Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.6.2014

Jät­kä­saa­ren terminaali

En pidä sii­tä, että Tal­lin­nan lii­ken­ne laa­je­nee Jät­kä­saa­res­sa, kos­ka Tal­lin­nas­ta tule­vaa kumi­pyö­rä­lii­ken­net­tä pitäi­si siir­tää Vuo­saa­reen. Sen sijaan autot­to­mien mat­kus­ta­jien tuo­mi­nen on jär­ke­vää Jät­kä­saa­reen samas­ta syys­tä kun mekin haluam­me mat­kus­taes­sam­me Tal­lin­naan, että lai­va ajaa Tal­lin­naan eikä Muu­gaan. En kui­ten­kaan pitä­nyt loo­gi­se­na vas­tus­taa tätä kaa­vaa, koska

  1. Jos val­tuus­tos­ta löy­tyy enem­mis­tö, joka halu­aa muut­taa Hel­sin­gin sata­ma­po­li­tiik­kaa, kuu­lun sii­hen enem­mis­töön, mut­ta sata­ma­po­li­tii­kas­ta ei pää­te­tä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
  2. Täs­sä laa­jen­net­tiin ahtaak­si käy­vää ja vää­räs­sä pai­kas­sa sijait­se­vaa mat­kus­ta­ja­ter­mi­naa­lia, jota autol­la liik­ku­vat eivät käy­tä lainkaan.

Tyy­dyin teke­mään kak­si vas­taeh­do­tus­ta. Toi­ses­sa todet­tiin, ettei­vät kaa­vaan liit­ty­vät mer­kit­tä­vät infrain­ves­toin­nit mah­du miten­kään raa­miin, vaan niil­le on löy­det­tä­vä rahaa muu­al­ta, ja toi­ses­sa, että kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen tuli­si kehot­taa sata­maa ohjaa­maan mak­su­po­li­tii­kal­la Tal­lin­nas­ta tule­vaa rah­ti- ja hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä Vuo­saa­reen. Jäl­kim­mäi­sen vedin pois, kos­ka tämä kaa­va­luon­nos ei täs­sä vai­hees­sa ollut menos­sa kau­pun­gin­hal­li­tuk­seen, eikä eril­li­nen kir­jel­möin­ti kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le ole tapa­na. Sovim­me, että teem­me asias­ta val­tuus­toa­loit­teen. Jape tekee. Toi­nen lisäys meni läpi yksimielisesti.

Paki­lan siirtolapuutarhat

Lis­tan mukaan. Eija Lou­koi­la oli­si halun­nut, ettei iso­ja pals­to­ja saa jakaa, mut­ta tätä ei kan­na­tet­tu. Ensin­nä­kin tämä vuo­kraus­po­li­tiik­ka ei kuu­lu mei­dän lau­ta­kun­nal­le ja toi­sek­si pals­to­ja ei voi jakaa, kos­ka jae­tuil­le pals­toil­le ei oli­si tie­yh­teyt­tä. Sen sijaan pals­tal­le saa halu­tes­saan raken­taa toi­sen mökin. Aika moi­nen etu kyl­lä on saa­da käy­tän­nös­sä nol­la­vuo­kral­la kah­den oma­ko­ti­ton­tin suu­rui­nen siirtolapuutarhapalsta.

Pitä­jän­mäen maan­käy­tön muutosperiaatteet

Oli­sin halun­nut ohja­ta asi­aa sii­hen suun­taan, että alu­eel­le tuli­si vai­heit­tain nykyis­tä enem­män asun­to­ja (sekoi­tet­tu raken­ne), mut­ta tämän tar­kas­te­lun kat­sot­tiin kuu­lu­van yleis­kaa­vaan. Luo­vuin esi­tyk­ses­tä, kos­ka se oli­si kaa­tu­nut ja anta­nut siten päin­vas­tai­sen sig­naa­lin. Täs­sä on kyl­lä aito eri­mie­li­syys. Viras­to ei anna pal­jon­kaan pai­noa sil­le, että jos­sain työ­paik­ka­ton­tit nyt vaan eivät mene kau­pak­si ja asun­to­tont­te­ja pidet­täi­siin pal­jon arvok­kaam­pa­na. Minus­ta se osoit­taa, että alu­eel­la on enem­män tar­vet­ta asun­noil­le kuin toimistoille.

Vuo­saa­ren silta

Eija Lou­koi­la oli­si halun­nut mai­nin­nan sii­tä, että uudel­la kevyen lii­ken­teen sil­lal­la ei sai­si ajaa mopol­la, mut­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö perus­te­li hyvin, mik­si näin ei voi teh­dä. Nopeusrajoitus?

Man­ner­hei­min­tien lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma välil­lä Rei­jo­lan­ka­tu – Nordenskjöldinkatu

Vii­kon aika­na ratik­ka­kais­tal­le oli saa­tu lisää tilaa, joten kaik­ki hyvin. Ilmoi­tin, että kun­han tuo sata­ma-aloi­te on teh­ty, teh­dään jos­sain seu­raa­vas­sa val­tuus­tos­sa aloi­te lumi­au­ran levey­des­tä. Se näyt­ti ilah­dut­ta­van liikennesuunnittelupäällikköä.

36 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.6.2014”

  1. Kes­kus­te­lin tänään van­hem­man kul­je­tus­yrit­tä­jän kans­sa Vuo­saa­res­ta. Ker­toi että Vuo­saa­ren sata­ma on hin­noi­tel­lut itsen­sä ulos. Suu­ri osa siir­ty­nyt Han­koon ja Vuo­saa­reen ei kuu­lem­ma men­nä kuin “jos ei muu­al­le pää­se” — pitäi­si­kö Hel­sin­gin sata­man tar­kis­taa hinnoitteluaan?

  2. Mika Väli­pirt­ti:
    Kes­kus­te­lin tänään van­hem­man kul­je­tus­yrit­tä­jän kans­sa Vuo­saa­res­ta. Ker­toi että Vuo­saa­ren sata­ma on hin­noi­tel­lut itsen­sä ulos. Suu­ri osa siir­ty­nyt Han­koon ja Vuo­saa­reen ei kuu­lem­ma men­nä kuin “jos ei muu­al­le pää­se” – pitäi­si­kö Hel­sin­gin sata­man tar­kis­taa hinnoitteluaan?

    Pitäi­si kyl­lä. Samoin Senaat­ti­kiin­teis­töt­jen ja VR:n eri­tyi­ses­ti oiko­ra­dan rah­ti­mak­su­jen osal­ta. Kysei­sis­sä laf­kois­sa talous­osaa­jien kär­ki­kaar­ti näyt­tää tun­te­van vain hin­to­jen hinaa­mi­sen ylös­päin ja asia­kas saa tie­don lähin­nä saneluna.

  3. Aika moi­nen etu kyl­lä on saa­da käy­tän­nös­sä nol­la­vuo­kral­la kah­den oma­ko­ti­ton­tin suu­rui­nen siirtolapuutarhapalsta.”

    Niin­pä niin, veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tois­ten mök­kei­ly- ja puu­tar­ha­har­ras­tuk­set. Vetoa­mi­nen johon­kin ome­na­pui­den kas­vat­ta­mi­seen itsel­leen on naurettavaa.

  4. Kau­pun­ki saa tulo­ja sata­mis­ta. Ne kan­nat­taa pitää vilk­kai­na ja hin­noil­taa kilpailukykyisinä.
    Nämä siir­to­la­puu­tar­hat puhut­ta­vat. Kau­nai­nen kateus haluai­si kiel­tää koko puu­han. Vil­jel­ty ympä­ris­tö on miel­lyt­tä­vä sil­mäl­le. Näi­tä­kin asioi­ta voi joku pohtia.

  5. Joa­kim:
    “Aika moi­nen etu kyl­lä on saa­da käy­tän­nös­sä nol­la­vuo­kral­la kah­den oma­ko­ti­ton­tin suu­rui­nen siirtolapuutarhapalsta.”

    Niin­pä niin, veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tois­ten mök­kei­ly- ja puu­tar­ha­har­ras­tuk­set. Vetoa­mi­nen johon­kin ome­na­pui­den kas­vat­ta­mi­seen itsel­leen on naurettavaa.

    Nol­la­vuo­kra” on kyl­lä­kin kau­pun­gin itsen­sä mää­rit­te­le­mä vuo­kra­maan hin­ta, joka peri­tään muu­al­ta­kin kuin siir­to­la­puu­tar­hois­ta. Vuo­kra nousee vuo­sit­tain ja on monen elä­ke­läis­muo­rin mie­les­tä san­gen kor­kea, kun sen mak­saa pie­nes­tä eläkkeestä. 

    Ja jos tämä on nol­la­vuo­kra, niin mik­si Talin golf­ker­hon “ruti­köy­hil­le” golf­fa­reil­le palau­te­taan suu­rin osa saman­suu­rui­ses­ta vuo­kras­ta? Siis köy­hä elä­ke­läi­nen mak­saa koko neliö­hin­nan mut­ta pan­kin­joh­ta­jat ja muut alan mie­het saa­vat suu­rim­man osan takaisin?

    1. Kri­tiik­ki on Talin osal­ta hyvin­kin perus­tel­tu. Jal­ka­pal­lo­seu­rat mak­sa­vat pal­jon kovem­paa neliö­vuo­kraa kentistään.

  6. Eija Lou­koi­la oli­si halun­nut mai­nin­nan sii­tä, että uudel­la kevyen lii­ken­teen sil­lal­la ei sai­si ajaa mopol­la, mut­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö perus­te­li hyvin, mik­si näin ei voi tehdä.

