Miksi pyöräkaistat pyörätien sijasta Mechelinkadulle

Vaik­ka esit­te­li­jän perus­teet esi­tyk­sel­leen Mec­he­lin­ka­dun pyö­rä­tien osal­ta oli­vat päte­vän tun­tui­sia, olen pää­ty­nyt esit­tä­mään, että jär­jes­te­ly toteu­te­taan pyö­rä­kais­ta­vaih­toeh­don mukaan.

1)    Yhdis­te­tyl­lä pyö­rä­tiel­lä ja jal­ka­käy­tä­väl­lä jalan­kul­ki­jat käve­le­vät var­sin satun­nai­ses­ti koko levey­del­lä val­koi­ses­ta vii­vas­ta tai väri­te­tys­tä asfal­tis­ta välit­tä­mät­tä. Jos pyö­rä­tie on asfal­toi­tu ja jal­ka­käy­tä­vä kivet­ty, enem­mis­tö jalan­kul­ki­jois­ta käve­lee pyö­rä­tiel­lä, kos­ka se on tasai­sem­pi. Nykyi­nen tilan­ne, jos­sa pyö­räi­li­jät aja­vat luvat­ta jal­ka­käy­tä­väl­lä muut­tuu vain niin, että pyö­räi­li­jöi­den on pak­ko ajaa jal­ka­käy­tä­väl­lä. Luval­li­nen ajo jal­ka­käy­tä­väl­lä lisää pyö­räi­li­jöi­den nopeut­ta, var­sin­kin kun he miel­tä­vät ole­van­sa oikeas­sa, jos jalan­kul­ki­ja aiheut­taa tör­mäyk­sen tule­mal­la pyö­rä­tien puo­lel­le.  Pyö­räi­lin vii­me kesä­nä Parii­sis­sa, jos­sa on sekä kais­to­ja että eril­li­siä pyö­rä­tei­tä jal­ka­käy­tä­vien kans­sa samas­sa tasos­sa. Kais­tat toi­mi­vat erin­omai­ses­ti, jalan­kul­ki­joi­den kans­sa samas­sa tasos­sa ole­vat pyö­rä­tiet oli­vat täy­sin jalan­kul­ki­joi­den kan­soit­ta­mia – vaik­ka välis­sä saat­toi olla puurivi.

2)    Sanoo laki asias­ta mitä hyvän­sä, esit­te­li­jän vaih­toeh­dos­sa jake­luau­tot ja vähän muut­kin autot tule­vat pysäyt­tä­mään jal­ka­käy­tä­väl­le, kais­ta­vaih­toeh­dos­sa pyö­rä­kais­tal­le. (Laki sanoo, ettei näin saa teh­dä, ellei kysei­ses­sä koh­das­sa ei ole pysäh­ty­mis­kiel­toa. Jos pysäh­ty­mis­tä ei ole kiel­let­ty, auto voi­daan ja pitää pysäyt­tää las­taus­ta var­ten ajo­ra­dal­le.) Kais­ta­vaih­toeh­dos­sa pyö­räi­li­jän on help­po ohit­taa jake­luau­ton vasem­mal­ta puo­lel­ta, var­sin­kin kun nopeuse­rot auto­jen kans­sa ei ole kovin suu­ri. Suun­ta­merk­ki ja vil­kai­su taak­se. Yhdis­te­tys­sä pyö­rä- ja jal­ka­käy­tä­väs­sä pyö­räi­li­jä jou­tuu ahtau­tu­maan jalan­kul­ki­joi­den kans­sa samas­ta kapeas­ta raos­ta sei­nän ja auton välis­tä. Käy­tän­nös­sä pysä­köi­ty­jä auto­ja tulee ole­maan kort­te­lia koh­den useita.

3)    Pyö­rä­kais­taa har­va ajaa vää­rään suun­taan, mut­ta jal­ka­käy­tä­vän tasos­sa sii­tä tulee enem­män sään­tö kuin poikkeus.

4)    Jal­ka­käy­tä­vä kyl­lä kape­nee nykyi­ses­tä, mut­ta se on koko­naan jalan­kul­ki­joi­den käy­tös­sä, kun pyö­rät ja pysä­köi­dyt autot pois­tu­vat siltä.

Mar­jut Olli­ter­vo on lis­tan­nut pal­jon lisää Lisää argu­ment­te­ja pyö­rä­kais­to­jen puo­les­ta kau­pun­ki­fil­la­ri blogilla. 

83 vastausta artikkeliin “Miksi pyöräkaistat pyörätien sijasta Mechelinkadulle”

  1. Jos pyö­rä­tie on asfal­toi­tu ja jal­ka­käy­tä­vä kivet­ty, enem­mis­tö jalan­kul­ki­jois­ta käve­lee pyö­rä­tiel­lä, kos­ka se on tasaisempi.”

    Niin­pä. Eikö täs­tä idioot­ti­mai­ses­ta katu­jen kiveä­mi­ses­tä jo voi­tai­si pääs­tä? Eikö ihmi­siä ole kiusat­tu jo tarpeeksi.

  2. Mä pol­jen tota katua useas­ti. Jal­ka­käy­tä­vä on leveä ja ihan ehdot­to­mas­ti pyö­rät pitää pitää sil­tä pois­sa. Kadul­la on pal­jon pie­niä putiik­ke­ja ja vili­nää, jon­ne pyö­rät eivät vain sovi sekaan. Teras­si­kau­den aika­na vie­lä vähem­män. Kaik­ki viih­tyi­syys katoai­si ja pyö­räi­ly han­ka­loi­tui­si nykyisestä.

    Mec­he­li­nin­ka­dul­la on pal­jon kadun­var­rel­le pysä­köi­ty­jä auto­ja. Kadun­var­si­py­sä­köin­nin lisäk­si jal­ka­käy­tä­väl­le aja­via auto­ja on aivan tol­ku­ton mää­rä. Pyö­räi­lyn kan­nal­ta se on itse asias­sa ihan ok-jut­tu, kun oikean­puo­leis­ta kais­taa saa sot­kea suht rau­has­sa pysä­köi­ty­jen auto­jen viertä.

    Mec­he­li­nin­ka­dul­la on lisäk­si sen ver­ran rut­kas­ti lii­ken­ne­va­lo­ja, että ok-kun­nos­sa ole­va pyö­räi­li­jä pysyy ihan hyvin auto­jen vauh­dis­sa. Katu on itse asias­sa par­hai­ta lii­ken­teen­seas­sa pol­ke­mis­ka­tu­ja Helsingissä.

    Pyö­rä­tien sin­ne voi toki suun­ni­tel­la, mut­ta täs­sä kau­pun­gis­sa on tukut­tain pal­jon kii­reel­li­sem­min pyö­rä­tie­tä kai­paa­via katuja.

  3. alek­sis salus­jär­vi: Mec­he­li­nin­ka­dul­la on lisäk­si sen ver­ran rut­kas­ti lii­ken­ne­va­lo­ja, että ok-kun­nos­sa ole­va pyö­räi­li­jä pysyy ihan hyvin auto­jen vauhdissa.

    Pyö­rä­kais­ta on hyvä aja­tus, läm­pi­mäs­ti kan­na­tan sitä.

    Sen sijaan suh­tau­dun vähän skep­ti­ses­ti sii­hen, kuin­ka iso pro­sent­ti kan­sas­ta on sii­nä kun­nos­sa, että sel­vi­ää Mec­he­li­nin­ka­dun lii­ken­teen tah­dis­sa fil­la­ril­la. Ymmär­tääk­se­ni sii­nä on 40 km/h ‑rajoi­tus, jol­loin pyö­räi­li­jä kyl­lä hel­pos­ti myö­häs­tyy auto­jen vih­reäs­tä aal­los­ta, jos sel­lai­nen siel­lä on. (Ruuh­kas­sa auto­jen tah­dis­sa pysyy ikäi­sek­seen nor­maa­li­kun­toi­nen 95-vuo­tias rollaattorillaan.)

    Kais­ta ei tie­ten­kään edel­ly­tä auto­jen kans­sa saman nopeu­den pitä­mis­tä, joten sii­hen tämä ei lii­ty. Vie­ras­tan kui­ten­kin kau­pun­ki­pyö­räi­ly­jär­jes­te­ly­jen pitä­mis­tä hyvä­nä sil­lä perus­teel­la, että niis­sä voi pol­kea kovaa, kos­ka samal­la pyö­räi­lys­tä teh­dään vauh­ti­la­ji, mikä tekee lliik­ku­mis­muo­dos­ta muil­le vieraamman.

  4. Jär­ke­vät argu­men­tit. Samaa miel­tä kai­kis­ta nel­jäs­tä. Olet­han loban­nut kan­na­tus­ta vas­taeh­do­tus­ta­si varten?

  5. Samaa miel­tä salus­jär­ven kans­sa. Mec­he­li­nin­ka­dul­la on ajo­ra­dal­la pys­ty­nyt pyö­räi­le­mään aika hyvin verat­tu­na esim. Rune­ber­gin­ka­tuun, Kai­sa­nie­men­ka­tuun tai Hämeen­tie­hen. Jos­tain syys­tä Mec­he­li­nin­ka­dul­le nyt puu­ha­taan pyö­rä­tei­tä koval­la tohi­nal­la. No, parem­pi kai sin­ne kuin ei min­ne­kään. Ylei­ses­ti ottaen pyö­rä­kais­tat ovat parem­pi rat­kai­su kuin pyörätiet.

  6. Pyö­rä­kais­tat ovat var­mas­ti hyviä, mut­ta nii­den sijoit­ta­mi­nen pysä­köin­ti­paik­ko­jen ja ajo­ra­dan väliin (kuten kais­tat on suu­rel­ta osin toteu­tet­tu) on huo­no rat­kai­su. Mec­he­li­nin­ka­dul­la tätä ongel­maa ei onnek­si ole.

  7. Jal­ka­käy­tä­vän muut­ta­mi­nen pyö­rä­tiek­si (eli yhdis­te­tyk­si kevyen lii­ken­teen väy­läk­si) sopii sin­ne mis­sä vie­rei­nen raken­nus on teh­ty 60-luvun ihan­tei­den mukai­ses­ti umpi­ki­vi­ja­lal­la eikä sii­hen aukea asun­to­jen tai myy­mä­löi­den ulko-ovia. 

    Mec­he­li­nin­ka­tu ei ole täl­lai­nen, vaan tois­tai­sek­si koh­ta­lai­sen elä­vä kort­te­li­kan­ta­kau­pun­ki­ka­tu. Ei pila­ta sitä.

  8. Mec­he­li­nin­ka­dul­la kan­nat­tai­si­kin samal­la vaih­taa valo­jen ryt­mi­tys pyö­räi­li­jöi­den vauh­din mukai­sek­si. Pyö­rä­hän läh­tee ris­teyk­ses­tä autoa vauh­dik­kaam­min, ja kau­pun­gis­sa kort­te­lin mat­ka menee mel­kein samaa vauh­tia molem­mil­la ajoneuvoilla.
    Köö­pen­ha­mi­nas­sa vih­reät aal­lot takaa­vat par­haim­mil­laan pyö­räi­li­jäl­le jopa 18 ris­teys­tä, jois­sa vih­reät palaa! Tämä nopeut­taa pyö­räi­lyä, lisää sen suo­sio­ta ja rau­hoit­taa auto­lii­ken­net­tä sekä lisää sen turvallisuutta.

  9. Mec­he­li­nin­ka­dul­la jal­ka­käy­tä­vä on leveä ja vähäkulkuinen.

    Pyö­rä­tie voi aivan hyvin olla vii­val­la ero­tet­tu jalankulkualueesta.

    Aivan eri asia oli­si Mans­kul­la tai muu­al­la keskustassa.

    Mikä­li pyö­rä­kais­ta teh­dään auto­jen tasol­le, toi­vot­ta­vas­ti lap­pu­lii­so­ja on riit­tä­väs­ti val­vo­maan pysäköintiä. 

    Mitä iloa pyö­rä­kais­tas­ta, joka on täyn­nä pysä­köi­ty­jä autoja?

  10. Kois­ti­nen: Pyö­rä­hän läh­tee ris­teyk­ses­tä autoa vauhdikkaammin,

    No ei läh­de. Auto kiih­tyy nopeam­min. Pyö­rä ehtii usein ris­teyk­seen hie­man ennen sik­si, että se läh­tee eri koh­das­ta — lähem­pää — ja myös sik­si, että pyö­rä pää­see usein liik­keel­le jalan­kul­ku­va­loil­la ennen ajo­ra­dan valo­jen vaihtumista.

    Vih­reä aal­to pyö­räi­li­jöil­le edel­lyt­täi­si jotain stan­dar­di­no­peut­ta pyö­räi­lyyn. Mikä­hän se oli­si? 15 km/h, johon useim­pien pyö­räi­li­jöi­den kun­to riittää?

  11. Hel­sin­gin kau­pun­gil­la on käsit­tääk­se­ni jo jon­kun aikaa ollut tavoit­tee­na pääs­tä eroon jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den yhtei­sis­tä väy­lis­tä. Eri­tyi­sen tär­ke­ää tämän tavoit­teen toteu­tu­mi­nen oli­si kan­ta­kau­pun­gis­sa, mis­sä jalan­kul­ki­joi­ta on pal­jon. Tämän vuok­si kau­pun­ki­suunn­nit­te­lu­vi­ras­ton kan­ta tun­tuu aika lail­la kummalliselta. 

