Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2014

Jät­kä­saa­ren jättiterminaali

Tein palau­tus­esi­tyk­sen, jos­sa asia oli­si palau­tet­tu ja palau­tuk­sen aika­na oli­si kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­ta tie­dus­tel­tu ohjei­ta, miten mene­tel­lä hank­keel­le, joka on sel­väs­ti meil­le anne­tun bud­jet­ti­raa­min vas­tai­nen – eri­tyi­ses­ti, kun tämä impli­koi saa­mam­me tie­don mukaan vie­lä sadan mil­joo­nan euron tun­ne­lia Mec­he­lin­ka­dun ris­teyk­sen sum­pun ohit­ta­mi­sek­si. Palau­tus­esi­tyk­sel­lä oli­si ilmei­ses­ti ollut enem­mis­tö lau­ta­kun­nas­sa ja niin­pä Ris­to Rau­ta­va pyy­si asian pöy­däl­le. Hyvä niin, kos­ka tuos­ta saa­tiin myös uut­ta infor­maa­tio­ta inves­toin­tien ajoittumisesta.

Todet­ta­koon, että suun­ni­tel­tu uusi jät­ti­mäi­nen ter­mi­naa­li­ra­ken­nus oli­si sinän­sä hie­no!

600 uut­ta roihuvuorelaista

Kaa­va hyväk­syt­tiin, vaik­ka oli­si vähän tur­han väl­jäs­ti kaa­voi­tet­tu. Toi­saal­ta tämä oli enin, mihin taas asuk­kaat suos­tu­vat ja asuk­kai­den kuu­le­mi­ses­sa­kin on oma jär­ken­sä. Oli­han toi­saal­ta Mat­ti Kin­nu­nen roi­hu­vuo­re­lai­se­na vaa­ti­nut täl­lä blo­gil­la enem­män asuk­kai­ta, että oli­si kaup­po­ja ja mui­ta palveluja.

Sii­li­tien ja Ket­tu­tien kaava

Hyväk­syim­me mel­kein kes­kus­te­luit­ta. Huo­mat­ta­koon, että kaa­va­mää­räyk­sis­sä on kiel­to pur­kaa van­ha kir­jas­to ennen kuin Hert­to­nie­mes­sä on uusi kir­jas­to. Sitä van­kem­min asi­aa ei voi luvata.

 Itä-Paki­lan siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een kaava

Pöy­däl­le vii­kok­si (Eija Lou­koi­la). Eri­koi­nen lausun­to­kier­ros, jos­sa tuli huo­mat­ta­van pal­jon vas­tus­ta­via kan­to­ja mök­kien omis­ta­jil­ta, jois­sa vas­tus­tet­tiin uusien mök­ki­pals­to­jen kaa­voit­ta­mis­ta. Teki­si mie­li sanoa jotain. Tääl­lä on myös eri­koi­nen rii­ta, kun kau­pun­ki halu­aa jakaa yli­suu­ria (800 m2) pals­to­ja. Saman­ai­kai­ses­ti kaa­voi­tam­me puol­ta pie­nem­piä omakotitontteja.

 Pitä­jän­mäen yri­ty­sa­lu­een maan­käy­tön muutosperiaatteet

Pyy­sin tämän pöy­däl­le. Ympä­ris­tö­hait­to­ja aiheut­ta­van teol­li­suu­den opti­maa­li­nen sijain­ti­paik­ka ei ole tääl­lä. Minus­ta tämä voi­si muut­tua asteit­tain työ­paik­ka-alu­ees­ta sekoi­te­tun raken­teen alu­eek­si, jos­sa oli­si työ­paik­ko­ja ja asun­to­ja sekai­sin – ja monil­la todel­la lyhyt työ­mat­ka. Jos­sain mää­rin kan­nat­tai­si kun­nioit­taa mark­ki­noi­ta ja muut­taa asun­noik­si sitä, mikä ei toi­mis­toi­na mene kau­pak­si. Narul­la ei voi työn­tää. Toi­mis­to­ne­liöi­tä on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la aivan liikaa.

Muu­tok­set asukaspysäköintipäätöksiin

Meni­vät läpi yksi­mie­li­ses­ti kes­kus­te­luit­ta. Esit­te­li­jä näyt­ti hölmistyneeltä.

 Man­ner­hei­min­tien lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma välil­lä Rei­jo­lan­ka­tu — Nordenskjöldinkatu

Rau­ta­va pyy­si pöy­däl­le. Ratik­ka­vä­ki on urput­ta­nut aiheel­li­ses­ti ratik­ka­kais­tan kapeu­des­ta (6m) ja kysy­nyt, eikö 2,5 met­riä leveäs­tä yksi­suun­tai­ses­ta fil­la­ri­kais­tas­ta voi­si nir­hais­ta vähän pois. Minus­ta­kin voi­si ja lii­ken­ne­suuun­nit­te­lu­pääl­li­kön mie­les­tä­kin voi­si, mut­ta tie­dät­te­hän: ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä Juma­la loi lumi­au­ran ja sen leveys on pyhä. ARRGH!

Kehä II:n jat­keen liikenneverkkoselvitys.

Mer­kit­tiin tiedoksi.

Kunin­kaan­tam­men eri­ta­so­liit­ty­män hankearviointi

Mer­kit­tiin tiedoksi.

Pasi­lan­väy­län lii­ken­ne­käy­tä­vä selvitys

Mer­kit­tiin tiedoksi.

Baa­na­ver­kon laajennussuunnitelma

Mer­kit­tiin tiedoksi.

 Kala­sa­ta­man Som­pa­saa­ren liikennesuunnitelma

Täs­sä on taas 6 m ratik­ka­kais­ta. Nämä levey­det kui­ten­kin elä­vät vie­lä. On mah­dol­lis­ta ottaa rati­kan – kun sel­lai­nen toi­vot­ta­vas­ti jos­kus tulee – tar­vit­se­ma lisä­ti­la kais­to­ja kaven­ta­mal­la. Hait­ta ei ole muu­ten­kaan suu­ri, kos­ka lii­ken­ne­mää­rät ovat vähäisiä.

 

59 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2014”

  1. Jos lau­ta­kun­ta ja lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö ovat Mans­kus­ta yhtä miel­tä, niin teh­kää pää­tös sen mukaan. Ei ne raken­nus­vi­ras­ton lumi­au­raos­tok­set maa­il­maa kaa­da. Hyvin on aikaa käy­dä kau­pas­sa ennen kuin tuo Mans­kun pät­kä on toteu­tet­tu. Tai ulkois­taa työ sel­lai­sel­le yrit­tä­jäl­le, jol­la on sopi­vaa kalus­toa. Miten ihmees­sä Mun­kan met­rin levyi­set pik­ku­ka­tu­jen jal­ka­käy­tä­vät saa­daan nykyi­sin aurattua?

  2. Eli rek­ka­ral­lia halu­taan edel­leen lisä­tä Jät­kä­saa­res­sa? Kuka tätä halu­aa ja mik­si? Välil­lä Hel­sin­gin kau­pun­ki on kuin hölmölä.

  3. Ymmär­sin­kö Osmo oikein, että rek­ka­ral­lin takia tar­vi­taan 300 mil­joo­nan euron tun­ne­li Län­si­väy­läl­le, 100 mil­joo­nan euron tun­ne­li Meklun kul­mil­le, ja osal­taan tämä var­mas­ti loi­si pai­net­ta myös kes­kus­ta­tun­ne­lin raken­ta­mi­sel­le. Yhteen­sä puhu­taan siis mil­jar­di­luo­kan investoinneista.

    Oli­si­ko hal­vem­paa siir­tää rekat, taval­la tai toi­sel­la, Vuosaareen?

  4. Jokos sit­ten on var­ma, että tuo ALA-toi­mis­ton ter­mi­naa­li­suun­ni­tel­ma on se mitä ruve­taan raken­ta­maan, jos ale­taan? Aika hal­lit­se­va tuos­ta­kin tulee, vaik­ka täl­lä ker­taa pit­kin pituut­taan. Kun kat­se­lee näi­tä poh­jois­mai­sia naa­pu­rei­ta, niin vali­tet­ta­vas­ti jär­jes­tään ark­ki­teh­tuu­rin kun­nian­hi­mo on kor­keam­mal­la — täs­sä oli­si edes vähän yri­tys­tä Hel­sin­gis­sä­kin. Jäi­si­pä­hän aina­kin komeam­mat rauniot.

    Hive­nen höl­möä, jos sii­tä nor­ja­lai­sen hotel­lis­ta tulee nyt sit­ten Hel­sin­ki Tower, kos­ka aiheut­taa vain sekaan­nuk­sia Tor­nin kans­sa ja tuol­la nimel­lä varus­te­tun talon luu­li­si ole­van hip­pusen komeam­man kokoinen.

  5. —huo­mat­ta­van pal­jon vas­tus­ta­via kan­to­ja mök­kien omis­ta­jil­ta, jois­sa vas­tus­tet­tiin uusien mök­ki­pals­to­jen kaavoittamista.” 

    Eli Itä-Paki­la. Pysy­tään­pä, Osmo, kui­ten­kin tosi­asiois­sa. Kukaan mök­ki­läi­nen ei vas­tus­ta uusien mök­ki­pals­to­jen kaa­voit­ta­mis­ta. Klauk­ka­lan­puis­ton 60 mök­kiä otam­me ilol­la vas­taan, kos­ka niil­le on oiva paik­ka. Tämä on nel­jä ker­taa enem­män kuin meil­le esi­ku­vak­si ase­tet­tu Mar­ja­nie­mi laajensi. 

    Sen sijaan kult­tuu­ri­mai­se­maan raken­ta­mi­ses­ta emme iloit­se, emme­kä pals­to­jen pak­ko­ja­ois­ta. Samat suvut ovat vil­jel­leet pals­to­jaan jopa 40-luvul­ta asti — ja nyt vain ollaan otta­mas­sa puo­let pois. Väi­tän, että isoi­sän ja ‑äidin vil­je­le­mäl­lä pals­tal­la on vil­je­li­jäl­leen isom­pi tun­near­vo kuin jät­ti­ti­luk­sil­la kar­ta­non­her­ral­le, joka tus­kin on itse lapioon koskenut.

  6. Eikö Osmo Soi­nin­vaa­ra ole huo­man­nut että Van­taan­joen Natu­ra-alu­een var­rel­la sijait­se­van siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een laa­jen­ta­mi­nen mega­ko­koon huo­les­tut­taa ennen kaik­kea luon­to- ja kult­tuu­riar­vo­jen, EU-direk­tii­vin tiu­kas­ti suo­je­le­man vuol­le­jo­ki­sim­pu­kan eli­no­lo­jen hei­ken­tä­mi­sen ja arvok­kaan Tuo­ma­rin­ky­län kult­tuu­ri­mai­se­man (rky) naker­ta­mi­sen vuok­si? Lain­sää­dän­nön edel­lyt­tä­mää riit­tä­vää ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­tia ei ole teh­ty vaik­ka lisä­ra­ken­ta­mis­ta sekä ympä­ris­tö- että yleis­ten töi­den lau­ta­kun­nan lausun­nois­ta huo­li­mat­ta suun­ni­tel­laan myös aivan Natu­ra-alu­een suo­ja­vyö­hyk­keel­le. Nämä molem­mat lau­ta­kun­nat, siir­to­la­puu­tar­hayh­dis­tys ja asias­ta muis­tu­tuk­sen jät­tä­nyt kult­tuu­ri­mai­se­mien vaa­li­mi­seen eri­kois­tu­nut ark­ki­teh­ti ja monet muut kyseis­ten puu­tar­hu­rei­den lisäk­si vas­tus­ta­vat myös­kin 16 hie­man nor­mi­ko­koa suu­rem­man puu­tar­han puo­li­tuk­sia. Ne ovat olen­nai­sen tär­keä osa alu­een alku­pe­räis­tä suo­jel­ta­vaa luon­net­ta ja Hgin kau­pun­gin ase­ma­kaa­va-ark­ki­teh­ti Bir­ger Bru­ni­lan v. 1945 laa­ti­maa mai­se­mal­li­ses­ti mer­kit­tä­vää koko­nais­suun­ni­tel­maa, nii­den pilk­ko­mi­nen oli­si bru­taa­lia van­da­lis­mia. Oma­ko­ti­tont­te­ja kaa­voi­te­taan lähin­nä asu­mi­sen vuok­si, puu­tar­ho­ja puu­tar­han vuok­si. Nämä ovat kak­si aivan eri asi­aa. Sosi­aa­li­ses­ti­kaan mitään hyvää ei voi seu­ra­ta sii­tä, että yhdel­tä kau­pun­ki­lai­sel­ta ote­taan vain että toi­sel­le voi­tai­siin antaa. Emme enää elä sel­lai­sia aiko­ja… toivottavasti!

  7. Mökin­mum­mo:
    “—huo­mat­ta­van pal­jon vas­tus­ta­via kan­to­ja mök­kien omis­ta­jil­ta, jois­sa vas­tus­tet­tiin uusien mök­ki­pals­to­jen kaavoittamista.” 

