Kategoria: _

Berli­iniä ei voi sanoa kovin kau­ni­ik­si kaupungik­si. Maail­man­so­dan aloit­tamisel­la on vaiku­tuk­sen­sa mon­een asi­aan, kuten siihen, että kau­ni­ita van­ho­ja talo­ja on harvassa.

Sen sijaan pidän kaupunki­rak­en­teesta. Suuri osa Berli­iniä on 5–6 ker­roksista umpiko­rt­te­likaavaa. Yhden kort­telin asukasluku on suo­ma­laisit­tain suuri, tavoit­teena 1500 asukas­ta, jot­ta kort­teli olisi lähipalvelu­jen suh­teen ”omavarainen”.   Jat­ka lukemista “Ter­veisiä Berliinistä”

Lääke­tutkimuk­sen rahoi­tus perus­tuu patent­tei­hin. Aiem­min Suomes­sa myön­net­ti­in patent­te­ja vain menetelmille tuot­taa lääke­molekyyle­jä, nyt myön­netään patent­te­ja itse molekyylille. Patent­ti on voimas­sa pääsään­töis­es­ti 20 vuot­ta. Tämä 20 vuot­ta ei kuitenkaan ole tehokkaan rahas­tuk­sen aikaa, kos­ka lääket­tä ei saa­da markki­noille heti paten­toimisen jäl­keen, vaan molekyylin tur­val­lisu­ut­ta ja vaikut­tavu­ut­ta on vielä selvitettävä.

Lääke­molekyylin kehit­tämji­nen kaikkine vaa­dit­tavine tur­val­lisu­us- ja vaikut­tavu­us­tutkimuksi­neen on hyvin kallista. Huo­mat­ta­va osa pro­jek­teista epäon­nis­tuu. Tämä pakot­taa tutki­van lääke­te­ol­lisu­u­den hyvin suurik­si yksiköik­si, jot­ta epäon­nis­tu­misen ris­ki saadaan katetuksi.

Lääke­tutkimus­ta ei syn­ny ilman rahoi­tus­ta, mut­ta tämä rahoi­tusarkkite­htu­uri on aika huono. Siinä on esimerkik­si seu­raavia ongelmia: Jat­ka lukemista “Lääke­tutkimuk­sen rahoi­tus uusittava”

Kun toimin kun­ta­jako­selvit­täjänä Päi­jät-Hämeessä epäon­nis­tuneessa Uusi Kun­ta pro­jek­tis­sa, tutus­tu­in myös Sys­män kun­taan, joka ei ollut läht­enyt selvi­tyk­seen mukaan, eikä sitä kukaan halun­nut siihen myöskään pakot­taa. Kävin kuitenkin tapaa­mas­sa sys­mäläisiä. Voi olla, että käsi­tyk­seni kun­nas­ta on liiankin roman­ti­soitu, mut­ta siinä oli jotain sel­l­aista, jot6a ajat­telin uuden maalaiskun­nan ole­van parhaimmillaan.

Sys­mä oli enem­män kom­muu­ni kuin kun­ta – siis sanan suo­mankielisessä merk­i­tyk­sessä. Siel­lä talkootyön osu­us oli suuri eikä hallinnol­li­sista mutk­ista niin välitet­ty. Jos­sain isom­mas­sa kun­nas­sa ehkä nipotet­taisi esteel­lisyy­destä, jopa kun­nan­jo­hta­ja ja kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja oli­si­vat naimi­sis­sa keskenään, mut­ta Sys­mässä tästä asetel­mas­ta ei ollut san­ot­tavaa hait­taa kenellekään. Mon­et asi­at hoidet­ti­in siel­lä huo­mat­tavasti halvem­mal­la kuin isom­mis­sa ja byrokraat­tisem­mis­sa kun­nis­sa. Pienessä kun­nas­sa toimin­nat eivät lohkoon­tuneet, vaan kokon­aisu­us pysyi päät­täjil­lä mielessä. Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu, muut­tuuko kun­ta (4/5). Uusi maalaiskunta”

Jos Sote-tehtävät todel­la siir­retään kun­nil­ta ja annetaan viidelle sote-alueelle, kun­nille jää melko vähän tehtäviä. Tätä olen­naisem­paa on, että maalaiskun­nille jää kovin eri­laisia tehtäviä kuin kaupunkikunnille.

Kun­nat jaet­ti­in ennen maalaiskun­ti­in kaup­paloi­hin ja kaupunkei­hin. Tämä jako on pois­tet­tu, vaik­ka toisia kun­tia kut­su­taan kaupungeik­si ja toisia maalaiskun­niksi. Kun­tien tehtävät ovat samat luku­un otta­mat­ta joitain aivan vähäisiä van­ho­jen kaupunkien velvoit­tei­ta, jot­ka koske­vat sel­l­aisia asioi­ta kuin maalais­ten ilmaisia myyn­tipöytiä kaup­pa­tor­eil­la. Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu, muut­tuuko kun­ta (3/5) Jako maalaiskun­ti­in ja kaupunkei­hin takaisin?”

Kun­nalli­nen ter­vey­den­huolto oli perustel­tu, kun ter­vey­den­huolto koos­t­ui lähin­nä kun­nan­lääkäristä – siis yleis­lääkäristä ja ter­vey­den­huol­lon menot oli­vat mur­to-osa nykyis­es­tä. Nykyi­nen ter­vey­den­huolto pain­ot­tuu erikois­sairaan­hoitoon, joka Suomes­sa onkin kan­sain­välis­es­ti perin hyväl­lä tasol­la. Kun­ta toimii siinä vaku­u­tusy­htiönä vail­la mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa meno­jen määrään. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön vaku­u­tu­sosas­to ei antaisi toim­ilu­paa niin pie­nille ja haavoit­tuville yksiköille kuin ovat suo­ma­laiset kun­nat, mut­ta kun­ta ei ole­mas­saoloon­sa tarvit­sekaan min­is­ter­iön lupaa. Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu, muut­tuuko kun­ta (2/5) Onko kun­ta oikeankokoinen yksikkö?”