Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.11.2013

Alu­eel­li­nen poik­kea­mis­lu­pa ullakkorakentamiseen

Pöy­däl­tä

Kokoo­mus on pyy­tä­nyt tämän kak­si ker­taa pöy­däl­le. Tar­koi­tuk­se­na var­maan­kin on lie­ven­tää luvan ehto­ja piho­jen kun­nos­tuk­sen ym. osal­ta. Vai­kea ottaa kan­taa, kun ei tie­dä, mitä he ehdottavat.

Kes­ki-Pasi­lan rata­pi­ha­kort­te­lei­den suunnitteluperiaatteet

Alu­eel­le suun­ni­tel­laan noin 155 000 ker­ros­ne­liö­tä, jois­ta noin 120 000 asu­mi­seen. Asuk­kai­ta siis noin 3 000. Työ­paik­ko­ja noin 1 000. Pasi­lan­tien var­teen oikei­ta umpi­kort­te­lei­ta. Pysä­köin­ti maan alle niin kuin näin kes­kei­sel­lä pai­kal­la kuu­luu teh­dä­kin. Toi­saal­ta val­mis­teil­la ole­van pysä­köin­tioh­jel­man mukaan pitäi­si olla mah­dol­lis­ta toteut­taa osa pai­kois­ta myö­hem­min, kun tai jos mak­su­ha­lu­kas­ta kysyn­tää ilmaantuu.

Alu­een koko on yli 16 ha, joten alue­te­hok­kuu­dek­si tulee vain yksi. Mata­la luku selit­tyy sil­lä, että kaa­va-alu­ees­ta noin puo­let on tie­tä ja rautatietä.

Kala­sa­ta­man ase­ma­kaa­van muutos

Moni­mut­kai­nen suun­nit­te­lu tar­ken­tuu ja ase­ma­kaa­vo­ja muu­te­taan suun­nit­te­lun mukaan. Nyt pie­nen­ne­tään raken­nusoi­keuk­sia lii­ken­teen vaa­ti­man tilan vuok­si. Alu­eel­la varau­du­taan myös vesi­lii­ken­teen ter­mi­naa­liin. Tai­de­taan siis varau­tua Haka­nie­men sil­lan remont­tiin ja uuden sil­lan las­ke­mi­seen alem­mas niin, ettei Haka­nie­men toril­le enää pää­se vesi­bus­seil­la. (Tuli­si­ko kor­vaa­va ter­mi­naa­li näin kauas?)

Dia­ko­nia-ammat­ti­kor­kea­kou­lul­le tont­ti Kyläsaareen

Dia­ko­niao­pe­tus Jär­ven­pääs­tä ja lii­kun­na­noh­jaa­ja­kou­lu­tus Sol­val­las­ta siir­ty­vät Kylä­saa­reen. Niil­le kaa­voi­te­taan tilat. Täs­sä yhtey­des­sä tont­ti ja sen raken­nusoi­keus pie­ne­ne­vät mer­kit­tä­väs­ti, kos­ka tilaa tar­vi­taan leveäm­mil­le teil­le. Her­man­nin ran­ta­ties­tä tulee aivan jär­kyt­tä­vän leveä. Suun­ni­tel­ma onkin ehdit­ty ris­ti­tä lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin –pals­tal­la Lisää Espoo­ta Hel­sin­kiin ‑suun­ni­tel­mak­si. Mikä­hän tämän katusuun­ni­tel­man koko­nais­ti­lan­ne oikein on?

Hel­sin­gin pysäköintipolitiikka

Pöy­däl­tä.

Tie­dos­sa ei ole, mil­lai­sia muu­tos­esi­tyk­siä muil­ta tulee, joten nii­hin ei ole oikein voi­nut varau­tua. Ajat­te­lin puo­lus­taa esit­te­li­jän ehdo­tus­ta, ellei muu­ta ilmene.

Rune­ber­gin­ka­dun pyörätiet

Lau­ta­kun­ta palaut­ti tämän vii­mek­si torai­sis­sa tun­nel­mis­sa pysä­köin­ti­paik­ko­jen vuok­si ja kan­sa­lais­ten kuu­le­mi­sek­si. Nyt Män­ty­mäen ken­täl­le on lisät­ty 300 asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­kaa kor­vaa­maan täs­sä mene­tet­tä­viä 24 paik­kaa. Ymmär­tääk­se­ni itse suun­ni­tel­ma on sama kuin ennen. Kan­sa­lais­pa­lau­te on ollut pää­osin puol­ta­va, mut­ta Töö­lö-seu­ra itkee pysäköinnistä.

Pyö­rä­tie pää­asias­sa kol­mi­ta­so­rat­kai­su­na ja osin pyöräkaistaratkaisu.

Hel­sin­gin­ka­dun län­si­pään pyörätiesuunnitelma

Tämä tai­taa olla aika yksi­mie­li­nen jut­tu. Pyö­räi­ly ja jalan­kul­ku ero­te­taan kol­mi­ta­so­rat­kai­sul­la tai sel­väs­ti eril­lään ole­vil­la väy­lil­lä. Yksi­suun­tai­suu­teen ei täs­sä vai­hees­sa vie­lä mennä.

Hel­sin­gin­ka­dun itä­pään liikennesuunnitelma

Pyö­rä­kais­tat molem­mil­le puo­lil­le katua. Ete­lä­puo­lel­la pyö­rä­kais­tan ja jal­ka­käy­tä­vän välis­sä on pysä­köin­ti. Kasin ratik­kaa nopeu­te­taan pois­ta­mal­la yksi pysäk­ki ja suo­ris­ta­mal­la rata­geo­met­ri­aa. Tämä hyö­dyt­tää HKL:ää 700 000 eurol­la vuo­des­sa ja mat­kus­ta­jia aika­sääs­tön kaut­ta yhtä pal­jon. Koko remont­ti mak­saa run­saan mil­joo­nan, joten takai­sin­mak­suai­ka on alle vuoden!

Suun­ni­tel­ma on ymmär­tääk­se­ni sama, joka palau­tet­tiin asuk­kai­den ja mui­den taho­jen kuu­le­mis­ta var­ten. Nyt on kuul­tu ja suu­rin osa tun­tui kan­nat­ta­van. Pysä­köin­ti­pai­kois­ta tie­tys­ti vali­tet­tiin. Täl­lä seu­dul­la kui­ten­kin asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja on riit­tä­väs­ti nii­den kysyn­tään nähden.

Tii­vis­tys­kaa­va Kivihaassa

Pöy­däl­tä.

Minul­le ei val­jen­nut, mik­si kokoo­mus pyy­si tämän pöy­däl­le. Minus­ta tämän pitäi­si olla sel­vä asia.

Lausun­to ase­ma­kaa­van­muu­tos­ha­ke­muk­ses­ta Lauttasaarentiellä 

(Pöy­däl­tä)

Halu­taan raken­taa yksi asun­ta­lo kadun var­teen samal­la kun osta­rin kort­te­lia­kin tii­vis­te­tään. Tätä täy­tyy pol­kea kat­so­maan. Viras­to esit­tää, ettei hake­muk­seen suos­tu­ta, kos­ka Olli Kivi­sen näke­myk­sel­lis­tä ark­ki­teh­tuu­ria run­nel­tai­siin. Perus­te­lu tun­tuu vähän hep­poi­sal­ta, kun juu­ri lau­ta­kun­ta päät­ti raken­taa asun­to­ja Meri-Ras­ti­lan ran­ta­puis­toon. Me annam­me täs­tä kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le vain lausunnon.

Pyö­räi­ly lisään­tyy nopeasti

Raport­ti pyö­räi­ly­mää­ris­tä ker­too, että pyö­räi­ly on nopeas­sa kas­vus­sa, eri­tyi­ses­ti län­nes­tä (Laut­ta­saa­ren sil­ta). Itse luo­tan koneel­li­siin las­ken­toi­hin enem­män kuin käsin teh­tyi­hin, kos­ka käsi­las­ken­to­jen tulos riip­puu niin pal­jon las­ken­ta-ajan sääs­tä. Vuon­na 2012 las­ken­ta-aika­na oli epäe­dul­li­sem­pi sää kuin tänä vuon­na. Kone­las­ken­nois­sa pyö­räi­ly lisään­tyi eri las­ken­ta­pis­teis­sä 6 % – 20 %. Suu­rin kas­vu, 20 %, oli Baa­nal­la ja Laut­ta­saa­ren sillalla.

