Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.11.2013

Osit­tai­nen rakennuskielto

Pyr­ki­mys suo­jel­la vähän tuot­ta­mat­to­mia­kin lii­ke­ti­lo­ja on kau­pun­gin elä­vöit­tä­mi­sen kan­nal­ta hyvä tavoi­te, joten pää­tin puol­taa tätä mui­den kans­sa. Esi­tin kui­ten­kin toi­vo­muk­sen, että poik­kea­mis­lu­pia todel­la myönnettäisiin.

Alu­eel­li­nen ullak­ko­ra­ken­ta­mi­sen poikkeamislupa

Kokoo­mus pyy­si vie­lä ker­ran pöy­däl­le. Pel­kä­si­vät lii­an tiuk­ko­ja ehtoja.

Meri-Ras­ti­la

Osay­leis­kaa­vaeh­do­tus hyväk­syt­tiin äänin 5–4.

Puo­les­ta kokoo­mus, perus­suo­ma­lai­set ja Heta Väli­mä­ki (sd) sekä vas­taan vih­reät, vasem­mis­to­liit­to ja Jape Lovén (sd)

Asian käsit­te­ly jat­kuu kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa ja val­tuus­tos­sa. Perus­suo­ma­lai­set ratkaisevat.

Laut­ta­saa­ren täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen kielto

Lau­ta­kun­ta pani vii­kok­si pöydälle. 

Mec­he­lin­ka­dun pyörätiet

Meni yllät­täen läpi 7–2 kais­ta­vaih­toeh­don mukaan. Muut vas­taan Rau­ta­va (kok)  ja Nii­ra­nen (kok). Hyväk­syt­tiin uudes­taan suun­ni­tel­ma, jon­ka yleis­ten töi­den lau­ta­kun­ta palautti.

Kona­lan tiivistyskaava

Esi­tyk­sen mukaan. Jos koh­de oli­si ollut Kehä I:n sisä­puo­lel­la, oli­sin pro­tes­toi­nut maan­pääl­lis­tä pysä­köin­tiä, kos­ka se vei asun­not monel­ta kym­me­nel­tä hen­gel­tä. Tääl­lä ei kui­ten­kaan oli­si voi­tu lisä­ra­ken­nusoi­keu­del­la rahoit­taa maa­na­lais­ta pysäköintiä.

Lii­ken­teen kehittämisohjelma

Kokoo­mus pyy­si pöy­däl­le kah­dek­si viikoksi.

Hyvää poh­din­taa viras­tol­ta. Kun lii­ken­nein­ves­toin­neist­ta on kyse val­ta­vis­ta rahois­ta, minä pani­sin aika mon­ta mil­joo­naa rea­lis­ti­siin lii­ken­teen ennus­te­mal­lei­hin. Mal­lit eivät nyt ota huo­mioon lii­ken­teen sopeu­tu­mis­ky­kyä. Jos mal­lil­ta kysy­tään, mitä tapah­tuu, kun yhteys X sul­je­taan, mal­li ennus­taa kata­stro­fia. Kun hal­jen­nut vesi­joh­to sit­ten kat­kai­see yhtey­den X, mitään kata­stro­fia ei synny.

Kan­ta­kau­pun­kiin tulee nyt aika pal­jon väkeä, jol­loin aina­kin lii­ken­ne-ennus­tei­den mukaan myös pal­jon lii­ken­net­tä. Lii­ken­teen mää­rän kas­vua jar­rut­taa vain sen ruuh­kau­tu­mi­nen. Ruuh­ka nousee suu­rem­mak­si, jos myös bus­sit ja rati­kat sei­so­vat samois­sa ruuh­kis­sa. Sksi kan­ta­kau­pun­gin elin­voi­mai­suus edel­lyt­tää, että auto­lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­nen ei ruuh­kau­ta joukkoliikennettä.

Pysä­köin­ti­po­li­tiik­ka

Kokoo­mus pyy­si vii­kok­si pöydälle.

Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­nas­ta tulee vie­lä iso rii­ta. Kan­ta­kau­pun­gin pysä­köin­ti­ti­lan­net­ta ei saa kun­toon, jos asu­kas­py­sä­köin­ti on käy­tän­nös­sä ilmais­ta. Ei kan­na­ta haa­veil­la, että jokin kau­pal­li­nen taho saa aikaan kau­pal­li­sia pysä­köin­ti­luo­lia, jos kau­pun­ki kil­pai­lee nii­den kans­sa ilmaiseksi.

Ase­ma­kaa­van muu­tos­ha­ke­mus Lauttasaaressa

Viras­to vas­tus­ti pyr­ki­myk­siä raken­taa ker­ros­ta­lo­ja met­roa­se­man vie­reen. Lau­ta­kun­ta vähän ihmet­te­li ja pani asian vii­kok­si pöydälle.

 

 

73 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.11.2013”

  1. Meri-Ras­ti­la
    Osay­leis­kaa­vaeh­do­tus hyväk­syt­tiin äänin 5–4
    Puo­les­ta kokoo­mus, perus­suo­ma­lai­set ja Heta Väli­mä­ki (sd) ja vas­taan vih­reät, vasem­mis­to­liit­to ja Jape Lowen (sd)
    Asian käsit­te­ly jat­kuu kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa ja val­tuus­tos­sa. Perus­suo­ma­lai­set ratkaisevat.”

    Niin kau­an kuin poli­tiik­kaa teh­dään val­ta­po­li­tiik­ka­na, on näh­tä­väs­ti täl­lai­nen äänes­tys­tu­los, joka on vas­toin asia­pe­rus­tei­ta ja osit­tain myös kaa­voi­tuk­sen peli­sään­tö­jä, mahdollinen.

    Tais­te­lu jat­kuu. Saa­tam­me yllättää.

  2. PS. Mit­ta­va Meri-Ras­ti­laa kos­ke­va aineis­to odot­taa rei­pa­sot­teis­ta tut­ki­vaa jour­na­lis­tia. Säh­kö­pos­tio­soit­tee­ni löy­tyy bloggerista.

  3. Toi­vot­ta­vas­ti Meri-Ras­ti­lan suun­nit­te­lus­ta pää­te­tään jat­kos­sa toi­sin. Asia­pe­rus­teet tuke­vat ulkoi­lu­puis­ton säi­lyt­tä­mis­tä ja raken­ne­tun alu­een kehittämistä.

    Myös suu­rem­mas­sa kau­pun­gis­sa tar­vi­taan riit­tä­vät vir­kis­ty­sa­lu­eet. Met­sään raken­ta­mi­ses­ta ei saa­da pit­kän täh­täi­men hyö­ty­jä, joi­ta jo raken­ne­tun alu­een uudis­ta­mi­nen toi­si tullessaan.

    On tär­keä­tä jat­kaa kes­kus­te­lua sii­tä, mil­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa asuk­kaat voi­vat hyvin ja mil­lai­sil­la rat­kai­suil­la koko­nai­suus toi­mii myös jatkossa.

  4. Tulee ole­maan erit­täin mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta, min­kä kan­nan ja min­kä askel­merk­kien kaut­ta auto­puo­lue muo­dos­taa näi­hin uuden suku­pol­ven pape­rei­hin; lii­ken­teen kehit­tä­mis­oh­jel­ma, pysä­köin­ti­po­li­tiik­ka ja yleis­kaa­va. Juna menee näis­sä asiois­sa nyt todel­la kovaa vauh­tia eteen­päin ja auto­puo­lu­een kan­nal­ta täy­sin vää­rään suun­taan. Ja vas­ta­puo­len fak­tat ovat vastaansanomattomat.

    Tämä voi olla myös auto­puo­lu­een koh­ta­lon­ky­sy­mys. Jos se halu­aa vie­lä tule­vai­suu­des­sa­kin olla kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan suu­rin. Hirt­täy­ty­mi­nen van­hoi­hin ja aikan­sa elä­nei­siin kan­toi­hin alkaa olla käy­tän­nön mah­dot­to­muus. Jotain tule­vas­ta ennus­ta­nee pää­tös Kruu­nusil­lois­ta. Jois­sa unoh­det­tiin autot (joi­ta ei mil­lään oli­si saa­tu mah­tu­maan sil­lan kum­paan­kaan pää­hän) ja joka jyrä­si tun­ne­li- ja ramp­pi­hank­keet (joi­hin raha ei mil­lään oli­si riittänyt).

  5. Jär­kyt­tä­vä pää­tös tuo Meri-Ras­ti­la. Eläm­me­kö demo­kra­tias­sa vai missä?

  6. Lii­ken­teen mää­rän kas­vua jar­rut­taa vain sen ruuhkautuminen.

    Mihin­käs ruuh­ka­mak­sut unoh­tui­vat? Vai onko auto­puo­lue kai­va­nut itsel­leen syvän pote­ron, johon ovat jää­neet täs­sä asias­sa pysyvästi?

  7. OS: “Ase­ma­kaa­van muu­tos­ha­ke­mus Lauttasaaressa
    Viras­to vas­tus­ti pyr­ki­myk­siä raken­taa ker­ros­ta­lo­ja met­roa­se­man vie­reen. Lau­ta­kun­ta vähän ihmet­te­li ja pani asian vii­kok­si pöydälle.”

    En tie­dä pitäi­si­kö itkeä vai­ko nau­raa. En ihmet­te­le yhtään vaik­ka “viras­ton” koti sijait­si­si Laut­ta­saa­ren met­roa­se­man vie­res­sä. Muka­van väljää!

  8. Mar­ko V:lle: Minus­ta taas demo­kra­tia on täs­sä jutus­sa voi­mis­saan. Enem­mis­tön mukaan Meri-Ras­ti­la tar­vit­see ran­ta­ra­ken­ta­mis­ta, jot­ta alue oli­si asu­kas­ra­ken­teel­taan moni­puo­li­sem­pi ja nykyis­tä viih­tyi­säm­pi. Sitä pait­si Vuo­saa­res­sa­han lähi­luon­toa riit­tää ylen­palt­ti­ses­ti tämän­kin raken­nus­koh­teen jälkeen.

    Tuo asuk­kai­den teet­tä­mä tii­vis­tys­kaa­va ei tuli­si toteu­tu­maan — ei aina­kaan nk. kovan­ra­han alu­ee­na. Ja vuo­kra-asun­to­ja ei Meri-Ras­ti­laan kai­va­ta enää yhtäkään.

  9. Mar­ko V:
    Jär­kyt­tä­vä pää­tös tuo Meri-Ras­ti­la. Eläm­me­kö demo­kra­tias­sa vai missä?

    Kyl­lä. Eläm­me edus­tuk­sel­li­ses­sa demo­kra­tias­sa, jos­sa demos on luo­vut­ta­nut pää­tös­val­lan valit­se­mil­leen edustajille.

  10. Lee­na:
    Minus­ta taas demo­kra­tia on täs­sä jutus­sa voi­mis­saan. Enem­mis­tön mukaan Meri-Ras­ti­la tar­vit­see ran­ta­ra­ken­ta­mis­ta, jot­ta alue oli­si asu­kas­ra­ken­teel­taan moni­puo­li­sem­pi ja nykyis­tä viihtyisämpi.

    Ker­toi­sit­ko, mikä tämä enem­mis­tö on ja mis­tä se löy­tyy? Veik­kaan­pa, että esim. lau­ta­kun­nas­sa met­sän säi­ly­mi­sen puo­les­ta äänes­tä­neel­lä Jape Lové­nil­la on ollut hyvä käsi­tys sii­tä, mitä meri­ras­ti­la­lais­ten enem­mis­tö täs­tä asias­ta ajattelee.

  11. Han­na-Lee­na Yli­nen: Ker­toi­sit­ko, mikä tämä enem­mis­tö on ja mis­tä se löytyy? 

    Tuol­la se lukee kyl­lä ihan alus­sa Soi­nin­vaa­ran kir­joit­ta­ma­na — kau­pun­ki­suun­ni­te­lu­lau­ta­kun­ta: 5–4.

    Toki tämä­kin kan­nat­tai­si rat­kais­ta kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä niin että äänioi­keus on vain niil­lä jot­ka äänes­tä­vät oikein…

  12. Lau­ta­kun­nas­sa on asias­ta äänes­tet­ty kah­des­ti ja molem­mil­la ker­roil­la tulos on ollut sama. Saman­lai­sel­la enem­mis­töl­lä on rat­kais­tu mon­ta muu­ta­kin kysy­mys­tä. Puli­nat pois! 

    PS: Tämä Meri-Ras­ti­la-case on näyt­tä­nyt kyl­lä puh­da­sop­pi­sel­ta nim­by-ilmiöl­tä; juu­ri mei­dän ran­ta­met­säm­me on vält­tä­mä­tön­tä säi­lyt­tää koskemattomana.

  13. Lee­na:
    PS: Tämä Meri-Ras­ti­la-case on näyt­tä­nyt kyl­lä puh­da­sop­pi­sel­ta nim­by-ilmiöl­tä; juu­ri mei­dän ran­ta­met­säm­me on vält­tä­mä­tön­tä säi­lyt­tää koskemattomana.

