Kategoria: _

Lääketutkimuksen rahoitus on ekonomistin painajainen

Lääkey­htiöi­den menoista huo­mat­ta­va osa kuluu uusien lääkkei­den kehit­tämiseen. Jot­ta tähän uhratut rahat saataisi­in takaisin, uuden lääk­keen kehit­tänyt saa patent­tisuo­jan turvin noin kymme­nen vuo­den monop­o­lin kyseiseen molekyyli­in. Tästä seu­raa talousti­eteessä tut­tu­ja monop­o­li­hin­noit­telun ongelmia:

Hyvät lääk­keet ovat alikäytössä. Tutkimus­määrära­ho­ja käytetään mil­jardi­tolkul­la päämääränä kehit­tää yhtä hyvä ja sik­si turha rin­nakkainen molekyyli sairauteen, johon on jo lääke. Köy­hät maat jäävät ilman uusia lääkkeitä. Malar­i­an kaltainen köy­hien maid­en vit­saus kiin­nos­ta ketään.

Tutkivien lääkeyri­tys­ten kuu­luu saa­da kor­vaus tutkimuk­seen uhra­tu­ista rahoista. Muuten­han uusien lääkkei­den kehit­tämi­nen lop­puisi. Se voisi kuitenkin tapah­tua paljon järkeväm­min. Jat­ka lukemista “Lääke­tutkimuk­sen rahoi­tus on ekon­o­mistin painajainen”

Vähän perehtyneempi arvio Ottelinin tutkimuksesta

On oikeas­t­aan ikävä asia, että Ottelin­in monel­la tavoin ansiokas tutkimus on joutunut myrskyn silmään, kun HS ilmoit­ti sen osoit­ta­van, että yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämi­nen lisää päästöjä. Tutkimuk­ses­sa ei näin san­o­ta, vaik­ka abstrak­tin kir­joit­ta­ja on kyl­lä myös vähän oikaissut ja tätä kaut­ta aiheut­tanut tuon tulkin­nan. Näin entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä halu­an kom­men­toi­da sitä, mitä nopeasti läpi luke­mal­la ymmärsin.

Tutkimuk­sen ansiot ovat siinä, että pyritään selvit­tämään kulu­tustapo­jen vaiku­tus päästöi­hin. Tulok­set eivät ole vielä siinä kun­nos­sa, että niistä voisi vetää kovinkaan paljon poli­tikka­su­osi­tuk­sia, mut­ta jostain on aloitettava.

Erit­täin kiin­toisaa on tietää, miten eri tavoin asu­vien kulu­tusko­rit poikkea­vat toi­sis­taan, mut­ta sitä ei valitet­tavasti ole rapor­toitu kuin noiden päästömäärien kaut­ta. Mie­lenki­in­toista olisi myös tietää, miten joukkoli­iken­nekaupungis­sa asu­vien city-ihmis­ten kulu­tusko­rit poikkea­vat muus­ta maas­ta, mut­ta tätäkään ei ollut tutkit­tu. Tutkimuk­ses­sa käytet­ty Inner-urban area ei ollutkaan mitä luvat­ti­in, vaan siihen kuu­lu­vat alueet, joiden aluete­hokku­us ylit­tää 0,1. Urbaanista alueesta ale­taan puhua, kun aluete­hokku­us on tuo­hon näh­den kym­menker­tainen. Tuo­hon määritelmään mah­tu­vat myös auto­val­taiset omako­tialueet Pak­i­las­ta alka­en. Jat­ka lukemista “Vähän pere­htyneem­pi arvio Ottelin­in tutkimuksesta”

Hesarin mainostamat tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä

Sain lop­ul­takin Aal­to-yliopis­ton tutkimus­ra­portin käsi­i­ni ja kahlatuk­si sen hyvin kur­soris­es­ti läpi. Hesarin main­os­ta­mat tulok­set siitä, että päästöt henkeä kohden ovat tiheästi raken­ne­tu­il­la alueil­la suurem­mat, eivät olleet tilas­tol­lis­es­ti merk­it­se­viä, eivät alku­unkaan. Tutkimuk­sen kohteena oli hiilipäästö henkeä kohden, joten se vähän suosi lap­siper­heitä. Kun selit­täjäk­si otet­ti­in tulota­so ja koti­taloustyyp­pi (sinkut, lap­siper­heet jne), tulota­son merk­i­tys oli suuri (tietysti) ja per­hetyyp­pi­en välil­lä oli tilas­tol­lis­es­ti merk­it­se­viä ero­ja, mut­ta aluei­den välil­lä ei ollut. Tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä oli myös se, että kaupunki­a­su­tuk­sen ulkop­uolel­la uudet asun­not oli­vat ener­giapi­himpiä kuin vanhat. 

