Kategoria: _

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.5.2014

Toim­inta­su­un­nitel­ma ja talousarvioe­hdo­tus 2015 ja toim­inta­su­un­nitel­mae­hdo­tus vuosille 2015–17

Ihan hyvänoloinen paperi, jos­ta en löytänyt mitään huo­mautet­tavaa. Olenko lukenut huolimattomasti?
Vähän outo tilanne, että liiken­neval­o­jen kor­jaus kil­pailee samoista rahoista viras­ton käyt­tö­meno­jen kanssa.

Viras­ton toim­intaa kuris­taa investoin­tikat­to, jon­ka alku­peräi­nen tavoite on ihan hyvä, mut­ta joka toimii aivan väärin niput­taes­saan kovin eri­laisia investoin­te­ja yhteen. Investoin­te­ja on sel­l­aisia, jotka

A) Tuot­ta­vat kaupunki­laisille hyviä asioi­ta, mut­ta eivät mak­sa itseään mitenkään takaisin. Vaikka­pa järkevämpi risteysjärjestely.

B) Tuot­ta­vat kaupunki­laisille hyviä asioi­ta ja aiheut­ta­vat samal­la käyt­tö­meno­ja. Vaikka­pa uusi sivukirjasto.

C) Investoin­te­ja, jot­ka mak­sa­vat itsen­sä välit­tömästi takaisin kokon­aan tai jopa enem­män. Esimerkik­si ton­tin saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.5.2014”

Kaupunginosien väliset tuloerot pienentyneet Helsingissä?

Kat­selin ”suo­mi postinu­meroit­tain” tietokan­nas­ta, miten val­tion vero­tuk­ses­sa verotet­ta­vat keski­t­u­lot ovat muut­tuneet Helsin­gin kaupungi­nosis­sa vuosien 2007 ja 2012 välis­sä. Oheises­sa kuvas­sa (jouduin otta­maan ne tähän han­kalasti kuvana, kos­ka word­press ei oikein toi­mi taulukois­sa) on sarakkeittain

  • Postinu­mero
  • Yli 18-vuo­ti­aiden val­tion vero­tuk­sen mukaiset tulot henkeä kohde (18 vuot­ta täyt­tänyt­tä kohden)
  • Nom­i­naal­is­ten tulo­nen absolu­ut­ti­nen muu­tos vuodes­ta 2007 vuo­teen 2012
  • Tulo­jen suh­teelli­nen muu­tos vuodes­ta 2007 vuo­teen 2012 suh­teessa koko maan tulo­jen kasvuun.

Jat­ka lukemista “Kaupungi­nosien väliset tulo­erot pienen­tyneet Helsingissä?”

Helsingin kaavoitus ja luontoarvot (2): Asumisväljyyttä ennustetaan, ei suunnitella

Kri­ti­ikkiä on tul­lut myös siitä, että kaupun­ki olet­taa asum­isväljyy­den yhä kas­va­van nykyis­es­tä 34 neliöstä henkeä kohden. Jos asum­isväljyyt­tä vähen­net­täisi­in, ei tarvit­sisi rak­en­taa niin paljon.

Sinän­sä yhteys asum­isväljyy­den ja rak­en­tamisen määrän osalta on kiis­ta­ton. Helsin­gin asum­isväljyy­den kasvu on pysähtynyt noin vuon­na 2007 ja sen seu­rauk­se­na nykyiseen asun­tokan­taan mah­tuu peräti 35 000 henkeä enem­män kuin mah­tu­isi, jos väljyys olisi jatkanut kasvua entiseen tahti­in. Jat­ka lukemista “Helsin­gin kaavoitus ja luon­toar­vot (2): Asum­isväljyyt­tä ennuste­taan, ei suunnitella”

Helsingin kaavoitus ja luontoarvot (1): Väkilukuennuste

Vihrei­den kaupunkisu­un­nit­telu­poruk­ka vahvis­tet­tuna par­il­la kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsenel­lä tapasi ympäristöväkeä per­jan­taina keskustel­lak­seen ”molem­pia osa­puo­lia kiin­nos­tavista kysymyk­sistä”. Keskustelun luon­teen vuok­si voin refer­oi­da vain omia puheen­vuoro­jani. Palaste­len argu­men­toin­nin keskustelun jäsen­tämisek­si muu­ta­maan artikkeliin. 

= = =

Ympäristövä­ki on julk­i­sis­sa kir­joituk­sis­saan arvostel­lut sitä, että yleiskaa­vatyössä väk­ilukuen­nus­teek­si on otet­tu nopean kasvun vai­h­toe­hto. Sil­lä kuulem­ma pyritään vain oikeut­ta­maan viher­aluei­den otta­mi­nen rakentamiseen.

