Alueellinen poikkeamislupa ullakkorakentamiseen
Pöydältä
Kokoomus on pyytänyt tämän kaksi kertaa pöydälle. Tarkoituksena varmaankin on lieventää luvan ehtoja pihojen kunnostuksen ym. osalta. Vaikea ottaa kantaa, kun ei tiedä, mitä he ehdottavat.
Keski-Pasilan ratapihakortteleiden suunnitteluperiaatteet
Alueelle suunnitellaan noin 155 000 kerrosneliötä, joista noin 120 000 asumiseen. Asukkaita siis noin 3 000. Työpaikkoja noin 1 000. Pasilantien varteen oikeita umpikortteleita. Pysäköinti maan alle niin kuin näin keskeisellä paikalla kuuluu tehdäkin. Toisaalta valmisteilla olevan pysäköintiohjelman mukaan pitäisi olla mahdollista toteuttaa osa paikoista myöhemmin, kun tai jos maksuhalukasta kysyntää ilmaantuu.
Alueen koko on yli 16 ha, joten aluetehokkuudeksi tulee vain yksi. Matala luku selittyy sillä, että kaava-alueesta noin puolet on tietä ja rautatietä.
Kalasataman asemakaavan muutos
Monimutkainen suunnittelu tarkentuu ja asemakaavoja muutetaan suunnittelun mukaan. Nyt pienennetään rakennusoikeuksia liikenteen vaatiman tilan vuoksi. Alueella varaudutaan myös vesiliikenteen terminaaliin. Taidetaan siis varautua Hakaniemen sillan remonttiin ja uuden sillan laskemiseen alemmas niin, ettei Hakaniemen torille enää pääse vesibusseilla. (Tulisiko korvaava terminaali näin kauas?)
Diakonia-ammattikorkeakoululle tontti Kyläsaareen
Diakoniaopetus Järvenpäästä ja liikunnanohjaajakoulutus Solvallasta siirtyvät Kyläsaareen. Niille kaavoitetaan tilat. Tässä yhteydessä tontti ja sen rakennusoikeus pienenevät merkittävästi, koska tilaa tarvitaan leveämmille teille. Hermannin rantatiestä tulee aivan järkyttävän leveä. Suunnitelma onkin ehditty ristitä lisää kaupunkia Helsinkiin –palstalla Lisää Espoota Helsinkiin ‑suunnitelmaksi. Mikähän tämän katusuunnitelman kokonaistilanne oikein on?
Helsingin pysäköintipolitiikka
Pöydältä.
Tiedossa ei ole, millaisia muutosesityksiä muilta tulee, joten niihin ei ole oikein voinut varautua. Ajattelin puolustaa esittelijän ehdotusta, ellei muuta ilmene.
Runeberginkadun pyörätiet
Lautakunta palautti tämän viimeksi toraisissa tunnelmissa pysäköintipaikkojen vuoksi ja kansalaisten kuulemiseksi. Nyt Mäntymäen kentälle on lisätty 300 asukaspysäköintipaikkaa korvaamaan tässä menetettäviä 24 paikkaa. Ymmärtääkseni itse suunnitelma on sama kuin ennen. Kansalaispalaute on ollut pääosin puoltava, mutta Töölö-seura itkee pysäköinnistä.
Pyörätie pääasiassa kolmitasoratkaisuna ja osin pyöräkaistaratkaisu.
Helsinginkadun länsipään pyörätiesuunnitelma
Tämä taitaa olla aika yksimielinen juttu. Pyöräily ja jalankulku erotetaan kolmitasoratkaisulla tai selvästi erillään olevilla väylillä. Yksisuuntaisuuteen ei tässä vaiheessa vielä mennä.
Helsinginkadun itäpään liikennesuunnitelma
Pyöräkaistat molemmille puolille katua. Eteläpuolella pyöräkaistan ja jalkakäytävän välissä on pysäköinti. Kasin ratikkaa nopeutetaan poistamalla yksi pysäkki ja suoristamalla ratageometriaa. Tämä hyödyttää HKL:ää 700 000 eurolla vuodessa ja matkustajia aikasäästön kautta yhtä paljon. Koko remontti maksaa runsaan miljoonan, joten takaisinmaksuaika on alle vuoden!
Suunnitelma on ymmärtääkseni sama, joka palautettiin asukkaiden ja muiden tahojen kuulemista varten. Nyt on kuultu ja suurin osa tuntui kannattavan. Pysäköintipaikoista tietysti valitettiin. Tällä seudulla kuitenkin asukaspysäköintipaikkoja on riittävästi niiden kysyntään nähden.
Tiivistyskaava Kivihaassa
Pöydältä.
Minulle ei valjennut, miksi kokoomus pyysi tämän pöydälle. Minusta tämän pitäisi olla selvä asia.
Lausunto asemakaavanmuutoshakemuksesta Lauttasaarentiellä
(Pöydältä)
Halutaan rakentaa yksi asuntalo kadun varteen samalla kun ostarin kortteliakin tiivistetään. Tätä täytyy polkea katsomaan. Virasto esittää, ettei hakemukseen suostuta, koska Olli Kivisen näkemyksellistä arkkitehtuuria runneltaisiin. Perustelu tuntuu vähän heppoisalta, kun juuri lautakunta päätti rakentaa asuntoja Meri-Rastilan rantapuistoon. Me annamme tästä kaupunginhallitukselle vain lausunnon.