    Muis­taak­se­ni Mart­ti Tulen­hei­mo esit­ti jon­kun kes­kus­te­lun yhtey­des­sä, että Hel­sin­kiin pitäi­si tavoi­tel­la vain paras­ta mah­dol­lis­ta pyö­räi­lyin­fraa. En tie­dä, oli­si­vat­ko pyö­rä­kais­tat paras mah­dol­li­nen rat­kai­su Mec­he­lin­ka­dul­la, mut­ta yhdis­te­tyt väy­lät oli­si­vat toden­nä­köi­ses­ti lähel­lä huo­noin­ta. Syyt sel­viä­vät mm. Osmon kir­joi­tuk­ses­ta. Kan­nat­tai­si­kin ehkä nyt miet­tiä aina­kin kak­si ker­taa, ennen kuin läh­de­tään teke­mään yhdis­tet­ty­jä väy­liä Mec­he­li­nin­ka­dul­le. Kun ne on ker­ran sin­ne raken­net­tu, ei nii­tä hevin enää saa­da muu­te­tuk­si, vaik­ka nii­den huo­no toi­mi­vuus tul­laan heti totea­maan. Lisäk­si ne tule­vat toi­mi­maan vaa­ral­li­se­na enak­ko­ta­pauk­se­na; kun Mec­he­lin­ka­dul­le on saa­tu yhteis­väy­lät, voi­daan täl­lä perus­tel­la nii­den raken­ta­mis­ta muu­al­le­kin. Pöy­rä­väy­lien kilo­met­ri­mää­rä näin luon­nol­li­ses­ti kas­vaa, mut­ta tämän ei pidä olla mikään itseisarvo.

  12. Cyclis­ti:
    Mitä iloa pyö­rä­kais­tas­ta, joka on täyn­nä pysä­köi­ty­jä autoja? 

    Mitä iloa on pyö­rä­kais­tas­ta joka on täyn­nä jalan­kul­ki­joi­ta? Mitä iloa on jal­ka­käy­tä­väs­tä joka on täyn­nä pyöräilijöitä?

    Pysä­köi­ty­jä auto­ja sen­tään jos­kus sako­te­taan, keskustassa. 

    Pyö­räi­li­jän eteen toik­ka­roi­via jalan­kul­ki­joi­ta tai jalan­kul­ki­jan pääl­le muus­sa­via pyö­räi­li­jöi­tä en ole näh­nyt valvottavan…

  13. Kan­na­tan pyö­rä­tie­kais­taa nime­no­maan Mec­he­li­nin­ka­dun tyy­pi­sel­lä kadul­la, jos­sa on sekä läpia­joa että vil­kas kivi­jal­ka­toi­min­ta. Minul­la on Parii­sin lisäk­si myös New Yor­kis­ta hyviä koke­muk­sia kais­tois­ta. Autot eli autoi­li­jat ovat pyö­räi­li­jäl­le ennus­tet­ta­vam­pia “lii­ken­ne­kump­pa­nei­ta” kuin jalankulkijat.

  14. Pyö­rä­kais­taa har­va ajaa vää­rään suun­taan, mut­ta jal­ka­käy­tä­vän tasos­sa sii­tä tulee enem­män sään­tö kuin poikkeus.

    Huo­maut­tai­sin täs­sä, että pyö­rä­tien suun­nas­ta ei ole ole­mas­sa sel­kei­tä mää­räyk­siä tie­lii­ken­nea­se­tuk­ses­sa. Jos meil­lä on kadun kum­mal­la­kin puo­lel­la jal­ka­käy­tä­vät, jot­ka jae­taan jal­ka­käy­tä­vään ja pyö­rä­tie­hen, saa kum­paa­kin pyö­räil­lä molem­piin suun­tiin, mikä­li pyö­rä­tie on mer­kit­ty molem­mil­la pyö­rä­teil­lä molem­piin suun­tiin. Aina­kin tääl­lä maa­kun­nas­sa tämä on var­sin tavallista.

    Yli­pään­sä tie­lii­ken­ne­la­ki ja ‑ase­tus ovat kyl­lä pahas­ti van­hen­tu­neet ja ne oli­si syy­tä ajantasaistaa.

  15. thur­me: Jos­tain syys­tä Mec­he­li­nin­ka­dul­le nyt puu­ha­taan pyö­rä­tei­tä koval­la tohinalla. 

    Sikä­li kuin olen käsit­tä­nyt, on Mec­he­li­nin­ka­tu menos­sa lähi­vuo­si­na mel­koi­seen remont­tiin, eri­näi­sis­tä syis­tä johtuen.

    Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa lie­nee jär­ke­vin­tä suun­ni­tel­la ja toteut­taa kaik­ki mah­dol­li­set toi­met (ml. mah­dol­li­set pyö­rä­tiet tai ‑kais­tat) kerralla.

    1. Mec­he­lin­ka­tu menee täy­del­li­seen remont­tiin ja sii­nä yhtey­des­sä teh­dään myös pyö­rä­tie. Sik­si sii­tä nyt päätetään.

  16. Kais­ta­rat­kai­su tun­tuu tämän het­ken Hel­sin­kiin huo­mat­ta­vas­ti tur­val­li­sem­mal­ta: autoil­la on har­voin äkki­liik­kei­tä ja nii­den kul­kua pys­tyy ennus­ta­maan; jalan­kul­ki­jat ovat täy­sin päin­vas­tai­nen ryhmä.

    Mut­ta samal­la kun yri­täm­me raken­taa Hel­sin­gis­tä parem­paa pyö­räi­ly­kau­pun­kia, myös jalan­kul­ki­joi­den käy­tök­seen pitää saa­da muu­tos. Nämä täy­sin arvaa­mat­ta eteen astu­vat ihmi­set pitää saa­da tie­toi­sek­si pyö­räi­jän näkö­kul­mas­ta, sään­nöis­tä, muis­sa mais­sa val­lit­se­vas­ta tavas­ta ym. Vaik­ka se tun­tuu­kin ehkä höl­möl­tä ker­toa niin­kin yksin­ker­tais­ta asi­aa, että pyö­räi­li­jän nopeus on usein lähel­lä 20km/h, ne ei pidä juu­ri­kaan ään­tä ja niil­lä on aivan sama tar­ve kuin esi­mer­kik­si vaik­ka autoil­la pääs­tä pai­kas­ta toi­seen hel­pos­ti, stres­sit­tö­mäs­ti ja tur­val­li­ses­ti. Nyt asia ei sitä ole.

    Täl­lä het­kel­lä on val­mi­tu­mas­sa ja pape­ril­la lukui­sia 1‑suuntaisia pyö­rä­tei­tä, joil­la oli­si kiva ajaa ilman edes­sä hor­toi­le­vie jalan­kul­ki­joi­ta. Tule­vai­suu­des­sa tätä samaa argu­ment­tia kais­ta­rat­kai­suun ei kan­na­ta enää käyt­tää, vaan sil­loin voi­daan puhua jo tie­toi­ses­ta jalan­kul­ki­joi­den häi­riö­käy­tök­ses­tä pyö­rä­teil­lä, johon vir­ka­val­ta toi­vot­ta­vas­ti puut­tuu. Eihän kukaan käve­le Man­ner­hei­min­tien ajo­ra­dal­la­kaa siten, että sii­hen ei puu­tut­tai­si. Niin mik­si sit­ten pyörätiellä?

    Kuka ottaa vas­tuun valis­taa jalan­kul­ki­joi­ta? Mil­loin polii­si suo­rit­taa “ajo­ra­ta­val­von­taa” ero­te­tuil­la pyö­rä­tiel­lä ja jalkakäytävällä?

    Yhtei­set sään­nöt — yhtei­nen turvallisuus.

  17. Mec­he­li­nin­ka­dul­la en ole iki­nä kai­van­nut pyö­rä­kais­taa, sii­nä on help­poa ajaa auto­tiel­lä, kun ei ole dösiä. Dösät ovat pahin este pyö­räi­lyl­le. Tämän takia Hämeen­tie on aivan kar­mea pyöräilijälle.
    Dösä­kus­kit lie­ne­vät samaa miel­tä, sil­lä vii­me syk­sy­nä päreen­sä polt­ta­nut dösä­kus­ki läh­ti aja­maan minua möh­kä­leel­lään takaa Hämeen­tiel­lä, sain api­nan eksy­tet­tyä vas­ta kun kään­nyin Kai­sa­nie­men­ran­nas­ta puis­toon, jol­loin dösä­kus­ki iski lii­nat kiin­ni ja alkoi kar­jua sivuikkunastaan.
    Jos jotain pitäi­si saa­da kau­pun­gis­ta pois, niin dösät oli­si­vat minun lis­ta­ni sel­vä­nä ykkösenä.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: JOS pyö­rä­tie­tä ei ole mer­kit­ty kuin toi­seen suun­taan, sitä saa ajaa vain yhteen suuntaan.

    Mis­sä täl­lai­nen sään­tö on?

    On hyvin taval­lis­ta, että pyö­rä­tie on mer­kit­ty vain toi­seen suun­taan, tai että pyö­rä­tien merk­ke­jä on toi­seen suun­taan tiheäm­mäs­sä kuin toi­seen. Jos halu­taan että pyö­rä­tie on sel­väs­ti yksi­suun­tai­nen, pitää käyt­tää lii­ken­ne­merk­ke­jä 331 ja 551.

    Itse ajat­te­lin ihan koh­ta ajaa täs­tä: http://goo.gl/maps/e8aiC
    vaik­ka sii­nä onkin pyö­rä­tien merk­ki vain toi­ses­ta suun­nas­ta, ja vaik­ka sää ei ole­kaan ihan niin hyvä kuin kuvassa.

  19. Vas­taus­ta vail­le jäi se oleel­li­sem­pi kysy­mys, mik­si Mec­he­li­nin­ka­dul­le. Mut­ta vir­he lie­nee teh­ty ja teh­dyn vir­heen kor­jaa­mi­nen on tun­ne­tus­ti liki mah­do­ton­ta. Aina­kin sil­loin, kun teki­jä­nä on poliit­ti­nen appa­raat­ti. Sat­tu­moi­sin aje­len pal­jon juu­ri tuo­ta Tai­val­lah­den puo­lel­la kul­ke­vaa reit­tiä, enkä ole mis­sään vai­hees­sa ymmär­tä­nyt, mikai se pyö­rä­tie pitää vetää Mec­he­li­nin­ka­dul­le, kun se luon­te­va ja miel­lyt­tä­väm­pi reit­ti menee Hie­ta­kannk­sen­tie­tä. Syy­nä rei­tin­va­lin­taan lie­nee kus­tan­nus­ten maksimointi.

  20. Pek­ka Tai­pa­le: No ei läh­de. Auto kiih­tyy nopeam­min. Pyö­rä ehtii usein ris­teyk­seen hie­man ennen sik­si, että se läh­tee eri koh­das­ta – lähem­pää – ja myös sik­si, että pyö­rä pää­see usein liik­keel­le jalan­kul­ku­va­loil­la ennen ajo­ra­dan valo­jen vaihtumista.

    Vih­reä aal­to pyö­räi­li­jöil­le edel­lyt­täi­si jotain stan­dar­di­no­peut­ta pyö­räi­lyyn. Mikä­hän se oli­si? 15 km/h, johon useim­pien pyö­räi­li­jöi­den kun­to riittää?

    Läh­tee hel­pos­ti… Fil­la­ri on niin pal­jon keveäm­pi ja vaih­ta­mi­nen nopeam­paa. Autol­la saa repäis­tä aika kovaa, jos mei­naa ehtiä ris­teyk­sen toi­sel­le puo­lel­le rin­nan läh­tien ensin. Pik­ku­ko­nei­sil­la ei edes yrit­tä­mäl­lä pys­ty, kun ykkö­nen on niin lyhyt.

    Eikä aal­to edel­ly­tä sta­nu­no­peut­ta, sil­lä vih­reän ei tar­vit­se olla häviä­vän lyhyt väläh­dys. Eni­veis näyt­tää nälil­lä ole­van valo­jen ruuh­ka-ajan ajoi­tus tar­joi­le­van 30 alu­eel­la aal­toa 20 vauh­dil­le, mis­tä fil­la­ril­la sel­vi­ää hel­pos­ti ja jou­tuu suo­ras­taan him­mai­le­maan, ettei jou­tui­si jar­rut­te­le­maan, pusäh­te­le­mään ja kiihdyttelemään.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra

    : JOS pyö­rä­tie­tä ei ole mer­kit­ty kuin toi­seen suun­taan, sitä saa ajaa vain yhteen suuntaan. 

    Pek­ka Tai­pa­le: Mis­sä täl­lai­nen sään­tö on?

    On hyvin taval­lis­ta, että pyö­rä­tie on mer­kit­ty vain toi­seen suun­taan, tai että pyö­rä­tien merk­ke­jä on toi­seen suun­taan tiheäm­mäs­sä kuin toi­seen. Jos halu­taan että pyö­rä­tie on sel­väs­ti yksi­suun­tai­nen, pitää käyt­tää lii­ken­ne­merk­ke­jä 331 ja 551.

    Pyö­rä­tie­tä ei ole, jos sitä ei ole mer­kit­ty, ja merk­ki on voi­mas­sa vain “asian­omai­seen suun­taan”. Täs­tä on hovioi­keu­den päätös.

    Jos ryh­dy­tään käyt­tä­mään “kiel­let­ty ajo­suun­ta” tai “yksi­suun­tai­nen tie” merk­ke­jä pyö­rä­teil­lä, niin miten teh­dään sel­väk­si merk­kien kos­ke­van ainoas­taan pyörätietä?

  22. Olli Pot­to­nen: Jos ryh­dy­tään käyt­tä­mään “kiel­let­ty ajo­suun­ta” tai “yksi­suun­tai­nen tie” merk­ke­jä pyö­rä­teil­lä, niin miten teh­dään sel­väk­si merk­kien kos­ke­van ainoas­taan pyörätietä?

