Kategoria: _

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2014

Laa­jasa­lon ja Hert­toniemen liikenneyhteydet

Kokoomus pyysi vähän pahaen­teis­es­ti pöy­dälle. Pelkään pahoin, että alka­vat herätel­lä aja­tus­ta Kru­unusil­lan avaamis­es­ta autoli­iken­teelle. Tämä voisi olla melkein järkevää, jos se tehtäisi­in nyky­maail­maan, mut­ta muut­tuu kovin huonok­si ajatuk­sek­si, kun se tehdään maail­maan, jos­sa kan­takaupungis­sa on asukkai­ta 100 00 – 200 000 enem­män, jol­loin katu­ti­las­ta alkaa olla pulaa ja mar­gin­aa­li­nen hait­ta lisäli­iken­teestä kasvaa.

Tyy­nen­merenkadun lisäkaista

Pyysin tämän pöy­dälle, jot­ta voitaisi­in selvit­tää, onko asialle tehtävis­sä mitään. Kyse on siitä, että lau­toista purkau­tu­vat autot pitää saa­da ulos nopeasti, jot­ta laut­ta voidaan täyt­tää ja se voi lähteä takaisin. Tämä lisäkaista ei vaiku­ta mitään siihen nopeu­teen, jol­la autot pää­sevät pois Jätkäsaares­ta. Kaistaa tarvi­taan noiden auto­jen varas­toimiseen. Miet­tikää nyt vähän: asun­tokatu, jolle varas­toidaan rekko­ja moot­tori käy­den!   Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 11.3.2014”

Juhana Vartiaisen loistoesitys

Isän­nöin lauan­taina 8.3. vihreän sivistys­li­iton talous­poli­it­tista kurssia. Sen aluk­si Juhana Var­ti­ainen tiivisti aivan eri­no­mais­es­ti oman näke­myk­sen­sä pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan puo­lus­tamis­es­ta. Tilaisu­us strea­mat­ti­in net­ti­in. Juhanan esi­tyk­sen voi käy­dä kat­so­mas­sa tästä. Kan­nat­taa ehdot­tomasti käy­dä kat­so­mas­sa, vaik­ka kuvan laatu onkin vain vält­tävä. Sanat ovat kuvaa tärkeämpiä.

Itsekin horisen jotain tuon jak­son loppupuolella.

 

 

 

Robottiauto ja kaupunkisuunnittelu

Tutkak­sen tilaisu­udessa keskivi­ikkona Ris­to Lin­turi puhui paljon myös robot­ti­au­tos­ta. Uusi tieto min­ulle oli, että LVM:n kansli­apääl­likkö Har­ri Pur­si­ainen on sanonut pyrkivän­sä siihen, että Suo­mi sal­lisi ensim­mäis­ten maid­en joukos­sa niiden liikku­misen yleisil­lä teil­lä. Toinen uusi tieto oli, että tuo teknolo­gia lisää auton valmis­tuskus­tan­nuk­sia vain tuhan­nel­la eurol­la. Jos se todel­la on näin hal­paa, omi­naisu­us liitetään kymme­nen vuo­den kulut­tua jok­seenkin kaikki­in myytävi­in autoi­hin. Jakelu­au­tossa tuo investoin­nin takaisin­mak­suai­ka on viikko kul­jet­ta­jan säästyneen palkan ansios­ta. Tämä mullis­taa logis­ti­ikan. Tämä olisi jo nyt otet­ta­va huomioon liiken­teen suun­nit­telus­sa ja kaavoituk­ses­sa. Jat­ka lukemista “Robot­ti­au­to ja kaupunkisuunnittelu”

Mitä kristallipallosta näkyy?

Kävin lauan­taina kah­den muun ulkop­uolisen alus­ta­jan kanssa ker­tomas­sa kokoomuk­sen puheen­jo­hta­japäivil­lä, mitä muu­tok­sia tule­vaisu­udessa näen Suomen poli­ti­ikas­sa. Kokoomus­laiset ovat twi­itan­neet tilaisu­ud­es­ta innokkaasti, että on paras­ta ker­toa itsekin, mitä siel­lä sanoin. Tässä 20 min­uutin puheen­vuoro ulko­muis­tista lyhennettynä.