    Kiin­nos­tai­si kyl­lä kuul­la nämä hyvät perus­te­lut. Juu­ri viik­ko sit­ten uuti­soi­tiin Lii­ken­ne­vi­ras­ton tut­ki­muk­sen osoit­ta­van mopoi­lun ole­van tur­val­li­sem­paa ajo­ra­dal­la kuin pyö­rä­teil­lä. (HS 10.6.2014)

    Pyö­räi­li­jöi­den tur­val­li­suut­ta mopot tuol­la tule­val­la väy­läl­lä itses­tään­sel­väs­ti heikentävät.

    1. Perus­te­lu oli se, ettei tätä pää­tös­tä voi teh­dä yhdel­lä lyhyel­lä pät­käl­lä ker­ral­laan, jol­loi­un mopot jou­tui­si­va­ty siir­ty­mään edes­ta­kai­sin kadul­le ja kevyen­lii­ken­teen väy­läl­le. Hel­sin­gis­sä ne pää­sään­töi­ses­ti ovat kadul­la jo nyt, mut­ta val­tion hal­lit­se­mil­la maan­teil­lä taas kevyen lii­ken­teen väy­lil­lä. Asias­ta on tulos­sa laa­jem­pi sel­vi­tys, jol­loin tämä­kin pät­kä rat­kais­taan yhdes­sä muun ver­kon kanssa.

  7. Ete­lä­sa­ta­man auto- ja rek­ka­ral­lin voi­si ehkä siir­tää Han­koon? Ote­taan autot­to­mat mat­kus­ta­jat kyy­tiin Ete­lä­sa­ta­mas­ta ja pis­täy­dy­tään mat­kal­la Tuk­hol­maan Han­gos­sa otta­mas­sa rekat ja hen­ki­lö­au­tot kyy­tiin. Ei lie­ne lii­an suu­ri ajal­li­nen ja rahal­li­nen kus­tan­nus varus­ta­moil­le; nopeas­ti­han se käyn­ti Maa­rian­ha­mi­nas­sa­kin nyky­ään menee.

  8. Pek­ka Pie­ti­lä:
    Kau­pun­ki saa tulo­ja sata­mis­ta. Ne kan­nat­taa pitää vilk­kai­na ja hin­noil­taa kilpailukykyisinä.
    Nämä siir­to­la­puu­tar­hat puhut­ta­vat. Kau­nai­nen kateus haluai­si kiel­tää koko puu­han. Vil­jel­ty ympä­ris­tö on miel­lyt­tä­vä sil­mäl­le. Näi­tä­kin asioi­ta voi joku pohtia. 

    Jos siir­to­la­puu­tar­ha­ton­tit lai­tet­tai­siin oma­ko­ti­ton­teik­si mark­ki­na­vuo­kral­la, kau­pun­ki voi­si sil­lä rahal­la raken­taa vie­reen sil­mää miel­lyt­tä­vän vil­jel­lyn ympä­ris­tön. Vähän sel­lai­sen saman­tyy­li­sen kuin Ver­sail­les’n puutarha.

    Jos tavoi­tel­laan sil­män miel­lyt­tä­mis­tä, sii­hen on tehok­kaam­pia­kin kons­te­ja veron­mak­sa­jan kannalta.

  9. Pek­ka Pie­ti­lä:
    Nämä siir­to­la­puu­tar­hat puhut­ta­vat. Kau­nai­nen kateus haluai­si kiel­tää koko puu­han. Vil­jel­ty ympä­ris­tö on miel­lyt­tä­vä sil­mäl­le. Näi­tä­kin asioi­ta voi joku pohtia. 

    Kateus­kort­ti nousee esiin aina kun halu­taan kes­kus­tel­la jon­kin yhteis­kun­nal­li­sen käy­tän­nön oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta. Vii­me vii­kol­la joku myi oiko­tiel­lä siir­to­la­puu­tar­ha­mök­ki­ään hin­taan 92 000 euroa, tämän vii­kon hin­ta tai­taa olla 80 000, kuu­kausi­vuo­kral­la 45 euroa. Mökin reaa­liar­vo ei voi olla hir­veäs­ti yli 15 000 euroa, joten tul­kit­sen niin että 65 000 euroa on hin­ta sii­tä, että saa hal­tuun­sa nimel­li­sel­lä vuo­kral­la tont­ti­maa­ta Hel­sin­gis­sä. Ei lie­ne hir­veän kau­ka­na tont­ti­maan mark­ki­na­hin­nas­ta. Kau­pun­gin vuo­kra­sub­ven­tio toi­sin sanoen kilah­taa suo­raan siir­to­la­puu­tar­ha­mök­kien omis­ta­jien taskuun.

    Aikai­sem­min­han siir­to­la­puu­tar­ha­har­ras­tus tai­si olla suun­nat­tu työ­väes­tön kehit­tä­mi­sek­si ja ruo­ka­huol­lon paran­ta­mi­sek­si. Nykyi­sin mök­kei­hin on varaa vain yhteis­kun­nal­li­sel­la elii­til­lä, joi­den varal­li­suu­den kas­vat­ta­mi­seen osal­lis­tu­vat myös ne, joil­la ei tähän har­ras­tuk­seen ole varaa. Eikä mökil­le enää men­nä nos­ta­maan peru­noi­ta tai kaa­lin­päi­tä vaan loi­koi­le­maan riippumattoon. 

    Itsel­lä­ni­hän ei ole mitään siir­to­la­puu­tar­ho­ja vas­taan sinän­sä, mut­ta sys­tee­mi pitäi­si muut­taa sel­lai­sek­si, että se kan­nus­taa pals­tan käyt­tä­mis­tä alku­pe­räi­seen tar­koi­tuk­seen­sa ja että pals­taan oli­si mah­dol­li­suus suu­rim­mal­la osal­la kau­pun­ki­lai­sis­ta. Esi­mer­kik­si hom­ma voi­si men­nä niin, että kun pals­tan vuo­kraa­ja luo­puu pals­tas­taan, tämä saa kor­vauk­se­na mökis­tään tie­tyn vakio­mää­rän rahaa (esim. 20 000 euroa) ja tämän jäl­keen pals­ta arvo­taan haluk­kai­den kans­sa, jot­ka puo­les­taan mak­sa­vat tuon sum­man enti­sel­le vuokraajalle.

  10. Oikeu­den­mu­kai­suut­ta veron­mak­sa­jien rahoil­la rälläämiseen!
    Rat­kai­su: HITAS-sään­nön kal­tai­nen puu­tar­ha­tont­tien vuo­kra­so­pi­muk­seen: Jos mök­kiä ja vuo­kra­so­pi­mus­ta myy­dään, kau­pun­gil­la on lunas­tusoi­keus hal­lin­nol­li­seen hin­taan. Ai niin, eihän kau­pun­ki viit­si tuo­ta sovel­taa yli­hin­tai­sis­sa HITAS kau­pois­sa­kaan, mik­si näis­sä sit­ten. Har­mi, ei toimi.

  11. Tuo­mas: Eikä mökil­le enää men­nä nos­ta­maan peru­noi­ta tai kaa­lin­päi­tä vaan loi­koi­le­maan riippumattoon. 

    Kyl­lä täs­sä nyt puhuu ihan puh­das tie­tä­mät­tö­myys ja kateus — ja hen­ki­lö, joka ei ole mil­loin­kaan kos­ke­nut lapioon. Monet luu­le­vat tosi­aan, että siir­to­la­puu­tar­hoil­la vain kul­je­taan has­sut hatut pääs­sä ja drink­ki­la­si kädes­sä ja kau­pun­ki hoi­taa ne puu­tar­hat. Totuus voi olla roman­ti­kol­le kova. Moni on myy­nyt mök­kin­sä työ­mää­rän vuok­si. Tie­dok­si vie­lä, että mitään vuo­kra­sub­ven­tioi­ta ei ole, vaan kau­pun­ki mää­rit­te­lee vuo­krat. Kuten myös sen, että kau­pun­gin puis­toa­lu­ee­na pals­toil­la on nou­da­tet­ta­va kau­pun­gin sään­tö­jä, esim. pen­sa­sai­to­jen on olta­va mata­lat ja puu­tar­ho­jen kaik­kien katseltavissa.

    Vuo­kris­ta sanot­ta­koon vie­lä, että mikä on Soi­nin­vaa­ral­le Kata­ja­no­kal­la “käy­tän­nös­sä nol­la­vuo­kra”, on mei­dän pie­ni­tu­loi­sel­le per­heel­le iso menoe­rä. Viher­lins­si uskoo, että mei­dät hää­tä­mäl­lä kau­pun­ki sai­si alu­eel­ta mah­ta­vat tulot, joil­la voi­tai­siin perus­taa Ver­sail­les’n puu­tar­ha. Sit­ten pitäi­si pal­ka­ta Ver­sail­les’n puu­tar­hu­rit myös. Me teem­me sen ilmai­sek­si. Emme ihan Ver­sail­les’­ta, mut­ta kau­niin 1950-luvun tyy­li­sen puu­tar­ha-alu­een, jota monet ulkoi­li­jat sen­tään arvostavat.

  12. Tuo­mas: “Eikä mökil­le enää men­nä nos­ta­maan peru­noi­ta tai kaa­lin­päi­tä vaan loi­koi­le­maan riippumattoon.”

    Joil­le­kuil­le se taas tun­tuu ole­van oikea työ­lei­ri — toi­si­naan jopa itse vieraille 🙂

  13. Tuo­mak­sen ehdo­tus siir­to­hin­to­jen katos­ta on sinän­sä hyvä. Pal­jon on vaan mökeis­sä ero­ja, kun­nos­sa ja varustetasossa.