    Onhan meri­ras­ti­la­lai­sia lei­mat­tu nim­byik­si, mut­ta OURCi­ty-suun­nit­te­lu osoit­ti, että tääl­lä asuu yim­by­jä, jot­ka toi­vot­ta­vat muu­tok­set ter­ve­tul­leik­si taka­pi­hal­leen, kun­han laa­ja ja yhte­näi­nen met­sä­ko­ko­nai­suus säi­lyy kaik­kien yhtei­se­nä olohuoneena.

    http://www.sitra.fi/artikkelit/lahienergia/suomesta-maailman-paras-rakennettu-ymparisto

    Onko muu­ten Hel­sin­gis­sä ran­ta­met­siä niin pal­jon, että nii­tä oli­si varaa menet­tää? Omal­ta osal­ta­ni olen val­mis puo­lus­ta­maan niis­tä jokaista.

  14. OS: “Ase­ma­kaa­van muu­tos­ha­ke­mus Lauttasaaressa
    Viras­to vas­tus­ti pyr­ki­myk­siä raken­taa ker­ros­ta­lo­ja met­roa­se­man vie­reen. Lau­ta­kun­ta vähän ihmet­te­li ja pani asian vii­kok­si pöydälle.”

    Itse lähis­töl­lä asu­va­na tämä pis­tää kyl­lä ekaa ker­taa Nim­byi­le­mään ;-). Kun osta­rin pääl­le tul­laan pis­tä­mään kor­keat talot niin kato­aa län­ti­nen meri­nä­kö­ala­käy­tä­vä ja jos tämän ehdo­tuk­sen mukai­nen pytin­ki raken­ne­taan niin kato­aa myös itäi­nen näkö­käy­tä­vä talo­yh­tiöil­tä Laut­ta­saa­ren­tien pohjoispuolelta.

    Minus­ta nois­sa näkö­käy­tä­vis­sä on point­tin­sa ja en nii­tä ihan kaik­kia tuk­ki­si vaik­ka muu­ten tii­vis­tä­mi­nen on minus­ta ihan ok.

  15. Minus­ta täs­sä on ollut vas­tak­kain kak­si ideo­lo­gi­aa: kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen ja hajaut­ta­mi­nen. Jäl­leen ker­ran hajaut­ta­mi­nen voitti.

    Segre­gaa­tio­ta tämä rat­kai­su vain lisää. “Ran­ta­met­sä-Ras­ti­las­ta” ei tule osaa nykyi­ses­tä Meri-Ras­ti­lan kau­pun­gin­osas­ta vaan sii­tä eril­li­nen lähiö, ja joh­tuen Meri-Ras­ti­lan teke­mäl­lä teh­dys­tä huo­nos­ta mai­nees­ta se ei myös­kään tule ole­maan ollen­kaan niin halut­tua asu­ma-aluet­ta kuin suun­nit­te­li­jat toi­vo­vat. Ja Meri-Ras­ti­lan nykyi­nen alue taan­tuu ja alkaa muis­tut­taa enem­män ja enem­män nii­tä uhka­ku­via, joil­la OURCi­tyä on vas­tus­tet­tu, sil­lä pää­tös mer­kit­see sitä, että alue pysyy epä­ter­veen vuo­kra-asun­to­pai­not­tei­se­na ja sil­tä sitä pait­si vie­dään pois yksi sen hou­kut­te­le­vim­mis­ta piir­teis­tä. Alue ei siis mer­kit­tä­väs­ti kohe­ne, vaik­ka sitä jos­kus hamas­sa tule­vai­suu­des­sa tajut­tai­siin­kin tii­vis­tää, sil­lä se on tie­ten tah­toen täl­lä pää­tök­sel­lä pilattu.

  16. Han­na-Lee­na Yli­nen: Ker­toi­sit­ko, mikä tämä enem­mis­tö on ja mis­tä se löytyy? 

    Enem­mis­tö löy­tyy kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­ta, ja se enem­mis­tö edus­taa hel­sin­ki­läi­siä ja tavoit­te­lee Hel­sin­gin tule­vaa hyvinvointia.

    Jos asuk­kail­ta kysy­tään, NIMBY. Meri-Ras­ti­las­sa oli kyl­lä kii­tet­tä­vää yri­tys­tä muut­taa suun­ni­tel­mia parem­min nykyi­sil­le asuk­kail­le sopi­vik­si, mut­ta talou­del­li­set ja kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­set sei­kat eivät nii­tä muu­tok­sia tue.

    Ymmär­rän hyvin, että pää­tös on erit­täin har­mil­li­nen monien meri­ras­ti­la­lais­ten kan­nal­ta. Sii­nä isom­man ryh­män etu jyrää pie­nem­män ryh­män edun. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on mones­sa tapauk­ses­sa myös ikä­vien asioi­den jakamista.

  17. Lee­na:
    Mar­ko V:lle: Minus­ta taas demo­kra­tia on täs­sä jutus­sa voimissaan. 

    Mikä on kokoo­muk­sen kan­na­tus Meri-Rastilassa?

  18. En vain ymmär­rä, mik­si puu­has­tel­laan Ras­ti­lass­sa, kun kau­pun­kia pitäi­si kovaa vauh­tia muut­taa kau­pun­ki­mai­sek­si. Ras­ti­la on lii­an kau­ka­na kau­pun­gis­ta ollak­seen kii­nos­ta­va täl­lä vuosisadalla.

    Laut­ta­saa­ri on tyy­pil­li­nen ongel­ma. Se on raken­net­tu lii­an väl­jäs­ti ollak­seen kau­pun­kia ja nyt sin­ne teh­tiin met­ro, joka vaa­tii ollak­seen kan­nat­ta­va kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen. Laut­ta­saa­res­sa­kin ainoa jär­jel­li­nen rat­kai­su on unoh­taa ole­mas­sa ole­va raken­nus­kan­ta ja teh­dä kun­non kau­pun­ki­kaa­va. Laut­ta­saa­ri on kui­ten­kin jär­ke­vän mat­kan pääs­sä Hel­sin­gis­tä ver­rat­tu­na Rastilaan.

  19. Osmo: “…Ruuh­ka nousee suu­rem­mak­si, jos myös bus­sit ja rati­kat sei­so­vat samois­sa ruuh­kis­sa. Sksi kan­ta­kau­pun­gin elin­voi­mai­suus edel­lyt­tää, että auto­lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­nen ei ruuh­kau­ta joukkoliikennettä…”

    Jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä­nä voin sanoa, että kan­ta­kau­pun­gin ongel­ma ovat bus­sit. Eivät hen­ki­lö­au­tot aja ris­teyk­siä tuk­koon lähes­kään niin pal­joa kuin bus­sit aja­vat. Kun ris­teys on tukos­sa eivät spå­rat pää­se eteen­päin. Kes­kus­ta­tun­ne­li ja kes­kus­tan sisäis­ten tur­hien bus­si­lin­jo­jen pois­to auttaa.

  20. Itse lähis­töl­lä asu­va­na tämä pis­tää kyl­lä ekaa ker­taa Nim­byi­le­mään . Kun osta­rin pääl­le tul­laan pis­tä­mään kor­keat talot niin kato­aa­län­ti­nen meri­nä­kö­ala­käy­tä­vä ja jos tämän ehdo­tuk­sen mukai­nen pytin­ki raken­ne­taan niin kato­aa myös itäi­nen näkö­käy­tä­vä talo­yh­tiöil­tä Laut­ta­saa­ren­tien pohjoispuolelta.

    Minus­ta nois­sa näkö­käy­tä­vis­sä on point­tin­sa ja en nii­tä ihan kaik­kia tuk­ki­si vaik­ka muu­ten tii­vis­tä­mi­nen on minus­ta ihan ok.

    Aika kau­kaa haet­tua, näkö­käy­tä­vä. Jos haluat meri­mai­se­man, muu­tat meren­ran­nal­le. Jos haluat met­roa­se­man, muu­tat met­roa­se­man luok­se. Tii­vis­tä­mi­nen on ok.

  21. jon­ni: Aika kau­kaa haet­tua, näkö­käy­tä­vä. Jos haluat meri­mai­se­man, muu­tat meren­ran­nal­le. Jos haluat met­roa­se­man, muu­tat met­roa­se­man luok­se. Tii­vis­tä­mi­nen on ok.

    Tämä näkö­käy­tä­vä oli kyl­lä aika hyvä veto! Kun jol­le­kin jutul­le saa­daan neut­raa­lim­man kuu­loi­nen nimi, voi sitä alkaa vil­je­le­mään pal­jon uska­li­aam­min. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa homo­liit­to vs. suku­puo­li­neut­raa­li avio­liit­to. Näkö­käy­tä­vien säi­lyt­tä­mi­nen on pal­jon legi­tii­mim­män kuu­loi­nen tavoi­te, kuin omas­ta ikku­nas­ta avau­tu­van meri­nä­kö­alan suojelu.

    Oma­na tavoi­tee­na­ni voi­sin halu­ta kau­pun­kiin enem­män viih­tyi­syys­käy­tä­viä, eli reit­te­jä, joi­ta käyt­täes­sä ei tar­vit­se tör­mä­tä nark­ka­rei­hin, juop­poi­hin ja mui­hin “urban ame­ni­ties” ilmiöihin.

  22. Toi­mi­va viher­ver­kos­to on osa hyvin pelit­tä­vää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ja sen mer­ki­tys kas­vaa tulevaisuudessa.

    Kun­non vir­kis­ty­sa­lu­eet ovat iso apu sekä kau­pun­gil­le että asuk­kai­den hyvinvoinnille.

    Met­siin raken­ta­mi­nen ei tee Hel­sin­gis­tä kau­pun­ki­mai­sem­paa. Jo raken­ne­tun maa-alu­een käyt­töä pitää tehos­taa. Niin syn­tyy lisää kaupunkia.

  23. Han­na-Lee­na Yli­nen: Onko muu­ten Hel­sin­gis­sä ran­ta­met­siä niin pal­jon, että nii­tä oli­si varaa menet­tää? Omal­ta osal­ta­ni olen val­mis puo­lus­ta­maan niis­tä jokaista.

    Var­maan Kaup­pa­to­ri ja Kai­vo­puis­ton ran­ta on olleet jos­kus ran­ta­met­siä, mut­ta ihan kivo­ja käve­ly- tai pyö­räi­ly­koh­tei­ta nykyisin.

  24. Vihe­rins­si: Meri-Ras­ti­las­sa oli kyl­lä kii­tet­tä­vää yri­tys­tä muut­taa suun­ni­tel­mia parem­min nykyi­sil­le asuk­kail­le sopi­vik­si, mut­ta talou­del­li­set ja kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­set sei­kat eivät nii­tä muu­tok­sia tue.Ymmärrän hyvin, että pää­tös on erit­täin har­mil­li­nen monien meri­ras­ti­la­lais­ten kan­nal­ta. Sii­nä isom­man ryh­män etu jyrää pie­nem­män ryh­män edun. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on mones­sa tapauk­ses­sa myös ikä­vien asioi­den jakamista.

    Mitä mah­ta­vat olla nämä talou­del­li­set ja kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­set sei­kat jot­ka eivät tue asuk­kai­den suun­ni­tel­maa? Entä mikä on tämä isom­man ryh­män etu?

    Asuk­kai­den suun­ni­tel­mas­sa sama mää­rä uusia asuk­kai­ta pys­ty­tään sijoit­ta­maan tii­viim­min ja lähem­mäk­si met­roa­se­maa. Samal­la pys­tyt­täi­siin sääs­tä­mään tär­keä vir­kis­ty­sa­lue. Eikö asuk­kai­den suun­ni­tel­ma ole siis kai­kin puo­lin parempi?

    Lee­na: Enem­mis­tön mukaan Meri-Ras­ti­la tar­vit­see ran­ta­ra­ken­ta­mis­ta, jot­ta alue oli­si asu­kas­ra­ken­teel­taan moni­puo­li­sem­pi ja nykyis­tä viih­tyi­säm­pi. Sitä pait­si Vuo­saa­res­sa­han lähi­luon­toa riit­tää ylen­palt­ti­ses­ti tämän­kin raken­nus­koh­teen jälkeen.Tuo asuk­kai­den teet­tä­mä tii­vis­tys­kaa­va ei tuli­si toteu­tu­maan – ei aina­kaan nk. kovan­ra­han alu­ee­na. Ja vuo­kra-asun­to­ja ei Meri-Ras­ti­laan kai­va­ta enää yhtäkään.