 

 

54 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.11.2013”

  1. Laut­ta­saa­ren sil­lan eri­tyi­so­lo­suh­tei­siin kan­nat­tai­si muu­ten miet­tiä rat­kai­su­ja pyö­rä­lii­ken­teen ja kalas­ta­jien tur­val­li­seen eril­lään pitämiseen…

  2. En ota kan­taa suo­raan Laut­ta­saa­ren­tien asi­aan, kos­ka en tun­ne paik­kaa. Kun miet­tii ylei­sem­mäl­lä tasol­la, on häm­men­tä­vää, että ihmis­ten luo­muk­sia arvos­te­taan kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa kor­keam­mal­le kuin vaik­ka­pa van­haa mui­nais­ran­taa tai luon­nol­taan moni­muo­tois­ta ulkoilupuistoa.

  3. Mä olen muu­ten var­sin kova laa­jo­jen ja yhte­näis­ten vihe­ra­luei­den puo­les­ta­pu­hu­ja, mut­ta tar­vi­taan­ko ton­ne Kes­ki-Pasi­laan nyt oikeas­ti omaa puistoakselia?

    Tuo paik­ka jos mikä oli­si sopi­va sil­le ääri­tii­viil­le kort­te­li­ki­vi­kau­pun­gil­le. Eli lisää talo­ja ja pari kort­te­li­puis­toa Kes­ki-Pasi­laan. Alue on pie­ni, ja siel­tä kyl­lä pää­see nop­saan laa­jem­mil­le ja yhte­näi­sil­le vihe­ra­lueil­le. Eten­kin kun myös katot ote­taan virkistyskäyttöön.

  4. Kau­pun­gin vilk­kain pyö­rä­väy­lä on umpi­sur­keas­sa kunnossa:
    — pääl­lys­te jär­kyt­tä­vän huo­no — ajo­ra­ta pääl­lys­tet­ty moneen ker­taan ilman, että pyö­rä­tie­tä oli­si edes paikkailtu
    — jalan­kul­ku ja pyö­räi­ly ero­tet­tu vain val­koi­sel­la vii­val­la, lisäk­si tal­vel­la lumet aura­taan jal­ka­käy­tä­väl­le, jol­loin jalan­kul­ki­jat val­taa­vat pyörätien
    — ete­lä­puo­len pyö­rä­tiel­lä ahdas paik­ka sekä itä­pääs­sä (pyl­väs kes­kel­lä tie­tä) että län­si­pääs­sä (pyö­rä­tie tekee jyr­kän mut­kan, jon­ka sai­si hel­pos­ti pois pois­ta­mal­la län­nes­tä päin oikeal­le kään­ty­vän kais­tan, jol­la on vain vähän liikennettä)
    — poh­jois­puo­lel­ta puut­tuu pyö­rä­tien merkintöjä
    — Tall­ber­gin­ka­dun ris­teyk­sen itä­puo­len suo­ja­tiel­tä puut­tuu lii­ken­ne­mer­kit — lisäk­si suo­ja­tie ylit­tää pyö­rä­tien pai­kas­sa, jos­sa suo­ja­tiel­lä on lii­ken­ne­va­lot, mut­ta pyö­rä­tiel­lä ei. Ei kai tuol­lai­nen voi olla lail­li­nen järjestely
    — ajo­ra­dan ja pyö­rä­tien välil­lä todel­la iso tasoe­ro ilman kai­det­ta tai erotusaluetta
    Tämä kai­pai­si koko­nais­val­tais­ta perusparannusta,

    Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Laut­ta­saa­ren sil­lan eri­tyi­so­lo­suh­tei­siin kan­nat­tai­si muu­ten miet­tiä rat­kai­su­ja pyö­rä­lii­ken­teen ja kalas­ta­jien tur­val­li­seen eril­lään pitämiseen…

  5. Mitä jär­keä säi­lyt­tää tuo Kes­ki-Pasi­lan kal­lio­nö­kä­re. Ei se miten­kään eri­tyi­sen kau­nis tai val­lit­se­va ele­ment­ti alu­eel­la ole. Kes­kus­puis­to on ihan käve­ly­mat­kan pääs­sä ja siel­tä löy­tyy sit­ten vähän kor­keam­paa kal­lio­ta. Ker­ro­sa­la­ta­voi­tet­ta­kin voi­si tar­kas­taa ylös­päin, mikä­li pysä­köin­ti­nor­min höl­len­tä­mi­nen menee läpi.

  6. Rune­ber­gin­ka­dus­ta en kek­si huo­mau­tet­ta­vaa, vaik­ka miten etsin. Näi­tä lisää!

  7. Rata­pi­ha­kort­te­li­kaa­van mata­la alue­te­hok­kuus selit­tyy sil­lä, ettei ole ollut tah­toa teh­dä kun­non kau­pun­ki­kaa­vaa ja nyt saa­daan taas yksi autoi­lun suju­vuut­ta pai­not­ta­va, hyvää lähiö­ta­soa ole­va kau­pun­gin­osa kuol­lei­ne katui­neen. Täl­lä ker­taa vaan niin kes­kei­sel­le pai­kal­le ja erin­omais­ten jul­kis­ten yhteyk­sien äärel­le, etten tie­dä itkeä­kö vai­ko nau­raa. Hyvää ovat viher­ka­tot ja toi­min­to­jen sekoit­ta­mi­nen. Kan­ta­kau­pun­ki­mai­suus ja moni­puo­li­set kivi­jal­ka­pal­ve­lut on suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teis­sa mai­nit­tu, mut­ta nii­den edel­lyt­tä­mää asu­kas­ti­heyt­tä ei edes tavoi­tel­la samal­la kun sii­hen vie­reen puu­ha­taan jät­ti­mäis­tä kauppakeskusta.

    Otsi­kos­sa on muu­ten vää­rä vuosi.

  8. Perus­te­lu tun­tuu vähän hep­poi­sal­ta, kun juu­ri lau­ta­kun­ta päät­ti raken­taa asun­to­ja Meri-Ras­ti­lan rantapuistoon.

    Yhden huo­non pää­tök­sen ei pitäi­si oikeut­taa tois­ta, tosin omas­ta mie­les­tä­ni Laut­ta­saa­ren­tiel­le raken­ta­mi­nen oli­si hyvä jut­tu. Laut­ta­saa­res­sa ei ole pulaa puis­tois­ta ja se pie­ni puis­tik­ko Kivi­sen suun­nit­te­le­man talon edes­sä ei ole miten­kään vält­tä­mä­tön min­kään väitetyn/kuvitellun “ryt­min” tai muun takia. Sen sijaan met­roa­se­man kort­te­lis­sa pitäi­si tii­vis­tää ja teh­dä katu­ta­son liiketiloja.

  9. Kes­ki-Pasi­lan rata­pi­ha­kort­te­lit on nyt se paik­ka, min­ne pitäis saa­da nii­tä mai­nos­tet­tu­ja kes­kus­tan agglo­me­raa­tio­etu­ja. Jos usko­taan visio­pa­pe­rei­ta, niin näi­den etu­jen alt­ta­ril­le voi­si uhra­ta yhden kal­lion, jois­ta var­si­nai­ses­ti ei ole pulaa muutenkaan.

  10. Ei tämä oikein kuu­los­ta sil­tä uudel­ta urbaa­nil­ta Hel­sin­gil­tä, joka ottai­si sit­ten vie­lä luon­toa huo­mioon. Lisää asfalt­tia autoil­le; vähen­ne­tään raken­nusoi­keut­ta kes­kel­lä kau­pun­kia; suo­jel­laan ark­ki­teh­din visioi­ta kaik­kien mui­den etu­ja vas­taan, mut­ta sit­ten luon­to­mai­se­mat saa­vat men­nä, oli kyse sit­ten Vii­kin­mäes­tä tai Meri-Ras­ti­las­ta, jon­ka jäl­keen suo­jel­laan kyl­lä ne har­vas­ti raken­ne­tut, polii­ti­koil­le vuo­si­kym­me­niä rahaa anta­nei­den ket­ju­jen asia­kas­mää­rät var­mis­ta­neet met­sä­lä­hiöt, jot­ka söi­vät ne met­sät taloil­la ja asfal­teil­la; uudes­ta kak­kos­kes­kus­tas­ta tulee sit­ten keräi­lye­rä vähän kaik­kea, mut­ta ei sitä ihmis­tä sylei­lyyn­sä otta­vaa suur­kau­pun­kia. Tor­nia­lue ei näy­tä kehit­ty­vän urbaa­nim­mak­si, ja pal­ve­lui­den sul­lo­mi­nen kes­kuk­sen sisä­ti­loi­hin ei sekään syn­ny­tä kovin elä­vää kau­pun­kia. Teh­dään­kö täs­sä vain ostos­kau­pun­kia Allegron tuo­mil­le? Mik­si pitää teh­dä puo­let mota­ril­ta ja rai­tio­teil­tä jää­väs­tä hek­ka­ken­täs­tä nur­mik­koa, kun tor­nia­lue ja Tripla antai­si, tai suo­ras­taan käs­ki­si teh­dä sitä urbaa­nia suu­rem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa, ja yhä jäi­si kal­lio ilta­va­lais­tuk­seen ja tilaa yhdel­le koko­nai­sel­le puis­tol­le, kuten Jät­käs­sä. Jos junat jon­kun mie­les­tä häi­rit­se­vät, niin eikö­hän jo Hel­sin­gis­tä löy­dy kym­me­niä tuhan­sia radan­var­ren asuk­kai­ta, jot­ka eivät enää edes huo­maa kun junat kul­ke­vat vie­res­tä. Mota­ril­la­kaan ei ole mitään syy­tä tul­la, kos­ka koh­ta pää­see niin monel­la jul­ki­sel­la Pasi­laan ja kes­kus­taan, että vähem­pi­kin riit­täi­si. Lähiym­pä­ris­tös­sä riit­tää luon­to­koh­tei­ta, joten jos nii­tä haluai­si sääs­tää, niin ei tuh­lai­si tilaa tur­hiin joka­pi­han suu­riin puis­to­vi­ri­tyk­siin, joi­ta kat­sel­laan sit­ten ehkä ikkunasta.

