Yleiskaava.
Alun perin oli sovittu, että yleiskaava hyväksyttäisiin tässä kokouksessa, mutta se lykkääntynee viikolla, jotta virasto ehtisi kommentoida lautakunnan neuvottelemia muutoksia. Vaikka ei pitäisi, neuvotteluja hiukan hankaloittaa se, että budjetista ei ole päästy sopuun.
Kruunuvuoren asemakaava
Kaavaluonnos oli meillä käsittelyssä helmikuussa, jolloin lautakunta vahvisti tärkeimmät linjaukset. Kaavan erikoisuutena on townhouse-rivistö, jossa tonttitehokkuus ylittää roimasti kerrostalolähiöiden tehokkuuden. Meneeköhän kaupaksi? Myyviä kuvia kaavoittaja on oppinut tekemään.
’Tällä kaavalla 1600 uutta asukasta.
Tiivistyskaava Pitäjänmäen sulkapolun alueella
Pitäjänmäentie 25:n kohdalla tiivistämällä ja vanha liikerakennus purkamalla saadaan lisää sui8nkerrosalaa lähes 10000 k-m2:n edestä, eli runsaat 200 lisäasukasta. Tontilla olevat kaksi vanhaa, matalaa asuinrakennusta suojellaan. Tämä suojelu alkaa minua mietityttää, koska helposti syntyy mittakaavaristiriita uuden ja vanhan välille.
Kalevankadulle parikymmentä asukasta lisää
Kalevankadulla, Köydenpunojan puistikon vierressä kerrostaloon laitetaan yksi kerros lisää ja pihalle tehdään lisärakennus, yhteensä 770 k-m2.
Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteet
Olen tästä aivan eri mieltä, koska alue ei sovellu teollisuudelle ja on siksi lähinnä ränsistymässä. Hukataan erinomainen asuinalue ja satojen miljoonien eurojen arvosta kaupungin maaomaisuutta tehottomaan käyttöön. Pohjoismaiden suurin autokaupan keskittymä voisi olla vähän halvemmalla maalla.
Karhunkaatajan suunnitteluperiaatteet
Pöydältä. Iso asuinalue joka vie joiltain lähimetsän. Tukeutuu jokeriratikkaan. Jotain noin 4000 asukasta. Tämä ei vielä ole kaava eikä voi ollakaan, koska edellyttää yleiskaavan muutosta.
Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut
Suositellaan pieniä toimenpiteitä tunnelin tai sillan sijasta. Tässä vaihtoehdossa poistuisi pari tärkeää suojatietä. Nyt ei kuitenkaan päätetä yksityiskohdista vaan siitä, mitä vaihtoehdoista ryhdytään työstämään.
Mikko Särelä esitti mielenkiintoisen ajatuksen Ruoholahden metroaseman toisesta sisäänkäynnistä, joka tulisi lähelle Mechelininkatua. Se lisäisi selvästi metron käyttöä ja toisi aseman olennaisesti lähemmäs laivaterminaalia.
”…Ruoholahden metroaseman toisesta sisäänkäynnistä…”
Hieno ajatus! Onkin suorastaan hämmästyttävää, miten kantakaupungin metroasemille ei juuri ole tehty toisia sisäänkäyntejä. Luulisi, että kun metro kerran on tehty kustannuksista välittämättä, siitä kannattaisi ottaa kaikki irti. Odotan länsimetron avauduttua kauhulla, miten esim. Rautatientorille yhtä aikaa saapuvista idän ja lännen junista purkautuvat matkustajat tungeksivat siitä ainoasta uloskäynnistä maan pinnalle.
En ole onnistunut ahkerasta googlettamisesta huolimatta löytämään nitä tilastoja joiden perusteella alue on ”Pohjoismaiden suurin autokaupan keskittymä”. Toki tälle on joku faktuaalinen pohja eikä kaupunkisuunnittelua agitoida pelkillä tyhjillä mielikuvilla ja markkinointisloganeilla.
On nimittäin aika helppoa ja halpaa pelkistää alueen käyttö pelkäksi kannattamattomaksi renkaanpotkinnaksi. Samalla sivuutetaan kätevästi esim Planmeca jonka tuhat työpaikkaa ovat tässä kaavakiistassa paljon merkittävämpi kivi kengässä.
