Onko päästökauppa epäonnistunut (5) Muillekin keinoille on sijansa

Ovat­ko kan­sal­li­set toi­met siis silk­kaa type­ryyt­tä? Eivät, eivät aina­kaan kaik­ki. Vaik­ka nii­den teho valuu hiek­kaan lyhyel­lä aika­vä­lil­lä, ne hel­pot­ta­vat sopeu­tu­mis­ta myö­hem­piin, huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­piin pääs­tö­jen vähen­tä­mis­tar­pei­siin. Sak­san aggres­sii­vi­ses­sa tues­sa aurin­ko­säh­köl­le ei näyt­täi­si ole­van lähi­vuo­sien pers­pek­tii­vis­sä pää­tä eikä hän­tää. Samal­la rahal­la voi­si muil­la tavoin vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä monin­ker­tai­sen mää­rän. Täh­täin onkin pal­jon pidem­mäl­lä. Vuon­na 2050 pitäi­si tul­la toi­meen vii­des­osal­la nykyi­sis­tä pääs­töis­tä. Niis­sä olois­sa pit­kä­ai­kai­nen panos­tus aurin­ko­säh­köön osoit­tau­tu­nee jär­ke­väk­si. Täl­lais­ta stra­te­gis­ta valin­taa eivät mark­ki­na­voi­mat pys­ty hoi­ta­maan. Eivät eri­tyi­ses­ti, jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat vaih­te­le­vat ennustamattomasti. 

Vuon­na 2050 tar­vi­taan aurin­ko­säh­köä, mut­ta nii­den ohel­la tar­vi­taan nii­tä vähem­män herooi­sia rat­kai­su­ja, joi­den kan­nat­ta­vuu­den pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan romah­dus on nyt tuhon­nut vuo­sik­si. Pääs­tö­oi­keuk­sien ole­ma­ton hin­ta on suu­ri ongel­ma, kos­ka se ajaa ter­veel­lä poh­jal­la ole­via yri­tyk­siä nurin, mikä taas mer­kit­see pit­kä­vai­kut­teis­ta taka-askel­ta. Koko­nai­suu­te­na EU:n ilmas­to­po­li­tiik­ka ei toimi.

Päi­vit­täin notee­rat­ta­va ja enna­koi­mat­to­mas­ti vaih­te­le­va pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on lii­an lyhy­tai­kai­nen väli­ne luo­maan stra­te­gis­ta teol­li­suus­po­li­tiik­kaa, jon­ka tavoit­tee­na on pääs­tö­jen voi­ma­kas vähen­tä­mi­nen vuo­si­kym­men­ten kulues­sa. Pääs­tö­kaup­paa ei pidä kui­ten­kaan hylä­tä vaan kor­ja­ta, sil­lä tämä tilk­ku­täk­kioh­jat­tu ilmas­to­po­li­tiik­ka tulee toi­saal­ta tavat­to­man kal­liik­si. Kun se tulee saa­vu­tuk­siin­sa näh­den kal­liik­si, sen tavoi­te­ta­soa vähen­ne­tään rahan säästämiseksi. 

Han­na-Lii­sa Kan­gas kir­joit­ti Hel­sin­gin Sano­mis­sa 15.11., että uusiu­tu­van ener­gian hank­kei­den kan­nat­ta­vuu­den paran­ta­mi­sek­si nuo EU:n kak­si muu­ta tavoi­tet­ta ovat vält­tä­mät­tö­miä, kos­ka pelk­kä pääs­tö­kaup­pa ei nii­tä takaa. Minus­ta­kin tar­vi­taan tukea tule­vai­suu­den ener­gia­muo­doil­le aina­kin alku­vai­hees­sa. Riit­tä­vän kor­kea pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on yksi hyvä tuki­muo­to kai­kil­le hyvil­le rat­kai­suil­le. Se on myös lah­jo­ma­ton ohjaus­kei­no sanan kai­kis­sa mer­ki­tyk­sis­sä, kos­ka se tukee uusiu­tu­via ener­gia­muo­to­ja sii­nä suh­tees­sa, kun ne aivan oikeas­ti toi­mi­vat. Ei myös­kään ole hyvä, että ener­gia­po­li­tiik­ka perus­tuu voi­mak­kaas­ti mel­kein kaik­kien ener­gia­muo­to­jen tukeen. Nyt sekä kivi­hii­li on hal­paa ja uusiu­tu­vien hin­taa tue­taan, mikä nyt ei aina­kaan ohjaa kulu­tus­ta sääs­tä­vään suuntaan.

Jos rin­nak­kai­sia toi­mia halu­taan käyt­tää – mitä minä­kin pidän jois­sa­kin tapauk­sis­sa perus­tel­tu­na – pitäi­si vas­taa­vas­ti vetää pääs­tö­oi­keuk­sia pois mark­ki­noil­ta. Näin on nyt pää­tet­ty teh­dä. Niin sanot­tu backloa­ding-pää­tös vetää mark­ki­noil­ta 900 mil­joo­nan ton­nin ver­ran pääs­tö­oi­keuk­sia, mut­ta palaut­taa ne vuo­si­na 2019 ja 2020. Tämä palau­tus mitä­töi suu­rel­ta osin pois­ve­don vai­ku­tuk­sen, kos­ka edel­leen pääs­tö­oi­keuk­sis­ta val­lit­see ylitarjontaa.

Huu­to­kau­pat­ta­vil­le pääs­tö­oi­keuk­sil­le pitäi­si olla jokin poh­ja­hin­ta, jota hal­vem­mal­la nii­tä ei myy­dä. Alun perin pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nak­si arvioi­tiin 30 euroa ton­ni. Myy­mät­tä jää­neet oikeu­det (mut­ta vain ne) voi myy­dä myö­hem­min, jos hin­ta nousee sel­väs­ti kor­keam­mak­si, esi­mer­kik­si 50 euroon ton­nil­ta. Ennus­tet­ta­vam­pi hin­ta tuki­si pit­kä­vai­kut­tei­sia inves­toin­te­ja. Samal­la EU:n poli­tii­kas­sa pitäi­si noi­den rin­nak­kais­ten tavoit­tei­den pai­noar­voa pie­nen­tää, vaik­ka nii­tä ei tar­vit­si­si pois­taa koko­naan. Huo­maan täs­sä ole­va­ni yllät­täen samaa miel­tä kuin For­tum.

Sano­mat­ta­kin on sel­vää, että pääs­tö­kau­pal­le voi antaa nykyis­tä kes­kei­sem­män roo­lin vain, jos pääs­tö­kaup­pa laa­je­nee kos­ke­maan jok­seen­kin kaik­kia hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Muu­ten­han nii­tä rin­nak­kai­sia toi­mia tar­vi­taan aina. 