    Muu­ten­kin tämä kau­pun­gin into teh­dä käyt­tä­mät­tä jää­vää nur­mik­koa joka paik­kaan vähen­tää jo itses­sään sitä luon­non moni­muo­toi­suut­ta. Kum­mal­li­nen tapaus on esi­mer­kik­si Van­taan­joen suul­la joen ja Lah­den­tien alun välis­sä, jos­sa kepu­lii­nit sai­vat ensin lait­to­man kaa­van mukai­sen talon­sa raken­taa, jon­ka jäl­keen alu­ees­ta teh­tiin nur­mik­koa, jot­ta autot kuu­lui­si­vat ja näkyi­si­vät parem­min mota­ril­ta. Ei ihme, että jo paju­lin­nun­kin kan­ta on vähe­ne­mäs­sä, kun Hel­sin­ki levi­ää ja KSV on pui­kois­sa. Asfalt­tia ja har­vaa lähiö­tä ja loput sit­ten nur­mik­koa, jota ei käy­te­tä. Näh­tä­väs­ti saman­lais­ta vih­re­ää asfalt­tia on tulos­sa koko Van­han­kau­pun­gin­lah­den län­si­puo­li muu­ta­mal­la puu­ry­kel­mäl­lä, kun Kala­sa­ta­man alue raken­tuu koko­nai­suu­des­saan Ara­bian­ran­nan jat­kok­si. Tätä sopii ihme­tel­lä, ja tämän­kin takia on tär­ke­ää jät­tää itä­puo­li raken­ta­mat­ta. Teh­täi­siin moni­puo­lis­ta leh­ti­met­sää sään­nöl­li­sil­lä iki­vih­reil­lä, jot­ta tal­vel­la­kin oli­si jotain mitä kat­sel­la. Jätet­täi­siin kui­ten­kin tilaa ihmis­ten liik­kua ja har­ras­taa lii­kun­taa. Oli­si kome­aa syk­syl­lä, kun koko ran­ta oli­si rus­kas­sa ja elu­koil­la­kin oli­si suo­jai­saa kul­kea ja asustella.

  11. Kes­ki-Pasi­laan oli­si perus­tel­tua sijoit­taa vie­lä enem­män asu­mis­ta. Paik­ka on mitä par­hain tehok­kaal­le maankäytölle.

    Jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det Kes­ki-Pasi­las­ta ovat hyvät ja moni­puo­li­set. Kes­kus­puis­ton vir­kis­tys­rei­teil­le­kin pää­see näppärästi.

    Yli­pää­tään oli­si hyvä raken­taa Hel­sin­kiä sopi­vis­sa pai­kois­sa enem­män ylös­päin. Jos kat­soo muu­ta Hel­sin­kiä Kruu­nu­vuo­ren suun­nal­ta, kul­kee hori­son­tis­sa monin pai­koin ylim­pä­nä voimalinja.

    Kun tie­to viher­ra­ken­teen mer­ki­tyk­ses­tä hyvin toi­mi­val­le kau­pun­gil­le kas­vaa, on maan­käyt­töön löy­det­tä­vä uuden­lais­ta tehok­kuut­ta. Elä­vä kau­pun­ki tar­vit­see myös riit­tä­vät virkistysalueet.

  12. Cle­pen visio mie­luum­min läh­tö­koh­dak­si Kes­ki-Pasi­lan kaavoituksessa:

    Pähkinänkuoressa:
    Raken­nus­te­hok­kuus: 3,5
    Asu­kas­ti­heys: 27000
    Alue: 288657 m²
    Raken­nusa­la: 100000 m²
    Ker­ro­sa­la: noin 1000000 m²
    Asu­kas­mää­rä: 7800
    Työ­paik­ko­ja: 19000 

  13. Mikään muut­tua ei saa: Mitä jär­keä säi­lyt­tää tuo Kes­ki-Pasi­lan kal­lio­nö­kä­re. Ei se miten­kään eri­tyi­sen kau­nis tai val­lit­se­va ele­ment­ti alu­eel­la ole. 

    Pie­net kal­lio­nö­kä­reet kes­kel­lä kau­pun­kia voi­vat olla ihan kivo­ja ele­ment­te­jä, vrt. Agrico­lan­ka­tu — Port­ha­nin­ka­tu — Fle­ma­ri ‑kol­mio, joka kesäi­sin on hyvin­kin suo­sit­tu. Kal­liol­le pitäi­si men­nä joku kevät / kesäil­ta istus­ke­le­maan että sii­tä sai­si käsi­tyk­sen. Yksi idea oli­si kal­lio­ta kier­tä­vä umpi­kort­te­li (vrt. Temp­pe­li­ka­tu) jos topo­lo­gia sen mahdollistaa.

    Oleel­lis­ta suun­ni­tel­mas­sa oli­si että Pasi­lan­ka­dun pät­käs­tä sil­lal­ta Radio­ka­dul­le saa­daan jalan­kul­ki­ja­mit­ta­kaa­vai­nen pää­ka­tu (vrt. Munk­ki­nie­men puis­to­tie) vail­la läpia­jo­lii­ken­net­tä niin että alue Kes­kus­puis­tos­ta rataan asti tun­tui­si yhte­näi­sel­tä. Eril­li­nen poh­jois-ete­lä ‑suun­tai­nen parin kort­te­lin mit­tai­nen puis­toak­se­li on tar­pee­ton, suo­jai­set umpi­kort­te­li­pi­hat riit­tä­vän suu­rel­la kort­te­li­kool­la on pal­jon parem­pi vaihtoehto.

    Edel­leen olen sitä miel­tä että suun­nit­te­lua­lu­een ete­lä­puo­lel­la sil­lan poh­jois­puo­len toi­mis­to­ta­lois­sa on lii­an vähän ker­ro­sa­laa suh­tees­sa kor­keu­teen. Yksi lamel­li lisää molem­piin kort­te­lei­hin, niin tämä korjautuu.

  14. Min­kä takia Kes­ki-Pasi­laa suun­ni­tel­laan niin väl­jäk­si? Tuol­lai­seen koh­taan­han oli­si jär­ke­vää asut­taa aina­kin 20 000–10 000 ihmis­tä jos halu­taan elä­vää kau­pun­kia raken­taa. Unoh­de­taan Se kum­mal­li­nen tor­ni­suun­ni­tel­ma ja raken­ne­taan urbaa­nia, kor­ke­aa umpi­kort­te­lia täy­teen koko mont­tu sil­lan molem­min puolin.

  15. Kes­ki-Pasi­lan rata­pi­ha­kort­te­lei­den suunnitteluperiaatteet”

    Mie­les­tä­ni Kes­ki-Pasi­laa val­ta­kun­nan olen­nai­sim­pa­na lii­ken­teel­li­se­nä sol­mu­koh­ta­na pitäi­si kehit­tää enen­kaik­kea toi­mi­ti­la- eli työ­paik­ka­kes­kit­ty­mä­nä. Ei nyt sen­tään ihan toi­sin­päin kuin lau­ta­kun­nan luvuis­sa mut­ta puo­let ja puolet.

