Kirjallisuutemme taso on hyvä

(Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen)

Ver­tail­taes­sa tämän vuo­den satoa men­neisi­in vuosikym­meni­in muo­dos­tuu harha ver­ra­ta yhtä vuosik­er­taa kokon­aisen vuosikymme­nen tai vielä pidem­män ajan kir­jal­lisu­u­den parhaim­mis­toon. Kir­jal­lisu­u­den taso on maan kokoon näh­den hyvä. 

Juuri nyt on tul­lut lukuisia yhdek­sikön arvoisia romaane­ja, vaik­ka ehkä se täysi kymp­pi puut­tuukin. Yöpöy­däl­läni on nyt Hotakaisen uusin, ja sen tun­tuu todel­la hyvin kir­joite­tul­ta.  Ajan saatossa parhaim­mis­to joka tapauk­ses­sa seuloutuu ja näitäkin vuosia tul­laan pitämään parem­pana kuin vuo­den satoa vuon­na 2033.  Kun jokin kir­ja nousee suureen arvos­tuk­seen, se myös alkaa tun­tua parem­mal­ta vähän niin kuin laatu­vi­i­ni mais­tuu entistä parem­mal­ta, kun se voit­taa palk­in­to­ja. Jat­ka lukemista “Kir­jal­lisu­utemme taso on hyvä”

Ilmastopolitiikka (4) Liian isot taloudelliset intressit

Jos maail­man fos­si­iliset varan­not, jot­ka Bill McK­ibbenin mukaan siis ovat noin 27 biljoo­nan dol­lar­in arvoisia, oli­si­vat maail­man yhteistä omaisu­ut­ta, tämä olisi rahas­sa vain noin 2700 euroa henkeä kohden. Olisi täysin real­is­tista, että me kaik­ki yhteisel­lä päätök­sel­lä jät­täisimme tuos­ta 80 % käyt­tämät­tä. Se ei todel­lakaan olisi jär­jet­tömän suuri uhraus maa­pal­lon pelastamiseksi.

Ongel­ma syn­tyy siitä, että ener­giavaran­to­jen omis­tus on keskit­tynyt jät­timäisik­si omaisuuk­sik­si joillekin yri­tyk­sille ja val­tioille. Jat­ka lukemista “Ilmastopoli­ti­ik­ka (4) Liian isot taloudel­liset intressit”

Sotepalvelujen on uudistuttava teknologian mukana

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa)

Kun hevosen vetämi­in rat­taisi­in laitet­ti­in moot­tori, tulos ei ollut paljonkaan hevosen vetämiä rat­tai­ta parem­pi. Nykyaikainen auto taas ei muis­tu­ta hevoskär­ryjä muuten kuin, että molem­mis­sa on pyörät.

Vero­hallinto on järkevöi­tynyt tietotekni­ikan ansios­ta olen­nais­es­ti, mut­ta ter­vey­den­huol­los­sa lääkärin pöy­dille ilmestyneet tietokoneista tun­tuu ole­van vain hait­taa. Vero­hallinto ei vai­h­tanut vain kir­joi­tuskonet­ta tietokoneeseen, vaan muut­ti käytän­töjään. Jos muu­tos tör­mäsi laki­in, muutet­ti­in lakia. Sote-palveluis­sakin tietotekni­ik­ka voisi olla suurek­si avuk­si, mut­ta vain, jos paper­i­maail­man käytän­nöt muute­taan tietotekni­ikan mukaisik­si. Men­neen pain­o­lasti on alal­la suuri. Asi­aa eivät helpota alan poli­it­tiset päät­täjät, joik­si on valikoitunut kovin tur­val­lisu­ushakuisia ja virheitä viimeiseen asti vält­tele­viä. Jat­ka lukemista “Sotepalvelu­jen on uud­is­tut­ta­va teknolo­gian mukana”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.11.2013

Osit­tainen rakennuskielto

Pyrkimys suo­jel­la vähän tuot­ta­mat­to­mi­akin liiketilo­ja on kaupun­gin elävöit­tämisen kannal­ta hyvä tavoite, joten päätin puoltaa tätä muiden kanssa. Esitin kuitenkin toivo­muk­sen, että poikkeamis­lu­pia todel­la myönnettäisiin.

Alueelli­nen ullakko­rak­en­tamisen poikkeamislupa

Kokoomus pyysi vielä ker­ran pöy­dälle. Pelkä­sivät liian tiukko­ja ehtoja.

Meri-Rasti­la

Osayleiskaavae­hdo­tus hyväksyt­ti­in äänin 5–4.

Puoles­ta kokoomus, perus­suo­ma­laiset ja Heta Välimä­ki (sd) sekä vas­taan vihreät, vasem­mis­toli­it­to ja Jape Lovén (sd)

Asian käsit­te­ly jatkuu kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa ja val­tu­us­tossa. Perus­suo­ma­laiset ratkaisevat.

Laut­tasaaren täy­den­nys­rak­en­tamisen kielto

Lau­takun­ta pani viikok­si pöy­dälle.  Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 5.11.2013”

Mitä Suomen pitäisi tavoitella suhteissaan Venäjään?

Vas­tauk­sen HS-raadin kysymykseen.

Kan­natan viisum­i­va­paut­ta, mut­ta en suur­in­vestoin­tien houkut­telemista Venäjältä Suomeen.

Viisum­i­va­paus merk­it­sisi val­taisaa nousua tur­is­mille molem­pi­in suun­ti­in. Pelko, että sen mukana maa­han tulisi pahik­sia on aika turha, kos­ka pahik­sil­la on jo kanavien­sa kaut­ta han­ki­tut viisum­it. Jat­ka lukemista “Mitä Suomen pitäisi tavoitel­la suhteis­saan Venäjään?”

Päivähoidon jatkuva budjettikorjailu

Päivähoidon bud­je­toin­ti tuot­taa jatku­vaa pään­vaivaa kaupungille, kos­ka lap­sia tun­tuu ole­van aina liikaa. Vielä suurem­paa pään­vaivaa se tuot­taa per­heille, kos­ka on suur­ta epäti­etoisu­ut­ta siitä, saadaanko lap­si päivähoitoon, kun van­hempainva­paat päät­tyvät. Tai siis teo­ri­as­sa saadaan, mut­ta minne.

Tuot­taa suur­ta harmia ja suo­ranaista rahan­menoa per­heille, että päivähoitopaik­ka voi löy­tyä kovin kaukaa ja han­kalan matkan päässä kotoa vieläpä niin, että kah­den lapsen päivähoitopaikat ovat aivan eri suun­nil­la. Kaupun­ki pyrkii viral­lis­es­ti vähen­tämään autori­ip­pu­vu­ut­ta, mut­ta las­ten vien­ti päiväkoti­in käytän­nössä pakot­taa mon­et autoil­i­joik­si. Jat­ka lukemista “Päivähoidon jatku­va budjettikorjailu”

Yleiskaava 2016: Moottoritiet bulevardeiksi

Kom­men­toin tässä raport­tia  Helsin­gin kan­takaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen — Moot­tori­tiemäis­ten ympäristö­jen maankäytön tehost­a­mi­nen ja muut­ta­mi­nen urbaaniksi kaupunki­ti­lak­si.” Kan­nat­taa lukea.

Yleiskaavav­i­sios­sa pyritään laa­jen­ta­maan kan­takaupunkia merkit­tävästi niin, että oikea kaupun­ki ulot­tuu kehä I:lle saak­ka. Tämän blo­gin kom­men­toi­jat ovat esit­täneet saman ajatuk­sen varsin mon­ta kertaa.

Moottoriteiden vaatima tila

Kaavoit­ta­jan silmä on iskenyt liiken­teen viemään merkit­tävään maankäyt­töön. Oheis­es­ta kuvas­ta puut­tuvat kehätei­den tilava­rauk­set, kos­ka niihin ei ole tarkoi­tus puut­tua. Rauhaan jäi­sivät myös sisään­tuloväylät Kehä I:n ulkop­uolel­la. Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va 2016: Moot­tori­ti­et bulevardeiksi”

Tiivistetään omakotialueet eurooppalaisiksi?

Yleiskaa­va 2016. Tiivis­tetään väljästi raken­netut omako­tialueet euroop­palaisik­si siinä tahdis­sa, kun asukkaat itse haluavat.

Yleiskaava 2002

Asuinaluei­den tiivistämi­nen kan­nat­taa aloit­taa sieltä, mis­sä kaavoitus on väljää. Pak­i­las­sa asuu neljän neliök­ilo­metrin alueel­la vaivaiset 10 000 asukas­ta mis­tä voi laskea, että aluete­hokku­us on jotain 0,1:n tienoil­la. Siis amerikkalaista pien­talo­mat­toa. Alue on Helsin­gin niemen tai Vuosaaren kokoinen. Jat­ka lukemista “Tiivis­tetään omako­tialueet eurooppalaisiksi?”

Tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteet: onko Vantaalla ratkaisun avaimet?

(Tek­sti on osa puheestani Heurekas­sa Van­taan kohtu­uhin­taisen asumisen sem­i­naaris­sa 15.10.2013)

Vaik­ka asun­to­jen korkea hin­ta on itsessään paha asia, se on silti hyvä merk­ki. Asuinalue on halut­tu. Asun­noista saisi halpo­ja tekemäl­lä huonoa asuinympäristöä tai epäon­nis­tu­mal­la elinkei­nop­o­li­ti­ikas­sa ja tuot­ta­mal­la työttömyyttä.

Posi­ti­ivisia keino­ja alen­taa asumisen hin­taa Helsin­gin seudul­la olisi rak­en­taa VALTAVASTI lisää ja ennen kaikkea se, että muut kaupun­git Suomes­sa men­esty­i­sivät elinkei­nop­o­li­ti­ikas­saan parem­min. Tosin voi olla, että rak­en­tamisen nopeut­ta­mi­nen vaikut­taisi vain tilapäis­es­ti, kos­ka se tietysti kas­vat­taisi asukaslukua. Yleen­sä asum­i­nen on sitä kalli­im­paa, mitä isom­pi on kaupun­ki. Jos seudun asukasluku olisi kolme miljoon­aa, asum­i­nen saat­taisi olla vieläkin kalli­im­paa. Jat­ka lukemista “Tule­vaisu­u­den asun­torak­en­tamisen haas­teet: onko Van­taal­la ratkaisun avaimet?”

Meritokratia ja henkinen köyhyysloukku

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa 13.10.2013)

On keskeinen osa yhteiskun­nal­lista oikeu­den­mukaisu­ut­ta, että jokainen lap­si voi koti­taus­tas­taan riip­pumat­ta saa­da kykyjään vas­taavaa koulu­tus­ta. Van­hempi­en huono-osaisu­us ei saa tai ainakaan saisi määrätä lapsen tule­vaisu­ut­ta. Tämä tekee myös kansakun­nas­ta men­estyneem­män, kos­ka kaikkien yhteiskun­talu­okkien kyvyt saadaan käyt­töön. Jos van­hempi­en taus­ta olisi määrän­nyt pääsyn korkeam­paan koulu­tuk­seen, moni niistä men­estyneistä yri­tysjo­hta­jista, jot­ka oli­vat johta­mas­sa Suomen nousua köy­hyy­destä eturiv­in talouk­sien joukkoon, olisi jäänyt ilman korkeam­paa koulu­tus­ta ja olisi nyt ehkä piz­zan­pais­ta­jana kirkonkylän­sä pizze­ri­as­sa. Sää­tykier­to on ollut Suomes­sa ennä­tyk­sel­lisen nopea­ta, kolme ker­taa nopeam­paa kuin suurten mah­dol­lisuuk­sien Yhdys­val­lois­sa, jos­sa tarun mukaan juok­supo­jan piti olla mah­dol­lista koho­ta pääjo­hta­jak­si. Jat­ka lukemista “Mer­i­tokra­tia ja henk­i­nen köyhyysloukku”