21 vastausta artikkeliin “Onko päästökauppa epäonnistunut (5) Muillekin keinoille on sijansa”

  1. Pitäi­si­kö kiin­ni­tää enem­pi huio­mio­ta, huip­pu­te­hon hal­lin­taan ja ener­gian­sääs­töön. Käyt­tä­mä­tön ener­gia on paras­ta ener­gi­aa. On arvioi­tu, jos USA:n ergian­hal­lin­ta peru­tui­si älyk­käi­siin jär­jes­tel­miin, sääs­tet­täi­siin 300miljardin edes­tä ener­gi­aa. Ener­giayh­tiöt ei oikein suo­si, täl­läis­tä bisnestä?

  2. Ener­gia­teol­li­suus ry:n lob­baus­voi­ma on täs­sä yksi osa ongel­maa. Ener­gi­aa tuot­ta­van tol­li­suu­den int­re­seis­sä on ener­gian tuot­ta­mi­nen, ei kulu­tuk­sen vähentäminen.

    Ener­gia­tuo­tan­toin­ves­toin­tien takai­sin­mak­suai­kan 10 vuot­ta on aika lyhyt, ener­gia­sääs­tös­sä inves­toi­niin takai­sin­mak­su­jan edel­ly­te­tään ole­van alle kak­si vuot­ta. Toki fik­sus­sa yri­tyk­ses­sä rahaa ei var­si­nai­ses­ti tuhlatakkaan.

    Teol­li­su­duen etu” on aina­kin eri asia kuin ener­gia­teoll­siu­duen etu. Yri­tys kuin yri­tys tar­vit­see koti­mark­ki­nan ennen vien­tiä. Jos nor­meil­la pys­ty­tään ohjaa­maan tuo­te­ke­hi­tys­tä otta­maan käyt­töön usuia inno­vaa­tioi­ta, mah­dol­li­suus vien­tiin para­nee suh­tees­sa noe­pam­min kuin löy­sin mää­ryk­sien maissa.

    Jos Suo­mi oli­si halun­nut olla “veden­puh­dis­tuk­sen suur­maa” niin sil­loin toki asi­aan oli­si paneu­du­tu niin hap­pa­mien oji­tus­ve­sien kuin Tal­vi­vaa­ran pääs­tö­jen osalta. 

    Kas­vi­huo­ne­pääs­töis­sä sama jut­tu. Jos uudel­la kat­ti­la­tek­nii­kal­la puu­ha­ket­ta voi­daan polt­taa ilman hiil­tä tai tur­vet­ta tuki­polt­toai­nee­na, niin tuo­hon sun­taan oli­si ohjat­tu — no, ei sit­ten ohjat­tu ja hii­len polt­to lisään­tyy kun haket­ta pol­te­taan, bonuk­se­na tuh­ka­kin on käyt­tö­kel­vo­ton­ta rakas­me­tal­lien vuoksi.

    Suo­mel­la on oma souu­ten­sa, mut­ta ennen muu­ta teol­li­suu­den tuot­ta­vuu­den etu on olla vali­tuil­la aloil­la edel­lä­kä­vi­jä inno­vaa­tioi­den käyttöönotossa.

    Myy­dään­kö maa­il­ma­lel suo­ma­lais­ta ydin­voi­maos­saa­mis­ta nyt kun tän­ne uusia reak­to­rei­ta teh­dään? Ei. 

    Myy­dään­kö polt­to­ka­tet­la­tek­nii­kaa? Kyllä.

  3. OS: Sak­san aggres­sii­vi­ses­sa tues­sa aurin­ko­säh­köl­le ei näyt­täi­si ole­van lähi­vuo­sien pers­pek­tii­vis­sä pää­tä eikä hän­tää. Samal­la rahal­la voi­si muil­la tavoin vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä monin­ker­tai­sen mää­rän. Täh­täin onkin pal­jon pidem­mäl­lä. Vuon­na 2050 pitäi­si tul­la toi­meen vii­des­osal­la nykyi­sis­tä pääs­töis­tä. Niis­sä olois­sa pit­kä­ai­kai­nen panos­tus aurin­ko­säh­köön osoit­tau­tu­nee jär­ke­väk­si. Täl­lais­ta stra­te­gis­ta valin­taa eivät mark­ki­na­voi­mat pys­ty hoi­ta­maan, eivät eri­tyi­ses­ti, jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat vaih­te­le­vat ennustamattomasti.

    Täs­tä olen eri miel­tä. Nykyi­seen aurin­ko­säh­köön panos­ta­mi­nen isol­la rahal­la on ihan puh­das­ta too­pei­lua. Sen oli tar­koi­tus olla sak­sa­lais­ta elin­kei­no­po­li­tiik­kaa, mut­ta kii­na­lai­set veti­vät sii­nä­kin maton itä­sak­sa­lais­ten jal­ko­jen alta.

    Mie­li­pi­tee­ni asian höl­möy­des­tä joh­tuu tek­no­lo­gias­ta. En kek­si kuin huo­no­ja syi­tä inves­toi­da laa­ja­mit­tai­siin aurin­ko­säh­kö­asen­nuk­siin nyt.

    Yksi mah­dol­li­nen aja­tus on se, että jos volyy­mit kas­va­vat, hin­nat las­ke­vat. Tämä pitää ehdot­to­mas­ti paik­kan­sa, mut­ta asia on ajas­ta riip­pu­ma­ton. Jos aurin­ko­säh­köä tar­vi­taan vuon­na 2050, sen volyy­mien kas­vat­ta­mi­nen nyt tukee vain nykyi­sen tek­no­lo­gian tuo­tan­to­hin­to­jen alen­ta­mis­ta ja nos­taa uusien tek­no­lo­gioi­den markkinoilletulokynnystä.

    Aurin­ko­säh­köä voi­daan lisä­tä hyvin pal­jon hyvin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä, jos talous sitä vaa­tii. Ydin­voi­ma­lan teke­mi­seen menee kym­me­nen vuot­ta ja poliit­ti­seen suh­mu­roin­tiin toi­nen kym­me­nen. Aurin­ko­voi­ma­lan teke­mi­nen on kuin taloa raken­tai­si, kii­rees­tä riip­puen kuu­kausia tai pari vuot­ta. Lisäk­si voi­ma­lal­la on toden­nä­köi­ses­ti rajal­li­nen eli­ni­kä, jol­loin tämän päi­vän voi­ma­lat ovat sula­tos­sa kau­an ennen vuot­ta 2050.

