Juhana Vartiaisen loistoesitys

Isän­nöin lauan­taina 8.3. vihreän sivistys­li­iton talous­poli­it­tista kurssia. Sen aluk­si Juhana Var­ti­ainen tiivisti aivan eri­no­mais­es­ti oman näke­myk­sen­sä pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan puo­lus­tamis­es­ta. Tilaisu­us strea­mat­ti­in net­ti­in. Juhanan esi­tyk­sen voi käy­dä kat­so­mas­sa tästä. Kan­nat­taa ehdot­tomasti käy­dä kat­so­mas­sa, vaik­ka kuvan laatu onkin vain vält­tävä. Sanat ovat kuvaa tärkeämpiä.

Itsekin horisen jotain tuon jak­son loppupuolella.

 

 

 

84 vastausta artikkeliin “Juhana Vartiaisen loistoesitys”

  1. Mik­siköhän tulee ilmoi­tus: Broad­cast is too long to be transcod­ed? Siihen jämähtää! Eipä saa edes Juhanan ään­tä kuultavaksi!

  2. Yksi aivan keskeinen aihe Var­ti­aisen esitelmästä puut­tui ja se on yri­tys­ten voit­to­jen kohta­lo. Viime vuosikymmenel­lä ja myös 1980-luvul­la, siis lam­o­jen edel­lä, palkat nousi­vat mut­ta tärkeäm­pää on, että sil­loin kasvoivat myös palkkiot yri­tys­ten johta­jille ja ennen kaikkea omis­ta­jille mak­set­ti­in isot osin­got. Voit­to­ja ei aikaisem­mas­sa määrin käytet­ty tuotan­nol­lisi­in investoin­tei­hin. Tästä on vähem­män puhut­tu eikä nytkään Var­ti­ainen edes sivun­nut aihetta.
    Kuitenkin talouskasvun edel­ly­tys ovat uudet toimi­vat inno­vaa­tiot vien­ti­tuotan­toon. Edelleen osakkei­den arvo­jen kehi­tys niin meil­lä kuin muual­lakin osakean­neista johtuen on ollut varsin hyvä. Ei ole vain vaara, vaan on ilmeistä, että talouskasvun kannal­ta liian moni yitys mit­taa myös yri­tysveron alen­nuk­sen, palkka­maltin ja muut yhteiskun­nan vas­taan­tu­lot omis­ta­jille, vieläpä suures­sa määrin ulkomaille.
    Talouskasvua aikaansaa uudet onnis­tuneet inno­vaa­tiot, ei työn­teon tehost­a­mi­nen, kos­ka sel­l­ainen ei vähänkään pitem­pään ole edes mah­dol­lista. Kun työl­lisyys para­nee, se nos­taa palkko­ja kuten Var­ti­ainen esit­tää. Sel­l­ainen puolestaan saa yri­tyk­sis­sä aikaan painet­ta etsiä työn­tek­i­jöitä kor­vaavia inno­vaa­tioi­ta. Kohon­neet palkat siis ovat talouskasvun keskeinen moot­tori. Kun sen sijaan työvoima on hal­paa, kuten Pak­istanin tiilite­htaal­la, tiilet kan­nat­taa tehdä edelleen van­hakan­tais­es­ti lap­si­työvoimal­la. Tästä taas seu­raa, että koko maa pysyy kaukana hyvinvointivaltiosta.

  3. Hyvin paljon samo­ja asioi­ta on Six­ten Kork­manin kir­jas­sa Utopia ja talous. Oikeas­t­aan se on hyvin “sosi­aalidemokraat­ti­nen”. Juhana Var­ti­as­ta pide­tään enem­män tar­jon­tat­alous­miehenä, joi­ta MOT ohjel­ma äsket­täin soimasi (“Voodoo talous” jakso).

  4. Eipä tuos­sa mitään uut­ta ollut

    1. Var­ti­ainen esit­ti taas type­r­ää väitet­tä, että työ­paikko­jen määrä riip­puu työn tarjonnasta. 

    Se on suun­nilleen yhtä järkevä kuin väite , että valmis­te­taan vain sinkkiäm­päre­itä , kyl­lä ne joku ostaa.

    Eipä tai­da men­nä kaik­ki kau­pak­si vaik­ka ilmaisek­si jakaisi ? Naa­puris­sa­han tuo­ta kokeiltiin.

    Ja jos tuo työn tar­jon­ta vaikut­taa työl­lisyy­teen niin työn perässä muut­ta­mi­nen on sil­loin turhaa . Jos Rait­ti­järvel­lä olisi vapaa­ta työvoimaa niin joku pistäisi sinne tehtaan pystyyn ja työl­listäisi hei­dät !! Mik­si siis muut­taa, jos työn tar­jon­ta huole­htii työllistymistä ???

    2. Väite työvoima­pu­las­takin on täyt­tä potaskaa, Tilas­tokeskuk­sen työvoimaen­nus­teen mukaan työikäi­nen työvoima supis­tuu n 150000 2030 men­nessä ja alkaa sen jäl­keen kasvaa

    http://www.tilastokeskus.fi/til/vaenn
    2012/vaenn_2012_2012-09–28_tau_001_fi.html

    Tam­miku­un työl­lisyyskat­sauk­sen mukaan työn­hak­i­joi­ta eli työn tar­joa­jia oli 550000 ja heistä töis­sä avoimil­la työ­markki­noil­la 75000 eli työtä vail­la ole­via työn tar­joa­jia oli 475000. Eri­laisil­la tem­putuk­sil­la määrää saadaan alen­net­tua siedet­tävälle tasolle ‚työt­tömyys­lu­vut ovat enem­mänkin Potemkinin kulis­si kuin työt­tömien määrästä ker­to­va luku.Noista luvuista voi tietysti pilkut­taa rajattomasti.

    Esim poikani on armei­jas­sa ja ilmoit­tau­tui ajois­sa työkkäri­in ja alkoi hakea työtä ja saikin ja aloit­taa työt juhan­nuk­sen jäl­keen. Viral­lis­es­ti hän ei ole työtön eikä työn tar­joa­ja eli hän on henki­o­len­to poli­itikko­jen näke­myk­sen mukaan

    http://www.tem.fi/files/38884/TAMMI14.pdf

    Eli vaik­ka työt­tämät kor­vaisi­vat työvoiman alen­e­misen niin jäl­jelle jäisi 325000 työtöntä !!!!

    3.Suomessa oli Tilas­toskeskuk­sen mukaan 1989 n 2, 5 miljoon­aa työl­listä ja 2010 työl­lisiä oli edelleen 2,5 miljoon­aa eikä se välil­läkään ole kauheasti muut­tunut kuin 90-luvun lamassa.

    Kun työt­tömiä oli 1989 n 80000 ja 2012 tuo 475000 (tai Tilas­tokeskuk­sen mukaan 206000)

    Eli työn tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen moninker­taisek­si ei ole luonut lisää työpaikkoja !!!
    Se on johtanut vain sosi­aaliseen katastrofiin

    Talous­nerot ovat yrit­täneet selvitä jutus­ta syyl­listämäl­lä työttömät.

    Talousti­eteil­i­jän moraali on Stal­in­in moraalia:
    Jos saadaan tuhot­tua yksi tuho­lainen niin kan­nat­taa tap­paa 1000 ihmistä.

    Talousti­eteil­i­jän sovel­lus asi­as­ta on, että jot­ta saadan yksi työlli­nen niin kan­nat­taa ajaa 1000 ihmistä perika­toon ja köyhyyteen.
    Tuleepa mieleen 30-luvun Ukraina.

    Ruotsin ja Suomen työl­lisyy­den ver­tailukin oli pro­pa­gan­dis­ti­nen: Ruot­sis­sa julkisel­la sek­to­ril­la on suh­teessa enen­m­män työl­lisiä ja Ruot­sis­sa ei tun­neta myöskään palkaton­ta orjatyötä.

    Jos Suomen orjatyöläiset oli­si­vat palka­nsaa­jia ja julki­nen sek­tori työl­listäisi saman ver­ran niin työl­lisyysaste olisi korkeampi kuin Ruotsissa !!!! 

    Tan­skas­sa työelämän pelisään­nöistä sovi­taan kak­sikan­nas­sa eli työ­markki­na­jär­jestöt hoita­vat työelämän sään­te­lyn sopimuk­sein, val­tio säätää lake­ja vain kun EU tai joku muu sopimusvelvoite pakottaa.

    Samoin Ruot­sis­sa lait ovat väljiä ja työn­tek­i­jöil­lä on laa­ja myötämääräämisoikeus, mikä kor­vaa lainsäädäntöä.

    “Eläkeikä

    Taku­ueläk­keen (kansaneläk­keen) van­hu­useläkeikä on 65 vuotta.

    Työeläk­keelle voi siir­tyä 61 vuo­den iästä alka­en halu­a­manaan ajanko­htana. Eli­na­jan­odote vaikut­taa myön­net­tävän eläk­keen määrään. ”

    Kun iäkästä/pitkään palvel­lut­ta ei voi irti­sanoa niin niin yri­tys­ket ovat lanseer­an­neet före­tag­pen­sion­in eli henkilö jää käytän­nössä pois työelämästä jo +60-vuo­ti­aana ja fir­ma mak­saa esim 70 % palka­s­ta 65-ikävuoten saakka. 

    Var­ti­ainen ja Soin­in­vaara yrit­tävät palvel­la EK:ta jutuillaan

    1. 1. Var­ti­ainen esit­ti taas type­r­ää väitet­tä, että työ­paikko­jen määrä riip­puu työn tarjonnasta.

      Se on suun­nilleen yhtä järkevä kuin väite , että valmis­te­taan vain sinkkiäm­päre­itä , kyl­lä ne joku ostaa.

      Tämä on viimeinen ker­ta, kun julkaisen Liian Van­hal­ta tuon janku­tuk­sen, ellei siiy­hen tule jotain uut­ta argu­ment­tia. Oletko edes käynyt kat­so­mas­sa, miten Juhana perustelee tätä. Työn tar­jon­nan vaiku­tus­tas ei fvoi selvit­tää tutki­mal­la yhtä maa­ta aikasar­jana, kos­ka kohtaan­to-ongel­mat vaikut­ta­vat samanaikaises­ti. Hyvä tapa on ver­ra­ta kah­ta maa­ta, joist6a toinen on tehnyt työn tar­jon­taa lisääviä toimia ja toinen ei ole tehnyt. Jua­hal­la on hyvä ver­tailu 2000-luvun Ruot­si­in ja Suomeen, jos­sa Ruot­si työn­si työ­markki­noille paljon lisää väkeä ja Suo­mi ei työn­tänyt. Työt­tömyys kehit­tyi molem­mis­sa mais­sa samal­la taval­la eli Ruot­sis­sa työn tar­jon­nan lisäys lisäsi työ­paikko­ja vastaavasti.
      Jos Rovaniem­jelle ilmaan­tuu kymme­nen tuhat­ta sata­matyön­tek­i­jää, se ei tietenkään tuo sata­maa Rovaniemelle. Yksi osa työn tar­jon­nan lisäys­tä on lisätä toimia, jot­ka edis­tävät työvoiman alueel­lista liikkuvuutta.
      Työvoima­pu­las­ta sen ver­ran, että vastikään julka­istun tutkimuk­sen mukaan 60 pros­ent­tia yri­tyk­sistä palkkaisi lisää henkilökun­taa, jos sopi­u­vaa olisi saatavil­la. Kohtaan­to-ongel­ma on todel­la suuri.

  5. Nähtävästi vihreätkin ovat luop­uneet hake­mas­ta sel­l­aista talousjär­jestelmää, jos­sa ihan oikeasti lähdet­täisi­in pelas­ta­maan maail­maa. Hyvä jos sen­tään kiin­nos­taa tapel­la edes sit­ten hyv­in­voin­ti­val­tion puoles­ta, turha tässä on pistää yhteiskun­taakin heti piloille jos luon­to ja ilmas­to meneekin. Kaiken­lainen ympäristöak­ti­ivi­su­us menee kuitenkin lop­ul­ta hukkaan, kun poli­it­tisen jär­jestelmän sisäl­lä ei ole ketään, joka lähtisi tuo­maan talout­ta hal­li­tusti alaspäin. Vas­tas­sa on toki kap­i­tal­is­mi ja nation­al­is­mi, joten mah­dol­lisu­udet ovat heikot. 

    Toki voi sanoa, että ympäristöjär­jestöt käyvät samal­la taval­la yksit­täisiä tais­telui­ta, mut­ta häviävät sodan, kun eivät nekään itse talousjär­jestelmää kri­ti­soi ja aja siihen radikaale­ja muu­tok­sia. Jotenkin vain soisi, että tuon päivite­tyn sosi­aalidemokra­t­ian seu­rak­si mah­tu­isi myös sit­ten ne ekol­o­giset lähtöko­h­dat. Eikä vain Suomes­sa, vaan globaal­isti, kos­ka globaalil­la tuhoamisel­la­han sitä hyv­in­voin­tia tääl­lä nyt rahoitetaan.

    On vain hul­lua ensin koit­taa suo­jel­la jotakin tai vähen­tää jonkin kulu­tus­ta, ja sit­ten poli­itikot tule­vat vain puhu­maan kasvun ja kulu­tuk­sen autu­ud­es­ta. Nekin, jot­ka sanovat ole­vansa ilmas­tos­ta ja ympäristöstä huolis­saan, val­it­se­vat sit­ten kuitenkin sen taloudel­lisen kasvun kun tulee tiuk­ka paik­ka. Mietitään vain miten pitää se kone käyn­nis­sä joka aiheut­taa nuo negati­iviset muu­tok­set, ja samal­la sitä miten estää nuo muu­tok­set. Koneen toimin­nas­sa ei nähdä perus­ta­van laa­tu­ista vikaa, halu­taan vain lait­taa siihen jotain muu­ta polttoainetta.

    Jos ei sit­ten edes enää ole kehi­tysas­teel­la mitään muu­ta jär­jestelmää, niin miten ihmeessä mikään öljy­hiek­ka tai hiilikasa jäisi polt­ta­mat­ta, jos samal­la halu­aa vain kas­vat­taa elin­ta­soa ja talout­ta globaal­isti ja lokaal­isti? Ei voi kovin toiveikkaana tule­vaisu­u­teen käydä.

    Onko­han tuo maa­han­muu­ton lisäämi­nenkin vähän sel­l­ainen ponzi-sys­tee­mi, vai meinataanko tuos­ta työvoimas­ta päästä eroon ennen kuin nekin tulee van­hoik­si? Toki näyt­tää ole­van täy­delli­nen halut­to­muus tem­paista käyn­ti­in mit­tavaa koulu­tu­so­hjel­maa työt­tömille. Sel­l­aista joka tuot­taisi tarpeel­lisia taito­ja, ei kiusaa.

  6. Jyr­ki Patomä­ki: Kun työl­lisyys para­nee, se nos­taa palkko­ja kuten Var­ti­ainen esit­tää. Sel­l­ainen puolestaan saa yri­tyk­sis­sä aikaan painet­ta etsiä työn­tek­i­jöitä kor­vaavia inno­vaa­tioi­ta. Kohon­neet palkat siis ovat talouskasvun keskeinen moottori.

    Joskus se inno­vaa­tio voi olla juuri se, että tuotan­to kan­nat­taa siirtää muualle. Jos saadaan aikaan suuri talouskasvu vähen­tämäl­lä työn­tek­i­jöitä Suomes­sa, tämä ei ole vält­tämät­tä ihan ongelmatonta.

  7. Mie­lenki­in­toista, että vihreän sivistys­li­iton talous­poli­it­tisel­la kurssil­la talous-ja sosi­aalipoli­ti­ikas­ta kyetään nyky­isin puhu­maan suju­vasti ilman, että talouden ja sosi­aalipoli­ti­ikan ekol­o­giset reunae­hdot tule­vat mil­lään taval­la huomioiduksi. 

    Ehkä Var­ti­aisen retoris­es­ti lois­tokas­ta esi­tys­tä kan­nat­taisi arvioi­da myös tästä näkökul­mas­ta. Kasvuori­en­toituneen markki­nal­ib­er­al­is­min ja siihen kytkey­tyvän työvoiman tar­jon­taa korosta­van sosi­aalipoli­ti­ikan hyvä kehä ei ehkä tästä näkökul­mas­ta kat­sot­tuna ole sit­tenkään se kehä, jon­ka varaan vihreä sivistys voi ainakaan pidem­mäl­lä rakentua.

    1. Mie­lenki­in­toista, että vihreän sivistys­li­iton talous­poli­it­tisel­la kurssil­la talous-ja sosi­aalipoli­ti­ikas­ta kyetään nyky­isin puhu­maan suju­vasti ilman, että talouden ja sosi­aalipoli­ti­ikan ekol­o­giset reunae­hdot tule­vat mil­lään taval­la huomioiduksi. 

      Markku. Voit jkäy­dä kuun­tele­mas­sa myös muut kurssin esi­tyk­set. Löy­tyvät siitä vierestä.