  14. Eero:
    Ete­lä­sa­ta­man auto- ja rek­ka­ral­lin voi­si ehkä siir­tää Han­koon? Ote­taan autot­to­mat mat­kus­ta­jat kyy­tiin Ete­lä­sa­ta­mas­ta ja pis­täy­dy­tään mat­kal­la Tuk­hol­maan Han­gos­sa otta­mas­sa rekat ja hen­ki­lö­au­tot kyy­tiin. Ei lie­ne lii­an suu­ri ajal­li­nen ja rahal­li­nen kus­tan­nus varus­ta­moil­le; nopeas­ti­han se käyn­ti Maa­rian­ha­mi­nas­sa­kin nyky­ään menee.

    Täl­löin tax-free-myy­mä­län jou­tui­si pitä­mään kiin­ni koko Hel­sin­gin-Han­gon välil­lä. Lisäk­si Han­ko ei ole ongel­ma­ton paik­ka rek­ka­ral­lil­le, kos­ka se on mel­koi­nen sump­pu kun siel­tä pää­see pois vain yhtä val­ta­tie­tä pit­kin itään, halusi sit­ten min­ne tahan­sa ajaa. Jos Han­gon kaut­ta on tar­koi­tus suun­na­ta Venä­jäl­le, kuor­mit­taa se myös pää­kau­pun­ki­seu­dun tie­verk­koa, eri­tyi­ses­ti kehiä.

  15. Tuo­mas: Kateus­kort­ti nousee esiin aina kun halu­taan kes­kus­tel­la jon­kin yhteis­kun­nal­li­sen käy­tän­nön oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta. Vii­me vii­kol­la joku myi oiko­tiel­lä siir­to­la­puu­tar­ha­mök­ki­ään hin­taan 92 000 euroa, tämän vii­kon hin­ta tai­taa olla 80 000, kuu­kausi­vuo­kral­la 45 euroa. Mökin reaa­liar­vo ei voi olla hir­veäs­ti yli 15 000 euroa, joten tul­kit­sen niin että 65 000 euroa on hin­ta sii­tä, että saa hal­tuun­sa nimel­li­sel­lä vuo­kral­la tont­ti­maa­ta Hel­sin­gis­sä. Ei lie­ne hir­veän kau­ka­na tont­ti­maan mark­ki­na­hin­nas­ta. Kau­pun­gin vuo­kra­sub­ven­tio toi­sin sanoen kilah­taa suo­raan siir­to­la­puu­tar­ha­mök­kien omis­ta­jien taskuun.

    Aikai­sem­min­han siir­to­la­puu­tar­ha­har­ras­tus tai­si olla suun­nat­tu työ­väes­tön kehit­tä­mi­sek­si ja ruo­ka­huol­lon paran­ta­mi­sek­si. Nykyi­sin mök­kei­hin on varaa vain yhteis­kun­nal­li­sel­la elii­til­lä, joi­den varal­li­suu­den kas­vat­ta­mi­seen osal­lis­tu­vat myös ne, joil­la ei tähän har­ras­tuk­seen ole varaa. Eikä mökil­le enää men­nä nos­ta­maan peru­noi­ta tai kaa­lin­päi­tä vaan loi­koi­le­maan riippumattoon. 

    Itsel­lä­ni­hän ei ole mitään siir­to­la­puu­tar­ho­ja vas­taan sinän­sä, mut­ta sys­tee­mi pitäi­si muut­taa sel­lai­sek­si, että se kan­nus­taa pals­tan käyt­tä­mis­tä alku­pe­räi­seen tar­koi­tuk­seen­sa ja että pals­taan oli­si mah­dol­li­suus suu­rim­mal­la osal­la kau­pun­ki­lai­sis­ta. Esi­mer­kik­si hom­ma voi­si men­nä niin, että kun pals­tan vuo­kraa­ja luo­puu pals­tas­taan, tämä saa kor­vauk­se­na mökis­tään tie­tyn vakio­mää­rän rahaa (esim. 20 000 euroa) ja tämän jäl­keen pals­ta arvo­taan haluk­kai­den kans­sa, jot­ka puo­les­taan mak­sa­vat tuon sum­man enti­sel­le vuokraajalle.

    Eipä ole pahem­min näky­nyt siir­to­la­puu­tar­hois­sa tätä yhteis­kun­nal­lis­ta eliit­tiä. Eni­ten siel­lä hää­rää kyl­lä­kin pie­ni­tu­loi­sia elä­ke­läis­mum­mo­ja. Kes­ki-ikä ei tai­da olla kovin kau­ka­na 70 vuodesta.

    Mitä enem­män aikaa kuluu, sitä enem­män ihmet­te­len sitä viha­mie­li­syyt­tä, jota siir­to­la­puu­tar­hat herät­tä­vät ns. vih­reis­sä, vaik­ka joku voi­si luul­la, että asian­ti­la oli­si täy­sin päinvastainen. 

    On vai­kea kuvi­tel­la sel­lais­ta kesän­viet­to­ta­paa, joka oli­si ter­veel­li­sem­pää, eko­lo­gi­sem­paa ja ener­gia­te­hok­kaam­paa kuin siir­to­la­puu­tar­han hoi­to. Siel­lä tar­jou­tuu mah­dol­li­suus ter­veel­li­seen hyö­ty­lii­kun­taan, tilai­suus kas­vat­taa omaan tar­pee­seen todel­lis­ta luo­mu- ja lähi­ruo­kaa, jos­sa voi toteut­taa lähes sul­jet­tua ravin­tei­den kier­toa, ja ener­gia­te­ho­kas­ta bio­polt­toai­nei­den käyt­töä omal­ta tontilta.

    Jos joku luu­lee, että siir­to­la­puu­tar­ha­tont­ti hoi­tuu loi­koi­le­mal­la riip­pu­ma­tos­sa, niin se ker­too vain sen, että mie­li­pi­teen esit­tä­jäl­lä ei ole hajua­kaan sii­tä, mis­tä hän puhuu. Mut­ta näin­hän se aina menee: par­hai­ten asian tun­te­vat ne, jot­ka eivät edes käy­neet pai­kan päällä.

    Jos mök­kien hin­nat ovat lii­an kor­kei­ta, “kii­tos” sii­tä kuu­luu Hel­sin­gin kau­pun­gil­le, joka on jar­rut­ta­nut uusien aluei­den perus­ta­mis­ta vuo­si­kausia. Vas­ta nyt, vuo­si­kym­me­nien jäl­keen, on tulos­sa muu­ta­mia uusia pals­to­ja, joi­den haki­ja­mää­rä tulee taas yllät­tä­mään kaik­ki. Kun kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät ole balans­sis­sa, vää­ris­ty­vät hin­nat. Ja tääl­lä taas ehdo­tel­laan rat­kai­suk­si jon­kin sor­tin sään­nös­te­lyä ihan neu­vos­to­mal­liin. Mök­ki sat­tuu ole­maan siir­to­la­puu­tar­hu­rin omis­ta­ma kiin­teis­tö, joka sijait­see kau­pun­gin vuo­kra­maal­la. Mil­lä lail­la jon­kun omai­suu­des­ta voi­tai­siin mää­ri­tel­lä kiin­teä taulukkohinta? 

    Pak­ko on kyl­lä kysel­lä, mis­tä päin ne todel­lis­ten vhrei­den arvo­jen kan­nat­ta­jat oikein löy­ty­vät. Ei tämä maa­il­ma pelas­tu pyö­räi­le­mäl­lä vaan ravin­tei­den kierrätyksellä.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kri­tiik­ki on Talin osal­ta hyvin­kin perus­tel­tu. Jal­ka­pal­lo­seu­rat mak­sa­vat pal­jon kovem­paa neliö­vuo­kraa kentistään. 

    Vas­ta­vuo­roi­ses­ti voi sit­ten kai olet­taa, että jos Talin golf-kent­tä jou­tuu läh­te­mään, pitää vie­rei­sen Talin siir­to­la­puu­tar­han­kin tai­pua asun­to­ra­ken­ta­mi­sen alle. 

    Itse en pelaa gol­fia, enkä omis­ta siir­to­la­puu­tar­ha­mök­kiä, mut­ta tein ver­tai­lun näi­den välil­le aja­tel­len asuin­ra­ken­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia Talis­sa. Suu­rem­mat pis­teet tar­koit­ta­vat enem­män perus­tei­ta pitää kysei­nen alue nykykäytössä.

