Mitä kristallipallosta näkyy?

Kävin lauan­taina kah­den muun ulkop­uolisen alus­ta­jan kanssa ker­tomas­sa kokoomuk­sen puheen­jo­hta­japäivil­lä, mitä muu­tok­sia tule­vaisu­udessa näen Suomen poli­ti­ikas­sa. Kokoomus­laiset ovat twi­itan­neet tilaisu­ud­es­ta innokkaasti, että on paras­ta ker­toa itsekin, mitä siel­lä sanoin. Tässä 20 min­uutin puheen­vuoro ulko­muis­tista lyhennettynä.

Kak­si mil­jar­dia uut­ta keskilu­okkaista ihmistä lähin­nä Aasi­aan mullis­taa maail­man­talouden. Rooman klu­bin kasvun rajat –kir­jan kysymyk­se­naset­telu tulee uud­estaan ajanko­htaisek­si, sil­lä luon­non­va­ro­jen riit­tävyys on koe­tuk­sel­la. Suo­mi on malmi­varoil­taan köy­hä maa. En edelleenkään ymmär­rä, mikä kiire meil­lä on tyh­jen­tää maaperämme viimei­sistä malmi­varoista nyt, kun raa­ka-aineet vielä ovat halpoja.

Ostovoimainen kysyn­tä nos­taa ruuan maail­man­markki­nahin­to­ja niin paljon, että teol­lisu­us­mais­sa maat­alous voitaisi­in palaut­taa pitkälti markki­nae­htoisek­si. Miten Afrikan köy­hät tästä selviävät, en ymmärrä.

Aasi­as­sa palkat ovat noin kymme­ne­sosa euroop­palai­sista palkoista, mut­ta niiden ostovoima on paljon suurem­pi, ehkä noin kol­ma­sosa. Ero johtuu val­u­ut­takurs­seista, jot­ka toden­näköis­es­ti oikenevat niin, että palkkaerot läh­es katoavat.

Ilmastopoli­ti­ik­ka tulee. Ihmiskun­ta havah­tuu ilmas­ton­muu­tok­sen vaar­al­lisu­ut­teen liian myöhään ja reagoi siihen voimal­la. Neljän­nesvu­o­sisa­ta on hukat­tu ja sik­si toimen­piteistä tulee jyrkkiä. Ain­oa toimi­va tapa on nos­taa fos­si­ilisen ener­gian hin­taa taval­la tai toisel­la, veroil­la tai päästökau­pal­la. Tämä on hyvä tiedostaa, kun suun­nit­telee pitkä­vaikut­teista investoin­tia, liit­tyy se sit­ten omaan asun­toon tai vaik­ka teol­lisi­in investointeihin.

Robot­titekni­ik­ka ottaa spurtin. Robot­titekni­ikas­ta tai laa­jem­min älykkäästä elek­tron­i­ikas­ta tulee hal­paa ja hyvää ja sen tunkeu­tuu kaikkialle. Mas­sa­tavaroiden valmis­tus automa­ti­soituu, mikä tekee siitä taloudel­lis­es­ti aika mie­lenki­in­no­ton­ta. Valmis­tuk­sen osu­us tavaran arvos­ta käy aika vähäisek­si. Tuotan­to palaa Kiinas­ta Euroop­paan, mut­ta työ­paikat eivät palaa.

On arvioitu, että läh­es puo­let työ­paikoista on uhat­tuna. Juhana Var­ti­ainen huo­maut­ti eräässä toises­sa tilaisu­udessa, että suuria raken­nemuu­tok­sia on ollut ennenkin, mut­ta markki­na­t­alous on löytänyt uut­ta työtä van­han tilalle. Tähän halu­an lisätä, että muu­tos on nyt nopeampi, mut­ta ihmisen työikä on yhtä pitkä. Ennen riit­ti, että maanvil­jeli­jän lapset pää­tyivät eri ammat­ti­in kuin van­hempansa, nyt ammat­tia pitää vai­h­taa kesken työuran.

Palk­ka-jakau­man polar­isaa­tio. Teknisen kehi­tyk­sen seu­rauk­se­na on ratio­nal­isoitu pois paljon hyvä­palkkaista ammat­tidu­u­nar­in työtä. Palkka­jakau­mas­ta on vuosien 1995- 2008 välil­lä kadon­nut peräti 300 000 keskipalkkaista työtä. Lähin­nä miesten duu­nar­i­ammat­te­ja, demarei­den unel­ma-ammat­te­ja. Tilalle on tul­lut korkeasti palkat­tu­ja asiantun­ti­jatöitä ja toisaal­ta mata­la­palkkadu­une­ja. Paper­i­työläisen lap­sista voi tul­la korkea­palkkaisia, paper­i­työläistä itseään odot­ta­vat matalapalkkatyöt.

Ilmiö on kan­sain­vä­li­nen ja sen ennuste­taan jatku­van. Yhdys­val­lois­sa medi­aa­ni­palkat eivät ole nousseet aikoi­hin, vaik­ka kansan­tu­lo on nous­sut huo­mat­tavasti. Keskilu­okalla menee huonosti.

Kehi­tyk­sel­lä on vaiku­tuk­sen­sa yhteiskun­ta­rauhaan. Keskilu­okan köy­htymistä on his­to­ri­as­sa tapah­tunut ennenkin, eikä siitä ole koskaan seu­ran­nut mitään hyvää. Polar­isoituneet kansakun­nat eivät ylipään­säkään menesty.

Sosi­aalipoli­ti­ikalle on tulos­sa uusi tehtävä, helpot­taa pieni­palkkaisten ase­maa. Itse näen ratkaisuna perus­tu­lon, jon­ka ensisi­jainen tarkoi­tus on paran­taa pieni­palkkaisten ase­maa sekä suh­teessa suurem­pi­palkkaisi­in että työt­tömi­in näh­den. Kah­teenkymme­neen min­u­ut­ti­in ei mah­du enem­pää perustelua. Jos halu­at­te kuul­la aiheesta enem­män, kysykää Lasse Män­nistöltä.

Tämä tilanne on demareil­la paina­jais­mainen. Joku irvileu­ka on sanonut, että demarei­den taivaas­sa kaik­ki ovat paper­i­työläisiä. Siitä unel­mas­ta etään­nytään koko ajan. Tässä ei ole mitään aihet­ta vahin­go­niloon. Kuka­pa meistä ei toivoisi, että kaik­ki suo­ma­laiset oli­si­vat hyvä­tu­loisia, joil­la on tiili­nen omakoti­ta­lo ja kak­si autoa pihas­sa.  (Min­ul­la voisi ehkä olla huo­mautet­tavaa niistä autoista ja myös omakotitalosta.)

Unel­man karkaami­nen nos­taa perus­suo­ma­laisia demarei­den kus­tan­nuk­sel­la aivan samoin kuin maal­ta­pako aikanaan lihot­ti ven­namo­laisia keskustapuoleen kus­tan­nuk­sel­la. Tässä ei auta, vaik­ka demar­it vai­h­taisi­vat puheen­jo­hta­jaa ker­ran vuodessa. Kun puolueelta on viety unel­ma, siltä on viety kaik­ki. Kor­jause­hdo­tuk­set kuu­losta­vat epä­toivoisil­ta: Neu­vos­toli­it­to takaisin ja sel­l­un keit­to euka­lyp­tuk­ses­ta on kiel­let­tävä. Näin he eivät tietenkään sano eivätkä edes tietois­es­ti ajat­tele, mut­ta sitä hei­dän puheen­vuoron­sa oikeasti edellyttäisivät.

On varaudut­ta­va siihenkin, että meil­lä ei ole koh­ta toim­intakyky­istä demaripuoluet­ta! Tässäkään ei ole mitään nau­run tai vahin­go­nilon aihet­ta. Se on todel­la paha juttu.

Kaupungis­tu­mi­nen kiihtyy (?) Laitoin tuo­hon kysymys­merkin, kos­ka näi­den tren­di­en ennus­t­a­mi­nen on aina vähän han­kalaa. Nyt näyt­tää vah­vasti tältä. Kaikkial­la maail­mas­sa urbaan­it elinkeinot kas­va­vat. Suurin osa niistä voi men­estyä vain kaupunki­maises­sa ympäristössä. Taloudel­lista pakkoa merkit­tävämpi tek­i­jä on, että yhä use­ampi oikeasti halu­aa asua kaupungis­sa ja eri­tyis­es­ti kaupunkien keskus­tois­sa, siis oike­as­sa kaupungis­sa, jos­sa tärkeim­mät liiken­nevä­li­neet ovat ratik­ka ja hissi.  Asen­nemuu­tos on ollut nopea. Helsingis­sä kas­vaa nuori kaupunki­lais­polvi, joka on kaupunki­laisu­ud­estaan ylpeä ja innostunut.

Meneil­lään on myös asun­to­var­al­lisu­u­den uus­jako. Asun­to on suo­ma­lais­ten tärkein omaisu­us. Kasvukeskuk­sis­sa ja eri­tyis­es­ti Helsingis­sä sen arvo nousee ja muut­to­tap­pioalueil­la sen arvo las­kee. Niin kauan kuin aikoo jatkaa asum­is­taan tyh­jenevil­lä seuduil­la, asun­to­jen hin­to­jen laskus­ta on vain hyö­tyä, mut­ta se on kovin ikävä asia, jos aikoo muut­taa pois. Kan­nat­taa syn­tyä suku­un, joka on asunut Helsingis­sä pitkään.

Aivan hirveä uuti­nen oli alku­vi­ikos­ta, että pankit eivät myön­nä enää perusko­r­jaus­lain­o­ja muut­to­tap­pioaluei­den ker­rostaloille, kos­ka talo ei riitä lainan vaku­udek­si. Miet­tikää, mitä tämä ennus­taa noiden raken­nusten ja noiden aluei­den tule­vaisu­ud­es­ta! Suomes­sa meneil­lään ole­va alueke­hi­tys on tabu, jos­ta kukaan ei uskalla sanoa rehellis­es­ti, mitä tuon tien päässä on. Tois­tamme kaik­ki uskol­lis­es­ti mantraa koko maan pitämis­es­tä asut­tuna, mut­ta pankit eivät uskalla lyödä vetoa tämän puolesta.

Val­tioiden kaven­tu­va liikku­ma-ala. Poli­ti­ik­ka on mieliku­vis­samme sitä mitä tehdään eduskun­nas­sa, mut­ta eduskun­nas­sa tehdään aika vähän oikei­ta päätök­siä. Paljon poli­it­tis­es­ta päätök­sen­teosta on siir­tynyt ylikansal­liselle tasol­la ja hyvä niin. Sen sijaan kas­vavis­sa kaupungeis­sa muo­vataan tule­vaisu­ut­tamme kauaskan­toisil­la ratkaisuil­la. Lehdis­tö seu­raa tätä aivan liian vähän. (Joskus kauan sit­ten Helsin­gin Sanomien kun­nal­lis­toim­i­tus­ta kut­sut­ti­in lehden sisäl­lä kroonikko-osas­tok­si). Minä koen voivani vaikut­taa maail­maan paljon enem­män Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa kuin eduskunnassa.

Voi myös kysyä, oli­si­vatko kaupunkiseudut parem­pi alue­jaon yksikkö kuin maakun­nat, kos­ka toim­inta on kaupunkiseu­tu­jen ympäril­lä – maakun­nat taas ovat enem­män tai vähem­män keinotekoisia yksiköitä. Onnet­to­mia ovat ne kahdes­ta tai kolmes­ta kaupunkiseudus­ta koos­t­u­vat maakun­nat, jois­sa toim­inta keskit­tyy lähin­nä keskuskaupunkien väliseen vihanpitoon.

Poli­it­ti­nen kent­tä voi murtua 

Vaik­ka kat­somme silmä kovana mielipi­de­tiedustelu­jen viimeisiä des­i­maale­ja, niiden todel­li­nen sanoma on, että yhä kas­va­va osa kansalai­sista on poli­it­tis­es­ti täysin epä­var­mo­ja. Kansalaiset ovat enää hyvin vähän kiin­nit­tyneitä puolueisi­in­sa. Jos puolue­tukea ei olisi koos­sa pitävänä voimana, puoluekent­tä olisi ken­ties jo murtunut.

Suurim­mat poli­it­tiset erot ovat puoluei­den sisäl­lä. Kepu­laisille paras slo­gan eurovaaleis­sa olisi: Eteen­päin Olli Rehnin ja Paa­vo Väyry­sen viitoit­tamia teitä! 

Oikean kuvan asi­as­ta saa, kun kat­soo, kei­den kanssa ihmiset istu­vat val­tu­us­to­jen ja eduskun­nan kup­pi­lois­sa keskenään. Jos puolue­jako tehtäisi­in puh­taal­ta pöy­dältä, siitä tulisi aivan eri­lainen. Nykyiset puolue­tover­it huo­maisi­vat ole­vansa kil­paile­vis­sa ja suo­ras­taan vas­takkai­sis­sa puolueissa.

Uhkana Thaimaa-syn­d­rooma? Kaupunkien men­estyvän keskilu­okan laa­jen­e­m­i­nen on tämän maan talouden ain­oa toi­vo. (Tässä joukos­sa muuten äänestetään lähin­nä kokoomus­ta ja vihre­itä, mikä ei tarkoi­ta, että kaik­ki kokoomus­laiset tai kaik­ki vihreät kuu­luisi­vat tähän joukkoon.) Selvä enem­mistö suo­ma­lai­sista kuu­luu kuitenkin nykyke­hi­tyk­sessä häviölle jäävi­in kansan­ryh­mi­in — joko asemi­aan menet­tävään duu­nar­i­joukkoon tai muut­to­tap­pioalueisi­in. Riskinä on – eikä merkke­jä tarvitse kaukaa etsiä – että nämä kak­si joukkoa yhdis­tävät enem­mistön­sä ja kään­tävät poli­ti­ikas­sa kat­seet taak­sepäin haaveenaan maail­ma, jota ei saa takaisin.

