Iltalehdessä isot kiukaat.

15 vastausta artikkeliin “Iltalehdessä isot kiukaat.”

1. 2,5 MW kiukaas­sa pitäisi polt­taa 10 kg koivuhalko­ja min­uutis­sa (läm­pöar­vo = 4,15 kWh/kg) — saa siinä halko­ja heitellä.

   Vastaa

2. Voisiko sel­l­aista kiuas­ta käyt­tää yhdis­te­tyssä tuotannossa? 🙂

   Vastaa

3. Saunaklapi­uu­ti­nen oli ank­ka, mut­ta jonkin­lainen “kiuas­di­rek­ti­ivi” on hil­jat­tain tullut.

   Tut­ta­va nimit­täin osti uuden kiukaan. Van­ha kiuas läm­mit­ti saunan nopeasti. Uudel­la kiukaal­la sauna ei tah­tonut läm­metä vaik­ka pui­ta polt­ti mon­ta pesällistä.

   Kiukaas­sa ei ollut mitään vikaa. Valmis­ta­jan mukaan määräys­ten mukaiseen puh­taaseen palamis­tu­lok­seen päästään vain kiukaan vetoa reip­paasti lisäämäl­lä. Tämän takia läm­pö meni hormi­in ja harakoille ja kor­vausil­ma jäähdyt­ti tilaa. 

   Tut­ta­va palaut­ti kiukaan valmis­ta­jalle, ja lait­toi van­han takaisin paikoilleen. Sauna läm­pe­si jälleen.

   Vastaa

4. Meriso­tak­oulun sauna taitaa jäädä kakkoseksi.

   Vastaa

5. Aika tyyp­il­listä tieteel­listä uutisointia.
   Eikä pelkästään Iltale­hdeilä, Hesarikaan ei ole luotettava.

   Jos ei toimit­ta­ja osaa, niin pitää kysyä asiantuntijalta.

   Vastaa

6. jouni:
   Aika tyyp­il­listä tieteel­listä uutisointia.
   Eikä pelkästään Iltale­hdeilä, Hesarikaan ei ole luotettava.

   Jos ei toimit­ta­ja osaa, niin pitää kysyä asiantuntijalta.

   Eihän sel­l­aiseen ole nykyään aikaa eikä halua. Pan­naan ankat net­ti­in, että saadaan klikkauk­sia — kansa oikoo sit­ten kommenttikentässä.

   Vastaa

7. Iso juhan­nuskokko alkaa olla vaaravyöhykkeessä.

   Sinän­sä hyvä jip­po tehdä direk­ti­iviehdo­tus tun­netuk­si: http://www.endseurope.com/docs/130819a.pdf

   Kan­nat­taa lukea ennen kaikkea Art 3, joka alkaa sivul­ta 11.

   Vastaa

8. Iso juhan­nuskokko alkaa olla vaaravyöhykkeessä.

   Tässä on huo­mat­ta­va kak­si asiaa:
   a) Isokaan juhan­nuskokko ei ole voimala, kos­ka se ei tuo­ta energiaa.
   b) Harvem­pi polt­taa tukkipu­u­ta kokos­sa. Yleen­sähän ne kootaan risuista.

   Jos juhan­nuskokko­ja jokin uhkaa, niin päästömääräyk­set. Siitä poltos­ta läh­tee nokea aivan jär­jet­tömästi. Autol­la saa ajaa var­maan kym­meniä­tuhan­sia kilo­me­tre­jä, että päästään samaan päästöön.

   Vastaa

9. Kun ei edes tiedä mitä ei tiedä, niin lop­putu­los on tämä. Numeroluku­taidot­to­muus toimit­ta­jal­la johtaa ongelmi­in, mut­ta vielä suurem­pi ongel­ma se on poli­itikoil­la, ks. jo klas­sikok­si muo­dos­tunut Anni­ka Lap­in­tien pros­ent­ti­laskuhar­joi­tus Itämeren päästöistä.

   Vastaa

10. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Tässä on huo­mat­ta­va kak­si asiaa:
    a) Isokaan juhan­nuskokko ei ole voimala, kos­ka se ei tuo­ta energiaa.
    b) Harvem­pi polt­taa tukkipu­u­ta kokos­sa. Yleen­sähän ne kootaan risuista.

    Jos juhan­nuskokko­ja jokin uhkaa, niin päästömääräyk­set. Siitä poltos­ta läh­tee nokea aivan jär­jet­tömästi. Autol­la saa ajaa var­maan kym­meniä­tuhan­sia kilo­me­tre­jä, että päästään samaan päästöön.

    Olet ymmärtänyt päästö- ja bioen­er­giadi­rek­ti­ivien yti­men, mut­ta siitä huoli­mat­ta Artik­la 3:en kan­nat­taa tutustua.

    Vastaa

11. Kim­mo:
    Kun ei edes tiedä mitä ei tiedä, niin lop­putu­los on tämä. Numeroluku­taidot­to­muus toimit­ta­jal­la johtaa ongelmi­in, mut­ta vielä suurem­pi ongel­ma se on poli­itikoil­la, ks. jo klas­sikok­si muo­dos­tunut Anni­ka Lap­in­tien pros­ent­ti­laskuhar­joi­tus Itämeren päästöistä. 

