Tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteet: onko Vantaalla ratkaisun avaimet?

(Teks­ti on osa puhees­ta­ni Heu­re­kas­sa Van­taan koh­tuu­hin­tai­sen asu­mi­sen semi­naa­ris­sa 15.10.2013)

Vaik­ka asun­to­jen kor­kea hin­ta on itses­sään paha asia, se on sil­ti hyvä merk­ki. Asui­na­lue on halut­tu. Asun­nois­ta sai­si hal­po­ja teke­mäl­lä huo­noa asui­nym­pä­ris­töä tai epä­on­nis­tu­mal­la elin­kei­no­po­li­tii­kas­sa ja tuot­ta­mal­la työttömyyttä.

Posi­tii­vi­sia kei­no­ja alen­taa asu­mi­sen hin­taa Hel­sin­gin seu­dul­la oli­si raken­taa VALTAVASTI lisää ja ennen kaik­kea se, että muut kau­pun­git Suo­mes­sa menes­tyi­si­vät elin­kei­no­po­li­tii­kas­saan parem­min. Tosin voi olla, että raken­ta­mi­sen nopeut­ta­mi­nen vai­kut­tai­si vain tila­päi­ses­ti, kos­ka se tie­tys­ti kas­vat­tai­si asu­kas­lu­kua. Yleen­sä asu­mi­nen on sitä kal­liim­paa, mitä isom­pi on kau­pun­ki. Jos seu­dun asu­kas­lu­ku oli­si kol­me mil­joo­naa, asu­mi­nen saat­tai­si olla vie­lä­kin kalliimpaa.

Urbaa­nien arvo­jen nousu

Van­taan suu­ri haas­te on se, että kaik­kial­la maa­il­mas­sa urbaa­nit arvot ja kes­kus­ta-asu­mi­sen suo­sio ovat lisään­ty­neet. Sen näkee Hel­sin­gin seu­dul­la van­ho­jen asun­to­jen neliö­hin­to­jen nousus­ta ja seu­raa­vas­ta kuvas­ta, jon­ka voi­si ris­tiä vaik­ka ”Kehys­kun­tien nousu ja tuho”: kehys­kun­tiin ei enää muu­te­ta. (Tilas­to­kes­kuk­sen ennak­ko­tie­to­jen mukaan monen kehys­kun­nan asu­kas­lu­ku on kään­ty­nyt tänä vuon­na las­kuun!) Asun­to­jen hin­taa kos­ke­vas­sa kuvas­sa ovat muka­na vain ker­ros­ta­loa­sun­not. Ne eivät ole kehys­kun­tien var­si­nai­sia sisään­heit­to­tuot­tei­ta, mut­ta oma­ko­tia­sun­to­jen hin­nat kehys­kun­nis­sa ovat kään­ty­neet las­kuun jopa nimellisesti.

Reaalihintojen nousu

Urbaa­nin asu­mi­sen suo­sio kas­vaa kaik­kial­la län­si­mais­sa ja nopeas­ti. Samal­la nuo­ret eivät enää han­ki edes ajo­kort­tia. Tämä ei joh­du Suo­men ajo­kort­ti­uu­dis­tuk­ses­ta, sil­lä se ei voi vai­kut­taa ajo­kort­tien hank­ki­mi­seen vaik­ka­pa Vancouverissa.

Kehyskuntien nousu ja tuho

Oma seli­tyk­se­ni ilmi­öön näkyy ohei­ses­ta HSL:n kuvas­ta. Sen tar­koi­tus on esit­tää jouk­ko­lii­ken­teen osuut­ta mat­kois­ta, mut­ta unoh­de­taan pyl­väi­den värit ja kat­so­taan vain pituuk­sia. Ennen mat­kat oli­vat lähin­nä työ­mat­ko­ja, nyt pää­asias­sa vapaa-ajan mat­ko­ja. Täs­tä seu­raa, että asun­non valin­nan kan­nal­ta vapaa-ajan mat­kat – ennen kaik­kea siis mat­kat eri­lai­siin pal­ve­lui­hin – ovat olen­nai­sem­pia. Nii­hin pää­see kävel­len, kun asuu keskustassa.

Liikkumisen kehitys

Nau­ha­kau­pun­ki ei enää toimi

Olen ollut aiem­min voi­ma­kas nau­ha­kau­pun­gin kan­nat­ta­ja, mut­ta tämä uusi vapaa-aika­kes­kei­nen suun­taus ja seu­dun kas­vu molem­mat hei­ken­tä­vät nau­ha­kau­pun­gin toi­min­taa. Nau­ha­kau­pun­kia pit­kin pää­see lähiöis­tä kes­kus­taan, mut­ta yli­voi­mai­ses­ti nopeim­min kas­vaa poi­kit­tais­lii­ken­ne nau­hal­ta toi­sel­le. Nau­ha­kau­pun­ki toi­mii vain, jos nau­hoil­la mat­kus­te­taan nuk­ku­maan ja kes­kus­tas­sa ollaan täis­sä, eikä tämä toi­mi enää.

Ei lähiöi­tä vaan pkkukaupunkeja

Radan­var­si­lä­hiöi­den hou­kut­te­le­vuus heik­ke­nee kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Sen sijaan radan­var­ren pik­ku­kau­pun­kien suo­sio säi­lyy. Van­taan suu­ri haas­te on, miten lähiöis­tä, vaik­ka­pa Koi­vu­ky­läs­tä, sai­si Kera­van. Van­taal­la on täs­sä aivan ilmei­nen ris­ki, sil­lä eivät­hän uuti­set Van­taan talou­del­li­ses­ta tilan­tees­ta ole nyt­kään kovin ilah­dut­ta­via. Kehä­ra­dan lähiöis­tä pitää teh­dä pikkukaupunkeja!

Lähiön muut­ta­mi­nen pik­ku­kau­pun­gik­si on vai­ke­aa, kos­ka pik­ku­kau­pun­gin yti­me­nä on pää­ka­tu, jon­ka var­rel­la on kaik­ki.  Nuk­ku­ma­lä­hiöis­sä on halut­tu tur­va­ta unen laa­tu ennem­min­kin kuin alu­een toi­mi­vuus ja sik­si koko lähiö yleen­sä kään­tää sel­kän­sä sisääntulotielle.

Toi­nen vai­kea haas­te on yrit­tää teh­dä lähiöis­tä asu­jai­mis­tol­taan oma­lei­mai­sia, saat­taa saman­mie­li­siä yhteen (posi­tii­vi­nen segre­gaa­tio). Hel­sin­gis­sä on kak­si aivan eri­lais­ta asui­na­luet­ta, joi­den sosi­aa­li­nen sta­tus on suun­nil­leen yhtä hyvä: Kum­pu­la ja Paki­la. Kum­pu­las­sa äänes­te­tään vih­rei­tä ja vasem­mis­to­liit­toa, Paki­las­sa kokoo­mus­ta. Eril­lään nämä alu­eet toi­mi­vat pal­jon parem­min kuin ne toi­mi­si­vat, jos nii­den asuk­kaat sekoi­tet­tai­siin kes­ke­nään. Kal­lios­ta on tul­lut kult­ti­kau­pun­gin­osa vain, kos­ka nuo­ret hips­te­rit ovat löy­tä­neet sen ja pyr­ki­vät muut­ta­maan tois­ten­sa naapureiksi.

Kan­nat­taa raken­taa vain hyvil­le paikoille

Kan­nat­taa­ko raken­taa huo­noi­hin paik­koi­hin, jot­ta asun­nois­ta tuli­si hal­po­ja. Tätä­hän pää­mi­nis­te­ri­kau­te­naan esit­ti Mat­ti Van­ha­nen: asu­mi­sen tii­vis­tä­mi­nen hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­le syn­nyt­tää vain kal­lii­ta asun­to­ja ja tar­vit­sem­me myös halpoja.

On tot­ta, että jos teki­sim­me kor­kei­ta ker­ros­ta­lo­ja kaa­to­pai­kan vie­reen, NÄISTÄ asun­nois­ta tuli­si hal­po­ja. Hal­po­ja sai­si myös teke­mäl­lä asun­nois­ta yksin­ker­tai­ses­ti vain huo­no­ja. Sur­kea poh­ja­piir­ros; keit­tiö, jos­sa ei mah­du teke­mään ruo­kaa ja niin edel­leen. Täs­sä ei ole mitään järkeä.

Jos teh­dään asun­to­ja lisää huo­noil­le pai­koil­le, nämä asun­not ja asun­not huo­noil­la pai­koil­la yli­pää­tän­sä­kin hal­pe­ni­si­vat, kos­ka täs­sä seg­men­tis­sä tar­jon­ta lisään­tyi­si. Kun teh­dään asun­to­ja hyvil­le pai­koil­le, ale­ne­vat kaik­kien asun­to­jen hin­nat, kos­ka par­hail­le pai­koil­le muu­te­taan toi­sek­si par­hail­ta, toi­sek­si par­hail­le kol­man­nek­si par­hail­ta jne.

Van­taan ei kan­na­ta – sil­lä ei ole varaa – teh­dä huo­no­ja asui­na­luei­ta. Ei siis huo­noil­la pai­koil­le mitään ja hyvil­le pai­koil­le­kin vain hyvää.

Otta­kaa ton­teis­ta täy­si hin­ta ja raken­ta­kaa nopeammin

Jos ette sään­nös­te­le asun­to­jen ulos­myyn­ti­hin­to­ja, kuten Hel­sin­ki tekee HITAS-tuo­tan­nos­sa, otta­kaa ton­teis­ta niin hyvä hin­ta kuin saat­te. Raken­nus­lii­ke myy asun­not joka tapauk­ses­sa kor­keim­paan mah­dol­li­seen hin­taan ja panee ton­tin hin­nan alen­nuk­sen tas­kuun­sa. Maan­myyn­nis­tä (tai vuo­krauk­ses­ta) saa­duil­la rahoil­la voit­te raken­taa kou­lu­ja, katu­ja, päi­vä­ko­te­ja, vie­mä­rei­tä, vesi­joh­to­ja ja kaik­kea sitä, mitä kau­pun­gin kas­vu edellyttää.

Hel­sin­gin seu­dul­la raken­ta­mis­ta jar­rut­taa se, ettei kau­pun­geil­la ole varaa nope­aan väes­tön­kas­vuun, kos­ka kas­va­va väes­tö tulee kal­liik­si. Vain nopeam­pi raken­ta­mi­nen on toi­mi­va kei­no alen­taa asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia. Käyt­tä­kää kal­lis maan­hin­ta sii­hen, että pys­tyt­te kas­va­maan nopeammin!

29 vastausta artikkeliin “Tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteet: onko Vantaalla ratkaisun avaimet?”

  1. Posi­tii­vi­nen segre­gaa­tio’ on siis hyvä asia. Mik­si Hel­sin­ki sit­ten yri­tää estää maa­han­muut­ta­jia löy­tä­mäs­tä toi­si­aan samal­la asui­na­lu­eel­la? Tai vähä­va­rai­sia tuke­mas­ta toi­si­aan yhdes­sä? Ken­ties segre­gaa­tiol­la on raja. Ryh­tyi­si­kö kau­pun­ki toi­miin jos vih­rei­den kan­na­tus Kum­pu­las­sa kas­vai­si sie­tä­mät­tö­mäk­si ja ‘moni­muo­tois­tai­si’ asujamistoa?

  2. Siis­pä vih­doin­kin aidos­ti URBAANILLE raken­ta­mi­sel­le alkaa olla tilaus­ta. Koh­taus­pai­kan idea syr­jäyt­tää vir­kis­ty­sa­lue­nor­min. Näin!

  3. Hei Osmo.

    Entä jos tuo tak­tiik­ka ei toi­mi? Kaik­ki inves­toin­nit ja uudet pal­ve­lut ovat niin kal­lii­ta, että kes­ki­mää­räis­tä pie­nem­män tulo­ta­son kun­ta tukah­tuu niihin.

    Oli­si­ko jär­ke­väm­pää estää kas­vu ja kas­va­nei­den maan/kiinteistöjen arvo­jen tuo­man kiin­teis­tö­ve­ron avul­la rahoit­taa nykyis­ten asuk­kai­den palvelut?

    Voi­si­ko Hel­sin­ki ottaa vas­tuul­leen syr­jäy­ty­neet ja muun epä­mää­räi­sen väen?

    1. Mik­si Hel­sin­ki, mik­sei Espoo?
      Voi­si­ko aja­tel­la, että tar­kas­tel­tai­siin koko 1,3 mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­kia koko­nai­suu­te­na ja jaet­tai­siin taak­ka ja tulot kusn­tien kesken?

  4. Eikö asun­to­jen kool­le kan­nat­tai­si antaa enem­män huo­mio­ta asun­to­po­li­tii­kas­sa? Pie­nem­pien asun­to­jen kaut­ta hin­nat saa­tai­siin alemmas.

    Tätä voi­si tut­kia parem­min kyse­ly­tut­ki­muk­sin, mut­ta taa­tus­ti hyvin suu­rel­le jou­kol­le yksin asu­via ihmi­siä nime­no­maan koh­tuul­li­nen hinta/vuokra on tär­kein­tä asun­nos­sa ja he oli­si­vat tämän takia val­mii­ta myös asu­maan nykyi­sin raken­net­ta­via sel­väs­ti pie­nem­mis­sä asunnoissa.

    Itse olen osal­lis­tu­nut asun­to­mark­ki­noil­le asu­mi­soi­keus­a­sun­to­ja etsi­mäl­lä ja vai­ku­tel­ma­na on tul­lut, että pie­niä yksiöi­tä ei raken­ne­ta lain­kaan. On tur­haut­ta­vaa, kun tar­jo­taan asun­toa, jos­sa on itsel­le tuplas­ti lii­kaa neliöi­tä ja pari sataa euroa lii­kaa kuu­kausi­mak­sua. Monil­le oikeas­ti riit­täi­si — eten­kin kun isom­mas­ta asun­nos­ta on pak­ko mak­saa nau­ret­ta­vat sum­mat — se yksi pie­neh­kö huo­ne plus keit­tiö­ko­me­ro (tai muu vas­taa­va rat­kai­su). Eikö tätä ihmis­ten pre­fe­rens­siä voi­si miten­kään ottaa asun­to­ja raken­net­taes­sa huomioon?

    Soi­nin­vaa­ra mai­nit­see “keit­tiön, jos­sa ei mah­du teke­mään ruo­kaa”, mut­ta se mikä yhdes­tä vai­kut­taa ahtaal­ta, voi toi­sen mie­les­tä olla oival­lis­ta — aina­kin mikä­li se tiput­taa hin­ta lap­pua tai vuo­kraa tuntuvasti.

    Olen poh­ti­nut myös sitä, mik­si asun­non kokoa ei ole nos­tet­tu esil­le ympä­ris­tö­nä­kö­koh­ta­na. Eikö pie­nem­pi asun­to vaa­di huo­mat­ta­vas­ti vähem­män läm­mi­ty­se­ner­gi­aa ja ole näin ollen huo­mat­ta­vas­ti ekologisempi?

    Pie­nem­mät asun­not (eten­kin yksiöt) sääs­täi­si­vät läm­mi­ty­se­ner­gi­aa, toi­si­vat sääs­tö­jä ihmis­ten asu­mis­ku­lui­hin ja elvyt­täi­si­vät talout­ta, kun muu­hun kulu­tuk­seen jäi­si enem­män rahaa.

  5. Muu­ten olen samaa miel­tä, pait­si asun­to­jen laa­dus­ta. Sur­kei­ta­kin asun­to­ja pitää raken­taa — Hyvil­le pai­koil­le. Se on ainoa tapa pysäyt­tää segre­gaa­tio. Kal­lion mur­jut alku­pe­räi­sel­lä istu­ma-ammeel­la ja kel­vot­to­mal­la keit­to­nur­kal­la anta­vat monil­le pie­ni­tu­loi­sil­le mah­dol­li­suu­den asua kaupungissa.

    Polii­tik­ko­jen laa­tu­vaa­ti­muk­sis­sa hei­jas­tuu fasis­ti­nen “me tie­däm­me parem­min miten sinun pitää elää” asenne. 

    Esi­mer­kik­si mai­nit­se­ma­si huo­no keit­tiö. Entä sit­ten jos jon­kun asun­non keit­tiö onkin sur­kea? Asun­non vuo­kraa sit­ten joku joka ei koto­na kokkaa! 

    Melusään­te­ly? Suo­ma­lai­sis­ta huo­no­kuu­loi­sia on 10%, jot­ka mie­lel­lään melui­san asun­non hal­vem­mal­la, kun eivät mitään mete­liä enää kuu­le. Lii­an pie­net ikku­nat, “valoi­suu­den laa­tu ei täy­ty” — Video­tyk­ki­har­ras­ta­ja arvos­tai­si. Esi­merk­ke­jä on loputtomasti.

    Lää­kek­kin, mil­lä täl­lai­sia edul­li­sia asun­to­ja saa­daan on — Kil­pai­lu­te­taan ker­ros­ta­lon ton­tin myyn­ti siten, että voit­ta­jak­si tulee se joka myy asun­not halvimmalla.

    Täy­tyy vie­lä koros­taa ettei näin pidä teh­dä koko­nai­sia aluei­ta, vaan yksit­täi­siä tont­te­ja hyvil­lä alueilla.

  6. hap­po­sai:
    Esi­merk­ke­jä on loputtomasti. 

    Van­hoi­hin teol­li­suus­kiin­teis­töi­hin tai kan­ta­kau­pun­gin taka­pi­han hevos­tal­lei­hin teh­dyt “lof­tit” ovat todel­la­kin sur­kei­ta jos arvioi­daan teho­kas­ta tilan­käyt­töä, asun­non sisäis­ten kul­ku­reit­tien toi­mi­vuut­ta, esteet­tö­myyt­tä ja mel­ko mon­taa muu­ta nyky­nor­mien ja raken­nus­kus­tan­nus­ten mää­rää­mää elä­mää hel­pot­ta­vaa tasapäisyysvaatimusta. 

    Mut­ta kos­ka nii­tä on niin vähän mark­ki­noil­la, ne ovat­kin tavoi­tel­ta­via sil­le pie­neh­köl­le osta­ja­ryh­mäl­le joka eri­tyi­ses­ti halu­aa jotain erilaista. 

    Kaik­kein sur­kein­ta asu­mis­ta syn­tyy kun joku muu kuvit­te­lee tilas­to­jen poh­jal­ta miten ihmi­set haluai­si­vat asua. Var­sin­kin jos kuvi­tel­mas­ta vähi­tel­len muo­tou­tuu määräys.

  7. Tämä ei var­si­nai­se­si lii­ty Van­taa­seen, mut­ta kir­joi­te­taan tämä punk­ti kum­min­kin kumminkin:

    Miet­ti­kää­pä Kruu­nu­vuoo­ren sil­taa seu­raa­val­ta kannalta:

    Jos Kruu­nu­vuo­ren sil­ta rakan­ne­taan, niin laa­ja­sa­lo­lai­set hake­vat pal­ve­lus­na joko Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta tai Hert­to­nie­mes­tä. Jos sitä ei raken­ne­ta, Laaa­ja­sa­lol­la on mah­dol­li­suiss kehit­tyä riit­tä­vät päi­väit­täis­pal­ve­lut tar­joa­vak­si alikaupungiksi.

  8. Ode on opti­mis­ti­nen. Omien havain­to­je­ni mukaan Hel­sin­gin seu­dun asun­to­kaup­pa on jumis­sa. Etuovi.com pal­ve­lu on paris­sa vii­kos­sa pai­su­nut Hel­sin­gis­sä 3200 koh­teen tasol­ta kai­ke­ti ennä­tyk­seen 3600+ tasol­le. Hin­to­ja las­ke­taan kil­van ja sil­ti ei mene kau­pak­si. Neliö­hin­nat ovat las­ke­neet 1,24% ja las­ku kuiihtyy.
    Täs­sä on Espoos­ta pari val­mis­ta uudis­koh­det­ta, jois­ta kaik­ki asun­not ovat edel­leen myymättä:

    http://www.yitkoti.fi/yit_koti/hakutulos/kohteet/asunnot/Espoon-Lehtorikko?searchFilter=%5b%22Espoo%22%5d

    http://www.yitkoti.fi/yit_koti/hakutulos/kohteet/asunnot/Espoon-Sepelkyyhky?searchFilter=%5b%22Espoo%22%5d&subbuildingtype=housing

    1. Tuo osoit­taa nyt lähinn­nä sen, että vaik­ka kaa­voit­ta­jal­la ei ole jär­keä, asun­non osta­jal­la on. Molem­pien koh­tei­den sijain­ti on ker­ros­ta­lol­le aivan järjetön.

  9. Evert The Never­Rest:

    Täs­sä on Espoos­ta pari val­mis­ta uudis­koh­det­ta, jois­ta kaik­ki asun­not ovat edel­leen myymättä: 

    Jo oli aika­kin. Mikä ihmeen jär­ki on asua täl­lai­sis­sa vie­ri vie­reen raken­ne­tuis­sa kyt­ke­tyis­sä 2‑kerroksisissa pari­ta­lois­sa, kun naa­pu­rin talo on noin met­rin pääs­sä joka suun­nas­sa. Ja kun nämä talot vie­lä kai­kein lisäk­si on ripo­tel­tu ryp­päi­siin ympä­ri Espoon maa­seu­tua, jon­ne bus­si kul­kee lopu­ton­ta mut­kit­te­le­vaa reit­ti­ään tun­nin välein ja yli­hin­tai­seen lähi­kaup­paan­kin on pit­kä mat­ka. Eli 1 — 2 autoa asun­toa koh­den on “vält­tä­mät­tö­myys”.

    Kuten OS jos­kus tote­si, Espoo käyt­tää infran raken­ta­mi­seen uut­ta asu­kas­ta koh­den noin kak­sin­ker­tai­sen sum­man Hel­sin­kiin näh­den. Ja se näkyy.

    Kaik­ki eivät voi asua Töö­lös­sä, mut­ta eikö töö­lö­jä voi­tai­si yrit­tää raken­taa lisää; no ei oikein voi­da, kun auto­puo­lu­een mie­les­tä sub­jek­tii­vi­nen auto­paik­ka­oi­keus on uni­ver­saa­li sään­tö, jos­ta ei mis­sään ja mil­loin­kaan voi poiketa.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo osoit­taa nyt lähinn­nä sen, että vaik­ka kaa­voit­ta­jal­la ei ole jär­keä, asun­non osta­jal­la on. Molem­pien koh­tei­den sijain­ti on ker­ros­ta­lol­le aivan järjetön.

    Sijain­ti ja hin­ta sijan­tiin näh­den ovat jär­jet­tö­miä. Tuol­la­kin sijain­nil­la meni­si jos hin­ta oli­si tont­ti + rakenn­su­kus­tan­nuk­set + koh­tuul­li­nen kate gryn­de­ril­le. Nyt­hän nois­sa­kin hin­nois­sa on se lisä, jon­ka tämä polii­tik­ko­jen, kaa­voit­ta­jan ja gryn­de­reit­ten sym­bioo­si on aikaan­saa­nut. Hel­sin­gis­sä tilan­ne on Espoo­ta­kin pahempi

    1. Evert,
      Tulit­ko lain­kaan vil­kais­sek­si noi­den ausn­to­jen hin­to­ja. Noin 9000 €/m2. Kyse ei ole sii­tä, ettei­vät asun­not oli­si halut­tu­ja vaan että myy­jä kuvit­te­lee aivan mahdottomia.

  11. Urbaa­nin asu­mi­sen suo­sio näyt­täi­si ole­van kas­vus­sa, mut­ta minus­ta ei kan­na­ta aja­tel­la, että koko kan­sa­kun­nan tai kaik­kien nuo­rien arvot oli­si­vat muut­tu­neet aiem­paa urbaa­nim­mik­si, vaan sii­tä että elä­män­tyy­lit ovat eriy­ty­neet ja tiet­ty osa väes­tös­tä arvos­taa aiem­paa enem­män kau­pun­ki­mais­ta elä­män­ta­paa. Tämän vähem­mis­tön pre­fe­rens­seil­lä on kui­ten­kin ihan mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia kau­pun­ki­ke­hi­tyk­seen. Ode on mie­les­tä­ni kir­joit­ta­nut jos­kus hyvin, miten on vai­kea sanoa kuin­ka moni lop­pu­jen lopuk­si haluai­si asua kan­ta­kau­pun­gis­sa, mut­ta hin­to­jen perus­teel­la sel­keäs­ti nykyis­tä useampi.