Pyöräily lisääntyy nopeasti
Raportti pyöräilymääristä kertoo, että pyöräily on nopeassa kasvussa, erityisesti lännestä (Lauttasaaren silta). Itse luotan koneellisiin laskentoihin enemmän kuin käsin tehtyihin, koska käsilaskentojen tulos riippuu niin paljon laskenta-ajan säästä. Vuonna 2012 laskenta-aikana oli epäedullisempi sää kuin tänä vuonna. Konelaskennoissa pyöräily lisääntyi eri laskentapisteissä 6 % – 20 %. Suurin kasvu, 20 %, oli Baanalla ja Lauttasaaren sillalla.
Lauttasaaren sillan erityisolosuhteisiin kannattaisi muuten miettiä ratkaisuja pyöräliikenteen ja kalastajien turvalliseen erillään pitämiseen…
En ota kantaa suoraan Lauttasaarentien asiaan, koska en tunne paikkaa. Kun miettii yleisemmällä tasolla, on hämmentävää, että ihmisten luomuksia arvostetaan kaupunkisuunnittelussa korkeammalle kuin vaikkapa vanhaa muinaisrantaa tai luonnoltaan monimuotoista ulkoilupuistoa.
Mä olen muuten varsin kova laajojen ja yhtenäisten viheralueiden puolestapuhuja, mutta tarvitaanko tonne Keski-Pasilaan nyt oikeasti omaa puistoakselia?
Tuo paikka jos mikä olisi sopiva sille ääritiiviille korttelikivikaupungille. Eli lisää taloja ja pari korttelipuistoa Keski-Pasilaan. Alue on pieni, ja sieltä kyllä pääsee nopsaan laajemmille ja yhtenäisille viheralueille. Etenkin kun myös katot otetaan virkistyskäyttöön.
Kypäräpakko uistimille.
Kaupungin vilkkain pyöräväylä on umpisurkeassa kunnossa:
— päällyste järkyttävän huono — ajorata päällystetty moneen kertaan ilman, että pyörätietä olisi edes paikkailtu
— jalankulku ja pyöräily erotettu vain valkoisella viivalla, lisäksi talvella lumet aurataan jalkakäytävälle, jolloin jalankulkijat valtaavat pyörätien
— eteläpuolen pyörätiellä ahdas paikka sekä itäpäässä (pylväs keskellä tietä) että länsipäässä (pyörätie tekee jyrkän mutkan, jonka saisi helposti pois poistamalla lännestä päin oikealle kääntyvän kaistan, jolla on vain vähän liikennettä)
— pohjoispuolelta puuttuu pyörätien merkintöjä
— Tallberginkadun risteyksen itäpuolen suojatieltä puuttuu liikennemerkit — lisäksi suojatie ylittää pyörätien paikassa, jossa suojatiellä on liikennevalot, mutta pyörätiellä ei. Ei kai tuollainen voi olla laillinen järjestely
— ajoradan ja pyörätien välillä todella iso tasoero ilman kaidetta tai erotusaluetta
Tämä kaipaisi kokonaisvaltaista perusparannusta,
Mitä järkeä säilyttää tuo Keski-Pasilan kallionökäre. Ei se mitenkään erityisen kaunis tai vallitseva elementti alueella ole. Keskuspuisto on ihan kävelymatkan päässä ja sieltä löytyy sitten vähän korkeampaa kalliota. Kerrosalatavoitettakin voisi tarkastaa ylöspäin, mikäli pysäköintinormin höllentäminen menee läpi.
Runeberginkadusta en keksi huomautettavaa, vaikka miten etsin. Näitä lisää!
Ratapihakorttelikaavan matala aluetehokkuus selittyy sillä, ettei ole ollut tahtoa tehdä kunnon kaupunkikaavaa ja nyt saadaan taas yksi autoilun sujuvuutta painottava, hyvää lähiötasoa oleva kaupunginosa kuolleine katuineen. Tällä kertaa vaan niin keskeiselle paikalle ja erinomaisten julkisten yhteyksien äärelle, etten tiedä itkeäkö vaiko nauraa. Hyvää ovat viherkatot ja toimintojen sekoittaminen. Kantakaupunkimaisuus ja monipuoliset kivijalkapalvelut on suunnitteluperiaatteissa mainittu, mutta niiden edellyttämää asukastiheyttä ei edes tavoitella samalla kun siihen viereen puuhataan jättimäistä kauppakeskusta.
Otsikossa on muuten väärä vuosi.
Yhden huonon päätöksen ei pitäisi oikeuttaa toista, tosin omasta mielestäni Lauttasaarentielle rakentaminen olisi hyvä juttu. Lauttasaaressa ei ole pulaa puistoista ja se pieni puistikko Kivisen suunnitteleman talon edessä ei ole mitenkään välttämätön minkään väitetyn/kuvitellun “rytmin” tai muun takia. Sen sijaan metroaseman korttelissa pitäisi tiivistää ja tehdä katutason liiketiloja.
