Katselin ”suomi postinumeroittain” tietokannasta, miten valtion verotuksessa verotettavat keskitulot ovat muuttuneet Helsingin kaupunginosissa vuosien 2007 ja 2012 välissä. Oheisessa kuvassa (jouduin ottamaan ne tähän hankalasti kuvana, koska wordpress ei oikein toimi taulukoissa) on sarakkeittain
- Postinumero
- Yli 18-vuotiaiden valtion verotuksen mukaiset tulot henkeä kohde (18 vuotta täyttänyttä kohden)
- Nominaalisten tulonen absoluuttinen muutos vuodesta 2007 vuoteen 2012
- Tulojen suhteellinen muutos vuodesta 2007 vuoteen 2012 suhteessa koko maan tulojen kasvuun.
Koko maassa nominaaliset tulot henkeä kohden kasvoivat 10,2%, joten jos tulos kasvoivat 11,2 prosenttia, tähän sarakkeeseen tulee (noin) 1,0 %.
Tulos on hämmentävä. Alueilla, joilla tulotaso on matala, ne ovat suhteessa nousseet ja jos tulotaso on korkea, ne ovat suhteessa laskeneet. Huippuna tässä on piskuinen Kaitalahti, jossa tulot ovat absoluuttisesti laskeneet 85 %. Ihan nollille ei kuitenkaan menty, jäljelle jäi vielä yli 52 000 euroa aikuista kohden. Tämä on luokiteltavissa outlieriksi. Kyse saattaa olla yhdestä jättimäisestä myyntivoitosta vuonna 2007. Tosin myös Espoon puolella Westendissä tulot ovat niin ikään liki puolittuneet. Siellä asuu kymmenen kertaa enemmän asukkaita.
Asian on esitetty graafina oheisessa kuvassa siinä on vaaka-akselilla keskimääräiset tulot vuonna 2007 ja niiden suhteellinen muutos vuosien 2007 ja 2012 välissä. Kaitalahti ei mahtunut kuvaan eikä myöskään Verkkosaari, jossa asukasluku on kasvanut räjähdysmäisesti.
Tulos näyttä täysin päinvastaiselta kuin julkisuudessa on puhuttu. Asuinalueiden väliset erot eivät ole kasvaneet verotettavilla tuloissa mitattuna vaan päinvastoin supistuneet. (Entistä) tilastotieteilijää arveluttaa aina, kun tulos poikkeaa odotetusta. Tämän eron voisi selittää
1) Verotettavien tulojen määritelmässä on tapahtunut jokin muutos erityisesti pääomatulojen puolella.
2) Uusilla alueilla opiskelijat ovat ikääntyneet ja menneet töihin
3) Vanhoilla alueilla työikäiset ovat siirtyneet eläkkeelle´
4) Pääomatulot ja optiot ovat ihan oikeasti vähentyneet, koska vuonna 2007 meni tosi lujaa ja vuonna 2012 maa oli lamassa.
Tämä ei nyt ihan vastannut kysymykseen, johon hain vastausta, mutta mielenkiintoinen tulos sinänsä. Tätä pitää vielä vähän tuunata.
Voiko kyseessä olla se, että alueiden isot tulot on pystytty järjestelemään pois verotuksen ulottuvilta.
Jostakin ”järjestelyistä” varmasti on – ainakin osaltaan – kysymys. Kerro Osmo kun hiffaat mikä on tai mitkä ovat selittäjät!
Vaatii vähän lisää laskemista ja se on valitettavasti hidasta. Työskentelen Excelillä ja se on kyllä aika kömpelö väline.
Eiköhän pääoma- ja optiotulot ole pudonneet oleellisesti, 2007 vs 2012. Tuloerot kaventuneet, punavihreässä valtakunnassa kaikki hyvin.
Voisiko olla niin että 2008 alkaen pääomasijoittajille on syntynyt merkittäviä myyntitappiota joita vähennetään pikkuhiljaa seuraavien vuosien aikana kun salkussa arvoaan menettäneiden omaisuuserien myynti tulee ajankohtaiseksi.
