Jäätelöllä on väliä.

jäätelö

Elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den ja kau­pan keskit­tymi­nen on merkin­nyt, että suo­ma­lais­ten tar­jol­la ole­vat elin­tarvikkeet ovat aika vai­h­toe­hdot­to­mia. Elin­tarvikkeet ovat laadukkai­ta, mut­ta tar­jon­taa hal­lit­see pyrkimys logis­tiseen ja tuotan­nol­liseen tehokku­u­teen. Vas­ta pari vuot­ta on Helsingis­sä esimerkik­si ollut myyn­nis­sä tomaat­te­ja, jot­ka on poimit­tu kypsinä.

Pitkään kuvit­te­limme, että Valion vanil­ja­jäätelö on hyvää jäätelöä, kos­ka emme olleet näh­neet parem­paa. On se ihan kelvol­lista, mut­ta nautin­nois­sa – jol­laisek­si kai jäätelö on tarkoitet­tu – mie­lenki­in­toista on myös vaihtelu.

Kata­janokalla Tove Janssonin puis­tossa ital­ialainen maa­han­muut­ta­ja myy lip­pakioskissa, ”käsin tehtyä” ital­ialaista jäätelöä, arti­saani­jäätelöä. Aivan ihanaa. Kan­nat­taa mais­taa, jos eksytte Skat­talle. Koke­mus osoit­taa, että jäätelöt voivat olla eri­laisia. En tiedä, miten ital­ialainen jäätelö tehdään, mut­ta jo olo­muodoltaan se eroaa suo­ma­lais­es­ta. Siitä ei voi tehdä pal­lo­ja, vaan se lusikoidaan pahvi­rasi­aan. Kil­pailu mur­taa monop­o­lien val­lan jopa jäätelössä.

Kaveri on aika epeli. Hän perusti pienen ital­ialaisen kahvi­lan hyvin pieni­in tiloi­hin van­haan sikarimyymälään. Toivoimme vil­pit­tömästi onnea, mut­ta olimme aivan var­mo­ja, ettei tuo ole tuos­sa mon­taa kuukaut­ta. Näyt­tää se ole­van kan­nat­ta­va. Kahvi­las­ta saa espres­son ohel­la hyviä ital­ialaisia herkku­ja. Oma suosikki­ni on pääsiäis­pul­la (colom­ba) , joi­ta ostin lah­jak­si usei­ta. Lip­pakioskista saa myös keit­tolounai­ta. (Lip­pakioskin piti aue­ta jo viime kesänä, mut­ta kaupun­gin päätöksenteko…)

Kata­janokalla maa­han­muu­ton myön­teiset puo­let näkyvät niin san­ot­tuna kulut­ta­jan yli­jäämänä. (Kulut­ta­jan yli­jäämä tarkoit­taa noin suurin piirtein sitä hyö­tyä, mitä kulut­ta­jalle tulee hyödykkei­den tar­jol­la olemis­es­ta. Jos olisin valmis mak­samaan jäätelöan­nok­ses­ta neljä euroa, mut­ta saan sen 3,5 eurol­la, saan 0,5 euroa kulut­ta­jan yli­jäämää.) Luot­sikadul­la on kur­di­pako­lais­ten pitämä pesu­la, nepalilainen rav­in­to­la, venezue­las­ta paen­neen miehen pyöräko­r­jaamo ja –vuokraamo ja tämä ital­ialainen kahvi­la. Oli myös venäläisen naisen pitämä ompe­limo, mut­ta se on muut­tanut muualle.

 

59 vastausta artikkeliin “Jäätelöllä on väliä.”

  1. Kyseinen ompe­limo on Ruo­ho­lahdessa, olen teet­tänyt siel­lä paljon ompelutöitä.

  2. Tässäkin kohtaa tulee tode­ta, että raha on kuin lan­taa — läjässä ollessa se on arvo­ton­ta, mut­ta kun sitä levit­tää, niin se mah­dol­lis­taa tois­t­en kasvun. Jos stadi­laiset kulk­i­si­vat kaupungis­saan ja har­ras­taisi­vat tuol­laista työl­listävää kulut­tamista sil­loin kun kohtaa­vat laat­ua, niin kaupun­ki olisi kaikin tavoin parempi.

  3. Voisiko tämän rusi­nan­poimin­nan siirtää ihan konkreet­tis­es­tikin poli­ti­ikkaan? Pul­laa ei ole pakko ottaa jos ei halua. Halutaanko?

  4. Sote puolel­la monop­o­lien val­ta varmis­te­taan lainsäädännöllä.
    Julkisen tuot­ta­jan palvelu­un on tyy­tymi­nen, eikä kirit­täjiä monop­o­li­vanil­ja­jäätelölle tarvita.
    Ain­oan tekonivel­sairaalan ja vanil­ja­jäätelömyl­lyn sijoituk­sen ja tuotan­non voi opti­moi­da sama val­tion viisivuotissuunnittelutoimisto.

  5. Kan­nat­ta kokeil­la 3 Kaverin jäätelöä. Kallista, mut­ta mielet­tömän hyvää.

  6. Makua­sioista ei voi kiis­tel­lä, mut­ta onhan näitä pieniä jäätelö­fab­ri­ikke­ja muitakin:

    http://www.3kaveria.fi/?lang=fi

    http://www.huuskolantila.net/huuskolan-jaatelo/

    ja monia mui­ta hyviä jäätelöitä.

    Jäätelö mais­tuu hyvältä sil­loin kun siinä käytetään riit­tävästi ras­vaa ja makua . Suomes­sa halu­taan, että jäätelön syön­ninkin pitäisi lai­h­dut­taa ja sik­si niistä tehdään maut­to­mia ja ras­vat­to­mia jauhomaisia klönt­te­jä. On se kum­ma, että mitä vähem­män elin­tarvikkeessa on kalor­e­i­ta, sitä kalli­im­paa se on. Eikö asian pitäisi olla toisin päin ?

    Saa­han jäätelö olla herkullista ei sitä kukaan syö ähkyyn asti. Suo­ma­laiset ovat kuitenkin tot­tuneet kär­simyk­seen ja angsti­in kaikissa asiois­sa. Jos hauskaa, kivaa ja nautin­nol­lista niin siitä ei hyvää seuraa.

    Suo­ma­laisen ruuan teolli­nen leima on kulut­ta­jan syytä, sil­lä se halu­aa mah­dol­lisim­man hal­paa ja nopeasti valmis­tu­vaa ruokaa.

  7. Muis­taak­seni jos Ital­ias­sa halu­aa mei­dän jäätelöämme, pitää tila­ta Ice Creamia, mut­ta sitä ei useinkaan ole. Jos halu­aa gela­toa, pitää tila­ta gela­toa. Venäläi­nen marozhenaje on hirveän makeaa mei­dän maku­umme, kuten hei­dän karkkin­sakin. Makuasia.

    Emme me kuitenkaan voi rak­en­taa kokon­aista yhdyskun­taa ihan vaan pikkupuo­tien ja pajo­jen varaan, vaik­ka se miten hellyt­tävää olisikin.

  8. Mik­si noil­ta pie­niltä kioskeil­ta ja yhden henkilön yri­tyk­siltä ei voisi pois­taa arvon­lisäveroa kokon­aan. Mak­sakoot sitä isom­mat ja tuot­tavim­mat yritykset. 

    Myös muut velvoit­teet voisi­vat olla kevyempiä.

    Tääl­lä kaik­ki tehdään niin vaikeasti ja aivan kuin tieten tah­toen halut­taisi­in ihmis­ten pas­sivoitu­van täysin riip­pu­vaisik­si yhteiskun­nan tuista.

  9. Jut­telin juuri van­hempi­eni kanssa, mitä eksoot­tista Suomes­sa sai ostaa 60-luvul­la. Jut­tu lähti liik­keelle väit­teestä, että oikein mui­ta maustei­ta ei ollut kuin suo­la ja pip­puri. Kyselin, että mitä niis­sä hämärästi muis­tamis­sani siir­tomaakaupois­sa sit­ten oikein myyti­in. Kumpikaan ei oikein tien­nyt, eivät olleet pahem­min käyneet.

    Tämä sama harha val­lit­see nykyään vielä paljon voimakkaam­min. Ihmiset käyvät Alepas­sa, Siwas­sa, Lidlis­sä, K‑marketissa tai jos­sain muus­sa päivit­täis­tavaran kon­sep­ti­myymälässä, ja kuvit­tel­e­vat, että siinä se suo­ma­lainen tar­jon­ta on.

    Todel­lisu­us on tietysti ihan jotain muu­ta ainakin suurem­mis­sa kaupungeis­sa. Jo super­mar­ketis­sa vierailu, hyper­mar­ketista puhu­mat­ta, tuot­taa aivan toisen elämyk­sen, kun­han ei kerää kiireis­es­ti kori­in niitä samo­ja tavaroi­ta kuin aina ennenkin.

    Lisäk­si on etnisiä liikkeitä, tori tai kaup­pa­hal­li ja erikois­li­ikkeitä (esim. Pun­nitse ja mak­sa vai mikä se on). Ain­oa mitä kaipaan on viinin- ja olu­en­myyn­nin vapaut­ta­mi­nen, kos­ka monop­o­li tarkoit­taa turhan sup­peaa valikoimaa. Muuten ainakin Turus­ta on saanut, mitä on kaivan­nut esimerkik­si netistä löy­de­tyn eksoot­tisen ruuan valmis­tamiseen. Ja jos kan­sain­välis­ten suuryri­tys­ten, Nestlen (“Valion”) tai Arlan (“Ing­manin”), jät­s­ki ei mais­tu, suosit­te­len erästä amerikkalaista hip­pi­jäätelöä. Se on jopa parem­paa ainakin pienis­sä annoksissa.

    Tämä on yksi syy, mik­si kau­pan keskit­tymis­es­tä puhumi­nen on pääasi­as­sa hölyn­pö­lyä, jon­ka tarkoi­tus on kätkeä todel­liset, poli­ti­ikan aiheut­ta­mat ongel­mat: Suomen korkea kus­tan­nus­ta­so ja pienyrit­täjä­vas­tainen lain­säädän­tö plus verotus.

    1. Viini­va­likoima suo­ma­lai­sis­sa Alkois­sa on huo­mat­tavasti parem­pi kuin ital­ialai­sis­sa tai ran­skalai­sis­sa ruokakaupois­sa. Yritä ostaa Ran­skas­ta chileläistä punaviiniä!

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Vii­ni valikoima suo­ma­lai­sis­sa alkois­sa on huo­mat­tavasti parem­pi kuin ital­ialai­sis­sa tai ran­skalai­sis­sa ruokakaupois­sa. Yritä ostaa Ran­skas­ta chileläistä punaviiniä!

    Ei niitä kuu­lukaan ver­tail­la kaupoit­tain vaan kaupungeit­tain. Ran­skas­sa on paljon viinin erikois­li­ikkeitä ja hyper­mar­kete­ja jois­sa on laa­ja valikoima, jos lähikau­pas­ta ei löy­dy, mitä halu­aa. Tarvi­ihan sitä nytkin vierail­la erik­seen Alkos­sa, joka saat­taa vielä olla jopa kym­me­nien tai sato­jen kilo­me­trien päässä.

    Ja uno­h­tui sanoa, että myös hin­ta tietysti tip­puisi kil­pailun myötä. 

    Laatu­vi­ine­jä kohtu­ulliseen, keskieu­roop­palaiseen hin­taan on tietysti pitkän ajan tavoite. Mut­ta se vaatisi jo niin paljon eduskunnal­ta, että ei tai­da ihan koh­ta toteutua.

  11. Point­ti jäi ehkä hämäräk­si, kos­ka en sanonut, että Alkos­sa voi olla suht’ laa­ja valikoima mut­ta jokaises­sa Alkos­sa on samat viinit per kaupun­ki (pait­si, että enem­män tai vähem­män). Kil­pailu­ti­lanteessa, esimerkik­si Ran­skas­sa, jokaises­sa kaupassa/ketjussa on osit­tain eri viinit, jol­loin kaupun­gin viini­va­likoima on toden­näköis­es­ti huimasti laa­jem­pi kuin Alkon.

  12. Viineistä, ei nyt ole lähdet­tä tässä, enkä viit­si kaivaa, mut­ta näin olen antanut itsel­leni kertoa:

    Ennen kun Alko toi maa­han itse ja oli siis yksi suuri osta­ja, se oli kan­sain­välis­es­tikin suuri toim­i­ja. Se siis pystyi osta­maan hyvil­lä ehdoil­la viine­jä (ja mui­ta juo­mia) suuris­sakin eris­sä, ja asiantun­te­mus­takin löy­tyi. Kun tuon­ti­mo­nop­o­li puret­ti­in, ei vas­taavaa toim­i­jaa ole, ja pienem­mät maa­han­tuo­jat eivät saa saman­laisia ehto­ja tuot­ta­jil­ta. Myöskään Alko ei ehkä laskenut ihan samas­sa mielessä tuot­toa kuin muut kau­pal­liset toim­i­jat, joten se saat­toi tuo­da muu­takin kuin mikä parhait­en myy.

    Näin tuon­ti­mo­nop­o­lin purku itse asi­as­sa huonon­si alko­holin maa­han­tuon­tia, noin kulut­ta­jan kannalta.

    (Jos jol­lakin on lähde, olisin kiinnostunut.)

