Kategoria: _

Eläköön se pieni riita!

Järkyt­tävän pie­neen asi­aan ollaan hal­li­tus­ta kaata­mas­sa, tai ainakin kaatamisel­la uhataan.

Itse asi­as­sa kysymys ei ole pieni. Ihmeel­listä on neu­vot­te­lu­tak­ti­ik­ka, jos­sa päämin­is­teri ja val­tio­varain­min­is­teri menevät julk­isu­udessa sanomaan, mis­tä eivät tin­gi. Kasvo­ja menet­tämät­tä on vaikea päästä ulos. Itseään ei pidä koskaan maala­ta nurkkaan.

Kyse ei ole enem­mästä eikä vähem­mästä kuin keskus­tan van­has­ta tavoit­teesta, maakun­tait­se­hallinnos­ta. Se on myös vihrei­den van­ha tavoite.

On aivan järkevää antaa vaaleil­la val­i­tu­ille itse­hallinnol­lisille alueille, joi­ta kut­sun tässä lyhyesti maakun­niksi, muitakin tehtäviä kuin sote: maakun­nan elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka, yleiskaavoitus, toisen asteen koulu­tus, joukkoli­ikenne ja niin edelleen. Kun näin joka tapauk­ses­sa tehdään, alueen opti­maaliseen kokoon vaikut­ta­vat muutkin näköko­h­dat kuin sote. Jat­ka lukemista “Eläköön se pieni riita!”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.11.2015

Koirasaarentie

Yleiskaa­va.

Alun perin oli sovit­tu, että yleiskaa­va hyväksyt­täisi­in tässä kok­ouk­ses­sa, mut­ta se lykkään­tynee viikol­la, jot­ta viras­to ehtisi kom­men­toi­da lau­takun­nan neu­vot­telemia muu­tok­sia. Vaik­ka ei pitäisi, neu­vot­telu­ja hiukan han­kaloit­taa se, että bud­jetista ei ole päästy sopuun.

Kru­unuvuoren asemakaava 

Kaaval­u­on­nos oli meil­lä käsit­telyssä helmiku­us­sa, jol­loin lau­takun­ta vahvisti tärkeim­mät lin­jauk­set. Kaa­van erikoisuute­na on town­house-riv­istö, jos­sa tont­tite­hokku­us ylit­tää roimasti ker­rostalolähiöi­den tehokku­u­den. Meneeköhän kau­pak­si? Myyviä kuvia kaavoit­ta­ja on oppin­ut tekemään.

’Täl­lä kaaval­la 1600 uut­ta asukasta.

Tiivistyskaa­va Pitäjän­mäen sulka­pol­un alueel­la Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 2.11.2015”

Kaupunkien voitto: 6. Montako kaupunkia Suomeen mahtuu?

Per­in­teiset pienet kaupun­git vaikut­ta­vat uhanalaisil­ta. Elinkeino­rak­en­teen muu­tos ei ole ollut niille suosiollinen.

Val­taos­al­la suo­ma­lai­sista pienistä kaupungeista asukasluku las­kee. Suomes­sa on 103 kun­taa, jot­ka kut­su­vat itseään kaupungeik­si. Vuo­den 2014 aikana näistä 41 kaupun­gin väk­iluku nousi yhteen­sä 33 000 hen­gel­lä ja 63 kaupun­gin väk­iluku las­ki yhteen­sä 7 500 hengellä.

Maalaiskunti­na itseään pitävistä 60 kun­nan väk­iluku nousi yhteen­sä 4 400 hen­gel­lä ja 151 kun­nan väk­iluku las­ki yhteen­sä 6 910 hen­gel­lä. Väk­ilukuaan nos­ta­neet maalaiskun­nat oli­vat voit­top­uolis­es­ti suurten kaupunkien ympäryskuntia.
Merkille pan­tavaa on, että jos keski­tytään vain väk­ilukuaan menet­täneisi­in kun­ti­in, väk­ilu­vun alen­e­m­i­nen pain­ot­tuu määräl­lis­es­ti pieni­in kaupunkei­hin enem­män kuin maalaiskuntiin.
Pääsään­töis­es­ti kaik­ki per­in­teiset pienet kaupun­git menet­tivät asukaslukuaan, elleivät ne olleet suuren kaupun­gin naa­pure­i­ta kuten Naan­tali ja Kau­ni­ainen. Väk­ilukuaan kas­vat­taneis­sa pienis­sä kaupungeis­sa oli myös sel­l­aisia kuin När­piö, Laiti­la, Ikaa­li­nen ja Nivala, joiden kaupunki­maisu­us voidaan aset­taa kyseenalaisek­si, mut­ta jot­ka ovat elin­voimansa osoit­tanei­ta alueen­sa keskuk­sia. Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to: 6. Mon­tako kaupunkia Suomeen mahtuu?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.10.2015

Yleiskaa­va.

