Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.6.2014

36 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.6.2014”

1. Keskustelin tänään van­hem­man kul­je­tusyrit­täjän kanssa Vuosaares­ta. Ker­toi että Vuosaaren sata­ma on hin­noitel­lut itsen­sä ulos. Suuri osa siir­tynyt Han­koon ja Vuosaa­reen ei kuulem­ma men­nä kuin “jos ei muualle pääse” — pitäisikö Helsin­gin sata­man tark­istaa hinnoitteluaan?

   Vastaa

2. Mika Välipirt­ti:
   Keskustelin tänään van­hem­man kul­je­tusyrit­täjän kanssa Vuosaares­ta. Ker­toi että Vuosaaren sata­ma on hin­noitel­lut itsen­sä ulos. Suuri osa siir­tynyt Han­koon ja Vuosaa­reen ei kuulem­ma men­nä kuin “jos ei muualle pääse” – pitäisikö Helsin­gin sata­man tark­istaa hinnoitteluaan?

   Pitäisi kyl­lä. Samoin Senaat­tiki­in­teistöt­jen ja VR:n eri­tyis­es­ti oiko­radan rah­ti­mak­su­jen osalta. Kysei­sis­sä lafkois­sa talousosaa­jien kärkikaar­ti näyt­tää tun­te­van vain hin­to­jen hinaamisen ylöspäin ja asi­akas saa tiedon lähin­nä saneluna.

   Vastaa

3. “Aika moinen etu kyl­lä on saa­da käytän­nössä nollavuokral­la kah­den omakoti­ton­tin suu­ru­inen siirtolapuutarhapalsta.”

   Niin­pä niin, veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tois­t­en mökkeily- ja puu­tarha­har­ras­tuk­set. Vetoami­nen johonkin ome­na­puiden kas­vat­tamiseen itselleen on naurettavaa.

   Vastaa

4. Kaupun­ki saa tulo­ja satamista. Ne kan­nat­taa pitää vilkkaina ja hin­noil­taa kilpailukykyisinä.
   Nämä siir­to­la­pu­u­tarhat puhut­ta­vat. Kau­nainen kateus halu­aisi kieltää koko puuhan. Vil­jel­ty ympäristö on miel­lyt­tävä silmälle. Näitäkin asioi­ta voi joku pohtia.

   Vastaa

5. Joakim:
   “Aika moinen etu kyl­lä on saa­da käytän­nössä nollavuokral­la kah­den omakoti­ton­tin suu­ru­inen siirtolapuutarhapalsta.”

   Niin­pä niin, veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tois­t­en mökkeily- ja puu­tarha­har­ras­tuk­set. Vetoami­nen johonkin ome­na­puiden kas­vat­tamiseen itselleen on naurettavaa.

   “Nollavuokra” on kyl­läkin kaupun­gin itsen­sä määrit­telemä vuokra­maan hin­ta, joka per­itään muual­takin kuin siir­to­la­pu­u­tarhoista. Vuokra nousee vuosit­tain ja on mon­en eläkeläis­muorin mielestä san­gen korkea, kun sen mak­saa pien­estä eläkkeestä. 

   Ja jos tämä on nollavuokra, niin mik­si Tal­in golfk­er­hon “rutiköy­hille” golf­fareille palaute­taan suurin osa saman­su­u­ruis­es­ta vuokras­ta? Siis köy­hä eläkeläi­nen mak­saa koko neliöhin­nan mut­ta pank­in­jo­hta­jat ja muut alan miehet saa­vat suurim­man osan takaisin?

   Vastaa

   1. Kri­ti­ik­ki on Tal­in osalta hyvinkin perustel­tu. Jalka­pal­loseu­rat mak­sa­vat paljon kovem­paa neliövuokraa kentistään.

      Vastaa

6. Eija Loukoila olisi halun­nut main­in­nan siitä, että uudel­la kevyen liiken­teen sil­lal­la ei saisi ajaa mopol­la, mut­ta liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö perusteli hyvin, mik­si näin ei voi tehdä.

   Kiin­nos­taisi kyl­lä kuul­la nämä hyvät peruste­lut. Juuri viikko sit­ten uuti­soiti­in Liiken­nevi­ras­ton tutkimuk­sen osoit­ta­van mopoilun ole­van tur­val­lisem­paa ajo­radal­la kuin pyöräteil­lä. (HS 10.6.2014)

   Pyöräil­i­jöi­den tur­val­lisu­ut­ta mopot tuol­la tule­val­la väyläl­lä itses­tään­selvästi heikentävät.

   Vastaa

   1. Perustelu oli se, ettei tätä päätöstä voi tehdä yhdel­lä lyhyel­lä pätkäl­lä ker­ral­laan, jol­loiun mopot jou­tu­isi­vaty siir­tymään edestakaisin kadulle ja kevyen­li­iken­teen väylälle. Helsingis­sä ne pääsään­töis­es­ti ovat kadul­la jo nyt, mut­ta val­tion hal­lit­semil­la maan­teil­lä taas kevyen liiken­teen väylil­lä. Asi­as­ta on tulos­sa laa­jem­pi selvi­tys, jol­loin tämäkin pätkä ratkaistaan yhdessä muun verkon kanssa.

      Vastaa

7. Eteläsa­ta­man auto- ja rekkar­allin voisi ehkä siirtää Han­koon? Ote­taan autot­tomat matkus­ta­jat kyyti­in Eteläsa­ta­mas­ta ja pistäy­dytään matkalla Tukhol­maan Hang­os­sa otta­mas­sa rekat ja henkilöau­tot kyyti­in. Ei liene liian suuri ajalli­nen ja rahalli­nen kus­tan­nus varus­ta­moille; nopeast­i­han se käyn­ti Maar­i­an­ham­i­nas­sakin nykyään menee.

   Vastaa

8. Pekka Pietilä:
   Kaupun­ki saa tulo­ja satamista. Ne kan­nat­taa pitää vilkkaina ja hin­noil­taa kilpailukykyisinä.
   Nämä siir­to­la­pu­u­tarhat puhut­ta­vat. Kau­nainen kateus halu­aisi kieltää koko puuhan. Vil­jel­ty ympäristö on miel­lyt­tävä silmälle. Näitäkin asioi­ta voi joku pohtia. 

   Jos siir­to­la­pu­u­tarha­ton­tit laitet­taisi­in omakoti­ton­teik­si markki­navuokral­la, kaupun­ki voisi sil­lä rahal­la rak­en­taa viereen silmää miel­lyt­tävän vil­jel­lyn ympäristön. Vähän sel­l­aisen saman­tyylisen kuin Ver­sailles’n puutarha.

   Jos tavoitel­laan silmän miel­lyt­tämistä, siihen on tehokkaampiakin kon­ste­ja veron­mak­sa­jan kannalta.

   Vastaa

9. Pekka Pietilä:
   Nämä siir­to­la­pu­u­tarhat puhut­ta­vat. Kau­nainen kateus halu­aisi kieltää koko puuhan. Vil­jel­ty ympäristö on miel­lyt­tävä silmälle. Näitäkin asioi­ta voi joku pohtia. 

   Kateusko­rt­ti nousee esi­in aina kun halu­taan keskustel­la jonkin yhteiskun­nal­lisen käytän­nön oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Viime viikol­la joku myi oikotiel­lä siir­to­la­pu­u­tarhamökkiään hin­taan 92 000 euroa, tämän viikon hin­ta taitaa olla 80 000, kuukau­sivuokral­la 45 euroa. Mökin reaaliar­vo ei voi olla hirveästi yli 15 000 euroa, joten tulk­it­sen niin että 65 000 euroa on hin­ta siitä, että saa hal­tu­un­sa nimel­lisel­lä vuokral­la tont­ti­maa­ta Helsingis­sä. Ei liene hirveän kaukana tont­ti­maan markki­nahin­nas­ta. Kaupun­gin vuokra­sub­ven­tio toisin sanoen kilah­taa suo­raan siir­to­la­pu­u­tarhamökkien omis­ta­jien taskuun.

