Helsingin lämpimästä vedestä puolet lämpöpumpuilla

Helsin­gin ener­gia tiedottaa:

Hel­teel­lä kauko­jäähdy­tys on ennä­tys­luke­mis­sa. Kauko­jäähdy­tyk­sen avul­la tuotet­ti­in viime viikon keskivi­ikkona uusi­u­tu­vaa kaukoläm­pöä kauko­jäähdy­tysasi­akkaille 800 MWh:a. Tämä vas­taa 250 000:n kaupunki­laisen päivit­täistä lämpimän käyt­töve­den tarvetta.

Kaukoläm­mölle ei juuri nyt ole käyt­töä talo­jen­läm­mi­tyk­ses­sa, mut­ta läm­mintä käyt­tävet­tä tarvi­taan. Helsin­ki tuot­taa tilaa­jille myös kaukokylmää, joka tähän aikaan vuodes­ta tuote­taan läm­pöpumpuil­la läm­mit­tämäl­lä kaukoläm­mi­tyk­seen käytet­tävää vet­tä. Tuo tiedote on vähän epä­tark­ka, mut­ta vaikut­taa siltä, että näil­lä hel­teil­lä liki puo­let kaukoläm­mön tehos­ta saadaan näin.

23 vastausta artikkeliin “Helsingin lämpimästä vedestä puolet lämpöpumpuilla”

  1. Läm­pöpumpuil­la voisi muuten tasa­ta sähkönku­lu­tuk­sen vuo­de­naikavai­htelui­ta. Talvi­a­jan ulkop­uolel­la sähkön kulu­tus on olen­nais­es­ti vähäisem­pää, mikä näkyy myös hin­nas­sa. Kun Nord­Pooli­in tulee yhä enem­män aurinko‑, tuuli- ja ydin­voimaa, niin nuo hin­taerot kas­va­vat, eli voisi olla jopa liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa tehdä läm­pöä pumpuil­la kun sähkö on hal­paa. Laitok­set sinän­sä on suh­teel­lisen halpo­ja. Ainakin tämä lask­isi päästöjä.

    Tämän takia en oikein ymmär­rä mik­si Helen suun­nit­telee uut­ta polt­tovoimalaansa läh­es ympärivuo­tiseen käyt­töön. Tule­vaisu­udessa toden­näköis­es­ti men­nään siihen että ison osaa vuodes­ta polt­tovoimaloi­ta ei ole käytössä juuri lainkaan.

  2. tpyy­lu­o­ma: Läm­pöpumpuil­la voisi muuten tasa­ta sähkönku­lu­tuk­sen vuodenaikavaihteluita.

    Helenin sähkövoimaloil­la on myös suuri huolto­var­muus­merk­i­tys, Helsin­gin pitää tul­la toimeen myös saarekekäytössä (so. muus­ta sähköverkos­ta irti), joten voimaloi­ta ei kui­tankaan voi ajaa kokon­aan alas.

    Lisäk­si taitaa kuitenkin olla niin, että vaik­ka sähkö on kesäl­lä hal­paa, Helen ei sitä jauha mii­nuskat­teil­la. Kun vielä kaukoläm­pöä saa käytet­tyä kaukokylmän tekemiseen (olisi kyl­lä vähän asi­aa tuon tiedot­teen laati­jalle..), niin sil­lä läm­möl­läkin on yhä enem­män ostajia.

    tpyy­lu­o­ma: Tule­vaisu­udessa toden­näköis­es­ti men­nään siihen että ison osaa vuodes­ta polt­tovoimaloi­ta ei ole käytössä juuri lainkaan.

    Olen samaa mieltä, kun puhutaan ajas­ta noin 50 vuot­ta tästä päivästä eteen­päin. Tosin tämä riip­puu sekä ydin­voiman tule­vaisu­ud­es­ta että sähkön varas­toin­nin tulevaisuudesta.

  3. tpyy­lu­o­ma: voisi olla jopa liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa tehdä läm­pöä pumpuil­la kun sähkö on hal­paa. Laitok­set sinän­sä on suh­teel­lisen halpo­ja. Ainakin tämä lask­isi päästöjä.

    Tätä ajat­telua en ihan seu­raa. Kaukoläm­mön (100 asteista vet­tä!) tekem­i­nen läm­pöpumpuil­la ei ole ihan hyvää hom­maa hyö­ty­suh­teeltaan. Tämähän on läm­pöpump­putalois­sa tut­tua jut­tua; kyl­lä sen lat­tialäm­mi­tyk­sen vajaan käden­läm­pöisen veden saa hel­posti aikaan, mut­ta läm­min käyt­tövesi onkin sit­ten jo toinen juttu.