    Var­maan­kin sijoit­te­lul­la, lisä­kil­vil­lä sekä käyt­tä­mäl­lä LMP 6 § 3 mom mukai­sia pie­ni­ko­koi­sia merkkejä.

    Muu­ten yksi­suun­tai­suut­ta ei näh­däk­se­ni saa­da sään­tö­jen mukaan sito­vas­ti ilmaistua.

    Yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet ovat ylei­ses­ti ottaen mel­ko toi­vo­ton toteu­tet­ta­va, kos­ka pyö­räi­li­jät eivät ole sanot­ta­vam­min tot­tu­neet tot­te­le­maan myös­kään yksi­suun­tai­sen ajo­ra­dan yksi­suun­tai­suut­ta, edes asian­mu­kai­sil­la lii­ken­ne­mer­keil­lä ilmaistuna. 

    Jos yksi­suun­tai­suus kui­ten­kin mer­kit­täi­siin riit­tä­vän sel­väs­ti nime­no­maan pyö­rä­tie­tä kos­ke­maan, voi­si se jos­kus onnis­tua. Sil­loin­kin se edel­lyt­täi­si oikein aja­vien pyö­räi­li­jöi­den ryh­mä­pai­net­ta, siis jat­ku­vaa lii­ken­ne­vir­taa oike­aan suuntaan.

    1. Esi­mer­kik­si Bule­var­diun pyä­rä­tiet ovat yksi­suun­tai­sia ja se on osoi­tet­tu sil­lä, että vää­rään suun­taan eij ole pyö­rä­tien merkkiä.

  23. Ter­ve,

    En voi kuin ihme­tel­la ylla kay­tya ns. kes­ku­te­lua. Muis­tan Mec­he­li­nin kadun jo lap­suu­des­ta­ni, jol­loin kul­jin sita enti­sen Hel­sin­gin Yksi­tyis­ly­seoon (Jyl­la) pai­vit­tain 1970-luvun alkupuolella. 

    Aina paa­si peril­le. Sii­na Jyl­lan kul­mil­la oli anti­kva­ri­aat­ti (jos­ta sai Kork­ka­rei­ta) ja vas­ta­pää­tä baa­ri (jos­ta sai purk­kaa, nii­tä vii­den pen­nin tyy­ny­jä, 2 kpl per pak­kaus). En jää­nyt ker­taa­kaan auton alle, vaik­ka usein oli lähel­lä. Ja sil­loin auto­ja oli vahan, vain rik­kail­la tyypeillä.

    Kyl­lä piru vie sil­le Mec­he­li­nin­ka­dul­le saa hel­pos­ti lai­tet­tua pyö­rä­tiet, pyö­rä­kais­tat tai mik­si nii­ta halu­taan nimit­tää. Onhan siel­lä tilaa, kadun kes­kel­lä tyh­jää maa­ta jos tiuk­kaa tekee. Mut­ta ymmar­ran etta per­sut vas­tus­ta­vat nii­ta peri­aat­teen vuok­si: pyoral­la aja­mi­nen on viher­hump­paa! Itse onnek­si asun Bra­si­lias­sa jos­sa on aivan sama mil­la veh­keel­la ajaa.

    t. Mik­ko

  24. Hovioi­keu­den paa­tos” pyora­tien suun­nas­ta. Hais­ta­kaa hyvat ihmi­set paska!

    t. Mik­ko

  25. Yhdis­te­tyl­lä pyö­rä­tiel­lä ja jal­ka­käy­tä­väl­lä jalan­kul­ki­jat käve­le­vät var­sin satun­nai­ses­ti koko levey­del­lä val­koi­ses­ta vii­vas­ta tai väri­te­tys­tä asfal­tis­ta välittämättä”.

    Ei her­ra Juma­la. Kir­joi­tet­ta­ko te aivan tosissanne.

    t. Mik­ko

  26. On hyvin taval­lis­ta, että pyö­rä­tie on mer­kit­ty vain toi­seen suun­taan, tai että pyö­rä­tien merk­ke­jä on toi­seen suun­taan tiheäm­mäs­sä kuin toi­seen. Jos halu­taan että pyö­rä­tie on sel­väs­ti yksi­suun­tai­nen, pitää käyt­tää lii­ken­ne­merk­ke­jä 331 ja 551.

    Pyö­rä­tie­tä ei ole, jos sitä ei ole mer­kit­ty, ja merk­ki on voi­mas­sa vain “asian­omai­seen suun­taan”. Täs­tä on hovioi­keu­den päätös.

    Jos ryh­dy­tään käyt­tä­mään “kiel­let­ty ajo­suun­ta” tai “yksi­suun­tai­nen tie” merk­ke­jä pyö­rä­teil­lä, niin miten teh­dään sel­väk­si merk­kien kos­ke­van ainoas­taan pyörätietä”

    Mitä tuo­hon­kin voi sanoa. Lopet­ta­kaa pyö­räi­ly, jos se on noin vaikeaa.

    t. Mik­ko

  27. On hyvin taval­lis­ta, että pyö­rä­tie on mer­kit­ty vain toi­seen suun­taan, tai että pyö­rä­tien merk­ke­jä on toi­seen suun­taan tiheäm­mäs­sä kuin toi­seen. Jos halu­taan että pyö­rä­tie on sel­väs­ti yksi­suun­tai­nen, pitää käyt­tää lii­ken­ne­merk­ke­jä 331 ja 551.”

    Itse ajat­te­lin ihan koh­ta ajaa täs­tä: http://goo.gl/maps/e8aiC
    vaik­ka sii­nä onkin pyö­rä­tien merk­ki vain toi­ses­ta suun­nas­ta, ja vaik­ka sää ei ole­kaan ihan niin hyvä kuin kuvassa.

    Pek­ka Taipale(lainaa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    Kuu­le, ihan­ko tot­ta! Ei ihme ettei Hel­sin­gis­sä saa­da pyö­räi­lyä toi­mi­maan. Kun pyö­rä­tien merk­ki on vain toi­ses­ta (kum­mas­ta) suun­nas­ta! Voi her­ra Juma­la (Meu Deus) sentaan!

    t. Mik­ko

    1. Tuos­sa kuvas­sa on jom­pi kum­pi vää­rin. Joko sii­tä puut­tuu pyö­rä­tien merk­ki tai suo­ja­tien vie­reen on lai­tet­tu pyö­rä­kais­ta vää­rin. Veik­kaan jäl­kim­mäis­tä, kos­ka aina­kaan enää tuo­hon ei lai­tet­tai­si pyö­rä­tie­tä kapeal­le jal­ka­käy­tä­väl­le pai­kas­sa, jos­sa fil­la­ril­la voi pal­jon parem­min ajaa katua pitkin.

  28. Ter­ve,

    Kom­men­toin edel­la kai­ken­lais­ta pyorai­lyyn liit­ty­va asi­aa. No Joo, se oli ehka pro­vo­kaa­tio­ta, mut­ta tot­ta on, etta koto­na­ni Bra­si­lian Resen­des­sa (3000000 asu­kas­ta) voi pyorail­la mis­sa vain vilk­kal­la kes­kus­tan kaduil­la, aivan auto­jen seas­sa ja yleen­sa nii­den ohi. Ei kukaan rekla­moi, pyoral­la, mopol­la tai motocicle­ta­lal­la paa­see nopem­main. Auto on vain ilmas­toi­tu kop­pi jol­la on muka­va matkustaa.

    Hei, ollaan iloi­sia kun se mat­kus­ta­mi­sen vai­va liik­kuu vie­la tuol­la tasol­la kuin Mec­he­li­nin­ka­dul­la. Siis mitaan oike­aa ongel­maa ei ole (pait­si tie­tys­ti per­suil­le, niil­le­han jokai­nen katu­maas­tu­ri­au­tol­la ajoa hait­taa­va ja kadun var­ren asuk­kai­ta hel­pot­ta­va asia on ongelma).

    t. Mik­ko

  29. Ter­ve,

    Resen­des­sa koko lii­ken­ne toi­mii toi­sel­la peri­aat­teel­la. Tole­rans­si on pal­jon pie­nem­pi, pyora, auto ja kave­li­ja liik­ku­vat lahel­la toi­si­aan. Kun kave­li­ja ylit­taa tien, auto vahan hidas­taa, kun pyorai­li­ja (tai mc) kul­kee auto­jen valis­ta, anne­ta pik­kui­sen mut­ta riit­ta­vas­ti tie­ta. Jokai­nen vais­taa sita mita on edes­sa naky­vis­sa ja antaa tie­ta sil­le mita on takaa tule­mas­sa. Anne­taan sen ver­ran tilaa etta paa­see yli tai ohi, mut­ta sita var­ten anne­taan sel­vat aani‑, kasi- tai valo­mer­kit, ja rea­goi­daan heti. Ja ollaan rau­hal­li­sia! Jos jon­kun pitaa pysayt­taa paa­tiel­le, niin sit­ten odo­te­taan. Ei se kau­an kesta.

    Usko minua. Hesas­sa­kin kaik­ki toi­mi­si parem­min jos aja­tel­tai­siin niin etta mul­la ei aina ole etuoi­keus kaik­keen ja jos­kus joku muu voi­si men­na mun edel­la. Sanoi se ns. laki mita tahan­sa. Jos mul­la ei ole kii­re, antaa sen toi­sen men­na ohi! Ja har­voin mul­la on kii­re. Sii­na se on. Ja sii­na on teil­le pyoratieohje.

    t. Mik­ko

  30. Bule­var­dil­la lie­nee ne ainoat oikeas­ti ja tar­koi­tuk­sel­la yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet Hel­sin­gis­sä kos­ka kel­lään ei tule kos­kaan mie­leen esi­merk­kiä mis­tään muualta.

    Noi­ta vahin­gos­sa puut­tu­via merk­ke­jä sen sijaan on aika lail­la (siis nime­no­maan sel­lai­sis­sa pai­kois­sa jois­sa ilmi­sel­väs­ti tien­pi­tä­jän tar­koi­tuk­se­na oli­si ollut luo­da jat­ku­va pyö­rä­tie­yh­teys molem­piin suuntiin). 

    Kai se on sit­ten sitä jouk­kois­ta­mis­ta kun viras­tos­sa ei vai­vau­du­ta teke­mään asioi­ta kun­nol­la vaan odo­te­taan että asiak­kaat hoi­ta­vat laadunvalvonnan.

    1. Hel­sin­gin suun­ni­tel­mis­sa on muut­taa pyö­rä­tei­den pää­verk­ko yksi­suun­tai­sek­si. Esit­te­li­jän ehdo­tus Mec­he­li­nin­ka­dul­le sisäl­si yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet. Myös Man­ner­hei­min­tien pyö­rä­tiet on tar­koi­tus muut­taa yksi­suun­tai­sek­si. Yksi­suun­tai­sia on run­saas­ti, mut­ta pyö­räi­li­jät eivät nii­tä kyl­lä juu­ri nou­da­ta. Se, että täl­lä pals­tal­la­kaan ei tun­ne­ta sitä­käään, että jos aja­maa­si suun­taan ei ole pyö­rä­tien merk­kiä, et saa ajaa sii­hen suun­taan. Jos­kus merk­kien sijoit­ta­mi­nen on kyl­lä aika epäjohdonmukaista.

      Man­ner­hei­min­tiel­lä van­han Hei­kin­ka­dun koh­dal­la län­si­puo­len pyö­rä­tie oli tar­koi­tus muut­taa yksi­suun­tai­sek­si, mut­ta merk­kien mukaan näin ei ole. Se taas mer­kit­see oikeas­taan, ettei itä­puo­len pyö­rä­kais­taa saa käyt­tää lain­kaan, kos­ka pyö­rä­tien käyt­tö on pakollista.

      (Kun Haka­mäen sil­lan koh­dal­la poh­joi­seen mene­vä pyö­rä­tie oli säh­kö­tei­den vuok­si poik­ki yli puo­li vuot­ta (!) tote­sin ilok­se­ni, että toi­sel­ta puo­lel­ta puut­tui pyö­rä­tien merk­ki, joten kat­soin oikeu­dek­se­ni ajaa ajoradalla.)

  31. Mui­ta yksi­suun­tai­sia pyö­rä­tei­tä tai sel­lai­sik­si tar­koi­tet­tu­ja: Man­ner­hei­min­tie Töö­lön tul­lin ja Til­kan välil­lä (mer­kit vain yhteen suun­taan, aiem­min myös pyö­räi­ly­kar­tan mukaan yksin­suun­tai­nen), Arka­dian­ka­dun itä­pää (mer­kit miten sat­tuu). Jät­kä­saa­ren­kin uudet katu­ja seu­raa­vat pyö­rä­tiet on kai tar­koi­tet­tu yksi­suun­tai­sik­si pää­tel­len sii­tä, että muut­tu­vat välil­lä pyö­rä­kais­toik­si, mut­ta nekin ovat mer­kin­nöil­tään var­sin epä­sel­viä. Yksi­suun­tai­sia pyö­rä­tei­tä vain toi­sel­la puo­lel­la katua löy­tyy aina­kin Ruo­ho­lah­den­ka­dul­ta ja Arka­dian­ka­dun länsipäästä.