   Aikaisem­min­han siir­to­la­pu­u­tarha­har­ras­tus taisi olla suun­nat­tu työväestön kehit­tämisek­si ja ruokahuol­lon paran­tamisek­si. Nyky­isin mökkei­hin on varaa vain yhteiskun­nal­lisel­la eli­it­il­lä, joiden var­al­lisu­u­den kas­vat­tamiseen osal­lis­tu­vat myös ne, joil­la ei tähän har­ras­tuk­seen ole varaa. Eikä mökille enää men­nä nos­ta­maan perunoi­ta tai kaal­in­päitä vaan loikoile­maan riippumattoon. 

   Itsel­läni­hän ei ole mitään siir­to­la­pu­u­tarho­ja vas­taan sinän­sä, mut­ta sys­tee­mi pitäisi muut­taa sel­l­aisek­si, että se kan­nus­taa pal­stan käyt­tämistä alku­peräiseen tarkoituk­seen­sa ja että pal­staan olisi mah­dol­lisu­us suurim­mal­la osal­la kaupunki­lai­sista. Esimerkik­si hom­ma voisi men­nä niin, että kun pal­stan vuokraa­ja luop­uu pal­stas­taan, tämä saa kor­vauk­se­na mök­istään tietyn vakiomäärän rahaa (esim. 20 000 euroa) ja tämän jäl­keen pal­s­ta arvotaan halukkaiden kanssa, jot­ka puolestaan mak­sa­vat tuon sum­man entiselle vuokraajalle.

   Vastaa

10. Oikeu­den­mukaisu­ut­ta veron­mak­sajien rahoil­la rälläämiseen!
    Ratkaisu: HITAS-sään­nön kaltainen puu­tarha­tont­tien vuokra­sopimuk­seen: Jos mökkiä ja vuokra­sopimus­ta myy­dään, kaupungilla on lunas­tu­soikeus hallinnol­liseen hin­taan. Ai niin, eihän kaupun­ki viit­si tuo­ta soveltaa yli­hin­tai­sis­sa HITAS kaupois­sakaan, mik­si näis­sä sit­ten. Har­mi, ei toimi.

    Vastaa

11. Tuo­mas: Eikä mökille enää men­nä nos­ta­maan perunoi­ta tai kaal­in­päitä vaan loikoile­maan riippumattoon. 

    Kyl­lä tässä nyt puhuu ihan puh­das tietämät­tömyys ja kateus — ja henkilö, joka ei ole mil­loinkaan koskenut lapi­oon. Mon­et luule­vat tosi­aan, että siir­to­la­pu­u­tarhoil­la vain kul­je­taan has­sut hatut päässä ja drinkki­lasi kädessä ja kaupun­ki hoitaa ne puu­tarhat. Totu­us voi olla roman­tikolle kova. Moni on myynyt mökkin­sä työmäärän vuok­si. Tiedok­si vielä, että mitään vuokra­sub­ven­tioi­ta ei ole, vaan kaupun­ki määrit­telee vuokrat. Kuten myös sen, että kaupun­gin puis­toalueena pal­stoil­la on nou­datet­ta­va kaupun­gin sään­töjä, esim. pen­sa­saito­jen on olta­va mata­lat ja puu­tarho­jen kaikkien katseltavissa.

    Vuokrista san­ot­takoon vielä, että mikä on Soin­in­vaar­alle Kata­janokalla “käytän­nössä nollavuokra”, on mei­dän pien­i­t­u­loiselle per­heelle iso meno­erä. Viher­linssi uskoo, että mei­dät häätämäl­lä kaupun­ki saisi alueelta mah­ta­vat tulot, joil­la voitaisi­in perus­taa Ver­sailles’n puu­tarha. Sit­ten pitäisi palkata Ver­sailles’n puu­tarhu­rit myös. Me teemme sen ilmaisek­si. Emme ihan Ver­sailles’­ta, mut­ta kau­ni­in 1950-luvun tyylisen puu­tarha-alueen, jota mon­et ulkoil­i­jat sen­tään arvostavat.

    Vastaa

12. Tuo­mas: “Eikä mökille enää men­nä nos­ta­maan perunoi­ta tai kaal­in­päitä vaan loikoile­maan riippumattoon.”

    Joillekuille se taas tun­tuu ole­van oikea työleiri — toisi­naan jopa itse vieraille 🙂

    Vastaa

13. Tuo­mak­sen ehdo­tus siir­to­hin­to­jen katos­ta on sinän­sä hyvä. Paljon on vaan mökeis­sä ero­ja, kun­nos­sa ja varustetasossa.

    Vastaa

14. Eero:
    Eteläsa­ta­man auto- ja rekkar­allin voisi ehkä siirtää Han­koon? Ote­taan autot­tomat matkus­ta­jat kyyti­in Eteläsa­ta­mas­ta ja pistäy­dytään matkalla Tukhol­maan Hang­os­sa otta­mas­sa rekat ja henkilöau­tot kyyti­in. Ei liene liian suuri ajalli­nen ja rahalli­nen kus­tan­nus varus­ta­moille; nopeast­i­han se käyn­ti Maar­i­an­ham­i­nas­sakin nykyään menee.

    Täl­löin tax-free-myymälän jou­tu­isi pitämään kiin­ni koko Helsin­gin-Hang­on välil­lä. Lisäk­si Han­ko ei ole ongel­ma­ton paik­ka rekkar­allille, kos­ka se on melkoinen sump­pu kun sieltä pääsee pois vain yhtä val­tati­etä pitkin itään, halusi sit­ten minne tahansa ajaa. Jos Hang­on kaut­ta on tarkoi­tus suun­na­ta Venäjälle, kuor­mit­taa se myös pääkaupunkiseudun tiev­erkkoa, eri­tyis­es­ti kehiä.

    Vastaa

15. Tuo­mas: Kateusko­rt­ti nousee esi­in aina kun halu­taan keskustel­la jonkin yhteiskun­nal­lisen käytän­nön oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Viime viikol­la joku myi oikotiel­lä siir­to­la­pu­u­tarhamökkiään hin­taan 92 000 euroa, tämän viikon hin­ta taitaa olla 80 000, kuukau­sivuokral­la 45 euroa. Mökin reaaliar­vo ei voi olla hirveästi yli 15 000 euroa, joten tulk­it­sen niin että 65 000 euroa on hin­ta siitä, että saa hal­tu­un­sa nimel­lisel­lä vuokral­la tont­ti­maa­ta Helsingis­sä. Ei liene hirveän kaukana tont­ti­maan markki­nahin­nas­ta. Kaupun­gin vuokra­sub­ven­tio toisin sanoen kilah­taa suo­raan siir­to­la­pu­u­tarhamökkien omis­ta­jien taskuun.

    Aikaisem­min­han siir­to­la­pu­u­tarha­har­ras­tus taisi olla suun­nat­tu työväestön kehit­tämisek­si ja ruokahuol­lon paran­tamisek­si. Nyky­isin mökkei­hin on varaa vain yhteiskun­nal­lisel­la eli­it­il­lä, joiden var­al­lisu­u­den kas­vat­tamiseen osal­lis­tu­vat myös ne, joil­la ei tähän har­ras­tuk­seen ole varaa. Eikä mökille enää men­nä nos­ta­maan perunoi­ta tai kaal­in­päitä vaan loikoile­maan riippumattoon. 

