Terveisiä Berliinistä

DSCN2792

Berli­iniä ei voi sanoa kovin kau­ni­ik­si kaupungik­si. Maail­man­so­dan aloit­tamisel­la on vaiku­tuk­sen­sa mon­een asi­aan, kuten siihen, että kau­ni­ita van­ho­ja talo­ja on harvassa.

Sen sijaan pidän kaupunki­rak­en­teesta. Suuri osa Berli­iniä on 5–6 ker­roksista umpiko­rt­te­likaavaa. Yhden kort­telin asukasluku on suo­ma­laisit­tain suuri, tavoit­teena 1500 asukas­ta, jot­ta kort­teli olisi lähipalvelu­jen suh­teen ”omavarainen”.  

Kadulle päin kaupun­ki on kivikaupun­ki. Yhtäläisyy­det moni­in helsinkiläisi­in kort­telei­hin ovat silmi­in­pistäviä. Arkkite­hdit näköjään matkus­ti­vat myös ennen toista maail­man­so­taa opin­tomatkoille. Jos pääsee kort­telin sisälle – yleen­sä ei pääse ilman avain­ta – vas­tas­sa on vehreä puis­to. Kort­telei­den sisältä kat­sot­tuna kaupun­ki näyt­täy­tyy aivan toisen­laise­na. Tosin monia Berli­inin kor­te­lei­ta vaivaa sama ongel­ma kuin Töölöäkin. Alun perin puis­tok­si kaavoitet­tu piha onkin parkkipaikka.

Berli­inin joukkoli­ikenne on eri­no­mainen johtuen tiivi­istä kaupunki­rak­en­teesta. Preussi­laisel­la ajat­te­lu­taval­lakin lie­nee vaiku­tus­ta asi­aan. Sel­l­ainen on mah­dol­lista Helsin­gin kan­takaupungis­sa, mut­ta ei sen ulkop­uolel­la. Rak­en­takaamme siis lisää kantakaupunkia!

Jalankulk­i­jan ase­ma sen sijaan on aika kehno. Lev­eät monikaistaiset pääkadut aiheut­ta­vat vah­van este­vaiku­tuk­sen, jota voimis­taa liiken­neval­o­jen jalankulk­i­jaa sor­ta­va ajoi­tus. Tosin voi olla kyse suo­ma­laisen matkaa­jan koke­mat­to­muud­es­ta. Katu­verkon jäsen­nys on voimakas. Val­it­se­mal­la reitit järkevästi voi jalankulk­i­jakin kaupungis­sa viihtyä.

Fil­larei­den ase­ma taas on eri­no­mainen. Erit­täin hyvin suun­nitel­lut pyöräkai­stat tekevät pyöräilystä help­poa ja suosit­tua. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä luvut. Usein kävi niin, että kun las­ki näköpi­iris­sä ole­vat autot ja fil­lar­it, fil­lare­i­ta oli paljon enem­män. Ne piti todel­la laskea, kos­ka auto­ja näyt­ti ole­van enemmän.

Polkupyörän käsite on myös vähän venyvämpi kuin Suomes­sa. Kuvan polku­voimal­la etenevä kal­jabaari liikkui kätevästi auto­jen keskel­lä (pyöräkaistalle se ei mah­tunut). Mitähän kaikkia lupia tuo Helsingis­sä vaatisi?

 

43 vastausta artikkeliin “Terveisiä Berliinistä”

  1. “Mitähän kaikkia lupia tuo Helsingis­sä vaatisi?”

    Mie­lenki­in­toinen kysymys, johon ei ehkä olisi help­po saa­da vas­taus­ta. Yritin nimit­täin taan­noin selvit­tää, mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä Suomes­sa saa ylipään­sä käy­dä ns. liikku­vaa kaup­paa, myy­dä esimerkik­si koru­ja kaulaan ripuste­tus­ta telineestä tai vaikka­pa vaat­tei­ta kadun laitaan park­keer­a­tus­ta perä­vaunus­ta kuten ulko­mail­la tehdään. Kyselin tarkoista sään­nöistä parinkin kaupun­gin vas­taav­il­ta vira­nomaisil­ta mut­ta en saanut kun­non vastausta.

    Googlaa­mal­la kävi ilmi, että EU:n myötä liikku­van kau­pan esteet piti purkaa ja asi­aa koske­va laki kumot­ti­in 1995. Sen jäl­keen esimerkik­si Helsingis­sä saa tehdä “polkupyörästä toteutet­tavaa myyn­tiä”. Jos sen sijaan myyn­ti tapah­tuu moot­to­ri­a­joneu­vos­ta tarvi­taan lupa. Onko­han EU-säädösten mukaista? Epä­selvää rajankäyn­tiä joka tapauk­ses­sa vaik­ka asian pitäisi olla kai ihan selkeä.

    Tietys­tikään olut­ta tai elin­tarvikkei­ta ylipään­sä ei saa myy­dä ilman lupaa, jota ei var­maankaan polkupyörämyyn­nille annet­taisi. Tai mis­tä sen tietää?

    Niin tai näin, itse liikku­vaan myyn­ti­in liit­tyy parikin mie­lenki­in­toista seikkaa. 

    Ensin­näkin, mis­sä ovat kaik­ki myyjät? Onko joku epävi­ralli­nen tapa estää kaup­pa — mah­dol­lis­es­ti EU-säädösten vastaisesti? 

    Toisek­si, liikku­va myyn­ti voisi olla oiva tapa esimerkik­si koul­u­laisil­la han­kkia kesä­tu­lo­ja, kun­han joku, kaupun­ki var­maan, aut­taisi hom­man organ­isoin­nis­sa. Voisi hyvinkin olla kan­nat­tavam­paa ja kan­nus­tavam­paa kuin feis­saami­nen, kun­han kek­sisi hyvän myyn­tiar­tikke­lin. Tärkein­tä kuitenkin olisi, että pysty­isi vält­tämään suurim­man osan veroista yms, jot­ka yleen­sä estävät työllistymisen.

  2. Helsinkiäkin suun­nitelti­in aikoinaan tuol­la samal­la raken­nusjärjestyk­sel­lä, mut­ta sitte joku hurahti her­ra Jean­neret-Gris’n oppei­hin, joiden hin­taa mak­samme pitkään. 🙁

    Pari­i­sis­sa ja osin Lon­toos­sa näkee sen, ettei uusienkaan talo­jen tarvitse olla rumia ja ympäristöön­sä sopi­mat­to­mia. Ja jos niitä on joskus tehty, niin voi ne kaikkein rumim­mat purkaa pois. Mis­tä tulikin mieleeni, kos­ka Sto­ra Enson pääkont­tori puretaan?

