la ole­tan, että verovaroin tai veron­mak­sukykyä vas­taan laina­tu­in varoin julki­nen sek­tori ei lähtöko­htais­es­ti har­joi­ta minkään­näköistä sijoi­tus­toim­intaa. Kaik­ki sijoit­ta­jat ovat samal­la viival­la. Ns. bis­ne­senke­li on tyystin tarpee­ton hallinnolli­nen käsite jostakin vero­tuk­sel­lis­es­ta eri­tyisko­htelus­ta puhu­mat­takaan. Kukin saa toki nimit­tää itseään miten halu­aa. Itse voisin nimit­tää itseäni vaikka­pa suh­dan­netaan­tu­mien­ta­soit­ta­jaelvyt­täjäsi­joit­ta­jaop­pipoi­ka. Työeläk­er­a­has­totkin tulisi purkaa. Kukin sijoit­taa taval­laan eikä ole (hallinnol­lisin) väki­val­loin osal­lise­na mis­sään muussa.

    ps. Jo pelkkä otsikko aiheut­taa pahoin­voin­tia. Mikä ihmeen “kasvu­ra­has­to”. Miten ihmeessä se eroaa tuhan­sista ja tuhan­sista rahas­toista joi­hin taval­liset kansalaiset voivat omien näke­mys­ten­sä perus­teel­la sijoit­taa heti tai jo eilen. Tun­nus­tan, että en tunne asi­aa enkä halu­akaan. Täysin tarpee­ton­ta. Suo­ras­taan vahingollista.

  52. Osmo Soin­in­vaara: Antti. Väit­teesi on, anteek­si nyt vain, ihan jär­jetön. Jos minä elvytän omil­la rahoil­lani ja käytän siihen miljoona ja tämän seu­rauk­se­na Suoemn BKT nousisi kehdel­la miljoon­al­la, kansan­talouden kannal­ta elvy­tys olisi kan­nat­tavaa, mut­ta minä en saisi raho­jani takaisin

    Voi sitä vali­ta mihin rahansa lait­taa, muu­ta­ma jut­tu sit­ten sanoit että jos sin­ul­la olisi muu­ta­ma miljoona ylimääräistä, sijoit­taisit ne uusi­in vuokra-asun­toi­hin Helsingis­sä. Sinä ja TU saisitte var­maan esimerkeil­länne mon­et muut mukaan ja sijoitt­ta­maan uusi­in vuokra-asun­toi­hin Helsingis­sä. En mitenkään pidä mah­dot­tomana etteikö raho­ja saisi takaisin korko­jen kera, ja lisäk­si uud­is­rak­en­t­a­mi­nen elvyt­täisi taan­tu­man aikaan.

  53. Viherinssi:

    Viherinssi: Tilanne on aika yksinker­tainen sil­loin, jos pääo­masi­joit­ta­jal­la on enem­mistö (mielel­lään määräen­em­mistö). Sil­loin mitään osakas­sopimus­takaan ei oikeasti tarvi­ta. Tämä on kuitenkin hyvin lähel­lä yri­tyk­sen ostamista kokonaan.

    Jos taas pääo­masi­joit­ta­ja on vähem­mistössä, enem­mistölle epämielui­sista ehdoista joutuu mak­samaan rahaa. Silti riite­lyn ris­ki on aika tuntuva.

    Juuri osakey­htiölain vähem­mistö­suo­jan takia osakas­sopimus tarvit­taisi­in. Mut­ta osakey­htiöla­ki ei ase­ta esteitä.

    Julki­nen etu ja yhtiön etu eivät myöskään ole ris­tiri­idas­sa, jos strate­gias­sa on lähdet­ty pitkän tähtäi­men tulok­sen­tekokyvys­tä. Val­tio­ta tarvi­taan siis kär­siväl­lisek­si omis­ta­jak­si kri­it­tisil­lä tule­vaisu­usa­loil­la. Ei nopeaa tuot­to­vaa­timus­ta, vaan yhteiskun­nan kokon­aise­tu, joka samal­la — pitkäl­lä aikavälil­lä — on yhtiön etu.