    a) Talin siir­to­la­puu­tar­ha on lähel­lä jouk­ko­lii­ken­net­tä, golf-kent­tä kau­ka­na Joke­ri-lin­jan yhteyk­sis­tä: Siir­to­la­puu­tar­ha 0 — golf-kent­tä 1

    b) Siir­to­la­puu­tar­ha kau­ka­na tul­va­vaa­ran uhkaa­mis­ta ala­vis­ta alueis­ta ja sijait­see muu­ten­kin raken­ta­mi­seen parem­mal­la maa­pe­räl­lä — toi­sin kuin golf-kent­tä: Siir­to­la­puu­tar­ha 0 — golf-kent­tä 2

    c) Molem­mat (Talin siir­to­la­puu­tar­ha sekä Talin kar­ta­non golf-kent­tä) ovat kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti arvo­kas­ta aluet­ta: Siir­to­la­puu­tar­ha 1 — golf-kent­tä 3

    d) Siir­to­la­puu­tar­hois­ta mak­se­taan kovem­paa maa­vuo­kraa kau­pun­gil­le suh­tees­sa kau­pun­gin kului­hin: Siir­to­la­puu­tar­ha 2 — golf-kent­tä 3

    e) Vuo­sit­tai­nen käyt­tä­jä­kun­ta molem­mis­sa suu­rin­piir­tein sama: Siir­to­la­puu­tar­ha 3 — golf-kent­tä 4

    f) Siir­to­la­puu­tar­ha on tal­vel­la sul­jet­tu vie­rai­li­joil­ta, Talin golf-kent­tä on alu­een tär­kein hiih­to­la­tu­jen kes­kit­ty­mä: Siir­to­la­puu­tar­ha 3 — golf-kent­tä 5

    g) Kesäl­lä molem­mil­la alueil­la voi liik­kua tei­tä pit­kin ja ihas­tel­la kult­tuu­ri­mai­se­maa, mut­ta mök­ki­ton­tit ja golf-väy­lät ovat sul­jet­tua aluet­ta: Siir­to­la­puu­tar­ha 4 — golf-kent­tä 6

    h) Talin golf-ken­tän jäse­nek­si tulee hakea suo­si­tus­ten ja “suh­de­ver­kon” kaut­ta (- 1 pis­te), Talin siir­to­la­puu­tar­han mökit mak­sa­vat noin 70 000 — 100 00 euroa, eikä nii­tä voi­da pitää alku­pe­räi­si­nä “edul­li­si­na ja taval­lis­ten kau­pun­ki­lais­ten saa­ta­vis­sa ole­vi­na mel­ko vaa­ti­mat­to­mi­na pals­toi­na”. (-1 pis­te) Siir­to­la­puu­tar­ha 3 — golf-kent­tä 5

    Joku voi jat­kaa ver­tai­lua uusil­la kohdilla.

  17. IsoH: Vas­ta­vuo­roi­ses­ti voi sit­ten kai olet­taa, että jos Talin­golf-kent­tä jou­tuu läh­te­mään, pitää vie­rei­sen Talin siir­to­la­puu­tar­han­kin tai­pua asun­to­ra­ken­ta­mi­sen alle. 

    Itse en pelaa gol­fia, enkä omis­ta siir­to­la­puu­tar­ha­mök­kiä, mut­ta tein ver­tai­lun näi­den välil­le aja­tel­len asuin­ra­ken­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia Talis­sa. Suu­rem­mat pis­teet tar­koit­ta­vat enem­män perus­tei­ta pitää kysei­nen alue nykykäytössä.

    a) Talin siir­to­la­puu­tar­ha on lähel­lä jouk­ko­lii­ken­net­tä, golf-kent­tä kau­ka­na Joke­ri-lin­jan yhteyksistä:Siirtolapuutarha 0 – golf-kent­tä 1

    b) Siir­to­la­puu­tar­ha kau­ka­na tul­va­vaa­ran uhkaa­mis­ta ala­vis­ta alueis­ta ja sijait­see muu­ten­kin raken­ta­mi­seen parem­mal­la maa­pe­räl­lä – toi­sin kuin golf-kent­tä: Siir­to­la­puu­tar­ha 0 – golf-kent­tä 2

    c) Molem­mat (Talin siir­to­la­puu­tar­ha sekä Talin kar­ta­non golf-kent­tä) ovat kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti arvo­kas­ta aluet­ta: Siir­to­la­puu­tar­ha 1 – golf-kent­tä 3

    d) Siir­to­la­puu­tar­hois­ta mak­se­taan kovem­paa maa­vuo­kraa kau­pun­gil­le suh­tees­sa kau­pun­gin kului­hin: Siir­to­la­puu­tar­ha 2 – golf-kent­tä 3

    e) Vuo­sit­tai­nen käyt­tä­jä­kun­ta molem­mis­sa suu­rin­piir­tein sama: Siir­to­la­puu­tar­ha 3 – golf-kent­tä 4

    f) Siir­to­la­puu­tar­ha on tal­vel­la sul­jet­tu vie­rai­li­joil­ta, Talin golf-kent­tä on alu­een tär­kein hiih­to­la­tu­jen kes­kit­ty­mä: Siir­to­la­puu­tar­ha 3 – golf-kent­tä 5

    g) Kesäl­lä molem­mil­la alueil­la voi liik­kua tei­tä pit­kin ja ihas­tel­la kult­tuu­ri­mai­se­maa, mut­ta mök­ki­ton­tit ja golf-väy­lät ovat sul­jet­tua aluet­ta: Siir­to­la­puu­tar­ha 4 – golf-kent­tä 6

    h) Talin golf-ken­tän jäse­nek­si tulee hakea suo­si­tus­ten ja “suh­de­ver­kon” kaut­ta (- 1 pis­te), Talin siir­to­la­puu­tar­han mökit mak­sa­vat noin 70 000 – 100 00 euroa, eikä nii­tä voi­da pitää alku­pe­räi­si­nä “edul­li­si­na ja taval­lis­ten kau­pun­ki­lais­ten saa­ta­vis­sa ole­vi­na mel­ko vaa­ti­mat­to­mi­na pals­toi­na”. (-1 pis­te) Siir­to­la­puu­tar­ha 3 – golf-kent­tä 5

    Joku voi jat­kaa ver­tai­lua uusil­la kohdilla.

    Tai­sit unoh­taa aika kes­kei­sen ver­tai­lu­koh­dan eli aluei­den koon. Tai­tai­si golf­ken­täl­le mah­tua muu­ta­ma beto­ni­ko­los­si enem­män. Mut­ta näin­hän sii­nä käy, jos tavoi­te on ensin mää­ri­tel­ty ja vas­ta sit­ten ale­taan kek­siä perusteita. 

    Tois­tan­pa uudel­leen saman: käsit­tä­mä­tön­tä, mil­lais­ta viha­mie­li­syyt­tä siir­to­la­puu­tar­hat herät­tä­vät, vaik­ka ne ovat eko­lo­gi­sia, ener­gia­te­hok­kai­ta ja ter­veel­li­siä. Joku voi­si tut­kia, mil­lai­sia ter­veys­vai­ku­tuk­sia niil­lä on ikään­ty­väl­le väes­töl­le, joka jak­saa kuo­pia pals­tal­laan vii­mei­seen hen­gen­ve­toon asti. Siir­to­la­puu­tar­hu­rit eivät tör­mäi­le toi­siin­sa juo­vuk­sis­sa eivät­kä täy­tä tapaturma-asemia.

  18. Itsel­lä­ni­hän ei ole mitään siir­to­la­puu­tar­ho­ja vas­taan sinän­sä, mut­ta sys­tee­mi pitäi­si muut­taa sel­lai­sek­si, että se kan­nus­taa pals­tan käyt­tä­mis­tä alku­pe­räi­seen tar­koi­tuk­seen­sa ja että pals­taan oli­si mah­dol­li­suus suu­rim­mal­la osal­la kau­pun­ki­lai­sis­ta. Esi­mer­kik­si hom­ma voi­si men­nä niin, että kun pals­tan vuo­kraa­ja luo­puu pals­tas­taan, tämä saa kor­vauk­se­na mökis­tään tie­tyn vakio­mää­rän rahaa (esim. 20 000 euroa) ja tämän jäl­keen pals­ta arvo­taan haluk­kai­den kans­sa, jot­ka puo­les­taan mak­sa­vat tuon sum­man enti­sel­le vuokraajalle. 

    Puut­tu­vat 60000 euroa toki siir­ty­vät myös tis­kin ali…

  19. On vai­kea kuvi­tel­la sel­lais­ta kesän­viet­to­ta­paa, joka oli­si ter­veel­li­sem­pää, eko­lo­gi­sem­paa ja ener­gia­te­hok­kaam­paa kuin siir­to­la­puu­tar­han hoito.

    Ener­gia­te­hok­kuu­den voi kysee­na­lais­taa, jos siir­to­la­puu­tar­ha on hyvän kau­pun­ki­ra­ken­teen pai­kal­la, eli syr­jäyt­tää ener­gia­te­ho­kas­ta kaupunkia.

  20. Mik­ko H: Ener­gia­te­hok­kuu­den voi kysee­na­lais­taa, jos siir­to­la­puu­tar­ha on hyvän kau­pun­ki­ra­ken­teen pai­kal­la, eli syr­jäyt­tää ener­gia­te­ho­kas­ta kaupunkia.

    Asu­taan tii­viis­sä kau­pun­gis­sa (pait­si että kaik­ki, joil­la on varaa muut­ta­vat lii­an tii­viis­tä kau­pun­gis­ta Nur­mi­jär­vel­le) ja aje­taan Maz­dal­la Päi­jän­teen ran­nal­le mökil­le? Great.

  21. Mik­ko H: Ener­gia­te­hok­kuu­den voi kysee­na­lais­taa, jos siir­to­la­puu­tar­ha on hyvän kau­pun­ki­ra­ken­teen pai­kal­la, eli syr­jäyt­tää ener­gia­te­ho­kas­ta kaupunkia.

    Mök­ki on ener­gia­te­ho­kas, kos­ka sitä ei läm­mi­te­tä lain­kaan tal­vel­la ja kesäl­lä­kin vain sil­loin, jos on eri­tyi­sen kyl­mää. Ja polt­to­puut löy­ty­vät yleen­sä hel­pos­ti oman pihan lei­ka­tuis­ta puis­ta. Siis lähi­tuo­tan­non bio­polt­toai­net­ta, kul­je­tus- ja han­kin­ta­kus­tan­nus nolla.

    Monet siir­to­la­puu­tar­hat on sitä pait­si aikoi­naan raken­net­tu jou­to­maal­le, joka ei sil­loin kel­van­nut muu­hun käyt­töön. Muu­ten­han sin­ne oli­si jo sil­loin ilmes­ty­nyt “hyvää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta”. Täs­tä kes­kus­te­lu on täs­sä vai­hees­sa jäl­ki­vii­saut­ta, kun rat­kai­sut on teh­ty 70 — 80 vuot­ta sit­ten senai­kui­sil­la päte­vil­lä perusteilla.

  22. Jalan­kul­ki­ja: Mök­ki on ener­gia­te­ho­kas, kos­ka sitä ei läm­mi­te­tä lain­kaan tal­vel­la ja kesäl­lä­kin vain sil­loin, jos on eri­tyi­sen kyl­mää. Ja polt­to­puut löy­ty­vät yleen­sä hel­pos­ti oman pihan lei­ka­tuis­ta puis­ta. Siis lähi­tuo­tan­non bio­polt­toai­net­ta, kul­je­tus- ja han­kin­ta­kus­tan­nus nolla.

    Monet siir­to­la­puu­tar­hat on sitä pait­si aikoi­naan raken­net­tu jou­to­maal­le, joka ei sil­loin kel­van­nut muu­hun käyt­töön. Muu­ten­han sin­ne oli­si jo sil­loin ilmes­ty­nyt “hyvää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta”. Täs­tä kes­kus­te­lu on täs­sä vai­hees­sa jäl­ki­vii­saut­ta, kun rat­kai­sut on teh­ty 70 – 80 vuot­ta sit­ten senai­kui­sil­la päte­vil­lä perusteilla.

    Lähi­tuo­tan­non bio­polt­toai­net­ta…, lähi­pääs­tö­jä aiheut­ta­vaa mär­kää puu­ta. Moi­sen polt­to kau­pun­kia­lu­eel­la pitäi­si kieltää. 

    Vetoa­mi­nen jou­to­maa­han on myös aika pas­see. Raken­nus­tek­niik­ka on kehit­ty­nyt, ja nyt pys­ty­tään ihan uudel­la taval­la tii­vis­tä­mään kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Nyt­hän jäl­ki­vii­saas­ti näi­tä aluei­ta ollaan otta­mas­sa tehok­kaam­paan käyt­töön tämän päi­vän päte­vil­lä perusteilla.

  23. Vihe­rins­si:
    Jos tavoi­tel­laan sil­män miel­lyt­tä­mis­tä, sii­hen on tehok­kaam­pia­kin kons­te­ja veron­mak­sa­jan kannalta.

    Siir­to­la­puu­tar­has­sa maan ton­ki­mi­nen tai iloi­sen­kir­ja­van mök­ki­mil­jöön ihmet­te­ly tekee moni­puo­li­ses­ti hyvää ihmi­sel­le. Ja tulee takuul­la yhteis­kun­nal­le edul­li­sem­mak­si kuin sen Ver­sail­le­sin puu­tar­has­ta lai­na­tun nur­mi­ken­tän hoi­dat­ta­mi­nen viro­lai­sil­la ja mökeil­lään puu­has­te­le­vien mum­mo­jen siir­tä­mi­nen hoi­to­lai­tok­siin makaamaan.

    Muu­te­taan nyt ensin Talin ja Mal­min mon­o­to­ni­set nur­mik­ko- ja asfalt­ti­ken­tät sekä moot­to­ri­tei­den ram­pit bule­var­di­soin­nin kaut­ta asun­to­ma­tok­si ja mie­ti­tään vas­ta sit­ten näi­hin lähem­pä­nä oike­aa luon­toa säi­ly­nei­siin koh­tei­siin kajoamista.

  24. Mökin­mum­mo: Asu­taan tii­viis­sä kau­pun­gis­sa (pait­si että kaik­ki, joil­la on varaa muut­ta­vat lii­an tii­viis­tä kau­pun­gis­ta Nur­mi­jär­vel­le) ja aje­taan Maz­dal­la Päi­jän­teen ran­nal­le mökil­le? Great.

    Suo­mes­sa ei “lii­an tivis­tä kau­pun­kia” tai­da olla, kos­ka koko maan tii­veim­mät asui­na­lu­eet (Puna­vuo­ri, Kaar­tin­kau­pun­ki, Kamp­pi, Töö­lö jne.) ovat nime­no­maan varak­kai­den suo­sios­sa. Kuin­ka­han mon­ta mök­ki­reis­sua kes­ki­mää­räi­nen kan­ta­kau­pun­ki­lai­nen muu­ten tekee vuo­des­sa? Luvun pitäi­si olla aika jär­jet­tö­män kor­kea, jot­ta se söi­si yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­viy­den tuot­ta­mat hyödyt.

  25. ze: Suo­mes­sa ei “lii­an tivis­tä kau­pun­kia” tai­da olla, kos­ka koko maan tii­veim­mät asui­na­lu­eet (Puna­vuo­ri, Kaar­tin­kau­pun­ki, Kamp­pi, Töö­lö jne.) ovat nime­no­maan varak­kai­den suo­sios­sa. Kuin­ka­han mon­ta mök­ki­reis­sua kes­ki­mää­räi­nen kan­ta­kau­pun­ki­lai­nen muu­ten tekee vuo­des­sa? Luvun pitäi­si olla aika jär­jet­tö­män kor­kea, jot­ta se söi­si yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­viy­den tuot­ta­mat hyödyt. 

    Minä taas arve­len että varak­kaat arvos­ta­vat enem­män ava­ruut­ta ja väl­jyyt­tä. Vai luu­let­ko, että varak­kaat asu­vat mie­lum­min ahtaas­ti, siis tii­viis­ti (kuten esi­mer­kik­si säi­lö­tyt sil­lit tyn­ny­ris­sä)? Olet­ko var­ma, että ns. sijoi­tusa­sun­not, kau­pun­kia­sun­not, jois­sa saa­te­taan olla kir­joil­la, esim. edul­li­sem­man kun­nal­lis­ve­ron täh­den, eivät vai­ku­ta mai­nit­se­maa­si asi­aan. Toki voi varak­kaan aika­kin olla niin kal­li­sar­vois­ta, että sitä ei halu­ta tuh­la­ta esim. Län­si­väy­län ruuh­kis­sa, mat­kal­la Wes­ten­dis­tä pää­kau­pun­gin keskustaan.

    Mök­ki­reis­suis­ta kir­joit­ti tänään leh­ti (HS/s. A24), jon­ka mukaan hel­sin­ki­läis­ten mök­ki­mat­ko­jen pituu­den medi­aa­ni on 135 km, kun koko Suo­men mök­ki­mat­ko­jen medi­aa­ni on 37 km. Käyn­ti­fre­kvens­se­jä ei ao. teks­tis­sä mainittu. 

    Jos em. leh­den tie­to­ja voi käyt­tää jon­kin­lai­se­na mit­ta­ri­na, oli­si sen mukaan Hel­sin­gin asuk­kail­la irtio­ton tar­ve kivi­kau­pun­gis­taan mök­ki­mat­ko­jen kilo­met­rei­nä mita­ten kes­ki­mää­rin yli 3.6‑kertainen koko maan asuk­kai­den kes­ki­mää­räi­seen tar­pee­seen ver­rat­tu­na. Jotain kai tuo­kin luku kertoo …

    Entä ne yhdys­kun­ta­ra­ken­teen lii­al­li­sen tii­viy­den tuot­ta­mat hai­tat ja häi­riöt? Mik­si vai­ke­net niistä?

    1. Kyl­lä ete­läi­sis­sä kau­pun­gi­no­sis­sa ja Töö­lös­sä ihan oikeas­ti asuu pysy­väs­ti hyvin varak­kai­ta ihmi­siä. Man­hat­ta­nil­la asuu vileä varakkaampia.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä ete­läi­sis­sä kau­pun­gi­no­sis­sa ja Töö­lös­sä ihan oikeas­ti asuu pysy­väs­ti hyvin varak­kai­ta ihmi­siä. Man­hat­ta­nil­la asuu vileä varakkaampia. 

    No eivät­kös ne Man­hat­ta­nin arvok­kaim­mat asun­not ole nii­tä, jois­ta on näkö­ala sikä­läi­seen Kes­kus­puis­toon, eli toi­sin sanoen nii­tä asun­to­ja, jois­sa tii­vis­tä­mi­sen hai­tois­ta kär­si­tään täl­tä osin vähiten?

  27. Sak­ke:
    Jos em. leh­den tie­to­ja voi käyt­tää jon­kin­lai­se­na mit­ta­ri­na, oli­si sen mukaan Hel­sin­gin asuk­kail­la irtio­ton tar­ve kivi­kau­pun­gis­taan mök­ki­mat­ko­jen kilo­met­rei­nä mita­ten kes­ki­mää­rin yli 3.6‑kertainen koko maan asuk­kai­den kes­ki­mää­räi­seen tar­pee­seen ver­rat­tu­na. Jotain kai tuo­kin luku kertoo …

    Hel­sin­gin seu­dul­la asu­vien pit­kiin kes­ki­mää­räi­siin mök­ki­mat­koi­hin luul­ta­vas­ti vai­kut­taa se, että Hel­sin­gis­tä Sal­paus­se­län ete­lä­reu­nal­le on noin 50 km. Sit­ten toi­saal­ta Kar­jaan-Loh­jan-Salon, Loh­jan-Lopen-Fors­san ja Por­voon-Lah­den-Kou­vo­lan-Lovii­san ‑alu­eel­la ei kovin ihmeel­li­siä mök­kei­ly­maas­to­ja minus­ta ole.