    Päästö­jen osalta vai­h­toe­hdot ovat käytännössä:

    - sähkö tuote­taan fos­si­il­isil­la lauhde­voimal­la, käytetään lämpöpumppuja
    — sähkö ja läm­pö tuote­taan yhdis­te­tyssä tuotan­nos­sa fossiilisilla

    On vaikea löytää tilan­net­ta, jos­sa jälkim­mäi­nen ei olisi energiatehokkaampaa.

    Tilanne muut­tuu vas­ta siinä vai­heessa, kun aurinkosähkön ja tuulisähkön pen­e­traa­tio nousee niin korkeak­si, että siitä on suh­teel­lisen usein yli­tar­jon­taa. Sen jäl­keen tar­jol­la on ihan aidosti sähköä, jon­ka todel­li­nen päästö­vaiku­tus on nolla.

    Siihen asti kaik­ki sähkönku­lu­tuk­sen lisäys käytän­nössä lisää fos­si­ililauh­teen tuotan­toa. Tosin käytän­nössä asia menee niin päin, että sähkönku­lu­tuk­sen lisäys kesäl­lä aikaistaa fos­si­ililauh­teen käyn­nistys­tä syksyl­lä, kos­ka vesial­taiden pin­ta vajen­tuu nopeam­min, mut­ta tulos on sama.

  4. Viherinssi: Helenin sähkövoimaloil­la on myös suuri huolto­var­muus­merk­i­tys, Helsin­gin pitää tul­la toimeen myös saarekekäytössä (so. muus­ta sähköverkos­ta irti), joten voimaloi­ta ei kui­tankaan voi ajaa kokon­aan alas.

    Minkä takia kan­nat­taisi var­maan tehdä sel­l­ainen voimala seu­raavak­si, jon­ka voi ajaa nopeasti ylös, mikä oli se mun kysymys. Sinän­sä Helsin­ki on yliomavarainen sähköstä.

    Olen samaa mieltä, kun puhutaan ajas­ta noin 50 vuot­ta tästä päivästä eteen­päin. Tosin tämä riip­puu sekä ydin­voiman tule­vaisu­ud­es­ta että sähkön varas­toin­nin tulevaisuudesta.

    Mus­ta ollaan hyvin lähel­lä sitä tilan­net­ta. Esimerkik­si täl­lä het­kel­lä tuotan­to Suomes­sa on 5–6 GWh ja kulu­tus huitelee 7–9GWh välil­lä. OL4 myötä pelkkä ydin­voimaka­p­a­siteet­ti on Suomes­sa on yli 5GW, siihen päälle reilu 1GW vesivoimaa, plus kaik­ki tule­va tuuli- ja aurinkoka­p­a­siteet­ti. Nord­Pool-alueel­la tilanne on olean­nais­es­ti sama, mitä nyt vesivoimaa on suh­teessa enem­män. Tuo­hon jos vielä tulee päälle jonkin­laiset päästö­mak­sut, niin en kyl­lä usko että kovin mon­taa hiilivoimalaa ainakaan näin kesäisin on ajossa.

  5. Viherinssi: Tätä ajat­telua en ihan seu­raa. Kaukoläm­mön (100 asteista vet­tä!) tekem­i­nen läm­pöpumpuil­la ei ole ihan hyvää hom­maa hyötysuhteeltaan.

    Olen antanut itsel­leni ker­toa että teol­lisu­us­mit­takaa­van pumput (Katri Valan laitos, Tukhol­man mer­iläm­pöpumput) toimii niin 1:3 tehol­la, eli yhdel­lä yksiköl­lä sähköä kolme yksikköä läm­pöä. Mut­ta siis kor­jatkaa jos olen väärässä tai tämä on jotenkin monimutkaisempaa.

  6. tpyy­lu­o­ma: Olen antanut itsel­leni ker­toa että teol­lisu­us­mit­takaa­van pumput (Katri Valan laitos, Tukhol­man mer­iläm­pöpumput) toimii niin 1:3 tehol­la, eli yhdel­lä yksiköl­lä sähköä kolme yksikköä läm­pöä. Mut­ta siis kor­jatkaa jos olen väärässä tai tämä on jotenkin monimutkaisempaa.

    On kai se vähän mon­imutkaisem­paa, kuten viherinssi sanoi yllä kaukoläm­pöve­den läm­pötilavaa­timus (enem­mänkin kuin mainit­tu 100 astet­ta, esim 120) on ongel­malli­nen läm­pöpumpuille. Pikakat­selul­la Katri Valan pumput saa­vat aikaisek­si 45–88 asteista vet­tä. 88 on liian vähän talvel­la, joten joudut­ta­neen tekemään pri­imaus (läm­pöti­lan nos­to esimerkik­si fos­si­ilivoimalaitok­ses­ta saataval­la höyryllä.