    Katuun kuu­lu­vien pyö­rä­tei­den yksi­suun­tai­suus alkaa lähes­tyä itses­tään­sel­vyyt­tä vas­ta, kun nii­tä alkaa olla kes­kus­ta­pyö­rä­teis­tä suun­nil­leen enem­mis­tö. Tämän­kin vuok­si kadun molem­mil­la puo­lil­la kul­ke­via jal­ka­käy­tä­väs­tä eril­li­siä pyö­rä­tei­tä kan­nat­tai­si alkaa muut­taa yksi­suun­tai­sik­si aika ripeäs­ti, toki asian­mu­kai­sen tie­do­tuk­sen kera. Lii­ken­ne­tur­val­li­suus­kin kiit­täi­si, sil­lä meno­suun­nas­sa ajo­ra­dan vasem­mal­la puo­lel­la kul­ke­van pyö­rä­tien käyt­tä­mi­nen on tilas­to­jen valos­sa suun­nil­leen vaa­ral­li­sin­ta, mitä pyö­räi­li­jä voi (sään­tö­jä rik­ko­mat­ta) tehdä.

  32. Mans­kun ete­lä­pään län­si­puo­len pyö­rä­tie on edel­leen tar­koi­tuk­sel­la kak­si­suun­tai­nen tasan sii­hen saak­ka kun­nes Svens­ka­nin koh­dal­le­kin val­mis­tuu pyö­rä­kais­ta. Ja kesäl­lä sii­nä vähän poh­joi­sem­pa­na tuli muu­ten kyl­lä pyö­rä­kais­tal­la­kin suun­nil­leen joka ker­ta aina­kin yksi vää­rään suun­taan pyö­räi­le­vä vas­taan. Eli kyl­lä noi­den oikean käy­tön peril­le­me­no vaa­tii vähän järeäm­piä kei­no­ja kuin pel­kän mää­räys­merk­kien puut­tu­mi­sen (nuo­lia asvalt­tiin, pyörä+nuoli+lisäkilpi (yksi­suun­tai­nen pyö­rä­tie/-kais­ta) joka ris­teyk­seen, tiedotus)…

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuos­sa kuvas­sa on jom­pi kum­pi vää­rin. Joko sii­tä puut­tuu pyö­rä­tien merk­ki tai suo­ja­tien vie­reen on lai­tet­tu pyö­rä­kais­ta vää­rin. Veik­kaan jäl­kim­mäis­tä, kos­ka aina­kaan enää tuo­hon ei lai­tet­tai­si pyö­rä­tie­tä kapeal­le jal­ka­käy­tä­väl­le pai­kas­sa, jos­sa fil­la­ril­la voi pal­jon parem­min ajaa katua pitkin.

    Jos siis tar­koi­tat street­view-kuvaa­ni Ström­ber­gin­ku­jas­ta, niin kyl­lä siel­lä toi­ses­sa suun­nas­sa on pyö­rä­tien merk­ki ja tuo on ilmi­sel­väs­ti tar­koi­tet­tu molem­piin suun­tiin ajet­ta­vak­si pyö­rä­tie­yh­tey­dek­si, eikä mik­si­kään yksi­suun­tai­sek­si pyö­rä­tiek­si. Eikä se edes ihan hir­veän kapea­kaan ole; vähän edem­pä­nä sii­hen mah­tuu pysä­köi­mään kuor­ma-auton ja sil­ti aja­maan fil­la­ril­la ohitse…

    Bule­var­din lisäk­si mis­sään muu­al­la aina­kaan Hel­sin­gin seu­dul­la ei minul­le tule mie­leen paik­kaa, jos­sa pyö­rä­tien mer­kin­näl­lä vain toi­seen suun­taan ilmais­tai­siin pyr­ki­mys teh­dä yksi­suun­tai­nen pyö­rä­tie. Kyse on käy­tän­nös­sä aina tien­pi­tä­jän hak­sah­duk­ses­ta. Nii­tä riit­tää. Ja sik­si Bule­var­dil­la­kin var­mas­ti aje­taan vää­rään suun­taan myös jatkossa.

    Bule­var­din pyö­rä­tiet oli­si syy­tä muut­taa pyö­rä­kais­toik­si, tai sit­ten mer­ki­tä erik­seen yksi­suun­tai­sik­si. Aja­tus merk­kien jät­tä­mi­ses­tä pois toi­seen suun­taan ei toi­mi, kos­ka merk­ke­jä lai­te­taaan ja jäte­tään pois muu­ten­kin miten sattuu.

  34. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:

    Kai se on sit­ten sitä jouk­kois­ta­mis­ta kun viras­tos­sa ei vai­vau­du­ta teke­mään asioi­ta kun­nol­la vaan odo­te­taan että asiak­kaat hoi­ta­vat laadunvalvonnan.

    Kun kau­pun­gin viran­hal­ti­ja saa pot­kut vain kaval­luk­sen ja pal­jas­tu­neen lah­juk­sen­o­ton seu­rauk­se­na, on sel­vää, että toi­min­ta­kult­tuu­ri on kuin suo­raan Neu­vos­to­lii­tos­ta. Kos­kee kaik­kia viras­to­ja ja myös kaupunginjohtajia.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yksi­suun­tai­sia on run­saas­ti, mut­ta pyö­räi­li­jät eivät nii­tä kyl­lä juu­ri noudata. 

    Mis­säs nii­tä on, Bule­var­din lisäk­si? Edes muu­ta­ma esimerkki?

    (Siis jos ei las­ke­ta pyö­rä­kais­to­ja, jot­ka tie­ten­kin ovat yksi­suun­tai­sia, eikä tei­tä, joil­la ajo­ra­ta­kin on yksisuuntainen.)

  36. Anna R: Mui­ta yksi­suun­tai­sia pyö­rä­tei­tä tai sel­lai­sik­si tar­koi­tet­tu­ja: Man­ner­hei­min­tie Töö­lön tul­lin ja Til­kan välil­lä (mer­kit vain yhteen suun­taan, aiem­min myös pyö­räi­ly­kar­tan mukaan yksinsuuntainen), 

    Siis niin kuin tähän tapaan…
    http://goo.gl/maps/hZPYN

    En ole aivan suun­nat­to­man yllät­ty­nyt, jos joku läh­tee tuos­ta aja­maan Man­ner­hei­min­tien län­si­puo­lis­ta pyö­rä­tie­tä pohjoiseen.

  37. mik­ko sii­to­nen: Ei kukaan rekla­moi, pyoral­la, mopol­la tai motocicle­ta­lal­la paa­see nopemmain.

    Bra­si­lias­sa on tiekuolemia:
    — 4 ker­taa niin pal­jon per capita,
    — 7 ker­taa niin pal­jon per moottoriajoneuvo
    — 8 ker­taa niin pal­jon per liikennesuorite
    kuin Suomessa.

    Lii­ken­teen tur­val­li­suus ja suju­vuus ovat jos­sain mää­rin tois­ten­sa kompromisseja.

  38. Pek­ka Tai­pa­le: Aja­tus merk­kien jät­tä­mi­ses­tä pois toi­seen suun­taan ei toi­mi, kos­ka merk­ke­jä lai­te­taaan ja jäte­tään pois muu­ten­kin miten sattuu.

    Peri­aat­tees­sa HO:n pää­tök­sen mukai­nen toi­min­ta on aivan oiva aja­tus. Sai­si­ko sii­hen lisäk­si vie­lä sit­ten riit­tä­vät sakot tien­pi­tä­jäl­le, jos mer­kit ovat päin sei­niä? Ne nimit­täin ovat.

    Kuvit­te­len tun­te­va­ni tie­lii­ken­teen regu­laa­tion medi­aa­nia parem­mal­la tasol­la. Pyö­räil­les­sä tulee jat­ku­vas­ti eteen lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä, jois­ta ei todel­la­kaan voi tie­tää, mikä on oikea toi­min­ta­ta­pa. Jalan­kul­ki­joil­le tai autoil­le näi­tä tulee pal­jon vähemmän.

    Yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet ovat sinän­sä lois­ta­va kek­sin­tö. Ne hel­pot­ta­vat pyö­räi­li­jöi­den liik­ku­mis­ta ahtais­sa pai­kois­sa, ja ne teke­vät pyö­rä­lii­ken­tees­tä enna­koi­ta­vam­paa mui­den tien­käyt­tä­jien kannalta.

    Siis teo­rias­sa. Ote­taan käy­tän­nön harjoitus.

    Bule­var­dil­le tulee sivu­ka­dul­ta pyö­räi­li­jä, joka halu­aa kol­me kort­te­lia vasem­mal­le Bule­var­dia pit­kin. Mitä tapahtuu?

    Oikein var­mas­ti lain mukaan mene­vä pyö­räi­li­jä siir­tyy jal­ka­käy­tä­väl­le talut­ta­maan pyö­rään­sä, talut­taa sen Bule­var­din yli vih­reil­lä valoil­la, vaih­taa pyö­rä­tiel­lä pyö­räi­li­jäk­si ja odot­taa, että pyö­rä­tien valot tule­vat vih­reik­si. Kol­men kort­te­lin pääs­sä pyö­räi­li­jä vaih­taa jäl­leen jalan­kul­ki­jak­si, odot­taa suo­ja­tie­va­lot ja ylit­tää kadun taluttaen.

    Pykä­lää roh­keam­pi pysyy ajo­neu­vo­na ja suun­ta­merk­kiä näyt­täen kään­tyy Bule­var­din yli­tet­tyän vasem­mal­le pyö­rä­tien jat­keen kaut­ta pyö­rä­tiel­le oike­aan suun­taan. Täl­löin jää yksien valo­jen odo­tus väliin ja toi­min­ta on lail­lis­ta. Kol­men kort­te­lin pääs­sä sama temp­pu ei onnis­tu­ne, vaan Bulevrr­din yli pitää men­nä suo­ja­tie­tä talut­taen (tai ajaen, jos ko. tilan­tees­sa kat­so­taan syn­ty­vän pyö­rä­tien jat­keen aina­kin vuo­teen 2017 asti).

    Ja sit­ten käy­tän­nön pyö­räi­li­jä ei viit­si ottaa minuu­tin mat­kal­la kol­men minuu­tin aika­sak­koa, vaan kään­tyy suju­vas­ti vää­rään suun­taan yksi­suun­tais­ta pyö­rä­tie­tä filo­so­foi­mat­ta punai­sis­ta valois­ta tai suo­ja­tien jat­keis­ta tai suuntamerkeistä.

    Mitä vai­keam­pi on pääs­tä tien toi­sel­le puo­lel­le, sitä toden­nä­köi­sem­min pyö­räi­li­jä joko ajaa vää­rään suun­taan tai muu­ten sovel­taa lii­ken­ne­sään­tö­jä hyvin luovasti.

    Toi­nen yksi­suun­tais­ten pyö­rä­tei­den ongel­ma on se, että niil­lä pyö­räi­li­jä tulee oikeal­le kään­ty­vän auton kan­nal­ta aina kuol­lees­ta kul­mas­ta. Tilan­ne ei tie­ten­kään ole pahem­pi kuin kak­si­suun­tai­sil­la, jos autoi­li­ja voi luot­ta­vai­ses­ti kes­kit­tyä vah­ti­maan nime­no­maan taka­viis­tos­ta tule­via pyö­räi­li­jöi­tä, mut­ta tilan­ne ei myös­kään ole kovin helppo.

    Sama rat­kai­su pyö­rä­kais­ta­na on pal­jon hel­pom­pi kaik­kien kan­nal­ta. Pyö­rä­kais­tal­la tien yli­tys ja kään­ty­mi­nen on pal­jon yksi­se­lit­tei­sem­pää, samoin taka­viis­tos­ta tule­vat pyö­räi­li­jät ovat autoi­li­jan kan­nal­ta pal­jon loo­gi­sem­mas­sa pai­kas­sa ajo­ra­dal­la, ja autoi­li­ja ryh­mit­tyy kään­ty­mis­tä var­ten paik­kaan, jos­sa pyö­räi­li­jä ei yllä­tä taka­oi­keal­ta vaan ohit­taa loo­gi­ses­ti vasemmalta.

  39. Itse pidän par­hai­na sel­lai­sia yhdis­tet­ty­jä kevyen lii­ken­teen väy­liä, jois­sa on kes­ki­vii­va ja oikean­puo­li­nen lii­ken­ne sekä pyö­räi­li­jöil­le että jalan­kul­ki­joil­le. Tois­ta kais­taa meni­si­vät siis sekä jalan­kul­ki­jat että pyö­räi­li­jät yhteen suun­taan, tois­ta toi­seen. Koen itse auto­lii­ken­teen seas­sa pyö­räi­le­mi­sen vaa­ral­li­se­na ja olen lähel­tä­pi­ti­ti­lan­tei­den lisäk­si myös näh­nyt onnet­to­muuk­sia, jois­sa autoi­li­ja on töy­täis­syt pyö­räi­li­jän kumoon.

    Ja sikä­li kun pää­kau­pun­ki­seu­dun asu­kas­lu­ku kas­vaa, se auto­lii­ken­ne ei ole aina­kaan häviä­mäs­sä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta tai sisään­tu­lo­väy­lil­tä yhtään mihinkään.

  40. Pek­ka Tai­pa­le: Siis niin kuin tähän tapaan…
    http://goo.gl/maps/hZPYN

    En ole aivan suun­nat­to­man yllät­ty­nyt, jos joku läh­tee tuos­ta aja­maan Man­ner­hei­min­tien län­si­puo­lis­ta pyö­rä­tie­tä pohjoiseen.

    Lii­ken­ne­merk­kien puut­teen lisäk­si voi­si käyt­tää vaik­ka ihan tie­maa­laus­ta. Useim­mat pyö­räi­li­jät kul­ke­vat sulan maan aikaan.

  41. Pek­ka Tai­pa­le: Siis niin kuin tähän tapaan…
    http://goo.gl/maps/hZPYN

    En ole aivan suun­nat­to­man yllät­ty­nyt, jos joku läh­tee tuos­ta aja­maan Man­ner­hei­min­tien län­si­puo­lis­ta pyö­rä­tie­tä pohjoiseen.