Isot nuh­teet Hesar­ille. Tutkimus pitäisi lukea ja ymmärtää ennen kuin tekee uutisen.

Tutkimuk­ses­sa käytet­ti­in hyvin kum­mallisia ole­tuk­sia ener­gia­muo­to­jen omi­nais­päästöistä. Sen mukaan megawat­ti­tun­nil­la sähköä ja kaukoläm­pöä on suun­nilleen sama omi­nais­päästö. Tämä käsi­tys poikkeaa yleis­es­tä täysin.

Jos nuo sähkön ja kaukoläm­mön omis­nais­päästöt kor­jat­taisi­in jotenkin järkevästi, kaupunki­a­sum­i­nen olisi selvästi päästöt­tömäm­pää, kun tulot ja per­he­muodot vakioidaan.

 

Miksi sähkön ominaispäästöt pitää laskea marginaalin mukaan?

Olet­takaamme, että meil­lä on Ekolan­dia-nimi­nen­vuorten ympäröivä maa, jon­ka sähköverkko on sen sisäi­nen. Maan sähkö tuote­taan pääasi­as­sa vesivoimal­la (9 MW), joka on kokon­aan raken­net­tu niin, ettei sitä voi enää lisätä. Sähkön kulu­tus 10 MW. Puut­tu­va yksi MW tuote­taan kivi­hi­ilivoimaloil­la, joi­ta toki voi rak­en­taa lisää. Sähkö on siis varsin puh­das­ta, 90 % vesivoimaa ja vain 10 % hiilivoimaa.

Havait­tuaan, että sähkö tuote­taan näin vas­tu­ullis­es­ti asukkaat innos­tu­i­v­at rak­en­ta­maan sähköl­lä läm­mitet­täviä uima-altai­ta, jot­ka lisä­sivät sähkön kulu­tuk­sen 11 MW:iin. Vesivoimaa oli edelleen 9 MW. Nyt kivi­hi­il­isähköä tarvit­ti­in 2 MW.

Paljonko päästöjä uima-altaiden läm­mit­tämi­nen aiheut­ti? Min­un mielestäni ne aiheut­ti­vat yhden megawatin lisäyk­sen kivi­hi­il­isähkön tuotan­toon eivätkä vaikut­ta­neet mitään vesivoiman tuotan­toon, minkä vuok­si uima-altaat oli­vat aika paha jut­tu, mut­ta Aal­to yliopis­ton tutk­i­joiden mukaan kivi­hi­il­isähköä meni uima-altaiden läm­mit­tämiseen vain 0,18 MW ja lop­ut 0,82 MW oli vesisähköä, joten uima-altaan eivät olleet niin paha juttu.

Aal­to yliopis­ton tutk­i­joiden tapa laskea ei minus­ta ole enää mielipi­dekysymys vaan yksinker­tais­es­ti väärin. Jat­ka lukemista “Mik­si sähkön omi­nais­päästöt pitää laskea mar­gin­aalin mukaan?”

Miksi Transtechille ei löytynyt kotimaista omistajaa?

Kain­u­u­laisen ratikoi­ta ja junan­vaunu­ja valmis­ta­van Transtechin osakeomis­ta­ja myyti­in tsekkiläiselle Sko­da Trans­porta­tion­ille, joka on erikois­tunut kisko-ja bus­sikalus­ton valmis­tamiseen (se, ei tee henkilöau­to­ja). Kaup­pa on otet­tu Suomes­sa huo­jen­tuneena vas­taan, kos­ka Transtechin taloudel­liset vaikeudet ovat herät­täneet huol­ta rahoit­ta­jis­sa, asi­akkaissa ja henkilökun­nas­sa. Iloinen asia siis, mut­ta Jat­ka lukemista “Mik­si Transtechille ei löy­tynyt koti­maista omistajaa?”

Suomen työaika on Länsi-Euroopan pisimpiä.

Kun taas on julk­isu­udessa väitet­ty, että suo­ma­laiset tekevät suun­nilleen maail­man lyhin­tä työvi­ikkoa, laitet­takoon tähän OECD:n käsi­tys asi­as­ta. Tiedot ovat vuodelta 2012, mut­ta täl­laiset asi­at ovat aika vakai­ta. Tässä on keskimäärin vuodessa tehdyt tosi­asial­liset työ­tun­nit. Mukana ovat siis vain työl­liset, joten työl­lisyysaste ei näy näis­sä luvuis­sa. Lyhim­mät työa­jat ovat Hol­lan­nis­sa, Sak­sas­sa, Nor­jas­sa ja Ranskassa.Pitkää taas Kreikas­sa, Puo­las­sa, Virossa, Unkaris­sa, Slo­va­ki­as­sa ja Ital­ias­sa. On vähän harhaan­jo­htavaa puhua jostain teo­reet­tis­es­ta kokopäiväis­es­tä työpäivästä ker­tomat­ta, kuin­ka suuri osa työvoimas­ta sitä tekee. Suomes­sa osa-aikatyötä tehdään vähän, muual­la paljon.