Keski-Pasilan ratapihakorttelit on nyt se paikka, minne pitäis saada niitä mainostettuja keskustan agglomeraatioetuja. Jos uskotaan visiopapereita, niin näiden etujen alttarille voisi uhrata yhden kallion, joista varsinaisesti ei ole pulaa muutenkaan.
Ei tämä oikein kuulosta siltä uudelta urbaanilta Helsingiltä, joka ottaisi sitten vielä luontoa huomioon. Lisää asfalttia autoille; vähennetään rakennusoikeutta keskellä kaupunkia; suojellaan arkkitehdin visioita kaikkien muiden etuja vastaan, mutta sitten luontomaisemat saavat mennä, oli kyse sitten Viikinmäestä tai Meri-Rastilasta, jonka jälkeen suojellaan kyllä ne harvasti rakennetut, poliitikoille vuosikymmeniä rahaa antaneiden ketjujen asiakasmäärät varmistaneet metsälähiöt, jotka söivät ne metsät taloilla ja asfalteilla; uudesta kakkoskeskustasta tulee sitten keräilyerä vähän kaikkea, mutta ei sitä ihmistä syleilyynsä ottavaa suurkaupunkia. Tornialue ei näytä kehittyvän urbaanimmaksi, ja palveluiden sullominen keskuksen sisätiloihin ei sekään synnytä kovin elävää kaupunkia. Tehdäänkö tässä vain ostoskaupunkia Allegron tuomille? Miksi pitää tehdä puolet motarilta ja raitioteiltä jäävästä hekkakentästä nurmikkoa, kun tornialue ja Tripla antaisi, tai suorastaan käskisi tehdä sitä urbaania suuremmassa mittakaavassa, ja yhä jäisi kallio iltavalaistukseen ja tilaa yhdelle kokonaiselle puistolle, kuten Jätkässä. Jos junat jonkun mielestä häiritsevät, niin eiköhän jo Helsingistä löydy kymmeniä tuhansia radanvarren asukkaita, jotka eivät enää edes huomaa kun junat kulkevat vierestä. Motarillakaan ei ole mitään syytä tulla, koska kohta pääsee niin monella julkisella Pasilaan ja keskustaan, että vähempikin riittäisi. Lähiympäristössä riittää luontokohteita, joten jos niitä haluaisi säästää, niin ei tuhlaisi tilaa turhiin jokapihan suuriin puistovirityksiin, joita katsellaan sitten ehkä ikkunasta.
Muutenkin tämä kaupungin into tehdä käyttämättä jäävää nurmikkoa joka paikkaan vähentää jo itsessään sitä luonnon monimuotoisuutta. Kummallinen tapaus on esimerkiksi Vantaanjoen suulla joen ja Lahdentien alun välissä, jossa kepuliinit saivat ensin laittoman kaavan mukaisen talonsa rakentaa, jonka jälkeen alueesta tehtiin nurmikkoa, jotta autot kuuluisivat ja näkyisivät paremmin motarilta. Ei ihme, että jo pajulinnunkin kanta on vähenemässä, kun Helsinki leviää ja KSV on puikoissa. Asfalttia ja harvaa lähiötä ja loput sitten nurmikkoa, jota ei käytetä. Nähtävästi samanlaista vihreää asfalttia on tulossa koko Vanhankaupunginlahden länsipuoli muutamalla puurykelmällä, kun Kalasataman alue rakentuu kokonaisuudessaan Arabianrannan jatkoksi. Tätä sopii ihmetellä, ja tämänkin takia on tärkeää jättää itäpuoli rakentamatta. Tehtäisiin monipuolista lehtimetsää säännöllisillä ikivihreillä, jotta talvellakin olisi jotain mitä katsella. Jätettäisiin kuitenkin tilaa ihmisten liikkua ja harrastaa liikuntaa. Olisi komeaa syksyllä, kun koko ranta olisi ruskassa ja elukoillakin olisi suojaisaa kulkea ja asustella.
Keski-Pasilaan olisi perusteltua sijoittaa vielä enemmän asumista. Paikka on mitä parhain tehokkaalle maankäytölle.
Joukkoliikenneyhteydet Keski-Pasilasta ovat hyvät ja monipuoliset. Keskuspuiston virkistysreiteillekin pääsee näppärästi.
Ylipäätään olisi hyvä rakentaa Helsinkiä sopivissa paikoissa enemmän ylöspäin. Jos katsoo muuta Helsinkiä Kruunuvuoren suunnalta, kulkee horisontissa monin paikoin ylimpänä voimalinja.
Kun tieto viherrakenteen merkityksestä hyvin toimivalle kaupungille kasvaa, on maankäyttöön löydettävä uudenlaista tehokkuutta. Elävä kaupunki tarvitsee myös riittävät virkistysalueet.
Clepen visio mieluummin lähtökohdaksi Keski-Pasilan kaavoituksessa:
Pienet kallionökäreet keskellä kaupunkia voivat olla ihan kivoja elementtejä, vrt. Agricolankatu — Porthaninkatu — Flemari ‑kolmio, joka kesäisin on hyvinkin suosittu. Kalliolle pitäisi mennä joku kevät / kesäilta istuskelemaan että siitä saisi käsityksen. Yksi idea olisi kalliota kiertävä umpikortteli (vrt. Temppelikatu) jos topologia sen mahdollistaa.
