Vaikuttiko näytteen valinta Pisa-katastrofiin?

Olem­me koh­ta vii­kon kär­vis­tel­leet kan­sal­li­ses­sa häpeäs­sä romah­ta­neen Pisa-menes­tyk­sem­me takia. Olim­me­han enää vain paras Euroo­pan maa edel­läm­me jouk­ko aasia­lai­sia mai­ta tai oikeas­taan kau­pun­ke­ja, mut­ta mikä pahin­ta, mate­ma­tii­kas­sa Viro meni ohi. Loh­du­tus­ta saa vain sii­tä, että Ruot­sin tulok­set ovat jopa Yhdys­val­to­ja huonommat.

On syy­tä olla huo­les­tu­nut kou­lu­jem­me huo­no­ne­vas­ta tilas­ta, kos­ka sii­tä on tul­lut mui­ta­kin viit­tei­tä, eri­tyi­ses­ti sosi­aa­li­luok­kien ja kou­lu­jen välis­ten ero­jen kasvusta.

Olen pit­kään ennus­ta­nut Pisa-menes­tyk­sen kään­ty­mis­tä las­kuun, kos­ka olen usko­nut, että mer­kit­tä­vä syy Suo­men hyvään menes­tyk­seen on se, että meil­lä mel­kein kaik­ki oppi­laat tule­vat vähin­tään tyy­dyt­tä­vis­tä kotio­lois­ta. Tämä etu on meil­lä katoa­mas­sa. On yhä enem­män lap­sia, joi­den koti­taus­taa ei voi kut­sua tyy­dyt­tä­väk­si. Eikä meil­lä ole ennen ollut mui­ta sel­väs­ti huo­nom­pia kou­lu­ja, mut­ta nyt alkaa olla.

Mut­ta ennen täy­del­li­seen epä­toi­voon vai­pu­mis­ta kan­nat­taa sel­vit­tää, oli­si­ko hei­ken­nei­den Pisa-tulos­ten taus­tal­la myös näyt­teen valin­ta­ta­van muu­tos. Sain säh­kö­pos­ti­vies­tin, jos­sa kysyt­tiin mie­li­pi­det­tä­ni asias­ta tilas­to­tie­tei­li­jä­nä ja huo­mau­tet­tiin sii­tä, että tämän­ker­tai­nen näy­te on valit­tu eri taval­la kuin edel­li­nen. Näyt­teen, kos­ka vaik­ka sen yhtey­des­sä puhu­taan otok­ses­ta, tätä ei oikein voi kut­sua otokseksi.

Näyt­tee­seen nimit­täin valit­tiin kaik­ki kou­lut, jois­sa on vähin­tään vii­si maa­han­muut­ta­jaa ja näi­den kou­lu­jen oppi­lais­ta valit­tiin kaik­ki maa­han­muut­ta­jat. Tämä ilmei­ses­ti sik­si, että halut­tiin tut­kia eri­tyi­ses­ti sitä, miten maa­han­muut­ta­jat ovat kou­luis­saan menes­ty­neet. Tätä tie­toa todel­la tar­vi­taan ja sik­si maa­han­muut­ta­jien tar­kem­pi tut­ki­mi­nen oli pai­kal­laan. On hyvä tie­tää, miten maa­han­muut­ta­jat menes­ty­vät suh­tees­sa kan­ta­väes­töön ja suh­tees­sa mui­den mai­den maahanmuuttajiin.

Tämä takia maa­han­muut­ta­jia oli näyt­tees­sä sel­väs­ti ylie­dus­tet­tu­na. Tämä ei tuo­ta ongel­maa lop­pu­tu­lok­seen, kos­ka lop­pu­tu­lok­sen on las­ket­tu palaut­taen maa­han­muut­ta­jien pai­no näyt­tees­sä todel­lis­ta osuut­ta vas­taa­vak­si. Ongel­ma kos­kee sitä, miten kou­lu­jen valin­ta vai­kut­taa kan­ta­suo­ma­lais­ten jakau­maan. Tie­däm­me, että vaik­ka­pa Turun Varis­suol­la, jos­sa on pal­jon maa­han­muut­ta­jia, syn­ty­pe­räis­ten suo­ma­lais­ten sosi­aa­li­nen jakau­ma poik­ke­aa niis­tä Var­si­nais-Suo­men kou­luis­ta, jois­sa maa­han­muut­ta­jia ei ole. Säh­kö­pos­ti­vies­tin lähet­tä­jä kysyi aivan oikein,  onko näy­te syn­ty­pe­räis­ten suo­ma­lais­ten koh­dal­la tasapainossa.

Teo­rias­sa tämä­kin otan­ta­vir­he on mah­dol­lis­ta oikais­ta tasa­pai­not­ta­mal­la koti­taus­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä ei ole. Vaik­ka koti­taus­taa on yri­tet­ty täl­lä ker­taa sel­vit­tää moni­puo­li­ses­ti (on kysyt­ty mm. kuin­ka mon­ta kir­jaa koto­na on!) vakioin­ti pois­taa aina vain osan vakioi­ta­vas­ta ilmiös­tä, kos­ka sitä ei pys­ty­tä kun­nol­la mit­taa­maan eikä saa mita­ta. Täs­sä tapauk­ses­sa mitat­tiin posi­tii­vi­sia asioi­ta ja nii­den puu­tet­ta, mut­ta ei mitat­tu per­heen syr­jäy­ty­nei­syyt­tä. Oppi­lai­den kotio­lois­ta kerät­ty­jä tie­to­ja voi­daan käyt­tää sen sel­vit­tä­mi­seen, pal­jon­ko kotio­lot vai­kut­ta­vat kou­lu­me­nes­tyk­seen, mut­ta ei vakioin­tiin, kos­ka vas­taa­via tie­to­ja ei ole koko väestöstä.

Tie­to­suo­ja var­maan­kin estää jul­kai­se­mas­ta Pisa-mate­ri­aa­lia avoi­me­na data­na. Har­mi, sil­lä oli­si hyvä, että mah­dol­li­sim­man moni voi­si tes­ta­ta tulok­sia ja ana­lyy­siä. Tämä pitää kui­ten­kin ana­ly­soi­da kun­nol­la. Ris­tiin­tau­lu­koin­nit eivät sii­hen rii­tä. [KORJAUS: TIEDOT ON JULKAISTU AVOIMENA DATANA]

 

 

LAINAUS TUTKIMKUSSELOSTUKSESTA:

PISAn koh­de­jou­kon muo­dos­ta­vat mit­taus­vuon­na 15 vuot­ta täyt­tä­vät oppi­laat (Suo­mes­sa hel­mi­kuun 1996 ja tam­mi­kuun 1997 välil­lä syn­ty­neet). Suo­mes­sa tämän ikä­luo­kan koko PISA 2012 ‑tut­ki­muk­ses­sa oli 62 195. Koh­de­jou­kos­ta tuli otan­taa var­ten tavoit­taa vähin­tään 95 prosenttia.

Suo­mes­sa kou­lut valit­tiin perus­kou­luis­ta sekä lukiois­ta ja amma­til­li­sis­ta oppi­lai­tok­sis­ta. Jäl­kim­mäi­sis­sä opis­ke­li alle 1 pro­sent­ti ikä­luo­kas­ta. Kaik­ki ruot­sin­kie­li­set kou­lut valit­tiin mukaan, samoin kaik­ki sel­lai­set kou­lut, jois­sa oli vähin­tään vii­si maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ta oppi­las­ta. Myös eri­tyis­kou­lut sisäl­tyi­vät otan­taan. Kus­ta­kin otos­kou­lus­ta tut­ki­muk­seen valit­tiin satun­nai­ses­ti joko 20 tai 35 PISAn ikä­kri­tee­rin täyt­tä­vää oppi­las­ta. Mikä­li näi­tä oppi­lai­ta oli vähem­män, mukaan otet­tiin kaik­ki oppi­laat. Lisäk­si otos­kou­luis­sa kaik­ki maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­set oppi­laat osal­lis­tui­vat tut­ki­muk­seen. Otan­nan toteut­ti riip­pu­ma­ton kan­sain­vä­li­nen tilas­to­lai­tos Westat.

PISA 2012 ‑mit­taus toteu­tet­tiin 311 kou­lus­sa, jois­ta tes­tiin valit­tiin kaik­ki­aan 10 157 oppi­las­ta. Näis­tä 82,2 pro­sent­tia oli 9.-luokkalaisia, 17,6 pro­sent­tia 8.-luokkalaisia ja 2,0 pro­sent­tia 7.-luokkalaisia. Lukio­lai­sia ja ammat­ti­kou­lu­lai­sia oli 0,1 prosenttia.

Ruot­sin­kie­li­siä oppi­lai­ta otok­ses­sa oli 1 753 ja maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia oppi­lai­ta 2 426. Näi­den ryh­mien ylio­tos­ta hyö­dyn­ne­tään moni­puo­li­ses­ti kan­sal­li­sis­sa eri­tyis­tar­kas­te­luis­sa. Tut­ki­muk­sen koko­nais­tu­lok­seen ryh­mien ylio­tos­ta­mi­nen ei vai­ku­ta, sil­lä kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa ryh­mien pai­noar­vot palau­te­taan tilas­tol­li­sin kei­noin vas­taa­maan nii­den todel­li­sia osuuk­sia perusjoukossa.”

Pisa-tut­ki­muk­sen alus­ta­viin tulok­siin pää­see täs­tä.

 

 

146 vastausta artikkeliin “Vaikuttiko näytteen valinta Pisa-katastrofiin?”

  1. Epäi­le­mät­tä monet innol­la tul­kit­se­vat tämän(kin) nyt sit­ten maa­han­muut­ta­jien syyksi.

    Ekspli­siit­ti­ses­ti sanot­ta­va, että itse en siis tulkitse…

    1. Jos joku tul­kit­see tämän maa­han­muu­ton syyk­si, hän vain ker­too, ettei ymmär­rä tut­ki­mus­me­to­deis­ta mitään.

  2. Sonin­vaa­ra:
    Tie­to­suo­ja var­maan­kin estää jul­kai­se­mas­ta Pisa-mate­ri­aa­lia avoi­me­na datana.

    Jos näin on,niin Pisa tut­ki­mus­ta ei voi pitää tie­teel­li­se­nä tut­ki­muse­na, kun se ei ole toistettavissa.

    Soi­nin­vaa­ra: Tämä ilmei­ses­ti sik­si, että halut­tiin tut­kia eri­tyi­ses­ti sitä, miten maa­han­muut­ta­jat ovat kou­luis­saan menestyneet.

    Ja tähän käy­tet­tiin kan­sain­vä­lis­tä Pisa-tutkimusta? 

    Hyvä, ettei vie­lä ole ehdit­ty las­kea oppi­vel­vol­li­suut­ta ikä­vuo­teen kaksi.

    Pie­leen men­nei­tä tai muu­toin heik­ko­laa­tui­sia tut­ki­muk­sia ja sel­vi­tyk­siä on tul­lut jul­ki vii­me­ai­koi­na usei­ta. Puut­teel­li­sen tie­don varas­sa on ilmei­ses­ti teh­ty vää­riä vero- ym. päätöksiä.

    Pitäi­si­kö seu­raa­vaan Pisa-tut­ki­muk­seen ottaa mukaan val­tio­neu­vos­to ja sen lie­peil­lä puu­has­te­le­vat viran­hal­ti­jat ja avus­ta­jat, jot­ta saa­tai­siin tie­toa, miten he ovat menestyneet.

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos joku tul­kit­see tämän maa­han­muu­ton syyk­si, hän vain ker­too, ettei ymmär­rä tut­ki­mus­me­to­deis­ta mitään.

    Vali­tet­ta­vas­ti asia ei ole näin yksinkertainen:
    “Mikä­li ver­tai­lus­sa ote­taan huo­mioon väestön
    demo­gra­fi­nen muu­tos*, Suo­men tulos las­ki perä­ti 22 pistettä.”

    * Demo­gra­fi­sen muu­tok­sen huo­mioon otta­mi­nen tar­koit­taa sitä, että tyt­tö­jen osuu­den, maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten oppi­lai­den mää­rän, koto­na puhu­tun kie­len, oppi­lai­den sosio-eko­no­mi­sen taus­tan ja kes­ki­mää­räi­sen iän muu­tok­sen vai­ku­tus tulok­siin tasoitettiin
    vas­taa­maan tilan­net­ta vuon­na 2006.”

    Toi­sin sanoen tut­ki­muk­ses­sa on tie­toi­ses­ti halut­tu vakioi­da maa­han­muut­ta­jien mää­rän kas­vu, eikä sen takia hei­ken­ty­mi­nen ole ollut niin suu­ri kuin se oli­si ollut ilman vakioin­tia. Täl­lä sinän­sä on ole­mas­sa perus­tel­lut syyt kos­ka a) on tie­det­ty, että hei­dän osaa­mi­sen­sa on kes­ki­mää­räis­tä alhai­sem­pi ja b) vakoi­mal­la muu­tos pois saa­daan näky­viin myös mui­ta osaa­mi­seen vai­kut­ta­via muutoksia.

    Tut­ki­mus­tu­los­ten (poliit­ti­nen) tul­kin­ta on sit­ten koko­naan oma lukun­sa, toi­vot­ta­vaa on, että kes­kus­te­lu pysyy puo­lin ja toi­sin tosi­asiois­sa. On sel­vää, että ääri­päät (eli per­su­jen sisu-sii­pi) ja vih­rei­den maa­il­man­ha­laa­jat ovat jo tuke­vas­ti omis­sa pote­rois­sa, eivät­kä tule niis­tä sent­tiä­kään liikkumaan.

  4. halut­tiin tut­kia eri­tyi­ses­ti sitä, miten maa­han­muut­ta­jat ovat kou­luis­saan menestyneet”

    Jul­kais­taan­ko­han nuo tulok­set jos­kus, ja missä?

  5. Aika har­va ymmär­tää meto­deis­ta, joten tahal­laan tai tahat­to­mas­ti teh­ty vää­ri­nym­mär­tä­mi­nen on hyvin toden­nä­köis­tä. Itse en oli­si uskal­ta­nut teh­dä tuol­lais­ta otan­taa, kos­ka sil­lä voi­daan kiis­tää tulokset.

    Toi­saal­ta sopi­vat otan­nat­han ovat maan tapa. Jos muis­tat­te sen Loh­jan­har­jul­la teh­dyn “tut­ki­muk­sen”, jol­la perus­tel­tiin tal­vi­no­peus­ra­joi­tuk­sia, niin sehän todet­tiin aivan pupuk­si. Asias­ta oli pit­käh­kö ja perus­teel­li­nen ÅA:n alan pro­fes­so­rin jut­tu muis­taak­se­ni HBL:ssa. Sil­ti tal­vi­no­peus­ra­joi­tuk­set ovat yhä lii­ken­teen riesana.

    Kyse on siis vain yhdes­tä uudes­ta luo­vas­ta tavas­ta käyt­tää tilas­to­ja omien tar­koi­tus­pe­rien ajamiseen. 🙂

  6. PISA on ollut tark­ka­na sii­tä, että otok­set ovat riit­tä­vän edus­ta­via kan­sal­li­ses­ti. Jos otos ei ole edus­ta­va, se ker­ro­taan ja jos otos on pahas­ti vino, tipu­te­taan maa koko­naan pois. Ensim­mäi­nen ole­tuk­se­ni täs­sä­kin tapauk­ses­sa on, että rapor­toin­ti on har­haan­joh­ta­vaa ennem­min­kin kuin otan­ta. Vaik­ka maa­han­muut­ta­ja­kou­lu­ja on vali­koi­tu aineis­toon ylie­dus­tus, on ker­toi­mel­la help­po kor­ja­ta tilan­ne, kun niden kou­lu­jen tulok­set pai­not­taa kertoimella.

    PISA-tut­ki­muk­sen data on avoi­mes­ti saa­ta­vil­la. Olen juu­ri läh­dös­sä mat­kal­le, enkä ehdi sel­vit­tää oli­si­ko siel­lä vas­taus Osmon poh­din­toi­hin. Tar­koi­tuk­se­ni on kui­ten­kin teh­dä perus­teel­li­nen ana­lyy­si PISA:n tulos­ten seli­tyk­sis­tä tammikuuksi.
    PISA-data: http://pisa2012.acer.edu.au/

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos joku tul­kit­see tämän maa­han­muu­ton syyk­si, hän vain ker­too, ettei ymmär­rä tut­ki­mus­me­to­deis­ta mitään.

    Tie­tys­ti näin maal­lik­ko­na voi­si aja­tel­la, että kai sil­lä nyt jokin mer­ki­tys on kaik­kien oppi­lai­den oppi­mis­tu­lok­siin, jos luo­kas­ta huo­mat­ta­va osa on haas­teel­li­ses­ti ope­tet­ta­vien maa­han­muut­ta­ja­ryh­mien edustajia.

    Jokai­nen voi miet­tiä oli­si­ko esi­mer­kik­si mai­ni­tun Varis­suon kou­lun kan­ta­väes­töön kuu­lu­vien oppi­lai­den tulok­set parem­pia vai huo­nom­pia, jos kou­lus­sa oli­si pal­jon tai vähän maahanmuuttajia.

  8. Kos­ka Ope­tus­hal­li­tus piti aiem­pia lois­ta­via Pisa-tulok­sia hyvän allin­non asnio­na ja OAJ kou­lu­jen opet­ta­jien tulok­sel­li­suu­den mit­ta­ri­na, muu­tok­sen syyt ovat loo­gi­ses­ti samo­jen taho­jen vastuulla.

    On aivan luon­te­vaa, että samaa tes­tiä käy­te­tään tuot­ta­maan kan­sal­list aineis­toa erois­ta kou­lu­tuk­sen välil­lä. Ensim­mäi­siin Pisa-kyse­lyi­hin kun teh­tiin vain kv-kyse­lyn vaa­ti­ma otos.

    Muu­ten, mikä on kan­sal­li­nen oppi­mis­tu­los ruo­tisn kie­les­sä? Sen luu­li­si ole­van todel­li­nen ongel­ma, joka pitäi­si myös ratkaista.

    Opet­ta­jien palk­kauk­sen paran­ta­mi­nen ei paran­na Pisa-tulos­ta, tämä on sitetn testattu.

    Jo mui­nai­set roo­ma­lai­set oli­vat huo­lis­saan nuo­ris­ta, sekin tie­de­tään. Pisa-tulos ennus­taa poi­kein­ja mies­ten kari­su­tu­mis­ta jrkäs­ti kai­kil­la opis­ke­lu­ta­soil­la, mikä alkaa olla todel­li­nen ongel­ma kansakunnalle.

    lii­kaa maa­han­muut­ta­jia otok­ses­sa” on todel­la huo­no seli­tys, joka antaa teko­syyn olla miet­ti­mät­tä mitään. Maa­han­muut­ta­taus­tais­ten las­ten kari­su­tu­mi­nen jat­ko-opin­nois­ta on kan­sal­li­nen tra­ge­dia, kos­ka sil­loin jää kyvyk­kyyt­tä hyödyntämättä.

    Pokien luku­tai­toa yllä­pi­ti­vät Har­ry Potetr ja muu­ta viit­ta ja miek­ka seik­kai­lu­kir­jat sekä Juha Vuo­ri­sen Juop­pis-sar­ja. Nii­den aika on vain vähän takana.

    Mate­ma­tiik­kaa ja luon­non­tie­tei­tä taas ylei­ses­ti media vähek­syy eikä kukaan nuo­ri halua olla aina­kaan nört­ti. Se lie­nee asen­teis­ta kiinni.

    Osan syys­tä saa­vat perin­tei­nen rii­te­ly mate­ma­tii­kan ja fysii­kan opet­ta­jien kesken. 