    Sak­ke: Entä ne yhdys­kun­ta­ra­ken­teen lii­al­li­sen tii­viy­den tuot­ta­mat hai­tat ja häi­riöt? Mik­si vai­ke­net niistä?

    Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen “lii­al­li­sen tii­viy­den tuot­ta­mis­ta hai­tois­ta ja häi­riöis­tä” tun­tu­vat puhu­van lähin­nä kes­kus­ta­lai­set (Paa­vo Väy­ry­nen ja v. 1973 puo­luoh­jel­ma), moder­nis­ti­set kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat (Heik­ki von Hertzen ja Tapio­la) ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pio­nee­rit (Le Cor­busier ja Ebe­nezer Howard)

    Noi­den kol­men her­ras­mie­hen kir­joi­tuk­sis­sa unoh­tui vaan se perus­asia: Kau­pun­git ovat ole­mas­sa, kos­ka ihmi­set halua­vat koh­da­ta toi­si­aan. Väy­ry­nen vai­kut­taa olleen täy­sin luon­tais­ta­lous­ro­man­tik­ko. Jopa ennen vih­rei­tä siis, Väy­ry­sen oman kir­jan mukaan jopa Mau­no Koi­vis­to (tar­kis­tan asian) moit­ti hän­tä “idea­lis­tik­si”. Hertzen unoh­ti ana­ly­soi­da kau­pun­kien “huo­nou­den” perim­mäi­siä syi­tä ja Le Cor­busier ja Ebe­nezer Howard erityisesti.

    Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen “lii­al­li­nen tii­viys” aiheut­taa ongel­mia muu­ten vain sil­loin, kun autol­le vaih­toeh­toi­sia kul­kut­pao­ja ei ole järjestetty…

  28. Jan­ne Pel­to­la:
    1) Hel­sin­gin seu­dul­la asu­vien pit­kiin kes­ki­mää­räi­siin mök­ki­mat­koi­hin luul­ta­vas­ti vai­kut­taa se, että Hel­sin­gis­tä Sal­paus­se­län ete­lä­reu­nal­le on noin 50 km. Sit­ten toi­saal­ta Kar­jaan-Loh­jan-Salon, Loh­jan-Lopen-Fors­san ja Por­voon-Lah­den-Kou­vo­lan-Lovii­san ‑alu­eel­la ei kovin ihmeel­li­siä mök­kei­ly­maas­to­ja minus­ta ole.

    2) Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen “lii­al­li­sen tii­viy­den tuot­ta­mis­ta hai­tois­ta ja häi­riöis­tä” tun­tu­vat puhu­van lähin­nä kes­kus­ta­lai­set (Paa­vo Väy­ry­nen ja v. 1973 puo­luoh­jel­ma), moder­nis­ti­set kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat (Heik­ki von Hertzen ja Tapio­la) ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pio­nee­rit (Le Cor­busier ja Ebe­nezer Howard)

    Noi­den kol­men her­ras­mie­hen kir­joi­tuk­sis­sa unoh­tui vaan se perus­asia: Kau­pun­git ovat ole­mas­sa, kos­ka ihmi­set halua­vat koh­da­ta toi­si­aan. Väy­ry­nen vai­kut­taa olleen täy­sin luon­tais­ta­lous­ro­man­tik­ko. Jopa ennen vih­rei­tä siis, Väy­ry­sen oman kir­jan mukaan jopa Mau­no Koi­vis­to (tar­kis­tan asian) moit­ti hän­tä “idea­lis­tik­si”. Hertzen unoh­ti ana­ly­soi­da kau­pun­kien “huo­nou­den” perim­mäi­siä syi­tä ja Le Cor­busier ja Ebe­nezer Howard erityisesti.

    Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen “lii­al­li­nen tii­viys” aiheut­taa ongel­mia muu­ten vain sil­loin, kun autol­le vaih­toeh­toi­sia kul­kut­pao­ja ei ole järjestetty… 

    1) Olet­ko ken­ties Savos­ta? Minä en, mut­ta niin­pä auto­mat­kan pituus mök­kei­ly­maas­to­ni tai venei­ly­ve­sis­tö­ni (aiem­min) äärel­le ovat­kin olleet yleen­sä vain mur­to-osa, jos sitä­kään, tuos­ta hel­sin­ki­läis­ten medi­aa­ni­au­to­mat­kan pituu­des­ta. Par­haim­mil­laan­han hel­sin­ki­läi­nen voi kävel­lä (?), ajaa bus­sil­la (?), rai­tio­vau­nul­la (?), tak­sil­la (?) tai omal­la autol­la (?) suh­teel­li­sen lähel­lä ole­van vene­sa­ta­maan­sa ja jat­kaa siel­tä pur­je­ve­neel­lään sit­ten esi­mer­kik­si juhan­nuk­sen­viet­toon merel­le ja itäi­seen tai län­ti­seen saa­ris­toon. Pääs­töt lie­ne­vät täl­löin aika pal­jon vähäi­sem­mät kuin ajo­mat­kal­la niin’i­kään kau­nii­seen Jär­vi-Suo­meen. (Nuo kysy­mys­mer­kit edel­lä liit­ty­vät tar­vit­ta­van ruo­an ym. tar­peit­ten raa­haa­mi­seen kotoa veneel­le, joka esi­mer­kik­si per­heel­li­sen tapauk­ses­sa voi olla aika­moi­nen urak­ka. Jul­kis­ten lii­ken­ne­vä­li­nei­den käyt­tö osa­na mat­kaa, voi teh­dä sii­tä, kap­säk­kien ja kyl­mä­lauk­ku­jen mää­räs­tä sekä muis­ta olo­suh­teis­ta riip­puen, var­si­nai­sen, hiki­sen suur-ura­kan. Logis­tii­kan ja eri­tyi­ses­ti jouk­ko­jen huol­lon (mm. muo­ni­tuk­sen) kan­nat­taa olla kun­nos­sa myös kesän­viet­to­ta­paa har­kit­taes­sa.) Mut­ta, jos­kus se hiki­nen ura­koin­ti­kin hyvän asian eteen kyl­lä kannattaa …

    Eräs juhan­nus tuli vie­tet­tyä aikoi­naan kau­pun­gis­sa, aamui­sin lyhyeh­kö­jä melon­ta­ret­kiä ja ilta­päi­vi­sin taas pol­ku­pyö­rä­ret­kien paris­sa. Ei has­sum­pi tapa viet­tää kesää tuo­kaan, vaik­ka puo­li­son osal­ta oma, pie­ni siir­to­la­puu­tar­ha­pals­ta sii­tä vas­ta täy­del­li­sen tehnyt.

    2) Mik­si­kö­hän Euroo­pas­sa ei ole enää mui­ta kau­pun­ki­val­tioi­ta kuin Monaco ja Vati­kaa­ni? Mui­nai­sil­la sume­reil­la­kin (ks. esim. “fi.wikipedia.org/wiki/Sumer”) oli kau­pun­ki­val­tioi­ta, mut­ta mitä niis­tä on enää jäl­jel­lä? Mik­si kau­pun­ki­val­tioi­ta ei ole enem­pää, vaik­ka kau­pun­gis­tu­mi­nen on kuu­lem­ma (Osmon­kin mukaan) muodissa?

    Kau­pun­ki­val­tion huol­to (, tai sen jär­jes­tä­mi­seen liit­ty­vä logis­tiik­ka,) saat­toi olla rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa sil­loin, kun kau­pun­gin elin­kel­poi­suut­ta uhka­si aikoi­naan jokin (sisäi­nen tai ulkoi­nen) vaa­ra. Roo­ma­kin eli aikoi­naan ilmei­ses­ti pal­jol­ti kau­kai­sis­ta pro­vins­seis­taan tule­vien vil­ja­lai­vo­jen tuon­nin varassa.

    Logis­tiik­ka ja sen suju­vuus, niin ihmis­ten kuin hei­dän huol­ton­sa edel­lyt­tä­mien liik­ku­mis- ja kul­je­tus­tar­pei­den osal­ta, on äärim­mäi­sen tär­keä asia, mikä tuli­si kaik­kien (mm. auto­lii­ken­net­tä suit­si­maan pyr­ki­vien) ottaa vaka­vas­ti huo­mioon. Pääs­tö­hai­tat ja melu­hai­tat on saa­ta­vis­sa kuriin, jos vain tah­toa löytyy.

    Eri kul­je­tus­muo­to­ja tar­vi­taan ja vaih­toeh­toi­sia rat­kai­su­ja tulee olla pal­jon, jot­ta mah­dol­li­sis­ta ongel­ma­ti­lan­teis­ta sel­vi­tään vähin vai­voin. Lii­ken­teen hai­tat tulee näh­dä haas­tei­na, jot­ka tulee kye­tä rat­kai­se­maan raken­ta­vas­ti, eri int­res­si­ryh­mien tar­peet ja toi­veet huomioonottaen.

  29. Mökin­mum­mo: Asu­taan tii­viis­sä kau­pun­gis­sa (pait­si että kaik­ki, joil­la on varaa muut­ta­vat lii­an tii­viis­tä kau­pun­gis­ta Nur­mi­jär­vel­le) ja aje­taan Maz­dal­la Päi­jän­teen ran­nal­le mökil­le? Great.