Vihreiden kannattajat kun hyväksyvät ehkä helpommin yksityiseen kerskakulutukseen kuuluvan autokaupan häätämisen kaupungin ulkopuolelle. Menestyvän korkean teknologian terveystiedevientiyrityksen pakkosiirto voi olla hankalammin perusteltavissa….
Tieto pöohjoismaiden (jopa Pohjois-Euroopan) suurimmasta autokaupan keskittymästä löytyy listatekstistä.
Nuo näyttäisivät olevan siinä mielessä paremmin sijoiteltu kuin Kalasataman ongelmatapaukset, että samassa korttelissa ei ole pihan perällä viisi-kuusikerroksista kerrostaloa. Ts. yksityisyys on tuossa rannan rivistössä parempi. Viime kädessä tietysti menekki riippuu hinnasta. Jos tehdään 150-neliöisiä asuntoja ja pyydetään niistä miljoonaa euroa kappale, niin ostajakunta on aika rajattu.
Tapauskohtaisesti näitä pitää tarkastella. Planmecan rakennus ei ole yksikerroksinen peltihalli.
Täysimääräinen hyöty metron toisista sisäänkäynneistä saadaan, jos liikennöidään pitkillä junilla. Tämä ei kuitenkaan ole jatkossa mahdollista, koska Länsimetron asemille on louhittu lyhyemmät laiturit kuin Helsingissä.
Missä järjestyksessä noita sisääntuloväyliä aiotaan muuttaa bulevardeiksi? Osmo mainitsi jossain toisessa ketjussa, että Länsiväylä on kärkipäässä listalla. Mitenkäs Itäväylä? Onko ensimmäisten vai viimeisten joukossa?
Itäväylä on tolkuttoman kallis, joten ei ihan kärjessä.
Tukholman Norrmalmilla on määrällisesti paljon enemmän autokauppoja, voi olla että niiden liikevaihto on sitten pienempi.
Mites ne isot toimet, joilla Länsisataman kautta kulkevaa auto- ja rahtiliikennettä kertakaikkiaan lähdetään suitsimaan? Pikkusäätö ei auta, kun jo nyt sataman liikenne on häiritsevää ja sekä asukasmäärien että sataman liikenteen odotetaan kasvavan.
Autolla liikkumisen (myös laivan sisällä) pitäisi alkaa jäädä historiaan.
Pitemmän päälle asia pitää varmaan ratkaista jotenkin toisin, mutta olen pitkään ihmetellyt, miksi Katajanokalla seisotetaan suurimman osan vuotta jäänmurtajia tyhjän panttina. Siinä olisi isonkin laivan mentävä paikka, jos siitä ei jousteta, että keskustaan pitää päästä laivalla, ja halutaan silti helpottaa Jätkäsaaren kuormitusta…
”Myyviä kuvia kaavoittaja on oppinut tekemään.”
Jos havainnekuvasta puhutaan, niin se näyttää hyvältä, koska siitä puuttuvat liikennemerkit, liikennevalot, ratikan ajojohtimet, kerjäläiset, jalkakäytävälle pysäköidyt pakettiautot ja yleensäkin kaikki ympäristöä rumentava aines. Aurinkokin näyttää paistavan eri suunista eri osassa kuvaa.
Planmecalla on yksi tontti, eikä kenellekään ole tämän kanssa mitään ongelmaa. Ongelma on ne 40 muuta tonttia, esimerkiksi niin että osa niistä puskee pajua.
Mikä sen niin tolkuttoman kalliiksi tekee?
Yleiskaavan selostuksessa (6.10.2015), sivun 25 vasemmassa ylänurkassa todetaan mm., että ”Lauttasaari yhdistyy Länsiväylän bulevardin välityksellä luontevasti osaksi kantakaupunkia.”
Aikamoista luovuutta siinä varmaan tarvitaan, jotta likipitäen 600 metrin pituisen Lapinlahden sillan, ja Lauttasaarensalmen sen alla, voi kokonaan unohtaa.