  8. Ensim­mäisen 5 min sisäl­lä tuli oleelli­nen. Ruma vs. kau­nis ja men­estymi­nen. Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta markki­noidaan väärin. Monil­la on se käsi­tys, että riip­pukei­nus­sa makaa­va varas­taa pel­lol­la huhki­van raho­ja. Tosi­asi­as­sa 2000-luvun työelämä on pelkkää lah­jakku­ut­ta, ulkonäköä jne. Tätä pitäisi tuo­da esille ja pois­tua pel­to­työn roman­ti­ikas­ta. hyv­in­voin­ti­val­tion tarkoi­tus tulisi olla geneet­tisen epä­tasa-arvon vähentäminen.

  9. Kuun­telin nuo kaik­ki. Ne oli­vat kaik­ki hyvin sekavia, ja niistä oli vaikea löytää punaista lankaa. Mitä väi­tit “Kalles­ta ja Pekas­ta” ei ole yhteenkään ase­tuk­seen tai laki­in kir­joitet­tuna vaan aina yksit­täisen virkail­i­jan harkin­nas­ta kiin­ni. Mut­ta antaa sen olla. 

    En ymmärtänyt, mitä Oras Tynkky­nen haki takaa sil­lä, että kan­nat­taa markki­na­t­alout­ta, mut­ta vas­tus­taa kap­i­tal­is­mia. Ehkä hän vain halusi kuu­lostaa “syväl­liseltä”, sil­lä ain­oa todel­li­nen peruste oli se, että hän ei antaisi val­tion tuki­aisia suuryri­tyk­sille. Paljon tämän vuo­sisadan tulev­as­ta teknolo­gias­ta on sel­l­aista, että ne tule­vat vaa­ti­maan mil­jar­di-investoin­te­ja tutkimuk­seen ja erit­täin suuria riske­jä. Tapah­tuu suurelta osin Yhdys­val­lois­sa, yliopis­to­jen ja val­tion ja suuryri­tys­ten yhteistyöl­lä. Luulen, että Oras ei vain tajua tätä.

    Var­ti­aisen ja sin­un puheet maa­han­muut­ta­jista oli­vat tarkoi­tushakuisen vält­tele­viä ja vääris­tele­viä, mut­ta tähän on jo tot­tunut. Se on jonkin­lainen nor­mi. Per­suille voi nau­rah­taa, se on aina hyvä harhau­tus, mut­ta oletko laskenut, kuin­ka moni niistä eestiläi­sistä raken­nus­miehistä jää pysyvästi Suomeen? Ruotsin työl­lisyys­ti­lanteen selit­tämi­nen maa­han­muu­tol­la ja Ruotsin maa­han­muut­topoli­ti­ikan ylistämi­nen on aihe, jos­sa niin sinä kuin Var­ti­ainen ette todel­lisu­udessa pysty­isi mil­lään puo­lus­ta­maan kan­taanne älyl­lis­es­ti sel­l­aises­sa tilanteessa, jos­sa jou­tu­isitte myös perustele­maan kan­tanne, ettekä voisi vain hymis­tel­lä saman­mielis­ten keskuudessa.
    Onko esimerkik­si Hal­la-aho sanonut vas­tus­ta­vansa fil­ip­pi­iniläisiä hoita­jia tai kiinalaista insinööriä? Te ihan omil­lanne luotte tuon olk­iukon, että “per­sut” sotk­i­si­vat eri maa­han­muu­ton muodot, ja sit­ten käytätte sitä veruk­keena sotkeak­senne ne itse, jot­ta ette jou­tu­isi käsit­telemään epä­mukavia kysymyksiä. 

    Väit­teesi siitä, miten työperäi­nen maa­han­muut­to ei mitenkään voisi vaikut­taa haitallis­es­ti kotop­eräisi­in työn­tek­i­jöi­hin ei pidä myöskään paikkaansa. Et ole tain­nut nähdä Kati Juu­ruk­sen doku­ment­tia Siivous­päivä? Miten Suomes­sa siivousalal­la paine­taan palkko­ja, riko­taan oikeuk­sia ja irti­san­o­taan oikeuk­sis­taan tietoisem­pia ja korkeampi­palkkaisia, kes­ki-ikäisiä kan­ta­suo­ma­laisia. Kuin­ka? Hyö­dyn­tämäl­lä ulko­maista työvoimaa. Moni voisi myös raken­nusalal­la olla kanssasi eri mieltä, kun har­maa talous syr­jäyt­tää reilusti pelaavia. Samoin pikaruo­ka-alal­la, jos­sa kebabpizze­ri­oiden väärinkäytök­set, joiden myötä ruokaa voidaan myy­dä ali­hin­taan, ovat kat­tavasti doku­men­toitu­ja. Moni asi­akas on valitel­lut kielion­gelmista lääkäris­sä käy­dessään. Näitä on paljon.

    En myöskään ymmärtänyt, miten voit todel­la uskoa siihen, että hiilid­iok­sidi­verot eivät iskisi kovim­min köy­hempi­in kansanosi­in län­si­mais­sa. Kehität tähän jonkin todel­la oudon aja­tus­raken­nel­man rikkaiden ahneud­es­ta, mikä saisi myös hei­dät vähen­tämään kulu­tus­taan. Nykyään suurim­mal­la osal­la suo­ma­lai­sista on varaa vuosit­taiseen etelän­matkaan. Korkeil­la CO2-veroil­la ei ehkä olisi. Tämä johtaa hel­posti tilanteeseen, jos­sa syn­tyy jonkin­lainen nyky­istä paljon selkeära­jaisem­pi kulu­tus­sisältöi­nen luokkay­hteiskun­ta. Ylem­pi keskilu­ok­ka jatkaisi matkustelua, mut­ta alem­mille luokille se olisi vaikeampaa. 

    Näistä voidaan ottaa yhtymäko­h­ta siihen, minkä takia menet talousa­jat­telus­sasi hyvin pahasti vikaan. Sen sijaan, että myön­täisit tuon vaikean prob­lemati­ikan, niin yrität selit­tää sen pois, vaik­ka se ei ole pois selitet­tävis­sä. Sama tietenkin maa­han­muu­tossa ja monis­sa muis­sa kysymyk­sis­sä. Selität pois sel­l­aista, mikä ei ole pois selitet­tävis­sä, ja sit­ten jatkat aja­tus­raken­nelmien muo­dostamista aivan kuin näen­näis­es­ti pois selitet­tyä ei olisi ole­mas­sa. Mut­ta tietenkin se on yhä ole­mas­sa. Yksinker­tais­es­ti väistät täl­lais­ten asioiden todel­lis­ten hyvien ja huono­jen puolien pun­taroin­nin, ja yrität kuva­ta vain hyviä puo­lia. Eihän todel­lisu­us ole tietenkään lainkaan sel­l­ainen. Jos halu­at tun­tu­van hiilid­iok­sidi­veron, niin ole valmis myös kuvaa­maan real­is­tis­es­ti, mitä sen seu­rauk­set oli­si­vat tai yritä kehit­tää esimerkik­si joitakin kom­pen­soin­ti­malle­ja, mut­ta älä kehit­tele ohui­ta verukkeita.

    Juhana Var­ti­ainen aloit­taa puheen­sa täl­lais­es­ta monien vaikut­tavien tek­i­jöi­den pois sulkemis­es­ta. Hän ver­taa pohjo­is­maista mallia mui­hin mallei­hin. Ver­taus on toki pätevä esite­tyssä mitas­sa, jos ajat­telemme, että kaikkial­la maail­mas­sa asuu (on asunut) pohjo­is­maalaisia 1945- ja kaik­ki nähdyt erot johtu­vat vain jär­jestelmien eros­ta. Ashke­nazi-juu­ta­laiset, kiinalaiset ja intialaiset saa­vat Yhdys­val­lois­sa suo­ma­laisia perusk­oul­u­laisia parem­pia koulu­ar­vosano­ja. Selitätkö tämän koulumallil­la? Oras? Juhana Var­ti­ainen? Kukaa ei kysy teiltä julkises­ti näitä vaikei­ta kysymyk­siä niin, että jou­tu­isitte niihin vastaamaan. 

    Ihmis­ten ja kult­tuurien vari­aa­tion pois sulkem­i­nen, niin suuri sosi­aa­li­nen paine kuin siihen vihreis­sä onkin, tuot­taa vääristynyt­tä ja huonoa talous­teo­ri­aa. Voit sulkea täl­laiset keskeiset tek­i­jät pois, mut­ta älä ole­ta, että teo­ri­asi enää sen jäl­keen toimi­si­vat. Kuten ei tule toim­i­maan pidem­mäl­lä aikavälil­lä euroalueen yht­enäisyys, ei johtuen sak­salai­sista eläke­jär­jestelmistä, vai mikä ihme se oli, johon vian osoitit, vaan euroalueen maid­en talouskult­tuuris­es­ta dis­pari­teetista. Sen jäl­keen kun hirveäl­lä vaival­la on saatu jotenkin kreikkalainen takaisin juok­suk­il­pailu­un, niin sak­salainen juok­see yhä lujem­paa ja dis­pari­teetista johtu­vat ongel­mat ennen­pitkää uusi­u­tu­vat taval­la tai toisel­la kun kreikkalainen jää kier­roksel­la jälkeen.

    Eikä pelkkää sys­teemi­ta­soa tui­jot­taval­la teknokraatil­la ole hajuakaan, mikä meni vikaan.

  10. Hyvä esi­tys Var­ti­aiselta. Jäi kor­vaan main­in­ta, että etenkin julkisen sek­torin tehost­a­mi­nen vaikut­taisi kestämis­va­jeen pienen­tämiseen. Sit­ten mainit­ti­in se onneton konttoristi?

    Oma käsi­tyk­seni ja koke­muk­seni yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta on se, että tehost­a­mi­nen edel­lyt­tää organ­isaa­tio­ta­so­jen vähen­tämistä ja selkeyt­tämistä. Toisin sanoen ei-tuotan­nol­lisen väen määrän pienen­tämistä vaik­ka siinä jou­tu­isikin työt­tömäk­si myös asiantuntijoita.

    Fir­mas­sa, jos­sa työsken­telin, oli pakko vähen­tää ei-tuotan­nolli­nen henkilöstö puoleen. Organ­isaa­tion toim­intakyky parani ja fir­ma vält­tyi konkurssilta.

    Jos ulkois­te­taan kun­nal­lisia palvelu­ja, voidaan ne tuot­taa jous­tavasti ja laadukkaasti asi­akkaille. Tai jos yksi­tyiset tuot­ta­jat saa­vat kil­pail­la, kuten Ruot­sis­sa kun­nal­lis­ten palvelu­jen kanssa, on seu­rauk­se­na kun­nal­lis­ten palvelu­jen tehos­tu­mi­nen että paraneminen.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Työvoima­pu­las­ta sen ver­ran, että vastikään julka­istun tutkimuk­sen mukaan 60 pros­ent­tia yri­tyk­sistä palkkaisi lisää henkilökun­taa, jos sopi­u­vaa olisi saatavil­la. Kohtaan­to-ongel­ma on todel­la suuri. 

    Ja henkilökun­taa on saatavil­la, mut­ta nyky­isin yri­tyk­set edel­lyt­tävät tässäkin just-in-time ‑ajat­telua, ts. palkat­ta­van henkilön tulee olla paikalla juuri sil­loin kuin tarvi­taan, häipyä sil­loin kuin ei tarvi­ta ja oma­ta valmi­ik­si kaik­ki ne taidot mitä ehkä joskus tarvi­taan, työ­paikkak­oulu­tus­ta (eikä juuri pere­hdyt­tämistäkään) ei ole.

    Ennen van­haan työ­nan­ta­jil­la oli jopa ammat­tiop­pi­laitok­sia (esim. Wärt­silän Turun telak­ka, Saab-Val­met jne.)

  12. Eero:
    Mik­siköhän tulee ilmoi­tus: Broad­cast is too long to be transcod­ed? Siihen jämähtää! Eipä saa edes Juhanan ään­tä kuultavaksi!

    Min­unkaan puhe­li­meni ei pysty tois­ta­maan noin isoa tiedos­toa, ei ainakaan Chromes­ta käyn­nis­tet­tynä. Ongel­ma näkyy ole­van läh­es tun­tem­aton: google­tus (“Broad­cast is too long to be transcod­ed”) antaa neljä tulosta, joista yksi on tämä sivu. Sen ver­ran linkeistä voi ehkä päätel­lä, että ko. viestin lähet­tää Bam­buserin palvelin eikä vika siis olisi Androidis­sa tai puhe­li­men muistin määrässä.

    Tiedos­to­jen hal­tia voisi ystäväl­lis­es­ti tal­len­taa äänen omaan tiedos­toon (ei minään jät­tikokoise­na, 32 kb/s riit­tää) ja lait­taa jakoon vaik­ka tänne. Voisi kuun­nel­la liik­keessä. Veikkaan, että videon anta­ma lisäar­vo on aika min­i­maa­li­nen, pait­si jos Var­ti­ainen tai muut selit­televät yht­enään jotain käppyröitä.

  13. Suo­ma­lais­ten työu­rat lyhenevät, kos­ka ongelmis­sa irti­san­o­taan ensim­mäisenä iäkkäät, joil­la on vaikeuk­sia saa­da uut­ta työpaikkaa.

    Ruot­sis­sa pisim­pään työ­paikas­sa olleet ja samal­la yleen­sä iäkkäim­mät san­o­taan irti viimeis­inä. Näin oli ennen aikaan myös ainakin Turus­sa, jos­sa OTK saneerasi 1970/80 ‑luvun taitteessa.

    Työvoima on val­tion suo­jeluk­ses­sa ja jos iäkäs työvoima on eniten vaaras­sa niin sään­tö pitäisi ottaa käyt­töön uudelleen Suomes­sa ja pitää ikäih­miset töis­sä ja koulut­taa nuo­ria uusille urille.

    Olen muuten sitä mieltä, että ainakin län­tisen Suomen kan­nat­taisi liit­tyä Ruot­si­in, ja ottaa kru­unu ja Ruotsin työelämän pelisään­nöt käyttöön.

  14. Työt­tömyyspros­ent­ti ei riipu työvoiman määrästä. Tämä on todis­tet­tu monel­la eri taval­la. Muuten­han Ruot­sis­sa olisi puo­let työt­tömiä, kos­ka siel­lä on tuplas­ti työvoimaa. Kun työvoimaa on parem­min saatavil­la, kan­nat­taa perus­taa enem­män työpaikkoja.

  15. “Jua­hal­la on hyvä ver­tailu 2000-luvun Ruot­si­in ja Suomeen, jos­sa Ruot­si työn­si työ­markki­noille paljon lisää väkeä ja Suo­mi ei työn­tänyt. Työt­tömyys kehit­tyi molem­mis­sa mais­sa samal­la taval­la eli Ruot­sis­sa työn tar­jon­nan lisäys lisäsi työ­paikko­ja vastaavasti.”

    Työn tar­jon­taa on lisät­ty reip­paasti Suomes­sakin 25 viime vuo­den aikana, työt­tömyys on moninker­tais­tet­tu ja jokaista työ­paikkaa hakee satamäärin ihmisiä.

    Vai väitätkö, etteivät nuo 550000 työn­hak­i­jaa työvoima­toimis­tossa ole työn tarjontaa ???

    Tilas­tokeskuk­senkin siiv­ot­tu­jen tilas­to­jen mukaan työt­tömien työn­hak­i­joiden määrä on kas­vanut 80000:sta 206000 :een 25 vuodessa

    Onko sin­ul­la antaa numeroi­ta, jot­ka osoit­ta­vat ettei työn tar­jon­ta ole lisään­tynyt Suomessa ?

    Suomeen on tul­lut 1989 jäl­keen n 250000 maa­han­muut­ta­jaa, mut­ta ei työ­paikko­jen määrä ole kas­vanut, suo­ma­laisia vain on siir­tynyt enem­män kortistoon

    Ovatko nuo 550000 työn­hak­i­jaa hylky­tavaraa, jot­ka eivät ole aitoa työvoimaa ? 

    Eivät he muu­tu muuk­si kuin he nyt ovat, joten he ovat reali­teet­ti . Ilmeis­es­ti Suomes­sa joh­dos­sa eletään fan­tasia­maail­mas­sa ja lop­putule­ma on kootut seli­tyk­set, mik­si jotakin ei voi tehdä.
    Työvoima on epäkuranttia.

    Mitä hyö­tyä on epäku­ran­tin työvoiman tar­jon­nan kasvattamisessa ???

    Työl­lisyysas­teen nos­tamises­sa ei voi lähteä siitä, että työvoima kelpaa .
    Jos ihmisiä ei voi muu­ut­taa niin sil­loin on muokat­ta­va tuotantotapaa

    Jos vaa­timuk­set työvoimalle asete­taan liian korkealle tar­jon­taan ver­rat­tuna niin sil­loin meil­lä työl­lisyysaste jää matalaksi. 