    Itsel­läni­hän ei ole mitään siir­to­la­pu­u­tarho­ja vas­taan sinän­sä, mut­ta sys­tee­mi pitäisi muut­taa sel­l­aisek­si, että se kan­nus­taa pal­stan käyt­tämistä alku­peräiseen tarkoituk­seen­sa ja että pal­staan olisi mah­dol­lisu­us suurim­mal­la osal­la kaupunki­lai­sista. Esimerkik­si hom­ma voisi men­nä niin, että kun pal­stan vuokraa­ja luop­uu pal­stas­taan, tämä saa kor­vauk­se­na mök­istään tietyn vakiomäärän rahaa (esim. 20 000 euroa) ja tämän jäl­keen pal­s­ta arvotaan halukkaiden kanssa, jot­ka puolestaan mak­sa­vat tuon sum­man entiselle vuokraajalle.

    Eipä ole pahem­min näkynyt siir­to­la­pu­u­tarhois­sa tätä yhteiskun­nal­lista eli­it­tiä. Eniten siel­lä häärää kyl­läkin pien­i­t­u­loisia eläkeläis­mum­mo­ja. Kes­ki-ikä ei tai­da olla kovin kaukana 70 vuodesta.

    Mitä enem­män aikaa kuluu, sitä enem­män ihmette­len sitä vihamielisyyt­tä, jota siir­to­la­pu­u­tarhat herät­tävät ns. vihreis­sä, vaik­ka joku voisi luul­la, että asianti­la olisi täysin päinvastainen. 

    On vaikea kuvitel­la sel­l­aista kesän­vi­et­to­ta­paa, joka olisi ter­veel­lisem­pää, ekol­o­gisem­paa ja ener­giate­hokkaam­paa kuin siir­to­la­pu­u­tarhan hoito. Siel­lä tar­joutuu mah­dol­lisu­us ter­veel­liseen hyötyli­ikun­taan, tilaisu­us kas­vat­taa omaan tarpeeseen todel­lista luo­mu- ja lähiruokaa, jos­sa voi toteut­taa läh­es sul­jet­tua rav­in­tei­den kier­toa, ja ener­giate­hokas­ta biopolt­toainei­den käyt­töä oma­l­ta tontilta.

    Jos joku luulee, että siir­to­la­pu­u­tarha­tont­ti hoituu loikoile­mal­la riip­pumatossa, niin se ker­too vain sen, että mielip­i­teen esit­täjäl­lä ei ole hajuakaan siitä, mis­tä hän puhuu. Mut­ta näin­hän se aina menee: parhait­en asian tun­te­vat ne, jot­ka eivät edes käyneet paikan päällä.

    Jos mökkien hin­nat ovat liian korkei­ta, “kiitos” siitä kuu­luu Helsin­gin kaupungille, joka on jar­rut­tanut uusien aluei­den perus­tamista vuosikau­sia. Vas­ta nyt, vuosikym­me­nien jäl­keen, on tulos­sa muu­tamia uusia pal­sto­ja, joiden hak­i­jamäärä tulee taas yllät­tämään kaik­ki. Kun kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät ole bal­anssis­sa, vääristyvät hin­nat. Ja tääl­lä taas ehdotel­laan ratkaisuk­si jonkin sortin sään­nöste­lyä ihan neu­vos­tom­a­lli­in. Mök­ki sat­tuu ole­maan siir­to­la­pu­u­tarhurin omis­ta­ma kiin­teistö, joka sijait­see kaupun­gin vuokra­maal­la. Mil­lä lail­la jonkun omaisu­ud­es­ta voitaisi­in määritel­lä kiin­teä taulukkohinta? 

    Pakko on kyl­lä kysel­lä, mis­tä päin ne todel­lis­ten vhrei­den arvo­jen kan­nat­ta­jat oikein löy­tyvät. Ei tämä maail­ma pelas­tu pyöräilemäl­lä vaan rav­in­tei­den kierrätyksellä.

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara:
    Kri­ti­ik­ki on Tal­in osalta hyvinkin perustel­tu. Jalka­pal­loseu­rat mak­sa­vat paljon kovem­paa neliövuokraa kentistään. 

    Vas­tavuorois­es­ti voi sit­ten kai olet­taa, että jos Tal­in golf-kent­tä joutuu lähtemään, pitää viereisen Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhankin taipua asun­torak­en­tamisen alle. 

    Itse en pelaa golfia, enkä omista siir­to­la­pu­u­tarhamökkiä, mut­ta tein ver­tailun näi­den välille ajatellen asuin­rak­en­tamisen mah­dol­lisuuk­sia Talis­sa. Suurem­mat pis­teet tarkoit­ta­vat enem­män perustei­ta pitää kyseinen alue nykykäytössä.

    a) Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha on lähel­lä joukkoli­iken­net­tä, golf-kent­tä kaukana Jok­eri-lin­jan yhteyk­sistä: Siir­to­la­pu­u­tarha 0 — golf-kent­tä 1

    b) Siir­to­la­pu­u­tarha kaukana tul­vavaaran uhkaamista alav­ista alueista ja sijait­see muutenkin rak­en­tamiseen parem­mal­la maaperäl­lä — toisin kuin golf-kent­tä: Siir­to­la­pu­u­tarha 0 — golf-kent­tä 2

    c) Molem­mat (Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha sekä Tal­in kar­tanon golf-kent­tä) ovat kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokas­ta aluet­ta: Siir­to­la­pu­u­tarha 1 — golf-kent­tä 3

    d) Siir­to­la­pu­u­tarhoista mak­se­taan kovem­paa maavuokraa kaupungille suh­teessa kaupun­gin kului­hin: Siir­to­la­pu­u­tarha 2 — golf-kent­tä 3

    e) Vuosit­tainen käyt­täjäkun­ta molem­mis­sa suur­in­pi­irtein sama: Siir­to­la­pu­u­tarha 3 — golf-kent­tä 4

    f) Siir­to­la­pu­u­tarha on talvel­la sul­jet­tu vierail­i­joil­ta, Tal­in golf-kent­tä on alueen tärkein hiih­to­latu­jen keskit­tymä: Siir­to­la­pu­u­tarha 3 — golf-kent­tä 5

    g) Kesäl­lä molem­mil­la alueil­la voi liikkua teitä pitkin ja ihastel­la kult­tuuri­maise­maa, mut­ta mökki­ton­tit ja golf-väylät ovat sul­jet­tua aluet­ta: Siir­to­la­pu­u­tarha 4 — golf-kent­tä 6

    h) Tal­in golf-ken­tän jäsenek­si tulee hakea suosi­tusten ja “suhde­v­erkon” kaut­ta (- 1 piste), Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhan mök­it mak­sa­vat noin 70 000 — 100 00 euroa, eikä niitä voi­da pitää alku­peräis­inä “edullisi­na ja taval­lis­ten kaupunki­lais­ten saatavis­sa olev­ina melko vaa­ti­mat­tom­i­na pal­stoina”. (-1 piste) Siir­to­la­pu­u­tarha 3 — golf-kent­tä 5

    Joku voi jatkaa ver­tailua uusil­la kohdilla.

    Vastaa

17. IsoH: Vas­tavuorois­es­ti voi sit­ten kai olet­taa, että jos Talin­golf-kent­tä joutuu lähtemään, pitää viereisen Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhankin taipua asun­torak­en­tamisen alle. 