Kantakaupunki on Vironniemellä ja Lauttasaari on edellenkin saari. Vesitornin purkaminen tai jokin bulevardin pätkä ei asiaa muuta. Lauttasaari on jatkossakin oma, erityinen alueensa, monine luontaisine ominaispiirteineen. (Voisi ehkä pärjätä jopa omana, nykyistä itsenäisempänä kuntana ihan hyvin, ainakin ilman ikäviä merentäyttöjä, joita kantakaupungin kaavoittajat tuppaavat alueen karttoihin jatkuvalla syötöllä luonnostelemaan.)
Onkohan tuolle pitkälle ja aika korkealle sijoittuvalle Lapinlahden sillalle tarkoitus tehdä myös jalkakäytävät (sen uuden ’bulevardin’ molemmin puolin), kuten kantakaupungissa tapaa olla?
Lapinlahden silta joudutaan uusimaan. Sen molempiin päihin tulee huomattavan paljon rakentamista, myösd sinne mantereen puolelle.
Aloin pohdiskella, että miltä kaikilta metroasemilta puuttuu toinen sisäänkäynti. Olisiko tämä lista lähellä oikeaa: Ruoholahti, Rautatientori, Yliopisto, Sörnäinen, Kalasatama, Rastila? Mitenkäs Kontula? Näistä ainakin Rautatientorilla ja Sörnäisissä on jo nyt paljon käyttäjiä ja toinen sisäänkäynti palvelisi varsin suurta käyttäjäjoukkoa. Rautatientorilla se kaiketi tulisi jonnekin Mannerheimintien lähelle, ja Sörnäisissä Hämeentielle nykyisestä sisäänkäynnistä Hakaniemen suuntaan? Kaisaniemessä se varmaankin tulisi lähelle Liisankadun risteystä ja palvelisi paremmin Kruunuhakaan meneviä matkustajia.
Planmeca muistaakseni ei ole kovin lähellä Herttoniemen eikä Siilitien metroasemia. Eikö edes metroasemien lähelle voisi rakentaa asuntoja?
Karhunkaatajan alue on lähimetsä varsin harvalle. Siellä ei nykyisellään ole oikein edes ulkoilureittejäkään. Luullakseni Herttoniemeläiset ja Myllypurolaiset olivat paljon tyytyväisempiä jos Viikin peltoihin rajoittuva metsä säilytettäisiin nykyisellään. Kaupungilla taitaa kuitenkin olla suunnitelmissa nakertaa sitä täydennysrakentamisen varjolla. Entä onko Karhunkaatajan alue tarkoitus rakentaa ennen kuin raidejokeri valmistuu?
Ensiksi muutetaan Hämeenlinnanväylä, koska Keskuspuistoon on helpointa rakentaa asuntoja.
Ensiksi tehdään Laajasalontie, on jo melkein kaavoitettu. Länsiväylä, koska se menee remonttiin joka tapauksessa. Sitten minun suosikkini on Tarvontie Munkkivuoren kohdalla.
Yleiskaavan materiaaleista havainto:
Varsinaisessa kaavakartassa (”Yleiskaavaehdotuksen kartta, päivätty 6.10.2015”) on härskisti allokoitu rakentamispikseleitä Vanhankaupunginlahden ranta-alueen välittömään läheisyyteen sekä Pornaistenniemellä että Herttoniemen Saunalahden vieressä, vaikka samaiset alueet on toisessa kartassa (”Teemakartta: Kaupunkiluonto, 6.10.2015”) selkeästi merkitty kategorioihin ”Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojelulain rauhoitetut luontotyypit” tai ”Suojeltavaksi tarkoitetut alueet”. Pornaistenniemen osalta vieläpä korkein kantakaupungin tehokkuusluvuin.
Koska on selvää, että juuri varsinainen kaavakartta on se, jonka perusteella jatkossa voidaan juridisesti pätevästi tehdä rakentamispäätöksiä, näyttää ikävästi siltä, että luontokartta on vain silmänlumetta, jolla pyritään luomaan mielikuvaa luontoarvojen säilyttämishalusta ja hyssytellä ihmiset valheelliseen turvallisuudentunteeseen.
En ole ehtinyt tarkistamaan, onko sama kohtalo käynyt myös muille arvokkaille luontoalueille.