    Täs­tä puhu­mat­ta­kaan: https://www.google.com/maps/preview#!data=!1m8!1 m³!1d3!2d24.935807!3d60.17116!2 m²!1f264.56!2f68.07!4f75!2m7!1e1!2 m²!1sJHOaZ9ZsF5u8PGE1z_Uvqw!2e0!5 m²!1sJHOaZ9ZsF5u8PGE1z_Uvqw!2e0&fid=5

    Täs­sä on sen­tään edes yritetty:
    https://www.google.com/maps/preview#!q=Erottajankatu%2C+Helsinki%2C+Finland&data=!1m8!1 m³!1d3!2d24.943472!3d60.166462!2 m²!1f246.33!2f85.5!4f75!2m7!1e1!2 m²!1sjqSb4c0Q3dchlAE2P2hBFQ!2e0!5 m²!1sjqSb4c0Q3dchlAE2P2hBFQ!2e0!4m15!2m14!1m13!1s0x46920bc95c7f22a3%3A0x436ac3711d65c332!3m8!1 m³!1d31685073!2d-95.677068!3d37.0625!3 m²!1i1115!2i933!4f13.1!4 m²!3d60.1655188!4d24.9440447&fid=5

    Tuo Arka­dian­ka­dun pät­kä on levey­ten­sä puo­les­ta sel­väs­ti yksi­suun­tai­nen ja vie­lä täyn­nä vii­vot­ti­mel­la vedet­ty­jä terä­viä kään­nök­siä mil­loin min­kä­kin takia. Ehkä tuos­ta jol­lain aika­tau­lul­la tulee vie­lä parem­pi­kin, mut­ta tuon yhden lii­ken­ne­mer­kin pois­tol­la (tai vie­lä mie­luum­min vaih­dol­la) voi­si aloittaa…

  42. Pek­ka Tai­pa­le: Mis­säs nii­tä on, Bule­var­din lisäk­si? Edes muu­ta­ma esimerkki?

    (Siis jos ei las­ke­ta pyö­rä­kais­to­ja, jot­ka tie­ten­kin ovat yksi­suun­tai­sia, eikä tei­tä, joil­la ajo­ra­ta­kin on yksisuuntainen.) 

    Ei tuo­kaan kai­kil­le pyö­räi­li­jöil­le tun­nu ole­van itses­tään­sel­vyys. Oli­si­ko ollut Fredri­kin­ka­dul­la pari päi­vää sit­ten kun pyö­rä­kais­taa vää­rään suun­taan pol­ke­nut nuo­rem­pi siis­tis­ti pukeu­tu­nut mies­hen­ki­lö alkoi kovaan ääneen mesoa­maan bus­si­kus­kil­le kun tämä keh­ta­si tuk­kia hänen matkantekonsa.

    Teki mie­li tin­ta­ta naa­maan pyö­räi­li­jöi­den mai­neen hei­ken­tä­mi­sen ja ylei­sen idio­tian vuok­si, mut­ta tilan­ne oli ehti­nyt men­nä ohi ennen kuin jalan­kul­ki­ja­na huo­ma­sin mis­tä oikeas­ti oli kyse.

  43. Mik­ko Num­me­lin:
    Tois­ta kais­taa meni­si­vät siis sekä jalan­kul­ki­jat että pyö­räi­li­jät yhteen suun­taan, tois­ta toiseen. 

    Tähän kun vie­lä kek­si­tään yhdis­tää kevyen lii­ken­teen eri­ta­so­ris­teyk­set ruu­tu­kaa­va­kort­te­leis­sa niin ale­taan pääs­tä lähel­le sekä smit­hiä että polvista.

  44. Pek­ka Tai­pa­le: Var­maan­kin sijoit­te­lul­la, lisä­kil­vil­lä sekä käyt­tä­mäl­lä LMP 6 § 3 mom mukai­sia pie­ni­ko­koi­sia merkkejä. 

    Kiel­le­tyn ajo­suun­nan kans­sa kaik­ki vaih­toeh­dot on vähän huo­no­ja. LMp 19 § kiel­tää lisä­kil­pien käy­tön. Ja sijoit­te­lul­la on vai­ke­aa saa­da riit­tä­vän sel­vää jär­jes­te­lyä. Esi­mer­kik­si Arka­dian­ka­dun ja Mec­he­li­nin­ka­dun ris­teyk­ses­sä on vähän vai­ke­aa hah­mot­taa, että kiel­let­ty ajo­suun­ta kos­kee pelk­kää ajo­ra­taa eikä myös pyörätietä.

    Sinän­sä olen samaa miel­tä sii­tä, että pyö­rä­tei­den yksi- ja kak­si­suun­tai­suu­det ovat epä­sel­viä, ja jotain pitäi­si teh­dä. Ongel­ma tun­tuu ole­van lähin­nä lii­ken­ne­kult­tuu­ri, jos­sa pyö­rä­tie on läh­tö­koh­tai­ses­ti kaksisuuntainen.

  45. Vihe­rins­si: Lii­ken­ne­merk­kien puut­teen lisäk­si voi­si käyt­tää vaik­ka ihan tie­maa­laus­ta. Useim­mat pyö­räi­li­jät kul­ke­vat sulan maan aikaan.

    Aivan. Point­ti­ni oli, että tuos­sa kuvas­sa näky­vä tie­maa­laus osoit­taa pyö­räl­le reit­tiä poh­joi­seen, siis sitä tie­tä joka jon­kun mie­les­tä on yksi­suun­tai­nen etelään…

    Täs­tä vain näem­me, että ne jot­ka noi­ta reit­te­jä suun­nit­te­le­vat ja toteut­ta­vat, eivät itse pyöräile.

  46. mik­ko brasiliasta:
    kuu­los­taa hyväl­tä — nyt kun ollaan ver­kos­sa niin oli­si­ko mah­dol­lis­ta saa­da kuvaa­ma­si lii­ken­ne­vi­deo­pät­kä tai vaik­ka parikin?
    aivan siis täl­lai­sen ympä­ri­vuo­ti­sen pyö­räi­li­jän mie­len­kiin­nos­ta kysyn.

    anna r: pliis, klik­kaa se “short url” pääl­le ennen kuin kopioit 🙂

  47. Yksi­suun­tai­sia pyö­rä­tei­tä vain toi­sel­la puo­lel­la katua löy­tyy aina­kin Ruo­ho­lah­den­ka­dul­ta ja Arka­dian­ka­dun länsipäästä. 

    Tuo Arka­dian­ka­tu onkin eri­koi­nen paik­ka, kun sin­ne pyö­rä­tiel­le ei pää­se aja­maan mis­tään suunnasta:

    Meklua ete­läs­tä –> oikeal­le kään­ty­mi­nen kiel­let­ty http://goo.gl/Jzypbu

    Arka­dia­ka­dul­ta Meklun län­si­puo­lel­ta –> pakol­li­nen ajo­suun­ta oikeal­le tai vasem­mal­le http://goo.gl/7iSoS5

    Meklua poh­joi­ses­ta –> pakol­li­nen ajo­suun­ta suo­raan tai oikeal­le http://goo.gl/Gsq53q (täs­tä nyt ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se­kaan voi­da kään­tyä vasem­paan kis­ko­jen yli)

    Ilma­rin­ka­dul­ta –> vase­mal­le kään­ty­mi­nen kiel­let­ty http://goo.gl/siV5sk (vaa­ral­li­nen ris­teys muu­ten­kin, Arka­dian­ka­tua idäs­tä tule­vat eivät huo­mioi että ris­teys on tasa-arvoinen)

    Kun tuo raken­net­tiin joku­nen vuo­si sit­ten, ensin odot­te­lin että mer­kit var­maan vaih­de­taan ihan koh­ta. Enää ei tai­da olla pal­jon toivoa.

  48. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Huo­maut­tai­sin täs­sä, että pyö­rä­tien suun­nas­ta ei ole ole­mas­sa sel­kei­tä mää­räyk­siä tieliikenneasetuksessa… 

    Samaa miel­tä. Jol­lei koko tie­lii­ken­ne­la­ki oli­si nin sekai­sin täl­lä het­kel­lä, niin ehdot­tai­sin kor­jaus­ta ko. koh­taan. Koko laki on kui­ten­kin sii­nä kun­nos­sa, että ainoa jär­ke­vä toi­men­pi­de on kir­joit­taa se uudestaan. 😉

    Kos­ka nor­maa­lis­ti uuden lain teke­vät samat val­mis­te­li­jat, niin pitää kek­siä joku uusi kei­no saa­dak­sem­me vähän kuran­tim­paa jäl­keä. Aja­tel­len koko­nai­suut­ta, voi­si yksi vaih­toeh­to olla kään­tää jon­kun koh­tuul­li­ses­ta lii­ken­ne­kult­tuu­ris­ta tun­ne­tun maan laki suo­raan suo­mek­si. Miten oli­si Sak­san tie­lii­ken­ne­lain kään­tä­mi­nen? 😀 Saa­daan samal­la jotain tolk­kua nopeusraoituksiin.

  49. En ker­ro: Läh­tee hel­pos­ti… Fil­la­ri on niin pal­jon keveäm­pi ja vaih­ta­mi­nen nopeam­paa. Autol­la saa repäis­tä aika kovaa, jos mei­naa ehtiä ris­teyk­sen toi­sel­le puo­lel­le rin­nan läh­tien ensin. Pik­ku­ko­nei­sil­la ei edes yrit­tä­mäl­lä pys­ty, kun ykkö­nen on niin lyhyt.

    Earth cal­ling…

    Jos hen­ki­lö­au­to ei voi­ta fil­la­ria kiih­dy­tyk­ses­sä, kysees­sä on kul­jet­ta­jan kykyi­hin liit­ty­vä asia.

    Oikein tim­mi pyö­räi­li­jä (= koke­nut kil­pa­pyö­räi­li­jä) repii ehkä 1,6 kW tehoa het­ken aikaa. Jos pyö­räi­li­jä ajok­kin­sa kans­sa pai­naa 80 kg, tuos­ta tulee 20 W/kg. (Ja sit­ten vie­lä kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä on vai­kea läh­teä lii­ken­ne­va­lois­ta klos­si­pol­ki­mil­la, mikä verot­taa mak­si­mi­te­hoa aika paljon.)

    Kau­pas­ta voi olla vai­kea löy­tää hen­ki­lö­au­toa, jon­ka teho-pai­no­suh­de on alle 30 W/kg. Se samai­nen auto kiih­tyy sil­lä ykkös­vaih­teel­la jon­ne­kin viiteenkymppiin.

    Ihan taval­li­sen hen­ki­lö­au­ton kiih­ty­vyys nel­jään­kymp­piin on muu­ta­ma sekun­ti. Sii­hen har­vem­pi pyö­räi­li­jä kyke­nee, ja täy­tyy olla aivan hem­me­tin vik­ke­lä vaih­tei­den kanssa.

    Käy­tän­nön lii­ken­tees­sä toki kiih­ty­vyy­det ovat pal­jon mal­til­li­sem­pia sekä autoil­la että pol­ku­pyö­ril­lä, revit­te­ly on parem­pi jät­tää jon­ne­kin muu­al­le. Vai­kea sitä kui­ten­kin on ohit­taa, että huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­man teho-pai­no­suh­teen­sa vuok­si auto on pal­jon suorituskykyisempi.

    (Ras­kaan lii­ken­teen koh­dal­la tilan­ne on eri. Ras­kaas­sa yhdis­tel­mäs­sä teho-pai­no­suh­de voi olla alle 5 W/kg, jol­loin jo vähän taval­li­sem­pi­kin pyö­räi­li­jä kiih­tyy paremmin.)

    Pyö­rän etu on pie­nem­pi tilan­tar­ve ja parem­pi ket­te­ryys. Jos se oli­si lisäk­si autoa suo­ri­tus­ky­kyi­sem­pi nor­maa­li­käy­tös­sä, auto­ja näki­si lii­ken­tees­sä pal­jon nykyis­tä vähemmän.

    1. Var­maan kiih­dy­tys­kil­pai­lus­sa auto­ra­dal­la auto voit­taa fil­la­rin, mut­ta käy­tän­nös­sä ris­teyk­ses­tä fil­la­ri kyl­lä läh­tee ensim­mäi­set met­rit nopeammin.

  50. Vihe­rins­si, teho-pai­no­suh­tees­ta ei voi las­kea auton kiih­ty­vyyt­tä nol­las­ta 40 km/h:iin. Suu­rin teho saa­daan jol­lain kor­keal­la kier­ros­lu­vul­la, ren­kaat tus­kin pitä­vät ja osa tehos­ta menee ilman­vas­tuk­sen voittamiseen.

    Olen­nais­ta ei kui­ten­kaan ole kuka voit­taa kiih­dy­tys­ki­san, vaan että pyö­räi­li­jä ei jää jal­koi­hin valois­sa. Kaa­su poh­jas­sa kiih­dyt­te­ly ei kuu­lu kau­pun­kia­joon eikä lii­ken­tee­seen muu­ten­kaan. Itse kii­rei­se­nä työ­mat­ka­pyö­räi­li­jä­nä kiih­dy­tän kyl­lä valois­ta kadun kat­to­no­peu­teen 30 km/h:iin ris­teyk­sen toi­sel­le puo­lel­le men­nes­sä. Tehois­ta en osaa sanoa, mut­ta pai­no jää alle 80 kg:n. Mut­ta mä en tuh­raa­kaan aikaa vaih­ta­mi­seen 🙂 Pyö­räs­sä varvaskoukut.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Var­maan kiih­dy­tys­kil­pai­lus­sa auto­ra­dal­la auto voit­taa fil­la­rin, mut­ta käy­tän­nös­sä ris­teyk­ses­tä fil­la­ri kyl­lä läh­tee ensim­mäi­set met­rit nopeammin.

