Kategoria: _

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.2.2014

Tal­in golfken­tän alue hyötykäyttöön

Val­tu­us­toaloit­teessa, jos­sa viras­ton mielestä on 42 allekir­joi­tus­ta ja kerääjien mielestä val­tu­us­ton enem­mistö, esitetään Tal­in golfken­tän kaavoit­tamista asuinkäyt­töön. Tuo 47 hehtaaria on vuokrat­tu muodol­lista vuokraa vas­ten (vuokra taitaa olla luokkaa 0,008 euroa neliöltä kuukaudessa) pienelle sul­je­tulle golfk­lu­bille. Alue on lois­tavien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien äärel­lä, jot­ka vain paranevat, kun raide­jok­eri valmis­tuu. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.2.2014”

Talouspolitiikan kimurantti tilanne

Kun hal­li­tu­so­hjel­mas­ta sovit­ti­in, arvostelin voimakkaasti val­tion talouden ter­ve­hdyt­tämiseen liit­tyvää perälau­taa, joka meni suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti ihan nurinkuris­es­ti. Jos talous alkaa nous­ta, ryhdytään har­joit­ta­maan aiem­paa elvyt­täväm­pää talous­poli­ti­ikkaa ja jos suh­dan­teet heikkenevät, heikken­e­mistä vauhdite­taan lisäsäästöin ja veronko­ro­tuksin. Tässä sitä nyt ollaan.

Kysyy keneltä talous­tutk­i­jal­ta hyvän­sä kol­men mil­jardin sopeu­tuk­sen ajoituk­ses­ta suh­dan­nepoli­ti­ikan kannal­ta, saa vas­tauk­sek­si, että se olisi suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti perin onneton­ta. Se lisäisi työt­tömyyt­tä niin paljon, että tavoitel­lus­ta val­tion talouden paran­tu­mis­es­takin toteu­tu­isi vain osa, joidenkin mielestä ei juuri mitään. Tästä hyvänä esimerkkinä on Espan­ja, joka talouskri­isin alka­es­sa teki kuten kehotet­ti­in, leikkasi meno­ja ja korot­ti vero­ja saaden aikaan vain ennä­tyk­sel­lisen työt­tömyy­den, mut­ta ei onnis­tunut pysäyt­tämään velka­an­tu­mista. Jat­ka lukemista “Talous­poli­ti­ikan kimu­rant­ti tilanne”

Automaatio ja työn tulevaisuus

Suomes­ta pois­tui vuosien 1995 ja 2008 välil­lä noin 300 000 keskipalkkaista työtä. Nämä oli­vat suurelta osin hyviä duu­narim­i­esten ammat­te­ja. Vain kym­meniä­tuhan­sia näistä siir­tyi halvem­man työvoiman mai­hin. Pääosan kor­vasi automaa­tio ja esimerkik­si se, että auto­ja ja konei­ta ei enää per­in­teisessä mielessä kor­ja­ta, kos­ka mekaaniset osat ovat kor­vau­tuneet elek­tro­n­isil­la ja vikaan­tunut elek­tron­i­ik­ka vain vai­hde­taan. Jat­ka lukemista “Automaa­tio ja työn tulevaisuus”

Röntgenhoitajista vielä kerran

Kir­joituk­seni ter­vey­den­hoidon pätevyys­vaa­timuk­sista näyt­tää saa­neen laa­jem­paakin huomio­ta. Kun nyt vielä Suomen rönt­gen­hoita­jali­it­to esit­ti asi­as­ta oikein julk­i­lausuman, lie­nee syytä esit­tää tuo muu­ta­mal­la riv­ille esitet­ty aja­tus vähän perus­teel­lisem­min. Jat­ka lukemista “Rönt­gen­hoita­jista vielä kerran”

Eriytyvät peruskoulut

(Kir­joi­tus on julka­istu net­tikolumn­i­na Suomen Kuvale­hden sivuilla)

Sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on pohjo­is­maid­en suuria valt­te­ja. Ei ole vain oikeu­den­mukaista, että köy­histäkin oloista voidaan nous­ta koulu­tuk­sen kaut­ta merkit­tävi­in asemi­in. Se on myös suuri kansalli­nen vahvu­us, kos­ka näin koko kansan lah­jakku­us­varat saadaan käyt­töön. Kapea olisi rekry­toin­tipo­h­ja, jos osaamisam­mat­tei­hin pitäisi vali­ta vain kapean eli­itin lap­sista. Näin on lai­ta monis­sa maissa.

Yhdys­val­lois­sa – maas­sa, jos­sa juok­supo­jan piti voi­da koho­ta pääjo­hta­jak­si – sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on hidas­tunut merkit­tävästi ja pudon­nut jo Bri­tann­ian tasolle, ja Bri­tan­ni­aa on sen­tään pidet­ty vah­vana luokkay­hteiskun­tana. Täl­lainen on hirvit­tävää henkisten voimavaro­jen haaskaus­ta. Puutet­ta Yhdys­val­lat joutuu paikkaa­maan mit­taval­la aiv­o­tuon­nil­la. Maan korkeak­ouluis­sa opiskelee jo 760 000 ulko­mail­ta haalit­tua lah­jakas­ta opiske­li­jaa. Jat­ka lukemista “Eriy­tyvät peruskoulut”

Esseitä tuloeroista (8/8) Tulonsiirtojen tehostaminen

Tulo­erot eivät ole Suomes­sa vielä kohtu­ut­to­mia. Val­taosas­sa maail­man mai­ta ne ovat suurem­pia ja silti nois­sa mais­sa eletään aivan kun­nol­lista elämää. Vaara piilee kehi­tyk­sen suun­nas­sa, joka näyt­täisi lisäävän tulo­ero­ja pahim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la polar­isoimal­la palkko­ja niin, että kansa jakau­tuu hyvä­palkkaisi­in ja huonopalkkaisi­in, ja keskipalkkaisten osu­us las­kee. His­to­ri­alli­nen koke­mus osoit­taa, että yhteiskun­nista parhai­ta ovat keskilu­okan johta­mat, paljon parem­pia kuin rikkaiden tai köy­hien johta­mat. Näin sanoi jo Aris­tote­les kir­jas­saan Poli­ti­ik­ka[1]. Tulo­jaon polar­isoi­tu­miseen on syytä puut­tua ennen kuin se pääsee liian pahak­si. Jat­ka lukemista “Esseitä tulo­eroista (8/8) Tulon­si­ir­to­jen tehostaminen”

Esseitä tuloeroista (7/8): Tulosopimusten tie?

Teol­lis­tu­misen alkuaikoina ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keel­lä oli huo­mat­ta­va vaiku­tus kansan vauras­tu­miseen ja vau­rau­den aiem­paa tasaisem­paan lev­iämiseen. Ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta merk­it­see työvoimakartel­lia; Yhdys­val­lois­sa ammat­ti­jär­jestö­jen nimis­sä jopa on sana kartel­li. Se suo­jaa työläisiä tois­t­en työläis­ten kil­pailul­ta. Ilman sitä löy­ty­isi aina joku toinen, joka olisi valmis tekemään saman työn halvem­mal­la niin, että palkat painuisi­vat Marx­in ennus­tuk­sen mukaises­ti sub­sis­tenssir­a­jalle. Jat­ka lukemista “Esseitä tulo­eroista (7/8): Tulosopimusten tie?”

Esseitä tuloeroista (6) Demokratiassa enemmistö ei voi olla häväjiä

Kaiken kaikki­aan näyt­tää siltä, että markki­nae­htoinen tulon­jako on kehit­tymässä hyvin han­kalaan suun­taan ajatellen niitä arvo­ja, joi­hin yhteiskun­tamme nojaa ja joi­ta ylivoimainen enem­mistö suo­ma­laista kan­nat­taa. Tilanne on kovin toisen­lainen kuin 1980-luvul­la, jol­loin teol­lisu­u­den nopea laa­jen­e­m­i­nen lisäsi myös suorit­ta­van työn kysyn­tää niin voimallis­es­ti, että kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaiset palkat oli­si­vat ilman mitään tuposopimuk­si­akin johta­neet hyvin tasaiseen tulon­jakoon. Jat­ka lukemista “Esseitä tulo­eroista (6) Demokra­ti­as­sa enem­mistö ei voi olla häväjiä”

Tämän blogin kävijämäärä uuteen ennätykseen vuonna 2013

Blogilla 1 643 275 käyn­tiä vuon­na 2013. Vuon­na 2012 käyn­te­jä oli 1 450 026.

Blo­gin kävi­jämäärät kään­tyivät jostain syys­tä toukoku­us­sa nousu­un niin, että vuo­denkävi­jämäärä nousi läh­es 200 000 kävi­jäl­lä. Luvus­sa eivät ole hakuro­bot­it. Eri kävi­jöitä oli liki 466 000, mut­ta en oikein osaa luot­taa tuo­hon luku­un. Avat­tu­ja sivu­ja oli 7 141 325 Jat­ka lukemista “Tämän blo­gin kävi­jämäärä uuteen ennä­tyk­seen vuon­na 2013”