    Itse en pelaa golfia, enkä omista siir­to­la­pu­u­tarhamökkiä, mut­ta tein ver­tailun näi­den välille ajatellen asuin­rak­en­tamisen mah­dol­lisuuk­sia Talis­sa. Suurem­mat pis­teet tarkoit­ta­vat enem­män perustei­ta pitää kyseinen alue nykykäytössä.

    a) Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha on lähel­lä joukkoli­iken­net­tä, golf-kent­tä kaukana Jok­eri-lin­jan yhteyksistä:Siirtolapuutarha 0 – golf-kent­tä 1

    b) Siir­to­la­pu­u­tarha kaukana tul­vavaaran uhkaamista alav­ista alueista ja sijait­see muutenkin rak­en­tamiseen parem­mal­la maaperäl­lä – toisin kuin golf-kent­tä: Siir­to­la­pu­u­tarha 0 – golf-kent­tä 2

    c) Molem­mat (Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha sekä Tal­in kar­tanon golf-kent­tä) ovat kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokas­ta aluet­ta: Siir­to­la­pu­u­tarha 1 – golf-kent­tä 3

    d) Siir­to­la­pu­u­tarhoista mak­se­taan kovem­paa maavuokraa kaupungille suh­teessa kaupun­gin kului­hin: Siir­to­la­pu­u­tarha 2 – golf-kent­tä 3

    e) Vuosit­tainen käyt­täjäkun­ta molem­mis­sa suur­in­pi­irtein sama: Siir­to­la­pu­u­tarha 3 – golf-kent­tä 4

    f) Siir­to­la­pu­u­tarha on talvel­la sul­jet­tu vierail­i­joil­ta, Tal­in golf-kent­tä on alueen tärkein hiih­to­latu­jen keskit­tymä: Siir­to­la­pu­u­tarha 3 – golf-kent­tä 5

    g) Kesäl­lä molem­mil­la alueil­la voi liikkua teitä pitkin ja ihastel­la kult­tuuri­maise­maa, mut­ta mökki­ton­tit ja golf-väylät ovat sul­jet­tua aluet­ta: Siir­to­la­pu­u­tarha 4 – golf-kent­tä 6

    h) Tal­in golf-ken­tän jäsenek­si tulee hakea suosi­tusten ja “suhde­v­erkon” kaut­ta (- 1 piste), Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhan mök­it mak­sa­vat noin 70 000 – 100 00 euroa, eikä niitä voi­da pitää alku­peräis­inä “edullisi­na ja taval­lis­ten kaupunki­lais­ten saatavis­sa olev­ina melko vaa­ti­mat­tom­i­na pal­stoina”. (-1 piste) Siir­to­la­pu­u­tarha 3 – golf-kent­tä 5

    Joku voi jatkaa ver­tailua uusil­la kohdilla.

    Taisit uno­htaa aika keskeisen ver­tailuko­hdan eli aluei­den koon. Taitaisi golfken­tälle mah­tua muu­ta­ma betonikolos­si enem­män. Mut­ta näin­hän siinä käy, jos tavoite on ensin määritel­ty ja vas­ta sit­ten ale­taan kek­siä perusteita. 

    Tois­tan­pa uudelleen saman: käsit­tämätön­tä, mil­laista vihamielisyyt­tä siir­to­la­pu­u­tarhat herät­tävät, vaik­ka ne ovat ekol­o­gisia, ener­giate­hokkai­ta ja ter­veel­lisiä. Joku voisi tutkia, mil­laisia ter­veysvaiku­tuk­sia niil­lä on ikään­tyvälle väestölle, joka jak­saa kuopia pal­stal­laan viimeiseen hen­gen­ve­toon asti. Siir­to­la­pu­u­tarhu­rit eivät tör­mäile toisi­in­sa juovuk­sis­sa eivätkä täytä tapaturma-asemia.

    Vastaa

18. Itsel­läni­hän ei ole mitään siir­to­la­pu­u­tarho­ja vas­taan sinän­sä, mut­ta sys­tee­mi pitäisi muut­taa sel­l­aisek­si, että se kan­nus­taa pal­stan käyt­tämistä alku­peräiseen tarkoituk­seen­sa ja että pal­staan olisi mah­dol­lisu­us suurim­mal­la osal­la kaupunki­lai­sista. Esimerkik­si hom­ma voisi men­nä niin, että kun pal­stan vuokraa­ja luop­uu pal­stas­taan, tämä saa kor­vauk­se­na mök­istään tietyn vakiomäärän rahaa (esim. 20 000 euroa) ja tämän jäl­keen pal­s­ta arvotaan halukkaiden kanssa, jot­ka puolestaan mak­sa­vat tuon sum­man entiselle vuokraajalle. 

    Puut­tuvat 60000 euroa toki siir­tyvät myös tiskin ali…

    Vastaa

19. On vaikea kuvitel­la sel­l­aista kesän­vi­et­to­ta­paa, joka olisi ter­veel­lisem­pää, ekol­o­gisem­paa ja ener­giate­hokkaam­paa kuin siir­to­la­pu­u­tarhan hoito.

    Ener­giate­hokku­u­den voi kyseenalais­taa, jos siir­to­la­pu­u­tarha on hyvän kaupunki­rak­en­teen paikalla, eli syr­jäyt­tää ener­giate­hokas­ta kaupunkia.

    Vastaa

20. Mikko H: Ener­giate­hokku­u­den voi kyseenalais­taa, jos siir­to­la­pu­u­tarha on hyvän kaupunki­rak­en­teen paikalla, eli syr­jäyt­tää ener­giate­hokas­ta kaupunkia.

    Asu­taan tiivi­is­sä kaupungis­sa (pait­si että kaik­ki, joil­la on varaa muut­ta­vat liian tiivi­istä kaupungista Nur­mi­järvelle) ja aje­taan Maz­dal­la Päi­jän­teen ran­nalle mökille? Great.

    Vastaa

21. Mikko H: Ener­giate­hokku­u­den voi kyseenalais­taa, jos siir­to­la­pu­u­tarha on hyvän kaupunki­rak­en­teen paikalla, eli syr­jäyt­tää ener­giate­hokas­ta kaupunkia.

    Mök­ki on ener­giate­hokas, kos­ka sitä ei läm­mitetä lainkaan talvel­la ja kesäl­läkin vain sil­loin, jos on eri­tyisen kylmää. Ja polt­top­u­ut löy­tyvät yleen­sä hel­posti oman pihan leika­tu­ista puista. Siis lähi­tuotan­non biopolt­toainet­ta, kul­je­tus- ja han­k­in­takus­tan­nus nolla.

    Mon­et siir­to­la­pu­u­tarhat on sitä pait­si aikoinaan raken­net­tu joutomaalle, joka ei sil­loin kel­van­nut muuhun käyt­töön. Muuten­han sinne olisi jo sil­loin ilmestynyt “hyvää kaupunki­raken­net­ta”. Tästä keskustelu on tässä vai­heessa jälkivi­isaut­ta, kun ratkaisut on tehty 70 — 80 vuot­ta sit­ten senaikuisil­la pätevil­lä perusteilla.

    Vastaa

22. Jalankulk­i­ja: Mök­ki on ener­giate­hokas, kos­ka sitä ei läm­mitetä lainkaan talvel­la ja kesäl­läkin vain sil­loin, jos on eri­tyisen kylmää. Ja polt­top­u­ut löy­tyvät yleen­sä hel­posti oman pihan leika­tu­ista puista. Siis lähi­tuotan­non biopolt­toainet­ta, kul­je­tus- ja han­k­in­takus­tan­nus nolla.

    Mon­et siir­to­la­pu­u­tarhat on sitä pait­si aikoinaan raken­net­tu joutomaalle, joka ei sil­loin kel­van­nut muuhun käyt­töön. Muuten­han sinne olisi jo sil­loin ilmestynyt “hyvää kaupunki­raken­net­ta”. Tästä keskustelu on tässä vai­heessa jälkivi­isaut­ta, kun ratkaisut on tehty 70 – 80 vuot­ta sit­ten senaikuisil­la pätevil­lä perusteilla.

    Lähi­tuotan­non biopolt­toainet­ta…, lähipäästöjä aiheut­tavaa märkää puu­ta. Moi­sen polt­to kaupunkialueel­la pitäisi kieltää. 

    Vetoami­nen joutomaa­han on myös aika passee. Raken­nustekni­ik­ka on kehit­tynyt, ja nyt pystytään ihan uudel­la taval­la tiivistämään kaupunki­raken­net­ta. Nythän jälkivi­isaasti näitä aluei­ta ollaan otta­mas­sa tehokkaam­paan käyt­töön tämän päivän pätevil­lä perusteilla.

    Vastaa

23. Viherinssi:
    Jos tavoitel­laan silmän miel­lyt­tämistä, siihen on tehokkaampiakin kon­ste­ja veron­mak­sa­jan kannalta.