Kak­si mil­jar­dia uut­ta keskilu­okkaista ihmistä lähin­nä Aasi­aan mullis­taa maail­man­talouden. Rooman klu­bin kasvun rajat –kir­jan kysymyk­se­naset­telu tulee uud­estaan ajanko­htaisek­si, sil­lä luon­non­va­ro­jen riit­tävyys on koe­tuk­sel­la. Suo­mi on malmi­varoil­taan köy­hä maa. En edelleenkään ymmär­rä, mikä kiire meil­lä on tyh­jen­tää maaperämme viimei­sistä malmi­varoista nyt, kun raa­ka-aineet vielä ovat halpo­ja. Jat­ka lukemista “Mitä kristal­li­pal­losta näkyy?”

Älä nosta päätäsi juoksuhaudasta!

Nyt voin jo ehkä tun­nus­taa, että kir­joituk­seni van­hus­ten hoi­dos­ta oli tahalli­nen pro­vokaa­tio, jon­ka tarkoituk­se­na oli kir­voit­taa sel­l­aisia kom­ment­te­ja, joi­ta se kir­voit­tikin. Olin suun­nitel­lut esimerkin­lu­on­toista pro­vokaa­tio­ta vähän tois­es­ta aiheesta (asun­to­var­al­lisu­ud­es­ta ja sen uus­jaos­ta), mut­ta Urpo Kankaan haas­tat­telu antoi oivan tilaisu­u­den. En kiistä pohdiskelus­tani sanaakaan enkä siis vedä sano­jani pois, mut­ta julka­isin tek­stin vain näyt­tääk­seni, mil­laista palautet­ta poli­itikko saa, jos astuu askeleenkin mukaavu­usalueen­sa ulkop­uolelle. Tämä on iso ongel­ma Suomes­sa. Jat­ka lukemista “Älä nos­ta päätäsi juoksuhaudasta!”

Mihin Venäjä tähtää Ukrainassa?

Yleen­sä olen tot­tunut jotenkin ymmärtämään eri maid­en tavoit­tei­ta ja toimia kan­sain­väli­sis­sä kri­i­seis­sä. Diplo­maat­tises­sa pelis­sä on ollut ymmär­ret­tävä juoni. Nyt en ymmär­rä lainkaan, mihin Venäjä pyrkii Ukrainas­sa. Jos Venäjän tavoit­teena olisi sysiä Ukraina län­sileiri­in ja saa­da maa liit­tymään Natoon, sen kan­nat­taisi toimia juuri niin kuin se nyt toimii, mut­ta ei kai tämä voi olla Venäjän tavoite.

Kak­si viikkoa sit­ten ukrainalaiset oli­vat hyvin jakau­tunei­ta tois­t­en halutes­sa tiivistä suhdet­ta Venäjään ja tois­t­en pyrkimistä lop­ul­ta EU:n jäsenek­si. Nyt venäläis­mielisik­si tun­nus­tau­tu­via taitaa olla aika vähän. Jat­ka lukemista “Mihin Venäjä tähtää Ukrainassa?”

Lapset vastuuseen vanhempiensa hoidosta?

Urpo Kan­gas on esit­tänyt, että Suomes­sakin, kuten melkein kaikissa muis­sa mais­sa, vas­tuu omien van­hempi­en van­hu­u­den hoivas­ta tulisi olla lap­sil­la, ainakin jos nämä ovat varakkai­ta. Olen itsekin poht­in­ut enem­män tai vähem­män ääneen samaa asi­aa – vuon­na 1970 tehty vas­tu­un siir­to yhteiskun­nalle taisi todel­la olla virhe – mut­ta tul­lut siihen tulok­seen, että asian muut­ta­mi­nen takaisin on kovin vaikeaa, kos­ka ihmiset ovat suun­nitelleet elämän­sä ja talouten­sa nykyisen hoival­u­pauk­sen mukaises­ti. Suuresti kun­nioit­ta­mani sosi­aalipoli­itikot Juho Saari ja Heik­ki Hiil­amo ovat jo ehti­neet leima­ta Urpo Kankaan ajatuk­sen epärealistiseksi. 