Tappiot tulee realisoida viiden vuoden aikana jottei tappioiden vähennysoikeus raukea.
Vuosina 2009-2012 salkun omaisuuserien kumulatiivinen laskennallinen myyntivoitto on siis koko ajan kasvanut mutta realisoitavaksi valikoituu enemmän niitä tappiollisia.
Ootsä tosissas?
Toissakertaisen yritysvero- ja pääomatuloverouudistuksen jälkeen alkoi buumi varojen siirtämiseksi ulos Suomesta (ainakin tuttujen pankkiirien ja asianajajien mukaan). Todella huolestuttavaa jos tämä selittää asian, ne tulot eivät varmaan helposti palaa takaisin.
Tuloerojen pienentyminen on aivan normaali lamailmiö. Tuloerot olivat suomessa pienimmillään 1990-luvun alkupuolen.
Ei tässä ole mitään ihmeellistä. 2007 pörssikurssit olivat korkealla ja nousseet neljä vuotta putkeen -> pääomasijoittajille syntyi myyntivoitoista paljon pääomatuloa. 2008-2009 pörssiromahduksessa harva teki voittoa, kun taas moni teki tappiota sen verran paljon, että sitä on riittänyt vähennettäväksi verotuksessa seuraavillekin vuosille mikäli on onnistunut voitollisia kauppojakin jälleen kotiuttamaan.
Sanoisin, että tuo selitysehdotuksesi numero 4 selittää lähes kaiken ilmiöstä. Ota vertailuvuodeksi 2009 tai keskiluvuksi mediaani niin luvut näyttänee kovasti erilaisilta, tässä kahden Espoon ja yhden Helsingin pääomatulovoittoisen alueen tulotasot vuosina 2007-2008-2009:
Westend 106356 – 82461 – 70679
Nuottaniemi 110344 – 76106 – 69354
Kuusisaari 176236 – 137148 – 99388
Ei aivan eliitti-, mutta porvarialueilla kuten Vanha Munkkiniemi tulot notkahtivat samana aikana tonnin pari (suurin osa tuloista ansiotuloja, hiukan pääomatuloja). Koko Helsingissä välillä 2007-2011 kasvua oli muuten vain 6,8% eli ilmeisesti hiukan muuta maata hitaampi kasvuvauhti. Luonnollisesti noiden porhoalueiden romahdukset vetivät koko kaupungin keskiarvoa alaspäin.
Soininvaara on oikeilla jäljillä. ”Westend-ilmiö” selittynee seuraavilla tekijöillä:
(1) Vuosi 2007 oli viimeinen hyvä vuosi pörssissä. Vuoden 2008 alussa globaalit ja suomalaiset osakemarkkinat laskivat reippaasti; laskusta ei ole vieläkään toivuttu. Rikkailla alueilla nostetaan enemmän pääomatuloja kuin köyhillä alueilla => kun pääomatulot putoavat ja palkkatulot eivät, tuloero pienenee.
(2) Vuonna 2007-2012 suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään. Vaurailla alueilla asuu enemmän työuransa loppupuolella olevia kuin köyhillä alueilla => Westendissä jää enemmän porukkaa eläkkeelle kuin Viikissä.
Lisäksi isotuloisen eläkkeellejäävän nimellisansiot putoavat pienituloisen tienestejä jyrkemmin. Jos – yksinkertaistettuna! – eläkeläinen saa puolet työssäolijan palkasta, putoaa 6000 euroa tienanneen DI:n tulotaso eläkkeelle jäädessä 3000e. 2200 euroa tienanneelle talonmiehelle jää vain 1100 euroa vähemmän käteen. Tämäkin kaventaa nimellispalkoista laskettavaa tuloereoa.
Eli nyt se vihervasemmiston suurin piru, eli tuloerot on vähentyneet. Tämä jatkaa aiemmin tilastokeskussen julkaisemaa tilastoa, että pienituloisuus on vähentynyt.