    Lähin­nä reak­tio­ajan vuok­si, ja sil­loin todel­la tilan­ne riip­puu autoi­li­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Mut­ta mitä mer­ki­tys­tä niil­lä ensim­mäi­sil­lä met­reil­lä on?

    Fil­la­ri­tas­kut­kin käy­tös­sä olles­saan hidas­ta­vat auto­lii­ken­net­tä. (Hidas­tai­si­vat, vaik­ka fil­la­rit kiih­tyi­si­vät kumit savu­ten.) Munak­kaan teke­mi­nen on kui­ten­kin vai­ke­aa rik­ko­mat­ta munia.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra: käy­tän­nös­sä ris­teyk­ses­tä fil­la­ri kyl­lä läh­tee ensim­mäi­set met­rit nopeammin.

    Tämä väi­te ei vas­taa minun arki­ko­ke­muk­sia­ni (vaik­ka olen ns. tri­koo-ohjus eli ajan fil­la­ril­la huo­mat­ta­van lujaa). Autot ylit­tä­vät ris­teyk­sen ennen samois­ta valois­ta läh­te­nyt­tä pyö­räi­li­jää, ja vie­lä­pä hel­pos­ti. Ensim­mäi­sen met­rin tai pari pyö­räl­lä voi pääs­tä liik­keel­le nopeam­min, aina­kin jos läh­tee juok­se­maan talut­ta­mal­la eikä yri­tä pol­kea eikä var­sin­kaan sovit­taa ken­kiä lukkopolkimiin.

    Ja kas, Vih­reins­si tuos­sa las­ki­kin, mik­si näin on.

  53. Fil­la­ri valois­sa:
    Vihe­rins­si, teho-pai­no­suh­tees­ta ei voi las­kea auton kiih­ty­vyyt­tä nol­las­ta 40 km/h:iin. Suu­rin teho saa­daan jol­lain kor­keal­la kier­ros­lu­vul­la, ren­kaat tus­kin pitä­vät ja osa tehos­ta menee ilman­vas­tuk­sen voittamiseen.

    Olet oikeas­sa sii­nä, että auton kiih­ty­vyys pie­nil­lä nopeuk­sil­la rajoit­tuu ren­kai­den pitoon, joten todel­li­nen kiih­ty­vyys riip­puu enem­män­kin pin­nan pidos­ta ja veto­ta­vas­ta kuin moot­to­rin tehosta.

    Pol­ku­pyö­räl­lä rajoi­te tulee vähän tois­ta kaut­ta. Pyö­rän kor­kean pain­opis­teen vuok­si fil­la­ri läh­tee keu­li­maan, jos sil­lä yrit­tää ylit­tää noin 5 m/s2 ‑kiih­ty­vyy­den. Tosin sil­loin kos­teal­la kadul­la voi jo käy­dä niin, että taka­pyö­rä sutii lähdössä.

    Olen­nais­ta ei kui­ten­kaan ole kuka voit­taa kiih­dy­tys­ki­san, vaan että pyö­räi­li­jä ei jää jal­koi­hin valoissa.

    Väi­te on se, että suu­rin osa pyö­räi­li­jöis­tä jää sel­väs­ti jal­koi­hin valois­sa tai välit­tö­mäs­ti nii­den jälkeen.

    Itse kii­rei­se­nä työ­mat­ka­pyö­räi­li­jä­nä kiih­dy­tän kyl­lä valois­ta kadun kat­to­no­peu­teen 30 km/h:iin ris­teyk­sen toi­sel­le puo­lel­le men­nes­sä. Tehois­ta en osaa sanoa, mut­ta pai­no jää alle 80 kg:n. Mut­ta mä en tuh­raa­kaan aikaa vaih­ta­mi­seen Pyö­räs­sä varvaskoukut.

    Sinun kan­nat­tai­si osal­lis­tua TdF:ään, jos kiih­dy­tät sin­ku­lal­la nol­las­ta kol­meen­kymp­piin kym­me­nes­sä metrissä!

    Löy­sin tes­tin, jos­sa on tes­tat­tu 17–39 ‑vuo­tiai­ta kil­pa­pyö­räi­lyn har­ras­ta­jia mak­si­mi­kiih­ty­vyy­del­lä 25 m:n mat­kal­la aika-ajo­pyö­ril­lä radal­la. Täs­sä ryh­mäs­sä kes­kiar­voai­ka oli 5,14 s. Jos sinä olet jo 10 m:n koh­dal­la 30 km/h ‑vauh­dis­sa, niin sinun ei tar­vit­se sen jäl­keen kiih­dyt­tää yhtään pääs­täk­se­si nel­jään sekun­tiin tuon 25 m:n matkan.

    = = =

    Tai jos las­ke­taan toi­sin päin, niin kym­me­nes­sä met­ris­sä nol­las­ta kol­meen­kymp­piin menee tasai­sel­la kiih­ty­vyy­del­lä 2,4 sekun­nis­sa. Lii­ke-ener­gia­si nol­lan pai­noi­sel­la fil­la­ril­la on tuon jäl­keen on noin 2800 J, jol­loin kes­ki­mää­räi­nen kiih­dy­tys­te­ho­si on ollut noin 1160 W.

    Tämä ei kui­ten­kaan jakau­du tasai­ses­ti, kos­ka ihan alus­sa sekä pol­ki­miin saa­ta­vis­sa ole­va vään­tö (eri­tyi­ses­ti sin­ku­las­sa) että alus­tan pito rajoit­ta­vat kiih­ty­vyyt­tä. Näin ollen toden­nä­köi­ses­ti osan ajas­ta pis­tät saman ver­ran tehoa pol­ki­miin kuin Lance Arm­strong lää­ki­tyk­sen olles­sa kohdillaan.

    Vie­lä mie­len­kiin­toi­sem­mak­si suo­ri­tuk­se­si tulee, jos kat­so­taan tilan­net­ta voi­mien suh­teen. Yleen­sä kil­pa­pyö­räi­li­jät saa­vat suu­rim­mat tehot irti hyvin­kin vik­ke­läl­lä kadens­sil­la, nyrk­ki­sään­tö­nä hui­puil­la ehkä sel­lai­nen 10 W/rpm. Täs­sä rajoi­tus tulee sii­tä, että lihas- ja mas­sa­syis­tä pol­jin­ta on vai­kea saa­da run­tat­tua ihan rajoit­ta­mat­to­mal­la väännöllä.

    Yllä­ole­vis­sa las­kuis­sa on jätet­ty pyö­rän kul­ku­vas­tuk­set huo­miot­ta, ne tuo­vat isom­mis­sa nopeuk­sis­sa oman lisänsä.

    Joh­to­pää­tök­se­nä täs­tä voi vetää sen, että olet liik­keel­lä aika pal­jon taval­li­ses­ta poik­kea­val­la kalus­tol­la ja voi­mil­ta­si huip­pu­kil­pa­pyö­räi­li­jän tasol­la. Onnit­te­lut sii­tä! Olet kui­ten­kin aika kau­ka­na mediaanista…

    = = =

    Vik­ke­läs­ti läh­te­vä pyö­räi­li­jä kyl­lä menee ris­teyk­sen yli nopeam­min kuin hidas autoi­li­ja. Kyse ei kui­ten­kaan ole kul­ku­neu­vo­jen suorituskyvystä.

    Vie­lä mie­len­kiin­toi­sem­mak­si menee muu­ten se, että jos vie­rek­käin lai­te­taan kil­pa­pyö­räi­li­jä, sprint­te­ri ja taval­li­nen auto­mo­bii­li, niin sprint­te­ri on ensim­mäi­se­nä ris­teyk­sen yli, joten jalan­kul­ki­ja voit­taa. Aina­kin, jos saa läh­teä läh­tö­te­li­neis­tä, ja jos piik­ka­rit pitä­vät alus­tal­la. (Par­hail­la sprint­te­reil­lä ensim­mäi­nen 10 m vie noin 1,85 s.)

    Ja jos lem­mik­kie­läi­men saa ottaa mukaan, niin gepar­di oli­si ris­teyk­sen yli alle 1,5 sekun­nis­sa, ja sil­lä oli­si jo 50 km/h vauh­tia sii­nä vai­hees­sa… Tosin en ole ihan var­ma kis­san tas­su­jen pitä­vyy­des­tä asvaltilla.

  54. Bule­var­din lisäk­si mis­sään muu­al­la aina­kaan Hel­sin­gin seu­dul­la ei minul­le tule mie­leen paik­kaa, jos­sa pyö­rä­tien mer­kin­näl­lä vain toi­seen suun­taan ilmais­tai­siin pyr­ki­mys teh­dä yksi­suun­tai­nen pyö­rä­tie. Kyse on käy­tän­nös­sä aina tien­pi­tä­jän hak­sah­duk­ses­ta. Nii­tä riittää.

    Tämä on ihan tot­ta. Vaik­ka yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet ovat sinän­sä kan­na­tet­ta­via, on muis­tet­ta­va, että mer­kit­tä­vä osa pyö­rä­tie­ver­kos­ta on mer­kit­ty sur­kean huo­nos­ti. Merk­ke­jä ei käy­tän­nös­sä yllä­pi­de­tä kuin mak­si­mis­saan ker­ran vuo­des­sa, tus­kin edes niin usein. Jos läh­de­tään sii­tä, että kaik­ki mer­kit­se­mät­tö­mät pyö­rä­tiet ovat jal­ka­käy­tä­viä, ei yhte­näi­siä pyö­rä­tei­tä var­maan löy­dy juu­ri mis­tään. Sen ver­ran pal­jon nii­tä pyö­rä­tie­merk­ke­jä puut­tuu tai makaa maassa.

    Jos ollaan pyö­räi­lyn edis­tä­mi­sen asial­la, oli­si vaa­dit­ta­va päin­vas­toin mah­dol­li­sim­man lave­aa tul­kin­taa sil­le, miten pyö­rä­tie on mer­kit­ty. Osmon kan­ta perus­tuu sel­keäs­ti oman edun tavoit­te­luun: hän halu­aa ajaa ajo­ra­dal­la ja käyt­tää hyväk­seen pie­nim­män­kin syyn väit­tää, ettei mää­räys­merk­kiä tar­vit­se noudattaa.

    Ja tosi­aan. Oli­si aika kir­joit­taa tie­lii­ken­ne­la­ki uusik­si niin, että se vas­tai­si nyky­ajan lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä ja ‑kult­tuu­ria.

  55. Vihe­rins­si:
    Ja jos lem­mik­kie­läi­men saa ottaa mukaan, niin gepar­di oli­si ris­teyk­sen yli alle 1,5 sekun­nis­sa, ja sil­lä oli­si jo 50 km/h vauh­tia sii­nä vai­hees­sa… Tosin en ole ihan var­ma kis­san tas­su­jen pitä­vyy­des­tä asvaltilla.

    Kuin­ka­han pal­jon gepar­di­lii­ken­ne vei­si tilaa? Luu­len, että se on vähän tilaa vie­vä lii­ken­ne­muo­to, ja sil­le pitäi­si ehdot­to­mas­ti loh­kais­ta oma sii­vun­sa auto­saa­ta­nal­le uhra­tus­ta pinta-alasta.

    Sitä­pait­si luu­len, että gepar­di­kais­to­jen lii­ken­ne­mää­rät­kin kil­pai­li­si­vat tasa­vä­ki­ses­ti Nor­dens­kiöl­din­ka­dun ja Arka­dian­ka­dun fil­la­ri­kais­to­jen ja Kum­pu­lan­laak­son sil­lan pyö­rä­tien kanssa.

    Pitäi­si kai alkaa kerää­mään nimiä, jot­ta tämä­kin huu­ta­va epä­koh­ta saa­tai­siin oikenemaan.

  56. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    Ja tosi­aan. Oli­si aika kir­joit­taa tie­lii­ken­ne­la­ki uusik­si niin, että se vas­tai­si nyky­ajan lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä ja ‑kult­tuu­ria.

    Nyky­ajan kult­tuu­ria vas­tai­si tie­lii­ken­ne­la­ki, jos­sa tie­lii­ken­teek­si las­ket­tai­siin ehdot­to­mas­ti myös muu­al­la kuin tiel­lä ja maan pin­nal­la kul­ke­va lii­ken­ne, ja tasa­ver­tai­suu­den vuok­si myös­kin muu toi­min­ta kuin lii­ken­ne. Tie­lii­ken­net­tä oli­si siis tule­vai­suu­des­sa myös lapik­kai­den val­mis­tus, kun­tien sosi­aa­li­toi­men hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­sen nor­mit, ja se vero­te­taan­ko saa­tu tulo hen­ki­lö­koh­tai­se­na tulon­läh­tee­nä, vai elinkeinotulona.

  57. Vihe­rins­si se las­kes­ke­lee nii­tä näi­tä, mut­ta pyö­räi­lys­tä ei oikein ole kärryillä.

    Sinun kan­nat­tai­si osal­lis­tua TdF:ään, jos kiih­dy­tät sin­ku­lal­la nol­las­ta kol­meen­kymp­piin kym­me­nes­sä metrissä! 

    Tar­koi­tat var­maan TdH:ta. Enkä ole sin­ku­las­ta tai 10 met­ris­tä puhu­nut. Pyö­räs­sä on vaih­teet, mut­tei nii­tä tuos­sa tar­vi­ta. Vas­ta sen jälkeen.

    Löy­sin tes­tin, jos­sa on tes­tat­tu 17–39 ‑vuo­tiai­ta kil­pa­pyö­räi­lyn har­ras­ta­jia mak­si­mi­kiih­ty­vyy­del­lä 25 m:n mat­kal­la aika-ajo­pyö­ril­lä radal­la. Täs­sä ryh­mäs­sä kes­kiar­voai­ka oli 5,14 s. Jos sinä olet jo 10 m:n koh­dal­la 30 km/h ‑vauh­dis­sa, niin sinun ei tar­vit­se sen jäl­keen kiih­dyt­tää yhtään pääs­täk­se­si nel­jään sekun­tiin tuon 25 m:n matkan.

    Aika-ajo­pyö­ris­sä on niin pit­kät väli­tyk­set, että sen alku­mat­kan kiih­dyt­tä­mi­nen on hitaam­paa kuin sil­lä väli­tyk­sel­lä jota itse käy­tän. Ja jos kysees­sä oli maan­tie­pyö­räi­li­jöi­tä, ei heil­tä sel­lai­sia het­kel­li­siä teho­ja tar­vi­ta­kaan kuin ratapyöräilijöiltä.

    Näin ollen toden­nä­köi­ses­ti osan ajas­ta pis­tät saman ver­ran tehoa pol­ki­miin kuin Lance Arm­strong lää­ki­tyk­sen olles­sa kohdillaan.

    Var­mas­ti ei ole lähel­le­kään. Mut­ta kyse­hän on muu­ta­man sekun­nin kiih­dy­tyk­ses­tä. Sel­väs­ti yli 1000W kyl­lä läh­tee. Het­ki­sek­si. Pitäi­si reip­paal­ta nuo­rel­ta tai vähän van­hem­mal­ta­kin mie­hel­tä sen ver­ran läh­teä muu­ta­mak­si sekunniksi.

    Vie­lä mie­len­kiin­toi­sem­mak­si suo­ri­tuk­se­si tulee, jos kat­so­taan tilan­net­ta voi­mien suh­teen. Yleen­sä kil­pa­pyö­räi­li­jät saa­vat suu­rim­mat tehot irti hyvin­kin vik­ke­läl­lä kadens­sil­la, nyrk­ki­sään­tö­nä hui­puil­la ehkä sel­lai­nen 10 W/rpm. Täs­sä rajoi­tus tulee sii­tä, että lihas- ja mas­sa­syis­tä pol­jin­ta on vai­kea saa­da run­tat­tua ihan rajoit­ta­mat­to­mal­la väännöllä. 

    Yllä­ole­va kos­kee kes­tä­vyys­suo­ri­tuk­sia. Alus­sa­han kier­rok­set ovat nol­las­sa. Tuol­la perus­teel­la teho­kin on nol­la. Ei siis pää­si­si kos­kaan liikkeelle.

    Yllä­ole­vis­sa las­kuis­sa on jätet­ty pyö­rän kul­ku­vas­tuk­set huo­miot­ta, ne tuo­vat isom­mis­sa nopeuk­sis­sa oman lisänsä. 

    25 km/h:n paik­keil­la ilman­vas­tus alkaa olla suu­rem­pi kuin vie­rin­tä­vas­tus ja muut pyö­rän vastukset.

    Joh­to­pää­tök­se­nä täs­tä voi vetää sen, että olet liik­keel­lä aika pal­jon taval­li­ses­ta poik­kea­val­la kalus­tol­la ja voi­mil­ta­si huip­pu­kil­pa­pyö­räi­li­jän tasol­la. Onnit­te­lut sii­tä! Olet kui­ten­kin aika kau­ka­na mediaanista… 

    Joh­to­pää­tök­se­ni on, että tie­tä­myk­se­si pyö­räi­lys­tä tai lihas­voi­mil­la liik­ku­mi­ses­ta on hataraa. 

    Ja tämä­hän ei enää lii­ty Mec­he­li­nin­ka­tuun. Tai no ris­teyk­sis­tä voi läh­teä lep­poi­sam­mal­la­kin vauh­dil­la, kun saa ajaa pyöräkaistaa.

    1. En tie­dä las­kel­mis­ta. Olen vain havain­nut, että valois­ta läh­det­täes­sä ilman suu­rem­pia ppon­nis­te­lu­ja läh­den yleen­sä nopeam­min kuin autot, aluk­si ja autot saa­vut­ta­vat minut vähän mat­kan pääs­sä uudes­taanh. Täs­sä on ongel­ma­na tuo kak­si ohi­tus­ta. Aivan var­mas­ti auto kiih­dyt­täöi­si nopeam­min, jos yrit­täi­si, mut­ta har­va panee nas­tan lau­taan valois­sa. Nämä fil­la­ri­tas­kut ovat hyviä juu­ri tämän takia. Pyö­rä saa kun­non etu­mat­kan ja kul­ku on vakiin­tu­nu­yt ennen kuin auto ohittaa.

  58. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Huo­maut­tai­sin täs­sä, että pyö­rä­tien suun­nas­ta ei ole ole­mas­sa sel­kei­tä mää­räyk­siä tieliikenneasetuksessa. 

    Huo­maut­tai­sin, ettei ajo­ra­to­jen tai ajo­kais­to­jen­kaan suun­nas­ta ole ole­mas­sa sel­kei­tä mää­räyk­siä. Mut­ta sil­ti vaik­ka­pa Hämeen­tiel­lä on kak­si yksi­suun­tais­ta ajo­ra­taa. Eikä yksi­suun­tai­suut­ta ole edes lii­ken­ne­mer­kein merkitty.

    Kuten tämä esi­merk­ki osoit­taa, yksi­suun­tai­suus ei tule lii­ken­ne­mer­keis­tä eikä laki­py­kä­lis­tä. Se tulee kadun suun­nit­te­lus­ta ja liikennekulttuurista.

  59. EKK: Tuo Arka­dian­ka­tu onkin eri­koi­nen paik­ka, kun sin­ne pyö­rä­tiel­le ei pää­se aja­maan mis­tään suunnasta:

    Arka­dia­ka­dul­ta Meklun län­si­puo­lel­ta –> pakol­li­nen ajo­suun­ta oikeal­le tai vasem­mal­le http://goo.gl/7iSoS5

    Tuo­hon on muis­taak­se­ni tul­lut “Ei kos­ke pol­ku­pyö­riä” ‑lisa­kil­pi. Aina­kin viran­omais­pää­tös on. Sama lisä­kil­pi tar­vit­tai­siin aina­kin Mec­he­li­nin­ka­tua poh­joi­seen ajaville.

  60. Bra­si­lia on saman kokoi­nen maa (liit­to­val­tio) kuin koko ns. lan­si-Euroop­pa ja itäi­nen Kes­ki-Euroop­pa. Asun Rio Sulis­sa. Siel­la nuo luvut eivat pade ja vie­la vahem­man ne pate­vat koti­kau­pun­gis­sa­ni Ita­tiai­as­sa tai pää­asiel­las­sa­ni asioin­ti­kau­pun­gis­sa Resen­des­sa. On aivan sama kuin valit­tai­sit Euroo­pan lii­ken­ne­ti­las­tois­ta sen perus­teel­la mita tapah­tuu Pie­ta­ris­sa, Var­so­vas­sa tai Kiovassa.

    t. Mik­ko

    kquo­te cite=“comment-310362”>

    Vihe­rins­si: Bra­si­lias­sa on tie­kuo­le­mia:- 4 ker­taa niin pal­jon per capi­ta,- 7 ker­taa niin pal­jon per moot­to­ria­jo­neu­vo- 8 ker­taa niin pal­jon per lii­ken­ne­suo­ri­te­kuin Suomessa.Liikenteen tur­val­li­suus ja suju­vuus ovat jos­sain mää­rin tois­ten­sa kompromisseja.

  61. 24–7: mik­ko brasiliasta:kuulostaa hyväl­tä – nyt
    Terve,

    Koi­tan lai­taa. Saan sen teh­tya var­maan lahim­man vii­kon aika­na. Koros­tan vie­la etta oma ker­to­muk­se­ni kos­kee Resen­den kau­pun­kia Rion osa-val­tion ete­lä-osas­sa (Rio Sul). Mut­ta kuten sanoin, yri­tan teh­da videon aihees­ta ensi vii­kon aika­na, tai siis kay­tan­nos­sa sen tekee tyt­ta­re­ni, joka osaa kayt­taa video­ka­me­raa maastossa.

    Muu­al­la Bra­si­lias­sa lotyy pas­kem­pia paik­ko­ja, jois­sa lii­ken­ne­tur­va ei toi­mi. Sika­li eraat kom­men­toi­jat ovat oikeassa.

    t. Mik­ko

    kun ollaan ver­kos­sa niin oli­si­ko mah­dol­lis­ta saa­da kuvaa­ma­si lii­ken­ne­vi­deo­pät­kä tai vaik­ka parikin?aivan siis täl­lai­sen ympä­ri­vuo­ti­sen pyö­räi­li­jän mie­len­kiin­nos­ta kysyn.anna r: pliis, klik­kaa se “short url” pääl­le ennen kuin kopioit 

  62. Fil­la­ri valois­sa:

    Ja tämä­hän ei enää lii­ty Mec­he­li­nin­ka­tuun. Tai no ris­teyk­sis­tä voi läh­teä lep­poi­sam­mal­la­kin vauh­dil­la, kun saa ajaa pyöräkaistaa.

    Tämä­kään http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/teekkarikyla_tyhjennettiin_sadoista_hylkypyorista_katso_kuva/

    ei lii­ty Mec­he­li­nin­ka­tuun, mut­ta esit­tää suu­ren ja yhä kas­va­van ongel­man. Esi­mer­kik­si koti­ka­dul­la talo­yh­tiön sisä­pi­hal­la pyö­rät ovat val­loit­ta­neet 20 % pihan pin­ta-alas­ta. Sik­si­pä talo­yh­tiö on jo vuo­sia jär­jes­tä­nyt syk­syi­sin mer­kit­se­mis­kam­pan­jan ja omis­ta­jat­to­mat pyö­rät siir­re­tään tovik­si väli­va­ras­toon ja sit­ten kierrätykseen.

    1. Minus­ta talo­yh­tiöi­den pitäi­si ottaa vii­den euron vuo­si­mak­su pyö­rä­kel­la­reis­sa tai pihoil­la säi­ly­tet­tä­vis­tä pyö­ris­tä. Pääs­täi­siin eroon romupyöristä.

  63. mik­ko sii­to­nen: On aivan sama kuin valit­tai­sit Euroo­pan lii­ken­ne­ti­las­tois­ta sen perus­teel­la mita tapah­tuu Pie­ta­ris­sa, Var­so­vas­sa tai Kiovassa.

    Kri­tiik­ki­si koko Bra­si­lian ver­taa­mi­ses­ta koko Suo­meen on ihan oikeutettua.

    Ymmär­tääk­se­ni asut Rio de Janei­ron lähi­nur­kil­la? Ver­ra­taan Rioa Hel­sin­gin ympä­ris­töön, nii­tä nume­roi­ta sen­tään on saatavilla.

    Uusim­man äkkiä löy­ty­neen rapor­tin mukaan Hel­sin­gis­sä oli vuon­na 2011 lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa 8 kuol­lut­ta ja 605 louk­kaan­tu­nut­ta. Espoon ja Van­taan luvut vuo­del­ta 2012 (näyt­tä­vät ole­van uudis­tus­mie­li­sem­piä kau­pun­ke­ja!) ovat 3+172 ja 3+232. Tren­di näyt­täi­si ole­van noin 15+1000 koko seu­dul­la, asuk­kai­ta noin 800 000.

    Rio de Janei­ron alu­eel­la lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuo­lee noin 700 ihmis­tä ja louk­kaan­tuu 24 000 ihmis­tä vuo­des­sa, popu­laa­tio on noin 7 000 000. Kuo­le­man ris­ki näyt­tää vii­sin­ker­tai­sel­ta Rio de Janei­ros­sa per capita.

    Tämä ilmei­ses­ti kui­ten­kin on Resen­den koh­dal­la vää­rä kon­teks­ti? Yri­tin löy­tää jos­tain tie­toa kol­men mil­joo­nan ihmi­sen Resen­des­tä, mut­ta pai­kal­li­sia olo­suh­teit­ta tun­te­mat­ta löy­tä­mät­tä jäi. Oli­si kovin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä pai­kal­li­set lukemat!

  64. Fil­la­ri valois­sa:
    Vihe­rins­si se las­kes­ke­lee nii­tä näi­tä, mut­ta pyö­räi­lys­tä ei oikein ole kärryillä.

    Joh­to­pää­tök­se­ni on, että tie­tä­myk­se­si pyö­räi­lys­tä tai lihas­voi­mil­la liik­ku­mi­ses­ta on hataraa. 

    Tun­nus­tan ihan suo­raan ole­va­ni ihan maal­lik­ko. Mut­ta toi­saal­ta toden­nä­köi­ses­ti tie­dän ja olen koke­nut asias­ta enem­män kuin medi­aa­ni­kan­sa­lai­nen. Jos pitäi­si joten­kin hyvin kapeas­ti luon­neh­tia, niin fil­la­rei­ta on käy­tös­sä pari kap­pa­let­ta, ja aina välil­lä jalas­sa on myös klos­sil­li­set ken­gät. Kum­mas­sa­kaan fil­la­ris­sa ei ole kovin kapei­ta renkaita.

    Tie­tä­myk­se­ni bio­fy­sii­kas­ta saa toki kysee­na­lais­taa, jos niin halu­aa. Mie­lel­lään sit­ten kui­ten­kin viit­tei­tä peliin muu­ta­kin kuin “kaik­ki­han sit­ten tietävät”.

