Maailma muuttuu, muuttuuko kunta (4/5). Uusi maalaiskunta

Kun toimin kun­ta­jako­selvit­täjänä Päi­jät-Hämeessä epäon­nis­tuneessa Uusi Kun­ta pro­jek­tis­sa, tutus­tu­in myös Sys­män kun­taan, joka ei ollut läht­enyt selvi­tyk­seen mukaan, eikä sitä kukaan halun­nut siihen myöskään pakot­taa. Kävin kuitenkin tapaa­mas­sa sys­mäläisiä. Voi olla, että käsi­tyk­seni kun­nas­ta on liiankin roman­ti­soitu, mut­ta siinä oli jotain sel­l­aista, jot6a ajat­telin uuden maalaiskun­nan ole­van parhaimmillaan.

Sys­mä oli enem­män kom­muu­ni kuin kun­ta – siis sanan suo­mankielisessä merk­i­tyk­sessä. Siel­lä talkootyön osu­us oli suuri eikä hallinnol­li­sista mutk­ista niin välitet­ty. Jos­sain isom­mas­sa kun­nas­sa ehkä nipotet­taisi esteel­lisyy­destä, jopa kun­nan­jo­hta­ja ja kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja oli­si­vat naimi­sis­sa keskenään, mut­ta Sys­mässä tästä asetel­mas­ta ei ollut san­ot­tavaa hait­taa kenellekään. Mon­et asi­at hoidet­ti­in siel­lä huo­mat­tavasti halvem­mal­la kuin isom­mis­sa ja byrokraat­tisem­mis­sa kun­nis­sa. Pienessä kun­nas­sa toimin­nat eivät lohkoon­tuneet, vaan kokon­aisu­us pysyi päät­täjil­lä mielessä.

Kun­nan tämän­hetk­i­sistä tehtävistä Sys­mä ei kuitenkaan pitkään selviäisi ihan vaan korkeas­ta kes­ki-iästä johtuen. Niin­pä jätin Uut­ta kun­taa koske­vaan selvi­tyk­seen paikan myös Sys­mälle ajatellen sitä, että kun­ta jos­sain vai­heessa toteaisi olo­suh­teet itselleen ylivoimaisiksi.

Mut­ta jos sote-palve­lut ote­taan kun­nil­ta pois, jäl­jelle jäävistä tehtävistä Sys­mä selviää itsenäisenä parem­min kuin osana suurem­paa kuntaa.

Pien­ten maalaiskun­tien osalta kun­ta­lakia pitäisi keven­tää huo­mat­tavasti ja sal­lia yleinen jär­jen käyt­tö. Niiden osalta voisi myös han­k­in­ta­lakia keven­tää. Toisaal­ta kun­nan tehtävi­in voisi lisätä sel­l­aisia asukkaiden yhteis­toim­intaa koske­via pykäliä, jot­ka eivät saas oikein sovel­lu suuri­in kaupunkei­hin. En nyt tarkoi­ta, että perusk­oulun oppi­laat velvoitet­taisi­in taas tuo­maan päivässä yksi halko koulu­un, mut­ta jotain sen suuntaista.

Parem­pi, että en lähde täältä Kata­janokalta tämän tarkem­min neu­vo­maan maalaiskun­tia, mut­ta väitän, että maalaiskun­nat voisi­vat parem­min, jos niille tehtäisi­in oma kun­ta­la­ki tai kun­ta­laki­in otet­taisi­in joitakin pykäliä jot­ka koske­vat vain kaupunke­ja tai vain maaseutua.

20 vastausta artikkeliin “Maailma muuttuu, muuttuuko kunta (4/5). Uusi maalaiskunta”

  1. Kun­nan tämän­hetk­i­sistä tehtävistä Sys­mä ei kuitenkaan pitkään selviäisi ihan vaan korkeas­ta kes­ki-iästä johtuen. 

    Mik­si Sys­mä ei selviäisi? Epäiletkö johdon muut­tuvan seni­ilik­si, vai eikö van­hainkotei­hin riit­täisi enää hoita­jia? En usko kumpaankaan, joten kaipaisin jotain muu­ta toimi­vam­paa syytä.

    Viit­t­a­sit soten raskau­teen, mut­ta en nyt näe siinäkään mitään, mikä tek­isi Sys­män toim­intakyvyt­tömäk­si soten hoitajaksi.