    Kaiken avain on kaavoitus. Nyt on viimeinen het­ki kor­ja­ta Munkkivuoren, Meilah­den jne kaa­vat toimiviksi.

  3. Sto­ra Enson pytin­ki on Alvar Aal­lon suun­nit­tele­ma, joten voitaisi­inko kansal­lis­arkkite­htimme (haju­vesi liha­pul­laan) luo­muk­sen siirtää muu­ta­mal­la proomul­la vaik­ka Turku­un Mari­na Pala­cen viereen. Oli­si­vat yhdessä kuin kak­si marjaa.

  4. Mie­lenki­in­toinen kysymys tuo kal­jabaari. Arvioisin, että se ei peri­aat­teessa eroa spo­rakoff­ista. Eli kyseessä on liiken­nevä­li­neeseen sijoitet­tu anniskelu­lu­valli­nen elin­tarvike­huoneis­to. Siitä on tehtävä ilmoi­tus kun­nan ter­vey­den­suo­jelu­vi­ra­nomaiselle, anniskelu­aölue on määriteltävä ja on haet­ta­va anniskelulu­pa. Vas­taaval­la hoita­jal­la on olta­va riit­tävä pätevyys ja hygien­ia­pas­si. Lisäk­si poli­isi voi edel­lyt­tää järjestyk­sen­valvo­jan aset­tamista, mut­ta tämä ei ole väistämätön­tä. Kos­ka kyseessä on polkupyörä, ei sen liiken­nöin­ti edel­lytä sen parem­min tak­si- kuin joukkoli­iken­nelu­pi­akaan. (Kyl­lä: tämä ihme­härveli on ajoneu­volain mukaan polkupyörä, sil­lä se on use­an ihmisen polke­mal­la kul­jet­ta­ma ajoneuvo.)

    Tosin yksi ongel­ma on: asi­akkaat ovat peri­aat­teessa kaik­ki polkupyörän kul­jet­ta­jia, kos­ka he voivat vaikut­taa ajoneu­von nopeu­teen. Näin ollen he voivat myös syyl­listyä liiken­nejuop­umuk­seen moot­torit­toma­l­la ajoneuvolla.

    Kor­jatkoon joku, joka ymmärtää paremmin!

  5. Sky­scrap­erci­ty on hyvä paik­ka ällis­tel­lä ulko­maid­en ihmeel­lisyyk­siä, tässä Berli­i­ni-ketju jos­ta löy­tyy laidas­ta laitaan uut­ta Berliiniä:

    http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?t=504403&page=69

    Huomionar­voista on, että Berli­inis­sä on palautet­tu 1920- ja 1930-luvun tyylisu­un­tia palet­ti­in uusil­lakin alueil­la, ei vain van­han seassa. Ei hait­taisi jos klas­sisem­pi ote palaisi tän­nekin — on nimit­täin sen ver­ran tyl­sää tiil­i­julk­i­sivua nouse­mas­sa uusil­la alueilla.

  6. Yler­mi:
    …Huomionar­voista on, että Berli­inis­sä on palautet­tu 1920- ja 1930-luvun tyylisu­un­tia palet­ti­in uusil­lakin alueil­la, ei vain van­han seassa. Ei hait­taisi jos klas­sisem­pi ote palaisi tän­nekin – on nimit­täin sen ver­ran tyl­sää tiil­i­julk­i­sivua nouse­mas­sa uusil­la alueilla.

    Komp­paan tätä. Saman huo­maa monin paikoin Pari­i­sis­sakin, kun kat­soo tarkkaan katuku­vaa on vieri vier­essä toisi­in­sa sopivia raken­nuk­sia, joil­la saat­taa olla ikäeroa jopa 400 vuot­ta. Ei kaikkien uusien raken­nusten tarvitse olla lasisia tai peltisiä laatikoita. 

    Man­skua kun ajaa, niin min­un täy­tyy sanoa, etten usko musi­ikki­talon saati Kias­man ole­van kovin pitkäikäisiä ratkaisu­ja. Kias­ma on ruma ja musi­ikki­ta­lo on vain tyl­sä. Kumpikaan ei sovi ympäristöön­sä, ovat täysin väärän kokoisia pel­ti­va­jo­ja ver­rat­tuna kadun toiseen puoleen, jos­sa on taloja. 

    Sanomakuu­tio siinä alem­pana on jo parem­min ympäristön­sä mit­takaavaa, vaik­ka mate­ri­aalit ovat moder­nit. Radan var­ren kort­telit jäivät jotenkin puo­likkaik­si. Ne tul­laan aivan var­masti täy­den­nys­rak­en­ta­maan jos­sain vaiheessa.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Asi­akkaathan toimi­vat vain härvelin mot­tor­eina. Onhan meil­lä etano­lil­la toimivia autojakin! 

    😀 😀 😀 Tuo on siis äärim­mäisen vihreä ratkaisu Helsin­gin joukkoliikenteelle.

  8. Minus­ta Berli­i­ni on hajanainen eikä selkeää keskus­taa ole. Käve­lykatu­ja on Euroop­palaisek­si kaupungik­si häm­mästyt­tävän vähän. Pimeäl­lä kaupun­ki on synkkä, sil­lä ilmeis­es­ti säästösy­istä katu­val­o­ja on vähän.

    En ymmär­rä aika yleistä Berli­inin hehku­tus­ta (toki kult­tuu­ri­tar­jon­ta on huikea). Vaik­ka pidän suurkaupungeista, Berli­i­ni ei ole listal­lani kovin korkealla,

  9. On muka­va nähdä, miten muual­lakin raken­netaan, kiitos Osmolle tästä Berli­i­ni-aiheis­es­ta viestistä (toiv­ot­tavasti saamme vielä lisää). Itse pidän kuusik­er­roksisia talo­ja kyl­lä jonkin ver­ran liian korkeina, sopisiko meille parem­min esimerkik­si nelik­er­roksi­nen asu­tus, vai tuleeko hissien rak­en­t­a­mi­nen sil­loin liian kalli­ik­si? Suuri ker­rosmäärä ei saisi kuitenkaan olla itse­tarkoi­tus, mut­ta vaikut­taa myös joten­sakin hölmöltä, että kaikkien asun­to­jen pitäisi olla kaikille sopivia. Voihan sitä ihmi­nen muut­taa, jos jalat eivät enää kan­na toiseen tai kol­man­teenkaan ker­rokseen kapuamista mahdollistamaan.

