Kategoria: _

Kansalliskiihko saa aikaan pelkkää pahaa

Venäjän tosi­asialli­nen hyökkäys Ukrainaan on tietysti mitä tuomit­tavin asia. Se voi var­jostaa koko Euroop­paa pitkään, sil­lä kon­flik­tis­sa on vaikea löytää kom­pro­mis­sia, kos­ka osa­puolten tavoit­teet eivät ole yhteis­mi­tallisia. Venäjän tavoit­teet ovat val­tapoli­it­tisia ja Ukrainan ja EU:n peri­aat­teel­lisia, val­tioiden välisi­in pelisään­töi­hin liit­tyviä. Toisen maan aluei­den val­loit­ta­mi­nen ei ole hyväksyt­tävää.  Näi­den välil­lä on vaikea tehdä kom­pro­mis­sia. Toisen aluet­ta saa val­loit­taa vähän? Jat­ka lukemista “Kansal­liski­ihko saa aikaan pelkkää pahaa”

Miksi en pidä Soklin radasta

Van­hasen hal­li­tus myi vuon­na 2007 Sok­lin fos­faat­tiesi­in­tymät nor­jalaiselle Yara Inter­na­tion­al Oy:lle. Kaup­paa on pidet­ty jopa lahjoituk­se­na, kos­ka aika hal­val­la meni. Toisaal­ta näil­lä fos­faatin hin­noil­la kaivos­toim­inta ei ole kan­nat­tavaa. Ainakin nor­jalaiset vaa­ti­vat, että val­tio avus­taa heitä kai­vok­sen avaamises­sa neljän­nesmil­jardil­la eurol­la rak­en­ta­mal­la radan, jota vain kaivosy­htiö käyt­tää. Hal­li­tuk­sen pöy­däl­lä on nyt rautatie- tai tiey­htey­den avaami­nen Sok­li­in. Han­kkeen järkevyyt­tä perustel­laan tietysti työ­paikoil­la. Laskel­mat, joil­la radan rak­en­tamista pide­tään julkisen talouden kannal­ta järkevänä, eivät kestä mitään kri­it­tistä tarkastelua. Plus­sa­puolel­la on las­ket­tu jopa työn­tek­i­jöi­den palkois­taan mak­samat tuloverot. Näin voisi minkä tuotan­non sub­ven­toimista hyvän­sä. Jat­ka lukemista “Mik­si en pidä Sok­lin radasta”

Ihanteellinen yhdyskuntarakenne (7) Alakeskusten sijoittaminen

Hyvässä kaupungis­sa on tar­jol­la myös hyvää pien­taloa­sum­ista, vaik­ka juuri ylikysyn­tä kohdis­tuu ratik­ka ja hissi ‑asum­is­muo­toon. Vaik­ka kan­takaupunki­maista asu­tus­ta tarvi­taan lisää, kaik­ki eivät sitä halua. Huonoiten Helsin­gin seudun asun­to­tar­jon­ta palvelee niitä, jot­ka halu­a­vat asua pien­talos­sa, mut­ta halu­a­vat silti myös urbaane­ja palveluja.

Helsin­ki on asukaslu­vul­taan (1,2 miljoon­aa) liian suuri ollak­seen yksikeskuksi­nen kaupun­ki. Tarvit­taisi­in toisaal­ta Hyvinkään kaltaisia kun­nol­lisia pikkukaupunke­ja ja toisaal­ta edel­lisessä postauk­ses­sa mainit­tu­ja puu­tarhakaupunke­ja. Lisäk­si tietysti jotkut halu­a­vat asua varsi­naisel­la haja-asu­tusalueel­la, mut­ta sil­loin ei voi ymmärtää, että kaikkea ei voi saa­da. Palve­lut ovat kaukana eikä joukkoli­ikenne ei toi­mi. Ei myöskään voi vaa­tia, että pääsee autoi­neen vapaasti ter­ror­isoimaan niiden elämää, jot­ka halu­a­vat asua kan­takaupungis­sa. Jat­ka lukemista “Ihanteelli­nen yhdyskun­tarakenne (7) Alakeskusten sijoittaminen”

Jäätelöllä on väliä.

jäätelö

Elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den ja kau­pan keskit­tymi­nen on merkin­nyt, että suo­ma­lais­ten tar­jol­la ole­vat elin­tarvikkeet ovat aika vai­h­toe­hdot­to­mia. Elin­tarvikkeet ovat laadukkai­ta, mut­ta tar­jon­taa hal­lit­see pyrkimys logis­tiseen ja tuotan­nol­liseen tehokku­u­teen. Vas­ta pari vuot­ta on Helsingis­sä esimerkik­si ollut myyn­nis­sä tomaat­te­ja, jot­ka on poimit­tu kypsinä.