    Polii­ti­koi­lel on aina ollut tär­ke­ää rahoi­ta­ta musiik­ki­luok­kia, urhei­lu­kou­lu­ja, kuva­tai­de­kou­lu­ja ja esiin­ty­mis­tai­don eri­kois­tu­mis­ta. Tek­nii­kan ja luon­non­tie­tei­den ope­tus­ta ei kun­nis­sa ole pidet­ty lain­kaan kiin­nos­ta­va­na eikä ilmi­ses­ti tar­peel­li­se­na. Onnek­si olkoon.

    Ykist­täi­sen opet­ta­jan koh­dal­la siel­lä tun­nil­la ollan ihan itsek­seen, mut­ta vähäis­tä­kin täy­den­nys­kou­lu­tus­ta viha­taan ja veso-päi­vis­tä yri­te­tään lint­sa­ta mah­dol­li­suuk­sien mukaan. Oikeas­sa työ­elä­mäs­sä se ei oli­si mahdollista.

    Lap­set ovat fik­su­ja. Sii­tä men­näöän msi­tä aidan ali pää­see kai­va­maan ja sitetn vas­ta kat­so­taan huo­maa­ko tai välit­tää­kö kukaan.

  9. Evert The Never­Rest: Jos näin on,niin Pisa tut­ki­mus­ta ei voi pitää tie­teel­li­se­nä tut­ki­muse­na, kun se ei ole toistettavissa.

    Ei ‘tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen’ tar­vit­se jul­kais­ta alku­pe­räi­siä tulok­sia. Tois­tet­ta­vuus ei todel­la­kaan edel­ly­tä, että kaik­ki data on saa­ta­vil­la. Jos koe­jär­jes­te­ly ja mene­tel­mät on kuvat­tu hyvin, päte­vä koe on toistettavissa.

    Jos esim. perus­te­lut kou­lu­jen ja oppi­lai­den valin­nal­le on ker­rot­tu tar­kas­ti (ilmei­ses­ti on), taus­ta­tie­to­ky­sy­myk­set on lis­tat­tu (on), ja mene­tel­mät tulos­ten nor­ma­li­soin­tiin on ker­rot­tu täs­mäl­li­ses­ti (on), kuka vain voi tois­taa kokeen.

    Toki käy­tän­nös­sä PISAa ei voi tois­taa kuin hyvin pie­ni jouk­ko ihmi­siä, mut­ta sama pätee vaik­ka­pa… LHC:n tulok­siin (toki niis­sä data on jaet­tu, mut­ta jos sitä alku­pe­räis­tä koet­ta ei voi tois­taa, data voi olla väärennettyä).

  10. Tie­to­suo­ja var­maan­kin estää jul­kai­se­mas­ta Pisa-mate­ri­aa­lia avoi­me­na data­na. Har­mi, sil­lä oli­si hyvä, että mah­dol­li­sim­man moni voi­si tes­ta­ta tulok­sia ja ana­lyy­siä. Tämä pitää kui­ten­kin ana­ly­soi­da kun­nol­la. Ris­tiin­tau­lu­koin­nit eivät sii­hen riitä.”

    Pisa-mate­ri­aa­li on saa­ta­vis­sa avoi­me­na datana:
    http://pisa2012.acer.edu.au/downloads.php
    http://pisa2009.acer.edu.au/downloads.php
    http://pisa2006.acer.edu.au/downloads.php

  11. Ekan ja tokan suku­pol­ven maa­han­muut­ta­jien kes­kiar­voe­rot Suo­mes­sa PISA 2012:ssa ver­rat­tu­na kan­ta­väes­töön lai­nat­tu­na tuos­ta Osmon viit­ta­mas­ta rapor­tis­ta (jos­ta ei näem­mä voi copypastettaa):

    Mate­ma­tiik­ka:
    1. suku­pol­vi: ‑98 pistettä
    2. suku­pol­vi: ‑70 pistettä

    Luku­tai­to:
    1. suku­pol­vi: ‑116 pistettä
    2. suku­pol­vi: ‑64 pistettä

    Luon­non­tie­teet:
    1. suku­pol­vi: ‑126 pistettä
    2. suku­pol­vi: ‑81 pistettä

    Kes­ki­ha­jon­ta nois­sa oli noin 90 pis­tet­tä, eli 1. suku­pol­ven mamut ovat sel­väs­ti yli yhden kes­ki­ha­jon­nan kan­ta­väes­tön hei­kom­pia, 2. suku­pol­ven mamut sel­väs­ti alle yhden kes­ki­ha­jon­nan heikompia.

  12. Osmon mai­nit­se­mis­ta syis­tä voi toki olla, että yllä lai­na­tut erot mamu­jen ja kan­tis­ten välil­lä ovat todel­li­suu­des­sa suu­rem­pia kuin täs­sä tutkimuksessa.

  13. Hom­ma­fo­ru­mil­ta löy­tyy hyvää ana­lyy­sia aihee­seen liit­tyen, ettei tar­vi tukeu­tua vih­rei­den monikulttuuripropagandaan.

  14. Jakob: Tie­tys­ti näin maal­lik­ko­na voi­si aja­tel­la, että kai sil­lä nyt jokin mer­ki­tys on kaik­kien oppi­lai­den oppi­mis­tu­lok­siin, jos luo­kas­ta huo­mat­ta­va osa on haas­teel­li­ses­ti ope­tet­ta­vien maa­han­muut­ta­ja­ryh­mien edustajia.

    Jokai­nen voi miet­tiä oli­si­ko esi­mer­kik­si mai­ni­tun Varis­suon kou­lun kan­ta­väes­töön kuu­lu­vien oppi­lai­den tulok­set parem­pia vai huo­nom­pia, jos kou­lus­sa oli­si pal­jon tai vähän maahanmuuttajia.

    Tämä on yksi ole­tus, siis “jos kou­lus­sa on pal­jon maa­han­muut­ta­jia niin suo­ma­lai­set eivät opi”. Toi­nen ole­tus voi­si olla “maa­han­muut­ta­jat asu­vat köy­his­sä lähiöis­sä ja köy­hien lähiöi­den suo­ma­lai­sop­pi­laat oppi­vat huo­nom­min kuin varak­kai­den aluei­den suo­ma­lai­set”. Täs­sä oli­si siis jo kak­si seli­tys­tä sil­le, mik­si “mamu­kou­lu­jen” vali­koi­mi­nen otan­taan las­kee ei-mamu­jen tuloksia.

    Molem­mat ole­tuk­set ovat vähän vaa­ral­li­sia ja arka­luon­toi­sia. Jos täl­lai­sen halu­aa esit­tää, pitäi­si olla tut­ki­mus­tie­toa ole­tus­ta tukemassa.

    En muis­ta luke­nee­ni mis­tään sel­lai­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta, jot­ka tuki­si­vat tuo­ta ensim­mäis­tä ole­tus­ta. Kan­sain­vä­li­ses­ti voi tie­tys­ti löy­tyä jotain.

    Tois­ta ole­tus­ta on tut­kit­tu puo­lik­si: oppi­lai­den koti­taus­ta vai­kut­taa kou­lu­me­nes­tyk­seen huo­mat­ta­vas­ti. Koti­taus­ta on tie­tys­ti pal­jon muu­ta­kin kuin rahaa, joten “köy­hä lähiö” ei vie­lä ker­ro riit­tä­väs­ti. Eikä meil­lä tai­da olla var­si­nais­ta tut­ki­mus­ta sii­tä­kään, asu­vat­ko maa­han­muut­ta­jat kes­ki­mää­rin mata­lan tulo­ta­son alueilla.

    Otsi­kon kysy­myk­seen oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da luo­tet­ta­va vas­taus, mut­ta näil­lä ole­tuk­sil­la leik­ki­mi­nen ilman sen kum­mem­pia perus­te­lui­ta ei ole hedel­mäl­lis­tä, var­sin­kaan kun kyse on niin run­saas­ti tun­tei­ta herät­tä­väs­tä tabuasiasta.

  15. Tämä­hän selit­tää­kin suu­ren osan tulok­sis­ta. Kos­ka saat­taa olla niin, että Suo­mes­sa sel­lai­sis­sa kou­luis­sa, jois­sa on pal­jon maa­han­muut­ta­jia, saa­daan muu­toin­kin kes­ki­mää­räis­tä hei­kom­pia tes­ti­tu­lok­sia juu­ri oppi­la­sai­nek­ses­ta joh­tu­vis­ta sosio­eko­no­mi­sis­ta syistä. 

    Aasias­sa taas voi olla niin, että kou­lut, jois­sa on maa­han­muut­ta­jia, ovat kal­lii­ta yksi­tyis­kou­lu­ja, joi­hin vain varak­kaim­mat pai­kal­li­set saa­vat lap­sen­sa, jol­loin kyseis­ten kou­lu­lais­ten sosio­eko­no­mi­nen taus­ta on kes­ki­mää­räis­tä parem­pi ja mah­dol­li­set myös hei­dän tes­ti­tu­lok­sen­sa kes­ki­mää­räis­tä parempia.

  16. Ossi Leh­ti­nen:
    Epäi­le­mät­tä monet innol­la tul­kit­se­vat tämän(kin) nyt sit­ten maa­han­muut­ta­jien syyksi.

    Ekspli­siit­ti­ses­ti sanot­ta­va, että itse en siis tulkitse… 

    Maa­hahn­muut­ta­jien tulok­set­han siis oli­vat keh­no­ja, myös­kin toi­sen pol­ven Suo­mes­sa syn­ty­nei­den “maa­han­muut­ta­jien”.
    Jos tren­di jat­kuu, niin ei tämä hyväl­tä näytä.

    Kut­su sitä sit­ten vaik­ka ennak­ko­luu­loi­suu­dek­si, mut­ta itse epäi­len että tuo huo­no kes­kiar­vo on vie­lä kes­kiar­vo hyvis­tä, huo­nois­ta ja todel­la huo­nois­ta ryh­mis­tä. Jos halu­taan, tuo kai voi­daan suu­rem­pien kansalaisuus/kieliryhmien osal­ta tulok­sis­ta analysoida.

    Sil­ti, itse minun on vai­kea uskoa, että mikään epä­suo­ra­kaan maa­han­muut­toe­fek­ti oli­si pää­asial­li­nen syy näi­hin tulok­siin. Jos oli­si, kuvit­te­li­si kai tulos­ten las­kun olleen käy­te­tys­tä otos­me­ne­tel­mäs­tä huo­li­mat­ta kes­kit­ty­nyt eri­tyi­ses­ti pääkaupunkiseudulle? 

    (Joka tapuk­ses­sa, jos tämä on todel­la tut­ki­muk­sel­li­nen ongel­ma, niin niin kau­an kun jou­kos­sa on myös koh­tuul­li­ses­ti vähä­maa­han­muut­ta­ji­sia kou­lu­ja, pitäi­si­hän tuo pai­no­tuk­sen voi­da vie­lä muo­ka­ta nytkin?)

  17. Vil­le Ryd­man ehti heit­tää ihan ajat­te­le­mi­sen arvoi­sen hypo­tee­sin: jos maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten oppi­lai­den osuus on tämän vuo­den tulok­sis­sa kor­keam­pi, tar­koit­ta­nee se samal­la sitä että otok­ses­sa on aim­paa enem­män ei-äidin­kie­lel­lään opis­ke­le­via. Muu­al­la euroo­pas­sa ilmiö lie­nee ollut jo ole­mas­sa, Suo­mes­sa vas­ta nyt. Ts. Ei tuo ope­tus sen laa­duk­kam­paa ole ollut kuin muualllakaan..

    Jokai­nen vaih­to-opplias­vuo­den viet­tä­nyt voi­nee vah­vis­taa että ei-äidin­kie­lel­lä opis­ke­lu tuo lisä­haas­tei­ta oppimiseen.

    1. Vil­le Ryd­man ehti heit­tää ihan ajat­te­le­mi­sen arvoi­sen hypo­tee­sin: jos maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten oppi­lai­den osuus on tämän vuo­den tulok­sis­sa kor­keam­pi, tar­koit­ta­nee se samal­la sitä että otok­ses­sa on aim­paa enem­män ei-äidin­kie­lel­lään opiskelevia. 

      Ryd­ma­nin logiik­ka osoit­taa, ettei se tilas­tol­li­nen päät­te­ly aina suju syn­ty­pe­räi­sel­tä suo­ma­lai­sel­ta­kaan. Tai­si jää­dä huo­maa­mat­ta, että tulos vakioi­tiin maa­han­muut­ta­jien osuu­den osalta.

  18. Käsit­tääk­se­ni kysees­sä on esi­merk­ki n.s. kohort­tio­tok­ses­ta, mut­ta enpä ota enem­pää kan­taa, kun en asi­aa tunne.

    Ihan hyö­dy­lis­tä kat­soa, mil­lai­sil­la tie­doil­la voi saa­da hyvän arvo­sa­nan lyhyes­tä tai pit­käs­tä mate­ma­tii­kan yo-kokees­ta. Perus­kou­lun tie­dot riittävät.

    Ei pidä syyt­tää pei­liä, jos naa­ma on vino.” Venä­läi­nen sanan­las­ku, Gogo­lin revii­so­rin motto

  19. Toi­saal­ta on myös niin, että pidä syyt­tää naa­maa, jos pei­li (PISA-tut­ki­mus) on vino.

  20. Olen aina ollut sitä miel­tä, että häti­köi­ty­jen joh­to­pää­tös­ten teke­mi­nen Pisa-tulos­ten perus­teel­la on lyhyt­nä­köis­tä. Sil­loin, kun saa­tiin hyviä tulok­sia, ei oli­si pitä­nyt rie­mui­ta niin kovaan ääneen, ja nyt kun saa­daan vähän kes­kin­ker­tai­sem­pia tulok­sia, pitäi­si kat­soa kou­lu­jen tilaa rauhallisesti.

    Pahin­ta on, jos eri etu­ryh­mät ja höt­kyi­li­jät pää­se­vät aja­maan omia tavoit­tei­taan Pisa-tulok­sen var­jol­la. En usko, että tulok­set para­ne­vat (onko se muu­ten itsei­sar­vo?) korot­ta­mal­la oppi­vel­vol­li­suusi­kää tai lisäämällä/vähentämällä valin­nai­suut­ta tai lisää­mäl­lä tie­to­tek­nii­kan näen­näis-käyt­töä luokissa.

    Tuh­kan ripot­te­lu kou­lu­jär­jes­tel­mäm­me pääl­le on edel­leen tur­haa: sys­tee­mi on koh­tuul­li­sen hyvä, kun­han nyt ote­taan rau­hal­li­ses­ti ja kehi­te­tään kou­lua asian­tun­ti­joi­ta kuul­len, ei panikoiden.

  21. Kan­nat­taa myös lai­na­ta kir­jas­tos­ta opus, jos­sa on van­ho­ja mate­ma­tii­kan yo-kokei­ta. Teh­tä­vis­tä näkee rimaan tip­pu­neen roimasti. 

    Ikä­vä tosia­sia tai­taa olla, että tie­to­tek­niik­ka ei suin­kaan kas­va­ta ihmis­ten [matematiikka]älyä.

    Huo­no-osai­ses­sa” Viros­sa oppi­lail­la on aivan var­mas­ti vähem­män tablet­te­ja, ehkä Viron nouse­mi­nen Suo­men ohi mate­ma­tii­kas­sa joh­tuu perin­tei­sen kynä+paperi-mallin käytöstä?

  22. Ikä­vä tuho­ta suvik­ko­jen pil­vi­lin­nat, mut­ta “maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­suus” tai­taa olla teki­jä vain ihan ensim­mäi­ses­sä suku­puol­ves­sa. Jen­keis­sä nääs luet­te­loi­daan (sil­leen aika ikä­väs­ti 🙂 rodun mukaan:

    PISA mat­he­ma­tics:
    Usa Asian 549
    SUOMI 519
    Usa Whi­te 506
    OECD Ave­ra­ge 494
    USA Ave­ra­ge 492
    Usa His­pa­nic 455
    Usa Black 421

  23. Daniel Feder­ley: Tämä on yksi ole­tus, siis “jos kou­lus­sa on pal­jon maa­han­muut­ta­jia niin suo­ma­lai­set eivät opi”. Toi­nen ole­tus voi­si olla “maa­han­muut­ta­jat asu­vat köy­his­sä lähiöis­sä ja köy­hien lähiöi­den suo­ma­lai­sop­pi­laat oppi­vat huo­nom­min kuin varak­kai­den aluei­den suo­ma­lai­set”. Täs­sä oli­si siis jo kak­si seli­tys­tä sil­le, mik­si “mamu­kou­lu­jen” vali­koi­mi­nen otan­taan las­kee ei-mamu­jen tuloksia.

    Molem­mat ole­tuk­set ovat vähän vaa­ral­li­sia ja arka­luon­toi­sia. Jos täl­lai­sen halu­aa esit­tää, pitäi­si olla tut­ki­mus­tie­toa ole­tus­ta tukemassa.

    Jos tuo­ta ensim­mäis­tä ole­tus­ta vie­lä näin nopeas­ti kom­men­toi­sin. Vaik­ka­kaan en ole mikään kas­va­tus­tie­teen asian­tun­ti­ja, niin käsit­tääk­se­ni tut­ki­muk­ses­sa val­lit­see var­sin laa­ja yhtei­nen näke­mys sii­tä, että suu­rin piir­tein saman tasoi­set ryh­mät paran­ta­vat oppi­mis­tu­lok­sia. Tai parem­min­kin kään­täen. Hyvin eri­ta­soi­set oppi­laat oppi­vat huo­nos­ti samas­sa ryhmässä.

    Sit­ten jos tar­kas­te­laan noi­ta Pisa-tut­ki­muk­sen tulok­sia, niin oikeas­ti tuol­lai­set kym­me­niä pis­tei­tä alem­mat tulok­set, joi­ta maa­han­muut­ta­jat kes­ki­mää­rin näyt­tä­vät saa­van, mer­kit­see jo luok­ka-astei­den ero­ja osaa­mis­ta­sos­sa. Jos halu­taan hiu­kan kär­jis­tää. Tilan­ne oli­si sama kuin luok­kaan ahdet­tai­siin vii­des- ja yhdek­säs­luok­ka­lai­sia ja yksi opet­ta­ja yrit­täi­si opet­taa näil­le seit­se­män­nen luo­kan asioi­ta ja ihme­tel­täi­siin mik­si toi­nen ryh­mä tur­hau­tuu ja toi­nen ei tajua ope­tuk­ses­ta yhtään mitään.

  24. PISA-tulos­ten heik­ke­ne­mi­nen tus­kin joh­tuu pel­käs­tään otan­taon­gel­mis­ta, kos­ka myös koti­mai­nen tut­ki­mus osoit­taa kou­lu­lais­ten osaa­mi­sen hei­ken­ty­neen vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen aikana.

  25. Mik­si otos­ke­hik­ko ei ole kaik­ki Suo­men oppi­laat tiet­ty­nä ajan­koh­ta­na ja otos sit­ten pel­käs­tään osajouk­ko­jen kokoel­ma siitä?

    Mik­si moni­vai­hei­nen ryväsotanta?

    On tie­tys­ti hel­pom­pi tavoit­taa kou­lu ja n oppi­las­ta sii­tä kuin n*m oppi­las­ta P:stä koulusta… 🙂

  26. Mark­ku af Heur­lin:
    Ihan hyö­dy­lis­tä kat­soa, mil­lai­sil­la tie­doil­la voi saa­da hyvän arvo­sa­nan lyhyes­tä tai pit­käs­tä mate­ma­tii­kan yo-kokeesta.Peruskoulun tie­dot riittävät.

    No ei var­mas­ti rii­tä. Perus­kou­lus­sa ei esi­mer­kik­si käy­dä vek­to­ria, deri­vaat­taa, loga­rit­mia taik­ka tilas­to­ma­te­ma­tiik­kaa tai jotain kol­lek­tii­vin totuus­tau­lu­ja. Käy­dään­kö edes radi­aa­nia lävit­se? Pyt­ha­go­raan lause­kin tulee usein vas­ta ysi­luo­kal­la vas­taan, joten kyl­lä tuol­la poh­jal­la on ihan tur­ha läh­teä pit­kän mati­kan yli­op­pi­las­ko­kee­seen jos ei satu ole­maan mate­maat­ti­nen nero.