    Tarpeek­si suuri kort­telin koko voisi olla hyvä ratkaisu, mut­ta vaarana on täl­löin pyrkimys täyt­tää rak­en­ta­mal­la myös se sisäpuoli, mikä vesit­täisi alku­peräisen idean. Kapeat sisäpi­hat taisi­vat juuri olla v. Hertzeninkin kri­ti­ikin kohde, jo teok­sen­sa kan­nen val­oku­vas­takin päätellen. Näitä on Helsingis­säkin liikaa. Sel­l­aisil­la pihoil­la kuu­lu­vat äänet (mm. roskisautot, lume­nau­raus- ym. kalus­to) kaiku­vat liian hel­posti häir­it­sev­inä kort­telin kaikki­in asun­toi­hin, ainakin siel­lä sisäpi­han puolella.

    Suurem­mat kort­telit, bule­vardi­maiset kadut (puineen) niiden ympärille, riit­tävät etäisyy­det ikkunoista vastapäisi­in seini­in, sopi­vasti rajoitet­tu ker­rosko­rkeus suh­teessa ihmiseen, kort­telei­den läpikulkumah­dol­lisu­udet käve­lyetäisyyk­siä lyhen­tämään, mut­ta ennenkaikkea pui­ta, pen­sai­ta ja istu­tuk­sia vehreyt­tä luo­maan, kas tässä saat­taisi olla hyvän kaupunki­rak­en­tamisen lähtöko­h­dat, jos kaik­ki saadaan samanaikaises­ti toteutettua.

    On kuitenkin huomioita­va myös maas­ton muodot, sekä muut paikalliset olo­suh­teet. Umpiko­rt­telit eivät ole suinkaan mikään ain­oa mah­dol­lisu­us, vaik­ka joku yksin niitä kan­nat­taisi. Liika samankaltaisu­us kaikissa raken­nuk­sis­sa voi myös kyl­lästyt­tää. Se juuri voi saa­da aikaan sen kasarmi­maisen vaikutelman.

    Helsingis­sä on myös otet­ta­va huomioon maas­ton topografia. Ei liene tarkoituk­sen mukaista, että kaik­ki paikat tasoite­taan. Laa­jalle, tasoite­tulle ken­tälle rak­en­t­a­mi­nen tuot­taa hel­posti juuri sitä tyl­sää “Suurpel­toa”. Samas­ta syys­tä pitäisi luop­ua uusista mer­en­täytöistä. Ole­mas­saol­e­vaa maas­toa ja sen muo­to­ja, puus­toa ja kallioi­ta, on osat­ta­va myös tait­en, luon­taiset kau­ni­it omi­naispi­ir­teet säi­lyt­täen hyödyntää. 

    Tois­t­en­sa tois­tu­vat kopi­ot ovat myös tyl­sää kat­seltavaa. Eri paikat ja talot on kyet­tävä tun­nista­maan. Tämä edel­lyt­tää myös laa­jem­pia näkymiä kaduil­ta ja niiden var­sil­ta. Pitää kyetä näkemään mis­sä ollaan ja mihin suun­taan on kul­jet­ta­va, jot­ta pääsee sinne, minne halutaan. 

    En kaipaa Helsinki­in mitään mas­si­ivista kopi­o­ta Berli­in­istä, Pari­i­sista tai muual­takaan. Kaupun­gin saarten, niemien ja lah­tien aset­ta­mat rajoituk­set on pakko ottaa huomioon, mut­ta ne ovat myös kaupunkimme säi­lyt­tämisen arvoinen omi­naispi­irre. Helsin­gin pohjoisem­mis­sa osis­sa on enem­män tilaa eri ilman­su­un­nis­sa, etelää ehkä lukuunottamatta.

    Yksi kysymys (jota on joku aiem­minkin ihme­tel­lyt) lopuksi:
    Kuin­ka paljon Helsingis­sä on asun­to­ja, jos­sa iäkkäät asukkaat pide­tään keinotekois­es­ti vai­h­tu­vu­ut­ta rajoit­ta­mas­sa, nykyisen “lopete­taan kaik­ki vanhainkodit”-periaatteen takia, koti­palvelun palvelu­aikaa mat­ka-aikoi­hin tuh­lat­en? Väitän, että tässä voi myös olla ainakin yksi, merkit­tävä syy van­hus­ten yksinäisyy­delle ja samat­en asun­top­u­lalle Helsingis­sä, jos sel­l­aiset ongel­mat ovat tosi­a­sia, kuten moni väit­tää ja osin (asun­to­jen hin­noista päätellen) itsekin ounaste­len. En todel­lakaan kan­na­ta pakko­muut­to­ja, jokainen val­itkoon itse. Eikö kuitenkin real­is­tis­ten vai­h­toe­hto­jen saatavu­us (ja hin­ta) olisi otet­ta­va huomioon kaupun­gin asukkaiden ikärak­en­teen lisäk­si? Van­hainkoti on käsit­tääk­seni aika tiivis, mut­ta toisaal­ta sosi­aa­li­nen asum­is­muo­to, vaik­ka jokaisel­la sen asukkaal­la oma huone olisikin.

  10. Berli­i­ni on myös varsin vihreä katu­verkos­tonkin puolelta. Varsin moni ihan tavalli­nen asuinkatu on bule­var­di, puurivi molem­min puolen ajorataa.

  11. Minus­ta Berli­i­ni on hajanainen eikä selkeää keskus­taa ole. 

    Ehkäpä tämä johtuu kaupun­gin erikois­es­ta his­to­ri­as­ta. Oma näke­myk­seni Berli­inin keskus­tas­ta on seuraava:
    * Vielä 1990-luvun lop­ul­la kau­palli­nen elämä oli Län­si-Berli­inin keskus­tas­sa Kur­fürs­ten­dammil­la ja Gedächt­niskirchen ympäril­lä. Nyt alue on vähän nahis­tunut­ta ja rappeu­tu­mas­sa lähiök­si, mitä se olikin ennen sotia.
    * Bran­den­bur­gin portin seu­tu on Senaat­in­tori­in ver­rat­ta­va mon­u­men­taaliym­päristö, jos­sa paikalliset jäävät tur­istien jalkoihin.
    * Unter den Lin­denin itäpää, eri­tyis­es­ti van­ha Itä-Berli­inin keskus Alexan­der­platz ja ennen sotia varsi­naisen keskus­tan muo­dostanut Pots­damer Platz kil­pail­e­vat kaupun­gin varsi­naisen keskuk­sen ase­mas­ta vähän samaan tapaan kuin Helsingis­sä Narinkka­tori ja Kol­men sepän pat­saan ympäristö. 