    Samal­la taval­la Ruotsinkin työkkäreis­sä on sato­ja tuhan­sia työn­hak­i­joi­ta , mut­ta jostain syys­tä vain Ruotsin työn­hak­i­jat ovat “oikei­ta” ja kurant­te­ja työnhakijoita.
    Eivät ruot­saliset työn­hak­i­jat ja maa­han­muut­ta­jat ole sen parempia/huonompia kuin suomalaiset.
    Kyl­lä se syy sopi­van työvoiman puut­teesta on sil­loin siel­lä osta­jan päässä.

    Ruot­sis­sa työl­listämisen rima on mata­lam­mal­la ja ihmiset työl­listyvät parem­min vaik­ka Ruot­sis­sa ihmi­sistä pääsee vaikeam­min eroon.

    Ruot­sis­sa lähtöko­htana on tuotan­non sopeut­ta­mi­nen tar­jol­la ole­vaan työvoimaan

    Suomes­sa Eduskun­nas­sakin keski­tytään siihen kuka kek­sii hul­luim­man ja nöyryyt­tävim­män tavan kyykyt­tää rupusakkia , se on Eduskun­nan tärkein anti tälle rupusakille

    Tuo­ta työn tar­jon­ta fraa­sia ovat tar­jon­neet minelle sinä, Var­ti­ainen, Kork­man, Kian­der etc 

    Ja sanas­ta sanaan saman­laise­na kir­jas­ta ulkoao­pit­tuna , lopet­takaa itse jankkaami­nen , ei teil­lä ole teo­ri­an tuek­si mitään faktaa

    Ja mitä jankkaamiseen tulee niin itse jankkaat tuo­ta työn tarjintaa
    Ja saman kir­jan ovat luke­neet Var­ti­ainen, Kork­man , Kian­der etc ja tois­ta­vat sanas­ta samaan samaa lorua. Ilmeis­es­ti talousti­eteil­i­jöi­den opin­not ovat ulkoalukua ?

    Min­u­at markki­na­t­aloudessa työ­paikko­jen määrän sanelee palvelu­iden ja tavaroiden kysyntä,kulutuskyky ja tuotan­non tuottavuus.

    Kiinas­sakin puo­let kansas­ta on vielä luon­taistaloudessa, kos­ka markki­noiden koko ja tuon­tan­non tuot­tavu­us eivät riitä työl­l­listämään kaikkia.

    1. Ruotsin asukaslukua maa­han­muut­ta­jat ovat lisän­neet kahdel­la miljoon­al­la. Logi­ikkasi mukaan siel­lä pitäisi olla yli miljoona työtönbtä.

  16. Raimo K: Ja henkilökun­taa on saatavil­la, mut­ta nyky­isin yri­tyk­set edel­lyt­tävät tässäkin just-in-time ‑ajat­telua, ts. palkat­ta­van henkilön tulee olla paikalla juuri sil­loin kuin tarvi­taan, häipyä sil­loin kuin ei tarvi­ta ja oma­ta valmi­ik­si kaik­ki ne taidot mitä ehkä joskus tarvi­taan, työ­paikkak­oulu­tus­ta (eikä juuri pere­hdyt­tämistäkään) ei ole.

    Ennen van­haan työ­nan­ta­jil­la oli jopa ammat­tiop­pi­laitok­sia (esim. Wärt­silän Turun telak­ka, Saab-Val­met jne.)

    Kyl­lä ainakin yksi­ty­isil­lä työ­paikoil­la annetaan edelleenkin työ­paikkak­oulu­tus­ta, mut­ta se tapah­tuu työn yhtey­dessä. Eril­lisiä työ­nan­ta­jan ammat­tiop­pi­laitok­sia tarvit­ti­in sil­loin, kun nuo­ria koulutet­ti­in Val­metin puk­il­ta ja lehmän alta met­al­lim­iehik­si ja vaihetyöläisiksi. 

    Sit­tem­min julk­ista ammat­tik­oulu­tus­ta ja kurssi­tus­ta on lisät­ty merkit­tävästi. Tosin siinäkin on ongel­mana se, ettei julk­ista rahaa jae­ta valmis­tunei­den työl­listymisen perus­teel­la, jol­loin koulut elävät enem­mänkin paikallispoli­itikko­jen ja opet­ta­jien ehdoilla.

    Kohtaan­to-ongel­ma on todel­li­nen ja sitä on ainakin kah­ta lajia: maanti­eteel­listä ja taidol­lista. Edelli­nen ratkeaisi asun­to- ja etu­us­poli­ti­ikalla, jälkim­mäi­nen sil­lä, että oppi­laitosten ja kurssikeskusten rahoituk­ses­ta merkit­tävä osa kytket­täisi­in valmis­tunei­den työl­listymiseen. Alka­isi löy­tyä tek­i­jöitä jopa uusille aloille eikä vain perinteisille.

  17. Osmo Soin­in­vaara
    .. Hyvä tapa on ver­ra­ta kah­ta maa­ta, joist6a toinen on tehnyt työn tar­jon­taa lisääviä toimia ja toinen ei ole tehnyt. Jua­hal­la on hyvä ver­tailu 2000-luvun Ruot­si­in ja Suomeen, jos­sa Ruot­si työn­si työ­markki­noille paljon lisää väkeä ja Suo­mi ei työn­tänyt. Työt­tömyys kehit­tyi molem­mis­sa mais­sa samal­la taval­la eli Ruot­sis­sa työn tar­jon­nan lisäys lisäsi työ­paikko­ja vastaavasti. 

    Tämä nyt ei todista yhtään mitään.

    Ruot­sista löy­tyy kykyä tehdä bisnestä kon­sep­tu­aalisen innovoin­nin ja globaal­isti ver­tailukelpoisen markki­noin­nin kaut­ta, tyyli­in IKEA, H&M ja Spo­ti­fy. Niil­lä on laa­jem­pi teolli­nen poh­ja, joka on pysynyt parem­mas­sa kun­nos­sa. Suomes­sa raa­pan­tu­van teol­lisen poh­jan kanssa vas­taa­va tar­jon­nan lisäys olisi hyvinkin voin­ut lisätä työttömyyttä.

    Meil­lä on kon­sep­tu­aalisen innovoin­nin ja globaalin markki­noin­nin ykkös­es­imerkkeinä vihaisia lin­tu­ja ja Hjal­lik­sen halli.

    Kun ker­rankin lois­tavien insinöörien ja muo­toil­i­joiden työl­lä päästään hyvään markki­na-ase­maan, niin sit­ten sinne pan­naan joku Kallasvuon tyyp­pinen hyvin kam­mat­tu nol­la aja­maan koko hom­ma kiville.

    Nokia on kehit­tänyt kuusi(6) eri stäkkiä toteut­taak­seen kos­ke­tus­näyt­tökäyn­nykän, Applelle riit­ti yksi.

    Yleen­säkin suo­ma­lainen bis­nesjo­hta­ja näyt­tää reagoivan kutis­tu­vi­in kat­teisi­in mielum­min “tehosta­mal­la” ja valit­ta­mal­la veroista kuin innovoimalla.

    Työvoima­pu­las­ta sen ver­ran, että vastikään julka­istun tutkimuk­sen mukaan 60 pros­ent­tia yri­tyk­sistä palkkaisi lisää henkilökun­taa, jos sopi­u­vaa olisi saatavil­la. Kohtaan­to-ongel­ma on todel­la suuri. 

    Siivoo­japu­laa aiheut­ta­va kohtaan­to-ongel­ma on se ettei siitä halu­ta mak­saa edes nykyisen tason mukaan, jol­loin sitä tehdään sit­ten sen ver­ran kuin korkeam­mil­la hin­noil­la löy­tyy kysyn­tää. Kyl­lä siivo­jia löy­tyy, jos rahaa löytyy.

    Yleis­es­tikin Suomeen tuskin tulee mitää isoa mata­la­palkka­palvelusek­to­ria kult­tuuri­sista syistä. Amerikas­sa­han niil­lä on kaiken­maail­man “park­ing val­let”, “toi­let atten­dant” ja “wal­mart greeter” työ­paikko­ja. Lai­tat Suomeen ruokakau­pan ovelle jonkun höpisemään jotain ter­ve­tu­lo­ja, niin asi­akkaat menee sit­ten toiseen kaup­paan mis­sä niiden annetaan olla rauhassa.

  18. Jotenkin tun­tuu että työn tar­jon­nan esitet­ty autu­aak­sitekevä vaiku­tus on vain savu­ver­ho, tai ainakin että suo­ma­lainen sosi­aali- ja hallintoma­lli ei ole ainakaan ajan tasal­la sen toiv­o­tun tule­van työn­tek­i­jä­mas­san kanssa.

    Epäilen että tässä pedataan julkisen BKT:n kasvua, virkamiehille ja hei­dän aate­tovereilleen ja suku­laisilleen töitä julk­isil­la varoil­la joka jonkun Var­ti­aisen pow­er­pointin kvant­tilogi­ikan mukaan (jon­ka epäil­isin varastet­tu joltain aja­tushau­to­mol­ta) paran­taa kestävyys­va­jet­ta ja näin luo­da taloudel­liset edel­ly­tyk­set tiety­ille poli­it­tisille piireille ajatel­la yle­viä ajatuk­sia ja muoka­ta maa­ta ja kansaa eikä tois­in­päin. En usko että his­to­ria osoit­taa näitä ajatuk­sia oikeik­si, en usko että julki­nen kom­pe­tenssi tässä maas­sa riit­tää täl­läisi­in liikkeisi­in, enkä usko että esite­tyt syyt ovat rehellisiä. Sen voin uskoa että Ruot­sis­sa on parem­pi julki­nen hallinto joka toimii mah­dol­lis­ta­jana eikä kuris­ta­jana niinkuin tässä maassa.

    Tun­nen suur­ta epälu­ot­ta­mus­ta Suomen virkamiehiä ja poli­itikko­ja kohtaan, tämä tunne vahvis­tuu koko ajan. Mut­ta ehkä se on vain min­un ongelmani.

  19. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Työn tar­jon­taa on lisät­ty reip­paasti Suomes­sakin 25 viime vuo­den aikana, työt­tömyys on moninker­tais­tet­tu ja jokaista työ­paikkaa hakee satamäärin ihmisiä.
    ‘snip’

    Ker­ropa nyt selkok­ielel­lä, miten työn tar­jon­taa on Suomes­sa lisät­ty mielestäsi.
    Aikaisem­mat esimerkkisi tyyp­piä ‘hävit­täjä­len­täjä nuore­na eläk­keelle’ eivät mitenkään liity tähän (eikä paljon muuhunkaan) asiaan.

  20. Tep­po X:
    ‘snip’
    Epäilen että tässä pedataan julkisen BKT:n kasvua, virkamiehille ja hei­dän aate­tovereilleen ja suku­laisilleen töitä julk­isil­la varoil­la joka jonkun Var­ti­aisen pow­er­pointin kvant­tilogi­ikan mukaan (jon­ka epäil­isin varastet­tu joltain aja­tushau­to­mol­ta) paran­taa kestävyys­va­jet­ta ja näin luo­da taloudel­liset edel­ly­tyk­set tiety­ille poli­it­tisille piireille ajatel­la yle­viä ajatuk­sia ja muoka­ta maa­ta ja kansaa eikä toisinpäin.
    ‘snip’

    Miten tuo julkisel­la varoil­la työl­listämi­nen sopii kestävyys­va­jeen alen­tamiseen julk­isia meno­ja supis­ta­mal­la, kuten Var­ti­ainen myös toteaa?
    Ehkä et ole kuun­nel­lut koko jut­tua (en minäkään, mut­ta määritelmät oli­vat heti alussa)?

  21. Raimo K: Ja henkilökun­taa on saatavil­la, mut­ta nyky­isin yri­tyk­set edel­lyt­tävät tässäkin just-in-time ‑ajat­telua, ts. palkat­ta­van henkilön tulee olla paikalla juuri sil­loin kuin tarvi­taan, häipyä sil­loin kuin ei tarvi­ta ja oma­ta valmi­ik­si kaik­ki ne taidot mitä ehkä joskus tarvi­taan, työ­paikkak­oulu­tus­ta (eikä juuri pere­hdyt­tämistäkään) ei ole.

    Kiinas­sa onkin var­maan varaa pitää ukko­ja reservis­sä oot­tele­mas­sa tilauk­sia, mut­ta tääl­lä Suomes­sa palkkata­so on tyyp­il­lis­es­ti niin korkea, ettei siinä ole mitään järkeä. Niiden äijien työtä tekemät­tömän ajan palkat mak­sa­vat moninker­tais­es­ti niihin hom­mi­in ver­rat­tuna, joi­ta saataisi­in kun pidet­täisi­in kokoa­jan akti­ivis­es­ti lisäka­p­a­siteet­tia var­al­la. Järkevää työte­htävää vail­la ole­vat työn­tek­i­jät imevät todel­la äkkiä kas­san tyhjäksi.

    Olen itsekin jät­tänyt tar­joa­mat­ta ja jopa lait­tanut töitä pois kun kap­a­siteet­ti on jo ollut täy­dessä käytössä. Liialli­nen laa­jen­t­a­mi­nen sel­l­aisen työvoiman turvin, jos­ta ei voi men­nä taku­useen, ei mitenkään vaan kan­na­ta vaan vaaran­taa jopa asi­akas­suh­teet. Työvoiman ham­straami­nen taas vaaran­taa kan­nat­ta­van toimin­nan eikä yri­tys­toimin­nan laa­jen­tamises­sa ole mitään mieltä, jos se ei kannata.

    Ja ei, tämä ei tarkoi­ta sitä etteikö mihinkään yri­tyk­sen koskaan mah­tu­isi vähän lup­poaikaa tai ettei voisi pikkuhil­jaa laa­jen­taa. Sitä lup­poaikaa on kyl­lä aina välil­lä muutenkin ihan riit­tävästi kos­ka ihan jokaiselle päivälle ja jokaise­le tun­nille ei vaan voi saa­da mitenkään mak­simikuor­mi­tus­ta aikaiseksi.

    Mut­ta tosi­aan, jos olisi luotet­tavia työn­tek­i­jöitä sormia nap­saut­ta­mal­la saatavil­la, niin help­po­han se olisi laa­jen­taa aina kun joku asi­akas halu­aisi tila­ta enem­män mitä voi juuri sil­lä het­kel­lä toimittaa.

    Nim­imerkil­lä “koke­mus­ta on”

  22. jlbl: Siivoo­japu­laa aiheut­ta­va kohtaan­to-ongel­ma on se ettei siitä halu­ta mak­saa edes nykyisen tason mukaan, jol­loin sitä tehdään sit­ten sen ver­ran kuin korkeam­mil­la hin­noil­la löy­tyy kysyn­tää. Kyl­lä siivo­jia löy­tyy, jos rahaa löytyy.

    Koke­muk­ses­ta voin ker­toa, että kohtu­uhuolel­lista kotisi­ivous­ta ei ole ihan help­po ostaa. On vaikea löytää tek­i­jöitä, jot­ka ilmestyvät sovit­tuna aikana, joiden kanssa löy­tyy riit­tävän toimi­va yhteinen kom­mu­nikaa­tiok­ieli, jot­ka tekevät hom­man kohtu­ullisen sän­til­lis­es­ti ja laskut­ta­vat tehdyt tun­nit oikein. Tämä kaik­ki ennen kuin on yritet­ty edes keskustel­la siitä tuntihinnasta.

    Jos sit­ten vielä yrit­tää keskustel­la siitä, että löytäisi tuol­laisen tek­i­jän, joka vielä vaikka­pa pesisi ja silit­täisi pyykkiä, niin sit­ten menee jo mah­dot­tomak­si. Kysymys on kuitenkin asioista, jot­ka kuu­lu­vat lähin­nä kansalaistaitoon.

    Ymmärtäisin prob­lemati­ikan, jos ongel­mana olisi kohtu­u­ton vaa­timus­ta­so tehty­i­hin tun­tei­hin näh­den. Tun­tuu kuitenkin siltä, että sitä parem­paa jälkeä ei saa edes mak­samal­la. Minus­ta sil­loin kyse ei voi olla kuin siitä, mil­lä taval­la tek­i­jä arvostaa työtään. Ja ehkä siitä, mil­lä taval­la keskimääräi­nen teet­täjä arvostaa tek­i­jän työtä.

    Markki­na­t­aloudessa luulisi, että koti­a­puyrit­täjä yrit­täisi saa­da asi­akkaan ulkois­ta­maan kaiken mah­dol­lisen tekemisen. Näyt­tää kuitenkin siltä, että yksinyrit­täjil­lä on kädet täyn­nä töitä ja isom­mil­la fir­moil­la vaikeuk­sia löytää työvoimaa.

    = = =

    Isom­mas­sa mitas­sa toki myös hin­ta on vaikea. Jos perusinsinööri saa 50 000 euroa vuodessa palkkaa, siitä jää käteen noin 16 €/tehty työ­tun­ti. Tuol­la saa pk-seudun hin­tata­sol­la ostet­tua 25 min­u­ut­tia siivoustyötä, koti­talousvähen­nyk­sen jäl­keenkin 45 min­u­ut­tia. Kun yli­työ­tun­nista jää käteen vähem­män, niin ei kan­na­ta, vaik­ka siivo­ja saa paljon vähem­män palkkaa kuin esimerkin perusinsinööri.