    Tuos­ta vain ver­tai­le­maan vaatimustasoa:
    http://matta.hut.fi/matta/yoteht/
    http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/manmath/Kokonaisuudet/Peruskoulu/Peruskoulu.html

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos joku tul­kit­see tämän maa­han­muu­ton syyk­si, hän vain ker­too, ettei ymmär­rä tut­ki­mus­me­to­deis­ta mitään.

    Jos perus­o­pe­tuk­sen luo­kas­sa on usei­ta vain vail­li­nai­ses­ti kie­li­tai­toi­sia, mate­ma­tii­kan osaa­mis­ta­sol­taan 2–3 vuo­si­luok­kaa kes­kiar­voa jäl­jes­sä ole­via, ja mah­dol­li­ses­ti häiriköiviä/oireilevia, oppi­lai­ta, niin tämä ei vai­ku­ta opet­ta­jan mah­dol­li­suuk­siin opet­taa mui­ta luo­kan oppi­lai­ta? Jos näi­den välil­lä arve­lee ole­van jon­kin­lai­sen yhtey­den, niin ei ymmär­rä mitään?

    Tai ehkä on niin, että sinä et nyt taas ker­ran halua ymmär­tää asi­aa sen sosi­aa­li­sen tabu­luon­teen joh­dos­ta. Omien las­ten saa­mi­nen pois kou­lus­ta, jos­sa on pal­jon tiet­ty­jen ryh­mien maa­han­muut­ta­jia, on yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä moti­vaa­tio­te­ki­jöis­tä whi­te fligh­tin taka­na Euroo­pan laajuisesti.

    Jos se ei oli­si mai­nit­tu täy­del­li­nen sosi­aa­li­nen tabu, niin esi­mer­kik­si Ruot­sin romah­ta­nei­den ja oikeas­ti kata­stro­faa­lis­ten PISA-tulos­ten yksi­tyis­koh­tai­nen ana­lyy­si, jos­sa esi­mer­kik­si maa­han­muut­ta­ja­ryh­mät eri­tel­lään, voi­si pal­jas­taa hyvin epä­mu­ka­via asioi­ta puo­len mil­joo­nan mus­li­min ja afrik­ka­lais­taus­tai­sen maa­han­muut­ta­jan vai­ku­tuk­ses­ta Ruot­sin kokoi­sen maan peda­go­gi­seen kehitykseen.

    Ilmiö on täy­sin ylei­seu­roop­pa­lai­nen; Sak­sas­sa toi­sen ja kol­man­nen suku­pol­ven turk­ki­lais­ten kou­luo­saa­mi­nen on kata­stro­faa­li­sen huo­noa, Hol­lan­nis­sa marok­ko­lais­taus­tais­ten, Bri­tan­nias­sa pakis­ta­ni­lais­taus­tais­ten ja Kari­bial­ta tul­lei­den mus­tien jäl­ki­kas­vun, Rans­kas­sa Alge­rias­ta ja muis­ta enti­sis­tä siir­to­mais­ta tul­lei­den jäl­ke­läis­ten. Ei vain huo­noa, vaan kata­stro­faa­li­sen huo­noa, vai­keuk­sia yksin­ker­tai­sim­mis­sa las­ku­toi­mi­tuk­sis­sa ja perus­lu­ku­tai­dos­sa ja näis­sä kou­luis­sa kaut­ta lin­jan myös kou­lu­rau­han ongel­mia ja whi­te flight voimakasta. 

    Kie­li­tai­to vai­kut­taa, kult­tuu­ri vai­kut­taa ja gee­nit vai­kut­ta­vat. Tämän poh­jak­si anek­doot­ti Pisas­sa hyvin menes­ty­nees­tä Hong Kon­gis­ta, Kii­nas­sa mat­kan­neen ja valo­ku­van­neen John Thom­so­nin teok­ses­ta Chi­na and its People, joka on jul­kais­tu vuo­si­na 1873–1874. Hong Kon­gis­sa oli vuon­na 1841 7,500 asu­kas­ta, ja se oli köy­hä ja hedel­mä­tön saa­ri, jon­ka pää­e­lin­kei­no oli meri­ros­vous. Luku­tai­to oli ole­ma­ton­ta. Vuon­na 1865 kolo­nia­lis­ti­sen Bri­tan­nian kit­ket­tyä meri­ros­vou­den ja raken­net­tua saa­rel­le toi­mi­van infra­struk­tuu­rin saa­ren väes­tö oli kas­va­nut väes­tön­las­kus­sa 125,504 hen­keen, jois­ta n. 2,000 hen­keä siir­to­maa­isän­tiä perheineen.
    Brit­tien yllä­pi­tä­mis­sä kou­luis­sa oli myös 2,000 kii­na­lais­las­ta. Thom­son havain­noi, kuin­ka nämä kii­na­lais­lap­set, jois­ta useim­pien van­hem­mat oli­vat olleet köy­hiä, luku­tai­dot­to­mia ja kou­lut­ta­mat­to­mia, ja jot­ka jou­tui­vat käy­mään kou­lua vie­raal­la kie­lel­lä, pär­jä­si­vät kou­lus­sa sil­ti vähin­tään yhtä hyvin kuin siir­to­maa­isän­tien lapset.

    Erit­täin epä­mu­ka­via ja epä­kor­rek­te­ja asioi­ta jou­du­taan väis­tä­mät­tä ennen pit­kää koh­taa­maan ja myön­tä­mään. Ne esiin­ty­vät yhden­mu­kai­si­na Euroo­pas­sa, Yhdys­val­lois­sa ja glo­baa­lis­ti ja kor­re­loi­vat edel­leen häm­mäs­tyt­tä­vän tar­kas­ti jo 1800-luvul­la teh­ty­jen havain­to­jen ja arvioi­den kans­sa. Rasis­mi­syy­tök­set ja asian kiel­tä­mi­nen eivät pois­ta ilmiö­tä, eivät­kä sitä, että se jou­du­taan ennen pit­kään myön­tä­mään ja yhteis­kun­nal­li­ses­ti käsittelemään.

  28. Aina­kin mei­dän kou­lus­sa lai­tet­tiin aineit­ten arvos­te­lu­pe­rus­teet uusiksi(juuri äskettäin):
    luo­kan vii­si par­hai­ten menes­ty­nyt­tä saa van­han kym­pin eli k3:n, riip­pu­mat­ta sii­tä oli­si­ko “kymp­piin” oikeu­tet­tu, esim. kokeen perusteella.

  29. Jakob: Tie­tys­ti näin maal­lik­ko­na voi­si aja­tel­la, että kai sil­lä nyt jokin mer­ki­tys on kaik­kien oppi­lai­den oppi­mis­tu­lok­siin, jos luo­kas­ta huo­mat­ta­va osa on haas­teel­li­ses­ti ope­tet­ta­vien maa­han­muut­ta­ja­ryh­mien edustajia.

    Jokai­nen voi miet­tiä oli­si­ko esi­mer­kik­si mai­ni­tun Varis­suon kou­lun kan­ta­väes­töön kuu­lu­vien oppi­lai­den tulok­set parem­pia vai huo­nom­pia, jos kou­lus­sa oli­si pal­jon tai vähän maahanmuuttajia.

    Samaa mie­tin minä­kin. Oli­si­pa ennen kuu­lu­ma­ton­ta, jos tut­ki­jat sel­vit­täi­si­vät myös: Mik­si, esi­mer­kik­si Vuo­saa­ren alu­een, perus­kou­lu­jen ope­tuk­sen taso on romah­ta­nut. Syy ei var­mas­ti ole pel­käs­tään kan­ta­suo­ma­lais­ten tyh­men­ty­mi­nen tai hei­dän van­hem­pien­sa aso­si­aa­li­suus. Vie­lä vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta sit­ten Vuo­saa­ren lukio oli arvos­tet­tu kou­lu. Sisään pää­si rei­lun kah­dek­si­kon kes­kiar­vol­la, nykyi­sin seit­se­män keskiarvolla.

    Tääl­lä ja muu­al­la medias­sa ollaan kovin huo­lis­saan maa­han­muut­ta­jien käyt­tä­mät­tä jää­vis­tä resurs­seis­ta ja siten hei­dän jää­mis­tään yli­opis­to­jen ulko­puo­lel­le. Entäs ne kan­ta­suo­ma­lais­ten lap­set, joi­den opis­ke­lu ja eteen­pää­sy­mah­dol­li­suu­det on uhrat­tu maa­han­muut­ta­jien takia. Kuka hei­tä puo­lus­taa, ei kukaan. Hehän ovat syyl­li­siä sii­hen, että sat­tui­vat syn­ty­mään per­hee­seen joka elää LÄHIÖSSÄ. Tuol­la per­ke­leit­ten pesäpaikassa. 

    Totuus on, että lähiö­kou­luis­sa opet­ta­jil­la ei ole aikaa, jos luo­kal­la on pal­jon maa­han­muut­ta­jia, eikä aina halua­kaan kan­ta­suo­ma­lais­ten opet­ta­mi­seen. Monia suo­ras­taan v.….aa jou­tua opet­ta­maan lähiös­sä. Aivan kuin se las­ki­si hei­dän­kin ihmi­sar­vo­aan, jou­tua nyt ros­ka­sa­kin opettajaksi.

    Lähiö­kou­luis­sa ope­tuk­sen taso jää jäl­keen esim. kes­kus­tan kou­luis­ta, kos­ka lähiös­sä men­nään aina sen hei­koim­man ummik­ko maa­han­muut­ta­jan mukaan. Eikä suo­ma­lai­nen van­hem­pi voi, vaik­ka haluai­si­kin, pai­ka­ta kaik­kea sitä mitä jää opet­ta­mat­ta ns. lähiö­kou­lus­sa. Mut­ta töis­sä mekin käym­me ja verom­me mak­sam­me, jot­ta te parem­pio­sa­sai­set sai­sit­te lap­sil­len­ne par­haan mah­dol­li­sen kou­lu­tuk­sen ilman häi­riö­te­ki­jöi­tä (maa­han­muut­ta­jia). Ja vaik­ka se tei­dän kul­lan­mu­run­ne ei edes oli­si mikään nero­pat­ti, siel­lä hyvä­ta­soi­ses­sa kou­lus­sa kes­kin­ker­tai­suu­des­ta­kin lei­vo­taan aka­tee­mi­ses­ti koulutettu.

  30. Mie­les­tä­ni kan­nat­tai­si tut­kia mikä vai­ku­tus on oppi­laan kotikielellä.

    Vii­me­ai­kai­sis­sa aivo­tut­ki­muk­sis­sa on nimit­täin todet­tu, että hen­ki­lön puhu­ma kie­li vai­kut­taa aivo­ra­ken­tee­seen ja ajatteluun.

    Suo­men kie­li on tun­ne­tus­ti eri­koi­nen ja loo­gi­nen raken­teel­taan. Ehkä se on yksi aikai­sem­man Pisa-menes­tyk­sem­me syy?

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lai­nen patriootti

  31. Kii­tok­sia isän­näl­le! Taas tar­kas­ti ajateltu.

    Teh­ty vinou­tu­nut kou­lu­jen valin­ta tot­ta­kai vää­ris­tää raa­ka­tu­lok­sia. On vai­kea kuvi­tel­la, että vää­ris­ty­mä voi­daan kor­ja­ta täy­sin kertoimilla.

    Vinou­tu­ma saat­ta selit­tää osan Poh­jois- ja Itä-Suo­men kou­lu­jen käsit­tä­mät­tö­män suu­res­ta romah­ta­mi­ses­ta. Siel­lä­hän maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia on vain har­vois­sa kou­luis­sa ja hei­dän ensim­mäi­sen pol­ven per­heil­lään on mones­ti vai­kea tausta.

    Hyvä kysy­mys on, mon­ta­ko pis­tet­tä sinän­sä hyvää tar­koit­ta­nut vinou­tus tulok­sia verot­ti. Tus­kin 20 pistettä.

    Lop­pu­tu­los saat­taa kui­ten­kin olle se, että:
    a) ei tar­vit­se teh­dä mitään kun tulok­set vää­rät, ja sitä paitsi
    b) maa­han­muut­ta­jat ovat joka tapauk­ses­sa syyllisiä.

    Itse näen perus­on­gel­mak­si, että ent­ro­pia kas­vaa, ellei sitä vas­taan teh­dä työtä.

  32. Miten­käs tähän liit­ty­vät Itä-Suo­men pojat?

    Onko kysees­sä nii­den kau­pun­kien köy­hät kou­lut — tus­kin, kos­ka ei kai tuol­la ole hir­veäs­ti valin­nan varaa.

    Suo­men­ruot­sa­lais­ten oppi­lai­den tulos­ten suh­teel­li­nen para­ne­mi­nen taas voi­si selit­tyä sil­lä, että heil­lä tus­kin on maahanmuuttajataustaisia.

    Kie­li­tai­dot­to­mat — jos hei­tä on mon­ta samas­sa ope­tus­ryh­mäs­sä var­mas­ti hei­ken­tä­vät mui­den­kin oppi­mis­ta. Empii­ri­ses­ti sen voi näh­dä ylä­kou­lus­sa, mis­sä uskon­to- ja kie­li­va­lin­to­jen sekä pai­no­tuk­sen vuok­si tulee jon­kin ver­ran vali­koi­tu­nei­ta luok­kia. Kie­li­tai­dot­to­mien las­ten luo­kil­la ennät­tää mur­to-osan sii­tä mitä ennät­tää nii­den kans­sa jot­ka ymmär­tä­vät mis­tä puhutaan.

  33. Kun kuu­lin Pisan “romah­duk­ses­ta” ajat­te­lin, että miten­kä­hän meto­dia on muu­tet­tu. No nyt sit­ten sel­vi­si. Ei kui­ten­kaan perin­tei­ses­tä medias­ta, jol­ta ei kai niin suu­ria sovi odot­taa, että osai­si­vat ker­toa oleel­li­set asiat. Eikä kukaan pisa­lai­sis­ta­kaan ole vai­vau­tu­nut kor­jaa­maan vää­riä tul­kin­to­ja, mikä­li en ole missannut.

    Sinän­sä otok­sen muu­tos on ter­ve­tul­lut, jos se tekee Suo­men tulok­set ver­tai­lu­kel­poi­sem­mik­si mui­hin Poh­jois­mai­hin tai vaik­ka Sak­saan ver­rat­tu­na. Onhan väi­tet­ty, että Suo­men etu­mat­ka selit­tyy lähin­nä tai jopa pel­käs­tään maa­han­muut­ta­jien vähäi­syy­del­lä. En kyl­lä tie­dä, onko Suo­men tulos nyt oikeas­ti pal­joa­kaan ver­tai­lu­kel­poi­sem­pi. Onko­han esim Ruot­sin otos­ta myös muutettu?

    Sekin on myön­teis­tä että vää­rä itse­tyy­ty­väi­syys kari­see päät­tä­jien, vir­ka­mies­ten ja opet­ta­jien kes­kuu­des­sa. Suo­ma­lai­nen kou­lu ei ole miten­kään erin­omai­nen, sen sijaan oppi­laat ovat poik­keuk­sel­li­sia eten­kin homo­gee­ni­suu­des­saan. Kou­lu ei myös­kään ole poik­keuk­sel­li­sen tasa-arvoi­nen kai­kil­la akse­leil­la: luku­tai­dos­sa suku­puol­ten ero on käsi­tääk­se­ni maa­il­man suu­rin tai aina­kin liki. Hesa­ril­le pitää­kin antaa kii­tos paris­ta­kin jutus­ta, jois­sa poi­kien jäl­keen­jään­nei­syyt­tä on käsitelty.

    1. Suo0men etu­met­ka ei ole selit­ty­nyt maa­han­muut­ta­jien vähyy­del­lä, kos­ka tulok­set on las­ket­tu erik­seen kan­ta­väes­töl­le ja maa­han­muut­ta­jil­le. Suo­mi on ollut esi­mer­kik­si Sak­saa parem­pi sekä kan­ta­väes­tön että maa­han­muut­ta­jien osalta.

  34. Kym­me­nes­sä vuo­des­sa lap­set ovat siir­ty­neet net­tiin. Kou­lu­lai­tos taas ei ole pysy­nyt mukana.

    Digi­na­tii­vit ovat näil­lä het­kil­lä aloit­ta­mas­sa kou­lun­käyn­ti­ään ja ope­tuk­ses­sa se on huomioitava.

  35. Mark­ku Han­nu­la:
    PISA on ollut tark­ka­na sii­tä, että otok­set ovat riit­tä­vän edus­ta­via kan­sal­li­ses­ti. Jos otos ei ole edus­ta­va, se ker­ro­taan ja jos otos on pahas­ti vino, tipu­te­taan maa koko­naan pois. 

    Mun mie­les­tä­ni koko PISA hös­sö­tys on käsit­tä­mä­tön­tä ja koko asia voi­tai­siin unoh­taa. Siis onko Shang­hai joku maa? Onko PISA-kokeen jär­jes­tä­jil­lä edes itse luon­non­tie­teen osaa­mi­nen perus­kou­lu­lais­ten tasolla?

  36. Osmo,

    mitä tapah­tui­si jos otos­ke­hik­ko­na oli­si­vat oppi­laat eikä koulut?

    1. mitä tapah­tui­si jos otos­ke­hik­ko­na oli­si­vat oppi­laat eikä koulut?

      Kokeen jär­jes­tä­mi­sen hin­ta nousi­si olen­nai­ses­ti, kos­ka se pitäi­si jär­jes­tää käy­tä’n­nös­sä joka kou­lus­sa ja kou­lua koh­den kokees­deen osal­lis­tui­si vain kou­ral­li­nen oppilaita.

  37. Sinän­sä yli- tai alio­tan­ta on tek­niik­ka­na täy­sin hyväk­syt­tä­vä, täy­tyy vain osa­ta teh­dä pai­no­jen kali­broin­ti oikein että otok­sen tun­nus­lu­vuis­ta teh­ty päät­te­ly perus­jou­kon tasol­la on validia.

    Lää­ke­tie­tees­sä teh­dään vas­taa­via jär­jes­te­ly­jä, bio­met­rias­sa tun­ne­taan nimel­lä matc­hed case cont­rol studies.

    1. Sinän­sä yli- tai alio­tan­ta on tek­niik­ka­na täy­sin hyväk­syt­tä­vä, täy­tyy vain osa­ta teh­dä pai­no­jen kali­broin­ti oikein että otok­sen tun­nus­lu­vuis­ta teh­ty päät­te­ly perus­jou­kon tasol­la on validia.

      Oli­si teo­rias­sa mah­dol­lis­ta, mut­ta minä aina­kin luin tätä selos­tus­ta niin, että kos­ka maa­han­muut­ta­jia ja ruot­sin­kie­li­siä oli otan­nas­sa yli­mää­räis­tä, vain näi­den ryh­mien osalr­ta otos­ta kor­jat­tiin. Se mitä yri­tän kysel­lä on, että otos on vah­vas­ti har­hai­nen myös suo­men­kie­lis­ten oppi­lai­den koh­dal­la. Kor­jat­tiin­ko tätä hart­haa ja miten sen yli­pään­sä voi korjata?
      Hel­sin­gin osal­ta har­haa ei tain­nut tul­la, kos­ka Hel­sin­gis­sä ei juu­ri ole kou­lu­ja, jois­sa maa­han­muut­ta­jia oli­si vähem­män kuin viisi.

  38. Voi­ko olla niin, että eri maa­han­muut­ta­ja­ryh­mien välil­lä on suu­rem­paa hajon­taa PISA-menes­tyk­ses­sä kuin kan­ta­väes­tön ja koko mamu­po­pu­laa­tion välil­lä, vaik­ka suo­men kie­li oli­si läh­tö­koh­tai­ses­ti yhtä vie­ras heil­le kai­kil­le? On vai­kea kuvi­tel­la, että koh­taa­mie­ni terä­vä-älyis­ten kii­na­lais- ja intia­lais­opis­ke­li­joi­den jäl­ki­kas­vul­la oli­si pie­nin­tä­kään ongel­maa PISA-mittelöissä. 

