Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2014

59 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2014”

1. Jos lau­takun­ta ja liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö ovat Man­skus­ta yhtä mieltä, niin tehkää päätös sen mukaan. Ei ne raken­nusvi­ras­ton lumi­au­raos­tok­set maail­maa kaa­da. Hyvin on aikaa käy­dä kau­pas­sa ennen kuin tuo Man­skun pätkä on toteutet­tu. Tai ulkois­taa työ sel­l­aiselle yrit­täjälle, jol­la on sopi­vaa kalus­toa. Miten ihmeessä Munkan metrin levyiset pikkukatu­jen jalka­käytävät saadaan nyky­isin aurattua?

   Vastaa

2. Eli rekkar­al­lia halu­taan edelleen lisätä Jätkäsaa­res­sa? Kuka tätä halu­aa ja mik­si? Välil­lä Helsin­gin kaupun­ki on kuin hölmölä.

   Vastaa

3. Ymmärsinkö Osmo oikein, että rekkar­allin takia tarvi­taan 300 miljoo­nan euron tun­neli Län­siväylälle, 100 miljoo­nan euron tun­neli Mek­lun kul­mille, ja osaltaan tämä var­masti loisi painet­ta myös keskus­tatun­nelin rak­en­tamiselle. Yhteen­sä puhutaan siis mil­jardilu­okan investoinneista.

   Olisiko halvem­paa siirtää rekat, taval­la tai toisel­la, Vuosaareen?

   Vastaa

4. Jokos sit­ten on var­ma, että tuo ALA-toimis­ton ter­mi­naal­isu­un­nitel­ma on se mitä ruve­taan rak­en­ta­maan, jos ale­taan? Aika hal­lit­se­va tuostakin tulee, vaik­ka täl­lä ker­taa pitkin pitu­ut­taan. Kun kat­se­lee näitä pohjo­is­maisia naa­pure­i­ta, niin valitet­tavasti jär­jestään arkkite­htu­urin kun­ni­an­hi­mo on korkeam­mal­la — tässä olisi edes vähän yri­tys­tä Helsingis­säkin. Jäisipähän ainakin komeam­mat rauniot.

   Hive­nen hölmöä, jos siitä nor­jalaisen hotel­lista tulee nyt sit­ten Helsin­ki Tow­er, kos­ka aiheut­taa vain sekaan­nuk­sia Tornin kanssa ja tuol­la nimel­lä varuste­tun talon luulisi ole­van hip­pusen komeam­man kokoinen.

   Vastaa

5. “—huo­mat­ta­van paljon vas­tus­tavia kan­to­ja mökkien omis­ta­jil­ta, jois­sa vas­tustet­ti­in uusien mökkipal­sto­jen kaavoittamista.” 

   Eli Itä-Pak­i­la. Pysytään­pä, Osmo, kuitenkin tosi­a­siois­sa. Kukaan mökkiläi­nen ei vas­tus­ta uusien mökkipal­sto­jen kaavoit­tamista. Klaukkalan­puis­ton 60 mökkiä otamme ilol­la vas­taan, kos­ka niille on oiva paik­ka. Tämä on neljä ker­taa enem­män kuin meille esiku­vak­si asetet­tu Mar­janie­mi laajensi. 

   Sen sijaan kult­tuuri­maise­maan rak­en­tamis­es­ta emme iloitse, emmekä pal­sto­jen pakko­jaoista. Samat suvut ovat vil­jelleet pal­sto­jaan jopa 40-luvul­ta asti — ja nyt vain ollaan otta­mas­sa puo­let pois. Väitän, että isoisän ja ‑äidin vil­jelemäl­lä pal­stal­la on vil­jeli­jälleen isom­pi tun­n­ear­vo kuin jät­ti­tiluk­sil­la kar­tanon­her­ralle, joka tuskin on itse lapi­oon koskenut.

   Vastaa

6. Eikö Osmo Soin­in­vaara ole huo­man­nut että Van­taan­joen Natu­ra-alueen var­rel­la sijait­se­van siir­to­la­pu­u­tarha-alueen laa­jen­t­a­mi­nen megakokoon huolestut­taa ennen kaikkea luon­to- ja kult­tuuri­ar­vo­jen, EU-direk­ti­ivin tiukasti suo­jele­man vuolle­jok­isim­pukan eli­nolo­jen heiken­tämisen ja arvokkaan Tuo­marinkylän kult­tuuri­maise­man (rky) naker­tamisen vuok­si? Lain­säädän­nön edel­lyt­tämää riit­tävää ympäristö­vaiku­tusten arvioin­tia ei ole tehty vaik­ka lisärak­en­tamista sekä ympäristö- että yleis­ten töi­den lau­takun­nan lausun­noista huoli­mat­ta suun­nitel­laan myös aivan Natu­ra-alueen suo­javyöhyk­keelle. Nämä molem­mat lau­takun­nat, siir­to­la­pu­u­tarhay­hdis­tys ja asi­as­ta muis­tu­tuk­sen jät­tänyt kult­tuuri­maisemien vaal­imiseen erikois­tunut arkkite­hti ja mon­et muut kyseis­ten puu­tarhurei­den lisäk­si vas­tus­ta­vat myöskin 16 hie­man normikokoa suurem­man puu­tarhan puoli­tuk­sia. Ne ovat olen­naisen tärkeä osa alueen alku­peräistä suo­jeltavaa luon­net­ta ja Hgin kaupun­gin ase­makaa­va-arkkite­hti Birg­er Bruni­lan v. 1945 laa­ti­maa maise­mallis­es­ti merkit­tävää kokon­ais­su­un­nitel­maa, niiden pilkkomi­nen olisi bru­taalia van­dal­is­mia. Omakoti­tont­te­ja kaavoite­taan lähin­nä asumisen vuok­si, puu­tarho­ja puu­tarhan vuok­si. Nämä ovat kak­si aivan eri asi­aa. Sosi­aalis­es­tikaan mitään hyvää ei voi seu­ra­ta siitä, että yhdeltä kaupunki­laiselta ote­taan vain että toiselle voitaisi­in antaa. Emme enää elä sel­l­aisia aiko­ja… toivottavasti!

   Vastaa

7. Mök­in­mum­mo:
   “—huo­mat­ta­van paljon vas­tus­tavia kan­to­ja mökkien omis­ta­jil­ta, jois­sa vas­tustet­ti­in uusien mökkipal­sto­jen kaavoittamista.” 

   Eli Itä-Pak­i­la. Pysytään­pä, Osmo, kuitenkin tosi­a­siois­sa. Kukaan mökkiläi­nen ei vas­tus­ta uusien mökkipal­sto­jen kaavoit­tamista. Klaukkalan­puis­ton 60 mökkiä otamme ilol­la vas­taan, kos­ka niille on oiva paik­ka. Tämä on neljä ker­taa enem­män kuin meille esiku­vak­si asetet­tu Mar­janie­mi laajensi. 

   Sen sijaan kult­tuuri­maise­maan rak­en­tamis­es­ta emme iloitse, emmekä pal­sto­jen pakko­jaoista. Samat suvut ovat vil­jelleet pal­sto­jaan jopa 40-luvul­ta asti – ja nyt vain ollaan otta­mas­sa puo­let pois. Väitän, että isoisän ja ‑äidin vil­jelemäl­lä pal­stal­la on vil­jeli­jälleen isom­pi tun­n­ear­vo kuin jät­ti­tiluk­sil­la kar­tanon­her­ralle, joka tuskin on itse lapi­oon koskenut.

   On sil­lä myös rahal­lista merk­i­tys­tä, viedäänkö ihmiseltä väk­isin pois puo­let ton­tista, johon hän on investoin­ut vuosikym­me­nien aikana tuhan­sien tun­tien työ­panok­sen ja pan­nut rahaakin kiin­ni mon­en puun, pen­saan ja peren­nan hin­nan verran.

   Uusista pal­stoista sopii tehdä pienem­piä, mut­ta vuosikym­me­nien työn sosial­isoimi­nen on kaikkea muu­ta kuin kan­natet­tavaa, vaik­ka täl­lä tem­pul­la saataisi­inkin muu­ta­man uusi palsta.

   Vastaa

8. Sen sijaan kult­tuuri­maise­maan rak­en­tamis­es­ta emme iloitse, emmekä pal­sto­jen pakko­jaoista. Samat suvut ovat vil­jelleet pal­sto­jaan jopa 40-luvul­ta asti – ja nyt vain ollaan otta­mas­sa puo­let pois. Väitän, että isoisän ja ‑äidin vil­jelemäl­lä pal­stal­la on vil­jeli­jälleen isom­pi tun­n­ear­vo kuin jät­ti­tiluk­sil­la kar­tanon­her­ralle, joka tuskin on itse lapi­oon koskenut. 

   onpas kur­jaa mut­ta et tain­nut tul­la ajatelleek­si että joil­lakin ei ole mökkiä tai pal­staa ollenkaan. oikeas­t­aan nuo pal­stat pitäisi vaik­ka huu­tokau­pa­ta ker­ran vuodessa. sekin olisi oikeu­den­mukaisem­paa kuin se että kouralli­nen eli­it­tiä pitää kiin­ni saavute­tus­ta edus­taan ikuisesti.

   Vastaa

9. Itä-Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarha-alueen kaavasta:
   Toiv­ot­tavasti vihreät edus­ta­jat vas­tus­ta­vat mökkien rak­en­tamista SUOJELLULLE maise­ma- ja kult­turi­his­to­ri­al­liselle Tuo­marinkylän pel­lolle. Samoin toivon, että vaa­dit­taisi­in tutkimus­ta kaavoituk­sen vaiku­tuk­sista vuolle­jok­isim­pukkaan, joka on aivan yhtä RAUHOITETTU kuin liito-ora­va. Luon­toar­vo­ja ei valitet­tavasti kun­nioite­ta tässä kaavae­hdo­tuk­ses­sa. Klaukkalan­puis­toon tule­vat 60 uut­ta mökkiä oli­si­vat tälle alueelle tarpeek­si lisäystä. 

   Isoista pal­stoista:
   Niiden muo­dosta­ma avara puu­tarhanäkymä kohti Lystimet­sää on alueen upea eri­ty­ispi­irre. Tässä kaavas­sa puhutaan alueen kult­tuuri­his­to­ri­an suo­jelemis­es­ta, mut­ta iso­jen pal­sto­jen puolit­ta­mi­nen tuhoaisi juuri yhden tärkeim­män ja kau­ni­im­man alueen ominaispiirteen.

   Osa pal­stoista on 600 m² kokoisia ja suur­in­ta osaa var­jostaa met­sä ja kukku­la, niin että puoli­tuk­sen jäl­keen van­hal­la puu­tarhuril­la olisi todel­la var­joinen ja muutenkin vil­je­lyk­seen huonom­min sopi­va pal­s­ta. Suurin osa puu­tarhurei­den vil­je­lyk­sistä on ton­tin ala­puoliskol­la juuri tästä syystä.