    En näe tarvet­ta jakaa kun­tia kah­teen kasti­in, sil­lä selvää rajaa ei ole. Uusi raja ja kak­si­jakoiset sään­nöt aiheut­taisi­vat vain hölmöyk­siä, kun kahdel­la vierekkäisel­lä, jok­seenkin samankokoisel­la kun­nal­la olisi eri sään­nöt. His­to­ri­as­sa on ollut eri­ty­isiä kaupunkioikeuk­sia ja muu­ta kasti­jakoa, mut­ta emme kai halua tuol­laista enää. Fik­sumpaa on kir­joit­taa lait ja sään­nöt niin, että ne toimi­vat järkevästi sekä suuris­sa että pienis­sä kun­nis­sa (vaikka­pa niin, että kil­pa­lu­tus­ra­jat ovat kun­nan koon funk­tio, tiet­tyjä virko­ja vaa­di­taan 1 kpl per n asukas­ta, mah­dol­lis­es­ti kun­tien yht­esinä jne.).

  2. Yksi ero kaupunkien ja maaseudun välil­lä on, että — ope­tus- ja sote-palvelu­iden jär­jestämisvelvol­lisu­u­den vuok­si — maalaiskun­nat yrit­tävät kaikin keinoin estää haja-asu­tusalueen loma-asun­to­jen muut­tamisen vak­i­tu­isik­si asun­noik­si. Kaupungeis­sa taas on usein järkevää antaa kysyn­nän ja tar­jon­nan ohja­ta raken­nusten käyt­tö­tarkoituk­sia — jos toimis­toille ei ole kysyn­tää, muute­taan ne asun­noik­si. Muutenkin ylhäältä annet­tu kaavoitus herät­tää välil­lä kansalaiset vas­tar­in­taan, vaik­ka sen takana olisi hyviä tarkoituk­sia. Miten eroaisi nykyis­es­tä sel­l­ainen kaupun­ki, jos­sa raken­nusten toteut­ta­mi­nen annet­taisi­in vapaam­min markki­noiden hoidet­tavak­si ja tont­ti­t­u­loil­la kaupun­ki han­kkisi sosi­aaliseen asumiseen asun­to­ja? Tässä vähän on kah­den ker­roksen väen kaikua, mut­ta niin on vuokrat­alois­sa vs. omis­tustalois­sa muutenkin. Markki­nat esim. hin­noit­tel­e­vat mer­inäköalan tai ylem­män ker­roksen arvokkaam­mik­si, jol­loin yhden vuokrat­alon ja yhden omis­tustalon sijaan saataisi­in kak­si taloa, jois­sa on omis­tusasu­jille tuplas­ti halut­tu­ja asun­to­ja ja parhaas­sa tapauk­ses­sa enem­män vuokra-asun­to­ja edullisem­mal­la hinnalla.

  3. Oletko laskenut kun­nan kan­tokyvyn myös tilanteessa, jos­sa SOTE-palve­lut on oikeasti per­at­tu läpi ja kat­sot­tu mitkä kuu­lu­vat yhteiskun­nan tar­joami­in perus­palvelui­hin ja mitkä kuu­lu­vat yksilön oma­lle vas­tu­ulle? Ei kai kukaan laku­taitoinen ole­ta, että SOTE-him­meli on nykyisen laa­juinen tule­vaisu­udessa? Meilä ei yksinker­tais­es­ti ole varaa tähän.

    Yksinker­tais­in­ta on laskea — 50 % ja — 30 % vai­h­toe­hdot ja miet­tiä asia uud­estaan. Jos­sain tuos­sa haarukas­sa tulee toiv­ot­tavasti ole­maan kan­tokykymme. En pidä ajatuk­ses­ta, että yritämme väk­isin nykyisen kaltaisel­la him­mel­l­lä ja koko jär­jestelmä rom­ah­taa. En pidä Uuden See­lan­nin mallia kovin toiv­ot­ta­vana, mut­ta niin käy meillekkin, jos emme tee kor­jaus­li­ikkeitä hallitusti.

    Oleel­lista on, kuten tote­sit, että pienem­mät yksiköt ovat tehokkaampia. Suuret säästöt saadaan aikaisek­si purka­mal­la liian suuret kaupun­git pienem­mik­si. Helsin­gin pilkkomi­nen 10 000 — 40 000 asukkaan kaupungeik­si ja kaup­paloik­si tuo suurim­mat yksit­täiset säästöt. Taitaa siitä syn­tyä joku maalaiskuntakin.

    1. Kalle. Ensin halusit lisätä ter­vey­den­hoit­o­meno­ja 30% (Ran­skan ter­vey­den­huolto meille ja sit­ten alen­taa 30%. Yritä päättää

  4. Ville:
    Yksi ero kaupunkien ja maaseudun välil­lä on, että – ope­tus- ja sote-palvelu­iden jär­jestämisvelvol­lisu­u­den vuok­si – maalaiskun­nat yrit­tävät kaikin keinoin estää haja-asu­tusalueen loma-asun­to­jen muut­tamisen vak­i­tu­isik­si asunnoiksi.
    ‘snip’

    Kiin­toisa aja­tus, mut­ta totu­us on täs­mälleen päin­vas­tainen: uusia veron­mak­sajia halu­a­vat kaik­ki kunnat.
    Ja ter­veyspalvelui­ta kun­nat joutu­vat tar­joa­maan myös loma-asukkaille.

  5. Niin­pä, ja vapaa-ajan asun­non kiin­teistövero on kun­nalle tuot­toisampi kuin vak­i­tuisen asun­non. Nykyi­nen val­tiono­su­usjär­jestelmä on Sys­mälle ylivoimaisen edullinen.

  6. Sys­mä oli enem­män kom­muu­ni kuin kun­ta – siis sanan suo­mankielisessä merk­i­tyk­sessä. Siel­lä talkootyön osu­us oli suuri eikä hallinnol­li­sista mutk­ista niin välitetty. 

    Tiedätkö, tämän vuok­si yksi­ty­istämiset ja ulkois­tuk­set ovat han­kalia. Kun vaikka­pa siivous ulkois­te­taan, varsi­nai­sista työn­tek­i­jöistä tulee siivo­jille liikku­via esteitä ja siivoo­jista työn­tek­i­jöille sat­un­naisia, vai­h­tu­via naamo­ja, jot­ka ilmestyvät mil­loin mil­loinkin ja katoa­vat taas. Kol­le­giaal­isu­us ja arvos­tus katoaa ja kos­ka ei olla enää samas­sa veneessä, sopimustek­stin yksi­tyisko­hdista tulee tärkeitä. Samas­sa organ­isaa­tios­sa taas ollaan kol­le­goi­ta, aute­taan toisia ja tehdään sitä, mikä on tärkein­tä, eikä nipote­ta työnjaosta.

    Pien­ten maalaiskun­tien osalta kun­ta­lakia pitäisi keven­tää huo­mat­tavasti ja sal­lia yleinen jär­jen käyt­tö. Niiden osalta voisi myös han­k­in­ta­lakia keventää.

    Var­maan voisi muutenkin miet­tiä sitä jär­jen käyt­töä tuon osalta. Ja ruti­ini­no­maisi­in ja/tai tarpeet­tomi­in val­i­tuk­si­in han­k­in­noista voisi ihan suo­si­ol­la lisätä jonkun sakon. Nykyään kai muroi­hin kusem­i­nen huonon häviäjän toimes­ta on tehty turhan helpoksi.

  7. Osmo: “Mut­ta jos sote-palve­lut ote­taan kun­nil­ta pois, jäl­jelle jäävistä tehtävistä Sys­mä selviää itsenäisenä parem­min kuin osana suurem­paa kuntaa.

    Pien­ten maalaiskun­tien osalta kun­ta­lakia pitäisi keven­tää huo­mat­tavasti ja sal­lia yleinen jär­jen käyt­tö. Niiden osalta voisi myös han­k­in­ta­lakia keventää.”

    Ilman sotea kun­tien tilanne muut­tuu aivan toisen näköisek­si, ne asi­at, mitkä jäävät, voidaan hoitaa asukaslähtöisemmin.

    Itse asi­as­sa jär­jen käyt­töä ei ole nykyisessäkään kun­ta­lais­sa kiel­let­ty, kun­nat vain eivät osaa hyö­dyn­tää siihen sisäl­tyviä mah­dol­lisuuk­sia — men­nään vaan niinkuin ennenkin.

    Ja (pienenä sivu­juon­teena) Kun­nal­lisalan Kehit­tämis­säätiö, jon­ka pitäisi rahoil­laan edis­tää inno­vaa­tioi­ta, ei tee mitään sinne päinkään, ain­oas­taan type­r­iä gallup­pe­ja, joil­la pyritään semen­toimaan nykytilanne.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Ensin halusit lisätä ter­vey­den­hoit­o­meno­ja 30%… 

    Osmo, nyt luet kyl­lä tahal­laan väärin. Halu­an, että tehdään sormi­har­joitel­mat sosi­aali- ja ter­vey­den­huoltomenoista tasol­la — 50% ja — 30%. Jos­sain tuos­sa on tule­vaisu­u­den SOTE-taso.

    Täältä poimin joskus linkin mikä lie YK:n tekemä ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuste­hokku­u­s­ana­lyysi. Siinä oli Ran­s­ka ja Italia huip­pua kus­tan­nuste­hokku­udessa. Ran­skan ymmär­rän, Italia oli min­ulle yllätys.

  9. Yri­tys­maail­mas­ta tiedän, että tehtävistä riip­puen joskus pienet ovat tehokkaampia ja joskus isot. Joskus suu­ru­u­den ja pienu­u­den ekono­mi­aa pystytään kom­bi­noidaan men­estyk­sekkäästi sopimuk­si­in perus­tu­val­la työnjaolla.

    Sik­si ihmette­len sel­l­aisia poli­itikko­ja, jot­ka kri­ti­ikit­tä ide­olo­giaansa poh­jautuen aina ker­to­vat isom­man koon tuo­van säästöjä tai päin­vas­toin suuria kulu­ja. Ja toisaal­ta arvostan sel­l­aisia poli­itikko­ja, jot­ka osaa­vat arvioi­da tilan­net­ta analyyttisesti.

    Olisi hienoa, jos kun­tien ja muiden julk­isten toim­i­joiden toim­intaa vih­doin päästäisi­in arvioimaan järkevästi. Samal­la taval­la pitäisi arvioi­da EU:n ja val­tioiden välistä työn­jakoa. Näyt­tää siltä, että EU estää monis­sa tilanteis­sa järkevää ja tehokas­ta toim­intaa. Mut­ta toisaal­ta EU tuo myös etuja.

    Jotenkin se ylem­pi byrokra­tia aina pyrkii liian pikku­tarkkaan ja kahlit­se­vaan sään­te­lyyn. Toisaal­ta aivan vil­lik­si toim­intaa ken­täl­lä ei voi päästää.

  10. Ongel­ma ovat vira­nomais­te­htävät, jois­sa tarvi­taan asiantuntijaa.

    Nykyisessä mallis­sa “merkit­tävää julk­ista val­taa käyt­tävä” henkilö on asianomaisen kun­nan viras­sa. Siis jokaisel­la kun­nal­la on oma sosi­aalivi­ra­nomainen, kaavoit­ta­ja, raken­nus­tarkas­ta­ja jne.

    Jos kun­ta olisi tilaa­jaor­gan­isaa­tio, joka han­kkisi myös viran­mais­palvelui­ta “keskuskunnal­ta” tai mis­tä mielestään ne saakin, hom­ma toimisi pienel­lä organisaatiolla.

    Yhden hen­gen virnomaisosaami­nen — vaik­ka kun­nan teknisenä johta­jana — on varsin vaa­ti­va paik­ka jos on se ain­oa alan henkilö. Isom­mas­sa yksikössä osaamista pystytään ylläpitämään — aina sekään kun­nis­sa ei tietenkään onnistu. 

    Kun­ta olisi siis kun­nan johto ja sekä luot­ta­mushenkilöt, mut­ta muu vira­nomaisoim­intakin voitaisi­in han­kkia mis­tä parhaak­si nähdään.

    Malli muuten toimii Ran­skas­sa, jos­sa onkin paljon pieniä kuntia.

    Niin ja mik­si hemputis­sa pysäköin­nin­valvon­nan on olta­va kun­nal­lista toimintaa.

  11. Kalle: Täältä poimin joskus linkin mikä lie YK:n tekemä ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuste­hokku­u­s­ana­lyysi. Siinä oli Ran­s­ka ja Italia huip­pua kus­tan­nuste­hokku­udessa. Ran­skan ymmär­rän, Italia oli min­ulle yllätys.

    Poi­mi se link­ki uudelleen ja lai­ta meille nähtäväksi!

    Ran­s­ka otti WHO:n vuo­den 2000 ver­tailus­sa maail­man­mes­taru­u­den kokon­aispis­teil­lä (tulok­set + asi­akastyy­tyväisyys), mut­ta se oli myös tuol­loin Euroopan kallein BKT:hen ver­rat­tuna. WHO:n ver­tailu on jo niin van­ha, että sitä ei kuitenkaan kan­na­ta liikaa kat­sel­la. (Tosin Suo­mi oli siinäkin hyvä tulok­sil­taan ja edulli­nen mut­ta tyly.)

    Asia ei muutenkaan liene sel­l­ainen, jos­sa oikein olisi las­ket­tavis­sa kus­tan­nuste­hokku­ut­ta taval­la, joka nos­taisi yhden mes­tarik­si. Sen sijaan samal­la kus­tan­nus­ta­sol­la ole­vien maid­en tulok­sia voidaan ver­tail­la keskenään — jos hyviä ver­tailu­ja löytää.

    Kohtu­ullisen tuore ver­tailu on vuo­den 2013 “Euro Health Con­sumer Index”. Siinä Suo­mi on ter­vey­den­huol­lon tulosten perus­teel­la jae­tul­la kol­man­nel­la sijal­la Ruotsin, Sveitsin ja Alanko­maid­en kanssa. Ran­s­ka on yhdeksäntenä.

    Hoito­tu­lok­ses­sa ykkösenä on Islanti. Tämä saat­taa johtua pieneltä osalta paradok­saalis­es­ti siitä, että maas­sa ei ole erikois­tu­misk­oulu­tus­ta, vaan ain­oas­taan valmi­ita ulko­mail­la koulutet­tu­ja erikois­lääkäre­itä. Erikoisem­mat poti­lastapauk­set myös herkästi lähetetään ulko­maille hoitoon.

    Kokon­ais­si­joituk­se­na Suo­mi on kymmenes. Ran­s­ka on hiuk­sen­hienos­ti mei­dän edel­lämme, mut­ta voita­mme Ran­skan kaikessa muus­sa pait­si odotusajois­sa. Ruot­si on juuri mei­dän perässämme, mut­ta Ruot­si häviää meille lähin­nä odotusajois­sa. (Tutkimuk­sen tek­i­jät totea­vat, että sikäläi­nen vårdgaran­ti ei ole toimin­ut. Kan­nat­taako huonoa kopi­oi­da?) Italia on pis­teis­sä jos­sain kaukana perässä (Alanko­maat: 870, Suo­mi: 773, Italia: 651.)

    Koko nipun voit­ta­ja on Alanko­maat, joka siis on hoidon tulok­sis­sa mei­dän kanssamme samas­sa tasos­sa. Toisaal­ta siel­lä ollaan ver­tailun mukaan heikom­pia esimerkik­si ennal­taehkäi­se­vis­sä palveluis­sa. Tutkimuk­sen tek­i­jät kuitenkin totea­vat, että on vaikea tehdä asetel­maa, jos­sa Alanko­maat ei pär­jäisi erit­täin hyvin. (Jär­jestelmä on myös Euroopan kalleimpia.)

    Ver­tailus­sa Suomes­ta sanotaan:

    As the EHCI rank­ing indi­cates, Fin­land has estab­lished itself among the Euro­pean cham­pi­ons, with top out­comes at a fair­ly low cost. In fact, Fin­land is a leader in val­ue- for-mon­ey healthcare.

    Com­pared with Swe­den, Den­mark and oth­er Nordic coun­tries, Finnish health­care is some­what old-style in the sense that nation­al author­i­ties have not paid too much atten­tion to user- friend­li­ness. This means that wait­ing times are still long, pro­vi­sion of “com­fort care” such as cataract surgery and den­tal care is lim­it­ed and that out of pock­et-pay­ment, also for pre­scrip­tion drugs, is sig­nif­i­cant­ly high­er than for Nordic neighbours.

    Ei yksi ver­tailu tietysti kesää tai talvea tee, mut­ta tämä tun­tuu Suomen kohdal­la ole­van muutenkin tren­di. Toimi­vaa mut­tei mukavaa.

    Raport­ti tästä luettavaksi.

    1. Tuo WHO:n tutkimus vuodelta 2000 käyt­ti ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän tuo­tok­se­na eli­na­jan odotet­ta ikään kuin ain­oa siihen vaikut­ta­va tek­i­jä olisi terveydenhuolto.

  12. JTS: Niin ja mik­si hemputis­sa pysäköin­nin­valvon­nan on olta­va kun­nal­lista toimintaa.

    Toisaal­ta mik­si ihmeessä sen pitäisi olla jotain muu­ta? Hom­man ilmeis­es­ti saa kuitenkin toim­i­maan ihan kau­pal­lis­es­tikin, joten sen pitäisi tuo­da kun­nalle rahaa. Kyse on kuitenkin lainvalvonnasta.

    (Ok, sen voisi tietysti kil­pailut­taa provikkaoikeuk­sil­la, mut­ta ei sitä ilmaisek­si pidä pois antaa. Yksi­tyiset alueet ovat sit­ten erikseen.)

  13. Viherinssi:
    ‘snip’
    As the EHCI rank­ing indi­cates … In fact, Fin­land is a leader in val­ue- for-mon­ey healthcare.
    … nation­al author­i­ties have not paid too much atten­tion to user-friend­li­ness. This means that wait­ing times are still long, pro­vi­sion of “com­fort care” such as cataract surgery and den­tal care is lim­it­ed and that out of pock­et-pay­ment, also for pre­scrip­tion drugs, is sig­nif­i­cant­ly high­er than for Nordic neighbours.

    Ei yksi ver­tailu tietysti kesää tai talvea tee, mut­ta tämä tun­tuu Suomen kohdal­la ole­van muutenkin tren­di. Toimi­vaa mut­tei mukavaa.
    ‘snip’

    Ei todel­lakaan kovin mukavaa: pitkät odotusa­jat hoitoon, eri­tyis­es­ti ham­mashoitoon ja korkeat omavas­tu­ut lääkkeissä.
    Nämähän ne kri­ti­ikin aiheet ovat olleet — eikä uusi hallinto­him­meli tilan­net­ta paran­na (tosin kai­hileikkauk­si­in päässee nyky­isin melko nopeasti — eikä se mikään ‘com­fort care’ ole).

  14. Raimo K: Tässä olisi yksi tehokkuusvertailu:

    http://www.bloomberg.com/visual-data/best-and-worst/most-efficient-health-care-countries

    Tuo on juuri niitä huono­ja ver­tailu­ja, jot­ka eivät sairas­tunut­ta läm­mitä. Siinä pistey­tys on:

    60 %: elinajanodote
    30 %: hin­ta suh­teessa BKT:hen
    10 %: absolu­ut­ti­nen hinta

    Ver­tailu on toden­näköis­es­ti tehty lähin­nä näyt­tämään pitkää nenää Yhdys­val­to­jen jär­jestelmälle. Eli­na­jan­odot­teel­la on lop­ul­ta nyky­maail­mas­sa suh­teel­lisen vähän tekemistä ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän kanssa, jos jär­jestelmä on edes kohtu­ullista län­si­maista tasoa. Asia riip­puu enem­män geeneistä ja kulttuurista.

    Euroop­palainen ver­tailu ottaa huo­mat­ta­van paljon kan­taa siihen, miten esimerkik­si syöpään sairas­tuneelle tai sydänko­htauk­sen saa­neelle käy, tai mis­sä ajas­sa pääsee minkäkin­laiseen hoitoon.

    WHO:n ver­tailus­sa eli­na­jan­odot­teel­la oli myös iso paino, mut­ta siinä kat­sot­ti­in myös eli­na­jan­odot­teen tasaisu­ut­ta sekä hoitoon­pääsyyn liit­tyviä asioi­ta. Muis­taak­seni mukana oli jokin taloudel­liseen kohtu­ullisu­u­teen liit­tyvä tek­i­jä myös, hin­ta ei kuitenkaan ollut vertailtavana.

    WHO ei siis enää ver­tailu­jaan tee, kos­ka mit­taris­to oli aika huono. Siitä ei jär­jestelmien kehit­tämiseen voin­ut ammen­taa paljonkaan.

    Tietääk­seni euroop­palainen ver­tailu on ain­oa laa­jem­min käytössä ole­va, jos­sa pääsee ver­taile­maan eri maid­en jär­jestelmien hyvyyt­tä asiois­sa, jot­ka ovat jär­jestelmil­lä hoidet­tavis­sa. Valitet­tavasti ver­tailu ei kata esimerkik­si Sin­ga­porea, Hong Kon­gia ja Japa­nia, jot­ka oli­si­vat mie­lenki­in­toisia vertailukohtia.

  15. Viherinnsi voi ker­toa mik­si jääkiekko­tuo­mar­it eivät ole kun­nan tai val­tion palkkalis­toil­la tai ylip­pät­tän mik­si kukaan olisi muual­la kuin kunal­la töissä?

    Vira­nomais­val­taa käytetään jo ruo­hon­leikku­us­sa siinä, että mis­sä järjestyk­sessä kun­nan nurt­si leikataan.

    No, ylipäätään:

    - Vira­nomainen voisi olla ihan mis­sä tahansa Suomes­sa vira­nomainen. Esimerkik­si pap­pi saa vihk­iä ihna misä tahansa.

    - Mietitetään edes sekunt­ti sanaa “merkit­tävä” julki­nen val­ta, joka raja tun­tuu ole­van 40 euroa. Eikö tun­nukkin, että perus­tus­laki­valiokun­nas­sa on täy­diä idioot­te­ja ja pösilöitä, kun moi­sen keksivät.

    Kun­ta­lainen ja verkon­mak­sa­ja kun vain hlu­aa, että niil­lä verora­hoil­la jotain tapah­tuu ihan todellisudessa. 

    Pysäköin­nin valvon­ta hoituu oikein reip­pasti, kun­han kuka tahansa saa hin­tana väärin pysäköi­dyn auton omaan jem­maansa ja antaa mah­doll­si­u­u­den lunas­taa se käyp­iä kulu­ja vas­taan. Noin muual­la maail­mas­sa. eikä noin viikon jäl­keen kenellekään tule mieleen pysäköidä väärin sekunniksikaan.

    Siis: väärin­pyskäköin­ti on val­tio­val­lan eri­tyisessä suo­jelus­sa. Kuten moni muukin asia, jos­sa kutaan pitää palkata se epä­toivoinen yli­työl­lis­tet­ty ja ei-niin-kaikki­ti­etävä henkilö joita­maan vira­nomaishom­mia vähän miten sattuu.

    Viherinssi: Toisaal­ta mik­si ihmeessä sen pitäisi olla jotain muu­ta? Hom­man ilmeis­es­ti saa kuitenkin toim­i­maan ihan kau­pal­lis­es­tikin, joten sen pitäisi tuo­da kun­nalle rahaa. Kyse on kuitenkin lainvalvonnasta.

    (Ok, sen voisi tietysti kil­pailut­taa provikkaoikeuk­sil­la, mut­ta ei sitä ilmaisek­si pidä pois antaa. Yksi­tyiset alueet ovat sit­ten erikseen.)

  16. Viherinssi: Toisaal­ta mik­si ihmeessä sen pitäisi olla jotain muu­ta? Hom­man ilmeis­es­ti saa kuitenkin toim­i­maan ihan kau­pal­lis­es­tikin, joten sen pitäisi tuo­da kun­nalle rahaa. Kyse on kuitenkin lainvalvonnasta. 

    Ilmeis­es­ti sen ver­ran löy­tyy kun­nall­ishallinnos­ta väärin­pysäköiviä autoil­i­joi­ta, ettei pysäköin­nin­valvon­taa saa­da jär­jestet­tyä riit­tävässä määrin eikä edes viras­toaiko­jen ulkopuolella.

    Luulisi, että edes blo­gisti saisi sel­l­aisen aloit­teen tehtyä, että resursse­ja lisätään 50% seu­raavalle vuodelle, mikäli pysäköin­nin­valvon­ta tekee voit­toa. Muuten ne jäi­sivät samalle tasolle. Pätevä pomo saisi aika nopeasti jär­jestet­tyä tuon jäl­keen kun­nol­lisen ja kat­ta­van valvon­nan pikahin­auksi­neen ja säilytysmaksuineen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.