Tätä pan­naan pöy­dälle vielä ker­ran neu­vot­telu­ja varten. Lau­takun­ta käy sun­nun­taina tutus­tu­mas­sa keskuspuistoon.

Kuninkaan­tam­men alueen ase­makaa­van muutos

Pöy­dältä. Kokoomus oli pyytänyt pöy­dälle, joten var­maakin jokin vas­tae­si­tys on tulossa.

Hert­toniemen yri­tysalueen suunnitteluperiaatteet

Vihreät ovat tässä jok­seenkin yksin eri mieltä. Me halu­aisimme tästä sekoite­tun toim­i­tilo­jen ja asumisen alueen. Pohjo­is­maid­en suurin autokau­pan keskit­tymä on kyl­lä aivan väärässä paikas­sa, eikä paikkaa tee oikeam­mak­si se, että moni autokaup­pa halu­aa tähän keskit­tymään. Moni autokaup­pa halu­aisi keskit­tymään, oli se sit­ten mis­sä hyvän­sä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 27.10.2015”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.10.2015

Viras­ton ympäristöohjelma

Ohjel­ma on kiitet­tävän lyhyt ja siten käsiteltävis­sä ole­va. Keskeiset koh­dat ovat

Autori­ip­pu­vu­u­den vähentäminen

Suosi­taan käve­lyä, joukkoli­iken­net­tä jaq pyöräi­lyä ja liiken­netarpeen vähentämistä

Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeutuminen

Keski­tytään eri­laisin keinoin tor­ju­maan tul­via hule-vesio­hjel­mal­la. Katu- ja piha­puiden suosimi­nen; puhdis­ta­vat ilmaa ja suo­jaa­vat porot­taval­ta auringol­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.10.2015”

Kasvukäytävä menestyjien väliin

Suurten kaupunkien kasvu on tämän ajan mega­tren­di kaikkial­la maail­mas­sa. Toinen viimeaiko­jen muu­tos on kas­vanut halu asua kan­takaupunki­mais­es­ti sen sijaan, että asu­isi lähiöis­sä tai kaupun­gin ulkop­uolel­la omakotitaloissa.

Näi­hin muu­tok­si­in on turha etsiä koti­maisia seli­tyk­siä, kos­ka ne koske­vat liki kaikkia mai­ta. Suomen taloudel­lisil­la vaikeuk­sil­la ei voi mitenkään selit­tää kaupunki­a­sumisen suo­sion kasvua Ruotsissa.

Mei­dän aikanamme nopeim­min kas­va­vat elinkeinot perus­tu­vat korkeaan osaamiseen ja vuorovaikut­teisu­u­teen. Ne eivät ole ain­oi­ta elinkeino­ja eivätkä voisi ollakaan, mut­ta ne kas­va­vat nopeim­min ja vetävät mui­ta elinkeino­ja mukanaan. Men­estyäk­seen ne tarvit­se­vat suuren väestöpo­h­jan, jot­ta eri alo­jen osaa­jia riit­tää. Ne viihtyvät parhait­en kaupunki­mai­sis­sa ympäristöis­sä, kos­ka help­po vuorovaiku­tus lisää tuottavuutta.

Mod­erneille elinkeinoille sinän­sä riit­tää suuri työssäkäyn­tialue ilman kaupunki­maisu­ut­ta. Onhan koko Kali­forn­ian Piilaak­so yhtä suur­ta Espoota.

Keskus­ta­maiseen asumiseen ihmisiä vetää työ­paikko­jen sijas­ta halu asua lähel­lä urbaane­ja palvelu­ja ja tapah­tu­mia. Jat­ka lukemista “Kasvukäytävä men­estyjien väliin”

Mistä VW tinkii korjatessaan huijausautot?

Volk­swa­gen aikoo kor­ja­ta kaik­ki hui­jaus­moot­tor­eil­la varuste­tut autot. Kor­jaus mak­saa muu­ta­man satasen autoa kohden. Jos se olisi näin yksinker­taista, mik­si koko hui­jauk­seen piti ryhtyä?

Näin yksinker­taista se ei tietenkään ole. En tiedä, mitä VW moot­tor­eille tekee, mut­ta olet­taisin, että kor­jauk­sen jäl­keen jää pysyvästi päälle säädöt, jot­ka oli­vat pääl­lä testi­ti­lanteis­sa. Näin päästään luvat­tui­hin nox-päästöi­hin. Jat­ka lukemista “Mis­tä VW tin­kii kor­jates­saan huijausautot?”

Maahanmuuttotilanne edellyttää muutoksia sääntöihin

Ehkä jopa 50 000 pako­laista pakot­taa muut­ta­maan käytän­töjä pako­lais­poli­it­ti­sis­sa käytännöissä.

Tavoit­teena tulee olla tänne jäävien mah­dol­lisim­man hyvä kotout­ta­mi­nen ja työllistäminen.

Nopeasti vas­taan­ot­tokeskuk­sista omi­in asuntoihin 

Pitkäaikainen maku­ut­ta­mi­nen vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa pilaa kenet tahansa. Sik­si pako­laiskeskuk­sista on päästävä eteen­päin nopeasti.

Ei syr­jäseuduille

Asun­to­ja on syr­jäseuduil­la tyhjil­lään yllin kyllin, mut­ta se olisi pelkkää säilömistä. Kotout­ta­mi­nen on han­kalaa, jos ei ole työpaikkoja.

Ei myöskään ole hyvä viedä suur­ta ulko­maalaisväestöä väk­isin alueille, jois­sa jokaista mur­taen suomea puhu­vaa pide­tään raiskaa­jana. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksu­vat kaikkea eri­laista. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­toti­lanne edel­lyt­tää muu­tok­sia sääntöihin”

Miksi perustulo on ajankohtainen

Min­un lähtöko­htani tukea perus­tu­loa on prag­maat­ti­nen. Perus­tu­loa on parem­pi tapa toteut­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan kuu­lu­va tulon­jako kuin nykyi­nen hyvin sir­paleinen sosiaaliturvajärjestelmämme.

Perus­tu­loa mak­set­taisi­in vähän yli 500 euroa jokaiselle täysi-ikäiselle suo­ma­laiselle kuus­sa. Muut tulot eivät perus­tu­loa pienen­täisi, mut­ta veroa niistä menisi ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta alka­en. Itse perus­tu­lo on vero­ton. Sik­si se vas­taa suun­nilleen työ­markki­natukea. Nor­maalia palkkat­u­loa saa­van tilanne ei muu­tu. Käteen jää jok­seenkin yhtä paljon kuin nytkin. Työt­tömän tilanne ei myöskään muu­tu. Lisää rahaa tulee niille, joil­la on pieniä ansio­tu­lo­ja. Jat­ka lukemista “Mik­si perus­tu­lo on ajankohtainen”

Pärjäisimme, jos osaisimme tehdä parempia tuotteita

Tämä väite on itsepetos­ta. Onhan meil­lä kehitet­ty joitakin ihan kelpo tuot­tei­ta joil­la on hyvä kan­sain­vä­li­nen maine. Kulut­ta­jaseg­men­tis­sä on esimerkik­si Marimekko ja Ara­bi­an kerami­ik­ka. Isom­mas­sa mit­takaavas­sa Koneen hissit ovat lähel­lä maail­man käreä. Tuot­teis­sa ei siis ainakaan näi­den kohdal­la ole vikaa.

Näitä hyviä Suomes­sa kehitet­tyjä tuot­tei­ta ei kuitenkaan valmis­te­ta Suomes­sa. Koneen hissien osalta saat­taa olla jotain mar­gin­aal­ista koti­maista valmis­tus­ta. Sil­loin ei vika ole huonois­sa tuot­teis­sa vaan kil­pailukyvyt­tömyy­dessä. Jat­ka lukemista “Pär­jäisimme, jos osaisimme tehdä parem­pia tuotteita”