    Tek­no­lo­gian suh­teen meil­lä on kak­si mah­dol­lis­ta ske­naa­rio­ta. Joko aurin­ko­säh­kös­sä teh­dään jokin mer­kit­tä­vä läpi­mur­to kus­tan­nus­ten ja saa­ta­vuu­den suh­teen tai sit­ten ei. Jos tähän läpi­mur­toon usko­taan, sil­loin kan­nat­taa inves­toi­da tut­ki­muk­seen ja tuo­te­ke­hi­tyk­seen, joka täh­tää ko. läpimurtoon.

    Jos läpi­mur­toon ei usko­ta, sit­ten kan­nat­taa vain jää­dä odot­te­le­maan, että säh­kön hin­ta nousee aurin­ko­säh­köl­le riit­tä­väl­le tasol­le ja käyt­tää ne rahat johon­kin muu­hun hii­li­päääs­tö­jä vähen­tä­vään. Aurin­ko­säh­kö on säh­kö­ver­kon kan­nal­ta ö‑luokan säh­köä (tulee kun huvit­taa, ja yleen­sä juu­ri sil­loin kun ei tar­vit­si­si), sama raha inves­toi­tu­na vaik­ka­pa tuu­li­voi­maan on parem­mas­sa käytössä.

    Ener­gia­tut­ki­muk­seen kan­nat­taa ja pitää lait­taa rahaa. Sen sijaan on vai­kea näh­dä syi­tä tukea kii­na­lais­ta aurin­ko­pa­nee­li­teol­li­suut­ta tukiai­sil­la. Lop­pu­tu­lok­se­na on hyvin pie­ni sääs­tö pääs­töis­sä ja hyvin suu­ri hin­ta­lap­pu. Pit­kä aika­jän­ne ei kel­paa seli­tyk­sek­si, kos­ka aurin­ko­säh­kös­sä ei ole mitään, mikä edel­lyt­täi­si pit­kää aikajännettä.

  4. Lau­ri Oja­la: Pitäi­si­kö kiin­ni­tää enem­pi huio­mio­ta, huip­pu­te­hon hal­lin­taan ja ener­gian­sääs­töön. Käyt­tä­mä­tön ener­gia on paras­ta ener­gi­aa. On arvioi­tu, jos USA:n ergian­hal­lin­ta peru­tui­si älyk­käi­siin jär­jes­tel­miin, sääs­tet­täi­siin 300miljardin edes­tä ener­gi­aa. Ener­giayh­tiöt ei oikein suo­si, täl­läis­tä bisnestä?

    Ener­gian­sääs­tö on käyt­tä­jien ongel­ma, jos­kin ener­giayh­tiöl­le kyl­lä kel­paa huip­pu­te­hon sää­tö. Käyt­tä­jät sää­tä­vät kyl­lä kulu­tus­taan, jos sii­tä on talou­del­li­ses­ti iloa.

    Täs­sä oli­si resep­ti älyk­kää­seen säh­kö­verk­koon. Eikä mak­sa kuin regu­laa­tion teke­mi­sen vai­van ja etä­luet­ta­vat sähkömittarit.

    - säh­kön myy­jän pitää lait­taa kun­kin het­ken myyn­ti­hin­ta net­tiin saa­ta­vil­le tie­tys­sä yhtei­ses­ti sovi­tus­sa muodossa

    - säh­kön myy­jän pitää ostaa säh­köä kulut­ta­jal­ta ko. hin­ta ‑10 %:lla (tai muul­la kai­kil­le yhtei­sel­lä marginaalilla)

    - verk­ko-ope­raat­to­ri saa hin­noi­tel­la siir­ron halua­mal­laan taval­la, kun­han koko­nais­las­ku­tus on sään­tö­jen mukai­nen (ei yli­suu­ria katteita)

    - verk­ko-ope­raat­to­rin pitää lait­taa reaa­liai­kai­nen hin­ta net­tiin saataville

    Se on sii­nä. Sen enem­pää älyä ei ver­kos­sa tar­vi­ta, äly tulee ihmi­sil­tä. Jos tuol­lai­set sään­nöt teh­dään, ensim­mäi­set hin­taoh­jat­ta­vat releet ovat mark­ki­noil­la ennen kuin puhe­mie­hen nui­ja kopsahtaa.

    = = =

    Myön­nän kyl­lä, että yksi­tyis­ten ihmis­ten koh­dal­la asiat ovat aina kak­si nume­roa vai­keam­pia kuin yri­tys­ten koh­dal­la. Yri­tyk­sis­sä las­ku­tai­to on vähem­män har­vi­nai­nen ominaisuus.

  5. Poh­ja­hin­ta pääs­tö­oi­kek­sil­le on parem­pi kuin vero. Vero­han vie rahaa pois bis­nek­ses­tä, kun taas pääs­tö­kaup­pa pitää sen kier­ros­sa esim. inves­toin­te­ja varten. 

    Äkkiä aja­tel­len poh­ja­hin­ta antai­si mel­koi­sen insen­tii­vin pääs­tö­jä vähen­tä­viin inves­toin­tei­hin (ja disinvestointeihin).

  6. JTS: Ener­gia­teol­li­suus ry:n lob­baus­voi­ma on täs­sä yksi osa ongel­maa. Ener­gi­aa tuot­ta­van tol­li­suu­den int­re­seis­sä on ener­gian tuot­ta­mi­nen, ei kulu­tuk­sen vähentäminen.

    Ener­gi­aa tuot­ta­van teol­li­suu­den int­res­seis­sä on saa­da mah­dol­li­sim­man pal­jon rahaa. Jos rahaa saa myy­mäl­lä vähem­män ener­gi­aa isom­mal­la hin­nal­la, sekin käy.

    Ener­gia­teol­li­suus ihan jul­ki­ses­ti lob­baa tehok­kaan pääs­tö­kau­pan puo­les­ta ja sanoo, että nykyi­nen ton­ni­hin­ta on aivan lii­an alhainen.

  7. Vihe­rins­si: Ener­gi­aa tuot­ta­van teol­li­suu­den int­res­seis­sä on saa­da mah­dol­li­sim­man pal­jon rahaa. 

    Nime­no­maan, ei sen int­res­sis­sä ole tuot­taa kaa­su­ja CO2, SO2, NOx jne.!

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa menee ajoit­tain sekai­sin kas­vi­huo­ne­pääs­töt ja ener­gian­sääs­töt. Pääs­tö­kaup­pa on hyvä “näky­mä­tön käsi” allo­koi­maan nämä eri­lai­set intressit.

  8. Vihe­rins­si: Ener­gi­aa tuot­ta­van teol­li­suu­den int­res­seis­sä on saa­da mah­dol­li­sim­man pal­jon rahaa. 

    Tämä on aivan tot­ta. Ei se tosi­aan ole myy­dä mah­dol­li­sim­man pal­jon vaan mah­doll­sim­man kan­nat­ta­vas­ti. Ihan kuten muillakin.
    Anna esi­mer­kin Kali­for­nias­ta, jos­sa 80-luvul­la kuvi­tel­tiin, että säh­kön kysyn­tä ei tule nouse­maan. Niin­pä var­sin­kin siir­to­ka­pa­si­tet­ti jäi ala­kant­tiin. Hin­ta­sään­nös­te­ly lisäk­si oli teho­kas niuk­kuu­den aiheut­ta­ja, kuten se on aina.
    Säh­köyh­tiö on mak­sa­nut osan kus­tan­nuk­sis­ta, kun suu­ret asiak­kaat ovat ottaa­neet käyt­töön säh­köä­sääs­tä­viä mene­tel­miä. Esim. Home Depot (kuin Bauhaus)halleissa on vaih­det­tu valais­tus ja säh­kön­toi­mit­ta­ja on mak­sa­nut osan kustannuksista.
    Tämä voi tun­tua para­dok­saa­li­sel­ta, mut­ta yhtiön toden­nä­köi­ses­ti ostaa vii­mei­set 5% (arvaus) kapa­si­tee­tis­ta pal­jon kor­keam­paan hin­taan kuin se on teh­nyt myyn­ti­so­pi­muk­sen. Kun verk­ko on 100% kuor­mi­tuk­sel­la, seu­raa­va kilowat­ti on todell­la kal­lis. Jou­du­taan raken­ta­maan lisää verkkoa.
    Näin on kan­nat­ta­vam­paa myy­dä vähän alle 100%.

  9. Tapio:
    Poh­ja­hin­ta pääs­tö­oi­kek­sil­le on parem­pi kuin vero. Vero­han vie rahaa pois bis­nek­ses­tä, kun taas pääs­tö­kaup­pa pitää sen kier­ros­sa esim. inves­toin­te­ja varten. 

    Äkkiä aja­tel­len poh­ja­hin­ta antai­si mel­koi­sen insen­tii­vin pääs­tö­jä vähen­tä­viin inves­toin­tei­hin (ja disinvestointeihin). 

    Poh­ja­hin­ta oli­si sii­tä hyvä, että se toi­si ener­gia­sek­to­ril­le­kin jotain tur­val­li­suut­ta inves­toin­neil­le. Nyt on mah­do­ton­ta tie­tää, pitää­kö inves­toi­da ydin­voi­ma­laan (pääs­tö­kaup­pa puree ja hin­ta nousee), hii­li­voi­ma­laan (pääs­tö­kaup­pa ei pure tule­vai­suu­des­sa­kaan) vai tuu­li­voi­ma­laan (pääs­tö­kaup­pa puree kunnolla).

    Riit­tä­vä poh­ja­hin­ta vähen­täi­si tätä proble­ma­tiik­kaa. Sit­ten vie­lä wind­fal­lit keruuseen, niin val­tioil­la oli­si vähän peli­merk­ke­jä miet­tiä tule­vai­suut­ta ja suun­na­ta tukea sin­ne, mihin se tule­vai­suu­den kan­nal­ta pitää laittaa.

    Poh­ja­hin­nan jäl­keen näki­si muu­ten­kin, kuin­ka pal­jon löy­sää pääs­töä löy­tyy (myy­mät­tä jää­vät oikeu­det). Näi­den pitäi­si luon­nol­li­ses­ti kado­ta myyn­nis­tä kokonaan.

  10. EU-mai­den, eri­tyi­ses­ti Sak­san, toi­met tuu­li- ja aurin­koe­ner­gia­tek­no­lo­gian edis­tä­mi­sek­si ovat joh­ta­neet pal­jon nopeam­paan k.o. tek­no­lo­gian hin­to­jen ale­ne­mi­seen kuin muu­ten oli­si tapah­tu­nut. Tuu­li- ja aurin­ko­säh­kö on koko maa­il­mas­sa tul­lut pal­jon useam­pien mai­den ja ihmis­ten ulot­tu­vil­le. Tämä on iso pal­ve­lus koko maa­il­man ilmastonsuojelulle.
    Vaik­ka esim PV-panee­lien tuo­tan­toa on siir­ty­nyt pal­jon Euroo­pan ulk­puo­lel­le, jäl­jel­le jää asioi­ta, jois­sa osaa­mi­sen etu­mat­kal­la on mer­ki­tys­tä: äly­verk­ko­tek­no­lo­gia, suur­jän­ni­te­ta­sa­vir­ta­tek­no­lo­gia suur­ten säh­kö­ener­gia­mää­rien siir­toon vähin häviöin pit­kien mat­ko­jen taa, säh­kö­ener­gian varas­toin­ti (juu­ri luin uuti­sen sak­sal fir­mas­ta joka väit­tää teke­vän­sä usei­den megawat­tien luok­kaa ole­via akku­ja vara­voi­mak­si, joka on halvempaa/MW kuin hii­li­voi­ma — jos täl­lai­nen oikeas­ti onnis­tuu, ei enää ole ongel­ma että aurin­ko pais­taa vain päivisin).

  11. Satu Has­si: (juu­ri luin uuti­sen sak­sal fir­mas­ta joka väit­tää teke­vän­sä usei­den megawat­tien luok­kaa ole­via akku­ja vara­voi­mak­si, joka on halvempaa/MW kuin hiilivoima

    Tuo­ta, mikä­hän on noi­den akku­jen kapa­si­tee­tin (hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­van ener­gia­si­säl­lön) yksik­kö?. Kapa­si­teet­tia­han akuil­ta hae­taan, jos­kus toki myös lyhy­tai­kais­ta tehoa.

  12. Satu Has­si:
    EU-mai­den, eri­tyi­ses­ti Sak­san, toi­met tuu­li- ja aurin­koe­ner­gia­tek­no­lo­gian edis­tä­mi­sek­si ovat joh­ta­neet pal­jon nopeam­paan k.o. tek­no­lo­gian hin­to­jen ale­ne­mi­seen kuin muu­ten oli­si tapah­tu­nut. Tuu­li- ja aurin­ko­säh­kö on koko maa­il­mas­sa tul­lut pal­jon useam­pien mai­den ja ihmis­ten ulot­tu­vil­le. Tämä on iso pal­ve­lus koko maa­il­man ilmastonsuojelulle.
    Vaik­ka esim PV-panee­lien tuo­tan­toa on siir­ty­nyt pal­jon Euroo­pan ulk­puo­lel­le, jäl­jel­le jää asioi­ta, jois­sa osaa­mi­sen etu­mat­kal­la on mer­ki­tys­tä: äly­verk­ko­tek­no­lo­gia, suur­jän­ni­te­ta­sa­vir­ta­tek­no­lo­gia suur­ten säh­kö­ener­gia­mää­rien siir­toon vähin häviöin pit­kien mat­ko­jen taa, säh­kö­ener­gian varas­toin­ti (juu­ri luin uuti­sen sak­sal fir­mas­ta joka väit­tää teke­vän­sä usei­den megawat­tien luok­kaa ole­via akku­ja vara­voi­mak­si, joka on halvempaa/MW kuin hii­li­voi­ma – jos täl­lai­nen oikeas­ti onnis­tuu, ei enää ole ongel­ma että aurin­ko pais­taa vain päivisin).

    Hel­sin­gin Ener­gian asia­kas­leh­den uusim­man nume­ron mukaan Kala­sa­ta­mas­sa on tulos­sa kokeil­ta­vak­si uusi tek­niik­ka, jos­sa aurin­koe­ner­gia muun­ne­taan metaa­ni­kaa­suk­si (artik­ke­lis­ta ei sel­viä, miten) joka sit­ten voi­daan nes­teyt­tää varas­toin­tia varten.
    Lap­peen­ran­nan tek­ni­sen yli­opis­ton ja VTT:n yhtei­nen kehittämishanke.
    Asias­ta puhuu leh­des­sä haas­ta­tel­tu WWF:n Suo­men pää­sih­tee­ri, joka istuu Lap­peen­ran­nan yli­opis­ton hallituksessa.

  13. Tapio: Tuo­ta, mikä­hän on noi­den akku­jen kapa­si­tee­tin (hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­van ener­gia­si­säl­lön) yksik­kö?. Kapa­si­teet­tia­han akuil­ta hae­taan, jos­kus toki myös lyhy­tai­kais­ta tehoa.

    Pulaa on sekä vuo­den­ai­ka­sää­dös­tä että lyhyem­mäs­tä. Run­sas aurin­ko­voi­man osuus tuo lisää tar­vet­ta vuo­ro­kausi­luo­kan varastoinnille.

    En ihan itse­kään ymmär­tä­nyt tuo­ta MW-hin­ta­ver­tai­lua hii­li­voi­ma­laan. Täy­tyy pen­koa asi­aa vähän tar­kem­min. Tähän asti akku­jen kulu­mi­nen ja pää­oma­ku­lut ovat rajoit­ta­neet ne tiu­kan pai­kan hätävarastoiksi.

  14. Kun Suo­mes­sa pari vuot­ta sit­ten oli 350 000 talout­ta ilman säh­köä, vaa­dit­tiin säh­kö­ver­kon maa­kaa­pe­loin­tia. Hin­ta­la­puk­si arvioi­tiin 10 mil­jar­dia euroa, eli rei­lus­ti OL3 ydin­reak­to­rin verran.

    Nyt maa­kaa­pe­lia sit­ten vede­tään, ja las­ku­te­taan siir­to­mak­suis­sa asiak­kail­ta, myös kau­pun­ki­lai­sil­ta. Joka on kyl­lä tör­ke­ää, kos­ka mak­sa­ji­na pitäi­si olla ne, jot­ka nii­tä maa­kaa­pe­lei­ta tarvitsevat.

    Mie­les­tä­ni kan­nat­tai­si tavoi­tel­la tilan­net­ta, jos­sa ei vaa­di­ta laa­jaa ja yhte­näis­tä siir­to­verk­koa, vaan usei­ta osa­verk­ko­ja, joi­hin tuo­te­taan säh­kö paikallisesti.

    Mm. Intias­sa, Yhdys­val­lois­sa, Venä­jäl­lä on suu­ret ja van­hen­tu­neet säh­kö­ver­kot. Nii­den uusi­mi­nen edes 2013 tek­no­lo­gi­sel­le tasol­le mak­sai­si sato­ja mil­jar­de­ja euro­ja. Tähän tus­kin läh­de­tään, kuten ei ole läh­det­ty valo­kaa­pe­lin vetä­mi­seen­kään, vaan mobii­lei­hin verkkoihin. 

    Haja-asu­tusa­lu­eel­la monet ovat innos­tu­neet kovas­ti sii­tä, että tuot­tai­si­vat itse ener­gian­sa. Tätä pitäi­si tukea veroa­len­nuk­sin. Ei myrs­kyn tul­les­sa tar­vit­si­si pelä­tä säh­kö­kat­koa, kun on oma energiantuotanto.

    Samoin kau­pun­geis­sa pitäi­si tukea talo­yh­tiöi­den hank­kei­ta, jois­sa mm. sei­niin kiin­ni­te­tään läm­pö­ke­räi­miä, katol­le panee­le­ja, ehkä myös par­vek­keil­le. Samoin läm­mön­tal­teen­ot­to­jär­jes­tel­mien han­kin­nas­sa pitäi­si saa­da alen­nuk­sia verotuksessa.

    Tämä piris­täi­si koti­mark­ki­noi­ta, saa­tai­siin raken­nusa­lan mie­hil­le ja nai­sil­le töi­tä. Ehkä­pä elvytystoimena?

    Täl­läi­sil­lä toi­mil­la voi­daan sääs­tää pal­jon rahaa ja myös ener­gi­aa. Tam­pe­reel­le tuli pari vuot­ta sit­ten ensim­mäi­set läm­mön­ke­räys­jär­jes­tel­mät ja kuu­le­ma­ni mukaan talo­yh­tiös­sä ollaan tyy­ty­väi­siä tuhan­sien euro­jen vuo­sit­tai­ses­ta säästöstä.

    Jos 2009 elvy­tet­tiin put­ki­rem­poil­la niin ehkä­pä 2014 voi­tai­siin elvyt­tää energiatehokkuusremonteilla?

  15. H.H.: Hel­sin­gin Ener­gian asia­kas­leh­den uusim­man nume­ron mukaan Kala­sa­ta­mas­sa on tulos­sa kokeil­ta­vak­si uusi tek­niik­ka, jos­sa aurin­koe­ner­gia muun­ne­taan metaa­ni­kaa­suk­si (artik­ke­lis­ta ei sel­viä, miten) joka sit­ten voi­daan nes­teyt­tää varas­toin­tia varten.
    Lap­peen­ran­nan tek­ni­sen yli­opis­ton ja VTT:n yhtei­nen kehittämishanke.

    Asias­ta puhuu leh­des­sä haas­ta­tel­tu WWF:n Suo­men pää­sih­tee­ri, joka istuu Lap­peen­ran­nan yli­opis­ton hallituksessa.

    Ei se asia ihan tai­da kui­ten­kaan noin men­nä, vaik­ka kiel­tä­mät­tä leh­teä luke­mal­la sen vai­ku­tel­man saa.

    Kala­sa­ta­maan raken­ne­taan “äly­verk­ko”, joka käy­tän­nös­sä tar­koit­taa lähin­nä sitä, että ver­kos­sa on suh­teel­li­sen run­saas­ti etä­luet­ta­via mit­taus­pis­tei­tä, ja että verk­ko on kak­si­suun­tai­nen. Tämä on ihan fik­sua kai­kil­le uusil­le alueil­le, ja etä­luet­ta­vien mit­ta­rien muka­na tähän on jo pal­jol­ti men­ty­kin. Ja hyvä niin, ilman reaa­liai­kais­ta mit­taus­ta jär­ke­vät las­ku­tus­ta­vat eivät toimi.

    WWF:n pää­sih­tee­ri Lii­sa Rohwen­der taas mai­nit­see eril­li­se­nä asia­na VTT:n ja LTY:n kehit­tä­män uutuus­tek­no­lo­gian, joka mah­dol­lis­taa aurin­gol­la tuo­te­tun säh­kön muun­ta­mi­sen metaa­nik­si säi­lyt­tä­mis­tä varten.

    VTT:n ja LTY:n tek­no­lo­gia­han­ke on vas­taa­va kuin aika moni muu­kin maa­il­mal­la. Jos joku kek­si­si hyvän hyö­ty­suh­teen tavan säi­lyt­tää säh­köä vuo­den­ai­ka­va­ras­tos­sa, sil­lä voi­si olla iso mer­ki­tys tule­vai­suu­des­sa. Täl­lä het­kel­lä paras tapa on teh­dä elekt­ro­lyy­sil­lä vetyä, ja sii­nä pro­ses­sis­sa hävik­kei­neen yli­vuo­ti­sen säh­kön hin­ta noin kolminkertaistuu.

    Metaa­ni oli­si hel­pom­paa säi­lyt­tää ja käyt­tää kuin vety, joten vas­taa­va pro­ses­si metaa­nil­le oli­si kovin ter­ve­tul­lut. Haas­tee­na on kui­ten­kin hyötysuhde.

    Toi­nen haas­te tulee sii­tä, että koko hom­mas­sa ei ole mitään jär­keä, jos täl­lä het­kel­lä kui­ten­kin pol­tam­me fos­sii­lis­ta metaa­nia. Ei ole kovin fik­sua teh­dä metaa­nia hiilivoimalla…

  16. Satu Has­si:
    EU-mai­den, eri­tyi­ses­ti Sak­san, toi­met tuu­li- ja aurin­koe­ner­gia­tek­no­lo­gian edis­tä­mi­sek­si ovat joh­ta­neet pal­jon nopeam­paan k.o. tek­no­lo­gian hin­to­jen ale­ne­mi­seen kuin muu­ten oli­si tapah­tu­nut. Tuu­li- ja aurin­ko­säh­kö on koko maa­il­mas­sa tul­lut pal­jon useam­pien mai­den ja ihmis­ten ulot­tu­vil­le. Tämä on iso pal­ve­lus koko maa­il­man ilmastonsuojelulle.

    Täs­sä on kyl­lä totuu­den sie­men. Sak­san ja Kii­nan suu­ri panos­tus on hyö­dyt­tä­nyt mui­ta mer­kit­tä­väl­lä taval­la. Tosin sil­loin­kin pitäi­si kysyä, onko saa­vu­tet­tu hyö­ty jär­ke­väs­sä suh­tees­sa panos­tuk­seen, ts. oli­si­ko sama ilmas­to­hyö­ty saa­tu aikaan pie­nem­mäl­lä rahalla.

    Suu­ri rahal­li­nen tuki kan­nat­ta­mat­to­mal­le yksit­täi­sel­le tek­no­lo­gial­le tun­tuu aina aika huo­les­tut­ta­val­ta. Se koh­den­tuu kui­ten­kin erit­täin huo­nos­ti tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen tai edes tuo­tan­to­tek­no­lo­gian kehittämiseen.

    En kui­ten­kaan väi­tä ole­va­ni niin vii­sas, että osai­sin saa­ta­vil­la ole­val­la datal­la sanoa, mitä tuel­la saa­dut pääs­tö­sääs­töt ovat mak­sa­neet. Pal­jon enem­män kuin pääs­tö­kaup­pa­hin­nan kuitenkin.

    Vaik­ka esim PV-panee­lien tuo­tan­toa on siir­ty­nyt pal­jon Euroo­pan ulk­puo­lel­le, jäl­jel­le jää asioi­ta, jois­sa osaa­mi­sen etu­mat­kal­la on mer­ki­tys­tä: äly­verk­ko­tek­no­lo­gia, suur­jän­ni­te­ta­sa­vir­ta­tek­no­lo­gia suur­ten säh­kö­ener­gia­mää­rien siir­toon vähin häviöin pit­kien mat­ko­jen taa

    Pit­kän mat­kan siir­toon on ja on ollut jo pit­kään iso­ja insen­tii­ve­jä. Esi­mer­kik­si islan­ti­lai­sil­la ja nor­ja­lai­sil­la on run­sai­ta uusiu­tu­van ener­gian varan­to­ja, joi­ta halu­taan myy­dä Kes­ki-Euroop­paan. Näis­sä on ihan aito­ja mil­jar­di­pro­jek­te­ja, jot­ka toi­mi­vat mark­ki­na­ta­lou­den ehdoilla.

    Minun on vai­kea näh­dä, mitä ne HVDC-läpi­mur­rot ovat, joi­ta on teh­ty aurin­ko­säh­kön tuen ansios­ta. Aina­kin täl­lä het­kel­lä lähes kaik­ki euroop­pa­lai­set ole­mas­sao­le­vat ja har­ki­tut HVDC-lin­kit ovat joko vesi­voi­man tai ydin­voi­man myy­mis­tä var­ten. Suo­mi on aika vah­vas­ti posi­tioi­tu­nut alal­la, jos­kin kaa­pe­li­tek­no­lo­gia on ulkomaista.

    Maa­il­man pisim­mät HVDC-lin­kit tai­ta­vat olla Bra­si­lias­sa, Kii­nas­sa ja Kon­gos­sa. Kon­gon link­ki tosin on pie­ni ja van­ha ver­rat­tu­na mui­hin pit­kiin. Kaik­ki lin­kit kul­jet­ta­vat vesi­voi­maa pusi­kos­ta kaupunkiin.

    Ylei­ses­ti kat­sot­tu­na val­tik­ka on kui­ten­kin Kii­nas­sa. Siel­lä on seu­raa­val­le vii­del­le vuo­del­le suun­ni­tel­mat noin kym­me­nel­le yli 6 GW:n lin­kil­le, jot­ka ovat lisäk­si pitkiä.

    Euroop­pa­lai­set HVDC-pro­jek­tit ovat pie­niä näi­hin ver­rat­tu­na. Se on kyl­lä tot­ta, että Sie­mens ja ABB ovat Kii­nas­sa­kin muka­na, mut­ta ne ovat olleet alal­la jo kau­an ennen Energiwendeä.

    Äly­verk­ko­jen osal­ta tilan­ne on vähän tyh­jän oloin­ne. Käy­tän­nös­sä äly­ver­kot tule­vat tar­koit­ta­maan etä­luet­ta­vaa mit­taus­ta ja säh­kön ostoa takai­sin verk­koon pien­tuot­ta­jil­ta. Näis­sä ei ole tek­no­lo­gi­ses­ti mitään ihmeel­lis­tä, kaik­ki palat on jo ole­mas­sa, ja osa suo­ma­lai­sis­ta­kin jake­lu­ver­kois­ta täyt­tää nämä vai­ku­tuk­set. Lop­pu on sit­ten sof­taa ja määräyksiä.

    Kan­ta­ver­kon älyn osal­ta suu­ret mää­rät sto­kas­tis­ta uusiu­tu­vaa tuo­vat ihan uut­ta haas­tet­ta, ja esi­mer­kik­si HVDC-ver­kot ovat vähis­sä. Aina­kaan vie­lä näis­tä ei ole ker­ty­nyt meil­le mitään var­si­nais­ta stra­te­gis­ta osaa­mis­ta, ja asioi­ta pen­go­taan innol­la myös Kii­nas­sa ja Yhdysvalloissa.

    Ja jos näi­hin asioi­hin halut­tai­siin vauh­tia, oli­si tehok­kaam­paa käyt­tää raha vaik­ka mit­ta­roi­nin kehit­tä­mi­seen kuin hyvin epä­suo­ras­ti aurin­ko­pa­nee­lien tuotantoon.

    = = =

    Tämän sanot­tua­ni on kui­ten­kin pak­ko tode­ta, että Saha­ran supergrid (Deser­tec) voi muut­taa tilan­net­ta, kos­ka se on jo niin iso siir­to­verk­koin­ves­toin­ti, että sil­lä on monen­lai­sia posi­tii­vi­sia sivu­vai­ku­tuk­sia. Ensin pitäi­si kui­ten­kin saa­da Poh­jois-Afrik­ka rau­hoit­tu­maan poliit­ti­ses­ti, saa­da Saha­ran pane­loi­mi­nen joten­kin talou­del­li­ses­ti kan­nat­taak­si ja löy­tää 50+ mil­jar­dia ver­kon rakentamiseen.

    Han­ke voi olla hyvin­kin jär­ke­vä, mut­ta kovin ajan­koh­tai­sel­ta se ei vaikuta.

    (juu­ri luin uuti­sen sak­sal fir­mas­ta joka väit­tää teke­vän­sä usei­den megawat­tien luok­kaa ole­via akku­ja vara­voi­mak­si, joka on halvempaa/MW kuin hii­li­voi­ma – jos täl­lai­nen oikeas­ti onnis­tuu, ei enää ole ongel­ma että aurin­ko pais­taa vain päivisin.

    Jos vie­lä muis­tat fir­man nimen tai jotain lisä­tie­toa, asi­aan tulee sel­vyys. Tämä voi olla joko todel­la hyvä jut­tu tai ove­las­ti sot­ket­tu­ja yksi­köi­tä mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aa­lis­sa. Tähän asti vas­taan­tul­leis­sa on ollut kyse jäl­kim­mäi­ses­tä, mut­ta joku voi oikeas­ti­kin kek­siä jotain fiksua.

  17. Satu Has­si: jois­sa osaa­mi­sen etu­mat­kal­la on mer­ki­tys­tä: äly­verk­ko­tek­no­lo­gia, suur­jän­ni­te­ta­sa­vir­ta­tek­no­lo­gia suur­ten säh­kö­ener­gia­mää­rien siir­toon vähin häviöin pit­kien mat­ko­jen taa

    Näil­lä vain ei ole mitään teke­mis­tä poliit­tis­ten pää­tök­sien kans­sa saa­ti että Sak­san toi­met oli­si­vat näi­tä joten­kin ede­saut­ta­neet. Tasa­vir­ta­tek­no­lo­gia on jo yli 60-vuot­ta van­haa (toki kehit­ty­nyt) ja äly­verk­koi­deat ovat pyö­ri­neet vähin­tään 30–40 vuot­ta eri­lai­sis­sa visioissa.

    Sak­sas­sa sen sijaan ollaan koh­ta tilan­teess­sa jos­sa ener­giayh­tiöt aja­te­taan kon­kurs­siin ja ovat siten kyke­ne­mät­tö­miä inves­toi­maan mihinkään. 

    Tuk­kusäh­kö on hal­paa, mut­ta kulut­ta­jal­le kal­lis­ta, verk­ko alkaa olla epäs­ta­bii­li. Koko hoi­to on ollut val­ta­va tulon­siir­to köy­hil­tä rik­kail­le ja kau­pun­geil­ta maal­le. Siis todel­li­nen hassi.

  18. Vihe­rins­si: Täs­sä on kyl­lä totuu­den sie­men. Sak­san ja Kii­nan suu­ri panos­tus on hyö­dyt­tä­nyt mui­ta mer­kit­tä­väl­lä taval­la. Tosin sil­loin­kin pitäi­si kysyä, onko saa­vu­tet­tu hyö­ty jär­ke­väs­sä suh­tees­sa panos­tuk­seen, ts. oli­si­ko sama ilmas­to­hyö­ty saa­tu aikaan pie­nem­mäl­lä rahalla.

    Sak­sa sii­nä on totaa­li­ses­ti hävin­nyt ja Kii­na sekä jos­sain mää­rin muu maa­il­ma voittaneet.

    Kii­nal­la on sel­keä stra­te­gia tär­kei­nä pitä­mis­sään uusis­sa tek­no­lo­giois­sa: Se, siis val­tio odot­taa, kun­nes tek­no­lo­gia ja mark­ki­na ovat riit­tä­vän kyp­siä. Sit­ten se hank­kii osaa­mi­sen, inves­toi ja val­taa mark­ki­nat 5…15 vuo­des­sa. Ei tuh­raa aikaa näper­te­lyyn eikä innovointiin.

    Onnek­si Kii­na ei ole kiin­nos­tu­nut kai­ke­nen­lai­sis­ta tek­no­lo­giois­ta. Tek­no­lo­gias­ta pitää olla hyö­tyä myös omal­le väel­le (aina­kin tule­vi­suu­des­sa) ja mark­ki­nan pitää olla kym­me­niä, mie­lel­lään sato­ja mil­jar­de­ja dollareita.

  19. Aurin­ko­säh­kö voi olla hyvin­kin mer­kit­tä­vä ener­gian­läh­de vuon­na 2050, tai se voi olla ole­mat­ta. Ennus­ta­mi­nen on tun­ne­tus­ti vai­ke­aa ja jul­ki­sen rahoi­tuk­sen kyky ennus­taa tule­vai­suu­den menes­ty­viä tek­no­lo­gioi­ta on eri­tyi­sen surkea.

    Aurin­koe­ner­gian piti jo olla alka­neen vuo­si­tu­han­nen menes­ty­jä, ja jon­kin­lai­nen arvos­tus­kupla­kin alal­le saa­tiin. Sen sijaan todel­li­nen ener­gia-alan kul­ta­kuu­me syn­tyi­kin lius­ke­kaa­sun ympä­ril­le. Kuka­pa oli­si arvan­nut? Ei aina­kaan Sak­san valtio.

  20. Täl­lais­ta stra­te­gis­ta valin­taa eivät mark­ki­na­voi­mat pys­ty hoi­ta­maan. Eivät eri­tyi­ses­ti, jos pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat vaih­te­le­vat ennustamattomasti. 

    Mark­ki­na­voi­mat osaa­vat hoi­taa oman kent­tän­sä, kun­han polii­ti­kot jär­jes­tä­vät vakaat kehyk­set. Mie­luum­min vaik­ka­pa vakaa vero kuin hei­lah­te­le­vat päästökauppahinnat.

    Ei myös­kään ole hyvä, että ener­gia­po­li­tiik­ka perus­tuu voi­mak­kaas­ti mel­kein kaik­kien ener­gia­muo­to­jen tukeen. Nyt sekä kivi­hii­li on hal­paa ja uusiu­tu­vien hin­taa tue­taan, mikä nyt ei aina­kaan ohjaa kulu­tus­ta sääs­tä­vään suuntaan. 

    Kuu­los­taa sil­tä, että ener­gia­teol­li­suu­den lob­ba­rit ovat teh­neet hyvää työtä.

    Niin sanot­tu backloa­ding-pää­tös vetää mark­ki­noil­ta 900 mil­joo­nan ton­nin ver­ran pääs­tö­oi­keuk­sia, mut­ta palaut­taa ne vuo­si­na 2019 ja 2020. 

    Ja tuo kuu­los­taa täy­sin pääs­tö­jen kas­vat­ta­mi­seen / las­kun estää­mi­seen täh­tää­väl­tä rat­kai­sul­ta. Laman vuok­si las­ke­nut kulu­tus siir­re­tään tule­vai­suu­den nouse­vak­si kulutukseksi.

    Huu­to­kau­pat­ta­vil­le pääs­tö­oi­keuk­sil­le pitäi­si olla jokin pohjahinta 

    Verol­la oli­si kiin­teä taso.

  21. Aurin­ko­säh­kö on moni­mut­kai­nen ala, kos­ka se tar­koit­taa mon­taa eri asi­aa. On aurin­ko­läm­pö ja sit­ten aurin­ko­säh­kö. Ensim­mäis­tä voi­daan tuot­taa läm­pö­ke­räi­mil­lä tai pei­leil­lä, jäl­kim­mäis­tä pää­osin paneeleilla.

    Aurin­koe­ner­gia sopii lois­ta­vas­ti pien­koh­tei­siin ja mm. käyt­tö­ve­den lämmitykseen.

    Perus­voi­mak­si sii­tä ei kui­ten­kaan ole, kos­ka se vie val­ta­vas­ti pin­ta-alaa. Aavi­koil­ta on pit­kä mat­ka ener­gian siirtämiseksi.

    Kier­to­ra­dal­le sijoi­tet­ta­va aurin­ko­voi­ma­la, joka siir­täi­si mik­ro­aal­loil­la ener­gian maas­sa sijait­se­val­le vas­taan­ot­toa­se­mal­le taas sopi­si perus­voi­mak­si, mut­ta ongel­mak­si muo­dos­tuu vas­taan­ot­toa­se­mien sijain­ti. Käy­tän­nös­sä voi­ma­lat sijoi­tet­tai­siin geos­ta­tio­nää­ri­sel­le radal­la, jol­loin vas­taan­ot­toa­se­mat oli­si­vat luon­nol­li­ses­ti päi­vän­ta­saa­jal­la. Aurin­ko­voi­ma­la oli­si tuo­tan­nos­sa käy­tän­nös­sä lähes 100 % ajas­ta ja sää­ti­lal­la maas­sa ei oli­si mer­ki­tys­tä. Hin­ta­lap­pu on kor­kea, mut­ta jos se suh­teu­te­taan ener­gian­siir­to­verk­ko­jen uusi­mi­seen niin hin­ta­lap­pu ei ole­kaan aivan älytön.

    Arve­len, että aurin­ko­voi­ma tulee muo­dos­sa tai toi­ses­sa lisään­ty­mään voi­mak­kaas­ti, mut­ta perus­voi­mak­si se tus­kin muo­dos­tuu. Ellei sit­ten oival­le­ta jotain uut­ta sovellustapaa.

    Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa oli­si aivan yhtä jär­je­tön­tä raken­taa ener­gia­jär­jes­tel­mä aurin­koe­ner­gian varaan kuin tur­peen varaan. Molem­mat ovat riip­pu­vai­sia säästä.

    Niin kuin on mon­ta ker­taa todet­tu mones­ta suus­ta, tule­vai­suu­des­sa tar­vi­taan koko palet­ti, ei vain yhtä ener­gia­muo­toa. Hajau­tet­tu tuo­tan­to on avainsana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.