    Siir­to­la­pu­u­tarhas­sa maan tonkimi­nen tai iloisenkir­ja­van mökkim­iljöön ihmette­ly tekee monipuolis­es­ti hyvää ihmiselle. Ja tulee taku­ul­la yhteiskun­nalle edullisem­mak­si kuin sen Ver­saillesin puu­tarhas­ta lainatun nur­miken­tän hoi­dat­ta­mi­nen viro­laisil­la ja mökeil­lään puuhastele­vien mum­mo­jen siirtämi­nen hoito­laitok­si­in makaamaan.

    Muute­taan nyt ensin Tal­in ja Malmin monot­o­niset nur­mikko- ja asfalt­tiken­tät sekä moot­toritei­den rampit bule­vardis­oin­nin kaut­ta asun­toma­tok­si ja mietitään vas­ta sit­ten näi­hin lähempänä oikeaa luon­toa säi­lyneisi­in kohteisi­in kajoamista.

    Vastaa

24. Mök­in­mum­mo: Asu­taan tiivi­is­sä kaupungis­sa (pait­si että kaik­ki, joil­la on varaa muut­ta­vat liian tiivi­istä kaupungista Nur­mi­järvelle) ja aje­taan Maz­dal­la Päi­jän­teen ran­nalle mökille? Great.

    Suomes­sa ei “liian tivistä kaupunkia” tai­da olla, kos­ka koko maan tiiveim­mät asuinalueet (Punavuori, Kaartinkaupun­ki, Kamp­pi, Töölö jne.) ovat nimeno­maan varakkaiden suo­sios­sa. Kuinka­han mon­ta mökkireis­sua keskimääräi­nen kan­takaupunki­lainen muuten tekee vuodessa? Luvun pitäisi olla aika jär­jet­tömän korkea, jot­ta se söisi yhdyskun­tarak­en­teen tiiviy­den tuot­ta­mat hyödyt.

    Vastaa

25. ze: Suomes­sa ei “liian tivistä kaupunkia” tai­da olla, kos­ka koko maan tiiveim­mät asuinalueet (Punavuori, Kaartinkaupun­ki, Kamp­pi, Töölö jne.) ovat nimeno­maan varakkaiden suo­sios­sa. Kuinka­han mon­ta mökkireis­sua keskimääräi­nen kan­takaupunki­lainen muuten tekee vuodessa? Luvun pitäisi olla aika jär­jet­tömän korkea, jot­ta se söisi yhdyskun­tarak­en­teen tiiviy­den tuot­ta­mat hyödyt. 

    Minä taas arve­len että varakkaat arvosta­vat enem­män avaru­ut­ta ja väljyyt­tä. Vai luuletko, että varakkaat asu­vat mielum­min ahtaasti, siis tiivi­isti (kuten esimerkik­si säilö­tyt sil­lit tyn­nyris­sä)? Oletko var­ma, että ns. sijoi­tusasun­not, kaupunki­a­sun­not, jois­sa saate­taan olla kir­joil­la, esim. edullisem­man kun­nal­lisveron täh­den, eivät vaiku­ta mainit­se­maasi asi­aan. Toki voi varakkaan aikakin olla niin kallis­ar­voista, että sitä ei halu­ta tuh­la­ta esim. Län­siväylän ruuhkissa, matkalla Wes­t­endis­tä pääkaupun­gin keskustaan.

    Mökkireis­su­ista kir­joit­ti tänään lehti (HS/s. A24), jon­ka mukaan helsinkiläis­ten mökki­matko­jen pitu­u­den medi­aani on 135 km, kun koko Suomen mökki­matko­jen medi­aani on 37 km. Käyn­tifrekvensse­jä ei ao. tek­stis­sä mainittu. 

    Jos em. lehden tieto­ja voi käyt­tää jonkin­laise­na mit­ta­ri­na, olisi sen mukaan Helsin­gin asukkail­la irtioton tarve kivikaupungis­taan mökki­matko­jen kilo­me­treinä mitat­en keskimäärin yli 3.6‑kertainen koko maan asukkaiden keskimääräiseen tarpeeseen ver­rat­tuna. Jotain kai tuokin luku kertoo …

    Entä ne yhdyskun­tarak­en­teen liial­lisen tiiviy­den tuot­ta­mat hai­tat ja häir­iöt? Mik­si vaikenet niistä?

    Vastaa

    1. Kyl­lä eteläi­sis­sä kaupungi­nosis­sa ja Töölössä ihan oikeasti asuu pysyvästi hyvin varakkai­ta ihmisiä. Man­hat­tanil­la asuu vileä varakkaampia.

       Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä eteläi­sis­sä kaupungi­nosis­sa ja Töölössä ihan oikeasti asuu pysyvästi hyvin varakkai­ta ihmisiä. Man­hat­tanil­la asuu vileä varakkaampia. 

    No eivätkös ne Man­hat­tanin arvokkaim­mat asun­not ole niitä, joista on näköala sikäläiseen Keskus­puis­toon, eli toisin sanoen niitä asun­to­ja, jois­sa tiivistämisen haitoista kär­sitään tältä osin vähiten?

    Vastaa

27. Sakke:
    Jos em. lehden tieto­ja voi käyt­tää jonkin­laise­na mit­ta­ri­na, olisi sen mukaan Helsin­gin asukkail­la irtioton tarve kivikaupungis­taan mökki­matko­jen kilo­me­treinä mitat­en keskimäärin yli 3.6‑kertainen koko maan asukkaiden keskimääräiseen tarpeeseen ver­rat­tuna. Jotain kai tuokin luku kertoo …

    Helsin­gin seudul­la asu­vien pitki­in keskimääräisi­in mökki­matkoi­hin luul­tavasti vaikut­taa se, että Helsingistä Sal­paus­selän eteläre­unalle on noin 50 km. Sit­ten toisaal­ta Kar­jaan-Loh­jan-Salon, Loh­jan-Lopen-Forssan ja Por­voon-Lah­den-Kou­volan-Lovi­isan ‑alueel­la ei kovin ihmeel­lisiä mökkeily­maas­to­ja minus­ta ole.

    Sakke: Entä ne yhdyskun­tarak­en­teen liial­lisen tiiviy­den tuot­ta­mat hai­tat ja häir­iöt? Mik­si vaikenet niistä?

    Yhdyskun­tarak­en­teen “liial­lisen tiiviy­den tuot­tamista haitoista ja häir­iöistä” tun­tu­vat puhu­van lähin­nä keskusta­laiset (Paa­vo Väyry­nen ja v. 1973 puolu­o­hjel­ma), mod­ernistiset kaupunkisu­un­nit­teli­jat (Heik­ki von Hertzen ja Tapi­o­la) ja kaupunkisu­un­nit­telun pio­neer­it (Le Cor­busier ja Ebenez­er Howard)

    Noiden kol­men her­ras­miehen kir­joituk­sis­sa uno­h­tui vaan se perusa­sia: Kaupun­git ovat ole­mas­sa, kos­ka ihmiset halu­a­vat koh­da­ta toisi­aan. Väyry­nen vaikut­taa olleen täysin luon­taistalous­ro­man­tikko. Jopa ennen vihre­itä siis, Väyry­sen oman kir­jan mukaan jopa Mauno Koivis­to (tark­istan asian) moit­ti hän­tä “ide­al­is­tik­si”. Hertzen uno­hti analysoi­da kaupunkien “huo­nouden” per­im­mäisiä syitä ja Le Cor­busier ja Ebenez­er Howard erityisesti.