Pelol­la odotan, että Antti Rinne, Paa­vo Väyry­nen ja Timo Soi­ni löytävät toisen­sa!

71 vastausta artikkeliin “Mitä kristallipallosta näkyy?”

  1. Siinäpä se: poli­it­ti­nen kent­tä ei vas­taa yhteiskun­nan eri­laisia vir­tauk­sia ja tarpei­ta, mut­ta pysyy läh­es ennal­laan val­tion rahoituk­sel­la. Ris­tiri­ita tekee puolueet epäki­in­nos­taviksi kansalaisen näkökul­mas­ta. – No vaikea sanoa, aut­taisiko puoluetuen pois­t­a­mi­nen ja kuin­ka pian.

    Kaikki­aan hyvä tilan­neana­lyysi, mut­ta miten se kään­netään toimin­naksi? Haastet­ta meille (teille?) kaikille

  2. Kol­mas maailmansota.

    Työt­tömyyskap­inat.

    Hirtet­tyjä oli­garkke­ja ja palavia kaupunkeja.

    Ukrainan uuden päämin­is­terin sanoin: “ter­ve­tu­loa helvettiin!”

  3. Kiitos Osmo eri­no­mais­es­ta tämän het­ken tren­di­en yhteenvedosta!

    Hesaris­sa Tilas­tokeskuk­sen johta­ja haas­toi ymmär­ryk­semme työn muu­tok­ses­ta — trendiä kun ei his­to­ri­a­datas­sa näy. Eli mata­la­palkkatöitä ei ole aiem­paa enem­män, keskipalkkaisia töitä ei aiem­paa vähem­män. Jos väit­tämä on oikea, niin tämähän on hienoa, voidaan köl­lötel­lä lin­tuko­dos­sa ilman tarvet­ta muu­tok­seen vielä jonkin aikaa!

    Eikö muu­tok­sen pitäisikään vielä näkyä datas­sa, vai onko jotain tilas­to­jen tulkin­nas­sa vikana?

  4. P.S Tämä jääköön viimeisek­si viestik­seni mihinkään poli­it­tiseen keskustelu­un tai kommentointiin.

    Jos jatkos­sa mil­lä tahansa pal­stal­la ilmestyy viesti, joka on allekir­joitet­tu “Lau­ri Kumpu­lainen”, niin se ei ole min­un kir­joit­ta­mani vaan jonkun kaimoistani, joi­ta on usei­ta eläkeläi­sistä yrittäjiin.

    Poli­ik­ka on val­lan­hi­moist­en mielipuolien sairas peli, jon­ka peli­nap­pu­loina on koko ihmiskunta.

  5. Jonkin­lainen pienehkö perus­tu­lo olisi tosi­aan paras jut­tu. Siinä on vain se ongel­ma että yksi pop­ulis­ti­hal­li­tus voi nos­taa sen niin suurek­si, että se ei enää toimi.

    Asun­to­var­al­lisu­ud­es­ta vielä. On aika per­verssi tilanne, että Suomes­sa, mis­sä kytätään ihmis­ten tulo­ja, raken­netaan veroista jäähal­lit tuleville jääkiekkomiljonääreille. NHL-miljonäärit ovat sanoneet osta­vansa kym­meniä sijoi­tusasun­to­ja Helsingistä. Huip­pu-urheilun tukem­i­nen on lopetet­ta­va kokon­aan. Soin­in­vaarakin puhuu per­in­tönä kulekvista Helsin­gin-asun­noista, mut­ta lätkä­vaimo tien­aa pika-avi­o­li­itol­la kym­meniä sijoi­tuskämp­piä Helsingistä. Jotain rajaa.

  6. “**On varaudut­ta­va siihenkin, että meil­lä ei ole koh­ta toim­intakyky­istä demaripuoluetta!**”

    En tiedä, mitä tarkalleen ottaen tarkoi­tat demaripuolueel­la, mut­ta kos­ka koulutet­tu­jen ja korkeak­oulutet­tu­jen työt­tömyys lisään­tyy nopeasti (pääkaupunkiseudul­la ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den työt­tömyys kasvoi vuodessa peräti 76 %), lie­nee selvää, että Suomes­sa tulee jatkos­sakin ole­maan poli­it­tisel­la kar­tal­la työtä teke­vien edustaja. 

    Min­ulle on syn­tynyt mieliku­va, että teet blo­gis­sasi usein jaon duunarei­hin ja koulutet­tui­hin ja tämän perus­teel­la erot­telet työl­listyvät ja työt­tömik­si ajau­tu­vat, mikä ei vas­taa todel­lisu­ut­ta. Aka­teem­i­nen työt­tömyys on nykyään yleistä ja tullee tule­vaisu­udessa vain yleistymään. Viimeistään aka­teemis­ten työ­paikko­jen kato iskee sil­loin, kun eri­laiseen puuhastelu­un ja paper­in­pyörit­te­lyyn ei enää ker­takaikki­aan ole varaa. Myöskään yksi­tyiselle työl­listyvien insinöörien tilanne ei mieltä ylen­nä. Hei­dänkin työt­tömyyten­sä on selvässä kasvussa. 

    Eri­tyisen huolestut­ta­va tilanne on vas­tavalmis­tunei­den osalta, kos­ka kun ker­ran kelka­s­ta tip­puu, on siihen nousem­i­nen sen jäl­keen erit­täin vaikeaa. Päte­viä ja kokenei­ta hak­i­joi­ta on näet yleen­sä jonok­si asti, minkä vuok­si putkesta jäänyt on aut­ta­mat­tomasti menet­tänyt aseen­sa tais­tel­la kilpailussa.

    Kaiken lisäk­si aka­teemis­ten työt­tömyys­lu­vut eivät ker­ro suo­raan koulu­tuk­sen arvon rom­ah­tamis­es­ta, kos­ka kun aka­teemiset eivät työl­listy aka­teemisi­na, he rupea­vat tekemään muu­ta. Minäkin tiedän monia täl­laisia ihmisiä. Kiel­ten mais­teri on tarhan tät­inä ja diplo­mi-insinööri kioskinpitäjänä.

    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korkeakoulutettujen-tyottomyys-lisaantyy-hurjaa-vauhtia/1899458

    “Korkeasti koulutet­tu­jen työt­tömien määrä nousi kesän aikana ensim­mäistä ker­taa yli 40 000 henkilöön. Kasvunopeus on hie­man hidas­tunut kevään jäl­keen. Yli puoli­toista vuot­ta jatkunut työt­tömyy­den kasvu on johtanut siihen, että heinäku­un lopus­sa TE-toimis­toi­hin oli kir­jau­tuneena jo yli 44 000 työtön­tä korkeak­oulu­tutkin­non suorittanutta.”

    http://www.akava.fi/tyoelama/akavalaiset_tyoelamassa/tyottomyyskatsaus/korkeasti_koulutettujen_tyottomien_maara_uusille_kymmenluvuille.9981.news

    Kaiken kaikki­aan min­ulle on ruven­nut syn­tymään tunne, että kos­ka näet ympäril­läsi men­estyviä koulutet­tu­ja ihmisiä, olet kadot­tanut otteesi todel­lisu­u­teen. Et ehkä ymmär­rä, että vaik­ka olisi kun­nolli­nen ja koulun­sa sivistyneesti käynyt ihmi­nen, niin ei se tarkoi­ta nyky­maail­mas­sa, etteikö voisi ajau­tua taloudel­lis­es­ti tur­vat­tomaan elämään työt­tömyyksi­neen, pätkätöi­neen ja työ­paikkoi­neen, jois­sa aiem­mas­ta koulu­tuk­ses­ta ei ole mitään iloa.

  7. banaani:
    Asun­to­var­al­lisu­ud­es­ta vielä. On aika per­verssi tilanne, että Suomes­sa, mis­sä kytätään ihmis­ten tulo­ja, raken­netaan veroista jäähal­lit tuleville jääkiekkomiljonääreille. NHL-miljonäärit ovat sanoneet osta­vansa kym­meniä sijoi­tusasun­to­ja Helsingistä. Huip­pu-urheilun tukem­i­nen on lopetet­ta­va kokon­aan. Soin­in­vaarakin puhuu per­in­tönä kulekvista Helsin­gin-asun­noista, mut­ta lätkä­vaimo tien­aa pika-avi­o­li­itol­la kym­meniä sijoi­tuskämp­piä Helsingistä. Jotain rajaa. 

    Tämä asun­to­jen osto­han on tulon­si­ir­toa NHL:stä Suomeen?

    Entä Kimi Räikkö­nen, joka on saanut ilmaisen koulu­tuk­sen, ter­vey­den­huol­lon ym. Suomes­sa, mut­ta asuu veropako­laise­na Sveitsissä?

  8. Osmo voisi lukea tämän blogi­postauk­sen, halu­aisin kuul­la mitä san­ot­tavaa sin­ul­la olisi:

    http://blog.hse-econ.fi/?p=6052

    Perustelu­ja siitä, mik­si Osmon teesi siitä että robo­t­i­saa­tio palaut­taa tuotan­non Euroop­paan ei ole ruusu­isu­ud­estaan ain­oa mah­dolli­nen tulevaisuudenkuva.

    Muu­tamia nostoja:

    “Tutkimuk­seen ja tuote­su­un­nit­telu­un liit­tyvät kokeil­i­ut luo­vat run­saasti hil­jaista tietoa, tietoa, jota ei voi koo­da­ta. Tämän vuok­si yri­tyk­set keskit­tyvät sinne, mis­sä myös tutkimus on ja päin­vas­toin. Maid­en sisäl­lä se kas­vat­taa alueel­lista keskit­tymistä. Mut­ta mikä takaa sen, että se ei keski­ty isoi­hin maihin?”

    “Yhdis­tet­tynä yllä kuvat­tuun tiedonlu­on­nin ongel­maan mon­et esil­letyön­tyvät uudet teknolo­giat, jot­ka tasoit­ta­vat tuotan­tokus­tan­nusero­ja ja siten mah­dol­lis­ta­vat tuotan­non myös pienis­sä korkean tulota­son mais­sa, paradok­saalis­es­ti voivat pahen­taa niiden ongelmia.”

  9. poli­it­ti­nen kent­tä ei vas­taa yhteiskun­nan eri­laisia vir­tauk­sia ja tarpei­ta, mut­ta pysyy läh­es ennal­laan val­tion rahoituksella.

    Perus­suo­ma­laiset lienevät demon­stroi­neet aika tyh­jen­tävästi, että puoluetuen jakau­man voi pistää uusik­si aika nopeastikin. Ei sil­lä, että per­sut vas­taisi­vat yhteiskun­nan muut­tuneisi­in tarpeisi­in sen parem­min kuin van­hat puolueet.

  10. Osmo ennus­taa pääkaupunkiseudun kehi­tys­tä yhtä innokkaasti kuin on Suomen Pank­ki on pielee­nen­nus­tanut euro­hur­mass­saan Suomen talouden kehitystä.

    Min­ut pysäyt­ti Tilas­tokeskuk­sen tuor­eim­man työvoimatutkimuk­sen luke­mat, jon­ka mukaan työt­tömyysaste kasvoi Etelä-Suomen alueel­la pros­ent­tiyk­sikön vuo­den takaises­ta. Muual­la Suomes­sa työt­tömyys laski,

    Val­ti­ol­la ja löysäl­lä rahal­la on ollut melkoinen rooli pääkaupunkiseudun BKT:ssa. Nyt kun val­tio on korvi­aan myöten velois­sa ja yksi­tyi­nen puoli hark­it­see tarkkaan jokaista investoin­tia, niin saat­taapi olla, että tämä tun­tuu nimeno­maan pääkaupunkiseudun kehityksessä.

  11. Kiinalainen palkkata­so ei näy Län­nen hin­tata­sos­sa. Eikä tule näkymään, jos Län­nen rikkaat pystyvät sen estämään. 

    Län­nen eri­ar­vois­tu­mi­nen johtuu siitä että Län­nessä myy­dään tavaraa samaan hin­taan kuin sil­loin kun tuotan­to ei ollut vielä siir­tynyt Lännestä Kiinaan.

    <a href=“http://rosteri.vuodatus.net”>Pasi</a>: Kiinalainen palkkata­so ei näy Län­nen hin­tata­sos­sa. Eikä tule näkymään, jos Län­nen rikkaat pystyvät sen estämään. 

    Län­nen eri­ar­vois­tu­mi­nen johtuu siitä että Län­nessä myy­dään tavaraa samaan hin­taan kuin­sil­loin kun tuotan­to ei ollut vielä siir­tynyt Lännestä Kiinaan.

  12. “Uhkana Thaimaa-syn­d­rooma? Kaupunkien men­estyvän keskilu­okan laa­jen­e­m­i­nen on tämän maan talouden ain­oa toivo.”

    Mitähän täl­lä Thaimaa syn­d­rooma­l­la tässä tarkoite­taan ja miten hyvin kir­joit­ta­ja tun­tee Thaimaan olo­ja. Itse maas­sa asuneena ja jonkin ver­ran maan olo­ja seu­raa­vana sanois­in, että en todel­la toi­vo sel­l­aista keskilu­okkaa Suomeen. Hei­dän mielestään­hän maalaiset eivät saisi äänestää ollenkaan ja maa­han olisi muo­dostet­ta­va jonkin­lainen ammat­tei­hin perus­tu­va “sää­ty­hal­li­tus”. Men­täisi­in siis 100 vuot­ta takaisin päin. On se kum­malli­nen tämä Thaimaan Demokra­ti­a­puolue, kun he vas­tus­ta­vat mies ja ääniperi­aatet­ta. No onhan siinä tietysti yri­tys­tä päästä eroon Taksin Sinawatrastakin.

    Joskus Suomes­sakin medi­as­ta tulee tuu­lah­duk­sia, että meil­lä on vääriä (PS)ja turhia puoluei­ta (Kesk). Onnek­si meil­lä ei ole men­ty sen­tään kieltämään puoluei­ta jonkin TV kokkio­hjel­mas­sa esi­in­tymisen vuok­si kuten Thaimaas­sa 2010.