Greece 2 034
Poland 1 929
Esto­nia 1 889
Hun­garyc 1 888
Czech Repub­lic 1 800
Slo­vak Republic 1 785
Italy 1 752
Aus­tria 1 699
Por­tu­gal 1 691
Spain 1 686
Fin­land 1 672
Unit­ed Kingdom 1 654
Slove­nia 1 640
Swe­den 1 621
Lux­em­bourg 1 609
Bel­gium 1 574
Den­mark 1 546
Ire­land 1 529
France 1 479
Nor­way 1 420
Ger­many 1 397
Nether­lands 1 381K

Immonen kavereineen estää keskustelun maahanmuutosta

Tei­ja Suti­nen kir­joit­ti Hesaris­sa 29.7., ettei maa­han­muut­tokeskustelua pitäisi jät­tää vain kiihkoil­i­joille. En voisi olla enem­pää samaa mieltä. Kysymys maa­han­muu­tos­ta onolen­nainen Suomelle, jon­ka on vaikea selvitä talousahdin­gostaan ilman työperäistä maa­han­muut­toa. Työperäi­nen maa­han­muut­to on taval­laan epäreilu tapa pär­jätä, kos­ka maa saa työkyky­istä, osaavaa työvoimaa ilman, että on joutunut mak­samaan lap­sil­isä ja koulu­tus­ta. Toisaal­ta he muut­ta­vat jostain, jos­sa hei­dän työvoimalleen ei ole käyt­töä. Eivät kai he muuten muut­taisi. Suomes­takin lähti aikanaan sato­jatuhan­sia siir­to­laisik­si, kos­ka heille ei löy­tynyt asun­toa kaupungeista eikä maat­alous heitä enää tarvin­nut. Jat­ka lukemista “Immo­nen kavere­i­neen estää keskustelun maahanmuutosta”

Ehdotus pysäköintipolitiikan muutokseksi

Mikko Särelän linkit­tämä uuti­nen, jos­sa Min­neapo­lis pois­taa pysäköin­tipaikkavaa­timuk­sen hyvien joukkoli­iken­ney­hteyksin var­relta kokon­aan, sai min­ut pohti­maan ehdo­tus­ta pysäköin­tiri­idan ratkaisuk­si ai osa-ratkaisuk­si Helsingissä.

Yksinker­tais­es­ti, tehdään niin kuin Minneapoliksessa.

Peruste­lut

Helsinkiläi­sistä ruokakun­nista noin puo­let on autot­to­mia. On järkevää, että autot­tomat ruokakun­nat ovat hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­rel­la. Autoileville joukkoli­iken­ney­hteyk­sistä ei ole yhtä paljon hyö­tyä. On siis suh­teel­lisen edun mukaista, että autot­tomat asu­vat lähel­lä joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ja autoil­i­jat muual­la. Jat­ka lukemista “Ehdo­tus pysäköin­tipoli­ti­ikan muutokseksi”

Helsingin seudun väestönkasvu jatkuu nopeana

Väestörek­isterikeskuk­sen mukaan Helsin­gin seudun yhteen­las­ket­tu väk­iluku kasvoi ensim­mäisen vuosipuoliskon aikana 9598 hen­gel­lä. Täl­lä vauhdil­la viime­vuoti­nen ennä­tys (18945) näyt­täisi kaatu­van. Koko maan asukasluku kasvoi samana aikana 6257 hen­gel­lä, eli muun maan asukasluku yhteen­las­ket­tuna pieneni 3341 hengellä.

Helsin­gin (4065) ja Espoon (2304) kasvu­vauhti on hie­man laan­tunut ja Van­taa piristynyt (1663). Kehäradan vaiku­tus alkaa näkyä? Kehyskun­nis­sakin on taas vähän eloa. Niiden yhteen­las­ket­tu osu­us väestönkasvus­ta oli 17,4 %, mikä jää kuitenkin kauas kymme­nen vuo­den takaises­ta, jol­loin se oli puo­let. Kasvu­vauh­ti­aan ovat kiihdyt­täneet. Jär­ven­pää (410), Kirkkon­um­mi (324) Nur­mi­järvi (296), Tuusu­la (258) ja Sipoo (177). Seudun kun­nista ain­oana Kau­ni­as­ten asukasluku las­ki, tasan sadal­la hengellä.