Mik­si melkein kaikkial­la muual­la nou­datet­tu käytän­tö olisi parem­pi kuin mei­dän omak­sumamme ulkois­t­a­mi­nen kunnalle? 

Suomen van­hus­ten­hoito on kallista ja laadul­taan huonoa. Jat­ka lukemista “Lapset vas­tu­useen van­hempi­en­sa hoidosta?”

Osaako joku auttaa bugin korjaamisessa?

Niin kuin moni on valit­tanut, blo­gin selaami­nen on oudosti vaikeu­tunut. Vain uusim­man postauk­sen avaami­nen onnis­tuu vai­vat­tomasti. Muiden osalta pitää odot­taa tovi. Postauk­sen alla ole­va ShareThis-palik­ka peit­tää otsikon vähäk­si aikaa turhal­la ja aika isol­la näkymät­tömäl­lä framel­la. En mielel­läni pois­taisi palikkaa, kos­ka se on tärkeä siinä toimin­nas­sa, johon se on tarkoitet­tu ja kos­ka sen luvuista näen artikke­lien kysyntää.

Ratkaisua odotel­lessa malt­tia. Vähän odot­tele­mal­la artikke­lin saa klikattua.

Heikinkadusta puolet jalankulkijoille

Han­nu Oskala ja 47 muu­ta val­tu­utet­tua tekivät Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa aloit­teen Man­ner­heim­intien itäre­unan muut­tamisek­si koelu­on­tois­es­ti käve­lykaduk­si välil­lä Ruot­salainen teat­teri — Pos­ti­ta­lo. Autoli­ikenne siir­ret­täisi­in 1+1 kaistalle ratikkakisko­jen län­sipuolelle. Kun ensim­mäisen ker­ran kuulin ajatuk­ses­ta, pidin aja­tus­ta lähin­nä hai­hat­telu­na, mut­ta Han­nu kavere­i­neen on työstänyt esi­tyk­sen ammat­ti­taitois­es­ti pystyen osoit­ta­maan, että jär­jeste­ly voisi toimia. Jat­ka lukemista “Heikinkadus­ta puo­let jalankulkijoille”

Kotiäidin eläketurva?

Eläkey­htiö Ilmarisel­la oli per­jan­taina vuo­tu­inen eläke­sem­i­naarin­sa, jos­sa julk­istet­ti­in tutkimus eläk­keen riit­tävyy­destä. Tutkimuk­sen näyte ei ollut aivan edus­ta­va otos, joten tulok­si­in on suh­taudut­ta­va pienel­lä varauk­sel­la. Keskeinen tulos oli, että näinä vuosi­na eläk­keelle siir­tyvien miesten eläk­keet ovat hyviä ja riit­tävät hyvään elämään, mut­ta nais­ten kesku­udessa on paljon pien­ten eläkkei­den saa­jia. Tämä johtuu katkon­ai­sista työurista ja ne taas johtu­vat lap­sista ja kotiäi­tiy­destä, joka oli vielä 1970-luvul­la paljon yleisem­pää kuin nyt.

Mitä tälle pitäisi tehdä?

Sinän­sä koko eläke­jär­jestelmä olisi iso tulon­si­ir­to miehiltä naisille, kos­ka naiset elävät seit­semän vuot­ta miehiä van­hem­mik­si ja molem­mil­la sukupuo­lil­la on kuitenkin sama eläkeikä ja samat mak­sut. Jos olisi erik­seen miesten ja nais­ten eläkey­htiöt, jot­ka eivät rahoit­taisi ris­ti­in toisi­aan, nais­ten eläke­mak­sut oli­si­vat joko paljon suurem­mat tai eläkkei­den ehdot huonom­mat. Jat­ka lukemista “Kotiäidin eläketurva?”