  13. Osmo Soin­in­vaara: Yritä ostaa Ran­skas­ta chileläistä punaviiniä!

    Ainakin Sak­san puolel­la on net­tikaup­po­jen valikoimis­sa, ja kympin postiku­l­ul­la kan­ta­vat kotiovelle asti. Lähet­tävät vaik­ka Suomeen…

  14. Valio on eri­no­mainen esimerk­ki siitä, mitä on suo­ma­lainen bulkki­tuotet­tu ruo­ka. Valion logon kun näkee, tietää, että mau­ton­ta saa. En oikein ymmär­rä, miten ne onnis­tu­vatkin siinä – on kyse sit­ten juus­tos­ta, jogurtista, jäätelöstä tai mis­tä vaan, niin mikään ei mais­tu miltään. Uusim­pana ovat vähen­täneet kohtu­ullisen hyvästä kaakao­mai­d­ostaan sok­e­ria niin paljon, että senkin maku on kadon­nut. Kai se sit­ten kansalle kelpaa.

    Me helsinkiläiset olemme kyl­lä sil­lä taval­la etuoikeutetus­sa ase­mas­sa, että voimme TomiA:n vinkkaa­mal­la taval­la ostaa muu­takin, ainakin jos viit­simme nähdä vaivaa. Sää­lik­si käy niitä, joiden koti­paikkakun­nil­la vai­h­toe­hdot ovat se Alepa ja Siwa. Tosin Lidlin jät­täisin TomiA:n lis­tas­ta pois – siel­lähän ruo­ka mais­tuu ruoal­ta. Makkarat, juus­tot, jogur­tit. Niis­sä on sok­e­ria, suo­laa, maustei­ta, ras­vaa – ja makua. Kaiken lisäk­si myyvät hal­val­la, mut­ta kävisin, vaik­ka hin­nat oli­si­vat kuin K‑kaupassa.

  15. Osmo Soin­in­vaara: Vii­ni valikoima suo­ma­lai­sis­sa alkois­sa on huo­mat­tavasti parem­pi kuin ital­ialai­sis­sa tai ran­skalai­sis­sa ruokakaupois­sa. Yritä ostaa Ran­skas­ta chileläistä punaviiniä!

    Ital­ialai­sis­sa ruokakaupois­sa sen­tään on sitä viiniä joka puolel­la. Alka­en niistä 4€ mak­sav­ista 6 litran kanis­tereista paikallista pöytäviiniä. 

    Olen itse olut­miehiä, nautin esimerkik­si sak­salaisi­ta vehnäoluista, bel­gialai­sista trap­pis­ti­oluista tai Tam­pere­lais­ten pien­pan­i­moiden port­tereista ja stouteista, joi­ta ei saa oikein mis­tään ostaa. Pait­si parista rav­in­to­las­ta kauheaan hintaan.

    http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194918066872/artikkeli/oho+tamperelaisolut+on+lajissaan+maailman+paras.html

    Min­ulle on ihan sama kuin­ka paljon alkos­sa on viine­jä, kos­ka väitän että 95% viinien kulut­ta­jista ei sokkotesteis­sä osaa tun­nistaa edes rypälet­tä, saati maata. 

    Enkä kaipaa viine­jä maitokaup­poi­hin, halu­aisin ennem­min vapaut­taa koti­maisen pienpanimotoiminnan.

  16. Osmo kir­joit­ti:

    Vas­ta pari vuot­ta on Helsingis­sä esimerkik­si ollut myyn­nis­sä tomaat­te­ja, jot­ka on poimit­tu kypsinä.

    Mis­tämistämistä niitä saa? En itse niitä kyl­lä Helsingistä asti mitenkään saa, mut­ta jos tietäisi mis­tä ne ovat peräisin, voisin alkaa esit­tää toivei­ta oman kaupun­gin kaupoille.

    Maut­tomat ja kuitenkin väkevät tomaatit ovat olleet suuri suruni mon­ta vuot­ta. Helsin­gin Sanomis­sa oli 28.6.2012 jut­tu Kasvi­huone­tomaat­tien maut­to­muu­den syy selvisi, jos­sa san­ot­ti­in mm.:

    Kasvi­huone­tomaatin maut­to­muus on seu­raus­ta tomaat­invil­jeli­jöi­den tietämät­tään tekemästä virheestä läh­es sata vuot­ta sit­ten, osoit­taa tuore amerikkalais­tutkimus. Vil­je­lyyn valit­tu lajike ei tuo­ta geen­imu­taa­tion vuok­si sok­ere­i­ta, hiil­i­hy­draat­tia ja karotenoide­ja yhtä paljon kuin kotipu­u­tarhan tomaatit.

    1. Minä ostan kypsinä poimit­tu­ja tomaat­te­ja Stock­an herkus­ta, mut­ta tiet­tävästi myös jotkut K‑kaupat ovat äkän­neet tämän kilpailumahdollisuuden.

  17. Eivät ne Valionkaan tuot­teet mitenkään huono­ja ole. Hifis­telijät toki tykkäävät ostee erikoista: itsekin käyn toril­la, ostan erikoisolui­ta jne. Voisin pitää myös maail­mas­ta, jos­sa kalat oste­taan kalakau­pas­ta, lihat lihakau­pas­ta ja vihan­nek­set vihan­neskau­pas­ta. Se tosin vaatisi nais­ten palu­u­ta koti­in, kos­ka kaupois­sa kierte­lyyn menisi koko päivä.

  18. TomiA: Ran­skas­sa on paljon viinin erikois­li­ikkeitä ja hyper­mar­kete­ja jois­sa on laa­ja valikoima, 

    ..ran­skalaisia viine­jä. Eihän mis­sään muual­la edes tehdä viiniä. Mut­ta toisaal­ta, eipä löy­dy Alkostakaan chileläistä keskiketterää.

  19. Mikko Parvi­ainen: Näin tuon­ti­mo­nop­o­lin purku itse asi­as­sa huonon­si alko­holin maa­han­tuon­tia, noin kulut­ta­jan kannalta.

    Olen aikalail­la eri mieltä. Monop­o­lin purku on paran­tanut rav­in­toloiden yms. viini­va­likoimaa ja tehnyt viin­iosaamis­es­ta niille kil­pailukeinon. Pienistäkin paikoista saat­taa saa­da lois­tavia kohtu­uhin­taisa viinejä.

    Alkon valikoima on hyvä, mut­ta Alko oli ja on suu­ruuten­sa van­ki. Se halu­aa, että tiet­tyä viiniä on asi­akkaille tar­jol­la riit­tävästi koko vuo­den, mieluim­min yli vuosikym­menten. Se ei ota valikoimaansa pienen tuot­ta­jan viine­jä, elleivät ne ole tun­net­tu­ja huip­pub­rän­de­jä ja siis huippukalliita. 

    Pie­nil­lä maa­han­tuo­jil­la ei tätä ongel­maa ole. Kan­sain­välis­es­ti tun­tem­at­tomil­ta pie­niltä tuot­ta­jil­ta löy­tyy hyviä, mut­ta kohtu­uhin­taisia viine­jä. Niiden löytämiseen tarvi­taan kuitenkin ahkeru­ut­ta ja taitoa.

  20. Anna-Liisa:
    Mis­tämistämistä niitä saa? En itse niitä kyl­lä Helsingistä asti mitenkään saa, mut­ta jos tietäisi mis­tä ne ovat peräisin, voisin alkaa esit­tää toivei­ta oman kaupun­gin kaupoille. 

    Bla­tant­tia kulut­ta­jalähtöistä main­os­tamista, mut­ta jos on auto tai halua viet­tää aikaa seu­tulin­joil­la, niin kaupunkisu­un­nit­telun kauhukom­plek­sis­sa eli Jum­bon Pris­man hevi-osas­tol­ta saa tomaat­te­ja Var­pi­on puu­tarhas­ta ja ne ovat (yli)pehmeitä, tum­man­punaisia ja mais­tu­vat juuri siltä kuin tomaatin kuu­luu mais­tua. Niistä saa jopa tomaat­tikastik­keen tai ‑keiton suo­raan ilman, että pitää lisätä ital­ialaisia säi­lyke­tomaat­te­ja. Parem­pia saa vain omas­ta puu­tarhas­ta. Nyt kesäl­lä ne ovat vielä halpo­jakin ja samal­la kan­nat­taa ottaa kori­in pari Var­pi­on kurkkua, jot­ka nekin mais­tu­vat hyvältä, toisin kuin nor­mi S/K‑ryhmän bonusbulkkitukkukurkku…

    Pelkästään noiden takia en myisi autoamme, vaik­ka en muuten sitä tarvitsisikaan 🙂

  21. Ruokate­htail­ta ei mieliku­vi­tus lopu. Viimek­si tuli syö­tyä Lidlin syn­teet­tisiä rimp­su­lui­ta. Lihamas­sa oli leiv­ot­tu sian kylk­iluil­ta näyt­tävien valkois­t­en esinei­den ympärille.

    Ran­skalaiset perunat ovat useim­mat nekin tehty mas­sas­ta. Kananuggetit ym. on leivottu/muotoiltu ties mis­tä perkausjät­teistä. Kalaeinek­siä ei tulisi mieleenkään ostaa. Kir­jolo­het elävät useim­miten omis­sa lie­mis­sään jne. 

    Jos halu­aa kun­non pierut ja suoli­hu­uhte­lut kan­nat­taa ostaa kanasämpylöitä, jois­sa on pros­essin sytyk­keenä salaat­tia ja majoneesia.

  22. Osmon ruoka­pal­stan seu­raavak­si vinkik­si ker­ron, että kir­sikkatomaatit ovat usein sopi­van makei­ta tai tarkem­min san­ot­tuna hapanimeliä ja ehkä parem­pia kuin mitkään täyskokoiset. Tosin suo­ma­laisi­in ja israelilaisi­in olen joskus pet­tynyt. Hol­lan­ti­laiset ovat yleen­sä parhaita. 

    Eri­no­maisia täyskokoisia tomaat­te­ja saa toril­ta, Turun toril­ta siis ainakin. 

    Jos noi­ta ei saa, ostan keltaisia tomaat­te­ja, jot­ka tun­tu­vat mais­tu­van usein maukkaam­mil­ta kuin punaiset vaik­ka oli­si­vat suo­ma­laisia. Jos joutuu osta­maan punaisia, kan­nat­taa vali­ta kaikkein pien­impiä. Jos pieniä ei ole, kan­nat­taa vali­ta sel­l­aisia, jois­sa var­ren kiin­ni­tysko­h­ta, kan­ta, on pienin. Tämän vinkin kuulin ammattilaiselta.

  23. Myös Jäätelöbaari Jädeli­nos­ta saa aivan lois­tavaa omaa jäätelöä. Suosit­te­len pis­taa­sia ja sorbetteja!

  24. OS siis suosii Stock­an herkkua ja var­maan use­at Nokan väestä. Ei ihme, ettei siel­lä tavalli­nen kaup­pa pärjää.
    Mitenkähän Lidl pärjäisi?

  25. “Vas­ta pari vuot­ta on Helsingis­sä esimerkik­si ollut myyn­nis­sä tomaat­te­ja, jot­ka on poimit­tu kypsinä.”

    Kyp­siä tomaat­te­ja myyti­in Helsingis­säkin vielä pari vuosikym­men­tä sit­ten aika yleis­es­ti, kun kau­pat han­kki­vat suo­raan tiloil­ta, ja muual­la maas­sa kyp­sät tomaatit oli­vat aikoinaan selkeä pääsään­tö. Ei tarvin­nut sil­loin vil­jeli­jän poimia tomaat­te­ja ihan vihreinä, vaan ne kan­nat­ti poimia suh­teel­lisen kypsinä, jot­ta ei tarvin­nut kauheasti väli­varas­toi­da niitä ennen toimit­tamista kaup­paan. Mut­ta nykyisenä logis­ti­ikkakesku­saikana, jona tomaatitkin vil­jel­lään lähin­nä kasvi­huoneis­sa yhdessä maan kolka­s­sa, ja sieltä niitä kuskataan iso­jen ketju­jen logis­ti­ikkakeskuk­si­in, mis­tä ne joidenkin päivien pästä etenevät kaup­poi­hin, niin ei pääsään­töis­es­ti enää ole vähään aikaan tehty, kun logis­ti­ikkaketju on piden­tynyt huomattavasti.

  26. Suo­mi on luon­tais­es­ti taipu­vainen virkamies­val­tioon ja teknokra­ti­aan. Se on tuot­tanut maail­man huip­puta­soa monil­la elämä­nalueil­la. Jos suo­ma­lainen kai­h­taa suures­sa mitas­sa jotakin niin se on kaiken­lainen hörhöi­ly ja päivänkirkas tarkoituk­set­to­muus. Mut­ta elo on siten kan­sain­välis­es­ti kat­soen vähän harmaata?

    Samaan aikaan kun Suo­mi urban­isoituu (Helsinki­in) täy­tyy tehdä muitakin pelili­ikkeitä? Muut­taa sään­töjä, tai oikeas­t­aan lopet­taa puo­let sään­nöistä? Mut­ta onko se mah­dol­lista kun samaan aikaan se sama teknokra­tia on se urban­isoitu­ja. Olisiko parem­pi, että val­tion hallinnolli­nen pääkaupun­ki olisi jokin muu maanti­eteelli­nen piste kuin se eläväisen elon suurin potentiaali?

  27. viimeinen kuukke­li:
    Tässäkin kohtaa tulee tode­ta, että raha on kuin lan­taa – läjässä ollessa se on arvo­ton­ta, mut­ta kun sitä levit­tää, niin se mah­dol­lis­taa tois­t­en kasvun. Jos stadi­laiset kulk­i­si­vat kaupungis­saan ja har­ras­taisi­vat tuol­laista työl­listävää kulut­tamista sil­loin kun kohtaa­vat laat­ua, niin kaupun­ki olisi kaikin tavoin parempi.

    Rahan levit­tämi­nen mon­een ker­taan verote­tus­sa yhteiskun­nas­sa on vain niin pirun vit­tumaista, kun jokaises­ta varain­si­ir­rosta ottaa val­tio lei­jo­nanosan. Vaik­ka raha on alun­perin tehty kiertämään, niin paskalla vero­tuk­sel­la kier­rät­tämis­es­tä on tehty han­kalaa ja kaikkea joutuu hark­it­se­maan niin maan perkeleen paljon. 

    Alle neljäkymp­pi­sistä moni on henkises­ti jät­tänyt hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan. Minä myös. Ja arvostan suun­nat­tomasti sitä yhteisöl­lisyyt­tä ja yrit­täjyyt­tä, jos­sa val­ti­ol­la ei ole roolia.

  28. Simo Mele­nius: Jum­bon Pris­man hevi-osas­tol­ta saa tomaat­te­ja Var­pi­on puutarhasta 

    Noi­ta Var­pi­on tomaat­te­ja (ja Ran­nikon tuot­tei­ta) saa kyl­lä ihan S‑marketeistakin, ei tarvitse lähteä Pris­maan asti. Pris­mas­sa saa toki enem­män hyötyli­ikun­taa kun kiertää hallin pari ker­taa päästä päähän.

  29. Suo­ma­laiseen kansal­liseen tar­naan kuu­luu sitkeästi usko­mus, että olisimme olleet eristäy­tynyt kale­valalainen heimo.

    Sota-ajan sään­nöste­ly jatkui pitkälle 1950-luvulle ja omaa maat­alous­tuotan­toa ponkitet­ti­in 1980-luvulle saak­ka, joka johti juuri näi­hin ankeisi­in ruokamuistoihin.

    Todell­si­u­udessa Suo­mi on aina käynyt kaup­paa ja vaikut­tei­ta ja ihmisiä on tul­lut ja mennyt.

    Kot­ka esimerkik­si on laivali­iken­teen mukana saanut sinne niin askkai­ta kuin uusia ruokia. Ainkakaan per­in­teis­es­ti ei siis mikään persulandia.

    Suomen­lin­na ja Turku oli­vat kan­sain­välisiä paikko­ja myös viinien osalta.

    Köy­hyyt­tä, sotia ja nälkävu­osi on ollut, enem­män silti kau­paa ja kulkijoita.

  30. Evert The NeveR­est:
    Ruokate­htail­ta ei mieliku­vi­tus lopu. Viimek­si tuli syö­tyä Lidlin syn­teet­tisiä rimp­su­lui­ta. Lihamas­sa oli leiv­ot­tu sian kylk­iluil­ta näyt­tävien valkois­t­en esinei­den ympärille.

    Ran­skalaiset perunat ovat useim­mat nekin tehty mas­sas­ta. Kananuggetit ym. on leivottu/muotoiltu ties mis­tä perkausjät­teistä. Kalaeinek­siä ei tulisi mieleenkään ostaa. Kir­jolo­het elävät useim­miten omis­sa lie­mis­sään jne. 

    Toisaal­ta on hyvä, että kaik­ki kanas­ta irtoa­va käytetään hyväk­si. Eikös se nimeno­maan ole vihreän liik­keen tavoite, että ei heit­etä mitään syömäkelpoista roski­in? Kanan aiv­ot ovat ihan hyvää ruokaa.

  31. Kiitok­set Simo Mele­niuk­selle vinkistä! Kos­ka emme voi lähteä tomaat­tien­haku­un Stock­an Herkku­un emmekä Jum­boon, ryh­dyn esit­tämään täkäläisille kaupoille toivei­ta. Se on aina helpom­paa kun voi esit­tää tuottajatiedon.

  32. Pekka Pes­si: Noi­ta Var­pi­on tomaat­te­ja (ja Ran­nikon tuot­tei­ta) saa kyl­lä ihan S‑marketeistakin, ei tarvitse lähteä Pris­maan asti. Pris­mas­sa saa toki enem­män hyötyli­ikun­taa kun kiertää hallin pari ker­taa päästä päähän. 

    Ai mis­tä S‑marketista esimerkik­si? Tieto kel­paa kyl­lä! Jum­bon Pris­ma on nimit­täin Pris­moistakin juurikin ain­oa, jos­ta olen löytänyt noi­ta Var­pi­on tomaatteja…

  33. Oikeis­tode­mari:
    Eivät ne Valionkaan tuot­teet mitenkään huono­ja ole. 

    Ihan kau­ni­ita ne ovat kat­sel­la, eivätkä ne pahal­ta mais­tu. Var­maan kel­paa­vat sel­l­aiselle, joka ei ole syönyt sel­l­aista ruokaa, jos­sa on makua. Suo­laa, sok­e­ria, ras­vaa. Kaikkea tuo­ta pahaa, jol­ta meitä niin kovasti varjellaan.

  34. Pääosin olen samaa mieltä, mut­ta en pidä suo­ma­laisia elin­tarvikkei­ta laadukkaina. 🙁 Se on saavu­tus, jota pitää ihme­tel­lä, kos­ka perus­tuotan­tomme on monin osin puh­taam­paa kuin kes­ki-euroop­palainen luomutuotanto!

    Kyse ei ole pelkästään kau­pan keskit­tymis­es­tä. Kyl­lä kulut­ta­jal­la on merkit­tävä osu­us surkeaan tilanteeseen. Oste­taan valit­ta­mat­ta mitä tahansa roskaa. Kyse ole pelkästään muu­ta Län­si-Euroop­paa huo­mat­tavasti korkeam­mas­ta veroas­t­eesta ja sitä kaut­ta heikom­mas­ta ostovoimas­ta eli ellinta­sos­ta. Suo­ma­lainen kulut­ta­ja ei anna palutetta.

    Käytin aikoinaan yhtä isoa K‑markettia paljon ruokakaup­pana. Se on hyvä paik­ka ostaa kui­v­atavarat, mut­ta HeVi-ossto on surkea. (Kil­pail­e­val­la S‑marketilla oli vain pestyä ja turvetet­tua perunaa!!!) Herkät vihan­nek­set ja hedelmät kaadet­ti­in kasoi­hin, mikä heiken­tää säi­lyvyyt­tä kaiketi 30%! Annoin joskus palaut­teen osas­ton hoita­jalle ja hän pahas­tui! Kukaan ei ollut aikaisem­min sanonut, että hän tekee täysin kelvo­ton­ta työtä. Kulut­ta­jan palaute on tärkeää, myös se negati­ivi­nen palaute.

