Kategoria: _

Miten turvata sähkön riittävyys (1/3) Ongelma

Sähkön tun­tiko­htainen pörssi­hin­ta määräy­tyy aina mar­gin­aalis­sa ole­van kalleim­man sähkön­tuotan­non mukaan. Tämä tarkoit­taa samal­la hin­ta-alueel­la ole­vaa mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan kallein­ta tuotantolaitosta.

Sama hin­ta-alue tarkoit­taa sitä aluet­ta, jon­ka sisäl­lä siir­toka­p­a­siteet­ti riit­tää niin, että paikallisen sähköpu­lan vuok­si ei joudu­ta käyn­nistämään kalli­im­paa voimalaitos­ta. Suomen sisäl­lä siir­toka­p­a­siteet­ti yleen­sä riit­tää niin, että Suo­mi on koko ajan samaa hin­ta-aluet­ta. Suomen ja Ruotsin välil­lä on viime aikoina ollut ongelmia siir­toka­p­a­siteetin osalta, minkä seu­rauk­se­na Suomes­sa hin­ta on muo­dos­tunut korkeam­mak­si kuin Ruot­sis­sa, kos­ka Ruotsin hal­paa sähköä ei ole voitu siirtää Suomeen niin paljon kuin olisi ollut kysyn­tää. Sen sijaan Suo­mi ja Balt­ian maat ovat useim­miten samaa hin­ta-aluet­ta. Jat­ka lukemista “Miten tur­va­ta sähkön riit­tävyys (1/3) Ongelma”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.12.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Vuo­den viimeisessä kok­ouk­ses­sa meil­lä on vain edel­lisessä kok­ouk­ses­sa pöy­dälle pan­tu­ja asioi­ta. Tämä ei tee kok­ouk­ses­ta help­poa ja nopeata.

Purka­va tiivistyskaa­va Mellunmäessä

Min­ua tämä kaa­va vähän hirvit­tää, kos­ka se on jo vähän liiankin tehokas. En kuitenkaan halua aset­tua pro­jek­tin tielle. Kaupun­ki voisi kuitenkin miet­tiä, onko jokin vial­la, jos purka­va saneer­aus vaatii kan­nat­taak­seen näin mas­si­ivisen kaa­van, vaik­ka talo­jen perusko­r­jaus mak­saisi läh­es yhtä paljon kuin uuden talon rak­en­t­a­mi­nen. Kaupun­gin kan­nat­taisi tul­la paljonkin vas­taan arvon­nousun leikkaamises­sa, kos­ka onhan täl­lainen tiivistämi­nen kaupungille ver­rat­tomasti edullisem­paa kuin uusien aluei­den rakentaminen.

Tässä autopaikkanor­mi on 1/120, kun käsit­telyssä olevas­sa uudessa normis­sa se olisi 1/140. Ero­tus on 70 paikkaa eli noin 2,5 M€. Ajat­telin ehdot­taa uuden normin mukaista paikkamäärää. Tätä vas­taan­tu­loa vas­taan taas raken­nu­soikeut­ta voisi vähän alen­taa, mut­ta se edel­lyt­täisi kaa­van palaut­tamista. Ehkäpä keskustelemme tästä lau­takun­nas­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 15.12.2015”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015

Kok­ous kesti neljä ja puoli tuntia!

Mel­lun­mäen tiivistyskaava

Pöy­dälle. Blogillanikin esi­in­tyneestä havain­neku­vas­ta todet­ti­in, että sen täy­tyy olla väärin piir­ret­ty. Möhkälemäisyys johtuu runk­osyvyy­destä, joka on niin suuri, ettei sel­l­ainen ole mah­dol­lista. Vähän ris­tiri­itaisia tun­tei­ta noin raju tiivistämi­nen aiheutti.

Pohjolan van­han pääkont­toriko­rt­telin kaa­va Munkkivuoressa 

Tätä kiitet­ti­in ja moitit­ti­in. Min­ua kauhis­tut­taa se, kuin­ka tyl­sältä uhkaa Huopalah­den­tien katu­maise­mas­ta tul­la. Kaa­va ei kiel­lä rak­en­tamista kadun var­teen, mut­ta ei siihen pako­takaan, eikä viite­su­un­nitel­man mukaan niin aio­ta tehdä.

Tästä toiv­ot­ti­in lau­takun­nan intranet­ti­in kuvia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 8.12.2015”

Kustannustehokkaan pysäköinnin periaatteet (2) Vaiheittain toteuttaminen

[tek­stiä on edi­toitu 10.12.2015]

Melko yleis­es­ti on hyväksyt­ty peri­aate, jon­ka mukaan asumisen ja pysäköin­nin kus­tan­nuk­set on erotet­ta­va toi­sis­taan. Tämä on kuitenkin mah­do­ton­ta, jos pysäköin­tipaikko­ja määrätään raken­net­tavak­si enem­män kuin niitä halu­taan omakus­tan­nush­in­taan ostaa. Yksi­tyisen raken­nut­ta­jat ovat yrit­täneet myy­dä pysäköin­tipaikko­ja omi­na osakkeinaan, mut­ta paljon on täy­tynyt antaa alen­nus­ta — toisin sanoen on ollut pakko sisäl­lyt­tää pääosa pysäköin­nin kus­tan­nuk­sista kuitenkin asun­to­jen hintoihin.
Kuin­ka paljon pysäköin­tipaikko­ja tarvi­taan, riip­puu tai sen pitäisi riip­pua myös siitä, mitä ne mak­sa­vat. Paikko­ja on oikea määrä, kun tar­jon­ta vas­taa mak­suhalukas­ta kysyn­tää. Kaik­ki ne, jot­ka ovat halukkai­ta mak­samaan paikas­ta kus­tan­nuk­sia vas­taa­van hin­nan, saa­vat sel­l­aisen, mut­ta paikko­ja ei jää yli eikä joudu­ta myymään alehinnalla.

Dia1
Kuva 1

Talousti­eteen peruskurssil­la ongel­ma esitetään kuvan 1 mukaises­ti.  Siinä on vaa­ka-asteikol­la pysäkön­tipaikko­jen määrä ja pystyasteikol­la niiden hin­ta. Vihreä vii­va kuvaa tar­jon­takäyrää — pysäköin­tipaikko­jen mar­gin­aal­i­hin­taa (viimeisen paikan hin­taa) määrän funk­tiona.  Mitä enem­män paikko­ja, sitä kalli­im­mak­si yksi paik­ka tulee. Punainen vii­va kuvaa kysyn­täkäyrää, kuin­ka paljon paikoista ollaan valmi­it mak­samaan. Jos paikko­ja on vähän, ne menevät eniten tarvit­seville, jot­ka mak­sa­vat niistä eniten. Mitä enem­män paikko­ja raken­netaan, sitä alem­mak­si muo­dos­tuu hin­ta, jol­la ne kaik­ki saadaan kau­pak­si. Tas­apaino syn­tyy pis­teessä qo jol­loin hin­naksi tulee po. Kaikkien pitäisi olla tyy­tyväisiä tähän tilanteeseen.

Kun paikko­ja on kuitenkin pakko tehdä kaavamääräyk­sen mukaan määrä q1, niitä ei tule ain­oas­taan tas­apain­omäärää enem­män vaan niistä tulee myös tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan kalli­impia, kos­ka jou­udu­taan tur­vau­tu­maan epä­taloudel­lisem­pi­in ratkaisui­hin. Samal­la kuitenkin niiden myyn­ti- tai vuokraush­in­ta ale­nee, kos­ka tar­jon­taa on enem­män. Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokkaan pysäköin­nin peri­aat­teet (2) Vai­heit­tain toteuttaminen”

Millaista kommenttien moderointia toivot?

Moni on valit­tanut, että blo­gin keskustelun taso on laskenut, kos­ka joukos­sa on niin paljon turhik­si tai epäki­in­nos­tavak­si koet­tu­ja kom­ment­te­ja niin, että kiin­nos­ta­va ja tasokas keskustelu hukkuu.

Miten toivoisit blo­gin moderoin­tia kehitet­tävän? Tois­taisek­si olen sen­suroin­ut vain loukkaa­vat ja rasis­tiset kom­men­tit. Lisäk­si asetin joskus eräälle innokkaalle kom­men­toi­jal­la kol­men kom­mentin päiväki­in­tiön, mut­ta en ole jak­sanut ylläpitää sitäkään.

Pitäisikö kom­ment­te­ja kar­sia myös laadun mukaan? Laadun määräisin sil­loin tietysti minä omien miel­tymys­teni perusteella.

Pitäisikö sen­suroi­da kom­men­tit, jois­sa esite­tyn ajatuk­sen kom­men­toi­ja on esit­tänyt jo aiemmin?

Pitäisikö rajoit­taa sitä, kuin­ka usein sama henkilö saa tek­ste­jä kom­men­toi­da päivän aikana? Jos täl­lainen rajoi­tus tulee, se ei olisi täysin mekanisti­nen, vaan siitä voi poikea­ta, jos esite­tyt kom­men­tit vievät keskustelua eteenpäin.

Teen tästä epävi­ral­lisen neu­voa anta­van äänestyk­sen. Kom­men­toin itse toisel­la nimel­lä näitä kolmea kysymys­tä kuudel­la kom­men­til­la. Äänestämi­nen tapah­tuu peukut­ta­mal­la kahdes­ta vai­h­toe­hdos­ta mieluisem­paa. Tämän lisäk­si saa tietysti omil­la kom­menteil­la perustel­la tai esit­tää mui­ta näkökohtia.

Suomen aluerakenne

Suomes­sa on meneil­lään kaupunkien pudo­tus­peli. Teol­lisu­uskaupungeista katoa­vat tehdas­salien työ­paikat. Tilalle tulee korkean osaamisen ammat­te­ja, jot­ka viihtyvät suuris­sa kaupungeis­sa lähel­lä toisi­aan. Näitä urbaanien osaa­jienkeskit­tymiä, cityjä, ei Suomeen mon­ta mahdu.

Nuoret osaa­jat ovat jo äänestäneet jaloil­laan. Heistä peräti 72 pros­ent­tia asuu Helsin­gin, Tam­pereen, Oulun, Jyväskylän ja Turun seuduil­la. Tämän viiden kärkiryh­män perässä selvänä kuu­tose­na kirii Kuo­pio, joka on paran­tanut selvästi tah­ti­aan viime vuosi­na. Jat­ka lukemista “Suomen aluerakenne”

Väestöräjähdys

(Tämä kir­joi­tus perus­tuu luen­toon, jon­ka pidin nais­ten­klinikalla 13.11.2015)

Seit­semänkym­men­tälu­vun ekol­o­gisen herä­tyk­sen keskiössä oli kak­si ongel­maa: ilmas­ton­muu­tos ja väestöräjähdys. (Ihan oikeasti, ilmas­ton­muu­tos, vaik­ka nyky­i­sistä tek­steistä voisi kuvitel­la, että se kek­sit­ti­in vas­ta Kioton ilmastokokuksessa)

Väestöräjähdys oli näistä toiv­ot­tomin ja tun­tui johta­van täy­del­liseen tuhoon, tehdään muille asioille mitä hyvän­sä. Eikä niitä muitakaan asioi­ta saataisi kun­toon. Kas­va­va väestö söisi maa­pal­lon putipuh­taak­si ennen kuin suos­tu­isi kuole­maan nälkään. Turha siinä vai­heessa olisi puhua mis­tään ilmastonmuutoksesta.

Nyt moni on sitä mieltä, että väestöräjähdys on voitet­tu jut­tu. Näytän nyt joil­lakin graafeil­la, mihin perus­tuu aja­tus, että väestöräjähdys on voitet­tu jut­tu ja sen jäl­keen yhdel­lä graafil­la, mik­si se ei ole. Jat­ka lukemista “Väestöräjähdys”

Pakolaistulva on vasta alkua?

 

Jos Suomeen pitäisi vali­ta 30 000 pako­laista, tuskin päädyt­täisi­in siihen joukkoon, joka nyt on onnis­tunut pitkän, kalli­in ja vaar­al­lisen matkan jäl­keen Suomeen pää­tymään. Tasaval­lan pres­i­dentin mukaan oikeampi tapa vali­ta pako­laiset olisi poimia lähel­lä lähtö­maa­ta olevil­ta leireiltä ne, jot­ka ovat eniten avun tarpeessa.

YK:n pako­lais­sopimus on vähän kum­malli­nen. Kaik­ki mah­dolli­nen tuki ja tur­va on annet­ta­va niille tur­va­paikan hak­i­joille, jot­ka onnis­tu­vat pääsemään maa­han, mut­ta maa­han pääsyä saa estää kaikin keinoin luku­un otta­mat­ta suo­ranaista rajalle ampumista. Apu ei näin kohdis­tu hädä­nalaisimpi­in vaan vahvimpi­in, joil­la on rahaa ja kykyä kiertää maa­han pääsyn esteet.

Kyynis­es­ti voi ehkä ajatel­la – ja ehkä joku on ajatel­lutkin – että näin kar­si­taan tuli­joik­si pystyvimpiä, joiden on helpoin uudessa koti­maas­saan työl­listyä tai perus­taa yritys.

= = =

Pako­laisia on tul­lut Suomen voimavaroi­hin näh­den liikaa. Nyky­isin käytet­tävis­sä olevin keinoin heitä ei pystytä kun­nol­la Suomeen kotout­ta­maan. Tääl­lä he kuitenkin ovat ja lisää on tulos­sa. Käytän­töjä on muutet­ta­va taval­la, joka alen­taa pako­lai­sista koitu­via kus­tan­nuk­sia pitkäl­lä aikavälil­lä. Nuo­ria Suomes­sa sinän­sä tarvit­taisi­in, mut­ta sel­l­aisia, jot­ka työl­listyvät. Jat­ka lukemista “Pako­lais­tul­va on vas­ta alkua?”

Ympäristörikos: kaupunkirakenne on levinnyt kuin syöpä

Helsin­gin Sanomat haas­tat­teli min­ua yleiskaavas­ta ja teki sen jäl­keen kohu­ju­tun haas­tat­telus­ta. Olin kuulem­ma ver­ran­nut Espoo­ta ja Van­taa­ta syöpään.  Tavois­tani poiketen min­un ei täl­lä ker­taa ollut tarkoituk­se­na moit­tia naa­pure­i­ta, vaan lähin­nä Helsin­gin omaa kaavoitus­ta ja viime vuosikym­meninä vallinnut­ta lin­jaa, johon Helsin­gin yleiskaa­va tuo nyt suunnanmuutoksen.

1960

Yritän esit­tää kahdel­la kuval­la, mik­si ver­taan kaupunki­rak­en­teen hajoa­maan päästämistä  syöpään. Oheises­sa kuvas­sa on raken­netut alueet pääkaupunkiseudun kun­nis­sa vuon­na 1960. (Kuvat suurenevat klikkaa­mal­la.) Aika pienelle alueelle mah­tui tuol­loin puoli miljoon­aa asukas­ta. Nyt asukkai­ta on miljoona, siis kaksinker­tais­es­ti se, mitä oli vuon­na 1960. Voisi ajatel­la, että kaksinker­tainen väkimäärä vaatisi kaksinker­taisen tilan, mut­ta se vaatii yhdek­sänker­taisen. Jat­ka lukemista “Ympäristörikos: kaupunki­rakenne on levin­nyt kuin syöpä”

Kokkolan synnytyssairaala

Olen saanut palautet­ta siitä, että ihmettelin radion suo­ras­sa lähetyk­sessä keskusta­laisen keskipo­h­jalaisen kansane­dus­ta­jan Mika Lin­tilän var­muut­ta siitä, että 68 000 asukkaan Kes­ki-Poh­jan­maal­la säi­lyy syn­ny­tys­sairaala. Laskin nopeasti päässä, että Kes­ki-Poh­jan­maal­ta syn­nyt­täjiä riit­tää korkein­taan kak­si päivässä.

Min­ua on val­is­tet­tu, että Kokkolan sairaalas­sa on 1500 syn­ny­tys­tä vuodessa eli neljä päivässä.  On siis nyt, kun syn­ny­tyk­sen tois­taisek­si vielä mak­sa­vat kun­nat. Mon­elle Poh­jan­maan tai Pohjois-Poh­jan­maan kun­nalle Kokkolan sairaala on lähempänä kuin oman maakun­nan Vaasa ja Oulu. Kun­nalle on aivan sama, mihin sairaalaan se mak­sun mak­saa, kun sairaalaa ei kuitenkaan omas­sa kun­nas­sa ole.

Tilanne muut­tuu, kun vas­tuu sotes­ta siir­tyy maakun­nalle. Jos Poh­jan­maan maakun­ta ostaa syn­ny­tyk­siä Vaasan sijas­ta Kokko­las­ta, rahaa siir­tyy omas­ta kiin­teästä bud­jetista naa­purin bud­jet­ti­in. Omaa toim­intaa pitää siis supis­taa, jos käyt­tää naa­purin palvelu­ja. Voi hyvinkin käy­dä niin, että maakun­ta ei kat­so hyväl­lä rahan siir­toa naa­puri­maakun­taan. Jat­ka lukemista “Kokkolan synnytyssairaala”