    Alueil­le joil­la on urbaa­nia ker­rok­sel­li­suut­ta sekä ran­noil­le ja saa­riin sit­ten sitä asumista.

  16. Mie­les­tä­ni Kes­ki-Pasi­laa val­ta­kun­nan olen­nai­sim­pa­na lii­ken­teel­li­se­nä sol­mu­koh­ta­na pitäi­si kehit­tää enen­kaik­kea toi­mi­ti­la- eli työ­paik­ka­kes­kit­ty­mä­nä. Ei nyt sen­tään ihan toi­sin­päin kuin lau­ta­kun­nan luvuis­sa mut­ta puo­let ja puolet.

    Toi­mi­ti­laa kai on suun­ni­tel­tu tor­nei­hin ja kes­kus­kort­te­liin, jot­ka ovat tämän rata­pi­ha­kort­te­lei­den alu­een ulkopuolella.

  17. Aina välil­lä kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa, mil­tä Hel­sin­ki näyt­tää esim. Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta tai Suo­men­lin­nas­ta kat­sot­tu­na. Kulos­aa­ren suun­taa hal­lit­se­van voi­ma­lin­jan lisäk­si Hel­sin­gis­tä nouse­vat esiin Lin­nan­mäen lait­teet Ukko, Raket­ti ja Pano­raa­ma sekä kaup­pa­to­rin suun­taan kat­sot­taes­sa ruot­sin­lai­vo­jen piiput. 

    Kor­kea raken­ta­mi­nen esim. Kes­ki-Pasi­laan voi­si teh­dä kau­pun­gis­ta aidos­ti kiin­nos­ta­vam­man näköisen. 

    Jos asu­kas­ti­heyt­tä halu­taan nos­taa, on käy­tän­nös­sä kak­si vaih­toeh­toa: joko raken­taa kor­keam­pia asuin­ta­lo­ja tai teh­dä tehok­kaam­pia poh­ja­rat­kai­su­ja asun­toi­hin esim. itäi­sen kan­ta­kau­pun­gin 30-luvul­la talo­jen tai Roi­hu­vuo­ren 50-luvun asun­to­jen tapaan. Suun­nit­te­lus­sa asu­kas­ti­hey­des­tä puhu­taan, mut­ta tosia­sias­sa kum­paa­kaan näis­tä tavois­ta sen kas­vat­ta­mi­seen ei edes pyri­tä kokeilemaan.

  18. Andy: Mie­les­tä­ni Kes­ki-Pasi­laa val­ta­kun­nan olen­nai­sim­pa­na lii­ken­teel­li­se­nä sol­mu­koh­ta­na pitäi­si kehit­tää enen­kaik­kea toi­mi­ti­la- eli työpaikkakeskittymänä. 

    Lai­te­taan­pa tähän vasta-argumentti.

    Lii­ken­teel­li­nen sol­mu­koh­ta on mitä mai­nioin asuin­paik­ka. Siel­tä pää­see hel­pos­ti töi­hin mel­kein mihin suun­taan hyvän­sä ja nime­no­maan väl­jäs­ti ja muka­vas­ti ruuh­kaa vas­taan. Lisäk­si alu­eel­la asu­val­le voi hel­pos­ti löy­tyä työ­paik­ka alu­eel­ta, mikä vähen­tää liikkumistarvetta.

    Työ­paik­ko­jen kes­kit­tä­mi­nen nykyi­siin sol­mu­koh­tiin lisää enti­ses­tään lii­ken­teen epä­ta­sa­pai­noa ja liik­ku­mis­tar­vet­ta, kun asun­not ovat maal­la ja työ­pai­kat kaupungissa.

    Sol­mu­koh­tien halut­ta­vuus asui­na­luei­na näkyy mm. Hel­sin­gin kes­kus­ta-aluei­den asun­to­jen hinnoissa.

  19. Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Jos asu­kas­ti­heyt­tä halu­taan nos­taa, on käy­tän­nös­sä kak­si vaih­toeh­toa: joko raken­taa kor­keam­pia asuin­ta­lo­ja tai teh­dä tehok­kaam­pia poh­ja­rat­kai­su­ja asuntoihin 

    Ensi­si­jai­nen rat­kai­su ei ole kum­pi­kaan nois­ta vaan se, että saa­te­taan lopul­li­seen lepoon rakas ystä­väm­me park­ki­paik­ka­nor­mi. (Tosin voi­sim­me samal­la tar­kis­taa, kuu­lui­si­ko valoi­suus­nor­min ja melu­nor­min pääs­tä myös­kin vähin­tään elä­ke­put­keen asti ja rii­sua ne nykyis­tä sallivammiksi…)

  20. EKK:
    Kau­pun­gin vilk­kain pyö­rä­väy­lä on umpi­sur­keas­sa kunnossa:

    Eikä toti­ses­ti ole ainut. Yli­pään­sä lähes kaik­ki vil­kas­lii­ken­tei­sil­lä sil­loil­la kul­ke­vat kevyen lii­ken­teen väy­lät ovat käsit­tä­mät­tö­mäs­sä alen­nus­ti­las­sa ja erit­täin epä­mu­ka­via käyt­tää. Tyy­liin auto­kais­tal­ta aurat­tu lumi­val­li Pasi­lan­sil­lan kapel­la pyö­räi­ly­osuu­del­la joka iki­nen tal­vi, Kuusi­saa­ri-Leh­ti­saa­ri-rei­tin auto­kais­tal­la ole­vat lam­mi­kot jot­ka rois­ku­te­taan kevyes­ti liik­ku­vien pääl­le, Kulos­aa­ren sil­lan erit­täin huo­nos­ti tal­vel­la hoi­de­tut puo­lel­ta toi­sel­le mut­kit­te­le­vat yhtey­det, jois­sa auto­jen len­nät­tä­mä rapa rois­kuu jne. Ja samal­la autoi­li­jat alka­vat valit­ta­maan heti, jos kadus­sa on vähän kuoppia.

    Ei mak­sai­si pal­joa näi­den­kään puut­tei­den kor­vaa­mi­nen ja kevyen lii­ken­teen olo­jen kohen­ta­mi­nen. Aina­kaan ver­ra­tu­na auto­puo­len inves­toin­tei­hin. Mut­ta kun asen­ne on se, että ainoas­taan auto­lii­ken­teel­lä on väliä, niin enti­nen mei­nin­ki jat­kuu. Vaik­ka se onkin täy­sin mark­ki­na­ta­lou­den pyhien lakien vas­tais­ta; kuten ansiok­kaas­sa jul­kai­sus­sa “Seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä” tode­taan, tut­ki­muk­sen mukaan jokai­nen pyö­räl­lä kul­jet­tu kilo­met­ri sääs­tää yhteis­kun­nal­le 16 sent­tiä — ja jokai­nen autol­la kul­jet­tu mak­saa 10 senttiä.

    Voi­mia tais­te­luun pyö­rä­kais­to­jen puo­les­ta taas seu­raa­vaan kokouk­seen! Vas­tas­sa kun ovat päi­vän leh­den mukaan koko­nais­ta 4 puu­ta ja 24 auto­paik­kaa (joi­den mark­ki­na-arvo on noin 24 x 50 000 e = 1,2 milj e ja mis­tä pää­oma­ku­lut mal­til­li­sel­la 8% tuot­to-odo­tuk­sel­la ovat 4 000 e vuo­des­sa paik­kaa kohden?).

  21. Andy:

    Alueil­le joil­la on urbaa­nia ker­rok­sel­li­suut­ta sekä ran­noil­le ja saa­riin sit­ten sitä asumista.

    Hoh­hoi­jaa. Tää on niin tätä. Puut­tuu luo­vuut­ta ja lah­jak­kuut­ta, jos ei muu­ta kek­si­tä kuin levi­tä saa­riin ja ran­noil­le. Var­maan ollaan seu­raa­van suku­pol­ven teek­ka­rien oppi­kir­jois­sa varoit­ta­va­na esimerkkinä.

    Terk­ku­ja vaan Andyl­le ja muil­le­kin tääl­lä pyö­ri­vil­le kai­moil­le: Ant­sal­le, Antil­le, AV:lle jne.

  22. Vihe­rins­si: Lai­te­taan­pa tähän vasta-argumentti.

    Lii­ken­teel­li­nen sol­mu­koh­ta on mitä mai­nioin asuin­paik­ka. Siel­tä pää­see hel­pos­ti töi­hin mel­kein mihin suun­taan hyvän­sä ja nime­no­maan väl­jäs­ti ja muka­vas­ti ruuh­kaa vas­taan. Lisäk­si alu­eel­la asu­val­le voi hel­pos­ti löy­tyä työ­paik­ka alu­eel­ta, mikä vähen­tää liikkumistarvetta.

