Kategoria: _

Minus­ta hal­li­tus on oike­as­sa siinä, että palkkakus­tan­nuk­sia pitää alen­taa kil­pailukyvyn paran­tamisek­si. Kaik­ki muut ovat taas oike­as­sa siinä, että oli aivan päätön aja­tus pan­na mak­sajik­si epä­mukavaa työaikaa tekevät ja vapaut­taa maanan­taista per­jan­tai­hin 8–16 työsken­televät kaikesta.

(Sinän­sä sun­nun­taiko­r­vauk­sia voisi pienen­tää, mut­ta sen voisi tehdä lauan­taiko­r­vauk­sia kas­vat­ta­mal­la, kos­ka lauan­tai on vapaapäivänä jopa tärkeämpi kuin sunnuntai.)

Jos palkkakus­tan­nuk­sia alen­netaan, sen pitäisi kohdis­tua tas­a­puolis­es­ti kaikki­in. Van­han loma­l­ta­palu­u­ra­han pois­to kokon­aan olisi jos­sain vai­heessa ihan paikallaan. Onhan rik­si jäädä kesälo­ma­l­la töi­hin Ruot­si­in pienen­tynyt merkit­tävästi. Nau­ramme kreikkalaisille, jot­ka saa­vat palkkaa 13 kuukaudelta vuodessa, mut­ta meil­lähän on vähän saman­laisen jär­jestelmä tääl­lä. Jat­ka lukemista “Työvoimakus­tan­nusten alentaminen”

Marskia laa­jen­netaan

Lön­nrotinkadun puolel­la raken­nus­ta korote­taan kolme ker­rosta. Lisäk­si osa maanalaisia autopaikko­ja ote­taan hyö­tykäyt­töön. Ihmette­len, miten tässä tarvi­taan kaava­muu­tos­ta, kos­ka voimas­sa ole­van kaa­van mukaan ton­til­la saa olla yhdek­sänker­roksi­nen raken­nus. Ehkäpä kaavaa pidet­ti­in van­hen­tuneena niin, ettei sen poh­jal­ta enää voin­ut myön­tää rakennuslupaa

Punav­ihreää kuplaa tiivis­tetään Kalliossa

Käenku­ja 6:ssa kaupun­gin vuokrat­alo­ton­tin autopaikko­jen päälle raken­netaan pis­te­ta­lo, 1400 k‑m². Kaupunkiku­va ei ainakaan voi huonon­tua. 1400 k‑m2 eli noin 35 asukas­ta. Pysäköin­tipaikkanor­mi: 121 fil­lar­i­paikkaa ja 13 autopaikkaa (1/280k‑m² ). Ton­til­la ole­va talo raken­net­ti­in sil­loin, kun raken­nuk­set piti pan­na kauas kadus­ta ja väli­in pysäköinti.

 

Tari­na ker­toi 1970-luvul­la, että Kiinas­sa poti­laat mak­sa­vat lääkärille niin kauan kuin ovat ter­veitä. Sairas­tu­mi­nen lopet­taa mak­samisen joka alkaa uud­estaan vas­ta, kun lääkäri on saanut poti­laan ter­veek­si. Lääkärin kan­nat­taa neu­voa sairauk­sien ehkäisyssä toisin kuin län­si­maisen lääkärin, joka tien­aa siitä, että poti­laat sairastuvat.

Tari­na tuskin on tot­ta, kuten ei juuri mikään, jota sil­loin Kiinas­ta ker­rot­ti­in. Mut­ta suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta toimii kuin tari­nan kiinalainen lääkäri: perii vero­ja asukkail­taan niin kauan kuin nämä ovat työkyky­isä. Sairas­tut­tuaan kansalainen siir­tyy tulon­si­ir­roil­la eläväk­si ja aloit­taa veron­mak­sun uud­estaan parannuttuaan.

Viime aikoina on ollut paljon tieto­ja, joiden mukaan yksi­tyiset sote-palve­lut tekevät saman työn julk­isia halvem­mal­la. Kuu­den suurim­man kaupun­gin selvi­tys esimerkik­si ker­too, että tehoste­tus­sa palvelu­a­sumises­sa ostopalve­lut ovat 27 % halvem­pia kuin kaupunkien itse tuot­ta­mat. Pitäisikö siis kun­tien tuot­ta­mat sote-palve­lut siirtää sote-piirien sijaan yksi­ty­isille? Jat­ka lukemista “Yksi­tyi­nen vai julki­nen terveydenhuolto”

Olen palaa­mas­sa Tam­pereelta, jos­sa kävin julk­ista­mas­sa kaupungis­tu­misen ilosanomaa. Kir­joi­tan tätä VR:n Duet­to plus ‑vaunus­sa. Se on työ­matkalaisen unel­ma. Voin kir­joit­taa työpöy­dän ääressä.

Duet­to plus ‑osas­to on rav­in­tolavau­nun yläk­er­ras­sa. Var­maankin tarkoituk­se­na oli, että rav­in­tolan asi­akkaat toisi­vat syötävän­sä ja juo­ta­vansa tänne. Onhan rav­in­tolavaunus­sa krooni­nen pula paikoista. Tähän viit­taa se, että käytäväl­lä on kios­ki. En tiedä, mitä siinä myytäisi­in, kos­ka en ole näh­nyt sitä koskaan avat­tuna. Veikkaan olut­ta. Jat­ka lukemista “Ilmainen vink­ki VR:lle”

En tiedä, onko mikään ongel­ma, että tytöt val­taa­vat huip­pu­lukiot. En tiedä tätä sik­si, että ei ole mitään tutkimus­ta, joka osoit­taisi, että lah­jakas oppi­las oppisi parem­min lukios­sa, jos­sa muutkin ovat lah­jakkai­ta. Helsin­gin parhaisi­in lukioi­hin kuitenkin tul­laan todel­la pitkien ja han­kalien matko­jen päästä (eikä mak­se­ta Helsingille koulu­tuk­ses­ta mitään), joten monis­sa per­heis­sä usko­taan, että nuori saa parem­mat eväät elämään­sä lah­jakkaiden oppi­laiden lukioissa.

Eräitä näköko­htia:

Testi mit­taa huo­nout­ta eikä hyvyyt­tä. Ressun lukioon keskiar­vo­ra­ja oli viime keväänä 9,5. Vähin­tään puo­let numeroista piti siis olla kymppe­jä. Yhtä Jat­ka lukemista “Tytöt val­taa­vat huippulukiot”

Nasan mukaan maa­pal­lon keskiläm­pöti­la oli heinäku­us­sa taas mit­taushis­to­ri­an lämpimin. Samal­la 12 kk:n keskiar­vo, jota itse seu­raan, saavut­ti uuden ennä­tyk­sen. Viime vuosi oli tois­taisek­si lämpimin vuosi ja tästä on tulos­sa selvästi lämpimämpi. Näit6ä kaikkien aiko­jen ennä­tyk­siä tulee nyt kiusal­lisen tiheästi.