Kategoria: _

Olemme koh­ta viikon kärvis­telleet kansal­lises­sa häpeässä rom­ah­ta­neen Pisa-men­estyk­semme takia. Olim­me­han enää vain paras Euroopan maa edel­lämme joukko aasialaisia mai­ta tai oikeas­t­aan kaupunke­ja, mut­ta mikä pahin­ta, matem­ati­ikas­sa Viro meni ohi. Lohdu­tus­ta saa vain siitä, että Ruotsin tulok­set ovat jopa Yhdys­val­to­ja huonommat.

On syytä olla huolestunut koulu­jemme huononev­as­ta tilas­ta, kos­ka siitä on tul­lut muitakin viit­teitä, eri­tyis­es­ti sosi­aalilu­okkien ja koulu­jen välis­ten ero­jen kasvusta.

Olen pitkään ennus­tanut Pisa-men­estyk­sen kään­tymistä lasku­un, kos­ka olen uskonut, että merkit­tävä syy Suomen hyvään men­estyk­seen on se, että meil­lä melkein kaik­ki oppi­laat tule­vat vähin­tään tyy­dyt­tävistä koti­oloista. Tämä etu on meil­lä katoa­mas­sa. On yhä enem­män lap­sia, joiden koti­taus­taa ei voi kut­sua tyy­dyt­täväk­si. Eikä meil­lä ole ennen ollut mui­ta selvästi huonom­pia koulu­ja, mut­ta nyt alkaa olla.

Mut­ta ennen täy­del­liseen epä­toivoon vaipumista kan­nat­taa selvit­tää, olisiko heiken­nei­den Pisa-tulosten taustal­la myös näyt­teen val­in­tata­van muu­tos. Sain sähkö­pos­tivi­estin, jos­sa kysyt­ti­in mielipi­det­täni asi­as­ta tilas­toti­eteil­i­jänä ja huo­mautet­ti­in siitä, että tämänker­tainen näyte on valit­tu eri taval­la kuin edelli­nen. Näyt­teen, kos­ka vaik­ka sen yhtey­dessä puhutaan otok­ses­ta, tätä ei oikein voi kut­sua otok­sek­si. Jat­ka lukemista “Vaikut­tiko näyt­teen val­in­ta Pisa-katastrofiin?”

Demokra­ti­as­sa pelkät luot­ta­muse­limet eivät pysty tehtävään­sä hoita­maan val­takun­nal­lisel­la tasol­la eivätkä ainakaan suuris­sa kaupungeis­sa. Sik­si lähin­nä kansane­dus­ta­jien parista val­i­taan maa­han hal­li­tus, joka johtaa asioiden valmis­telua ja esimerkik­si Helsin­gin kaupungis­sa on ainakin sata vuot­ta valit­tu joukko kaupung­in­jo­hta­jia käytän­nössä val­tu­utet­tu­jen joukos­ta. Näi­den poli­it­tisu­us on tai on ollut yhtä luon­te­vaa kuin se, että val­tio­ta johta­va hal­li­tus val­i­taan kaikissa par­la­men­taari­sis­sa demokra­tiois­sa poli­it­tisin perustein. 

Kaupung­in­jo­hta­jien val­in­ta poli­it­tisin perustein oli eri­tyisen perustel­tua niin kauan, kun kaupung­in­jo­hta­jil­la oli myös äänioikeus kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa. Näitä äänioikeutet­tu­ja virkamiehiä oli seit­semän ja val­tu­us­ton voima­suhtei­den mukaan valit­tu­ja oli kahdek­san. Nuo seit­semän voit­ti­vat aina, jos oli­vat samaa mieltä keskenään. Jat­ka lukemista “Helsin­gin poli­it­tis­es­ti val­i­tut kaupunginjohtajat”

Olen pitkään miet­tinyt, mitä kir­joit­taisin tapaus Ailuk­ses­ta. Tässä Ailuk­ses­ta esi­in tulleet asi­at edus­ta­vat kaikkea sel­l­aista, jota vastustan.

Törkeä poli­it­ti­nen virka­nim­i­tys, jos­sa keskusta­lainen ehdokas ohit­ti ison joukon pätevämpiä hak­i­joi­ta. Olin aivan raivois­sani, kun tämä tapah­tui. Aivan kohtu­u­ton palk­ka, sietämätön­tä luon­taise­duil­la kikkailua. Se neljän­nesmiljoo­nan remont­ti nyt esimerkik­si. Selvit­tämät­tä on jäänyt, kenen idea se oli. Siitähän pitäisi päät­tää hal­li­tuk­sen, mut­ta näin ei ole tain­nut tapah­tua. Jat­ka lukemista “Ailus, ver­ta kanveesiin”

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

Tietolähtei­den rikok­sia voidaan kat­soa läpi sormien, jos se aut­taa vakavien rikosten selvittämisessä

Tärkein­tä on saa­da kiin­ni vakavia rikok­sia tekevät. Esimerkik­si huumei­ta osta­neen pitää voi­da pal­jas­taa myyjä ilman pelkoa siitä, että joutuu itse kiin­ni käyt­törikok­ses­ta. Muun­lainen käytän­tö toimisi myyjän hyväk­si. Jat­ka lukemista “Mil­laiset val­tu­udet poli­isille pitäisi antaa tietolähtei­den käyttöön?”