    Työ­paik­ko­jen kes­kit­tä­mi­nen nykyi­siin sol­mu­koh­tiin lisää enti­ses­tään lii­ken­teen epä­ta­sa­pai­noa ja liik­ku­mis­tar­vet­ta, kun asun­not ovat maal­la ja työ­pai­kat kaupungissa.

    Sol­mu­koh­tien halut­ta­vuus asui­na­luei­na näkyy mm. Hel­sin­gin kes­kus­ta-aluei­den asun­to­jen hinnoissa.

    Näke­myk­se­ni on täy­sin päin­vas­tai­nen kos­ka maa­seu­dul­le ei todel­la­kaan kan­na­ta ripo­tel­la työ­paik­ko­ja ja pal­ve­lu­ja. Juu­ri lii­ken­teel­li­ses­sä sol­mu­koh­das­sa työ­pai­kat ovat hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­via niin muis­ta kau­pun­gi­no­sis­ta kuin ympä­rys­kun­nis­ta­kin ja mat­ka­ket­ju­py­sä­köin­nil­lä maa­seu­dul­ta­kin. Jos tuol­lai­nen alue uhra­taan asu­mi­sel­le, työ­mat­ko­jen suju­voi­tu­mi­sen etu mene­te­tään, kos­ka siel­tä ihmis­ten on joka tapauk­ses­sa läh­det­tä­vä työ­hön eri paikkoihin.

    Hel­sin­gin kes­kus­ta on eri­tyi­sa­lue, jol­la on pal­jon van­haan raken­nus­kan­taan ja kult­tuu­ri­toi­min­taan liit­ty­vää veto­voi­maa, mut­ta työ­paik­ka­kes­kit­ty­mä­nä se on juu­ri esit­tä­mä­ni kal­tai­nen esi­merk­ki: pal­jon työ­paik­ko­ja lii­ken­teel­li­ses­sä solmukohdassa.

  23. Vara-Andyt: Hoh­hoi­jaa. Tää on niin tätä. Puut­tuu luo­vuut­ta ja lah­jak­kuut­ta, jos ei muu­ta kek­si­tä kuin levi­tä saa­riin ja ran­noil­le. Var­maan ollaan seu­raa­van suku­pol­ven teek­ka­rien oppi­kir­jois­sa varoit­ta­va­na esimerkkinä.

    Terk­ku­ja vaan Andyl­le ja muil­le­kin tääl­lä pyö­ri­vil­le kai­moil­le: Ant­sal­le, Antil­le, AV:lle jne.

    En kan­na­ta luon­non arvo­jen menet­tä­mis­tä ja yleis­ten vir­kis­ty­sa­lui­e­den pie­nen­tä­mis­tä, mut­ta olen aina ihme­tel­lyt mik­si ker­ros­ta­loa­jen tulee sijai­ta voi­mak­kaas­ti lii­ken­nöi­dyil­lä b ja ö alueil­la ja varak­kai­den oma­ko­ti­ma­tot tai ker­ros­ta­lot (vrt. Eiran ran­ta) leviä­vät ran­noil­le ja a‑luokan kohteisiin.
    Oli­si­ko täs­sä yksi syy haja-asu­mi­sen suo­sion kas­vuun (joka nyt on liik­ku­mi­sen hin­nan nous­tua onnek­si hiipumassa)?
    Toki Hel­sin­ki kaa­voit­taa­kin sata­ma­toi­min­noil­ta vapau­tu­via saa­ria ihan ok. Sik­si­pä Kes­ki-Pasi­laan pitäi­si­kin kaa­voit­taa työ­paik­ko­ja, joi­hin on käte­vä ja lyhyt mat­ka Hel­sin­gin uusil­ta asui­na­lueil­ta ja ympäryskunnista.
    Lii­ken­teel­lis­ten sol­mu­koh­tien toi­mi­ti­la­ra­ken­ta­mi­nen vähen­tää myös työ­pe­räi­sen mat­kus­ta­mi­sen yksityisautonkäyttötarvetta.

  24. Koti-isä: mis­tä pää­oma­ku­lut mal­til­li­sel­la 8% tuotto-odotuksella

    Haluai­sin tie­tää, mis­tä sijoi­tuk­ses­ta saa tuot­toa 8 % yli ylei­sen korkotason…

    Kek­sin kol­me vali­dia tapaa mää­rit­tää noi­den auto­paik­ko­jen vuo­kra­kus­tan­nuk­set kaupungille:

    1. Kau­pun­gin lai­nois­taan mak­sa­ma reaa­li­kor­ko. (Jos kau­pun­ki myi­si auto­pai­kan, se sääs­täi­si tämän verran.)

    2. Asuk­kaan asun­to­lai­nois­taan mak­sa­ma reaa­li­kor­ko. (Jos asu­kas ostai­si auto­pai­kan, se mak­sai­si tämän verran.)

    3. Kau­pun­gin vuo­kra­ton­teis­taan halua­ma raha. (Kau­pun­ki on vii­sau­des­saan pää­ty­nyt täl­lai­seen tuot­to-odo­tuk­seen maastaan.)

    Vii­mei­seen on ole­mas­sa vas­taus 4%, mut­ta käy­tän­nös­sä kau­pun­ki käyt­tää huo­mat­ta­vas­ti käy­pää arvoa mata­lam­paa arvoa pää­oman arvo­na, jol­loin todel­li­nen abso­luut­ti­nen kor­ko lie­nee noin 2 %, eikä se sen yli noil­la kah­del­la muul­la­kaan mene. Ylei­sen vii­sau­den mukaan kau­pun­gin vuo­kra­ton­tit ovat ostet­ta­via sel­väs­ti halvempia.

    Suu­ruus­luok­ka-arvio­na näis­tä kai­kis­ta pääs­tään jon­ne­kin 1000 €/v ‑arvoon. Nyt siis kau­pun­ki lah­joit­taa tämän ver­ran rahaa pai­kal­li­sel­le autol­li­sel­le asuk­kaal­le mii­nus muu­ta­man lei­pä­pa­ke­tin ver­ran asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus­ta. Kun pyö­rä­kais­ta val­mis­tuu, kau­pun­ki lah­joit­taa saman ver­ran ker­rot­tu­na auto­paik­ko­jen mää­räl­lä rahaa pyö­rä­kais­tan käyt­tä­jil­le tuol­ta katuosuudelta.

    (Tosin sit­ten kau­pun­ki taas ilmei­ses­ti lah­joit­taa lisää rahaa raken­ta­mal­la enem­män ilmai­sia park­ki­paik­ko­ja vähän mat­kan pää­hän. Hohhoijaa.)

    Sen ver­ran pie­nis­tä rahois­ta puhu­taan, ettei se niis­tä voi oikeas­ti olla kiinni.

  25. Andy: olen aina ihme­tel­lyt mik­si ker­ros­ta­loa­jen tulee sijai­ta voi­mak­kaas­ti lii­ken­nöi­dyil­lä b ja ö alueilla 

    Vähän niin kuin Töölö.

    Työ­paik­ko­jen ja asun­to­jen sijain­ti samal­la alu­eel­la on hyö­dyl­lis­tä mones­ta lii­ken­teel­li­ses­tä syys­tä, vaik­ka ihmi­set eivät edes kävi­si omal­la alu­eel­laan töis­sä. Täl­lä het­kel­lä väki tup­paa kes­kus­taan aamul­la ja pois illal­la. Lop­pu­tu­lok­se­na on voi­mak­kaas­ti suun­tais­tu­nut ruuh­ka ja resurs­sien vajaa­käyt­tö hil­jai­seen aikaan. Lisäk­si kan­sain­vä­lis­ten koke­mus­ten mukaan pel­kät lii­ke­kes­kuk­set muut­tu­vat vähem­män viih­tyi­sik­si hil­jai­seen aikaan.

    Ei sekään oli­si hyvä, jos kaik­ki asui­si­vat kes­kus­tas­sa ja työ­pai­kat oli­si­vat huit­sin­ku­kas­sa. Nyt kui­ten­kin balans­si on niin päin, että kes­kus­ta on kovin työ­paik­ka­pai­not­tei­nen, jol­loin asun­to­jen lisä­ra­ken­ta­mi­nen ei vie­lä joh­da ongelmiin.