    Suomes­sa on kak­si hyvää elin­tarvike­li­iket­tä. Ne ovat Hakaniemen hal­li ja Turun tori. 🙂 Muuten on vähän hil­jaisem­paa joitakin til­amyyjiä ja pien­tuot­ta­jia luku­unot­ta­mat­ta. Stoc­ka yrit­ti jos­sain vai­heessa, mut­tei sekään enää näytä välit­tävän laadus­ta. Ero jo Tukhol­maan on merkittävä.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Vii­ni valikoima suo­ma­lai­sis­sa alkois­sa on huo­mat­tavasti parem­pi kuin italialaisissa… 

    Itse en allekir­joi­ta tuo­ta väitet­tä. Osmo, ver­taat Helsin­gin keskus­tan alkoi­hin, jois­sa on vält­tävä viini­va­likoima. Valikoima sisältää tosin vain sitä, mitä Alkon sisäänos­ta­ja on tänä vuon­na halun­nut sin­un juo­van. 😉 Parem­pi­in, toki kansal­lisem­pi­in, olen tör­män­nyt molem­mis­sa man­it­se­mis­sasi mais­sa ihan taval­li­sis­sa mar­keteis­sa. Ja siel­lä ei seu­raa­van mar­ketin valikoimaa ole sisäänos­tanut sama henkilö, vaan valikoima on toisenlainen.

  36. Elin­tarvike­jakeluketjuakin voi kor­jail­la kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa! Kun­tau­ud­is­tuk­sen lop­putu­los on nyky­istä pienem­mät (10 000 — 40 000 asukas­ta) ja tehokkaam­mat kun­tayk­siköt. Nyky­isi­in jäh­meisi­in ja kalli­isi­in yksiköi­hin ei meil­lä yksinker­tais­es­ti riitä rahat.

    Jos ideasi kun­ta — kaup­pala — kaupun­ki jaon palaut­tamisek­si saa tuul­ta, niin kaupunki­in voi määritel­lä yhdek­si vaa­timuk­sek­si kaup­pa­hallin ja sekä kaupunki­in että kaup­palaan torin. Van­hois­sa toimivis­sa määritelmis­sähän oli paljon muitakin palvelui­ta, jot­ka piti olla mm. ollak­seen kauppala.

    Tukhol­mas­sa on usei­ta kaup­pa­halle­ja. Viimeisim­mät on tehty ihan muu­ta­ma vuosi sit­ten. Suomes­sa kaup­pa­halle­ja on tehty vain viime vuosituhannella.

  37. JTS:
    Suo­ma­laiseen kansal­liseen tar­naan kuu­luu sitkeästi usko­mus, että olisimme olleet eristäy­tynyt kale­valalainen heimo.

    Sota-ajan sään­nöste­ly jatkui pitkälle 1950-luvulle ja omaa maat­alous­tuotan­toa ponkitet­ti­in 1980-luvulle saak­ka, joka johti juuri näi­hin ankeisi­in ruokamuistoihin.

    Todell­si­u­udessa Suo­mi on aina käynyt kaup­paa ja vaikut­tei­ta ja ihmisiä on tul­lut ja mennyt.

    Kot­ka esimerkik­si on laivali­iken­teen mukana saanut sinne niin askkai­ta kuin uusia ruokia. Ainkakaan per­in­teis­es­ti ei siis mikään persulandia.

    Suomen­lin­na ja Turku oli­vat kan­sain­välisiä paikko­ja myös viinien osalta.

    Köy­hyyt­tä, sotia ja nälkävu­osi on ollut, enem­män silti kau­paa ja kulkijoita.

    Fak­ta on se, että maanti­eteel­lis­es­ti Suo­mi on erään­lainen saari. Jos mer­i­tie ja Venäjä-yhteys jostain syys­tä katkea­vat emmekä ole ruoan suh­teen omavaraisia, seu­rauk­se­na on nälkä. Näin kävi esim. 1917–18, ja seu­rauk­set tiedämme.

    His­to­ri­as­ta ei voi paljon oppia, mut­ta se kan­nat­taa muis­taa, että muiden maid­en varaan ei pidä Suomen ruokahuoltoa rak­en­taa. Hädän het­kel­lä oma suu on jokaiselle lähin suu.

    Edel­lä san­ot­tu ei tietenkään poista sitä tosi­asi­aa, että kau­pal­la ja kult­tuur­in­vai­h­dol­la on ollut ja olkoon vas­takin merkit­tävä ase­ma “suo­ma­laisu­u­den” rak­en­tu­mises­sa, mitä nämä sit­ten ovatkin. Jopa joulu­ruokamme riisipu­urosta ja rusi­na­sopas­ta alka­en ovat tuon­ti­tavaraa, vaik­ka joidenkin unelmis­sa kai viinirypäleetkin kas­va­vat Suomes­sa ja riisiä vil­jel­lään Lapin tuntureilla.

  38. Mei­jer­ituotealan valin­nan­varan hävit­ti Suomes­ta lop­ullis­es­ti Kil­pailu­vi­ras­to, kun se pakot­ti kylämei­jer­it yhdis­tämään tuotan­ton­sa Valiok­si. Aikaisem­min­han Valio oli pelkästään kylämei­jerei­den markki­noin­tior­gan­isaa­tio, mut­ta tästä tuli ankarasti kiel­let­tyä hin­tay­hteistyötä. Kil­pailu­vi­ras­to­han nou­dat­taa eduskun­nan säätämiä lake­ja, joten esim. OS voi kat­soa peili­in, kun valin­nan­varaa ei löy­dy riittävästi.
    Keskus­li­ikkeitä oli Suomes­sa ennen muil­lakin aloil­la, mm. met­sä­te­ol­lisu­udessa. Siel­läkin ne kiel­let­ti­in, mut­ta met­sä­te­ol­lisu­usyri­tyk­set oli­vat riit­tävän iso­ja hoita­maan markki­noin­nin itsekin. Sen sijaan kylämei­jereil­lä ei ollut resursse­ja markki­noi­da maan ja maail­man­laa­juis­es­ti, joten niiden taru lop­pui Kil­pailu­vi­ras­ton päätökseen.