    Mitä tulee bio­talouden konkreti­soin­ti­in — täy­tyy erot­taa strate­gi­nen vai­he oper­ati­ivis­es­ta. Ensin täy­tyy päät­tää strate­gias­ta, eikä vaa­tia detaljiku­vauk­sia teknolo­gioista. Tässä Juha (ja kuka tahansa osaa­va johta­ja tai hal­li­tusam­mat­ti­lainen) on hyvä. Tässä taas mielestäni tyyp­il­lis­es­ti vihreässä (anteek­si yleistys, arvostan kyl­lä osaamista, jota puolueen vai­heil­ta löy­tyy) argu­men­toin­nis­sa usein hak­sahdestaan. Liian varhain aloite­taan yksi­tyisko­h­tien ratkaiseminen.

  54. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Mitä tulee bio­talouden konkreti­soin­ti­in – täy­tyy erot­taa strate­gi­nen vai­he oper­ati­ivis­es­ta. Ensin täy­tyy päät­tää strate­gias­ta, eikä vaa­tia detaljiku­vauk­sia teknolo­gioista. Tässä Juha (ja kuka tahansa osaa­va johta­ja tai hal­li­tusam­mat­ti­lainen) on hyvä.

    Olen strate­giatyötäni ihan leipäni eteen tehneenä siitä samaa mieltä, että strate­gia ei ole sama asia kuin yksi­tyisko­htainen toimen­pidesu­un­nitel­ma. Mut­ta ei strate­gia myöskään ole pelkän yli­malkaisen tavoit­teen ääneen­lausum­ista, oikeal­la tasol­la strate­gia luon­nos­telee myös tärkeim­mät toimen­piteet. Lisäk­si strate­gian pitää perus­tua aina joi­hinkin olet­ta­muk­si­in, joiden oikeel­lisu­us pitää pyrk­iä tarkastamaan.

    Lisäk­si aivan uut­ta toim­intaa luo­taes­sa ihan ensim­mäi­nen paperi on liike­toim­inta­su­un­nitel­ma. Nythän olen­nais­es­ti Sip­ilä on käsi ojos­sa pyytämässä val­ti­ol­ta 1,4 mil­jar­dia euroa ja lupaa luo­da sil­lä 200 000 työ­paikkaa bio­taloudessa. Hyvä aja­tus minus­ta, ja jos temp­pu onnis­tuu tuol­laisel­la rahas­tol­la rahas­ton pitkän aikavälin jatku­vu­u­den tur­vat­en, Sip­ilä saakoon min­un puolestani pari seu­raavaakin pääministerikautta.

    Mut­ta ennen kuin tähän han­kkeeseen laite­taan yhtään min­un rahaani, niin halu­an nähdä liike­toim­inta­su­un­nitel­man laskelmineen.

    Kir­jekuoren takuses­sa lukee täl­lä het­kel­lä sel­l­aista, että 1,4 mil­jardin tuot­to tuskin ylit­tää 70 miljoon­aa vuodessa. Jos täl­lä saa 200 000 työ­paikkaa, työ­paikan hin­naksi tulee 350 euroa kap­paleelta vuodessa. Nämä työ­paikat pitää lisäk­si luo­da lop­pu­jen lopuk­si sel­l­aisi­na, että niitä voivat tehdä nyt työelämän ulkop­uolel­la ole­vat (tai pikem­min ne, jot­ka oli­si­vat työelämän ulkop­uolel­la ilman tätä kasvu­ra­has­toa). Hin­ta on vain pros­ent­ti työllistämiskustannuksista.

    Kos­ka tämä triv­i­aali laskel­ma tuot­taa hyvin häm­mästyt­tävän lop­putu­lok­sen, niin se liike­toim­inta­su­un­nitel­ma, kiitos.

  55. Tapio: Lääke- ja ICT-teol­lisu­u­teen on syn­tynyt uuden­lainen ekosys­tee­mi, jos­sa yrit­täjäve­toiset yri­tyk­set kehit­tävät uuden tuot­teen tiet­tyyn vai­heeseen ja sit­ten myyvät tai lisen­sioi­vat sen suurem­mille toimijoille.