    Oma arvioni on, että Alexan­der­platz voit­taa, sil­lä se on julkisen liiken­teen kannal­ta keskeisem­mäl­lä paikalla ja vier­essä on tur­is­te­ja puoleen­sa vetävä Museuminsel.

  12. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    Tosin yksi ongel­ma on: asi­akkaat ovat peri­aat­teessa kaik­ki polkupyörän kul­jet­ta­jia kos­ka he voivat vaikut­taa ajoneu­von nopeu­teen. Näin ollen he voivat myös syyl­listyä liiken­nejuop­umuk­seen moot­torit­toma­l­la ajoneuvolla.

    Ihan mie­lenki­in­toinen kysymys että kuka las­ke­taan ajoneu­von kul­jet­ta­jak­si. Lais­sa ei asi­aa määritel­lä, mut­ta oikeuskäytän­töä on. Kul­jet­tamisek­si las­ke­taan se, että matkus­ta­jan paikalta vaikute­taan ajoneu­von kulku­un (KKO:1954-II-59, KKO:1979-II-94, KKO:1989:15). Kuitenkaan mikä tahansa vaikut­ta­mi­nen ei riitä, ain­oas­taan ohjaus­lait­tei­den käyt­tö (KKO:1995:122).

    Auton kaa­supoljin on toki ohjaus­laite, ehkä taval­lisen pyörän polkimetkin, mut­ta baaripyörän polkimet tuskin. Vauhti ja meno käytän­nössä pysyy hel­posti varsi­naisen kul­jet­ta­jan hal­lus­sa vaik­ka baaripenkiltä kuin­ka kovaa poljettaisiin.

    Samas­ta syys­tä polk­i­ja ei käytän­nössä voi aiheut­taa vaaraa muille. Moot­torit­tomas­ta liiken­nejuop­umuk­ses­ta voidaan kuitenkin tuomi­ta vain jos näytetään vaaraa syntyneen.

  13. Kalle:
    Kaiken avain on kaavoitus. Nyt on viimeinen het­ki kor­ja­ta Munkkivuoren, Meilah­den jne kaa­vat toimiviksi.

    Höpö höpö. Kaavoitus on tehokas tapa sös­siä asi­at, ainakin jos se on toteutet­tu pilkun­tarkasti kuten Suomes­sa. Berli­i­ni on mallies­imerk­ki siitä, että vähem­män sään­te­lyä = enem­män vetovoimaa.

  14. Ei tuol­laista pol­jet­tavaa baaria saa Suomen teille nykyisel­lä lain­säädän­nöl­lä mitenkään.

    “Ase­tus ajoneu­vo­jen käytöstä tiel­lä” määrit­telee polkupyörän mak­sim­i­levey­dek­si 1,25m.
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 § 28

    Polkupyöriä ei Suomes­sa rek­isteröidä, eli tuol­laista ei voisi rek­isteröidä mitenkään luval­lisek­si yleisille teille.

    Ain­oa mah­dol­lisu­us olisi saa­da poikkeuslu­pa esim jonkin tapah­tu­man yhtey­teen Poliisilta.

    Selvitimme tuol­laisen rak­en­tamista kaveri­porukalle, mut­ta ei tääl­lä mitään hauskaa saa tehdä.

    1. Luulen, että anniskelu­oikeuk­sien kanssa tulee myös vaikeuk­sia. Ainakaan tuos­sa ei ole ves­saa ja anniskelu­alueen rajat eivät ole tarkat vaan peräti liikkuvat. 🙂

  15. Juha Mäki:
    Sto­ra Enson pytin­ki on Alvar Aal­lon suun­nit­tele­ma, joten voitaisi­inko kansal­lis­arkkite­htimme (haju­vesi liha­pul­laan) luo­muk­sen siirtää muu­ta­mal­la proomul­la vaik­ka Turku­un Mari­na Pala­cen viereen. Oli­si­vat yhdessä kuin kak­si marjaa.

    Mik­si aina halu­taan kiusa­ta turkulaisia?

  16. Vir­ta­nen: Höpö höpö. Kaavoitus on tehokas tapa sös­siä asi­at, ainakin jos se on toteutet­tu pilkun­tarkasti kuten Suomes­sa. Berli­i­ni on mallies­imerk­ki siitä, että vähem­män sään­te­lyä = enem­män vetovoimaa. 

    Olet täysin oike­as­sa, mitä tulee kavoituk­sen tarkku­u­teen. Olen itsekkin use­am­paan otteeseen puhunut samas­ta ongel­mas­ta. Kaavoit­ta­jalle kuu­luu katu­jen sijain­ti ja räys­täsko­rkeus (valo). Jos halu­amme, ja mik­si emme halu­aisi, toimi­vaa kaupunkia, niin lop­pu kuu­luu ton­tin omistajalle.

    Mut­ta ongel­ma kasaan­tuu ja sen ratkaisem­i­nen vaikeu­tuu, kun kat­ulin­jauk­set ja tont­ti­jako on pielessä. Hyvä esimerk­ki tiivistämisen epäon­nis­tu­mis­es­ta on Haa­ga. Tiivistämi­nen on tehty virheel­lis­ten kat­ulin­jausten mukaan. Kun 60-luvun raken­nuskan­ta alkaa olla koh­ta finaalis­sa, jäävät nyt raken­netut raken­nuk­set hait­taa­maan uudisrakentamista.

  17. Berli­inin län­sipuolel­la saat­taa lähiövyöhyke olla kapeampi sik­si, että vuo­teen 1989 asti kaupun­gin län­sir­a­jaakin määrit­ti Sak­so­jen rajal­la ollut muuri. Itäpuolel­la niitä lähiöitäkin sit­ten on reippaasti.

  18. Laki on tark­ka:
    Ei tuol­laista pol­jet­tavaa baaria saa Suomen teille nykyisel­lä lain­säädän­nöl­lä mitenkään.

    “Ase­tus ajoneu­vo­jen käytöstä tiel­lä” määrit­telee polkupyörän mak­sim­i­levey­dek­si 1,25m.
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 § 28

    Polkupyöriä ei Suomes­sa rek­isteröidä, eli tuol­laista ei voisi rek­isteröidä mitenkään luval­lisek­si yleisille teille.