    Yhdyskun­tarak­en­teen “liialli­nen tiiviys” aiheut­taa ongelmia muuten vain sil­loin, kun autolle vai­h­toe­htoisia kulkut­pao­ja ei ole järjestetty…

    Vastaa

28. Janne Pel­to­la:
    1) Helsin­gin seudul­la asu­vien pitki­in keskimääräisi­in mökki­matkoi­hin luul­tavasti vaikut­taa se, että Helsingistä Sal­paus­selän eteläre­unalle on noin 50 km. Sit­ten toisaal­ta Kar­jaan-Loh­jan-Salon, Loh­jan-Lopen-Forssan ja Por­voon-Lah­den-Kou­volan-Lovi­isan ‑alueel­la ei kovin ihmeel­lisiä mökkeily­maas­to­ja minus­ta ole.

    2) Yhdyskun­tarak­en­teen “liial­lisen tiiviy­den tuot­tamista haitoista ja häir­iöistä” tun­tu­vat puhu­van lähin­nä keskusta­laiset (Paa­vo Väyry­nen ja v. 1973 puolu­o­hjel­ma), mod­ernistiset kaupunkisu­un­nit­teli­jat (Heik­ki von Hertzen ja Tapi­o­la) ja kaupunkisu­un­nit­telun pio­neer­it (Le Cor­busier ja Ebenez­er Howard)

    Noiden kol­men her­ras­miehen kir­joituk­sis­sa uno­h­tui vaan se perusa­sia: Kaupun­git ovat ole­mas­sa, kos­ka ihmiset halu­a­vat koh­da­ta toisi­aan. Väyry­nen vaikut­taa olleen täysin luon­taistalous­ro­man­tikko. Jopa ennen vihre­itä siis, Väyry­sen oman kir­jan mukaan jopa Mauno Koivis­to (tark­istan asian) moit­ti hän­tä “ide­al­is­tik­si”. Hertzen uno­hti analysoi­da kaupunkien “huo­nouden” per­im­mäisiä syitä ja Le Cor­busier ja Ebenez­er Howard erityisesti.

    Yhdyskun­tarak­en­teen “liialli­nen tiiviys” aiheut­taa ongelmia muuten vain sil­loin, kun autolle vai­h­toe­htoisia kulkut­pao­ja ei ole järjestetty… 

    1) Oletko ken­ties Savos­ta? Minä en, mut­ta niin­pä automatkan pitu­us mökkeily­maas­toni tai veneilyvesistöni (aiem­min) äärelle ovatkin olleet yleen­sä vain mur­to-osa, jos sitäkään, tuos­ta helsinkiläis­ten medi­aa­ni­au­tomatkan pitu­ud­es­ta. Parhaim­mil­laan­han helsinkiläi­nen voi kävel­lä (?), ajaa bus­sil­la (?), raitio­vaunul­la (?), tak­sil­la (?) tai oma­l­la autol­la (?) suh­teel­lisen lähel­lä ole­van vene­sa­ta­maansa ja jatkaa sieltä pur­jeve­neel­lään sit­ten esimerkik­si juhan­nuk­sen­vi­et­toon merelle ja itäiseen tai län­tiseen saaris­toon. Päästöt lienevät täl­löin aika paljon vähäisem­mät kuin ajo­matkalla niin’ikään kau­ni­iseen Järvi-Suomeen. (Nuo kysymys­merk­it edel­lä liit­tyvät tarvit­ta­van ruoan ym. tarpeit­ten raa­haamiseen kotoa veneelle, joka esimerkik­si per­heel­lisen tapauk­ses­sa voi olla aikamoinen urak­ka. Julk­isten liiken­nevä­linei­den käyt­tö osana matkaa, voi tehdä siitä, kap­säkkien ja kylmälaukku­jen määrästä sekä muista olo­suhteista riip­puen, varsi­naisen, hikisen suur-urakan. Logis­ti­ikan ja eri­tyis­es­ti joukko­jen huol­lon (mm. muoni­tuk­sen) kan­nat­taa olla kun­nos­sa myös kesän­vi­et­to­ta­paa harkit­taes­sa.) Mut­ta, joskus se hiki­nen urakoin­tikin hyvän asian eteen kyl­lä kannattaa …

    Eräs juhan­nus tuli vietet­tyä aikoinaan kaupungis­sa, aamuisin lyhyehköjä mel­ontaretk­iä ja iltapäivisin taas polkupyöräretkien paris­sa. Ei has­sumpi tapa viet­tää kesää tuokaan, vaik­ka puoli­son osalta oma, pieni siir­to­la­pu­u­tarha­pal­s­ta siitä vas­ta täy­del­lisen tehnyt.

    2) Mik­siköhän Euroopas­sa ei ole enää mui­ta kaupunki­val­tioi­ta kuin Mona­co ja Vatikaani? Muinaisil­la sumereil­lakin (ks. esim. “fi.wikipedia.org/wiki/Sumer”) oli kaupunki­val­tioi­ta, mut­ta mitä niistä on enää jäl­jel­lä? Mik­si kaupunki­val­tioi­ta ei ole enem­pää, vaik­ka kaupungis­tu­mi­nen on kuulem­ma (Osmonkin mukaan) muodissa?

    Kaupunki­val­tion huolto (, tai sen jär­jestämiseen liit­tyvä logis­ti­ik­ka,) saat­toi olla ratkai­sevas­sa ase­mas­sa sil­loin, kun kaupun­gin elinkelpoisu­ut­ta uhkasi aikoinaan jokin (sisäi­nen tai ulkoinen) vaara. Roomakin eli aikoinaan ilmeis­es­ti paljolti kaukai­sista provins­seis­taan tule­vien vil­jalaivo­jen tuon­nin varassa.

    Logis­ti­ik­ka ja sen suju­vu­us, niin ihmis­ten kuin hei­dän huolton­sa edel­lyt­tämien liikku­mis- ja kul­je­tus­tarpei­den osalta, on äärim­mäisen tärkeä asia, mikä tulisi kaikkien (mm. autoli­iken­net­tä suit­si­maan pyrkivien) ottaa vakavasti huomioon. Päästöhai­tat ja meluhai­tat on saatavis­sa kuri­in, jos vain tah­toa löytyy.

    Eri kul­je­tus­muo­to­ja tarvi­taan ja vai­h­toe­htoisia ratkaisu­ja tulee olla paljon, jot­ta mah­dol­li­sista ongel­mati­lanteista selvitään vähin vaivoin. Liiken­teen hai­tat tulee nähdä haasteina, jot­ka tulee kyetä ratkaise­maan rak­en­tavasti, eri intres­siryh­mien tarpeet ja toiveet huomioonottaen.

    Vastaa

29. Mök­in­mum­mo: Asu­taan tiivi­is­sä kaupungis­sa (pait­si että kaik­ki, joil­la on varaa muut­ta­vat liian tiivi­istä kaupungista Nur­mi­järvelle) ja aje­taan Maz­dal­la Päi­jän­teen ran­nalle mökille? Great.

    Vai­h­toe­hto­ja on muitakin, ja tem­paisit tuon vas­takkainaset­telun tarkoi­tushakuis­es­ti tyhjästä. Siir­to­la­pu­u­tarhan voi tehdä kaupun­gin ulkop­uolelle joutomaalle tänään ihan yhtä hyvin kuin 80 vuot­ta sit­tenkin. Puu­tarhaa pitää vaan olla valmis siirtämään kun kaupun­ki kas­vaa. Tosin nyt ollaan jo paisut­tu sel­l­aisi­in mit­toi­hin, että esim. Öster­sun­domi­in tehtyä puu­tarhaa tuskin tarvi­sisi siirtää ikinä, jos nyky­istä Helsinkiä raken­net­taisi­in kohtu­ullisen tehokkaasti.