    Toiv­ot­tavasti puun­jalostus­te­ol­lisu­uskin joskus omak­suu vas­taa­van inno­vaa­tio­jär­jestelmän. Kasvu­ra­has­to olisi omi­aan tuke­maan täl­laista toimintaa. 

    Olen ihan var­ma siitä, että puun­jalostus­te­ol­lisu­us ei toi­mi opti­maalisel­la taval­la liike­toimin­nan kehit­tymisen kannal­ta. Kuin ei mikään muukaan ala.

    En kuitenkaan pidä omien koke­musteni ja havain­to­jeni poh­jal­la puun­jalostus­te­ol­lisu­udessa hyvän idean matkaa ideas­ta kau­pal­liseen käyt­töön mitenkään hirvit­tävän pitkänä. Alal­la on kohtu­ullisen help­po saa­da tuoteke­hi­tys­ra­hoi­tus­ta, ja yliopis­tom­aail­mal­lakin on hyvin läheiset välit teol­lisu­u­teen. Suomes­sa vielä onnel­lis­es­ti toimii pari hyvin suur­ta alan tehtaiden valmistajaa.

    Toki yksi ongel­malli­nen tilanne tulee puun­jalostus­pros­essien mit­takaavas­ta. Jos kek­si­jä X kek­sii jonkin tavan jär­jestää sel­l­unkeiton kokon­aan uuteen asen­toon, keksin­tö ei kau­pal­lista tietä hel­posti pääse käyt­töön. Pelkkä asian pilo­toin­ti mak­saa miljoo­nia, ja teol­lisu­us­mit­takaavainen pros­es­si kym­meniä tai sato­ja miljoo­nia. Vain alan suuril­la toim­i­joil­la on mah­dol­lisuuk­sia täl­laiseen, ja sil­loinkin pitää jo löy­tyä asiakas.

    Pienem­piä pros­essin osia opti­moivia ja valmis­tavia fir­mo­ja on Suomes­sa paljonkin. Niitä tulee ja niitä oste­taan pois. En osaa sanoa, voisiko tämä pros­es­si olla jotenkin dynaamisem­pi, mut­ta ala ei ole mikään iso­jen fir­mo­jen tem­mellyskent­tä siinä suhteessa.

    Riski­ra­hoituk­sen tehos­tu­mi­nen aut­taisi kyl­lä tätäkin teknolo­gian haaraa, mut­ta 200 000 työpaikkaa?

  56. Viherinssi: Toki yksi ongel­malli­nen tilanne tulee puun­jalostus­pros­essien mit­takaavas­ta. Jos kek­si­jä X kek­sii jonkin tavan jär­jestää sel­l­unkeiton kokon­aan uuteen asen­toon, keksin­tö ei kau­pal­lista tietä hel­posti pääse käyt­töön. Pelkkä asian pilo­toin­ti mak­saa miljoo­nia, ja teol­lisu­us­mit­takaavainen pros­es­si kym­meniä tai sato­ja miljoo­nia. Vain alan suuril­la toim­i­joil­la on mah­dol­lisuuk­sia täl­laiseen, ja sil­loinkin pitää jo löy­tyä asiakas.

    Ymmär­rän tämän ja ver­tauk­seni lääke­te­ol­lisu­u­den yms tuoteke­hi­ty­sekosys­teemi­in ei ollut täysin täsmällinen.

    En todel­lakaan tarkoit­tanut sel­l­unkeiton uud­is­tamista, vaan ajatuk­se­nani oli, että sel­l­unkeiton sivu­vir­to­ja, m.l. mustal­ipeä, voitaisi­in käyt­tää raa­ka-aineena aivan muuhun jatko­jalostuk­seen kuin puun­jalostus­te­ol­lisu­udel­la on per­in­teis­es­ti ollut.

    Olen joka tapauk­ses­sa pet­tynyt suo­ma­laisen puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den innovoin­ti-intoon. Suomes­sa esim. tehti­in aikoinaan kimpilevyä, mut­ta ei hok­sat­tu liima­ta kim­pe­jä ris­ti­in. Nyt täl­laista lois­tavaa raken­nus­ma­te­ri­aalia tehdään Kes­ki-Euroopas­sa. Las­tulevy­puolel­la on vas­taa­va esimerkki.