    Vaih­toeh­to­ja on mui­ta­kin, ja tem­pai­sit tuon vas­tak­kai­na­set­te­lun tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti tyh­jäs­tä. Siir­to­la­puu­tar­han voi teh­dä kau­pun­gin ulko­puo­lel­le jou­to­maal­le tänään ihan yhtä hyvin kuin 80 vuot­ta sit­ten­kin. Puu­tar­haa pitää vaan olla val­mis siir­tä­mään kun kau­pun­ki kas­vaa. Tosin nyt ollaan jo pai­sut­tu sel­lai­siin mit­toi­hin, että esim. Öster­sun­do­miin teh­tyä puu­tar­haa tus­kin tar­vi­si­si siir­tää iki­nä, jos nykyis­tä Hel­sin­kiä raken­net­tai­siin koh­tuul­li­sen tehokkaasti.

  30. JÄTKÄSAAREN TERMINAALISTA
    OS 15.6.14:
    ”Kun­nol­li­nen mat­kus­ta­ja­sa­ta­ma Vuo­saa­reen mak­sai­si met­ro­yh­teyk­si­neen puo­li miljardia.”
    Joten ei tämä­kään mah­dol­li­suus kovin hal­val­ta vai­ku­ta. Vuo­saa­ren sata­mas­ta muu­ten on hen­ki­lö­au­to­kul­je­tuk­sia, Ros­toc­kiin ja Lyy­pek­kin ro-ro- rah­ti­lai­vo­jen kyl­kiäi­si­nä. En tie­dä, kuin­ka pal­jon. Samoin käsit­tääk­se­ni Han­gos­ta voi ottaa hen­ki­jä­au­ton Keski-Eurooppaan.
    Jos oikein ymmär­sin, Vuo­saa­res­ta Tal­lin­naan (Muu­gaan) kul­kee vain yksi rah­ti­lai­vayh­teys viikoittain.

    Tuk­hol­mas­sa mat­kus­ta­ja­lai­vat Suo­mes­ta ja Viros­ta saa­pu­vat kah­teen sata­maan. Söder­mal­mil­le ja Vär­ta­nil­le (perus­tet­tu alun­pe­rin vien­ti­sa­ta­mak­si jos­kus 1800-luvul­la). Edel­li­nen on reip­paan käve­ly­mat­kan pääs­sä Van­has­ta kau­pun­gis­ta. Jäl­ki­mäi­nen on 4- 5 km:n pääs­sä ja siel­tä T‑Centraliin tai­taa olla n 16 minuu­tin met­ro­mat­ka käve­lyi­neen. Ja suo­rat bus­siyh­tey­det kes­kus­taan. Myös koh­ta­lai­sen lyhyet yhtey­det Tuk­hol­man kehä­teil­le. – Olen muu­ten v. 1971 tul­lut ret­ku­eem­me auton kans­sa Bore –höy­ry­lai­val­la Skespp­brol­le, kunin­kaan­lin­nan viereen.
    Maan­tie­teel­le­hän emme mah­da mitään, lai­na­tak­se­ni J.V. Sta­li­nia: Hel­sin­ki on niemellä. 

    Vuo­saa­ren sataan on 19 km mat­ka, met­rol­la­kin se vesi 25 minuut­tia. Kant­viik­kiin yli 30 km. Näi­tä on vai­kea pitää rea­lis­ti­na vaih­toeh­toi­na mat­kus­ta­ja­sa­ta­mak­si. Sem­min­kin, kun ruuh­ka-aikaan kehä­tiet vetä­vät huo­nos­ti. Ja kesä­ai­ka­na huo­mat­ta­va osa mat­kus­ta­jis­ta tulee hen­ki­lö­au­tol­la mat­ka­tak­seen pidem­mäl­le. Tal­viai­kaan lai­vo­ja elät­tä­vät risteily/örveilyturistit ja rekat. Näin yksinkertaistaen.
    Kysy­mys on siis kink­ki­nen. Ensik­si oli­si hyvä tie­tää, kuin­ka pal­jon ajo­neu­vo­lii­ken­net­tä mat­kus­ta­ja­ter­mi­naa­lit tuo­vat. Mää­rä on suu­ri, mut­ta ei suun­na­ton suh­tees­sa muu­hun liikenteeseen.
    Ja nil­li­tys ei auta. Sata­ma on osa merikaupunkia.
    Tuk­hol­maan kul­kee kak­si laut­taa päi­väs­sä, siis nel­jä edes­ta­kais­ta mat­kaa. Ja Tal­lin­naan 17. Kas­vun rajat ovat kyl­lä pian vastassa

    Muu­ten vain sel­vi­tys maam­me sata­mien kul­je­tus­mää­ris­tä Wiki­pe­dias­ta http://fi.wikipedia.org/wiki/Satama

    Sata­ma Rahti
    2012 (t)[16][17]
    Rahti
    2010 (t)
    Sköld­vi­kin satama
    23 206 980 20 544 871
    Hami­na­Kot­kan satama
    14 523 041 15 810 294
    11 299 324 (Kot­kan satama)
    4 510 970 (Hami­nan satama)

    Hel­sin­gin satama
    10 832 441 10 939 870
    Kok­ko­lan satama
    7 406 829 6 339 443
    Naan­ta­lin satama
    6 663 949 8 107 982
    Rau­man satama
    5 967 104 5 696 144
    Raa­hen satama
    5 425 491 6 202 764
    Porin satama
    3 737 913 4 984 850
    Oulun satama
    3 577 225 3 601 060
    Han­gon satama
    3 233 693 3 579 206
    Turun satama
    2 525 641 2 955 980
    Tor­nion satama
    2 272 104 1 964 058
    Kemin satama
    1 980 364 2 195 693
    Inkoon satama
    1 538 722 1 338 602

    Suu­rin Sköld­vik on öljy­sa­ta­ma. Kot­ka on ilmei­ses­ti edel­leen maan suu­rin vien­ti­sa­ta­ma? Mää­rät ovat vii­me vuo­si­na pysy­neet liki­mää­rin samoi­na. Eräi­den käsi­tys­ten mukaan maas­sa on 20 %:n sata­may­li­ka­pa­si­teet­ti, mut­ta onko pien­ten sata­mien kuten Lovii­san Val­kon lak­kaut­ta­mien sii­hen ratkaisu?
    Hen­ki­lö­lii­ken­ne 2011:
    Hel­sin­ki n 11 mil­joo­naa., Tur­ku ja Maa­rian­ha­mi­na kum­pi­kin n 2,8, mil­joo­naa, yhteen­sä vajat 18 miljoonaa.
    Hyö­dyl­lis­tä muu­ten ver­ra­ta Euroo­pan ja mui­den maa­no­sien suur­sa­ta­mien lii­ken­tee­seen. Sin­ga­po­ren sata­man lii­ken­ne on 560 Mt/vuosi ja Rot­ter­da­min 440 Mt/vuosi.

  31. Jan­ne Pel­to­la:

    1) Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen “lii­al­li­sen tii­viy­den tuot­ta­mis­ta hai­tois­ta ja häi­riöis­tä” tun­tu­vat puhu­van lähin­nä kes­kus­ta­lai­set (Paa­vo Väy­ry­nen ja v. 1973 puo­luoh­jel­ma), moder­nis­ti­set kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat (Heik­ki von Hertzen ja Tapio­la) ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pio­nee­rit (Le Cor­busier ja Ebe­nezer Howard)

    2) Noi­den kol­men her­ras­mie­hen kir­joi­tuk­sis­sa unoh­tui vaan se perus­asia: Kau­pun­git ovat ole­mas­sa, kos­ka ihmi­set halua­vat koh­da­ta toisiaan.

    3) Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen “lii­al­li­nen tii­viys” aiheut­taa ongel­mia muu­ten vain sil­loin, kun autol­le vaih­toeh­toi­sia kul­kut­pao­ja ei ole järjestetty… 

    1) Haluat­ko siis, että ongel­mis­ta vaietaan?

    2) Asu­tuk­sen asu­kas­ti­heys lie­nee muut­tu­ja, jon­ka opti­mi­koh­dan ala­puo­lel­la suu­rin osa ihmi­sis­tä kokee ole­van­sa yksi­näi­siä, jos esi­mer­kik­si kai­vat­tua kump­pa­nia ei kovin hel­pos­ti löy­dy. Toi­saal­ta taas lii­an tii­vis asu­tus lisää kah­naus­ten ja jopa rikol­li­suu­den mää­rää, kun eri­lai­set elä­män­ta­vat ja sopeu­tu­mat­to­muus kaik­kia kos­ke­viin peli­sään­töi­hin alkaa tuot­taa (pie­nil­lä­kin taa­juuk­sil­la) kipu­ra­jan ylit­tä­viä ongel­mia val­ta­väes­töl­le. Väl­jän asu­tuk­sen pii­ris­sä jokai­nen voi hel­pom­min puu­has­tel­la omal­la ton­til­laan (lähes mitä halu­aa) sen mui­ta yleen­sä pahem­min häiritsemättä.

    3) Kyse ei ole pel­käs­tään kul­ku­ta­vois­ta, vaan pal­jol­ti myös sii­tä, kuin­ka pal­jon ihmi­nen tar­vit­see tilaa ympä­ril­leen kokeak­seen ympä­ris­tön­sä miel­lyt­tä­väk­si. Kaik­ki eivät viih­dy tun­gok­ses­sa tai san­kan väki­jou­kon kes­kel­lä. Täs­sä voi olla kult­tuu­ri­sia teki­jöi­tä taus­tal­la. Tavan­omai­nen (nor­maa­li?) kes­kus­te­lue­täi­syys (kah­den ihmi­sen välil­lä) lie­nee Suo­mes­sa sel­väs­ti pidem­pi kuin kes­ki­mää­räi­ses­ti esi­mer­kik­si Lähi-idän jo pit­kään tii­viis­ti asu­te­tuil­la alueilla.