    Ain­oa mah­dol­lisu­us olisi saa­da poikkeuslu­pa esim jonkin tapah­tu­man yhtey­teen Poliisilta.

    Selvitimme tuol­laisen rak­en­tamista kaveri­porukalle, mut­ta ei tääl­lä mitään hauskaa saa tehdä.

    Suomes­sa var­maan luote­taan siihen, että vain ylikansal­lisen ja medi­ave­tovoimaisen yri­tyk­sen (googlet ja uber­it) force majoure ‑pain­os­tus sit­ten aikanaan vapaut­taa suo­ma­laista yhteiskun­nal­lista ilmapi­ir­iä. Ja vira­nomaiset ja poli­itikot voivat siinä vai­heessa suo­jat­ua “ette­hän te itse mitään ole ideoineet”.

  19. Sisäpi­hat puu­tarhal­la tai/ja puis­tol­la ovat kyl­lä paras­ta mitä kaupungis­sa voi olla. Häly jää kadulle ja jos vielä taloy­htiökin tulee toimeen keskenään, niin mikäs siinä elellessä.

    Asuimme Tam­pereel­la het­ken aikaa sam­monkatu 36:ssa, joka on tämä “kiinan muurin” kort­teli. Aika hulp­pea sisäpi­ha, mut­ta ei täysin ump­inainen, kun sam­monkadun var­rel­la on sit­ten torne­ja. Ei muuten mikään has­sumpi kokonaisuus.

    Muuten, kun Suo­mi nyt on vouhot­tanut vuosikymmenet omaa yliv­er­taisu­ut­taan met­sä­te­ol­lisu­udessa ja aina toitote­taan miten me elämme met­sästä, niin mik­sei se näy kaupunkikuvassa?

    Ehdotankin, että Helsinki­in täy­tyy veistää 200 metriä korkea pat­sas joka esit­tää Väinämöistä. Siinä kitey­ty­isi suo­ma­lainen met­säosaami­nen ja kansallistarina.

    Niin ja sen lisäk­si voisi niitä puuk­er­rostalo­ja puna­mul­lal­la kokeil­la. Siinähän umpiko­rt­telis­sa sisäpi­hal­la voisi luul­la ole­vansa jos­sain aivan muual­la :-] Entäpä kunttakatot? ;-]

    Joka tapauk­ses­sa pitäisi tuot­taa eri­laisia kokon­aisuuk­sia, kos­ka ihmisil­lä on eri­laiset maut. Toiset tah­too mod­er­nia, toiset oikein wan­haa. Toiset rakas­taa DDR-möhkäleitä.

    Jät­timäi­nen pat­sas Väinämöiselle puus­ta. Kyl­lä! Hakkaa “guggen­haimin” 100–0!

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Akseli_Gallen-Kallela#mediaviewer/Tiedosto:V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6isen_l%C3%A4hto.jpg

  20. Berli­i­ni on tosi kau­nis ja täyn­nä van­ho­ja hieno­ja talo­ja esim. Pren­zlauer Ber­gis­sä (U2 Pankowin suun­taan) tai kun­non Kreutzber­gis­sa, Wran­gler Kiez.

    Edus­ta­ja oletet­tavasti menee huomen­na 4.6. Bran­der­bur­gin por­tille seu­raa­maan Sak­sa-Ran­s­ka jalka­pal­lo-ottelua ja rapor­toi kansan mielialoista. Iltao­hjel­mak­si voidaan suositel­la, vähän viikon päivästä ja teemas­ta riip­puen, esim. Club Cul­ture-Houzea Gör­linger Strassel­la Kreuzber­gis­sä, ks netissä.

    1. Edus­ta­ja oletet­tavasti menee huomen­na 4.6. Bran­der­bur­gin por­tille seu­raa­maan Sak­sa-Ran­s­ka jalka­pal­lo-ottelua ja rapor­toi kansan mielialoista.

      Ei mene. Menee Savonlinnaan.

  21. “Kadulle päin kaupun­ki on kivikaupunki.” 

    Ei muuten ainakaan meil­lä Wilmers­dor­fis­sa päin tasan ole. Löy­tyy näet­sen vehre­itä puis­tokatu­ja, Alt­bau-kort­telei­ta ja puis­to­ja vaik­ka sel­l­aisille tur­is­teille syöt­tää, jot­ka ne osaa­vat löytää! T. nim­im. Kakkoskämp­pä kaupungis­sa jo vuodes­ta 2007 

    PS. Kuinkas ihmeessä vihreät muuten Berli­ini­in saak­ka pää­sevät, kun ilmas­ton­muu­toskauhis­tus ja lentokone hyi hyi? Souta­mal­lako? Vai onko tämäkin nyt taas näitä “tehkää kuten sanon, ei kuten teen”-juttuja?

  22. Berli­inis­sä on edullisia asuntoja.
    Eräs omaiseni sak­salainen ystävä, joka ryösken­teli Helsingis­sä yliopis­ton tutkimus­pro­jek­tis­sa ihmetteli mitä eri­ty­istä Helsingis­sä on ver­rat­tuna mui­hin pääkaupunkei­hin Euroopas­sa, kun pitää mak­saa niin paljon asumisesta?

    1. Jos Helsingis­säkin olisi 150 000 tyhjää asun­toa, aika paljon halvem­paa tääl­läkin olisi. Myös Suomes­sa on niin, että muut­to­tap­piokun­nis­sa asun­not ovat halpo­ja ja muut­tuvoit­tokun­nis­sa kalli­ita. Berli­inin muut­to­tap­pio on kääynyt kai jo pienek­si muut­tovoitok­si ja asun­to­jen hin­nat ovat nousseet, mikä on johtanut jopa sosi­aaliseen rauhattomuuteen.

  23. “150 000 tyhjää asuntoa” 

    Ring­bah­nin sisäpuolel­la eli kan­takaupungis­sa ei ainakaan ole tyhjiä asuinkun­toisia kämp­piä enää oikeas­t­aan ollenkaan (re: Mor­gen­post viime keväänä). 

    “kään­tynyt kai jo pienek­si muut­tovoitok­si ja asun­to­jen hin­nat ovat nousseet” 

    Pro­jek­toi­vat 40000:tta uut­ta asukas­ta / vuosi + kämp­pi­en hin­nat nousseet jo hyvän aikaa sel­l­aista 5–10% / vuosi. Kupla? Ehkä. Mut­ta itse olen kuitenkin lasken­nal­lis­es­ti aika hyvän tilin jo tehnyt kun sil­loin aikoinani 1000€ / neliö ostin…

  24. Minkä kokoinen on tyyp­illi­nen 1500 asukkaan kort­teli Berli­inis­sä? Miten lähelle toisi­aan saa rak­en­taa talot (esim. kadun vas­takkaisil­la puo­lil­la)? Paljonko on pal­jas­ta (puu­ton­ta, puis­to­ton­ta) kivikaupunkia, ja pitkäkö on mat­ka sel­l­aisen alueen keskeltä lähim­pään “vihreään keitaaseen”?

    Entä miten pitk­iä mah­ta­vat siel­lä työ­matkat olla (ver­rat­tuna Helsinki­in)? Onko julki­nen liikenne jär­jestet­ty hyvin? Löytääkö berli­iniläi­nen kaik­ki tarvit­se­mansa palve­lut läheltä kotiaan?

  25. Osmo Soin­in­vaara: Ei mene. Menee Savonlinnaan.

    Savon­lin­nan kemut on joka vuosi. Potku­pal­lon MM-kisat joka 4. Edus­ta­jan tuloil­la ja lomae­duil­la ei luulisi ole­van vaikeaa vali­ta oikein. Samal­la voisi tutus­tua “faveloi­hin”. Tiivistä ja matalaa 🙂

  26. Osmo Soin­in­vaara: Luulen, että anniskelu­oikeuk­sien kanssa tulee myös vaikeuk­sia. Ainakaan tuos­sa ei ole ves­saa ja anniskelu­alueen rajat eivät ole tarkat vaan peräti liikkuvat. 

    Jep. Eräillekin mak­sullisille musi­ikkifes­ti­vaaleille sai aikoinaan tuo­da omia juo­mia poli­isin poikkeuslu­val­la. Ongelmia ei ollut.
    Nykyään ei saa. Toim­inta kai kat­sot­ti­in lainvastaiseksi.

  27. anonyy­mi: Jep. Eräillekin mak­sullisille musi­ikkifes­ti­vaaleille sai …

    Olisiko Osmo mitenkään mah­dol­lista tehdä aloitet­ta THL:n lakkaut­tamis­es­ta vahin­gol­lise­na? Tiedän siel­lä ole­van ter­vet­täkin osaa, mut­ta ihan jo imagosy­istä puti­ik­ista pitää päästä eroon.

  28. Alko­ho­lilak­i­han ei kiel­lä liikku­via anniskelu­aluei­ta vaan päin­vas­toin antaa niille erivapauksia:

    Kun­nan suos­tu­mus­ta ei tarvi­ta anniskelu­un liiken­nevä­li­neessä sen kulkies­sa liiken­teessä use­an kun­nan alueel­la. (Alko­ho­lila­ki 20 § 2 mom)

  29. > Mitähän kaikkia lupia tuo Helsingis­sä vaatisi?

    Vaikea sanoa. Kos­ka tuo­ta ei ole mis­sään eksplisi­it­tis­es­ti sal­lit­tu niin var­masti joku virkamies kieltäisi sen ihan vain var­muu­den vuok­si ja omaa taka­puoltaan suojellakseen. 

    Viimeisen parin kk:n aikana saanut lukea mm että:

    - majakoi­ta sul­je­taan vierailu­joil­ta sen takia että his­to­ri­al­li­sis­sa majakois­sa ei ole eril­lisiä paloportaita
    — leikkipuis­to­ja sul­je­taan mm sik­si että leikkialueen lähel­lä kas­vaa vaar­alli­nen ruusupensas
    — äid­in­maid­on­va­stiket­ta tai viinip­ul­loa ei saa viedä rauhal­liselle jazz-festareille 

    Osmo voisi tehdä lakialoit­teen jos­sa virkamiehet oikeutet­taisi­in ja tarvit­taes­sa velvoitet­taisi­in tekemään päätök­sen­teossa myös poikkeuk­sia sil­loin kun näyt­tää siltä, että voimas­saol­e­van säädän­nön sokea sovelt­a­mi­nen johtaa jär­jen­vas­taiseen tai muuten vain type­r­ään lopputulokseen. 

    Jos tuol­laista inhimil­lisen ajat­telin inter­ven­tio­ta ei virkatyössä käytetä, niin sil­loin­han koko virkamieskoneis­to kan­nat­taisi lait­taa kilo­metrite­htaalle ja kor­va­ta ohjelmis­tol­la joka vain fak­ki-idioot­ti­na suoltaisi säädän­nön mukaista virkapäätöstä pet­tämät­tömän loogis­es­ti ja sydämettömästi.

  30. Stad­in­Pa­roni: Osmo voisi tehdä lakialoit­teen jos­sa virkamiehet oikeutet­taisi­in ja tarvit­taes­sa velvoitet­taisi­in tekemään päätök­sen­teossa myös poikkeuk­sia sil­loin kun näyt­tää siltä, että voimas­saol­e­van säädän­nön sokea sovelt­a­mi­nen johtaa jär­jen­vas­taiseen tai muuten vain type­r­ään lopputulokseen. 

    Menisi moni laki suo­raan roskako­ri­in. Kuu­lostaa kyl­lä houkut­tel­e­val­ta, vaik­ka kor­rup­ti­ollekin tulisi ihan uusia ilmen­e­mis­muo­to­ja: Virkamies vetoaisi aina omaan hark­in­taan (ja implisi­it­tis­es­ti omaan type­r­yy­teen­sä) eikä suo­ma­laiseen tapaan mitään ran­gais­tuk­sia ikinä tulisi. KHO sopi­vasti tuos­sa jo neu­tral­isoikin esteel­lisyys­vaa­timuk­sen.

    Mikäs laki muuten leikkite­lineitä pakot­taa nykyiseen muottiin?
    Ennen ne mah­dol­lis­ti­vat mon­imuo­toisen leikin. Nyt ne ovat ns. tur­val­lisem­pia mut­ta kukin sovel­tuu vain yhteen asi­aan. Se ei lupaa hyvää tule­vaisu­u­den Suomen “inno­vaa­tio­taloudelle”.

  31. Stad­in­Pa­roni:
    ‘snip’
    Osmo voisi tehdä lakialoit­teen jos­sa virkamiehet oikeutet­taisi­in ja tarvit­taes­sa velvoitet­taisi­in tekemään päätök­sen­teossa myös poikkeuk­sia sil­loin kun näyt­tää siltä, että voimas­saol­e­van säädän­nön sokea sovelt­a­mi­nen johtaa jär­jen­vas­taiseen tai muuten vain type­r­ään lopputulokseen.
    ‘snip’

    Vaikea ajatel­la lakia, jos­sa säädet­täisi­in, että sitä ei tarvitse noudattaa 😉
    Eikä tyh­myy­den kieltävää laki­akaan oikein voi kirjoittaa.

    Van­ha peri­aate, että se mikä ei ole kiel­let­tyä, on sal­lit­tua, se on jotenkin päässyt unohtumaan.

  32. Jouko Ollila:
    Minus­ta Berli­i­ni on hajanainen eikä selkeää keskus­taa ole. Käve­lykatu­ja on Euroop­palaisek­si kaupungik­si häm­mästyt­tävän vähän. Pimeäl­lä kaupun­ki on synkkä, sil­lä ilmeis­es­ti säästösy­istä katu­val­o­ja on vähän.

    En ymmär­rä aika yleistä Berli­in­in­hehku­tus­ta (toki kult­tuu­ri­tar­jon­ta on huikea). Vaik­ka pidän suurkaupungeista, Berli­i­ni ei ole listal­lani kovin korkealla,

    Samaa mieltä. Mon­et Berli­inis­sä kävi­jät käyvät vain Mittessä, Kreuzber­gis­sä, Neuköll­nis­sä jne. Mut­ta Berli­i­ni on paljon muu­ta. Siel­lä voi asua omakoti­talos­sa jär­ven lähel­lä, kuten tut­tavamme Köpenickissä. hallinnol­lis­es­ti Berli­i­ni on jaet­tu mon­een kaupunki­in. Berli­i­ni on oikeas­t­aan ryh­mä kaupunke­ja, joiden välil­lä on hyvä joukkoli­ikenne. Sen kehit­tämi­nen aloitet­ti­in muuten Hit­lerin aikana, junien päätease­mat West­kreuz, Ostkreuz jne ovat Hit­lerin mahtipon­tista arkkitehtuuria.

  33. Berlin­nis­sä kan­nat­taa huo­ma­ta kansanäänestyk­sen päätös jät­tää Tem­pel­hofin kent­tä rak­en­ta­mat­ta edes reuna-alueiltaan.

    Vaik­ka raken­nus­maa­ta tarvit­taisi­in, silti Berli­iniläi­sistä kaupungis­sa on hyvä olla jotain muutakin.

    Toinen asia ovat Berli­inin kaupun­gin talous­vaikeudet. Työl­lisyy­delle tärkeä asia on vetovoima tur­is­mis­sa, mis­sä Helsingis­sä ainakin olisi työsarkaa kaupunkikehityksessä.

  34. En tunne Berli­iniä kovin hyvin, kun se on ollut min­ulle vain joskus läpikulku­paikkana. Puus­toa ja met­sää muis­tan siel­lä ainakin jonkin lento­ken­tän lähistöl­lä näh­neeni. Raken­net­tua osaa kaupungista en siis ole siel­lä paljoa nähnyt.

    Onko Berli­inis­sä paljon pui­ta katu­jen var­sil­la, tarkoi­tan nyt siis enem­män kuin esimerkik­si Helsingis­sä? Mah­toiko niitä olla siel­lä jo 1920- ja 1930-luvuilla?
    Aika vihreän vaikutel­man tuos­ta Berli­in­istä nimit­täin sain, kun tarkastelin sitä ja sen osia esim. googlen map earth-toimin­non, eli satel­li­it­tiku­vien, ja Street view-toimin­non avul­la. Näyt­ti melkein siltä, ettei siel­lä puut­to­mia katu­ja olisi juuri lainkaan! 

    Tämän blogikir­joituk­sen alus­sa olevas­sa val­oku­vas­sa ei pui­ta näy, mut­ta hei­jas­tu­ma kuvas­sa näkyvän bussin ikku­nas­ta ker­too kuitenkin, että tuokaan paik­ka ei aivan puu­ton­ta kivikaupunkia ilmeis­es­ti ollut. 

    Mitä olet mieltä jos­sain esite­tys­tä väit­teestä että suurkaupunkikult­tuuri olisi vahvis­tanut aikoinaan nat­sis­mia, ja että nat­sis­min lev­iämi­nen olisi ollut epä­to­den­näköisem­pää pienis­sä yhdyskun­nis­sa, jois­sa ihmiset tun­si­vat toisen­sa parem­min? En tunne kovin hyvin Albert Spreen suun­nitelmia (ks. esim. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Welthauptstadt_Germania”), mut­ta ilmeis­es­ti niita ei ehdit­ty aikanaan Berli­inis­sä viemään kovin pitkälle eteenpäin.

  35. TomiA kir­joit­ti:

    “Tietys­tikään olut­ta tai elin­tarvikkei­ta ylipään­sä ei saa myy­dä ilman lupaa, jota ei var­maankaan polkupyörämyyn­nille annettaisi.”

    No itseasi­as­sa:

    “Helsin­gin kaduil­la ja puis­tois­sa voi myy­dä polkupyöräl­lä hel­posti kul­jetet­tavia tuot­tei­ta, esimerkik­si kahvia, ilman raken­nusvi­ras­ton lupaa.

    Toim­inta on sal­lit­tua ilman lupaa, jos se toteutetaan ilman maa­han pystytet­täviä rak­en­tei­ta, kuten pöytiä tai telttoja.

    Kaupun­ki toki edel­lyt­tää muun muas­sa, että esimerkik­si elin­tarvike­tur­val­lisu­u­teen liit­tyvät velvoit­teet hoide­taan ja liiken­nesään­töjä noudatetaan.”

    http://www.hel.fi/hki/hkr/fi/ajankohtaista/fillarit_ruokarekat_130614

  36. Vaikea ajatel­la lakia, jos­sa säädet­täisi­in, että sitä ei tarvitse noudattaa 

    Helpom­paa olisikin kuvitel­la sel­l­ainen laki jota ehdotin, eli sel­l­ainen jos­sa san­ot­taisi­in että saa tehdä poikkeuk­sia jos ehdot X tai Y täyttyvät. 

    Ei voi olla mah­do­ton­ta rak­en­taa näi­den poikkeuspäätösten seu­ran­taan sel­l­aisia läpinäkyvyyt­tä joka ehkäi­sisi poikkeuskäytän­nön käyt­töä korruptioon. 

    Van­ha peri­aate, että se mikä ei ole kiel­let­tyä, on sal­lit­tua, se on jotenkin päässyt unohtumaan. 

    Mielestäni tuol­lainen peri­aate kan­nat­taakin uno­htaa koska: 

    A) on mah­do­ton­ta lis­ta­ta etukä­teen kaikkia asioi­ta mitkä pitäisi kieltää

    B) jos A kohtaa kuitenkin yritetään, niin samal­la tulee hel­posti kiel­let­tyä myös koko joukko asioi­ta jot­ka pitäisi sal­lia. Lap­si menee pesuve­den mukana. Tämä on se tilanne mis­sä nyt ollaan. 

    Itseäni vain ottaa huo­mat­tavasti pat­ti­in se, että yhteisi­in asioi­hin liit­tyvässä päätök­sen­teossa ollaan kovin usein valmi­ita silmää räpäyt­tämät­tä tekemään huono­ja tai jopa vahin­gol­lisia päätök­siä vain sen takia, että huonon mut­ta lakia kir­jai­men­ta­rkasti nou­dat­ta­van päätök­sen tekem­i­nen suo­jaa virkamiehen omaa takapuolta. 

    Olen oman työni kaut­ta saanut todis­taa täl­läistä menet­te­lyä ihan tarpeek­si mon­ta ker­taa (lähin­nä kun­nall­ishallinnon puolel­la). Jos talo palaa mut­ta sam­mut­tamista ei ole erik­seen mainit­tu viisivuo­tis­su­un­nitel­mas­sa niin liian moni virkamies on valmis kat­so­maan paloa vierestä. 

    Yksilön vas­tuu ja ter­veen jär­jen käyt­tö pitäisi jotenkin ulot­taa myös viran­hoitoon. Tämä on myös virkamieskun­nan etu, kos­ka (Kuten kir­joitin) niin muuten pelkät kumileimas­in­vi­rat voidaan ja tul­laan jol­lain aikavälil­lä supis­ta­maan yhtälöstä pois.

  37. Omia havain­to­ja pyöräilystä Berliinissä:

    - Fil­laroin­ti on yksi liiken­nemuo­to muiden joukos­sa. Pyöräil­i­jöitä on niin paljon että poikkoilu ei onnis­tu, fil­lar­itkin nou­dat­ti­vat liiken­nesään­töjä. Esim risteyk­sis­sä oli polkupyörille merkat­tu ryh­mit­tymiskai­stat ja niitä tosi­aan nou­datet­ti­in rikä suo­ma­laiseen tapaan tukit­tu muiden liikettä.

    - 1/100 käyt­ti pyöräi­lykypärää, lähin­nä kil­pa­pyöräil­i­jät. Esim fil­lar­ivuokraamossa sel­l­aisia ei ollut edes tarjolla.

    - Pyöräi­ly 13 v ‑muk­sun kanssa oli mukavaa ja tur­val­lista kun­han nou­dat­ti liiken­nesään­töjä. Jalankulku­joista (tur­is­tit?) oli enem­män vaaraa kuin autoista.

  38. Stad­in­Pa­roni: Helpom­paa olisikin kuvitel­la sel­l­ainen laki jota ehdotin, eli sel­l­ainen jos­sa san­ot­taisi­in että saa tehdä poikkeuk­sia jos ehdot X tai Y täyttyvät. 

    Ei voi olla mah­do­ton­ta rak­en­taa näi­den poikkeuspäätösten seu­ran­taan sel­l­aisia läpinäkyvyyt­tä joka ehkäi­sisi poikkeuskäytän­nön käyt­töä korruptioon. 

    Mielestäni tuol­lainen peri­aate kan­nat­taakin uno­htaa koska: 

    A) on mah­do­ton­ta lis­ta­ta etukä­teen kaikkia asioi­ta mitkä pitäisi kieltää

    B) jos A kohtaa kuitenkin yritetään, niin samal­la tulee hel­posti kiel­let­tyä myös koko joukko asioi­ta jot­ka pitäisi sal­lia. Lap­si menee pesuve­den mukana. Tämä on se tilanne mis­sä nyt ollaan. 

    Itseäni vain ottaa huo­mat­tavasti pat­ti­in se, että yhteisi­in asioi­hin liit­tyvässä päätök­sen­teossa ollaan kovin usein valmi­ita silmää räpäyt­tämät­tä tekemään huono­ja tai jopa vahin­gol­lisia päätök­siä vain sen takia, että huonon mut­ta lakia kir­jai­men­ta­rkasti nou­dat­ta­van päätök­sen tekem­i­nen suo­jaa virkamiehen omaa takapuolta. 

    Olen oman työni kaut­ta saanut todis­taa täl­läistä menet­te­lyä ihan tarpeek­si mon­ta ker­taa (lähin­nä kun­nall­ishallinnon puolel­la). Jos talo palaa mut­ta sam­mut­tamista ei ole erik­seen mainit­tu viisivuo­tis­su­un­nitel­mas­sa niin liian moni virkamies on valmis kat­so­maan paloa vierestä. 

    Yksilön vas­tuu ja ter­veen jär­jen käyt­tö pitäisi jotenkin ulot­taa myös viran­hoitoon. Tämä on myös virkamieskun­nan etu, kos­ka (Kuten kir­joitin) niin muuten pelkät kumileimas­in­vi­rat voidaan ja tul­laan jol­lain aikavälil­lä supis­ta­maan yhtälöstä pois. 

    Vähän aiheen vier­estä, mutta:

    Miten on mah­dol­lista, että joku on ilmeis­es­ti saanut Helsingis­sä kaupungilta luvan rak­en­taa yhden hen­gen hotel­li kah­den kuukau­den määräa­jak­si Havis Aman­dan ympärille? (Ks. HS/16.7.2014, s. A21). Kuka on tuon luvan myön­tänyt ja mil­lä val­tuuk­sil­la? Onko asi­aa kysyt­ty kaupunginvaltuustolta?

    Mielestäni tuol­laista julk­isten taide­teosten, vieläpä näin merkit­tävän, keskeisen ja tun­netun teok­sen yksi­ty­istämistä ei pitäisi sallia.

  39. Sakke: Kuka on tuon luvan myön­tänyt ja mil­lä valtuuksilla? 

    Ei mitään järkeä.
    Jos kyseessä on virkamies niin kengänku­va taka­muk­seen samantien. Jos taas poli­itikot niin nim­iä pöytään ja heti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.