  57. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Viherinssi:

    Juuri osakey­htiölain vähem­mistö­suo­jan takia osakas­sopimus tarvit­taisi­in. Mut­ta osakey­htiöla­ki ei ase­ta esteitä.
    ‘snip’

    Osaky­htiölais­sa ei ole mitään ‘vähem­mistö­suo­jaa’.

    Osakey­htiöla­ki 6 § “Enem­mistöpe­ri­aate
    Osak­keen­o­mis­ta­jat käyt­tävät päätös­val­taansa yhtiökok­ouk­ses­sa. Päätök­set tehdään annet­tu­jen ään­ten enem­mistöl­lä, jollei tässä lais­sa sääde­tä tai yhtiöjärjestyk­sessä määrätä toisin.”

    1. On osakey­htiölais­sa vähem­mistö­suo­ja. Yhtiön niuk­ka enem­mistö ei saa lahjoit­taa yhtiön omaisu­ut­ta itselleen, ei suo­raan eikä peitellysti.

  58. Suo­mi on pääo­maköy­hä maa ja sik­sikin tarvi­taan val­tio­ta. Mut­ta mik­si vain tukien kaut­ta. Suo­ma­laiset val­tiony­htiöt ovat olleet menestystarinoita.

    Pitäisi taas ryhtyä perus­ta­maan val­tiony­htiöitä, kun tuo uus­lib­er­al­is­mikin on melkein kuollut. 

    Olen ollut pari viikkoa tääl­lä Ruotsin puolel­la ja seurasin Oba­man puhei­ta, jois­sa hän mm. ase­moi itseään pohjo­is­maiselle puoluekar­talle. Jos hän olisi Suomes­sa pres­i­dent­tinä, hän var­maan perus­taisi Suomeen uusia val­tiony­htiöitä pääo­maa vaa­tiville aloille.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    On osakey­htiölais­sa vähem­mistö­suo­ja. Yhtiön niuk­ka enem­mistö ei saa lahjoit­taa yhtiön omaisu­ut­ta itselleen, ei suo­raan eikä peitellysti.

    Pien­si­joit­ta­jaa voidaan kuset­taa vaikka­pa hybridi­lainal­la. Esimerkik­si Tech­nop­o­lis las­ki liik­keelle 19.3.2013 hybridi­lainan (http://www.osakeliitto.fi/ajankohtaista.php?hid=2&uutinen=168)

    Pari sitaat­tia artikke­lista: “Lainan min­imisi­joi­tus ja yksikkökoko on 100 000 euroa.” … “Lainan suuren kysyn­nän ja merk­in­täa­jan keskeyt­tämisen vuok­si kaikil­la sijoit­ta­jil­la ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta osal­lis­tua sen merkitsemiseen.”

    Lisäk­si kan­nat­taa tietää, että yhtiön ei tarvitse ker­toa, keneltä kyseinen hybridi­laina on saatu.

  60. Evert The Nev­er­Rest: Suo­mi on pääo­maköy­hä maa ja sik­sikin tarvi­taan valtiota. 

    En nyt ihan heti tajua, miten ihmeessä Suo­mi on pääo­maköy­hä. Net­to­var­al­lisu­us kiin­teänä pääo­mana on jotain 800 mil­jar­dia ja pankki­tal­letusten määrä on jotain 140 mil­jar­dia. Kansan­talouden brut­tosaamiset ulko­mail­ta ovat vajaa 700 mil­jar­dia, ja brut­tovel­ka ulko­maille on parikym­men­tä mil­jar­dia vähem­män, tosin saami­sis­sa on mukana oma pääo­ma eli osak­keet tms. Mut­ta niitä nyt pide­tään yleis­es­ti pääomalajeina. 

    Mitä se pääo­maköy­hyys tässä oikein tarkoittaa?