    En oikein mil­lään usko, että ran­ta­met­sän pai­kal­le raken­ne­tul­le alu­eel­le muut­ta­vat asuk­kaat oli­si­vat rat­kai­se­vas­ti parem­pia veron­mak­sa­jia tai kun­nial­li­sem­pia kan­sa­lai­sia kuin asuk­kai­den suun­ni­tel­man mukai­sel­le tii­vis­te­tyl­le alu­eel­le muut­ta­vat asuk­kaat. Oli­si­vat­han asuk­kaat OURCi­tyn mukai­ses­sa suun­ni­tel­mas­sa kes­ki­mää­rin lähem­pä­nä hyviä pal­ve­lu­ja ja jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä; vir­kis­ty­sa­lue­kin oli­si vie­lä jäl­jel­lä — kaik­ki teki­jöi­tä, mis­tä uuden asun­non osta­ja on val­mis maksamaan. 

    Eivät­kö juu­ri asuk­kaat osaa arvioi­da “enem­mis­töä” parem­min, mil­lä tavoin aluet­ta voi­daan kehit­tää viihtyisämmäksi?

    Vuo­saa­ri on var­sin laa­ja kau­pun­gin­osa; Meri-Ras­ti­la­lai­sil­le Mus­ta­vuo­ri ja Uute­la eivät enää oikein oli­si lähiluontoa.

  25. ant­ti: Var­maan Kaup­pa­to­ri ja Kai­vo­puis­ton ran­ta on olleet jos­kus ran­ta­met­siä, mut­ta ihan kivo­ja käve­ly- tai pyö­räi­ly­koh­tei­ta nykyisin.

    Kaup­pa­to­ril­la on myös mai­niot hiih­to­maas­tot ja mah­dol­li­suus luon­non, kuten lok­kien ja pulu­jen, tarkkailuun.

  26. jon­ni:Jos haluat merimaiseman… 

    Tsot, tsot.., tuo on kansankieltä. 

    Oikeas­ti se on näis­sä mei­dän kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­pii­reis­sä ihan vaan “vesiai­he”.

  27. Yksi demo­kra­tian ongel­mis­ta on, että val­taa pys­ty­vät otta­maan ne, jot­ka ovat tai­ta­vim­pia neuvottelijoita. 

    Esi­mer­kik­si kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa Kokoo­mus onnis­tui edel­leen pitä­mään kol­me paik­kaa (siis 33,3 %), vaik­ka puo­lu­een kan­na­tus loka­kuun 2012 vaa­leis­sa Hel­sin­gis­sä oli 26,9 %.

    Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että Kokoo­mus pys­tyy KSL:ssä saa­maan tah­ton­sa aina läpi joko Vih­rei­den tai dema­rien kans­sa liit­tou­tu­mal­la. Ja jos jom­man kum­man näis­tä rivit hajoa­vat (kuten Meri-Ras­ti­lan tapauk­ses­sa), niin vie­lä on PS-kort­ti varalla.

  28. Mar­ko V: Mikä on kokoo­muk­sen kan­na­tus Meri-Rastilassa? 

    Meri-Ras­ti­lan kun­nan val­tuus­ton paik­ka­ja­koa minul­la ei ole nyt käy­tet­tä­vis­sä. Saat­taa olla että se ei pär­jää kau­aa itse­näi­se­nä vaan lii­te­tään jos­sain vai­hees­sa naa­pu­ri­kun­tiin. On sen veran pie­ni alue ja talous­kin kural­la mut­ta sen­tään on tähän asti sinnitellyt.

    Minä kun­nioi­tan tuol­lais­ta van­han­ai­kais­ta suo­ra­sel­käi­syyt­tä jos­sa huo­leh­di­taan vain omis­ta asiois­ta ilman että tar­vi­taan esi­mer­kik­si talou­del­lis­ta apua omien rajo­jen ulkopuolelta. 

    Sosi­aa­li­me­noi­hin ja sellaisiin.

  29. ant­ti: Var­maan Kaup­pa­to­ri ja Kai­vo­puis­ton ran­ta on olleet jos­kus ran­ta­met­siä, mut­ta ihan kivo­ja käve­ly- tai pyö­räi­ly­koh­tei­ta nykyisin.

    Ennen raken­ta­mis­ta Kai­vo­puis­ton ran­ta on ollut kal­liois­ta ja puu­ton­ta saa­ris­to­mai­se­maa. Kaup­pa­to­ri on suu­ril­ta osin täyttömaata.
    Larun ete­lä­ran­noil­la saa käsi­tyk­sen sii­tä, min­kä­lai­nen Hel­sin­gin­nie­mi on ennen raken­ta­mis­ta ollut

  30. Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Yksi demo­kra­tian ongel­mis­ta on, että val­taa pys­ty­vät ottamaan.… 

    Val­taa pys­ty­vät otta­maan myös ne joil­la on aikaa ja röyh­keyt­tä mani­pu­loi­da medi­aa ja loba­ta polii­tik­ko­ja käyt­tä­mäl­lä höl­möä uus­kiel­tä ja tun­tei­siin vetoa­via kliseitä. 

    Nämä koko­aan suu­rem­mat yhdis­tyk­set esiin­ty­vät yleen­sä alu­een­sa ihmis­ten puo­les­ta ja nii­tä jos­tain syys­tä kuun­nel­laan vaik­ka kysees­sä on usein vain muu­ta­man akti­vis­tin ja änky­rän puuhailukanava. 

    Demo­kraat­tis­ten pää­tös­ten edel­ly­tyk­se­nä ei voi olla se että kaik­ki kan­sa­lai­set — kun­nal­lis­vaa­leis­sa äänes­tä­mi­sen lisäk­si — liit­tyi­si­vät jäse­nik­si kaik­kiin mah­dol­li­siin kil­pai­le­viin lähiö­ak­ti­vis­tien yhdis­tyk­siin, osal­lis­tui­si­vat nii­den kokouk­siin ja pitäi­si­vät huo­len että hei­dän suul­laan muka puhu­vat todel­la edus­ta­vat yhteis­tä mielipidettä.

  31. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:

    Nämä koko­aan suu­rem­mat yhdis­tyk­set esiin­ty­vät yleen­sä alu­een­sa ihmis­ten puo­les­ta ja nii­tä jos­tain syys­tä kuun­nel­laan vaik­ka kysees­sä on usein vain muu­ta­man akti­vis­tin ja änky­rän puuhailukanava. 

    Sama kos­kee myös­kin kai­ken­maa­il­man nimen­ke­räi­lyi­tä adres­sei­hin. On usei­ta ker­to­ja näy­tet­ty, miten ihmi­set raa­pus­ta­vat nimen­sä miet­ti­mät­tä asi­aa het­keä­kään. Legen­daa­ri­nen oli Han­nu Kar­pon jut­tu jon­kun täy­sin satun­nai­sen maaplän­tin suo­je­le­mi­sek­si, tai Penn & Tel­le­rin adres­si veden kieltämiseksi.

  32. ML:…ran­ta­met­sän pai­kal­le raken­ne­tul­le alu­eel­le muut­ta­vat asuk­kaat oli­si­vat rat­kai­se­vas­ti parem­pia veron­mak­sa­jia tai kun­nial­li­sem­pia kan­sa­lai­sia kuin asuk­kai­den suun­ni­tel­man mukai­sel­le tii­vis­te­tyl­le alu­eel­le muut­ta­vat asukkaat. 

    Sii­tä­hän se on kiin­ni onko molem­mis­sa suun­ni­tel­mis­sa saman­ko­koi­sia ja ‑tyyp­pi­siä asuntoja…?

  33. AV: Ennen raken­ta­mis­ta Kai­vo­puis­ton ran­ta on ollut kal­liois­ta ja puu­ton­ta saa­ris­to­mai­se­maa. Kaup­pa­to­ri on suu­ril­ta osin täyttömaata.
    Larun ete­lä­ran­noil­la saa käsi­tyk­sen sii­tä, min­kä­lai­nen Hel­sin­gin­nie­mi on ennen raken­ta­mis­ta ollut

    No just joo, siis olis ne ran­ta­met­sät sii­nä jos­sain nykyis­ten Stock­kan ja Foo­ru­min kul­mil­la pitä­nyt sääs­tää. Griin­piis­si sii­nä kyl­lä piti vähän aikaa sit­ten hiih­to­ki­so­jaan, mut­ta vii­me tal­vien lumen­tu­lot vis­siin pila­si tunnelman.

  34. ML: Eivät­kö juu­ri asuk­kaat osaa arvioi­da “enem­mis­töä” parem­min, mil­lä tavoin aluet­ta voi­daan kehit­tää viihtyisämmäksi?

    Osaa­vat, mut­ta eivät vält­tä­mät­tä asian­tun­ti­joi­ta paremmin.

    Nyt hyväk­sy­tys­sä suun­ni­te­mas­sa yksi sel­vä tavoi­te on ollut maan arvon mak­si­moi­mi­nen. Ran­ta­ton­teis­ta saa enem­män rahaa. Samal­la yri­te­tään saa­da alu­eel­le hyvä­tu­loi­sia, jos­kin täs­sä kyl­lä käy­tän­nös­sä tulee käy­mään segre­goi­vas­ti alu­een sisällä.

  35. Lee­na: Tuo asuk­kai­den teet­tä­mä tii­vis­tys­kaa­va ei tuli­si toteu­tu­maan – ei aina­kaan nk. kovan­ra­han alu­ee­na. Ja vuo­kra-asun­to­ja ei Meri-Ras­ti­laan kai­va­ta enää yhtäkään.

    Mitä ihmeen perus­tei­ta on olet­taa, että ne uudet talot kiin­nos­tais­vat kovan rahan raken­nut­ta­jia tai osta­jia? Yksi­näi­siä ker­ros­ta­lo­ja joi­den­ka raken­ta­mi­nen on kal­lis­ta osin kaa­va­mää­räyk­sis­tä joh­tuen, pik­ka­sen kau­ka­na met­ros­ta ja, sii­tä met­ros­ta huo­li­mat­ta, kovin syr­jäs­sä. Kun mun käsit­tääk­se­ni ne pien­ta­lot­kaan ei ole men­nyt Meri-Ras­ti­las­sa kaupaksi.

    Ja mitä puli­noi­hin tulee, niin nyt­hän tää vas­ta alkaa. Pää­tök­sen tekee val­tuus­to, ja täs­tä tuli juu­ri sikä­li mie­len­kiin­tois­ta että näkö­jään dema­reis­ta­kin löy­tyy vas­tus­ta­jia ja perus­suo­ma­lai­sis­ta puoltajia.

  36. Mel­koi­nen huo­li näyt­tää ole­van sii­tä, että asuk­kaat mah­dol­li­ses­ti käyt­tä­vät vapaa-aikaan­sa lobbaamiseen.

    Val­taa on joka tapauk­ses­sa pal­jon enem­män niil­lä, joil­le lob­baa­mi­nen on palk­ka­työ­tä. Muu­ten­han sii­tä ei kan­nat­tai­si mak­saa. Vai?

  37. ant­ti: No just joo, siis olis ne ran­ta­met­sät sii­nä jos­sain nykyis­ten Stock­kan ja Foo­ru­min kul­mil­la pitä­nyt sääs­tää. Griin­piis­si sii­nä kyl­lä piti vähän aikaa sit­ten hiih­to­ki­so­jaan, mut­ta vii­me tal­vien lumen­tu­lot vis­siin pila­si tunnelman.

    Nykyi­sin var­maan sääs­tet­täi­siin­kin, sil­lä kuten tie­däm­me, Hel­sin­kiä ei enää voi­si raken­taa, kai­ken­maa­il­man suo­ja-alue, näky­mä­käy­tä­vä, viher­ver­kos­to ym. sää­dös­ten takia. Jos ei mikään näis­tä estä, niin lii­to-ora­va tai val­ko­sel­kis. Mikä­hän jär­ki noi­ta­kin elin­voi­mai­sia laje­ja on alkaa pal­vo­maan jonain pyhäin­jään­nök­se­nä, jos mei­dän val­tiom­me sat­tuu sijait­se­maan nii­den levin­nei­syy­sa­luei­den rajoil­la? Luon­non kan­nal­ta val­tioi­den rajat ovat mel­ko triviaaleja.

  38. tpyy­luo­ma: Mitä ihmeen perus­tei­ta on olet­taa, että ne uudet talot kiin­nos­tais­vat kovan rahan raken­nut­ta­jia tai osta­jia? Yksi­näi­siä ker­ros­ta­lo­ja joi­den­ka raken­ta­mi­nen on kal­lis­ta osin kaa­va­mää­räyk­sis­tä joh­tuen, pik­ka­sen kau­ka­na met­ros­ta ja, sii­tä met­ros­ta huo­li­mat­ta, kovin syr­jäs­sä. Kun mun käsit­tääk­se­ni ne pien­ta­lot­kaan ei ole men­nyt Meri-Ras­ti­las­sa kaupaksi.

    Tähän lisäyk­se­nä vie­lä, että ran­ta­met­sän hou­kut­ta­vuut­ta asui­na­lu­ee­na on lii­oi­tel­tu. Paik­ka on hyvä met­sä­nä ja vir­kis­ty­sa­lu­ee­na, mut­ta en ymmär­rä, mik­si joku haluai­si asua vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyn Vuo­saa­ren sil­lan kupees­sa ja Vuo­tien vie­res­sä. Lii­ken­teen mete­lin ja pien­hiuk­kas­pääs­tö­jen lisäk­si hou­kut­ta­vuut­ta vähen­tää kaik­ki se kiel­tei­nen huo­mio, mikä met­sään raken­ta­mi­seen liittyisi.

    Raken­ne­tun alu­een tii­vis­tä­mi­sel­lä sen sijaan saa­tai­siin asun­to­ja met­sä­alu­een vie­reen. Mik­sei esim. 2,5 km ladun ja uima­ran­to­jen (Ras­ti­la ja Iso Kal­lah­ti) lähei­syys hou­kut­te­li­si asukkaita?

    Pien­ta­lo­ja ei ole suo­ras­taan riis­tet­ty käsis­tä (toteu­tet­tu­jen koh­tei­den myyn­ti kes­ti pit­kään) eikä isoa osaa niis­tä ole edes raken­net­tu. Jopa Ram­sin­ran­ta I, jon­ka piti val­mis­tua vuon­na 2005 on edel­leen kesken.

  39. Aika­moi­ses­ta YIM­BY-ilmiös­tä täs­sä on ollut kyse Meri-Ras­ti­las­sa, ja jos met­sään pitää raken­taa, niin tämä kau­pun­gin ver­sio se vas­ta on tuh­lai­le­va. Suo­ras­taan pil­kal­li­nen sival­lus, jos­sa vie­dään met­sä­alue, mut­ta ei sit­ten raken­ne­ta kun­nol­la. Täl­lä tavoin tuho­taan jokai­nen yhte­näi­nen met­sä­alue, mut­ta samal­la var­mis­te­taan, että seu­raa­va­kin menee heti perään, kun asu­mis­ta ei syn­ny ker­ral­la kun­nol­la. Hävi­ää sit­ten se idea rau­hal­li­ses­ta met­sä­lä­hiös­tä­kin niil­tä, jot­ka ovat sen takia nii­hin muut­ta­neet, kos­ka ne on pak­ko tii­vis­tä töke­rös­ti ajan mit­taan, kun raken­ne­taan vähän sin­ne ja vähän tuon­ne. Samal­la nämä viral­li­set suo­je­lua­lu­eet, joi­ta on nyt näi­den aluei­den lie­peil­lä, jää­vät taval­laan suo­jat­ta ja niis­tä muo­dos­tuu eris­tyk­sis­sä ole­via pie­niä luontogallerioita.

    On aika­moi­nen lis­ta jo tie­dos­sa ole­via met­sä­aluei­ta, joi­ta suun­ni­tel­laan raken­net­ta­vak­si, että meri-ras­ti­la­lais­ten koh­ta­lo löy­säs­sä hir­res­sä odot­taa aika mon­taa. Vuo­saa­res­sa kuu­lem­ma jo näh­ty ilves­kin, ja kau­rii­ta oli tal­vel­la Van­han­kau­pun­gin­lah­del­la, joten kyl­lä sitä kai­ken­lais­ta luon­to­kap­pa­let­ta tääl­lä­kin liik­kuu, mut­ta kau­pun­ki halu­aa nyt sit­ten vält­tä­mät­tä vie­dä elin­ti­lan ja tuk­kia viher­käy­tä­vät. Tyl­sän yksi­puo­lis­ta vihe­ra­luet­ta jää sit­ten ihmi­sil­le­kin, kun raken­ta­mi­nen levi­ää ja pel­kis­tää ympä­röi­vän luon­non. Täs­sä tapauk­ses­sa tai­taa men­nä osa urhei­lu­mah­dol­li­suuk­sis­ta­kin. Kun tar­jo­taan sit­ten lähiö­ra­ken­ta­mi­sen vaih­toeh­dok­si lähes kau­pun­ki­kau­pun­gin raken­ta­mis­ta, niin väi­te­tään NIM­BYk­si — ei ihan mene kaa­liin ja äimän­kä­ki kuk­kuu. Tur­ha tätä on jat­kos­sa seu­ra­ta, jos vir­ka­mies­ten asen­ne ei muu­tu, vaik­ka nyt var­maan polii­ti­koil­la on jo syn­ty­nyt halua teh­dä muun­lais­ta kau­pun­kia. Vih­reät tai­ta­vat jo olla nii­tä, jot­ka ovat eni­ten raken­ta­mas­sa, mut­ta valit­tui­hin paik­koi­hin. Aina vih­reät eivät ole olleet tun­net­tu­ja rak­sa­mie­hen työl­lis­tä­ji­nä, joten ajat muut­tu­vat, mut­ta sil­lä ei ole väliä, jos kau­pun­gin vir­ka­mie­het vain puhu­vat peri­aat­tei­den muu­tok­sis­ta, mut­ta työn­tä­vät pii­rus­tus­pöy­däl­tä sitä samaa itseään.

    Mitä enem­män raken­ne­taan nuk­ku­ma­lä­hiö­tä, niin sitä hei­komm­min syn­tyy mah­dol­li­suuk­sia esi­mer­kik­si pie­ny­rit­tä­jyy­teen, joka toi­si elin­voi­maa näi­hin lähiöi­hin. Itse en ymmär­rä mik­si dema­rit ennen vaa­le­ja suut­tui­vat lähiö­kri­tii­kis­tä, kos­ka kai se on nyt näh­tä­vä, että nii­hin ei syn­ny työ­paik­ko­ja jos jat­ke­taan van­haa kaa­vaa ja raken­ne­muu­tos kiih­tyy. Työt­tö­myy­des­tä lähiös­sä syn­tyy var­maan katu-uskot­ta­vaa räp­piä vasem­mis­tos­sa, mut­ta mik­si tyy­tyä vain vol­lot­ta­maan ja polii­ti­kot voi­vot­te­le­maan, kun kau­pun­ki voi­si myös luo­da mah­dol­li­suuk­sia vaik­ka pal­ve­lu­yrit­tä­jik­si, ja samal­la syn­tyi­si nii­tä perus­tu­lo­työ­paik­ko­ja aidon kysyn­nän varaan. Tie­dän jokusen maa­han­muu­ta­ja­per­heen, jot­ka ovat oikeas­taan koko­nai­suu­des­saan oman pie­ny­ri­tyk­sen­sä työl­lis­tä­miä, ja vaik­ka tulot nok­kaa koh­ti ei ole kum­moi­set, niin sil­ti hom­ma käy ja tuot­taa ylpeyt­tä. Suo­ma­lai­sit­tain van­ha­kan­tai­set laa­jen­ne­tut ydin­per­heet, tai mikä sana­hir­vi­tys onkaan, toi­mi­vat heil­lä, ja sopi­si ehkä mal­lik­si jois­sain tapauk­sis­sa kantaväellekin. 

    Myös täs­tä asen­ne­vam­mas­ta vuo­kra-asun­toi­hin oli­si syy­tä pääs­tä eroon — har­va var­maan tun­nis­taa omaa lähiö­tä ylei­ses­tä mie­li­ku­vas­ta jota sii­tä levi­te­tään jopa val­tuus­tos­sa. Samal­la luo­daan tur­hia pel­ko­ja, ja eriy­ty­mi­nen vain kiih­tyy aivan suot­ta. Toi­saal­ta sit­ten jos teh­dään vain nuk­ku­ma­lä­hiö­tä, niin ei var­maan ole ihme jos nii­hin syn­tyy ongel­mia, kun sitä teke­mis­tä, mak­sul­lis­ta tai jul­kis­ta, ei oikein ole sen osta­rin ja kir­jas­ton lisäk­si. Ainoat pal­ve­lut on sit­ten tiu­haan nimeä vaih­ta­vat kal­ja­kup­pi­lat. Kan­ta­kau­pun­gin kaka­rat saa­vat täs­sä­kin etu­mat­kaa, kun viri­ket­tä on ihan toi­seen mal­liin, joten mik­si ihmees­sä met­sät syö­vä met­sä­lä­hiö­ra­ken­ta­mi­nen on yli­pää­tään se läh­tö­koh­ta, kun läh­de­tään nie­mel­tä? Voi­si sitä kan­ta­kau­pun­ki­mai­suut­ta teh­dä hal­vem­mis­ta­kin raa­ka-aineis­ta, mut­ta sil­ti onnis­tu­nees­ti, jos ihmi­sil­le luo­tai­siin mah­dol­li­suuk­sia sen val­miin pake­tin sijaan ja sanot­tai­siin esi­mer­kik­si ei niil­le ket­ju­liik­kei­den monin­ker­tai­ses­ti pai­kal­li­sen tar­peen tyy­dyt­tä­vil­le super­mar­ke­teil­le. Kaa­va­han se on täs­sä tär­kein, ei talo­jen detal­jit. Jos yrit­tä­jä­kak­ku jaet­tai­siin yhdel­tä kaup­pi­aal­ta monel­le, niin koko alu­een ilme paran­tui­si ja osto­voi­maa säi­lyi­si alu­eel­la pitä­mäs­sä hen­gis­sä myös muu­ta pal­ve­lua­laa. Jos osto­voi­mai­nen väki vie­lä sit­ten irrot­tau­tui­si DIY-kult­tuu­ris­ta, niin työl­li­syys paran­tui­si huo­mat­ta­vas­ti. Luo­pui­si­vat vaik­ka autoi­lus­ta, ja sääs­ty­neet rahat muu­hun. Jos sit­ten hyvis­sä töis­sä ole­vat eivät halua pal­ve­lui­ta osta­mal­la työl­lis­tää, tai hei­dät sul­lo­taan oma­ko­tia­lueil­le ker­ros­ta­lo­lä­hiön vie­reen, niin ei voi mitään, mut­ta ei nii­tä työ­paik­ko­ja tai­da tul­la mää­räl­li­ses­ti sit­ten mis­tään muu­al­ta­kaan. Kau­pun­gin vain pitäi­si minus­ta kaa­voit­ta­mal­la yrit­tää muut­taa kulu­tus­käyt­täy­ty­mis­tä, jot­ta sitä rahaa liik­kui­si tasai­sem­min kau­pun­gis­sa, eikä syn­tyi­si mitään kau­pun­gin unoh­ta­mia alueita. 

    Huk­kaan menee tämä aja­tus tii­vis­tä­mi­ses­tä, jos tämä täl­lai­se­na jat­kuu. Kun vie­lä väes­tö­en­nus­te on mikä on, niin täl­lai­nen tuh­lai­lu ker­taan­tuun mie­let­tö­mäs­ti. Kes­ki-Pasi­lan poh­jois­osan­kin suun­ni­tel­mat ovat niin irti tor­nia­lu­een ja kes­kuk­sen mit­ta­kaa­vas­ta, että koko alu­ees­ta tulee kum­mal­li­nen keräi­lye­rä har­vas­sa ole­via tor­ne­ja, muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen takais­ta Ber­lii­niä ja sit­ten taval­lis­ta lähiö­tä, että heip­pa­ral­laa. Hiek­ka­kent­tä jos mikä, oli­si paik­ka tem­pais­ta vähän eri mittakaavaa.

  40. Maa­il­ma on muut­tu­nut aika pal­jon Hel­sin­gin kes­kus­tan raken­ta­mi­sen ajois­ta. Nykyi­sin luon­toa on suh­tees­sa raken­net­tuun alu­ee­seen pal­jon vähem­män. Sik­si eri­lais­ten asioi­den pai­noar­vo­ja kaa­voi­tuk­ses­sa pitäi­si uudistaa.

    Muu­al­ta löy­tyy jo iso­ja kau­pun­ke­ja, joi­hin halu­taan lisää luon­toa koko­nai­suu­den osak­si. Kun met­siä on hel­pom­pi säi­lyt­tää kuin syn­nyt­tää, kan­nat­taa Hel­sin­gin pitää riit­tä­vis­tä vir­kis­ty­sa­lueis­ta kiinni.

    Kau­pun­ki­ma­te­ma­tiik­kaan tar­vi­taan luon­nos­ta saa­ta­vien hyö­ty­jen yhtä­löi­den tunnistamista.

  41. newy­or­kis­ta: Kyl­lä. Eläm­me edus­tuk­sel­li­ses­sa demo­kra­tias­sa, jos­sa demos on luo­vut­ta­nut pää­tös­val­lan valit­se­mil­leen edustajille. 

    Teo­rian mukaan noin. Tosin kun­tayk­sik­köm­me täs­sä tapuk­ses­sa on iso, teho­ton ja pää­tök­sen­te­ko on karan­nut hyvin kau­as asukkaista. 

    Kun­ta­uu­dis­tus­ta tar­vi­taan todel­la riva­kas­ti ja tär­kein­tä on pilk­koa lii­an isot kau­pun­git vähän toi­mi­vam­mik­si yksi­köik­si. Nykyi­nen tehok­kuus mak­si­mi Suo­mes­sa on 16 000 asu­kas­ta. Kan­sain­vä­li­ses­ti on puhut­tu 10 000 — 40 000 asuk­kaan kun­tien ole­van kus­tan­nus­te­hok­kai­ta. Joten tuos­ta vo äkkiä las­kea, kuin­ka monek­si kau­pun­gik­si Hel­sin­ki on pilkottava.

    1. Kyl­lä tuli­si aika­mois­tya hula­ba­loo­ta Hel­sin­gin seu­dun kaa­voi­tuk­ses­ta, jos meil­lä oli 14 osaop­ti­moin­tiyk­si­kön sijas­ta sata osaop­ti­moin­tiyk­sik­köä, jota välit­täio­sai­vät vähät tois­ten­sa eduis­ta, kuten nämä 14 nyt.

  42. Kal­le:
    Osmo: “…Ruuh­ka nousee suu­rem­mak­si, jos myös bus­sit ja rati­kat sei­so­vat samois­sa ruuh­kis­sa. Sksi kan­ta­kau­pun­gin elin­voi­mai­suus edel­lyt­tää, että auto­lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­nen ei ruuh­kau­ta joukkoliikennettä…”

    Jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä­nä voin sanoa, että kan­ta­kau­pun­gi­non­gel­ma ovat bus­sit. Eivät hen­ki­lö­au­tot aja ris­teyk­siä tuk­koon lähes­kään niin pal­joa kuin bus­sit aja­vat. Kun ris­teys on tukos­sa eivät spå­rat pää­se eteen­päin. Kes­kus­ta­tun­ne­li ja kes­kus­tan sisäis­ten tur­hien bus­si­lin­jo­jen pois­to auttaa.

    Taas nämä Bus­sien­vas­tus­ta­jat ry. liik­keel­lä. Spor­rai­tei­ta ri voi raken­taa kaik­kial­le, ja ratik­ka jou­tuu joka pysä­kil­lä pysäh­ty­mään. Eikä rai­tio­kis­ko­jen kap­si­teet­ti rii­tä keskustassa.

    Kijoi­tus­muo­toa spå­ra (lue spoo­ra) käyt­tä­vät minus­ta vain mukas­ta­di­lai­set håka­nit (lue hookanit).

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä tuli­si aika­mois­tya hula­ba­loo­ta Hel­sin­gin seu­dun kaa­voi­tuk­ses­ta, jos meil­lä oli 14 osaop­ti­moin­tiyk­si­kön­si­jas­ta sata osaop­ti­moin­tiyk­sik­köä, jota välit­täio­sai­vät vähät tois­ten­sa eduis­ta, kuten nämä 14 nyt.

    Sil­ti tulee ihme­tel­leek­si, onko Hel­sin­gin seu­dun kaa­voi­tus­suun­nit­te­lu enem­män suur­val­ta­po­li­tiik­kaa kuin osaop­ti­moin­tia. Tätä voi miet­tiä vaik­ka­pa Ala-Tik­ku­ri­las­sa. Itse oli­sin siir­tä­nyt KehäIII ja Kera­van­joen väli­sen kais­ta­leen Van­taan hal­lin­taan samal­la kun Hel­sin­ki kaap­pa­si Van­taan meriyh­tey­den ja Sipoon taka­maat. Yhtä huo­nos­ti Hel­sin­ki on hoi­ta­nut vaik­ka­pa Kona­lan taka­mai­ta, jot­ka oli­si ollut pal­jon jär­ke­väm­pi liit­tää Myyr­mäen alue­kes­kus­taan jo vuo­si­kym­me­niä sitten.

    Mis­sä sit­ten on opti­moin­ti­suun­nit­te­lu­yk­si­köi­den ala­ra­ja. Lää­nit on supis­tet­tu mini­miin ja kun­nil­le halu­taan ehkä sama koh­ta­lo. Oli­si­ko hyvä, että Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen kau­pun­gin raja­lin­ja kul­ki­si jos­sain Hakois­ten lin­na­vuo­ren juurella?

    1. Minul­la on sel­lai­nen muis­ti­ku­va, että Hel­sin­ki on jos­kus ehdot­ta­nut rajan siir­tä­mis­tä Kehä III:een, mut­ta asia tör­mä­si joko Van­taan tai siir­ret­tä­vien asuk­kai­den vas­tus­tuk­seen. Voi olla että muis­tan väärin.

  44. AV: Jos ei mikään näis­tä estä, niin lii­to-ora­va tai val­ko­sel­kis. Mikä­hän jär­ki noi­ta­kin elin­voi­mai­sia laje­ja on alkaa pal­vo­maan jonain pyhäin­jään­nök­se­nä, jos mei­dän val­tiom­me sat­tuu sijait­se­maan nii­den levin­nei­syy­sa­luei­den rajoilla?

    Lii­to-ora­va on todel­la­kin eris­kum­mal­li­nen laji, se levi­ää yllät­täen outoi­hin mai­se­miin. Monet lajit kart­ta­vat melua mut­ta lii­to-ora­va pesii mie­lel­lään suun­ni­tel­lun moot­to­ri­tien linjalle…

    Olen kuul­lut, että Kuo­pion toril­ta voi­si ostaa pakas­tet­tu­ja lii­to-ora­van papa­noi­ta. Mah­taa­ko pitää paik­kan­sa, sehän rat­kai­si­si Meri-Ras­ti­lan met­sän säilymisen.

    Tai onko Sir­kus Sario­las­sa liito-oravankesyttäjä..?

  45. Olli Ven­to:
    Maa­il­ma on muut­tu­nut aika pal­jon Hel­sin­gin kes­kus­tan raken­ta­mi­sen ajois­ta. Nykyi­sin luon­toa on suh­tees­sa raken­net­tuun alu­ee­seen pal­jon vähem­män. Sik­si eri­lais­ten asioi­den pai­noar­vo­ja kaa­voi­tuk­ses­sa pitäi­si uudistaa.

    Muu­al­ta löy­tyy jo iso­ja kau­pun­ke­ja, joi­hin halu­taan lisää luon­toa koko­nai­suu­den osak­si. Kun met­siä on hel­pom­pi säi­lyt­tää kuin syn­nyt­tää, kan­nat­taa Hel­sin­gin pitää riit­tä­vis­tä vir­kis­ty­sa­lueis­ta kiinni.

    Kau­pun­ki­ma­te­ma­tiik­kaan tar­vi­taan luon­nos­ta saa­ta­vien hyö­ty­jen yhtä­löi­den tunnistamista.

    Todet­ta­koon nyt kui­ten­kin, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gist noin kol­man­nes on puis­toa, eli se ei eroa sii­nä suh­tees­sa miten­kään muus­ta kau­pun­gis­ta. Olen­nais­ta on sen raken­ne­tun alu­een raken­nus­te­hok­kuus, joka on muu­al­la Hel­sin­gis­sä umpisurkea.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä tuli­si aika­mois­tya hula­ba­loo­ta Hel­sin­gin seu­dun kaa­voi­tuk­ses­ta, jos meil­lä oli 14 …

    Met­ro­po­li tekee met­ro­po­lin töi­tä ja kau­pun­ki kau­pun­gin töi­tä. Met­ro­po­li kaa­voit­taa mota­rit ja rai­de­lii­ken­teen. Kau­pun­git taas muun. Eivät­kä kau­pun­git taas sot­keu­du ton­tin omis­ta­jan asioi­hin. 🙂 Ei se sen kum­mem­paa ole.

  47. Ant­sa: Mis­sä sit­ten on opti­moin­ti­suun­nit­te­lu­yk­si­köi­den alaraja.

    Riip­puu sii­tä, mitä suun­ni­tel­laan. Jos suun­ni­tel­laan kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, se pitää teh­dä työs­sä­käyn­tia­lu­een kokoi­sel­la plän­til­lä, joka voi olla aika suurikin.

    Jos suun­ni­tel­laan pai­kal­lis­ta puis­toa, se pitää teh­dä kau­pun­gin­osan tai kylän tasolla.

    Nykyi­sil­lä liik­ku­mis­mah­dol­li­suuk­sil­la nämä kak­si tasoa eivät koh­taa. Toi­nen on pal­jon kau­pun­kia pie­nem­pi, toi­nen suu­rem­pi. Mel­kein teki­si näis­sä kes­kus­te­luis­sa mie­li hakea melo­nit, ome­nat ja lip­pik­set kaapista.

  48. Vihe­rins­si: Osaa­vat, mut­ta eivät vält­tä­mät­tä asian­tun­ti­joi­ta paremmin.

    Nyt hyväk­sy­tys­sä suun­ni­te­mas­sa yksi sel­vä tavoi­te on ollut maan arvon mak­si­moi­mi­nen. Ran­ta­ton­teis­ta saa enem­män rahaa. Samal­la yri­te­tään saa­da alu­eel­le hyvä­tu­loi­sia, jos­kin täs­sä kyl­lä käy­tän­nös­sä tulee käy­mään segre­goi­vas­ti alu­een sisällä.

    Onko rahan yksin olta­va kai­ken mit­ta? Arvo­ja on mui­ta­kin, jopa tär­keäm­piä kuin raha.

    Tulee täs­sä väki­sin­kin mie­leen tari­na ukos­ta, joka ahneuk­sis­saan otti hen­gil­tä kul­ta­mu­nia muni­van han­hen­sa. (elä­vä han­hi = raken­ta­ma­ton ran­ta-alue, tapet­tu han­hi = raken­net­tu ran­ta-alue, kul­ta­mu­nat = elä­myk­set, joi­ta esim. ran­ta­met­sä tai ran­ta-/me­ri­mai­se­mat ja lähi­luon­to, ilman enem­pää raken­ta­mis­ta, voi tuottaa)

    Tämä käsit­tä­mät­tö­män voi­ma­kas suun­taus ran­ta-alueil­le raken­ta­mi­seen on pai­koin pahim­mil­laan kuin kään­tei­nen Robin Hood-ilmiö: vie­dään ilmai­set mai­se­ma-/lä­hi­luon­toe­lä­myk­set köy­hil­tä ja (lähes) lah­joi­te­taan alueet/maisemat (ne tie­tyil­lä alueil­la muil­ta peit­täen) niil­le, joil­la rahaa on tar­peek­si hulp­pei­den öky­asun­to­jen ostoon. 

    Han­hen tap­pa­nut tari­nan ukko sen­tään omis­ti han­hen­sa, mut­ta yhtei­sen omai­suu­den, kuten lähi­luon­non, lah­joit­ta­mi­nen (tai myy­mi­nen) vain varak­kaim­mil­le, tai­taa olla jon­kin­lais­ta uusjakoa?

    Jos näi­tä ‘hyvä­tu­loi­sia’ ei vain saa­da ker­ral­la tar­peek­si usei­ta, niin sit­ten hidas­te­taan raken­ta­mis­tah­tia, jol­loin työ­mai­den kes­ke­ne­räi­syy­des­tä saa­vat kaik­ki naut­tia pitem­pään, kuten Aurin­ko­lah­den suun­nal­la kävi!

    Viis lähi­luon­nos­ta ja viih­tyi­syy­des­tä, kun raha puhuu ja beto­ni­puo­lu­eet jyrää. Nyt oli­si jo herä­tyk­sen aika!

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä tuli­si aika­mois­tya hula­ba­loo­ta Hel­sin­gin seu­dun kaa­voi­tuk­ses­ta, jos meil­lä oli 14 osaop­ti­moin­tiyk­si­kön sijas­ta sata osaop­ti­moin­tiyk­sik­köä, jota välit­täio­sai­vät vähät tois­ten­sa eduis­ta, kuten nämä 14 nyt.

    Mis­tä­hän löy­tyi­si se kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to, joka välit­täi­si edes omien kau­pun­ki­lais­ten­sa eduista?

  50. Mark­ku af Heur­lin: Taas nämä Bus­sien­vas­tus­ta­jat ry. liikkeellä… 

    Myön­nän tämän, mut­ta aktii­vi­se­na jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä­nä en vain pidä bus­seis­ta. Ne eivät sovi kan­ta­kau­pun­kiin. Tuk­ki­vat vain kadut. 

    Asi­aa aut­tai­si vähän, jos kes­kus­taan pääs­tet­täi­siin vain lyhyi­tä ja kapei­ta bus­se­ja, kuten muu­al­la olen näh­nyt. Paik­ka­mää­rä niis­sä on kui­ten­kin samaa luok­kaa, kun penk­ke­jä vähen­ne­tään sei­so­ma­paik­ko­jen kus­tan­nuk­sel­la. Tul­lin­puo­mis­ta ete­lään ei ole mitään jär­keä ajat­taa maa­lais­mi­toi­tet­tu­ja linja-autoja.

    Muu­ta­ma kis­ko lisää voi hyvin­kin olla pai­kal­laan. Asia on kui­ten­kin tar­kas­tel­ta­va siten, että teh­dään samal­la tar­vit­ta­va lisä­ra­ken­ta­mi­nen, jot­ta lin­jat ovat kannattavia.

  51. Ras­ti­las­sa näyt­tää käy­neen niin, että on teh­ty kaa­va kaik­kia (luonto)reunaehtoja nou­dat­taen ja saa­tu aikai­sek­si aika ole­ma­ton teke­le lähiö­mäis­tä talo­ry­pä­let­tä. Ei ihme, että tun­tuu aika tur­hak­keel­ta koko kaa­va. Sopii­han nuo muu­ta­mat lähiö­asun­not muuallekin.
    Aikan­sa kun reu­naeh­to­jen kans­sa pela­taan, supis­te­taan ja vähen­ne­tään luon­to­po­ru­kan mie­lik­si niin lop­pu­tu­lok­se­na on aikaan­saan­nos, jos­ta tulee mie­leen, että kan­nat­taa­ko tuo­ta teh­dä ollenkaan.
    Ras­ti­lan ran­taan oli­si pitä­nyt vakaas­ti teh­dä suun­ni­tel­ma laa­jem­mas­ta, kun­nol­li­ses­ta ja elin­kel­poi­ses­ta rantakaupunginosasta.

  52. Lues­ke­lin tätä kom­ment­ti­ket­jua uudel­leen ja poh­din, että demo­kra­tia­kä­si­tyk­siä on monen­lai­sia. Joil­le­kin kes­kus­te­li­joil­le demo­kra­tia näyt­tää tar­koit­ta­van pelk­kiä nume­roi­ta, jol­loin hel­pos­ti unoh­tuu, että pää­tös­ten tuli­si lisäk­si perus­tua asia­tie­toon ja nou­dat­taa tiet­ty­jä pelisääntöjä.

    Ket­jua lukies­sa­ni kiin­ni­tin huo­mio­ta myös, että monet Meri-Ras­ti­lan met­sä­alu­een puo­lus­ta­jis­ta ja vaih­toeh­to­kaa­van kan­nat­ta­jis­ta esiin­ty­vät tääl­lä omil­la nimil­lään. Hyök­käyk­set sen sijaan teh­dään nimi­merk­kien takaa. Mis­tä voi­sim­me tie­tää, ettei näil­lä hen­ki­löil­lä ole omia asi­aan liit­ty­viä int­res­se­jä? Emme mistään. 

    Puli­nat eivät tähän lopu. Meri-Ras­ti­la pysyy esil­lä pit­kään ja tulee toden­nä­köi­ses­ti ennem­min tai myö­hem­min muut­ta­maan Hel­sin­gin kau­pun­gin käy­tän­tö­jä laajemminkin.

  53. Kal­le: Myön­nän tämän, mut­ta aktii­vi­se­na jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä­nä en vain pidä bus­seis­ta. Ne eivät sovi kan­ta­kau­pun­kiin. Tuk­ki­vat vain kadut. 

    Asi­aa aut­tai­si vähän, jos kes­kus­taan pääs­tet­täi­siin vain lyhyi­tä ja kapei­ta bus­se­ja, kuten muu­al­la olen näh­nyt. Paik­ka­mää­rä niis­sä on kui­ten­kin samaa luok­kaa, kun penk­ke­jä vähen­ne­tään sei­so­ma­paik­ko­jen kus­tan­nuk­sel­la. Tul­lin­puo­mis­ta ete­lään ei ole mitään jär­keä ajat­taa maa­lais­mi­toi­tet­tu­ja linja-autoja.

    Muu­ta­ma kis­ko lisää voi hyvin­kin olla pai­kal­laan. Asia on kui­ten­kin tar­kas­tel­ta­va siten, että teh­dään samal­la tar­vit­ta­va lisä­ra­ken­ta­mi­nen, jot­ta lin­jat ovat kannattavia.

    Mitä tapah­tuu, jos yksi metro‑, rai­tio- tai rau­ta­tie­vau­nu ei pää­se eteen­päin? Koko lii­ken­ne pysäh­tyy, kun taka­na tule­vat eivät pää­se ohit­ta­maan ongel­ma­vau­nua. Bus­sit sen sijaan voi­vat ohit­taa pysäh­ty­neen bus­sin vaik­ka­pa vas­taan­tu­li­joi­den kais­tan kaut­ta tai käyt­tää kort­te­lin­kier­tä­vää tietä. 

    Bus­si­lii­ken­ne on pal­jon jous­ta­vam­pi jouk­ko­lii­ken­ne­muo­to kuin kis­ko­lii­ken­ne. Sen pysäk­ki­vä­li ja koko lii­ken­ne pitäi­si suun­ni­tel­la jär­ke­väs­ti, esim. “lii­ken­ne­va­lot vih­reik­si bus­sin tullessa”-periaatteella. Jot­kin bus­si­lin­jat on vain vali­tet­ta­vas­ti suun­ni­tel­tu ilmei­ses­ti “hitau­den ylis­tys”- tai “kier­re­tään­pä vie­lä tuolta”-periaatteella, joka on hävit­tä­nyt suju­van ete­ne­mi­sen. Vii­mek­si­mai­nit­tua taas tar­vit­tai­siin, jot­ta jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­tö sai­si ene­ne­vää suo­sio­ta. Bus­si, joka ensin sei­soo pit­kään punai­sis­sa valois­sa, pysäh­tyy valo­jen jäl­keen pysä­kil­le, myö­häs­tyäk­seen taas seu­raa­van ris­teyk­sen vih­reäs­tä aal­los­ta, ja jat­kaa tätä kuvio­ta tois­tu­vas­ti (kuten esim. 20), on omi­aan kar­kot­ta­maan ne mat­kus­ta­jat, jot­ka kai­paa­vat suju­vam­paa ete­ne­mis­tä ja joil­la on vaihtoehtoja.

  54. Sak­ke: ja (lähes) lah­joi­te­taan alueet/maisemat (ne tie­tyil­lä alueil­la muil­ta peit­täen) niil­le, joil­la rahaa on tar­peek­si hulp­pei­den öky­asun­to­jen ostoon. 

    Jos se tont­ti myy­dään mark­ki­na­hin­taan, niin ei sitä sil­loin lahjoiteta.

    Tämä ihan irral­li­se­na kom­ment­ti­na rii­pu­mat­ta sii­tä, pitää­kö jäl­leen uuden ker­ros­ta­lo­lä­hiön kaa­voit­ta­mis­ta uuteen met­sään hyvä­nä ideana.

  55. Ris­to: Jos se tont­ti myy­dään mark­ki­na­hin­taan, niin ei sitä sil­loin lahjoiteta.

    Tämä ihan irral­li­se­na kom­ment­ti­na rii­pu­mat­ta sii­tä, pitää­kö jäl­leen uuden ker­ros­ta­lo­lä­hiön kaa­voit­ta­mis­ta uuteen met­sään hyvä­nä ideana.

    Kysy­mys: Mitä sai­vat inti­aa­nit Man­hat­ta­nin saa­ren myydessään?
    Vas­taus: Mark­ki­na­hin­nan! (oli mark­ki­na­hin­ta inti­aa­neil­le, mut­ta oli­ko se sitä saa­ren osta­neil­le valkonaamoille?)

  56. Sak­ke: Kysy­mys: Mitä sai­vat inti­aa­nit Man­hat­ta­nin saa­ren myydessään?
    Vas­taus: Mark­ki­na­hin­nan! (oli mark­ki­na­hin­ta inti­aa­neil­le, mut­ta oli­ko se sitä saa­ren osta­neil­le valkonaamoille?)

    Jep, hyvä ver­taus. Ja kun maa on ker­ran myy­ty, se on mene­tet­ty ja sii­tä saa­tu raha loh­dut­taa vain hetken. 

    Jos kau­pun­ki­suun­nit­te­lua teh­dään kvar­taa­li­ta­lou­den ehdoil­la tont­ti­maan myyn­ti­hin­to­ja poh­tien, kyse on lyhyes­tä mate­ma­tii­kas­ta. Hyvän suun­nit­te­lun tuli­si toi­mia pit­kän mate­ma­tii­kan oppi­mää­räl­lä ja poh­tia asioi­ta tule­vai­suu­den näkökulmasta.

  57. Sak­ke: Sen pysäk­ki­vä­li ja koko lii­ken­ne pitäi­si suun­ni­tel­la jär­ke­väs­ti, esim. “lii­ken­ne­va­lot vih­reik­si bus­sin tullessa”-periaatteella.

    Tämä on hyvä peri­aa­te, mut­ta lähel­lä kan­ta­kau­pun­kia se toi­mii huo­nos­ti. Ajat­te­le vaik­ka Man­ner­hei­min­tien ja Runeberginkadun/Helsinginkadun ris­teys­tä. Moneen­ko suun­taan ja mon­ta­ko jul­ki­sen lii­ken­teen vuo­roa sii­nä menee aamu­ruuh­kan aikaan tun­nis­sa? Voi­ko niil­le kai­kil­le antaa etuuden?

    Mikä hyvän­sä ruuh­kan tasos­sa kul­ke­va jouk­ko­lii­ken­ne on tuo­mit­tu aina­kin jos­sain mää­rin kär­si­mään sii­tä ruuhkasta.

    Täs­tä syys­tä juna ja met­ro ovat aika yli­voi­mai­sia vilk­kaas­sa liikenteessä.

    Sak­ke: Jot­kin bus­si­lin­jat on vain vali­tet­ta­vas­ti suun­ni­tel­tu ilmei­ses­ti “hitau­den ylis­tys”- tai “kier­re­tään­pä vie­lä tuolta”-periaatteella, joka on hävit­tä­nyt suju­van etenemisen. 

    Hel­sin­gin bus­si­li­jo­jen suun­nit­te­li­jat eivät ole ihan tyh­miä. On help­po suun­ni­tel­la elä­mää hel­pot­ta­via lin­jo­ja, jos ei tar­vit­se välit­tää rahas­ta. Ne lähiöi­tä rai­vos­tut­ta­vas­ti kier­tä­vät mate­lu­lin­jat tup­paa­vat ole­maan ruuh­kas­sa tupa­ten täyn­nä väkeä, joten suo­rem­mal­la rei­til­lä tus­kin sai­si enem­pää ihmi­siä palveltua.

  58. Vihe­rins­si: Nyt hyväk­sy­tys­sä suun­ni­te­mas­sa yksi sel­vä tavoi­te on ollut maan arvon mak­si­moi­mi­nen. Ran­ta­ton­teis­ta saa enem­män rahaa. Samal­la yri­te­tään saa­da alu­eel­le hyvä­tu­loi­sia, jos­kin täs­sä kyl­lä käy­tän­nös­sä tulee käy­mään segre­goi­vas­ti alu­een sisällä. 

    Vaik­ka ran­ta­tont­tien myy­nis­tä sai­si enem­män rahaa, infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­nen tuli­si hal­vem­mak­si tii­vis­tä­mäl­lä raken­ne­tul­le alu­eel­le. Vaik­ka ran­ta-alu­eel­le onnis­tut­tai­siin­kin hou­kut­te­le­maan hyvä­tu­loi­sia, voi­si var­sin­kin jo raken­ne­tun Meri-Ras­ti­lan, ehkä myös muun Vuo­saa­ren ja heti sil­lan toi­sel­la puo­lel­la ole­vien Mar­ja­nie­men, Puo­ti­lan ja Var­tio­ky­län hou­kut­ta­vuus kär­siä vir­kis­ty­sa­lu­een menet­tä­mi­sen myötä.

  59. Sak­ke: Kysy­mys: Mitä sai­vat inti­aa­nit Man­hat­ta­nin saa­ren myydessään?
    Vas­taus: Mark­ki­na­hin­nan! (oli mark­ki­na­hin­ta inti­aa­neil­le, mut­ta oli­ko se sitä saa­ren osta­neil­le valkonaamoille?) 

    Inti­aa­nien ainoa vaih­toeh­to, joka oli­si joh­ta­nut olen­nai­ses­ti toi­seen tulok­seen oli­si ollut kaik­kien siir­to­lais­ten tap­pa­mi­nen mie­lui­ten vesi­ra­jaan (sys­te­maat­ti­ses­ti, jos oli­si­vat pys­ty­neet), joten en todel­la­kaan ymmär­rä mitä rele­vans­sia täl­lä ver­tauk­sel­la on (ne val­ko­naaa­ma-hol­lan­ti­lai­set eivät myös­kään siir­to­kun­taan­sa saa­neet pitää). Ilman sitä (lähin­nä) euroopplais­ten raken­ta­maa kau­pun­kia ja val­tio­ta kysei­sel­lä aluel­la ei myös­kään oli­si niin kovin ihmeel­lis­tä arvoa tänä päivänäkään.

    Han­na-Lee­na Yli­nen: Jep, hyvä ver­taus. Ja kun maa on ker­ran myy­ty, se on mene­tet­ty ja sii­tä saa­tu raha loh­dut­taa vain hetken. 