    Vastaa

30. JÄTKÄSAAREN TERMINAALISTA
    OS 15.6.14:
    ”Kun­nolli­nen matkus­ta­jasa­ta­ma Vuosaa­reen mak­saisi metroy­hteyksi­neen puoli miljardia.”
    Joten ei tämäkään mah­dol­lisu­us kovin hal­val­ta vaiku­ta. Vuosaaren sata­mas­ta muuten on henkilöau­tokul­je­tuk­sia, Ros­tocki­in ja Lyypekkin ro-ro- rahti­laivo­jen kylk­iäis­inä. En tiedä, kuin­ka paljon. Samoin käsit­tääk­seni Hang­os­ta voi ottaa henki­jäau­ton Keski-Eurooppaan.
    Jos oikein ymmärsin, Vuosaares­ta Tallinnaan (Muu­gaan) kul­kee vain yksi rahti­laivay­hteys viikoittain.

    Tukhol­mas­sa matkus­ta­jalai­vat Suomes­ta ja Viros­ta saa­pu­vat kah­teen sata­maan. Söder­malmille ja Vär­tanille (perustet­tu alun­perin vien­ti­sa­ta­mak­si joskus 1800-luvul­la). Edelli­nen on reip­paan käve­ly­matkan päässä Van­has­ta kaupungista. Jälkimäi­nen on 4- 5 km:n päässä ja sieltä T‑Centraliin taitaa olla n 16 min­uutin metro­mat­ka käve­lyi­neen. Ja suo­rat bus­siy­htey­det keskus­taan. Myös kohta­laisen lyhyet yhtey­det Tukhol­man kehäteille. – Olen muuten v. 1971 tul­lut retkueemme auton kanssa Bore –höyry­laival­la Ske­spp­brolle, kuninkaan­lin­nan viereen.
    Maanti­eteelle­hän emme mah­da mitään, lainatak­seni J.V. Stal­inia: Helsin­ki on niemellä. 

    Vuosaaren sataan on 19 km mat­ka, metrol­lakin se vesi 25 min­u­ut­tia. Kantvi­ikki­in yli 30 km. Näitä on vaikea pitää real­isti­na vai­h­toe­htoina matkus­ta­jasa­ta­mak­si. Sem­minkin, kun ruuh­ka-aikaan kehäti­et vetävät huonos­ti. Ja kesäaikana huo­mat­ta­va osa matkus­ta­jista tulee henkilöau­tol­la matkatak­seen pidem­mälle. Talvi­aikaan laivo­ja elät­tävät risteily/örveilyturistit ja rekat. Näin yksinkertaistaen.
    Kysymys on siis kinkki­nen. Ensik­si olisi hyvä tietää, kuin­ka paljon ajoneu­voli­iken­net­tä matkus­ta­jater­mi­naalit tuo­vat. Määrä on suuri, mut­ta ei suun­na­ton suh­teessa muuhun liikenteeseen.
    Ja nil­li­tys ei auta. Sata­ma on osa merikaupunkia.
    Tukhol­maan kul­kee kak­si laut­taa päivässä, siis neljä edestakaista matkaa. Ja Tallinnaan 17. Kasvun rajat ovat kyl­lä pian vastassa

    Muuten vain selvi­tys maamme satamien kul­je­tus­määristä Wikipedi­as­ta http://fi.wikipedia.org/wiki/Satama

    Sata­ma Rahti
    2012 (t)[16][17]
    Rahti
    2010 (t)
    Sköld­vikin satama
    23 206 980 20 544 871
    Ham­i­naKotkan satama
    14 523 041 15 810 294
    11 299 324 (Kotkan satama)
    4 510 970 (Ham­i­nan satama)

    Helsin­gin satama
    10 832 441 10 939 870
    Kokkolan satama
    7 406 829 6 339 443
    Naan­talin satama
    6 663 949 8 107 982
    Rau­man satama
    5 967 104 5 696 144
    Raa­hen satama
    5 425 491 6 202 764
    Porin satama
    3 737 913 4 984 850
    Oulun satama
    3 577 225 3 601 060
    Hang­on satama
    3 233 693 3 579 206
    Turun satama
    2 525 641 2 955 980
    Tornion satama
    2 272 104 1 964 058
    Kemin satama
    1 980 364 2 195 693
    Inkoon satama
    1 538 722 1 338 602

    Suurin Sköld­vik on öljysa­ta­ma. Kot­ka on ilmeis­es­ti edelleen maan suurin vien­ti­sa­ta­ma? Määrät ovat viime vuosi­na pysyneet likimäärin samoina. Eräi­den käsi­tys­ten mukaan maas­sa on 20 %:n sata­may­lika­p­a­siteet­ti, mut­ta onko pien­ten satamien kuten Lovi­isan Valkon lakkaut­tamien siihen ratkaisu?
    Henkilöli­ikenne 2011:
    Helsin­ki n 11 miljoon­aa., Turku ja Maar­i­an­ham­i­na kumpikin n 2,8, miljoon­aa, yhteen­sä vajat 18 miljoonaa.
    Hyödyl­listä muuten ver­ra­ta Euroopan ja muiden maanosien suur­sa­tamien liiken­teeseen. Sin­ga­poren sata­man liikenne on 560 Mt/vuosi ja Rot­ter­damin 440 Mt/vuosi.

    Vastaa

31. Janne Pel­to­la:
    …
    1) Yhdyskun­tarak­en­teen “liial­lisen tiiviy­den tuot­tamista haitoista ja häir­iöistä” tun­tu­vat puhu­van lähin­nä keskusta­laiset (Paa­vo Väyry­nen ja v. 1973 puolu­o­hjel­ma), mod­ernistiset kaupunkisu­un­nit­teli­jat (Heik­ki von Hertzen ja Tapi­o­la) ja kaupunkisu­un­nit­telun pio­neer­it (Le Cor­busier ja Ebenez­er Howard)

    2) Noiden kol­men her­ras­miehen kir­joituk­sis­sa uno­h­tui vaan se perusa­sia: Kaupun­git ovat ole­mas­sa, kos­ka ihmiset halu­a­vat koh­da­ta toisiaan.
    …

    3) Yhdyskun­tarak­en­teen “liialli­nen tiiviys” aiheut­taa ongelmia muuten vain sil­loin, kun autolle vai­h­toe­htoisia kulkut­pao­ja ei ole järjestetty… 

    1) Halu­atko siis, että ongelmista vaietaan?

    2) Asu­tuk­sen asukasti­heys lie­nee muut­tu­ja, jon­ka opti­miko­hdan ala­puolel­la suurin osa ihmi­sistä kokee ole­vansa yksinäisiä, jos esimerkik­si kai­vat­tua kump­pa­nia ei kovin hel­posti löy­dy. Toisaal­ta taas liian tiivis asu­tus lisää kah­nausten ja jopa rikol­lisu­u­den määrää, kun eri­laiset elämän­ta­vat ja sopeu­tu­mat­to­muus kaikkia koske­vi­in pelisään­töi­hin alkaa tuot­taa (pie­nil­läkin taa­juuk­sil­la) kipu­ra­jan ylit­täviä ongelmia val­taväestölle. Väljän asu­tuk­sen piiris­sä jokainen voi helpom­min puuhastel­la oma­l­la ton­til­laan (läh­es mitä halu­aa) sen mui­ta yleen­sä pahem­min häiritsemättä.

    3) Kyse ei ole pelkästään kulku­tavoista, vaan paljolti myös siitä, kuin­ka paljon ihmi­nen tarvit­see tilaa ympärilleen kokeak­seen ympäristön­sä miel­lyt­täväk­si. Kaik­ki eivät viihdy tun­gok­ses­sa tai sankan väk­i­joukon keskel­lä. Tässä voi olla kult­tuurisia tek­i­jöitä taustal­la. Tavanomainen (nor­maali?) keskusteluetäisyys (kah­den ihmisen välil­lä) lie­nee Suomes­sa selvästi pidem­pi kuin keskimääräis­es­ti esimerkik­si Lähi-idän jo pitkään tiivi­isti asute­tu­il­la alueilla.