    Mie­les­tä­ni Suo­meen oli­si kan­nat­ta­vaa ottaa ihmi­siä, joil­la on edel­ly­tyk­siä sopeu­tua yhteis­kun­taan ja työ­elä­mään. On hie­man vai­kea näh­dä voi­ma­va­ra­na hei­kos­ti kou­lu­tet­tua väes­töä, jol­le ei var­sin­kaan tule­vai­suu­des­sa ole kysyn­tää auto­maa­tion vie­des­sä jopa puo­let teol­li­suu­den työpaikoista. 

    Ollaan­ko Suo­meen raken­ta­mas­sa uut­ta ala­luok­kaa? Miten hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta kes­tää yhä suu­re­ne­van syr­jäy­ty­vien joukon?

  39. Noi­den Aasian mai­den taso­jen jakau­tu­mi­nen on poik­kea­va muis­ta mais­ta, huip­pu­ja tasol­la 6 on poik­keuk­sel­li­sen pal­jon, esim mate­ma­tii­kas­sa jopa 10–20 %.

    Muis­sa mais­sa huip­pu­ja on vain 5 % ja alle.

    Täl­lai­nen ei ole nor­maa­li jakau­ma vaan mer­kit­see, että kokee­seen on valikoitunut/valittu parem­paa ainesta

    1. Jos nor­maa­li­ja­kau­maa siir­re­tään ylös­päin pitäen jakau­man muo­to ennal­laan, vaik­ka puo­let voi saa­da huip­pu­tu­lok­sen. Huip­pu las­ke­taan koko maa­il­man jakau­mas­ta, jol­loin teo­rias­sa Shang­hais­sa vaik­ka kaik­ki voi­si­vat olla huippuja.
      Sen sijaan pitää kysyä, oli­ko otan­nas­sa muka­na koko ikä­luok­ka. Shang­hais­sa näkee lapo­sia ker­jää­mäs­sä kaduil­la. Eivät tai­dea olla 15-vuo­tiai­na kou­lu­jen kir­jois­sa. Sama kos­kee Ete­lä-Kore­aa, jos­sa kai­kil­le pakol­li­nen kou­lu päät­tyy alle 15-vuotiaana.

  40. Tilan­ne oli­si sama kuin luok­kaan ahdet­tai­siin vii­des- ja yhdek­säs­luok­ka­lai­sia ja yksi opet­ta­ja yrit­täi­si opet­taa näil­le seit­se­män­nen luo­kan asioi­ta ja ihme­tel­täi­siin mik­si toi­nen ryh­mä tur­hau­tuu ja toi­nen ei tajua ope­tuk­ses­ta yhtään mitään.

    Suo­ma­lai­nen perus­kou­lu toi­mii käy­tän­nös­sä juu­ri näin. Opet­ta­ja kuvit­te­lee mie­les­sään sel­lai­sen kes­ki­ver­to-oppi­laan, ns. seiskan/kasin oppi­laan, ja opet­taa sit­ten 25 täl­lais­ta oppi­las­ta. Lop­pu­jen lopuk­si se on toi­mi­nut yllät­tä­vän hyvin, kuten olem­me tulok­sis­ta näh­neet. (Ja tie­tys­ti tai­ta­va opet­ta­ja kui­ten­kin mukaut­taa ope­tus­taan – ehkä 8A:n his­to­rian­tun­neil­la teh­dään asiat aivan eri taval­la kuin 8B:n, kun luo­kat sat­tu­vat ole­maan erilaisia.)

    Sys­tee­miä voi perus­tel­lus­ti kri­ti­soi­da sii­tä, että lah­jak­kaim­mat tur­hau­tu­vat (mil­le ei perin­tei­ses­ti ole teh­ty mitään) ja hei­koim­mat kär­si­vät (mitä voi­daan kor­ja­ta riit­tä­vil­lä tukio­pe­tus­re­surs­seil­la). 1980-luvul­la oli vie­lä taso­kurs­se­ja kie­lis­sä ja mate­ma­tii­kas­sa, mut­ta niis­tä­kin luo­vut­tiin, kun kai­kil­le halut­tiin tar­jo­ta saman­lais­ta ope­tus­ta saman­lai­si­ne jatko-opintomahdollisuuksineen.

    Aivan vii­me vuo­si­na tätä vuo­si­kym­men­ten tasa­pai­noa on kui­ten­kin alka­nut hor­jut­taa kak­si asi­aa: eri­tyi­sop­pi­laat halu­taan integroi­da taval­li­siin luok­kiin, mikä lisää ope­tus­ryh­män hete­ro­gee­ni­suut­ta aivan uudel­la taval­la. Ja myös nii­den oppi­lai­den koh­dal­la, joil­la ei ole var­si­nai­sia diag­no­soi­tu­ja eri­tyis­tar­pei­ta, hai­ta­ri on sel­keäs­ti aiem­paa suu­rem­pi. Hyvät ovat entis­tä parem­pia, hei­kot entis­tä hei­kom­pia. Ehkä kol­mas asia on sit­ten se, että luo­kis­sa on aiem­paa enem­män sel­lai­sia oppi­lai­ta, joi­den kie­li­tai­to ei rii­tä täy­si­pai­noi­seen opiskeluun.

    Jotain­han täl­le pitäi­si teh­dä, mut­ta kovin help­poa se ei ole, kun vuo­si­kym­men­ten perin­teet ovat taak­ka­na ja osa asiois­ta on vai­kei­ta tabuja.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo0men etu­met­ka ei ole selit­ty­nyt maa­han­muut­ta­jien vähyy­del­lä, kos­ka tulok­set on las­ket­tu erik­seen kan­ta­väes­töl­le ja maa­han­muut­ta­jil­le. Suo­mi on ollut esi­mer­kik­si Sak­saa parem­pi sekä kan­ta­väes­tön että maa­han­muut­ta­jien osalta.

    Näin­hän se on. Kyse onkin sii­tä, että Suo­mes­sa ei ole mon­ta­kaan kou­lu­luok­kaa, jois­sa maa­han­muut­to­taus­tai­sia oli­si enem­mis­tö tai edes lähel­le sitä. Satun­nai­so­tok­sel­la (kuten aiem­mis­sa Pisa-tut­ki­muk­sis­sa) moi­sia “mamu­luok­kia” ei tule vält­tä­mät­tä yhtään. Sen sijaan useim­mis­sa muis­sa Län­si-Euroo­pan mais­sa nii­tä tulee pal­jon enemmän. 

    Sama­ten tie­de­tään esi­mer­kik­si Varis­suon kou­luis­ta, että mamu­jen mää­rä vai­kut­taa hei­ken­tä­väs­ti oppi­mis­tu­lok­siin. Tämä joh­tuu monis­ta asiois­ta mut­ta aina­kin nyt sii­tä, että jos kie­li ei suju, ei yleen­sä suju mikään muu­kaan. Aika var­mas­ti tämän voi yleis­tää niin, että ope­tus on sitä hel­pom­paa mitä saman­lai­sem­pia oppi­laat ovat, kos­ka sama ope­tus­me­to­di (esim. kie­li tai vai­keus­as­te) toi­mii oppi­laas­ta riippumatta.

    Olen luke­nut aihees­ta ihan asial­li­sen, muis­taak­se­ni ruot­sa­lai­sen kir­joi­tuk­sen, joka tosin ei ollut mikään tie­teel­li­nen artik­ke­li. Sen mukaan Suo­men poik­keuk­sel­li­suus siis oli oppi­lai­den tasa­laa­tui­suus enem­män kuin mikään muu. 

    Voi tie­tys­ti olla, että mamu-taus­ta ei seli­tä asi­aa kuin pie­nel­tä osin. Tär­keäm­pää voi olla oppi­lai­den sosi­aa­li­nen ase­ma tai vaik­ka alu­een “gangs­ta-kult­tuu­ri”. Var­sin­kin pojat kun oppi­vat arvon­sa usein enem­män­kin kave­ri­pii­ril­tä kuin van­hem­mil­taan tai koululta.

  42. Eikös se ole niin, että epä­mie­lui­sil­le tulok­sil­le etsi­tään aina armah­ta­via syi­tä. Tämä tilas­toin­ti­muu­tos on sel­lai­nen. Kui­ten­kin voi yhtä hyvin olet­taa, että samat olo­suh­teet on muis­sa­kin mais­sa. Kou­lu­jen sosi­aa­li­nen eriy­ty­mi­nen on fak­ta. Kan­ta­kan­sa­lai­set pyr­ki­vät pake­ne­maan maa­han­muut­ta­jien kouluista.

    1. Simply Sta­tis­tics ‑blo­gi kir­joit­taa köy­hyy­den vai­ku­tuk­ses­ta PISA-tulok­siin, lie­nee rele­vant­tia myös nyt käsil­lä ole­van asian näkökulmasta:

      http://simplystatistics.org/2013/08/23/stratifying-pisa-scores-by-poverty-rates-suggests-imitating-finland-is-not-necessarily-the-way-to-go-for-us-schools/

      Tätä olen yrit­tä­nyt sanoa koko ajan. Suo­men hyvä Pisa-menes­tys ker­too enem­män kodeis­ta kuin kou­lus­ta. Sinän­sä tuo­kaan tilas­tol­li­nen “ana­lyy­si” ei ole päte­vä. Jos ottai­sim­me Suo­mes­ta kou­lut, joi­den van­hem­pien kes­ki­tu­lo sijoit­tuu jakau­man ylä­pää­hän, oloi­si noi­den­kin kes­kiar­vo parem­pi kuin USA:ssa vas­taa­vas­sa tulosegmentissä.

  43. R.Silfverberg: Mun mie­les­tä­ni koko PISA hös­sö­tys onkä­sit­tä­mä­tön­tä ja koko asia voi­tai­siin unohtaa.Siis onko Shang­hai joku maa? Onko PISA-kokeen jär­jes­tä­jil­lä edes itse luon­non­tie­teen osaa­mi­nen perus­kou­lu­lais­ten tasolla? 

    Aina­kin Shang­hai on väes­töl­li­ses­ti suu­rem­pi kuin monet maat, mukaan­lu­kien Suo­mi, ja siten tar­kas­te­lun arvoi­nen. Toki ne, joil­la lue­tun ymmär­tä­mi­nen ei ole sitä huo­noin­ta luok­kaa, ymäär­tä­vät, että se ei ole sama kuin Kii­na, ja tulok­set eivät ole yleis­tet­tä­vis­sä koko Kii­naa kattaviksi.

    1. Vaik­ka Shang­hai on väes­töl­li­ses­ti iso, sen asuk­kaat ovat kaik­ki kau­pun­ki­lai­sia. Kaik­kial­la maa­il­mas­sa kau­pun­kien kou­luis­sa tulok­set ovat parem­mat kuin maa­seu­dun kou­luis­sa. Niin se on Suo­mes­sa­kin ilman maa­han­muut­ta­jao­suuk­sien kor­jaa­mis­ta ja ilmei­ses­ti pal­jon isom­pi, jos las­ke­taan mukaan ain syn­ty­pe­räi­set suomjalaiset.

  44. Kou­lu jou­tuu kil­pai­le­maan las­ten ajas­ta. Heil­lä menee rut­kas­ti aikaa kou­lus­sa ja sen ulko­puo­lel­la äly­pu­he­li­miin, ipa­dei­hin, tiet­sik­ka­pe­lei­hin, har­ras­tuk­siin jne. Kou­lu ja läk­syt eivät kiin­nos­ta. Van­hem­pien pitää ottaa enem­män vas­tuu­ta muk­su­jen­sa kou­luun liit­ty­vis­tä asiois­ta ja teh­tä­vis­tä. Elä­mä on men­nyt hek­ti­sek­si myös lap­sil­la. Tie­to­ko­nei­den sijaan lap­sen on otet­ta­va eteen­sä kir­ja, vih­ko ja lyi­jy­ky­nä ja tuke­va istu­ma­sen­to. Van­hem­pien teh­tä­vä­nä on val­voa tätä

  45. Se otos­ke­hi­kon muo­dos­ta­mi­sen tapa on silk­kaa laiskuutta… 🙂

  46. Yli­pää­tään min­kä tahan­sa pro­ses­sin luo­tet­ta­va mit­taa­mi­nen edel­lyt­tää myös syöt­teen mittaamista.

    Esi­mer­kik­si Puo­lus­tus­voi­mis­sa varus­mies­ten kotiu­tu­miscoo­pe­rin tulok­set ovat huo­non­tu­neet pit­kän aikaa. Mut­ta kun huo­mioi­daan tulocoo­pe­rin tulok­set, niin huo­ma­taan että syy onkin ylei­ses­sä kun­to­ta­son las­kus­sa, eikä koulutuksessa. 

    Lukiot­kin saa­tiin ihan eri jär­jes­tyk­seen, kun alet­tiin huo­mioi­maan lähtötaso. 

    Voi hyvin olla, että suo­ma­lai­nen kou­lu­tus on jopa paran­tu­nut vii­me vuo­si­na. Mut­ta sitä ei pelk­kä tuo­tok­sen mit­taa­mi­nen meil­le kerro.

  47. Hute­ril­ta tilas­to­tie­teel­li­sil­tä poh­jil­ta perus­teel­laan vaik­ka mitä. Mitäs nyt jos­tain PISA tulok­ses­ta, mut­ta kun suo­ma­lai­sen jär­vien poh­ja­mu­ta­ker­rok­sien pak­suuk­sis­ta seli­te­tään ete­läi­sen pal­lon­puo­lis­kon ilmas­to­his­to­ri­aa IPCCn rapor­tis­sa niin ei sitä tei­dä pitäi­si­kö itkeä vai nau­raa. Pla­nee­tan ete­vim­mät tie­de­mie­het ovat her­keä­mät­tä uuras­ta­neet pie­nim­mät­kin yksi­tyis­koh­dat tar­kis­taen ja lop­pu­tu­los on tuollainen.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tätä olen yrit­tä­nyt sanoa koko ajan. Suo­men hyvä Pisa-menes­tys ker­too enem­män kodeis­ta kuin koulusta.

    Yleen­sä polii­tik­kom­me ovat kii­tel­leet pisa-menes­tyk­ses­tä kou­lu­lai­tos­ta ja opettajia 🙂

    Yksi problee­ma, aina­kin joi­den­kin kuu­le­mie­ni opet­ta­jien mukaan, on se että eri­tyi­sop­pi­laat ovat samois­sa luo­kis­sa taval­lis­ten oppi­lai­den kans­sa. Ei sii­tä mitään tule. Lisäk­si täy­te­tään kai­ken­lais­ta lip­pus­ta ja lap­pus­ta ja jär­jes­te­tään pala­ve­ria. En tie­dä mikä on todel­li­suus, mut­ta täm­möi­siä vali­tuk­sia on tun­te­mil­ta­ni opet­ta­jil­ta tullut.

  49. Hesa­ris­sa oli sun­nun­tai­na pit­kä jut­tu kou­luis­ta. Jäin ihmet­te­le­mään koh­taa, jos­sa opet­ta­jan piti tois­tu­vas­ti komen­taa oppi­lai­ta lait­ta­maan puhe­lin pois.

    On ihan tur­ha höpöt­tää jota­kin uusis­ta oppi­mis­me­ne­tel­mis­tä. Mate­ma­tii­kan tun­nil­la ei kuu­lu käyt­tää puhe­lin­ta yhtään mihin­kään ellei opet­ta­ja erik­seen käske.

    Opet­ta­jil­la pitäi­si olla oikeus taka­va­ri­koi­da oppi­lai­den puhe­li­met lop­pu­päi­väk­si tai ‑vii­kok­si, jos nii­tä näkyy tai kuu­luu tunnilla.

  50. VATT:n tut­ki­jat ovat vaa­ti­neet erit­täin tark­kaa mit­taa­mis­ta ja rekis­te­ri­tie­to­jen yhdis­tä­mis­tä kou­lu­tuk­sen tuo­tan­non laa­dun arvioinnissa.

    Eli oppi­laan taus­ta­tie­dot ja kou­lun tie­dot, myös tar­kat kus­tan­nus­tie­dot pitää pys­tyä yhdis­tä­mään sekä teke­mään val­ta­kun­nal­li­sia stan­dar­doi­tu­ja kokei­ta, jot­ta voim­me arvioi­da mikä kou­lu tuot­taa pal­ve­lui­ta tois­ta tehokkaammin.

    Kos­ka kou­lu­tuk­ses­sa ei ole mark­ki­noi­ta niin talous­tie­tei­li­jät halua­vat kes­kus­suun­nit­te­li­jan luo­van para­met­ri­soi­dut mark­ki­nat, jos­sa tuo­tan­to­yk­si­köt otta­vat ne para­met­rit annet­tui­na ja pyr­ki­vät opti­moi­maan tuo­tan­toon anne­tuil­la resursseilla.

    Kol­lek­ti­vis­ti­nen talou­del­li­nen suun­nit­te­lu vaa­tii erit­täin pal­jon tie­toa para­met­ri­sis­ta hin­nois­ta, tuo­tan­to­tek­no­lo­gis­ta yms.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­men hyvä Pisa-menes­tys ker­too enem­män kodeis­ta kuin koulusta.

    Suo­mes­sa kui­ten­kin tulo­ja­kau­ma on maa­il­man tasaisimpia.

    Poliit­ti­ses­ti voi kerä­tä pis­tei­tä tuloe­ro­jen kas­vul­la, joo, on jokui­nen mil­joo­na­tu­loi­nen. Suu­ri­tu­loi­sia on ede­le­len todel­la vähän ja suu­ri­tu­loi­sim­pan 10¤% pää­tyy jo asiantuntiojatulotasolla.

    Kodeis­ta on toki kysy­mys. Työ­elä­mäs­tä tun­te­mil­la maa­han­muut­ta­ja­pe­reil­lä menes­tys kou­lus­sa vai­ku­ta­ti­si liit­ty­vän oman äidin­kie­len osaa­mi­seen, yri­tys­tä ja moti­vaa­tio­ta näyt­tää ole­vanm Ruot­sin kie­li on se joka vie eritysopetukseen.

    Mut­ta:
    — en halua olla aina­kaan nörtti
    — ei kiin­nos­ta yhtään
    — ei huvi­ta, ei jaksa
    — ei muutkaan
    — en osaa eikä viitsi
    — ruot­si on homo­jen kieli

    Ehkä Suo­mes­sa lap­set ymmär­tä­vät, että osaa­mi­sel­la ei saa nykyis­tä parem­paa elä­mää. Lau­la­mal­la, urhei­le­mal­la ja näyt­te­le­mäl­lä kyl­lä­kin — min­kä kun­ta­po­lii­ti­kot­kin ovat vah­vis­ta­neet päätöksillään.

    Maa­han­muut­ta­ja­per­heis­sä las­ten oppi­mi­seen kyl­lä panos­te­taan van­hem­pien­kin toimesta.

  52. Mika Lako:
    Kan­nat­taa myös lai­na­ta kir­jas­tos­ta opus, jos­sa on van­ho­ja mate­ma­tii­kan yo-kokei­ta. Teh­tä­vis­tä näkee rimaan tip­pu­neen roimasti. 

    Ikä­vä tosia­sia tai­taa olla, että tie­to­tek­niik­ka ei suin­kaan kas­va­ta ihmis­ten [matematiikka]älyä.

    Huo­no-osai­ses­sa” Viros­sa oppi­lail­la on aivan var­mas­ti vähem­män tablet­te­ja, ehkä Viron nouse­mi­nen Suo­men ohi mate­ma­tii­kas­sa joh­tuu perin­tei­sen kynä+paperi-mallin käytöstä?