    1. Thaimaa-syn­d­rooma­l­la tarkoi­tan tilan­net­ta, jos­sa maan men­estyk­sen kannal­ta keskeinen yhteiskun­talu­ok­ka on aidosti vähem­mistössä ja jos­sa demokra­tia vie tilanteeseen, jos­sa kehi­tys vaaran­tuu. Siihen ei ole oikein ratkaisua — pait­si vii­sais­sa ihmi­sis­sä, jot­ka Suomes­sakin aikanaan osasi­vat sovit­taa tämän ris­tiri­idan niin, että Suo­mi ei jäänyt pienvil­jeli­jä­val­taisek­si taloudek­si, vaik­ka sitä kovaäänis­es­ti vaadittiinkin.

  13. Joakim: Tämä asun­to­jen osto­han on tulon­si­ir­toa NHL:stä Suomeen?

    Entä Kimi Räikkö­nen, joka on saanut ilmaisen koulu­tuk­sen, ter­vey­den­huol­lon ym. Suomes­sa, mut­ta asuu veropako­laise­na Sveitsissä?

    Niin, tulon­si­ir­toa Suomen asun­to­var­al­lisu­udessa NHL-miljonääreille. Jos sinä menet osta­maan asun­toa, se myy­dään sille, joka siitä eniten mak­saa. On aika han­kala insinöörin pistää enem­män rahaa pöytään kuin jääkiekkoil­i­jan. Insinööri joutuu mak­samaan jät­tiverot Suomeen ja jät­ti­sivuku­lut palka­s­taan, joil­la raken­netaan mm. jäähalle­ja tuleville NHL-miljonääreille. NHL-miljonääreille raken­netaan veroista jäähal­lit, minkä jäl­keen pae­taan mata­lan vero­tuk­sen mai­hin. Mik­si keskilu­okan pitäisi tukea urheil­i­joi­ta mil­lään taval­la? Nykysys­tee­mi on sairas.

  14. Soin­in­vaara:

    “Yhdys­val­lois­sa medi­aa­ni­palkat eivät ole nousseet aikoi­hin, vaik­ka kansan­tu­lo on nous­sut huo­mat­tavasti. Keskilu­okalla menee huonosti.”

    “Keskilu­okan köy­htymistä on his­to­ri­as­sa tapah­tunut ennenkin, eikä siitä ole koskaan seu­ran­nut mitään hyvää.”

    Min­ulle ei tule mieleen his­to­ri­as­ta mon­takaan esimerkkeiä tuke­maan yleistys­tä keskilu­okan köy­htymisen ja yhteiskun­nal­lis­ten katas­trofien sään­nön­mukaises­ta yhtey­destä. Vaik­ka vasem­mal­la on ollut tapana por­varia syyl­listää fasis­mista ja mis­tä milloinkin.

    USA:ssa menee keskilu­okan köy­htymis­es­tä huoli­mat­ta mon­es­sa suh­teessa ihan hyvin. Val­lanku­mous­ta ei ole näköpiirissä.

    Suomes­sa van­han keskilu­ok­ka köy­htyi itsenäistymisen jäl­keen merkit­tävästi, mut­ta ei siitäkään mitään ihmeel­listä seurannut.

    Sak­sas­sa nat­sit nousi­vat isok­si puolueek­si keskilu­okan köy­htymisen jäl­keen, mut­ta taustal­la oli kyl­lä yleinen kur­jis­tu­mi­nen, joka radikalisoi ihmisiä yli poli­it­tisen kartan.

    Minus­ta onkin luon­te­vaa ajatel­la, että nimeno­maan keskilu­okalla on resursse­ja (omaisu­ut­ta, suhtei­ta, taito­ja) selvitä työt­tömyy­destä ja sen uhas­ta. Vauras duu­narikeskilu­okkakin elelee usein ihan tyy­tyväisenä potkut saat­u­aan. Rahaa ei tule kuin ennen mut­ta eipä tarvitse töitäkään tehdä ainakaan niin paljon kuin ennen, jos ei halu­ta. Voi vaik­ka rem­pa­ta kesämökkiä ja äänestää per­su­ja jos vaalipäivänä on ruma ilma.

    Huo­mat­tavasti enem­män keksin esimerkke­jä siitä teo­ri­as­ta, jon­ka mukaan nuorten miesten kur­jis­tu­mi­nen ja tule­vaisu­u­den näkymien heikken­e­m­i­nen johtaa yhteiskun­nal­lisi­in vaikeuk­si­in. Ei vält­tämät­tä poli­it­tiseen lev­ot­to­muu­teen, jos toki siihenkin, vaan pikem­min kaiken­laiseen antisosiaalisuuteen. 

    Tämä uhka ja etenkin sen ymmärtämien tun­tuu kuitenkin ole­van täysin poli­itikko­jen ja medi­an tutkan tavoittamattomissa.

  15. Poikkeuk­sel­lisen mie­lenki­in­toinen postaus. Har­ras­ta­jalle on kiin­nos­tavaa nähdä vilaus siitä, miten päät­täjät puhu­vat toisilleen sil­loin, kun kyse ei ole myös äänestäjille suun­na­tus­ta teatterista.

    Yksi kysymys:

    “Oikean kuvan asi­as­ta saa, kun kat­soo, kei­den kanssa ihmiset istu­vat val­tu­us­to­jen ja eduskun­nan kup­pi­lois­sa keskenään. Jos puolue­jako tehtäisi­in puh­taal­ta pöy­dältä, siitä tulisi aivan erilainen.”

    Mil­lainen siitä sit­ten tulisi?

  16. “On varaudut­ta­va siihenkin, että meil­lä ei ole koh­ta toim­intakyky­istä demaripuoluet­ta! Tässäkään ei ole mitään nau­run tai vahin­go­nilon aihet­ta. Se on todel­la paha juttu.”

    Ei ole tässä maas­sa enää toim­intakyky­istä kom­mu­nis­tipuoluet­takaan. En näe sitä kovinkaan pahana juttuna.

  17. Demokra­t­ian vas­tai­sista argu­menteista on suurin se kun keskustelet taval­lisen äänioikeutetun kanssa!

    Ihmiset ovat kuin lap­sia, lyhyen tähtäi­men karkkien jakamisel­la voi ostaa ääniä ja ottaa velkaa tule­vaisu­udelta. Vel­ka on menetet­ty­jen mah­dol­lisuuk­sien ja muu­tosten pysähtymisen seuraus…

    Mik­si demokra­ti­as­ta on tehty jumala? Siinä se tulee epäonnistumaan.

    Ei se voi olla demokra­ti­aa että pienel­lä ään­i­mar­gin­aalil­la voitet­tu­jen vaalien seu­rauk­se­na häviäjien omaisu­us joutuu pääo­man­syön­nin kohteeksi!

    Ihmis­ten oikeuk­sien pitäisi olla suurem­mas­sa arvos­sa kuin jonkun demokra­t­ian. Jopa äänestys ilman muu­tok­sia yhteiskun­tapoli­ti­ikas­sa vaalien jäl­keen olisi parem­pi vaihtoehto.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Thaimaa-syn­d­rooma­l­la tarkoi­tan tilan­net­ta, jos­sa maan men­estyk­sen kannal­ta keskeinen yhteiskun­talu­ok­ka on aidosti vähem­mistössä ja jos­sa demokra­tia vie tilanteeseen, jos­sa kehi­tys vaaran­tuu. Siihen ei ole oikein ratkaisua – pait­si vii­sais­sa ihmi­sis­sä, jot­ka Suomes­sakin aikanaan osasi­vat sovit­taa tämän ris­tiri­idan niin, että Suo­mi ei jäänyt pienvil­jeli­jä­val­taisek­si taloudek­si, vaik­ka sitä kovaäänis­es­ti vaadittiinkin.

    Nyt vaan Thaimaas­sa on vaarana se, että juuri tämä keskilu­ok­ka on vaaran­tanut maan talousti­lanteen vakavasti mm. boiko­toimal­la vaale­ja , tukeu­tu­mal­la kuningas­val­taan ja armei­jaan. Ensin vaa­dit­ti­in uusia vaale­ja, nyt boiko­toidaan niitä kos­ka häviö uhkaa.

    Olen muuten ihme­tel­lyt USA:n ja län­si­maid­en kak­sois­stan­dar­d­ia suh­tau­tu­mises­sa Thaimaa­han (vrt Ukraina). Thaimaas­sa­han maan turvallisuusjoukot/armeija tukah­dut­ti­vat puna­paito­jen pitkään jatkuneet mie­lenosi­tuk­set väki­val­tais­es­ti , ja noin 90 kuoli. Syynä hei­dän puolueen­sa kieltämi­nen. Ei juuri mitään tuomioi­ta tai pakot­tei­ta tul­lut, vaan lähin­nä Thaimaan sisäi­nen asia.

  19. TomiA:
    “Keskilu­okan köy­htymistä on his­to­ri­as­sa tapah­tunut ennenkin, eikä siitä ole koskaan seu­ran­nut mitään hyvää.”

    Min­ulle ei tule mieleen his­to­ri­as­ta mon­takaan esimerkkeiä tuke­maan yleistys­tä keskilu­okan köy­htymisen ja yhteiskun­nal­lis­ten katas­trofien sään­nön­mukaises­ta yhtey­destä. Vaik­ka vasem­mal­la on ollut tapana por­varia syyl­listää fasis­mista ja mis­tä milloinkin.

    Soin­in­vaar­al­la on ymmärtääk­seni laa­jaem­pi his­to­ri­alli­nen per­spek­ti­ivi kuin edelli­nen vuosisata. 

    Esimerkik­si Ruotsin his­to­ri­aa (eri­toten siltä pitkältä ajal­ta kun Suo­mi oli vielä sen itäisiä maakun­tia) leimasi (yksinker­tais­taen) erään­lainen jän­nite vah­va kuningas & porvaristo/talonpojat vs. heikko kuningas & vah­va aateli ‑akselil­la. Suo­ravi­ivaisia johtopäätök­siä tuos­ta voi ei tietenkään voi vetää, mut­ta voisi väit­tää ettei val­takun­nal­la men­nyt eri­tyisen hyvin kun aris­tokraateil­la oli niskalenkki.

    Ruot­si ei edes ollut tämänkaltaisen vuorovaiku­tuk­sen suh­teen mikään varsi­nainen poikkeus Kaar­le Suuren ja Napoleonin välisen ajan Euroopas­sa. Napoleonin sodat ja teol­lis­tu­mi­nen muut­ti­vat pelikent­tää hie­man toisen­laisek­si, mut­ta samankaltaisia ilmiöitä nähdään myös mod­ernil­la ajalla.

    Mui­ta esimerkke­jä lienevät kaupunki­val­tiot tai keis­ar­il­liset vapaakaupun­git tai muut vas­taa­vat viritelmät, ihan mikä tahansa ja miltä aikakaudelta tahansa, Hansa, Haps­bur­git tai renes­sanssi-Italia. Tai saman tien anti­ikin Italia ja Välimeri. Monarkioiden ja yksin­val­tais­ten ruhti­naskun­tien taloudel­liset ja yhteiskun­nal­liset olot ovat nykynäkökul­mas­ta usein olleet sitä miel­lyt­tävämpiä mitä vahvem­pi on ollut se minkä me tulk­it­semme ‘keskilu­okak­si’.

    Omaisu­u­den ja val­lan keskit­tymi­nen oli­gop­o­lisek­si har­vain­val­lak­si tai yksin­val­taisen hal­lit­si­jan val­lan perus­tu­mi­nen köy­hälistön pop­ulis­tiseen suo­sioon (jälkim­mäisen kaltaista hal­lit­si­jaa ymmärtääk­seni anti­ikin aris­tokraatit tapa­si­vat kut­sua tyran­niksi) tuot­ta­vat pitem­män päälle epä­vakai­ta ja epä­mukavia yhteiskun­tia. Tämän havain­non ovat tehneet aikakaud­es­ta toiseen niin Aris­tote­les, Pla­ton, jokainen Rooman his­to­ri­aan tutus­tunut jol­la oli silmät päässä, Machi­avel­li kuin liu­ta val­is­tus­filosofe­jakin; toki sit­ten ajat­teli­jat ajatelleet eri­laisia johtopäätöksiä.

  20. Helsingis­sä kas­vaa nuori kaupunki­lais­polvi, joka on kaupunki­laisu­ud­estaan ylpeä ja innostunut.

    Min­ulle tuli jotenkin heti mieleen 2001 amerikkalaisu­ud­estaan innos­tuneet amerikkalaiset.

    Tois­tamme kaik­ki uskol­lis­es­ti mantraa koko maan pitämis­es­tä asut­tuna, mut­ta pankit eivät uskalla lyödä vetoa tämän puolesta.

    En minäkään vält­tämät­tä uskaltaisi, kos­ka poli­it­tisia toimia ei asia eteen tehdä ja kos­ka tääl­läkin heku­moidaan koko maan tyh­jen­tämis­es­tä Helsinkiin.

    Minä koen voivani vaikut­taa maail­maan paljon enem­män Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa kuin eduskunnassa.

    Kun päätök­sen­tekoa vaivaa unel­mat­to­muus, näke­myk­set­tömyys ja rohkeu­den puute, konkre­ti­aa lähempänä kokee saavut­ta­vansa enemmän.

    Kansalaiset ovat enää hyvin vähän kiin­nit­tyneitä puolueisiinsa.

    Valitet­tavasti suurin osa puolueista ei enää edus­ta mitään maail­mankat­so­mus­ta tai kokoavaa aja­tus­ta. Puut­tuu unel­ma, jota aje­taan. Näi­hin sisäl­tyy Vihreät. Toisaal­ta sit­ten taas lopuil­la unel­mat ovat sitä tasoa, että niiden toteu­tu­mi­nen tapah­tuu ellei ihmistä itseään täysin muute­ta (oikealle katsellen..).
    Voi siis vali­ta äänestääkö “teknokraat­te­ja”, jot­ka eivät tun­nus­ta mitään aatet­ta ja neu­vot­tel­e­vat keskenään “kom­pro­mis­se­ja”, vai aat­teel­lisia, jot­ka aja­vat jotain älytön­tä tai tuhoisaa. Ei tuol­lainen puolueuskol­lisu­u­teen kannusta.