  7. tpyy­lu­o­ma: Mus­ta ollaan hyvin lähel­lä sitä tilan­net­ta. Esimerkik­si täl­lä het­kel­lä tuotan­to Suomes­sa on 5–6 GWh ja kulu­tus huitelee 7–9GWh välil­lä. OL4 myötä pelkkä ydin­voimaka­p­a­siteet­ti on Suomes­sa on yli 5GW, siihen päälle reilu 1GW vesivoimaa, plus kaik­ki tule­va tuuli- ja aurinkoka­p­a­siteet­ti. Nord­Pool-alueel­la tilanne on olean­nais­es­ti sama, mitä nyt vesivoimaa on suh­teessa enem­män. Tuo­hon jos vielä tulee päälle jonkin­laiset päästö­mak­sut, niin en kyl­lä usko että kovin mon­taa hiilivoimalaa ainakaan näin kesäisin on ajossa.

    Niin kauan kuin verkos­sa on merkit­tävä määrä vesivoimaa, fos­si­ilisen ajo määräy­tyy pääosin teknisil­lä perusteil­la (edullisem­paa pitää pitkä tauko kuin mon­ta lyhyt­tä). Määrään tämä ei vaiku­ta eikä kovin paljon sähkön hintaan.

    Mik­si vesivoimalan omis­ta­ja myisi vesivoimaa jotenkin eri­tyisen hal­val­la? Sitä kan­nat­taa myy­dä hin­nal­la, joka on suun­nilleen sama kuin fos­si­ilisen hin­ta. Jos sen myisi halvem­mal­la, sit­ten sitä ei olisi talvel­la myytäväk­si kalli­im­mal­la. Hin­taero tal­ven ja kesän välil­lä revähtää yleisem­min vain, jos tulee sateinen kesä ja patoal­taat alka­vat olla täynnä.

    Laa­jem­min tuol­laiset erikoisem­mat tilanteet tule­vat eteen vas­ta sit­ten, kun euroop­palaises­sa sähköverkos­sa on niin paljon ydin­voimaa ja stokastista uusi­u­tu­vaa, että vesivoimalat lait­ta­vat luukut kiin­ni. Siihen on todel­la paljon matkaa. Iso­ja sähköjo­hto­ja menee koko ajan enem­män pitkin Eurooppaa.

  8. tpyy­lu­o­ma: Olen antanut itsel­leni ker­toa että teol­lisu­us­mit­takaa­van pumput (Katri Valan laitos, Tukhol­man mer­iläm­pöpumput) toimii niin 1:3 tehol­la, eli yhdel­lä yksiköl­lä sähköä kolme yksikköä läm­pöä. Mut­ta siis kor­jatkaa jos olen väärässä tai tämä on jotenkin monimutkaisempaa.

    Ihan var­masti eivät tee kaukoläm­pökelpoista vet­tä tuol­la hyö­ty­suh­teel­la edes kesäl­lä. Läm­pöpumpun hyö­ty­suhde heikke­nee voimakkaasti läm­pöti­laeron kasvaessa.

    1. Vio­herinssi. Tehtävänä on läm­mit­tää 30 asteinen vesi 120 asteisek­si. Läm­pöpump­pu läm­mit­tää 60-asteisek­si ja maakaa­su huole­htii lopusta

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Vio­herinssi. Tehtävänä on läm­mit­tää 30 asteinen vesi 120 asteisek­si. Läm­pöpump­pu läm­mit­tää 60-asteisek­si ja maakaa­su huole­htii lopusta

    Näin­hän se tietenkin on, mut­ta tuo pros­es­si ei sit­ten enää vält­tämät­tä olekaan kovin hyvä ver­rat­tuna siihen, että sil­lä maakaa­sul­la tehtäisi­in yhdis­tet­tyä läm­mön ja sähkön tuotantoa.

    Se taas on ter­mo­dy­naamista hölmöläis­ten peiton­jatkamista, että tehdään maakaa­sul­la sähköä, jol­la ensin läm­pöpumpul­la läm­mitetään 30 -> 60 astet­ta, ja sen jäl­keen saman sähkön­tuotan­to­pros­essin läm­möl­lä 60 -> 120 astet­ta. Lop­putu­los on sama kuin yhdis­te­tyn tuotan­non kohdal­la mut­ta mon­imutkaisem­mal­la mekanismilla.

    (Sivuhuomiona näistä lukemista se, että luke­ma 30 astet­ta ei ole tässä olen­nainen. Läm­pöpumpulle olen­naista on pumpun toisen pään läm­pöti­la, joka on maaläm­pöpum­pus­sa maaperän läm­pö tai sit­ten vaik­ka merive­den läm­pö. Nämä ovat valitet­tavasti yleen­sä varsin alhaisia, jol­loin 60 astet­ta on jo korkea yläläm­pö. Vaik­ka läm­pöä menee yhtä paljon läm­mit­tämiseen 0->30 astet­ta ja 30->60 astet­ta, jälkim­mäi­nen kulut­taa paljon enem­män ulkoista energiaa.)

    Tilanne olisi hyvin eri­lainen, jos meil­lä olisi ylimäärä sähköä ja vajaus­ta läm­möstä. Sil­loin läm­pöpumpul­la alkuläm­mit­tämi­nen olisi oikein hyvä jut­tu. Samoin jos tavoit­teena on yhdel­lä voimalal­la läm­mit­tää mah­dol­lisim­man mon­ta tupaa, kan­nat­taa lähel­lä ole­vat läm­mit­tää kaukoläm­möl­lä ja kaukana ole­vat maalämmöllä.

    Käden­läm­pöisen veden läm­mit­tämi­nen kiehu­vak­si vedek­si polt­ta­mal­la jotain on pros­es­si, jota on todel­la tyh­mää tehdä otta­mat­ta sähköä välistä. Tässä suh­teessa CHP on hyvin fik­su aja­tus. Min­un on vaikea nähdä tilan­net­ta, jos­sa läm­pöä kan­nat­taisi tehdä mil­lään muul­la kuin CHP:llä. Ongelmia voi tul­la siitä, jos CHP-laitok­set ovat niin suuria, että niiden hukkaläm­pöä alkaa olla pahasti liikaa.

    Läm­pöpump­pu on järkevä sil­loin, jos päästötön­tä sähköä on ylen­määrin saatavil­la. Jos taas sähköä kuitenkin tuote­taan fos­si­il­isil­la, CHP on oikea ratkaisu siihen mit­taan asti, johon läm­pöä tarvitaan.

    (Kaukoläm­mön korkea läm­pöti­la on tietyl­lä taval­la van­hanaikaista teknolo­giaa ja val­u­vi­ka. Nyky­isil­lä läm­mön­vai­h­timil­la läm­pöti­laa olisi varaa pudot­taa parikym­men­tä astet­ta, mil­lä saisi lisää hyö­ty­suhdet­ta CHP:ssäkin.)

    1. Viherinssi. Muista nyt kuitenkin, että tässä pros­es­sis­sa se kylmyys on hyödyke, eikä turhake, niin kuin mer­ta tai maaperää jäähdytet­täessä. Tämän toimin­nan vastapain­ona olisi, että sähköä käytet­täisi­in jäähdyt­tämiseen ja läm­pö menisi harakoille.

  10. Osmo Soin­in­vaara: Vio­herinssi. Tehtävänä on läm­mit­tää 30 asteinen vesi 120 asteisek­si. Läm­pöpump­pu läm­mit­tää 60-asteisek­si ja maakaa­su huole­htii lopusta

    Viherinssi: (Kaukoläm­mön korkea läm­pöti­la on tietyl­lä taval­la van­hanaikaista teknolo­giaa ja val­u­vi­ka. Nyky­isil­lä läm­mön­vai­h­timil­la läm­pöti­laa olisi varaa pudot­taa parikym­men­tä astet­ta, mil­lä saisi lisää hyö­ty­suhdet­ta CHP:ssäkin.)

    Ainakaan Helsin­gin kaukoläm­pöverkos­sa ei olla enää vuosi­in käytet­ty 120 asteen menoläm­pötilo­ja. Yli 100 asteen men­nään enää pahim­mil­la pakkasil­la. Vaatii toki käytön­valvonnal­ta tarkem­paa verkon käytön suun­nit­telua ja verkon kannal­ta tas­apain­ois­es­ti sijoite­tut tuotan­to­laitok­set, läm­pökeskuk­sia myöten. 

    Katri Valan laitos läm­mit­tää veden ihan itse noin 80–85 Cel­sius-asteeseen, mikä riit­tää melko hyvin näin kesäaikaan. Ja se saadaan aikaan tuol­la 1:3‑suhteella (vähän alle, mut­ta selvästi yli 2,5). CHP on minus­takin hieno ja kan­natet­ta­va pros­es­si, mut­ta näil­lä sähkön hin­noil­la sekä sähkön ja kaukoläm­mön vero­tus­mall­eil­la jäähdy­tys­tuotan­non sivu­tuot­teena syn­tyvä ylimääräi­nen läm­pö nyt vaan on eri­no­maisen edulli­nen läm­mön­lähde vs. CHP-tuotan­to. Tämä siitä huoli­mat­ta, että teol­lisu­us­mit­takaa­van läm­pöpumput kuu­lu­vat sähköveron I‑luokkaan, toisin kuin iso osa muu­ta teollisuutta.

  11. OS: Muista nyt kuitenkin, että tässä pros­es­sis­sa se kylmyys on hyödyke, eikä turhake, niin kuin mer­ta tai maaperää jäähdytet­täessä. Tämän toimin­nan vastapain­ona olisi, että sähköä käytet­täisi­in jäähdyt­tämiseen ja läm­pö menisi harakoille.

    Taisin pudo­ta jo siitä, mis­tä keskustelimme.

    Tässä kuitenkin vähän lukemia kauko­jäähdy­tyk­sen hyödy­ille. Kukin numero ker­too siitä, paljonko primääriener­giaa (siel­lä polt­toainekasas­sa) tarvi­taan suh­teessa jäähdy­ty­sen­er­giaan (kylmästä lämpimään siir­ret­tyyn energiaan):

    - kauko­jäähdy­tys absorp­tiokoneel­la: 0,2
    — kauko­jäähdy­tys merivedel­lä: alle 0,1
    — kauko­jäähdy­tys läm­pöpumpul­la: 0,5
    — kiin­teistöko­htainen jäähdy­tys: yli 1

    (Luke­mat ovat Hele­niltä, ja tuon kiin­teistöko­htaisen kohdal­ta pitää sanoa, että sitä saa kyl­lä alem­maskin oikeil­la ratkaisuilla.)

    Tämä tarkoit­taa sitä, että jos jäähdy­tys­tarvet­ta riit­tää, kaukoläm­pöä kan­nat­taa tehdä sitä kat­ta­maan yhdis­te­tyssä tuotan­nos­sa. Helsin­gin Ener­gia todel­lisu­udessa tekee kaukokylmää kaikil­la kolmel­la taval­la, täl­läkin het­kel­lä läm­pöpumput suris­se­vat vauhdil­la, mut­ta kyse lie­nee enem­män investoin­tikysymyk­sistä kuin energiataloudesta.

    Raken­nus­ta jäähdyt­tävän läm­pöpumpun kohdal­la se läm­pö on kuitenkin turhake, kos­ka jos läm­pöpumpulle halu­taan järkevä hyö­ty­suhde, pumpun toinen pää on läm­mit­tämässä mer­ta tai maaperää. Kaukoläm­mön palu­uve­den läm­pöti­la on niin korkea (50 °C), että sitä ei kaukokylmää tekeväl­lä läm­pöpumpul­la kan­na­ta lämmittää.

  12. Maaria: CHP on minus­takin hieno ja kan­natet­ta­va pros­es­si, mut­ta näil­lä sähkön hin­noil­la sekä sähkön ja kaukoläm­mön vero­tus­mall­eil­la jäähdy­tys­tuotan­non sivu­tuot­teena syn­tyvä ylimääräi­nen läm­pö nyt vaan on eri­no­maisen edulli­nen läm­mön­lähde vs. CHP-tuotanto.

    Aukai­sisitko tätä vähän (lukuina)? Onko siis niin että de fac­to Helen käyt­tää hiililauhdet­ta CHP:n sijaan kos­ka ylei­sistä syistä johtuen ener­gian vero­tus­mall­it on säädet­ty sor­si­maan suurten kaupunkien yhteistuotantoa?

  13. Maaria: Katri Valan laitos läm­mit­tää veden ihan itse noin 80–85 Cel­sius-asteeseen, mikä riit­tää melko hyvin näin kesäaikaan. Ja se saadaan aikaan tuol­la 1:3‑suhteella (vähän alle, mut­ta selvästi yli 2,5).

    Kiitok­sia tästä kor­jauk­ses­ta. Sekoit­telin vesien lisäk­si COP:n nur­in­päin päässäni (en kuitenkaan onnek­si päis­säni). Helle ei tee hyvää prosessorikapasiteetille.

    Tässä vielä kaiken sekoilun jäl­keen suun­taa-antavia ja nyt toiv­ot­tavasti riit­tävän oikei­ta lukemia (CHP-voimalan numerot VuB:stä, Katri Valan COP Helenin papereista, absorp­tiokoneen COP ja kaa­sukom­bivoimalan hyö­ty­suhde yleisen tiedon mukaan):

    - kauko­jäähdy­tyk­sen läm­pöpumpun COP: 2,8
    — absorp­tiokoneen COP: 0,6
    — kaa­sukom­bivoimalan kokon­aishyö­ty­suhde sähkök­si: 0,55
    — CHP-voimalan hyö­ty­suhde sähkök­si: 0,49
    — CHP-voimalan hyö­ty­suhde läm­mök­si: 0,43

    Vai­h­toe­hdot ovat:

    1. Sähkö tuote­taan eril­lis­tuotan­tona kom­bivoimalas­sa, sähköl­lä tuote­taan läm­pöpumpul­la läm­pöä ja kylmää.

    2. Sähköä ja läm­pöä tuote­taan yhteis­tuotan­nol­la, läm­möstä tuote­taan absorp­tiokoneel­la kylmää.

    Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa sisään menee maakaa­sua, ulos tulee sähköä, läm­pöä ja kylmää.

    Ero eril­lis­tuotan­non ja CHP:n välil­lä on noin 6 %-yksikköä. Uhraa­mal­la tämän ver­ran sähkön­tuotan­nos­ta saadaan 43 %-yksikköä läm­pöä. Vai­h­to­suhde CHP:ssä sähkön ja läm­mön välil­lä on siis 6:43. Absorp­tiokoneessa vai­h­to­suhde lämpimän ja kylmän välil­lä on 0,6 (1 MWh:lla läm­pöä saadaan siir­ret­tyä 0,6 MWh läm­pöä pois kylmästä päästä).