Taitaa olla että kun tarpeeksi monta kertaa toistaa samaa itse keksimäänsä klisettä, se alkaa muidenkin mielestä muuttua totuudeksi…
Kun ei mielipiteen muokkaamiseksi löydy tilastoja, keksitään hyvä tarina.
https://helsinki2050.wordpress.com/2015/10/25/pohjoismaiden-suurin-autokaupan-keskittyma-mutta-kuinka-pitkaan/
”Herttoniemessä on yksi Pohjoismaiden suurimmista keskittymistä, tai ainakin pääkaupunkiseudun.”
http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2010-03-23/Kolmannes-autoista-myyd%C3%A4%C3%A4n-pk-seudulla-3287225.html
”…Helsingin Herttoniemen, joka lienee tällä hetkellä pääkaupunkiseudun suurin autokaupan keskittymä.”
Meille se on suullisesti esitetty Pohjoismaiden suurimmaksi autokaupan keskittymäksi. En ole tietoa tarkistanut.
Tuo kuva ei poikkea hirveästi jostain Klaukkalan keskustasta. Tai jostain muusta suomalaisen kunnan paraatipaikalta. Samanlaista neukkubetonikuutiota ovat Suomen kunnat täynnä.
Kruunuvuoressa on pontentiaalia, nähtäväksi jää muodostuuko ranta-alueista niin viihtyisiä, kuin mihin alue antaisi mahdollisuudet. Herttoniemen Laivalahti ja Vuosaaren Aurinkolahti ovat kuitenkin aika rohkaisevia esimerkkejä. Kruunulaiturin alueesta voi tulla aika kiva.
Yllä näkyvä havainnekuva taas ei ihan vielä riitä vakuuttamaan, että koko alue toimisi viihtyvyysmielessä yhtä hyvin. Tämä hyvin avaraksi ja monotoniseksi piirretty Koirasaarentien pätkä saattaakin sisältää alueen suurimman riskin, eli muodostuuko siitä käytännössä suuren osan vuotta tyhjäksi ja tuulen pieksemäksi kivikentäksi jäävä arkkitehtoninen antikliimaksi. Toivottavasti katukalusteet, runsaammat istutukset jne. vielä ilmaantuvat myöhempiin suunnitelmiin.
”Aurinkokin näyttää paistavan eri suunnista eri osassa kuvaa.”
Jep, eikä yhtäkään autoa. Vihreä märkä uni?
Autotkin kuuluvat kaupunkiin. Tosin siitä voidaan aina keskustella, että minne ja paljonko.
Itäväylän vieressä on metrorata, joka pitäisi kattaa tai kaivaa tunneliin, ennen kuin bulevardin varteen voisi rakentaa. Ts. Itäväylä lienee kalleimmasta ja hankalimmasta päästä.
Ilman bulevardisointiakin Itäväylällä on kyllä mm. Viikintien liittymä, johon on haaskattu maata aivan käsittämättömästi. Sen vois varmaan laittaa laihdutuskuurille.
”Autolla liikkumisen (myös laivan sisällä) pitäisi alkaa jäädä historiaan.”
Odotetaan joitain kymmeniä vuotta ja todetaan, ettei jäänyt. Liikenteenohjauksellista paikallissäätöä toki voidaan tehdä, mutta muutoin tulet näkemään, että käytössä ne yksityisautot ovat vielä tuolloinkin.
Kuka tietää? Franzeninaukiolla on epäilyttävästi metron sisäänkäynniltä näyttävä pömpeli. Onko se tarkoitettu Sörnäisten metroaseman toiseksi sisäänkäynniksi ja jos on, niin miksi se on tyhjänpanttina?
https://www.google.fi/maps/@60.185513,24.9527881,3a,75y,90t/data=!3m8!1e2!3m6!1s-DTQ9fdprL8g%2FTeC8a1LWkNI%2FAAAAAAABB6U%2FBJOGcnHNUis!2e4!3e12!6s%2F%2Flh3.googleusercontent.com%2F-DTQ9fdprL8g%2FTeC8a1LWkNI%2FAAAAAAABB6U%2FBJOGcnHNUis%2Fs203-k-no%2F!7i1024!8i615
Tuolla FRanzeninaukiolla metron sisäänkäynti ei olisi vaan Torkkelinmäen toisella puolella. Mutta ottaen huomioon paljonko väkeä Kalliossa asuu, kannattaisi tehdä ehdottomasti. Selvästi päättäjät arvostavat jalankulkijan aikaa vähemmän kuin autoilijan aikaa. Jos moottoritielle tehtäöisiin shikaani, joka hidastaa matkaa viisi minuuttia, kapina siitä nousisi.
Tämä alkaa jo hieman kuulostaa entisen itänaapurin päättäjien lausunnolta. Päätökset kai ovat vielä tekemättä. Toivottavasti lauttasaarelaisten mielipiteitä jaksetaan kuunnella, kun kyse on kuitenkin heidän kotisaarestaan. Esitettyjen suunnitelmien perusteella vaikuttaa siltä, että läpiajoliikenne leviää hyvin ikävästi saaren muillekin kaduille.
Uudesta sillasta voisi tehdä modernin Ponte Vecchion. Vaikkapa Zaha Hadidia voi pyytää konsultoimaan asiassa.
Brutaali ensikommentti, joka nousee mieleen, on että puuttuu vain historia, kulttuurihistoria ja ilmasto. Taskuja tyhjentelevät kerjäläiset on helpoiten saatavissa.
On jotenkin häpeällistä, että tehdään hirmuisen kallis metro, mutta sitten jätetään se kaikkein tärkein eli sisäänkäynnit tekemättä, jotta ihmiset voisivat sitä käyttää. Ruoholahti, Kaisaniemi ja Sörnäinen ovat ne kaikkein kiireellisimmät.
Ruoholahden metroasemalla voisi olla järkevämpää ensin toteuttaa oikeustalolle johtavan entisen Alkon varastotunnelin integrointi aseman tiloihin. Nykyisellään Hiilikadun ympäristön toimistoghettoon kulkeminen metroasemalta on varsin ankea kokemus.
Investoinnin hinta 2011 arvioitiin 16,3 miljoonaksi, H/K 0,77-1,06 palvelutasohyötyjä ja pysäköintitarpeen vähenemistä huomioimatta. Tämä siis viimeisen-päälle -versio liukukäytävillä ja tasonvaihtolaitteilla. Karvalakkimalli (vrt. Opintoputki) syntyisi varmasti huomattavasti edullisemmin.
Laskelmassa on muuten käytetty 30 vuoden diskonttausta 5% korkotasolla. Nopeasti kuluvia ja vanhenevia tunneleita, siis.
Jos Länsiväylä olisi oikeasti tarkoitus muuttaa kaupunkibulevardiksi, ei sitä ennen olisi koskaan pitänyt jatkaa moottoritietä Kirkkonummen puolelle tai hyväksyä Länsisataman laajennussuunnitelmia. Nyt kuitenkin Kirkkonummen puolen moottoritie on olemassa ja sen varrelle rakenteilla yksityisautovaltaisia pientaloalueita liian kaukana Länsimetron jatkeeltakaan, jotta siitä olisi apua. Länsisataman rakennustyöt ovat myös hyvää vauhtia käynnissä ja kaavoihin hyväksytään silloin tällöin tipoittain erilaisia raskasta liikennettä helpottavia järjestelyjä kuten lisäkaistoja.
Milloin on kuviteltu, että kaupunkirakentamisen ja liikennesuunnittelun käänne pois yksityisautoilusta, suurista tavaravolyymeista ja tehomarkkinataloudesta kohti tasa-arvoista niukkuutta tapahtuisi?
Toivottavasti sekä arkkitehtitoimisto yrityksenä että arkkitehdit yksityishenkilöinä pistetään vastuuseen siitä, että todellisuus sitten myös vastaa kuvaa tai muuten kaikki entisoidään heidän yhteisvastuullisella kustannuksellaan aikaan ennen tuota kaavaa. Tuo betonigeometria näyttää nimittäin melkoisen rumalta viimeistään kahden vuoden päästä rakentamisesta. Tiedoksi myös, ettei teräksen ja lasin käyttäminen suinkaan sitä korjaa.
Melkoisen lähelle autotietä on myöskin rakennettu. Aika ohuiksi jäävät jalkakäytävät paikoin.
Lisäksi nuo ilmeisesti kesäisen alkuillan varjot on aika kevyitä eli siis valaistu kuvan ulkopuolelta ja aurinko on luonnottoman korkealla.
Nähtävästi Espoo tai Kirkkonummi on tulessa.
Kruuuvuoressahan on valmiina ja tätä nykyä tyhjän panttina valtavat luolastot öljysataman ajoilta, onko muuten mietitty voitaisiinko ne uudistaa parkkiluoliksi?
Maailma on pullollaan vuosisataisia siltoja, joita pidetään kunnossa eikä rakenneta uudelleen n. 60 vuoden välein. Mitä täällä tehdään toisin?
Tuo pömpeli on kalliosuojan yksi sisäänkäynneistä.
Sellainen taitaisi kyllä sopia paremmin Siltavuorensalmen ylle, kun sieltä puretaan se vanha Hakaniemen silta.
Löytyisiköhän ao. Suunnittelijan takataskusta myös tyylikäs lauttadesign Hakaniemen tai Katajannokan rannasta Laajasaloon?
Keskuspuisto on arvokas ja helsinkiläisille tärkeä virkistysalue, joka ulottuu pohjoisesta Vantaanjoen maisemista Töölönlahdelle saakka. Se on säästynyt kaupungin kasvaessa toistasataa vuotta rakentamiselta, vaikka sitä on reunoilta nakerrettukin.
Uusi yleiskaavaehdotus kaupunkibulevardeineen kuitenkin aikoo kaavoittaa Pirkkolan ja Maunulan metsät täyteen asuntoja. Ei voi olla niin, että Keskuspuiston yhtenäinen metsäalue tuhotaan vain siksi, että joku porukka kaupunkisuunnitteluvirastossa on keksinyt tällaista ehdottaa. Kaupungin päättäjien tulisi ottaa ohjat käsiinsä.
Miksi. Sehän on paljon nuorempi kuin Brokklynin silta.
Hei Osmo. Pitäjänmäen kaavaa koskien. Kyseisella alueella on nyt ränsistynyt Sulkapolun yritysalue, jossa on ollut tyhjillään olevia huoneistoja jo vuosia. Aikaisemmin tällä alueella oli vaikka mitä, ruokakauppa (Sesto), posti ja Helsingin historiaan jo jollain tavalla kuuluisa, ensimmäinen luokassaan, ruokaravintola Wossikka. Nyt ostari on hiljentynyt, ja tarvitsee tosissaan jotain uutta.
Rakennukset joita kuvailet (Asunto Oy Syreeni) ovat säilyttämisen arvoisia, siinä määrin, että ne remontoitaisiin perusteellisesti. Näin on tehty esimerkiksi Pitäjänmäen radiotehtaaan ja pianotehtaan kohdalla (katso esim. Pitäjänmäentie 20) Tässä ei tietysti ole kyse tehtaasta, mutta perusteellisen remontin jälkeen olisi kuitenkin mahdollista korottaa asuinalueen arvoa (taloyhtiöt saatava mukaan tähän+saatava rahaa kunnostukseen).
Tämän lisäksi Pitäjänmäellä olisi mahdollista rakentaa paljonkin uudisrakennuksia junaradan varteen. Paikalla juna-aseman eteläpuolella on nyt Teknos Oy, joka käsittelee niin sanotusti myrkyllisiä aineita, joten tilojen muuttaminen ei käy noin vain asuinkäyttöön. Osaatko sanoa mikä mättää asemakaavan 12066 kanssa (Hiilloskuja 1 ja 5)? Suunnitelmat valmiina jo vuonna 2011=(toivoisin ripeyttä kaavoitukseen Pitäjänmäellä)
Tämän lisäksi aseman seudun pohjoispuolella saisi vaikka mitä. Tällä hetkellä paikalla on ränsistynyt asemarakennus ja siihen liittyviä vr:n rakennuksia. Jos minä saisin kaavoittaa Pitäjänmän asema-alueen, tähän kohtaan tulisi kivoja kerrostaloja, palveluita katutasossa, ja mikä parasta, 1 minuutin päässä juna-asemasta, 12 minuutin päässä keskustasta.
t. Janne Leivo
Pitäjänmäki-seuran viestintä-aktiivi
Terve,
Hassua tuota ns. keskustelua on seurata. Vai puuttuu metron sisaankaynteja ja tietkin ovat vaarissa paikoissa. Mitapa tuosta ajattelisi.
t. Mikko
(ps. asuin Kalliossa 10 v. 1991-2001).