Kysymys kuuluukin nyt, onko asiat paremmin nyt kuin vuonna 2007?
Niinpä niin. Vihervasemmiston mielestä maailma on optimitilanteessa, kun kaikkien tulot on lähellä nollaa, jolloin ei ole tuloeroja, eikä kulutusta. Ja tähän te politiikallanne tähtäättekin ja ilmeisen menestyksekkäästi. Onneksi olkoon!
Niille, jotka kuitenkin haluaisivat joskus tienata jotain omalla työllään ja elää mukavaa elämää, kannattaa kuitenkin miettiä, että onko tämä sittenkään se paras kehityssuunta.
Ja tosiaan äskeisessä oli kyseessä valtioveronalaiset tulot, verosuunnitteluosaaminen on varmasti kehittynyt myös samalla.
Ja lukijoille mainittakoon vielä tuosta pienituloisuuden vähenytmisestä. Se johtui siitä, että suurituloisten tulot olivat tippuneet, jolloin köyhempien tulot SUHTEELLISESTI olivat parantuneet. Se ei silti kauheasti taida oikeasti köyhiä lohduttaa, kun sillä ”ei-enää-pienillä” tuloilla saa ostettua yhä vähemmän ja vähemmän.
Eräs selitys edellä mainittujen lisäksi (tai tarkennus) lienee hallituksen onneton sekoilu osinkotulojen verotuksen kanssa. Se on johtanut siihen, että osakkeita on siirretty rahastoihin ja kapitalisaatiosopimuksiin, ja tuotot jäävät niihin joskus myöhemmin (jos koskaan) verotettaviksi. Jos tämä pätee, niin menee monta vuotta, ennen kuin muutos palautuu.
Perussyy lienee suhdanteissa ja veronkorotuksissa. Jälkimmäiselle olisi nopeasti tehtävä korjaus, eli pääomaveroprosenttien reilu alennus. Ei voi kyllin korostaa, että nykyinen kehitys johtaa osaltaan koko taloudessa itseään ruokkivaan kurjistumiskierteeseen.
Hei, onko mahdollista, että vanhoilta hyvätuloisilta alueilta olisi hyvätuloiset muuttaneet muualle ja korvaavat asukkaat olisivat tuloiltaan vaatimattomampia?
Osmo, analyysisi kertoo hyvin liike-elämän hädästä (toki nuo pääasiassa yksityisen sektorin työllistämät ihmiset Kuusisaaressa ja Kaitalahdessa ottaisivat isot tulonsa, jos olisi jostain mistä ottaa). Samalla analyysisi kertoo siitä, että tämä tuottavan portaan hätä ei ole mitenkään heijastunut julkishallinnon jakaman rahan määrään, joka on entisestään kasvanut. Kukin voi miettiä itsekseen, kuinka kauan tällaisella yhtälöllä voi hyvinvointia pyörittää…
Tutkipa samalla, mitä asukasmäärille ja väestörakenteelle on tapahtunut. Sieltäkin voi löytyä selitystä ilmiölle.
Merkittävä osa varakkaiden pääomatuloista on siirtynyt Suomen verottajan ulottumattomiin veroparatiiseihin. Toiminta osittain laillista, osittain laitonta. Helsingin pörssikaupasta ja hallintarekisteriin kirjatusta osakkeiden omistuksesta suurehko osa on todellisuudessa suomalaisten sijoittajien tekemää ja omistamaa, jonkin veroparatiisijärjestelyn kautta. Ikävä kyllä.
Veroparatiisit tulee likvidoida.
Ilmeisesti tuo keskitulo on siis keskiarvo, kun epäilet ”outlieriä” Kaitalahden kohdalla.
Se yksittäinen kauppa, joka selittää tuon Kaitalahden luvun on FIM-pankkiiriliikkeen myynti Glittnirille.