    Mut­ta PISA-kokee­seen pitää oot­taa las­kin mukaan…

  53. JTS: Mut­ta:– en halua olla aina­kaan nört­ti– ei kiin­nos­ta yhtään– ei huvi­ta, ei jak­sa– ei muut­kaan– en osaa eikä viit­si– ruot­si on homo­jen kieli 

    Suo­mi ikään­kuin varau­tuu sotaan. Poi­kien ajat­te­lu­ky­ky ja vii­saus on kaih­det­tua ja epä­muo­di­kas­ta (tais­te­lu­ky­ky). Tyt­tö­jen neu­vok­kuus ja älyk­kyys (koti­rin­ta­ma) on puo­leen­sa­ve­tä­vää. Roo­lit ovat vaih­ta­neet täy­del­li­ses­ti paik­kaan­sa. Jul­ki­suu­des­sa esiin­tyy joi­ta­kin poik­keuk­sia pääsäännöstä.

  54. Sylt­ty: No ei var­mas­ti rii­tä. Perus­kou­lus­sa ei esi­mer­kik­si käy­dä vek­to­ria, deri­vaat­taa, loga­rit­mia taik­ka tilas­to­ma­te­ma­tiik­kaa tai jotain kol­lek­tii­vin totuus­tau­lu­ja. Käy­dään­kö edes radi­aa­nia lävit­se? Pyt­ha­go­raan lause­kin tulee usein vas­ta ysi­luo­kal­la vas­taan, joten kyl­lä tuol­la poh­jal­la on ihan tur­ha läh­teä pit­kän mati­kan yli­op­pi­las­ko­kee­seen jos ei satu ole­maan mate­maat­ti­nen nero.

    Tuos­ta vain ver­tai­le­maan vaatimustasoa:
    http://matta.hut.fi/matta/yoteht/
    http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/manmath/Kokonaisuudet/Peruskoulu/Peruskoulu.html

    Mate­ma­tii­kan oept­ta­ja­na olen käy­nyt läpi yo-kir­jo­tuk­set kaik­ki­na vii­mek­si kulu­nei­na vuo­si­na, itse asias­sa kai vuo­des­ta 1968.

    4–5 teh­tä­vää eli 24–30 piset­tä saa rat­kais­tua aika kevyes­ti kevyes­ti perus­kou­lun tie­doil­la, kun­han vain hal­lit­see ne. Riit­tää mm. osa­ta Pyt­ha­go­ra­na lause, korot­taa lause­ke neli­öön, sie­ven­tää laus­ke ja kokei­le­mal­la rat­kais­ta 2. asteen yhtä­lö. kun juu­ret ovat koko­nais­lu­ku­ja. Ei toi­san tar­vit­se olla nero, eikä edes eri­tyi­sen lahjakas.

    Voi helos­ti itse yrit­tää. Kokeet löy­ty­vät netis­tä mm. HS:n sivuilta.

  55. Sil­loin kun minä kävin kou­lua, niin menes­ty­viä tun­tui yhdis­tä­vän se, että he opis­ke­li­vat kovas­ti. Yksi opis­ke­li­ja sai sak­sas­ta ehdot, toi­nen saman luo­kan oppi­las kym­pin. Ehto­ja sai­vat yleen­sä ne, joi­ta opis­ke­lu ei juu­ri­kaan tun­tu­nut kiin­nos­ta­van. Ehkä tai­pu­muk­sil­la ja lah­jak­kuu­del­la oli myös jotain merkitystä.

    Kysyi­sin­kin tilas­to­jen asian­tun­ti­joil­ta, että mitä vai­ku­tuk­sia on sil­lä, että tämä val­ta­va ruo­hon­juu­ri­ta­son vaih­te­lu pii­lo­te­taan ja tul­kin­nat vie­dään “jär­jes­tel­män” tasol­le! Minä en ymmär­rä täl­lais­ta tilas­toin­tia alkuunkaan.

    Mitä näil­lä ana­lyy­seil­la ollaan oikein lopul­ta edes selit­tä­mäs­sä? Tämä­kin jää minul­le täy­sin hämäräksi.

  56. Daniel Feder­ley
    1980-luvul­la oli vie­lä taso­kurs­se­ja kie­lis­sä ja mate­ma­tii­kas­sa, mut­ta niis­tä­kin luo­vut­tiin, kun kai­kil­le halut­tiin tar­jo­ta saman­lais­ta ope­tus­ta saman­lai­si­ne jatko-opintomahdollisuuksineen. 

    Aloi­tin kou­lun vuon­na 1981, eikä aina­kaan sil­loin mitään taso­kurs­se­ja ollut. Olin oppi­nut luke­maan 3 vuo­ti­aa­na, ja kou­luun men­nes­sä osa­sin lukea, las­kea ja kir­joit­taa. Ainoa “eri­tyis­koh­te­lu” oli se, että minä mar­ras­kuus­sa syn­ty­nyt lai­tet­tiin vuot­ta aiem­min (siis vie­lä vii­si­vuo­ti­aa­na) kou­luun, joten olin lähes kak­si vuot­ta nuo­rem­pi, kuin luo­kan vanhimmat.

    Arvaa oli­ko kivaa.

    Kou­lus­sa ei ensim­mäi­si­nä vuo­si­na ollut yhtään mitään teke­mis­tä, ja esi­mer­kik­si ensim­mäi­set läk­sy­ni kos­kaan tein 8 luo­kal­la. Kir­joi­tuk­siin val­mis­tau­duin ole­mal­la töis­sä koko luku­lo­man. Yli­opis­tos­sa oli­kin sit­ten paho­ja sopeu­tu­mis­vai­keuk­sia, kun oikeas­ti piti teh­dä töi­tä, enkä ollut kou­lun aika­na oppi­nut min­kään­lais­ta opis­ke­lu ja läksyjentekorutiinia.

    Omil­le lap­sil­le­ni olen ollut (omaan kou­lun­käyn­tii­ni ver­rat­tu­na) mel­koi­nen orja­piis­ku­ri, ja kyl­lä he ovat oppi­neet teke­mään tun­nol­li­ses­ti hom­man­sa, huvit­ti tai ei.

    Lah­jak­kuus on ran­kas­ti yliar­vos­tet­tua, työn­te­ko ja sin­nik­kyys on (lähes) ainoa mil­lä on merkitystä!

    Var­sin­kin pojil­le tämä vete­leh­ti­mi­sen mah­dol­lis­ta­va kou­lu­tus­kult­tuu­ri on todel­la tuhoi­sa. Tun­nol­li­suu­den, vai­van­näön ja nöy­rän asen­teen hal­vek­sun­ta voi käy­dä Suo­men kal­tai­sil­le kult­tuu­reil­le tuhoi­sak­si syn­nyt­täes­säm­me suku­pol­via, joi­den kas­va­mi­sen vas­tuu on sysät­ty lap­sil­le itsel­leen asen­teel­la: “lap­si voi sit­ten itse vali­ta mitä halu­aa olla” ja jou­tu­vat sit­ten pit­käl­le aikui­si­kään asti kasaa­maan oman iden­ti­teet­tin­sä pala­sia toi­siin­sa sopi­mat­to­mis­ta ja lii­an vähis­tä rakennuspalikoista.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka Shang­hai on väes­töl­li­ses­ti iso, sen asuk­kaat ovat kaik­ki kau­pun­ki­lai­sia. Kaik­kial­la maa­il­mas­sa kau­pun­kien kou­luis­sa tulok­set ovat parem­mat kuin maa­seu­dun kou­luis­sa. Niin se on Suo­mes­sa­kin ilman maa­han­muut­ta­jao­suuk­sien kor­jaa­mis­ta ja ilmei­ses­ti pal­jon isom­pi, jos las­ke­taan mukaan ain syn­ty­pe­räi­set suomjalaiset.

    Tätä on Suo­mes­sa tut­kit­tu. Itä- ja Poh­jois-Suo­mes­sa osaa­mis­ta­so on kaik­kein hei­koin, ete­län suu­ris­sa kau­pun­geis­sa kaik­kein paras.

    Mie­leen on jää­nyt eri­tyi­ses­ti se, että jos­sain ainees­sa, jota en nyt muis­ta, sai Poh­jan­maal­la arvo­sa­nan 9 samoil­la tie­doil­la joil­la sai Hel­sin­gis­sä 6. Tämä oli 1990-luvun loppua.

  58. Sylt­ty:
    Yksi problee­ma, aina­kin joi­den­kin kuu­le­mie­ni opet­ta­jien mukaan, on se että eri­tyi­sop­pi­laat ovat samois­sa luo­kis­sa taval­lis­ten oppi­lai­den kans­sa. Ei sii­tä mitään tule. Lisäk­si täy­te­tään kai­ken­lais­ta lip­pus­ta ja lap­pus­ta ja jär­jes­te­tään pala­ve­ria. En tie­dä mikä on todel­li­suus, mut­ta täm­möi­siä vali­tuk­sia on tun­te­mil­ta­ni opet­ta­jil­ta tullut.

    Kyl­lä se kou­luar­jen totuus aika pit­käl­ti noin menee. Eri­tyi­sop­pi­lai­den integroin­ti han­ka­loit­taa luok­kao­pe­tus­ta huo­mat­ta­vas­ti. Luo­kan ulko­puo­li­nen työ­mää­rä, jos­ta ei mak­se­ta min­kään­lais­ta kor­vaus­ta, on lisään­ty­nyt vähi­tel­len aivan val­ta­vas­ti. Myös monet van­hem­mat ovat vaa­ti­vam­pia kuin ennen, eivät­kä kaik­ki reh­to­rit pys­ty pitä­mään näi­tä van­hem­pia kurissa. 

    Opet­ta­jan koko­nais­työ­mää­rä on vii­mei­sen 10–15 vuo­den aika­na lähes kak­sin­ker­tais­tu­nut, palk­ka on pysy­nyt inflaa­tio­ko­ro­tuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta sama­na eli siis pudon­nut puo­leen. OAJ ei ole ammat­ti­liit­to­na siel­tä tehok­kaim­mas­ta päästä.

  59. PISAs­sa käy­te­täään kak­si­vai­heis­ta otan­taa, jos­sa ensin poi­mi­taan kou­lu­ja ja sit­ten kou­luis­ta oppi­lai­ta. Otan­ta­to­den­nä­köi­syyk­sien perus­teel­la las­ke­taan pai­not, jol­la palau­te­taan edus­ta­vuus kou­lu­jen ja oppi­las­ryh­mien suh­teen. Ellei pai­no­ker­toi­mien las­ke­mi­ses­sa ole teh­ty vir­hei­tä, saa­daan näin kor­jat­tua maa­han­muut­ta­jien ja ruot­sin­kie­lis­ten yli­pai­no sekä oppi­las- että kou­lu­ta­sol­la. Samal­la tulee siis kor­jat­tua myös maa­han­muut­ta­ja­val­tai­sis­sa tai ruot­sin­kie­li­sis­sä kou­luis­sa ole­vien suo­men­kie­lis­ten kan­ta­suo­ma­lais­ten pai­not koh­dal­leen. Kaik­ki tämä ja pal­jon muu­ta PISA tilas­to­tie­det­tä löy­tyy OECD:n PISA rapor­teis­ta. Esim: 

    http://browse.oecdbookshop.org/oecd/pdfs/free/9809021e.pdf

  60. JTS:
    Maa­han­muut­ta­ja­per­heis­sä las­ten oppi­mi­seen­kyl­lä panos­te­taan van­hem­pien­kin toimesta.

    Tämä on yleis­tys, johon toi­voi­sin, että kukaan ei sor­tui­si. Juu­ri kodin tuki on minus­ta se suu­rin maa­han­muut­ta­jaop­pi­laan kom­pas­tus­ki­vi sil­loin, kun maa­han­muut­ta­ja tulee euroop­pa­lai­sen kult­tuu­ri­pii­rin ulko­puo­lel­ta. Vaik­ka van­hem­mat sinän­sä toi­voi­si­vat­kin, että lap­sen kou­lu sujuu hyvin ja hänes­tä tulee vaik­ka­pa lää­kä­ri, niin se käy­tän­nön tuki puut­tuu usein koko­naan. Van­hem­mat, tai aina­kaan äiti, eivät vält­tä­mät­tä osaa edes lukea. Kum­mat­kaan eivät ehkä puhu suo­mea. Aina­kaan kum­mat­kaan eivät ole käy­neet län­si­mais­ta kou­lua eivät­kä ihan yksin­ker­tai­ses­ti tie­dä, mitä se kou­lun­käyn­ti on ja miten sitä voi­si tukea. Tämä voi näkyä käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si niin, että van­hem­mat eivät ihan oikeas­ti tie­dä, että lap­si saa kou­lus­ta koti­läk­sy­jä ja hänen pitäi­si teh­dä ne. Heil­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole eväi­tä las­ten­sa kou­lun­käyn­nin tuke­mi­seen ja se on asia, jol­le me emme oikein voi mitään.

    Suo­mes­sa syn­ty­neen lap­sen suo­men­kie­len­tai­to voi olla hyvin puut­teel­li­nen vie­lä ylä­luo­kil­la, sil­lä input­tia ei vaan tule riit­tä­väs­ti, kun koti ja kave­ri­pii­ri eivät ole suo­men­kie­li­siä. Koto­na ei ehkä ole yhtään kir­jaa paria uskon­nol­lis­ta teos­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Tele­vi­sios­ta ei ehkä kat­so­ta suo­men­kie­li­siä ohjel­mia, inter­ne­tis­sä ei surf­fail­la suo­men­kie­li­sil­lä sivuilla.

    Luu­len, että tämä on asia, joka kor­jaan­tuu vain hyvin pit­kän ajan eli usean suku­pol­ven kulues­sa. Suku­pol­vi suku­pol­vel­ta kou­luun totu­taan parem­min ja sel­lai­nen “maa­han­muut­ta­ja” (mik­si Suo­mes­sa syn­ty­nyt­kin on mamu?), joka itse on käy­nyt Suo­mes­sa kou­lua, pys­tyy jo tuke­maan omia lap­si­aan aivan eri taval­la, myös tilan­tees­sa jos­sa se oma kou­lun­käyn­ti ei aika­naan oli­si suju­nut kovin hyvin. Kyse­hän ei ole sii­tä, että van­hem­man pitäi­si toi­mia lap­sen­sa opet­ta­ja­na vaan sii­tä, että hänen pitää tie­tää, mitä se kou­lun­käyn­ti on, jot­ta hän pys­tyy tuke­maan las­taan siinä.

  61. Piti lisä­tä edel­li­seen, että nykyi­sis­tä mati­kan yo-kokeista.

  62. Lii­an van­ha: Täl­lai­nen ei ole nor­maa­li jakau­ma vaan mer­kit­see, että kokee­seen on valikoitunut/valittu parem­paa ainesta

    Tai sit­ten sitä, että mate­ma­tii­kas­sa pär­jää­mi­nen on kui­ten­kin isol­ta osal­ta hikoi­lu­la­ji. Tulok­sia ei ole nor­ma­li­soi­tu käy­tet­ty­jen työ­tun­tien suhteen.

    Luku­tai­dos­sa meil­lä on oppi­la­sys­tä­väl­li­sem­pi kir­joi­tus­jär­jes­tel­mä, jol­loin aasia­lai­set tun­ti­mää­rät eivät näy. Mate­ma­tii­kas­sa taas tais­te­lu­tan­ner on tasai­sem­pi, jol­loin tun­ti­mää­rän tuplaa­mi­sel­la saa parem­paa jäl­keä aikaan.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se mitä yri­tän kysel­lä on, että otos on vah­vas­ti har­hai­nen myös suo­men­kie­lis­ten oppi­lai­den koh­dal­la. Kor­jat­tiin­ko tätä hart­haa ja miten sen yli­pään­sä voi korjata?
    Hel­sin­gin osal­ta har­haa ei tain­nut tul­la, kos­ka Hel­sin­gis­sä ei juu­ri ole kou­lu­ja, jois­sa maa­han­muut­ta­jia oli­si vähem­män kuin viisi.

    Pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa ja maa­lais­kun­nis­sa aina­kin ensim­mäi­sen pol­ven maa­han­muut­ta­jat, jos hei­tä yli­pää­tän­sä on, asu­te­taan kun­nan vuo­kra­ta­loi­hin. Kou­luo­tok­ses­sa lie­nee siten suh­teet­to­man pal­jon vuo­kra­ta­lo­lä­hiöi­den kouluja.

    Jos tätä ei ole nor­mee­rat­tu pois, tulos on vinossa.

  64. Jou­ni Väli­jär­vi on vas­tan­nut Hel­sin­gin sanomissa:

    http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkija+Koulujen+erilainen+valinta+ei+vaikuttanut+Pisa-tuloksiin/a1386558952738

    Esi­mer­kik­si kan­san­edus­ta­ja Osmo Soi­nin­vaa­ra (vihr) epäi­li sun­nun­tai­na blo­gis­saan, että kou­lu­jen valin­ta on vai­kut­ta­nut kan­ta­suo­ma­lais­ten jakau­maan vääristävästi.

    Se ei pidä paik­kaan­sa. Olem­me ana­ly­soi­neet kou­lu­ja myös aikai­sem­pien Pisa-tulos­ten poh­jal­ta, eikä täl­lais­ta vai­ku­tus­ta näy”, Väli­jär­vi sanoo.

    Toi­sin sanoen syn­ty­pe­räi­set suo­ma­lai­set osaa­vat myös maa­han­muut­ta­ja­val­tai­sis­sa kou­luis­sa yhtä hyvin kuin muissa.’

    Oi voi. Tämä ei aina­kaan sel­ven­nä asi­aa. Paha sanoa, mitä Väli­jär­vi tar­koit­ti. Jäl­kim­mäi­nen kap­pa­le on aina­kin puh­das­ta tuu­baa maa­lais­jär­jel­lä aja­tel­tu­na, ehkä kysees­sä on toi­mit­ta­jan tul­kin­ta? Toi­saal­ta 5 tulo­kas­ta on aika mata­la cut-off.

    BeNe-maat ja Sak­sa ovat muu­ten Suo­men kans­sa tasois­sa tai edel­lä, kun ver­ra­taan pot­tu­ja pot­tui­hin. Mui­den poh­jois­mai­den kan­ta­väes­tö­jen­kin edus­ta­jat ovat taa­sen pit­käs­ti taka­na. Lisäk­si on sel­vää, että näin roi­ma pudo­tus Suo­mes­sa ei voi olla puo­lik­si­kaan maa­han­muut­ta­jien suo­raa vai­ku­tus­ta. (Älkää sil­ti pääs­tä­kö hei­tä enää lisää tän­ne, kiitos.)

  65. Onko jos­sain jul­kais­tu, mit­kä kou­lut oli­vat tut­ki­muk­ses­sa muka­na? Esi­mer­kik­si Espoos­sa on muu­ta­ma ylä­kou­lu, jois­sa on mate­ma­tiik­ka­luok­ka. Aina­kaan kai­kis­ta näis­tä kou­luis­ta ei vält­tä­mät­tä löy­dy viit­tä maa­han­muut­ta­jaop­pi­las­ta, joten osa näis­tä kou­luis­ta on saat­ta­nut hyvin­kin jää­dä tut­ki­muk­sen ulko­puo­lel­le. Nämä mate­ma­tiik­ka­luo­kat kui­ten­kin vetä­vät hyviä mate­ma­tii­kan osaa­jia myös naa­pu­ri­kou­lu­jen “alueil­ta”. Jos nyt mate­ma­tiik­ka­luok­ka­kou­lut eivät ole muka­na tut­ki­muk­ses­sa, mut­ta nii­den naa­pu­ri­kou­lut ovat, vää­ris­tää se tulok­sia selvästi.
    Tosin suu­rin osa Pisa-tut­ki­muk­sen mate­ma­tii­kan teh­tä­vis­tä on niin help­po­ja, että on täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä, että suu­rin osa osa­not­ta­jis­ta ei saa tut­ki­muk­ses­ta lähes täy­siä pisteitä.

  66. Väli­jär­vi HS:ssa: “…syn­ty­pe­räi­set suo­ma­lai­set osaa­vat myös maa­han­muut­ta­ja­val­tai­sis­sa kou­luis­sa yhtä hyvin kuin muissa.”