   Vastaa

10. Karua luet­tavaa tuo lumi­au­ran välil­lis­es­ti määrit­tämä ratikkakaistan lev­eys. Hidas ratikkali­ikenne mak­saa taa­tusti enem­män kuin sopi­van kokoinen lumiaura.

    Vastaa

11. Ant­to:
    Ymmärsinkö Osmo oikein, että rekkar­allin takia tarvi­taan 300 miljoo­nan euron tun­neli Län­siväylälle, 100 miljoo­nan euron tun­neli Mek­lun kul­mille, ja osaltaan tämä var­masti loisi painet­ta myös keskus­tatun­nelin rak­en­tamiselle. Yhteen­sä puhutaan siis mil­jardilu­okan investoinneista.
    Olisiko halvem­paa siirtää rekat, taval­la tai toisel­la, Vuosaareen? 

    Jos sata­ma-alueen myisi asun­to­ton­teik­si, kaupun­ki voisi saa­da siitä n. 100 miljoon­aa euroa Jätkäsaaren yleisel­lä aluete­hokku­udel­la alle 1. Helsin­gin keskimääräisel­lä kun­nal­lisvero­tuo­tol­la nämä asukkaat toisi­vat vero­tu­lo­ja suun­nilleen yhtä paljon kuin Helsin­gin Sata­ma tekee voit­toa (jota ei vält­tämät­tä mak­se­ta kaupungille vaan voidaan lisätä sata­man omaan pääo­maan). Vai­h­toe­htois­es­ti tehdään mil­jar­di-investoin­nit, joi­ta ei saataisi kuo­letet­tua edes Viking Linen ja Tallinkin yhteen­las­ke­tu­il­la voitoil­la eikä lähellekään Helsin­gin Sata­man tuotoilla…

    Vastaa

12. Ville: Jos sata­ma-alueen myisi asun­to­ton­teik­si, kaupun­ki voisi saa­da siitä n. 100 miljoon­aa euroa Jätkäsaaren yleisel­lä aluete­hokku­udel­la alle 1. Helsin­gin keskimääräisel­lä kun­nal­lisvero­tuo­tol­la nämä asukkaat toisi­vat vero­tu­lo­ja suun­nilleen yhtä paljon kuin Helsin­gin Sata­ma tekee voit­toa (jota ei vält­tämät­tä mak­se­ta kaupungille vaan voidaan lisätä sata­man omaan pääo­maan). Vai­h­toe­htois­es­ti tehdään mil­jar­di-investoin­nit, joi­ta ei saataisi kuo­letet­tua edes Viking Linen ja Tallinkin yhteen­las­ke­tu­il­la voitoil­la eikä lähellekään Helsin­gin Sata­man tuotoilla… 

    Helsin­ki on satamakaupunki. 

    Espoo ei ole sata­makaupun­ki, sil­lä vene­sa­ta­ma (tai use­ampikaan sel­l­ainen) ei tee kaupungista sata­makaupunkia. Vuosaari puolestaan on Helsin­gin lähiö, vaikkei se niin lähel­lä olekaan. Onko Vuosaaren sata­ma lähempänä Sipoon vai Helsin­gin keskustaa?

    Helsin­ki menet­ti aika paljon jo sil­loin, kun laivo­jen las­taami­nen Eteläsa­ta­man ja Län­sisa­ta­man nos­tureil­la lop­pui. Asun­to­jen ja toimis­to­jen sul­lomi­nen joka paik­ka täy­teen, ja eri­tyis­es­ti ran­noille, tek­isi kaupungis­tamme todel­la tyl­sän. Oikea sata­ma, riit­tävän lähel­lä keskus­taa, tuo kaupunki­in eloa ja vipinää.

    Vastaa

13. Yler­mi:
    Jokos sit­ten on var­ma, että tuo ALA-toimis­ton ter­mi­naal­isu­un­nitel­ma on se mitä ruve­taan rak­en­ta­maan, jos ale­taan? Aika hal­lit­se­va tuostakin tulee, vaik­ka täl­lä ker­taa pitkin pitu­ut­taan. Kun kat­se­lee näitä pohjo­is­maisia naa­pure­i­ta, niin valitet­tavasti jär­jestään arkkite­htu­urin kun­ni­an­hi­mo on korkeam­mal­la – tässä olisi edes vähän yri­tys­tä Helsingis­säkin. Jäisipähän ainakin komeam­mat rauniot.

    Hive­nen hölmöä, jos siitä nor­jalaisen hotel­lista tulee nyt sit­ten Helsin­ki Tow­er, kos­ka aiheut­taa vain sekaan­nuk­sia Tornin kanssa ja tuol­la nimel­lä varuste­tun talon luulisi ole­van hip­pusen komeam­man kokoinen. 

    Ihan hyvä ettei maut­toman korkei­ta raken­nuk­sia Helsinki­in (ainakaan täl­lä erää) raken­neta. Sata­ma-alueen ran­nan puoleisel­la reunal­la ne eivät ehkä olisi edes kovin tur­val­lisia (ks. esim. “www.bbc.com/news/world-europe-22444421”)

    Jos joku kuitenkin halu­aa korkei­ta raken­nelmia palvoa, kan­nat­taa men­nä ja polvis­tua vaik­ka Salmisaaren voimalan (Salmisaari B) savupi­ipun juurelle. Wikipedi­an tieto­jen mukaan se on Helsin­gin korkein raken­nel­ma (korkeudeltaan 150 m), mut­ta onko se komea? Ei ainakaan min­un mielestäni.

    Vastaa

14. Anony­mous:

    Se olisi ihan yhtä reilua kuin se, että ihmis­ten kodit huu­tokau­pat­taisi­in ker­ran vuodessa. Tai että jos joku asuu tilavam­min kuin keskiver­to­helsinkiläi­nen, joku tun­tem­aton tulisi asumaan yhteen huoneeseesi sin­ul­ta kysymät­tä. Sit­ten voitaisi­in huu­tokau­pa­ta ker­ran vuodessa autot, suku­jen kesämök­it yms. Puu­tarhu­rit ovat enim­mäk­seen aivan taval­lista porukkaa, jol­la ei ole ylet­tömästi omaisu­ut­ta, mök­ki on useimpi­en arvokkain omistus. 

    Puu­tarhan hoito ei myöskään ole yhden vuo­den hom­maa. Se on pitkäjän­teistä työtä, ja esim. ome­na­pu­ut tuot­ta­vat parhait­en satoa vas­ta vuosikymme­nen jäl­keen istu­tuk­ses­ta. Har­va viit­sisi hoitaa puu­tarhaa kun­nol­la (=tehdä sen kanssa paljon työtä) ja sat­sa­ta siihen rahaa, jos menet­täisi sen seu­raa­vana vuonna.

    Vastaa

15. Jalankulk­i­ja:
    Uusista pal­stoista sopii tehdä pienem­piä, mut­ta vuosikym­me­nien työn sosial­isoimi­nen on kaikkea muu­ta kuin kan­natet­tavaa, vaik­ka täl­lä tem­pul­la saataisi­inkin muu­ta­man uusi palsta. 

    Ollaanko ole­mas­sa ole­via vuokra­sopimuk­sia rikko­mas­sa? Ei sitä tähän men­nessä muutenkaan ole pidet­ty “sosial­isoimise­na”, jos omis­ta­ja muis­taa ole­vansa omis­ta­ja ja vuokralainen vain vuokralainen kun uuden sopimuk­sen solmimisen aika tulee.

    Vastaa

16. Helsin­ki menet­ti aika paljon jo sil­loin, kun laivo­jen las­taami­nen Eteläsa­ta­man ja Län­sisa­ta­man nos­tureil­la lop­pui. Asun­to­jen ja toimis­to­jen sul­lomi­nen joka paik­ka täy­teen, ja eri­tyis­es­ti ran­noille, tek­isi kaupungis­tamme todel­la tyl­sän. Oikea sata­ma, riit­tävän lähel­lä keskus­taa, tuo kaupunki­in eloa ja vipinää.

    Muis­te­taan­pa sit­ten, että Helsin­gin keskus­taan on halukkai­ta muut­ta­jia enem­män, mitä asun­to­ja on tar­jol­la. Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen lähiöi­hin lisää pen­delöin­nin tarvet­ta, mikä yhteiskun­nal­lis­es­ti aivan älytön kus­tan­nuserä. Pait­si kaik­ki liiken­teestä aiheutu­va hait­ta, niin ennenkaikkea kaik­ki aika mikä tuhraan­tuu liikenteessä.

    Kun Sörnäis­ten ja Jätkäsaaren sata­mat aikoinaan raken­net­ti­in, oli Helsin­ki aivan eri­lainen kaupun­ki kuin tänään. Maa-alue on arvokkaam­paa ja parem­mas­sa käytössä asun­toalueena kuin logis­ti­ikka­toimin­noille uhrattuna.

    Ja ranto­jen käytästä, asun­toalueil­la nykyään tyyp­il­lis­es­ti ja aivan oikein jätetään ranta-alue yleisek­si alueek­si. Satami­in ei taval­lisil­la tal­laa­jil­la ole asi­aa. Yritäpä men­nä käve­lylle ter­mi­naalien las­tausalueille naut­ti­maan viihtyis­es­tä betonista.

    Vastaa

17. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Helsin­ki menet­ti aika paljon jo sil­loin, kun laivo­jen las­taami­nen Eteläsa­ta­man ja Län­sisa­ta­man nos­tureil­la lop­pui. Asun­to­jen ja toimis­to­jen sul­lomi­nen joka paik­ka täy­teen, ja eri­tyis­es­ti ran­noille, tek­isi kaupungis­tamme todel­la tyl­sän. Oikea sata­ma, riit­tävän lähel­lä keskus­taa, tuo kaupunki­in eloa ja vipinää. 

    Ja nyt sit­ten takaisin nykypäivään.

    Satam­a­toimin­nas­sa ei ole enää jälkeäkään enti­saiko­jen mer­im­ies­ro­man­ti­ikas­ta. Rahti tulee kon­teis­sa tai auto­lau­tas­sa rekalla ja siir­tyy mah­dol­lisim­man pienel­lä työmääräl­lä mah­dol­lisim­man nopeasti sisä­maas­sa sijait­se­vaan logis­ti­ikkakeskuk­seen, eikä sata­ma siten tuo keskus­taan mitään muu­ta kuin hel­vetil­lisen rekkaliikenteen.

    Kouralli­nen lakkoile­via ahtaa­jia ja parin val­ta­van kont­tialuk­sen min­im­imiehistö ei luo mihinkään eloa eikä vip­inää, eivätkä rakkamiehetkään tai­da enää seu­ra­ta Miche­lin­in opas­ta ruoka­paikkaa etsiessään…

    Vastaa

18. Ylilevei­den yksisu­un­tais­ten pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen kan­takaupunki­in uhkaa viedä koko katuym­päristöä väärään suun­taan, kun kapeille kaduille ei koh­ta mah­du sen enem­pää pui­ta kuin raitiovaunujakaan.

    Yksi kapea kak­sisu­un­tainen pyörätie riit­täisi kadul­la hyvin ja estäsi myös hillitön­tä kaa­hailua, kun työ­matkapyöräil­i­jät jou­tu­isi­vat otta­maan muun liiken­neym­päristön huomioon.

    Vastaa

19. ensim­mäisenä päivänä Jumala loi lumi­au­ran ja sen lev­eys on pyhä…

    toise­na päivänä Jumala sit­ten loi niin tyh­män poli­itikon, joka uskoo tuo­hon lumiaura-argumenttiin

    Vastaa

20. Todet­takoon, että suun­nitel­tu uusi jät­timäi­nen ter­mi­naali­raken­nus olisi sinän­sä hieno!

    Se on tosi­aan jät­timäi­nen kolos­si eli hel­vetin var­josta­va sekä korkeudeltaan että lev­ey­deltään. Se myös kivasti peit­tää kaiken mer­inäköalan. Kan­nat­taako meren­ran­ta­maisemia oikeasti tuh­la­ta tuol­laiselle jät­timäiselle ter­mi­naalin ja ilmeis­es­ti kaup­pakeskuk­sen yhdistelmälle?
    Kas kun ei melu­aitaa rakenneta!

    Ihmette­len­pä myös, mis­tä tuonne lop­ut­tomaan kesään löy­tyy auringon sijain­nista päätellen iltay­hdek­sän aikaan noin paljon ihmisiä kiviseen bus­si­parkki­in seisoskele­maan. Tuo valkoinenkin säi­lyy valkoise­na vain kak­si kuukaut­ta valmis­tu­mis­es­ta. Sen jäl­keen se on ruman har­maa. Tässä taas menee kuse­tus täy­destä ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­si aina raken­netaan niin rumaa. Eihän noi­ta van­ho­jakaan virheitä ole edes vielä saatu purettua.

    Lait­takaa nyt edes ehdok­si, että arkkite­hdit purka­vat raken­nuk­sen oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan, jos havain­neku­va ei vas­taa todel­lisu­ut­ta tun­nel­mal­taan, val­oltaan, väri­tyk­seltään, jne. edes kah­ta kuukaut­ta vuodessa. Kat­so­taan sit­ten kuin­ka kuva yllät­täen muuttuu.

    Vastaa

21. Heik­ki:
    Karua luet­tavaa tuo lumi­au­ran välil­lis­es­ti määrit­tämä ratikkakaistan lev­eys. Hidas ratikkali­ikenne mak­saa taa­tusti enem­män kuin sopi­van kokoinen lumiaura. 

    Epäi­lyt­tää kovasti, että ongel­ma tässä on se, ettei kukaan tarpeek­si korkea pääl­likkö ole vas­tu­us­sa lumi­au­ran lev­ey­destä, joten sitä ei voi­da täl­laisel­la korkean tason yhteisel­lä sopimuk­sel­la muuttaa.

    Vastaa

22. Yler­mi:
    Jokos sit­ten on var­ma, että tuo ALA-toimis­ton ter­mi­naal­isu­un­nitel­ma on se mitä ruve­taan rak­en­ta­maan, jos ale­taan? Aika hal­lit­se­va tuostakin tulee, vaik­ka täl­lä ker­taa pitkin pitu­ut­taan. Kun kat­se­lee näitä pohjo­is­maisia naa­pure­i­ta, niin valitet­tavasti jär­jestään arkkite­htu­urin kun­ni­an­hi­mo on korkeam­mal­la – tässä olisi edes vähän yri­tys­tä Helsingis­säkin. Jäisipähän ainakin komeam­mat rauniot. 

    Tääl­lä valitet­tavasti men­nään sil­lä neu­vos­toli­it­to­laisel­la asen­teel­la, että kun ei osa­ta tehdä kau­nista niin tehdään edes sit­ten jär­jet­tömän isoa. Tietysti tuol­laisen ruman muodot­toman mas­san sit­ten pitää hal­li­ta kaupun­gin merimaisemaa..

    Hive­nen hölmöä, jos siitä nor­jalaisen hotel­lista tulee nyt sit­ten Helsin­ki Tow­er, kos­ka aiheut­taa vain sekaan­nuk­sia Tornin kanssa ja tuol­la nimel­lä varuste­tun talon luulisi ole­van hip­pusen komeam­man kokoinen. 

    Eihän tuo edes ole mikään torni.
    Mieliku­vi­tuk­se­ton nimi tietysti vas­taa raken­nuk­sen ulkoa­sua, mut­ta ei kai tuo­ta ihan vält­tämät­tä tarvitse muiden kanssa saman­nimisek­si laittaa?
    Ehdotan nimen­vai­h­toa Nor­jalaiskolos­sik­si. Nimeämisoikeu­den voisi kytkeä vuokra­sopimuk­seen ja, jos hotellinpitäjää ei kaupun­gin sanele­ma nimi miel­lytä, vieköön kolossin­sa pois.

    Vastaa

23. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Oikea sata­ma, riit­tävän lähel­lä keskus­taa, tuo kaupunki­in eloa ja vipinää.

    Eloa ja vip­inää juu, eli ruuhkia, melua ja päästöjä. Mielipi­dea­sia, tykkääkö niistä. Uskoak­seni moni Jätkäsaa­res­sa, Ruo­ho­lahdessa ja Meche­lininkadul­la asu­va ei tykkää.

    Vastaa

24. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Helsin­ki menet­ti aika paljon jo sil­loin, kun laivo­jen las­taami­nen Eteläsa­ta­man ja Län­sisa­ta­man nos­tureil­la lop­pui. Asun­to­jen ja toimis­to­jen sul­lomi­nen joka paik­ka täy­teen, ja eri­tyis­es­ti ran­noille, tek­isi kaupungis­tamme todel­la tyl­sän. Oikea sata­ma, riit­tävän lähel­lä keskus­taa, tuo kaupunki­in eloa ja vipinää. 

    Elävä kaupun­ki on muut­tu­va — ja muut­tam­a­ton kaupun­ki on kuol­lut. Vaik­ka se entisen­lainen kaupun­ki voi tun­tua nos­tal­giselta, säilömäl­lä van­ha kaupun­ki vain tapetaan se. Kaupunkien elin- ja vetovoima tulee juuri siitä, että ne muu­tu­vat aiko­jen myötä.

    Kont­tili­ikenne ja koko mod­erni logis­ti­ik­ka keskit­tää satam­a­toim­into­ja ja siirtää niitä pois kaupunkien ran­noil­ta kaikkial­la. Myös Suomes­sa se tapah­tuu taval­la tai toisel­la. Jos sitä sata­maa yritetään pitää pakol­la kaupun­gin keskus­tas­sa, seu­rauk­se­na on vain kuol­lut sata­ma. Samoin logis­ti­ikan muut­tumi­nen on muut­tanut sata­man luon­net­ta. Se ei enää samal­la taval­la tuo elämää ja vip­inää kuin ennen vaan pelkästään rekka­jono­ja ja kontteja.

    Kaikkial­la maail­man kaupungeis­sa suun­ta on selvä: ran­nat siir­tyvät teol­lisu­us- ja sata­makäytöstä asuinkäyt­töön. Samoin korkeampi raken­nuskan­ta kuin mitä Helsingistä tyyp­il­lis­es­ti löy­tyy sille sopivil­la alueil­la ja paikoil­la on selkeä tren­di. Kaupun­git jot­ka eivät halua tai kykene uud­is­tu­maan kun maail­ma muut­tuu nahis­tu­vat ja surk­istu­vat — kuten vaik­ka Detroit viimeisen kymme­nen vuo­den sisäl­lä tai New York 70-luvul­la. Muu­tok­sen hyväksymi­nen on kaupun­gin elinehto.

    Vastaa

25. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Helsin­ki menet­ti aika paljon jo sil­loin, kun laivo­jen las­taami­nen Eteläsa­ta­man ja Län­sisa­ta­man nos­tureil­la lop­pui. Asun­to­jen ja toimis­to­jen sul­lomi­nen joka paik­ka täy­teen, ja eri­tyis­es­ti ran­noille, tek­isi kaupungis­tamme todel­la tyl­sän. Oikea sata­ma, riit­tävän lähel­lä keskus­taa, tuo kaupunki­in eloa ja vipinää.

    Esim. Kööpen­ham­i­nas­sa, Barcelonas­sa ja mik­sei Kris­tiansan­dis­sakin (ALA:n Kilden) sata­ma-aluei­ta on onnis­tuneesti muutet­tu muuhun käyt­töön. Olen silti nos­tal­gi­nen itsekin ja toivoisin että Kof­fin tehtaan mal­taat tuok­su­isi­vat vielä Bulevardilla.

    Vastaa

26. Kyl­lä aikamoinen rek­ka ja auto ja matkus­ta­jar­al­li tarvi­taan, että tuo ter­mi­naali saadaan mak­set­tua. Ei siinä muu­ta­ma kesäris­teil­i­jä riitä, pitää olla pokaa ympäri vuoden.

    Vastaa

27. Ratikan yksi vahvu­us on sen mui­ta liiken­nemuo­to­ja pienem­pi katu­ti­lan käyt­tö. Onko tilat­tu liian lev­eitä spåria?

    Vastaa

28. reilua jakoa?: Se olisi ihany­htä reilua kuin se, että ihmis­ten kodit huu­tokau­pat­taisi­in ker­ran vuodessa. Tai että jos joku asuu tilavam­min kuin keskiver­to­helsinkiläi­nen, joku tun­tem­aton tulisi asumaan yhteen huoneeseesi sin­ul­ta kysymät­tä. Sit­ten voitaisi­in huu­tokau­pa­ta ker­ran vuodessa autot, suku­jen kesämök­it yms. Puu­tarhu­rit ovat enim­mäk­seen aivan taval­lista porukkaa, jol­la ei ole ylet­tömästi omaisu­ut­ta, mök­ki on useimpi­en arvokkain omistus. 

    Puu­tarhan hoito ei myöskään ole yhden vuo­den hom­maa. Se on pitkäjän­teistä työtä, ja esim. ome­na­pu­ut tuot­ta­vat parhait­en satoa vas­ta vuosikymme­nen jäl­keen istu­tuk­ses­ta. Har­va viit­sisi hoitaa puu­tarhaa kun­nol­la (=tehdä sen kanssa paljon työtä) ja sat­sa­ta siihen rahaa, jos menet­täisi sen seu­raa­vana vuonna.

    on hiukan eri asia kajo­ta tois­t­en kotei­hin kuin kapun­gin vuokraa­maan har­ras­tus­pal­staan. jos halu­aa har­ras­taa ome­na­puiden kas­va­tus­ta niin olisi var­maan kan­nat­tanut harki­ta pitkäaikaista vuokraus­ta tai oman maan ostamista. mis­sään­hän ei ole luvat­tu vuosikym­me­nien oikeut­ta samaan pal­staan. se ei ole reilua että omii yhteisiä aluei­ta alle markki­nahin­to­jen kokon­aan itselleen.

    Vastaa

29. rolle:
    1) “Muis­te­taan­pa sit­ten, että Helsin­gin keskus­taan on halukkai­ta muut­ta­jia enem­män, mitä asun­to­ja on tar­jol­la. Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen lähiöi­hin lisää pen­delöin­nin tarvet­ta, mikä yhteiskun­nal­lis­es­ti aivan älytön kus­tan­nuserä. Pait­si kaik­ki liiken­teestä aiheutu­va hait­ta, niin ennenkaikkea kaik­ki aika mikä tuhraan­tuu liikenteessä.”

    2) “Kun Sörnäis­ten ja Jätkäsaaren sata­mat aikoinaan raken­net­ti­in, oli Helsin­ki aivan eri­lainen kaupun­ki kuin tänään. Maa-alue on arvokkaam­paa ja parem­mas­sa käytössä asun­toalueena kuin logis­ti­ikka­toimin­noille uhrattuna.”

    3) “Ja ranto­jen käytästä, asun­toalueil­la nykyään tyyp­il­lis­es­ti ja aivan oikein jätetään ranta-alue yleisek­si alueek­si. Satami­in ei taval­lisil­la tal­laa­jil­la ole asi­aa. Yritäpä men­nä käve­lylle ter­mi­naalien las­tausalueille naut­ti­maan viihtyis­es­tä betonista.” 

    1) Esimerkik­si etuovi.com’in mukaan alueel­la ‘Helsin­ki, etelä’ on juuri nyt (13.6.2014 klo 08:06) tar­jol­la yhteen­sä 2 011 asun­toa. Tästä, mielestäni jopa run­saas­ta tar­jon­nas­ta sopii kaikkien halukkaiden vali­ta, jos jokin vai­h­toe­hdoista sat­tuisi kelpaamaan. 

    Yksilö itse (omil­la valin­noil­laan) ja yhteiskun­ta (kaavoituk­sel­la ja liiken­nejär­jestelmin) vaikut­ta­vat pen­delöin­tili­iken­teen tehokku­u­teen ja mah­dol­lisi­in hait­toi­hin. Jos min­ul­la olisi työ­paik­ka esimerkik­si Vuosaa­res­sa, en var­maankaan olisi kovin innokas asumaan Laut­tasaa­res­sa (tai päin­vas­toin), nimeno­maan pitkien ja kauan kestävien päivit­täis­ten työ­matko­jen takia. Tun­nen myös ihmisiä, jot­ka yksinker­tais­es­ti väsyivät pen­delöimään päivit­täin esim. Por­voon, ja Espoon lounaisosan, välil­lä, sekä Loh­jan ja Helsin­gin välil­lä. Pidem­män päälle tuo (joka aamu ja ilta) liiken­teessä ja mm. ruuhkissa vietet­ty aika “syö miestä” siinä kuin naistakin.

    Toisaal­ta, ihan “tehtaan var­jos­sakaan” ei ole hyvä asua. Ihmisen pitää päästä irrot­tau­tu­maan mm. työn aiheut­ta­mas­ta stres­sistä, jos sitä työhön (tai työym­päristöön kaikkine olo­suhtei­neen liit­tyy). Etäisyy­destä on sil­loin myös hyö­tyä. Kaupun­gin lähilu­on­non merk­i­tys stressin pois­ta­jana tun­netaan koke­mus­peräis­es­ti, mut­ta sitä on vas­ta aika äsket­täin alet­tu tutkia tieteel­lis­es­ti (HS/13.6.2014/s. B10). Tiivistämäl­lä kaupunkia liiak­si on vaarana lisätä stres­siä ja menet­tää mah­dol­lisuuk­sia stressin vähen­tämiseen. Tämä ei olisi hyvää kehi­tys­tä, sil­lä stres­sil­lä on myös ter­vey­del­lisiä vaikutuksia.

    Aika, mikä liiken­teessä tuhraan­tuu, on sidok­sis­sa liiken­nejär­jestelmän tehokku­u­teen ja kykyyn vas­ta­ta kap­a­siteetin kysyn­nän vai­htelui­hin. Tästä vas­taa­vat liiken­nesu­un­nit­teli­jat, joiden kyvykkyy­destä (ja resurs­seista) riip­puu, miten tehokkaasti jär­jestelmä toimii. Oman lusikkansa sop­paan pistävät usein myös poli­itikot, jot­ka välistä omaa tai puolueen­sa kan­nat­ta­jien etua(?) kokon­aisu­u­den kus­tan­nuk­sel­la ajaes­saan saat­ta­vat myötä­vaikut­taa jopa “hölmö­jen päätösten” syntyyn. 

    Esimerkkinä onnet­tomas­ta liiken­nesol­mus­ta toimii alue, jos­sa Jätkäsaari liit­tyy Viron­niemeen. Eikö tuo­ta paikkaa muka saa­da ikinä toimimaan? 

    2) Tästä asi­as­ta (onko alue arvokkaam­mas­sa käytössä asun­toalueena vai logis­ti­ikan palveluk­sess­sa) olen kanssasi eri mieltä. Toteu­tustapa sinän­sä tar­joaa silti yleen­sä monia eri­laisia mahdollisuuksia …

    Logis­ti­ikan tulee toimia hyvin (mut­ta toki sen aiheut­tamien hait­to­jen sietora­jan puit­teis­sa). Mik­si luulet, että viimeisim­män maail­man­so­dan ilmapom­mi­tuk­set pyrit­ti­in keskit­tämään aluk­si mm. liiken­teen sol­muko­hti­in? Tarkoituk­se­na oli tuol­loin aiheut­taa vihol­liselle mah­dol­lisim­man paljon hait­taa. Henkilö- ja tavar­ali­iken­teen val­taväylät tukki­mal­la, tai niitä kuris­ta­mal­la, saadaan isonkin vaiku­tusalueen elin­toimin­not lop­ul­ta halvaantumaan.

    3) Oletko käynyt Vat­tuniemessä, mis­sä talot kurkot­ta­vat jo rantavi­ivan ylit­sekin? Onnek­si, mm. paikallis­ten asukkaiden ja asukasy­hdis­tyk­sen kiivas vas­tus­tus sai kym­menisen vuot­ta sit­ten aikaan tyr­mäysvoiton kaupunkisu­un­nit­telijoiden ahneesta “verikar­tas­ta”, joka olisi pilan­nut koko Vat­tuniemen eteläkär­jen, aina Vei­jar­in­vuores­ta Sisä-Hatun suun­taan, ulos merelle saak­ka. Ranta­p­a­tio talo­jen ja rantavi­ivan välis­sä ei mer­ilu­on­toa ja luon­non­ran­taa kovin hyvin korvaa.

    Mod­ernin, tehokkaan sata­man toim­into­ja ei enää tänä päivänä juuri pääse suo­raan, itse sata­ma-alueelta, seu­raa­maan. Jois­sakin satamis­sa se on mah­dol­lista, esimerkik­si vähän etääm­mältä tai organ­isoidusti. Mm. Ham­puris­sa, kuten mon­es­sa muus­sakin sata­makaupungis­sa jär­jestetään täl­laisia tutus­tu­miskier­roksia sata­maan ja sen toim­intoi­hin vesiteitse.
    Tämä saat­taisi olla hyvä idea Helsingis­säkin (vai joko se on käytössä?), jos se sata­man toim­into­ja häir­it­semät­tä voitaisi­in järjestää.

    Vastaa

30. joakim: onpas kur­jaa mut­ta et tain­nut tul­la ajatelleek­si että joil­lakin ei ole mökkiä tai pal­staa ollenkaan. oikeas­t­aan nuo pal­stat pitäisi vaik­ka huu­tokau­pa­ta ker­ran vuodessa. sekin olisi oikeu­den­mukaisem­paa kuin se että kouralli­nen eli­it­tiä pitää kiin­ni saavute­tus­ta edus­taan ikuisesti.

    Kyl­lä, olen ajatel­lut sitä paljonkin. Itä-Pak­i­laan tulle nyt aivan var­masti 60 uut­ta mökkiä, joi­ta kaik­ki kan­nat­ta­vat. Mel­lun­mä­keen ja Sil­tamä­keen on tulos­sa kokon­aan uudet alueet. Kyse on kohtu­ud­es­ta ja siitä, ettei suun­nitelmia tehtaisi silmät kiin­ni ja mis­tään muus­ta piit­taa­mat­ta. Se, että ehdo­tat vuosit­tain vai­h­tu­via puu­tarhure­i­ta pal­toille ker­too, että et yhtää tiedä mis­tä puhut.

    Vastaa

31. Lisäk­si van­ho­ja mökke­jä on koko ajan kau­pan. Jos jätät vaik­ka auton osta­mat­ta, sin­ul­la on varaa siir­to­la­pu­u­tarhamökki­in. Sin­nehän pääsee ekol­o­gis­es­ti julkisilla.

    Vastaa

32. Kun Sörnäis­ten ja Jätkäsaaren sata­mat aikoinaan raken­net­ti­in, oli Helsin­ki aivan eri­lainen kaupun­ki kuin tänään. Maa-alue on arvokkaam­paa ja parem­mas­sa käytössä asun­toalueena kuin logis­ti­ikka­toimin­noille uhrattuna.

    Ja ranto­jen käytästä, asun­toalueil­la nykyään tyyp­il­lis­es­ti ja aivan oikein jätetään ranta-alue yleisek­si alueek­si. Satami­in ei taval­lisil­la tal­laa­jil­la ole asi­aa. Yritäpä men­nä käve­lylle ter­mi­naalien las­tausalueille naut­ti­maan viihtyis­es­tä betonista.

    Kaik­ki eivät ikinä mah­du keskus­taan asumaan ja satamien, toisin kuin asuinaluei­den, on pakko sijai­ta ran­nal­la. Virk­istyskäyt­töönkin ranto­ja toki riit­tää kosolti.

    Vastaa

33. Olisiko saatu enem­män uusia asukkai­ta Roi­hu­vuoreen, jos Roi­hu­vuori-Seu­ra olisi antanut lausun­non, jos­sa olisi vaat­in­ut enem­män uusia asukkai­ta (vaik­ka 1200 uut­ta 600 sijaan)?

    Vai miten tämä menee? Kat­sooko lau­takun­ta, että 4 vas­tus­taa ja 5 kan­nat­taa, siis­pä OK?

    Vastaa

    1. Jos Roi­hu­vuoriseu­ra olisi vaat­in­ut enem­män asukkai­ta, se olisi var­masti myös saanut.

       Vastaa

34. joakim: on hiukan eri asia kajo­ta tois­t­en kotei­hin kuin kapun­gin vuokraa­maan har­ras­tus­pal­staan. jos halu­aa har­ras­taa ome­na­puiden kas­va­tus­ta niin olisi var­maan kan­nat­tanut harki­ta pitkäaikaista vuokraus­ta tai oman maan ostamista. mis­sään­hän ei ole luvat­tu vuosikym­me­nien oikeut­ta samaan pal­staan. se ei ole reilua että omii yhteisiä aluei­ta alle markki­nahin­to­jen kokon­aan itselleen.

    Tai­dat sekoit­taa siir­to­la­pu­u­tarhat ja vil­je­ly­pal­stat. Vil­je­ly­pal­stat jae­taan joka vuosi uudelleen. Toki moni halu­aa ja saa jatkaa van­hal­la pal­stal­laan. Siir­to­la­pu­u­tarho­jen vuokra­sopimuk­set tehdään esim. 20 vuodek­si, kos­ka ton­til­la seisoo vuokraa­jan omis­ta­ma mök­ki, jon­ka hän on oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan sinne joko rak­en­tanut tai ostanut edel­liseltä omis­ta­jal­ta — markki­nahin­taan. Mikä koh­ta tässä menee “alle markkinahinnan”?

    Et ole sitä pait­si huo­man­nut, että merkit­tävä osa ker­rostaloista ja omakoti­taloista seisoo myös kaupun­gin omis­ta­mal­la vuokra­maal­la. Pitäisikö nekin tästä syys­tä “huu­tokau­pa­ta” vuosit­tain? Luuletko, että kukaan ikinä koskaan tämän jäl­keen tek­isi kaupun­gin kanssa minkään­laista vuokrasopimusta?

    Vastaa

35. Jälleen upea ope­tus Helsinkiläsille hölmöille. ÄLÄ IKIKINÄ osta kaupun­gin vuokra­ton­til­la ole­vaa asun­toa. Näitä hölmöjä on kaupungis­sa jo tois­takym­men­tä tuhat­ta jot­ka on ostanut kaupun­gin Hitas käm­pän. Seu­raavak­si tulemme sosial­isoimaan ne ilmaisek­si. Suo­mi on pahempi kom­mu­nis­mi kuin veli venäläi­nen tai pohjois korea

    Ris­to: Suosit­tele

    Vastaa

36. Jalankulk­i­ja: Tai­dat sekoit­taa siir­to­la­pu­u­tarhat ja vil­je­ly­pal­stat. Vil­je­ly­pal­stat jae­taan joka vuosi uudelleen. Toki moni halu­aa ja saa jatkaa van­hal­la pal­stal­laan. Siir­to­la­pu­u­tarho­jen vuokra­sopimuk­set tehdään esim. 20 vuodek­si, kos­ka ton­til­la seisoo vuokraa­jan omis­ta­ma mök­ki, jon­ka hän on oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan sinne joko rak­en­tanut tai ostanut edel­liseltä omis­ta­jal­ta – markki­nahin­taan. Mikä koh­ta tässä menee “alle markkinahinnan”?

    Et ole sitä pait­si huo­man­nut, että merkit­tävä osa ker­rostaloista ja omakoti­taloista seisoo myös kaupun­gin omis­ta­mal­la vuokra­maal­la. Pitäisikö nekin tästä syys­tä “huu­tokau­pa­ta” vuosit­tain? Luuletko, että kukaan ikinä koskaan tämän jäl­keen tek­isi kaupun­gin kanssa minkään­laista vuokrasopimusta?

    Siir­to­la­pu­u­tarhoiden pal­sto­jen vuokrat ovat käsit­tääk­seni huo­mat­ta­van matalia, ja täl­lainen ali­hin­tainen vuokra­sopimus on melkoinen varain­si­ir­to niille muu­tamille onnel­lisille, jot­ka joskus ovat pal­stan joskus onnis­tuneet vuokraa­maan. Joko vuokrat pitää saat­taa tolkulliselle tasolle tai sit­ten huu­tokau­pa­ta pal­stat määräa­join (esim. vuosit­tain) tas­a­puolisu­u­den nimissä.

    Vastaa

37. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: 1) Esimerkik­si etuovi.com’in mukaan alueel­la ‘Helsin­ki, etelä’ on juuri nyt (13.6.2014 klo 08:06) tar­jol­la yhteen­sä 2 011 asuntoa.
    —
    Aika, mikä liiken­teessä tuhraan­tuu, on sidok­sis­sa liiken­nejär­jestelmän tehokku­u­teen ja kykyyn vas­ta­ta kap­a­siteetin kysyn­nän vaihteluihin.
    —
    viimeisim­män maail­man­so­dan ilmapom­mi­tuk­set pyrit­ti­in keskit­tämään aluk­si mm. liiken­teen sol­muko­hti­in? Tarkoituk­se­na oli tuol­loin aiheut­taa vihol­liselle mah­dol­lisim­man paljon hait­taa. Henkilö- ja tavar­ali­iken­teen val­taväylät tukki­mal­la, tai niitä kuris­ta­mal­la, saadaan isonkin vaiku­tusalueen elin­toimin­not lop­ul­ta halvaantumaan.

    3) Oletko käynyt Vat­tuniemessä, mis­sä talot kurkot­ta­vat jo rantavi­ivan ylitsekin?
    —
    Jois­sakin satamis­sa se on mah­dol­lista, esimerkik­si vähän etääm­mältä tai organ­isoidusti. Mm. Ham­puris­sa, kuten mon­es­sa muus­sakin sata­makaupungis­sa jär­jestetään täl­laisia tutus­tu­miskier­roksia satamaan 

    Vähän suh­teel­lisu­ut­ta kiitos! 2011 on häviävän pieni osu­us kaik­ista “Helsin­ki, etelän” asun­noista. Sat­u­itko kat­so­maan, mikä on “Helsin­ki, etelän” keskipyyntö?

    Liiken­neka­p­a­siteet­ti ei ratkaise, se tukkeu­tuu aina. Parem­pi antaa ihmis­ten asua siel­lä mis­sä halu­a­vat ja kaavoit­taa asun­to­ja sinne.

    Viimeisim­mästä maail­man­so­das­ta on 70 vuot­ta, ter­ve­tu­loa tähän päivään. Mitä väliä sitä pait­si on, pom­mite­taanko sata­ma tuhkak­si Vuosaa­res­sa vai Jätkäsaaressa?

    Oletko oikeasti sitä mieltä, että aidan takaa kat­sot­ta­vat sata­ma on kivem­pi jut­tu kuin mah­dol­lisu­us kulkea rantaraittia?

    Sata­makier­rokset voi var­masti jär­jestää myös Vuosaa­res­sa. Ham­purin sata­ma siir­tyy sitä pait­si koko ajan kauem­mak­si keskus­tas­ta. En sit­ten käynyt visi­it­il­läsi Hafen Cityssä?

    Vastaa

38. Mikko Num­melin: Kaik­ki eivät ikinä mah­du keskus­taan asumaan ja satamien, toisin kuin asuinaluei­den, on pakko sijai­ta ran­nal­la. Virk­istyskäyt­töönkin ranto­ja toki riit­tää kosolti.

    Satamien ei tarvitse sijai­ta kaupun­gin keskus­tas­sa, mis­sä sen viemälle maap­in­ta-alalle on parem­paakin käyttöä.

    Vastaa

39. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Mm. Ham­puris­sa, kuten mon­es­sa muus­sakin sata­makaupungis­sa jär­jestetään täl­laisia tutus­tu­miskier­roksia sata­maan ja sen toim­intoi­hin vesiteitse.
    Tämä saat­taisi olla hyvä idea Helsingis­säkin (vai joko se on käytössä?), jos se sata­man toim­into­ja häir­it­semät­tä voitaisi­in järjestää.

    Idea toimii vielä parem­min Kotkas­sa, siel­lä kont­ti­sa­ta­man ympäri pääsee parem­min kiertämään vesiteitse ja kont­timeri on vaikut­ta­va näky.

    Vastaa

40. rolle: Siir­to­la­pu­u­tarhoiden pal­sto­jen vuokrat ovat käsit­tääk­seni huo­mat­ta­van matalia, ja täl­lainen ali­hin­tainen vuokra­sopimus on melkoinen varain­si­ir­to niille muu­tamille onnel­lisille, jot­ka joskus ovat pal­stan joskus onnis­tuneet vuokraa­maan. Joko vuokrat pitää saat­taa tolkulliselle tasolle tai sit­ten huu­tokau­pa­ta pal­stat määräa­join (esim. vuosit­tain) tas­a­puolisu­u­den nimissä.

    Vuokrat eivät ole korkeat, mut­ta mökkien hin­nat sekä niihin sisäl­tyvät vuokra-oikeu­den siir­rot ovat täysin markki­nahin­taisia. Asian voisi nähdä niinkin päin, että ilmaisel­la työl­lä ja rahal­la laita­mme kaupunki­laisille aika hulppei­ta puis­to­ja ihail­taviksi. Paljon liikkuu Pak­i­las­sa ulkoil­i­joi­ta kät­temme työtä ihailemassa. 

    Kuka viit­sisi ryhtyä esim. pitkäjän­teiseen maan­paran­nuk­seen, jos mökkipal­stat huu­tokau­pat­taisi­in vuosittain?

    Vastaa

41. rolle:
    1) Vähän suh­teel­lisu­ut­ta kiitos! 2011 on häviävän pieni osu­us kaik­ista “Helsin­ki, etelän” asun­noista. Sat­u­itko kat­so­maan, mikä on “Helsin­ki, etelän” keskipyyntö?

    2) Liiken­neka­p­a­siteet­ti ei ratkaise, se tukkeu­tuu aina. Parem­pi antaa ihmis­ten asua siel­lä mis­sä halu­a­vat ja kaavoit­taa asun­to­ja sinne.

    3) Viimeisim­mästä maail­man­so­das­ta on 70 vuot­ta, ter­ve­tu­loa tähän päivään. Mitä väliä sitä pait­si on, pom­mite­taanko sata­ma tuhkak­si Vuosaa­res­sa vai Jätkäsaaressa?

    4) Oletko oikeasti sitä mieltä, että aidan takaa kat­sot­ta­vat sata­ma on kivem­pi jut­tu kuin mah­dol­lisu­us kulkea rantaraittia?

    5) Sata­makier­rokset voi var­masti jär­jestää myös Vuosaa­res­sa. Ham­purin sata­ma siir­tyy sitä pait­si koko ajan kauem­mak­si keskus­tas­ta. En sit­ten käynyt visi­it­il­läsi Hafen Cityssä? 

    1) Sisältääkö etuovi.com kaiken asun­to­tar­jon­nan alueel­la “Helsin­ki, etelä”?
    Kai­vataanko Helsinki­in tyhjä­tasku­ja? Heitä varten­han on ole­mas­sa Van­taa ja lähi­ju­nat. ( Ai niin, ja tietysti kun­nan sosi­aa­li­nen asum­is­tu­ki, jos­sa kaupun­ki voisi säästää, jos tuk­isi enem­män asum­ista vähän kauem­pana Helsingistä ja vähem­män kaikkein kalleim­mil­la alueilla). 

    Minäkin halu­aisin Maser­atin, mut­ta tyy­dyn halvem­paan, enkä edel­lytä, että valmis­ta­jan tehdas siir­ty­isi entistäkin tiivis­tah­tisem­paan mas­sat­uotan­toon, jot­ta unelmieni kohteen hin­ta saataisi­in sopi­vam­mak­si kukkarol­leni. Osa unelmista voi ihan hyvin unelmi­na myös pysyä.

    2) Ei liiken­neka­p­a­siteet­ti aina tukkeudu. Kuin­ka usein olet käynyt Baanalla? 

    On ihan oikein antaa ihmis­ten asua siel­lä mis­sä asu­vat, mut­ta jos lisää ei enää tietylle asuinalueelle mah­du, niin mikä yhteisö hyvän­sä karkot­taa ylimääräiset sekaan tunke­vat. Eihän yhteen bus­si­inkaan kan­na­ta yrit­tää sul­loa, tiukkaan tiivistämäl­lä 450 matkustajaa.

    3) Et ilmeis­es­ti kyen­nyt ymmärtämään viestiäni. Kyse oli liiken­teen ja logis­ti­ikan sol­muko­hdista sekä niiden tärkeästä merk­i­tyk­ses­tä yhteiskun­nalle, tänäkin päivänä. Aikakaudel­la ei ole asi­as­sa juuri merk­i­tys­tä. Nyky­isin tuo­hon joukkoon kuu­lu­vat myös tietoli­iken­teen vas­taa­vat pis­teet, keskit­tymät ja pääväylät. Aikoinaan taisi­vat tieto­ja kul­jet­ta­vat lähetit kulkea Roomas­sa Via Appi­aa pitkin (ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Via_Appia”).

    Satamia on Helsingis­sä olta­va use­ampia, jot­ta esim. ain­oalle väylälle upon­nut (/upotettu) lai­va ei johtaisi sata­man saar­toon, kuten noin kolme kuukaut­ta sit­ten Krim­il­lä tehti­in (lähde: “http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288663418839.html”).

    4) En väit­tänyt, että aito­ja olisi tarkoitet­tu tur­is­te­ja tai kaupunki­laisia “ilah­dut­ta­maan”. Viimek­si niitä har­mit­telin Kata­jan­nokan eteläosas­sa touko-kesäku­un vai­h­teessa. Mikäli et vielä aito­jen pysty­tyk­sen kaik­ista eri syistä tien­nyt, kan­nat­taa tutus­tua mm. ISPS-kood­i­in (ks. esimerkik­si “http://en.wikipedia.org/wiki/International_Ship_and_Port_Facility_Security_Code”). Voi olla, että jos­sain aito­ja on tarvit­tu ehkä muis­takin syistä.

    Pelkät rantaraitit, joi­ta taloriv­istöt reunus­ta­vat, ilman mitään eri­tyisem­pää kat­seltavaa meren puolel­la, ovat tyl­sän­puoleisia. Jos vas­taran­nal­la, riit­tävän lähel­lä, on esimerkik­si sata­ma, tuo se alueelle “sitä jotakin”.

    5) Vuosaari on aika hul­vat­toman kaukana Helsin­gin keskus­tas­ta. Toki sin­nekin asti voisi jol­lain pitem­mäl­lä Itä-Helsin­gin saaris­toris­teilyl­lä käy­dä koukkaa­mas­sa, jos lenk­ki saavut­taisi tur­istien suo­sion. (Ydinkeskus­tan rajat lienevät kuitenkin Hes­per­ian puis­ton ja Pitkän­sil­lan kohdalla.)

    Vastaa

42. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Jos joku kuitenkin halu­aa korkei­ta raken­nelmia palvoa, kan­nat­taa men­nä ja polvis­tua vaik­ka Salmisaaren voimalan (Salmisaari B) savupi­ipun juurelle. Wikipedi­an tieto­jen mukaan se on Helsin­gin korkein raken­nel­ma (korkeudeltaan 150 m), mut­ta onko se komea? Ei ainakaan min­un mielestäni. 

    Välil­lä tääl­lä tör­mää viestei­hin, jot­ka lähin­nä huvit­ta­vat, jos ne lukee ajatuk­sen kanssa. Niin kuin tämä, jos­sa vas­tuste­taan korkeaa rak­en­tamista, kos­ka korkea savupi­ip­pu Salmisaa­res­sa on kir­joit­ta­jan mielestä ruma. 

    Jos se savupi­ip­pu onkin juures­ta kat­sot­tuna ruma, niin kävele­hän sil­lan yli Laru­un kat­se­le­maan Salmisaar­ta. Ihan hyvältä näyt­tää. Savupi­iputkin. Kyse on per­spek­ti­ivistä. Joillekin toivoisi laajempaa.

    Vastaa

43. rolle: Satamien ei tarvitse sijai­ta kaupun­gin keskus­tas­sa, mis­sä sen viemälle maap­in­ta-alalle on parem­paakin käyttöä.

    Hyvien satama­paikko­jen ympärille on yleen­sä syn­tynyt kaupun­ki. Pitäisikö muka kaupun­gin toimia kuin käen­poika­nen tai loinen, joka näivet­tää isäntäeliönsä?

    Sata­makäyt­tö on useim­miten paras­ta mah­dol­lista käyt­töä sata­ma-alueen ton­tille, mut­ta satama‑, varus­ta­mo- ja logis­ti­ik­ka-alan asiantun­ti­jat yri­tyk­sis­sä tietänevät parhait­en, mitä reit­te­jä pitkin mer­ili­ikenne on kan­nat­tavin­ta ohja­ta kulke­maan sil­loin, kun siir­ry­tään maal­ta merelle (tai päin­vas­toin). Tietyt kehi­tys­tren­dit (kuten esimerkik­si liiken­teen hiipumi­nen tai lisäti­lan tarve) voivat joskus aloit­taa muu­tok­sen, mut­ta se, että jokin elinkelpoinen sata­ma pitäisi lakkaut­taa sen vuok­si, että joku vain halu­aisi asua sata­man paikalla, on riit­tämätön peruste tuol­laiselle muutokselle.

    Vastaa

44. Siir­to­la­pu­u­tarho­jen vuokra- ja hallintaoikeuskysymyk­set eivät ole niin yksioikoisia kuin nim­imerk­it joakin ja rolle näyt­tävät ajat­tel­e­van. Siir­to­la­pu­u­tarhuri omis­taa mökin ja kasvil­lisu­u­den, vain maapo­h­ja on vuokral­la (ymmärtääk­seni käypään hin­taan). Han­k­in­tati­lanteessa mak­se­taan mökin ja kasvil­lisu­u­den lisäk­si sievoisia sum­mia vuokraoikeu­den siir­rosta, mikä nykyään van­hoil­la alueil­la käsit­tääkin suurim­man osan han­k­in­takus­tan­nuk­sista. Vuokraoikeu­den hin­ta riip­puu juurikin pal­stan koos­ta ja sijain­nista. Kaik­ki täl­laisen han­k­in­nan tehneet ovat tietysti hyväuskois­es­ti suun­nitelleet tule­vaisu­ut­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä. Kysymyk­sessä eivät myöskään ole ns. pal­stavil­jelmät eivätkä yksivuo­tiset kasvit, vaan kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaat puu­tarhat, joiden monivuo­tis­ten puiden, pen­saiden ja peren­no­jen vaal­im­i­nen on koko alueen maise­ma-arkkite­htu­urin kannal­ta tärkeä moni­ta­hoinen tehtävä. Siir­to­la­pu­u­tarho­ja on jatku­vasti tar­jol­la, niin kuin on aina ollut. Helsingis­sä on 9 van­haa siir­to­la­pu­u­tarha-aluet­ta ja lisäk­si use­ampia kesä­ma­ja- ja vil­je­ly­pal­s­ta-aluei­ta. Pelkästään Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarhas­sa parikym­men­ta pal­staa (yhtä lail­la isom­mat kuin pienem­mätkin) vai­h­taa omis­ta­jaa joka vuosi. Myyn­ti-ilmoituk­sista päätellen viereisessä Klaukkalan­puis­tossa vai­h­tu­vu­us on vähin­täin yhtä vilka­s­ta. Mökkien pitk­istä myyn­ti­a­joista voisi myös päätel­lä ettei kysyn­tä todel­lakaan ylitä tar­jon­taa. Kuut­ta­toista van­haa tont­tia on pait­si jul­maa myös tarpee­ton­ta jaka­mal­la turmel­la kun tälle siir­to­la­pu­u­tarha-alueelle joka tapauk­ses­sa suun­nitel­laan sataa uut­ta siirtolapuutarhapalstaa.

    Vastaa

45. j‑lu: Välil­lä tääl­lä tör­mää viestei­hin, jot­ka lähin­nä huvit­ta­vat, jos ne lukee ajatuk­sen kanssa. Niin kuin tämä, jos­sa vas­tuste­taan korkeaa rak­en­tamista, kos­ka korkea savupi­ip­pu Salmisaa­res­sa on kir­joit­ta­jan mielestä ruma. 

    Jos se savupi­ip­pu onkin juures­ta kat­sot­tuna ruma, niin kävele­hän sil­lan yli Laru­un kat­se­le­maan Salmisaar­ta. Ihan hyvältä näyt­tää. Savupi­iputkin. Kyse on per­spek­ti­ivistä. Joillekin toivoisi laajempaa. 

    “… vas­tuste­taan korkeaa rak­en­tamista, kos­ka korkea savupi­ip­pu Salmisaa­res­sa on kir­joit­ta­jan mielestä ruma.”

    Tuo on oma tulk­in­tasi asi­as­ta, jos­ta en edes noin kir­joit­tanut. Kir­joitin korkeas­ta savupi­i­pus­ta: “… mut­ta onko se komea? Ei ainakaan min­un mielestäni.”

    “j‑lu” kir­joit­ti: “… Ihan hyvältä näyt­tää. Savupiiputkin. …”

    Etpä tai­da hyvästä tietää paljoakaan. Metro­tun­nelis­sako olet kasvanut?

    Kom­ment­tisi perus­teel­la olet siis (“j‑lu”) ilmeis­es­ti siis sitä mieltä, että korkea savupi­ip­pu on lähi­etäisyy­deltä ruma. Jos mielestäsi muu­tok­seen rumas­ta hyvän­näköisek­si tarvi­taan per­spek­ti­ivisy­istä etäisyyt­tä melkein kilo­metri, niin miten ihmeessä jokin yliko­rkea torni­hotel­li olisi voin­ut Hieta­lah­den vas­tarannal­ta, siis paljon lyhyem­mältä etäisyy­deltä kuin savupi­ipun ja Laut­tasaaren väli­mat­ka, olla parempi.

    Nuo Salmisaaren savupi­iput “tökkivät” mielestäni pahasti silmi­in myös siinä Laut­tasaaren­salmen vas­taran­nal­la (Larus­sa), Kask­isaaren sil­lan luona, kuin aina Keilaniemenkin ran­nas­sa. Ehkä pitäisi etäisyyt­tä olla vieläkin enem­män kuin tuo viimek­si mainit­tu (n. 4 kilo­metriä), jot­ta Salmisaari alka­isi näyt­tää hyvältä. No, sit­ten­hän sitä ei enää kovin hyvin näkyisi …

    Toisin kuin nuo savupi­iput, on mielestäni esimerkik­si Laut­tasaaren vesi­torni suo­ras­taan kau­nis. Sitä kel­paa ihail­la vähän kauem­paa niin Salmisaaren, Län­siväylän, Seurasaaren, Pikku­niemen, Laukkaniemen, Vat­tuniemen kuin Kata­ja­har­junkin suunnista. 

    Yhtä hyvä on tilanne esimerkik­si Laut­tasaa­reen kirkon tornin osalta, jos sitä kat­soo Tall­ber­gin puis­totieltä tai Laut­tasaaren tien alkupään/sillan suunnal­ta. Toiv­ot­tavasti Larun ostarin uud­is­raken­nuk­set eivät peitä jälkim­mäistä näkymää, tai Koivusaar­ta koske­va rak­en­tamisen mah­dolli­nen(?) toteu­tu­mi­nen kirkon­tornin ylimpi­en osien näkymistä Hanasaa­reen ja Karhusalmen ylit­tävälle sil­lalle. Ole­tan, että kaik­ki nämä näkymät ovat olleet tarkoin mukana kirkon ja sen tornin suun­nitelleen arkkite­hti Kei­jo Petäjän suun­nitelmis­sa, v. 1958 valmis­tuneen kirkon tornin korkeut­ta pohdittaessa.

    Vastaa

46. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Roi­hu­vuoriseu­ra olisi vaat­in­ut enem­män asukkai­ta, se olisi var­masti myös saanut. 

    Min­ul­la vain ei riitä mieliku­vi­tus, mik­si kaupunki­rak­en­teen muu­tok­ses­ta yleen­säkään kysytään tuol­laises­sa tilanteessa nyky­isiltä asukkail­ta? 😀 Lop­putu­los tiede­tään ennakkoon, se ei palvele kaupunkia kokonaisuutena. 

    Toisaal­ta Roi­hu­vuo­ri­on niin kaukana Helsingistä, ettei sen uudelleen kaavoituk­ses­sa ole mitään kiiret­tä. Nyt pitää kaavoit­taa aluei­ta, jot­ka liit­tyvät kan­takaupunki­in: Meilahti, Munkkivuori, Kulosaari, Hert­tonie­mi jne.

    Vastaa

47. KariS:
    ensim­mäisenä päivänä Jumala loi lumi­au­ran ja sen lev­eys on pyhä…
    toise­na päivänä Jumala sit­ten loi niin tyh­män poli­itikon, joka uskoo tuo­hon lumiaura-argumenttiin 

    Kol­man­te­na päivänä jumala loi insinöörin, joka puolestaan kehit­ti kään­tyvän / niv­el­letyn lumi­au­ran. Näin ongel­ma oli tipotiessään. Kukaan ei enää käyt­tänyt muun­laisia auroja.

    Jumalan kanssa insinöörikin pär­jää, mut­ta kaupun­gin virkamies on mah­do­ton yhtälö jopa insinöörille. Poli­itikko vas­tuk­se­na on siinä ja siinä.

    Vastaa

48. Kalle: Min­ul­la vain ei riitä mieliku­vi­tus, mik­si kaupunki­rak­en­teen muu­tok­ses­ta yleen­säkään kysytään tuol­laises­sa tilanteessa nyky­isiltä asukkail­ta? Lop­putu­los tiede­tään ennakkoon, se ei palvele kaupunkia kokonaisuutena. 

    Toisaal­ta Roi­hu­vuo­ri­on niin kaukana Helsingistä, ettei sen uudelleen kaavoituk­ses­sa ole mitään kiiret­tä. Nyt pitää kaavoit­taa aluei­ta, jot­ka liit­tyvät kan­takaupunki­in: Meilahti, Munkkivuori, Kulosaari, Hert­tonie­mi jne. 

    Roi­hu­vuori on ihan Hert­toniemen vier­essä (Itäväylän itäpuolel­la). Vain muu­ta­ma teol­lisu­usko­rt­teli on siinä välissä.

    Hert­tonie­mi (ja Roi­hu­vuori) liitet­ti­in kan­takaupunki­in samal­la ker­taa kuin muu­ta­ma muukin alue lis­tasi ulkop­uolelta. Tuo ‘suuri alueli­itos’ tapah­tui jo 1.1.1946, eli melkein 70 vuot­ta sit­ten. Olisiko koh­ta aika seu­raa­van suuren alueliitoksen?

    Vastaa

49. Enti­nen vihreä: Han­k­in­tati­lanteessa mak­se­taan mökin ja kasvil­lisu­u­den lisäk­si sievoisia sum­mia vuokraoikeu­den siir­rosta, mikä nykyään van­hoil­la alueil­la käsit­tääkin suurim­man osan han­k­in­takus­tan­nuk­sista. Vuokraoikeu­den hin­ta riip­puu juurikin pal­stan koos­ta ja sijainnista.

    Jos ne vuokrat oli­si­vat markki­navuokria, vuokraoikeu­den siir­rosta ei mak­set­taisi mitään. Kos­ka kyse on kaupun­gin vuokra­maas­ta, alivuokraisu­us on pois veronmaksajilta.

    Sama tietysti kos­kee kaikkia kaupun­gin vuokra­tont­te­ja. Jos vuokra­ton­til­la olev­as­ta talosta mak­se­taan enem­män kuin mitä vas­taa­van raken­nuskus­tan­nuk­set oli­si­vat, vuokra on liian alhainen. Tähän kaupun­ki on jo vähän havah­tunut, ja vuokria hilataan hil­jalleen vähän real­is­tisem­mak­si. (Teo­ri­as­sa vuokran pitäisi olla 4 % ton­tin arvos­ta vuodessa, ja sil­lä vuokral­la talot eivät oikeastikaan mak­saisi kuin niiden todel­lisen arvon ver­ran. Parem­pi määritelmä kyl­lä olisi jokin indek­si + mar­gin­aali, niin inflaa­tio ei vaikuttaisi.)

    Itä-Pak­i­lan osalta laa­jen­nus­su­un­nitel­mat tun­tu­vat pöhköiltä. Van­ho­jen tont­tien pilkkomi­nen on siir­to­la­pu­u­tarha-aat­teen mukaista, mut­ta uusien tont­tien tekem­i­nen virk­istysalueesta tai kult­tuuri­maise­mas­ta on huonom­pi jut­tu. Joko sinne pitäisi kaavoit­taa oikeaa asum­ista tai jät­tää alue rauhaan.

    (Se hienous… Hieno hau­tu­umaa-aita ympärillä.)

    Vastaa

50. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Hyvien satama­paikko­jen ympärille on yleen­sä syn­tynyt kaupunki. 

    Sille kaupungille­han on ihan mukavasti tilaa kas­vaa Vuosaaren itäpuolelle sata­man ympärille. Nykyään isot sata­mat ovat usein kaupunkien ulkop­uolel­la jostain syystä.

    Vastaa

51. Kalle: Min­ul­la vain ei riitä mieliku­vi­tus, mik­si kaupunki­rak­en­teen muu­tok­ses­ta yleen­säkään kysytään tuol­laises­sa tilanteessa nyky­isiltä asukkail­ta? Lop­putu­los tiede­tään ennakkoon, se ei palvele kaupunkia kokonaisuutena. 

    Toisaal­ta Roi­hu­vuo­ri­on niin kaukana Helsingistä, ettei sen uudelleen kaavoituk­ses­sa ole mitään kiiret­tä. Nyt pitää kaavoit­taa aluei­ta, jot­ka liit­tyvät kan­takaupunki­in: Meilahti, Munkkivuori, Kulosaari, Hert­tonie­mi jne.

    Asukkail­ta kan­nat­taisi kysyä laa­jem­min, ei vain rak­en­tamista vas­tus­tavien val­las­sa olevil­ta kaupunginosayhdistyksiltä. 

    Kalle-kaimaseni ei myöskään näytä tietävän, että Roi­hu­vuori on osa Hert­toniemen aluetta? 

    Se, mitä ihmette­len, on siir­to­la­pu­u­tarho­jen paapomi­nen metro­radan var­res­sa! Eikö kukaan poli­itikko tajua, miten k***päisen kuvan he anta­vat äänestäjille? Ei voi täysjärki­nen vaa­tia kaavoituk­sen tehostamista kauem­pana radas­ta tai vaikka­pa Hert­toniemen yri­tysalueen pakot­tamista muut­tumaan asun­torak­en­tamiseen, samal­la kun Kivi­nokat ja Mar­janiemet jostain kum­man syys­tä eivät vaan kel­paa asuntokaavoille!

    Vastaa

52. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Hyvien satama­paikko­jen ympärille on yleen­sä syn­tynyt kaupun­ki. Pitäisikö muka kaupun­gin toimia kuin käen­poika­nen tai loinen, joka näivet­tää isäntäeliönsä? 

    Hyvien satama­paikko­jen ympärille on kyl­lä syn­tynyt yleen­sä kaupun­ki. Ja tuos­sa lauseessa kan­nat­taa huo­ma­ta aika­muo­to. Nmit­täin täl­lä het­kel­lä ne sata­mat, joista kul­kee rah­tia ja rekko­ja, ovat siir­tymässä kaupunkien keskus­toista, jois­sa ne alun­perin syn­tyivät kauem­mas omille eris­te­ty­ille alueilleen. Kuten vaikka­pa New Yorkissa, jos­sa koko Man­hat­tanin rantavi­i­va oli vielä toisen maail­man­so­dan aikaan rahti­sa­ta­maa, mut­ta sinne tule­vat vain rah­tialuk­set. Tai Hong Kong, jos­sa kaik­ki rahtili­ikenne on siir­tynyt pois Vic­to­ria Har­bourista. Sata­man rekkali­iken­teen pitämi­nen pakol­la Viron­niemel­lä, ei sen pois­t­a­mi­nen sieltä, on juuri sitä trendiä vas­taan tais­telua, joka on hölmöä.

    Syytkin ovat ihan selkeät. Sil­loin kun sata­mat syn­tyivät kaupunkien ran­noille, ne tarvit­si­vat paljon lähel­lä asu­vaa työvoimaa ja tavarat liikkui­v­at niiltä ennen kaikkea lähialueil­la ole­vi­in teol­lisu­us- ja varas­toraken­nuk­si­in. Nykyään sata­mat vaa­ti­vat vain vähän työvoimaa, joka voi myös liikkua hel­posti pitem­piä matko­ja kuin ennen ja tavarat liikku­vat usein pitkäl­lä sisä­maa­han ole­vi­in kohteisi­in. Tavarasa­tamille (ja auto­laut­tali­iken­teelle) on siis tärkeäm­pää olla paikois­sa, joista pääsee nopeasti val­taväylille kulke­mat­ta kaupun­gin ruuhkien kaut­ta. Keskus­to­jen lähelle jäävät vain pienem­mät matkustajasatamat.

    Helsingis­sä ongel­ma on, että Tallinnan liikenne on maail­man mit­takaavas­sa outoa hybridili­iken­net­tä, joka on puo­lik­si rahti- ja autoli­iken­net­tä ja puo­lik­si matkus­ta­jali­iken­net­tä. Sil­lä ei ole oikein luon­te­vaa paikkaa siitä johtuen, sil­lä tavar­ali­iken­teen kannal­ta Vuosaari olisi parem­pi, mut­ta henkilöli­iken­teen kannal­ta Jätkäsaari olisi parempi.

    Vastaa

53. rolle: Siir­to­la­pu­u­tarhoiden pal­sto­jen vuokrat ovat käsit­tääk­seni huo­mat­ta­van matalia, ja täl­lainen ali­hin­tainen vuokra­sopimus on melkoinen varain­si­ir­to niille muu­tamille onnel­lisille, jot­ka joskus ovat pal­stan joskus onnis­tuneet vuokraa­maan. Joko vuokrat pitää saat­taa tolkulliselle tasolle tai sit­ten huu­tokau­pa­ta pal­stat määräa­join (esim. vuosit­tain) tas­a­puolisu­u­den nimissä.

    Kaupun­ki määrit­telee itse vuokra­maid­en­sa vuokrat, eikä esim. siir­to­la­pu­u­tarhureil­la ole vuokran suu­ru­u­teen mitään san­ot­tavaa. Vuokra per­itään neliömetrimäärän perus­teel­la, se nousee vuosit­tain ja on siir­to­la­pu­u­tarhois­sa sama kuin esim. Tal­in golfken­täl­lä. Mut­ta tosin sil­lä “pienel­lä” ero­tuk­sel­la, että kaupun­ki palaut­taa suurim­man osan Tal­in vuokras­ta golf­fareille, joille jää mak­set­tavak­si siitä vain mur­to-osa. Siir­to­la­pu­u­tarhu­rit sen sijaan mak­sa­vat itse koko vuokran ja sen lisäk­si kaik­ki yleis­ten aluei­den ylläpi­dos­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set (nur­mikot, urheiluken­tät, leikkipuis­tot jne.) ja tietysti omien tont­tien­sa kaik­ki kustannukset.

    Vastaa

54. Viherinssi: Sille kaupungille­han on ihan mukavasti tilaa kas­vaa Vuosaaren itäpuolelle sata­man ympärille. … 

    Ja sit­ten (joskus) pitäisi sata­maa taas siirtää.
    Jär­ki ohoi!

    Vastaa

55. Antero: Hyvien satama­paikko­jen ympärille on kyl­lä syn­tynyt yleen­sä kaupun­ki. Ja tuos­sa lauseessa kan­nat­taa huo­ma­ta aika­muo­to. Nmit­täin täl­lä het­kel­lä ne sata­mat, joista kul­kee rah­tia ja rekko­ja, ovat siir­tymässä kaupunkien keskus­toista, jois­sa ne alun­perin syn­tyivät kauem­mas omille eris­te­ty­ille alueilleen. Kuten vaikka­pa New Yorkissa, jos­sa koko Man­hat­tanin rantavi­i­va oli vielä toisen maail­man­so­dan aikaan rahti­sa­ta­maa, mut­ta sinne tule­vat vain rah­tialuk­set. Tai Hong Kong, jos­sa kaik­ki rahtili­ikenne on siir­tynyt pois Vic­to­ria Har­bourista. Sata­man rekkali­iken­teen pitämi­nen pakol­la Viron­niemel­lä, ei sen pois­t­a­mi­nen sieltä, on juuri sitä trendiä vas­taan tais­telua, joka on hölmöä.

    Syytkin ovat ihan selkeät. Sil­loin kun sata­mat syn­tyivät kaupunkien ran­noille, ne tarvit­si­vat paljon lähel­lä asu­vaa työvoimaa ja tavarat liikkui­v­at niiltä ennen kaikkea lähialueil­la ole­vi­in teol­lisu­us- ja varas­toraken­nuk­si­in. Nykyään sata­mat vaa­ti­vat vain vähän työvoimaa, joka voi myös liikkua hel­posti pitem­piä matko­ja kuin ennen ja tavarat liikku­vat usein pitkäl­lä sisä­maa­han ole­vi­in kohteisi­in. Tavarasa­tamille (ja auto­laut­tali­iken­teelle) on siis tärkeäm­pää olla paikois­sa, joista pääsee nopeasti val­taväylille kulke­mat­ta kaupun­gin ruuhkien kaut­ta. Keskus­to­jen lähelle jäävät vain pienem­mät matkustajasatamat.

    Helsingis­sä ongel­ma on, että Tallinnan liikenne on maail­man mit­takaavas­sa outoa hybridili­iken­net­tä, joka on puo­lik­si rahti- ja autoli­iken­net­tä ja puo­lik­si matkus­ta­jali­iken­net­tä. Sil­lä ei ole oikein luon­te­vaa paikkaa siitä johtuen, sil­lä tavar­ali­iken­teen kannal­ta Vuosaari olisi parem­pi, mut­ta henkilöli­iken­teen kannal­ta Jätkäsaari olisi parempi. 

    Ovatko New York tai Hong Kong koskaan olleet merkit­täviä sata­makaupunke­ja matkus­ta­ja-auto­laut­tali­iken­teen kannal­ta? Väit­täisin, että eivät juuri ole.

    Tallinnan rooli on Helsingille osin kuin yksi sen eteläisin kaupungi­nosa, kun työn­tek­i­jöistä tulee aika merkit­tävä osa juuri sen kaut­ta, ja jatka­vat oletet­tavasti Län­sisa­ta­mas­ta eri puo­lille kaupunkia. Toisaal­ta taas rekat kulke­vat ole­tat­tavasti pidem­mälle. Tietääkö kukaan, miten ja minne asti tuo henkilö‑, paket­ti­au­to-ja rekkali­ikenne Län­sisa­ta­mas­ta oikein kul­kee etääm­mälle Helsingissä/Suomessa?

    Vastaa

56. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Tietääkö kukaan, miten ja minne asti tuo henkilö‑, paket­ti­au­to-ja rekkali­ikenne Län­sisa­ta­mas­ta oikein kul­kee etääm­mälle Helsingissä/Suomessa?

    Vas­tauk­ses­sa kan­nat­taa myös huomioi­da se, että Vuosaares­ta pääsee varsin mon­een paikkaan pääkaupunkiseudul­la huo­mat­tavasti nopeam­min kuin Jätkäsaares­ta. Jätkäsaari toimii län­teen päin mitenkuten, samoin keskus­taan. Ei muualle.

    Vastaa

57. strong>Viherinssi: Vas­tauk­ses­sa kan­nat­taa myös huomioi­da se, että Vuosaares­ta pääsee varsin mon­een paikkaan pääkaupunkiseudul­la huo­mat­tavasti nopeam­min kuin Jätkäsaares­ta. Jätkäsaari toimii län­teen päin mitenkuten, samoin keskus­taan. Ei muualle. 

    Hei, tuos­ta sainkin ajatuk­sen mie­lenki­in­toiseen (ajatukselliseen/laskennalliseen) ver­tailu­un. Mis­sä mah­taisi­vat koh­da­ta julk­isil­la liiken­nevä­lineil­lä liikku­vat 1) matkus­ta­jat tahi 2) paket­ti­au­tot, tai rekat, jot­ka lähtevät samaan aikaan Tallinnas­ta lähtevil­lä lau­toil­la, kun toinen (a) jät­tää lau­tan ensimmäisenä/viimeisenä Län­sisa­ta­mas­sa ja toinen (b) ensimmäisenä/viimeisenä Vuosaaren sata­mas­sa ja kun a:lla on pyrkimyk­senä on päästä mah­dol­lisim­man pitkälle itään ja b:llä län­teen? Ver­tailus­sa voisi olla mukana Viron­niemen-Hämeen­tien-Itäväylän, Hakamäen­tien, Kehä I:n ja Kehä III:n linjaukset. 

    Tallinnas­ta on lyhyem­pi mat­ka Län­sisa­ta­maan kuin Vuosaa­reen, mut­ta nopeusra­joi­tus edel­liseen johtaval­la väyläl­lä taitaa antaa jälkim­mäisen reitin valin­neelle tasoitusta.

    Vastaa

58. strong>Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Hei, tuos­ta sainkin ajatuk­sen mie­lenki­in­toiseen (ajatukselliseen/laskennalliseen) ver­tailu­un. Mis­sä mah­taisi­vat koh­da­ta julk­isil­la liiken­nevä­lineil­lä liikku­vat 1) matkus­ta­jat tahi 2) paket­ti­au­tot, tai rekat, jot­ka lähtevät samaan aikaan Tallinnas­ta lähtevil­lä lau­toil­la, kun toinen (a) jät­tää lau­tan ensimmäisenä/viimeisenä Län­sisa­ta­mas­sa ja toinen (b) ensimmäisenä/viimeisenä Vuosaaren sata­mas­sa ja kun a:lla on pyrkimyk­senä on päästä mah­dol­lisim­man pitkälle itään ja b:llä län­teen? Ver­tailus­sa voisi olla mukana Viron­niemen-Hämeen­tien-Itäväylän, Hakamäen­tien, Kehä I:n ja Kehä III:n linjaukset. 

    Tallinnas­ta on lyhyem­pi mat­ka Län­sisa­ta­maan kuin Vuosaa­reen, mut­ta nopeusra­joi­tus edel­liseen johtaval­la väyläl­lä taitaa antaa jälkim­mäisen reitin valin­neelle tasoitusta. 

    Edel­lyt­täisikö Suomen­lah­den reit­ti­jako­jär­jestelmä jälkim­mäiseltä kuitenkin piden­net­tyä, Z‑kirjaimen muo­toista kulkure­it­tiä, jon­ka kulku olisi vas­taavasti edel­listä vieläkin pidem­pi? Joku merikapteeni tai perämies voisi ehkä tietää asi­as­ta tarkemmin.

    Entä päästöt? Kum­mal­la reit­ti­vai­h­toe­hdol­la syn­tyy enem­män päästöjä? Entä päästö­jen laskeu­ma-alueet? Pitäisikö tarkastel­la laut­to­jen ja ajoneu­vo­jen yhteen­las­ket­tu­ja päästöjä, niiden kulkeu­tu­misko­htei­den asuinaluei­den asukasluku­ja painottaen? 

    Paljonko syn­tyy autoli­iken­teestä päästöjä auto­jen seistessä ruuhkissa ja varsinkin sen jälkei­sis­sä liik­keel­lelähdöis­sä. Raskaan kalus­ton näkyvät pien­hiukkaspäästöt (ja mik­sei muutkin päästöt) pitäisi saa­da kuri­in. Aut­taisiko tähän ns. vihreät aal­lot? Miten lau­toista Helsinki­in purkau­tu­vien ajoneu­vo­jen päästöjä valvotaan, vai valvotaanko lainkaan?

    Lähtöko­htana­han voisi sata­maver­tailus­sa, ainakin aluk­si olla yksi ja sama, nyky­isin käytössä ole­va matkus­ta­ja-auto­laut­ta, mut­ta tarkastelua voisi myöhem­min laa­jen­taa myös mui­hin mah­dol­lisi­in (tule­vaisu­u­den?) vaihtoehtoihin.

    Tässäpä olisi jo jonkin­laista poh­jaa sata­matarkasteluille, tärkei­den talous­vaiku­tusten pohdin­nan lisäksi.

    Vastaa