Tui keskitulo on keskiarvo, yhteenlasketut tulot jaettuna yli 18-vuotiaiden määrällä
Hyvätuloiset ovat vaan jättäneet Suomen. Onneksi me ollaan siitä tyytyväisiä, kun tuloerot laskevat. Onko ideaalikohta se, että ei ole tuloeroja? Työtön saa saman verran työllinen? Kuka silloin edes käy töissä?
Täältä löytyy hyvä kuva aiheesta (sivun oikea reuna):
http://ek.fi/mita-teemme/talous/verotus/paaomatulojen-verotus/
Verotettavat pääomatulot näyttää pudonneen 2007 vs 2012 noin 15% ja myyntivoittoverot noin 70%.
Jos tekisit saman analyysin esim 2009 vs 2012, niin suoran kulmakerroin olisi varmaan positiivinen.
Mikään ei viittaa siihen. Ei näppituntuma eivätkä asuntojen hinnat. Minne rikkaat olisivat muuttaneet? Mikä olisi saanut rikkaat hylkimään Kuusisaarta tai Ullanlinnaa?
Suhteellinen köyhyys määritellään sen mukaan kuinka moni saa vähemmän kuin 60 prosenttia (vai mikä se luku oli) mediaanituloista. Rikkaimman desiilin tai prosentin tulojen muutokset eivät vaikuta mediaanituloon eivätkä siten suhteellisen köyhyyden kynnykseen.
Muuten Osmo, onko saatavilla vastaavaa dataa postinumeroittain mediaanituloista?
Dataa mediaanituloille ei ole saatavissa. Siinä pitäisi mennä yksilötason tietoihin ja tietosuojavaltuutettu olisi hyvin vihainen. Kyseisessä (maksullisessa!) tietokannassa ovat tulot yhteenlaskettuna ja asukasmäärät, joten keskiarvo on luonteva mittari.
Nokian ja muiden firmojen irtisanomiset varmasti selittävät osan tulojen laskusta.
Luepas vaikka tämä Eeron kirjoittama viesti ylempää:
Aika nopeasti olisi hyvätuloisten pitänyt kaikota…
Mika sen tuolla sanoi, Kaitalahdessa asui tuohon aikaan FIM:n pääomistaja, joka yksinään teki valtionverotuksessa varmaankin 30-40 MEUR myyntivoiton.
Noin se on. Valitettavasti en itse kuulu niihin, joilla olisi pääomaa siirrettäväksi järkevämmin verottaviin EU-maihin. Veropolitiikan perusteena tulisi olla jotian muutakin kuin vain sairas kateus.
Sivustolta http://aluesarjat.fi löytyy maksutta tulo- ja koulutustietoja kaupunginosittain.
Jos pitää 32 prosentin veroa liian korkeana 200 000 euron pääomatuloista, muuttakoon Sveitsiin.
Ja on lisäksi sittemmin muuttanut pois Kaitalahdesta, mikä myös näkynee keskitulojen laskuna.
Tätä voi miettiä tarkastelemalla asuntojen hintoja. Vanhoilla hyvätuloisten alueilla asunnot ovat sen hintaisia, että alueen keski- tai mediaanituloilla ei ole asiaa sinne muuttaa. Tämä johtuu siitä, että asuntojen hinnat aaltoilevat suhteessa reaalituloihin, ja nyt ne ovat korkealla.
Suuret ikäluokat ostivat asuntonsa hiukan toisessa tilanteessa kuin vaikkapa 80-luvun lopussa asuntonsa ostaneet, jotka taas ovat aivan eri tilanteessa kuin vuonna 95 asuntonsa ostaneet.
Näin ollen on todennäköisempää, että muuttoliike kasvattaa keskituloja. Niin voi vanhoilla alueilla käydä senkin vuoksi, että osa poismuuttajista muuttaa pieneen puulaatikkoon, ja heidän (eläke)tulonsa eivät ole olleet kovin korkeita ennen muuttoa. (Tosin pääomatulojen osalta mekanismi ei toimi ihan näin.)