Hakaniemen metroasemlle titaa olal yhtensä viisi siääbnkäyntiä. En osaa sanoa, kuinka monta niitä todellisuudessa on.
Lisäksi nyt ainakin Kulosaari, Siilitie, Puotila. Siilitiellekin on rakennettu varauloskäynti toiseen päähän ´, mutta jostain älyttömästä syystä siitä ei tehty sisäänkäyntiä.
Eihän sisäänkäynnin sisäänkäynnin metrolaiturilla tarvitse olla laiturin päässä.
”kohti tasa-arvoista niukkuutta”
Tasa-arvoinen niukkuus meikäläisen haitari. Perustelut:
1) Ei tule menemään läpi demokraattisesti -> pakkovalta.
2) Kun on pakkovalta, on etujoukko, jolla on valta. Näyttää olleen historiallisesti niin, että etujoukolla, jolla on valta, on etuja, joita muilla ei ole.
3) Jos ollaan ns. tasa-arvoisessa niukkuudessa, on myös porukka, joka ei tähän tyydy -> mustanpörssin kauppa.
Joten työnnäpä tuo, minne aurinko ei paista. What say?
Ei Itäväylän bulevardisointi mitenkään mahdotonta olisi. Jos moottoritietä muistuttavasta väylästä tehtäisiin 2+2 -kaistainen bulevardi, voitaisiin hyvin rakentaa ensin radan vastakkainen puoli tavanomaiseksi kaduksi.
Metroradan puoleiselle reunalle mahtuisi silloin talorivi, jonka takapihalla rata kulkisi. Kallioleikkauksia ja vastaavia metroradan varrella on aika paljon ja niiden kohdalla voitaisiin helpohkosti rakentaa metroradan päälle. Ei kai mikään estä rakentamasta metroradan viereen. Jos ei asuntoja, niin ainakin liiketiloja kai voi rakentaa.
Sama juttu Kulosaaressakin. Logiikka taisi olla, että kun varauloskäynnistä ei ole esteetöntä versiota, niin kenelläkään ei saa olla kivaa. Samalla perustelulla tyypillisen suurkaupungin metroasemista keskimäärin ehkä 80% pitäisi sulkea kokonaan.
Sörkan eteläpään puolestaan voisi varmasti hyvin hoitaa pelkillä hisseilläkin.
Tai sitten niin päin, että kaivetaan Itäväylä saaren keskiosissa pari metriä nykyistä pintatasoaan alemmaksi ja laitetaan sille ajorata kerrallaan laatoista katto pari metriä alkuperäisen maantason yläpuolelle. Lopuksi maisemoidaan syntynyt kumpare mullalla ja rakennetaan sen päälle.
Sijainniltaanhan paikka on niin hyvä, että tonteista pitäisi irrota todella merkittävät tulot. Rakentaminen voi olla tiivistä ja korkeaakin. Vajaakäytöllä oleva Kuliksen metroasemakin saataisiin lopulta täysmääräisesti hyödynnettyä.
Kimmo ei taida tuntea, millaisia turvallisuusmääräyksiä Suomessa sovfelletaan autotunneleihin.
Puotilassa on kaksi sisäänkäyntiä, yksi varsinaisen Puotilan puolella, toinen Prisman vieressä.
Mielestäni Kulosaareen ja Siilitielle on rakennettu toiset sisäänkäynnit remontin yhteydessä. Siilitiellä hieman vaatimattoman oloinen silta omakotialueelle ja Kulosaareessa käytävä Kulosaaren Puistotille (ei ole varma tieto). Kumpaankin voisi ajatella käyntiä myös Itäväylän toiselle puolelle.
”Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut
Suositellaan pieniä toimenpiteitä tunnelin tai sillan sijasta. Tässä vaihtoehdossa poistuisi pari tärkeää suojatietä.”
Tässä blogissa on pari kertaa mainittu miten Länsiväylän päässä säädellään autojen määrää liikennevaloilla. Ja nyt niiden liikennevalojen kohdalla aiotaan kieltää jalankulku jotta saataisiin säädettyä autojen määrää isommaksi.