Oleellista suunnitelmassa olisi että Pasilankadun pätkästä sillalta Radiokadulle saadaan jalankulkijamittakaavainen pääkatu (vrt. Munkkiniemen puistotie) vailla läpiajoliikennettä niin että alue Keskuspuistosta rataan asti tuntuisi yhtenäiseltä. Erillinen pohjois-etelä ‑suuntainen parin korttelin mittainen puistoakseli on tarpeeton, suojaiset umpikorttelipihat riittävän suurella korttelikoolla on paljon parempi vaihtoehto.
Edelleen olen sitä mieltä että suunnittelualueen eteläpuolella sillan pohjoispuolen toimistotaloissa on liian vähän kerrosalaa suhteessa korkeuteen. Yksi lamelli lisää molempiin kortteleihin, niin tämä korjautuu.
Minkä takia Keski-Pasilaa suunnitellaan niin väljäksi? Tuollaiseen kohtaanhan olisi järkevää asuttaa ainakin 20 000–10 000 ihmistä jos halutaan elävää kaupunkia rakentaa. Unohdetaan Se kummallinen tornisuunnitelma ja rakennetaan urbaania, korkeaa umpikorttelia täyteen koko monttu sillan molemmin puolin.
“Keski-Pasilan ratapihakortteleiden suunnitteluperiaatteet”
Mielestäni Keski-Pasilaa valtakunnan olennaisimpana liikenteellisenä solmukohtana pitäisi kehittää enenkaikkea toimitila- eli työpaikkakeskittymänä. Ei nyt sentään ihan toisinpäin kuin lautakunnan luvuissa mutta puolet ja puolet.
Alueille joilla on urbaania kerroksellisuutta sekä rannoille ja saariin sitten sitä asumista.
Toimitilaa kai on suunniteltu torneihin ja keskuskortteliin, jotka ovat tämän ratapihakortteleiden alueen ulkopuolella.
Aina välillä kannattaa käydä katsomassa, miltä Helsinki näyttää esim. Kruunuvuorenrannasta tai Suomenlinnasta katsottuna. Kulosaaren suuntaa hallitsevan voimalinjan lisäksi Helsingistä nousevat esiin Linnanmäen laitteet Ukko, Raketti ja Panoraama sekä kauppatorin suuntaan katsottaessa ruotsinlaivojen piiput.
Korkea rakentaminen esim. Keski-Pasilaan voisi tehdä kaupungista aidosti kiinnostavamman näköisen.
Jos asukastiheyttä halutaan nostaa, on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: joko rakentaa korkeampia asuintaloja tai tehdä tehokkaampia pohjaratkaisuja asuntoihin esim. itäisen kantakaupungin 30-luvulla talojen tai Roihuvuoren 50-luvun asuntojen tapaan. Suunnittelussa asukastiheydestä puhutaan, mutta tosiasiassa kumpaakaan näistä tavoista sen kasvattamiseen ei edes pyritä kokeilemaan.
Niin ja Pasilaanhan kslk on jo saanut nähdäkseen hyvältä näyttävän suunnitelman. Tästä vaan mallia. En tiedä kumpi on lemppari, ko. läpyskän sivu 11 vai 13.
Suosittelen silmät hyvin suojaavia ajolaseja! 😀
Laitetaanpa tähän vasta-argumentti.
Liikenteellinen solmukohta on mitä mainioin asuinpaikka. Sieltä pääsee helposti töihin melkein mihin suuntaan hyvänsä ja nimenomaan väljästi ja mukavasti ruuhkaa vastaan. Lisäksi alueella asuvalle voi helposti löytyä työpaikka alueelta, mikä vähentää liikkumistarvetta.
Työpaikkojen keskittäminen nykyisiin solmukohtiin lisää entisestään liikenteen epätasapainoa ja liikkumistarvetta, kun asunnot ovat maalla ja työpaikat kaupungissa.
Solmukohtien haluttavuus asuinalueina näkyy mm. Helsingin keskusta-alueiden asuntojen hinnoissa.
Ensisijainen ratkaisu ei ole kumpikaan noista vaan se, että saatetaan lopulliseen lepoon rakas ystävämme parkkipaikkanormi. (Tosin voisimme samalla tarkistaa, kuuluisiko valoisuusnormin ja melunormin päästä myöskin vähintään eläkeputkeen asti ja riisua ne nykyistä sallivammiksi…)
Eikä totisesti ole ainut. Ylipäänsä lähes kaikki vilkasliikenteisillä silloilla kulkevat kevyen liikenteen väylät ovat käsittämättömässä alennustilassa ja erittäin epämukavia käyttää. Tyyliin autokaistalta aurattu lumivalli Pasilansillan kapella pyöräilyosuudella joka ikinen talvi, Kuusisaari-Lehtisaari-reitin autokaistalla olevat lammikot jotka roiskutetaan kevyesti liikkuvien päälle, Kulosaaren sillan erittäin huonosti talvella hoidetut puolelta toiselle mutkittelevat yhteydet, joissa autojen lennättämä rapa roiskuu jne. Ja samalla autoilijat alkavat valittamaan heti, jos kadussa on vähän kuoppia.
Ei maksaisi paljoa näidenkään puutteiden korvaaminen ja kevyen liikenteen olojen kohentaminen. Ainakaan verratuna autopuolen investointeihin. Mutta kun asenne on se, että ainoastaan autoliikenteellä on väliä, niin entinen meininki jatkuu. Vaikka se onkin täysin markkinatalouden pyhien lakien vastaista; kuten ansiokkaassa julkaisussa “Seuraavat 400 000 helsinkiläistä” todetaan, tutkimuksen mukaan jokainen pyörällä kuljettu kilometri säästää yhteiskunnalle 16 senttiä — ja jokainen autolla kuljettu maksaa 10 senttiä.
Voimia taisteluun pyöräkaistojen puolesta taas seuraavaan kokoukseen! Vastassa kun ovat päivän lehden mukaan kokonaista 4 puuta ja 24 autopaikkaa (joiden markkina-arvo on noin 24 x 50 000 e = 1,2 milj e ja mistä pääomakulut maltillisella 8% tuotto-odotuksella ovat 4 000 e vuodessa paikkaa kohden?).
Hohhoijaa. Tää on niin tätä. Puuttuu luovuutta ja lahjakkuutta, jos ei muuta keksitä kuin levitä saariin ja rannoille. Varmaan ollaan seuraavan sukupolven teekkarien oppikirjoissa varoittavana esimerkkinä.
Terkkuja vaan Andylle ja muillekin täällä pyöriville kaimoille: Antsalle, Antille, AV:lle jne.
Näkemykseni on täysin päinvastainen koska maaseudulle ei todellakaan kannata ripotella työpaikkoja ja palveluja. Juuri liikenteellisessä solmukohdassa työpaikat ovat helposti saavutettavia niin muista kaupunginosista kuin ympäryskunnistakin ja matkaketjupysäköinnillä maaseudultakin. Jos tuollainen alue uhrataan asumiselle, työmatkojen sujuvoitumisen etu menetetään, koska sieltä ihmisten on joka tapauksessa lähdettävä työhön eri paikkoihin.
Helsingin keskusta on erityisalue, jolla on paljon vanhaan rakennuskantaan ja kulttuuritoimintaan liittyvää vetovoimaa, mutta työpaikkakeskittymänä se on juuri esittämäni kaltainen esimerkki: paljon työpaikkoja liikenteellisessä solmukohdassa.
En kannata luonnon arvojen menettämistä ja yleisten virkistysaluieden pienentämistä, mutta olen aina ihmetellyt miksi kerrostaloajen tulee sijaita voimakkaasti liikennöidyillä b ja ö alueilla ja varakkaiden omakotimatot tai kerrostalot (vrt. Eiran ranta) leviävät rannoille ja a‑luokan kohteisiin.
Olisiko tässä yksi syy haja-asumisen suosion kasvuun (joka nyt on liikkumisen hinnan noustua onneksi hiipumassa)?
Toki Helsinki kaavoittaakin satamatoiminnoilta vapautuvia saaria ihan ok. Siksipä Keski-Pasilaan pitäisikin kaavoittaa työpaikkoja, joihin on kätevä ja lyhyt matka Helsingin uusilta asuinalueilta ja ympäryskunnista.
Liikenteellisten solmukohtien toimitilarakentaminen vähentää myös työperäisen matkustamisen yksityisautonkäyttötarvetta.
Haluaisin tietää, mistä sijoituksesta saa tuottoa 8 % yli yleisen korkotason…
Keksin kolme validia tapaa määrittää noiden autopaikkojen vuokrakustannukset kaupungille:
1. Kaupungin lainoistaan maksama reaalikorko. (Jos kaupunki myisi autopaikan, se säästäisi tämän verran.)
2. Asukkaan asuntolainoistaan maksama reaalikorko. (Jos asukas ostaisi autopaikan, se maksaisi tämän verran.)
3. Kaupungin vuokratonteistaan haluama raha. (Kaupunki on viisaudessaan päätynyt tällaiseen tuotto-odotukseen maastaan.)
Viimeiseen on olemassa vastaus 4%, mutta käytännössä kaupunki käyttää huomattavasti käypää arvoa matalampaa arvoa pääoman arvona, jolloin todellinen absoluuttinen korko lienee noin 2 %, eikä se sen yli noilla kahdella muullakaan mene. Yleisen viisauden mukaan kaupungin vuokratontit ovat ostettavia selvästi halvempia.
Suuruusluokka-arviona näistä kaikista päästään jonnekin 1000 €/v ‑arvoon. Nyt siis kaupunki lahjoittaa tämän verran rahaa paikalliselle autolliselle asukkaalle miinus muutaman leipäpaketin verran asukaspysäköintitunnusta. Kun pyöräkaista valmistuu, kaupunki lahjoittaa saman verran kerrottuna autopaikkojen määrällä rahaa pyöräkaistan käyttäjille tuolta katuosuudelta.
(Tosin sitten kaupunki taas ilmeisesti lahjoittaa lisää rahaa rakentamalla enemmän ilmaisia parkkipaikkoja vähän matkan päähän. Hohhoijaa.)
Sen verran pienistä rahoista puhutaan, ettei se niistä voi oikeasti olla kiinni.
Vähän niin kuin Töölö.
Työpaikkojen ja asuntojen sijainti samalla alueella on hyödyllistä monesta liikenteellisestä syystä, vaikka ihmiset eivät edes kävisi omalla alueellaan töissä. Tällä hetkellä väki tuppaa keskustaan aamulla ja pois illalla. Lopputuloksena on voimakkaasti suuntaistunut ruuhka ja resurssien vajaakäyttö hiljaiseen aikaan. Lisäksi kansainvälisten kokemusten mukaan pelkät liikekeskukset muuttuvat vähemmän viihtyisiksi hiljaiseen aikaan.
Ei sekään olisi hyvä, jos kaikki asuisivat keskustassa ja työpaikat olisivat huitsinkukassa. Nyt kuitenkin balanssi on niin päin, että keskusta on kovin työpaikkapainotteinen, jolloin asuntojen lisärakentaminen ei vielä johda ongelmiin.
Toimistotilojen vuokratasosta muuten näkee sen, että firmoilla ei ole mitään ihan kohtuutonta tunkua keskustaan. Hintaero laita-alueisiin nähden on olemassa, mutta se ei ole mitenkään valtavan suuri.
Maksavatko asunnot keskustan vanhoissa taloissa enemmän kuin uusissa? Käyvätkö töölöläiset joka viikko oopperassa?
Pasila ei ole Lauttasaarta kauempana keskustasta, eivätkä Lauttasaaren uudisrakennuskohteet ihan varsinaisesti ole käsiin mädäntyneet, vaikka Lauttasaaren lähipalvelut ovatkin aika vaatimattomia. Miksi Pasila liikenteellisesti Lauttasaarta jopa parempana olisi vähemmän houkutteleva asuinalue?
“…liikunnanohjaajakoulutus Solvallasta siirtyvät Kyläsaareen. Niille kaavoitetaan tilat”
Hesarissa oli just myös juttua Mäkelänrinteen uimahallin viereen tulevasta liikuntahallista; eikö jomman kumman yhteyteen saisi sisävelodromia mahdutettua?
Keski-Pasilaan on tulossa työpaikkoja. Tornialueelle, Tripla-alueelle ja 1000kpl vielä Ratapihankortteihinkin. Vanhaa Itä-Pasilan toimistokeskittymää unohtamatta.
Kyllä tuonne asuntojakin tarvitaan, muuten menee liian yksitoikkoiseksi miljööksi. Enemmänkin soisi asukkaita mahdutettavan kuin 3000. Onko se taas parkkipaikoista kiinni?
Pasilaan kuuluvat korkeat talot, ei tuollainen muutaman kahden-kolmen kerroksen piperrys montussa. Näin jo 1970-luvulta lähtien on ollut.
Suomen vilkkaimman rautatieaseman läheisyyteen saa helposti 10 000 kaupunkilaista lisää.
Tuon KSV:n ehdottaman vision voisi myydä esim. Kirkkonummelle kesämökkikyläksi.
Ehkä Lauttasaaren rantamaisemat miellyttävät silmää enemmän kuin Töölönjärvi?
Tasapuolisuuden vuoksi mainittakoon, että myös läheisestä Länsi-Pasilasta (ja Ilmalasta) löytyy yllättävän monta työpaikkaa.
Tämä “Kustaa Aadolfin puisto” on tosiaan aika käsittämätön tapaus. Lahdenväylän ja Vantaanjoen välinen puistikko pistettiin matalaksi ja tilalle laitettiin nurmikkoa. Ehkä moottoritien kainalo on suunnitelmissa vaikuttanut hyvältä piknikpaikalta?
http://goo.gl/maps/GJDHJ
Puisto on varmasti maksanut pitkän pennin, kun alkuperäinen, suojaava puistikko oli paljon parempi. Paikalla oli myös hieno koivukuja, joka reunusti alkuperäistä tietä koskelta vesilaitokselle, ajalta ennen Lahdenväylää.
Toivottavasti tämä oli sarkasmia?
Kai ihmisillä on muitakin kriteereitä valita asuinalueensa kuin miten hyvä se on liikenteellisesti.
Pasilan kaava on aika outo, mieleen tulee häivähdyksiä lähiörakentamisesta, jossa kokoojakadut kiertävät aluetta ympäriltä ja keskellä on “puistoaukea”.
Ihan tiedoksi, että tuo puistoaukea tulee olemaan aivan kuollut n. 10 kk vuodessa. Mitään palveluita tai kaupunkimaisuutta sinne ei saa mitenkään. Aluetta kiertävät avenuet taas tulevat olemaan sellaisia motareita, että siellä ei kukaan kävele vapaaehtoisesti. Palvelut siis saadaan suunnitelman mukaisesti keskitettyä sisätiloihin ja cityconit kiittää.