    Nopeah­kon kir­jal­li­suus­haun perus­teel­la edel­leen näyt­tää sil­tä, että sprint­tia­lu­eel­la (1–10 s) aktii­vi­sen urhei­li­jan teho voi olla 1,5 kW (jos­kin suku­puol­ten väli­nen ero on suu­ri). Kam­men pyö­rit­tä­mi­ses­sä kui­ten­kin teho puto­aa sekä lii­an hitaal­la että lii­an nopeal­la pyö­ri­tys­no­peu­del­la, jol­loin nol­las­ta kiih­dyt­tä­mi­nen on sii­nä suh­tees­sa aika epäideaalista.

    Pyy­dän myös anteek­si hiu­kan kär­jek­käi­tä lancearm­strong/TdF-kom­ment­te­ja­ni. Point­ti on kui­ten­kin se, että mai­nit­se­mii­si kiih­ty­vyyk­siin yltä­mi­nen vaa­tii kan­san ylei­seen tasoon näh­den poik­keuk­sel­lis­ta kun­toa ja koke­mus­ta eikä onnis­tu ihan medi­aa­nin käyt­tä­mäl­lä työmatkapyörälläkään.

    Fil­la­ri valois­sa: Enkä ole sin­ku­las­ta tai 10 met­ris­tä puhu­nut. Pyö­räs­sä on vaih­teet, mut­tei nii­tä tuos­sa tarvita. 

    Ok, sin­ku­lan arva­sin itse, pahoit­te­lut vää­rin­kä­si­tyk­ses­tä. Kym­me­nen met­riä lie­nee taval­li­sen katu­ris­teyk­sen leveys (pari kais­taa). Jos totea­muk­se­si 0–30 km/h kos­kee esi­mer­kik­si 20 met­riä leve­ää ris­teys­tä, niin sii­hen pitäi­si aktii­vi­sen pyö­räi­lyä har­ras­ta­van mie­hen kye­tä. Tai jos nopeus onkin 20 km/h, niin moni­kin pää­see nii­hin vauh­tei­hin lyhyel­lä matkalla.

    En ole sitä­kään havain­toa kiis­tä­mäs­sä, ettei­kö pyö­rä irtoai­si usein vii­val­ta pal­jon autoa nopeam­min. Oma koke­muk­se­ni tukee tätä. Kyse on kui­ten­kin lähin­nä läh­dön nopeam­mas­ta reak­tio­ajas­ta, useim­mat autoi­li­jat tun­tu­vat lähin­nä teke­vän sudo­kua lii­ken­ne­va­lois­sa. Mut­ta jos tie on edes­sä avoin, auto menee ohi yleen­sä hyvin nopeasti.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nämä fil­la­ri­tas­kut ovat hyviä juu­ri tämän takia. Pyö­rä saa kun­non etu­mat­kan ja kul­ku on vakiin­tu­nu­yt ennen kuin auto ohittaa.

    Olen lii­kut­ta­van samaa miel­tä fil­la­ri­tas­ku­jen siu­nauk­sel­li­suu­des­ta. Ne ovat hyvä jut­tu sen­kin vuok­si, että pyö­rän ja auton mars­si­jär­jes­tys ris­teyk­ses­sä on sel­vä. Auto­lii­ken­teen kan­nal­ta ne ovat lähin­nä pelk­kä hidas­te, mut­ta jos­tain se pyö­räi­li­jän­kin katu­ti­la pitää tehdä.

  65. newy­or­kis­ta: Tämä­kään http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/teekkarikyla_tyhjennettiin_sadoista_hylkypyorista_katso_kuva/

    ei lii­ty Mec­he­li­nin­ka­tuun, mut­ta esit­tää suu­ren ja yhä kas­va­van ongel­man. Esi­mer­kik­si koti­ka­dul­la talo­yh­tiön sisä­pi­hal­la pyö­rät ovat val­loit­ta­neet 20 % pihan pin­ta-alas­ta. Sik­si­pä talo­yh­tiö on jo vuo­sia jär­jes­tä­nyt syk­syi­sin mer­kit­se­mis­kam­pan­jan ja omis­ta­jat­to­mat pyö­rät siir­re­tään tovik­si väli­va­ras­toon ja sit­ten kierrätykseen.

    Kau­an­ko talo­yh­tiön pitää kat­sel­la romu­pyö­riä (oli sit­ten niil­lä sit­ten omis­ta­ja tai ei), ennen­kuin ne voi­daan toi­mit­taa kierr­rä­tyk­seen? Sanoo­ko laki, tai kau­pun­gin jär­jes­tys­sään­tö, asias­ta mitään ja vai­kut­taa­ko talon yhteis­ten tilo­jen mää­rä (pihalla/kellarissa) täs­sä miten­kään? Voi­ko omis­ta­ja ilmoit­tau­tua vas­ta myö­hem­min ja alkaa vaa­tia kor­vauk­sia talo­yh­tiöl­tä “antiik­ki­pyö­räs­tään”?

    Mec­he­li­nin­ka­dun var­ren talo­jen pihat eivät ole nii­tä kaik­kein suu­rim­pia, mut­ta romu­jen ker­ty­mi­nen nurk­kiin lie­nee aika ikä­vä ongel­ma muuallakin.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minus­ta talo­yh­tiöi­den pitäi­si ottaa vii­den euron vuo­si­mak­su pyö­rä­kel­la­reis­sa tai pihoil­la säi­ly­tet­tä­vis­tä pyö­ris­tä. Pääs­täi­siin eroon romupyöristä.

    Mak­sua ei tar­vit­si­si edes periä, jos vain tie­det­täi­siin kel­tä se voi­tai­siin periä. Eli vii­to­sen mak­su tus­kin saa ketään liik­keel­le siir­tä­mään romu­pyö­rään­sä, kun mak­sa­jaa ei saa­da edes sel­vil­le. Talo­yh­tiön pul­ma on se, että romu­pyö­rää­kään ei saa sil­ti noin vain hävittää.

    Tähän aut­tai­si se toi­saal­la ehdo­tet­tu pol­ku­pyö­rien rekisteröinti.

    1. Talo­yh­tiö myy vito­sel­la tar­ro­ja tms, jol­lai­sen voi kiin­nit­tää pyö­rään­sä. Tar­rat­to­man pyö­rät vie­dään pois.

  67. Tar­rat­to­mat pyö­rät voi vie­dä pois, mut­ta sehän ei ole se vai­kea asia. Vai­kea asia on se, mis­sä ja kenen kus­tan­nuk­sel­la nii­tä säi­ly­te­tään, tai jos ei säi­ly­te­tä, mil­lä ehdoil­la ne saa hävittää.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Bule­var­din pyä­rä­tiet ovat yksi­suun­tai­sia ja se on osoitettu 

    Osoi­tet­tu vas­ta vuon­na 2010 tie­lii­ken­nea­se­tuk­seen ote­tul­la ajo­ra­ta­maa­lauk­sel­la “Ajo­kais­ta­nuo­li pyö­rä­tiel­lä tai jal­ka­käy­tä­väl­lä”, sekä vas­ta­suun­taan ole­vil­la lii­ken­ne­mer­keil­lä “681. Tie­tyil­le ajo­neu­voil­le tai ajo­neu­vo­yh­dis­tel­mil­le tar­koi­tet­tu reit­ti” (pol­ku­pyö­rän sym­bo­lil­la) ja lisä­kil­vel­lä “Koh­de nuo­len suun­nas­sa” oikeal­le (eli tien toi­sel­la puolen). 

    Se mitä yksi hovioi­keus on yhden tuo­mion tii­vis­tel­mäs­sä yhdes­tä rike­sa­kos­ta(?) päät­tä­nyt yhdes­sä tilan­tees­sa, ei oikein ker­ro mitään mitä pii­lo­tet­tu­ja mer­ki­tyk­siä sii­tä puut­tu­nee­seen lii­ken­ne­merk­kiin sisäl­tyy — mai­ni­taan jopa että tapauk­ses­sa toi­sel­la puo­lel­la oli se vel­voit­ta­va merk­ki, aina sitä ei ole — ja pyö­rä­tie­kin on mää­ri­tel­ty lais­sa ensi ker­ran (eli uusik­si) vas­ta tuo­mion jäl­keen. Aivan yhtä luon­te­va tul­kin­ta on, että pyö­rä­tie on pyö­rä­tie, pyö­rä­tie on tie, tie on kak­si­suun­tai­nen ellei muu­ta osoi­te­ta — ja mer­kin “asian­omai­seen suun­taan” sitä on lisäk­si vel­vol­li­suus käyt­tää. Käy­tän­nös­sä vain muu­toin teke­mäl­lä hyviä, luon­te­via ja suju­via lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä voi­daan ohja­ta kaik­ki pyö­räi­li­jät tie­tyl­le välil­le tiet­tyyn suun­taan, ei polii­si lähes iki­nä ehdi tai viit­si nii­tä val­voa. Mutul­la pyö­rä­tie­merk­kien tois­to­ti­heys on toki kas­vus­sa, miten pär­jät­tiin men­nei­syy­des­sä kun nii­tä ei lähes joka ris­teyk­sen jäl­keen toistettu?

  69. En asu Rion ns. lahi­nur­kil­la. Asun n. 150 km paas­saa Rios­ta lan­teen, kau­pun­gis­sa jos­sa asuu n. 200 000 asu­kas­ta (hal­lin­nol­li­ses­ti asun vie­rei­sen n. 30 000) Ita­tiai­an kau­pun­gin alu­eel­la, mut­ta tas­sa se ei ole olen­nais­ta). Jos­kus ihmet­te­len maan­tie­don rajo­ja Suo­mes­sa. Minul­le Rio tai Sao Pau­lo ovat samaa kuin Pie­ta­ri ja Ber­lii­ni Hel­sin­ki­lai­sil­le. Mut­ta olet­te peri­aat­tees­sa oikeassa. 

    Ei Bra­lian nk. lii­ken­ne­kult­tuu­ri edes minun koti­kul­mil­la­ni tie­ten­kaan ylla Euroo­pan parem­piin tasoi­hin (vaik­ka­pa Suo­meen tai mui­hin poh­jois­mai­hin)). Sil­ti tun­nen usein taal­la ajaes­sa­ni (kay­tan run­saas­ti myos pol­ku­puo­raa) etta kaik­ki on joten­kin hir­mui­sen pal­jon hel­pom­paa kuin Hel­sin­gis­sa (tai Jyvas­ky­las­sa, mis­sa myos usein pyorai­len). Se liit­tyy joten­kin sii­hen, etta taal­la voin ajaa auto­jen valis­ta ja punai­sis­ta valois­ta ilman rekla­mo­soin­tia. Ja jos on paik­ka kou­lun lahel­la, niin kaik­ki varo­vat hul­lun lail­la! Ei sii­hen tar­vi­ta polii­sia tai liikennemerkkia.

    Mika on oikein ja mika vaa­rin. Kai Suo­mes­sa saas­tyy joi­tain ruu­mii­ta vuo­sit­tain enem­man kuin taal­la. Meil­la­kin on teh­ty monia asioi­ta, esi­mer­kik­si val­ta­via hidas­tei­ta (Cebra molas=Jousen rik­ko­ja), joil­la lii­ken­ne pysay­te­taan pakol­la tar­vit­taes­sa, esi­mer­kik­si ruuh­kais­sa ris­teyk­sis­sa. Mut­ta kaik­keen liit­ty myos tiet­ty huu­mo­ri. Ei tata jut­tua ote­ta niin kuo­le­man vaka­vas­ti. Miten tuon nyt selit­tai­si. Ei miten­kaan. Joten jat­ke­taan kes­kus­te­lua. Pitaa per­ke­le ajatella!

    Pyy­sin Nat­ha­lie­ta kuvaa­maan ajoa Resen­des­sa. Han sanoi ettei ymmar­ra mita (vit­tua) tas­sa yri­te­taan ajaa takaa. Yri­tan uudel­leen ensi vii­kol­la kun olen saa­nut sei­tet­tya tavoit­tee­ni jar­ke­vas­ti (se ei ole ihan helppoa).

    . Mik­ko

  70. huk­kaan meni: Aivan yhtä luon­te­va tul­kin­ta on, että pyö­rä­tie on pyö­rä­tie, pyö­rä­tie on tie, tie on kak­si­suun­tai­nen ellei muu­ta osoiteta…

    Tuol­la Bule­var­dil­la pyö­rä­tie ei ole tie vaan tien osa, ks. tie­lii­ken­ne­lain 2 § mää­ri­tel­miä. Kak­si­suun­tai­nen tie (koko Bule­var­di, sisäl­täen ajo­ra­dan, pyö­rä­tiet ja jal­ka­käy­tä­vät) on kak­si­suun­tai­nen, mut­ta se koos­tuu useam­mas­ta yksi­suun­tai­ses­ta osas­ta (ajo­kais­tat, pyörätiet).

    Voi­daan myös tul­ki­ta, että Suo­mes­sa on oikean­puo­lei­nen ajo­neu­vo­lii­ken­ne, siis ajo­neu­vo­ja on kul­je­tet­ta­va tien puolenvälin/keskiviivan oikeal­la puo­lel­la ellei erik­seen muu­ta mää­rä­tä. Pol­ku­pyö­rä on ajoneuvo.

  71. Nyt kun muis­tin tar­kis­taa: ajo­ra­dan oikeas­sa reu­nas­sa, ei tien oikeas­sa reu­nas­sa. Vas­ta ase­tuk­ses­sa erik­seen “pyö­rä­tiel­lä … sovel­tu­vin osin” nou­da­tet­ta­va ajo­ra­dan sään­tö­jä — sen pyö­rä­tien sisällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.