    Läm­pöpum­pus­sa vai­h­to­suhde sähkön ja läm­mön välil­lä on 2,8 ja sähkön ja kylmän välil­lä 1,8 (käyt­tämäl­lä 1 MWh sähköä saadaan 2,8 MWh läm­pöä ja pois­tet­tua 1,8 MWh läm­pöä kylmästä päästä).

    Kumpi siis on parem­pi? Jos val­takun­nan­verkos­ta pois­te­taan 1 MWh sähköä, CHP:lla saadaan noin 7 MWh läm­pöä tai siir­ret­tyä 4 MWh läm­pöä pois kylmäpuolelta. Näin ollen CHP + absorp­tio on selvästi tehokkaampi kuin kaukokylmän ja kaukoläm­mön väliä siirtävä lämpöpumppu.

    Kaukoläm­mön ja kaukokylmän yhteis­tuotan­to läm­pöpumpul­la ei siis vaiku­ta puh­taasti ener­giateknis­es­ti järkevältä.

    Sitä johtopäätöstä tuos­ta ei saa kuitenkaan vetää, että Helen ei ymmärtäisi mitä on tekemässä läm­pöpumpuil­laan. Katri Valan laitos on monel­la taval­la hieno ja maail­mas­sakin ain­ut­laa­tu­inen (mer­i­jäähdy­tys, läm­pöpump­pu, viemäriläm­mön talteenotto).

    Koko asi­as­sa on kuitenkin mon­ta juon­net­ta. Tilanne muut­tuu aika paljon, jos tarkoi­tus on tuot­taa pelkkää kylmää. Sil­loin läm­pöpumpun kuuma pää voidaan upot­taa parikym­me­nasteiseen meriv­eteen ja läm­mön­si­ir­to­suhde nousee hyvin huomattavasti.

    Tässä on mon­ta liikku­vaa osaa, kos­ka CHP:ta ei myöskään ole mitoitet­tu tal­ven suurim­mille pakkasille. Sil­loin ver­tailuko­htana voi olla erilli­nen läm­pövoimala, jon­ka läm­pöpump­pu kyl­lä hakkaa — etenkin, kun läm­pöpumpun kylmä pää voidaan lait­taa lämpimään jäteveteen.

  14. Olen itse halun­nut tehdä kaukoläm­mön säädön niin että pidet­täisi­in läm­mön­tuot­tokeskuk­seen palaa­va läm­pöti­la sen tasoise­na että viimeinenkin asi­akas on saanut tarpeek­si läm­mintä (noin 50°C). Tietääkö joku mik­si ihmiset yleen­sä halu­a­vat säätää menoläm­pöti­laa palu­un sijaan?
    Toki sen tekem­i­nen niin että se reagoi tarpeek­si nopeasti muu­tok­si­in vaatii sen 10min enem­män ohjel­moin­tia (2 sääd­in­tä yhden sijaan) mut­ta ei tuo vielä kuu­losta tarpeek­si hyvältä syyltä.

    1. Pet­ja,
      Et kai tosis­sasi ole tekemässä kaukoläm­päverkkoa sar­jaan kytket­tynä Pietarin tyyli­in niin, että ensim­mäi­nen asi­asaa tuli kuumee vet­tä ja seu­raa­vat järjestyk­sessä aina vähän haaleampaa?

  15. spot­tu: Aukai­sisitko tätä vähän (lukuina)? Onko siis niin että de fac­to Helen käyt­tää hiililauhdet­ta CHP:n sijaan kos­ka ylei­sistä syistä johtuen ener­gian vero­tus­mall­it on säädet­ty sor­si­maan suurten kaupunkien yhteistuotantoa?

    No Viherinssi tämän jo ehtikin varsin tyh­jen­tävästi tehdä! Yritin siis sanoa, että kos­ka se kaukokylmä on asi­akkaalle tehtävä ja siinä pros­es­sis­sa joka tapauk­ses­sa syn­tyy läm­pöä, olisi type­r­ää jät­tää se käyt­tämät­tä. Ja vielä polt­taa lisäk­si fos­si­il­isia polt­toainei­ta hukat­tua läm­pömäärää vas­taa­va määrä. 