    1. Valitet­tavasti en joh­da kil­pailu­vi­ras­toa. Pahin kil­pailu­vi­ras­ton moka oli, kun se kiel­si Keskoa sub­ven­toimas­ta lähikauyp­po­ja hyper­mar­ket­tien tuo­tol­la, mut­ta sal­li sen SOK:lle

  39. Tim­oT:
    Mei­jer­ituotealan valin­nan­varan hävit­ti Suomes­ta lop­ullis­es­ti Kil­pailu­vi­ras­to, kun se pakot­ti kylämei­jer­it yhdis­tämään tuotan­ton­sa Valiok­si. Aikaisem­min­han Valio oli pelkästään kylämei­jerei­den markki­noin­tior­gan­isaa­tio, mut­ta tästä tuli ankarasti kiel­let­tyä hin­tay­hteistyötä. Kil­pailu­vi­ras­to­han nou­dat­taa eduskun­nan säätämiä lake­ja, joten esim. OS voi kat­soa peili­in, kun valin­nan­varaa ei löy­dy riittävästi.
    Keskus­li­ikkeitä oli Suomes­sa ennen muil­lakin aloil­la, mm. met­sä­te­ol­lisu­udessa. Siel­läkin ne kiel­let­ti­in, mut­ta met­sä­te­ol­lisu­usyri­tyk­set oli­vat riit­tävän iso­ja hoita­maan markki­noin­nin itsekin. Sen sijaan kylämei­jereil­lä ei ollut resursse­ja markki­noi­da maan ja maail­man­laa­juis­es­ti, joten niiden taru lop­pui Kil­pailu­vi­ras­ton päätökseen.

    No, onhan meil­lä vielä mm. Sata­maito. Ei ole pakko liit­tyä yhteen, jos on vakavarainen ja viisas. Mouhi­järvikin yrit­ti, mut­ta kaa­tui listeriaan.

  40. Oikeis­tode­mari:
    …His­to­ri­as­ta ei voi paljon oppia, mut­ta se kan­nat­taa muis­taa, että muiden maid­en varaan ei pidä Suomen ruokahuoltoa rak­en­taa. Hädän het­kel­lä oma suu on jokaiselle lähin suu… 

    Sveit­si ei tue elin­tarvike­tuotan­toa, vaan kykyä tuot­taa. Tilo­ja tue­taan niin, että konei­ta, polt­toainet­ta, siemenvil­jaa, lan­noit­tei­ta on varas­toitu­na tiloille pahan päivän varalle.

  41. SOK:han lopet­ti kaik­ki lähikaup­pansa jo 30 vuot­ta sit­ten. Help­po sille on lupa antaa sub­ven­toi­da niitä. Keskol­la on vieläkin muu­ta­ma mohikaani jäl­jel­lä. Keskol­la nämä lähikau­pat sub­ven­toi­vat hyper­mar­ket­te­ja, sil­lä Kesko myy hyper­mar­ketista halvem­mal­la kulut­ta­jille kuin näille lähikaup­pi­aille tukusta.
    Näin siis tilanne maaseudul­la. Metropolin tilan­net­ta en tiedä.

  42. Mah­taako­han suo­ma­lainen virkamies kytätä näitä mamu­jen pitämiä fir­mo­ja kuten suomalaisten?

    Epäilen vah­vasti. Kun suo­ma­lainen aloit­taa fir­man, niin paperiso­ta on armo­ton. Mamu vaan pistää pystyy fir­mansa ja hoitaa sitä kuin yksi­ty­ishenkilö välit­tämät­tä veroista ja muista mak­su­ista hevon peetä. Asi­aan­han ei tietenkään voi puut­tua kos­ka se olisi rasismia.

  43. Simo Mele­nius: Ai mis­tä S‑marketista esimerkiksi? 

    Stock­alta kun kävelee Poly­steekin ohi niin siinä Bule­vardin päässä vasem­mal­la on yksi. Sitran tor­nissa Itämer­en­to­ril­la on toinen.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Valitet­tavasti en joh­da kil­pailu­vi­ras­toa. Pahin kil­pailu­vi­ras­ton moka oli, kun se kiel­si Keskoa sub­ven­toimas­ta lähikauyp­po­ja hyper­mar­ket­tien tuo­tol­la, mut­ta sal­li sen SOK:lle

    Eikös tämän kil­pailu­vi­ras­ton voisi myy­dä Venäjälle. Se olisi Suomen osu­us pakot­teista ja olisikin tehokkain sellainen.

  45. Evert The NeveR­est: Eikös tämän kil­pailu­vi­ras­ton voisi myy­dä Venäjälle. Se olisi Suomen osu­us pakot­teista ja olisikin tehokkain sellainen.

    Samaan kaup­paan ELY-keskuk­set ja mitä mui­ta instansse­ja niitä nyt onkaan, joiden ain­oa tarkoi­tus on “valvoa”, mikä suomek­si tarkoit­taa, että valit­ta­vat joutavista ja aiheut­ta­vat fir­moille turhia kulu­ja. Sit­ten kuitenkaan eivät osaa tehdä mitään, kun oikeasti olisi jokin huu­ta­va epäko­h­ta, mihin pitäisi puut­tua. Kuten että jokeen las­ke­taan kaik­ki paskat.

  46. Kalle: Itse en allekir­joi­ta tuo­ta väitet­tä. Osmo, ver­taat Helsin­gin keskus­tan alkoi­hin, jois­sa on vält­tävä viini­va­likoima. Valikoima sisältää tosin vain sitä, mitä Alkon sisäänos­ta­ja on tänä vuon­na halun­nut sin­un juo­van. Parem­pi­in, toki kansal­lisem­pi­in, olen tör­män­nyt molem­mis­sa man­it­se­mis­sasi mais­sa ihan taval­li­sis­sa mar­keteis­sa. Ja siel­lä ei seu­raa­van mar­ketin valikoimaa ole sisäänos­tanut sama henkilö, vaan valikoima on toisenlainen.

    Kuin­ka hir­muinen valikoima niis­sä mar­keteis­sa oikein on? 

    Alkos­sa on (tark­istin netistä) vakio­va­likoimas­sa 0.75 litran pakkauk­sis­sa (pul­lois­sa var­maankin) 443 alle 15 euroa mak­savaa punavi­iniä. Parhais­sa yksit­täi­sis­sä myymälöis­sä on yli 400 vai­h­toe­htoa, huonoim­mis­sakin noin 60. Suures­sa osas­sa myymälöistä vai­h­toe­hto­ja on yli 150, eikä yli 250 ole mitenkään harv­inainen näky listal­la. Onko niis­sä mar­keteis­sa todel­la yhtä laa­ja valikoima eri­laisia viine­jä eri puo­lil­ta maailmaa?
    Jos Alkon net­ti­sivuil­la pois­taa hin­tara­jat ja ottaa mukaan muunkin kuin vakio­va­likoiman, vai­h­toe­hto­ja 0.75 litran pakkauk­sis­sa on 1130. Luulisi siitä löy­tyvän ihan riit­tävästi vai­h­toe­hto­ja taval­liselle viininku­lut­ta­jalle ja jopa useim­mille viiniharrastajillekin.

    1. Ran­skalai­sis­sa mar­keteis­sä on tyyp­il­lis­es­ti noin 30 viin­imerkkiä ja melkein kaik­ki halpo­ja, sel­l­aisia, joi­ta Suomes­sa saa seit­semäl­lä eurol­la ja vieläkin halvem­pia, joi­ta ei tuo­da maa­han lainkaan.

  47. Jos Alko­jen valikoima on niin mah­ta­va että mar­keteis­sa ei mil­loinkaan pystyt­täisi siihen ja monop­o­lia kan­nat­taa pitää yllä ihan vain sil­lä perus­teel­la, niin mik­si Alkos­sa on selvästi huonom­pi olut­va­likoima kuin ihan lähim­mässä K‑marketissani, puhu­mat­takaan isom­mista mar­keteista? Ain­ut vika K‑marketin valikoimas­sa on se, että kaik­ki vahvem­mat oluet on keinotekois­es­ti joudut­tu laimentamaan.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Ran­skalai­sis­sa mar­keteis­sä on tyyp­il­lis­es­ti noin 30 viin­imerkkiä ja melkein kaik­ki halpo­ja, sel­l­aisia, joi­ta Suomes­sa saa seit­semäl­lä eurol­la ja vieläkin halvem­pia, joi­ta ei tuo­da maa­han lainkaan.

    En nyt tiedä Ran­skan puol­ta, mut­ta Sveit­sis­sä oli ainakin 20 v sit­ten noin 30 merkin lisäk­si (jot­ka oli­vat kus­sakin ketjus­sa paljolti eri­laisia,) syksyn pari­na kuukaut­e­na iso pino aivan erimekkistä edel­lisen syksyn laatikko­tavaraa 5…25 frangin/plo, jot­ka ostet­ti­in koti­in kypsymään.

    Paikalli­nen ystäväni neu­voi: “Heti paikalle, osta kiin­nos­tavim­mat viisi pul­loa, maista nurkan takana, jos ei kiin­nos­ta, osta viisi lisää ja sit­ten parhai­ta 10…20 laatikkoa koti­in. Hyvät menevät tunneissa.”

    Kylistä, kaupungeista puhu­mat­takaan, löy­tyi viinikaup­pa, jos­sa oli jotain muu­takin tavaraa ympäri vuoden.

    Luulisin, ettei Ran­s­ka huonom­mak­si jää. Kult­tuuri ja logi­ik­ka ovat viin­i­mais­sa aivan eri­laiset kuin meillä. 

    Alko on hyvä esimerk­ki monop­o­lin hyvistä ja huonoista puolista. Hyvä että edes maa­han­tuon­ti on vapautettu.

  49. Alkos­sa on tasan tarkkaan yksi 7 euron ran­skalainen vii­ni, ja Lev­iné sopi­ikin eri­no­maisen hyvin sin­isim­pukoiden armokuole­maan saat­tamiseen. Ran­skalai­sis­sa hyper­mar­keteis­sa on taas usei­ta sato­ja eri­laisia viine­jä alka­en reilusti alle euron per litra pää­tyen use­am­paan kympp­pin per pul­lo, mut­ta ne ovat melkein kaik­ki ran­skalaisia. Se, että chileläisiä ei löy­dy, ei tun­nu ole­van ongel­ma ran­skalaisille. Toisaal­ta ran­skalaises­sa mar­ketis­sa on viin­i­tyyppe­jä, joi­ta Alkos­sa ei edes tun­neta. Har­maa vii­ni eli vin gris? Yhden tilan tuote löy­tyy tilaus­va­likoimas­ta, eli pos­timyyn­nistä saa tilattua.

    Olisi jotenkin paljon mukavam­paa, jos pos­timyyn­nistä voisi tila­ta ihan mitä grisiä vaan. Ja toisaal­ta sim­pukatkin kuoli­si­vat var­maan ihan mielel­lään alle 7 euron litkun höyryissä.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Vii­ni valikoima suo­ma­lai­sis­sa alkois­sa on huo­mat­tavasti parem­pi kuin ital­ialai­sis­sa tai ran­skalai­sis­sa ruokakaupois­sa. Yritä ostaa Ran­skas­ta chileläistä punaviiniä! 

    Mik­si se chileläi­nen valkovi­i­ni pitää ostaa siitä lähimarketista?

    Kaik­ki saatavu­u­songel­mat pois­tu­vat, kun saa tila­ta netistä mitä ikinä halu­aa. Veikkaan, että Ran­skas­sa ei ole mikään ongel­ma saa­da mitä tahansa halu­a­maansa alkoholijuomaa.

  51. Anna-Liisa:
    Osmo kirjoitti:

    Mis­tämistämistä niitä saa? En itse niitä kyl­lä Helsingistä asti mitenkään saa, mut­ta jos tietäisi mis­tä ne ovat peräisin, voisin alkaa esit­tää toivei­ta oman kaupun­gin kaupoille.

    Maut­tomat ja kuitenkin väkevät tomaatit ovat olleet suuri suruni mon­ta vuot­ta. Helsin­gin Sanomis­sa oli 28.6.2012 jut­tu Kasvi­huone­tomaat­tien maut­to­muu­den syy selvisi, jos­sa san­ot­ti­in mm.:

    Ennen eläk­keelle jäämistäni pidin myyn­tit­o­maati­huonet­ta (pieni, 300 m²) ja vil­jelin taval­lisia kau­pal­lisia lajikkei­ta. Kun ne kasvoivat turvepetis­sä ja poimit­ti­in kypsinä, siis punaisi­na eikä kel­lan­vihreinä, oli aina jono asi­akkai­ta niitä osta­mas­sa. Tuote on aivan toinen kuin kaupois­sa. Tom Mur­man on sitä mieltä, että tomaat­ti lopet­taa sok­e­rien valmis­tamisen kun se irroite­taan kasvista. Jos siihen olisikin ehtinyt muo­dos­tua hie­man sok­e­ria, se käyt­tää sen hen­gi­tyk­seen varas­tokyp­sy­tyk­sessä. Tomaatin toive läm­pöti­lan suh­teen on +10C. Kaup­pa tuo varas­tos­ta myymälään kylmän huurteista tavaraa. Mon­et asi­akkaat sanovat, että suupielet halkeil­e­vat raaoista “punai­sista” tomaateista. Se johtuu tomati­in­ista, joka kyp­sässä tomaatis­sa on muut­tunut lykopeeniksi. Tomaat­ti on perunan suku­lainen, eikä vihre­itä perunoitakaan suositel­la nau­tit­tavak­si. Olen kauan ihme­tel­lyt sitä, että kulut­ta­jat sietävät moista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.