    Jos koti­a­pu­palvelu­iden kan­nat­tavu­us­ra­ja on esimerkik­si 6000 €/kk brut­to­tu­lois­sa, niin sek­torista on vaikea kas­vat­taa kovin suurta.

    = = =

    Kädessä on kolme merkit­tävää ongel­maa matkalla palvelutalouteen:

    1. Suomes­sa on tapana tehdä itse.
    2. Suomes­sa ei ole tapana palvel­la muita.
    3. Suomes­sa yhteiskun­nal­la on tapana ottaa sen ver­ran lev­eä siivu välistä, ettei hel­posti tee mieli rikkoa kohtaa 1.

  23. Olin tuol­la sem­i­naaris­sa ja kysyinkin Var­ti­aiselta liian mon­imutkaisen kysymyk­sen Char­tal­is­mista. 🙂 Tun­nin esitelmä tästä aiheesta on aikalail­la liian lyhyt, mut­ta kyl­lä siinä totu­u­den siemen­tä oli. Silti hirt­täy­tymi­nen yhteen seli­tys­malli­in on vaar­al­lista. Se, että ajatel­laan NAIRU-mallin ole­van autu­aak­si tekevä totu­us on vähin­täänkin kyseenalaista.

    Tässä on link­ki kir­joituk­seen, jos­sa perustel­lusti kri­ti­soidaan NAIRU-mallia:
    http://rahajatalous.wordpress.com/2012/03/30/taystyollisyys-ja-nairu/

    Mitä jos tämä NAIRU-mallin jonk­i­nasteinen toteu­tu­mi­nen johtuukin siitä, että uudet ihmiset automaat­tis­ten tulon­si­ir­to­jen myötä lisäävät kokon­aiskysyn­tää ja sitä kaut­ta mah­dol­lis­ta­vat tois­t­en­sa työllistymisen?

    1. Nairu-malli ker­too sen, mille tasolle tas­apain­o­työt­tömyys aset­tuu, kun kysyn­tä on kun­nos­sa. Se, että työvoiman tar­jon­ta syn­nyt­tää kysyn­tää on tapa, jol­la talous hakeu­tuu tuo­hon tasoon, mut­ta se ei poista tuo­ta työvoiman saatavu­ud­es­ta johtu­u­vaa rajoitet­ta mihinkään.

  24. Tapio: Kyl­lä ainakin yksi­ty­isil­lä työ­paikoil­la annetaan edelleenkin työ­paikkak­oulu­tus­ta, mut­ta se tapah­tuu työn yhtey­dessä. Eril­lisiä työ­nan­ta­jan ammat­tiop­pi­laitok­sia tarvit­ti­in sil­loin, kun nuo­ria koulutet­ti­in Val­metin puk­il­ta ja lehmän alta met­al­lim­iehik­si ja vaihetyöläisiksi. 

    Sit­ten on oppisopimusk­oulu­tus. Mainit­takoon tässä, että Itä­val­lan läh­es maagisen alhaiselta tun­tu­va nuoriso­työt­tömyys — vuodes­ta vuo­teen hie­man alle puo­let Suomen kul­lois­es­takin luke­mas­ta — selit­tyy tutkimusten mukaan suurek­si osak­si sil­lä, että se on oppisopimusten ylivoimainen ykkös­maa jopa maail­mankin mittakaavassa.

    (Osak­si seli­tys on kyl­lä myös raadol­lisem­pi, mm. lap­sil­isien mak­sami­nen korkeam­paan ikään kuin muualla.)

  25. Panu Heinonen:Mitä jos tämä NAIRU-mallin jonk­i­nasteinen toteu­tu­mi­nen johtuukin siitä, että uudet ihmiset automaat­tis­ten tulon­si­ir­to­jen myötä lisäävät kokon­aiskysyn­tää ja sitä kaut­ta mah­dol­lis­ta­vat tois­t­en­sa työllistymisen?

    Nopein tapa lopet­taa talous­la­ma on siis vero­tuk­sen lakkaut­ta­mi­nen. Kokon­aiskysyn­tä räjähtää kasvuun.

  26. Olisi vielä kiva kuul­la Osmol­ta, miten työvoiman tar­jon­nan lisään­tymi­nen eli reaali­palkko­jen alen­tu­mi­nen käytän­nössä syn­nyt­tää kysyn­tää. Rahat­aloudel­lises­sa todel­lisu­udessa­han reaali­palkko­jen alen­tu­mi­nen supis­taa koti­talouk­sien ostovoimaa, lisää epä­var­muut­ta ja säästämistä. Näin ollen kokon­aiskysyn­tä voi vähen­tyä merkit­tävästikin työn tar­jon­nan lisään­tyessä. Jos yri­tyk­set vielä reagoi­vat tähän kas­va­neeseen epä­var­muut­teen ja kulu­tuk­sen vähen­tymiseen leikkaa­mal­la investoin­te­jaan, päädytään entistä kauem­mas aikaisem­mas­ta kokon­aiskysyn­nän tasosta.

    Mielestäni mekanis­mi, jon­ka kaut­ta työn tar­jon­nan kasvu lisää kysyn­tää, pitää pystyä taloudel­liseen todel­lisu­u­teemme nojautuen perustele­maan. Muus­sa tapauk­ses­sa NAIRU-teo­ri­as­ta ei jää mitään hyödyl­listä jäljelle.

    1. NAIRU-teo­ria ei ole mitenkään sidok­sis­sa tuo­hon kokon­aiskysyn­tään. Yritin vain sanoa, että jos use­ampi työl­listyy, he saa­vat palkko­ja ja tämä työl­listää lisää. NAIRU ker­too vain, mis­sä vai­heessa palkkain­flaa­tio tap­paa kasvun ja alkaa lisätä työt­tömyyt­tä. Se ei ole oikeas­t­aan mikään teo­ria vaan käytän­nön havainto.

  27. Mika Mali­ran­ta täy­den­tää mukavasti:
    http://www.etla.fi/kolumnit/kilpailukykyongelma-tuottavuus-ja-palkat/

    “Kos­ka Suomen kil­pailukyvyn perustek­i­jät ovat edelleen hyvässä kun­nos­sa, ongel­man ratkaisu­un riit­tänee seu­raa­va resep­ti: 1) maltill­i­nen yleinen palkkake­hi­tys usei­den vuosien ajan, 2) lisää yri­tys- ja yksilöko­htaista jous­toa työ­markki­noille ja 3) panos­te­taan edelleen tutkimuk­seen, koulu­tuk­seen ja kil­pailupoli­ti­ikkaan tuot­tavu­u­den parantamiseksi. ”

    Tämä siis ei tarkoi­ta taiteen­tutkimuk­sen määrära­ho­jen kas­vat­tamista ja amk-taitelijoiden koulu­tuk­sen edes pitämistä ennal­laan, kuten jotkut ovat ymmärtäneet.

    Kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa ja sosi­aalipuolel­la ainakin demareille _kaikki_ rahankäyt­tö on merk­ki hyvistä asioi­ta, sai sil­lä aikaan jotain tai ei. Sik­si kaik­ki säästöt ovat suures­ta saatanasta. 

    Jos vaik­ka kun­tau­ud­is­tus mah­dol­lis­taisi, että kun­ta voi ostaa vira­nomais­palvelui­ta rajoituk­set­ta toiselta kunnal­ta (kun­han on siis virkamies) vatuukun­ta­malli syn­ty­isi ihan itsek­seen ja nopeasti. Osaamista vaa­ti­vat asiantun­ti­jate­htävät tehtäisi­in siel­lä mis­sä on osaamista, eikä kun­nis­sa olisi _ainoaa_ sosi­aalivi­ra­nomaista ihan yksinään pähkäilemässä.

    Ilmeis­es­ti myös palkka­jous­toa tapah­tuu, ICT-alla ainakin, mikä on lisän­nyt kysyn­tää lisään­tyneelle tarjonnalle.

    Jokainen yri­tys palkaa kaik­ki vapaal­la markki­nal­la ole­vat Leon­a­do da vic­it ja Galileo Galileit heti töihin.

  28. Viherinssi:

    Isom­mas­sa mitas­sa toki myös hin­ta on vaikea. Jos perusinsinööri saa 50 000 euroa vuodessa palkkaa, siitä jää käteen noin 16 €/tehty työ­tun­ti. Tuol­la saa pk-seudun hin­tata­sol­la ostet­tua 25 min­u­ut­tia siivoustyötä, koti­talousvähen­nyk­sen jäl­keenkin 45 min­u­ut­tia. Kun yli­työ­tun­nista jää käteen vähem­män, niin ei kan­na­ta, vaik­ka siivo­ja saa paljon vähem­män palkkaa kuin esimerkin perusinsinööri.

    Jos koti­a­pu­palvelu­iden kan­nat­tavu­us­ra­ja on esimerkik­si 6000 €/kk brut­to­tu­lois­sa, niin sek­torista on vaikea kas­vat­taa kovin suurta.

    No ei kai sen tol­la taval­la ole tarkoi­tuskaan kan­nat­taa. Eikö kotisi­ivouk­ses­sa mak­se­ta siitä ilosta että on siis­tiä mut­tei itse tarvitse hik­i­ha­tus­sa raa­ha­ta imuria ympäri kämppää?

  29. Tom­mi Uschanov: Sit­ten on oppisopimusk­oulu­tus. Mainit­takoon tässä, että Itä­val­lan läh­es maagisen alhaiselta tun­tu­va nuoriso­työt­tömyys– vuodes­ta vuo­teen hie­man alle puo­let Suomen kul­lois­es­takin luke­mas­ta – selit­tyy tutkimusten mukaan suurek­si osak­si sil­lä, että se on oppisopimusten ylivoimainen ykkös­maa jopa maail­mankin mittakaavassa.
    ‘snip’

    No, juuri eilen oli jut­tua yhden ammatil­lista koulu­tus­ta anta­van oppi­laitok­sen rehtorin kanssa ja kyl­lä, oppisopimusk­oulu­tus­ta olisi hyvä saa­da enem­män, mut­ta kun ei löy­dy yri­tyk­siä, jot­ka ottaisi­vat oppi­lai­ta töihin.
    Toisaal­ta myön­teisenä seikkana kuulin, että ammatil­liseen koulu­tuk­seen sisäl­tyy noin kol­ma­sosa har­joit­telua yrityksissä

  30. Hyväksyn Var­ti­aisen argu­men­tit talousti­eteen kon­tek­stis­sa. Se, että työt­tömyysaste on riip­puma­ton työvoiman määrästä on mar­gin­aalil­la totta.

    On kuitenkin myös niin, että koko työ­markki­nat, ja ylipäätään koko talous on viime kädessä emer­gent­ti ilmiö. Niin kauan kuin mate­ri­aaliset resurssit eivät ole rajat­tomat, väestön määrän kasvu ei myöskään rajat­ta kas­va­ta BKT:ta. Viime kädessä talousti­eteen teo­ri­an kannal­ta tapah­tuu niin, että on jokin mekanis­mi, jol­la väk­ilu­vun kasvu alen­taa tuottavuutta.

    Aja­tusko­keen tasol­la, jos meil­lä on jokin rajat­tu vält­tämätön resurssi, esim. makea vesi (yhteisö, joka elää rajat­ul­la alueel­la jos­sa makean veden mak­sim­i­tuotan­to on jokin tiet­ty määrä M aikayk­sikössä), tapah­tuu niin, että kun väk­iluku P kas­vaa, alkaa tietyn M/P ‑suh­teen jäl­keen tuot­tavu­us laskea, kos­ka ihmi­nen tarvit­see täysi­pain­ois­es­ti toimi­ak­seen vähin­tään tietyn määrän makeaa vet­tä päivässä. Sil­loin kun olemme lähel­lä tuo­ta raja­suhdelukua, työvoiman tar­jon­nan kaksinker­tais­tu­mi­nen ei todel­lakaan kaksinker­taista BKT:ta.

    Nk. tuot­tavu­u­den kasvu on pitkälti sitä, että käytämme yhä enem­män tai yhä tehokkaam­min fos­si­il­isia ener­gia­resursse­ja. Ihmiskun­ta on kuin bak­teeripop­u­laa­tio, joka on viimeisen muu­ta­man sadan vuo­den aikana muta­toitunut hyö­dyn­tämään maankuoreen vuosim­iljoo­nia sit­ten varas­toitunut­ta ener­giaa. Talousjär­jestelmä on vain “bak­teeripop­u­laa­tion” tapa allokoi­da tämä ulkop­uolelta tule­va ener­gia mah­dol­lisim­man tehokkaal­la tavalla.

  31. Osmo Soin­in­vaara:Työvoima­pu­las­ta sen ver­ran, että vastikään julka­istun tutkimuk­sen mukaan 60 pros­ent­tia yri­tyk­sistä palkkaisi lisää henkilökun­taa, jos sopi­u­vaa olisi saatavil­la. Kohtaan­to-ongel­ma on todel­la suuri. 

    Palkkak­il­pailu siis alka­koon? Työ­nan­ta­jille velvoite julka­ista henkilökun­tansa substanssi/kompensaatio + yhteystiedot? Toteutetaan max:n lakia siir­tyvän työn­tek­i­jän työ­paik­ka on aina helpom­pi täyt­tää kuin täyt­tyvä työpaikka?

  32. Tom­mi Uschanov: Sit­ten on oppisopimuskoulutus.

    Tot­ta, kiitos täydennyksestä.

    Oppisopimusk­oulu­tus on aivan lois­ta­va van­ha inno­vaa­tio. Sen käyt­töaluet­ta tulisi vain laa­jen­taa, sehän sopisi hyvin myös 3. asteen täy­den­nys- ja muun­tok­oulu­tuk­seen. Nokia koulut­ti täl­lä peri­aat­teel­la 90-luvul­la joukon teknikoi­ta, insinööre­jä ja dipl.insinöörejä, muu­ta­mat aina tohtorik­si asti.

  33. Liian van­ha:

    Työn tar­jon­taa on lisät­ty reip­paasti Suomes­sakin 25 viime vuo­den aikana, työt­tömyys on moninker­tais­tet­tu ja jokaista työ­paikkaa hakee satamäärin ihmisiä.

    Vai väitätkö, etteivät nuo 550000 työn­hak­i­jaa työvoima­toimis­tossa ole työn tarjontaa ???

    Jokaista työkkäris­sä julk­istet­tua työ­paikkaa hakee satamäärin ihmisiä, mis­tä syys­tä en mei­dän fir­man työ­paikko­ja sinne edes viit­si lait­taa. Meinaan että sieltä hakee yksi niistä 550000 työnhakijasta.

    Sen sijaan hyviä reip­pai­ta työn­tek­i­jöitä, jot­ka eivät heti ala vänisemään tes­seistä ja jot­ka tekevät töitä ilman että kat­so­taan perään, niitä ei tun­nu saa­van kuin repimäl­lä koulun penkiltä kun ovat vielä innokkai­ta. Kun hak­i­jat ovat noi­ta surullisenku­u­luisia yli 40-vuo­ti­ai­ta, kiin­nos­taa elämässä enää jokin ihan muu kuin työn­teko: vuorot­telu­va­paa, kesälo­ma, talvilo­ma, kevät­lo­ma, syys­lo­ma, lap­si­sairas ja lak­isääteinen kahvi­tauko­työter­vey­den­hoito­tykypäivä tai jokin liikuntalounashyvinvointiseteli.

  34. Sylt­ty: Mut­ta tosi­aan, jos olisi luotet­tavia työn­tek­i­jöitä sormia nap­saut­ta­mal­la saatavil­la, niin help­po­han se olisi laa­jen­taa aina kun joku asi­akas halu­aisi tila­ta enem­män mitä voi juuri sil­lä het­kel­lä toimittaa.

    Joil­lakin aloil­la on varsin kehit­tynyt free­lancer ‑jär­jestelmä. Syn­tyäk­seen se tosin vaatii, että seudul­la on run­saasti alan yri­tyk­siä. Helsin­gin seu­tu vetää tässäkin pisim­män korren.

  35. Viherinssi: Isom­mas­sa mitas­sa toki myös hin­ta on vaikea. Jos perusinsinööri saa 50 000 euroa vuodessa palkkaa, siitä jää käteen noin 16 €/tehty työ­tun­ti. Tuol­la saa pk-seudun hin­tata­sol­la ostet­tua 25 min­u­ut­tia siivoustyötä, koti­talousvähen­nyk­sen jäl­keenkin 45 min­u­ut­tia. Kun yli­työ­tun­nista jää käteen vähem­män, niin ei kan­na­ta, vaik­ka siivo­ja saa paljon vähem­män palkkaa kuin esimerkin perusinsinööri.

    Jos koti­a­pu­palvelu­iden kan­nat­tavu­us­ra­ja on esimerkik­si 6000 €/kk brut­to­tu­lois­sa, niin sek­torista on vaikea kas­vat­taa kovin suurta.