Ainahan lautakunta voi ottaa kaavan pöydälle viikoksi tai jopa palauttaa sen takaisin valmisteluun, josta se tulee puolen vuoden päästä samanlaisena takaisin. Sen jälkeen sitä ei toki voi enää palauttaa, koska kaavoitus tapahtuu muutenkin liian nopeasti. Näinhän tämä näissä suuremmissa kokonaisuuksissa toimii.
Keski-Pasilan suunnitelma on puhdasoppinen Le Corbusierin kaupunkisuunnittelun esimerkki. 1‑asuminen, 2‑työ, 3‑virkistys sekä 4‑liikenne on jaettu tiukasti omiin vyöhykkeisiinsä ja rakentamisessa suositaan harvaa ja korkeaa.
Ihan hieno kunnianosoitus 30-luvun ihanteille, mutta miksi Helsingin potentiaalinen kakkoskeskusta pitää uhrata monien mielestä nyky-yhteiskunnassa toimimattomaksi todetulle aatteelle. Suunnittelu on varmasti helpompaa noin, mutta hyvää kaupunkia tuosta tuskin tulee. Ompahan sentään kilpailua Keskustalle/Itäkeskukselle/Sellolle/Jumbolle jne, kunhan parkkipaikkoja rakennetaan riittävästi.
Tämä muuttuu radikaalisti jos Pasilankadulta viedään kokoojakatustatus, jonka jälkeen asuinaluetta rajoittaakin Radiokatu ja Veturitie, ja suunnittelualue integroituu nykyiseen Länsi-Pasilaan paremmin.
Näin. Tuo pohjois-eteläsuuntainen puistoaihe olisi paljon parempi osana Pasilankatu-esplanadia, jonka laidalle voisi tullakin jotain elämää.
Veturitie aivan varmasti, mutta läpiajoliikenteen on oltava jossain. Veturitien kattaminen nyt suunniteltua pidemmältä matkalta voisi olla ihan toimiva ajatus. Jo korkeuserot ovat sellaisia ettei Veturitien varsista saa viihtyisiä millään.
“Kasin ratikkaa nopeutetaan poistamalla yksi pysäkki ja suoristamalla ratageometriaa. Tämä hyödyttää HKL:ää 700 000 eurolla vuodessa”
Mikä on HKL-raideliikenteen vuosibudjetti? Mistä näitä lukuja oikein syntyy, kun ei aukea ihan tavalliselle veronmaksajalle?
Ei ollut sarkasmia, ja kyllä toki on. Mutta ymmärtääkseni Lauttasaarella on kaksi etua verrattuna Pasilaan: meri ja Espoo. Toisaalta Pasila on liikenteellisesti paremmassa paikassa.
Minun on kovin vaikea uskoa, että tuollaisella paikalla oleva asuinalue jäisi kovin matalan statuksen alueeksi. Kalliossakin neliöhinnat ovat aika korkeita, vaikka ympäristö onkin välillä vähän vähemmän siloiteltua.
Osaatko kertoa jonkin liikenteellisessä merkittävässä solmukohdassa olevan paikan pääkaupunkiseudulta, joka ei ole omassa ympäristössään suhteellisen arvokasta aluetta?
Autoilun roolia olisi perusteltua vähentää Keski-Pasilan suunnittelussa. Alue on lähellä keskustaa. Joukkoliikenneyhteydet ovat poikkeuksellisen hyvät.
Maankäyttö tehostuisi ja alueesta voisi tulla mukavampikin, jos autoiluun satsaamista supistettaisiin.
Sosiaalisen asunnontarjonnan vähäisyys ei myöskään haitanne niitä, jotka maksavat omastaan omalla rahallaan.
(On se myös keskimäärin Pasilaa esteettisempi (muutenkin kuin meren osalta), vaikka aika hyvän hinnan niistä rumimmistakin kerrostaloista on saanut.)
Pasila on teknisesti osa kantakaupunkia ja tulee jatkossa olemaan yhä keskeisempi osa kantakaupunkia. Kaupunginosan status on kuitenkin lähempänä lähiöitä eikä se taida kovinkaan paljon houkutella niitä asukkaita, jotka tunkevat asumaan kantakaupunkiin. Nykyiset kaavailut eivät Pasilan statusta tule nostamaan muun kantakaupungin tasolle.
Jos Pasila halutaan todella nostaa ihmisten mielikuvissa osaksi keskustaa tai edes kantakaupunkia, pitäisi alue rakentaa perinteisen kantakaupunkimaisesti. Puistoakseli voisi esimerkiksi olla esplanadi jota reunustavat kapeat kävelykadut. Viihtyisä perinteinen kaupunkipuisto houkuttelisi asiakkaita kivijalkakauppoihin ja ‑ravintoloihin. Umpikortteleissa olisi pienet tontit, yhteiset korttelipuistot, tasainen räystäslinja, alueen sisällä rakennusten korkeus 5 kerrosta ja reunoilla vähän enemmän, sekä perinteinen kantakaupungin katujen leveys. Rakennuksissa kantakaupungin perinteiset värimaailmat ja materiaalit ilman kitchiä. Toisin sanoen kantakaupunkimaista mutta inhimillistä mittakaavaa.
Tällaiseen Pasilaan itse muuttaisin ja olettaisin että myös Pasilan 70–80-luvulla rakennettujen osien arvostus nousisi samalla.
Itä-Pasila, ihan siinä vieressä.
Spottua ja Tuomasta kompaten, kaupunkimainen korttelijaottelu inhimillisellä mittakaavalla pitäisi tuolla olla itsestäänselvyys, kuten myös selvä yhteys olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen Länsi-Pasilassa.
Jos tuo jää omaksi saarekkeekseen monttuun, jossa mittakaavaa edustavat iso puisto talojen keskellä ja isot kadut reunoilla, ei tule ihan kantakaupungin kilpailijaa.
Risto: Veikkaisin, että suurimmalla osalla Lauttasaareen muuttavista on ykköskriteerinä joku muu kuin “sosiaalisen asunnontarjonnan vähäisyys”.
Tuo on totta. Pasilan seudulla on lähinnä Itä-Pasilassa tiettyä karheutta. Kysymys on kuitenkin siitä, että jos Keski-Pasilaan duunataan riittävä määrä asuntokantaa, pieni karheus keskiarvoistuu pois.
Eikä tuo Itä-Pasilakaan ihan slummia ole. Asuntojen hinnat siellä ovat suuruusluokassa 4000 €/m2, vaikka talot ovat kaupungin vuokratontilla olevia hiukan vähemmän esteettisiä 70-luvun betonikolosseja neukkulaisessa ympäristössä. Toisella puolella rataa Ilmalan Pöllölaaksossa uusien asuntojen hinnat ovat 7000 €/m2, muu asuntokanta siihen väliin.
Hintataso on siis tuollaista töölöläistä luokkaa jo nyt. Aika vaikea kuvitella, ettei Pasilan asunnoille ihan hyvin toimeentulevia ottajia löytyisi.
Kalliossa kokonaisuutena saattaa olla tarpeeksi pysäköintipaikkoja, mutta Vaasan- ja Helsinginkatujen lähialueille voi hyvin muodostua pulaa pysäköintipaikoista muutosten jälkeen, varsinkin jos Helsinginkadun kävelykatu vakinaistetaan. Erityisesti vierailijapaikoista on pulaa, mikä pahenee nyt kun maksuttomia pysäköintipaikkoja muutetaan asukaspysäköintipaikoiksi.
Kyllä niihin asukaspysäköintipaikoiksi muutettaville paikoille saa edelleenkin pysäköidä, mutta maksamaan joutuu.
Kyllä, mutta maksullisilla paikoilla saa pysäköidä vain neljä tuntia kerrallaan. Helsingissä ei ole mahdollista ostaa päivälippua pysäköintiin.
Hankit sellaisen laitteen autoosi ja panet sen pälle, kun pysäköit autosi ja otat pois päältä kun lopetat. Ymmärtääkseni siinä ei ole mitään aikarajoitusta. Tosin, kun minulla ei ole autoa, ei ole tuollaista laitettakaan, joten voin olla väärässä.
Keski-Pasilan fataalein suunnittelukysymys on kaukoliikenneterminaali, jolle pitäisi varata paikka nykyisen aseman vierestä. Luonnotonta maanalaista liikkuvaa ratapihaa nimeltään “Pisara” ei tarvita, ratkaisu on Silmukka-metro.
Pisaran voisi ristiä Kyynel-radaksi, sitähän se veronmaksajille on, muotokin on sama.
Aiheesta enemmän:
http://seppohonkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123554-ei-pisaraa-vaan-silmukkametro
Hinnasto löytyy samalta sivustolta.
Siihen suuntaan ollaan menossa kun Konepajan alue rakentuu, mutta Nordenskiöldinkadulla ja Teollisuuskadun tienoilla on yhä liian monen sadan metrin katko kaupunkirakenteessa. Eikä ensimmäistä oikein voi kuroa umpeen koska keskuspuisto.
Vain osalla kaduista, lähinnä Keskusta-Hakaniemi-Pasila. Suuri osa Kalliosta ja Töölöstä on maksullista ilman “kertamaksu enintään 4 h” ‑lisäkilpiä.
Meluisa nurmikenttä on halvempi ylläpitää, ja helpompi tiivistyskaavoittaa tulevaisuudessa kun kukaan ei kaipaa sitä?
En väittänyt, että kysessä olisi enemmistön ykköskriteeri, mutta kyllähän se tuossa Merirastila-keskustelussakin näkyy, ettei sen runsauden koeta nostavan alueen arvostusta. Kun kiinteistövälittäjät puhuvat alueen “rauhallisuudesta”, he eivät viittaa siihen, että läpiajoliikenne pysyy Länsiväylällä.
Uskollisesti tätä jaksatte puffata, propsit siitä. Mutta en ymmärrä, millä logiikalla se, että tunneliin tehtävän raskasraiteen nimi vaihtuisi junasta metroksi, tunneliasemia tulisi Pisaraa enemmän + vielä jouduttaisiin rakentamaan uusi kaukoliikenteen junien asema muuttaisi tilanteen jotenkin edullisemmaksi? Haihattelua.