    Kau­pun­gil­la on kyl­lä ‘kiin­teis­tö­ve­ro’ nimi­nen instru­ment­ti tulo­jen puris­ta­mi­seen tulevaisuudessakin.

    Minä siis kom­men­toin ihan vain tätä “lahjoitus”-väitettä, en ker­ros­ta­lo­jen met­sään kaa­voit­ta­mi­sen mie­lek­kyyt­tä muuten.

  60. ML: Vaik­ka ran­ta­tont­tien myy­nis­tä sai­si enem­män rahaa, infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­nen tuli­si hal­vem­mak­si tii­vis­tä­mäl­lä raken­ne­tul­le alu­eel­le. Vaik­ka ran­ta-alu­eel­le onnis­tut­tai­siin­kin hou­kut­te­le­maan hyvä­tu­loi­sia, voi­si var­sin­kin jo raken­ne­tun Meri-Ras­ti­lan, ehkä myös muun Vuo­saa­ren ja heti sil­lan toi­sel­la puo­lel­la ole­vien Mar­ja­nie­men, Puo­ti­lan ja Var­tio­ky­län hou­kut­ta­vuus kär­siä vir­kis­ty­sa­lu­een menet­tä­mi­sen myötä. 

    Infra­kus­tan­nus­ten osal­ta olet oikeas­sa. Hel­sin­ki­läi­sil­lä kiin­teis­tö­jen hin­noil­la niil­lä ei kui­ten­kaan ole ihan val­ta­van suur­ta mer­ki­tys­tä kokonaisuudelle.

    Huo­li mui­den aluei­den hou­kut­te­le­vuu­den vähe­ne­mi­ses­tä on toden­nä­köi­ses­ti aihee­ton. Yleen­sä kal­lii­den kiin­teis­tö­jen tule­mi­nen ole­mas­sao­le­van asu­tuk­sen vie­reen nos­taa ole­mas­sao­le­van asu­tuk­sen arvoa.

    Olen­nai­sin kysy­mys tämän tem­pun opn­nis­tu­mi­ses­sa on sii­nä, riit­tää­ko Meri-Ras­ti­lan mai­ne kui­ten­kin kar­koit­ta­maan mak­su­ky­kyi­set osta­jat pai­kal­ta. Jos niin käy, kaa­va ei tule toteutumaan.

    En ole väit­tä­mäs­sä, että nyt hyväk­syt­ty kaa­va oli­si maa­il­man paras. Sen perus­te näyt­tää kui­ten­kin aika sel­väl­tä (raha ja hyvä­tu­lois­ten saa­mi­nen itään), joten kil­pai­le­vien ehdo­tus­ten oli­si pitä­nyt pys­tyä osoit­tau­tu­maan näis­sä asiois­sa parem­mak­si menes­tyäk­seen. Sii­nä kil­pai­lus­sa argu­ment­ti lähi­vir­kis­ty­sa­lu­een muka­vuu­des­ta nykyi­sil­le asuk­kail­le ei ole kovin vahva.

  61. Ris­to: Inti­aa­nien ainoa vaih­toeh­to, joka oli­si joh­ta­nut olen­nai­ses­ti toi­seen tulok­seen oli­si ollut kaik­kien siir­to­lais­ten tap­pa­mi­nen­mie­lui­ten vesi­ra­jaan (sys­te­maat­ti­ses­ti, jos oli­si­vat pys­ty­neet), joten en todel­la­kaan ymmär­rä mitä rele­vans­sia täl­lä ver­tauk­sel­la on (ne val­ko­naaa­ma-hol­lan­ti­lai­set eivät myös­kään siir­to­kun­taan­sa saa­neet pitää). Ilman sitä (lähin­nä) euroopplais­ten raken­ta­maa kau­pun­kia ja val­tio­ta kysei­sel­lä aluel­la ei myös­kään oli­si niin kovin ihmeel­lis­tä arvoa tänä päivänäkään.

    Kau­pun­gil­la on kyl­lä ‘kiin­teis­tö­ve­ro’ nimi­nen instru­ment­ti tulo­jen puris­ta­mi­seen tulevaisuudessakin.

    Minä siis kom­men­toin ihan vain­tä­tä “lahjoitus”-väitettä, en ker­ros­ta­lo­jen met­sään kaa­voit­ta­mi­sen mie­lek­kyyt­tä muuten.

    Öky­asun­to­jen raken­ta­mi­nen ran­noil­le on anteek­sian­ta­ma­ton teko, kos­ka se on käy­tän­nös­sä erit­täin pit­käl­le peruut­ta­ma­ton teko. Toi­saal­ta, ‘öky­asun­to­jen’ hin­ta, vaik­ka se meis­tä ‘taval­li­sis­ta pul­liai­sis­ta’ voi­si käsit­tä­mät­tö­män kor­keal­ta tun­tua­kin, saat­taa se ao. asun­to­jen osta­jien kan­nal­ta olla sil­ti vain pie­neh­kö teki­jä monen muun jou­kos­sa. Öky­asun­non osta­jil­le asun­non hank­ki­mi­seen tar­vit­ta­van raha­mää­rän suu­ruus ei vält­tä­mät­tä ole se oleel­li­sin juttu.

    Ehkä­pä meri­nä­kö­ala-asun­to sit­ten hive­lee jol­lain kum­mal­li­sel­la taval­la ‘nousu­kas­mai­ses­ti’ ajat­te­le­vien öky­asun­to­jen osta­jien miel­tä (esim. peri­aat­tei­den ‘on hie­noa asua meren ran­nal­la’, vrt. ‘on hie­noa kuu­lua kul­ta­pos­su­ker­hoon’ mukaan). Se voi tuot­taa kau­pun­gin­kin kan­nal­ta lyhy­tai­kais­ta iloa rahan muo­dos­sa, mut­ta ikä­vä puo­li asias­sa on se, jos näi­tä öky­asun­to­ja raken­net­taes­sa unoh­de­taan pal­jon suu­rem­man jou­kon, mei­dän ‘taval­lis­ten pul­liais­ten’ oikeu­det lähi­luon­toon, jul­ki­siin meri­mai­se­miin ja upei­siin ran­ta-aluei­siim­me. Öky­asun­not voi­daan raken­taa kau­em­mas­kin rannoista!

  62. Vihe­rins­si: Huo­li mui­den aluei­den hou­kut­te­le­vuu­den vähe­ne­mi­ses­tä on toden­nä­köi­ses­ti aihee­ton. Yleen­sä kal­lii­den kiin­teis­tö­jen tule­mi­nen ole­mas­sao­le­van asu­tuk­sen vie­reen nos­taa ole­mas­sao­le­van asu­tuk­sen arvoa.

    Räjäyt­ti­kö Aurin­ko­lah­den raken­ta­mi­nen muun Vuo­saa­ren hin­ta­ta­son nousuun? Uskoi­sin uuden raken­ta­mi­sen nos­ta­van ole­mas­sao­le­van asu­tuk­sen arvoa ennem­min paran­tu­nei­den pal­ve­lu­jen ja jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien kuin fii­nim­pien naa­pu­rei­den ansiosta. 

    Aina­kin itse pidän hyviä ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­luei­ta erit­täin tär­keä­nä teki­jä­nä uut­ta asun­toa etsies­sä­ni. Oli­sin myös val­mis mak­sa­maan asun­nos­ta enem­män hyvien ulkoi­lu­mah­dol­li­suuk­sien lähel­tä. Nii­den puut­tu­mi­nen koko­naan oli­si luul­ta­vim­min este kau­pan syn­ty­mi­sel­le. Enkä pidä itseä­ni minään ääri­ta­pauk­se­na — tämän voi tode­ta vaik­ka tut­ki­mal­la asun­toil­moi­tuk­sia tai vaik­ka­pa vain jut­te­le­mal­la asias­ta ihmis­ten kans­sa. Väi­tän edel­leen, että vir­kis­ty­sa­lu­eel­le raken­ta­mi­nen vähen­täi­si lähi­seu­dun nykyis­ten asun­to­jen houkuttavuutta.

  63. Kyse on pit­käl­ti brän­däyk­ses­tä. Meri-Ras­ti­lal­le on tie­ten tah­toen raken­net­tu huo­noa ima­goa, jot­ta sil­lä voi­si perus­tel­la alu­een “paran­ta­mis­ta” kaavoituksella. 

    Huo­no ima­go on kui­ten­kin vain ima­goa. KSV:n muu­ta­ma vuo­si sit­ten ulko­puo­li­sel­la tahol­la teet­tä­mäs­sä tut­ki­muk­ses­sa asuk­kaat arvioi­vat Meri-Ras­ti­laa var­sin myönteisesti. 

    Jos asuk­kaat pitä­vät aluet­ta hyvä­nä, mut­ta ima­go on huo­no, pitäi­si toi­men­pi­tei­den koh­dis­tua mie­li­ku­vien kohen­ta­mi­seen. Meri-Ras­ti­las­ta oli­si pal­jon myön­teis­tä ker­rot­ta­vaa — mm. hyvät ulkoi­lu­mah­dol­li­suu­det ja uima­ran­to­jen lähei­syys — mut­ta jos­tain syys­tä mie­luum­min halu­taan luo­da kiel­teis­tä mielikuvaa. 

    Hel­sin­gin Sano­mis­ta muis­tan muu­ta­man posi­tii­vi­sen Meri-Ras­ti­las­ta teh­dyn jutun, mut­ta niis­sä aluet­ta kut­sut­tiin Meri-Ras­ti­lan sijaan Kal­lah­dek­si. Sel­lais­ta sattuu.

    OURCi­ty-suun­ni­tel­man poh­jal­ta toteu­te­tut asun­not oli­si­vat toden­nä­köi­ses­ti halut­tu­ja, sil­lä ulkoi­lua­lu­een lähei­syys tuli­si nii­den yhtey­des­sä moneen ker­taan mai­ni­tuk­si. KSV:n suun­ni­tel­man mukaan toteu­te­tut asun­not sen sijaan jou­tui­si­vat kär­si­mään ima­go­hai­tas­ta, sil­lä raken­ta­mis­pro­ses­sin jäl­kiä tul­tai­siin ver­taa­maan nii­hin tuhan­siin ja taas tuhan­siin valo­ku­viin, joi­ta met­sä­alu­eel­ta on otettu.

  64. Han­na-Lee­na Yli­nen: OURCi­ty-suun­ni­tel­man poh­jal­ta toteu­te­tut asun­not oli­si­vat toden­nä­köi­ses­ti halut­tu­ja, sil­lä ulkoi­lua­lu­een lähei­syys tuli­si nii­den yhtey­des­sä moneen ker­taan mai­ni­tuk­si. KSV:n suun­ni­tel­man mukaan toteu­te­tut asun­not sen sijaan jou­tui­si­vat kär­si­mään ima­go­hai­tas­ta, sil­lä raken­ta­mis­pro­ses­sin jäl­kiä tul­tai­siin ver­taa­maan nii­hin tuhan­siin ja taas tuhan­siin valo­ku­viin, joi­ta met­sä­alu­eel­ta on otettu.

    YOURCi­ty on var­mas­ti huo­mioi­nut talo­yh­tiöi­den tas­a­puo­li­set koh­te­lut, ver­ti­kaa­lit ja hori­son­taa­lit näky­mä­käy­tä­vät ja ark­ki­teh­tien visioi­den suo­je­lu­tar­peet? Miten?

    Itsel­lä­ni ei ole yhtä­kään valo­ku­vaa ko met­säs­tä, enkä nykyi­sen tai aikai­sem­pien asun­to­je­ni osal­ta ole het­keä­kään miet­ti­nyt met­sän­hak­kuus­ta joh­tu­nei­ta “ima­go­hait­to­ja”.

  65. ant­ti:
    Itsel­lä­ni ei ole yhtä­kään valo­ku­vaa ko met­säs­tä, enkä nykyi­sen tai aikai­sem­pien asun­to­je­ni osal­ta ole het­keä­kään miet­ti­nyt met­sän­hak­kuus­ta joh­tu­nei­ta “ima­go­hait­to­ja”.

    Täs­sä tapauk­ses­sa ima­go­hai­tat liit­tyi­si­vät myös itse pro­ses­siin. Vuo­ro­vai­ku­tus ei tain­nut men­nä ihan niin kuin oli­si pitänyt.

    Asia tulee joka tapauk­ses­sa pysy­mään esil­lä pit­kään ja toi­vo­taan, että met­sä säi­lyy met­sä­nä ja kal­liot kallioina.

  66. Kyl­lä­hän tämä kol­lek­tii­vi­nen peri­syn­ti näkyy asun­to­jen halut­ta­vuu­des­sa ja hin­nois­sa, eten­kin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa jos­sa samal­la tont­til­la on ensin ollut vuo­si­tu­han­sien ajan ainut­laa­tuis­ta luon­toa ja sit­ten usei­ta raken­nus­his­to­rial­li­ses­ti kor­vaa­mat­to­mia ker­ros­tu­mia jot­ka on ahnees­ti pei­tet­ty nyky­ra­ken­nus­ten alle. Vai?

    Tai syn­ty­kö­hän ima­go­hait­ta sit­ten sii­tä että lähiö­akt­vis­tit suun­nit­te­le­vat eläin­suo­je­li­joi­den kei­no­ja ja uusiin taloi­hin alkaa­kin ilmes­tyä kan­taa­ot­ta­via tai­de­töh­ry­jä tai autot pala­vat kuin ber­lii­nin friedrichs­hai­nis­sa jos­ta “jupit” halu­taan pitää pois­sa ja asun­not vallattuina…?

  67. ML: Aina­kin itse pidän hyviä ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­luei­ta erit­täin tär­keä­nä teki­jä­nä uut­ta asun­toa etsies­sä­ni. Oli­sin myös val­mis mak­sa­maan asun­nos­ta enem­män hyvien ulkoi­lu­mah­dol­li­suuk­sien lähel­tä. Nii­den puut­tu­mi­nen koko­naan oli­si luul­ta­vim­min este kau­pan syn­ty­mi­sel­le. Enkä pidä itseä­ni minään ääri­ta­pauk­se­na – tämän voi tode­ta vaik­ka tut­ki­mal­la asun­toil­moi­tuk­sia tai vaik­ka­pa vain jut­te­le­mal­la asias­ta ihmis­ten kans­sa. Väi­tän edel­leen, että vir­kis­ty­sa­lu­eel­le raken­ta­mi­nen vähen­täi­si lähi­seu­dun nykyis­ten asun­to­jen houkuttavuutta.

    Kysy­mys ei ole sii­tä, mitä ihmi­set sano­vat, vaan mihin he käyt­tä­vät rahan­sa. Näin ollen asun­to­jen arvo­jen kat­so­mi­nen ker­too todel­li­sis­ta arvostuksista.

    Arvos­tet­ta­via sijain­te­ja ovat sel­lai­set, joil­la on hyvät lii­ken­neyh­tey­det, hyvät pal­ve­lut ja hyvät naa­pu­rit. Maan­tie­de vai­kut­taa myös jon­kin ver­ran, meren­ran­ta on sel­väs­ti arvos­tet­tua Helsingissä.

    Met­sä voi olla arvos­tet­tua, mut­ta sitä ei ihan hel­pos­ti kyl­lä alu­eel­li­sis­ta hin­nois­ta näe. Met­sän arvos­tus näyt­tää vähäi­sel­tä ver­rat­tu­na mui­hin sijain­ti­te­ki­jöi­hin. Jos met­sä oli­si kovin arvos­tet­tua, sen pitäi­si näkyä sii­nä, että asun­to­jen hin­nat putoa­vat sel­väs­ti sen mukaan, kuin­ka kau­ka­na lähi­met­säs­tä ne ovat, kos­ka met­sän vir­kis­ty­sar­vo on luon­nol­li­ses­ti eri­lai­nen kilo­met­rin pääs­sä kuin parin­sa­dan met­rin pääs­sä. Täl­lais­ta ilmiö­tä on vai­kea löytää.

    PIe­ne­nä rea­li­teet­ti­na voi­si tode­ta, että esi­mer­kik­si Meri-Ras­ti­lan omis­tusa­sun­to­jen neliö­hin­ta ei ole kovin kor­kea, vaik­ka siel­lä tun­ne­tus­ti on nyt hyvät vir­kis­tys­mah­dol­li­suu­det. Tun­tuu aika epä­rea­lis­ti­sel­ta, että niil­lä vir­kis­tys­mah­dol­li­suuk­sil­la oli­si lopul­ta kovin monen sata­sen vai­ku­tus­ta neliöhintaan.

    Sii­nä olet oikeas­sa, että naa­pu­rit ylei­ses­ti ottaen alen­ta­vat alu­een arvoa, kos­ka NIMBY kos­kee hyvin suur­ta osaa kan­sas­ta. Kui­ten­kin tätä vas­taan toi­mii se ilmiö, että jos uusi naa­pu­rus­to on ole­mas­sao­le­vaa kal­liim­paa, se voi hila­ta ole­mas­sao­le­van sta­tus­ta ylöspäin.

    Toi­sin­kin päin voi käy­dä. Esi­mer­kik­si Töö­lös­sä erään uuden naa­pu­rin tule­mi­nen sel­väs­ti pudot­ti tiet­ty­jen talo­yh­tiöi­den asun­to­jen hin­to­ja, vaik­ka ei edes raken­net­tu uut­ta taloa.

    Pudot­ti­ko Aurin­ko­lah­den tule­mi­nen Vuo­saa­ren omis­tusa­sun­to­jen hin­to­ja ver­rat­tu­na mui­hin vas­taa­viin lähiöi­hin? Aika vähän se sil­tä näyttää.

  68. Han­na-Lee­na Yli­nen: Täs­sä tapauk­ses­sa ima­go­hai­tat liit­tyi­si­vät myös itse pro­ses­siin. Vuo­ro­vai­ku­tus ei tain­nut men­nä ihan niin kuin oli­si pitänyt.

    Tuol­lai­set asiat hier­tä­vät van­ho­ja asuk­kai­ta. Uudet asuk­kaat eivät muu­ta­man vuo­den kulut­tua muis­ta koko asias­ta mitään. Ihmis­ten muis­ti on lyhyt, ja yli­pää­tään eet­ti­sis­tä arvois­ta ollaan val­miim­pia mak­sa­maan puheis­sa kuin tilisiirroissa.

  69. Vihe­rins­si:
    Jos met­sä oli­si kovin arvos­tet­tua, sen pitäi­si näkyä sii­nä, että asun­to­jen hin­nat putoa­vat sel­väs­ti sen mukaan, kuin­ka kau­ka­na lähi­met­säs­tä ne ovat, kos­ka met­sän vir­kis­ty­sar­vo on luon­nol­li­ses­ti eri­lai­nen kilo­met­rin pääs­sä kuin parin­sa­dan met­rin pääs­sä. Täl­lais­ta ilmiö­tä on vai­kea löytää.

    PIe­ne­nä rea­li­teet­ti­na voi­si tode­ta, että esi­mer­kik­si Meri-Ras­ti­lan omis­tusa­sun­to­jen neliö­hin­ta ei ole kovin kor­kea, vaik­ka siel­lä tun­ne­tus­ti on nyt hyvät virkistysmahdollisuudet. 

    Kes­kus­puis­ton lähei­syys nos­taa asun­to­jen hin­to­ja tut­ki­tus­ti 1,5 km säteel­lä. Meri-Ras­ti­las­sa vas­taa­vaa ilmiö­tä ei ole voi­nut syn­tyä, kos­ka rasit­tee­na on ollut tämä osayleiskaavasuunnitelma.

    Eivät asun­not Meri-Ras­ti­las­sa sil­ti miten­kään hal­po­ja ole. Hitas-asun­not ovat tie­ten­kin asia erik­seen, mut­ta mui­ta ei ilmoi­tuk­sis­ta vält­tä­mät­tä osaa edes yhdis­tää Meri-Ras­ti­laan, kos­ka sijain­nik­si ilmoi­te­taan Ram­sin­ran­ta, Ram­sin­nie­mi tai jos­kus yksin­ker­tai­ses­ti Vuosaari.

  70. Vihe­rins­si: Kysy­mys ei ole sii­tä, mitä ihmi­set sano­vat, vaan mihin he käyt­tä­vät rahan­sa. Näin ollen asun­to­jen arvo­jen kat­so­mi­nen ker­too todel­li­sis­ta arvostuksista.Arvostettavia sijain­te­ja ovat sel­lai­set, joil­la on hyvät lii­ken­neyh­tey­det, hyvät pal­ve­lut ja hyvät naa­pu­rit. Maan­tie­de vai­kut­taa myös jon­kin ver­ran, meren­ran­ta on sel­väs­ti arvos­tet­tua Helsingissä.Metsä voi olla arvos­tet­tua, mut­ta sitä ei ihan hel­pos­ti kyl­lä alu­eel­li­sis­ta hin­nois­ta näe. Met­sän arvos­tus näyt­tää vähäi­sel­tä ver­rat­tu­na mui­hin sijain­ti­te­ki­jöi­hin. Jos met­sä oli­si kovin arvos­tet­tua, sen pitäi­si näkyä sii­nä, että asun­to­jen hin­nat putoa­vat sel­väs­ti sen mukaan, kuin­ka kau­ka­na lähi­met­säs­tä ne ovat, kos­ka met­sän vir­kis­ty­sar­vo on luon­nol­li­ses­ti eri­lai­nen kilo­met­rin pääs­sä kuin parin­sa­dan met­rin pääs­sä. Täl­lais­ta ilmiö­tä on vai­kea löytää.PIenenä rea­li­teet­ti­na voi­si tode­ta, että esi­mer­kik­si Meri-Ras­ti­lan omis­tusa­sun­to­jen neliö­hin­ta ei ole kovin kor­kea, vaik­ka siel­lä tun­ne­tus­ti on nyt hyvät vir­kis­tys­mah­dol­li­suu­det. Tun­tuu aika epä­rea­lis­ti­sel­ta, että niil­lä vir­kis­tys­mah­dol­li­suuk­sil­la oli­si lopul­ta kovin monen sata­sen vai­ku­tus­ta neliöhintaan.Siinä olet oikeas­sa, että naa­pu­rit ylei­ses­ti ottaen alen­ta­vat alu­een arvoa, kos­ka NIMBY kos­kee hyvin suur­ta osaa kan­sas­ta. Kui­ten­kin tätä vas­taan toi­mii se ilmiö, että jos uusi naa­pu­rus­to on ole­mas­sao­le­vaa kal­liim­paa, se voi hila­ta ole­mas­sao­le­van sta­tus­ta ylöspäin.Toisinkin päin voi käy­dä. Esi­mer­kik­si Töö­lös­sä erään uuden naa­pu­rin tule­mi­nen sel­väs­ti pudot­ti tiet­ty­jen talo­yh­tiöi­den asun­to­jen hin­to­ja, vaik­ka ei edes raken­net­tu uut­ta taloa.Pudottiko Aurin­ko­lah­den tule­mi­nen Vuo­saa­ren omis­tusa­sun­to­jen hin­to­ja ver­rat­tu­na mui­hin vas­taa­viin lähiöi­hin? Aika vähän se sil­tä näyttää.

    Oman mutu-tun­tu­ma­ni mukaan vir­kis­ty­sa­lu­eet kyl­lä nos­ta­vat asun­non arvoa, jos­kaan ei vält­tä­mät­tä niin, että eroa oli­si kovin pal­joa sen mukaan onko asun­to 200 m vai kilo­met­rin pääs­sä vir­kis­ty­sa­lu­ees­ta. Kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jil­lä on ikä­vä tai­pu­mus arvioi­da asun­non hin­taa ver­taa­mal­la sitä saman pos­ti­nu­me­roa­lu­een sisäl­lä teh­tyi­hin kaup­poi­hin. Ver­tai­lu on myös hie­man han­ka­laa, kos­ka met­sän lähei­syys tar­koit­taa hel­pos­ti sijain­tia kau­em­pa­na pal­ve­luis­ta ja jouk­ko­lii­ken­tees­tä. Onhan täs­tä ole­mas­sa myös tämä Han­na-Lee­na Yli­sen mai­nit­se­ma tut­ki­mus, mis­sä ker­ro­taan meren­ran­nan ja Kes­kus­puis­ton lähei­syy­den nos­ta­van asun­non arvoa. Niin, ja muis­te­taan­han asun­to­jen myyn­ti-ilmoi­tuk­sis­sa­kin mai­ni­ta hyvät ulkoi­lu­mah­dol­li­suu­det, mikä­li sel­lai­set vain ovat — vähän vaa­ti­mat­to­mam­mat­kin tun­tu­vat usein ole­van mai­nin­nan arvoisia.

    En toki ole­ta­kaan, että vir­kis­ty­sa­lu­een arvo asun­non hin­nas­sa oli­si tuhan­sia euro­ja, mut­ta jo tuon mai­nit­se­ma­si muu­ta­man­kin sata­sen ero Meri-Ras­ti­lan hin­ta­ta­sol­la alkaa hyvin­kin olla jo 10 % luok­kaa asun­non arvosta.

    Aurin­ko­lah­den raken­ta­mi­nen ei juu­ri­kaan vie­nyt vir­kis­ty­sa­luei­ta. Sen myö­tä Vuo­saa­reen tuli uima­ran­taa, pal­ve­lui­ta ja sitä varak­kaam­paa naa­pu­rus­toa. Teo­rian mukaan tämän kai pitäi­si ennem­min­kin nos­taa muun Vuo­saa­ren arvoa. Enpä tie­dä onko näin käynyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.