    TomiA: USA:ssa menee keskilu­okan köy­htymis­es­tä huoli­mat­ta mon­es­sa suh­teessa ihan hyvin.

    Haha­ha! Hom­ma toimii siel­lä vielä iner­tial­la, mut­ta kaik­ki ongel­mat räjähtävät silmille, jos kehi­tys­tä ei pysäytetä. Val­lanku­mous­ta ei tule, kos­ka kak­sipuolue­jär­jestelmä itsessään on pait­si vaka­va ongel­ma myös todel­la han­kalasti sijoit­tunut poli­it­tiselle kentälle.

  21. Huo­maamme varsin hel­posti, että juh­la­puheista huoli­mat­ta demokra­tia ei vaan tah­do toimia.

  22. “Suo­mi on malmi­varoil­taan köy­hä maa. En edelleenkään ymmär­rä, mikä kiire meil­lä on tyh­jen­tää maaperämme viimei­sistä malmi­varoista nyt, kun raa­ka-aineet vielä ovat halpoja.” 

    Malminetsin­tä vaan on sijoit­tamista Suomeen. Suurin osa malminetsin­nästä ei joh­da kai­vok­seen, on siten siis suur­ta riskibisnestä. Nyt löy­det­tävä min­er­al­isaa­tio voi johtaa kaivos­toim­intaan ehkä 10–15 vuo­den tutkimusten jäl­keen, ja yhtä hyvin saman ajan jäl­keen voi johtaa han­kkeen hylkäämiseen. Köy­hiä meil­lä ei olla kalliop­erän rikkauk­sien suh­teen, pitkäjän­teisyyt­tä ja rahaa meiltä puut­tuu, ja näitä tarvi­taan kaivosteollisuudessa.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Thaimaa-syn­d­rooma­l­la tarkoi­tan tilan­net­ta, jos­sa maan men­estyk­sen kannal­ta keskeinen yhteiskun­talu­ok­ka on aidosti vähem­mistössä ja jos­sa demokra­tia vie tilanteeseen, jos­sa kehi­tys vaaran­tuu. Siihen ei ole oikein ratkaisua – pait­si vii­sais­sa ihmi­sis­sä, jot­ka Suomes­sakin aikanaan osasi­vat sovit­taa tämän ris­tiri­idan niin, että Suo­mi ei jäänyt pienvil­jeli­jä­val­taisek­si taloudek­si, vaik­ka sitä kovaäänis­es­ti vaadittiinkin.

    Tarkoi­tatko että asi­at oli­si­vat paem­min, jos vain kaupunki­laisil­la olisi äänioikeus? 🙂

    1. Tarkoi­tan, että Kekkosel­la oli viisaut­ta ajaa maan teol­lis­tamista, vaik­ka edustikin maalais­li­it­toa. Puoluekin hajosi kun ven­namo­laiset protestoivat.

  24. Hyvä kir­joi­tus Odel­la taas, mut­ta muu­tamista yksi­tyisko­hdista halu­an urputtaa: 

    1. Ruuan maail­man­markki­nahin­to­jen nousu ei ole selvää, kos­ka tuotan­toa voi hyvin lisätä, jos vain panos­t­a­mi­nen kan­nat­taa ja nyky­hin­noil­la kan­nat­taa aika hyvin. Ukrainas­ta Ugan­daan maail­mas­sa on kym­meniä miljoo­nia hehtaare­ja, joil­la hehtaarisadot voisi nykyte­knolo­gial­la tupla­ta tai tripla­ta tai enem­män. Ja teknolo­giaa paran­netaan koko ajan, vähitellen jopa Afrikas­sa, vaik­ka siel­lä pahasti onkin tätä laiminlyöty.

    2. Afrikan köy­hät selviävät, jos hei­dän työn­sä tuot­tavu­us kas­vaa niin, että he pystyvät mak­samaan ruuas­taan enem­män kuin mitä pel­to­jen tuo­tol­la on arvoa mei­dän rikkaampi­en palvelemises­sa: nautin­toaineina, kui­tu­ina, ener­giana jne. Noin joka toises­sa Afrikan maas­sa täl­lainen tuot­tavu­u­den kasvu on jo tapah­tunut tai tapah­tu­mas­sa kovaa vauh­tia. Surullisem­paan puoliskoon kuu­luu lähin­nä etelä­su­dane­ja ja zim­bab­we­ja eli mai­ta, jois­sa tais­tel­laan ja/tai har­joite­taan huonoa talouspolitiikkaa.

    3. Palkka­jakau­man polar­isaa­tion sijas­ta nos­taisin esi­in tulo- ja omaisu­usero­jen kasvun. Siitä palkkaero­jen kasvu on vain osa. Jonkin sortin mata­la­palkkatu­ki on kovasti tarpeen, mut­ta kas­va­van eri­ar­voisu­u­den hillit­semiseen tarvi­taan myös sitä, että uuden talouden voit­ta­jat saadaan taval­la tai toisel­la kan­ta­maan enem­män kor­sia yhteiseen kekoon.

    4. “Tuotan­to palaa Kiinas­ta Euroop­paan”. Tämä on tot­ta, jos ensim­mäisen sanan lop­pu­un lisätään yksi a‑kirjain. Ja samaan aikaan kun jokunen tehdas palaa takaisin automa­ti­soitu­na, itään ja etelään siir­tyy uusia tehtäviä, kun niitä opi­taan ulkois­ta­maan ja dig­i­tal­isoimaan ja kun osaamis­ta­so alem­man palkkata­son mais­sa kasvaa. 

    5. Val­tioiden liikku­mati­lan kaven­tu­mi­nen ei ole min­ulle ihan selvä jut­tu. On tot­ta, että jotkut per­in­teis­es­ti tärkeinä pide­tyt kansal­liset valin­nat ovat jok­seenkin yhden­teke­viä glob­al­isoitu­vas­sa maail­mas­sa ja toiset täysin mah­dot­to­mia tai sovit­tu siir­ret­täväk­si EU-tasolle tai vielä ylem­mäk­si. Mut­ta samal­la joi­hinkin mui­hin val­tioiden päätök­si­in on tul­lut paljon lisää voimaa ja vipua. Esimerkik­si jotkut sel­l­aiset veroratkaisut, jot­ka ennen vaikut­ti­vat lähin­nä siihen, paljonko vero­ja saati­in kerät­tyä, ovat nyt vahvo­ja ohjauskeino­ja sille, mil­lainen yri­tys­toim­inta läh­tee maas­ta pois ja mil­lainen taas hakeu­tuu tänne.

  25. Olet taval­laan oike­as­sa ilmas­to­muu­tik­ses­ta. Ilmas­to kyl­lä muut­tuu, mut­ta emme tiedä:
    — muu­tok­sen suuntaa
    — muu­tok­sen nopeut­ta saati
    — muu­tok­sen syytä!

  26. Kristal­li­pal­lo ei ennus­tanut kuuhun menoa, eikä kuua­joneu­von tekoa, mut­ta Jules Ver­nen resep­til­lä kuukeik­ka onnis­tui. Kuukulk­i­ja oli kopi­on hydraulipyöril­lä kulkev­as­ta trak­torista, mut­ta veto oli jokapyörän sähkä­moot­to­ril­la. Asioiden tekem­i­nen on kivem­paa, kuin arvailu. Sitä kan­nat­taa kokeilla.
    Kuu­ta koske­vat jutut on vuo­den 1963 satoa. Aikaa on kulunut 50 vuotta.

  27. Kaupungis­tu­mien ei johdu kaupunkien vetovoimas­ta vaan se, että väki maaseudul­ta aje­taan pois.

    Suomes­sa maat­alouden ja met­sä­talouden tuot­tavu­u­den nousu 60-luvul­la aiheut­ti se, että työvoiman tarve väheni oleel­lis­es­ti ja maat­alous­tuot­te­den hin­ta las­ki niin, että maaseu­tu ei elät­tänyt suur­ta määrää ihmisiä.

    Palvelu ja teoll­si­u­us­tuotan­to taas vaatii suuria asi­akas ja/tai työvoimare­serve­jä ja niitä on tar­jol­la vain kaupungeissa .

    Sama kehi­tys jatkuu muual­lakin, maat­aloud­es­ta sai elan­non vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten n 50 % maa­pal­lon väestöstä, nyt enää 37 % !!!

    Ja Afrikas­sa, Aasi­as­sa muu­tos on rajua, kos­ka maan­omis­tus on epä­selvää tai val­tion hallussa.
    Niin­pä pienvil­jeli­jät vain aje­taan pois maatilkuil­taan ja he siir­tyvät suurkaupunkien slummeihin.

    Osmol­la on täysin väärä käsi­tys kaupunkein tuo­mas­ta tuot­tavu­u­den kasvus­ta, se on täysin näennäistä

    Kaupun­gin hyö­ty syn­tyy vain, jos syn­tyy uusia kon­tak­te­ja ylipäätään ja eri­tyis­es­ti suhtei­ta ja kon­tak­te­ja eri yhteiskun­talu­okkien välillä.

    Näin ei käy, jos köy­hät eivät pois­tu slum­meista tai yhteiskun­talu­okat tapaa jossakin.
    Hyväes­im­rk­ki on Piia-Noo­ra Kaup­pi, oul­u­lainen vähän parem­mas­ta per­heestä ole­vat ihmi­nen ilmoit­ti haas­taat­telus­sa reip­paasti, ettei hän ole koskaan tavan­nut työtön­tö ja syrjäytynyttä.

    Voiko tuo­ta eli­itin eristymistä parem­min kuvata ???

    Sen sijaan kaupun­ki syn­nyt­tää eli­itin näkökul­mas­ta hyödyl­lisiä kon­tak­te­ja kun päät­täjät voivat asioi­da saman torin laidalta.

    Niin­pä hyö­tyjiä on vain 0,01 %.Eli sisäpi­ir­i­tiedon kek­sit­tymi­nen luo näen­näsitä tuot­tavu­ut­ta kaupunki­in , mut­ta siitä hyö­tyy vain pieni joukko.

    Riion, Mum­bain tai Jakar­tan slum­meis­sa asu­vat eivät hyödy mitään , he elävät kyl­lä parem­min kuin maan­ryöstön jäl­keen ‚mut­ta kur­jem­min kuin ennen maan ryöstöä .

    Riios­sakin ain­oa kon­tak­ti eli­itin ja köy­hälistön välille syn­tyy kun rikas sylkäisee helikopter­ista ja se osuu köy­hän naamaan.

    Kaupungis­tu­mi­nen on pakko, ei vapaaval­in­taista kehi­tys­tä vai pitääkö Osmo aitona val­in­tana kuole­maa nälkään tai luotei­hin tai narun jatkona ?

  28. “Tässä ei auta, vaik­ka demar­it vai­h­taisi­vat puheen­jo­hta­jaa ker­ran vuodessa. Kun puolueelta on viety unel­ma, siltä on viety kaik­ki. Kor­jause­hdo­tuk­set kuu­losta­vat epätoivoisilta”

    Ei suinkaan demareil­ta unel­maa ole viety, pää on ollut samas­sa pil­vessä jo vuosikym­meniä. Ei vaan ole vielä tajut­tu, että “Ei se yhteiskun­ta ihan yhteishyväl­lä toimikaan.…..” no heh…

    Ter­veyspoli­it­ti­nen ohjel­ma vuodelta 1975 menisi demaripoli­itikon puheen poh­jak­si melkein copy-pastel­la vielä tänäkin päivänä. 

    http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelma?tunniste=sdpterveys1975

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Tarkoi­tan, että Kekkosel­la oli viisaut­ta ajaa maan teol­lis­tamista, vaik­ka edustikin maalais­li­it­toa. Puoluekin hajosi kun ven­namo­laiset protestoivat.

    Kepu hajosi kun Kepun hui­jaus pal­jas­tui. Evakot ja rin­ta­mamiehet hui­jat­ti­in elinkelvot­tomille asut­su­tiloille, joil­la ei ollut tuevaisuutta.

    Ven­namo ajoi suurem­paa tilakokoa ja harvem­pia tilo­ja ja nekin asu­tu­ille alueille.

    Kepu ja RKP ajoi­vat asu­tusti­lat jon­nekin Sal­lan Vittikkoon.

    Meni läh­es 20 vuot­ta ennen kuin hui­jaus paljastui 

    Nyt kylät ovat autioina ja asut­ta­jat ennenaikaises­sa hau­das­sa ja jälkeläiset Ruotsissa

  30. Kasvun rajat eivät ole muut­tuneet mik­sikään, vaik­ka vihreä val­lanku­mous ja muu tuotan­non tehos­tu­mi­nen onkin antanut aikaa, eikä suur­ta nälän­hätää esimerkik­si tul­lut heti. Siitä mitä täl­lä välil­lä on jo maail­mas­ta hävin­nyt, ei näköjään kiin­nos­ta ketään (eli enem­mistöä edes vihrei­den näkyvis­sä poli­itikois­sa). Nälän­hätäkin kos­kee yhä mil­jar­dia ihmistä, jos kaik­keen muuhun eläväiseen suh­taudu­taankin sit­ten kuin tykkimiehi­in Tun­tem­at­tomas­sa. Kan­nat­taa etsiä noiden Rooman klu­bin tutk­i­joiden Youtube-sem­i­naare­ja viime vuosil­ta, jot­ta voivat itse vas­ta­ta kri­ti­ikki­in ja päivit­tää tilan­neku­vaa. Yleinen ilmiö on, että negati­ivisen kehi­tyk­sen nopeus on tul­lut heillekin yllätyksenä.

    Aja­tus siitä, että vihrei­den poten­ti­aalis­sa äänestäjis­sä olisi lop­ul­ta vain vähän luon­non­suo­jeli­joi­ta (tai siis Suomes­sa vain vähän luon­non­suo­jeli­joi­ta), jot­ka äänestävät vihre­itä kos­ka ketäs muu­ta, on harhaku­vitel­ma. Kos­ka toivoa muu­tok­ses­ta ei anneta, niin mik­si äänestää ketään? Kan­nat­taisi ehkä siis keskit­tyä muuhunkin kuin vain ihmisen tulevaisuuteen. 

    Sääli vain, että tuo­ta aikaa raportista tähän päivään ei ole käytet­ty fik­susti ja nähtävästi myös vihreät ovat vain yrit­tämässä teko­hen­gi­tys­tä poti­laalle, jolle kukaan jär­jis­sään ole­va lääkäri ei antaisi toivoa. Kasvua ja resursse­ja lisää, ajatuk­set kasvun tait­tamis­es­ta ja talouden ja väestön ekol­o­gisen tas­apain­oti­lan etsimis­es­tä ei kel­paa. Ihan sama onko kaver­il­la risu­par­ta ja turhau­tu­misen tuo­ma alatyylisyys, vai sit­ten silo­pos­ket ja kohteliaisu­us. Ikävästi vain kyse ei ole mielip­iteistä, vaan matematiikasta.

    Puheis­sa käy kasvun vai­h­t­a­mi­nen vapaa-aikaan ja krääsää pitäisi olla vähem­män, myös palvelui­hin pitäisi yrit­tää kään­nöstä jot­tei kaik­ki työ olisi pelkkää suo­raa tuhoamista, mut­ta sit­ten kuitenkin kun tehdään päätök­siä, niin vihreät ovat samas­sa junas­sa muiden kanssa. Muu­tok­sen pitäisi olla yhteiskun­nalli­nen, jot­ta yksilöt eivät jou­tu­isi pulaan. 

    Nyt vielä tämä talous­poli­ti­ik­ka, jos­sa luul­laan, että riit­tää kun­han nakke­ja on myyn­nis­sä, sil­lä ei ole väliä onko riit­tävän monel­la rahaa ostaa niitä. Ei rikkaiden kulu­tus, joka ei edes suo­raan nouse vero­jen laskemisel­la, riitä nos­ta­maan kysyn­tää (rikkai­ta ei ole tarpeek­si koskaan) ja kuka palkkaa ketään jos ei ole kysyn­tää? Mitä varten sitä ketään palkkaisi, jos ostovoimaa leikataan ja ketään ei tule oves­ta? Saake­lin suuryri­tyk­set tumpeloi­vat tuot­teen­sa ja jäävät ajas­taan jäl­keen, niin sit­ten romaute­taan perään vielä palvelu­ala, kun nuol­laan niiden per­suk­sia jot­ka eivät saa maail­malle sel­l­aisia tuot­tei­ta joi­ta siel­lä halu­taan ostaa. Jos joh­dos­sa ei osa­ta suun­nitel­la ja myy­dä tuot­tei­ta, niin mis­tä tulee aja­tus, että palkko­jen jäädy­tys saa ne tuot­teet parem­mik­si? Mik­si talous­poli­ti­ik­ka tähtää vain suuryri­tys­ten tehostet­tuun onneen, eikä ymmär­retä jakaa kakkua jol­loin talous voi kokon­aisuute­na paljon paremmin? 

    Työl­lisyy­den tuomi­nen työt­tömyy­den ohi poli­ti­ikan keskiöön on edis­tys­tä, mut­ta kun taloushis­to­ria ei tue näitä neokon­nien ajatuk­sia ja yhteiskun­nan luulisi ole­van tärkeämpi poli­itikoille kuin suuryri­tys­ten kasvu­lu­vut, niin miten hitossa siel­lä kat­so­taan vain vier­essä kun maas­ta kur­jis­te­taan saman­laista kuin näistä neokon­nien unelmista, joiden takaa löy­tyy aina yhteiskun­nan kur­jis­tu­va kierre? Jos talouden tuomi­nen tas­apain­oon ekolo­gian kanssa on liian pitkälle vietyä nykyti­las­sa, niin olisi sit­ten edes radikaalia key­ne­siläisyyt­tä. Käytet­täisi­in investoin­ti­ra­hat sit­ten vain sel­l­aiseen, jota keskus­ta vas­tus­taa, eli ei motarei­den rak­en­tamiseen perämet­si­in maitokär­riä varten jot­ta viro­laiset saa­vat vuodek­si töitä, vaan esimerkik­si Helsin­gin raideliikenteeseen.

    Nyt on käyn­nis­sä sel­l­ainenkin ilmiö, että noista luon­non­suo­jeli­joista osa miet­tii koko sys­teemin jät­tämistä ja muut­tamista jon­nekin omavaraistalouteen, jol­loin vihreiltä katoaa taas muu­ta­ma piik­ki lihas­ta tai työrukka­nen, mut­ta yhä vain sama matem­ati­ik­ka tuot­taa saman umpiku­jan. Tästä varoit­tel­e­vat toki näyt­tävät kas­vat­ta­van epäsi­istin par­ran ja sor­tu­van päris­telemään sitä rumasti, mut­ta silti ovat oike­as­sa kun ale­taan laske­maan mah­dol­lisuuk­sia ja mahdottumuuksia. 

    Oikeas­t­aan tässä on se ongel­ma, että näin taval­lise­na pölkkypäänä on ikävä huo­ma­ta, että myös poli­itikot näyt­tävät ole­van aika ulal­la tule­vaisu­u­den suh­teen. Vain ne tietävät mitä tehdä joille joku mak­saa ja lait­taa paperin eteen jos­ta lukea. Tuskin tietää Jumala tai akatemia sen parem­min. Toivoisi sijaa annet­ta­van noille ekol­o­gisille rajoille, mut­ta yhteiskun­taa ei pitäisi samal­la pistää piloille. Nyt vain näyt­tää siltä, että asioiden ytimeen men­e­m­i­nen koetaan liian radikaali­na ja kum­mas­sakin aiheessa men­nään valit­tua reit­tiä umpiku­jaan, vaik­ka puheis­sa asi­at muis­te­taan maini­ta. Olisi sit­ten edes vakavasti otet­tavaa poli­ti­ikkaa, eikä vain toivo­hömp­pää ja muu­ta ympäripyöreää. 

    Jos vihrei­denkin poli­ti­ik­ka on vain tätä kasvua ja työtä, jot­ta sys­tee­mi, jol­la ei ole tule­vaisu­ut­ta ekol­o­gis­es­ti kat­sot­tuna, pysy­isi pidem­pään pystyssä ja kas­vaisi lisää rom­ah­taak­seen vielä komeam­min, niin aika turhal­ta poli­ti­ik­ka alkaa näyt­tämään. Nähtävästi ei ole mah­dol­lista yhdis­tää nyky­istä sivil­isaa­tio­ta mihinkään kestävään tule­vaisu­u­teen. Sitä pää­tyy vain ris­tiri­itaiseen tilanteeseen, jos­sa joko palvelee ja rahoit­taa sys­teemiä tai siir­tyy sit­ten syr­jään itse, mut­ta kehi­tys pysyy yhtä surkeana.

  31. Pikaisel­la läpikäyn­nil­lä en löytänyt kan­taasi työurien pitu­u­teen. Onko mielestäsi edelleenkin oikein se, että ihmisiä vaa­di­taan tekemään eli­naikanaan nyky­istä enem­män töitä? En tarkoi­ta työn tulok­se­na syn­tyvää tuo­to­s­ta, vaan työn tekemiseen käytet­tyä aikaa.

    1. Kan­natan vapaa-ajan lisäämistä ja mah­dol­lisu­ut­ta itse valit­tuun osa-aikatyöhön. En sitä, että jää pois tölistä ja olet­taa muiden mak­sa­van, kok­s­ka mak­sajia alkaas olla liian vähän.

  32. Maaseu­tu­lainen:
    “**On varaudut­ta­va siihenkin, että meil­lä ei ole koh­ta toim­intakyky­istä demaripuoluetta!**”

    En tiedä, mitä tarkalleen ottaen tarkoi­tat demaripuolueel­la, mut­ta kos­ka koulutet­tu­jen ja korkeak­oulutet­tu­jen työt­tömyys lisään­tyy nopeasti (pääkaupunkiseudul­la ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den työt­tömyys kasvoi vuodessa peräti 76 %), lie­nee selvää, että Suomes­sa tulee jatkos­sakin ole­maan poli­it­tisel­la kar­tal­la työtä teke­vien edustaja. 

    Min­ulle on syn­tynyt mieliku­va, että teet blo­gis­sasi usein jaon duunarei­hin ja koulutet­tui­hin ja tämän perus­teel­la erot­telet työl­listyvät ja työt­tömik­si ajau­tu­vat, mikä ei vas­taa todel­lisu­ut­ta. Aka­teem­i­nen työt­tömyys on nykyään yleistä ja tullee tule­vaisu­udessa vain yleistymään. Viimeistään aka­teemis­ten työ­paikko­jen kato iskee sil­loin, kun eri­laiseen puuhastelu­un ja paper­in­pyörit­te­lyyn ei enää ker­takaikki­aan ole varaa. Myöskään yksi­tyiselle työl­listyvien insinöörien tilanne ei mieltä ylen­nä. Hei­dänkin työt­tömyyten­sä on selvässä kasvussa.

    Eri­tyisen huolestut­ta­va tilanne on vas­tavalmis­tunei­den osalta, kos­ka kun ker­ran kelka­s­ta tip­puu, on siihen nousem­i­nen sen jäl­keen erit­täin vaikeaa. Päte­viä ja kokenei­ta hak­i­joi­ta on näet yleen­sä jonok­si asti, minkä vuok­si putkesta jäänyt on aut­ta­mat­tomasti menet­tänyt aseen­sa tais­tel­la kilpailussa.

    Kaiken lisäk­si aka­teemis­ten työt­tömyys­lu­vut eivät ker­ro suo­raan koulu­tuk­sen arvon rom­ah­tamis­es­ta, kos­ka kun aka­teemiset eivät työl­listy aka­teemisi­na, he rupea­vat tekemään muu­ta. Minäkin tiedän monia täl­laisia ihmisiä. Kiel­ten mais­teri on tarhan tät­inä ja diplo­mi-insinööri kioskinpitäjänä.

    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korkeakoulutettujen-tyottomyys-lisaantyy-hurjaa-vauhtia/1899458

    “Korkeasti koulutet­tu­jen työt­tömien määrä nousi kesän aikana ensim­mäistä ker­taa yli 40 000 henkilöön. Kasvunopeus on hie­man hidas­tunut kevään jäl­keen. Yli puoli­toista vuot­ta jatkunut työt­tömyy­den kasvu on johtanut siihen, että heinäku­un lopus­sa TE-toimis­toi­hin oli kir­jau­tuneena jo yli 44 000 työtön­tä korkeak­oulu­tutkin­non suorittanutta.”

    http://www.akava.fi/tyoelama/akavalaiset_tyoelamassa/tyottomyyskatsaus/korkeasti_koulutettujen_tyottomien_maara_uusille_kymmenluvuille.9981.news

    Kaiken kaikki­aan min­ulle on ruven­nut syn­tymään tunne, että kos­ka näet ympäril­läsi men­estyviä koulutet­tu­ja ihmisiä, olet kadot­tanut otteesi todel­lisu­u­teen. Et ehkä ymmär­rä, että vaik­ka olisi kun­nolli­nen ja koulun­sa sivistyneesti käynyt ihmi­nen, niin ei se tarkoi­ta nyky­maail­mas­sa, etteikö voisi ajau­tua taloudel­lis­es­ti tur­vat­tomaan elämään työt­tömyyksi­neen, pätkätöi­neen ja työ­paikkoi­neen, jois­sa aiem­mas­ta koulu­tuk­ses­ta ei ole mitään iloa.

    1. ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den työt­tömyys kasvoi vuodessa peräti 76 %), lie­nee selvää, että Suomes­sa tulee jatkos­sakin ole­maan poli­it­tisel­la kar­tal­la työtä teke­vien edustaja. 

      Poli­it­tisel­la kar­tal­la tulee var­maankin ole­maan työväen­puolue, mut­ta kyse ooli toim­intakykyis­es­tä puolueesta. Kun kuun­telee eduskun­nas­sa demarien ay-siiv­en esaityk­siä, se kielii lähin­nä suures­ta neu­vot­to­muud­es­ta. Tuo letkau­tuk­seni Neu­vos­toli­it­to takaisin ja sel­l­un tekem­i­nen euka­lyp­tuk­ses­ta kiel­let­tävä oli tarkoitet­tu kuvaa­maan sitä.

      Aka­teemisia työt­tömiä on, mut­ta jos kat­sot työl­lisyysastet­ta koulu­tus­ta­son mukaan, aka­teemis­es­ti koulutet­tu­jen työl­lisyysaste on paljon parem­pi kuin muiden ryh­mien. Minä en ole kuitenkaan koskaan rin­nas­tanut osaamista ja aka­teemista koulu­tus­ta keskenään. Juuri nyt Helsingis­sä varmim­man työ­paikan saisi huonei­s­tore­mont­tei­hin erikois­tunut, taita­va ja luotet­ta­va raken­nusalan ammat­ti­lainen; paljon parem­min kuin poli­it­tista his­to­ri­aa pääaineenaan lukenut val­ti­oti­eteen maisteri.

  33. Yhteiskun­nal­liset muu­tok­set ovat kaut­ta aiko­jen käyn­nistyneet kun van­han val­lan talous on pet­tänyt. Esimerkkinä Ran­skan suuri val­lanku­mous, Sak­sas­sa fasis­min nousu ja viimek­si Neu­vos­toli­iton hajoaminen.

    Suomes­sa ollaan saman­tyylisessä tilanteessa kun velka­an­nu­taan rajusti eikä lääkkeitä näytä löy­tyvän. Seu­raavis­sa vaaleis­sa pitäisi näkyä selkeä muu­tos jämähtäneeseen konsensukseen.

    Demareil­la on var­maan tarvet­ta puo­lus­ta­maan julkisen sek­torin väheneviä työ­paikko­ja ja saavutet­tu­ja etuja.

  34. “Tämä tilanne on demareil­la paina­jais­mainen. Joku irvileu­ka on sanonut, että demarei­den taivaas­sa kaik­ki ovat paperityöläisiä.”

    Näin­hän sitä on san­ot­tu. Mut­ta tosi asia on, että demarei­den, vasem­mis­toli­iton ja vihrei­den taivaas­sa kaik­ki ovat julkisensek­tor­in­työläisiä. Tämä on meikäläis­ten kesku­udessa huo­mat­tu jo ajat sit­ten eikä näitä porukoi­ta äänestetä. Mut­ta näi­den edut kär­jessä nämä puolueet läh­es yksi­no­maan menevät ja mikäs siinä. Vankku­mat­to­mia äänestäjiä.

    Mut­ta kuten Ymmi Hinaa­ja sanoisi. Ei se maail­ma vaan pyöri, niin, että se riit­tää poli­it­tisen val­lan saamiseen. Tämän yksi­tyisen puolen te Osmo ja kump­pan­it olette kur­mit­ta­neet mak­suil­la siten, että ne työt karkaaka­vat täältä muille maille. Mak­suil­la, ympäristöveroil­la jne.…Ei liene kestävää poli­ti­ikkaa kestävyys­va­jeen, eikä ympäristön kannalta.

  35. hei Osmo,

    Pirun hyva kir­joi­tus. Noin se meni ja tulee men­e­maan. Ei siina roska­puhe enaa auta. Olen vain aina iloisem­pi siita, etta lahdin aikoinaan tanne ja arvasin miten asi­at Suomes­sa tule­vat men­e­maan. Ja olen tarpeek­si vanha.

    Mut­ta voihan olla, etta kun Per­su-Kepu ‑hal­li­tus Suomeen vuon­na 2016 tulee, niin kaik­ki para­nee. Uskotko etta niin voisi kay­da todel­lises­sa elamassa?

    t. Mikko

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Thaimaa-syn­d­rooma­l­la tarkoi­tan tilan­net­ta, jos­sa maan men­estyk­sen kannal­ta keskeinen yhteiskun­talu­ok­ka on aidosti vähem­mistössä ja jos­sa demokra­tia vie tilanteeseen, jos­sa kehi­tys vaaran­tuu. Siihen ei ole oikein ratkaisua – pait­si vii­sais­sa ihmi­sis­sä, jot­ka Suomes­sakin aikanaan osasi­vat sovit­taa tämän ris­tiri­idan niin, että Suo­mi ei jäänyt pienvil­jeli­jä­val­taisek­si taloudek­si, vaik­ka sitä kovaäänis­es­ti vaadittiinkin.

    Bangkok ja Thaimaa on esimerk­ki siitä mihin liika keskit­tymi­nen yhdessä maas­sa johtaa. Suurin osa maan talouselämästä ja teol­lisu­ud­es­ta on Bangkokin seudul­la. Onpa Bangkokia käytet­ty tästä esimerkkinä jopa maantiedon oppikir­jois­sa. Val­ta­vat liiken­neon­gel­mat, saas­tunut kaupun­ki-ilma ja maaseudun kehit­tämisen laiminlyönti.

    Ei ole ihme, että tässä tilanteessa sel­l­ainen puolue, joka lupaa köy­hälle riis­invil­jeli­jällekin jotakin men­estyy. Nyt sit­ten Bangkokin eli­it­ti on sitä mieltä etteivät maalaiset saisi äänestää.

    1. Kyl­lä. Thaimaa-syn­d­rooma­lle on vah­vat syyt, mut­ta se, että jollekin ilmiölle on syyn­sä ei muu­ta muuk­si sitä, että taak­sepäin katso­va poli­ti­ik­ka on maalle van­hin­gok­si. Sel­l­aisen tilanteen syn­tymistä kan­nat­taa kaikin voimin vastustaa. 

      Ihmette­len tätä monis­sa kom­menteis­sa ilmenevää muo­to­jen on ja pitäisi olla sekoit­tamista. Siitä, miten jokin asia min­un mielestäni on ei mitenkään voi päätel­lä, miten niiden mielestäni pitäisi olla. Täl­lainen viestin­tuo­jan kivit­tämi­nen on yksi syy siihen, ettei Suomes­sa poli­it­ti­nen päätök­sen­teko pelitä lainkaan.

  37. Mikä on sit­ten taak­sepäin katso­vaa poli­ti­ikkaa ? Se ei aina ole ihan niin selvää. Thaimaas­sa nyt näyt­tää että juuri tämä keskilu­ok­ka kat­soo taak­sepäin siinä mielessä, että mm. tukeu­tuu kuningas­val­taan eikä hyväksy mies ja ääni periaatetta.

    No olen kyl­lä osin samaa mieltä kanssasi,ettei liikaa kan­na­ta taak­sepäin tui­jot­taa. Mut­ta esim itc-ala työl­listää vain 70000–80000 ihmistä 2,5 miljoonas­ta ja paljon hypetet­ty peli­te­ol­lisu­us alle 3000. Ja lisäk­si tuot­taa mielestäni melko tarpeet­to­mia ja koukut­tavia pelejä.

    Jotakin tarvit­taisi­in tietysti tehdä. Clean­tech on var­maan hyvä suun­taus, mut­ta sekin näyt­tää paljolti ole­van jo ole­mas­sa ole­vaa konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta sekä kon­sul­toin­tia. Kaikessa teol­lisu­udessa ener­gia- ja mate­ri­aalite­hokku­us on tärkeä näkökul­ma nykyisin.

    Tuo mainit­se­masi kuvit­teelli­nen koali­tio (Rinne, Väyry­nen, Soi­ni) voisi ehkä halu­ta rak­en­taa radan Jäämerelle, mikä ei mielestäni olisi huono vai­h­toe­hto. Samoin se saat­taisi tukea enem­män koti­maista ener­giaa, jota mm. äsket­täi­nen pro­fes­sor­i­työryh­mä suosit­teli. Varsinkin kun nor­jalaiset sitä tukevat.

  38. Noin­han se on. Itse Brasil­ias­sa asu­vana olen oppin­ut, etta moni Suomen on ongel­ma selvi­aa, kun lopet­taa turhan hoperehtimisen.

    Tama on maa jos­sa nyt ollaan nouse­mas­sa koy­hyy­des­ta tuol­laiseen Suomen mit­takaa­van mukaan keskinker­taiseen elin­ta­soon. Se tarkoit­taa sita, etta viela 10 vuot­ta sit­ten ammat­ti­taitoisel­la raken­nus­miehel­la ei ollut varaa van­haan autoon, nyt on. Ja tietysti kaik­ki taman esimerkin ympar­il­la muis­sa ammateis­sa. Syn­tyi keskilu­ok­ka, lapst yksityiskouluissa.

    Hul­lu jut­tu, mut­ta maa muut­tui euroop­palaisem­mak­si, taal­la sil­la on nimi “cida­nia”. Sen voi kaan­taa: pohjois-euroop­palais­tu­mi­nen”. Sita on tehty;

    Pita pan­naa lisaa esimerkkeja.

    t. Mikko

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Tarkoi­tan, että Kekkosel­la oli viisaut­ta ajaa maan teol­lis­tamista, vaik­ka edustikin maalais­li­it­toa. Puoluekin hajosi kun ven­namo­laiset protestoivat. 

    Ihmiset eivät tapaa protestoi­da uusia työ­paikko­ja vas­taan, vaan esimerkik­si työ­paikko­jen puut­tumista vas­taan. Pakko­muut­to kaupunkei­hin tai tehtaan viereen tapaa myös luo­da jonkin­laista juuret­to­muut­ta, tur­vat­to­muut­ta, ja myös kapinamielialaa.

    No, ehkä isoi­hin kaupunkei­hin muut­taneista maalai­sista tulee parin sukupol­ven jäl­keen kaupunkipa­tri­oot­tisia cityivihre­itä. Kukin tar­rautuu siihen mitä saatavil­la on ;-).

    Jos Kekko­nen nähdään maalais­li­iton kum­ma­jaise­na sik­si, että hän pyr­ki teol­lis­ta­maan Suomea (vaik­ka maalais­li­it­to sai noi­hin aikoi­hin pääkan­natuk­sen­sa maaseu­tu­mai­sis­sa ammateis­sa työsken­televiltä), niin pitääkö tästä päätel­lä, että vihreät yleis­es­ti halu­a­vat jar­rut­taa keskuskaupunkien ulkop­uolisen Suomen kehi­tys­tä sik­si, että se ei ole vihrei­den ydinkannatusaluetta?

    Voi olla että jää kan­na­tus saavuttmat­ta. Maalais­li­it­to muut­tui keskus­tak­si, ja on ilmeis­es­ti monien muidenkin kuin hupenevien pienvil­jeli­jöi­den puolue. Ainekin se pyrkii koko kansan puolueek­si, toisin kuin eräät ;-).

  40. “**Aka­teemisia työt­tömiä on, mut­ta jos kat­sot työl­lisyysastet­ta koulu­tus­ta­son mukaan, aka­teemis­es­ti koulutet­tu­jen työl­lisyysaste on paljon parem­pi kuin muiden ryhmien.**”

    Osa aka­teemis­ten mata­lam­mas­ta työt­tömyy­destä selit­tyy aka­teemisen koulu­tuk­sen han­kkinei­den ammat­tik­oulutet­tu­ja suurem­mal­la ati­ivi­su­udel­la ja oma­toimisu­udel­la, siis per­soon­al­lisu­ustek­i­jöil­lä. Jos he eivät työl­listy aka­teemisi­na, he rupea­vat tekemään jotain muu­ta. Täl­löin he eivät näy työt­tömyys­ti­las­tois­sa, mis­tä syn­tyy harha, että koulu­tus sinän­sä suo­jaisi työttömyydeltä.

    Toisek­si on huomioita­va, että joil­lakin aka­teemisil­la aloil­la keskeyt­tämis­pros­en­tit ovat suuria. Tämä poruk­ka luovut­taa jo opiskel­lessaan eikä edes yritä alal­ta työmarkkinoille. 

    Kol­mas huomionar­voinen seik­ka on se, että korkeak­oulu­tus­ta vaa­tivis­sa töis­sä on jonkin­lainen joukko ihmisiä, joka työl­listyy sik­si, että jär­jestelmä pätevyys­vaa­timuksi­neen on hei­dän varaansa raken­net­tu. Jär­jestelmä kuitenkin pystytään muut­ta­maan, jol­loin nämä ihmiset jäävät työt­tä. Kuin­ka hyvin näi­den ihmis­ten ammat­ti­taito riit­tää kil­paile­maan yksi­ty­i­sistä työpaikoista?

  41. Osmo, Kun vedo­taan Humen giljotiiniin,on viisas­ta erot­taa toi­sis­taan mielip­i­teet ja fak­tat. Humen mukaan siitä, miten asi­at ovat ei voi(nut) päätel­lä miten asioiden pitäisi (jonkun mielestä) olla. Sosi­aal­i­sis­sa tosi­a­siois­sa nor­mati­iviset käsi­tyk­set (joi­ta esim. poli­ti­ik­ka edus­taa) ja ei-nor­mati­iviset käsi­tyk­set, joi­ta tieteen pitäisi ( huom. nor­mati­ivi­nen kan­nan­ot­to) uskaltaa sel­ven­tää poli­it­tis­es­ta pain­os­tuk­ses­ta riip­pumat­ta, menevät täysin sekaisin; ja usein poli­it­ti­sista syistä. Luulen, että Humekin sekot­ti ne. Tuo seka­sotku on yksi syy sille, mik­si eli­itin sal­li­taan taas maail­man­laa­juis­es­ti taloudel­lis­es­ti ja poli­it­tis­es­ti kuset­taa myös keskilu­okkaa. Bis­nek­sen ja poli­ti­ikan hil­jaiselle liitolle tarvi­taan kipeästi objek­ti­ivisi­in tosi­seikkoi­hin tukeu­tu­vaa vas­tavoimaa, jot­tei demokra­t­ian tila taan­nu 100 vuot­ta, mis­tä uhas­ta esim.uusin The Econ­o­mist-lehden essee kir­joit­taa. Tosi­a­sioi­ta sel­ven­tävä yhteiskun­tatiede on tärkeä väline, jol­la demokra­t­ian taan­tu­ma on estet­tävis­sä. Joskus se vaatii hyökkäys­tä poli­ti­ikkaa, bisnestä ja mui­ta lähtöko­htais­es­ti puolueel­lisia usko­muk­sia vas­taan, mut­ta ei välttämättä.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Täl­lainen viestin­tuo­jan kivit­tämi­nen on yksi syy siihen, ettei Suomes­sa poli­it­ti­nen päätök­sen­teko pelitä lainkaan. 

    Luin tuon alla lainatun Thaimaa-syn­d­rooma ‑kohdan uudelleen. Jos äänessä on poli­it­ti­nen päätök­sen­tek­i­jä, joka edus­taa hal­li­tus­ta, joka vähen­telee maaseudun val­tiono­suuk­sia, jär­jestelee pakkokun­tali­itok­sia, ja hävit­tää alle 20 000 asukkaan kun­nil­ta oman soten, en ihmettele ärtymys­tä. Nuo ovat poli­it­tisia kan­nan­ot­to­ja eivätkä fak­to­jen neu­traalia viestittämistä.

    Mitäpä jos välil­lä mietit­täisi­in myös miten “muut­to­tap­pioaluei­den” eli­nolo­ja voi paran­taa. Vai onko suurkaupunkien ulkop­uo­li­nen Suo­mi niin poli­it­tis­es­ti aivokuol­lut­ta tai taloudel­lis­es­ti elinkelvo­ton­ta aluet­ta, että sitä ei kan­na­ta enää kehit­tää? Onko esimerkik­si suurkaupunkien ulkop­uolisen Suomen pien­te­ol­lis­us elinkelvot­tomam­paa kuin suurten kaupunkien pienteolisuus?

    Uhkana Thaimaa-syn­d­rooma? Kaupunkien men­estyvän keskilu­okan laa­jen­e­m­i­nen on tämän maan talouden ain­oa toi­vo. (Tässä joukos­sa muuten äänestetään lähin­nä kokoomus­ta ja vihre­itä, mikä ei tarkoi­ta, että kaik­ki kokoomus­laiset tai kaik­ki vihreät kuu­luisi­vat tähän joukkoon.) Selvä enem­mistö suo­ma­lai­sista kuu­luu kuitenkin nykyke­hi­tyk­sessä häviölle jäävi­in kansan­ryh­mi­in – joko asemi­aan menet­tävään duu­nar­i­joukkoon tai muut­to­tap­pioalueisi­in. Riskinä on – eikä merkke­jä tarvitse kaukaa etsiä – että nämä kak­si joukkoa yhdis­tävät enem­mistön­sä ja kään­tävät poli­ti­ikas­sa kat­seet taak­sepäin haaveenaan maail­ma, jota ei saa takaisin. 

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­natan vapaa-ajan lisäämistä ja mah­dol­lisu­ut­ta itse valit­tuun osa-aikatyöhön. En sitä, että jää pois tölistä ja olet­taa muiden mak­sa­van, kok­s­ka mak­sajia alkaas olla liian vähän.

    Ongel­ma on, ettei osa-aikatyöl­lä elä kuin lääkärit.

    Useim­mat osa-aikaiset ovat myös matalapalkkaisia

    1. Ongel­ma on, ettei osa-aikatyöl­lä elä kuin lääkärit.

      Moni elää 2500 euron kuukausi­pal­ka­lla. Jos se on mahdl­lista, on ilmeis­es­ti myös mah­dol­lista elää 3200 euron kuukausi­pal­ka­lla. Sen taas saa, jos 4000 euroa kuus­sa ansait­se­va siir­tyy nelipäiväiseen viikkoon. Moni halu­aisi, mut­ta työ­nan­ta­jat vieroksuvat.

  44. “Minä koen voivani vaikut­taa maail­maan paljon enem­män Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa kuin eduskunnassa.”

    “Paljon poli­it­tis­es­ta päätök­sen­teosta on siir­tynyt ylikansal­liselle tasolle ja hyvä niin.”

    Meneekö maail­ma siihen, että saman­ta­soista pät­täjää on sit­ten EU:ssa ja taloy­htiöi­den hal­li­tuk­sis­sa, ja EU:ssa päätetään mitä lamp­pu­ja ja höyry­sulku­ja taloy­htiöis­sä saa käyttää.

  45. “kos­ka koulutet­tu­jen ja korkeak­oulutet­tu­jen työt­tömyys lisään­tyy nopeasti (pääkaupunkiseudul­la ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den työt­tömyys kasvoi vuodessa peräti 76 %), lie­nee selvää, että Suomes­sa tulee jatkos­sakin ole­maan poli­it­tisel­la kar­tal­la työtä teke­vien edustaja.”

    Sekavaa: mil­lä logi­ikalla työt­tömyy­den kasvu perustelee työtä teke­vien edus­ta­jien ole­mas­saoloa poli­it­tisel­la kar­tal­la? Toki olet epälo­ogisu­ud­estasi huoli­mat­ta oike­as­sa, tosin kaik­ki puolueet edus­ta­vat myös työtä teke­viä ihmisiä, ei se ole demarei­den yksi­noikeus. Kuten ei ympäristöa­sioi­ta aja vain vihreän puolue, kyse on vain mihin poli­it­ti­nen liike ensisi­jais­es­ti halu­aa profiloitua. 

    Muuten eri­no­mainen ana­lyysi Osmol­ta, har­mi ettei vihreä puolue osaa hyö­dyn­tää sin­ua ja osaamis­tasi paremmin.

  46. Kir­joituk­ses­sa käsitel­lään hyviä teemo­ja, joista kaik­ki ansait­se­vat paljon lisää keskustelua. Vihrei­den opinkap­paleena Soin­in­vaaran on täy­tynyt ottaa mukaan myös ilmas­ton­muu­tos. Rohke­nen kuitenkin epäil­lä ettei hän on pere­htynyt aiheeseen täysin riit­tämät­tömästi ja yksipuolisen ide­ol­o­gis­es­ti kom­men­toidak­seen sitä uskot­tavasti. Ilmas­to toki muut­tuu ikuis­es­ti mut­ta ihmisen toimet eivät siihen vaiku­ta. Vihreän poli­ti­ikan seu­rauk­se­na on hukat­tu tuhan­sia mil­jarde­ja kelvot­tomi­in uusi­u­tu­van ener­gian teknolo­gioi­hin, jot­ka nyt ovat konkurssis­sa. Mitatut tosi­asi­at näyt­tävät selvästi, että epäpäte­vien “tiedemiesten” tietokone­malleil­la maalaa­mat uhkaku­vat eivät toteudu — ilmas­toa ei osa­ta mallintaa. Hiilid­iok­si­di ei myöskään ole pohjoisen pal­lon­puoliskon pie­neen luon­nol­liseen läm­pen­e­miseen 1900-luvulla.
    Epä­var­mo­jen asioiden myymi­nen totuute­na tietämät­tömyy­den poh­jal­ta on varo­ma­ton­ta pro­pa­gan­daa. Viisaan miehen ei kan­na­ta osal­lis­tua sellaiseen.

  47. Julkisel­la puolel­la työ­nan­ta­ja kyl­lä mielel­lään antaa lyhen­tää työvi­ikkoa neljään päivään alem­paa palkkaa vas­taan. Kun­han tekee saman määrän työtä.

  48. Kalle:
    Olet taval­laan oike­as­sa ilmas­to­muu­tik­ses­ta. Ilmas­to kyl­lä muut­tuu, mut­ta emme tiedä:
    — muu­tok­sen suuntaa
    — muu­tok­sen nopeut­ta saati
    — muu­tok­sen syytä!

    Emmekä aivan var­masti tiedä sitäkään, onko maa­pal­lo pyöreä vai lit­teä. Enem­mistö tutk­i­joista sanoo niin, mut­ta toisi­na­jat­telijoitakin löytyy.

    Taval­laan Kalle on oike­as­sa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Emme me ihan var­masti tiedä siitä juuri mitään. Mut­ta kan­nat­taisiko silti ihan vain var­muu­den vuok­si olla moninker­tais­ta­mat­ta ilmake­hän hiilidioksidipitoisuuksia?

  49. Syy mik­si en itse ole vähen­tänyt työaikaani on juuri tuo minkä Tiedemies sanoi: samat työ­suorit­teet tulisi kuitenkin hoidet­tavak­si mut­ta pienem­mäl­lä palkalla.

  50. “Oikean kuvan asi­as­ta saa, kun kat­soo, kei­den kanssa ihmiset istu­vat val­tu­us­to­jen ja eduskun­nan kup­pi­lois­sa keskenään. Jos puolue­jako tehtäisi­in puh­taal­ta pöy­dältä, siitä tulisi aivan eri­lainen. Nykyiset puolue­tover­it huo­maisi­vat ole­vansa kil­paile­vis­sa ja suo­ras­taan vas­takkai­sis­sa puolueissa.”

    No kenen seuras­sa Osmo sinä vietät aikaasi val­tu­us­to­jen ja eduskun­nan kuppiloissa? 🙂

  51. Vihrei­den oma hakkarainen, Outi Alanko-Kahilu­o­to, sit­ten ampui omaan maali­in ja samal­la hoiti puolueen paitsioon.
    Lop­pu hal­li­tuskausi oli sit­ten siinä. 

    Vielä voi kir­joitel­la blo­ge­ja, ei muu­ta. Puolue on maalat­tu nurkkaan eikä vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sia enää ole. 

    Hal­li­tuk­ses­ta voi lähteä ker­ran. Enää ei ole asioil­la väliä, kun aivan merk­i­tyk­setön jut­tu tuli kyn­nyskysymyk­sek­si. Onnek­si olkoon. Kahdet vaalit on mokat­tu kerralla. 

    Puolue­jo­hto tavoit­telee 4%:n kan­na­tus­ta ja viit­tä naiskansane­dus­ta­jaa. Enem­pää ei tule. Ei tule MEPiä. 

    Hyvä puolue, mut­ta kan­nat­ta­mi­nen on vaikeaa. Suo­ras­taan mahdotonta. 

    Pelimerk­it olisi kan­nat­tanut käyt­tää johonkin johon olisi voin­ut vaikuttaa.

  52. teemu:
    Syy mik­si en itse ole vähen­tänyt työaikaani on juuri tuo minkä Tiedemies sanoi: samat työ­suorit­teet tulisi kuitenkin hoidet­tavak­si mut­ta pienem­mäl­lä palkalla.

    Juuri näin nimeno­maan on käynyt. Aina. Todel­li­nen työmäärä on jopa lisään­tynyt, vaik­ka se usko­mat­toma­l­ta kuulostaakin.

  53. teemu:
    Syy mik­si en itse ole vähen­tänyt työaikaani on juuri tuo minkä Tiedemies sanoi: samat työ­suorit­teet tulisi kuitenkin hoidet­tavak­si mut­ta pienem­mäl­lä palkalla. 

    Juuri näin nimeno­maan on käynyt. Aina. Todel­li­nen työmäärä on jopa lisään­tynyt, vaik­ka se usko­mat­toma­l­ta kuulostaakin.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosit­tele: Thumb up 1 

    Tuli tes­tat­tua tuo lyhen­net­ty työai­ka van­hempainva­paiden ym. yhtey­dessä. Elämä on toki siinä mielessä ren­nom­paa, ettei läs­näoloa toimis­tol­la odote­ta ja voi hyväl­lä oma­l­latun­nol­la skipa­ta palavere­i­ta ym., mut­ta asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tios­sa tehtävien siirtämi­nen eteen­päin on vaival­loista ja niin­pä käytän­nössä entiset työte­htävät tuli­vat kuitenkin hoidet­tavak­si. Lisäk­si, kun aikaa on vähem­män, ei ole samal­la lail­la mah­dol­lisuuk­sia “myy­dä” itseään uusi­in pro­jek­tei­hin ja esit­tää osaamista joka voisi viedä urake­hi­tyk­sessä eteen­päin. Siis­pä vaik­ka olen Osmon kanssa ehdot­tomasti samaa mieltä siitä, että työa­jan lyhen­tämi­nen olisi viisas­ta ja ter­veel­listä, niin kauan kuin palkkaus perus­tuu työ­paikalla vietet­ty­i­hin tun­tei­hin eikä työ­suorit­teisi­in, tämä ei oikein tule toim­i­maan. Yksi­ty­isyrit­täjil­lä taas pitäisi olla vah­va itselu­ot­ta­mus ja uskallus­ta kieltäy­tyä työte­htävistä (luot­taen, etteivät ne jatkos­sa mene kokon­aan sivu suun) ja mitoit­taa toim­inta ajal­lis­es­ti pienimuotoiseksi.

  54. Juho LaatuMitäpä jos välil­lä mietit­täisi­in myös miten “muut­to­tap­pioaluei­den” eli­nolo­ja voi paran­taa. Vai onko suurkaupunkien ulkop­uo­li­nen Suo­mi niin poli­it­tis­es­ti aivokuol­lut­ta tai taloudel­lis­es­ti elinkelvo­ton­ta aluet­ta, että sitä ei kan­na­ta enää kehit­tää? Onko esimerkik­si suurkaupunkien ulkop­uolisen Suomen pien­te­ol­lis­us elinkelvot­tomam­paa kuin suurten kaupunkien pienteolisuus?

    Ongel­ma on se, että hajal­laan maakun­nis­sa ole­va pien­te­ol­lisu­us vaatii liike­vai­h­toon (ja liike­vai­h­topo­ten­ti­aali­in­sa) näh­den ihan tolkut­toman suuria infrain­vestoin­te­ja, jot­ta vaiku­tuk­set tuntuvat.

    Tien raken­nus maakun­nis­sa palvelee mur­to-osaa niistä asi­akas­määristä mitä se kaupunkiseu­tu­jen kyl­jessä palvelee, Val­okuidun raken­nus per asi­akasyri­tys mak­saa maakun­nis­sa enem­män ja esim. työn­tek­i­jöi­den lap­sille on kallista tar­jo­ta kat­tavia koulu­palvelui­ta jos asukasti­heys on kovin mata­la. Sama hom­ma niiden sote-palvelu­iden kanssa jne.

    Jos on kasa fir­mo­ja jot­ka sijait­se­vat tiivi­isti, vs. kasa fir­mo­ja jot­ka ovat hajal­laan, niin ensin maini­tu­il­la on kokon­aisu­ut­ta tarkastellen kil­pailue­tu, vaik­ka ne eivät suo­ranais­es­ti toisi­aan mitenkään aut­taisikaan. Ihan vaan sen takia, että tiivi­il­lä yhteen­l­i­ti­tymäl­lä se infra ja työn­tek­i­jöi­den palve­lut tule­vat halvem­mik­si. Tiivi­isti raken­net­tu­jen maa-aluei­den (kaupunkialuei­den) kil­pailue­tu näkyy var­maankin vähin­tään kohtu­ullis­es­ti maan arvossa…

  55. Catili­na: Juuri näin nimeno­maan on käynyt. Aina. Todel­li­nen työmäärä on jopa lisään­tynyt, vaik­ka se usko­mat­toma­l­ta kuulostaakin.

    Tot­ta. Osa-aikaisek­si siir­tymi­nen onnis­tuu kun­nol­la vain, jos tehtävä/titteli samal­la muuttuu.

  56. Sepi: Ongel­ma on se, että hajal­laan maakun­nis­sa ole­va pien­te­ol­lisu­us vaatii liike­vai­h­toon (ja liike­vai­h­topo­ten­ti­aali­in­sa) näh­den ihan tolkut­toman suuria infrain­vestoin­te­ja, jot­ta vaiku­tuk­set tuntuvat. 

    Mik­si muka näin? Maal­la kai toim­i­ti­lat ovat var­masti halvem­pia, ja ehkä työvoimakin.

    Tien raken­nus maakun­nis­sa palvelee mur­to-osaa niistä asi­akas­määristä mitä se kaupunkiseu­tu­jen kyl­jessä palvelee, Val­okuidun raken­nus per asi­akasyri­tys mak­saa maakun­nis­sa enem­män ja esim. työn­tek­i­jöi­den lap­sille on kallista tar­jo­ta kat­tavia koulu­palvelui­ta jos asukasti­heys on kovin mata­la. Sama hom­ma niiden sote-palvelu­iden kanssa jne. 

    Tiet ovat jo ole­mas­sa eivätkä mak­sa fir­moille mitään. Sitä en tiedä paljonko tei­den ylläpi­to mak­saa kaupungis­sa vs. maal­la per kul­jet­tu kilo­metri. Vai ehdotitko tei­den ylläpi­don lakkaut­tamista pääkaupunkiseudun ulkopuolella?

    Val­okuitua pienet köy­hätkin kun­nat ovat jo vedelleen pitkin maaseu­tua, joten en usko että se olisi mikään iso ongel­ma, eivätkä useim­mat pikku­fir­mat kaipaa juuri puhe­lin­ta kum­mem­paa mod­er­nia kommunikointia.

    Koulu­tuk­sen ja soten haja-asu­tusalueet toteut­ta­vat ihan kil­pailukykyiseen hin­taan isoi­hin kaupunkei­hin (ja eri­tyis­es­ti Helsin­gin soteen) verrattuna.

    Jos on kasa fir­mo­ja jot­ka sijait­se­vat tiivi­isti, vs. kasa fir­mo­ja jot­ka ovat hajal­laan, niin ensin maini­tu­il­la on kokon­aisu­ut­ta tarkastellen kil­pailue­tu, vaik­ka ne eivät suo­ranais­es­ti toisi­aan mitenkään aut­taisikaan. Ihan vaan sen takia, että tiivi­il­lä yhteen­l­i­ti­tymäl­lä se infra ja työn­tek­i­jöi­den palve­lut tule­vat halvem­mik­si. Tiivi­isti raken­net­tu­jen maa-aluei­den (kaupunkialuei­den) kil­pailue­tu näkyy var­maankin vähin­tään kohtu­ullis­es­ti maan arvossa…

    Mikä olisi se kil­pailue­tu, jon­ka vuok­si min­un kan­nat­taisi siirtää esimerkik­si konepa­jani Helsinkiin?

  57. Sepi: Ongel­ma on se, että hajal­laan maakun­nis­sa ole­va pien­te­ol­lisu­us vaatii liike­vai­h­toon (ja liike­vai­h­topo­ten­ti­aali­in­sa) näh­den ihan tolkut­toman suuria infrain­vestoin­te­ja, jot­ta vaiku­tuk­set tuntuvat.

    Tien raken­nus maakun­nis­sa palvelee mur­to-osaa niistä asi­akas­määristä mitä se kaupunkiseu­tu­jen kyl­jessä palvelee, Val­okuidun raken­nus per asi­akasyri­tys mak­saa maakun­nis­sa enem­män ja esim. työn­tek­i­jöi­den lap­sille on kallista tar­jo­ta kat­tavia koulu­palvelui­ta jos asukasti­heys on kovin mata­la. Sama hom­ma niiden sote-palvelu­iden kanssa jne.

    Jos on kasa fir­mo­ja jot­ka sijait­se­vat tiivi­isti, vs. kasa fir­mo­ja jot­ka ovat hajal­laan, niin ensin maini­tu­il­la on kokon­aisu­ut­ta tarkastellen kil­pailue­tu, vaik­ka ne eivät suo­ranais­es­ti toisi­aan mitenkään aut­taisikaan. Ihan vaan sen takia, että tiivi­il­lä yhteen­l­i­ti­tymäl­lä se infra ja työn­tek­i­jöi­den palve­lut tule­vat halvem­mik­si. Tiivi­isti raken­net­tu­jen maa-aluei­den (kaupunkialuei­den) kil­pailue­tu näkyy var­maankin vähin­tään kohtu­ullis­es­ti maan arvossa…

    Mon­et yo väit­teistä eivät pidä paikkaansa. Ensin­näkin infra on paljolti ole­mas­sa jo. Toisek­si teol­lisu­us­ton­tit ovat maaseudul­la olen­nais­es­ti halvem­pi kuin kaupungeis­sa ja tämä kehi­tys näkyy jo kaupunkiseuduil­la. Tehtaat muut­ta­vat paljolti tästä syys­tä naa­purikun­ti­in. Tam­pereel­la kaupun­gin raskas byrokra­tia ei ehdi edes vas­ta­ta kyse­ly­i­hin kun jo lähikun­nista löy­tyy tont­ti firmalle. 

    Mitä sote-asi­aan tulee, ei ole mitään tutkimuk­sel­lista viitet­tä, että se olisi halvem­paa suuris­sa kun­nis­sa. Toimii parem­min keskisu­uris­sa kun­nis­sa kuin isois­sa, jos kat­so­taan kuluja/asukas. Samoin näyt­tää että lääkärille pääsy kestää kauem­min näis­sä kun­nis­sa. Tosin var­maan käy nii, että vas­taan­ot­to­ja häviää maaseudul­ta, jos men­nään laa­joi­hin sote-alueisi­in tai Ruotsin tyyliseen maakunta/kunta malliin.

  58. Vielä tästä Thaimaa syn­d­roomas­ta. Sen voi nähdä myös tois­in­päin, mitä seu­raa liias­ta keskit­tämis­es­tä pääkaupunki­in ja muun maan laim­sin­lyön­nistä. Thaimaan 65 miljoonas­ta asukkaas­ta vain noin 10 miljoon­aa asuu Bangkokissa. Yin­luck Sinawa­tran puolueen jatku­va voit­to vapais­sa vaaleis­sa ja nyky­is­ten keskiluokka/eliittiprotestoijien tap­pio perus­tuu paljolti tähän. Tämä maaseudul­ta tuken­sa saa­va puolue on kyl­lä lib­er­al­isoin­ut talout­ta paljon enem­män kuin nämä kuningas­mieliset kelta­pai­dat. Muun muas­sa EGAT val­ti­olli­nen energiy­htiö on yksi­ty­is­tet­ty. Protestoi­jis­sa on paljon val­tion virkamiehiä, talouselämä ei niinkään ole hei­dän puolellaan.

  59. Catili­na:
    Huo­maamme varsin hel­posti, että juh­la­puheista huoli­mat­ta demokra­tia ei vaan tah­do toimia. 

    Pakko! Muut vai­h­toe­hdot ovat vielä huonompia.

  60. Mik­si ihmeessä met­al­lia edelleen kaive­taan maas­ta? Yhden Irakin sodan hin­nal­la voitaisi­in rak­en­taa avaru­ushissi ja louhia kaik­ki tarvit­ta­va aster­oideil­ta, jois­sa on ker­talu­okkaa halvem­mal­la ja enem­män min­er­aale­ja. Mik­si ihmeessä soi­jaa kas­vate­taan enem­män kuin ihmiskun­ta tarvit­sisi pro­tei­inin läh­teek­si ja syötetään eläin­ten rehuk­si? Mik­si ener­giaa ote­taan edelleenkin hiilestä? Tai edes uraanista, kun tori­u­mia on vaik­ka kuin­ka paljon?

  61. “Mitä sote-asi­aan tulee, ei ole mitään tutkimuk­sel­lista viitet­tä, että se olisi halvem­paa suuris­sa kun­nis­sa. Toimii parem­min keskisu­uris­sa kun­nis­sa kuin isois­sa, jos kat­so­taan kuluja/asukas.”

    Suurin tehot­to­muu­den syöjä on kaikkien mah­dol­lis­ten funk­tioiden sisäl­lyt­tämi­nen samaan organisaatioon.

    Yri­tys­maail­mas­sakin rön­syt pyritään kar­si­maan ja toimin­nas­sa pyritään keskit­tymään ydintoimintaan.

    Vaik­ka tämä on jo kulunut klisee niin siihen sisäl­tyy suuri viisaus: Paraskaan johta­ja ei hal­litse kaikkea , moni­toimior­gan­isaa­tios­sa ei kyetä selvit­tämään eri­lais­ten funk­tioiden kulu­ja kovinkaan tarkasti, koor­di­naa­tio eri toim­into­jen välil­lä vaatii paljon resursse­ja ja siihen piiloutuu paljon tehot­to­muut­ta, suo­jatyö­paikkakult­tuuri kukkii ja organ­isaa­tioon täyn­nä koor­di­naat­tor­e­i­ta ja heimopäälliköitä.

    Kun­ta ei ole oikean suu­ru­inen organisaatio/toimialue millekään funktiolle.

    Niin­pä kun­nat pitäisi lakkaut­taa ja tilalle luo­da usei­ta funk­tion­aal­isia val­takun­nal­lisia organisaatioita.

    Samal­la selkiy­tyvät myöskin vas­tu­ut , nythän kansane­dus­ta­jat istu­vat kahdel­la pallil­la: Kansane­dus­ta­jana he arvostel­e­vat kun­tien laimin­lyön­te­jä ja kun­nan­val­tu­utet­tuna val­tion sor­to­toimia. Näin vas­tu­un kan­to saadaan nollattua.

    Yri­tys­maail­a­mas­sa tämä keskit­tämi­nen funk­tio-organ­isaa­tioi­hin tehti­in jo 80-luvul­la, sil­loin alue­or­gan­isaa­tiot lakkautet­ti­in ja luoti­in toim­into-organ­isaa­tioit .Ja keskit­tymistä ydin­toim­intoi­hin on koko ajan tehostettu.

    Demokra­tia ei ole itseis­ar­vo, ei sil­lä paikallisela päätök­sen­te­ol­la niin suur­ta arvoa ole, että kus­tan­nuste­hokku­us ja palve­lu­ta­so kan­nat­taa uhra­ta sen vuoksi.

    Ja itse asi­as­sa , demokra­tia on kor­vau­tu­mas­sa kon­trol­lil­la: Eli­it­ti ei enää hyväksy demokraat­tisia päätök­siä vaan pyrkii uusi­maan ne itselleen mieleisek­si tai vesit­tää itselleen epä­suo­tu­isat vaalitulokset.

    Oppo­si­tio koetaan jo läh­es ter­ror­is­teik­si ja kun eli­itin ja kansan väli­nen kuilu kas­vaa niin eli­itin tarve lisätä kon­trol­lia kas­vaa eli tiedustelu ei enää keski­ty ulkois­t­en uhkien selvit­te­lyyn vaan omien kansalais­ten vakoilu­un ja luokitteluuun

    Ter­ror­isti määrit­te­ly on nyky­isin laa­jen­tunut ja siinä mielessä kätevä, ettei ter­ror­is­tik­si leimat­ul­la ole enää ihmisoikeuk­sia eikä hän­tä tarvitse tuomi­ta mis­tään rikoksesta.

    Riit­tää, että leimataan polt­in­rau­dal­la , nykyään se on merk­in­tä tietojärjestelmissä

  62. Coun­try­boy: Mitä sote-asi­aan tulee, ei ole mitään tutkimuk­sel­lista viitet­tä, että se olisi halvem­paa suuris­sa kun­nis­sa. Toimii parem­min keskisu­uris­sa kun­nis­sa kuin isois­sa, jos kat­so­taan kuluja/asukas. Samoin näyt­tää että lääkärille pääsy kestää kauem­min näis­sä kun­nis­sa. Tosin var­maan käy nii, että vas­taan­ot­to­ja häviää maaseudul­ta, jos men­nään laa­joi­hin sote-alueisi­in tai Ruotsin tyyliseen maakunta/kunta malliin. 

    Jos kun­nan vero­ker­tymä ei riitä ylläpitämään sote-palvelui­ta, koulu­ja, teitä aurat­tuna ja koulubusse­ja ajos­sa ilman tuhte­ja val­tiono­suuk­sia, niin eikö se sil­loin tarko­ta, että paikalliset yri­ty­set eivät pysty luo­maan tarpeek­si lisäar­voa ylläpitääk­seen tuo­ta infraa?

    Jos jonkun kun­nan vero­tu­lot kat­ta­vat menot hel­posti, niin kukaan tuskin on pakot­ta­mas­sa niihin pakkoli­itok­si­in tai säästöihin…

  63. antti:
    “On varaudut­ta­va siihenkin, että meil­lä ei ole koh­ta toim­intakyky­istä demaripuoluet­ta! Tässäkään ei ole mitään nau­run tai vahin­go­nilon aihet­ta. Se on todel­la paha juttu.”

    Ei ole tässä maas­sa enää toim­intakyky­istä kom­mu­nis­tipuoluet­takaan. En näe sitä kovinkaan pahana juttuna.

    His­to­ri­at­to­muus on eräs suurim­mista syn­neistä. Ilman toimi­vaa demaripuoluet­ta mon­et asi­at muut­tuvat kovin vaikeik­si tässä maas­sa. Ilman demare­i­ta olisi moni asia men­nyt huonom­min. Sitä ei ehkä sieltä viher-por­var­il­liselta elit­is­tipuolelta nähdä, mut­ta eipä teil­lä siel­lä ole ennenkään yhteiskun­nan rak­en­teesta paljon ymmärretty.

    Minä ainakin toivon, että demaripuolue säi­lyy toim­intakykyisenä. En ole aivan var­ma, kum­man puheen­jo­hta­jakan­di­daatin voit­toa Soin­in­vaara pelkää. Uhka puolueen toim­intakyvyn heikken­e­mis­es­tä on ole­mas­sa molem­pi­en voittaessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *