Tiivistetään omakotialueet eurooppalaisiksi?

Yleiskaa­va 2016. Tiivis­tetään väljästi raken­netut omako­tialueet euroop­palaisik­si siinä tahdis­sa, kun asukkaat itse haluavat.

Yleiskaava 2002

Asuinaluei­den tiivistämi­nen kan­nat­taa aloit­taa sieltä, mis­sä kaavoitus on väljää. Pak­i­las­sa asuu neljän neliök­ilo­metrin alueel­la vaivaiset 10 000 asukas­ta mis­tä voi laskea, että aluete­hokku­us on jotain 0,1:n tienoil­la. Siis amerikkalaista pien­talo­mat­toa. Alue on Helsin­gin niemen tai Vuosaaren kokoinen. 

Entä jos me vain kaavoit­taisimme koko alueen uud­estaan tuol­laisel­la euroop­palaisen pien­taloalueen tehokku­udel­la 0,6? Käytän­nössä siis town-house­talo­ja. Alue on yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa eikä kaa­va pako­ta mihinkään. Jos ei oma­l­ta kohdal­taan kaava­muu­tok­ses­ta pidä, voi jatkaa elämää ton­til­laan kuten tähänkin asti. 

Panisin luot­ta­muk­sen asukkaiden ahneu­teen. Aikaa myöten, ehkä paris­sa vuosikymme­nessä, vai­heit­tain alue tiivisty­isi ja sen asukasluku kaksin- tai kolminker­tais­tu­isi. Jos­sain vai­heessa alue liitet­täisi­in pikaratikkaverkostoon. 

116 vastausta artikkeliin “Tiivistetään omakotialueet eurooppalaisiksi?”

  1. Ihan jär­keenkäypää ajat­telua, mut­ta toki vai­vat­tomam­paa rak­en­taa tiivistä ns. scratchista. Alueen infra on jo tuo­ta väljyyt­tä mukail­e­vaa. Pitäisikö sekin piir­rel­lä uusik­si katu­verkos­ta alkaen?

  2. Mik­si kaavoit­taa vain tuo pieni alue uud­estaan, mik­sei saman tien kaikkia, sekä pien- että kerrostaloalueita…? 

    Muu­tos ei tapah­tu­isi ker­ral­la eikä etenisi minkään viras­tos­ta kon­trol­loitu­jen viisivuo­tis­su­un­nitelmien mukaan. Asukkaiden ei tarvit­sisi elää “siir­tomaaisän­nän” päätösten alaise­na ja asi­aan voisi rauhas­sa mukautua.

    Äkkimuu­tos­ta nim­byt eniten pelkäävät.

  3. Juu. Pien­taloaluei­den tiivistämi­nen ei ole vaikeaa, antaa vaan lisää raken­nu­soikeut­ta, aika hoitaa loput.

  4. Eikös tääl­lä Pak­i­las­sa ole jo kaik­ki lohkoneet tont­tin­sa ja myyneet puu­tarhansa uud­is­raken­nuskäyt­töön, jos nyt näin lonkalta arvioi muu­tok­sia muu­ta­man vuosikymme­nen aikana? 

    Eli taitaisi tul­la kalli­ita ker­rosneliöme­tre­jä, jos van­ho­ja raken­nuk­sia täy­tyy muut­taa ja tai kokon­aan purkaa?

  5. Fik­sumpaa olisi rak­en­taa uusia “euroop­palaisia” aluei­ta jon­nekin muualle kuin ole­mas­sa ole­vien kaup­ngi­nosien päälle.

    Jos ei oma­l­ta kohdal­taan kaava­muu­tok­ses­ta pidä, voi jatkaa elämää ton­til­laan kuten tähänkin asti.

    Panisin luot­ta­muk­sen asukkaiden ahneuteen.

    Tarkoit­taako tuo, että kaavoitushyö­ty tai osa siitä lahjoitet­taisi­in yksi­ty­isille? Aiem­pi strate­gia on käsit­tääk­seni ollut se, että tiivis­tet­täviksi aiot­tu­jen tont­tien omis­ta­jia on rasitet­tu lisä­mak­suil­la, jot­ka ovat pain­os­ta­neet lisärakentamiseen.

  6. Ennen ratikan rak­en­tu­mista uudet asukkaat käyt­täi­sivät henkilöau­to­ja ja kun sel­l­aista ker­ran alkaa käyt­tää, niin ratikkaan siir­tymi­nen ei onnis­tu ilman keppe­jä ja porkkanoi­ta. Kehä I:n lev­en­tämi­nen tulisi var­maankin listalle ennen ratikkaa — autoil­i­joiden pain­os­tuk­sen seurauksena.

    1. taas vihreä määrit­telemässä miten tois­t­en tulisi elää

      Siis kuin­ka? Minähän sanoin, että nos­te­taan eraken­nu­soikeus kolminker­taisek­si, mut­ta ei mitenkään käs­ketä ketään toteut­ta­maan sitä. Annetaan siis valin­nan­va­paus. Nyt sitä ei ole vaan määrätään, miten ihmiset saa­vat ton­teil­laan asua.

  7. Pak­i­laa ei ole alun­perin suun­nitel­tu ahtaasti raken­net­tavak­si alueeksi.
    Kun tont­te­ja on lohkot­tu niin täy­tyy ihme­tel­lä suo­ma­laisen raken­nus­su­un­nut­telun mata­laa tasoa.

    Talot on sijoitel­tu sikin sokin ja niin ettei kenel­läkään ole pihaa ja olo­huones­sa voi kat­sel­la naa­purin sänkypuuhia.
    Talo­jen ulkonäkökin on mitä sat­tuu: Per­in­teinen rin­ta­mami­esta­lo, vier­essä espan­jalainen puus­ta tehty vil­la ja mod­erni kivirakennus.

    Kaik­ki kukat saa­vat kukkia, lop­putule­ma on epävi­ihty­isä slummi.

    ja kyl­lä ahneus kukois­taa nytkin: Tuos­sa lähet­tyvil­lä oli muu­ta­ma vuosi sit­ten myyn­nis­sä 500 m² tont­ti, jos­sa rak­en­tamisoikeus oli 125 m².Nyt ton­tille raken­net­tua myyti­in ja main­ok­ses­sa luki asuin­pin­ta-ala 200 m².

    Kävin huvikseni kat­so­mas­sa yhtä uut­ta taloa.Virallisia neliöitä oli 120 , mut­ta kel­laris­sa oli pari huonet­ta isoil­la ikkunoil­la, kel­lari kun oli vain 1/2 kel­lari. Viral­lis­es­ti varas­tok­si nime­tyis­sä huoneis­sa oli tapetit ja parkettilattiat.
    Sama jatkui vin­til­lä, kolme “varas­toa” jois­sa oli tapetit ja parketit.

    Ei noil­la raken­nu­soikeuk­sil­la ole kuin viitearvo

  8. Pak­i­lan seuduil­la (Län­si-Pak­i­la, Palo­heinä, Pirkko­la, Itä-Pak­i­la) on kai viime vuosi­na ollutkin aika paljon tiivistymistä. Tyyp­il­lis­es­ti tiivistymi­nen tarkoit­taa sitä, että van­hat isoil­la ton­teil­la ole­vat rin­ta­mami­estalot häviävät, ja niiden tilalle tulee ainakin kolme uut­ta taloa. Jos­sain muis­te­len näh­neeni jopa viisi asun­toa rin­ta­mamieston­til­la. Tai sit­ten rin­ta­mami­esta­lo säi­lyy, mut­ta sen taakse tulee pari uut­ta taloa kirveenvarsitontille.

    Mitään tilas­toa en tähän hätään löy­dä ilmiön yleisyy­destä, mut­ta ainakin alueen läpi kulkies­sa rak­en­t­a­mi­nen tun­tuu ole­van aika vilka­s­ta, ja isol­la osal­la alueesta talot ovat uuden näköisiä. Keskeisel­lä paikalla ole­va pien­taloalue on jo nyt kau­pal­li­sista syistä houkut­tanut tiivistämään. Kaava­muu­tos luon­nol­lis­es­ti lisäisi tiivistymistä uud­is­rak­en­tamisen osalta.

    Kaava­muu­tos ei kuitenkaan vält­tämät­tä saisi van­ho­jen iso­jen tont­tien omis­ta­jia liik­keelle. Siihen voi taas hakea syytä mei­dän epä­sosi­aalis­es­ta kiin­teistöverostamme, joka sal­lii tuol­laisen jo nykyisel­lään kalli­in (ei tai­da 700 000 euroa riit­tää) ton­tin pitämisen liki tyhjil­lään läh­es ilmaisek­si. Markki­nahin­taan sidot­tu riit­tävän suuri kiin­teistövero aut­taisi asi­aa kummasti.

    Kokon­aan toinen jut­tu on se, että tuo neljä neliök­ilo­metriä kat­ta­nee pari moot­tori­ti­etä, yhden Suomen suurim­mista liit­tymistä ja puis­toaluei­ta. Jos nämä säi­lytetään, aluete­hokku­u­den paran­tamis­po­ten­ti­aali ei vält­tämät­tä uud­is­rak­en­tamisen kaut­ta ole ihan niin hyvä kuin mitä numerot näyttävät.

    Hyvä aja­tus tuo e‑luvun nos­t­a­mi­nen kuitenkin on. Ehkä siihen voisi liit­tää jonkin porkkanan asun­to­jen lukumäärään liit­tyen (esim. e‑luku on 0,6, jos asun­to­jen mak­simikoko on esimerkik­si 150 m²), kos­ka muuten voi käy­dä niin, että talo­jen koot kas­va­vat ilman väk­ilu­vun kasvua.

  9. Janne P. Hukki­nen: Eikös tääl­lä Pak­i­las­sa ole jo kaik­ki lohkoneet tont­tin­sa ja myyneet puu­tarhansa uud­is­raken­nuskäyt­töön, jos nyt näin lonkalta arvioi muu­tok­sia muu­ta­man vuosikymme­nen aikana?
    Eli taitaisi tul­la kalli­ita ker­rosneliöme­tre­jä, jos van­ho­ja raken­nuk­sia täy­tyy muut­taa ja tai kokon­aan purkaa?

    Silmämääräis­es­ti alueel­la on vielä vaik­ka kuin­ka paljon van­haa ja osin huonokun­tois­takin rin­ta­mami­estaloa ja 50- 60-luvun taloa. Ei noiden raken­nusten nyk­yar­vo vält­tämät­tä kovin korkea ole. Alueet eivät nykyäänkään ole mah­dot­toman kaukana siitä, että uuden talon osta­ja mak­saa ton­tista ja talosta yhtä paljon. Tule­vaisu­udessa ton­tin osu­us oletet­tavasti kasvaa.

    Siinä kyl­lä olet oike­as­sa, että asia olisi pitänyt tehdä kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten, sil­loin sil­lä olisi ollut enem­män merkitystä.

  10. Aja­tus­ta tukee myös Pak­i­lan varsin ratio­naa­li­nen katu­verkko. Siihen olisi help­po rak­en­taa town­house tyyp­pistä set­tiä täyteen.

    Ain­oa ongel­ma olisi luul­tavasti rak­en­tu­misen vai­heit­taisu­us. Naa­pure­i­ta ei vält­tämät­tä kovin paljoa innos­taisi jos viereiselle ton­tille nousisikin ton­tin rajaa vas­ten kolmik­er­roksi­nen palo­muuri. Toki se kan­nus­taisi omankin ton­tin gryn­daamiseen samal­la tehokkuudella.

    1. Tämä kir­joituk­seni on täysin yksi­ty­isa­jat­telu­ani enkä ole var­ma, että se on toteut­tamiskelpoinen. Yksi mah­dol­lisu­us ratkaista tuo naa­puri­a­sia on, että yksi town­house-asun­to kaavoite­taan rajalle, puo­let toiselle ja puo­let toiselle puolelle. Tämä tulee raken­net­tavak­si vas­ta, kun molem­mat ovat asi­as­ta samaa mieltä. Town­house-asun­non lev­eys on 6–8 metriä.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Minähän sanoin, että nos­te­taan eraken­nu­soikeus kolminker­taisek­si, mut­ta ei mitenkään käs­ketä ketään toteut­ta­maan sitä. Annetaan siis valin­nan­va­paus. Nyt sitä ei ole vaan määrätään, miten ihmiset saa­vat ton­teil­laan asua.

    Onko kyseessä siis valikoiduille ton­tin­o­mis­ta­jille annet­tu lahjoi­tus? Lisäraken­nu­soikeus ilman lisävelvoit­tei­ta on kai raha­nar­voista tavaraa, ja pois kaupungilta (= rahastet­tavis­sa ole­va kaavoitushyö­ty) ja muil­ta asukkailta.

    1. Juho,
      Tämä tarkoit­taa käytän­nössä, että van­hat talot on puret­ta­va uusien tieltä. Sil­loin raken­nu­soikeu­den kolminker­tais­t­a­mi­nen on taloudel­lis­es­ti suun­nilleen tasapainossa.

  12. Liian van­ha:

    Kävin huvikseni kat­so­mas­sa yhtä uut­ta taloa.Virallisia neliöitä oli 120 , mut­ta kel­laris­sa oli pari huonet­ta isoil­la ikkunoil­la, kel­lari kun oli vain 1/2 kel­lari. Viral­lis­es­ti varas­tok­si nime­tyis­sä huoneis­sa oli tapetit ja parkettilattiat.
    Sama jatkui vin­til­lä, kolme “varas­toa” jois­sa oli tapetit ja parketit.

    Huh, ihan kauhea­ta! Asu­vat salaa väl­jem­min kuin talosta ulkoapäin voisi kuvitella…
    Jonkun pitäisi puut­tua asi­aan ja määrätä että vin­til­lä saa olla vain kattotuolit/eristeet ja kel­lar­i­ti­lat pitäisi määrätä vaikka­pa läm­mi­tyskiel­toon. Ja par­ketit purku­un heti, tapetit samoin. Seinät maalipinnalle.

    Tyh­mä kun olen niin en tosin kum­minkaan ihan ymmär­rä mitä se naa­pure­i­ta tai ketään häir­it­see onko har­jaka­ton alla taik­ka kel­laris­sa asumiseen liit­tyvää tilaa vai pelkkiä rak­en­tei­ta jos se ei talon ulkomit­toi­hin taik­ka korkeu­teen vaikuta.…

  13. teekkari:
    Aja­tus­ta tukee myös Pak­i­lan varsin ratio­naa­li­nen katu­verkko. Siihen olisi help­po rak­en­taa town­house tyyp­pistä set­tiä täyteen.

    Ain­oa ongel­ma olisi luul­tavasti rak­en­tu­misen vai­heit­taisu­us. Naa­pure­i­ta ei vält­tämät­tä kovin paljoa innos­taisi jos viereiselle ton­tille nousisikin ton­tin rajaa vas­ten kolmik­er­roksi­nen palo­muuri. Toki se kan­nus­taisi omankin ton­tin gryn­daamiseen samal­la tehokkuudella.

    Jos kehit­tämisessä lähde­tään siitä ajatuk­ses­ta, että naa­pure­i­ta pitäisi innos­taa, niin se siitä tiivistämisestä.

  14. Liian van­ha: Kaik­ki kukat saa­vat kukkia, lop­putule­ma on epävi­ihty­isä slummi.

    Has­sua kyl­lä, hin­nat eivät ole ihan slummitasoa.

  15. Osmon ja vihrei­den unel­ma: kaik­ki suo­ma­laiset pakkau­tuneena Helsinki­in, joka on raken­net­tu “euroop­palais­es­ti” eli niin, että ikku­nas­ta näkee toisen talon seinän. Teol­lisu­us on hävin­nyt Suomes­ta ja kaik­ki syövät kasviksia, kun muuhun ei ole varaa. Kansa kär­sii ja masen­tuu, pait­si tietysti Käpylä-Töölö-akselil­la elävä tiedosta­va etu­joukko, joka kokee tehneen­sä Suomelle palveluk­sen pelas­taes­saan maan EU:n luon­toreser­vaatik­si, jos­sa käel­lä on tilaa kukkua ja sudel­la jolkotella.

    No, ehkä olen vähän epäreilu teitä kohtaan, mut­ta mitä jos yrit­täisitte edes pikkuisen toimia sen eteen, että elin­mah­dol­lisu­udet säi­ly­i­sivät tääl­lä Kehä 3:n ulkop­uolel­lakin? Voisitte aloit­taa sil­lä, että lopet­taisitte teol­lisu­u­den ja esim. ark­tisen laivan­raken­nuk­sen torpedoimisen.

    Ja mitä asumiseen tulee, niin kyl­lä minä ainakin arvostan sitä, että talon ympäril­lä on pihaa. Kuka halu­aa asua omakoti­talos­sa, jos sen ympäril­lä ei ole nur­mikkoa kuin nimek­si ja aita on metrin päässä seinästä?

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho,
    Tämä tarkoit­taa käytän­nössä, että van­hat talot on puret­ta­va uusien tieltä. Sil­loin raken­nu­soikeu­den kolminker­tais­t­a­mi­nen on taloudel­lis­es­ti suun­nilleen tasapainossa.

    Jos taloudel­liset edut saadaan säädet­tyä tasan nol­laan, mik­si nuo asukkaat purkaisi­vat kotin­sa ja rak­en­taisi­vat uut­ta? Tämän ske­naar­i­on tomivu­u­den­han piti perus­tua asukkaiden ahneuteen.

  17. Viherinssi: Has­sua kyl­lä, hin­nat eivät ole ihan slummitasoa.

    Ei olekaan , mut­ta seka­va ja suun­nit­te­lam­a­ton tyylien ja sijoit­telu­iden seka­sotku kylläkin

  18. AH: Huh, ihan kauhea­ta! Asu­vat salaa väl­jem­min kuin talosta ulkoapäin voisi kuvitella…
    Jonkun pitäisi puut­tua asi­aan ja määrätä että vin­til­lä saa olla vain kattotuolit/eristeet ja kel­lar­i­ti­lat pitäisi määrätä vaikka­pa läm­mi­tyskiel­toon. Ja par­ketit purku­un heti, tapetit samoin. Seinät maalipinnalle.

    Tyh­mä kun olen niin en tosin kum­minkaan ihan ymmär­rä mitä se naa­pure­i­ta tai ketään häir­it­see onko har­jaka­ton alla taik­ka kel­laris­sa asumiseen liit­tyvää tilaa vai pelkkiä rak­en­tei­ta jos se ei talon ulkomit­toi­hin taik­ka korkeu­teen vaikuta….

    Kysymyshän on vain siitä, ettei tuol­la rak­en­tamisoikeudel­la ole sil­loin mitään merkitystä.

    Mik­si sel­l­ainen pitää sit­ten määrätä ?

    Taustal­la saat­taa olla se van­ha jut­tu eli raken­nus­li­ikket mak­sa­vat “puolue­tukea”

  19. pert­ti: taas vihreä määrit­telemässä miten tois­t­en tulisi elää

    Eikös tässä ollut vähän päin­vas­tainen meinin­ki? Mut­ta joo, kyl­lä vihreät ja poli­itikot ylipään­sä määrit­televät miten tois­t­en tulisi elää. Samaa tekee moni muukin instanssi aina poli­i­sista pap­pi­in ja opet­ta­jas­ta lääkäriin.

  20. Minus­ta Pak­i­la on oikein viihty­isä paik­ka. Ain­oa kaupungi­nosa Helsingis­sä, jos­sa tietääk­seni kul­kee aivan lois­tavia ulkoilu­väyliä puiden suo­jis­sa asuinalueen hal­ki. Juok­su­lenkille voi lähteä kotiovelta pujah­ta­mal­la suo­raan kun­nol­lisille ulkoilu­väylille. Helsin­gin upeimpia paikkoja! 

    En tiedä, miten kävisi ahneustestis­sä. Pienem­mät raken­nus­li­ik­keet ovat onnnis­tuneet jo nyt han­kki­maan alueelta todel­la väljiä tont­te­ja esim. perikun­nil­ta ja otta­neet käyt­töön nykyisen raken­nu­soikeu­den. He oli­si­vat luul­tavasti uuden raken­nu­soikeu­den jäl­keen entistä kärkkääm­min valmi­udessa kehit­tämään kiinteistöjä.

  21. Tjaah. Muis­te­len­pa tässä nuoru­utemme syn­te­jä eli Helsinki-liikettä…

  22. Town-jouse tyyyp­pis­es­tä rak­ent­maise­ta on puhut­tu iät ja ajat. Mut­ta kuka on ker­tonut toimi­vas­ta eis­merk­istä eli Eliel Saarisen suun­nit­tele­mas­ta Hol­lan­ti­laisen­ti­estä Munkkiniemessä? Ja esitel­lyt aluet­ta esim. täl­lä palstalla-

  23. Ei liene mei­dän asi­amme pohtia mikä on kan­nat­tavaa nyky­isille kiin­teistön­o­mis­ta­jille ja mikä ei. Sal­li­taan tiivistämi­nen siitä riip­pumat­ta. Nykyiselle kiel­lolle en näe perustetta.

  24. Liian van­ha: Kaik­ki kukat saa­vat kukkia, lop­putule­ma on epävi­ihty­isä slummi.

    ja kyl­lä ahneus kukois­taa nytkin: Tuos­sa lähet­tyvil­lä oli muu­ta­ma vuosi sit­ten myyn­nis­sä 500 m² tont­ti, jos­sa rak­en­tamisoikeus oli 125 m².Nyt ton­tille raken­net­tua myyti­in ja main­ok­ses­sa luki asuin­pin­ta-ala 200 m².

    Näin se käy. Viisas rak­en­ta­ja on jo vuosia sit­ten ymmärtänyt rak­en­taa korkean kivi­jalan: ei tule vesi­vau­ri­oi­ta eikä rakennusalaestoja.

    Tiivistämi­nen on ylipäätän­sä OK, ei kaupunki­ton­til­la pot­tu­ja tarvitse kas­vat­taa. Kun­nan kuitenkin pitää aset­taa min­imikoko ton­tille ja mak­si­mi har­jako­rkeus sekä kaavoit­taa ennakol­ta tie- ja yhdyskun­tateknil­liset linjat. 

    Omakoti“slummeja” on kaupungeis­sa ole­mas­sa, ainakin esteet­tisessä ja kun­nos­s­apit­o­mielessä. Sel­l­ais­ten syn­tymiseen ei kan­nat­taisi jatkos­sa kannustaa.

    Rin­ta­mamiesasu­tus ei tuot­tanut slum­me­ja, vaik­ka olikin tiivistä.

  25. Ton­tin väljyys ja puu­tarha luo visuaal­ista tilaa ja väljyyt­tä kaikille, ei vain omistajalle.

    Pak­i­laa­han on 25 vuo­den aikan tiivis­tet­ty melkois­es­ti, jaka­mal­la tontteja.

    Helsin­gin asukasti­heys taitaa on 2 857 as/ km2 eli sama kuin Pakilassa.

    Mikä muuten on tont­tiehokku­us vaikka­pa jos­sain Köl­nin lähel­lä oel­val­la omakotialueella?
    Wikipedi­as­ta: Köln 

    Väk­iluku (2012) 1 024 373
    – Tiheys 2 528 as./km²

  26. Mis­sä vai­heessa ja minkä takia Suomeen tuli ylisu­uret omakotitontit?

    Kiin­teistövero voisi perus­tua ton­tin kokoon, niin jo alka­isi tapah­tua. Onhan se kallista rak­en­taa kun­nal­lis­tekni­ikkaa ja ylläpitää teitä, kun talot ovat ylisu­uril­la tonteilla.

    Huvit­tavin­ta on, että ihmiset arvosta­vat suur­ta tont­tia, mut­ta eivät viit­si hoitaa sitä. Kun pohjoises­sa tulee Ruotsin puolelta Suomen puolelle aikaeroa suurem­pi sopeu­tu­mi­nen vaa­di­taan Tornion­jok­i­laak­son Suomen puolen karmeaan maalaismaisemaan.

  27. Oikeis­tode­mari kirjoitti:
    “kaik­ki suo­ma­laiset pakkau­tuneena Helsinkiin”

    Mitä se sin­ua hait­taisi, jos Helsingis­sä olisi joitakin neliök­ilo­me­tre­jä (alle 10–20 kuitenkin) raken­net­tuna yhtä tiivi­isti kuin Kööpen­ham­i­na tai Pari­isi? Muual­la Suomes­sa saisi edelleen täysin vapaasti asua juuri niin väljästi kuin haluaa.

    “minä ainakin arvostan sitä, että talon ympäril­lä on pihaa. Kuka halu­aa asua omakoti­talos­sa, jos sen ympäril­lä ei ole nur­mikkoa kuin nimek­si ja aita on metrin päässä seinästä?”

    Mitäpä jos annet­taisi­in ihmis­ten itse päät­tää? Ja äänestää lompakollaan.

    Niille, jot­ka halu­a­vat asia tiivi­isti kaupunkikeskus­tas­sa, ja siitä korkeahko­ja asumisen hin­to­ja mak­samaan, annet­taisi­in siihen mah­dol­lisu­us. Keskus­tan ulkop­uolel­la saisi sit­ten vapaasti asua väljästi omakotitaloissa.

    Nythän tilanne on niin nurinkuris­es­ti, että on paljon ihmisiä jot­ka mielu­um­min asu­isi­vat tiivi­im­min ja lähempänä keskus­ta, mut­ta heille ei riitä keskus­ta-asun­to­ja, joten se sit­ten vas­ten tah­toaan kil­pail­e­vat lähiöa­sun­noista van­noutunei­den lähiöa­su­jien kanssa.

    Kaik­ki häviävät.

    Jos kaik­ki tiivistä keskus­ta-asum­ista halu­a­vat asutet­taisi­in sinne unelmien­sa keskus­taan, niin sitä parem­min keskus­tan ulkop­uolelle jäisi tilaa lähiöa­sumis­es­ta nauttiville.

    Kaik­ki voittaisivat.

  28. En halu­aisi asua omakoti­talos­sa, joka on pos­timerkin kokoisel­la län­til­lä. Pihal­la ei ole yksi­ty­isyyt­tä, eikä voi mitään tehdä, kos­ka se häir­it­see naapureita. 

    Euroop­palainen omakoti­taloalue, niitähän on monenlaisia.
    Val­i­taan sit­ten tietyn tyyp­pinen alue ja ale­taan kut­sua sitä euroop­palaisek­si omakoti­taloalueek­si. Kuu­lostaa hiaaanol­ta ja kansainväliseltä 😀 😀

    Näin saadaan ihmiset hyväksymään ne pos­timerkin kokoiset läntit. 😉

    1. Jor­ma, ei tässä ketään pakote­tan tiivistämään omaa tont­ti­aan vaan annetaan siihen mah­dol­lisu­us. Halu­at poäät­tää tois­t­en puolesta?

  29. Koh­ta ihmiset asu­vat, kuin kanat tehokanalas­sa. Mis­sä menee raja, mil­loin on men­ty liian pitkälle?

    Minkäkokoinen elin­ti­la ihmisel­lä vähin­tään pitäisi olla, jot­ta se voisi toteut­taa laji­tyyp­il­listä käyttäytymistä?

    Liian tihei­den omakoti­talo­jen ongel­ma on siinä, ettei ihmiset viihdy pihal­la. Niistä alueista tulee aution näköisiä ja käytän­nössä se pienikin piha-alue käy tarpeettomaksi.

  30. Mik­si täl­läi­nen raken­nu­soikeussys­tee­mi, joka rajaa neliöitä ja ties mitä muu­ta, on ylipäätään ole­mas­sa? Onko pelkona, että joku rak­en­taa Pak­i­laan pil­ven­pi­irtäjän, jos­ta lankeaa liian pitkä var­jo ja Tallinnan kal­jan­hakureis­su­laisil­la menee kal­jat väärään kurkku­un kun kaupun­gin sil­huet­ti on men­nyt pilalle?

  31. Tiivistämisen jäljil­ta ympäristö on ihan karseassa kun­nos­sa, se vähäkin lähtöko­htainen yht­enäisyys hukat­tu, ton­til­ta toiselle vai­htelu 1–4 taloa, asun­toa, riv­i­taloa, ker­rostaloa yms. Käykää kat­so­mas­sa vaik­ka Iivis­niemessä tai Nöykkiössä miltä tiivistämi­nen näyt­tää. Ei kiitos. Antaa Pak­i­lan ja muiden van­ho­jen aluei­den olla ja tehdään uut­ta sit­ten tiivisti. Käyt­tämätön­tä pöpikköä riit­tää ihan Helsin­gin rajo­jen sisällä.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Jor­ma, ei tässä ketään pakote­tan tiivistämään omaa tont­ti­aan vaan annetaan siihen mah­dol­lisu­us. Halu­at poäät­tää tois­t­en puolesta?

    Tuo ei var­maankaan ollut lupaus. Mikähän on toden­näköisyys sille, että jos tiivistymistä ei ala tapah­tu­maan, kaupun­ki kek­si­in jonkun uuden kikan, vaikka­pa korote­tun kiin­teistöveron, jot­ta asukkaat saadaan pain­os­tet­tua rak­en­ta­maan? Poli­ti­ikas­sa tavataan tehdä uusia tavoit­tei­ta palvele­via päätök­siä, joten eivätköhän poli­itikot jotain pain­os­tuskeino­ja kek­si. Houkut­telukeinot ovat epä­to­den­näköisemiä. Joka tapauk­ses­sa poli­itikot saanevat tah­ton­sa läpi, hyväl­lä tai pahalla.

  33. En halu­aisi asua omakoti­talos­sa, joka on pos­timerkin kokoisel­la län­til­lä. Pihal­la ei ole yksi­ty­isyyt­tä, eikä voi mitään tehdä, kos­ka se häir­it­see naapureita.

    ‘Pos­timerkin kokoiselle’ pihalle saa main­iosti yksi­ty­isyyt­tä, kun­han suun­nit­telu on tehty hyvin. Ja ison pihan hoito voi olla rasite per­heelle, jos­sa molem­mat aikuiset käy työssä ja ruo­ka haetaan kaupasta.

    Valitet­ta­van usein toim­i­taan siten, että ensin val­i­taan tyyp­pi­ta­lo kuvas­tos­ta ja sit­ten vas­ta etsitään tont­ti. Meil­lä korkeata­soisen etukäteis­su­un­nit­telun arvoa ei aina osa­ta nähdä ja siitä ei olla valmi­ita mak­samaan. Ennem­min arvoste­taan klu­bi­asken kan­teen piirtämistä. Ja sit­ten kun lop­putu­los ei toi­mi, haetaan syytä vaikka­pa liian pien­estä tontista.

  34. Evert The Nev­er­Rest:
    Mis­sä vai­heessa ja minkä takia Suomeen tuli ylisu­uret omakotitontit?

    Suo­ma­lainen tapa on rak­en­taa keskus­toi­hin suh­teel­lisen väljästi eli ker­rosta­lo sinne ja tänne ja sit­ten lähiöi­hin suh­teel­lisen tiivi­isti eli ok-talot pos­timerkin kokoisille ton­teille. Eli kaik­ki tehdään nurinkuris­testi ja päin persettä.

  35. Pak­i­lalaise­na kan­natan aja­tus­ta muuten mut­ta toivon, että Pak­i­lan muut­tumi­nen evo­lu­ti­ivis­es­ti — ilman län­si­paSi­lalaista väestön­vai­h­toa ja per­in­teen katkaisemista — voisi jatkua.

    Eli annet­taisi­in pros­es­sille aikaa.

    Pak­i­lan hyvä puoli on minus­ta se, että siel­lä on asut­tu sukupolves­ta toiseen ja ihmiset tun­te­vat toisen­sa. Se on sitä sosi­aal­ista pääo­maa jota isois­sa kaupungeis­sa pitää vaalia.

  36. Joo, mut hei oikeesti Osmo!

    Mis­säköhän voisi olla se vika jos ei yhden suurkaupun­gin ver­ran asukkai­ta mah­du näin isoon maa­han asumaan? 😀

    Näper­rel­lään pikku­ju­tu­il­la, miet­tien jotain tiivi­im­pää omakotitalorakentamista.

    Ihmisille annetaan siis mah­dol­lisu­us “pakkau­tua tiivi­im­min” omakotitaloalueille 😀 😀

    Jos on mah­dol­lisu­us, niin vai­h­toe­hdot osoit­ta­vat sen onko se aito mahdollisuus. 😉

    Asi­at voi nähdä niin monel­la tavalla.

    Osmo Soin­in­vaara: RAjatteli6t siis naker­taa viher­aluei­ta neljän­nesmiljoo­nan asukkaan verran?

    1. Jor­ma, jos sinus­ta ihmis­ten on parem­pi asuu har­vas­sa ja sen seu­rauk­se­na kaukana, sin­ul­la on kaik­ki mah­dol­lisu­udet muut­taa johonkin kehyskun­nista. Mik­si halu­at kieltää hyvien yhteyk­sien äärel­lä asumisen niiltä, jot­ka hyväksyvät mielu­um­min tiivi­in asumisen kuin pitkät matkat.

  37. Jor­ma Nordlin: En halu­aisi asua omakoti­talos­sa, joka on pos­timerkin kokoisel­la län­til­lä. Pihal­la ei ole yksi­ty­isyyt­tä, eikä voi mitään tehdä, kos­ka se häir­it­see naapureita.

    Kuka sin­ua on siihen pakot­ta­mas­sa? Jos halu­aa oman talon oma­l­la mäel­lä, niin siihen on laa­jas­sa maas­samme kosolti mah­dol­lisuuk­sia. Maa­ta noin kymme­nen kilo­metrin etäisyy­del­lä Alek­san­terinkadus­ta on taas hyvin niukasti, ja on hyvin vaikea kek­siä mitään järkevää syytä mik­sei kysy­is­ten tont­tien onnekkaat omis­ta­jat saisi rak­en­taa niitä niin tehokkaasti kuin halu­a­vat. Jos ei niis­sä tehokkaam­min raken­ne­tuis­sa ton­teis­sa kukaan halua asua, niin ei niille ole kysyn­tää, eli ei niitä raken­neta. Relataan.

  38. Sylt­ty: Suo­ma­lainen tapa on rak­en­taa keskus­toi­hin suh­teel­lisen väljästi eli ker­rosta­lo sinne ja tänne ja sit­ten lähiöi­hin suh­teel­lisen tiivi­isti eli ok-talot pos­timerkin kokoisille ton­teille. Eli kaik­ki tehdään nurinkuris­testi ja päin persettä.

    Väljästi on raken­net­tu, kos­ka se on ollut mah­dol­lista. Nyt ei oikein hah­mote­ta eikä ymmär­retä Suomen väestön kokoa suh­teessa maan pinta-alaan. 

    Sehän se has­su tilanne onkin, kun maa­ta riit­tää ja sit­ten ihmiset mak­sa­vat pienistä maalän­teistä jär­jet­tömiä sum­mia, kasvukeskuksissa.

  39. Osmo Soin­in­vaara: Jor­ma, jos sinus­ta ihmis­ten on parem­pi asuu har­vas­sa ja sen seu­rauk­se­na kaukana, sin­ul­la on kaik­ki mah­dol­lisu­udet muut­taa johonkin kehyskun­nista. Mik­si halu­at kieltää hyvien yhteyk­sien äärel­lä asumisen niiltä, jot­ka hyväksyvät mielu­um­min tiivi­in asumisen kuin pitkät matkat.

    Ei har­vas­sa asum­i­nen tarkoi­ta kaukana asum­ista. Tietenkin tässä on kyse siitä miten asioi­ta suh­teut­taa. Jos asuu Kata­janokalla kuten Osmo asuu, niin sil­loin jo saat­taa tun­tua mat­ka pitkältä Hakaniemen torillekin.

    Aikanaan liikuin ahk­erasti Helsin­gin ja Por­voon väliä. Mat­ka ei ollut mitenkään pitkä. Joten sel­l­aisen väli­matkaan ja sen välille mah­tuu paljon asuntoja. 

    Mei­dän ongel­ma on siinä, että elämää on aivan ydinkeskus­tois­sa ja muut alueet näyt­tävät aivan kuolleil­ta. Vapaa-ajan toimin­not sun muut keskit­tyy ydinkeskus­toi­hin. Tämä sit­ten syn­tyy itseään ruokki­va kehä, jos­sa ihmiset tot­ta kai halu­aisi­vat asua aivan keskus­tas­sa, mut­ta tykkäi­sivät jos heil­lä olisi omakoti­talo­maiset asuinolosuhteet.

    Mik­si ei kehitetä väl­jem­piä asum­is­muo­to­ja eteenpäin?

    Olisiko­han tul­lut paljon huonom­pia asuinaluei­ta ver­rat­tuna nyky­isi­in, jos ei olisi ollut minkään­laisia sään­töjä, vaan olisi saanut rak­en­taa miten huvittaa? 😉

    1. On oikein hyvä, jos löy­tyy niitä, jot­ka mielel­lään asu­van 50 km:n päässä keskus­tas­ta eivätkä näe tätä minään ongel­mana. Mut­ta sehän gvain helpot­tuu, kun muut halu­a­vat asua kaupungis­sa Mik­si halu­at sitä vas­tus­taa, mitä se itse asi­as­sa sin­ulle edes kuuluu?

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Jor­ma, jos sinus­ta ihmis­ten on parem­pi asuu har­vas­sa ja sen seu­rauk­se­na kaukana, sin­ul­la on kaik­ki mah­dol­lisu­udet muut­taa johonkin kehyskun­nista. Mik­si halu­at kieltää hyvien yhteyk­sien äärel­lä asumisen niiltä, jot­ka hyväksyvät mielu­um­min tiivi­in asumisen kuin pitkät matkat.

    Halu­taan siis sekä väljää asum­ista että hyviä joukkoli­iken­ney­hteyk­siä. Väitän että opti­maa­li­nen strate­gia ei ole van­ho­jen kaupungi­nosien tiivistämi­nen, vaan nauhakaupungi­no­maisem­pi malli, joka perus­tuu enem­män tehokkaisi­in joukkoli­iken­teen runk­olin­joi­hin. Kaupun­gin sisäi­nen tiivistämi­nen ei toi­mi yhtä hyvin sik­si, että tiivis­tet­ty­jen aluei­den hitaat liityn­tälin­jat vai­h­toi­neen eivät ole tehokkain joukkoli­iken­teen muo­to. Parem­paa tulosta saataisi­in siis esim. pääradan yhteyk­siä nopeut­ta­mal­la ja rak­en­ta­mal­la sen var­teen asemien kohdalle tiivi­itä taa­jamia. Nuo taa­ja­mat, ja eri­tyis­es­ti niiden lai­ta-alueet voivat olla myös väljiä. Asian todis­t­a­mi­nen vaatisi kai mallin simu­loin­tia. Pää­point­ti on se, että lyhyt etäisyys lin­nun­ti­etä ei tarkoi­ta joukkoli­iken­teessä lyhin­tä etäisyyt­tä ajas­sa ja vaivassa.

  41. Osmo Soin­in­vaara: On oikein hyvä, jos löy­tyy niitä, jot­ka mielel­lään asu­van 50 km:n päässä keskus­tas­ta eivätkä näe tätä minään ongel­mana. Mut­ta sehän gvain helpot­tuu, kun muut halu­a­vat asua kaupungis­sa Mik­si halu­at sitä vas­tus­taa, mitä se itse asi­as­sa sin­ulle edes kuuluu?

    Tää onkin mie­lenki­in­toinen näkökul­ma, kelle tämä kuu­luu. Mik­si se ei kuu­luisi min­ulle? Mik­si se kuu­luu sin­ulle Osmo? 

    Eikö ympäristön asi­at, jos­sa ihmi­nen elää kuu­lu hänelle ollenkaan?

    Siis tarken­netaan, ettet nyt ohjaa ihmisiä ymmärtämään väärin. Siis en kan­na­ta mitään liian tiheitä omako­tialuei­ta, siinä itseasi­as­sa häviää koko omakoti­taloa­sumisen oleel­liset puolet.

    “Pihamaat, puu­tarhat ja jonkin­lainen itsemääräämisoikeus tont­ti­in ovat Mutasen mielestä olen­nainen osa omakotiasumista.”

    “Siitä pien­taloa­sumises­sa on juuri kysymys. Jos näin ei ajat­tele, kan­nat­taisi miet­tiä, onko omakoti­taloa­sum­i­nen ’min­un juttuni’.”

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2012/09/24/tatako-halutaan-ikkunasta-nakyy-vain-naapuri/201238034/310

    1. Se ei kuu­lu sin­ulle, kos­ka sin­un mielestäsi ihmisen ei pidä elää kaupungis­sa vaan maal­la. Saat elää maal­la, mut­ta mik­si sinä et anna muiden elää kaupungis­sa. Eihän se, että jotkut halu­a­vat asua mielu­um­min tiivi­il­lä omako­tialueel­la lähel­lä kuin väljäl­lä kaukana, estä sin­ua asumas­ta väljästi kaukana.
      Se, että olisi mah­dol­lista asua väljästi lähel­lä nyt on vain matemaat­tis­es­ti mah­do­ton­ta tai hyvin elitististä.

  42. Puot­in­har­ju, Myl­ly­puro ja Kon­tu­la oli­si­vat parhaat tiivis­tet­tävät alueet. Rumia, mas­si­ivisia talo­ja roiskit­tuna erit­täin väljästi. Nämä kolme aluet­ta voisi yksinker­tais­es­ti vaan purkaa ja rak­en­taa tilalle uudet alueet mallia Herttoniemenranta.

  43. Osmo Soin­in­vaara: Se ei kuu­lu sin­ulle, kos­ka sin­un mielestäsi ihmisen ei pidä elää kaupungis­sa vaan maal­la. Saat elää maal­la, mut­ta mik­si sinä et anna muiden elää kaupungis­sa. Eihän se, että jotkut halu­a­vat asua mielu­um­min tiivi­il­lä omako­tialueel­la lähel­lä kuin väljäl­lä kaukana, estä sin­ua asumas­ta väljästi kaukana.Se, että olisi mah­dol­lista asua väljästi lähel­lä nyt on vain matemaat­tis­es­ti mah­do­ton­ta tai hyvin elitististä.

    En asu maal­la. En ole väit­tänyt, että olisi mah­dol­lista elää lähel­lä väljästi. Tässä nyt toi lähel­lä on aika epämääräi­nen käsite. Mit­ta­suhtei­den mieltämi­nen ihmisil­lä vaihtelee.

    Toi vapaus vali­ta asuuko tiivi­isti tai väljästi onkin oma mie­lenki­in­toinen jut­tun­sa. Jos tont­tien hin­nat oli­si­vat reilusti pienem­mät kuin nyt, niin halu­aisiko ihmiset talon­sa tiivi­isti tois­t­en­sa viereen? 

    Onko oikeasti ole­mas­sa aito­ja valin­nan vai­h­toe­hto­ja jol­loin voitaisi­in väit­tää, että olisi vapaus vali­ta? Tont­tien tar­jon­taa säätelemäl­lä kun vaikute­taan asumiskustannuksiin.

    Tiedäm­mekö me oikeasti miten ne tänne muut­ta­vat suuret väestömäärät halu­aisi­vat asua? Se että tänne muut­taa paljon ihmisiä ei tarkoi­ta sitä, että ihmiset vält­tämät­tä halu­aisi­vat pakkau­tu­van tiivi­isti asumaan vierekkäin.

    1. Jos ton­tit ovat pieniä ja sinä halu­at ison, osta neljä vierekkäistä tonttia.
      Ai ei ole rahaa? Mik­si sin­un halusi on tärkeämpi kuin niiden neljän, jot­ka halu­a­vat ostaa ne pienem­mät ton­tit ja ovat valmi­ita mak­samaan täy­den hinnan?

  44. ‘Mik­si ei kehitetä väl­jem­piä asum­is­muo­to­ja eteen­päin?’ (J. Nordlin)
    Sen kun kehität. Sitä kehitet­tävää on koko muu Suo­mi, kukaan ei estä. Jos antaisit tois­t­en kehit­tää tätä Helsinkiä? Onko liikaa vaadittu?

  45. “Se ei kuu­lu sin­ulle, kos­ka sin­un mielestäsi ihmisen ei pidä elää kaupungis­sa vaan maalla”

    Osmo, väl­jem­mät omakoti­taloalueet eivät ole maaseutua. 😀

  46. Osmo Soin­in­vaara: Jos ton­tit ovat pieniä ja sinä halu­at ison, osta neljä vierekkäistä tonttia.Ai ei ole rahaa? Mik­si sin­un halusi on tärkeämpi kuin niiden neljän, jot­ka halu­a­vat ostaa ne pienem­mät ton­tit ja ovat valmi­ita mak­samaan täy­den hinnan?

    Nyt Osmo ei ymmärtänyt ollenkaan, kysymys ei liity mitenkään mun kommenttiini.

    Entäs jos uusien tiivi­isti raken­net­tavien omakoti­taloaluei­den sijaan kokeil­taisi­in saman­tyyp­pisiä asuinaluei­ta, kuin Puu-Vallila?
    Se on hyvin toimi­va alue, itse olen siel­lä asunut.

  47. Myy­dään lisäraken­nu­soikeut­ta sop­uhin­taan. kaupun­ki saa pienen osan ton­tin arvon­nousus­ta. muu­tos tapah­tuu ehkä hitaam­min, mut­ta tun­tuu viereisen ker­rostalon asu­jas­ta oikeu­den­mukaisem­mal­ta. ja kaupun­ki saa pen­nejä taivaaasta

  48. lurk­ki: ‘Mik­si ei kehitetä väl­jem­piä asum­is­muo­to­ja eteen­päin?’ (J. Nordlin)Sen kun kehität. Sitä kehitet­tävää on koko muu Suo­mi, kukaan ei estä. Jos antaisit tois­t­en kehit­tää tätä Helsinkiä? Onko liikaa vaadittu?

    Ompas jär­jetön kommentti.

    Siis niille, jot­ka asu­vat Helsingis­sä ja joil­la on toisen­lainen mielipi­de tiivi­isti raken­ne­tu­ista omakoti­taloalueista, heille ei kuu­lu ollenkaan se miten Helsinkiä kehitetään? Siis Helsin­ki on ain­oas­taan niiden, joiden mielestä sopi­vampia ovat tiivi­it omakoti­taloalueet. On kyl­lä hie­man fun­da­men­tal­is­tista ajattelua.

  49. Jor­ma Nordlin: Jos tont­tien hin­nat oli­si­vat reilusti pienem­mät kuin nyt, niin halu­aisiko ihmiset talon­sa tiivi­isti tois­t­en­sa viereen?

    Jos tont­tien hin­nat oli­si­vat reilusti pienem­mät kuin nyt, niin niitä olisi reilusti enem­män tar­jol­la, joka sikäli kun ei ole­ta ääretön­tä raaka­maan tar­jon­taa tarkoit­taa että ne ovat pienempiä…

    Minus­ta tässä nimeno­maan toteu­tuu vapaus vali­ta, saa ihan itse vali­ta halu­aako enem­män lääniä vai parem­man sijainnin.

  50. Kai­vokadun Hau­tu­umaa:
    Puot­in­har­ju, Myl­ly­puro ja Kon­tu­la oli­si­vat parhaat tiivis­tet­tävät alueet. Rumia, mas­si­ivisia talo­ja roiskit­tuna erit­täin väljästi. Nämä kolme aluet­ta voisi yksinker­tais­es­ti vaan purkaa ja rak­en­taa tilalle uudet alueet mallia Herttoniemenranta.

    Minä kun sat­tumoisin tun­nen ihmisiä, jot­ka viihtyvät näil­lä rumil­la roiski­tu­il­la antiur­baaneil­la alueil­la. Kaik­ki, myös alak­er­rosten asun­not voat niis­sä val­oisia, mikä ei pidä paikkaansa töölöishuoneis­to­jen suhteen.

  51. A. Ilmari Hiito­la: Ihan jär­keenkäypää ajat­telua, mut­ta toki vai­vat­tomam­paa rak­en­taa tiivistä ns. scratchista. Alueen infra on jo tuo­ta väljyyt­tä mukail­e­vaa. Pitäisikö sekin piir­rel­lä uusik­si katu­verkos­ta alkaen?

    Olisi melkein pakko, kos­ka väljäk­si suun­nitel­lun alueen tiheämpi infra ei sovi tiivi­iseen alueeseen.

    Jos tuos­ta lähde­tään, niin helpoim­mal­la pää­sisi tiivistämäl­lä jo valmi­ik­si tiivistä. Minus­ta ongel­ma ei ole se, että Helsingis­sä on väljää aluet­ta. Minus­ta ongel­ma on se, että kaik­ki paikat yritetään tiivistää väk­isin johonkin tas­apak­su­un lasken­nal­liseen “ideaali­in” sen sijaan, että tehtäisi­in suo­si­ol­la selvästi osas­ta jo valmi­ik­si tiivi­im­mistä alueista vieläkin tiivi­impiä aluekeskuksia.

  52. Jor­ma Nordlin:

    Entäs jos uusien tiivi­isti raken­net­tavien omakoti­taloaluei­den sijaan kokeil­taisi­in saman­tyyp­pisiä asuinaluei­ta, kuin Puu-Vallila?
    Se on hyvin toimi­va alue, itse olen siel­lä asunut.

    Mikäli Puu-Val­lian rak­en­tamis­te­hokku­us on mielestäsi juurikin oikein hyvä niin ei ole ongel­maa kaupunki­maisu­u­den ja tiiviy­den kannal­ta. Mitä nuo Puu-Vallilan tont­tite­hokkudet mah­taa olla 0,6.… 0,8 ?

    Se on pikkuisen toista luokkaa kuin per­in­teisil­lä ja toteu­tuneil­la pien­taloalueil­la 0,1 … 0,2. Sem­mos­ta hut­tua kaavoite­taan edelleen kehyskuntiin.

  53. AH: Mikäli Puu-Val­lian rak­en­tamis­te­hokku­us on mielestäsi juurikin oikein hyvä niin ei ole ongel­maa kaupunki­maisu­u­den ja tiiviy­den kannal­ta. Mitä nuo Puu-Vallilan tont­tite­hokkudet mah­taa olla 0,6…. 0,8 ?

    Se on pikkuisen toista luokkaa kuin per­in­teisil­lä ja toteu­tuneil­la pien­taloalueil­la 0,1 … 0,2. Sem­mos­ta hut­tua kaavoite­taan edelleen kehyskuntiin.

    Puu-Vallila on van­haa helsinkiläistä kaupunkiym­päristöä. Sen tyyp­pisen kaupunkiym­päristön rak­en­tamisen taustal­la on pitkä koke­mus ja per­in­teet. Näin ei ole pos­timerkki­ton­teille rakentamisessa.

  54. Ei pidä yksipuolis­es­ti tui­jot­taa vain tonttitehokkuutta.
    Kyse on aluei­den toimivu­ud­es­ta ja minkälaista sosi­aal­ista elämää siel­lä on. Toim­i­mat­tomat alueet näyt­tävät aivan kuolleilta.

    Puu-Vallilan mit­ta­suh­teet ovat lähtöisin keski­aikaisen kaupun­gin mittasuhteista. 

    Tää oli yksi ehdo­tus, kukaan ei tiedä oikeaa vastausta.
    Yleen­sä sil­loin voi sukupolvien koke­mus aut­taa asiassa.


  55. Mikä muuten on tont­tiehokku­us vaikka­pa jos­sain Köl­nin lähel­lä oel­val­la omako­tialueel­la? Wikipedi­as­ta: Köln 

    Väk­iluku (2012)1 024 373– Tiheys2 528 as./km²

    Satel­li­it­tiku­van perus­teel­la omakoti­ton­tit ovat todel­la tehokkaasti raken­net­tu­ja. Paljon on pel­to­ja ja viher­aluei­ta laske­mas­sa asukasti­heyt­tä. Kun on raken­net­tu tiivi­isti siel­lä mis­sä on asu­tus­ta, voi jäädä rak­en­ta­mat­to­mi­akin alueita.

  56. Osmo Soin­in­vaara: Siis kuin­ka? Minähän sanoin, että nos­te­taan eraken­nu­soikeus kolminker­taisek­si, mut­ta ei mitenkään käs­ketä ketään toteut­ta­maan sitä. Annetaan siis valin­nan­va­paus. Nyt sitä ei ole vaan määrätään, miten ihmiset saa­vat ton­teil­laan asua. 

    Kun tässä nykyisessä ymmär­ryk­sessä ja kie­lenkäytössä vapaus vali­ta tun­tuu tarkoit­ta­van sitä, että voi vapaasti vali­ta asian jon­ka halu­aa mut­ta niin että muut mak­sa­vat sen, kun sit­ten jos siitä jou­tu­isi mak­samaan sen mitä se oikeasti mak­saa niin sitä ei oikeas­t­aan halu­aisikaan. Ja kun vihreät halu­aa lisätä valin­nan­va­paut­ta purka­mal­la norme­ja, se kieltämät­tä vähen­tää niiden ihmis­ten valin­nan­va­paut­ta, jot­ka halu­a­vat pitää oman tilansa, oman parkkipaikkansa, oman moot­tori­tien­sä tms. mut­ta mak­sat­taa sen muilla.

  57. Markku af Heurlin: Minä kun sat­tumoisin tun­nen ihmisiä, jot­ka viihtyvät näil­lä rumil­la roiski­tu­il­la antiur­baaneil­la alueil­la. Kaik­ki, myös alak­er­rosten asun­not voat niis­sä val­oisia, mikä ei pidä paikkaansa töölöishuoneis­to­jen suhteen.

    Epäilen, että suurin osa näil­lä alueil­la asu­vista nos­taisi kytk­in­tä jos he saisi­vat samaan hin­taan saman­ta­soisen ja ‑kokoisen asun­non kan­takaupungista. Suurin osa viihtyy alueil­la kos­ka asun­not ovat niis­sä kan­takaupunki­in ver­rat­tuna halpo­ja kuin saip­pua mut­ta keskus­taan menee yleen­sä alle 30 min. 

    Aluei­den purkami­nen ja tilalle esimerkik­si kolminker­taisen asukas­määrän asut­ta­mi­nen laadukkaam­mal­la arkkite­htu­uril­la mah­dol­lis­taisi viihty­isäm­män kaupunkiym­päristön entistä use­am­malle. Kolminker­tainen väestöti­heys muut­taisi täysin lähipalvelu­jen tilanteen. Toisaal­ta vaikka­pa Kon­tu­la voitaisi­in tiheästi kaavoite­tuk­si omakotitaloalueeksi.

  58. Pakkol­u­nas­tuk­seen vaan tai kohtu­ulli­nen kor­vaus raaka­maan hinnalla.

  59. Jor­ma Nordlin
    Entäs jos uusien tiivi­isti raken­net­tavien omakoti­taloaluei­den sijaan kokeil­taisi­in saman­tyyp­pisiä asuinaluei­ta, kuin Puu-Vallila?
    Se on hyvin toimi­va alue, itse olen siel­lä asunut.

    Puu-Vallilaa muis­tut­ta­va asuinalue on Myl­ly­puroon täl­lä het­kel­lä rak­en­tu­va puu­taloalue. Alue valitet­tavasti on keskel­lä met­sää irral­laan muus­ta kaupunki­rak­en­teesta, ja arkkite­htu­uri ei ole yhtä silmiähivelevää kuin Puu-Vallilassa.

    Mut­ta kaupunki­ti­lan jäsen­nys on nähdäk­seni onnis­tunut­ta, asukasti­heys suurem­pi kuin met­sälähiössä ja arkkite­htu­uri kuitenkin parem­paa kuin esim. Jätkäsaa­res­sa ja Kalasatamassa.

  60. anonyy­mi: Näyt­tää suo­ma­laiselta ver­si­ol­ta trail­er parkista.

    Tossa näkyy toi toinen “hul­lu­tus”, jota tääl­lä har­raste­taan. Toi asuinalue näyt­tää, kuin insinööri olisi laisku­ut­taan Auto-Cad:issä käyt­tänyt Ctrl+c ja Ctrl+V.

    Ei sinän­sä, voihan tol­lasi­akin olla, mut­ta mikäköhän siinä on että pitää aina “hurah­taa” johonkin ja sit­ten samaa peri­aatet­ta näkee melkein joka paikassa?

  61. Har­ri Myl­lynie­mi: Satel­li­it­tiku­van perus­teel­la omakoti­ton­tit ovat todel­la tehokkaasti raken­net­tu­ja. Paljon on pel­to­ja ja viher­aluei­ta laske­mas­sa asukasti­heyt­tä. Kun on raken­net­tu tiivi­isti siel­lä mis­sä on asu­tus­ta, voi jäädä rak­en­ta­mat­to­mi­akin alueita.

    Juuri näin. Niinkin yksinker­tainen seik­ka, kuin että kun­ta jät­tää omako­tialueel­la itselleen muu­ta­man metrin kaistan katu­jen molem­mille puo­lille, istut­taa kaistoille pui­ta ja hoitaa ne, muut­taa yleisku­vaa suuresti. Ton­tit voivat olla pienem­piä, kun talon voi tehdä rajaan kiin­ni. Joku 400.. 500 m² riit­tää puuhastelu­un main­iosti, eikä yksit­täisen OK-talon hoidon laimin­lyön­ti hyp­pää silmille.

    Asukkaat hoita­vat tuo­ta kaistaa ja pui­ta kuin omaansa ja kun­ta auraa kaistalle lumet ja jät­tää sula­maan. Kaik­ki voit­ta­vat kun­han uno­hde­taan jokavuo­tiset lumen aurauk­ses­ta johtuneet noitumiset.

  62. Kai­vokadun Hau­tu­umaa: Puu-Vallilaa muis­tut­ta­va asuinalue on Myl­ly­puroon täl­lä het­kel­lä rak­en­tu­va puu­taloalue. Alue valitet­tavasti on keskel­lä met­sää irral­laan muus­ta kaupunki­rak­en­teesta, ja arkkite­htu­uri ei ole yhtä silmiähivelevää kuin Puu-Vallilassa.

    Mut­ta kaupunki­ti­lan jäsen­nys on nähdäk­seni onnis­tunut­ta, asukasti­heys suurem­pi kuin met­sälähiössä ja arkkite­htu­uri kuitenkin parem­paa kuin esim. Jätkäsaa­res­sa ja Kalasatamassa.

    Onko­han mit­ta­suh­teet saman­laiset? Se on se oleelli­nen juttu.

  63. Markku af Heurlin: Minä kun sat­tumoisin tun­nen ihmisiä, jot­ka viihtyvät näil­lä rumil­la roiski­tu­il­la antiur­baaneil­la alueil­la. Kaik­ki, myös alak­er­rosten asun­not voat niis­sä val­oisia, mikä ei pidä paikkaansa töölöishuoneis­to­jen suhteen.

    Asun­to­jen hin­noista päätellen tuol­lais­ten antiur­baanien aluei­den tar­jon­ta on kuitenkin kysyn­tään näh­den varsin suur­ta. Sen sijaan tar­jon­taan näh­den on suuri kysyn­tä sel­l­ai­sista alueista kuin Töölö ja pien­taloalueista, jois­sa on toimi­vat palve­lut ja yhteydet.

  64. Ässä: Kun tässä nykyisessä ymmär­ryk­sessä ja kie­lenkäytössä vapaus vali­ta tun­tuu tarkoit­ta­van sitä, että voi vapaasti vali­ta asian jon­ka halu­aa mut­ta niin että muut mak­sa­vat sen, kun sit­ten jos siitä jou­tu­isi mak­samaan sen mitä se oikeasti mak­saa niin sitä ei oikeas­t­aan halu­aisikaan. Ja kun vihreät halu­aa lisätä valin­nan­va­paut­ta purka­mal­la norme­ja, se kieltämät­tä vähen­tää niiden ihmis­ten valin­nan­va­paut­ta, jot­ka halu­a­vat pitää oman tilansa, oman parkkipaikkansa, oman moot­tori­tien­sä tms. mut­ta mak­sat­taa sen muilla.

    En tajua mitään.

  65. Töölö on jo nimeään myöten ankea. Asun­noista, vaik­ka ovatkin sinän­sä mukavia ja osa taloista kau­ni­itakin. Asun­noista puut­tuu ennen kaikkea ulot­tuvu­udet, ei usein parvekkei­ta ja vain kivip­i­ha. Kel­paa­vat kyl­lä hyvin varakkaille ja kansanedustajille.

  66. Uskon kyl­lä tuo­hon soin­in­vaaran ajatuk­seen, että jos vain kaaval­la annetaan raken­nu­soikeut­ta, niin ahneus ohjaa tiivistämään.

    Viimeistään perikun­ta pilkkoo ton­tit ja ottaa rahat.

    Kau­ni­ai­sis­sa on tästä paljon esimerkke­jä. Ja itse asi­as­sa kaikkial­la pääkaupunkiseudul­la, mis­sä vaan on omakotitaloalueita.

    Ei siinä tosin mitään “kau­nista” kaupunkia syn­ny. Ja naa­pu­rit pui­v­at nyrkkiä taskus­sa. Viihty­isyys ei kas­va. Mut­ta ei tälle kehi­tyk­selle kukaan mitää voi jos vain kaavoit­ta­ja sal­lii sen.

  67. Sha­keem: En tajua mitään. 

    No, mon­elle näyt­tää valin­nan­va­paus ole­van sitä että saa sen mitä halu­aa (tässä tapauk­ses­sa tila), mut­ta muiden kus­tan­nuk­sel­la. Sit­ten kun joku ei halua että muut joutu­vat siitä mak­samaan ja halu­aa purkaa mak­samiseen pakot­tavia norme­ja, se on tietenkin valin­nan­va­pau­den rajoittamista.

  68. Olen kyl­lä ihme­tel­lyt mik­si täl­laista päätöstä ei ole tehty aiko­ja sit­ten. Town­hou­se­il­la olisi saatu paljon viihty­isäm­pää miljöötä kuin pilko­tu­il­la ton­teil­la. Nos­takaa ihmeessä tehokku­us­lukua reilusti. Lähipalve­lut ovat jo nyt eri­no­maiset ja suurem­mal­la asukas­määräl­lä ne paran­tu­isi­vat edelleen. Rin­ta­mami­estaloista sen ver­ran, että iso osa niistä on suo­jel­tu­ja Län­si-Pak­i­las­sa. Aluet­ta halkoo muuten tuol­lainen val­ta­va kan­joni, jon­ka päälle mah­tu­isi val­tavasti vaik­ka puisia pienkerrostaloja.

  69. Euroop­palaiset town­house-alueet on jo alun­perin suun­nitel­tu sel­l­aisik­si. Syvät ja kapeat ton­tit rajau­tu­vat takaos­altaan toisi­in saman­moisi­in. Kaikil­la on yksi­tyi­nen, hyvin suo­jat­tu takapi­ha. Vaik­ka on tiivistä, puis­toaluei­ta ja lähipalvelui­ta ei ole unohdettu. 

    Saman­laista ei mil­lään saa raken­net­tua van­hoille omako­tialueille. Yleen­sä ton­tin jakami­nen johtaa vain sekavaan yleisilmeiseen, olemat­tomaan suo­jaa­mat­tomaan pihap­länt­ti­in ja samal­la pien­taloa­sumisen idean vesittymiseen.

    Jos Malmin lento­ken­tästä joskus luovu­taan, alueelle voisi suun­nitel­la täl­laisen tiivi­in townhouse-alueen.

  70. Eikö Helsinkiä kan­nat­taisi rak­en­taa pikem­minkin ylöspäin? En tarkoi­ta tätä Pak­i­laa, vaan yleisem­minkin. Korkeam­mat talot tarkoit­ta­vat suurem­paa asum­isti­heyt­tä ja myös järkevämpiä työ­matko­ja, kun joukkoli­ikenne toimii. Ei 4–5 ‑ker­roksisia talo­ja, vaan 14–15 ‑ker­roksia tai 24–25 ‑ker­roksisia.

  71. Jarkko Sip­ilä:
    Eikö Helsinkiä kan­nat­taisi rak­en­taa pikem­minkin ylöspäin? En tarkoi­ta tätä Pak­i­laa, vaan yleisem­minkin. Korkeam­mat talot tarkoit­ta­vat suurem­paa asum­isti­heyt­tä ja myös järkevämpiä työ­matko­ja, kun joukkoli­ikenne toimii. Ei 4–5 ‑ker­roksisia talo­ja, vaan 14–15 ‑ker­roksia tai 24–25 ‑ker­roksisia.

    Jos Helsin­ki halu­aa tehokas­ta joukkoli­iken­net­tä, metroasemien ja vas­taavien liiken­teen sol­muko­h­tien päälle ylöspäin rak­en­t­a­mi­nen olisi paljon tehokkaam­paa kuin omako­tialuei­den tiivistämi­nen. Omako­tialueet ovat joka tapauk­ses­sa melko autokeskeisiä aluei­ta. Ympäristöäänkin tornikesku­s­tat saat­ta­vat pila­ta vähem­män kuin van­ho­jen kaupungi­nosien tiivistämi­nen. Lisäk­si Helsin­ki voisi tor­ni­taloil­la tar­jo­ta hyvin urbaa­nia asum­istapaa niille, jot­ka sitä halu­a­vat. Käsit­tääk­seni ainakin Kampin keskuk­sen päälle raken­netut asun­not ovat hin­tavia — ehkä osin myös sik­si, että tuon tyylistä asum­isvi­ihtyvyyt­tä halu­avia on enem­män kuin tuol­lais­ten ultra­u­r­baanien asun­to­jen tar­jon­taa (eikä hin­ta ole siis korkea vain Helsin­gin ja keskikaupun­gin korkean statuk­sen, lyhyen työ­matkan, asun­to­jen korkean tason, uutu­u­den yms. vuok­si). Kos­ka Helsin­ki on Suomen urbaani keskus­ta (vaik­ka onkin sivus­sa 🙂 ), sen soisi tar­joa­van myös ultra­u­r­baa­nia asum­ista, eikä vain van­haa keskus­taa ja (entistä ikävämpiä) tivis­tet­tyjä omako­tialuei­ta ja (entistä ikävämpiä) tiivis­tet­tyjä kerrostaloalueita.

  72. Marko V: Olen kyl­lä ihme­tel­lyt mik­si täl­laista päätöstä ei ole tehty aiko­ja sit­ten. Town­hou­se­il­la olisi saatu paljon viihty­isäm­pää miljöötä kuin pilko­tu­il­la tonteilla

    Olisko jotain käytän­nön ongelmia; onko vedet ja viemärit mitoitet­tu omakoti­talo­jen vai town­housien mukaan? Onko Pak­i­las­sa kaukoläm­pöä vai öljy/sähkölämmitykset? Nuo olisi var­masti fik­suin­ta rak­en­taa kaik­ki ker­ral­la jos tarvet­ta on, kus­tan­nuste­hokku­us siitä kiin­ni josko rahaste­taan ton­tin­o­mis­ta­jia heti, vaiko sit­ten joskus kun läm­pöjä ja vesiä koko raken­nu­soikeu­den edestä mah­dol­lis­es­ti käytetään.

  73. Ainakin Itä-Pak­i­las­sa on kaukoläm­pö melkein joka kadun alla. Myös Län­si-Pak­i­las­sa näkyy kaukoläm­mön huoltokaivo­jen tuule­tus­putkia läh­es kaikkien katu­jen var­rel­la, pl. alueen reunim­maiset kadut.

    Jos yritetään irrot­taa keskustelu mis­tään tietys­tä alueesta, perus­ta­va kysymys lie­nee se, kuin­ka kauan ton­tin­halti­ja voi olet­taa että ympäristön (naa­pu­ri­tont­tien) luonne ei muu­tu radikaal­isti, ja las­ke­taanko se alueen 1. kaavas­ta, 1. vai viimeisen raken­nuk­sen valmis­tu­mis­es­ta, tai vuokra­ton­tin sopimuk­sen päät­tymis­es­tä, vai voiko kaik­ki peri­aat­teet muut­tua mis­sä vain, aina kun tulee uusi yleiskaa­va, tai kaavoitusinsinööri, tai val­tu­us­to? (Ei pykälien mukaan, vaan mikä on “oikeutet­tua”.)

    Mil­loin esim. Itä-Pasi­laan saa tupla­ta talot nyky­is­ten väli­in? (Jos autopaikkanormin voisi uno­htaa.) Eikö sen aluete­hokku­us ollut jär­jet­tömän alhainen.

  74. Town­house ei syn­ny vähitellen. Eli jos sitä halu­taan, ni hei­vataan vaik­ka maali­iken­nekeskus jon­nekin kehä3:n ulkop­uolelle. Met­sälä-Ilmala-aluel­la olis sit use­ampi neliök­ilo­metri neit­seel­listä asuinaluetta.
    Pak­i­lan lisäte­hokku­us on ihan jees, mut­ta käytän­nössä sil­lä on merk­i­tys­tä vas­ta vuosikym­menten päästä. Eli hyvä jos nos­te­taan, mut­ta lisäk­si pitää tehdä jotain lähivuosikymmeniksi.

    Sinän­sä hyvä idea puu­Vallila-kort­telit ja yleen­säkin vai­htel­e­va kaavo­tustapa. Eri ihmiset tykkää eri­lai­sista ympäristöistä. Toiset halu­aa päästä puis­toon mon­ta ker­taa päivässä, toisille kel­paa vaan “kun­non viher­alue”, jonne matkail­laan ker­ran viikossa.
    Pitää olla sekä kallista ja hal­paa ker­rostaloa että kallista ja hal­paa pientaloa.

  75. Leena:
    Saman­laista ei mil­lään saa raken­net­tua van­hoille omako­tialueille. Yleen­sä ton­tin jakami­nen johtaa vain sekavaan yleisilmeiseen, olemat­tomaan suo­jaa­mat­tomaan pihap­länt­ti­in ja samal­la pien­taloa­sumisen idean vesittymiseen. 

    Täy­tyy sanoa, että en nyt ymmär­rä sin­ua Leena lainkaan. Esimerkik­si tähän:

    http://goo.gl/maps/xHmQu

    saisi mielestäni eri­no­mais­es­ti 4 per­heen town­housen tuon lop­pu­unkäyte­tyn talon tilalle. Nyt siinä hyvin van­ha ihmi­nen viimeisil­lä voimil­laan yrit­tää talvisin luo­da polkua kotiovelleen. Neljäl­lä neli­henkisel­lä per­heel­lä saataisi­in paikallis­es­ti 12 ker­tainen määrä asukkai­ta samaan tilaan. 

    Mitä on pien­taloa­sum­i­nen pääkaupungis­sa? Omien koke­muk­sieni perus­teel­la tääl­lä on hirveän paljon muu­takin tekemistä kuin hoitaa isoa puu­tarhaa. Lap­sille on puis­to­ja ja aktivi­teet­te­ja muual­lakin kuin oma­l­la ton­til­la. Jos­sain kehyskun­nan pel­to­ton­til­la tilanne on toden­näköis­es­ti toinen. Asum­is­muodon etu tulee lähin­nä siitä, että ei ole alak­er­ran naa­puria menet­tämässä her­mo­ja akti­ivis­ten las­ten takia.

  76. Omakoti­taloalueen täy­den­tymi­nen town­house-alueek­si on aika vaikea­ta: Van­hat talot ovat yleen­sä väh. 4:n metrin päässä rajas­ta, rajalle päin ole­vis­sa seinis­sä on ikkunoi­ta eli naa­puri ei voi rak­en­taa rajaan kiin­ni tai edes lähellekään rajaa jne. jne. Vierekkäis­ten tont­tien omis­ta­jien pitäisi purkaa samaan aikaan ja rak­en­taa yht­eneväisin ajatuksin.

  77. Syn­teesi monista edel­lä esite­ty­istä hyvistä puheenvuoroista:

    Raken­netaan jokaisen raideli­iken­teen ase­man päälle tor­ni­talo­ja kaup­pakeskuk­sen kera. Kotoa palvelui­hin ja lai­turille kuiv­in jaloin.

    Sen ympärille pari kort­telia “Töölöä” eli urbaa­nia umpiko­rt­telia, 6 kerrosta.

    Siitä eteen­päin muu­ta­ma kort­teli townhousea.

    Alueen laidalle sit­ten muu­ta­ma kort­teli väl­jem­pää pientaloaluetta.

    Vielä sen pien­taloalueen kauim­mis­takin taloista olisi ase­ma ja kau­pat kohtu­ullisen käve­ly­matkan päässä. Tiivi­isti asuvil­la hyvin lähellä.

  78. Samaa raken­nu­soikeu­den lisäämistä voisi toteut­taa myös ran­noil­la. Ajo­matkat mökille lyheni­sivät ja mon­et saisi­vat sen omakoti­talon jär­ven ran­nal­la kaupungis­sa. Rantaa­han Suomes­sa on vaik­ka muille jakaa, on type­r­ää pistää ihmiset aja­maan tun­tikausua mökilleen vaik­ka täysin ekol­o­gis­es­ti kaikille halukkaille ranta löy­ty­isi alle tun­nin ajo­matkan päästä.

  79. Marko V: Nyt siinä hyvin van­ha ihmi­nen viimeisil­lä voimil­laan yrit­tää talvisin luo­da polkua kotiovelleen. 

    Aivan käsit­tämätön­tä ikäsyr­jin­tää ja halvek­sun­taa yhteiskun­takelpoisia senior­e­i­ta kohtaan. Eikö sinus­ta van­hoil­la kansalaisil­la ole ihmisoikeuk­sia? Yhteiskun­nan on yksiselit­teis­es­ti taat­ta­va jokaisen mah­dol­lisu­udet asua kotonaan.

  80. Marko Hami­lo:
    Raken­netaan jokaisen raideli­iken­teen ase­man päälle tor­ni­talo­ja kaup­pakeskuk­sen kera. Kotoa palvelui­hin ja lai­turille kuiv­in jaloin.

    Oletko tutus­tunut Finnoo visioni­in? Espoolaisil­la on hieno­ja suun­nitelmia. Tuol­lainen suun­nit­telu mah­dol­lis­taa nauhamais­es­ti raken­netut raideli­iken­teeseen tukeu­tu­vat minikaupungit.

  81. Kiin­teistöveron määrässä on kytken­tä ton­tin raken­nu­soikeu­teen, ja täy­ty­isikin sel­ven­tää pelisään­töjä kaikille osa­puo­lille ennenkuin raken­nu­soikeuk­sien määriä lähde­tään muut­ta­maan, tehti­in se automaat­tis­es­ti jonkun lasken­nal­lisen kaa­van mukaan tai ton­tin omis­ta­jan pyynnöstä.
    Tiivi­istä uud­is­rak­en­tamis­es­ta on huono esimerk­ki Pak­i­lan ja Suur­suon rajalle tehdyt Helsin­ki-talot, joi­ta hyväl­lä tah­dol­lakaan ei voi sanoa vehreik­si tai vihreik­si, vaan kuva­ta lähin­nä puu­talokasarmi­na. Veräjämäkeä on tiivis­tet­ty viime vuosi­na ja sen seu­rauk­se­na raken­nus­per­in­tö on pilat­tu sekaval­la kaupunkiku­val­la; monin paikoin iso laatikkopy­tin­ki peit­tää idyl­lisen van­han huvi­lan kau­ni­ine tim­pur­in­töi­neen, lasiveran­toi­neen ja taidokkaine yksi­tyisko­hti­neen, ja samal­la hienot puu­tarhat on rai­vat­tu tasaisek­si nur­mikok­si, jos­sa ei ole puu­ta eikä pen­sas­ta. Paha esimerk­ki uus­raken­nuk­ses­ta aivan radan var­res­sa Käpylän ja Oulunkylän välis­sä on reunas­ta reunaan asfalt­tip­i­ha, jos­sa kasvikun­nan edus­ta­jana on 40X40cm kokoinen asetel­ma puu­tarhamyymälästä han­kit­tu­ja kukkia.

  82. Se on ratio­naal­ista sekä sosi­ol­o­gi­sista että taloudel­li­sistä syistä

  83. Marko Hami­lo:
    Syn­teesi monista edel­lä esite­ty­istä hyvistä puheenvuoroista:

    Raken­netaan jokaisen raideli­iken­teen ase­man päälle tor­ni­talo­ja kaup­pakeskuk­sen kera. Kotoa palvelui­hin ja lai­turille kuiv­in jaloin.

    Sen ympärille pari kort­telia “Töölöä” eli urbaa­nia umpiko­rt­telia, 6 kerrosta.

    Siitä eteen­päin muu­ta­ma kort­teli townhousea.

    Alueen laidalle sit­ten muu­ta­ma kort­teli väl­jem­pää pientaloaluetta.

    Vielä sen pien­taloalueen kauim­mis­takin taloista olisi ase­ma ja kau­pat kohtu­ullisen käve­ly­matkan päässä. Tiivi­isti asuvil­la hyvin lähellä.

    En uno­htaisi paletista myöskään nauhamaisia tai pis­temäisiä ker­rostalo­ja, kos­ka pidän niitä eri­tyisen viihty­is­inä. Varsinkin jos ympäril­lä on vihreää eikä aito­ja, kuten esim. Haa­gas­sa. Voinee johtua siitä, että asuin ekan vuosikymme­neni Otaniemessä.

    Lisäk­si odotan kiihkeästi kos­ka joku tar­joaa “kuiv­in jaloin”-periaatteelle kansan­taloudelle halvem­pana vai­h­toe­htona sub­ven­toitu­ja goretex-kenkiä… 🙂
    (Vrt. suo­rat tiet vs. kään­tyvät pyörät autossa)

  84. Osmon ehdo­tus on mie­lenki­in­toinen myös peliteoreettisesti. 

    Jos nyt yksi rin­ta­mami­estalon omis­ta­ja tai perikun­tansa päät­tää rak­en­taa ton­tilleen viisi “town­housea” tai vaikka­pa riv­i­talon pätkän (johon hänel­lä olisi täy­delli­nen lupa ja vapaus), niin naa­pu­rit sitä kyl­lä kat­soisi­vat alta silmäkul­main. Vaan jospa joku kateel­li­sista naa­pureista olisi ehtinyt ensin.…

    Tämä on jonkin­lainen vari­ant­ti mon­en pelaa­jan van­gin dilemmasta.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Vangin_dilemma

    Jos ratkaisu­un ryhdytään, niin olisi hienoa seu­ra­ta tapah­tu­mia ja naa­pu­ru­us­suhtei­ta tieteel­lisil­lä tutkimuk­sil­la. Rotil­la­han näin eri­no­maista koet­ta ei mitenkään voi tehdä. Lop­putu­lok­se­na toki saadaan tiheäm­pää asum­ista, mut­ta väli­vai­heet ovat mielenkiintoisia.

  85. Sam­po Smolan­der:
    Oikeis­tode­mari kirjoitti:
    “kaik­ki suo­ma­laiset pakkau­tuneena Helsinkiin”

    Mitä se sin­ua hait­taisi, jos Helsingis­sä olisi joitakin neliök­ilo­me­tre­jä (alle 10–20 kuitenkin) raken­net­tuna yhtä tiivi­isti kuin Kööpen­ham­i­na tai Pari­isi? Muual­la Suomes­sa saisi edelleen täysin vapaasti asua juuri niin väljästi kuin haluaa.

    “minä ainakin arvostan sitä, että talon ympäril­lä on pihaa. Kuka halu­aa asua omakoti­talos­sa, jos sen ympäril­lä ei ole nur­mikkoa kuin nimek­si ja aita on metrin päässä seinästä?”

    Mitäpä jos annet­taisi­in ihmis­ten itse päät­tää? Ja äänestää lompakollaan.

    Eivät ihmiset voi itse päät­tää. Työ ja työt­tömyys pakot­ta­vat liikku­maan. Ei Helsingis­sä halua asua läh­eskään niin moni kuin siel­lä joutuu asumaan. Ja valitet­tavasti juuri ne, joil­la on kaikkein vähiten rahaa, joutu­vat tyy­tymään siihen, mitä on tar­jol­la. Siis ikku­naan, jon­ka takaa näkyy har­maa seinä. Hyvä­tu­loisil­la on parem­mat mah­dol­lisu­udet vali­ta. Edus­ta­masi näen­näis­lib­er­aalin piraat­tipuolueen ide­olo­gia voi perus­tua täy­del­liseen valin­nan­va­pau­teen, mut­ta me muut joudumme elämään reaal­i­maail­mas­sa. Siinä maail­mas­sa halu­aisin antaa pien­i­t­u­loisellekin mah­dol­lisu­u­den elää kohtu­ullista elämää — hän ei valitet­tavasti voi äänestää lom­pakol­laan vaan joutuu otta­maan, mitä annetaan.

  86. Jos mallia pitää hakea asumisen tiiviy­teen Euroopas­ta, niin mik­sei mallia haeta Euroopas­ta esimerkik­si autoilun verottamiseen?
    Meil­lä Suomes­sa on toisen­laisia olo­suhtei­ta, kuin Euroopas­sa, kuten tilaa.
    Raken­nus­maan hin­nan nousu kyl­lä takaa sen, että tiivistymistä tapah­tuu luon­nos­taan, jos siihen annetaan kaavoituk­sel­la mah­dol­lisu­us. Sen sijaan kaik­ki pakolli­nen rak­en­t­a­mi­nen pakkol­u­nas­tuk­sen ehdoil­la olisi törkeää sanelupoli­ti­ikkaa ja perus­tus­lain vastaista.

  87. A. Ilmari Hiito­la:
    Ihan jär­keenkäypää ajat­telua, mut­ta toki vai­vat­tomam­paa rak­en­taa tiivistä ns. scratchista. Alueen infra on jo tuo­ta väljyyt­tä mukail­e­vaa. Pitäisikö sekin piir­rel­lä uusik­si katu­verkos­ta alkaen?

    Saisiko Pak­i­laan vedet­tyä ratikan ja tehtyä muu­ta­man aukion, jos­sa voisi har­ras­taa taidet­ta ja kulttuuria?

  88. No noin ihan tosis­saan. Kan­nat­taa ja jakaa ne Pak­i­lan ton­tit pikku­ton­teik­si. Kuul­lostaa var­maan tyh­mal­ta. Mut­ta ne tehti­in aikanaan sota-ajan jalkeisik­si vali­aikaisratkaisuik­si. Voi kas­vatt­taa perunaa ym. ruu­uak­si, kun ei muu­takaan aina saanut.

    Nyt ollaan jo kaupun­gibn yti­men tun­tu­mas­sa. Uusia talo­ja, tiivi­im­paa kaupunkia. Niin se vain on. Jospa nyt liityt­taisi­in siihen kan­takaupunki­in. Ne jot­ka nai­ta uusia paikko­ja han­kki­vat, omis­ta­vat jo kesamokke­ja, ja niil­la on jo uut­ta vil­je­ly­maa­ta. Mita­pa tuumitte?

    t. Mikko

    t. Mikko

  89. antti: Olisko jotain käytän­nön ongelmia; onko vedet ja viemärit mitoitet­tu omakoti­talo­jen vai town­housien mukaan? Onko Pak­i­las­sa kaukoläm­pöä vai öljy/sähkölämmitykset?

    Jos town­hou­se­ista raken­net­tais ener­giate­hokkai­ta, niin eiköhän 4 uut­ta vas­taa ener­giaku­lu­tuk­seltaan yhtä rin­ta­mami­estaloa. Muutenkin vaikut­taa siltä, että pien­taloa­su­jat pelkäävät kaukoläm­mön kallis­tu­mista niin paljon, että suun­nit­tel­e­vat irtau­tu­mista kaukoläm­möstä ja maaläm­pöpump­pu­ja (=enem­män sähkönku­lu­tus­ta ja vähem­män tarvet­ta yhteistuotantolaitoksille..).

  90. mikko siito­nen: No noin ihan tosis­saan. Kan­nat­taa ja jakaa ne Pak­i­lan ton­tit pikkutonteiksi. 

    Niin­hän sitä on tehtykin. Piti tämän keskustelun innoit­ta­mana tehdä pieni kier­ros alueella.

    Pak­i­lantie varsin nyt on aika masen­tavaa rumaa liik­er­aken­nus­ta, mut­ta siihenkin siin­telee uusia pienelle ton­teille raken­net­tu­ja talo­ja. Palo­heinän­tien var­res­sa näyt­ti ole­van juuri valmis­tu­mas­sa rin­ta­mamieston­tille raken­netut neljä omakoti­taloa (eril­listalo­ja?), jot­ka eivät näyt­täneet aivan pie­niltä. Vähän syr­jem­mältä (entisen kirkon läheltä) löy­tyi ilmeis­es­ti rin­ta­mamiestont­ti, johon on valmis­tu­mas­sa viiden asun­non rivitalo.

    Uusis­sa talois­sa puu­tarhan­hoito ei näytä ole­van ykköshar­ras­tus, ton­teil­la on lähin­nä talo, kivip­i­ha ja vähän nur­mikkoa. Kokon­aisil­la ton­teil­la olevil­la rin­ta­mami­estaloil­la on yleen­sä iso puutarha.

    Näyt­tää siis siltä, että Osmon kaipaa­ma tiivistymi­nen on vauhdis­sa, kun rin­ta­mamiespolvi alkaa siir­tyä ajas­ta ikuisuuteen.

    Raken­nu­soikeu­den nos­t­a­mi­nen var­masti kel­paisi kiin­teistön­o­mis­ta­jille. Ton­tit ovat kuitenkin pääosin poikit­tain tiehen näh­den, joten tuol­lainen e=0,6 ja 6 x 150 m² asuin­pin­taa onnis­tu­isi vain poikit­taisil­la riv­i­taloil­la. Lisäk­si iso osa rak­en­tamis­es­ta tehdään kirveen­var­si­ton­teille, jois­sa van­ha talo on hyvässä kun­nos­sa, jol­loin todel­lista tont­tia onkin tiestä irti ole­va 1000 m²:n neliö. Tämä vähän jar­rut­taa Hol­lan­ti­laisen­tien kopiointia.

    Löy­ty­isiköhän jostain tieto Pak­i­lan alueelle täl­lä vuosi­tuhan­nel­la vuosit­tain raken­ne­tu­ista net­toa­sun­tomääristä ja neliömääristä? (Siis raken­netut mii­nus pure­tut.) Siitä näk­isi alueen tiivistymis­tah­tia. Vaikut­taa aika vauhdikkaal­ta, joten markki­nat toiminevat.

  91. hukkaan meni:
    Mil­loin esim. Itä-Pasi­laan saa tupla­ta talot nyky­is­ten väli­in? (Jos autopaikkanormin voisi uno­htaa.) Eikö sen aluete­hokku­us ollut jär­jet­tömän alhainen.

    Se, että Itä-Pasi­las­sa on pienem­pi väestöti­heys kuin Pak­i­las­sa, ker­too kyl­lä aika paljon siitä, kuin­ka paljon noi­hin numeroi­hin kan­nat­taa tui­jot­taa. Jos ker­rosneliöistä vain vähem­mistö on asum­ista varten, ei väestöti­heyslu­vus­ta voi päätel­lä, kuin­ka paljon tiivistyk­seen on varaa.

  92. En kyl­lä ymmär­rä miten Helsingis­sä voi olla tuot­tavaa työtä? onko joku paper­in­pyörit­te­ly siinä? Minus­ta Helsin­ki voitaisi­in myy­dä ruot­salaisille ja siirtää pääkaupun­ki Kajaani­in .Kuin­ka kukaan halu­aa asua Helsingis­sä ‚mis­sä on ahdas­ta ja likaista. Minus­ta Helsinkin tuk­mi­nen pitäisi lopet­taa ja siirtää val­tion viras­tot maaseudul­la, mis­sä on työttömyyttä

  93. Hem­milä:
    En kyl­lä ymmär­rä miten Helsingis­sä voi olla tuot­tavaa työtä? onko joku paper­in­pyörit­te­ly siinä? Minus­ta Helsin­ki voitaisi­in myy­dä ruot­salaisille ja siirtää pääkaupun­ki Kajaani­in .Kuin­ka kukaan halu­aa asua Helsingis­sä ‚mis­sä on ahdas­ta ja likaista. Minus­ta Helsinkin tuk­mi­nen pitäisi lopet­taa ja siirtää val­tion viras­tot maaseudul­la, mis­sä on työttömyyttä

    Olen kanssasi samaa mieltä. Pilko­taan Suo­mi kah­teen palaan, Stadi­lan­di­aan ja Suomeen. Stadi­lan­di­an muo­dostaa nykyi­nen metropo­lialue, kaik­ki puh­das oikean työn tekem­i­nen jää Suomeen.

    Tämä ratkai­sisi mon­ta pul­maa samal­la ker­ral­la. Ei tarvit­taisi metropoli­hallintoa, maat­alous­tu­ista ei tarvit­sisi tapel­la, ei keskustel­la tulon­si­ir­to­jen suun­nas­ta, ei ihme­tel­lä alueel­lis­tamisia. Suo­mi voisi siirtää viras­ton­sa juuri sinne, mis­sä niistä on eniten iloa ja hyö­tyä, Stadi­lan­di­aan jäisi vain ihan tynkiä jäljelle.

    Hyvä aja­tus! Kuvit­telisin, että kan­sain­välisoikeudel­lis­es­tikin asia menisi aika yksinker­tais­es­ti, jos Stadi­lan­dia ja Suo­mi tun­nus­taisi­vat toisen­sa. Toden­näköis­esi myös EU hyväksy­isi kum­mankin jäsenek­seen, jos kumpikin jäsenek­si halu­aa. Toisaal­ta tuos­sa olisi oiva sauma irtau­tua EU:sta ja eurostakin, jos tarvet­ta ilmenisi. Maat voisi­vat ehkä jopa muo­dostaa oman soti­lasli­iton tai sit­ten liit­toutua halu­a­maansa suuntaan.

    Pitäisikö tästä tehdä kansalaisa­loite? Meitä olisi jo kak­si allekir­joit­ta­jaa, ja var­maankin lisää löy­ty­isi, kun argu­men­tit ja rätin­git lyötäisi­in pöytään.

  94. Ainakin itse tun­nus­taudun sel­l­aisek­si ihmisek­si, joka halu­aa asua kaupunki­maises­sa ympäristössä, jos­sa on pieniä puti­ikke­ja, kahviloi­ta ja palve­lut sekä työ­paik­ka lähel­lä. Täl­laisia on tasan yksi, eli Helsin­gin nie­mi. Kun menee Sörnäi­sistä itään, Tul­lipuomista Pohjoiseen tai Ruo­ho­lahdes­ta Län­teen on kaavoit­ta­ja päät­tänyt puolestamme, että umpiko­rt­telei­ta ei ole, vaan talot — myös ker­rostalot ‑on heit­el­ty sikin sokin muo­dostaen tehot­toman asun­tokan­nan — joka näyt­tää samal­ta kuin jos­sain Jäm­sän taa­ja­mas­sa (en halua täl­lä louka­ta Jäm­sää!), jon­ka kivi­jalois­sa on puti­ikkien sijas­ta auto­tallin ovia. Tämä ehkä vähän kär­jistäen, mut­ta totu­us ei ole kaukana. Tämä puolestaan johtaa siihen, että keskus­tan asun­not ovat kalli­ita, kos­ka vai­h­toe­hto­ja kaupunki­maiselle asumiselle ei ole eikä mei­dän per­heemme todel­lakaan ole ain­oa, joka halu­aa asua tiivi­in, kaupunki­maisen rak­en­teen keskel­lä. Jos halu­amme väljyyt­tä, matkaamme mummolaan.

  95. Hem­milä:
    Minus­ta Helsin­ki voitaisi­in myy­dä ruot­salaisille ja siirtää pääkaupun­ki Kajaaniin. 

    No tuos­sa­han käy vain niin, että vuo­den tai kah­den kulut­tua alkaa kauhea val­i­tus siitä kuin­ka Kajaani ei tuo­ta mitään ja imee kaik­ki Suomen rahat.

  96. Asun itse Pak­i­lan laidal­la, ja kan­natan Osmon ehdo­tus­ta. Town house on paljon prem­pi asum­is­muo­to, kuin riitaisa 3–4 huoneis­ton riv­i­taloy­htiö, mis­sä kukaan ei halua kan­taa vas­tu­u­ta lumitöistä tai korjauksista.
    Raken­nu­soikeu­den nos­to takaisi myös Lep­olantien ja Osu­uskun­nantien isoille 1960–70 ‑luvuil­la raken­ne­tu­ille, taloteknis­es­ti elinkaaren päähän tulleille yhtiöille päästä pälkähästä: myyn­ti gryn­dar­ille ja town houset tilalle. Nyt noi­ta asun­non raa­to­ja myy­dään hir­muiseen yli­hin­taan nuorelta per­heeltä toiselle.

  97. tämä ilmiö on jo havait­tu tääl­lä van­taan met­so­las­sa. omakoti­talo­ton­tit pilko­taan, että saatais lisää talo­ja, jos­ta saatais lisää asukkai­ta. ja seu­rauk­se­na tulee riito­ja ton­tin rajas­ta. onko naa­purin uusi tie oman ton­tin puolel­la vai ei? täy­tyy pyytää anteek­si, kun se onkin vahin­gos­sa tul­lut n. 10 sent­tiä mei­dän puolelle. Hei haloo päät­täjät, tai ehdo­tuk­sien tek­i­jät, kaik­ki EI halua asua naa­purin kanssa kylkikyl­jessä. sen takia on jo ole­mas­sa kerrostalot.

    Viherinssi:
    Pak­i­lan seuduil­la (Län­si-Pak­i­la, Palo­heinä, Pirkko­la, Itä-Pak­i­la) on kai viime vuosi­na ollutkin aika paljon tiivistymistä. Tyyp­il­lis­es­ti tiivistymi­nen tarkoit­taa sitä, että van­hat isoil­la ton­teil­la ole­vat rin­ta­mami­estalot häviävät, ja niiden tilalle tulee ainakin kolme uut­ta taloa. Jos­sain muis­te­len näh­neeni jopa viisi asun­toa rin­ta­mamieston­til­la. Tai sit­ten rin­ta­mami­esta­lo säi­lyy, mut­ta sen taakse tulee pari uut­ta taloa kirveenvarsitontille.

    Mitään tilas­toa en tähän hätään löy­dä ilmiön yleisyy­destä, mut­ta ainakin alueen läpi kulkies­sa rak­en­t­a­mi­nen tun­tuu ole­van aika vilka­s­ta, ja isol­la osal­la alueesta talot ovat uuden näköisiä. Keskeisel­lä paikalla ole­va pien­taloalue on jo nyt kau­pal­li­sista syistä houkut­tanut tiivistämään. Kaava­muu­tos luon­nol­lis­es­ti lisäisi tiivistymistä uud­is­rak­en­tamisen osalta.

    Kaava­muu­tos ei kuitenkaan vält­tämät­tä saisi van­ho­jen iso­jen tont­tien omis­ta­jia liik­keelle. Siihen voi taas hakea syytä mei­dän epä­sosi­aalis­es­ta kiin­teistöverostamme, joka sal­lii tuol­laisen jo nykyisel­lään kalli­in (ei tai­da 700 000 euroa riit­tää) ton­tin pitämisen liki tyhjil­lään läh­es ilmaisek­si. Markki­nahin­taan sidot­tu riit­tävän suuri kiin­teistövero aut­taisi asi­aa kummasti.

    Kokon­aan toinen jut­tu on se, että tuo neljä neliök­ilo­metriä kat­ta­nee pari moot­tori­ti­etä, yhden Suomen suurim­mista liit­tymistä ja puis­toaluei­ta. Jos nämä säi­lytetään, aluete­hokku­u­den paran­tamis­po­ten­ti­aali ei vält­tämät­tä uud­is­rak­en­tamisen kaut­ta ole ihan niin hyvä kuin mitä numerot näyttävät.

    Hyvä aja­tus tuo e‑luvun nos­t­a­mi­nen kuitenkin on. Ehkä siihen voisi liit­tää jonkin porkkanan asun­to­jen lukumäärään liit­tyen (esim. e‑luku on 0,6, jos asun­to­jen mak­simikoko on esimerkik­si 150 m²), kos­ka muuten voi käy­dä niin, että talo­jen koot kas­va­vat ilman väk­ilu­vun kasvua.

    1. Lau­ra. Jos et halua asua pienel­lä ton­til­la, voit ostaa sen naa­purin ton­tin niin saat asua väljästi. Mak­saa tietysti, mut­ta kieltämäl­lä naa­puria rak­en­tam­s­ta viereiselle ton­tille vaa­dit oikeas­t­aan tätä isom­paa tont­tia lahjoituk­se­na itsellesi.

  98. Jos omakoti­taloaluei­den muut­ta­mi­nen tiivi­im­min raken­ne­tuik­si sal­li­taan, niin se vähen­tää ihmis­ten valin­nan­va­paut­ta, kos­ka sit­ten ei enää ole mah­dol­lista asua omakoti­talos­sa Helsingis­sä. Ymmär­rän kyl­lä että poli­ti­ikas­sa pitää olla jotain mieltä, mut­ta muiden ihmis­ten valin­nan­va­pau­teen ei saa puut­tua. Pikem­minkin Helsinki­in pitäisi rak­en­taa lisää omako­tialuei­ta, kos­ka tilaa on vaik­ka kuin­ka paljon.

  99. Jos pien­taloaluei­ta lähdet­täisi­in tiivistämään, niin eikö olisi loogista aloit­taa keskus­tan lähel­lä ole­vista alueista — Kumpu­la, Touko­la, Her­man­ni, Koskela, Käpylä ym. Monien näi­den pien­talo­jen tont­tien vuokra­sopimuk­set päät­tyvät sopi­vasti 2020. Mut­ta näille alueille ei raken­neta mitään, johtuuko se siitä että ne ovat Vihrei­den tukialuei­ta? Pak­i­la ja Palo­heinä sen sijaan ovat Kokoomus­laisia aluei­ta joten ne pitäisi jyrätä, vaik­ka sijait­se­vat kaukana keskustasta.

  100. Aivan jär­keenkäypä aja­tus. Alue on nykyisel­lään nau­ret­ta­van väljästi asutettu.
    Jot­ta alueelle kan­nat­taisi rak­en­taa toimi­va joukkoli­ikenne, voisi myös harki­ta kant­ta kehä I:sen ja Tuusu­lantien päälle ja siihen aluekeskus jopa tornitaloineen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.