    Tämän täy­tyy olla huo­no vit­si. Siis että Varis­suon ym. kou­lu­jen suo­ma­lai­set osaa­vat ja pär­jää­vät yhtä hyvin kou­lus­sa kuin ns. eliit­tia­lueil­la tai edes kes­ki­mää­räi­sil­lä alueil­la pär­jä­tään. Ei voi olla totta.

  67. Ode, tul­kit­sen­ko oikein, että Roo­pe Uusi­ta­lon tääl­lä ker­to­ma vas­taa kysy­myk­see­si pos­tauk­sen otsi­kos­sa ja että se vas­taus on kiel­tei­nen: Ei vaikuttanut.

    Vai onko Sinus­ta edel­leen syy­tä vei­ka­ta, että Pisan tor­nim­me kei­kah­ti, kos­ka täl­lä ker­taa näyt­teet otet­tiin niin, että nii­hin tuli mukaan vähem­män osaa­vaa kan­ta­väes­töä kuin viimeksi?

    1. Ode, tul­kit­sen­ko oikein, että Roo­pe Uusi­ta­lon tääl­lä ker­to­ma vas­taa kysy­myk­see­si pos­tauk­sen otsi­kos­sa ja että se vas­taus on kiel­tei­nen: Ei vaikuttanut.

      Minä en yksin­ker­tai­ses­ti voi tie­tää, onko otan­ta vai­kut­ta­nut tulok­seen, kos­ka en pää­se koko aineis­toon ja vaik­ka pää­si­sin, ei ole aikaa ana­ly­soi­da. Väi­tän, että vähän vai­ku­tus­ta vinol­la otok­sel­la on, mut­ta ei ehkä kovin pal­jon, kos­ka tuo 5 oppi­las­ta ei sul­je kau­pun­kia­lueil­la mon­ta­kaan kou­lua pois. Kui­ten­kin tuo väi­te, että maa­han­muut­taj­val­tai­sil­la alueil­la kan­ta­väes­tön oppi­laat oli­si­vat yhtä hyviä kuin eliit­tia­lueil­la ei nyt vain voi pitää paik­kaan­sa. Jokin vai­ku­tus tähän jää, mut­ta suu­ruut­ta en osaa sanoa. Seu­raa­va vir­he­läh­de voi olla, että on ver­rat­tu maa­han­muut­ta­ja­val­taiswia kou­lu­ja kau­pun­geis­sa kou­lui­hin maa­seu­dul­la ja havait­tu, että yhtä hyvin niis­sä osataan.

  68. Sylt­ty: No ei var­mas­ti rii­tä. Perus­kou­lus­sa ei esi­mer­kik­si käy­dä vek­to­ria, deri­vaat­taa, loga­rit­mia taik­ka tilas­to­ma­te­ma­tiik­kaa tai jotain kol­lek­tii­vin totuus­tau­lu­ja. Käy­dään­kö edes radi­aa­nia lävit­se? Pyt­ha­go­raan lause­kin tulee usein vas­ta ysi­luo­kal­la vas­taan, joten kyl­lä tuol­la poh­jal­la on ihan tur­ha läh­teä pit­kän mati­kan yli­op­pi­las­ko­kee­seen jos ei satu ole­maan mate­maat­ti­nen nero.

    Tuos­ta vain ver­tai­le­maan vaatimustasoa:
    http://matta.hut.fi/matta/yoteht/
    http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/manmath/Kokonaisuudet/Peruskoulu/Peruskoulu.html

    Tämä on vähän juu­pas eipäs-keskustelua.

    Yli­op­pi­las­ko­kei­den vaa­ti­vusu­ta­so vaih­te­lee vuo­des­ta toi­seen. Ylei­nen vaa­ti­vyúus on las­ke­nut radi­kaa­lis­ti 40 vuo­des­sa. Sil­le ei oikein voi mitään. 

    Vii­me syk­syn pit­kä mate­ma­tiik­ka oli vaa­ti­va. Kevään pit­käs­tä oli­si sel­vit­tä­nyt perus­kou­lun tie­doil­la, aina­kin vähän yrit­täen 3½ teh­tä­vää, so saa­nut kasaan 20 pis­tet­tä. Ala­ra­ja oli 13 ja B:n raja 17.

    Kevään lyhyes­tä oli­si saa­nut rat­kais­tua 6½ teh­tä­vää, so saa­nut kokoon 45 pis­tet­tä, ts. saa­nut magnan.

  69. Mika Lako:
    Kan­nat­taa myös lai­na­ta kir­jas­tos­ta opus, jos­sa on van­ho­ja mate­ma­tii­kan yo-kokei­ta. Teh­tä­vis­tä näkee rimaan tip­pu­neen roimasti. 

    Ikä­vä tosia­sia tai­taa olla, että tie­to­tek­niik­ka ei suin­kaan kas­va­ta ihmis­ten [matematiikka]älyä.

    Huo­no-osai­ses­sa” Viros­sa oppi­lail­la on aivan var­mas­ti vähem­män tablet­te­ja, ehkä Viron nouse­mi­nen Suo­men ohi mate­ma­tii­kas­sa joh­tuu perin­tei­sen kynä+paperi-mallin käytöstä?

    Mekaa­ni­nen las­ken­ta kuu­luu­kin konei­den teh­tä­väk­si. Jää enem­män aikaa ajatteluun.

  70. Vihe­rins­si: Tai sit­ten sitä, että mate­ma­tii­kas­sa pär­jää­mi­nen on kui­ten­kin isol­ta osal­ta hikoi­lu­la­ji. Tulok­sia ei ole nor­ma­li­soi­tu käy­tet­ty­jen työ­tun­tien suhteen.

    Luku­tai­dos­sa meil­lä on oppi­la­sys­tä­väl­li­sem­pi kir­joi­tus­jär­jes­tel­mä, jol­loin aasia­lai­set tun­ti­mää­rät eivät näy. Mate­ma­tii­kas­sa taas tais­te­lu­tan­ner on tasai­sem­pi, jol­loin tun­ti­mää­rän tuplaa­mi­sel­la saa parem­paa jäl­keä aikaan.

    Kaik­ki tai­dot vaa­ti­vat har­joit­te­lua ja ruti­noi­tu­mis­ta. Valo­ku­va­muis­ti hel­pot­taa tie­tys­ti mon­taa asi­aa ja näyt­tää sil­tä, että asiat osataan.
    Mut­ta se on har­haa, hui­pul­le pääs­tään vain työ­tä tekemällä.

    Toden­nä­köi­sem­pää aasi­lai­seen menes­tyk­seen on oppi­la­sai­nek­sen vali­koi­mi­nen tie­toi­ses­ti ja tiedostamatta.

    Yksi syy on kau­pun­kien ja maa­seu­dun ero kau­pun­kien hyväk­si. Kii­nas­ta muka­na on vain kau­pun­ke­ja, Japa­ni, Taiwan, Sin­ga­po­re, Korea ovat kaupungistuneita.

    Kou­lut ovat jakaan­tu­neet niin, että hyviin kou­lui­hin kil­pail­laan ja huo­noi­hin kou­lui­hin joudutaan

    Ja osa jää kou­lu­jen ulko­puo­lel­le, kuten Kii­nas­sa usein käy.

    Ei tar­vi­ta suur­ta valin­taa, kun lop­pu­tu­le­ma ei enää kuvaa kaik­kien oppi­lai­den osaa­mi­sen tasoa.

  71. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Mekaa­ni­nen las­ken­ta kuu­luu­kin konei­den teh­tä­väk­si. Jää enem­män aikaa ajatteluun.

    No, mate­ma­tiik­ka on kui­ten­kin loo­gi­sen ajat­te­lun kie­li ja ilman housun­ta­ka­mus­ten kulut­ta­mis­ta tyl­sien las­ku­har­joi­tus­ten ääres­sä sen oppii hal­lit­se­maan ihan yhtä hyvin kuin min­kä tahan­sa vie­raan kie­len ilman tai­vu­tus­muo­to­jen, kie­lio­pin ja idio­mien tankkausta.

    Toki loo­gi­sen ajat­te­lun­kin voi­nee lähi­tu­le­vai­suu­des­sa ulkois­taa koneil­le ihmis­kun­nan terä­vim­män kär­jen kes­kit­tyes­sä himas­te­luun ja mui­den tais­tel­les­sa pää­sys­tä tosi-tee­vee­hen. Itse en kui­ten­kaan toi­voi­si, että me ihmis­kun­ta­na ihan vie­lä luo­vu­tet­tai­siin — vaik­ka bio­lo­gi­nen evo­luu­tio jos­kus jou­tuu­kin huo­mat­ta­vas­ti nopeam­man kone-evo­luu­tion syrjäyttämäksi.

  72. Maa­seu­dun kou­lu­jen­kaan ei pitäi­si PISA tulok­sia vää­ris­tää. PISA otos on osi­tet­tu otos, jos­sa kou­lut poi­mi­taan erik­seen kau­pun­geis­ta ja maa­seu­dul­ta. Lisäk­si otan­ta on osit­tet­tu alueit­tain ja suomen/ruotsinkielisiin.

    Jos joku innos­tuu otan­nan vai­ku­tus­ta tar­kis­ta­maan, niin peri­aat­tees­sa PISA datas­ta voi­nee poi­mia erik­seen sen otok­sen, joka oli­si dataan osu­nut ilman maa­han­mut­ta­jien yli­pai­no­tus­ta. Aika työ­läs­tä ja esim kes­ki­vir­hei­den las­ke­mi­nen vaa­tii hiu­kan pereh­ty­mis­tä, mut­ta teh­tä­vis­sä. Ja aina­kin data on kaik­kien kiin­nos­tu­nei­den saatavilla.

    kort­ti­tem­put

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minä en yksin­ker­tai­ses­ti voi tie­tää, onko otan­ta vai­kut­ta­nut tulok­seen, kos­ka en pää­se koko aineis­toon ja vaik­ka pää­si­sin, ei ole aikaa ana­ly­soi­da. Väi­tän, että vähän vai­ku­tus­ta vinol­la otok­sel­la on, mut­ta ei ehkä kovin pal­jon, kos­ka tuo 5 oppi­las­ta ei sul­je kau­pun­kia­lueil­la mon­ta­kaan kou­lua pois. Kui­ten­kin tuo väi­te, että maa­han­muut­taj­val­tai­sil­la alueil­la kan­ta­väes­tön oppi­laat oli­si­vat yhtä hyviä kuin eliit­tia­lueil­la ei nyt vain voi pitää paik­kaan­sa. Jokin vai­ku­tus tähän jää, mut­ta suu­ruut­ta en osaa sanoa.Seuraava vir­he­läh­de voi olla, että on ver­rat­tu maa­han­muut­ta­ja­val­taiswia kou­lu­ja kau­pun­geis­sa kou­lui­hin maa­seu­dul­la ja havait­tu, että yhtä hyvin niis­sä osataan.

  73. Lii­an van­ha: Toden­nä­köi­sem­pää aasi­lai­seen menes­tyk­seen on oppi­la­sai­nek­sen vali­koi­mi­nen tie­toi­ses­ti ja tiedostamatta.

    Täl­lä on var­mas­ti vai­ku­tus­ta. Mut­ta jos näis­sä aasia­lai­sis­sa kou­luis­sa käy­te­tään esi­mer­kik­si kak­sin­ker­tai­nen tun­ti­mää­rä mate­ma­tii­kan opet­ta­mi­seen iäs­tä 6 ikään 15, niin sen pitää näkyä tuloksissakin.

    Oma­koh­tai­set koke­muk­se­ni täs­tä ovat vähäi­siä, mut­ta taval­li­ses­ti luo­tet­ta­vat asi­aan (ja Aasi­aan) pai­kan pääl­lä tutus­tu­neet opet­ta­jat ovat ker­to­neet sikä­läis­ten kol­le­goit­ten­sa häm­mäs­tel­leen sitä, kuin­ka pie­nil­lä tun­ti­mää­ril­lä Suo­mes­sa on saa­tu hyviä tulok­sia aikaan.

    En suin­kaan ole perään­kuu­lut­ta­mas­sa aasia­lais­ta ahke­ruu­teen ja ulkoao­pis­ke­luun perus­tu­vaa kult­tuu­ria aina­kaan niil­tä osin, että se tun­tuu aina­kin kor­kea-asteel­la välil­lä kor­vaa­van ymmär­tä­mis­tä tank­kaa­mi­sel­la. Tun­ti­mää­räe­rot ovat kui­ten­kin niin raju­ja, ettei se voi olla näky­mät­tä jos­sain, kun pis­te­mää­räe­rois­sa puhu­taan esi­mer­kik­si luku­vuo­den mit­tai­sis­ta eroista.

    Mut­ta sit­ten koko­naan toi­nen jut­tu on se, että nyt me tui­jo­tam­me Pisa-tut­ki­muk­ses­sa kes­kiar­voi­hin. Kat­so­taan mate­ma­tii­kan kes­kiar­vo­ja eri mais­sa, kat­so­taan poi­kien ja tyt­tö­jen kes­kiar­vo­ja eri mais­sa. Kui­ten­kin jakau­maa pitäi­si tui­jot­taa vähän tar­kem­min, kos­ka nii­tä kan­sa­kun­nan menes­tys­te­ki­jöi­tä on niin siel­lä jakau­man alku- kuin loppupäässäkin.

  74. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Mekaa­ni­nen las­ken­ta kuu­luu­kin konei­den teh­tä­väk­si. Jää enem­män aikaa ajatteluun.

    Bzzzt. Vää­rä vastaus.

    En ole tavan­nut ensim­mäis­tä­kään mate­ma­tii­kas­sa tai sitä lähel­lä ole­vis­sa aineis­sa tai­ta­vaa ammat­ti­lais­ta, joka ei tar­vit­taes­sa pyö­rit­täi­si kaa­vo­ja suju­vas­ti pääs­sä ja paperilla.

    Kukaan ei ole vie­lä kek­si­nyt sel­lais­ta tapaa kehit­tää mate­maat­tis­ta hah­mo­tus­ta, joka ei vaa­ti­si huo­mat­ta­vaa mää­rää pers­pi­raa­tio­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen mate­ma­tii­kan meka­nii­kan kans­sa puur­ta­mi­ses­sa. Yksin­ker­tai­se­na esi­merk­ki­nä on se, että nume­roi­den suu­ruus­luok­kien oikea hah­mot­ta­mi­nen vaa­tii sen, että nii­den nume­roi­den kans­sa on tuttu.

    Näi­den mekaa­nis­ten tai­to­jen opet­te­le­mi­seen voi ker­naas­ti käyt­tää nyky­tek­no­lo­gi­aa apu­na. Pääs­sä­las­kun opet­te­le­mi­nen voi men­nä tie­to­ko­ne­pe­li­nä pal­jon muka­vam­min kuin tunk­kai­sel­la kou­lu­tun­nil­la. Ne tai­dot pitää kui­ten­kin hank­kia, jos mie­lii olla ole­mat­ta nume­ro­tai­do­ton. (Kir­ja­vink­ki: John Allen Pau­los: Innu­me­racy / Numerotaidottomuus.)

    Mate­ma­tiik­ka on jol­lain taval­la has­sus­ti kui­ten­kin siel­lä jonon hän­tä­pääs­sä, kun puhu­taan tie­to­ko­nei­den tulon vai­ku­tuk­ses­ta oppiai­nee­seen. Työ­ka­lu­ja on, mut­ta nii­den käy­tön aika on varsn myö­häi­ses­sä vai­hees­sa opin­to­ja. Itse teen mel­kein kai­ken tie­to­ko­neel­la, mut­ta mate­ma­tii­kan pyö­ri­tyk­sen sudin lyi­jy­ky­näl­lä vii­den mil­lin ruu­tu­pa­pe­ril­le. Tosin opti­mis­ti­ses­ti odo­tan pädien kehit­ty­mis­tä sii­hen pis­tee­seen, että voin vaih­taa pape­rin ja kumin­pu­rut table­tin ruutuun.

    Täs­sä suh­tees­sa olen kovin van­ha­kan­tai­nen sii­tä huo­li­mat­ta, että olen maa­gi­set bit­ti-ihmeet mat­lab, mat­he­ma­tica, maple, octa­ve, pylab, sci­py, num­py, (La)TeX, jne. ovat tul­leet oman ura­ni eri vai­heis­sa kovin­kin lähei­sik­si tutuik­si. Ne ovat oivia apu­vä­li­nei­tä eri asioil­le sen jäl­keen, kun ne asiat ovat koh­ta­lai­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä oman pää­kop­pa­ni sisällä.

    Jos asia tun­tuu oudol­ta, kan­nat­taa kysyä mate­ma­tii­kan yli­opis­to-opet­ta­jil­ta. Hyvin ylei­nen ongel­ma on se, että kun ne mekaa­ni­set tai­dot ovat huo­nos­sa, vaa­ti­vam­pien asioi­den opet­ta­mi­nen on tus­kal­li­sem­paa. Ja täs­sä ei ole kysy­mys kog­ni­tii­vi­ses­ta mak­si­mi­ka­pa­si­tee­tis­ta, vaan nime­no­maan sii­tä tyl­säs­tä kaa­van­pyö­ri­tyk­ses­tä, johon rutii­ni tulee vain kaa­vaa käsin pyörittämällä.

  75. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Kym­me­nes­sä vuo­des­sa lap­set ovat siir­ty­neet net­tiin. Kou­lu­lai­tos taas ei ole pysy­nyt mukana.
    Digi­na­tii­vit ovat näil­lä het­kil­lä aloit­ta­mas­sa kou­lun­käyn­ti­ään ja ope­tuk­ses­sa se on huomioitava.

    Onko sinul­la joten­kin eri­tyi­ses­ti sel­lai­nen käsi­tys, että opet­ta­jat eivät ole kos­kaan tavan­neet Inter­ne­tiä? Opis­ke­lu­maa­il­mas­sa net­tiä on ollut vähän vai­kea väl­tel­lä jo 20 vuot­ta, joten ihan uudes­ta jutus­ta ei ole kyse.

    Minua kiin­nos­taa tämä puhe digi­na­tii­veis­ta. Mitä nämä digi­na­tii­vi­pol­ven tena­vat osaa­vat eri taval­la kuin aikaisemmat?

    Jos­sain vai­hees­sa puhut­tiin sii­tä, että yli­opis­toi­hin alkaa tul­la ensim­mäi­nen suku­pol­vi, jol­le Inter­net on ollut elä­mäs­sä muka­na lap­ses­ta asti. Kro­no­lo­gi­ses­ti tämä pitää paik­kan­sa, mut­ta kun olen näi­tä 80–90-luvulla syn­ty­nei­tä opet­ta­nut ja opas­ta­nut sekä työ­elä­mäs­sä että yli­opis­tos­sa, en ole oikein huo­man­nut sitä, mis­sä asia näkyisi.

    Opis­ke­li­jat eivät ole eri­tyi­sen suju­via käyt­tä­mään käy­tän­nön tie­to­tek­ni­siä hyö­ty­työ­ka­lu­ja. Tuo­tok­set eivät ole miten­kään aikai­sem­mis­ta pol­vis­ta poik­kea­via kir­jal­li­ses­ti, sisäl­löl­li­ses­ti tai ulkoa­sul­li­ses­ti. Tie­don­ha­ku­tai­dot eivät ole eri­tyi­sen hyviä tai suju­via, mikä joh­tuu kar­keas­ti sii­tä, että KVG-käyt­tö­liit­ty­mä on riit­tä­vän yksin­ker­tai­nen vähän van­hem­mil­le­kin, jol­loin hakusa­no­jen valin­ta ja koke­muk­sen tuo­ma osu­mien rele­vans­sin ymmär­tä­mi­nen peit­tä­vät erot tek­ni­sis­sä valmiuksissa.

    Tie­to­ko­nei­den kans­sa tule­vat ongel­mat ovat ihan yhtä mys­ti­siä kuin kym­me­nen vuot­ta sit­ten­kin. Käy­tän­nös­sä mel­kein kaik­ki opis­ke­li­joi­den koneel­la teke­mä on sel­lais­ta, min­kä oli­si saa­nut aikaan jo 15 vuot­ta sit­ten käy­tös­sä olleil­la työ­ka­luil­la. (Onnek­si mukaan mah­tuu aina muu­ta­ma kuvan- ja videon­kä­sit­te­lyä har­ras­ta­va yksilö.)

    Ainoa hyvin sel­keäs­ti havait­ta­va ero on mobii­li­lait­teil­la teks­tu­aa­li­sen vies­tin­nän nopeus. Sii­nä nyky­nuo­ret ovat todel­la suk­ke­lia, kol­me­kymp­pi­set­kin ovat hitai­ta kir­joit­ta­maan eri­lais­ta ääri­ly­hyt­proo­saa räh­mä­näy­töl­lä. Tämä yhdes­sä sosi­aa­li­seen medi­aan sulau­tu­mi­sen kans­sa voi­si olla hyvin mer­kit­tä­vä­kin muu­tos, mut­ta minul­ta on men­nyt ohi sen käy­tän­nön vai­ku­tus opiskeluun.

    Kyy­nik­ko voi­si men­nä sano­maan, että ainoa digi­na­tii­vien mer­kit­tä­vä opis­ke­luun vai­kut­ta­va omi­nai­suus on lyhyt­jän­tei­syys, johon mobii­li­le­lut ovat opet­ta­neet… Tai sit­ten on vain niin, että me digiä vie­raa­na kie­le­nä opis­kel­leet emme ymmär­rä koko jutus­ta mitään. Joten­kin asi­aan on kui­ten­kin vai­kea pääs­tä kiinni.

  76. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Mekaa­ni­nen las­ken­ta kuu­luu­kin konei­den teh­tä­väk­si. Jää enem­män aikaa ajatteluun. 

    Jos ajat­te­lul­la tar­koi­te­taan reaa­li­maa­il­mas­ta ja fak­tois­ta vapaa­ta “ajat­te­lua” ja ne las­kut jäte­tään yksin­ker­tai­ses­ti teke­mät­tä, niin varmaan. 

    Aihee­na ovat kui­ten­kin sen kal­tai­nen perus­ma­te­ma­tiik­ka, että vähän huo­nom­mal­la­kin pääs­sä­las­ku­tai­dol­la pitäi­si pää­sään­töi­ses­ti pys­tyä saa­maan aina­kin se ensim­mäi­nen mer­kit­se­vä nume­ro nopeam­min kuin kai­vat esiin las­ki­men tai excelin.

  77. Why lear­ning les­sons from PISA is as hard as pre­dic­ting who will win a foot­ball match”, David Spie­gel­hal­ter blog­gaa Pisas­ta. (D.S. on englan­ti­lai­nen puo­li­julk­kis baye­si­lai­nen tilastotieteilijä.)

    Kir­joi­tuk­ses­sa kri­ti­soi­daan otan­ta­me­ne­tel­mien eli tar­kem­min sanot­tu­na impu­toin­nin tuot­ta­maa tun­te­ma­ton­ta epä­var­muut­ta. Näkö­jään mait­ten pis­teil­le anne­taan myös luot­ta­mus­vä­lit, mut­ta täs­tä en ole kuul­lut Suo­mes­sa mai­nit­ta­van. (Ko. kir­joit­ta­ja siis epäi­lee että luot­ta­mus­vä­lit ovat opti­mis­ti­sia.) Voi­si­ko joku tar­kis­taa onko Suo­men sijoi­tuk­sen muu­tos edes tilas­tol­li­ses­ti merkitsevä?

    Myös kiin­ni­te­tään huo­mio­ta huo­noon maa­ta­son vuo­si­kor­re­laa­tioon, mikä viit­taa suu­reen satun­nais­kom­po­nent­tiin, ja pai­no­te­taan että Pisa on indi­kaat­to­ri. Ensin­nä­kään se ei ker­ro syis­tä mitään, kos­ka ei tes­taa mitään hypo­tee­se­ja, ja lisäk­si kysy­mys­ten pai­no­tuk­set tai­ta­vat olla mie­li­val­tai­sia, eivät tule edes faktorianalyysistä. 

    Eli kun esim. ete­lä-korea­lai­set ja skan­di­naa­vit lap­set sano­vat ole­van­sa kou­lus­sa hyvin onnet­to­mia, tätä pai­no­te­taan var­sin mie­li­val­tai­ses­ti lop­pu­tu­lok­ses­sa ver­rat­tu­na saavutuksiin.

  78. Vihe­rins­si:Minua kiin­nos­taa tämä puhe digi­na­tii­veis­ta. Mitä nämä digi­na­tii­vi­pol­ven tena­vat osaa­vat eri taval­la kuin aikaisemmat?Jossain vai­hees­sa puhut­tiin sii­tä, että yli­opis­toi­hin alkaa tul­la ensim­mäi­nen suku­pol­vi, jol­le Inter­net on ollut elä­mäs­sä muka­na lap­ses­ta asti. Kro­no­lo­gi­ses­ti tämä pitää paik­kan­sa, mut­ta kun olen näi­tä 80–90-luvulla syn­ty­nei­tä opet­ta­nut ja opas­ta­nut sekä työ­elä­mäs­sä että yli­opis­tos­sa, en ole oikein huo­man­nut sitä, mis­sä asia näkyisi.

    Hah, tena­vat pitäi­si lait­taa minun tilas­to­ma­te­ma­tii­kan kurs­seil­le­ni, jos eläk­keel­le jo nyt jää­nyt pro­fes­so­ri aloit­taa sano­mal­la että “Ter­ve­tu­loa mat­rii­sien mie­len­kiin­toi­seen maailmaan…”

    Kyl­lä sii­nä Ins­ta­gram-tei­neil­lä suu vää­ris­tyy kun las­ke­taan muu­ta­mia Moo­re-Pen­ro­se kään­teis­mat­rii­se­ja tai käy­te­tään tun­te­ja Gauss-Jor­da­nin eli­mi­noin­ti­me­ne­tel­män opiskeluun.

    Haus­kaa sinän­sä että sitä ei kos­kaan ker­rot­tu että mene­tel­mä perus­tuu sii­hen että palau­te­taan kan­ta­vek­to­rit iden­ti­teet­ti­mat­rii­sin ja alkeis­tyy­pin rivio­pe­raa­tioi­den kaut­ta, joi­den avul­la rat­kai­su voi­daan esittää.

  79. Tus­kin PISA-tut­ki­muk­ses­sa vas­taus­ka­to osal­lis­tu­mat­to­muu­den kaut­ta sinän­sä oli­si ongel­ma, vas­taus­ta­son vas­taus­ka­to (item non-res­pon­se) voi olla jon­kin­lai­nen ongelma.

    Mis­tä impu­toin­nis­ta Jan­ne S puhuu? Otan­ta­me­ne­tel­mäl­lä itsel­lään ei ole vält­tä­mät­tä teke­mis­tä impu­toin­nin kans­sa. Impu­toin­ti tar­koit­taa vas­taus­ka­don käsit­te­lyä eri­lai­sil­la menetelmillä.

    Mitä lop­pu­jen lopuk­si kou­lu­tuk­ses­sa halu­taan mita­ta? Sitä aines­ta, mikä saa­puu kou­lu­tus­pro­ses­siin, vai siel­tä kou­lu­tus­pro­ses­sis­ta ulos syl­käis­tyä aineis­ta? Vai kou­lu­tus­pro­ses­sia itseään?

    Kou­lu­tus­put­ki:

    input —> trans­for­maa­tio —> output

    Veron­mak­sa­ja­na oli­sin kiin­nos­tu­nut sii­tä miten teho­kas tuo trans­for­maa­tio­pro­ses­si on. Pro­ses­siin sisään tule­vaan panos­vek­to­riin ei vält­tä­mät­tä voi vai­kut­taa (pitäi­si ehkä har­joit­taa myös eugeniikkaa). 

    Eri­lais­ten tes­tien pis­te­mää­rät voi­daan aja­tel­la indi­kaat­to­reik­si jos­tain alla ole­vas­ta ilmiös­tä, joka on puh­das asian mit­ta­ri mut­ta joka on havait­se­ma­ton. Kun ote­taan usei­ta eri­lai­sia tes­te­jä ja las­ke­taan nii­den riip­pu­vuuk­sia niin voi­daan eri­lais­ten tilas­tol­lis­ten mene­tel­mien avul­la yrit­tää teh­dä esti­moin­tia nois­ta laten­teis­ta muuttujista.

    Kyvyk­kyy­den mit­taus on siis pro­jek­tioi­den teke­mis­tä true-sco­re ava­ruu­teen indikaattoriavaruudesta.

  80. Ennen kuin­jat­kam­me asian suu­rem­paa kau­his­te­lua, joku vii­sas voiis ker­toa, kuin­ka pal­jon pis­te­tä PISA-osiois­ta voi yhteen­söä saa­da. Mikä oli edel­li­nen psi­te­mää­tä ja mikä nykyi­nen. Ja tie­ten­kin: mikä on hajon­ta maa­na kouluissa.

    Koti­taus­ta vai­kut­taa. Otan vain yhden esimerkin:

    Eilen kir­ja­kau­pas­sa huo­ma­sin myyn­nis­sä ole­van yli 4‑vuotiaille tar­koi­e­tun Muu­mien nume­ro­pe­lin. Pelei­lä ja lei­keil­lä luvun­las­ku lap­se­na opi­taan, jos opitaan. 

    Mil­lai­set­ko­han per­heet (tai iso­van­hem­mat) ostaa­vat sel­lai­sen pelin lap­sil­leen ja myös leik­ki­vät muka­na? Yksi aika­nen sii­hen aina tar­vi­taan: joku van­hem­mis­ta, iso­van­hem­mis­ta, suku­lai­sis­ta tai kou­lui­käi­nen perhetuttu.

  81. Otan­nan vai­ku­tus­ta tulok­siin on selvitetty

    Kou­luo­tok­sen mah­dol­lis­ta vai­ku­tus­ta Suo­men PISA-tulok­siin on sel­vi­tet­ty aiem­pien PISA-aineis­to­jen avul­la. Ana­lyy­seis­sa ver­rat­tiin PISAan 2012 osal­lis­tu­nei­den kou­lu­jen oppi­lai­den aiem­paa menes­ty­mis­tä mui­den PISAan osal­lis­tu­nei­den kou­lu­jen oppi­lai­den menes­ty­mi­seen. Ver­tai­lu teh­tiin kun­kin PISA-tut­ki­muk­sen (2000, 2003, 2006, 2009) osal­ta erik­seen. Kysyt­tiin siis 

    Eroa­vat­ko PISAan 2012 osal­lis­tu­nei­den kou­lu­jen ja tut­ki­muk­ses­ta nyt pois jää­nei­den kou­lu­jen oppi­lai­den tulok­set toi­sis­taan aiem­mis­sa PISA-tutkimuksissa?”

    Ana­lyy­seis­sa käy­tet­tiin oppi­las- ja kou­lu­pai­noin pai­no­tet­tu­ja pis­te­mää­riä. Vas­tauk­se­na tut­ki­mus­ky­sy­myk­seen saa­tiin yksi­se­lit­tei­ses­ti, ettei kou­lu­ryh­mien menes­ty­mi­ses­sä ollut ero­ja. Asian var­mis­ta­mi­sek­si samat ana­lyy­sit teh­tiin vie­lä erik­seen 16 suu­rim­mas­sa suo­ma­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa. Myös­kään sel­ke­ää näyt­töä kau­pun­kien sisäi­sis­tä erois­ta ei saa­tu. Ver­tai­luai­neis­to toi­mi­tet­tiin myös PISA-kon­sor­tion tilas­to­asian­tun­ti­joi­den ana­ly­soi­ta­vak­si. Myös­kään he eivät havain­neet kah­den kou­lu­ryh­män välil­lä ero­ja nii­den aiem­mas­sa PISA-menestyksessä.

    PISA 2012-aineis­to on vapaas­ti kaik­kien haluk­kai­den ana­ly­soi­ta­vis­sa vuo­den 2014 alku­puo­lel­la. Täl­löin kai­kil­la tut­ki­joil­la on mah­dol­li­suus sel­vit­tää myös tätä kysy­mys­tä yksityiskohtaisesti

    Jou­ni Välijärvi
    PISAn kan­sal­li­nen koordinaattori

  82. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Mekaa­ni­nen las­ken­ta kuu­luu­kin konei­den teh­tä­väk­si. Jää enem­män aikaa ajatteluun.

    Nämä Pisa-teh­tä­vät, joi­ta on webis­sä, vaa­ti­vat­kin tosi pal­jon mekaa­nis­ta las­ken­taa. Onko 2 km 5 minuu­tis­sa kovem­paa kyy­tiä kuin 4 km 10 minuu­tis­sa? Pitää kai­vaa las­kin esil­le, kun saa­daan sel­vil­le että 2x2= 4 ja 2x5 =10. Tämän osa­si 88% suo­ma­lais­ta. 4x2x3x30=720 , 38% suo­ma­lai­sis­ta osa­si vali­ta oikean vaihtoehdon.
    Aje­taan fil­la­ril­la 4 km 9 minuu­tis­sa ja sit­ten 3km 6 minuu­tis­sa. Pal­jon­ko on kes­ki­no­peus tun­nis­sa (pitää tie­tää, että tun­nis­sa on 60 minuut­tia). Tämän kyke­ni las­ke­maan 4% suo­ma­lai­sis­ta. Ei näis­sä jou­du edes kynää ja pape­ria käyt­tä­mään, mut­ta ymmär­rys­tä var­si­nai­sen las­ken­nan kai­va­mi­seen teh­tä­väs­tä tar­vi­taan. Aika hei­kos­ti ajat­te­luun oli jää­nyt aikaa 96 prosentilta.

  83. Vihe­rins­si: Kukaan ei ole vie­lä kek­si­nyt sel­lais­ta tapaa kehit­tää mate­maat­tis­ta hah­mo­tus­ta, joka ei vaa­ti­si huo­mat­ta­vaa mää­rää pers­pi­raa­tio­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen mate­ma­tii­kan meka­nii­kan kans­sa puur­ta­mi­ses­sa. Yksin­ker­tai­se­na esi­merk­ki­nä on se, että nume­roi­den suu­ruus­luok­kien oikea hah­mot­ta­mi­nen vaa­tii sen, että nii­den nume­roi­den kans­sa on tuttu.

    Täy­sin samaa miel­tä. Tosie­lä­mäs­sä on lisäk­si kes­keis­tä, että osaa pel­kis­tää näke­män­sä tai kuu­le­man­sa seka­lai­sen aineis­ton ensin teh­tä­väk­si ja sit­ten kaa­vak­si (ennen kai sen nime­nä oli kuvaa­va “aset­ta­mus”), jon­ka sit­ten rat­kai­see. Monel­la menee sor­mi suu­hun jo pro­sent­tien hah­mot­ta­mi­ses­sa las­ke­mi­ses­ta puhumattakaan.

  84. Roo­pe Uusi­ta­lo: Maa­seu­dun kou­lu­jen­kaan ei pitäi­si PISA tulok­sia vää­ris­tää. PISA otos on osi­tet­tu otos, jos­sa kou­lut poi­mi­taan erik­seen kau­pun­geis­ta ja maa­seu­dul­ta. Lisäk­si otan­ta on osit­tet­tu alueit­tain ja suomen/ruotsinkielisiin.

    Jos otok­seen valit­tiin suh­tees­sa enem­män kou­lu­ja, jois­sa on vähin­tään 5 maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ta oppi­las­ta, sii­tä on voi­nut syn­tyä vinou­maa seu­raa­val­la mekanismilla: 

    Tapio: Pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa ja maa­lais­kun­nis­sa aina­kin ensim­mäi­sen pol­ven maa­han­muut­ta­jat, jos hei­tä yli­pää­tän­sä on, asu­te­taan kun­nan vuo­kra­ta­loi­hin. Kou­luo­tok­ses­sa lie­nee siten suh­teet­to­man pal­jon vuo­kra­ta­lo­lä­hiöi­den kouluja.

    En mis­sään nimes­sä väi­tä, että tämä oli­si mer­kit­tä­vä syy huo­noon menes­tyk­seen. Saat­taa kui­ten­kin selit­tää osan Itä- ja Poh­jois-Suo­men tulos­ten romah­ta­mi­ses­ta. Siel­lä moniin muut­to­tap­pio­kun­tiin on otet­tu maahanmuuttajaperheitä.

  85. Itseä­ni hiu­kan arve­lut­taa, että onko tämä PISA-tut­ki­mus lop­pu­jen lopuk­si lain­kaan käyt­tö­kel­poi­nen eri mai­den kou­lu­jär­jes­tel­mien ver­tai­luun, vai mit­taa­ko se enem­män­kin mui­ta olo­suh­tei­ta tut­kit­tu­jen oppi­lai­den per­he­taus­tas­sa ja yhteis­kun­nas­sa. Aina­kin se on sel­vää, että menes­tyk­sen tii­vis­tä­mi­nen yhteen lukuun, eli pis­te­mää­rien kes­kiar­voon, on lii­al­li­nen yksin­ker­tais­tus ja vie kes­kus­te­lua sivuraiteille.

    Kes­kei­nen selit­tä­vä teki­jä tulok­sis­sa on otos­jou­kon vali­koi­tu­mi­nen eri­lai­sis­ta syis­tä. Kii­nan tiet­ty­jen kau­pun­kien (Shang­hai, Hong Kong, Macao) tulok­sis­sa lie­nee aina­kin osit­tain kysy­mys eri puo­lil­ta maa­ta ja maa­il­maa läh­töi­sin ole­vien hyvin toi­meen­tu­le­vien ja kou­lu­tet­tu­jen per­hei­den kes­kit­ty­mi­ses­tä näi­hin kaupunkeihin. 

    Yhden­mu­kai­nen oppi­la­sai­nes ja vähäi­nen hei­kos­ti osaa­vien osuus selit­tää myös Viron menes­tyk­sen matematiikassa.

    Vas­taa­vas­ti monien tek­no­lo­gi­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti vah­vo­jen län­si­mai­den (esim. Alan­ko­maat, Sak­sa, Rans­ka, Ruot­si, Yhdys­val­lat) sijoit­tu­mis­ta kes­kiar­vo­mit­ta­ril­la näyt­tää hei­ken­tä­vän suu­ri hei­kos­ti osaa­vien oppi­lai­den jouk­ko, jota aina­kin osit­tain saat­taa selit­tää suu­ri maa­han­muut­ta­jien osuus. Maa­han­muut­ta­jien huo­nom­pi menes­tys näis­sä mais­sa on ymmär­ret­tä­vää, kos­ka suu­ri osa ko. maa­han­muut­ta­jis­ta lie­nee läh­töi­sin sel­väs­ti köy­hem­mis­tä olois­ta eikä esi­mer­kik­si puhu äidin­kie­le­nään kou­lu­jen opetuskieltä.

    Jos maat jär­jes­tet­täi­siin esi­mer­kik­si (tasoil­la 5 ja 6) hyvin mate­ma­tiik­kaa osaa­vien oppi­lai­den osuu­den mukaan, oli­si jär­jes­tys var­sin eri­lai­nen, ja Suo­men sijoi­tus pal­jon mai­nos­tet­tua­kin heikompi.

    Näi­den seik­ko­jen vuok­si PISA-tut­ki­muk­sen käyt­tä­mi­nen osaa­mi­sen, saa­ti kou­lu­jär­jes­tel­mien, ver­tai­luun val­tioi­den välil­lä ei ole niin yksin­ker­tais­ta kuin on annet­tu ymmär­tää. Mie­les­tä­ni on myös sel­vää, että maa­han­muut­ta­jien mer­ki­tys tie­tees­sä ja talou­des­sa on sel­väs­ti posi­tii­vi­nen sekä lyhyel­lä että pit­käl­lä täh­täi­mel­lä esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa ja Yhdys­val­lois­sa, vaik­ka näis­sä mais­sa maa­han­muut­ta­jien ja hei­dän jäl­ke­läis­ten­sä suu­ri osuus mah­dol­li­ses­ti las­kee­kin PISA-sijoitusta.