    Merivesi on tähän vuo­de­naikaan vähän turhan läm­mintä jäähdy­tyk­seen, joten siitä ei ole mainit­tavasti apua. Absortiokoneet toki käyvät, mut­ta ne eivät tietenkään riitä koko verkon tarpeisi­in (läh­eskään). Absortiokoneen kan­nat­tavu­ut­ta syö myös se, että siihen laitet­tua kaukoläm­pöä ei las­ke­ta omakäytök­si. Eli CHP-läm­möstä, joka ei mene asi­akkaalle, vaan absortiokoneelle, pitää kuitenkin mak­saa kaukoläm­mön polt­toain­everot täysimääräisesti… 

    Sys­tee­mis­sä on tosi­aan mon­ta liikku­vaa osaa ja Katri Valan etu onkin se, että se on kohtu­ullisen mukau­tu­va laitos.

  16. Viherinssi: Ero eril­lis­tuotan­non ja CHP:n välil­lä on noin 6 %-yksikköä. Uhraa­mal­la tämän ver­ran sähkön­tuotan­nos­ta saadaan 43 %-yksikköä läm­pöä. Vai­h­to­suhde CHP:ssä sähkön ja läm­mön välil­lä on siis 6:43.

    Mut­ta eikö tämä tarkoi­ta sitä että CHP:ssä valmis­teveron ker­roin pitäisi olla pikem­minkin 6:43 eli luokkaa 0,14 nykyisen 0,9 sijaan?

    Osmo oli joskus päässyt ker­toimeen 0,4 sil­lä perus­teel­la että 1 läm­pöyk­sikön tuot­ta­mi­nen vie 2,5 primääriener­giayk­sikköä, mut­ta sil­loin jätetään huomiotta että CHP-tuotan­nos­sa kerätään taval­laan koko eril­lis­tuotan­non hukkaläm­pö tal­teen, ja mak­se­taan tästä penaltya vain 6%-yksikköä. Hukkaläm­mön hyö­dyn­tämisen ei var­maankaan pitäisi olla valmis­teveron piiris­sä, mut­ta on luon­te­vaa ajatel­la että penal­ty on vero­tuk­sel­lis­es­ti rin­nastet­tavis­sa läm­mön erillistuotantoon.

  17. Vai­h­toe­hdot ovat:

    1. Sähkö tuote­taan eril­lis­tuotan­tona kom­bivoimalas­sa, sähköl­lä tuote­taan läm­pöpumpul­la läm­pöä ja kylmää.

    2. Sähköä ja läm­pöä tuote­taan yhteis­tuotan­nol­la, läm­möstä tuote­taan absorp­tiokoneel­la kylmää.

    Niin siis se mis­tä tää alkoi oli että jos ei nyt ihan vielä, niin suht lähi­t­ule­vaisu­udessa on mah­dolli­nen vai­h­toe­hto 3 jos­sa Nord­Poolis­sa on ajoit­tain yli­tar­jon­taa sähköstä, mut­ta sitä jo käsitelti­in. Sen sijaan mutk­istaak­seni lisää asi­aa, pas­si­iv­i­talon jäähdy­tys­lait­tei­den käyt­tö läm­mön tuot­toon on aika vinkeä idea, mul­la menee tosin jo sor­mi suuhun kun mietin tän päästövaikutusta?

    Sun­ZEB-raken­nuk­ses­sa ikkunoiden omi­naisu­udet ja koko sekä talotekni­ik­ka suun­nitel­laan siten, että arkkite­htu­uri ja sisäolo­suh­teet ovat parhaat mah­dol­liset val­oisu­u­den ja sisäil­man kannal­ta. Ikku­nat mitoite­taan siten, että aurinkoen­er­giaa voidaan käyt­tää raken­nuk­sen läm­mi­tyk­seen talvikaudel­la mah­dol­lisim­man paljon. Kesäaikaan, tarvit­ta­van jäähdy­tyk­sen avul­la tuote­taan uusi­u­tu­vaa aurinkoen­er­giaa kaukolämpöjärjestelmään.

    https://www.helen.fi/Uutiset/2014/Aurinkoenergiaa-kaukolampoasiakkaille/

  18. Noin kuvit­telin niiden yleen­sä ole­van, lähin­nä johtuen lähtevän veden yleen­sä korkeas­ta läm­pöti­las­ta: kuvit­telisin että käyt­täjälle riit­täisi noin 55°C, jol­loin läm­mön­vai­h­timelle pitäisi saa­da noin 60°C. Kuitenkin verkkoon kai yleen­sä syötetään 70>100°C, jos­ta johtuen luulin ylimääräisen läm­mön johtu­van siitä että lop­pu­vai­heen asi­akkaillekkin riit­täisi läm­mintä (toki vesi jäähtyy putkessa liikkues­saan joka tapauksessa).
    Tuo rin­nakkain­o­lo vas­taakin kysymyk­seeni, kiitos.