    Miten niin “ei kan­na­ta”? Mis­sä suh­teessa perusinsinöörin pitäisi saa­da siivoo­jan aikaan ostet­tua, että “kan­nat­taisi”?

    Ei kai insinööri pelkän rahan takia toimis­tol­la istu. Jos myös työn mielekkyys merk­it­see, niin yllä ole­van esimerkin insinöörille riit­tää, että hänen mielestään oman työn tekem­i­nen on vähin­tään 1,3 ker­taa mielekkääm­pää kuin siivoaminen.

  36. Osmo Soin­in­vaara: Oletko edes käynyt kat­so­mas­sa, miten Juhana perustelee tätä. Työn tar­jon­nan vaiku­tus­tas ei fvoi selvit­tää tutki­mal­la yhtä maa­ta aikasar­jana, kos­ka kohtaan­to-ongel­mat vaikut­ta­vat samanaikaises­ti. Hyvä tapa on ver­ra­ta kah­ta maa­ta, joist6a toinen on tehnyt työn tar­jon­taa lisääviä toimia ja toinen ei ole tehnyt. Jua­hal­la on hyvä ver­tailu 2000-luvun Ruot­si­in ja Suomeen, jos­sa Ruot­si työn­si työ­markki­noille paljon lisää väkeä ja Suo­mi ei työn­tänyt. Työt­tömyys kehit­tyi molem­mis­sa mais­sa samal­la taval­la eli Ruot­sis­sa työn tar­jon­nan lisäys lisäsi työ­paikko­ja vastaavasti. 

    On älyl­lis­es­ti täysin epäre­hellistä perustel­la Suomen ja Ruotsin työ­markki­noiden kehi­tys­tä viimeisen kymme­nen vuo­den aikana pelkäl­lä työvoiman tar­jon­nan erolla.

    Ihan samal­la taval­la voisi maid­en väliltä etsiä jonkun toisen yksit­täisen eron ja väit­tää jonkun seu­rauk­sen johtu­van siitä. 

    Työn tar­jon­nan lisäämi­nen reservi­työl­lis­ten, eli työt­tömien määrän lisäämisel­lä perus­tuu palkko­jen lasku­un ja sitä kaut­ta kil­pailukyvyn lisään­tymisen. Tämän Var­ti­ainen uno­htaa usein ker­toa. Saadaan köy­hät tap­pele­maan keskenään vähistä työ­paikoista palkko­ja ja etu­ja laskemalla.

    Kyseessä on yleis­maail­malli­nen tren­di. Thatch­er käyt­ti työt­tömyy­den tietoista lisäämistä tehokkaasti aseena AY-liiket­tä vas­taan ja palkko­jen laskun puoles­ta. Sen jäl­keen se on kuu­lunut keskeisenä osana uus­lib­er­al­is­tiseen työkalupakkiin.

    Kään­nyn­näisiä tulee koko ajan lisää, kuten blo­gis­timme esimerk­ki osoittaa.

  37. Hei kaik­ki

    Muu­ta­ma huo­mau­tus keskusteluun.

    En tietysti väheksy ympäristöön liit­tyviä suuria ongelmia ja uhkia, mut­ta en tiedä niistä tarpeek­si jot­ta kehtaisin puhua niistä. Mut­ta olen var­ma siitä että Suo­mi kohtaa mah­dol­liset ympäristökatas­tro­fit mielu­um­min vah­van kuin surkean julkisen talouden tuke­m­ana. Jos ympäristökatas­tro­fit kohtaa­vat, on hyvä että meil­lä on oma julk­istalous ja sosi­aal­i­tur­va kunnossa.

    Jotkut nos­ta­vat esille kult­tuuriset erot. En kiel­lä niitä enkä tiedä niistä kovin paljon. Mut­ta niiden ole­mas­sao­lo ei sel­l­aise­naan tee talous­teo­ri­aa tyhjäksi. 

    Jus­si Ahokkaan kanssa on tilaisu­us väitel­lä muil­lakin foo­rumeil­la, mut­ta tässä pari vas­taväitet­tä hänelle. Ensin­näkin, työvoiman lisäys ei juuri mis­sään joh­da “palkko­jen lasku­un” vaan nousun hidas­tu­miseen. Ja mitä hitaampi nousu (suh­teessa tuot­tavu­u­teen), sitä enem­män “tilaa” on työ­markki­noil­la sekä työt­tömille että maa­han­muut­ta­jille. Sil­loin­han näet auke­nee kaula rajatuot­tavu­u­den ja työvoimakus­tan­nusten välille, ja yri­tyk­set rekry­toi­vat. Tästä kanavas­ta on tuoret­ta empi­iristäkin näyt­töä (Calm­fors, Ben­n­mark­er, Lars­son, muis­taak­seni). Palkanko­ro­tuk­sil­la ei voi luo­da työl­lisyyskasvua, muuten­han me halu­aisimme nos­taa palkko­ja vaik­ka 100 pros­ent­tia. Työvoiman kysyn­tähän riip­puu työ­panok­sen hin­nas­ta suh­teessa tuot­tavu­u­teen. Ja mitä mekanis­mei­hin tulee, opti­maa­li­nen rahapoli­ti­ik­ka ja finanssipoli­ti­ik­ka tietysti reagoi­vat kas­va­neeseen työn tar­jon­taan (heikom­paan kus­tan­nu­s­paineeseen). Jos rapo ja fipo toimi­vat järkevästi, ne luo­vat tas­apain­omekanis­min, siitä riip­pumat­ta usko­taanko johonkin Sayn laki­in vai ei. Esim. kaikissa DSGE-malleis­sa on tietysti täl­lainen mekanis­mi, ja se seu­raa suo­raan myös keskus­pankkien inflaa­tio­tavoit­teesta: työn tar­jon­nan kasvu hidas­taa inflaa­tio­ta, jol­loin las­ke­taan ohjausko­rkoa. Suomes­sa voidaan puolestaan har­joit­taa sitä ekspan­si­ivisem­paa finanssipoli­ti­ikkaa, mitä enem­män työvoima saadaan reformeil­la kas­va­maan — juuri täl­lä taval­la asi­as­ta keskustelti­in vaikka­pa Het­emäen finanssipoli­ti­ikkaryh­mässä. Sik­si minus­ta on joka ker­ta niin yllät­tävää, jälkikey­ne­siläiset vas­tus­ta­vat tar­jon­tau­ud­is­tuk­sia — kun juuri ne mah­dol­lis­taisi­vat ekspan­si­ivisem­man raha- ja finanssipoli­ti­ikan. Toivon, että tämä oli se, mikä Jus­sista olisi ollut “kiva kuulla”!

    Monis­sa vas­tauk­sis­sa näyt­tää ilmenevän käsi­tys jon­ka mukaan Suomes­sa vaan tehdään kaik­ki kur­jem­min kuin Ruot­sis­sa ja että talous­poli­ti­ikan ver­tailuil­la ei sik­si ole väliä. Siihen voin sanoa vain että Suomen ja Ruotsin kansan­taloudet käyt­täy­tyvät minus­ta kumpikin koko lail­la niin kuin niiden voisi odot­taa talousti­eteel­lisen ana­lyysin nojal­la käyttäytyvän.

  38. Raimo K: No, juuri eilen oli jut­tua yhden ammatil­lista koulu­tus­ta anta­van oppi­laitok­sen rehtorin kanssa ja kyl­lä, oppisopimusk­oulu­tus­ta olisi hyvä saa­da enem­män, mut­ta kun ei löy­dy yri­tyk­siä, jot­ka ottaisi­vat oppi­lai­ta töihin.
    Toisaal­ta myön­teisenä seikkana kuulin, että ammatil­liseen koulu­tuk­seen sisäl­tyy noin kol­ma­sosa har­joit­telua yrityksissä

    Var­masti oppisopimusk­oulu­tus on hyvä sel­l­aisille aloille, joille on vaikea­ta saa­da koulutet­tua henkilökun­taa. Alallemme koulute­taan riit­tävästi työvoimaa, joten ei tulisi mieleenkään ottaa ketään oppisopimuskoulutukseen.

    Meil­lä on nykyään läh­es jatku­vasti kuusi ammat­tik­ouluhar­joit­teli­jaa. Har­joit­telijoiden taso vai­htelee val­tavasti. Ehkä yhden viidestä — kymmen­estä voisi palkata jos ja kun tarvet­ta ilme­nee. Aika mon­ta har­joit­teli­jaa olemme kuitenkin palkan­neet vak­i­tu­isi­in töi­hin valmis­tu­misen jälkeen.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Palkkak­il­pailu on alka­nut ajat sit­ten. Sik­si­hän meil­lä palkkaerot kasvavat. 

    Eri­lais­ten töi­den väliset palkkaerot on hiukan eri asia. Mie­lenki­in­toinen mit­tari saataisi­in kun tilas­toitaisi­in avoimeen työ­paikkaan erik­seen työl­liset ja työt­tömät hakijat.

  40. Juhana Var­ti­ainen:
    Hei kaikki

    Jotkut nos­ta­vat esille kult­tuuriset erot. En kiel­lä niitä enkä tiedä niistä kovin paljon. Mut­ta niiden ole­mas­sao­lo ei sel­l­aise­naan tee talous­teo­ri­aa tyhjäksi. 

    Hei, ja kiitos hyvästä esi­tyk­ses­tä ja eri­tyis­es­ti kom­ment­tien kommentoinnista!

    Kult­tuuriset erot eivät tietenkään tee talous­teo­ri­aa tyhjäk­si, mut­ta talous­teo­ri­an seli­tys- ja ennus­tusvoima riip­puu luon­nol­lis­es­ti siitä kuin­ka vah­vasti muut tek­i­jät vaikut­ta­vat. Maa­han­muu­ton kannal­ta eri­tyisen rel­e­vant­ti tutkimus on Lyn­nin ja Van­hasen IQ and the Wealth of Nations, joka käsit­telee ylivoimais­es­ti vahv­in­ta osaseli­tys­tä val­tioiden taloudel­lisen men­estyk­sen var­i­anssi­in. Vaik­ka tämä ei oikein sivuaisi omaa ydi­nosaamisen aluet­ta, on syytä tode­ta muiden tek­i­jöi­den merk­i­tys ja oman tutkimuk­sen sovel­let­tavu­u­den rajat.

    Yhden talousti­eteil­i­jän tutkimusala tai lem­pipoli­ti­ik­ka on aina hyvin kapea leikkaus todel­lisu­ud­es­ta. Vaik­ka julka­isu­un voi lait­taa “olete­taan sol­i­daari­nen pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio” tai “toimi­va kotou­tus­poli­ti­ik­ka”, täl­laisia asioi­ta ei voi ottaa todel­lisu­udessa annet­tuna. Jos täl­lainen autisti­nen yksisilmäisyys pää­tyy oikeaan poli­ti­ikan­tekoon, pedataan uusia kri­ise­jä ja hankaluuksia.

    Esi­tyk­sessä oli havait­tavis­sa pieni riita­soin­tu. Osmo puhuu usein tuot­tavu­us- ja palkkaero­jen repeämis­es­tä, ja esi­tyk­sessä puhut­ti­in myös kan­nustin­loukku­jen purkamis­es­ta. Vihrei­den ratkaisu tähän on matal­ien palkko­jen tukem­i­nen tai perus­tu­lo. Lopus­sa suosit­telit (Euroopan ulkop­uolisen) maa­han­muu­ton tarve­harkin­nan pois­tamista Ruotsin tapaan. Olet var­maan samaa mieltä, että palkkatu­ki ja vapaa mata­la­palkkainen työperäi­nen maa­han­muut­to eivät käy yksi­in? Ja että yleis­es­tikin mata­lan tuot­tavu­u­den maa­han­muut­to ja kan­nustin­loukku­jen purkami­nen soti­vat toisi­aan vastaan?

    Eikö ole myös niin, että mata­la­palkkaisen maa­han­muut­ta­jan, esim. siivo­jan, muut­to hyv­in­voin­ti­val­tioon on aina väl­itön­tä tap­pi­o­ta riip­pumat­ta tuli­jan iästä? Tulot val­ti­olle eivät kata palvelui­ta (vähänkään käytet­ty­inä) ja mui­ta meno­ja. Eikä voi­da puhua siitä, että tämä mah­dol­lis­taisi kotop­eräis­ten siivoo­jien sijoit­tumisen parem­pi­palkkaisi­in töi­hin: nyky­maail­mas­sa on huu­ta­va pula lapi­o­ta­son hom­mista, etenkin hyvä­palkkai­sista sel­l­ai­sista (erit­täin rekur­rent­ti teema Osmon blogissa).

    Globaal­isti voidaan tietenkin puhua voitos­ta, mut­ta jos tavoit­teena on globaali eikä suo­ma­lainen opti­moin­ti, pitäisikö siitä mainita?

  41. Koti-isä: Ei kai insinööri pelkän rahan takia toimis­tol­la istu. Jos myös työn mielekkyys merk­it­see, niin yllä ole­van esimerkin insinöörille riit­tää, että hänen mielestään oman työn tekem­i­nen on vähin­tään 1,3 ker­taa mielekkääm­pää kuin siivoaminen.

    Jos lähde­tään siitä, että kotisi­ivous on mukavu­us­palvelua, olette jibl:n kanssa oikeassa.

    Sil­loin on kuitenkin ihan turha odot­taa, että palve­lu­talous tästä nousisi. Jäämme tilanteeseen, jos­sa palvelui­ta oste­taan pääosin vain sil­loin, kun kyse on asi­as­ta, jota ei pysty itse tekemään.

    Kansan­talouden kannal­ta kat­sot­tuna olisi kovin toiv­ot­tavaa, että insinööri tek­isi insinöörin hom­mia ja nyt työt­tömänä ole­va siivoaisi. Sekin olisi hienoa, jos siivoo­ja siivoaisi kolme tun­tia ja insinööri tek­isi kolme tun­tia lisää omia hom­mi­aan. Kokon­ais­tuot­tavu­us kas­vaisi, mis­tä riit­täisi yhteiseen kakku­un enem­män jaettavaa.

    Sanan “insinööri” kohdalle voi toki vai­h­taa vaik­ka sanan “sairaan­hoita­ja”, “opet­ta­ja”, “lääkäri” tai “ekono­mi”, jos se aiheut­taa vähem­män ihot­tumaa. Samoin teon­sanan “siiv­ota” voi vai­h­taa vaikka­pa seinän maalaamiseen, las­ten­hoitoon tai polkupyörän huoltamiseen.

    Kumpi muuten on parem­pi: Se, että insinööri siivout­taa kämp­pän­sä ker­ran viikos­sa vai läh­tee Thaimaan-loma­lle ker­ran vuodessa?

  42. Suomes­sa on työvoima­pu­la. Mon­et yrit­täjäys­täväni esimerkik­si valit­ta­vat jatku­vasti, että he eivät saa ilmaista työvoimaa. Tehokkaat työ­markki­nat toimi­vat siten, että kun tehdas­mies saa potkut, se ei mene lääkik­seen, vaan kortis­toon. Sen takia lääkärei­den palkat ja muiden verot nou­se­vat ja sen takia mei­dän täy­tyy ottaa lisää maa­han siivoo­jia ja bus­sikuske­ja, jot­ta ainakin siivous­palve­lut oli­si­vat halvem­pia. Ruotsin maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka alkoi purra vuon­na 2009, jol­loin julkisen velan määrä bkt:sta oli noin 39 %, kun se pari vuot­ta aikaisem­min oli noin 50 %. Sat­tumal­ta vuon­na 2009 kru­u­nun arvo oli ennä­tysal­haal­la, mut­ta toisin kuin oppikir­jat totea­vat, juuri Ruotsin ja Suomen kohdal­la rahapoli­ti­ikalla ei ole mitään merk­i­tys­tä kaup­pataseen, työl­lisyy­den ja näin julkisen sek­torin kestävyy­den kannal­ta. On myös huo­mat­ta­va, että on syytä aina olla enem­män huolis­saan tule­vaisu­ud­es­ta, kuin nyky­hetkestä, kos­ka syn­tymät­tömät ihmiset eivät ole niin epämiel­lyt­täviä kuin elävät. Sitä pait­si, ihmiset ovat tyhmiä.

  43. Juhana Var­ti­ainen:

    Jotkut nos­ta­vat esille kult­tuuriset erot. En kiel­lä niitä enkä tiedä niistä kovin paljon. Mut­ta niiden ole­mas­sao­lo ei sel­l­aise­naan tee talous­teo­ri­aa tyhjäksi. 

    Vai san­ot­taisko ettei talous­teo­ri­at tee kult­tuuriero­ja tyhjäk­si. Mata­la­palkka­palvelusek­to­ria ei Suomeen tule syn­tymään Amerikan malli­in, ei vaik­ka kuin­ka talous­teo­ri­at väit­täisi että sel­l­ainen pitaisi syn­tyä kun vain tehdään näin ja näin.

    Ensin­näkin, työvoiman lisäys ei juuri mis­sään joh­da “palkko­jen lasku­un” vaan nousun hidas­tu­miseen. Ja mitä hitaampi nousu (suh­teessa tuot­tavu­u­teen), sitä enem­män “tilaa” on työ­markki­noil­la sekä työt­tömille että maa­han­muut­ta­jille. Sil­loin­han näet auke­nee kaula rajatuot­tavu­u­den ja työvoimakus­tan­nusten välille, ja yri­tyk­set rekrytoivat. 

    Yri­tys­toimin­nan kan­nat­tavu­us para­nee kun ei ole painei­ta mak­saa isom­pia lik­so­ja, got it.

    Ja mitä mekanis­mei­hin tulee, opti­maa­li­nen rahapoli­ti­ik­ka ja finanssipoli­ti­ik­ka tietysti reagoi­vat.… Jos rapo ja fipo toimi­vat järkevästi, 

    Opti­maalisen ja järkevän poli­ti­ikan olet­ta­mi­nen ei ole ihan viisaan ihmisen hommaa.

    työn tar­jon­nan kasvu hidas­taa inflaa­tio­ta, jol­loin las­ke­taan ohjauskorkoa. 

    Eikä inflaa­tio ja korot ole ihan tarpeek­si alhaal­la? Olen kuul­lut puhut­ta­van negati­ivis­es­ta koros­ta ja deflaa­tios­ta. Työn­tääkö äkilli­nen työvoiman­tar­jon­nan lisäämis­es­tä mah­dol­lis­es­ti aiheutu­va ostovoiman lasku maan deflaatiokierteeseen?

    Monis­sa vas­tauk­sis­sa näyt­tää ilmenevän käsi­tys jon­ka mukaan Suomes­sa vaan tehdään kaik­ki kur­jem­min kuin Ruot­sis­sa ja että talous­poli­ti­ikan ver­tailuil­la ei sik­si ole väliä. Siihen voin sanoa vain että Suomen ja Ruotsin kansan­taloudet käyt­täy­tyvät minus­ta kumpikin koko lail­la niin kuin niiden voisi odot­taa talousti­eteel­lisen ana­lyysin nojal­la käyttäytyvän.

    Te tarvit­sette lisää para­me­tre­ja niihin mallei­hinne. Man­age­ment skill lev­el, Ruot­sis­sa arvok­si “glob­al play­ers and win­ners with some real mar­ket­ing know-how” ja Suomes­sa “kädet­tömiä urpo­ja ala Kallasvuo…apuva…miksei me päästä tekeen bisnestä dokaa­mal­la venäläis­ten kanssa… mut hei, RUK on kyl­lä käyty”.

  44. Juhana Var­ti­ainen :

    Jus­si Ahokkaan kanssa on tilaisu­us väitel­lä muil­lakin foo­rumeil­la, mut­ta tässä pari vas­taväitet­tä hänelle. Ensin­näkin, työvoiman lisäys ei juuri mis­sään joh­da “palkko­jen lasku­un” vaan nousun hidas­tu­miseen. Ja mitä hitaampi nousu (suh­teessa tuot­tavu­u­teen), sitä enem­män “tilaa” on työ­markki­noil­la sekä työt­tömille että maahanmuuttajille. ”

    Pait­si Suomes­sa , esim viro­laiset rak­samiehet ovat kiis­tat­ta laske­neet raken­nusalan palkkoja.
    Samoin he ovat laske­neet siivousalan ym mata­la­palk­ka-alo­jen ansiotasoja.

    Kun nois­sa urakois­sa kulu­jne päälle pis­tetään 5–8 % yleisku­lui­hin ja voit­toon niin jo hyvin pienikin säästö palkkaku­luis­sa muut­taa työvoiman rakennetta

    Maa­han­muut­ta­jt tyy­tyvät huo­mat­tavasti kan­taväestöä alem­pi­in palkkoi­hin ja niin­pä alat liuku­vat ulko­maalaisen työvoiman miehittämiksi.

    Ja kun työ­paikko­ja ei syn­ny lisää niin työt­tömyys kas­vaa kan­taväestön kesku­udessa tai oikeam­min, työvoiman ulkop­uolis­ten syr­jäy­tynei­den määrä kas­vaa, sil­lä ihmi­nen syr­jäytetään lop­ul­ta yhteiskun­nan ulkopuoliseksi

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    NAIRU-teo­ria ei ole mitenkään sidok­sis­sa tuo­hon kokon­aiskysyn­tään. Yritin vain sanoa, että jos use­ampi työl­listyy, he saa­vat palkko­ja ja tämä työl­listää lisää. NAIRU ker­too vain, mis­sä vai­heessa palkkain­flaa­tio tap­paa kasvun ja alkaa lisätä työt­tömyyt­tä. Se ei ole oikeas­t­aan mikään teo­ria vaan käytän­nön havainto.

    Tuo 2007 jälkeinen palkanko­ro­tus­bu­u­mi ei ollut mikään NAIRUn aiheut­ta­ma vaan har­joite­tun poli­ti­ikan tulosta.

    Kokoomus osti vaalivoiton lupaa­mal­la julkiselle sek­to­rille ylisu­uret palkanko­ro­tuk­set ja por­var­i­hal­li­tus lunas­ti lupauksen

    Se nos­ti julkisen sek­torin palkat yli yksityisen

    Ja EK täy­den­si tuhoa aja­mal­la palkka­neu­vot­te­lut liittokohtasiksi

    Tämä syn­nyt­ti paineen nos­taa palkko­ja ja liit­to­jen väli­nen kil­pa veti palkkata­soa ylöspäin

    Kyseessä ei ollut kil­pailu työvoimas­ta vaan tulonjaosta. 

    Nyt kun sovit­ti­in yhetiseti niin kansa tyy­tyi 20 euron koro­tuk­si­in ja nytkin kuulem­ma on työvoimapula

  46. Viherinssi:Sanan “insinööri” kohdalle voi toki vai­h­taa vaik­ka sanan “sairaan­hoita­ja”, “opet­ta­ja”, “lääkäri” tai “ekono­mi”, jos se aiheut­taa vähem­män ihot­tumaa. Samoin teon­sanan “siiv­ota” voi vai­h­taa vaikka­pa seinän maalaamiseen, las­ten­hoitoon tai polkupyörän huoltamiseen. 

    Toteu­tu­ma­ton­ta poten­ti­aalia ja tarpei­ta ostaa työ­palveluk­sia on kaikki­na ajan­hetk­inä laske­ma­ton määrä.

    On myös oletet­tavaa, että aina kun täl­lainen poten­ti­aali real­isoituu se EI tarkoi­ta jonkin saman alan yri­tyk­sen hakeu­tu­mista konkurssi­in kos­ka työn­tek­i­jät siir­tyivät juuri real­isoitu­vaan työtapahtumaan.

    Johtopäätös: työvoima­pu­laa ei ole eikä tule. Otta­mat­ta luku­un tapauk­sia jois­sa tarve speksa­taan poikkeuk­sel­lisen tiukasti. Esimerkik­si Äet­sän pal­loon MM-tur­nauskoke­mus­ta omaa­va jalka­pal­loil­i­ja saa pestin. Lai­ta tai keskikent­tä riip­puu mitä jamo sanoo.

    Keskit­tykää muu­tok­si­in jot­ka tekevät tuos­ta poten­ti­aal­ista use­am­min real­is­mia. Onko ne sit­ten työl­listämisen sivuku­lu­ja, byrokra­ti­aa tms. En voi mitenkään uskoa, että alt­tiut­ta vas­ta­ta tuo­hon poten­ti­aali­in ei olisi. Käden­taita­ji­akin on maa täyn­nään. Har­ras­ta­jia kaikki­in lähtöihin.

  47. “Jos Rovaniem­jelle ilmaan­tuu kymme­nen tuhat­ta sata­matyön­tek­i­jää, se ei tietenkään tuo sata­maa Rovaniemelle. ”

    Työvoiman tar­jon­ta ei siis automaat­tis­es­ti luokaan työ­paikko­ja ? On siis muitakin ehtoja ?
    Osmo on jo keksinyt ainakin kolme reunaehtoa,jotka estävät talous­teo­ri­an toimin­nan, selvää edis­tymistä, koeta­pa miet­tiä lisää niin huo­maat, että se työvoiman tar­jon­ta on vain yksi tek­i­jä mon­en muun joukos­sa ja pitää ratkoa nuo muutkin ongelmat

    Ja voihan nuo sata­matyön­tek­i­jät koulut­taa vaik­ka kelkan rak­en­ta­jik­si, tosin nyky­hal­li­tus jäyk­isti työ­markki­noi­ta kun ammat­in­vai­h­to estetään.

    Työt­tömäk­si jäänyt papa­per­im­ies ei enää pääse opiskele­maan sairaan­hoita­jak­si vaan hänet syr­jäytetään työvoiman ulkopuoliseksi

    Eihän työtön paper­im­ies kel­van­nut paper­im­iehek­sikään +50-vuo­ti­aana, UPM alkoi koulu­taa nuo­ria eikä työl­listänyt työt­tömänä ollei­ta. Eli sopi­va koulu­tus-ja koke­muskaan ei auta, jos ikä on väärä.

    Suomes­sa har­joite­taan avoin­ta ikäsyr­jin­tää ja Edusku­nann enem­mistö näyt­tää hyväksyvän sen

    Eikä edes ihmisoikeusak­tivis­tit halua puut­tua tähän avoimeen syrjintään.

    Mut­ta kuten sote-sekoilu osoit­taa , nyky­i­sistä poli­itikoista ei ole johtajiksi

  48. Raimo K: No, juuri eilen oli jut­tua yhden ammatil­lista koulu­tus­ta anta­van oppi­laitok­sen rehtorin kanssa ja kyl­lä, oppisopimusk­oulu­tus­ta olisi hyvä saa­da enem­män, mut­ta kun ei löy­dy yri­tyk­siä, jot­ka ottaisi­vat oppi­lai­ta töihin. 

    Oppisopimuk­ses­ta pitää mak­saa TESsin mukainen palk­ka. Jotain palkkatukea voi ehkä saa­da jos palkkaa työt­tömän. Oppi­laaas­ta ei myöskään pääse koea­jan jäl­keen eroon, vaik­ka pal­jas­tu­isi huonok­si kos­ka irti­sanomiskyn­nys on todel­la korkea.

    Ei tuo noin nopeasti vilka­istu­na ole mikään ihme, ettei hirveästi löy­dy kiin­nos­tus­ta työn­tek­i­jöi­den koulut­tamiseen tessin mukaisel­la pal­ka­lla. Tes­seis­sä on kyl­lä usein har­joit­teli­japalkko­ja, mut­ta esimerkik­si met­al­li­te­ol­lisu­udessa se on 15% alem­pi kuin alin vakimiehen palk­ka. Tuot­tavu­usero on kum­minkin aika paljon suurem­pi kun jonkun­pitäisi sitä opiske­li­jaa opettaakin.

    Eikä mikään takaa, että opiske­li­ja jää koulut­ta­neeseen fir­maan töi­hin. Tähän tiet­nekin ay-jyrät heti vas­taa­vat että pitäisi mak­saa hyvä palk­ka niin ei lähde, mut­ta kyl­lä siinä pitää aika iso kasa tuo­h­ta lyödä pöytään, jos aikoo pär­jätä esimerkik­si sille että avo­vaimo lähti opiskele­maan toiselle puoelle Suomea.

  49. Aika pahasti särähti kor­vaan alun rajan­ve­to välille lah­jakas, kau­nis, karis­maat­ti­nen — ruma, tyh­mä, muiden hyljeksimä.

    Jäin samal­la miet­timään, että kuin­ka suuri toden­näköisyys vaikka­pa Var­ti­aisel­la ja Soin­in­vaar­al­la olisi löytää vak­i­työtä, jos he kuu­luisi­vat näinä vuosi­na yliopis­toista valmis­tu­vaan ikälu­okkaan varustet­tuna syn­nyn­näisil­lä omi­naisuuk­sil­laan, mut­ta ilman hyödyl­lisiä suhteita. 

    Molem­mis­sa tapauk­sis­sa var­mas­tikin yli 0,5, mut­ta kum­mas­sakaan ei vält­tämät­tä yli 0,8.

  50. Viherinssi: .

    Kansan­talouden kannal­ta kat­sot­tuna olisi kovin toiv­ot­tavaa, että insinööri tek­isi insinöörin hom­mia ja nyt työt­tömänä ole­va siivoaisi. Sekin olisi hienoa, jos siivoo­ja siivoaisi kolme tun­tia ja insinööri tek­isi kolme tun­tia lisää omia hom­mi­aan. Kokon­ais­tuot­tavu­us kas­vaisi, mis­tä riit­täisi yhteiseen kakku­un enem­män jaettavaa.

    Sanan “insinööri” kohdalle voi toki vai­h­taa vaik­ka sanan “sairaan­hoita­ja”, “opet­ta­ja”, “lääkäri” tai “ekono­mi”, jos se aiheut­taa vähem­män ihot­tumaa. Samoin teon­sanan “siiv­ota” voi vai­h­taa vaikka­pa seinän maalaamiseen, las­ten­hoitoon tai polkupyörän huoltamiseen.

    Se mitä mas­si­ivista mata­la­palkka­palvelusek­to­ria kan­nat­ta­vat ei muista ker­toa että USAs­sa se toimii kos­ka siel­lä on rajusti kah­denker­roksen väkeä. Min­imi­palkka­palvelupro­let ja kun­non kor­po­raa­tio­ra­haa tien­aa­vat oikeat ihmiset.

    Nämä ihmis­ryh­mät elävät ihan eri elämän­pi­ireis­sä; toiset käy man­tereen toisel­la puolel­la Dis­ney­lan­dis­sä loma­l­la, toiset asuu lento­ken­tän melu­alueel­la mut­ta eivät ole koskaan matkus­ta­neet kos­ka heil­lä ei ole siihen rahaa.

    Iso palvelusek­tori syn­tyy siitä että edelli­nen ryh­mä tien­aa viisi ker­taa enem­män kuin jälkim­mäi­nen, ja sil­lä on varaa eristää itsen­sä monista arkielämän pikku huolista.

    Amerikkalaiset kut­suu tätä nimel­lä “com­fort­able lifestyle”. South Parkissa Kyle kysyi isältään “mik­si on köy­hiä” ja se vas­tasi “pitäähän jonkun pestä mei­dän autot”.

    Välis­sä ole­va yhä kutis­tu­va alem­pi keskilu­ok­ka joko mak­saa itsen­sä kipeäk­si sairas­vaku­u­tus­mak­suil­la tai ovat ilman vaku­u­tus­ta. Lievem­pikin sairas­tu­mi­nen tekee selvää jälkeä näi­den taloudel­lis­es­ta tilanteesta (vaku­u­tuk­sel­la tai ilman). Poli­itikot osta­vat niiden kan­na­tus­ta ylläpitämäl­lä mas­si­ivista armeija‑, poli­isi- ja vanki­lasek­to­ria mis­tä saadaan työ­paikko­ja vihaisille, epä­toivoisille ihmisille.

    Jos tämä on se mihin halu­taan men­nä, se olisi syytä ilmaista selkeästi, kiertelemät­tä ja käyt­tämät­tä talousti­eteen kieltä.

  51. Yksi­tyi­nen yri­tys ei ohjaudu niinkään työvoiman tar­jon­nas­ta kuin asi­akkaista ja myynnistä.

    Julkisel­la puolel­la tilanne on toinen. Hyvä esimerk­ki on YLE, jon­ka organ­isoin­nis­sa eduskun­nan alis­teisu­u­teen tehti­in val­ta­va ja vaka­va virhe.

    Samal­la Yle-vero sidot­ti­in indek­si­in, mikä tarkoit­taa, että Ylen johto jos osaa tai viit­sii tehostaa toim­intaa, niin se säästyvil­lä rahoil­la kek­sii uusia “jut­tu­ja” ja palkkaa uusia ihmisiä. Enää ei riitä Ilmati­eteen laitok­sen ennus­teet, vaan palkat­tu­ja mete­o­rolo­ge­jakin on jo kymmenkunta.

    Ylen toim­inta ei ohjaudu enää taloud­es­ta eikä yleisöistä. Pikem­minkin peri­aate on, että “toi­vokaa mitä halu­at­te, me lähetämme mitä haluamme”.

  52. Palkkata­soa on Suomes­sa las­ket­tu myös irti­sanom­al­la van­himpia työn­tek­i­jöitä, joil­la yleen­sä on vuosien ker­tymän ja koke­muk­sen tulok­se­na ollut parem­pi palk­ka, ja tilalle on otet­tu nuorem­pia ja halvem­pia. Tai työt on yksinker­tais­es­ti vain jaet­tu jäl­jelle jääville.

    Omien havain­to­jeni mukaan merkit­tävä tek­i­jä työt­tömien huonos­sa työl­listymisessä on edelleen se, että työt­tömään lyödään vieläkin luuserin leima, vaik­ka kyseessä olisi mil­lainen joukkoir­ti­sanomi­nen tahansa. Ja kun työt­tömyyskausi pite­nee, tilanne pahe­nee. Siinä ei auta, vaik­ka olisi mil­laisia tutk­in­to­ja, koke­mus­ta ja kieli­taitoa tahansa.

    Niin­pä työt­tömän kan­nat­taakin mielu­um­min han­kkia itselleen joku muu “rooli”: jatko-opin­not, nimelli­nen palkkatyö jos­sain jär­jestössä tai oman yri­tyk­sen pyörit­tämi­nen (vaikkei se tuot­taisi paljon mitään). Nämä kaik­ki ovat työ­nan­ta­jien silmis­sä enem­män plus­saa, eikä kukaan vaivaudu tark­ista­maan, onko se työt­tömän “yri­tys” oikeasti saanut ihmeitä aikaan.

  53. Työvoima­pu­laa on povat­tu Suomeen ainakin 20 vuot­ta. Onko kukaan koskaan tutk­in­ut, mil­lä syn­tyvyyt­tä paran­tavil­la panos­tuk­sil­la ja toimil­la (ja mil­lä kus­tan­nuk­sil­la) Suomen väk­iluku kas­vaisi sen ver­ran enem­män kuin nyt on las­ket­tu tarvit­ta­van työl­listyviä maa­han­muut­ta­jia. Jos nyt ryhdyt­täisi­in toimeen, 18–20 vuo­den kulut­tua meil­lä olisi ensim­mäi­nen erä valmi­ina työ­markki­noille työvoima­pu­laa paikkaa­maan. Vai eikö tämä toimi?

  54. Suomen nykyisen surkean taloudel­lisen tilanteen syyt makaa­vat pitkälti surke­as­sa yri­tysjo­h­dos­sa, joka tekee uud­estaan ja uud­estaan rankko­ja strate­gisia virheitä. Johto kuvit­telee osaa­vansa jonkun bis­ne­salueen, vaik­ka kaik­ki asiantun­te­mus puut­tuu. Ylim­ielis­inä kuvitel­laan, että onnis­tu­mi­nen ei riipu toimi­alan tuntemuksesta.

    Yhä uudelleen saamme lukea jostain fir­mas­ta, joka on juuri käyn­nistämässä “Amerikan-val­loi­tus­ta”. Sieltä tul­laan sit­ten takaisin veris­sä päin, ja raho­ja on hukkunut miljoona­tolkul­la. Esimerkke­jä voi lukea melkein joka päivä lehdestä.

    Toinen suuri epäon­nis­tu­misen aihe ovat huonos­ti valmis­tel­lut yri­tysos­tot. Torvet soiden hyökätään osta­maan joku kural­la ole­va ulko­mainen yri­tys, jon­ka todel­lista tilaa ei ole vaivaudut­tu selvit­tämään. Tämä kun on niin kätevä tapa han­kkia fir­malle “kasvua”. Ja taas hukataan fir­man tuo­tot (tai pahim­mil­laan veron­mak­sajien rahat) johonkin tuulentupaan.

  55. Jalankulk­i­ja:
    Suomen nykyisen surkean taloudel­lisen tilanteen syyt makaa­vat pitkälti surke­as­sa yri­tysjo­h­dos­sa, joka tekee uud­estaan ja uud­estaan rankko­ja strate­gisia virheitä.

    Olen samaa mieltä. 

    Mei­dän on ehdot­tomasti tehtävä kaikkemme, jot­ta saamme kor­vat­tua nykyiset kelvot­tomat johta­jat parhaim­mal­la mah­dol­lisel­la työvoimalla.

    Ehdotankin että tämän takia nos­tamme tun­tu­vasti johta­jien palkkaus­ta ja tiputamme mar­gin­aaliv­ero­tus­ta. Täl­lä taval­la saamme kan­nustet­tua entistä parem­pia tön­tek­i­jöitä hakeu­tu­maan yri­tysjo­hta­jik­si sen sijas­ta, että he jäi­sivät tyy­tyväis­inä mop­paile­maan toimis­to­jen lat­tioi­ta. Val­tion fir­moissa voitaisi­in ensimäisek­si potkaista nykyiset toim­i­tusjo­hta­jat ulos ja lait­taa paikat haku­un vähin­täänkin kaksinker­taisel­la pal­ka­lla nykyiseen nähden.

  56. VALMISTUIN INSINÖÖRIKSI VUONNA 1967. KAIKKI LUOKKAMME OPISKELIJAT LIITTYIVÄT EDELLISEN VUODEN LOPULLA INSISÖÖRILIITON JÄSENIKSI. SEHÄN AJOI MEIDÄN ASIOITAMME.

    PÄÄOSA LUOKKATOVEREISTAMME EROSI LIITOSTA SEURAAVANA KESÄNÄ. SYYNÄ OLI LIITTOMME JOHDON OTTAMA KANTA SIITÄ, ETTÄ KOULUTUSTA ALALLE PITÄÄ LISÄTÄ RADIKAALISESTI, KOSKA INSINÖÖRTEJÄ VALMISTUU LIIAN VÄHÄN. EHKÄPÄ JOHTO YMMÄRSI JO SILLOIN SOININVAARAN JA VARTIAISEN NYT ESIINTUMAA TARJONNAN TEORIAA. 

    OLIMME TOISTA MIELTÄ. TUNSIMME NEHOISSAMME, MITEN VAIKEAA TYÖPAIKAN LÖYTÄMINEN OLI. SIITÄ ASTI OLEN NAURESKELLUT ISOKENKÄISTEN JULISTUKSIA TYÖVOIMAPULASTA MILLOIN MILLÄKIN ALALLA TAI TASOLLA. TODELLISTA PUUTETTA EI VIELÄ OLE NÄKYNYT.

    TYÖNTEKIJÖITÄ ON VAIKEA LÖYTÄÄ MIKÄLI HAETAAN ESIMEERKIKSI ALLE KOLMEKYMPPISTA KORKEAKOULUTETTUA MYYNTIEDUSTAJAA, JOLLA ON VÄHINTÄÄN 5 VUODEN KOKEMUS ULKOMAAN MYYNTITYÖSTÄ JA JOKA HALLITSEE SUJUVASTI SUOMEN, RUOTSIN ENGLANNIN JA RANSKLAN LISÄKSI KIINAA JA VENÄJÄÄ. TOSIN JOKAINEN JÄRKEVÄ YMMÄRTÄÄ, ETTEI TÄLLÄISIÄ LÖYDY HELPOLLA MAAHANMUUTON AVULLAKAAN.

  57. Tämän NAIRU-annok­sen jäl­keen kan­nat­taa lukea Pert­ti Haa­paran­nan esil­lenos­ta­mat asi­at täältä http://blog.hse-econ.fi/?p=5563
    Johtopäätöksinä mm.: “Jos luon­nol­lisia työt­tömyysastei­ta on monia, niin erot­telu rakenne- ja suh­dan­netyöt­tömyy­teen on yleis­es­ti ottaen mah­do­ton­ta. Niin­pä esimerkik­si talouden väli­aikainen elvy­tys julk­isia meno­ja kas­vat­ta­mal­la voi pysyvästi nos­taa tuotan­non tasoa siirtämäl­lä talouden huonos­ta tas­apain­os­ta hyvään tas­apain­oon ja sitähän on nykyisenkin talouskri­isin aikana esitet­ty. Toisaal­ta taas sen tapaisil­la raken­neu­ud­is­tuk­sil­la, joi­ta Suomes­sakin on esitet­ty, ei vält­tämät­tä ole mitään vaikutusta.”

  58. Yler­mi:

    Toki näyt­tää ole­van täy­delli­nen halut­to­muus tem­paista käyn­ti­in mit­tavaa koulu­tu­so­hjel­maa työt­tömille. Sel­l­aista joka tuot­taisi tarpeel­lisia taito­ja, ei kiusaa. 

    Mitä koulu­tuk­seen tulee, on Var­ti­ainen ihas­tunut lainapo­h­jaiseen opin­to­tu­keen ja lukukausi­mak­sui­hin. Ker­toopa sekin miehestä jotakin.

  59. Sylt­ty: Oppisopimuk­ses­ta pitää mak­saa TESsin mukainen palk­ka. Jotain palkkatukea voi ehkä saa­da jos palkkaa työt­tömän. Oppi­laaas­ta ei myöskään pääse koea­jan jäl­keen eroon, vaik­ka pal­jas­tu­isi huonok­si kos­ka irti­sanomiskyn­nys on todel­la korkea.

    Ei tuo noin nopeasti vilka­istu­na ole mikään ihme, ettei hirveästi löy­dy kiin­nos­tus­ta työn­tek­i­jöi­den koulut­tamiseen tessin mukaisel­la pal­ka­lla. Tes­seis­sä on kyl­lä usein har­joit­teli­japalkko­ja, mut­ta esimerkik­si met­al­li­te­ol­lisu­udessa se on 15% alem­pi kuin alin vakimiehen palk­ka. Tuot­tavu­usero on kum­minkin aika paljon suurem­pi kun jonkun­pitäisi sitä opiske­li­jaa opettaakin.

    Eikä mikään takaa, että opiske­li­ja jää koulut­ta­neeseen fir­maan töi­hin. Tähän tiet­nekin ay-jyrät heti vas­taa­vat että pitäisi mak­saa hyvä palk­ka niin ei lähde, mut­ta kyl­lä siinä pitää aika iso kasa tuo­h­ta lyödä pöytään, jos aikoo pär­jätä esimerkik­si sille että avo­vaimo lähti opiskele­maan toiselle puoelle Suomea.

    Juuri näin. Sys­tee­mi on susi ja toimii vain joil­lain har­voil­la spe­si­aalialoil­la joille ei ole sopi­vaa koulu­tus­ta. Tai sit­ten jos oppi­ja on omaa jälkikasvua tai ennestään tut­tu, johon voi luottaa.

  60. Sylt­ty:
    Ehdotankin että tämän takia nos­tamme tun­tu­vasti johta­jien palkkaus­ta ja tiputamme mar­gin­aaliv­ero­tus­ta. Täl­lä taval­la saamme kan­nustet­tua entistä parem­pia tön­tek­i­jöitä hakeu­tu­maan yri­tysjo­hta­jik­si sen sijas­ta, että he jäi­sivät tyy­tyväis­inä mop­paile­maan toimis­to­jen lat­tioi­ta. Val­tion fir­moissa voitaisi­in ensimäisek­si potkaista nykyiset toim­i­tusjo­hta­jat ulos ja lait­taa paikat haku­un vähin­täänkin kaksinker­taisel­la pal­ka­lla nykyiseen nähden. 

    Jos voit näyt­tää yhden esimerkin tapauk­ses­ta, jos­sa joku ihmi­nen olisi valin­nut fir­man johtamisen 650 000 €/vuosi (kyse­lyn mukaan suo­ma­laisen suur­fir­man tj:n keskipalk­ka) sijaan toimis­to­jen mop­paamisen 15 000 €/vuosi (vai mitä mop­paa­ja nyt sit­ten saakaan), niin voin hyväksyä sen, ettei täl­lä het­kel­lä johta­jien palkat ole tarpeek­si korkeal­la houkutel­lak­seen mop­paa­jia sinne hakeu­tu­maan. Tai oikeas­t­aan riit­tää, että osoi­tat keski­t­u­loisen (38 000 €/vuosi), joka ei vai­h­taisi duu­ni­aan tuol­laisen tj:n duu­ni­in tuol­la pal­ka­lla, mut­ta kyl­lä vai­h­taisi, jos palk­ka kaksinkertaistettaisiin.

    Muis­tan Suomen yri­tyshis­to­ri­an ehkä suurim­man men­estys­tari­nan arkkite­hdin, Jor­ma Ollilan jos­sain vai­heessa sanoneen, että siel­lä hänen tulota­sol­laan ei raha ole enää minkään­lainen moti­vaat­tori, vaan moti­vaa­tio työn tekemiselle tulee ihan muista asioista. 

    Käsit­tääk­seni parin viime vuosikymme­nen ajan yri­tysjo­hta­jien palkkake­hi­tys on ollut huo­mat­tavasti nopeam­paa kuin keski­t­u­lois­t­en (ainakin näin on ollut Amerikas­sa, eikä min­ul­la ole mitään eri­ty­istä syytä, mik­sei sama olisi pätenyt Suomes­sakin). Jos sin­un väit­teesi pätee, niin yri­tysjo­htamisen tason olisi pitänyt paran­tua samal­la reilusti. Kuitenkin aloi­tat kir­joituk­sesi sil­lä, että olet samaa mieltä väit­teen kanssa, että Suomen yri­tysjo­hta­jat ovat surkei­ta. Kuin­ka huono­ja he oikein oli­vat muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten, kun hei­dän palkkansa ei ollut yhtä pos­ke­ton duu­nar­in palkkaan ver­rat­tuna kuin se on nyt?

  61. Sylt­ty:
    Ei tuo noin nopeasti vilka­istu­na ole mikään ihme, ettei hirveästi löy­dy kiin­nos­tus­ta työn­tek­i­jöi­den koulut­tamiseen tessin mukaisel­la pal­ka­lla. Tes­seis­sä on kyl­lä usein har­joit­teli­japalkko­ja, mut­ta esimerkik­si met­al­li­te­ol­lisu­udessa se on 15% alem­pi kuin alin vakimiehen palk­ka. Tuot­tavu­usero on kum­minkin aika paljon suurem­pi kun jonkun­pitäisi sitä opiske­li­jaa opettaakin.

    Eikä mikään takaa, että opiske­li­ja jää koulut­ta­neeseen fir­maan töi­hin. Tähän tiet­nekin ay-jyrät heti vas­taa­vat että pitäisi mak­saa hyvä palk­ka niin ei lähde, mut­ta kyl­lä siinä pitää aika iso kasa tuo­h­ta lyödä pöytään, jos aikoo pär­jätä esimerkik­si sille että avo­vaimo lähti opiskele­maan toiselle puoelle Suomea. 

    Tästä olen samaa mieltä. Eikä minus­ta ole kyse edes tuo­hen määrästä. Jos koulutet­tu työn­tek­i­jä on x:n arvoinen hänet koulut­ta­neelle fir­malle (mis­sä x:än on huomioitu hänen koulut­tamiseen kuluneet resurssit), niin vas­taavia taito­ja hyö­dyn­tävälle kil­pail­i­jafir­malle hän on x+y:n arvoinen, mis­sä y on siinä säästyneet rahat, että joku muu on työn­tek­i­jän koulut­tanut. Kil­pail­i­ja voi siis lyödä pöytään enem­män tuo­h­ta. Ain­oas­taan, jos y saadaan painet­tua esim. val­tion tuel­la alas tai fir­mal­la on jokin keino sitout­taa työn­tek­i­jä itseen­sä (esim. osa koulu­tusa­jan TES:in mukaises­ta palka­s­ta kyl­lä mak­se­taan, mut­ta vaikka­pa vas­ta 3:n vuo­den jäl­keen), niin tuo on kyl­lä aika huono yhtälö tiukas­sa kil­pailu­ti­lanteessa toimiville firmoille. 

    Jopa siis sil­loin, kun työn­tek­i­jän koulut­ta­mi­nen TES:n mukaisel­la pal­ka­lla olisi muuten kan­nat­tavaa, niin se, että kil­pail­i­ja voi aina houkutel­la hänet lähtemään, tekee touhus­ta kannattamatonta.

  62. Jouko Ollila: Juuri näin. Sys­tee­mi on susi ja toimii vain joil­lain har­voil­la spe­si­aalialoil­la joille ei ole sopi­vaa koulu­tus­ta. Tai sit­ten jos oppi­ja on omaa jälkikasvua tai ennestään tut­tu, johon voi luottaa.

    Tot­ta, ei oppisopimusk­oulu­tus­ta ole edes tarkoitet­tu kor­vaa­maan massakoulutusta.

    Sil­lä voisi kuitenkin olla merkit­tävä rooli teo­riaope­tus­ta inhoavien nuorten ammat­tik­oulu­tuk­ses­sa, mut­ta sil­loin nuo Syl­tyn mainit­se­mat ongel­mat pitäisi poistaa.

    PS: Ei oppi­laan tarvitse olla pomon jälkikasvua kun­han on jonkun luot­toih­misen jälkikasvua tai tuttu.

  63. JV puhuu NAIRU:sta kuin jostain itses­tään selvästi ole­mas­sa olev­as­ta. En (maal­likkona) äkkiseltään löytänyt tietoa siitä, voidaanko sen arvo jotakuinkin objek­ti­ivis­es­ti laskea. 

    Onko nyky­suo­ma­lainen NAIRU=6%, kuten JV on muu­ta­maan ker­taan sanonut vai onko oikeis­to­laisen NAIRU=10% ja vasem­mis­to­laisen NAIRU=2% ilman mah­dol­lisu­ut­ta ratkaista, kumpi on oikeassa?

    (Kohteliaasti val­itsin luvut niin, että JV:n luku on näi­den keskiarvo.)