Val­i­t­ul­la ennus­teel­la ei oikeas­t­aan ole asian kanssa juuri mitään tekemistä. Yleiskaavas­sa varaudu­taan sijoit­ta­maan Helsin­gin sisään 260 000 asukas­ta vuo­teen 2050 men­nessä; oikeas­t­aan enää 250 000, kos­ka kymme­nen­tuhat­ta on jo asutet­tu. Taustal­la on ole­tus seudun asukaslu­vun kasvus­ta 600 000 asukkaal­la. Tämä olisi noin 15 000 vuodessa, eli vähän vähem­män kuin viime aikoina. Jat­ka lukemista “Helsin­gin kaavoitus ja luon­toar­vot (1): Väkilukuennuste”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.5.2014

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Pikkusuonku­jan ympäristön suunnitteluperiaatteet

Tyhjälle alueelle suun­nitel­laan matalia ker­rostalo­ja, joiden asu­jaimis­to vas­taa MA-ohjel­man jakau­maa. Suomek­si tämä tarkoit­taa, että sinne tulee myös kaupun­gin vuokrat­alo­ja. Nykyiset asukkaat vas­tus­ta­vat, kos­ka ”alueen luonne muuttuu”.

Koko Helsin­gin luonne muut­tuu, kun tänne ahde­taan neljän­nesmiljoona asukas­ta lisää.

Suuresti arvosta­mani Antti Blå­field on ker­tonut, että kaupun­ki ei kuun­tele asukkaiden mielipi­det­tä. Hän on toisaal­ta myös valit­tanut, että eri­laiset nim­byt estävät rak­en­tamista. Näi­den kah­den mielip­i­teen kesken toivoisi jotain rajan­ve­toa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 6.5.2014”

Venäjä otti maakaasun aseeksi.

Venäjä on ymmär­ret­tävistä kau­pal­li­sista syistä halun­nut olla var­ma ja ennustet­ta­va maakaa­sun tuot­ta­ja. Helsinki­in esimerkik­si kaa­su on tuotan­to­vaikeuk­sista huoli­mat­ta vir­ran­nut häir­iöit­tä. Mielu­um­min on vähen­net­ty kaa­sun toimit­tamista Pietari­in kuin vien­tiko­hteisi­in. On halut­tu luo­da vaikutel­ma, ettei kaa­sun ostamiseen Venäjältä liity poli­it­tisia riske­jä.  Jat­ka lukemista “Venäjä otti maakaa­sun aseeksi.”

Sote-sopimus (2) Mistä maksetaan?

Hal­li­tuk­sen tiedo­nan­to sote-sopimuk­ses­ta on niin yli­malkainen, ettei siitä oikein voi päätel­lä, mis­tä on sovit­tu. Tätä on kuitenkin tiet­tävästi valmis­tel­tu pitkään merkit­tävien asiantun­ti­joiden kanssa, joten paljos­ta muu­takin se sisältää. Toiv­ot­tavasti valmis­telus­sa ollut riit­tävään taloudel­lista asiantun­te­mus­ta, sil­lä suuret organ­isaa­tiot nou­dat­ta­vat niitä taloudel­lisia kan­nus­timia, joi­ta pelisään­töi­hin sisäl­tyy – suun­nitel­lusti tai suunnittelemattomasti.

Monikanavais­es­ta rahoituk­ses­ta toiv­ot­tavasti päästään. Jat­ka lukemista “Sote-sopimus (2) Mis­tä maksetaan?”

Sote-sopu (1) Hyvä malli vaikka ei täydellinen

Palaste­len syn­tynyt­tä sote-sopimus­ta use­am­mas­sa kir­joituk­ses­sa. Siihen voi men­nä vähän aikaa, kos­ka on muu­takin tekemistä.

Sopimus sote-uud­is­tuk­ses­ta on lois­to­jut­tu. Asian valmis­telu on ollut välil­lä paina­jais­maista ja koetel­lut ainakin min­un lojaal­isu­ut­tani hal­li­tuk­selle. Aikamoinen täyskään­nös tässä tapah­tui, mut­ta oli syytäkin. Jat­ka lukemista “Sote-sopu (1) Hyvä malli vaik­ka ei täydellinen”

Krim, rikos ja rangaistus

(Kir­joi­tus on julka­istu Ykkös­ketju-blogi­na Suomen kuvale­hden verkkosivuilla)

Ei olisi suuri vääryys palaut­taa Krim Venäjälle. Se siir­tyi Venäjältä Ukrainalle jok­seenkin erikoi­sis­sa olo­suhteis­sa – joidenkin väit­tei­den mukaan alko­ho­lil­la oli osansa tapah­tu­mis­sa. Siir­toa olisi tuskin tapah­tunut, jos olisi ajatel­tu mah­dol­lisu­ut­ta Neu­vos­toli­iton hajoamisesta.

Toisaal­ta enem­mistö Krim­in asukkaista on syn­tynyt Ukrainaan. His­to­ri­al­lis­ten rajo­jen muis­telus­ta ei koskaan seu­raa mitään hyvää. Men­emäl­lä his­to­ri­as­sa vähän kauem­mak­si, Krim kuu­luisi Turkille tai itsenäiselle tataari­val­ti­olle. Jat­ka lukemista “Krim, rikos ja rangaistus”

Arvauskisa: malesialaiskoneen katoaminen

Tämä on sen ver­ran kutkut­ta­va ongel­ma, että jär­jestän arvauskil­pailun. Paras arvon­ta voit­taa kun­nia­main­in­nan, jos totu­us joskus paljastuu.

Pyy­dän anteek­si niiltä, joiden mielestä täl­lainen ei ole matkus­ta­jia ja hei­dän omaisi­aan ajatellen sopi­vaa. Mut­ta speku­loi­vathan lehdetkin.

Aloi­tan itse: Jat­ka lukemista “Arvauskisa: male­sialaiskoneen katoaminen”