Kaikkiaan kuitenkin asukkaiden vaihtuvuus kaupunginosien välillä lienee sen verran pientä (muutama prosentti vuodessa), että sillä ei voi nopeita muutoksia selittää.
Odotapa… Haluatko ihan oikeasti, että kaikki yli 200 000 euroa vuodessa pääomatuloa saavat muuttavat Sveitsiin? Nyt sentään veronkiertäjätkin maksavat alvia, valmisteveroja, kiinteistöveroja, jne.
Pääomatulojen verotuksen kiertämistä on monenlaista. Osa siitä on kauniisti sanottuna verosuunnittelua, osa ihan puhdasta veronkiertoa. Ilmiö on todennäköisesti yhtä vanha kuin pääomatulojen verotus. Ja kun nykyään niitä veroja on helppo väistellä tavalla tai toisella, sitä myös tehdään.
Olen kyllä liikuttavan samaa mieltä muiden kanssa siitä, että veroparatiisien käyttäjät ja muut veronkiertäjät pitäisi naulata korvistaan seinään. En myöskään pidä laillisia veronvälttelykonsteja useinkaan moraalisesti hyväksyttävänä. Niistä kärsivät sekä julkinen talous että myös veronsa tunnollisesti maksavat hyvätuloiset.
Elämme kuitenkin epätäydellisessä maailmassa, ja vaikka olen moraalisesti kuinka närkästynyt, se ei muuta maailman toimintatapoja. Jos pääomatulojen verottaminen pistää ne Suomessa kipeästi kaivatut pääomat siirtymään pois näkyvistä, siitä on paljon haittaa Suomelle.
En sinänsä usko edes pääomatulojen kohdalla meidän olevan Lafferin käyrän huipussa suorilla verotuloilla mitattuna. Epäsuorat vaikutukset huomioiden voisi kuitenkin olla hyvä ainakin hetki tutkailla päätösten seurauksia ja vaihtoehtoja ihan numeroiden kera.
Veropolitiikkahan on peräti inhorealistista. Keskituloinen palkansaaja maksaa veroa yhtä paljon kuin 100 000 euroa vuodessa ansaitseva pörsshai.
Ehkä kysymys ei ole pääomapaon kohdalla niinkään veroasteesta vaan ennemminkin poukkoilevasta lainsäädännöstä. Aika monta verouudistusta on viime vuosina tehty pääomatuloihin ilman ennustettavaa logiikkaa. Liiketoiminta hyötyisi kaikin puolin vakaista oloista, eikä niitä voida taata jatkuvalla verojen rustaamisella.
Makkaratalon hautuumaa:
Sinulla on vähän vanhentunut kuva pääomaverotuksen tasosta. Hallituksen mielestä jo 30000 euroa pääomatuloa saava on rikas ja alkaa maksaa pääomaverotuksessa ylempää progressioporrasta, 33%.
Hallituksen toiminta pääomatulojen verotuksessa on ollut erittäin lyhytnäköistä ja poukkoilevaa ja sen seurauksena kaikenlainen verosuunnittelu (etupäässä laillinen) lisääntyy kovaa vauhtia.
Niinkö todella? Jos ”pörssihai” tienasi tuon sata tonnia osinkoina, maksaa hän veroa yli 40 % (yritysvero + osinkovero). Jos taas kertaluontoisena myyntivoittona, on siihen sisältynyt riski koko pääoman menettämisestä. Jos taas treidaamalla, hän luultavasti häviää rahansa seuraavana vuonna…
Mielestäni ansio- ja pääomatulojen vertaaminen näin suoraan on aika älyllisesti laiskaa. Pääomatulon tienaamiseen kuuluva riski huomioonottaen nykyinen progressiivinen vero on jo aikamoista ryöstöä.
Ja kun vaivaiset 100 000 euroa vuodessa ansaitseva on esimerkki jostain sikarikkaasta, meillä on säälittävän köyhät rikkaat. Ei ihme, että Suomessa pienituloiset maksavat suuremman osuuden tuloveroista kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa suurituloiset kykenevät tuomaan suuremman osan tuloverokertymästä.