    Jopa bus­seille ja eloku­vateat­tereille on asetet­tu rajoituk­set suurim­malle sal­li­t­ulle ihmis­määrälle kooltaan rajal­lises­sa tilas­sa. Mik­sei vas­taa­vankaltaista rajoi­tus­ta voisi harki­ta myös kaupungeille, jot­ta voitaisi­in varmis­taa niiden ulkoilu- ja virkistys‑, sekä lähilu­on­toaluei­den suojelu?

    Vastaa

32. Sakke: Minä taas arve­len että varakkaat arvosta­vat enem­män avaru­ut­ta ja väljyyt­tä. Vai luuletko, että varakkaat asu­vat mielum­min ahtaasti, siis­ti­ivi­isti (kuten esimerkik­si säilö­tyt sil­lit tynnyrissä)?Oletko var­ma, että ns. sijoi­tusasun­not, kaupunki­a­sun­not, jois­sa saate­taan olla kir­joil­la, esim. edullisem­man kun­nal­lisveron täh­den, eivät vaiku­ta mainit­se­maasi asiaan. 

    Ihan var­masti jotkut varakkaat arvosta­vat väljyyt­tä ja yhtä lail­la jotkut arvosta­vat elävän kaupun­gin syket­tä. Vai­h­toe­hdot ovat vain hyvästä.

    “Sil­lit purkissa” ‑ver­tauk­seen sen ver­ran, että asum­isväljyy­teen yhdyskun­tarak­en­teen tiiviys ei suo­ranais­es­ti vaiku­ta, kos­ka esimerkik­si tiivi­is­sä Etelä-Helsingis­sä asum­isväljyys on reilusti yli kaupun­gin keskiar­von. En myöskään usko, että veropako­lainen halu­aisi olla kir­joil­la juuri Helsingis­sä, kun heti Espoost­akin löy­tyy alem­pi veroäyri. Sekin kuu­lostaisi vähän oudol­ta, että sijoi­tusasun­non vuokraa­ja jäisi kir­joille samaiseen asuntoon.

    Toki voi varakkaan aikakin olla niin kallis­ar­voista, että sitä ei halu­ta tuh­la­ta esim. Län­siväylän ruuhkissa, matkalla Wes­t­endis­tä pääkaupun­gin keskustaan. 

    Jos halu­aa asua jos­sain Kirkkon­um­mel­la ja on varakas, niin ei siinä Län­siväylän ruuhk­ista tarvitse välit­tää. Bus­sikaistal­la saa men­nä tak­sitkin ja se kaista vetää kyl­lä joka aamu.

    Mökkireis­su­ista kir­joit­ti tänään lehti (HS/s. A24), jon­ka mukaan helsinkiläis­ten mökki­matko­jen pitu­u­den medi­aani on 135 km, kun koko Suomen mökki­matko­jen medi­aani on 37 km. Käyn­tifrekvensse­jä ei ao. tek­stis­sä mainittu. 

    Jos em. lehden tieto­ja voi käyt­tää jonkin­laise­na mit­ta­ri­na, olisi sen mukaan Helsin­gin asukkail­la irtioton tarve kivikaupungis­taan mökki­matko­jen kilo­me­treinä mitat­en keskimäärin yli 3.6‑kertainen koko maan asukkaiden keskimääräiseen tarpeeseen ver­rat­tuna. Jotain kai tuokin luku kertoo 

    Mökki­matkat Helsingistä ovat var­masti muu­ta maa­ta pidem­piä mm. sik­si, että mökki­tont­tia Helsin­gin läheltä ei vält­tämät­tä saa kovin hal­val­la. Min­ua kiin­nos­taisi kuitenkin enem­män kuin­ka paljon näitä mökki­matko­ja vuodessa tehdään. En usko, että kovin merkit­tävää määrää.

    Entä ne yhdyskun­tarak­en­teen liial­lisen tiiviy­den tuot­ta­mat hai­tat ja häir­iöt? Mik­si vaikenet niistä? 

    Ensin­näkin halu­aisin tietää, miten “liialli­nen tiiviys” määritel­lään. Mitkä kaupungi­nosat Helsingis­sä ovat liian tiiviitä?

    Ja tietysti joitain hait­taa, jos lähel­lä asuu enem­män ihmisiä ja vas­taavasti jotkut pitävät sitä posi­ti­ivise­na asiana. Jos nyt lyhyesti tiivistäisin oman näke­myk­seni, niin mielestäni Helsingis­sä pitäisi olla nyky­istä enem­män tiivistä kaupunkia, kos­ka sille on enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa ja vas­taavasti tont­ti­maas­ta on pulaa. Ei sen kummempaa.

    Nähdäk­seni hyviä paikko­ja tiivi­in kaupun­gin rak­en­tamiseen oli­si­vat esimerkik­si nyky­is­ten kaupunki­moot­toritei­den melu­alueet ja varauksin myös keskustelu­nai­heena olleet siir­to­la­pu­u­tarho­jen tontit.

    Vastaa

33. ze:
    …
    Ensin­näkin halu­aisin tietää, miten “liialli­nen tiiviys” määritel­lään. Mitkä kaupungi­nosat Helsingis­sä ovat liian tiiviitä?

    Ja tietysti joitain hait­taa, jos lähel­lä asuu enem­män ihmisiä ja vas­taavasti jotkut pitävät sitä posi­ti­ivise­na asiana. Jos nyt lyhyesti tiivistäisin oman näke­myk­seni, niin mielestäni Helsingis­sä pitäisi olla nyky­istä enem­män tiivistä kaupunkia, kos­ka sille on enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa ja vas­taavasti tont­ti­maas­ta on pulaa. Ei sen kummempaa.

    Nähdäk­seni hyviä paikko­ja tiivi­in kaupun­gin rak­en­tamiseen oli­si­vat esimerkik­si nyky­is­ten kaupunki­moot­toritei­den melu­alueet ja varauksin myös keskustelu­nai­heena olleet siir­to­la­pu­u­tarho­jen tontit. 

    Kaupungi­nosa voi olla hiukan liian laa­ja alue tuon liial­lisen tiiviy­den määrit­telemisek­si. Vaikka­pa Töölössä on niin hyviä kuin huono­jakin esimerkke­jä, eikä edes kovin kaukana toi­sis­taan. Olkoon hyvänä esimerkkinä vaik­ka 1) Väinämöisenkatu ja huonona Calo­niuk­senkatu, 2) Laivurinkatu, vähän etääm­mäl­lä Viiskul­mas­ta sekä Jääkärinkatu, alku- ja lop­pupään­sä välis­sä. Ehkä tuon liial­lisen tiiviy­den voisi määritel­lä siten, että siltä väl­tytään, jos ikkunoista näky­isi muu­takin kuin vastapäistä taloa ja erot­tuisi muu­takin kuin (hymy­ilevän?) vastapäisen naa­purin ikenet. 

    Pihaa, pen­sai­ta ja pui­ta, mik­sei katu- tai tor­inäkymääkin niiden lisäk­si sekä riit­tävän iso avaru­uskul­ma taivas­ta, eli “taiva­so­su­us”, jon­ka sym­bol­isen merk­i­tyk­sen pähkäi­lyn jätän muit­ten pään­vaivak­si. Talo­jen rak­en­t­a­mi­nen aivan rantavi­ivalle (tai jopa meren päälle) on mielestäni sairas ilmiö, ellei talo­jen sijaan ole kyse laivoista. 

    Mik­si meil­lä pitää apinoi­da muil­ta? Mik­si kaupunkisu­un­nit­teli­jat ja arkkite­hdit sai­vat aiem­min aikaan niin paljon kau­ni­im­paa jälkeä? Kävin jälleen tänään Käpylässä, enkä voi muu­ta kuin esimerkik­si Pohjolankadun seu­tua puineen, pen­saineen, 2‑kerroksisine puu­taloi­neen ja ratikkapysäkkei­neen ihail­la. Toiv­ot­tavasti sitä ei kukaan tiivistäjä ei yritä enää tiivistää piloille, kuten joskus aiem­min oli kuulem­ma joku ehdottanut!

    Vastaa