    Tässäkin vika kyl­lä oli sen toimit­ta­jan (muis­taak­seni Hesarin), joko ammat­ti­taidot­to­muudessa tai ammat­ti­eti­ikan puut­teessa, joka tätä urbaani­le­gen­dak­si muo­dos­tunut­ta tari­naa alkoi levit­tämään. Lap­in­tien kir­joituk­ses­sa oli korkein­taan lievä kielelli­nen lap­sus (sanon “lievä” käyt­täen mit­tana sitä kielel­listä osaamista, mil­lä esimerkik­si Sanoma-kon­sernin lehtiä nykyisel­lään toimite­taan), minkä pitäisi olla ilmeistä jokaiselle, joka Lap­in­tien kuu­lun kir­joituk­sen (link­ki) lisäk­si viit­sii lukaista myös sen Timo Kau­nis­ton kir­joituk­sen (link­ki) johon Lap­in­tie vas­tasi, ja minkä “neljään pros­ent­ti­in” hän suo­raan viittasi.

    En arvos­ta Lap­in­tien puolueen poli­it­tisia lin­jo­ja (vai pitäisikö sanoa lin­jat­to­muut­ta), ja hänen aja­mansa kan­ta Itämeren suo­jelus­sa saat­toi olla tek­nis-taloudel­lis­es­ti epäre­al­isti­nen (en ota kan­taa — tai jos tulk­i­taan hänen vaati­neen Suomen maat­alouden päästö­jen nol­laamista, niin sit­ten se tietysti oli epäre­al­isti­nen), mut­ta eihän ajatuk­sen­sa sen­tään matemaat­tisi­in absur­di­teet­tei­hin sortunut.

    Vastaa

12. Niin tässä nyt ei oikein keskustel­la varsi­nais­es­ta asi­as­ta, vaan ote­taan pop­ulis­tis­es­ti pis­teitä puolin ja toisin.
    Kyl­lä varsi­nainen asia jotenkin selvisi myös Iltale­hdestä riv­ien välistä.

    Kyse on siis ns. aine­spu­un polt­tok­iel­losta, jota on ajanut eri­tyis­es­ti puunjalostusteollisuus.

    Kyl­lä Suomen ja muiden met­säis­ten maid­en syytä tässä asi­as­sa olla tarkkana, ettei tule aivan hul­lu­ja säännöksiä. 

    Lähin­nä mietin sitä, ettei met­sän har­ven­nuk­sis­sa tule­vaa suh­teel­lisen pienikokoista puu­ta kiel­letä ener­gia­pu­u­na. Jos näin menisi, olisi aivan jär­jetön päätös. 

    Toinen Suomea huolestu­u­va asia on myös pien­metsän­o­mis­ta­jil­ta msah­dol­lis­es­ti vaa­dit­ta­va kallis met­sä­su­un­nitel­ma. Tehdäänkö taas kon­sul­teille hyvät markki­nat (vrt ener­gia­r­o­dis­tus omakotitaloilta).

    Vastaa

13. Minus­ta suomen koivuhalko­jen ener­giakäyt­tö ei kuu­lu EU:lle mis­sään muo­dos­sa. Olkoon ener­giatuot­to sit­ten 100 wat­tia tai 5 megawattia.

    Vastaa

14. Jaas­su:
    Minus­ta suomen koivuhalko­jen ener­giakäyt­tö ei kuu­lu EU:lle mis­sään muo­dos­sa. Olkoon ener­giatuot­to sit­ten 100 wat­tia tai 5 megawattia.

    Taitaisi Suomikin vaa­tia EU:ta rajoit­ta­maan tuh­lauk­sen lopet­tamista, jos EU:n maat­aloumaat pistäi­sivät pel­lot energiaviljelyyn.

    Suo­mi ei ole elin­tarvikkeis­sa omavarainen vaan riip­pu­vainen tuonnista.

    Nälkä var­maan muut­taisi ajatusta

    Vastaa

15. Direk­ti­ivin luet­tuani se ei todel­lakaan kiel­lä saunaklapi­en käyt­töä, mut­ta esimerkik­si soil­ta rai­vatun puu­tavaran käyt­tämisen ener­giantuotan­nos­sa se kieltää. 

    Ja jos jokin met­säalue syys­tä tai tois­es­ta ote­taan pois suo­jelun piiristä, ei sieltä kaadet­tua puu­tavaraa saa käyt­tää energiantuotannossa.

    Direk­ti­ivis­sä ei ole mitään mik­si sen pitäisi olla ole­mas­sa. Täysin turha ja tarpee­ton. Ain­oa syy täl­laisille direk­ti­iveille on — vähä-alyisen biopolt­toainei­den suosimisen vuok­si — kes­ki- ja etelä-euroopan vähäis­ten met­sien suo­jelu mui­ta direk­ti­ive­jä nou­dat­ta­van ihmisen toimilta.

    Osmolle se on var­maankin lähel­lä sydän­tä, kun sitä perustel­laan direk­ti­ivin johdan­nos­sa riit­tävän kat­tavasti ilmas­ton­muu­toshömp­päuskon­non kautta.

    Vastaa