    Eli Itä-Paki­la. Pysy­tään­pä, Osmo, kui­ten­kin tosi­asiois­sa. Kukaan mök­ki­läi­nen ei vas­tus­ta uusien mök­ki­pals­to­jen kaa­voit­ta­mis­ta. Klauk­ka­lan­puis­ton 60 mök­kiä otam­me ilol­la vas­taan, kos­ka niil­le on oiva paik­ka. Tämä on nel­jä ker­taa enem­män kuin meil­le esi­ku­vak­si ase­tet­tu Mar­ja­nie­mi laajensi. 

    Sen sijaan kult­tuu­ri­mai­se­maan raken­ta­mi­ses­ta emme iloit­se, emme­kä pals­to­jen pak­ko­ja­ois­ta. Samat suvut ovat vil­jel­leet pals­to­jaan jopa 40-luvul­ta asti – ja nyt vain ollaan otta­mas­sa puo­let pois. Väi­tän, että isoi­sän ja ‑äidin vil­je­le­mäl­lä pals­tal­la on vil­je­li­jäl­leen isom­pi tun­near­vo kuin jät­ti­ti­luk­sil­la kar­ta­non­her­ral­le, joka tus­kin on itse lapioon koskenut.

    On sil­lä myös rahal­lis­ta mer­ki­tys­tä, vie­dään­kö ihmi­sel­tä väki­sin pois puo­let ton­tis­ta, johon hän on inves­toi­nut vuo­si­kym­me­nien aika­na tuhan­sien tun­tien työ­pa­nok­sen ja pan­nut rahaa­kin kiin­ni monen puun, pen­saan ja peren­nan hin­nan verran.

    Uusis­ta pals­tois­ta sopii teh­dä pie­nem­piä, mut­ta vuo­si­kym­me­nien työn sosia­li­soi­mi­nen on kaik­kea muu­ta kuin kan­na­tet­ta­vaa, vaik­ka täl­lä tem­pul­la saa­tai­siin­kin muu­ta­man uusi palsta.

  8. Sen sijaan kult­tuu­ri­mai­se­maan raken­ta­mi­ses­ta emme iloit­se, emme­kä pals­to­jen pak­ko­ja­ois­ta. Samat suvut ovat vil­jel­leet pals­to­jaan jopa 40-luvul­ta asti – ja nyt vain ollaan otta­mas­sa puo­let pois. Väi­tän, että isoi­sän ja ‑äidin vil­je­le­mäl­lä pals­tal­la on vil­je­li­jäl­leen isom­pi tun­near­vo kuin jät­ti­ti­luk­sil­la kar­ta­non­her­ral­le, joka tus­kin on itse lapioon koskenut. 

    onpas kur­jaa mut­ta et tain­nut tul­la aja­tel­leek­si että joil­la­kin ei ole mök­kiä tai pals­taa ollen­kaan. oikeas­taan nuo pals­tat pitäi­si vaik­ka huu­to­kau­pa­ta ker­ran vuo­des­sa. sekin oli­si oikeu­den­mu­kai­sem­paa kuin se että kou­ral­li­nen eliit­tiä pitää kiin­ni saa­vu­te­tus­ta edus­taan ikuisesti.

  9. Itä-Paki­lan siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een kaavasta:
    Toi­vot­ta­vas­ti vih­reät edus­ta­jat vas­tus­ta­vat mök­kien raken­ta­mis­ta SUOJELLULLE mai­se­ma- ja kult­tu­ri­his­to­rial­li­sel­le Tuo­ma­rin­ky­län pel­lol­le. Samoin toi­von, että vaa­dit­tai­siin tut­ki­mus­ta kaa­voi­tuk­sen vai­ku­tuk­sis­ta vuol­le­jo­ki­sim­puk­kaan, joka on aivan yhtä RAUHOITETTU kuin lii­to-ora­va. Luon­toar­vo­ja ei vali­tet­ta­vas­ti kun­nioi­te­ta täs­sä kaa­vaeh­do­tuk­ses­sa. Klauk­ka­lan­puis­toon tule­vat 60 uut­ta mök­kiä oli­si­vat täl­le alu­eel­le tar­peek­si lisäystä. 

    Isois­ta palstoista:
    Nii­den muo­dos­ta­ma ava­ra puu­tar­ha­nä­ky­mä koh­ti Lys­ti­met­sää on alu­een upea eri­tyis­piir­re. Täs­sä kaa­vas­sa puhu­taan alu­een kult­tuu­ri­his­to­rian suo­je­le­mi­ses­ta, mut­ta iso­jen pals­to­jen puo­lit­ta­mi­nen tuhoai­si juu­ri yhden tär­keim­män ja kau­niim­man alu­een ominaispiirteen.

    Osa pals­tois­ta on 600 m² kokoi­sia ja suu­rin­ta osaa var­jos­taa met­sä ja kuk­ku­la, niin että puo­li­tuk­sen jäl­keen van­hal­la puu­tar­hu­ril­la oli­si todel­la var­joi­nen ja muu­ten­kin vil­je­lyk­seen huo­nom­min sopi­va pals­ta. Suu­rin osa puu­tar­hu­rei­den vil­je­lyk­sis­tä on ton­tin ala­puo­lis­kol­la juu­ri täs­tä syystä.

  10. Karua luet­ta­vaa tuo lumi­au­ran välil­li­ses­ti mää­rit­tä­mä ratik­ka­kais­tan leveys. Hidas ratik­ka­lii­ken­ne mak­saa taa­tus­ti enem­män kuin sopi­van kokoi­nen lumiaura.

  11. Ant­to:
    Ymmär­sin­kö Osmo oikein, että rek­ka­ral­lin takia tar­vi­taan 300 mil­joo­nan euron tun­ne­li Län­si­väy­läl­le, 100 mil­joo­nan euron tun­ne­li Meklun kul­mil­le, ja osal­taan tämä var­mas­ti loi­si pai­net­ta myös kes­kus­ta­tun­ne­lin raken­ta­mi­sel­le. Yhteen­sä puhu­taan siis mil­jar­di­luo­kan investoinneista.
    Oli­si­ko hal­vem­paa siir­tää rekat, taval­la tai toi­sel­la, Vuosaareen? 

    Jos sata­ma-alu­een myi­si asun­to­ton­teik­si, kau­pun­ki voi­si saa­da sii­tä n. 100 mil­joo­naa euroa Jät­kä­saa­ren ylei­sel­lä alue­te­hok­kuu­del­la alle 1. Hel­sin­gin kes­ki­mää­räi­sel­lä kun­nal­lis­ve­ro­tuo­tol­la nämä asuk­kaat toi­si­vat vero­tu­lo­ja suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin Hel­sin­gin Sata­ma tekee voit­toa (jota ei vält­tä­mät­tä mak­se­ta kau­pun­gil­le vaan voi­daan lisä­tä sata­man omaan pää­omaan). Vaih­toeh­toi­ses­ti teh­dään mil­jar­di-inves­toin­nit, joi­ta ei saa­tai­si kuo­le­tet­tua edes Viking Linen ja Tal­lin­kin yhteen­las­ke­tuil­la voi­toil­la eikä lähel­le­kään Hel­sin­gin Sata­man tuotoilla…

  12. Vil­le: Jos sata­ma-alu­een myi­si asun­to­ton­teik­si, kau­pun­ki voi­si saa­da sii­tä n. 100 mil­joo­naa euroa Jät­kä­saa­ren ylei­sel­lä alue­te­hok­kuu­del­la alle 1. Hel­sin­gin kes­ki­mää­räi­sel­lä kun­nal­lis­ve­ro­tuo­tol­la nämä asuk­kaat toi­si­vat vero­tu­lo­ja suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin Hel­sin­gin Sata­ma tekee voit­toa (jota ei vält­tä­mät­tä mak­se­ta kau­pun­gil­le vaan voi­daan lisä­tä sata­man omaan pää­omaan). Vaih­toeh­toi­ses­ti teh­dään mil­jar­di-inves­toin­nit, joi­ta ei saa­tai­si kuo­le­tet­tua edes Viking Linen ja Tal­lin­kin yhteen­las­ke­tuil­la voi­toil­la eikä lähel­le­kään Hel­sin­gin Sata­man tuotoilla… 

    Hel­sin­ki on satamakaupunki. 

    Espoo ei ole sata­ma­kau­pun­ki, sil­lä vene­sa­ta­ma (tai useam­pi­kaan sel­lai­nen) ei tee kau­pun­gis­ta sata­ma­kau­pun­kia. Vuo­saa­ri puo­les­taan on Hel­sin­gin lähiö, vaik­kei se niin lähel­lä ole­kaan. Onko Vuo­saa­ren sata­ma lähem­pä­nä Sipoon vai Hel­sin­gin keskustaa?

    Hel­sin­ki menet­ti aika pal­jon jo sil­loin, kun lai­vo­jen las­taa­mi­nen Ete­lä­sa­ta­man ja Län­si­sa­ta­man nos­tu­reil­la lop­pui. Asun­to­jen ja toi­mis­to­jen sul­lo­mi­nen joka paik­ka täy­teen, ja eri­tyi­ses­ti ran­noil­le, teki­si kau­pun­gis­tam­me todel­la tyl­sän. Oikea sata­ma, riit­tä­vän lähel­lä kes­kus­taa, tuo kau­pun­kiin eloa ja vipinää.

  13. Yler­mi:
    Jokos sit­ten on var­ma, että tuo ALA-toi­mis­ton ter­mi­naa­li­suun­ni­tel­ma on se mitä ruve­taan raken­ta­maan, jos ale­taan? Aika hal­lit­se­va tuos­ta­kin tulee, vaik­ka täl­lä ker­taa pit­kin pituut­taan. Kun kat­se­lee näi­tä poh­jois­mai­sia naa­pu­rei­ta, niin vali­tet­ta­vas­ti jär­jes­tään ark­ki­teh­tuu­rin kun­nian­hi­mo on kor­keam­mal­la – täs­sä oli­si edes vähän yri­tys­tä Hel­sin­gis­sä­kin. Jäi­si­pä­hän aina­kin komeam­mat rauniot.

    Hive­nen höl­möä, jos sii­tä nor­ja­lai­sen hotel­lis­ta tulee nyt sit­ten Hel­sin­ki Tower, kos­ka aiheut­taa vain sekaan­nuk­sia Tor­nin kans­sa ja tuol­la nimel­lä varus­te­tun talon luu­li­si ole­van hip­pusen komeam­man kokoinen. 

    Ihan hyvä ettei maut­to­man kor­kei­ta raken­nuk­sia Hel­sin­kiin (aina­kaan täl­lä erää) raken­ne­ta. Sata­ma-alu­een ran­nan puo­lei­sel­la reu­nal­la ne eivät ehkä oli­si edes kovin tur­val­li­sia (ks. esim. “www.bbc.com/news/world-europe-22444421”)

    Jos joku kui­ten­kin halu­aa kor­kei­ta raken­nel­mia pal­voa, kan­nat­taa men­nä ja pol­vis­tua vaik­ka Sal­mi­saa­ren voi­ma­lan (Sal­mi­saa­ri B) savu­pii­pun juu­rel­le. Wiki­pe­dian tie­to­jen mukaan se on Hel­sin­gin kor­kein raken­nel­ma (kor­keu­del­taan 150 m), mut­ta onko se komea? Ei aina­kaan minun mielestäni.

  14. Ano­ny­mous:

    Se oli­si ihan yhtä rei­lua kuin se, että ihmis­ten kodit huu­to­kau­pat­tai­siin ker­ran vuo­des­sa. Tai että jos joku asuu tila­vam­min kuin kes­ki­ver­to­hel­sin­ki­läi­nen, joku tun­te­ma­ton tuli­si asu­maan yhteen huo­nee­see­si sinul­ta kysy­mät­tä. Sit­ten voi­tai­siin huu­to­kau­pa­ta ker­ran vuo­des­sa autot, suku­jen kesä­mö­kit yms. Puu­tar­hu­rit ovat enim­mäk­seen aivan taval­lis­ta poruk­kaa, jol­la ei ole ylet­tö­mäs­ti omai­suut­ta, mök­ki on useim­pien arvok­kain omistus. 

    Puu­tar­han hoi­to ei myös­kään ole yhden vuo­den hom­maa. Se on pit­kä­jän­teis­tä työ­tä, ja esim. ome­na­puut tuot­ta­vat par­hai­ten satoa vas­ta vuo­si­kym­me­nen jäl­keen istu­tuk­ses­ta. Har­va viit­si­si hoi­taa puu­tar­haa kun­nol­la (=teh­dä sen kans­sa pal­jon työ­tä) ja sat­sa­ta sii­hen rahaa, jos menet­täi­si sen seu­raa­va­na vuonna.

  15. Jalan­kul­ki­ja:
    Uusis­ta pals­tois­ta sopii teh­dä pie­nem­piä, mut­ta vuo­si­kym­me­nien työn sosia­li­soi­mi­nen on kaik­kea muu­ta kuin kan­na­tet­ta­vaa, vaik­ka täl­lä tem­pul­la saa­tai­siin­kin muu­ta­man uusi palsta. 

    Ollaan­ko ole­mas­sa ole­via vuo­kra­so­pi­muk­sia rik­ko­mas­sa? Ei sitä tähän men­nes­sä muu­ten­kaan ole pidet­ty “sosia­li­soi­mi­se­na”, jos omis­ta­ja muis­taa ole­van­sa omis­ta­ja ja vuo­kra­lai­nen vain vuo­kra­lai­nen kun uuden sopi­muk­sen sol­mi­mi­sen aika tulee.