  61. Tiedemies: En nyt ihan heti tajua, miten ihmeessä Suo­mi on pääomaköyhä…

    Ei Suo­mi oikeasti olekaan köy­hä, mut­ta vaiku­tamme siltä ja saatamme lop­ul­ta myös sel­l­aisek­si tul­la, kos­ka emme osaa ohja­ta yksi­ty­is­var­al­lisu­ut­ta koti­maisi­in investoin­tei­hin tehokkaasti. 

    Juha Sip­ilä on esit­tänyt keino­ja tämänkin asian korjaamiseksi.

    Myös esimerkik­si eläke­vaku­u­tusy­htiö Var­man Ris­to Mur­to on vastikään har­mitel­lut Helsin­gin pörssin vähäisiä lis­tau­tu­misia esimerkik­si nyt vaik­ka Tukhol­maan ver­rat­tuna. Toki Ruot­si on vielä Suomeakin vau­raampi maa, mut­ta pahoin pelkään, että erot löy­tyvät enem­män talouden toim­intakult­tuurista kuin var­al­lisu­ud­es­ta sinänsä.

  62. Tiedemies: Mitä se pääo­maköy­hyys tässä oikein tarkoittaa?

    Olisiko­han se sitä, että on liian vähän riskisi­joit­tamiseen halukas­ta pääo­maa, siis liian har­vo­ja ahnei­ta rikkaita. 

    Jostain syys­tä useim­mat jo lentoon läht­e­neet lupaa­vat yri­tyk­set myy­dään ulko­maille. Suomes­ta kun ei löy­dy sijoittajia.

    Val­tion sijoituk­set uusi­in val­tiony­htiöi­hin olisi vihovi­imeinen ratkaisu tähän pul­maan. Kasvu­ra­has­to olisi parem­pi keino.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    On osakey­htiölais­sa vähem­mistö­suo­ja. Yhtiön niuk­ka enem­mistö ei saa lahjoit­taa yhtiön omaisu­ut­ta itselleen, ei suo­raan eikä peitellysti.

    No eipä omaisu­ut­ta saa lahjoit­taa muillekaan. Mut­ta yhtiöjärjestyk­sessä voidaan määrätä eri osake­sar­jat eri­ar­voisik­si osin­gon­jaonkin suh­teen — tässä suh­teessa enem­mistökin voi olla vähem­mistö ja ilman suojaa.
    Niukku­udel­la ei ole merk­i­tys­tä, päätök­set tehdään ään­ten enemmistöllä.

  64. Tapio: Olisiko­han se sitä, että on liian vähän riskisi­joit­tamiseen halukas­ta pääo­maa, siis liian har­vo­ja ahnei­ta rikkaita. 

    Jostain syys­tä useim­mat jo lentoon läht­e­neet lupaa­vat yri­tyk­set myy­dään ulko­maille. Suomes­ta kun ei löy­dy sijoittajia.

    Val­tion sijoituk­set uusi­in val­tiony­htiöi­hin olisi vihovi­imeinen ratkaisu tähän pul­maan. Kasvu­ra­has­to olisi parem­pi keino.

    Siis kasvu­ra­has­ton sijoituk­set val­tiony­htiöi­hin — kun niitä ahnei­ta rikkai­ta ei ole. 😉
    (No, todel­li­u­udessa ahnei­ta rikkai­ta on kyl­lä run­saasti, mut­ta eivät ota riskejä)

  65. Tämä on ehkä sivu­juoni tässä keskustelus­sa, mut­ta kuu­lostaa siltä, että pankkien sään­te­ly on menos­sa ikävästi met­sään… Ongel­ma ei ole ollut se, että pankit eivät ole osan­neet laskea yksit­täis­ten lainan hak­i­joiden riskiä ver­rat­tuna mui­hin, vaan se, että pankit ovat arvan­neet väärin suh­dan­nekuop­pi­en syvyy­den. Riskip­i­toisen yri­tys­ra­hoituk­sen estämi­nen ei lohdu­ta yhtään, kun asun­to­jen hin­nat seu­raa­van ker­ran romahtavat.

  66. Tapio: Olisiko­han se sitä, että on liian vähän riskisi­joit­tamiseen halukas­ta pääo­maa, siis liian har­vo­ja ahnei­ta rikkaita. 

    Jostain syys­tä useim­mat jo lentoon läht­e­neet lupaa­vat yri­tyk­set myy­dään ulko­maille. Suomes­ta kun ei löy­dy sijoittajia.

    Val­tion sijoituk­set uusi­in val­tiony­htiöi­hin olisi vihovi­imeinen ratkaisu tähän pul­maan. Kasvu­ra­has­to olisi parem­pi keino.

    ICT alal­la vuo­den 2000 tienoil­la pääsi syn­tymään uusia toim­i­joi­ta kuten Google,Nokia,Facenook etc

    Suuret yri­tyk­set pyrkivät nyt vält­tämään tämän virheen ja niin­pä poten­ti­aaliset uhkaa­vat oste­taan kun kasvu käynnistyy.

    Kil­pailu on pahinta,mitä yri­tys voi kohdata

  67. Tapio:
    Jostain syys­tä useim­mat jo lentoon läht­e­neet lupaa­vat yri­tyk­set myy­dään ulko­maille. Suomes­ta kun ei löy­dy sijoittajia. 

    Jos myymäl­lä yri­tyk­sen­sä tien­aa hyvät rahat niin mik­si lähteä uuvut­tavaan tais­telu­un globaale­ja suuryrityksiä? 

    Varsi­naisek­si megayri­tyk­sek­si nousem­i­nen ei ole ihan niin help­poa. Sam­sung, Shell, BP… Pitkä his­to­ria ja raakaa peliä.

    Väitän, että suo­ma­lais­ten olisi parem­pi keskit­tyä kehit­tämään laa­jaa osaamista hyvin monel­la toimi­alal­la, kuin yrit­tää kas­vat­taa megayrityksiä.

    Sil­loin munat eivät olisi yhdessä koris­sa ja yhdel­lä toimi­alal­la. Sil­loin on suurem­pi toden­näköisyys sille, että joku toimi­ala vetää.

    Siinä mielessä en kyl­lä kan­na­ta kasvu­ra­has­toa, kos­ka mielestäni se on täysin turhaa rim­puilua. Suo­mi on pieni maa ja pysyy pienenä. 

    Vieläkin tärkeäm­pää olisi kehit­tää koti­markki­noi­ta siten, että me emme olisi niin suh­dan­neherkkiä muun maail­man aivastellessa.

    Kil­pailukykyi­nen koti­mainen liiken­nepolt­toaine olisi yksi hyvä valttikortti. 

    KISS 😉

  68. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Kil­pailukykyi­nen koti­mainen liiken­nepolt­toaine olisi yksi hyvä valttikortti. 

    Valitet­tavasti biopolt­toainei­den kil­pailukyky tulee ole­maan aika kyseenalaista hamaan tule­vaisu­u­teen, ja suuri osa hypestä on ollut katteetonta:

    http://www.energytrendsinsider.com/2013/09/11/what-happened-to-advanced-biofuels-let-me-explain/

    Sen sijaan Suo­mi kyl­lä voisi saavut­taa ener­giao­mavaraisu­u­den ryhtymäl­lä sähkön net­toviejäk­si, ja vieläpä kas­vat­ta­mat­ta kasvi­huonekaa­supäästöjä. Ei tarvi­ta kuin hiukan lisää ydinvoimaa.

  69. Raimo K: No, todel­li­u­udessa ahnei­ta rikkai­ta on kyl­lä run­saasti, mut­ta eivät ota riskejä)

    Eivät siis ole tarpeek­si ahnei­ta (tai rikkaita) 🙂

  70. Lau­ri Kumpu­lainen: Jos myymäl­lä yri­tyk­sen­sä tien­aa hyvät rahat niin mik­si lähteä uuvut­tavaan tais­telu­un globaale­ja suuryrityksiä? 

    Talouselämä-lehti pitää jonkin­laista kir­jaa yri­tyskaupoista. Sen perus­teel­la näyt­täisi siltä, että ulko­maiset osta­jat ovat vain har­voin suuryri­tyk­siä. Taval­lisim­min osta­ji­na ovat sijoi­tus­ra­has­tot tai keskisu­uret yritykset.

  71. Lau­ri Kumpu­lainen: Kil­pailukykyi­nen koti­mainen liiken­nepolt­toaine olisi yksi hyvä valttikortti. 

    Heh, nyt sit­ten Neste ja UPM yrit­tävät rai­vokkaasti tuho­ta tois­t­en­sa biopolt­toaine­hankeet (HS 13.9.13).

    Näin sitä bisnestä Suomes­sa tehdään! Julki­nen patent­tiri­ita avaa ken­tän kaiken maail­man kopi­oi­jille. Kaikkial­la muual­la asia olisi sovit­tu ris­ti­in­lisen­sioma­l­la, jol­loin molem­mat kiis­tanalaiset paten­tit vahvistuisivat.

  72. Tapio: Kaikkial­la muual­la asia olisi sovit­tu ris­ti­in­lisen­sioma­l­la, jol­loin molem­mat kiis­tanalaiset paten­tit vahvistuisivat.

    Mut­ta kun ymmärtääk­seni vain yksi biodiesel­hanke voi olla kan­nat­ta­va Suomen kokoises­sa maas­sa (eli vain yhdelle on tukiaiset!).

  73. Sylt­ty: Mut­ta kun ymmärtääk­seni vain yksi biodiesel­hanke voi olla kan­nat­ta­va Suomen kokoises­sa maas­sa (eli vain yhdelle on tukiaiset!).

    Eli pilataan molem­pi­en yhtiöi­den mah­dol­lisu­udet maail­mal­la, kun halu­taan olla kunkku Suomessa.

    Ymmärtääk­seni ainakin UPM:n biodiesel­te­hdas on täysimit­tainen pilot­ti, joka onnistues­saan kopi­oitaisi­in muualle. Neste­hän tämän on tehnyt jo vuosia sit­ten ja saanut toimin­nan kannattavaksi.

  74. Sodankäyn­nin tehost­a­mi­nen ei poista sodankäyn­nin haittoja.

    Ulkopoli­ti­ikas­sa olemme sodankäyn­nistä älyn­neet siir­tyä sopimiseen. 

    Työvoimapoli­ti­ikas­sa olimme jo matkalla takaisin sotimiseen, suun­ta muuttui.

    “Avoimes­sa globaalis­sa raa’as­sa markki­na­t­aloudessa” lässyn lässyn lässyn lässyn…

    Tämän tyyp­pinen ajat­telu vaan kil­pavarustelee ja “kil­pa­juok­see poh­jalle” maat, kansat ja ihmiset ja yritykset.

    Uus­lib­er­al­is­tipoli­itikot ratko­vat aiheut­tami­aan ongelmia siten, että vapaut­ta­vat lisää. Uus­lib­er­al­is­teil­la kun on mullis­ta­va keksin­tö jol­la ratkaistaan ongel­mat: vapauttaminen!

    Tarpeek­si avoimes­sa globaalis­sa maail­mas­sa ei ole enää ongelmia, vapaut­ta­mi­nen on pois­tanut ongelmat! 

    Tyh­mä voi nykyään päästä ratko­maan ongelmia, tyh­myys ei enää hait­taa korkeis­sa päät­täjäte­htävis­sä! Onhan Amerikas­sa 1970-luvul­la kek­sit­ty Ratkaisu Kaikki­in Ongelmiin!

    Sodat lop­pui­v­at kun tajut­ti­in että sotimi­nen kor­vat­ti­in jol­lain järkeväm­mäl­lä ja viisaam­mal­la. Sodat eivät lop­puneet sil­lä että sotimista tehostettiin.

  75. Tiedemies: Evert The Nev­er­Rest: Suo­mi on pääo­maköy­hä maa ja sik­sikin tarvi­taan valtiota.
    En nyt ihan heti tajua, miten ihmeessä Suo­mi on pääo­maköy­hä. Net­to­var­al­lisu­us kiin­teänä pääo­mana on jotain 800 miljardia

    Miten kiin­teän pääo­man voi sijoit­taa johonkin yritykseen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *