EU kaavailee uusia ympäristökriteerejä yli 2,5 MW:n biovoimaloiden polttoaineille. Ilytalehti raportoi, että tämä merkitsisi kieltoa käyttää koivuhalkoja saunaa lämmitettäessä. Missä on näin isoja kiukaita. Tälläkin väärän tiedon levittämisellä lisättiin lehden levikkiä.
2,5 MW kiukaassa pitäisi polttaa 10 kg koivuhalkoja minuutissa (lämpöarvo = 4,15 kWh/kg) — saa siinä halkoja heitellä.
Voisiko sellaista kiuasta käyttää yhdistetyssä tuotannossa? 🙂
Saunaklapiuutinen oli ankka, mutta jonkinlainen “kiuasdirektiivi” on hiljattain tullut.
Tuttava nimittäin osti uuden kiukaan. Vanha kiuas lämmitti saunan nopeasti. Uudella kiukaalla sauna ei tahtonut lämmetä vaikka puita poltti monta pesällistä.
Kiukaassa ei ollut mitään vikaa. Valmistajan mukaan määräysten mukaiseen puhtaaseen palamistulokseen päästään vain kiukaan vetoa reippaasti lisäämällä. Tämän takia lämpö meni hormiin ja harakoille ja korvausilma jäähdytti tilaa.
Tuttava palautti kiukaan valmistajalle, ja laittoi vanhan takaisin paikoilleen. Sauna lämpesi jälleen.
Merisotakoulun sauna taitaa jäädä kakkoseksi.
Aika tyypillistä tieteellistä uutisointia.
Eikä pelkästään Iltalehdeilä, Hesarikaan ei ole luotettava.
Jos ei toimittaja osaa, niin pitää kysyä asiantuntijalta.
Eihän sellaiseen ole nykyään aikaa eikä halua. Pannaan ankat nettiin, että saadaan klikkauksia — kansa oikoo sitten kommenttikentässä.
Iso juhannuskokko alkaa olla vaaravyöhykkeessä.
Sinänsä hyvä jippo tehdä direktiiviehdotus tunnetuksi: http://www.endseurope.com/docs/130819a.pdf
Kannattaa lukea ennen kaikkea Art 3, joka alkaa sivulta 11.
Tässä on huomattava kaksi asiaa:
a) Isokaan juhannuskokko ei ole voimala, koska se ei tuota energiaa.
b) Harvempi polttaa tukkipuuta kokossa. Yleensähän ne kootaan risuista.
Jos juhannuskokkoja jokin uhkaa, niin päästömääräykset. Siitä poltosta lähtee nokea aivan järjettömästi. Autolla saa ajaa varmaan kymmeniätuhansia kilometrejä, että päästään samaan päästöön.
Kun ei edes tiedä mitä ei tiedä, niin lopputulos on tämä. Numerolukutaidottomuus toimittajalla johtaa ongelmiin, mutta vielä suurempi ongelma se on poliitikoilla, ks. jo klassikoksi muodostunut Annika Lapintien prosenttilaskuharjoitus Itämeren päästöistä.
Olet ymmärtänyt päästö- ja bioenergiadirektiivien ytimen, mutta siitä huolimatta Artikla 3:en kannattaa tutustua.
Tässäkin vika kyllä oli sen toimittajan (muistaakseni Hesarin), joko ammattitaidottomuudessa tai ammattietiikan puutteessa, joka tätä urbaanilegendaksi muodostunutta tarinaa alkoi levittämään. Lapintien kirjoituksessa oli korkeintaan lievä kielellinen lapsus (sanon “lievä” käyttäen mittana sitä kielellistä osaamista, millä esimerkiksi Sanoma-konsernin lehtiä nykyisellään toimitetaan), minkä pitäisi olla ilmeistä jokaiselle, joka Lapintien kuulun kirjoituksen (linkki) lisäksi viitsii lukaista myös sen Timo Kauniston kirjoituksen (linkki) johon Lapintie vastasi, ja minkä “neljään prosenttiin” hän suoraan viittasi.
En arvosta Lapintien puolueen poliittisia linjoja (vai pitäisikö sanoa linjattomuutta), ja hänen ajamansa kanta Itämeren suojelussa saattoi olla teknis-taloudellisesti epärealistinen (en ota kantaa — tai jos tulkitaan hänen vaatineen Suomen maatalouden päästöjen nollaamista, niin sitten se tietysti oli epärealistinen), mutta eihän ajatuksensa sentään matemaattisiin absurditeetteihin sortunut.
Niin tässä nyt ei oikein keskustella varsinaisesta asiasta, vaan otetaan populistisesti pisteitä puolin ja toisin.
Kyllä varsinainen asia jotenkin selvisi myös Iltalehdestä rivien välistä.
Kyse on siis ns. ainespuun polttokiellosta, jota on ajanut erityisesti puunjalostusteollisuus.
Kyllä Suomen ja muiden metsäisten maiden syytä tässä asiassa olla tarkkana, ettei tule aivan hulluja säännöksiä.
Lähinnä mietin sitä, ettei metsän harvennuksissa tulevaa suhteellisen pienikokoista puuta kielletä energiapuuna. Jos näin menisi, olisi aivan järjetön päätös.
Toinen Suomea huolestuuva asia on myös pienmetsänomistajilta msahdollisesti vaadittava kallis metsäsuunnitelma. Tehdäänkö taas konsulteille hyvät markkinat (vrt energiarodistus omakotitaloilta).
Minusta suomen koivuhalkojen energiakäyttö ei kuulu EU:lle missään muodossa. Olkoon energiatuotto sitten 100 wattia tai 5 megawattia.
Taitaisi Suomikin vaatia EU:ta rajoittamaan tuhlauksen lopettamista, jos EU:n maataloumaat pistäisivät pellot energiaviljelyyn.
Suomi ei ole elintarvikkeissa omavarainen vaan riippuvainen tuonnista.
Nälkä varmaan muuttaisi ajatusta
Direktiivin luettuani se ei todellakaan kiellä saunaklapien käyttöä, mutta esimerkiksi soilta raivatun puutavaran käyttämisen energiantuotannossa se kieltää.
Ja jos jokin metsäalue syystä tai toisesta otetaan pois suojelun piiristä, ei sieltä kaadettua puutavaraa saa käyttää energiantuotannossa.
Direktiivissä ei ole mitään miksi sen pitäisi olla olemassa. Täysin turha ja tarpeeton. Ainoa syy tällaisille direktiiveille on — vähä-alyisen biopolttoaineiden suosimisen vuoksi — keski- ja etelä-euroopan vähäisten metsien suojelu muita direktiivejä noudattavan ihmisen toimilta.
Osmolle se on varmaankin lähellä sydäntä, kun sitä perustellaan direktiivin johdannossa riittävän kattavasti ilmastonmuutoshömppäuskonnon kautta.