    Toi­mis­to­ti­lo­jen vuo­kra­ta­sos­ta muu­ten näkee sen, että fir­moil­la ei ole mitään ihan koh­tuu­ton­ta tun­kua kes­kus­taan. Hin­tae­ro lai­ta-aluei­siin näh­den on ole­mas­sa, mut­ta se ei ole miten­kään val­ta­van suuri.

  26. Andy: Hel­sin­gin kes­kus­ta on eri­tyi­sa­lue, jol­la on pal­jon van­haan raken­nus­kan­taan ja kult­tuu­ri­toi­min­taan liit­ty­vää vetovoimaa

    Mak­sa­vat­ko asun­not kes­kus­tan van­hois­sa talois­sa enem­män kuin uusis­sa? Käy­vät­kö töö­lö­läi­set joka viik­ko oopperassa?

    Pasi­la ei ole Laut­ta­saar­ta kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta, eivät­kä Laut­ta­saa­ren uudis­ra­ken­nus­koh­teet ihan var­si­nai­ses­ti ole käsiin mädän­ty­neet, vaik­ka Laut­ta­saa­ren lähi­pal­ve­lut ovat­kin aika vaa­ti­mat­to­mia. Mik­si Pasi­la lii­ken­teel­li­ses­ti Laut­ta­saar­ta jopa parem­pa­na oli­si vähem­män hou­kut­te­le­va asuinalue?

  27. …lii­kun­na­noh­jaa­ja­kou­lu­tus Sol­val­las­ta siir­ty­vät Kylä­saa­reen. Niil­le kaa­voi­te­taan tilat”

    Hesa­ris­sa oli just myös jut­tua Mäke­län­rin­teen uima­hal­lin vie­reen tule­vas­ta lii­kun­ta­hal­lis­ta; eikö jom­man kum­man yhtey­teen sai­si sisä­ve­lodro­mia mahdutettua?

  28. Sik­si­pä Kes­ki-Pasi­laan pitäi­si­kin kaa­voit­taa työ­paik­ko­ja, joi­hin on käte­vä ja lyhyt mat­ka Hel­sin­gin uusil­ta asui­na­lueil­ta ja ympäryskunnista.
    Lii­ken­teel­lis­ten sol­mu­koh­tien toi­mi­ti­la­ra­ken­ta­mi­nen vähen­tää myös työ­pe­räi­sen mat­kus­ta­mi­sen yksityisautonkäyttötarvetta. 

    Kes­ki-Pasi­laan on tulos­sa työ­paik­ko­ja. Tor­nia­lu­eel­le, Tripla-alu­eel­le ja 1000kpl vie­lä Rata­pi­han­kort­tei­hin­kin. Van­haa Itä-Pasi­lan toi­mis­to­kes­kit­ty­mää unohtamatta.

    Kyl­lä tuon­ne asun­to­ja­kin tar­vi­taan, muu­ten menee lii­an yksi­toik­koi­sek­si mil­jöök­si. Enem­män­kin soi­si asuk­kai­ta mah­du­tet­ta­van kuin 3000. Onko se taas park­ki­pai­kois­ta kiinni?

  29. Pasi­laan kuu­lu­vat kor­keat talot, ei tuol­lai­nen muu­ta­man kah­den-kol­men ker­rok­sen piper­rys mon­tus­sa. Näin jo 1970-luvul­ta läh­tien on ollut. 

    Suo­men vilk­kaim­man rau­ta­tie­a­se­man lähei­syy­teen saa hel­pos­ti 10 000 kau­pun­ki­lais­ta lisää.

    Tuon KSV:n ehdot­ta­man vision voi­si myy­dä esim. Kirk­ko­num­mel­le kesämökkikyläksi.

  30. Vihe­rins­si: Mik­si Pasi­la lii­ken­teel­li­ses­ti Laut­ta­saar­ta jopa parem­pa­na oli­si vähem­män hou­kut­te­le­va asuinalue?

    Ehkä Laut­ta­saa­ren ran­ta­mai­se­mat miel­lyt­tä­vät sil­mää enem­män kuin Töö­lön­jär­vi?

  31. bing: Van­haa Itä-Pasi­lan toi­mis­to­kes­kit­ty­mää unohtamatta. 

    Tas­a­puo­li­suu­den vuok­si mai­nit­ta­koon, että myös lähei­ses­tä Län­si-Pasi­las­ta (ja Ilma­las­ta) löy­tyy yllät­tä­vän mon­ta työpaikkaa.

  32. Juha­ni Salo­vaa­ra:
    Muu­ten­kin tämä kau­pun­gin into teh­dä käyt­tä­mät­tä jää­vää nur­mik­koa joka paik­kaan vähen­tää jo itses­sään sitä luon­non moni­muo­toi­suut­ta. Kum­mal­li­nen tapaus on esi­mer­kik­si Van­taan­joen suul­la joen ja Lah­den­tien alun välis­sä, jos­sa kepu­lii­nit sai­vat ensin lait­to­man kaa­van mukai­sen talon­sa raken­taa, jon­ka jäl­keen alu­ees­ta teh­tiin nur­mik­koa, jot­ta autot kuu­lui­si­vat ja näkyi­si­vät parem­min motarilta. 

    Tämä “Kus­taa Aadol­fin puis­to” on tosi­aan aika käsit­tä­mä­tön tapaus. Lah­den­väy­län ja Van­taan­joen väli­nen puis­tik­ko pis­tet­tiin mata­lak­si ja tilal­le lai­tet­tiin nur­mik­koa. Ehkä moot­to­ri­tien kai­na­lo on suun­ni­tel­mis­sa vai­kut­ta­nut hyväl­tä piknikpaikalta?

    http://goo.gl/maps/GJDHJ

    Puis­to on var­mas­ti mak­sa­nut pit­kän pen­nin, kun alku­pe­räi­nen, suo­jaa­va puis­tik­ko oli pal­jon parem­pi. Pai­kal­la oli myös hie­no koi­vu­ku­ja, joka reu­nus­ti alku­pe­räis­tä tie­tä kos­kel­ta vesi­lai­tok­sel­le, ajal­ta ennen Lahdenväylää.

  33. Vihe­rins­si:Pasi­la ei ole Laut­ta­saar­ta kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta, eivät­kä Laut­ta­saa­ren uudis­ra­ken­nus­koh­teet ihan var­si­nai­ses­ti ole käsiin mädän­ty­neet, vaik­ka Laut­ta­saa­ren lähi­pal­ve­lut ovat­kin aika vaa­ti­mat­to­mia. Mik­si Pasi­la lii­ken­teel­li­ses­ti Laut­ta­saar­ta jopa parem­pa­na oli­si vähem­män hou­kut­te­le­va asuinalue? 

    Toi­vot­ta­vas­ti tämä oli sarkasmia?

    Kai ihmi­sil­lä on mui­ta­kin kri­tee­rei­tä vali­ta asui­na­lu­een­sa kuin miten hyvä se on liikenteellisesti.

  34. Pasi­lan kaa­va on aika outo, mie­leen tulee häi­väh­dyk­siä lähiö­ra­ken­ta­mi­ses­ta, jos­sa kokoo­ja­ka­dut kier­tä­vät aluet­ta ympä­ril­tä ja kes­kel­lä on “puis­toau­kea”.

    Ihan tie­dok­si, että tuo puis­toau­kea tulee ole­maan aivan kuol­lut n. 10 kk vuo­des­sa. Mitään pal­ve­lui­ta tai kau­pun­ki­mai­suut­ta sin­ne ei saa miten­kään. Aluet­ta kier­tä­vät ave­nuet taas tule­vat ole­maan sel­lai­sia mota­rei­ta, että siel­lä ei kukaan käve­le vapaa­eh­toi­ses­ti. Pal­ve­lut siis saa­daan suun­ni­tel­man mukai­ses­ti kes­ki­tet­tyä sisä­ti­loi­hin ja cityco­nit kiittää.

    Aina­han lau­ta­kun­ta voi ottaa kaa­van pöy­däl­le vii­kok­si tai jopa palaut­taa sen takai­sin val­mis­te­luun, jos­ta se tulee puo­len vuo­den pääs­tä saman­lai­se­na takai­sin. Sen jäl­keen sitä ei toki voi enää palaut­taa, kos­ka kaa­voi­tus tapah­tuu muu­ten­kin lii­an nopeas­ti. Näin­hän tämä näis­sä suu­rem­mis­sa koko­nai­suuk­sis­sa toimii.

  35. Kes­ki-Pasi­lan suun­ni­tel­ma on puh­da­sop­pi­nen Le Cor­busie­rin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun esi­merk­ki. 1‑asuminen, 2‑työ, 3‑virkistys sekä 4‑liikenne on jaet­tu tiu­kas­ti omiin vyö­hyk­kei­siin­sä ja raken­ta­mi­ses­sa suo­si­taan har­vaa ja korkeaa. 

    Ihan hie­no kun­nia­no­soi­tus 30-luvun ihan­teil­le, mut­ta mik­si Hel­sin­gin poten­ti­aa­li­nen kak­kos­kes­kus­ta pitää uhra­ta monien mie­les­tä nyky-yhteis­kun­nas­sa toi­mi­mat­to­mak­si tode­tul­le aat­teel­le. Suun­nit­te­lu on var­mas­ti hel­pom­paa noin, mut­ta hyvää kau­pun­kia tuos­ta tus­kin tulee. Ompa­han sen­tään kil­pai­lua Keskustalle/Itäkeskukselle/Sellolle/Jumbolle jne, kun­han park­ki­paik­ko­ja raken­ne­taan riittävästi.

  36. Gre­jus: Pasi­lan kaa­va on aika outo, mie­leen tulee häi­väh­dyk­siä lähiö­ra­ken­ta­mi­ses­ta, jos­sa kokoo­ja­ka­dut kier­tä­vät aluet­ta ympä­ril­tä ja kes­kel­lä on “puis­toau­kea”.

    Tämä muut­tuu radi­kaa­lis­ti jos Pasi­lan­ka­dul­ta vie­dään kokoo­ja­ka­tus­ta­tus, jon­ka jäl­keen asui­na­luet­ta rajoit­taa­kin Radio­ka­tu ja Vetu­ri­tie, ja suun­nit­te­lua­lue integroi­tuu nykyi­seen Län­si-Pasi­laan paremmin.

    Ihan tie­dok­si, että tuo puis­toau­kea tulee ole­maan aivan kuol­lut n. 10 kk vuo­des­sa. Mitään pal­ve­lui­ta tai kau­pun­ki­mai­suut­ta sin­ne ei saa mitenkään.

    Näin. Tuo poh­jois-ete­lä­suun­tai­nen puis­toai­he oli­si pal­jon parem­pi osa­na Pasi­lan­ka­tu-espla­na­dia, jon­ka lai­dal­le voi­si tul­la­kin jotain elämää.

    Aluet­ta kier­tä­vät ave­nuet taas tule­vat ole­maan sel­lai­sia mota­rei­ta, että siel­lä ei kukaan käve­le vapaaehtoisesti.

    Vetu­ri­tie aivan var­mas­ti, mut­ta läpia­jo­lii­ken­teen on olta­va jos­sain. Vetu­ri­tien kat­ta­mi­nen nyt suun­ni­tel­tua pidem­mäl­tä mat­kal­ta voi­si olla ihan toi­mi­va aja­tus. Jo kor­keus­e­rot ovat sel­lai­sia ettei Vetu­ri­tien var­sis­ta saa viih­tyi­siä millään.

  37. Kasin ratik­kaa nopeu­te­taan pois­ta­mal­la yksi pysäk­ki ja suo­ris­ta­mal­la rata­geo­met­ri­aa. Tämä hyö­dyt­tää HKL:ää 700 000 eurol­la vuodessa”

    Mikä on HKL-rai­de­lii­ken­teen vuo­si­bud­jet­ti? Mis­tä näi­tä luku­ja oikein syn­tyy, kun ei aukea ihan taval­li­sel­le veronmaksajalle?

  38. Gre­jus: Toi­vot­ta­vas­ti tämä oli sarkasmia?

    Kai ihmi­sil­lä on mui­ta­kin kri­tee­rei­tä vali­ta asui­na­lu­een­sa kuin miten hyvä se on liikenteellisesti.

    Ei ollut sar­kas­mia, ja kyl­lä toki on. Mut­ta ymmär­tääk­se­ni Laut­ta­saa­rel­la on kak­si etua ver­rat­tu­na Pasi­laan: meri ja Espoo. Toi­saal­ta Pasi­la on lii­ken­teel­li­ses­ti parem­mas­sa paikassa.

    Minun on kovin vai­kea uskoa, että tuol­lai­sel­la pai­kal­la ole­va asui­na­lue jäi­si kovin mata­lan sta­tuk­sen alu­eek­si. Kal­lios­sa­kin neliö­hin­nat ovat aika kor­kei­ta, vaik­ka ympä­ris­tö onkin välil­lä vähän vähem­män siloiteltua.

    Osaat­ko ker­toa jon­kin lii­ken­teel­li­ses­sä mer­kit­tä­väs­sä sol­mu­koh­das­sa ole­van pai­kan pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta, joka ei ole omas­sa ympä­ris­tös­sään suh­teel­li­sen arvo­kas­ta aluetta?

  39. Autoi­lun roo­lia oli­si perus­tel­tua vähen­tää Kes­ki-Pasi­lan suun­nit­te­lus­sa. Alue on lähel­lä kes­kus­taa. Jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det ovat poik­keuk­sel­li­sen hyvät.

    Maan­käyt­tö tehos­tui­si ja alu­ees­ta voi­si tul­la muka­vam­pi­kin, jos autoi­luun sat­saa­mis­ta supistettaisiin.

  40. Vihe­rins­si: Ei ollut sar­kas­mia, ja kyl­lä toki on. Mut­ta ymmär­tääk­se­ni Laut­ta­saa­rel­la on kak­si etua ver­rat­tu­na Pasi­laan: meri ja Espoo. Toi­saal­ta Pasi­la on lii­ken­teel­li­ses­ti parem­mas­sa paikassa. 

    Sosi­aa­li­sen asun­non­tar­jon­nan vähäi­syys ei myös­kään hai­tan­ne nii­tä, jot­ka mak­sa­vat omas­taan omal­la rahallaan.

    (On se myös kes­ki­mää­rin Pasi­laa esteet­ti­sem­pi (muu­ten­kin kuin meren osal­ta), vaik­ka aika hyvän hin­nan niis­tä rumim­mis­ta­kin ker­ros­ta­lois­ta on saanut.)

  41. Pasi­la on tek­ni­ses­ti osa kan­ta­kau­pun­kia ja tulee jat­kos­sa ole­maan yhä kes­kei­sem­pi osa kan­ta­kau­pun­kia. Kau­pun­gin­osan sta­tus on kui­ten­kin lähem­pä­nä lähiöi­tä eikä se tai­da kovin­kaan pal­jon hou­ku­tel­la nii­tä asuk­kai­ta, jot­ka tun­ke­vat asu­maan kan­ta­kau­pun­kiin. Nykyi­set kaa­vai­lut eivät Pasi­lan sta­tus­ta tule nos­ta­maan muun kan­ta­kau­pun­gin tasolle.

    Jos Pasi­la halu­taan todel­la nos­taa ihmis­ten mie­li­ku­vis­sa osak­si kes­kus­taa tai edes kan­ta­kau­pun­kia, pitäi­si alue raken­taa perin­tei­sen kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­ti. Puis­toak­se­li voi­si esi­mer­kik­si olla espla­na­di jota reu­nus­ta­vat kapeat käve­ly­ka­dut. Viih­tyi­sä perin­tei­nen kau­pun­ki­puis­to hou­kut­te­li­si asiak­kai­ta kivi­jal­ka­kaup­poi­hin ja ‑ravin­to­loi­hin. Umpi­kort­te­leis­sa oli­si pie­net ton­tit, yhtei­set kort­te­li­puis­tot, tasai­nen räys­täs­lin­ja, alu­een sisäl­lä raken­nus­ten kor­keus 5 ker­ros­ta ja reu­noil­la vähän enem­män, sekä perin­tei­nen kan­ta­kau­pun­gin katu­jen leveys. Raken­nuk­sis­sa kan­ta­kau­pun­gin perin­tei­set väri­maa­il­mat ja mate­ri­aa­lit ilman kitc­hiä. Toi­sin sanoen kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta mut­ta inhi­mil­lis­tä mittakaavaa. 

    Täl­lai­seen Pasi­laan itse muut­tai­sin ja olet­tai­sin että myös Pasi­lan 70–80-luvulla raken­net­tu­jen osien arvos­tus nousi­si samalla.

  42. Vihe­rins­si Osaat­ko ker­toa jon­kin lii­ken­teel­li­ses­sä mer­kit­tä­väs­sä sol­mu­koh­das­sa ole­van pai­kan pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta, joka ei ole omas­sa ympä­ris­tös­sään suh­teel­li­sen arvo­kas­ta aluetta? 

    Itä-Pasi­la, ihan sii­nä vieressä.

    Spot­tua ja Tuo­mas­ta kom­pa­ten, kau­pun­ki­mai­nen kort­te­li­jaot­te­lu inhi­mil­li­sel­lä mit­ta­kaa­val­la pitäi­si tuol­la olla itses­tään­sel­vyys, kuten myös sel­vä yhteys ole­mas­sao­le­vaan kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen Länsi-Pasilassa.

    Jos tuo jää omak­si saa­rek­keek­seen mont­tuun, jos­sa mit­ta­kaa­vaa edus­ta­vat iso puis­to talo­jen kes­kel­lä ja isot kadut reu­noil­la, ei tule ihan kan­ta­kau­pun­gin kilpailijaa.

    Ris­to: Veik­kai­sin, että suu­rim­mal­la osal­la Laut­ta­saa­reen muut­ta­vis­ta on ykkös­kri­tee­ri­nä joku muu kuin “sosi­aa­li­sen asun­non­tar­jon­nan vähäisyys”.

  43. Ris­to: Sosi­aa­li­sen asun­non­tar­jon­nan vähäi­syys ei myös­kään hai­tan­ne nii­tä, jot­ka mak­sa­vat omas­taan omal­la rahallaan.

    Tuo on tot­ta. Pasi­lan seu­dul­la on lähin­nä Itä-Pasi­las­sa tiet­tyä kar­heut­ta. Kysy­mys on kui­ten­kin sii­tä, että jos Kes­ki-Pasi­laan duu­na­taan riit­tä­vä mää­rä asun­to­kan­taa, pie­ni kar­heus kes­kiar­vois­tuu pois.

    Eikä tuo Itä-Pasi­la­kaan ihan slum­mia ole. Asun­to­jen hin­nat siel­lä ovat suu­ruus­luo­kas­sa 4000 €/m2, vaik­ka talot ovat kau­pun­gin vuo­kra­ton­til­la ole­via hiu­kan vähem­män esteet­ti­siä 70-luvun beto­ni­ko­los­se­ja neuk­ku­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä. Toi­sel­la puo­lel­la rataa Ilma­lan Pöl­lö­laak­sos­sa uusien asun­to­jen hin­nat ovat 7000 €/m2, muu asun­to­kan­ta sii­hen väliin.

    Hin­ta­ta­so on siis tuol­lais­ta töö­lö­läis­tä luok­kaa jo nyt. Aika vai­kea kuvi­tel­la, ettei Pasi­lan asun­noil­le ihan hyvin toi­meen­tu­le­via otta­jia löytyisi.

  44. Kal­lios­sa koko­nai­suu­te­na saat­taa olla tar­peek­si pysä­köin­ti­paik­ko­ja, mut­ta Vaa­san- ja Hel­sin­gin­ka­tu­jen lähia­lueil­le voi hyvin muo­dos­tua pulaa pysä­köin­ti­pai­kois­ta muu­tos­ten jäl­keen, var­sin­kin jos Hel­sin­gin­ka­dun käve­ly­ka­tu vaki­nais­te­taan. Eri­tyi­ses­ti vie­rai­li­ja­pai­kois­ta on pulaa, mikä pahe­nee nyt kun mak­sut­to­mia pysä­köin­ti­paik­ko­ja muu­te­taan asukaspysäköintipaikoiksi.

    1. Kyl­lä nii­hin asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­koik­si muu­tet­ta­vil­le pai­koil­le saa edel­leen­kin pysä­köi­dä, mut­ta mak­sa­maan joutuu.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä nii­hin asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­koik­si muu­tet­ta­vil­le pai­koil­le saa edel­leen­kin pysä­köi­dä, mut­ta mak­sa­maan joutuu.

    Kyl­lä, mut­ta mak­sul­li­sil­la pai­koil­la saa pysä­köi­dä vain nel­jä tun­tia ker­ral­laan. Hel­sin­gis­sä ei ole mah­dol­lis­ta ostaa päi­vä­lip­pua pysäköintiin.

    1. Han­kit sel­lai­sen lait­teen autoo­si ja panet sen päl­le, kun pysä­köit auto­si ja otat pois pääl­tä kun lope­tat. Ymmär­tääk­se­ni sii­nä ei ole mitään aika­ra­joi­tus­ta. Tosin, kun minul­la ei ole autoa, ei ole tuol­lais­ta lai­tet­ta­kaan, joten voin olla väärässä.

  46. Kes­ki-Pasi­lan fataa­lein suun­nit­te­lu­ky­sy­mys on kau­ko­lii­ken­ne­ter­mi­naa­li, jol­le pitäi­si vara­ta paik­ka nykyi­sen ase­man vie­res­tä. Luonn­o­ton­ta maa­na­lais­ta liik­ku­vaa rata­pi­haa nimel­tään “Pisa­ra” ei tar­vi­ta, rat­kai­su on Silmukka-metro.
    Pisa­ran voi­si ris­tiä Kyy­nel-radak­si, sitä­hän se veron­mak­sa­jil­le on, muo­to­kin on sama.
    Aihees­ta enemmän:

    http://seppohonkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123554-ei-pisaraa-vaan-silmukkametro

    Hin­nas­to löy­tyy samal­ta sivustolta.

  47. Tuo­mas: Pasi­la on tek­ni­ses­ti osa kantakaupunkia

    Sii­hen suun­taan ollaan menos­sa kun Kone­pa­jan alue raken­tuu, mut­ta Nor­dens­kiöl­din­ka­dul­la ja Teol­li­suus­ka­dun tie­noil­la on yhä lii­an monen sadan met­rin kat­ko kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa. Eikä ensim­mäis­tä oikein voi kuroa umpeen kos­ka keskuspuisto.

    Tee­mu: pysä­köi­dä vain nel­jä tun­tia kerrallaan

    Vain osal­la kaduis­ta, lähin­nä Kes­kus­ta-Haka­nie­mi-Pasi­la. Suu­ri osa Kal­lios­ta ja Töö­lös­tä on mak­sul­lis­ta ilman “ker­ta­mak­su enin­tään 4 h” ‑lisä­kil­piä.

    Gre­jus: nur­mik­koa. Ehkä moot­to­ri­tien kainalo

    Melui­sa nur­mi­kent­tä on hal­vem­pi yllä­pi­tää, ja hel­pom­pi tii­vis­tys­kaa­voit­taa tule­vai­suu­des­sa kun kukaan ei kai­paa sitä?

  48. Gre­jus:
    Ris­to: Veik­kai­sin, että suu­rim­mal­la osal­la Laut­ta­saa­reen muut­ta­vis­ta on ykkös­kri­tee­ri­nä joku muu kuin “sosi­aa­li­sen asun­non­tar­jon­nan vähäisyys”. 

    En väit­tä­nyt, että kyses­sä oli­si enem­mis­tön ykkös­kri­tee­ri, mut­ta kyl­lä­hän se tuos­sa Meri­ras­ti­la-kes­kus­te­lus­sa­kin näkyy, ettei sen run­sau­den koe­ta nos­ta­van alu­een arvos­tus­ta. Kun kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jät puhu­vat alu­een “rau­hal­li­suu­des­ta”, he eivät viit­taa sii­hen, että läpia­jo­lii­ken­ne pysyy Länsiväylällä.

  49. Eräs Mies:
    Kes­ki-Pasi­lan fataa­lein suun­nit­te­lu­ky­sy­mys on kau­ko­lii­ken­ne­ter­mi­naa­li, jol­le pitäi­si vara­ta paik­ka nykyi­sen ase­man vie­res­tä. Luonn­o­ton­ta maa­na­lais­ta liik­ku­vaa rata­pi­haa nimel­tään “Pisa­ra” ei tar­vi­ta, rat­kai­su on Silmukka-metro.
    Pisa­ran voi­si ris­tiä Kyy­nel-radak­si, sitä­hän se veron­mak­sa­jil­le on, muo­to­kin on sama.
    Aihees­ta enemmän:

    http://seppohonkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123554-ei-pisaraa-vaan-silmukkametro

    Hin­nas­to löy­tyy samal­ta sivustolta.

    Uskol­li­ses­ti tätä jak­sat­te puf­fa­ta, prop­sit sii­tä. Mut­ta en ymmär­rä, mil­lä logii­kal­la se, että tun­ne­liin teh­tä­vän ras­kas­rai­teen nimi vaih­tui­si junas­ta met­rok­si, tun­ne­lia­se­mia tuli­si Pisa­raa enem­män + vie­lä jou­dut­tai­siin raken­ta­maan uusi kau­ko­lii­ken­teen junien ase­ma muut­tai­si tilan­teen joten­kin edul­li­sem­mak­si? Haihattelua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.