    Jopa bus­seil­le ja elo­ku­va­teat­te­reil­le on ase­tet­tu rajoi­tuk­set suu­rim­mal­le sal­li­tul­le ihmis­mää­räl­le kool­taan rajal­li­ses­sa tilas­sa. Mik­sei vas­taa­van­kal­tais­ta rajoi­tus­ta voi­si har­ki­ta myös kau­pun­geil­le, jot­ta voi­tai­siin var­mis­taa nii­den ulkoi­lu- ja virkistys‑, sekä lähi­luon­toa­luei­den suojelu?

  32. Sak­ke: Minä taas arve­len että varak­kaat arvos­ta­vat enem­män ava­ruut­ta ja väl­jyyt­tä. Vai luu­let­ko, että varak­kaat asu­vat mie­lum­min ahtaas­ti, siis­tii­viis­ti (kuten esi­mer­kik­si säi­lö­tyt sil­lit tynnyrissä)?Oletko var­ma, että ns. sijoi­tusa­sun­not, kau­pun­kia­sun­not, jois­sa saa­te­taan olla kir­joil­la, esim. edul­li­sem­man kun­nal­lis­ve­ron täh­den, eivät vai­ku­ta mai­nit­se­maa­si asiaan. 

    Ihan var­mas­ti jot­kut varak­kaat arvos­ta­vat väl­jyyt­tä ja yhtä lail­la jot­kut arvos­ta­vat elä­vän kau­pun­gin syket­tä. Vaih­toeh­dot ovat vain hyvästä.

    Sil­lit pur­kis­sa” ‑ver­tauk­seen sen ver­ran, että asu­mis­väl­jyy­teen yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­viys ei suo­ra­nai­ses­ti vai­ku­ta, kos­ka esi­mer­kik­si tii­viis­sä Ete­lä-Hel­sin­gis­sä asu­mis­väl­jyys on rei­lus­ti yli kau­pun­gin kes­kiar­von. En myös­kään usko, että vero­pa­ko­lai­nen haluai­si olla kir­joil­la juu­ri Hel­sin­gis­sä, kun heti Espoos­ta­kin löy­tyy alem­pi vero­äy­ri. Sekin kuu­los­tai­si vähän oudol­ta, että sijoi­tusa­sun­non vuo­kraa­ja jäi­si kir­joil­le samai­seen asuntoon.

    Toki voi varak­kaan aika­kin olla niin kal­li­sar­vois­ta, että sitä ei halu­ta tuh­la­ta esim. Län­si­väy­län ruuh­kis­sa, mat­kal­la Wes­ten­dis­tä pää­kau­pun­gin keskustaan. 

    Jos halu­aa asua jos­sain Kirk­ko­num­mel­la ja on vara­kas, niin ei sii­nä Län­si­väy­län ruuh­kis­ta tar­vit­se välit­tää. Bus­si­kais­tal­la saa men­nä tak­sit­kin ja se kais­ta vetää kyl­lä joka aamu.

    Mök­ki­reis­suis­ta kir­joit­ti tänään leh­ti (HS/s. A24), jon­ka mukaan hel­sin­ki­läis­ten mök­ki­mat­ko­jen pituu­den medi­aa­ni on 135 km, kun koko Suo­men mök­ki­mat­ko­jen medi­aa­ni on 37 km. Käyn­ti­fre­kvens­se­jä ei ao. teks­tis­sä mainittu. 

    Jos em. leh­den tie­to­ja voi käyt­tää jon­kin­lai­se­na mit­ta­ri­na, oli­si sen mukaan Hel­sin­gin asuk­kail­la irtio­ton tar­ve kivi­kau­pun­gis­taan mök­ki­mat­ko­jen kilo­met­rei­nä mita­ten kes­ki­mää­rin yli 3.6‑kertainen koko maan asuk­kai­den kes­ki­mää­räi­seen tar­pee­seen ver­rat­tu­na. Jotain kai tuo­kin luku kertoo 

    Mök­ki­mat­kat Hel­sin­gis­tä ovat var­mas­ti muu­ta maa­ta pidem­piä mm. sik­si, että mök­ki­tont­tia Hel­sin­gin lähel­tä ei vält­tä­mät­tä saa kovin hal­val­la. Minua kiin­nos­tai­si kui­ten­kin enem­män kuin­ka pal­jon näi­tä mök­ki­mat­ko­ja vuo­des­sa teh­dään. En usko, että kovin mer­kit­tä­vää määrää.

    Entä ne yhdys­kun­ta­ra­ken­teen lii­al­li­sen tii­viy­den tuot­ta­mat hai­tat ja häi­riöt? Mik­si vai­ke­net niistä? 

    Ensin­nä­kin haluai­sin tie­tää, miten “lii­al­li­nen tii­viys” mää­ri­tel­lään. Mit­kä kau­pun­gin­osat Hel­sin­gis­sä ovat lii­an tiiviitä?

    Ja tie­tys­ti joi­tain hait­taa, jos lähel­lä asuu enem­män ihmi­siä ja vas­taa­vas­ti jot­kut pitä­vät sitä posi­tii­vi­se­na asia­na. Jos nyt lyhyes­ti tii­vis­täi­sin oman näke­myk­se­ni, niin mie­les­tä­ni Hel­sin­gis­sä pitäi­si olla nykyis­tä enem­män tii­vis­tä kau­pun­kia, kos­ka sil­le on enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa ja vas­taa­vas­ti tont­ti­maas­ta on pulaa. Ei sen kummempaa.

    Näh­däk­se­ni hyviä paik­ko­ja tii­viin kau­pun­gin raken­ta­mi­seen oli­si­vat esi­mer­kik­si nykyis­ten kau­pun­ki­moot­to­ri­tei­den melua­lu­eet ja varauk­sin myös kes­kus­te­lu­nai­hee­na olleet siir­to­la­puu­tar­ho­jen tontit.

  33. ze:

    Ensin­nä­kin haluai­sin tie­tää, miten “lii­al­li­nen tii­viys” mää­ri­tel­lään. Mit­kä kau­pun­gin­osat Hel­sin­gis­sä ovat lii­an tiiviitä?

    Ja tie­tys­ti joi­tain hait­taa, jos lähel­lä asuu enem­män ihmi­siä ja vas­taa­vas­ti jot­kut pitä­vät sitä posi­tii­vi­se­na asia­na. Jos nyt lyhyes­ti tii­vis­täi­sin oman näke­myk­se­ni, niin mie­les­tä­ni Hel­sin­gis­sä pitäi­si olla nykyis­tä enem­män tii­vis­tä kau­pun­kia, kos­ka sil­le on enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa ja vas­taa­vas­ti tont­ti­maas­ta on pulaa. Ei sen kummempaa.

    Näh­däk­se­ni hyviä paik­ko­ja tii­viin kau­pun­gin raken­ta­mi­seen oli­si­vat esi­mer­kik­si nykyis­ten kau­pun­ki­moot­to­ri­tei­den melua­lu­eet ja varauk­sin myös kes­kus­te­lu­nai­hee­na olleet siir­to­la­puu­tar­ho­jen tontit. 

    Kau­pun­gin­osa voi olla hiu­kan lii­an laa­ja alue tuon lii­al­li­sen tii­viy­den mää­rit­te­le­mi­sek­si. Vaik­ka­pa Töö­lös­sä on niin hyviä kuin huo­no­ja­kin esi­merk­ke­jä, eikä edes kovin kau­ka­na toi­sis­taan. Olkoon hyvä­nä esi­merk­ki­nä vaik­ka 1) Väi­nä­möi­sen­ka­tu ja huo­no­na Calo­niuk­sen­ka­tu, 2) Lai­vu­rin­ka­tu, vähän etääm­mäl­lä Viis­kul­mas­ta sekä Jää­kä­rin­ka­tu, alku- ja lop­pu­pään­sä välis­sä. Ehkä tuon lii­al­li­sen tii­viy­den voi­si mää­ri­tel­lä siten, että sil­tä väl­ty­tään, jos ikku­nois­ta näkyi­si muu­ta­kin kuin vas­ta­päis­tä taloa ja erot­tui­si muu­ta­kin kuin (hymyi­le­vän?) vas­ta­päi­sen naa­pu­rin ikenet. 

    Pihaa, pen­sai­ta ja pui­ta, mik­sei katu- tai tori­nä­ky­mää­kin nii­den lisäk­si sekä riit­tä­vän iso ava­ruus­kul­ma tai­vas­ta, eli “tai­va­so­suus”, jon­ka sym­bo­li­sen mer­ki­tyk­sen päh­käi­lyn jätän muit­ten pään­vai­vak­si. Talo­jen raken­ta­mi­nen aivan ran­ta­vii­val­le (tai jopa meren pääl­le) on mie­les­tä­ni sai­ras ilmiö, ellei talo­jen sijaan ole kyse laivoista. 

    Mik­si meil­lä pitää api­noi­da muil­ta? Mik­si kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat ja ark­ki­teh­dit sai­vat aiem­min aikaan niin pal­jon kau­niim­paa jäl­keä? Kävin jäl­leen tänään Käpy­läs­sä, enkä voi muu­ta kuin esi­mer­kik­si Poh­jo­lan­ka­dun seu­tua pui­neen, pen­sai­neen, 2‑kerroksisine puu­ta­loi­neen ja ratik­ka­py­säk­kei­neen ihail­la. Toi­vot­ta­vas­ti sitä ei kukaan tii­vis­tä­jä ei yri­tä enää tii­vis­tää piloil­le, kuten jos­kus aiem­min oli kuu­lem­ma joku ehdottanut!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.