Pitkään kuvit­te­limme, että Valion vanil­ja­jäätelö on hyvää jäätelöä, kos­ka emme olleet näh­neet parem­paa. On se ihan kelvol­lista, mut­ta nautin­nois­sa – jol­laisek­si kai jäätelö on tarkoitet­tu – mie­lenki­in­toista on myös vai­htelu. Jat­ka lukemista “Jäätelöl­lä on väliä.”

Helsingin lämpimästä vedestä puolet lämpöpumpuilla

Helsin­gin ener­gia tiedottaa:

Hel­teel­lä kauko­jäähdy­tys on ennä­tys­luke­mis­sa. Kauko­jäähdy­tyk­sen avul­la tuotet­ti­in viime viikon keskivi­ikkona uusi­u­tu­vaa kaukoläm­pöä kauko­jäähdy­tysasi­akkaille 800 MWh:a. Tämä vas­taa 250 000:n kaupunki­laisen päivit­täistä lämpimän käyt­töve­den tarvetta.

Kaukoläm­mölle ei juuri nyt ole käyt­töä talo­jen­läm­mi­tyk­ses­sa, mut­ta läm­mintä käyt­tävet­tä tarvi­taan. Helsin­ki tuot­taa tilaa­jille myös kaukokylmää, joka tähän aikaan vuodes­ta tuote­taan läm­pöpumpuil­la läm­mit­tämäl­lä kaukoläm­mi­tyk­seen käytet­tävää vet­tä. Tuo tiedote on vähän epä­tark­ka, mut­ta vaikut­taa siltä, että näil­lä hel­teil­lä liki puo­let kaukoläm­mön tehos­ta saadaan näin.

Huh mikä energiatulevaisuus (3) Miten energiaa tuotetaan 2030?

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomissa)

Sähkön markki­nasään­nöt eivät tue strate­gisia energiainvestointeja 

On aika turha kina­ta siitä, mikä on ydin­voiman osu­us Suomen ener­giat­ule­vaisu­udessa. Pal­lo on markki­noil­la. Ydin­voimaloille on myön­net­ty lupia enem­män kuin on halua niiden toteuttamiseen.

Ydin­voimaa ei saa Suomes­sa omis­ta­jan kannal­ta kan­nat­tavak­si mitenkään. Jos verkkoon jysäytetään ker­ral­la yli tuhat megawat­tia tar­jon­taa, sähkön hin­ta las­kee niin alas, ettei ydin­voimaan sijoit­tanut saa raho­jaan takaisin. Hyö­ty menee kokon­aan kulut­ta­jille ja tap­pi­ot omis­ta­jille. Ydin­voima voi olla kan­nat­ta­va vain kulut­ta­jien omis­ta­mana. Kun­nat ovat aivan väärä taho ydin­voimaa omis­ta­maan. Teol­lisu­us olisi paljon parem­pi, mut­ta sil­loin pitäisi velvoit­taa taakankan­toon koko teol­lisu­us sähkön käytön suh­teessa. Jat­ka lukemista “Huh mikä ener­giat­ule­vaisu­us (3) Miten ener­giaa tuote­taan 2030?”

Huh mikä energiatulevaisuus (2) Asumisen keskittyminen vähentää liikennetarvetta.

Asum­i­nen ja liikenne

Sanoin keskustelus­sa, että asum­is­muo­to on kehit­tymässä suun­taan, jos­sa liikku­mis­tarve vähe­nee. Kaikkial­la teol­lis­tuneis­sa mais­sa on tapah­tunut asum­is­pref­er­ens­seis­sä suuri muu­tos kohden oikea­ta kaupunkia, lähiöistä ja ”repub­likaanivyöhyk­keeltä” ruutukaavakaupunkiin.

Oike­as­sa kaupungis­sa liikku­mi­nen sujuu kävellen. Kävellen men­nään kaup­paan ja lapset menevät kävellen koulu­un ja har­ras­tuk­si­in. Näin oli 60 vuot­ta sit­ten (ei ollut auto­ja) ja näin on koh­ta uud­estaan. Jat­ka lukemista “Huh mikä ener­giat­ule­vaisu­us (2) Asumisen keskit­tymi­nen vähen­tää liikennetarvetta.”