    1. NAIRU-tasoa voi yrit­tää esti­moi­da ja sen tasos­ta ollaan melko yksimielisiä, joskaan tarkkaa arvoa ei tiedä kukaan eikä se olekaan aivan täs­mälli­nen käsite. Taloucdelli­nen kasvu tait­tuu työvoima­pu­laan vähän eri tasoil­la riip­puen siitä, mikä osa taloud­es­ta kas­vaa. Jos meille tulee suuri klas­sisen musi­ikin buu­mi, se tör­mää muusikkop­u­laan aika nopeasti.

  64. jlbl:
    Se mitä mas­si­ivista mata­la­palkka­palvelusek­to­ria kan­nat­ta­vat ei muista ker­toa että USAs­sa se toimii kos­ka siel­lä on rajusti kah­denker­roksen väkeä. Min­imi­palkka­palvelupro­let ja kun­non kor­po­raa­tio­ra­haa tien­aa­vat oikeat ihmiset.

    En vaan ymmär­rä tuo­ta tekopy­hää yksisilmäistä taivastelua. Meil­lä on tuo sama minim­i­toimeen­tu­lol­la elävä ihmis­ryh­mä ole­mas­sa mut­ta he ovat työt­tömiä, kuntou­tustuel­la, työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä, työl­lis­tet­tynä tai muuten vaan kotona. Eikö olisi parem­pi että he tek­i­sivät jotain kaikille hyödyl­listä? Työstä saadun nyky­istä pienem­män min­imi­palkan voisi yhdis­tää nykyiseen sosi­aal­i­tur­vaan niin sil­lä eläisi jo. Mut­ta ei kun ay-liike.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    NAIRU-tasoa voi yrit­tää esti­moi­da ja sen tasos­ta ollaan melko yksimielisiä, joskaan tarkkaa arvoa ei tiedä kukaan eikä se olekaan aivan täs­mälli­nen käsite. Taloucdelli­nen kasvu tait­tuu työvoima­pu­laan vähän eri tasoil­la riip­puen siitä, mikä osa taloud­es­ta kas­vaa. Jos meille tulee suuri klas­sisen musi­ikin buu­mi, se tör­mää muusikkop­u­laan aika nopeasti. 

    NAIRU on suo­ras­sa suh­teessa tulk­it­si­jan tulota­soon. Mitä korkeam­mal­la on työ­markki­noiden hier­arki­as­sa sitä helpom­mal­ta työl­listymi­nen vaikut­taa. “Jos en olisi val­takun­nan­marsalk­ka voisin olla val­takun­nan­marsalkan var­aval­takun­nan­marsalk­ka”. “Jos en olisi viemärisi­ivoo­ja voisin olla.…syvä hiljaisuus”.
    ?

  66. Jyr­ki Patomä­ki: Yksi aivan keskeinen aihe Var­ti­aisen esitelmästä puut­tui ja se on yri­tys­ten voit­to­jen kohta­lo. Viime vuosikymmenel­lä ja myös 1980-luvul­la, siis lam­o­jen edel­lä, palkat nousi­vat mut­ta tärkeäm­pää on, että sil­loin kasvoivat myös palkkiot yri­tys­ten johta­jille ja ennen kaikkea omis­ta­jille mak­set­ti­in isot osin­got. Voit­to­ja ei aikaisem­mas­sa määrin käytet­ty tuotan­nol­lisi­in investointeihin.

    Mik­si tämä voiton­jako osinkoina on niin kauhea asia? Jos yri­tys ei itse kek­si kan­nat­tavia investoin­tiko­htei­ta oman liikei­deansa puit­teis­sa, osin­gon­saa­jat voivat olla idearikkaampia joko suo­raan tai pankkien­sa kaut­ta. Nyky­maail­mas­sa tuskin kukaan osinkona saadut rahat pat­jansa alle tallettaa.

    Pien­si­joit­ta­jil­la osinko­ra­hat menevät useim­miten kulu­tuk­seen, mut­ta ei kai sekään ole paha asia.

  67. Samuli Saarel­ma: Tästä olen samaa mieltä. Eikä minus­ta ole kyse edes tuo­hen määrästä. Jos koulutet­tu työn­tek­i­jä on x:n arvoinen hänet koulut­ta­neelle fir­malle (mis­sä x:än on huomioitu hänen koulut­tamiseen kuluneet resurssit), niin vas­taavia taito­ja hyö­dyn­tävälle kil­pail­i­jafir­malle hän on x+y:n arvoinen, mis­sä y on siinä säästyneet rahat, että joku muu on työn­tek­i­jän koulut­tanut. Kil­pail­i­ja voi siis lyödä pöytään enem­män tuo­h­ta. Ain­oas­taan, jos y saadaan painet­tua esim. val­tion tuel­la alas tai fir­mal­la on jokin keino sitout­taa työn­tek­i­jä itseen­sä (esim. osa koulu­tusa­jan TES:in mukaises­ta palka­s­ta kyl­lä mak­se­taan, mut­ta vaikka­pa vas­ta 3:n vuo­den jäl­keen), niin tuo on kyl­lä aika huono yhtälö tiukas­sa kil­pailu­ti­lanteessa toimiville firmoille. 

    Jopa siis sil­loin, kun työn­tek­i­jän koulut­ta­mi­nen TES:n mukaisel­la pal­ka­lla olisi muuten kan­nat­tavaa, niin se, että kil­pail­i­ja voi aina houkutel­la hänet lähtemään, tekee touhus­ta kannattamatonta.

    Mulle tulee aina näitä suo­ma­laisia yrit­täjien itku­vir­siä lukies­sa mieleen että mä teen jotain väärin, kun fir­man men­estymi­nen on kiin­ni omista toimista ja asi­akkaiden tyy­tyväisenä pitämis­es­tä, eikä tässä koe yhtään ole­vansa val­tio­val­lan ikeen alla.

    Mut­ta koulu­tuk­seen liit­tyen, tämä kuvaa aja­tus­mall­ia täydellisesti:

    The CFO asked: What if we invest in our peo­ple and they leave?
    To which the CEO respond­ed: What if we don’t and they stay?

    /jussi

  68. Jalankulk­i­ja: Suomen nykyisen surkean taloudel­lisen tilanteen syyt makaa­vat pitkälti surke­as­sa yri­tysjo­h­dos­sa, joka tekee uud­estaan ja uud­estaan rankko­ja strate­gisia virheitä. Johto kuvit­telee osaa­vansa jonkun bis­ne­salueen, vaik­ka kaik­ki asiantun­te­mus puut­tuu. Ylim­ielis­inä kuvitel­laan, että onnis­tu­mi­nen ei riipu toimi­alan tuntemuksesta.

    Eläke­vaku­u­tusy­htiöi­den johta­jia on palkit­tu avokätisesti.
    Surkuhu­paisaa on, että ilman eläke­jo­hta­jia eläk­er­a­has­to­jen tuo­tot oli­si­vat viime vuon­na olleet 16–22 pros­entin sijaan jopa 30 prosenttia.

    Tähän olisi päästy tekemät­tä mitään eli pelkäl­lä sat­tuman kau­pal­la, elikkä rahat oli­si­vat olleet jos­sain pas­si­ivis­es­ti hoide­tus­sa ns. ETF-rahastossa.

    Eläke­varamme tuot­taisi­vat parhait­en, jos niitä hoitaisi eläke­vaku­u­tusy­htiöi­den sijaan Valtionkonttori.

    Lisää asi­as­ta löy­tyy mm. Hesarista, jos­sa siitä oli 8.2.2014 jut­tua otsikol­la “Taas jäi mil­jar­di­en eläke­pot­ti saamatta”.

  69. Samuli Saarel­ma:Jos sin­un väit­teesi pätee, niin yri­tysjo­htamisen tason olisi pitänyt paran­tua samal­la reilusti.

    Luulisin että on paran­tunut, mut­ta ilmeis­es­ti kyky tun­nistaa par­o­di­an eri laje­ja on päässyt vuosien saatossa huonontumaan.

  70. eggo: En vaan ymmär­rä tuo­ta tekopy­hää yksisilmäistä taivastelua. Meil­lä on tuo sama minim­i­toimeen­tu­lol­la elävä ihmis­ryh­mä ole­mas­sa mut­ta he ovat työt­tömiä, kuntou­tustuel­la, työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä, työl­lis­tet­tynä tai muuten vaan kotona. Eikö olisi parem­pi että he tek­i­sivät jotain kaikille hyödyllistä?

    Nämä eivät ole samat ryh­mät Suomes­sa ja Amerikas­sa. Amerikas­sa on nuo­ria työkyky­isiä- ja haluisia, jot­ka ei tule toimeen kah­den työ­paikan lik­sal­la. Suomes­sa sä puhut kuntou­tus­tu­ki ja työkyvyttömyyseläkeläisistä.

    Lue tämä:
    http://www.theatlantic.com/business/archive/2013/07/mcdonalds-cant-figure-out-how-its-workers-survive-on-minimum-wage/277845/

    Laa­ja mata­la­palkka­palvelusek­tori yksinker­tais­es­ti edel­lyt­tää että on paljon rikkai­ta ja paljon työtä teke­viä köy­hiä ja niiden väliset tulo­erot saisi­vat mielel­lään olla mah­dol­lisim­man isot.

    Työstä saadun nyky­istä pienem­män min­imi­palkan voisi yhdis­tää nykyiseen sosi­aal­i­tur­vaan niin sil­lä eläisi jo. Mut­ta ei kun ay-liike.

    Ne taitaa ajaa jäse­nien­sä etu­ja, eikä työtätekevä köy­hälistö ole toiv­ot­tavien asioiden listal­la. Kyl­lä mun puoles­ta voitaisi johonkin esim. perus­tu­lopo­h­jaiseen ratkaisu­un siir­tyä (tai ainakin vakavasti harki­ta), mut­ta ei tapah­du lähitulevaisuudessa.

  71. Jus­si U:
    Mut­ta koulu­tuk­seen liit­tyen, tämä kuvaa aja­tus­mall­ia täydellisesti:

    The CFO asked: What if we invest in our peo­ple and they leave?
    To which the CEO respond­ed: What if we don’t and they stay? 

    Tuo var­masti pätee fir­man pysyvien työn­tek­i­jöi­den koulutet­tuna pitämiseen. Tässä kai kuitenkin puhut­ti­in har­joit­telijoiden koulut­tamis­es­ta fir­man työntekijöiksi.

  72. Sylt­ty: Luulisin että on paran­tunut, mut­ta ilmeis­es­ti kyky tun­nistaa par­o­di­an eri laje­ja on päässyt vuosien saatossa huonontumaan. 

    Ok, pidämme mielessä, että aina, kun jatkos­sa tääl­lä blo­gin kom­ment­tio­su­udessa kir­joi­tat tulo­ero­jen ja johta­jien korkei­den palkko­jen puoles­ta, kyse on parodiasta.

  73. Var­ti­ainen ja Soin­in­vaaran kom­menteista voi päätel­lä, että työvoiman tar­jon­ta ei olekaan niin yksinker­tainen kuin on annet­tu ymmärtää.

    Jos Rovaniemel­lä on 10000 vapaa­ta työikäistä ihmistä niin se ei olekaan työvoimaa vaan epäku­rant­tia mas­saa , jos­ka joutaa tallin taakse,

    He ovat väärässä paikas­sa , tuotan­to ei hakeudukaan sinne mis­sä on työvoimaa, he ovat väärin koulutet­tu­ja ja he ovat väärän ikäisiä eikä hei­dän kuu­li­aisu­ud­estakaan voi olla varmoja.

    Niin­pä he eivät ole työvoimaa

    Niin­pä vaik­ka meil­lä on 550000 työn­hak­i­jaa niin heistä ei löy­dy sopivia työntekijöitä.

    Näin siis Suomessa 

    Mut­ta kun men­emme Ruot­si­in niin saman­lainen työvoima kel­paa eikä työl­listymisen tukemisek­si tarvi­ta palkko­jen polkemista, tuki­aisia eikä keppiä.

    Suomen ja Ruotsin työvoiman omi­naisu­udet ovat hyvin lähel­lä toisi­aan , joten ero­ja työvoiman laadus­sa ei juuri ole

    Ero on siel­lä yri­tys­ten johto­por­taas­sa, Ruot­sis­sa tuotan­toa suun­nitel­laan sen mukaan kuin on tar­jol­la resurssia, Suomes­sa eletään pilvilinnoissa.

    Tämä näkyy esim ikään­tynei­den työl­lisyy­dessä, Suomes­sa julkisel­la sek­to­ril­la sin­nitel­lään juuri ja juuri 63, Ruot­sis­sa useim­mat 65:een

    Suomes­sa +50-vuo­tias on tallin taakse vietävä, Ruot­sis­sa nor­maali työntekijä

  74. Liian van­ha: Niin­pä vaik­ka meil­lä on 550000 työn­hak­i­jaa niin heistä ei löy­dy sopivia työntekijöitä. 

    Jol­loin voidaan puhua rak­en­teel­lis­es­ta täystyöllisyydestä.

    Jos jol­lakin alueel­la alkaa rak­en­teelli­nen täystyöl­lisyys tarkoit­taa yli 10 % työt­tömyyt­tä voisi alueel­la vapaut­taa markki­noi­ta sään­telystä. Nopeimpia tapo­ja alen­taa rak­en­teel­lisen täystyöl­lisyy­den numero-arvoa on vapaut­taa vaikka­pa tak­sili­ikenne, alko­holi, kau­palli­nen sek­si ja uhkapelit.

    On mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa, että tätä ei edes halu­ta vaan päämäärä on siirtää työvoima vuokrakasarmei­hin Kan­takaupunki­in ja hake­mus vetämään vielä yhdek­si virkamieheksi?

  75. max: Jol­loin voidaan puhua rak­en­teel­lis­es­ta täystyöllisyydestä.

    Jos jol­lakin alueel­la alkaa rak­en­teelli­nen täystyöl­lisyys tarkoit­taa yli 10 % työt­tömyyt­tä voisi alueel­la vapaut­taa markki­noi­ta sään­telystä. Nopeimpia tapo­ja alen­taa rak­en­teel­lisen täystyöl­lisyy­den numero-arvoa on vapaut­taa vaikka­pa tak­sili­ikenne, alko­holi, kau­palli­nen sek­si ja uhkapelit.

    On mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa, että tätä ei edes halu­ta vaan päämäärä on siirtää työvoima vuokrakasarmei­hin Kan­takaupunki­in ja hake­mus vetämään vielä yhdek­si virkamieheksi?

    Jos saman­lainen työvoima kel­paa muis­sa mais­sa ja sosi­aal­i­tur­vakin on parem­pi niin jos­sain muual­la on vika kuin työt­tömis­sä ja vikaa haetaan väärästä kohtaa.

    Nyt on 25 vuot­ta yrittey kek­siä, mikä vika työt­tömässä on , mut­ta mitään todel­lisat ei ole löydetty.

    Kyl­lähän noi­ta syitä löy­tyy esim ikä on varsin suuri tek­i­jä Suomes­sa, mut­ta miten muu­tat henkilön ikää ?
    Palkkaa alen­netaan kuten Tilas­tokeskus osoit­taa ja suori­tus­pal­ka­lla tekevil­lä se las­kee ilman työ­sopimuk­sen uudistamistakin.Duunarin palk­ka kun on sidot­tu tehty­i­hin suoritteisiin.

    Palkkakin las­kee niin paljon iän myötä, etteivät hie­man suurem­mat sos-tur­va­mak­sut vaikuta.

    Koulu­tuk­sen van­hen­e­m­i­nenkin on pelkkä myyt­ti, maail­ma on muut­tunut jo 70-luvul­la ja jokaisen on ollut opetelta­va uudet asiat.Minunkin koulu­tus van­heni jo viidessä vuodessa ja sama on tois­tunut muu­ta­man vuo­den välein, mut­ta aina olen opetel­lut uuden. Entisen päälle on help­po rak­en­taa uut­ta, sil­lä työssä vaa­di­taan yri­tyk­sen , alan ja mon­en muun asian tun­te­mus­ta ja se muo­dostaa suuren osan osaamis­es­ta, joten kaikkea ei tarvitse opetella.

    Nuorten suosiminne voi johtua samas­ta syytä kuin on main­os­tamises­sakin: Nuori­in voidaan manip­u­loin­nil­la vaikut­taa, van­hempi­in ei. Sen vuok­si main­os­ra­hoit­teiset tv-ohjel­mat suun­nataan nuo­rille, van­hoille ie kan­na­ta tehdä ohjelmia, kos­ka niille ei saa­da mainostajia.

    Työelämässä se tarkoit­taa, että nuo­ria voidaan hui­ja­ta hel­posti ja sen vuok­si he ovat hal­paa työvoimaa, joka seisoo vaik­ka pääl­lään kun työ­nan­ta­ja nap­saut­taa soprmiaan

    Ja val­ti­ol­la ja kun­nal­lakin palk­ka ja ura nousee lentoon vas­ta 55+ ikäisenä, mik­si yksi­tyisel­lä on päinvastoin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.