Esseitä tuloeroista (5): Tulonjaon arpajaiset

Se, että olemme niin paljon rikkaampia kuin sata vuot­ta sit­ten, ei johdu yliv­er­tais­es­ta ahkeru­ud­estamme vaan men­nei­den sukupolvien kehit­tämästä teknolo­gias­ta ja rak­en­ta­mas­ta infra­struk­tu­urista. Taval­laan nau­timme siis pääo­mat­u­loa siitä fyy­sis­es­tä ja henkises­tä pääo­mas­ta, jota aiem­mat sukupol­vet ovat kar­tut­ta­neet. Näin ajatellen tun­tuu perus­teet­toma­l­ta jakaa aineelli­nen hyvä yksipuolis­es­ti vain tämän­hetk­isten työ­panos­ten mukaan. Varhaisim­mat kansalais­palkka­teo­ri­at etsivät oikeu­tus­ta ajatuk­ses­ta jakaa men­nei­den sukupolvien työn hedelmät ainakin osit­tain kaikille, minkä lisäk­si kukin saisi palkkaa tekemän­sä työn mukaan.

Taloudel­lisen tehokku­u­den mukaista olisi mak­saa kullekin markki­nae­htoista palkkaa, joka riip­puisi työn mar­gin­aalis­es­ta tuot­tavu­ud­es­ta vipu­vaiku­tuksi­neen ja siitä, kuin­ka kor­vaa­mat­tomas­ta työ­panok­ses­ta on kyse.  Täl­laises­sa tulon­jaos­sa on kuitenkin se vika, että se on hyvin epäoikeu­den­mukainen ja muut­tuu jatku­vasti epäoikeu­den­mukaisem­mak­si, kun suorit­ta­van työn tek­i­jöistä on yli­tar­jon­taa ja lah­jakkaista luo­van työn tek­i­jöistä kil­pail­laan. Jat­ka lukemista “Esseitä tulo­eroista (5): Tulon­jaon arpajaiset”

Perustili

Poli­it­tis­es­ti oikealle laidalle sijoit­tu­va aja­tushau­to­mo Lib­era on julkaissut esi­tyk­sen perustilistä. Se on kehit­tynyt muo­to perus­tu­losta, jos­sa on myös vahvo­ja piirteitä Sin­ga­poren sosi­aal­i­til­i­mallista. Raportin ovat kir­joit­ta­neet Paul Lill­rank, Marko Hami­lo ja Eli­na Lepomäki.

Tästä sen löytää.

Malli on sen ver­ran mon­imutkainen, että olen voin­ut ymmärtää ratkai­se­via osia väärin. Joten lukekaa täl­lä varauk­sel­la. Jat­ka lukemista “Perustili”

Vaikuttiko näytteen valinta Pisa-katastrofiin?

Olemme koh­ta viikon kärvis­telleet kansal­lises­sa häpeässä rom­ah­ta­neen Pisa-men­estyk­semme takia. Olim­me­han enää vain paras Euroopan maa edel­lämme joukko aasialaisia mai­ta tai oikeas­t­aan kaupunke­ja, mut­ta mikä pahin­ta, matem­ati­ikas­sa Viro meni ohi. Lohdu­tus­ta saa vain siitä, että Ruotsin tulok­set ovat jopa Yhdys­val­to­ja huonommat.

On syytä olla huolestunut koulu­jemme huononev­as­ta tilas­ta, kos­ka siitä on tul­lut muitakin viit­teitä, eri­tyis­es­ti sosi­aalilu­okkien ja koulu­jen välis­ten ero­jen kasvusta.

Olen pitkään ennus­tanut Pisa-men­estyk­sen kään­tymistä lasku­un, kos­ka olen uskonut, että merkit­tävä syy Suomen hyvään men­estyk­seen on se, että meil­lä melkein kaik­ki oppi­laat tule­vat vähin­tään tyy­dyt­tävistä koti­oloista. Tämä etu on meil­lä katoa­mas­sa. On yhä enem­män lap­sia, joiden koti­taus­taa ei voi kut­sua tyy­dyt­täväk­si. Eikä meil­lä ole ennen ollut mui­ta selvästi huonom­pia koulu­ja, mut­ta nyt alkaa olla.

Mut­ta ennen täy­del­liseen epä­toivoon vaipumista kan­nat­taa selvit­tää, olisiko heiken­nei­den Pisa-tulosten taustal­la myös näyt­teen val­in­tata­van muu­tos. Sain sähkö­pos­tivi­estin, jos­sa kysyt­ti­in mielipi­det­täni asi­as­ta tilas­toti­eteil­i­jänä ja huo­mautet­ti­in siitä, että tämänker­tainen näyte on valit­tu eri taval­la kuin edelli­nen. Näyt­teen, kos­ka vaik­ka sen yhtey­dessä puhutaan otok­ses­ta, tätä ei oikein voi kut­sua otok­sek­si. Jat­ka lukemista “Vaikut­tiko näyt­teen val­in­ta Pisa-katastrofiin?”

Helsingin väestönkasvua ei ennusteta vaan suunnitellaan

Päivän Helsin­gin Sanomat ker­too, että Helsin­ki on jatku­vasti ennus­tanut väestönkasvun­sa väärin. 1960-luvul­la väestönkasvun ennustet­ti­in kas­va­van suo­ravi­ivais­es­ti, mut­ta kaupun­gin kasvu tait­tui jo 2000-luvun alus­sa. 1960-luvun väestöen­nuste innos­ti Helsin­gin ”mega­lo­maanisi­in moottoritieinvestointeihin”.

Nyt Helsin­ki on valin­nut yleiskaa­vatyöhön tilas­tokeskus­ta korkeam­man väestönkasvun, joka tähtää 860 000 asukkaaseen vuon­na 2050. Luon­non­suo­jeluli­it­to arvostelee varautu­mista näin suureen väestönkasvu­un, kos­ka lähimet­siä menee. Meri-Rasti­laankin kaavoite­taan viher­alueille. Jat­ka lukemista “Helsin­gin väestönkasvua ei ennuste­ta vaan suunnitellaan”

Helsingin poliittisesti valitut kaupunginjohtajat

Demokra­ti­as­sa pelkät luot­ta­muse­limet eivät pysty tehtävään­sä hoita­maan val­takun­nal­lisel­la tasol­la eivätkä ainakaan suuris­sa kaupungeis­sa. Sik­si lähin­nä kansane­dus­ta­jien parista val­i­taan maa­han hal­li­tus, joka johtaa asioiden valmis­telua ja esimerkik­si Helsin­gin kaupungis­sa on ainakin sata vuot­ta valit­tu joukko kaupung­in­jo­hta­jia käytän­nössä val­tu­utet­tu­jen joukos­ta. Näi­den poli­it­tisu­us on tai on ollut yhtä luon­te­vaa kuin se, että val­tio­ta johta­va hal­li­tus val­i­taan kaikissa par­la­men­taari­sis­sa demokra­tiois­sa poli­it­tisin perustein. 

Kaupung­in­jo­hta­jien val­in­ta poli­it­tisin perustein oli eri­tyisen perustel­tua niin kauan, kun kaupung­in­jo­hta­jil­la oli myös äänioikeus kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa. Näitä äänioikeutet­tu­ja virkamiehiä oli seit­semän ja val­tu­us­ton voima­suhtei­den mukaan valit­tu­ja oli kahdek­san. Nuo seit­semän voit­ti­vat aina, jos oli­vat samaa mieltä keskenään. Jat­ka lukemista “Helsin­gin poli­it­tis­es­ti val­i­tut kaupunginjohtajat”

Ailus, verta kanveesiin

Olen pitkään miet­tinyt, mitä kir­joit­taisin tapaus Ailuk­ses­ta. Tässä Ailuk­ses­ta esi­in tulleet asi­at edus­ta­vat kaikkea sel­l­aista, jota vastustan.

Törkeä poli­it­ti­nen virka­nim­i­tys, jos­sa keskusta­lainen ehdokas ohit­ti ison joukon pätevämpiä hak­i­joi­ta. Olin aivan raivois­sani, kun tämä tapah­tui. Aivan kohtu­u­ton palk­ka, sietämätön­tä luon­taise­duil­la kikkailua. Se neljän­nesmiljoo­nan remont­ti nyt esimerkik­si. Selvit­tämät­tä on jäänyt, kenen idea se oli. Siitähän pitäisi päät­tää hal­li­tuk­sen, mut­ta näin ei ole tain­nut tapah­tua. Jat­ka lukemista “Ailus, ver­ta kanveesiin”

Millaiset valtuudet poliisille pitäisi antaa tietolähteiden käyttöön?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

Tietolähtei­den rikok­sia voidaan kat­soa läpi sormien, jos se aut­taa vakavien rikosten selvittämisessä

Tärkein­tä on saa­da kiin­ni vakavia rikok­sia tekevät. Esimerkik­si huumei­ta osta­neen pitää voi­da pal­jas­taa myyjä ilman pelkoa siitä, että joutuu itse kiin­ni käyt­törikok­ses­ta. Muun­lainen käytän­tö toimisi myyjän hyväk­si. Jat­ka lukemista “Mil­laiset val­tu­udet poli­isille pitäisi antaa tietolähtei­den käyttöön?”

Ilmastopolitiikka (6) Hiilivuoto tukitaan hiilitulleilla

EU:n päästökaup­paa on syytet­ty omaan jalka­an ampumis­es­ta. Kalli­it päästöoikeudet karkot­ta­vat tuotan­toa vain Euroopan ulkop­uolelle. Ilmake­hä ei hyödy, mut­ta Euroop­pa köyhtyy.

Se, ettei koko maail­ma ole mukana päästökau­pas­sa, tuo valitet­tavaa tehot­to­muut­ta ilmastopoli­ti­ikkaan, mut­ta se ei merk­itse omaan jalka­an ampumista. Siitä kär­sii toisaal­ta ilmas­to ja toisaal­ta koko maail­man­talous. Jat­ka lukemista “Ilmastopoli­ti­ik­ka (6) Hiilivuo­to tuk­i­taan hiilitulleilla”

Onko päästökauppa epäonnistunut (5) Muillekin keinoille on sijansa

Ovatko kansal­liset toimet siis silkkaa type­r­yyt­tä? Eivät, eivät ainakaan kaik­ki. Vaik­ka niiden teho val­uu hiekkaan lyhyel­lä aikavälil­lä, ne helpot­ta­vat sopeu­tu­mista myöhempi­in, huo­mat­tavasti suurem­pi­in päästö­jen vähen­tämis­tarpeisi­in. Sak­san aggres­si­ivises­sa tues­sa aurinkosähkölle ei näyt­täisi ole­van lähivu­osien per­spek­ti­ivis­sä päätä eikä hän­tää. Samal­la rahal­la voisi muil­la tavoin vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä moninker­taisen määrän. Tähtäin onkin paljon pidem­mäl­lä. Vuon­na 2050 pitäisi tul­la toimeen viides­os­al­la nyky­i­sistä päästöistä. Niis­sä olois­sa pitkäaikainen panos­tus aurinkosähköön osoit­tau­tunee järkeväk­si. Täl­laista strate­gista val­in­taa eivät markki­navoimat pysty hoita­maan. Eivät eri­tyis­es­ti, jos päästöoikeuk­sien hin­nat vai­htel­e­vat ennus­ta­mat­tomasti. Jat­ka lukemista “Onko päästökaup­pa epäon­nis­tunut (5) Muillekin keinoille on sijansa”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.11.2013

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Pasi­lan rat­api­han kort­telei­den suunnitteluperiaatteet

(Pöy­dältä)

Tähän on tulos­sa 3000 asun­toa ja 1000 työ­paikkaa, siis pienen kun­nan ver­ran. Lau­takun­nas­sa virisi aja­tus kaavoit­taa tämä olen­nais­es­ti tehokkaam­min. Olisi ehkä hyvä päät­tää varovais­es­ti, että jatkoke­hit­telyssä tutk­i­taan myös olen­nais­es­ti suurem­paa tehokku­ut­ta. Se tietäisi hyvin korkei­ta asuin­talo­ja, joille var­maankin olisi kysyntää.

Var­tiosaaren osayleiskaa­van suunnitteluperiaatteet

Viras­to esit­tää saarelle 5 000 – 7000 asun­non ker­rostalo­val­taista asuinaluet­ta, joka peit­täisi noin puo­let saares­ta. Toinen puoli jäisi kaikkien kaupunki­lais­ten virkistysalueeksi.

Saari on nyt hyvin pienen joukon revi­ir­inä. Sinne pääsee käytän­nössä vain oma­l­la veneel­lä. Kävi­jöitä on kesässä noin 10 000, eli noin sata päivässä. Saari on 86 hehtaaria. Teo­ri­as­sa pääsee myös vesi­bus­sil­la ker­ran päivässä, mut­ta se on vain teo­ri­aa. Vesi­bus­sil­la tulee 500 kesässä, eli noin viisi päivää kohden. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.11.2013”