  16. Hel­sin­ki menet­ti aika pal­jon jo sil­loin, kun lai­vo­jen las­taa­mi­nen Ete­lä­sa­ta­man ja Län­si­sa­ta­man nos­tu­reil­la lop­pui. Asun­to­jen ja toi­mis­to­jen sul­lo­mi­nen joka paik­ka täy­teen, ja eri­tyi­ses­ti ran­noil­le, teki­si kau­pun­gis­tam­me todel­la tyl­sän. Oikea sata­ma, riit­tä­vän lähel­lä kes­kus­taa, tuo kau­pun­kiin eloa ja vipinää.

    Muis­te­taan­pa sit­ten, että Hel­sin­gin kes­kus­taan on haluk­kai­ta muut­ta­jia enem­män, mitä asun­to­ja on tar­jol­la. Asun­to­jen raken­ta­mi­nen lähiöi­hin lisää pen­de­löin­nin tar­vet­ta, mikä yhteis­kun­nal­li­ses­ti aivan äly­tön kus­tan­nuse­rä. Pait­si kaik­ki lii­ken­tees­tä aiheu­tu­va hait­ta, niin ennen­kaik­kea kaik­ki aika mikä tuh­raan­tuu liikenteessä.

    Kun Sör­näis­ten ja Jät­kä­saa­ren sata­mat aikoi­naan raken­net­tiin, oli Hel­sin­ki aivan eri­lai­nen kau­pun­ki kuin tänään. Maa-alue on arvok­kaam­paa ja parem­mas­sa käy­tös­sä asun­toa­lu­ee­na kuin logis­tiik­ka­toi­min­noil­le uhrattuna.

    Ja ran­to­jen käy­täs­tä, asun­toa­lueil­la nyky­ään tyy­pil­li­ses­ti ja aivan oikein jäte­tään ran­ta-alue ylei­sek­si alu­eek­si. Sata­miin ei taval­li­sil­la tal­laa­jil­la ole asi­aa. Yri­tä­pä men­nä käve­lyl­le ter­mi­naa­lien las­tausa­lueil­le naut­ti­maan viih­tyi­ses­tä betonista.

  17. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Hel­sin­ki menet­ti aika pal­jon jo sil­loin, kun lai­vo­jen las­taa­mi­nen Ete­lä­sa­ta­man ja Län­si­sa­ta­man nos­tu­reil­la lop­pui. Asun­to­jen ja toi­mis­to­jen sul­lo­mi­nen joka paik­ka täy­teen, ja eri­tyi­ses­ti ran­noil­le, teki­si kau­pun­gis­tam­me todel­la tyl­sän. Oikea sata­ma, riit­tä­vän lähel­lä kes­kus­taa, tuo kau­pun­kiin eloa ja vipinää. 

    Ja nyt sit­ten takai­sin nykypäivään.

    Sata­ma­toi­min­nas­sa ei ole enää jäl­keä­kään enti­sai­ko­jen meri­mies­ro­man­tii­kas­ta. Rah­ti tulee kon­teis­sa tai auto­lau­tas­sa rekal­la ja siir­tyy mah­dol­li­sim­man pie­nel­lä työ­mää­räl­lä mah­dol­li­sim­man nopeas­ti sisä­maas­sa sijait­se­vaan logis­tiik­ka­kes­kuk­seen, eikä sata­ma siten tuo kes­kus­taan mitään muu­ta kuin hel­ve­til­li­sen rekkaliikenteen.

    Kou­ral­li­nen lak­koi­le­via ahtaa­jia ja parin val­ta­van kont­tia­luk­sen mini­mi­mie­his­tö ei luo mihin­kään eloa eikä vipi­nää, eivät­kä rak­ka­mie­het­kään tai­da enää seu­ra­ta Mic­he­li­nin opas­ta ruo­ka­paik­kaa etsiessään…

  18. Yli­le­vei­den yksi­suun­tais­ten pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­nen kan­ta­kau­pun­kiin uhkaa vie­dä koko katu­ym­pä­ris­töä vää­rään suun­taan, kun kapeil­le kaduil­le ei koh­ta mah­du sen enem­pää pui­ta kuin raitiovaunujakaan.

    Yksi kapea kak­si­suun­tai­nen pyö­rä­tie riit­täi­si kadul­la hyvin ja estä­si myös hil­li­tön­tä kaa­hai­lua, kun työ­mat­ka­pyö­räi­li­jät jou­tui­si­vat otta­maan muun lii­ken­neym­pä­ris­tön huomioon.

  19. ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä Juma­la loi lumi­au­ran ja sen leveys on pyhä…

    toi­se­na päi­vä­nä Juma­la sit­ten loi niin tyh­män polii­ti­kon, joka uskoo tuo­hon lumiaura-argumenttiin

  20. Todet­ta­koon, että suun­ni­tel­tu uusi jät­ti­mäi­nen ter­mi­naa­li­ra­ken­nus oli­si sinän­sä hieno!

    Se on tosi­aan jät­ti­mäi­nen kolos­si eli hel­ve­tin var­jos­ta­va sekä kor­keu­del­taan että levey­del­tään. Se myös kivas­ti peit­tää kai­ken meri­nä­kö­alan. Kan­nat­taa­ko meren­ran­ta­mai­se­mia oikeas­ti tuh­la­ta tuol­lai­sel­le jät­ti­mäi­sel­le ter­mi­naa­lin ja ilmei­ses­ti kaup­pa­kes­kuk­sen yhdistelmälle?
    Kas kun ei meluai­taa rakenneta!

    Ihmet­te­len­pä myös, mis­tä tuon­ne loput­to­maan kesään löy­tyy aurin­gon sijain­nis­ta pää­tel­len iltayh­dek­sän aikaan noin pal­jon ihmi­siä kivi­seen bus­si­park­kiin sei­sos­ke­le­maan. Tuo val­koi­nen­kin säi­lyy val­koi­se­na vain kak­si kuu­kaut­ta val­mis­tu­mi­ses­ta. Sen jäl­keen se on ruman har­maa. Täs­sä taas menee kuse­tus täy­des­tä ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­si aina raken­ne­taan niin rumaa. Eihän noi­ta van­ho­ja­kaan vir­hei­tä ole edes vie­lä saa­tu purettua.

    Lait­ta­kaa nyt edes ehdok­si, että ark­ki­teh­dit pur­ka­vat raken­nuk­sen omal­la kus­tan­nuk­sel­laan, jos havain­ne­ku­va ei vas­taa todel­li­suut­ta tun­nel­mal­taan, valol­taan, väri­tyk­sel­tään, jne. edes kah­ta kuu­kaut­ta vuo­des­sa. Kat­so­taan sit­ten kuin­ka kuva yllät­täen muuttuu.

  21. Heik­ki:
    Karua luet­ta­vaa tuo lumi­au­ran välil­li­ses­ti mää­rit­tä­mä ratik­ka­kais­tan leveys. Hidas ratik­ka­lii­ken­ne mak­saa taa­tus­ti enem­män kuin sopi­van kokoi­nen lumiaura. 

    Epäi­lyt­tää kovas­ti, että ongel­ma täs­sä on se, ettei kukaan tar­peek­si kor­kea pääl­lik­kö ole vas­tuus­sa lumi­au­ran levey­des­tä, joten sitä ei voi­da täl­lai­sel­la kor­kean tason yhtei­sel­lä sopi­muk­sel­la muuttaa.

  22. Yler­mi:
    Jokos sit­ten on var­ma, että tuo ALA-toi­mis­ton ter­mi­naa­li­suun­ni­tel­ma on se mitä ruve­taan raken­ta­maan, jos ale­taan? Aika hal­lit­se­va tuos­ta­kin tulee, vaik­ka täl­lä ker­taa pit­kin pituut­taan. Kun kat­se­lee näi­tä poh­jois­mai­sia naa­pu­rei­ta, niin vali­tet­ta­vas­ti jär­jes­tään ark­ki­teh­tuu­rin kun­nian­hi­mo on kor­keam­mal­la – täs­sä oli­si edes vähän yri­tys­tä Hel­sin­gis­sä­kin. Jäi­si­pä­hän aina­kin komeam­mat rauniot. 

    Tääl­lä vali­tet­ta­vas­ti men­nään sil­lä neu­vos­to­liit­to­lai­sel­la asen­teel­la, että kun ei osa­ta teh­dä kau­nis­ta niin teh­dään edes sit­ten jär­jet­tö­män isoa. Tie­tys­ti tuol­lai­sen ruman muo­dot­to­man mas­san sit­ten pitää hal­li­ta kau­pun­gin merimaisemaa..

    Hive­nen höl­möä, jos sii­tä nor­ja­lai­sen hotel­lis­ta tulee nyt sit­ten Hel­sin­ki Tower, kos­ka aiheut­taa vain sekaan­nuk­sia Tor­nin kans­sa ja tuol­la nimel­lä varus­te­tun talon luu­li­si ole­van hip­pusen komeam­man kokoinen. 

    Eihän tuo edes ole mikään torni.
    Mie­li­ku­vi­tuk­se­ton nimi tie­tys­ti vas­taa raken­nuk­sen ulkoa­sua, mut­ta ei kai tuo­ta ihan vält­tä­mät­tä tar­vit­se mui­den kans­sa saman­ni­mi­sek­si laittaa?
    Ehdo­tan nimen­vaih­toa Nor­ja­lais­ko­los­sik­si. Nimeä­mi­soi­keu­den voi­si kyt­keä vuo­kra­so­pi­muk­seen ja, jos hotel­lin­pi­tä­jää ei kau­pun­gin sane­le­ma nimi miel­ly­tä, vie­köön kolos­sin­sa pois.

  23. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Oikea sata­ma, riit­tä­vän lähel­lä kes­kus­taa, tuo kau­pun­kiin eloa ja vipinää.

    Eloa ja vipi­nää juu, eli ruuh­kia, melua ja pääs­tö­jä. Mie­li­pi­dea­sia, tyk­kää­kö niis­tä. Uskoak­se­ni moni Jät­kä­saa­res­sa, Ruo­ho­lah­des­sa ja Mec­he­li­nin­ka­dul­la asu­va ei tykkää.

  24. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Hel­sin­ki menet­ti aika pal­jon jo sil­loin, kun lai­vo­jen las­taa­mi­nen Ete­lä­sa­ta­man ja Län­si­sa­ta­man nos­tu­reil­la lop­pui. Asun­to­jen ja toi­mis­to­jen sul­lo­mi­nen joka paik­ka täy­teen, ja eri­tyi­ses­ti ran­noil­le, teki­si kau­pun­gis­tam­me todel­la tyl­sän. Oikea sata­ma, riit­tä­vän lähel­lä kes­kus­taa, tuo kau­pun­kiin eloa ja vipinää. 

    Elä­vä kau­pun­ki on muut­tu­va — ja muut­ta­ma­ton kau­pun­ki on kuol­lut. Vaik­ka se enti­sen­lai­nen kau­pun­ki voi tun­tua nos­tal­gi­sel­ta, säi­lö­mäl­lä van­ha kau­pun­ki vain tape­taan se. Kau­pun­kien elin- ja veto­voi­ma tulee juu­ri sii­tä, että ne muu­tu­vat aiko­jen myötä.

    Kont­ti­lii­ken­ne ja koko moder­ni logis­tiik­ka kes­kit­tää sata­ma­toi­min­to­ja ja siir­tää nii­tä pois kau­pun­kien ran­noil­ta kaik­kial­la. Myös Suo­mes­sa se tapah­tuu taval­la tai toi­sel­la. Jos sitä sata­maa yri­te­tään pitää pakol­la kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, seu­rauk­se­na on vain kuol­lut sata­ma. Samoin logis­tii­kan muut­tu­mi­nen on muut­ta­nut sata­man luon­net­ta. Se ei enää samal­la taval­la tuo elä­mää ja vipi­nää kuin ennen vaan pel­käs­tään rek­ka­jo­no­ja ja kontteja.

    Kaik­kial­la maa­il­man kau­pun­geis­sa suun­ta on sel­vä: ran­nat siir­ty­vät teol­li­suus- ja sata­ma­käy­tös­tä asuin­käyt­töön. Samoin kor­keam­pi raken­nus­kan­ta kuin mitä Hel­sin­gis­tä tyy­pil­li­ses­ti löy­tyy sil­le sopi­vil­la alueil­la ja pai­koil­la on sel­keä tren­di. Kau­pun­git jot­ka eivät halua tai kyke­ne uudis­tu­maan kun maa­il­ma muut­tuu nahis­tu­vat ja sur­kis­tu­vat — kuten vaik­ka Det­roit vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den sisäl­lä tai New York 70-luvul­la. Muu­tok­sen hyväk­sy­mi­nen on kau­pun­gin elinehto.

  25. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Hel­sin­ki menet­ti aika pal­jon jo sil­loin, kun lai­vo­jen las­taa­mi­nen Ete­lä­sa­ta­man ja Län­si­sa­ta­man nos­tu­reil­la lop­pui. Asun­to­jen ja toi­mis­to­jen sul­lo­mi­nen joka paik­ka täy­teen, ja eri­tyi­ses­ti ran­noil­le, teki­si kau­pun­gis­tam­me todel­la tyl­sän. Oikea sata­ma, riit­tä­vän lähel­lä kes­kus­taa, tuo kau­pun­kiin eloa ja vipinää.

    Esim. Köö­pen­ha­mi­nas­sa, Barce­lo­nas­sa ja mik­sei Kris­tian­san­dis­sa­kin (ALA:n Kil­den) sata­ma-aluei­ta on onnis­tu­nees­ti muu­tet­tu muu­hun käyt­töön. Olen sil­ti nos­tal­gi­nen itse­kin ja toi­voi­sin että Kof­fin teh­taan mal­taat tuok­sui­si­vat vie­lä Bulevardilla.

  26. Kyl­lä aika­moi­nen rek­ka ja auto ja mat­kus­ta­ja­ral­li tar­vi­taan, että tuo ter­mi­naa­li saa­daan mak­set­tua. Ei sii­nä muu­ta­ma kesä­ris­tei­li­jä rii­tä, pitää olla pokaa ympä­ri vuoden.

  27. Rati­kan yksi vah­vuus on sen mui­ta lii­ken­ne­muo­to­ja pie­nem­pi katu­ti­lan käyt­tö. Onko tilat­tu lii­an levei­tä spåria?

  28. rei­lua jakoa?: Se oli­si iha­nyh­tä rei­lua kuin se, että ihmis­ten kodit huu­to­kau­pat­tai­siin ker­ran vuo­des­sa. Tai että jos joku asuu tila­vam­min kuin kes­ki­ver­to­hel­sin­ki­läi­nen, joku tun­te­ma­ton tuli­si asu­maan yhteen huo­nee­see­si sinul­ta kysy­mät­tä. Sit­ten voi­tai­siin huu­to­kau­pa­ta ker­ran vuo­des­sa autot, suku­jen kesä­mö­kit yms. Puu­tar­hu­rit ovat enim­mäk­seen aivan taval­lis­ta poruk­kaa, jol­la ei ole ylet­tö­mäs­ti omai­suut­ta, mök­ki on useim­pien arvok­kain omistus. 

    Puu­tar­han hoi­to ei myös­kään ole yhden vuo­den hom­maa. Se on pit­kä­jän­teis­tä työ­tä, ja esim. ome­na­puut tuot­ta­vat par­hai­ten satoa vas­ta vuo­si­kym­me­nen jäl­keen istu­tuk­ses­ta. Har­va viit­si­si hoi­taa puu­tar­haa kun­nol­la (=teh­dä sen kans­sa pal­jon työ­tä) ja sat­sa­ta sii­hen rahaa, jos menet­täi­si sen seu­raa­va­na vuonna.

    on hiu­kan eri asia kajo­ta tois­ten kotei­hin kuin kapun­gin vuo­kraa­maan har­ras­tus­pals­taan. jos halu­aa har­ras­taa ome­na­pui­den kas­va­tus­ta niin oli­si var­maan kan­nat­ta­nut har­ki­ta pit­kä­ai­kais­ta vuo­kraus­ta tai oman maan osta­mis­ta. mis­sään­hän ei ole luvat­tu vuo­si­kym­me­nien oikeut­ta samaan pals­taan. se ei ole rei­lua että omii yhtei­siä aluei­ta alle mark­ki­na­hin­to­jen koko­naan itselleen.

  29. rol­le:
    1) “Muis­te­taan­pa sit­ten, että Hel­sin­gin kes­kus­taan on haluk­kai­ta muut­ta­jia enem­män, mitä asun­to­ja on tar­jol­la. Asun­to­jen raken­ta­mi­nen lähiöi­hin lisää pen­de­löin­nin tar­vet­ta, mikä yhteis­kun­nal­li­ses­ti aivan äly­tön kus­tan­nuse­rä. Pait­si kaik­ki lii­ken­tees­tä aiheu­tu­va hait­ta, niin ennen­kaik­kea kaik­ki aika mikä tuh­raan­tuu liikenteessä.”

    2) “Kun Sör­näis­ten ja Jät­kä­saa­ren sata­mat aikoi­naan raken­net­tiin, oli Hel­sin­ki aivan eri­lai­nen kau­pun­ki kuin tänään. Maa-alue on arvok­kaam­paa ja parem­mas­sa käy­tös­sä asun­toa­lu­ee­na kuin logis­tiik­ka­toi­min­noil­le uhrattuna.”

    3) “Ja ran­to­jen käy­täs­tä, asun­toa­lueil­la nyky­ään tyy­pil­li­ses­ti ja aivan oikein jäte­tään ran­ta-alue ylei­sek­si alu­eek­si. Sata­miin ei taval­li­sil­la tal­laa­jil­la ole asi­aa. Yri­tä­pä men­nä käve­lyl­le ter­mi­naa­lien las­tausa­lueil­le naut­ti­maan viih­tyi­ses­tä betonista.” 

    1) Esi­mer­kik­si etuovi.com’in mukaan alu­eel­la ‘Hel­sin­ki, ete­lä’ on juu­ri nyt (13.6.2014 klo 08:06) tar­jol­la yhteen­sä 2 011 asun­toa. Täs­tä, mie­les­tä­ni jopa run­saas­ta tar­jon­nas­ta sopii kaik­kien haluk­kai­den vali­ta, jos jokin vaih­toeh­dois­ta sat­tui­si kelpaamaan. 

    Yksi­lö itse (omil­la valin­noil­laan) ja yhteis­kun­ta (kaa­voi­tuk­sel­la ja lii­ken­ne­jär­jes­tel­min) vai­kut­ta­vat pen­de­löin­ti­lii­ken­teen tehok­kuu­teen ja mah­dol­li­siin hait­toi­hin. Jos minul­la oli­si työ­paik­ka esi­mer­kik­si Vuo­saa­res­sa, en var­maan­kaan oli­si kovin inno­kas asu­maan Laut­ta­saa­res­sa (tai päin­vas­toin), nime­no­maan pit­kien ja kau­an kes­tä­vien päi­vit­täis­ten työ­mat­ko­jen takia. Tun­nen myös ihmi­siä, jot­ka yksin­ker­tai­ses­ti väsyi­vät pen­de­löi­mään päi­vit­täin esim. Por­voon, ja Espoon lou­nais­osan, välil­lä, sekä Loh­jan ja Hel­sin­gin välil­lä. Pidem­män pääl­le tuo (joka aamu ja ilta) lii­ken­tees­sä ja mm. ruuh­kis­sa vie­tet­ty aika “syö mies­tä” sii­nä kuin naistakin.

    Toi­saal­ta, ihan “teh­taan var­jos­sa­kaan” ei ole hyvä asua. Ihmi­sen pitää pääs­tä irrot­tau­tu­maan mm. työn aiheut­ta­mas­ta stres­sis­tä, jos sitä työ­hön (tai työym­pä­ris­töön kaik­ki­ne olo­suh­tei­neen liit­tyy). Etäi­syy­des­tä on sil­loin myös hyö­tyä. Kau­pun­gin lähi­luon­non mer­ki­tys stres­sin pois­ta­ja­na tun­ne­taan koke­mus­pe­räi­ses­ti, mut­ta sitä on vas­ta aika äsket­täin alet­tu tut­kia tie­teel­li­ses­ti (HS/13.6.2014/s. B10). Tii­vis­tä­mäl­lä kau­pun­kia lii­ak­si on vaa­ra­na lisä­tä stres­siä ja menet­tää mah­dol­li­suuk­sia stres­sin vähen­tä­mi­seen. Tämä ei oli­si hyvää kehi­tys­tä, sil­lä stres­sil­lä on myös ter­vey­del­li­siä vaikutuksia.

    Aika, mikä lii­ken­tees­sä tuh­raan­tuu, on sidok­sis­sa lii­ken­ne­jär­jes­tel­män tehok­kuu­teen ja kykyyn vas­ta­ta kapa­si­tee­tin kysyn­nän vaih­te­lui­hin. Täs­tä vas­taa­vat lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat, joi­den kyvyk­kyy­des­tä (ja resurs­seis­ta) riip­puu, miten tehok­kaas­ti jär­jes­tel­mä toi­mii. Oman lusik­kan­sa sop­paan pis­tä­vät usein myös polii­ti­kot, jot­ka välis­tä omaa tai puo­lu­een­sa kan­nat­ta­jien etua(?) koko­nai­suu­den kus­tan­nuk­sel­la ajaes­saan saat­ta­vat myö­tä­vai­kut­taa jopa “höl­mö­jen pää­tös­ten” syntyyn. 

    Esi­merk­ki­nä onnet­to­mas­ta lii­ken­ne­sol­mus­ta toi­mii alue, jos­sa Jät­kä­saa­ri liit­tyy Viron­nie­meen. Eikö tuo­ta paik­kaa muka saa­da iki­nä toimimaan? 

    2) Täs­tä asias­ta (onko alue arvok­kaam­mas­sa käy­tös­sä asun­toa­lu­ee­na vai logis­tii­kan pal­ve­luk­sess­sa) olen kans­sa­si eri miel­tä. Toteu­tus­ta­pa sinän­sä tar­jo­aa sil­ti yleen­sä monia eri­lai­sia mahdollisuuksia …

    Logis­tii­kan tulee toi­mia hyvin (mut­ta toki sen aiheut­ta­mien hait­to­jen sie­to­ra­jan puit­teis­sa). Mik­si luu­let, että vii­mei­sim­män maa­il­man­so­dan ilma­pom­mi­tuk­set pyrit­tiin kes­kit­tä­mään aluk­si mm. lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin? Tar­koi­tuk­se­na oli tuol­loin aiheut­taa vihol­li­sel­le mah­dol­li­sim­man pal­jon hait­taa. Hen­ki­lö- ja tava­ra­lii­ken­teen val­ta­väy­lät tuk­ki­mal­la, tai nii­tä kuris­ta­mal­la, saa­daan ison­kin vai­ku­tusa­lu­een elin­toi­min­not lopul­ta halvaantumaan.

    3) Olet­ko käy­nyt Vat­tu­nie­mes­sä, mis­sä talot kur­kot­ta­vat jo ran­ta­vii­van ylit­se­kin? Onnek­si, mm. pai­kal­lis­ten asuk­kai­den ja asu­ka­syh­dis­tyk­sen kii­vas vas­tus­tus sai kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten aikaan tyr­mäys­voi­ton kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den ahnees­ta “veri­kar­tas­ta”, joka oli­si pilan­nut koko Vat­tu­nie­men ete­lä­kär­jen, aina Vei­ja­rin­vuo­res­ta Sisä-Hatun suun­taan, ulos merel­le saak­ka. Ran­ta­pa­tio talo­jen ja ran­ta­vii­van välis­sä ei meri­luon­toa ja luon­non­ran­taa kovin hyvin korvaa.

    Moder­nin, tehok­kaan sata­man toi­min­to­ja ei enää tänä päi­vä­nä juu­ri pää­se suo­raan, itse sata­ma-alu­eel­ta, seu­raa­maan. Jois­sa­kin sata­mis­sa se on mah­dol­lis­ta, esi­mer­kik­si vähän etääm­mäl­tä tai orga­ni­soi­dus­ti. Mm. Ham­pu­ris­sa, kuten mones­sa muus­sa­kin sata­ma­kau­pun­gis­sa jär­jes­te­tään täl­lai­sia tutus­tu­mis­kier­rok­sia sata­maan ja sen toi­min­toi­hin vesiteitse.
    Tämä saat­tai­si olla hyvä idea Hel­sin­gis­sä­kin (vai joko se on käy­tös­sä?), jos se sata­man toi­min­to­ja häi­rit­se­mät­tä voi­tai­siin järjestää.

  30. joa­kim: onpas kur­jaa mut­ta et tain­nut tul­la aja­tel­leek­si että joil­la­kin ei ole mök­kiä tai pals­taa ollen­kaan. oikeas­taan nuo pals­tat pitäi­si vaik­ka huu­to­kau­pa­ta ker­ran vuo­des­sa. sekin oli­si oikeu­den­mu­kai­sem­paa kuin se että kou­ral­li­nen eliit­tiä pitää kiin­ni saa­vu­te­tus­ta edus­taan ikuisesti.

    Kyl­lä, olen aja­tel­lut sitä pal­jon­kin. Itä-Paki­laan tul­le nyt aivan var­mas­ti 60 uut­ta mök­kiä, joi­ta kaik­ki kan­nat­ta­vat. Mel­lun­mä­keen ja Sil­ta­mä­keen on tulos­sa koko­naan uudet alu­eet. Kyse on koh­tuu­des­ta ja sii­tä, ettei suun­ni­tel­mia teh­tai­si sil­mät kiin­ni ja mis­tään muus­ta piit­taa­mat­ta. Se, että ehdo­tat vuo­sit­tain vaih­tu­via puu­tar­hu­rei­ta pal­toil­le ker­too, että et yhtää tie­dä mis­tä puhut.

  31. Lisäk­si van­ho­ja mök­ke­jä on koko ajan kau­pan. Jos jätät vaik­ka auton osta­mat­ta, sinul­la on varaa siir­to­la­puu­tar­ha­mök­kiin. Sin­ne­hän pää­see eko­lo­gi­ses­ti julkisilla.

  32. Kun Sör­näis­ten ja Jät­kä­saa­ren sata­mat aikoi­naan raken­net­tiin, oli Hel­sin­ki aivan eri­lai­nen kau­pun­ki kuin tänään. Maa-alue on arvok­kaam­paa ja parem­mas­sa käy­tös­sä asun­toa­lu­ee­na kuin logis­tiik­ka­toi­min­noil­le uhrattuna.

    Ja ran­to­jen käy­täs­tä, asun­toa­lueil­la nyky­ään tyy­pil­li­ses­ti ja aivan oikein jäte­tään ran­ta-alue ylei­sek­si alu­eek­si. Sata­miin ei taval­li­sil­la tal­laa­jil­la ole asi­aa. Yri­tä­pä men­nä käve­lyl­le ter­mi­naa­lien las­tausa­lueil­le naut­ti­maan viih­tyi­ses­tä betonista.

    Kaik­ki eivät iki­nä mah­du kes­kus­taan asu­maan ja sata­mien, toi­sin kuin asui­na­luei­den, on pak­ko sijai­ta ran­nal­la. Vir­kis­tys­käyt­töön­kin ran­to­ja toki riit­tää kosolti.

  33. Oli­si­ko saa­tu enem­män uusia asuk­kai­ta Roi­hu­vuo­reen, jos Roi­hu­vuo­ri-Seu­ra oli­si anta­nut lausun­non, jos­sa oli­si vaa­ti­nut enem­män uusia asuk­kai­ta (vaik­ka 1200 uut­ta 600 sijaan)?

    Vai miten tämä menee? Kat­soo­ko lau­ta­kun­ta, että 4 vas­tus­taa ja 5 kan­nat­taa, siis­pä OK?

  34. joa­kim: on hiu­kan eri asia kajo­ta tois­ten kotei­hin kuin kapun­gin vuo­kraa­maan har­ras­tus­pals­taan. jos halu­aa har­ras­taa ome­na­pui­den kas­va­tus­ta niin oli­si var­maan kan­nat­ta­nut har­ki­ta pit­kä­ai­kais­ta vuo­kraus­ta tai oman maan osta­mis­ta. mis­sään­hän ei ole luvat­tu vuo­si­kym­me­nien oikeut­ta samaan pals­taan. se ei ole rei­lua että omii yhtei­siä aluei­ta alle mark­ki­na­hin­to­jen koko­naan itselleen.

    Tai­dat sekoit­taa siir­to­la­puu­tar­hat ja vil­je­ly­pals­tat. Vil­je­ly­pals­tat jae­taan joka vuo­si uudel­leen. Toki moni halu­aa ja saa jat­kaa van­hal­la pals­tal­laan. Siir­to­la­puu­tar­ho­jen vuo­kra­so­pi­muk­set teh­dään esim. 20 vuo­dek­si, kos­ka ton­til­la sei­soo vuo­kraa­jan omis­ta­ma mök­ki, jon­ka hän on omal­la kus­tan­nuk­sel­laan sin­ne joko raken­ta­nut tai osta­nut edel­li­sel­tä omis­ta­jal­ta — mark­ki­na­hin­taan. Mikä koh­ta täs­sä menee “alle markkinahinnan”?

    Et ole sitä pait­si huo­man­nut, että mer­kit­tä­vä osa ker­ros­ta­lois­ta ja oma­ko­ti­ta­lois­ta sei­soo myös kau­pun­gin omis­ta­mal­la vuo­kra­maal­la. Pitäi­si­kö nekin täs­tä syys­tä “huu­to­kau­pa­ta” vuo­sit­tain? Luu­let­ko, että kukaan iki­nä kos­kaan tämän jäl­keen teki­si kau­pun­gin kans­sa min­kään­lais­ta vuokrasopimusta?

  35. Jäl­leen upea ope­tus Hel­sin­ki­lä­sil­le höl­möil­le. ÄLÄ IKIKINÄ osta kau­pun­gin vuo­kra­ton­til­la ole­vaa asun­toa. Näi­tä höl­mö­jä on kau­pun­gis­sa jo tois­ta­kym­men­tä tuhat­ta jot­ka on osta­nut kau­pun­gin Hitas käm­pän. Seu­raa­vak­si tulem­me sosia­li­soi­maan ne ilmai­sek­si. Suo­mi on pahem­pi kom­mu­nis­mi kuin veli venä­läi­nen tai poh­jois korea

    Ris­to: Suo­sit­te­le

  36. Jalan­kul­ki­ja: Tai­dat sekoit­taa siir­to­la­puu­tar­hat ja vil­je­ly­pals­tat. Vil­je­ly­pals­tat jae­taan joka vuo­si uudel­leen. Toki moni halu­aa ja saa jat­kaa van­hal­la pals­tal­laan. Siir­to­la­puu­tar­ho­jen vuo­kra­so­pi­muk­set teh­dään esim. 20 vuo­dek­si, kos­ka ton­til­la sei­soo vuo­kraa­jan omis­ta­ma mök­ki, jon­ka hän on omal­la kus­tan­nuk­sel­laan sin­ne joko raken­ta­nut tai osta­nut edel­li­sel­tä omis­ta­jal­ta – mark­ki­na­hin­taan. Mikä koh­ta täs­sä menee “alle markkinahinnan”?

    Et ole sitä pait­si huo­man­nut, että mer­kit­tä­vä osa ker­ros­ta­lois­ta ja oma­ko­ti­ta­lois­ta sei­soo myös kau­pun­gin omis­ta­mal­la vuo­kra­maal­la. Pitäi­si­kö nekin täs­tä syys­tä “huu­to­kau­pa­ta” vuo­sit­tain? Luu­let­ko, että kukaan iki­nä kos­kaan tämän jäl­keen teki­si kau­pun­gin kans­sa min­kään­lais­ta vuokrasopimusta?

    Siir­to­la­puu­tar­hoi­den pals­to­jen vuo­krat ovat käsit­tääk­se­ni huo­mat­ta­van mata­lia, ja täl­lai­nen ali­hin­tai­nen vuo­kra­so­pi­mus on mel­koi­nen varain­siir­to niil­le muu­ta­mil­le onnel­li­sil­le, jot­ka jos­kus ovat pals­tan jos­kus onnis­tu­neet vuo­kraa­maan. Joko vuo­krat pitää saat­taa tol­kul­li­sel­le tasol­le tai sit­ten huu­to­kau­pa­ta pals­tat mää­rä­ajoin (esim. vuo­sit­tain) tas­a­puo­li­suu­den nimissä.

  37. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: 1) Esi­mer­kik­si etuovi.com’in mukaan alu­eel­la ‘Hel­sin­ki, ete­lä’ on juu­ri nyt (13.6.2014 klo 08:06) tar­jol­la yhteen­sä 2 011 asuntoa.

    Aika, mikä lii­ken­tees­sä tuh­raan­tuu, on sidok­sis­sa lii­ken­ne­jär­jes­tel­män tehok­kuu­teen ja kykyyn vas­ta­ta kapa­si­tee­tin kysyn­nän vaihteluihin.

    vii­mei­sim­män maa­il­man­so­dan ilma­pom­mi­tuk­set pyrit­tiin kes­kit­tä­mään aluk­si mm. lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin? Tar­koi­tuk­se­na oli tuol­loin aiheut­taa vihol­li­sel­le mah­dol­li­sim­man pal­jon hait­taa. Hen­ki­lö- ja tava­ra­lii­ken­teen val­ta­väy­lät tuk­ki­mal­la, tai nii­tä kuris­ta­mal­la, saa­daan ison­kin vai­ku­tusa­lu­een elin­toi­min­not lopul­ta halvaantumaan.

    3) Olet­ko käy­nyt Vat­tu­nie­mes­sä, mis­sä talot kur­kot­ta­vat jo ran­ta­vii­van ylitsekin?

    Jois­sa­kin sata­mis­sa se on mah­dol­lis­ta, esi­mer­kik­si vähän etääm­mäl­tä tai orga­ni­soi­dus­ti. Mm. Ham­pu­ris­sa, kuten mones­sa muus­sa­kin sata­ma­kau­pun­gis­sa jär­jes­te­tään täl­lai­sia tutus­tu­mis­kier­rok­sia satamaan 

    Vähän suh­teel­li­suut­ta kii­tos! 2011 on häviä­vän pie­ni osuus kai­kis­ta “Hel­sin­ki, ete­län” asun­nois­ta. Satuit­ko kat­so­maan, mikä on “Hel­sin­ki, ete­län” keskipyyntö?

    Lii­ken­ne­ka­pa­si­teet­ti ei rat­kai­se, se tuk­keu­tuu aina. Parem­pi antaa ihmis­ten asua siel­lä mis­sä halua­vat ja kaa­voit­taa asun­to­ja sinne.

    Vii­mei­sim­mäs­tä maa­il­man­so­das­ta on 70 vuot­ta, ter­ve­tu­loa tähän päi­vään. Mitä väliä sitä pait­si on, pom­mi­te­taan­ko sata­ma tuh­kak­si Vuo­saa­res­sa vai Jätkäsaaressa?

    Olet­ko oikeas­ti sitä miel­tä, että aidan takaa kat­sot­ta­vat sata­ma on kivem­pi jut­tu kuin mah­dol­li­suus kul­kea rantaraittia?

    Sata­ma­kier­rok­set voi var­mas­ti jär­jes­tää myös Vuo­saa­res­sa. Ham­pu­rin sata­ma siir­tyy sitä pait­si koko ajan kau­em­mak­si kes­kus­tas­ta. En sit­ten käy­nyt visii­til­lä­si Hafen Cityssä?

  38. Mik­ko Num­me­lin: Kaik­ki eivät iki­nä mah­du kes­kus­taan asu­maan ja sata­mien, toi­sin kuin asui­na­luei­den, on pak­ko sijai­ta ran­nal­la. Vir­kis­tys­käyt­töön­kin ran­to­ja toki riit­tää kosolti.

    Sata­mien ei tar­vit­se sijai­ta kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, mis­sä sen vie­mäl­le maa­pin­ta-alal­le on parem­paa­kin käyttöä.

  39. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Mm. Ham­pu­ris­sa, kuten mones­sa muus­sa­kin sata­ma­kau­pun­gis­sa jär­jes­te­tään täl­lai­sia tutus­tu­mis­kier­rok­sia sata­maan ja sen toi­min­toi­hin vesiteitse.
    Tämä saat­tai­si olla hyvä idea Hel­sin­gis­sä­kin (vai joko se on käy­tös­sä?), jos se sata­man toi­min­to­ja häi­rit­se­mät­tä voi­tai­siin järjestää.

    Idea toi­mii vie­lä parem­min Kot­kas­sa, siel­lä kont­ti­sa­ta­man ympä­ri pää­see parem­min kier­tä­mään vesi­teit­se ja kont­ti­me­ri on vai­kut­ta­va näky.

  40. rol­le: Siir­to­la­puu­tar­hoi­den pals­to­jen vuo­krat ovat käsit­tääk­se­ni huo­mat­ta­van mata­lia, ja täl­lai­nen ali­hin­tai­nen vuo­kra­so­pi­mus on mel­koi­nen varain­siir­to niil­le muu­ta­mil­le onnel­li­sil­le, jot­ka jos­kus ovat pals­tan jos­kus onnis­tu­neet vuo­kraa­maan. Joko vuo­krat pitää saat­taa tol­kul­li­sel­le tasol­le tai sit­ten huu­to­kau­pa­ta pals­tat mää­rä­ajoin (esim. vuo­sit­tain) tas­a­puo­li­suu­den nimissä.

    Vuo­krat eivät ole kor­keat, mut­ta mök­kien hin­nat sekä nii­hin sisäl­ty­vät vuo­kra-oikeu­den siir­rot ovat täy­sin mark­ki­na­hin­tai­sia. Asian voi­si näh­dä niin­kin päin, että ilmai­sel­la työl­lä ja rahal­la lai­tam­me kau­pun­ki­lai­sil­le aika hulp­pei­ta puis­to­ja ihail­ta­vik­si. Pal­jon liik­kuu Paki­las­sa ulkoi­li­joi­ta kät­tem­me työ­tä ihailemassa. 

    Kuka viit­si­si ryh­tyä esim. pit­kä­jän­tei­seen maan­pa­ran­nuk­seen, jos mök­ki­pals­tat huu­to­kau­pat­tai­siin vuosittain?

  41. rol­le:
    1) Vähän suh­teel­li­suut­ta kii­tos! 2011 on häviä­vän pie­ni osuus kai­kis­ta “Hel­sin­ki, ete­län” asun­nois­ta. Satuit­ko kat­so­maan, mikä on “Hel­sin­ki, ete­län” keskipyyntö?

    2) Lii­ken­ne­ka­pa­si­teet­ti ei rat­kai­se, se tuk­keu­tuu aina. Parem­pi antaa ihmis­ten asua siel­lä mis­sä halua­vat ja kaa­voit­taa asun­to­ja sinne.

    3) Vii­mei­sim­mäs­tä maa­il­man­so­das­ta on 70 vuot­ta, ter­ve­tu­loa tähän päi­vään. Mitä väliä sitä pait­si on, pom­mi­te­taan­ko sata­ma tuh­kak­si Vuo­saa­res­sa vai Jätkäsaaressa?

    4) Olet­ko oikeas­ti sitä miel­tä, että aidan takaa kat­sot­ta­vat sata­ma on kivem­pi jut­tu kuin mah­dol­li­suus kul­kea rantaraittia?

    5) Sata­ma­kier­rok­set voi var­mas­ti jär­jes­tää myös Vuo­saa­res­sa. Ham­pu­rin sata­ma siir­tyy sitä pait­si koko ajan kau­em­mak­si kes­kus­tas­ta. En sit­ten käy­nyt visii­til­lä­si Hafen Cityssä? 

    1) Sisäl­tää­kö etuovi.com kai­ken asun­to­tar­jon­nan alu­eel­la “Hel­sin­ki, etelä”?
    Kai­va­taan­ko Hel­sin­kiin tyh­jä­tas­ku­ja? Hei­tä var­ten­han on ole­mas­sa Van­taa ja lähi­ju­nat. ( Ai niin, ja tie­tys­ti kun­nan sosi­aa­li­nen asu­mis­tu­ki, jos­sa kau­pun­ki voi­si sääs­tää, jos tuki­si enem­män asu­mis­ta vähän kau­em­pa­na Hel­sin­gis­tä ja vähem­män kaik­kein kal­leim­mil­la alueilla). 

    Minä­kin haluai­sin Mase­ra­tin, mut­ta tyy­dyn hal­vem­paan, enkä edel­ly­tä, että val­mis­ta­jan teh­das siir­tyi­si entis­tä­kin tii­vis­tah­ti­sem­paan mas­sa­tuo­tan­toon, jot­ta unel­mie­ni koh­teen hin­ta saa­tai­siin sopi­vam­mak­si kuk­ka­rol­le­ni. Osa unel­mis­ta voi ihan hyvin unel­mi­na myös pysyä.

    2) Ei lii­ken­ne­ka­pa­si­teet­ti aina tuk­keu­du. Kuin­ka usein olet käy­nyt Baanalla? 

    On ihan oikein antaa ihmis­ten asua siel­lä mis­sä asu­vat, mut­ta jos lisää ei enää tie­tyl­le asui­na­lu­eel­le mah­du, niin mikä yhtei­sö hyvän­sä kar­kot­taa yli­mää­räi­set sekaan tun­ke­vat. Eihän yhteen bus­siin­kaan kan­na­ta yrit­tää sul­loa, tiuk­kaan tii­vis­tä­mäl­lä 450 matkustajaa.

    3) Et ilmei­ses­ti kyen­nyt ymmär­tä­mään vies­tiä­ni. Kyse oli lii­ken­teen ja logis­tii­kan sol­mu­koh­dis­ta sekä nii­den tär­keäs­tä mer­ki­tyk­ses­tä yhteis­kun­nal­le, tänä­kin päi­vä­nä. Aika­kau­del­la ei ole asias­sa juu­ri mer­ki­tys­tä. Nykyi­sin tuo­hon jouk­koon kuu­lu­vat myös tie­to­lii­ken­teen vas­taa­vat pis­teet, kes­kit­ty­mät ja pää­väy­lät. Aikoi­naan tai­si­vat tie­to­ja kul­jet­ta­vat lähe­tit kul­kea Roo­mas­sa Via Appi­aa pit­kin (ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Via_Appia”).

    Sata­mia on Hel­sin­gis­sä olta­va useam­pia, jot­ta esim. ainoal­le väy­läl­le upon­nut (/upotettu) lai­va ei joh­tai­si sata­man saar­toon, kuten noin kol­me kuu­kaut­ta sit­ten Kri­mil­lä teh­tiin (läh­de: “http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288663418839.html”).

    4) En väit­tä­nyt, että aito­ja oli­si tar­koi­tet­tu turis­te­ja tai kau­pun­ki­lai­sia “ilah­dut­ta­maan”. Vii­mek­si nii­tä har­mit­te­lin Kata­jan­no­kan ete­lä­osas­sa tou­ko-kesä­kuun vaih­tees­sa. Mikä­li et vie­lä aito­jen pys­ty­tyk­sen kai­kis­ta eri syis­tä tien­nyt, kan­nat­taa tutus­tua mm. ISPS-koo­diin (ks. esi­mer­kik­si “http://en.wikipedia.org/wiki/International_Ship_and_Port_Facility_Security_Code”). Voi olla, että jos­sain aito­ja on tar­vit­tu ehkä muis­ta­kin syistä.

    Pel­kät ran­ta­rai­tit, joi­ta talo­ri­vis­töt reu­nus­ta­vat, ilman mitään eri­tyi­sem­pää kat­sel­ta­vaa meren puo­lel­la, ovat tyl­sän­puo­lei­sia. Jos vas­ta­ran­nal­la, riit­tä­vän lähel­lä, on esi­mer­kik­si sata­ma, tuo se alu­eel­le “sitä jotakin”.

    5) Vuo­saa­ri on aika hul­vat­to­man kau­ka­na Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Toki sin­ne­kin asti voi­si jol­lain pitem­mäl­lä Itä-Hel­sin­gin saa­ris­to­ris­tei­lyl­lä käy­dä kouk­kaa­mas­sa, jos lenk­ki saa­vut­tai­si turis­tien suo­sion. (Ydin­kes­kus­tan rajat lie­ne­vät kui­ten­kin Hes­pe­rian puis­ton ja Pit­kän­sil­lan kohdalla.)

  42. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Jos joku kui­ten­kin halu­aa kor­kei­ta raken­nel­mia pal­voa, kan­nat­taa men­nä ja pol­vis­tua vaik­ka Sal­mi­saa­ren voi­ma­lan (Sal­mi­saa­ri B) savu­pii­pun juu­rel­le. Wiki­pe­dian tie­to­jen mukaan se on Hel­sin­gin kor­kein raken­nel­ma (kor­keu­del­taan 150 m), mut­ta onko se komea? Ei aina­kaan minun mielestäni. 

    Välil­lä tääl­lä tör­mää vies­tei­hin, jot­ka lähin­nä huvit­ta­vat, jos ne lukee aja­tuk­sen kans­sa. Niin kuin tämä, jos­sa vas­tus­te­taan kor­ke­aa raken­ta­mis­ta, kos­ka kor­kea savu­piip­pu Sal­mi­saa­res­sa on kir­joit­ta­jan mie­les­tä ruma. 

    Jos se savu­piip­pu onkin juu­res­ta kat­sot­tu­na ruma, niin käve­le­hän sil­lan yli Laruun kat­se­le­maan Sal­mi­saar­ta. Ihan hyväl­tä näyt­tää. Savu­pii­put­kin. Kyse on pers­pek­tii­vis­tä. Joil­le­kin toi­voi­si laajempaa.

  43. rol­le: Sata­mien ei tar­vit­se sijai­ta kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, mis­sä sen vie­mäl­le maa­pin­ta-alal­le on parem­paa­kin käyttöä.

    Hyvien sata­ma­paik­ko­jen ympä­ril­le on yleen­sä syn­ty­nyt kau­pun­ki. Pitäi­si­kö muka kau­pun­gin toi­mia kuin käen­poi­ka­nen tai loi­nen, joka näi­vet­tää isäntäeliönsä?

    Sata­ma­käyt­tö on useim­mi­ten paras­ta mah­dol­lis­ta käyt­töä sata­ma-alu­een ton­til­le, mut­ta satama‑, varus­ta­mo- ja logis­tiik­ka-alan asian­tun­ti­jat yri­tyk­sis­sä tie­tä­ne­vät par­hai­ten, mitä reit­te­jä pit­kin meri­lii­ken­ne on kan­nat­ta­vin­ta ohja­ta kul­ke­maan sil­loin, kun siir­ry­tään maal­ta merel­le (tai päin­vas­toin). Tie­tyt kehi­ty­stren­dit (kuten esi­mer­kik­si lii­ken­teen hii­pu­mi­nen tai lisä­ti­lan tar­ve) voi­vat jos­kus aloit­taa muu­tok­sen, mut­ta se, että jokin elin­kel­poi­nen sata­ma pitäi­si lak­kaut­taa sen vuok­si, että joku vain haluai­si asua sata­man pai­kal­la, on riit­tä­mä­tön perus­te tuol­lai­sel­le muutokselle.

  44. Siir­to­la­puu­tar­ho­jen vuo­kra- ja hal­lin­ta­oi­keus­ky­sy­myk­set eivät ole niin yksioi­koi­sia kuin nimi­mer­kit joa­kin ja rol­le näyt­tä­vät ajat­te­le­van. Siir­to­la­puu­tar­hu­ri omis­taa mökin ja kas­vil­li­suu­den, vain maa­poh­ja on vuo­kral­la (ymmär­tääk­se­ni käy­pään hin­taan). Han­kin­ta­ti­lan­tees­sa mak­se­taan mökin ja kas­vil­li­suu­den lisäk­si sie­voi­sia sum­mia vuo­kra­oi­keu­den siir­ros­ta, mikä nyky­ään van­hoil­la alueil­la käsit­tää­kin suu­rim­man osan han­kin­ta­kus­tan­nuk­sis­ta. Vuo­kra­oi­keu­den hin­ta riip­puu juu­ri­kin pals­tan koos­ta ja sijain­nis­ta. Kaik­ki täl­lai­sen han­kin­nan teh­neet ovat tie­tys­ti hyvä­us­koi­ses­ti suun­ni­tel­leet tule­vai­suut­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä. Kysy­myk­ses­sä eivät myös­kään ole ns. pals­ta­vil­jel­mät eivät­kä yksi­vuo­ti­set kas­vit, vaan kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti arvok­kaat puu­tar­hat, joi­den moni­vuo­tis­ten pui­den, pen­sai­den ja peren­no­jen vaa­li­mi­nen on koko alu­een mai­se­ma-ark­ki­teh­tuu­rin kan­nal­ta tär­keä moni­ta­hoi­nen teh­tä­vä. Siir­to­la­puu­tar­ho­ja on jat­ku­vas­ti tar­jol­la, niin kuin on aina ollut. Hel­sin­gis­sä on 9 van­haa siir­to­la­puu­tar­ha-aluet­ta ja lisäk­si useam­pia kesä­ma­ja- ja vil­je­ly­pals­ta-aluei­ta. Pel­käs­tään Paki­lan siir­to­la­puu­tar­has­sa pari­kym­men­ta pals­taa (yhtä lail­la isom­mat kuin pie­nem­mät­kin) vaih­taa omis­ta­jaa joka vuo­si. Myyn­ti-ilmoi­tuk­sis­ta pää­tel­len vie­rei­ses­sä Klauk­ka­lan­puis­tos­sa vaih­tu­vuus on vähin­täin yhtä vil­kas­ta. Mök­kien pit­kis­tä myyn­tia­jois­ta voi­si myös pää­tel­lä ettei kysyn­tä todel­la­kaan yli­tä tar­jon­taa. Kuut­ta­tois­ta van­haa tont­tia on pait­si jul­maa myös tar­pee­ton­ta jaka­mal­la tur­mel­la kun täl­le siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eel­le joka tapauk­ses­sa suun­ni­tel­laan sataa uut­ta siirtolapuutarhapalstaa.

  45. j‑lu: Välil­lä tääl­lä tör­mää vies­tei­hin, jot­ka lähin­nä huvit­ta­vat, jos ne lukee aja­tuk­sen kans­sa. Niin kuin tämä, jos­sa vas­tus­te­taan kor­ke­aa raken­ta­mis­ta, kos­ka kor­kea savu­piip­pu Sal­mi­saa­res­sa on kir­joit­ta­jan mie­les­tä ruma. 

    Jos se savu­piip­pu onkin juu­res­ta kat­sot­tu­na ruma, niin käve­le­hän sil­lan yli Laruun kat­se­le­maan Sal­mi­saar­ta. Ihan hyväl­tä näyt­tää. Savu­pii­put­kin. Kyse on pers­pek­tii­vis­tä. Joil­le­kin toi­voi­si laajempaa. 

    … vas­tus­te­taan kor­ke­aa raken­ta­mis­ta, kos­ka kor­kea savu­piip­pu Sal­mi­saa­res­sa on kir­joit­ta­jan mie­les­tä ruma.”

    Tuo on oma tul­kin­ta­si asias­ta, jos­ta en edes noin kir­joit­ta­nut. Kir­joi­tin kor­keas­ta savu­pii­pus­ta: “… mut­ta onko se komea? Ei aina­kaan minun mielestäni.”

    j‑lu” kir­joit­ti: “… Ihan hyväl­tä näyt­tää. Savupiiputkin. …”

    Etpä tai­da hyväs­tä tie­tää pal­joa­kaan. Met­ro­tun­ne­lis­sa­ko olet kasvanut?

    Kom­ment­ti­si perus­teel­la olet siis (“j‑lu”) ilmei­ses­ti siis sitä miel­tä, että kor­kea savu­piip­pu on lähie­täi­syy­del­tä ruma. Jos mie­les­tä­si muu­tok­seen rumas­ta hyvän­nä­köi­sek­si tar­vi­taan pers­pek­tii­vi­syis­tä etäi­syyt­tä mel­kein kilo­met­ri, niin miten ihmees­sä jokin yli­kor­kea tor­ni­ho­tel­li oli­si voi­nut Hie­ta­lah­den vas­ta­ran­nal­ta, siis pal­jon lyhyem­mäl­tä etäi­syy­del­tä kuin savu­pii­pun ja Laut­ta­saa­ren väli­mat­ka, olla parempi.

    Nuo Sal­mi­saa­ren savu­pii­put “tök­ki­vät” mie­les­tä­ni pahas­ti sil­miin myös sii­nä Laut­ta­saa­ren­sal­men vas­ta­ran­nal­la (Larus­sa), Kas­ki­saa­ren sil­lan luo­na, kuin aina Kei­la­nie­men­kin ran­nas­sa. Ehkä pitäi­si etäi­syyt­tä olla vie­lä­kin enem­män kuin tuo vii­mek­si mai­nit­tu (n. 4 kilo­met­riä), jot­ta Sal­mi­saa­ri alkai­si näyt­tää hyväl­tä. No, sit­ten­hän sitä ei enää kovin hyvin näkyisi …

    Toi­sin kuin nuo savu­pii­put, on mie­les­tä­ni esi­mer­kik­si Laut­ta­saa­ren vesi­tor­ni suo­ras­taan kau­nis. Sitä kel­paa ihail­la vähän kau­em­paa niin Sal­mi­saa­ren, Län­si­väy­län, Seu­ra­saa­ren, Pik­ku­nie­men, Lauk­ka­nie­men, Vat­tu­nie­men kuin Kata­ja­har­jun­kin suunnista. 

    Yhtä hyvä on tilan­ne esi­mer­kik­si Laut­ta­saa­reen kir­kon tor­nin osal­ta, jos sitä kat­soo Tall­ber­gin puis­to­tiel­tä tai Laut­ta­saa­ren tien alkupään/sillan suun­nal­ta. Toi­vot­ta­vas­ti Larun osta­rin uudis­ra­ken­nuk­set eivät pei­tä jäl­kim­mäis­tä näky­mää, tai Koi­vusaar­ta kos­ke­va raken­ta­mi­sen mah­dol­li­nen(?) toteu­tu­mi­nen kir­kon­tor­nin ylim­pien osien näky­mis­tä Hana­saa­reen ja Kar­husal­men ylit­tä­väl­le sil­lal­le. Ole­tan, että kaik­ki nämä näky­mät ovat olleet tar­koin muka­na kir­kon ja sen tor­nin suun­ni­tel­leen ark­ki­teh­ti Kei­jo Petä­jän suun­ni­tel­mis­sa, v. 1958 val­mis­tu­neen kir­kon tor­nin kor­keut­ta pohdittaessa.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Roi­hu­vuo­ri­seu­ra oli­si vaa­ti­nut enem­män asuk­kai­ta, se oli­si var­mas­ti myös saanut. 

    Minul­la vain ei rii­tä mie­li­ku­vi­tus, mik­si kau­pun­ki­ra­ken­teen muu­tok­ses­ta yleen­sä­kään kysy­tään tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa nykyi­sil­tä asuk­kail­ta? 😀 Lop­pu­tu­los tie­de­tään ennak­koon, se ei pal­ve­le kau­pun­kia kokonaisuutena. 

    Toi­saal­ta Roi­hu­vuo­rion niin kau­ka­na Hel­sin­gis­tä, ettei sen uudel­leen kaa­voi­tuk­ses­sa ole mitään kii­ret­tä. Nyt pitää kaa­voit­taa aluei­ta, jot­ka liit­ty­vät kan­ta­kau­pun­kiin: Mei­lah­ti, Munk­ki­vuo­ri, Kulos­aa­ri, Hert­to­nie­mi jne.

  47. KariS:
    ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä Juma­la loi lumi­au­ran ja sen leveys on pyhä…
    toi­se­na päi­vä­nä Juma­la sit­ten loi niin tyh­män polii­ti­kon, joka uskoo tuo­hon lumiaura-argumenttiin 

    Kol­man­te­na päi­vä­nä juma­la loi insi­nöö­rin, joka puo­les­taan kehit­ti kään­ty­vän / nivel­le­tyn lumi­au­ran. Näin ongel­ma oli tipo­ties­sään. Kukaan ei enää käyt­tä­nyt muun­lai­sia auroja.

    Juma­lan kans­sa insi­nöö­ri­kin pär­jää, mut­ta kau­pun­gin vir­ka­mies on mah­do­ton yhtä­lö jopa insi­nöö­ril­le. Polii­tik­ko vas­tuk­se­na on sii­nä ja siinä.

  48. Kal­le: Minul­la vain ei rii­tä mie­li­ku­vi­tus, mik­si kau­pun­ki­ra­ken­teen muu­tok­ses­ta yleen­sä­kään kysy­tään tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa nykyi­sil­tä asuk­kail­ta? Lop­pu­tu­los tie­de­tään ennak­koon, se ei pal­ve­le kau­pun­kia kokonaisuutena. 

    Toi­saal­ta Roi­hu­vuo­rion niin kau­ka­na Hel­sin­gis­tä, ettei sen uudel­leen kaa­voi­tuk­ses­sa ole mitään kii­ret­tä. Nyt pitää kaa­voit­taa aluei­ta, jot­ka liit­ty­vät kan­ta­kau­pun­kiin: Mei­lah­ti, Munk­ki­vuo­ri, Kulos­aa­ri, Hert­to­nie­mi jne. 

    Roi­hu­vuo­ri on ihan Hert­to­nie­men vie­res­sä (Itä­väy­län itä­puo­lel­la). Vain muu­ta­ma teol­li­suus­kort­te­li on sii­nä välissä.

    Hert­to­nie­mi (ja Roi­hu­vuo­ri) lii­tet­tiin kan­ta­kau­pun­kiin samal­la ker­taa kuin muu­ta­ma muu­kin alue lis­ta­si ulko­puo­lel­ta. Tuo ‘suu­ri alue­lii­tos’ tapah­tui jo 1.1.1946, eli mel­kein 70 vuot­ta sit­ten. Oli­si­ko koh­ta aika seu­raa­van suu­ren alueliitoksen?

  49. Enti­nen vih­reä: Han­kin­ta­ti­lan­tees­sa mak­se­taan mökin ja kas­vil­li­suu­den lisäk­si sie­voi­sia sum­mia vuo­kra­oi­keu­den siir­ros­ta, mikä nyky­ään van­hoil­la alueil­la käsit­tää­kin suu­rim­man osan han­kin­ta­kus­tan­nuk­sis­ta. Vuo­kra­oi­keu­den hin­ta riip­puu juu­ri­kin pals­tan koos­ta ja sijainnista.

    Jos ne vuo­krat oli­si­vat mark­ki­na­vuo­kria, vuo­kra­oi­keu­den siir­ros­ta ei mak­set­tai­si mitään. Kos­ka kyse on kau­pun­gin vuo­kra­maas­ta, ali­vuo­krai­suus on pois veronmaksajilta.

    Sama tie­tys­ti kos­kee kaik­kia kau­pun­gin vuo­kra­tont­te­ja. Jos vuo­kra­ton­til­la ole­vas­ta talos­ta mak­se­taan enem­män kuin mitä vas­taa­van raken­nus­kus­tan­nuk­set oli­si­vat, vuo­kra on lii­an alhai­nen. Tähän kau­pun­ki on jo vähän havah­tu­nut, ja vuo­kria hila­taan hil­jal­leen vähän rea­lis­ti­sem­mak­si. (Teo­rias­sa vuo­kran pitäi­si olla 4 % ton­tin arvos­ta vuo­des­sa, ja sil­lä vuo­kral­la talot eivät oikeas­ti­kaan mak­sai­si kuin nii­den todel­li­sen arvon ver­ran. Parem­pi mää­ri­tel­mä kyl­lä oli­si jokin indek­si + mar­gi­naa­li, niin inflaa­tio ei vaikuttaisi.)

    Itä-Paki­lan osal­ta laa­jen­nus­suun­ni­tel­mat tun­tu­vat pöh­köil­tä. Van­ho­jen tont­tien pilk­ko­mi­nen on siir­to­la­puu­tar­ha-aat­teen mukais­ta, mut­ta uusien tont­tien teke­mi­nen vir­kis­ty­sa­lu­ees­ta tai kult­tuu­ri­mai­se­mas­ta on huo­nom­pi jut­tu. Joko sin­ne pitäi­si kaa­voit­taa oike­aa asu­mis­ta tai jät­tää alue rauhaan.

    (Se hie­nous… Hie­no hau­tuu­maa-aita ympärillä.)

  50. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Hyvien sata­ma­paik­ko­jen ympä­ril­le on yleen­sä syn­ty­nyt kaupunki. 

    Sil­le kau­pun­gil­le­han on ihan muka­vas­ti tilaa kas­vaa Vuo­saa­ren itä­puo­lel­le sata­man ympä­ril­le. Nyky­ään isot sata­mat ovat usein kau­pun­kien ulko­puo­lel­la jos­tain syystä.

  51. Kal­le: Minul­la vain ei rii­tä mie­li­ku­vi­tus, mik­si kau­pun­ki­ra­ken­teen muu­tok­ses­ta yleen­sä­kään kysy­tään tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa nykyi­sil­tä asuk­kail­ta? Lop­pu­tu­los tie­de­tään ennak­koon, se ei pal­ve­le kau­pun­kia kokonaisuutena. 

    Toi­saal­ta Roi­hu­vuo­rion niin kau­ka­na Hel­sin­gis­tä, ettei sen uudel­leen kaa­voi­tuk­ses­sa ole mitään kii­ret­tä. Nyt pitää kaa­voit­taa aluei­ta, jot­ka liit­ty­vät kan­ta­kau­pun­kiin: Mei­lah­ti, Munk­ki­vuo­ri, Kulos­aa­ri, Hert­to­nie­mi jne.

    Asuk­kail­ta kan­nat­tai­si kysyä laa­jem­min, ei vain raken­ta­mis­ta vas­tus­ta­vien val­las­sa ole­vil­ta kaupunginosayhdistyksiltä. 

    Kal­le-kai­ma­se­ni ei myös­kään näy­tä tie­tä­vän, että Roi­hu­vuo­ri on osa Hert­to­nie­men aluetta? 

    Se, mitä ihmet­te­len, on siir­to­la­puu­tar­ho­jen paa­po­mi­nen met­ro­ra­dan var­res­sa! Eikö kukaan polii­tik­ko tajua, miten k***päisen kuvan he anta­vat äänes­tä­jil­le? Ei voi täys­jär­ki­nen vaa­tia kaa­voi­tuk­sen tehos­ta­mis­ta kau­em­pa­na radas­ta tai vaik­ka­pa Hert­to­nie­men yri­ty­sa­lu­een pakot­ta­mis­ta muut­tu­maan asun­to­ra­ken­ta­mi­seen, samal­la kun Kivi­no­kat ja Mar­ja­nie­met jos­tain kum­man syys­tä eivät vaan kel­paa asuntokaavoille!

  52. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Hyvien sata­ma­paik­ko­jen ympä­ril­le on yleen­sä syn­ty­nyt kau­pun­ki. Pitäi­si­kö muka kau­pun­gin toi­mia kuin käen­poi­ka­nen tai loi­nen, joka näi­vet­tää isäntäeliönsä? 

    Hyvien sata­ma­paik­ko­jen ympä­ril­le on kyl­lä syn­ty­nyt yleen­sä kau­pun­ki. Ja tuos­sa lausees­sa kan­nat­taa huo­ma­ta aika­muo­to. Nmit­täin täl­lä het­kel­lä ne sata­mat, jois­ta kul­kee rah­tia ja rek­ko­ja, ovat siir­ty­mäs­sä kau­pun­kien kes­kus­tois­ta, jois­sa ne alun­pe­rin syn­tyi­vät kau­em­mas omil­le eris­te­tyil­le alueil­leen. Kuten vaik­ka­pa New Yor­kis­sa, jos­sa koko Man­hat­ta­nin ran­ta­vii­va oli vie­lä toi­sen maa­il­man­so­dan aikaan rah­ti­sa­ta­maa, mut­ta sin­ne tule­vat vain rah­tia­luk­set. Tai Hong Kong, jos­sa kaik­ki rah­ti­lii­ken­ne on siir­ty­nyt pois Vic­to­ria Har­bou­ris­ta. Sata­man rek­ka­lii­ken­teen pitä­mi­nen pakol­la Viron­nie­mel­lä, ei sen pois­ta­mi­nen siel­tä, on juu­ri sitä tren­diä vas­taan tais­te­lua, joka on hölmöä.

    Syyt­kin ovat ihan sel­keät. Sil­loin kun sata­mat syn­tyi­vät kau­pun­kien ran­noil­le, ne tar­vit­si­vat pal­jon lähel­lä asu­vaa työ­voi­maa ja tava­rat liik­kui­vat niil­tä ennen kaik­kea lähia­lueil­la ole­viin teol­li­suus- ja varas­to­ra­ken­nuk­siin. Nyky­ään sata­mat vaa­ti­vat vain vähän työ­voi­maa, joka voi myös liik­kua hel­pos­ti pitem­piä mat­ko­ja kuin ennen ja tava­rat liik­ku­vat usein pit­käl­lä sisä­maa­han ole­viin koh­tei­siin. Tava­ra­sa­ta­mil­le (ja auto­laut­ta­lii­ken­teel­le) on siis tär­keäm­pää olla pai­kois­sa, jois­ta pää­see nopeas­ti val­ta­väy­lil­le kul­ke­mat­ta kau­pun­gin ruuh­kien kaut­ta. Kes­kus­to­jen lähel­le jää­vät vain pie­nem­mät matkustajasatamat.

    Hel­sin­gis­sä ongel­ma on, että Tal­lin­nan lii­ken­ne on maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa outoa hybri­di­lii­ken­net­tä, joka on puo­lik­si rah­ti- ja auto­lii­ken­net­tä ja puo­lik­si mat­kus­ta­ja­lii­ken­net­tä. Sil­lä ei ole oikein luon­te­vaa paik­kaa sii­tä joh­tuen, sil­lä tava­ra­lii­ken­teen kan­nal­ta Vuo­saa­ri oli­si parem­pi, mut­ta hen­ki­lö­lii­ken­teen kan­nal­ta Jät­kä­saa­ri oli­si parempi.

  53. rol­le: Siir­to­la­puu­tar­hoi­den pals­to­jen vuo­krat ovat käsit­tääk­se­ni huo­mat­ta­van mata­lia, ja täl­lai­nen ali­hin­tai­nen vuo­kra­so­pi­mus on mel­koi­nen varain­siir­to niil­le muu­ta­mil­le onnel­li­sil­le, jot­ka jos­kus ovat pals­tan jos­kus onnis­tu­neet vuo­kraa­maan. Joko vuo­krat pitää saat­taa tol­kul­li­sel­le tasol­le tai sit­ten huu­to­kau­pa­ta pals­tat mää­rä­ajoin (esim. vuo­sit­tain) tas­a­puo­li­suu­den nimissä.

    Kau­pun­ki mää­rit­te­lee itse vuo­kra­mai­den­sa vuo­krat, eikä esim. siir­to­la­puu­tar­hu­reil­la ole vuo­kran suu­ruu­teen mitään sanot­ta­vaa. Vuo­kra peri­tään neliö­met­ri­mää­rän perus­teel­la, se nousee vuo­sit­tain ja on siir­to­la­puu­tar­hois­sa sama kuin esim. Talin golf­ken­täl­lä. Mut­ta tosin sil­lä “pie­nel­lä” ero­tuk­sel­la, että kau­pun­ki palaut­taa suu­rim­man osan Talin vuo­kras­ta golf­fa­reil­le, joil­le jää mak­set­ta­vak­si sii­tä vain mur­to-osa. Siir­to­la­puu­tar­hu­rit sen sijaan mak­sa­vat itse koko vuo­kran ja sen lisäk­si kaik­ki yleis­ten aluei­den yllä­pi­dos­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set (nur­mi­kot, urhei­lu­ken­tät, leik­ki­puis­tot jne.) ja tie­tys­ti omien tont­tien­sa kaik­ki kustannukset.

  54. Vihe­rins­si: Sil­le kau­pun­gil­le­han on ihan muka­vas­ti tilaa kas­vaa Vuo­saa­ren itä­puo­lel­le sata­man ympärille. … 

    Ja sit­ten (jos­kus) pitäi­si sata­maa taas siirtää.
    Jär­ki ohoi!

  55. Ante­ro: Hyvien sata­ma­paik­ko­jen ympä­ril­le on kyl­lä syn­ty­nyt yleen­sä kau­pun­ki. Ja tuos­sa lausees­sa kan­nat­taa huo­ma­ta aika­muo­to. Nmit­täin täl­lä het­kel­lä ne sata­mat, jois­ta kul­kee rah­tia ja rek­ko­ja, ovat siir­ty­mäs­sä kau­pun­kien kes­kus­tois­ta, jois­sa ne alun­pe­rin syn­tyi­vät kau­em­mas omil­le eris­te­tyil­le alueil­leen. Kuten vaik­ka­pa New Yor­kis­sa, jos­sa koko Man­hat­ta­nin ran­ta­vii­va oli vie­lä toi­sen maa­il­man­so­dan aikaan rah­ti­sa­ta­maa, mut­ta sin­ne tule­vat vain rah­tia­luk­set. Tai Hong Kong, jos­sa kaik­ki rah­ti­lii­ken­ne on siir­ty­nyt pois Vic­to­ria Har­bou­ris­ta. Sata­man rek­ka­lii­ken­teen pitä­mi­nen pakol­la Viron­nie­mel­lä, ei sen pois­ta­mi­nen siel­tä, on juu­ri sitä tren­diä vas­taan tais­te­lua, joka on hölmöä.

    Syyt­kin ovat ihan sel­keät. Sil­loin kun sata­mat syn­tyi­vät kau­pun­kien ran­noil­le, ne tar­vit­si­vat pal­jon lähel­lä asu­vaa työ­voi­maa ja tava­rat liik­kui­vat niil­tä ennen kaik­kea lähia­lueil­la ole­viin teol­li­suus- ja varas­to­ra­ken­nuk­siin. Nyky­ään sata­mat vaa­ti­vat vain vähän työ­voi­maa, joka voi myös liik­kua hel­pos­ti pitem­piä mat­ko­ja kuin ennen ja tava­rat liik­ku­vat usein pit­käl­lä sisä­maa­han ole­viin koh­tei­siin. Tava­ra­sa­ta­mil­le (ja auto­laut­ta­lii­ken­teel­le) on siis tär­keäm­pää olla pai­kois­sa, jois­ta pää­see nopeas­ti val­ta­väy­lil­le kul­ke­mat­ta kau­pun­gin ruuh­kien kaut­ta. Kes­kus­to­jen lähel­le jää­vät vain pie­nem­mät matkustajasatamat.

    Hel­sin­gis­sä ongel­ma on, että Tal­lin­nan lii­ken­ne on maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa outoa hybri­di­lii­ken­net­tä, joka on puo­lik­si rah­ti- ja auto­lii­ken­net­tä ja puo­lik­si mat­kus­ta­ja­lii­ken­net­tä. Sil­lä ei ole oikein luon­te­vaa paik­kaa sii­tä joh­tuen, sil­lä tava­ra­lii­ken­teen kan­nal­ta Vuo­saa­ri oli­si parem­pi, mut­ta hen­ki­lö­lii­ken­teen kan­nal­ta Jät­kä­saa­ri oli­si parempi. 

    Ovat­ko New York tai Hong Kong kos­kaan olleet mer­kit­tä­viä sata­ma­kau­pun­ke­ja mat­kus­ta­ja-auto­laut­ta­lii­ken­teen kan­nal­ta? Väit­täi­sin, että eivät juu­ri ole.

    Tal­lin­nan roo­li on Hel­sin­gil­le osin kuin yksi sen ete­läi­sin kau­pun­gin­osa, kun työn­te­ki­jöis­tä tulee aika mer­kit­tä­vä osa juu­ri sen kaut­ta, ja jat­ka­vat ole­tet­ta­vas­ti Län­si­sa­ta­mas­ta eri puo­lil­le kau­pun­kia. Toi­saal­ta taas rekat kul­ke­vat ole­tat­ta­vas­ti pidem­mäl­le. Tie­tää­kö kukaan, miten ja min­ne asti tuo henkilö‑, paket­ti­au­to-ja rek­ka­lii­ken­ne Län­si­sa­ta­mas­ta oikein kul­kee etääm­mäl­le Helsingissä/Suomessa?

  56. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Tie­tää­kö kukaan, miten ja min­ne asti tuo henkilö‑, paket­ti­au­to-ja rek­ka­lii­ken­ne Län­si­sa­ta­mas­ta oikein kul­kee etääm­mäl­le Helsingissä/Suomessa?

    Vas­tauk­ses­sa kan­nat­taa myös huo­mioi­da se, että Vuo­saa­res­ta pää­see var­sin moneen paik­kaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min kuin Jät­kä­saa­res­ta. Jät­kä­saa­ri toi­mii län­teen päin miten­ku­ten, samoin kes­kus­taan. Ei muualle.

  57. strong>Vihe­rins­si: Vas­tauk­ses­sa kan­nat­taa myös huo­mioi­da se, että Vuo­saa­res­ta pää­see var­sin moneen paik­kaan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min kuin Jät­kä­saa­res­ta. Jät­kä­saa­ri toi­mii län­teen päin miten­ku­ten, samoin kes­kus­taan. Ei muualle. 

    Hei, tuos­ta sain­kin aja­tuk­sen mie­len­kiin­toi­seen (ajatukselliseen/laskennalliseen) ver­tai­luun. Mis­sä mah­tai­si­vat koh­da­ta jul­ki­sil­la lii­ken­ne­vä­li­neil­lä liik­ku­vat 1) mat­kus­ta­jat tahi 2) paket­ti­au­tot, tai rekat, jot­ka läh­te­vät samaan aikaan Tal­lin­nas­ta läh­te­vil­lä lau­toil­la, kun toi­nen (a) jät­tää lau­tan ensimmäisenä/viimeisenä Län­si­sa­ta­mas­sa ja toi­nen (b) ensimmäisenä/viimeisenä Vuo­saa­ren sata­mas­sa ja kun a:lla on pyr­ki­myk­se­nä on pääs­tä mah­dol­li­sim­man pit­käl­le itään ja b:llä län­teen? Ver­tai­lus­sa voi­si olla muka­na Viron­nie­men-Hämeen­tien-Itä­väy­län, Haka­mäen­tien, Kehä I:n ja Kehä III:n linjaukset. 

    Tal­lin­nas­ta on lyhyem­pi mat­ka Län­si­sa­ta­maan kuin Vuo­saa­reen, mut­ta nopeus­ra­joi­tus edel­li­seen joh­ta­val­la väy­läl­lä tai­taa antaa jäl­kim­mäi­sen rei­tin valin­neel­le tasoitusta.

  58. strong>Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Hei, tuos­ta sain­kin aja­tuk­sen mie­len­kiin­toi­seen (ajatukselliseen/laskennalliseen) ver­tai­luun. Mis­sä mah­tai­si­vat koh­da­ta jul­ki­sil­la lii­ken­ne­vä­li­neil­lä liik­ku­vat 1) mat­kus­ta­jat tahi 2) paket­ti­au­tot, tai rekat, jot­ka läh­te­vät samaan aikaan Tal­lin­nas­ta läh­te­vil­lä lau­toil­la, kun toi­nen (a) jät­tää lau­tan ensimmäisenä/viimeisenä Län­si­sa­ta­mas­sa ja toi­nen (b) ensimmäisenä/viimeisenä Vuo­saa­ren sata­mas­sa ja kun a:lla on pyr­ki­myk­se­nä on pääs­tä mah­dol­li­sim­man pit­käl­le itään ja b:llä län­teen? Ver­tai­lus­sa voi­si olla muka­na Viron­nie­men-Hämeen­tien-Itä­väy­län, Haka­mäen­tien, Kehä I:n ja Kehä III:n linjaukset. 

    Tal­lin­nas­ta on lyhyem­pi mat­ka Län­si­sa­ta­maan kuin Vuo­saa­reen, mut­ta nopeus­ra­joi­tus edel­li­seen joh­ta­val­la väy­läl­lä tai­taa antaa jäl­kim­mäi­sen rei­tin valin­neel­le tasoitusta. 

    Edel­lyt­täi­si­kö Suo­men­lah­den reit­ti­ja­ko­jär­jes­tel­mä jäl­kim­mäi­sel­tä kui­ten­kin piden­net­tyä, Z‑kirjaimen muo­tois­ta kul­ku­reit­tiä, jon­ka kul­ku oli­si vas­taa­vas­ti edel­lis­tä vie­lä­kin pidem­pi? Joku meri­kap­tee­ni tai perä­mies voi­si ehkä tie­tää asias­ta tarkemmin.

    Entä pääs­töt? Kum­mal­la reit­ti­vaih­toeh­dol­la syn­tyy enem­män pääs­tö­jä? Entä pääs­tö­jen las­keu­ma-alu­eet? Pitäi­si­kö tar­kas­tel­la laut­to­jen ja ajo­neu­vo­jen yhteen­las­ket­tu­ja pääs­tö­jä, nii­den kul­keu­tu­mis­koh­tei­den asui­na­luei­den asu­kas­lu­ku­ja painottaen? 

    Pal­jon­ko syn­tyy auto­lii­ken­tees­tä pääs­tö­jä auto­jen seis­tes­sä ruuh­kis­sa ja var­sin­kin sen jäl­kei­sis­sä liik­keel­le­läh­döis­sä. Ras­kaan kalus­ton näky­vät pien­hiuk­kas­pääs­töt (ja mik­sei muut­kin pääs­töt) pitäi­si saa­da kuriin. Aut­tai­si­ko tähän ns. vih­reät aal­lot? Miten lau­tois­ta Hel­sin­kiin pur­kau­tu­vien ajo­neu­vo­jen pääs­tö­jä val­vo­taan, vai val­vo­taan­ko lainkaan?

    Läh­tö­koh­ta­na­han voi­si sata­ma­ver­tai­lus­sa, aina­kin aluk­si olla yksi ja sama, nykyi­sin käy­tös­sä ole­va mat­kus­ta­ja-auto­laut­ta, mut­ta tar­kas­te­lua voi­si myö­hem­min laa­jen­taa myös mui­hin mah­dol­li­siin (tule­vai­suu­den?) vaihtoehtoihin.

    Täs­sä­pä oli­si jo jon­kin­lais­ta poh­jaa sata­ma­tar­kas­te­luil­le, tär­kei­den talous­vai­ku­tus­ten poh­din­nan lisäksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.