  19. Pet­ja Y:
    Noin kuvit­telin niiden yleen­sä ole­van, lähin­nä johtuen lähtevän veden yleen­sä korkeas­ta läm­pöti­las­ta: kuvit­telisin että käyt­täjälle riit­täisi noin 55°C, jol­loin läm­mön­vai­h­timelle pitäisi saa­da noin 60°C. Kuitenkin verkkoon kai yleen­sä syötetään 70>100°C, jos­ta johtuen luulin ylimääräisen läm­mön johtu­van siitä että lop­pu­vai­heen asi­akkaillekkin riit­täisi läm­mintä (toki vesi jäähtyy putkessa liikkues­saan joka tapauksessa).
    Tuo rin­nakkain­o­lo vas­taakin kysymyk­seeni, kiitos.

    Asumisen kannal­ta kaukoläm­pö tulee taloon kah­den (joskus kol­men) läm­mön­vai­h­ti­men kaut­ta. Yhdel­lä läm­mitetään läm­mi­tysverkos­ton kier­tovet­tä, toisel­la läm­mintä käyt­tövet­tä. (Kol­mas on jois­sakin raken­nuk­sis­sa erilli­nen rät­ti­pat­teriverkos­ton kier­to, mut­ta siitä ei sinän­sä koidu mitään lisävaatimuksia.)

    Näistä koituu vähän eri­laisia vaa­timuk­sia. Lämpimän käyt­töve­den kohdal­la läm­mön­vai­h­ti­men pitää olla mitoitet­tu siten, että kier­ron läm­pöti­la saadaan pidet­tyä 58 °C:ssa myös käyt­töhuip­pu­jen aikana. Tätä kaut­ta menee raken­nuk­ses­ta riip­puen ehkä kol­mannes kaukoläm­möstä otet­tavas­ta läm­möstä, ja käytölle on tyyp­il­listä hyvin suuri huip­pute­ho aamusuihkun aikaan.

    Tästä syys­tä pien­talois­sa läm­mön­si­ir­rin­ten mak­simite­hot ovat suu­ru­us­lu­okkaa 60 kW. Suurem­mis­sa talois­sa huiput tasoit­tuvat, joten asun­toa kohden tarvi­taan alle 10 kW tehoa läm­mön­si­ir­timessä. Tehot ovat kuitenkin kaikki­aan aika suuria, sato­ja kilowatteja.

    Läm­mi­tyk­sessä taas tarvi­taan tehoa paljon tasaisem­min, mut­ta tarvit­ta­van veden läm­pöti­la vai­htelee laa­jois­sa rajois­sa. Jos kyse on mod­ernista lat­tialäm­mi­tyk­ses­tä, kier­tove­den läm­pöti­la har­voin on yli 35 °C edes koval­la pakkasel­la. (Jos on, kan­nat­taa tarkas­taa kier­ron vir­taa­ma.) Tois­es­ta päästä sit­ten 50-luvun talon pat­teriverkos­to voi olla mitoitet­tu 80 °C mak­sim­iläm­pöti­lalle (esimerkik­si 80/60, meno 80 °C, paluu 60 °C).

    Kaukoläm­pöverkos­ton läm­pöti­lan alen­tamises­sa on paljon järkeä, kos­ka sil­lä vähen­netään verkos­ton häviöitä ja saadaan voimaloiden hyö­ty­suhdet­ta ylöspäin. Yllä­maini­tut läm­pötilavaa­timuk­set yhdis­tet­tynä verkos­to­häviöi­hin kuitenkin tekevät sen, että kovin suuri alen­t­a­mi­nen ei oikein onnistu.

    Pieni alen­t­a­mi­nen voidaan tehdä vaa­ti­mal­la taloi­hin moder­nit läm­mön­vai­h­timet. Ymmärtääk­seni tähän suun­taan on jo ihan selviä pyrkimyk­siä, mut­ta siel­lä tulee kuitenkin kohtu­ullisen pian seinä vas­taan, kun siinä verkos­ton taka­nurkas­sakin olevas­sa van­has­sa talos­sa pitäisi riit­tää läm­pöä ja läm­mintä käyttövettä.

    Jos koko infraa lähdet­täisi­in tekemään uudelleen, asioi­ta voitaisi­in paran­taa paljonkin. Lat­tialäm­mi­tyk­sen tai kat­tora­di­aat­to­rien (mik­sei seinäläm­mi­tyk­senkin) kohdal­la tuol­lainen 45 °C riit­täisi hyvin kaukoläm­mön läm­pöti­lak­si. Sen jäl­keen saat­taisi jo olla taloudel­lista lop­puläm­mit­tää läm­min käyt­tövesi läm­pöpumpul­la (45 °C ->58 °C ei ole paha, mut­ta boi­leri tarvi­taan), suo­ral­la sähköl­lä tai jopa kaasulla. 

    Tai sit­ten voisi olla kak­sipi­iri­nen kaukoläm­pöverkko, jos­sa olisi kuumem­pi ja haaleampi piiri, joista haaleampi voisi ehkä olla jopa kuumem­man paluu.

    Jos­sit­telu on kuitenkin help­poa, käytän­nössä joudu­taan elämään ole­mas­saol­e­val­la infralla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.