  12. Asun­nois­ta sai­si hal­po­ja teke­mäl­lä huo­noa asuinympäristöä 

    Kuten esi­mer­kik­si tii­vis­tä­mäl­lä jo raken­net­tu­ja kaupunginosia.

    Mui­ta kei­no­ja voi­si­vat olla esim.
    — asun­to­tu­kien lopet­ta­mi­nen, ja eri­tyi­ses­ti Helsinki-lisien
    — kaa­voi­tus niin, että työ­paik­ko­ja on vain sama mää­rä kuin asuntojakin
    — kau­pun­gin kas­vun psäyt­tä­mi­nen (tämä mai­nit­tiin­kin jo)
    — kas­vun ohjaa­mi­nen maa­han tasai­sem­min, esim. nauhakaupunkeihin

    oma­ko­tia­sun­to­jen hin­nat kehys­kun­nis­sa ovat kään­ty­neet las­kuun jopa nimellisesti 

    Tämän artik­ke­lin tavoi­te tai­si olla riit­tä­vä asun­to­tuo­tan­to ja asun­to­jen hal­vat hin­nat. Ympä­rys­kun­nat­han ovat näkö­jään pääs­seet tuo­hon tavoit­tee­seen. Ovat ehkä tar­jon­net riit­tä­väs­ti tont­te­ja, ja saa­neet asun­to­jen hin­nan putoa­maan kon­tuul­li­sen lähel­le raken­nus­kus­tan­nuk­sia. Mik­si tämä on “tuho” eikä artik­ke­lin tavoit­te­le­man asun­to­po­li­tii­kan mukaista?

    kaik­kial­la maa­il­mas­sa urbaa­nit arvot ja kes­kus­ta-asu­mi­sen suo­sio ovat lisääntyneet 

    Mitä nuo suo­sios­sa ole­vat “urbaa­nit arvot” ovat? Sisäl­tä­vät­kö nuo arvot kor­kea­palk­kai­sen työ­pai­kan met­säs­tä­mi­sen? Entä kat­taa­ko “kaik­kial­la maa­il­mas­sa” myös kehi­tys­mai­den suur­kau­pun­kien slum­mien kas­vun? Entä erit­täin suo­si­tun yhdis­tel­män autois­tu­mi­nen, oma­ko­ti­ta­loa­lu­eet ja automarketit?

    Nau­ha­kau­pun­ki toi­mii vain, jos nau­hoil­la mat­kus­te­taan nuk­ku­maan ja kes­kus­tas­sa ollaan täis­sä, eikä tämä toi­mi enää. 

    Minus­ta tuol­lai­nen kau­pun­ki, jos­sa työ­pai­kat oat kes­kus­tas­sa, ja sin­ne mat­kus­te­taan töi­hin jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neil­lä lähiöis­tä on lähin­nä “täh­ti­kau­pun­ki”. Ei kai aito nau­ha­kau­pun­ki ole kes­kus­ta­kes­kei­nen, vaan ket­ju suh­teel­li­sen saman­kal­tai­sia (tai vaih­te­le­van kokoi­sia ja tyy­li­siä) taa­ja­mia. Jouk­ko­lii­ken­teen tehok­kuus tulee sii­nä nopeis­ta ja vaih­dot­to­mis­ta jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sis­tä. Se ei pako­ta työ­paik­ko­ja yhteen kes­kus­taan. Täh­ti­mal­lin dyna­miik­ka on toi­nen, yhtä kes­kus­taa pai­not­ta­va, työ­pai­kat sin­ne ohjaa­va, ja lisäk­si tie­ten­kin asun­to­jen hin­taa siel­lä nostava.

    Sen sijaan radan­var­ren pik­ku­kau­pun­kien suo­sio säilyy 

    Tämä kuvaa mie­les­tä­ni parem­min nau­ha­kau­pun­kia. Nau­ha­kau­pun­ki on par­haim­mil­laan itse­näis­ten toi­siin­sa kyt­ket­ty­jen taa­ja­mien jatkumo.

    … otta­kaa ton­teis­ta niin hyvä hin­ta kuin saat­te. Raken­nus­lii­ke myy asun­not joka tapauk­ses­sa kor­keim­paan mah­dol­li­seen hin­taan ja panee ton­tin hin­nan alen­nuk­sen taskuunsa. 

    Suu­ret kau­pun­git voi­si­vat myös yksin­ker­tai­ses­ti raken­nut­taa asun­not raken­nus­liik­keil­lä, ja sit­ten myy­dä asun­not itse mark­ki­na­hin­taan? Kau­pun­ki sai­si voi­tot, ja raken­nus­lii­ke voi­si toteut­taa täl­lai­sen hin­ta­ris­kit­tö­män ura­kan mel­ko pie­nel­lä marginaalilla.

  13. Juho Laa­tu:
    Suu­ret kau­pun­git voi­si­vat myös yksin­ker­tai­ses­ti raken­nut­taa asun­not raken­nus­liik­keil­lä, ja sit­ten myy­dä asun­not itse mark­ki­na­hin­taan? Kau­pun­ki sai­si voi­tot, ja raken­nus­lii­ke voi­si toteut­taa täl­lai­sen hin­ta­ris­kit­tö­män ura­kan mel­ko pie­nel­lä marginaalilla. 

    http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_omistus.html

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo osoit­taa nyt lähinn­nä sen, että vaik­ka kaa­voit­ta­jal­la ei ole jär­keä, asun­non osta­jal­la on. Molem­pien koh­tei­den sijain­ti on ker­ros­ta­lol­le aivan järjetön.

    Mil­lä aika­jän­teel­lä jär­je­tön? Kivi­ta­lon eli­ni­kä nyky­kon­struk­tiol­la on 50 vuot­ta. Jäl­kim­mäi­nen talo on Til­lin­mäes­sä, joka on käve­lye­täi­syy­del­lä tule­val­ta Sau­na­lah­den met­roa­se­mal­ta. Samal­la argu­men­til­la lie­nee pois­sul­jet­tu kaik­ki ker­ros­ta­lot Östersundomista.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko Sau­na­lah­teen pää­tet­ty raken­taa metro?

    Lai­naus Län­si­met­ron sivulta:

    Oli­si­ko mah­dol­lis­ta venyt­tää Län­si­met­ron Matin­ky­lä-Kiven­lah­ti ‑osuus Sau­na­lah­teen asti? Näin pääs­täi­siin aivan Espoon län­ti­seen pää­tyyn ja taat­tai­siin hyvät lii­ken­neyh­tey­det nopeas­ti kas­va­val­le Saunalahdelle.

    Tämä­kin lin­jaus oli­si tek­ni­ses­ti mah­dol­li­nen. Yleis­kaa­vaeh­do­tuk­ses­sa on osoi­tet­tu rai­de­va­raus. Pää­tös­tä met­ron jat­ka­mi­ses­ta Matin­ky­läs­tä län­teen ei vie­lä ole tehty.”

  16. Asun­non laa­dus­sa on myös aivan lii­kaa kes­ki­tyt­ty asun­non kokoon neliö­met­reis­sä, gryn­de­rit opti­moi poh­jat niin että asun­nois­sa on mah­dol­li­sim­man pal­jon neliöi­tä, mut­ta suu­ri osa niis­tä voi olla ihan huk­ka­ti­laa. Samal­la poh­jien toi­mi­vuut­ta ei juu­ri­kaan mie­ti­tä. 45 neliön kak­sio voi olla erit­täin toi­mi­va tai 55 neliö­tä todel­la ahdas, riip­puen pohjaratkaisusta.

    Esi­mer­kik­si hyväl­lä keit­tiö­suun­nit­te­lul­la on mah­dol­lis­ta teh­dä toi­mi­va keit­to­ko­me­ro muu­ta­man neliön tilaan, ja toi­saal­ta huo­nol­la suun­nit­te­lul­la mah­dol­li­suus aikaan­saa­da ahdas ja käyt­tö­kel­vo­ton keittiö.

    Itsel­lä­ni on juu­ri nyt suun­ni­tel­mis­sa muut­taa huo­nos­ti toi­mi­va 6 neliön keit­to­ko­me­ro toi­mi­vak­si 7 neliön keit­tiök­si. Hul­luin­ta on että sil­lä neliöl­lä saa tuplat­tua keit­tiön kaa­pis­to­jen mää­rän ja työ­ta­son pituu­den, vapaan lat­tia­pin­nan pysyes­sä saman kokoisena.

    Oli­si mah­dol­lis­ta raken­taa hyvin­kin toi­mi­via yksiöi­tä n. 25 neli­öön ja kak­sioi­ta 35 neli­öön. 45 neli­öön saa jo tila­van kak­sion, jos nii­tä neliöi­tä ei tuh­la­ta turhuuksiin.

    Pie­ni asun­to vaa­tii toki parem­paa otet­ta yksi­tyis­koh­tiin, ei voi lät­kiä stan­dar­di­ko­me­roi­ta sin­ne tän­ne ja sän­gyn voi tosi­aan sijoit­taa makuu­huo­nee­seen vain yksin päin. Mut­ta nämä hyvät poh­ja­rat­kai­sut voi­si teh­dä vain ker­ran, jos samaa poh­jaa voi­si käyt­tää isos­sa mää­räs­sä talo­ja. Ja jos tilaa keit­tiön­kaap­pe­ja kort­te­lil­li­seen ker­ros­ta­lo­ja, en usko että hie­man stan­dar­dis­ta poik­ke­vat kaa­pit ovat edes kovin pal­joa kalliimpia.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Evert,
    Tulit­ko lain­kaan vil­kais­sek­si noi­den ausn­to­jen hin­to­ja. Noin 9000 €/m2. Kyse ei ole sii­tä, ettei­vät asun­not oli­si halut­tu­ja vaan että myy­jä kuvit­te­lee aivan mahdottomia.

    Aivan, hin­nat on ase­tet­tu muu­ta­ma vuo­si sit­ten sil­loi­sil­la yli­op­ti­mis­ti­sil­la nousu­ker­toiml­la. Sen jäl­keen mm. työt­tö­myys on kas­va­nut ja pan­kit ovat lait­ta­neet var­sin avoi­me­na ollei­ta raha­ha­no­ja kiinni.

  18. Evert The Never­Rest: Aivan, hin­nat on ase­tet­tu muu­ta­ma vuo­si sit­ten sil­loi­sil­la yli­op­ti­mis­ti­sil­la nousu­ker­toiml­la. Sen jäl­keen mm. työt­tö­myys on kas­va­nut ja pan­kit ovat lait­ta­neet var­sin avoi­me­na ollei­ta raha­ha­no­ja kiinni.

    9000 €/m2 ei ole nii­tä var­ten, joi­den tar­vit­see neu­vo­tel­la lai­nas­ta… Nyt gryn­de­rit toi­vo­vat, että pelia­lan ihmi­set halua­vat kal­li­ta kämppiä.

    Asun­to­mark­ki­noi­den tilaa voi pää­tel­lä sii­tä, miten taval­lis­ten ihmis­ten (97 alin­ta per­sen­tii­liä) asun­to­kaup­pa käy. Hin­ta­ta­son muu­tos­ta ei voi pää­tel­lä toteu­tu­nei­den hin­to­jen muu­tok­sel­la, vaan yksit­täis­ten asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen muutoksilla.

    (Onko vii­na hal­vem­paa Haka­nie­mes­sä kuin Stock­man­nil­la? Haka­nie­men Alkon myy­män eta­no­lin lit­ra­hin­ta on pal­jon alem­pi kuin Stock­man­nin alkon myy­män etanolin.)

  19. Lau­ri R: hie­man stan­dar­dis­ta poik­ke­vat kaa­pit ovat edes kovin pal­joa kalliimpia.

    Vaan kun teh­dään 10 vuot­ta nii­tä keit­tiöi­tä 2000 asuntoa/vuosi, jo 50 euron kulue­ro asun­toa koh­den sääs­tää mil­joo­nan. Meil­le tavan kan­sa­lai­sil­le myy­vät raken­nus­liik­keet ovat opti­moi­neet vain kulu­jen kar­si­mi­sen. Jos on miten­kään mah­dol­lis­ta ja lail­lis­ta käyt­tää hal­vem­paa rat­kai­sua, sitä käy­te­tään. Ja jos­kus vaik­kei oli­si­kaan, kos­ka rii­dat ei useim­mi­ten edes pää­ty sii­hen että raken­nus­lii­ke jou­tui­si teke­mään uusiksi.

  20. Vihe­rins­si: 9000 €/m2 ei ole nii­tä var­ten, joi­den tar­vit­see neu­vo­tel­la lainasta…

    Yli­hin­noi­tel­tu asun­to ei edes kel­paa lai­nan vakuudeksi.

    Vihe­rins­si: Hin­ta­ta­son muu­tos­ta ei voi pää­tel­lä toteu­tu­nei­den hin­to­jen muu­tok­sel­la, vaan yksit­täis­ten asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen muutoksilla.

    Samaa miel­tä. Myy­ty­jen auto­jen kes­ki­hin­nois­ta ei niis­tä­kään voi pää­tel­lä auto­jen hin­ta­muu­tok­sia. Se onnis­tuu kyl­lä Suo­men tul­li­lai­tok­sel­ta, joka verot­taa kan­sa­lais­ten maa­han tuo­mia auto­ja, ei nii­den todel­li­sen han­kin­ta­hin­nan, vaan omien hin­ta­ti­las­to­jen­sa perusteella.

  21. Tun­tuu aivan kama­lal­ta aja­tus, että Hel­sin­ki-Van­taan len­to­ken­tän alu­eel­le, len­to­me­lun ja maa­me­lun alueil­le ryh­dyt­täi­siin raken­ta­maan lisää ihmis­ten asut­ta­mia raken­nuk­sia. Just impos­sible idea.

  22. Koti-isä: Jo oli aika­kin. Mikä ihmeen jär­ki on asua täl­lai­sis­sa vie­ri vie­reen raken­ne­tuis­sa kyt­ke­tyis­sä 2‑kerroksisissa pari­ta­lois­sa, kun naa­pu­rin talo on noin met­rin pääs­sä joka suunnassa.

    Minus­ta­kin tämä yleis­ty­vä super-kapea rivi­ta­lo­mal­li on ehkä kaik­kein kama­lin teke­le, mitä rahal­la saa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.