Huh mikä energiatulevaisuus (1) Sähköautot

Olin tois­savi­ikol­la Suo­mi-Areenas­sa keskustelus­sa ener­giapoli­ti­ikas­ta ener­giapoli­ti­ikas­ta, jos­sa lisäk­seni oli­vat Keskus­tan puheen­jo­hta­jan Juha Sip­ilä, tutkimusti­imin pääl­likkö Tiina Koljo­nen (VTT), pro­fes­sori Anssi Van­jo­ki (LUT) ja toim­i­tusjo­hta­ja Juha Naukkari­nen (Ener­gia­te­ol­lisu­us). Juon­ta­jana Peter Nyman.
Koko keskustelu on ainakin tois­taisek­si nähtävis­sä neljänä palase­na MTV:n Katsomo.fi ‑sivuil­la osoitteissa

http://www.katsomo.fi/?progId=368964

http://www.katsomo.fi/?progId=368966

http://www.katsomo.fi/?progId=368967

http://www.katsomo.fi/?progId=368971

 

Kir­joitin keskustelun poh­jal­ta Savon Sanomi­in kolumnin, joka julka­istaan sun­nun­taina. Kos­ka siihen ei mah­tunut kuin osa, palaste­len keskustelun antia use­am­paan postauk­seen hajotet­tuna. Pain­o­tan eri­tyis­es­ti argu­ment­te­ja, joi­ta en saanut san­otuk­si, kos­ka kuusi keskusteli­jaa tarkoit­taa, että paljon jää sanomatta.

Aloite­taan sähköau­toista. Jat­ka lukemista “Huh mikä ener­giat­ule­vaisu­us (1) Sähköautot”

Malesialaiskoneen pudottaminen ja Venäjän tiedonvälitys

Ei pitäisi olla kenellekään epä­selvää, mitä on tapah­tunut, kun Ukrainan sep­a­ratis­tit ensin tiedot­ta­vat voiton­riemuis­es­ti ampuneen­sa alas ukrainalaisen kul­je­tuskoneen ja sit­ten vetävät tiedot­teen pois sivus­toltaan ja ker­to­vat, että he ainakaan eivät ole mitään konet­ta ampuneet. Kan­nat­taako tapah­tunut siis ylipään­sä kiistää? Eikö imago­tap­pio olisi edes vähän pienem­pi, jos reilusti myön­täisi, että tuli huti? Jos halu­aisi Ukrainan hal­li­tus­ta syyt­tää tapah­tuneesta, voisi yrit­tää jotain sel­l­aista, joka voisi edes teo­ri­as­sa olla tot­ta – kuten, että Ukrainan ilmavoimat hal­li­tus harhaut­ti heitä ove­lasti. Jat­ka lukemista “Male­sialaiskoneen pudot­ta­mi­nen ja Venäjän tiedonvälitys”

Sampsa Katajan olisi pitänyt jatkaa eduskunnassa

Samp­sa Kata­ja (kok) ilmoit­ti luop­u­vansa kansane­dus­ta­jan tehtävistä ensi vaaleis­sa. Tieto ei yllät­tänyt, mut­ta har­mit­taa. Samp­sa on hyvä kansane­dus­ta­ja. hänen laisi­aan ei ole eduskun­nas­sa mitenkään liikaa.

Tun­nen Samp­san parhait­en vero­jaos­ton puheen­jo­hta­jana, jon­ka tehtävän hän on hoi­tanut aivan eri­no­mais­es­ti. Hänessä yhdis­tyy taita­va prag­maat­tisu­us tiukkaan peri­aat­teel­lisu­u­teen. Peri­aat­teel­lisu­us ilman prag­maat­tisu­ut­ta ja prag­maat­tisu­us ilman peri­aat­tei­ta ovat molem­mat tuhoon vieviä. (Vähän kuin tun­tee­ton jär­ki ja jär­jetön tunne) Min­un ja Samp­san peri­aat­teet menevät aika-ajoin ristin, minkä ei pitäisi yllät­tää ketään, sil­lä mehän olemme eri puolueis­sa, mut­ta arvostan hänen peri­aat­teel­lisu­ut­taan.  Ja prag­maat­tisu­ut­taan. Ja älyään. Jat­ka lukemista “Samp­sa Kata­jan olisi pitänyt jatkaa eduskunnassa”