Kaikki pienituloiset näyttävät muuttaneen Jätkäsaareen tai sitten he vain osaavat verosuunnittelun 🙂
Vuonna 2012 Jätkäsaaressa oli aika vähän asukkaita. Opiskelija-asuntola taisi olla ihan ensimmäisten joukossa.
Olisipa kiva nähdä tuo taulokko ja data. Ikävä kyllä en sinne pääse, koska se on maksullinen.
Helsingissä on 59 kaupunginosaa. Yhdenkään nimi niistä ei kyllä ole Kaitalahti. Olisi kiva tietää, missä tuo 00590 Kaitalahti alue oikein sijaitsee rajoineen.
Helsingissä on toki postinumeroalue 00590, mutta se on Kruunuvuorenranta.
Ihmeellistä, että tälläisiä tilastoja tehdään, kun tarkkoja käsittelitä edes käytetä.
Kaitalahti on Laajasalossa oleva omakotialue.
Jos katsoo dataa aluesarjat.fi:stä osa-alueen
494 Tahvonlahti osalta (tämä kai on sama kuin tuo 00590 Kailalahti alue).
Tässä on keskitulo 15 vuotta täyttäneillä 2005-2011:
2005:48 349
2006:77 201
2007:348 688 (!!!!)
2008:85 810
2009:47 505
2010:54 386
2011:54 947
Tästä huomaa siis että yhden henkilön (FIM-pankkiiriliikkeen omistajan) tulot vaikuttavat koko asuinalueen keskituloon. Alueella asuu vain noin 70-100 perhettä.
Ihme, ettei vuonna 2007 sitten uutisoitu, että Kaitalahden väestön tulot lähes 5-kertaistui.
Jeps, niin on. Nyt on kyse tilastoista, pitäisi määritellä, mistä alueesta datat on kerätty tilastoon:
Kaitalahdesta vaiko postinumeroalueesta 00590.
Kyse on postinumeroista.
Postinumeroalueiden rajat näkyvät kätevästi googlen karttapalvelussa, esim. http://goo.gl/maps/RwqOJ
Kuten linkistä näkyy, Kaitalahti on toistaiseksi kyseisen postinumeroalueen ainoa asuttu alue.
Moni tekee jotain tämäntapaista. Minkä ongelman ajattelit näin ratkeavan?
P.S. Kyse on postinumeroalueista eikä kaupunginosista. Eihän siellä ole Kamppia ja Ullanlinnaakaan. Itseasiassa nuo postinumeroalueiden nimet on taidettu vetää hatusta.
Pitää olla päässä vikaa, jos Yhdysvaltoja katsoo minään muuna kuin varoittavana esimerkkinä tulonjaon osalta. On vain terveen yhteiskunnan merkki, että 100 000 euroa on Suomessa sikarikas, mutta eihän ahneelle mikään koskaan riitä.
Eiväthän tällaiset tarkastelut postinumeroalueittain toimi.
Esimerkiksi Vattuniemessä (postinumero 00210) ansiokehitys on taulukon mukaan +12%. Lauttasaaren (alue 00200) kehitys puolestaan on vain +1,6%.
Vattuniemi on kuitenkin vain Lauttasaaren osa, asukasluvultaan kolmasosa Lauttasaarta. Lisäksi samaan postinumeroon kuin Vattuniemi kuuluu muitakin osia Lauttasaaresta. Miten tästä voisi vetää jotain järkeviä johtopäätöksiä?
Toisaalta samassa postinumeroalueessa olevat Kuusisaari ja Lehtisaari (-37,8%) ovat hyvin erilaisia alueita. Kuusisaaressa on pelkkiä ökytaloja. Lehtisaaressa taas asutaan pääosin kerrostaloissa, jotka sijaitsevat seurakunnan omistamalla tonttimaalla. Miten tästäkään voisi vetää jotain johtopäätöksiä?