    Osmon lin­kit­tä­mäs­sä rapor­tis­sa (http://www.okm.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm20.pdf) sivuil­la 16 ja 18 ole­vien tau­luk­ko­jen ver­tai­lu pal­jas­taa, että aina­kin mate­ma­tii­kas­sa PISA-sijoi­tus mää­räy­tyy lähes pel­käs­tään hei­kos­ti osaa­vien osuu­del­la. Mie­les­tä­ni kui­ten­kin vähin­tään yhtä oleel­li­nen mit­ta­ri oli­si hyvin osaa­vien oppi­lai­den osuus, ja oli­si­kin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä täl­lä taval­la jär­jes­tet­ty lista.

  86. Jou­ni Väli­jär­vi:
    “Eroa­vat­ko PISAan 2012 osal­lis­tu­nei­den kou­lu­jen ja tut­ki­muk­ses­ta nyt pois jää­nei­den kou­lu­jen oppi­lai­den tulok­set toi­sis­taan aiem­mis­sa PISA-tutkimuksissa?” 

    Jol­loin jää vie­lä mah­dol­li­suus, että voi­mak­kain kou­lu­jen eriy­ty­mi­nen (oli se sit­ten whi­te fligh­tiä, rich fligh­tiä tai mitä vain) oli­si tapah­tu­nut vas­ta vuo­den 2009 jälkeen.

  87. PISAs­sa siis impu­toi­daan vas­tauk­sia sik­si, että vas­tat­ta­vat kysy­myk­set vaih­te­le­vat oppi­laas­ta toi­seen ja vain osa kysy­myk­sis­tä on sel­lai­sia, joi­hin kaik­ki vas­taa­vat. Oppi­laan toden­nä­köi­set vas­tauk­set nii­hin kysy­myk­siin, joi­ta hän ei saa­nut vas­tat­ta­vak­seen, impu­toi­daan olet­taen, että hän oli­si vas­tan­nut nii­hin samal­la taval­la kuin ne oppi­laat, jot­ka vas­ta­si­vat nii­hin ja joi­den ylei­nen osaa­mis­ta­so on samaa luokkaa.

    Tämän sys­tee­min tar­koi­tuk­se­na on saa­da tie­toa oppi­lai­den suo­ri­tus­ta­sos­ta suu­rem­mas­sa mää­räs­sä kysy­myk­siä kuin oli­si muu­ten mah­dol­lis­ta samas­sa ajas­sa. Impu­toin­nis­ta joh­tu­va kes­ki­vir­heen suu­re­ne­mi­nen on otet­tu huo­mioon PISAn jul­kai­se­mis­sa tuloksissa.

    Jan­ne S:n viit­taa­mas­sa artik­ke­lis­sa kri­ti­soi­daan PISA-tulok­sia sii­tä, että arvioin­ti­vuo­des­ta toi­seen hyvien mai­den tulok­set tup­paa­vat las­ke­maan ja huo­no­jen nouse­maan, mikä joh­tuu satun­nais­vir­hees­tä ja kes­kiar­voon palau­tu­mi­ses­ta. Artik­ke­lis­ta ei kui­ten­kaan käy ilmi, onko tämä kes­kiar­voon palau­tu­mi­nen suu­rem­paa kuin PISAn ilmoit­ta­mat luot­ta­mus­vä­lit antai­si­vat odottaa.

  88. Siis PISA:ssa item non-res­pon­se pai­ka­taan sil­lä että kysy­mys­ten vas­tauk­set impu­toi­daan ei-vas­tan­neil­le vas­tan­nei­den jakau­man perusteella? 🙂

  89. Mene­tel­mä­nä sinän­sä mie­les­tä­ni ihan ok, mut­ta kuten kir­joi­tin Lin­ke­dI­nis­sä niin

    Problem with the model assis­ted sur­vey sampling is that you must make some assump­tions about the model”

    🙂

  90. Roo­pe Uusi­ta­lo onkin jo sel­ven­tä­nyt PISA2012:n otan­ta-ase­tel­maa. Otan­taa sivus­ta seu­ran­nee­na avaan sitä vie­lä hie­man lisää. Kai­kis­ta yksi­tyis­koh­dis­ta en ole sel­vil­lä ja asioi­ta on pak­ko hie­man yksin­ker­tais­taa, mut­ta peri­aat­teen pitäi­si olla selos­tuk­ses­sa­ni oikein. Kor­ja­taan, jos vir­hei­tä ilmenee.

    PISA2012:n otan­nas­sa kou­lu­pe­rus­jouk­ko (eli kaik­ki Suo­men kou­lut, jois­sa on 15-vuo­tiai­ta oppi­lai­ta) jaet­tiin ensin osit­tei­siin eli osajouk­koi­hin seu­raa­vien kri­tee­rien mukaan. (1) maan­tie­teel­li­ses­ti (suo­men­kie­li­set Ete­lä-Suo­mi, Län­si-Suo­mi, Itä-Suo­mi, Poh­jois-Suo­mi sekä sit­ten ruot­sin­kie­li­set kou­lut oma­na osit­tee­naan ja Ahve­nan­maa vie­lä erik­seen — siis 6 osi­tet­ta yhteen­sä) (2) kaupunki/maaseutu ‑jako joka alu­eel­la — täs­sä vai­hees­sa 2 x 6 = 12 osi­tet­ta. (3) Kou­lun maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten oppi­lai­den osuu­den mukaan. En nyt muis­ta täs­mäl­li­siä jako­pe­rus­tei­ta, mut­ta kou­lut jaet­tiin kol­meen ryh­mään suun­nil­leen näin: pal­jon maahanmuuttajia/vähän maahanmuuttajia/ei lain­kaan maa­han­muut­ta­jia. Osit­tei­ta tulee näin kaik­ki­aan 2 x 6 x 3 = 36 kpl peri­aat­tees­sa. Todel­li­suu­des­sa osit­tei­ta oli vähem­män, sil­lä kaik­kia kom­bi­naa­tioi­ta ei maas­tam­me löy­dy, esim. Poh­jois-Suo­men kou­luis­sa ei ollut sel­lai­sia, jois­sa oli­si ollut pal­jon maahanmuuttajia. 

    Osit­ta­mi­sel­la taat­tiin koko­nai­so­tok­sen edus­ta­vuus alu­een, kun­ta­muo­don ja maa­han­muut­ta­jao­suu­den mukaan. Kus­ta­kin osit­tees­ta sit­ten poi­mit­tiin PPS-otan­nal­la, eli suu­rim­mat kou­lut suu­rim­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä) tiet­ty mää­rä kou­lu­ja (en tie­dä, miten tämä luku­mää­rä mää­räy­tyi, mut­ta se oli kai suh­tees­sa osit­teen kokoon), ja poi­mi­tuis­ta kou­luis­ta peri­aat­tees­sa 35 oppi­las­ta. Jos kou­lus­sa on tätä vähem­män 15-vuo­tiai­ta oppi­lai­ta, niin kaik­ki poi­mit­tiin. Kou­lun kaik­ki maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­set 15-vuo­ti­aat poi­mit­tiin myös mukaan, eli täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa kou­lun PISA-oppi­lai­den mää­rä saat­toi nous­ta yli 35:n. Ruot­sin­kie­li­set kou­lut otet­tiin kaik­ki mukaan otok­seen. Siis maa­han­muut­ta­jia ja ruot­sin­kie­li­siä oppi­lai­ta ylio­tos­tet­tiin. Ylio­tos­tet­tu­ja oppi­lai­ta on siis aineis­tos­sa hei­dän todel­lis­ta osuut­taan suu­rem­pi mää­rä. Siten ylio­tos­tet­tu oppi­las edus­taa pie­nem­pää osaa oppi­las­pe­rus­jou­kos­ta kuin “nor­mio­tos­tet­tu” oppi­las. Vas­taa­va pätee kou­luil­le. Nämä vää­ris­ty­mät kor­ja­taan pai­no­ker­toi­mil­la (sekä kou­lu- että oppi­las­ta­sol­la), jot­ka ovat luon­teel­taan poi­min­ta­to­den­nä­köi­syyk­sien kään­teis­lu­ku­ja. Ylio­tos­te­tus­ta ryh­mäs­tä saa­daan kui­ten­kin taval­laan luo­tet­ta­vam­pi data kuin “alio­tos­te­tus­ta”, joka on alt­tiim­pi satunnaisvaihtelulle. 

    Kek­sit­ty esi­merk­ki: poi­mi­taan kou­lus­ta A kaik­ki 50 maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ta oppi­las­ta ja lopuis­ta 100 natii­viop­pi­laas­ta 10. Kou­lun sisäi­ses­sä otan­nas­sa maa­han­muut­ta­jaop­pi­laan pai­no on 1 (kos­ka poi­mit­tu oppi­las edus­taa vain itse­ään) ja natii­viop­pi­laan pai­no 10 (kos­ka oppi­las edus­taa 10 kal­tais­taan). Näil­lä pai­noil­la kor­ja­taan kou­lun A tulok­seen vinos­ta otan­nas­ta joh­tu­va har­ha. Maa­han­muut­ta­jaop­pi­lais­ta saam­me koko­nais­da­tan eli tulos hei­dän osal­taan on tark­ka, mut­ta natii­vien osal­ta tulok­ses­sa on sat­tu­mal­la suu­ri roo­li. Jos otok­seen osu­neet natii­viop­pi­laat oli­vat kes­ki­mää­räis­tä parem­pia, kou­lun koko­nais­tu­los yliar­vioi­tuu, ja päin­vas­toin, jos oppi­laat oli­vat huo­no­ja. Pai­no­kor­jauk­sen jäl­keen kysees­sä ei ole kui­ten­kaan har­ha, vaan satunnaisvirhe.

    Sama idea tois­tuu kou­luo­tan­nan tasol­la. Jos vaik­ka­pa Turun Varis­suon kou­lu poi­mit­tiin mukaan yli­suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä ja vaik­ka Espoon Wes­ten­din ylä­as­te (onko sel­lais­ta?) “nor­maa­lil­la” toden­nä­köi­syy­del­lä, niin lop­pu­pe­lis­sä Wes­ten­dil­lä on aineis­ton ana­lyy­sis­sä suu­rem­pi pai­noar­vo, kos­ka sitä vas­taa perus­jou­kos­sa suu­rem­pi mää­rä kou­lu­ja (täs­sä yksin­ker­tai­suu­den vuok­si ohi­tan osit­teen mer­ki­tyk­sen). Jos ison pai­noar­von omaa­va Wes­ten­din kou­lu vaik­ka­pa ali­suo­rit­taa tes­tis­sä, niin sil­lä voi olla iso mer­ki­tys (satun­nais­vir­he, ei har­ha) koko­nais­tu­lok­siin, isom­pi kuin Varissuolla.

    Eri kou­lu­ja ja eri oppi­lai­ta kou­luis­sa poi­mit­tiin siis vaih­te­le­vil­la toden­nä­köi­syyk­sil­lä, jot­ka riip­pu­vat osit­tees­ta, johon kou­lu kuu­luu ja oppi­laan maa­han­muut­ta­jas­ta­tuk­ses­ta. Vaih­te­le­vis­ta toden­nä­köi­syyk­sis­tä aiheu­tu­va har­ha kor­jat­tiin las­ken­nois­sa pai­no­ker­toi­min. Satun­nais­vaih­te­lul­le jää aina sijan­sa. Tie­tyn ryh­män ylio­tos­ta­mi­sel­la pie­nen­ne­tään sii­hen ryh­mään koh­dis­tu­vaa satun­nai­suut­ta ja siir­re­tään sitä alio­tos­tet­tu­jen suun­taan. Koko aineis­ton tasol­la suo­men­kie­lis­ten natii­viop­pi­lai­den alio­tos­ta­mi­nen ei hait­taa, kos­ka hei­tä on datas­sa joka tapauk­ses­sa run­saas­ti (lähes 6000). Kou­lu­ta­sol­la saat­taa satun­nais­vir­he sen sijaan olla iso­kin, min­kä vuok­si PISA-datal­la on myös vai­kea hakea veden­pi­tä­vää evi­dens­siä kou­lu­jen väli­sis­tä erois­ta. Kohort­ti­vai­ku­tus on iso ja (pää­osin 35 oppi­laan) otos pie­ni: saman kou­lun tulok­set vuo­si­na 2009 ja 2012 voi­vat olla kovin erilaiset.

    Ja mitä tulee tuo­hon ylem­pä­nä ollee­seen Väli­jär­veä kos­ke­vaan HS-sitaat­tiin, niin toi­mit­ta­ja on kyl­lä jotain sot­ke­nut. Tie­ten­kään ei voi sanoa, että maa­han­muut­ta­ja­val­tai­sis­sa kou­luis­sa natii­vit oppi­laat osaa­vat yhtä hyvin kuin muissa.
    Sen sijaan (tämä on tie­toa) kun ver­rat­tiin van­hem­pia PISA-tulok­sia 2000–2009 niis­sä PISA2012:een vali­tuis­sa kou­luis­sa, jois­ta ko. tie­toa oli, ver­sus niis­sä kou­luis­sa, jot­ka eivät tul­leet otok­seen vuon­na 2012 mut­ta jois­ta oli tie­toa aiem­mil­ta PISA-kier­rok­sil­ta, niin näi­den kah­den kou­lu­ryh­män välil­tä ei löy­ty­nyt mitään evi­dens­siä sys­te­maat­ti­sis­ta tasoe­rois­ta. Toki tämä ei todis­ta mitään vuo­den 2012 tilan­tees­ta, mut­ta aivan hir­veän har­hai­nen ei vuo­den 2012 PISA-otos siis vält­tä­mät­tä ole.

  91. Siis kukin oppi­las vas­taa vain kol­mas­osaan kysy­myk­sis­tä, ja loput impu­toi­daan. Tämä on osa otantamenetelmää. 

    Tar­koi­tus on var­maan­kin saa­da riit­tä­väs­ti vari­aa­tio­ta eri­lais­ten teh­tä­vien yli. Jos teh­tä­viä oli­si vain yksi tai muu­ta­ma, oli­si vai­kea väit­tää Pisan mit­taa­van yleis­tä taitotasoa.

    Impu­toin­nis­sa ei sinän­sä ole mitään vikaa, jos se teh­dään hyvin. Spie­gel­hal­te­rin epäi­ly oli, että impu­taa­tion vai­ku­tus­ta tulos­ten satun­nais­vaih­te­luun, ts. luot­ta­mus­vä­lein, ei ole otet­tu kun­nol­la tai lain­kaan huo­mioon. Mut­ta ei hän­kään asi­aa ollut tar­kem­min kat­so­nut. Impu­toin­nin otta­mi­nen huo­mioon ei ole aivan yksinkertaista.

    Jos joku jak­sai­si, niin voi­si kat­soa mikä on Suo­men pis­te­mää­rän ja sijoi­tuk­sen luot­ta­mus­vä­li, ja miten tämä ver­tau­tuu muu­tok­seen pis­te­mää­räs­sä, jos­ta nyt on suu­rin kohkaus.

    Minus­ta Spie­gel­hal­te­rin huo­mio Pisa-indek­sin koos­ta­mi­ses­ta yksit­täi­sis­tä kysy­myk­sis­tä on huo­mio­nar­voi­sem­pi asia kuin impu­taa­tio. Täs­sä ei ole kyse sii­tä että Pisa oli­si joten­kin huo­nos­ti teh­ty, vaan sen perus­luon­ne nyt vain on, että ei-yhteis­mi­tal­li­set kysy­myk­set sum­ma­taan yhteen ja tätä kut­su­taan Pisa-indek­sik­si. Jol­lain toi­sel­la voi­si olla indek­si jos­sa kou­lu­tyy­ty­väi­syyt­tä mita­taan vähän enem­män vs. matik­ka­tai­dot, ja mait­ten jär­jes­tys vaih­tui­si. Sama pätee tie­tys­ti teh­tä­vien laatuunkin.

  92. Tuos­ta ns. impu­toin­nis­ta vie­lä. Sana on har­haan­joh­ta­va, vaik­ka sitä usein täs­sä käy­te­tään. PISAs­sa ei mil­lään taval­la impu­toi­da puut­tu­via vas­tauk­sia. On tot­ta, että oppi­las tekee vain osan kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta teh­tä­vis­tä, mut­ta oppi­laan PISA-pis­te­mää­rä joh­de­taan vain nii­den teh­tä­vien tulok­sis­ta, jot­ka oppi­las on teh­nyt. Taus­tal­la on Rasch-tyyp­pi­nen osio­ana­lyy­si­mal­li, jos­sa oppi­laan pis­te­mää­rään vai­kut­ta­vat (1) miten hän on onnis­tu­nut teke­mis­sään teh­tä­vis­sä (2) mikä on hänen teke­mien­sä teh­tä­vien vai­keus­as­te. Vai­keus­as­teet esti­moi­daan yli­kan­sal­li­ses­ta datas­ta. Oppi­laan PISA-pis­te­mää­rä esim. mate­ma­tii­kas­sa on koe­tu­lok­sis­ta joh­det­tu esti­maat­ti hänen laten­til­le kyvyk­kyy­del­leen matematiikassa.

    Täl­lai­ses­sa puu­has­te­lus­sa on pal­jon tilas­tol­lis­ta epä­var­muut­ta, ja PISAs­sa itse asias­sa on taus­tal­la baye­si­läi­nen koneis­to, jos­sa gaus­si­seen kyvyk­kyysprio­riin kyt­ke­tään oppi­laan PISA-teh­tä­vä­da­ta osio­ana­lyy­si­mal­lin kaut­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na saa­daan pos­te­rio­ri­ja­kau­ma, joka ker­too mil­lai­nen on oppi­laan laten­tin kyvyk­kyy­den jakau­ma ehdol­la, että hän on onnis­tu­nut teke­mis­sään teh­tä­vis­sä niin kuin on onnistunut. 

    Tuo impu­toin­ti tulee PISA-tulok­siin taval­laan mukaan siten, että kun­kin oppi­laan esti­moi­dus­ta pos­te­rio­ri­ja­kau­mas­ta arvo­taan 5 rea­li­saa­tio­ta (joi­ta alan ter­mi­no­lo­gias­sa kut­su­taan nimel­lä plausible value). Näis­tä rea­li­saa­tiois­ta saa­daan 5 eri dataa, jois­ta esim. kan­sal­li­sis­sa ana­lyy­seis­sä teh­dään samat las­kel­mat ja nämä las­kel­mat yhdis­te­tään lopul­li­sik­si tulok­sik­si moni-impu­toin­nin peri­aa­tet­ta seu­ra­ten. Kan­sal­li­set PISA-tulok­set ovat ikään kuin oppi­lai­den vii­des­tä rea­li­saa­tios­ta saa­tu­jen pos­te­rio­ri­kes­kiar­voes­ti­maat­tien kan­sal­li­sia kes­kiar­vo­ja. Tuo­ta moni-impu­toin­ti­tyyp­pis­tä vii­den rea­li­saa­tion yhdis­tä­mis­tä käy­te­tään, ettei kan­sal­li­nen varians­si alies­ti­moi­tui­si (näin ovat minua vii­saam­mat selittäneet).

  93. Daniel Feder­ley: Tämä on yleis­tys, johon toi­voi­sin, että kukaan ei sortuisi. 

    … Tämä voi näkyä käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si niin, että van­hem­mat eivät ihan oikeas­ti tie­dä, että lap­si saa kou­lus­ta koti­läk­sy­jä ja hänen pitäi­si teh­dä ne. Heil­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole eväi­tä las­ten­sa kou­lun­käyn­nin tukemiseen 

    … joka itse on käy­nyt Suo­mes­sa kou­lua, pys­tyy jo tuke­maan omia lap­si­aan aivan eri taval­la, myös tilan­tees­sa jos­sa se oma kou­lun­käyn­ti ei aika­naan oli­si suju­nut kovin hyvin. .

    Maa­han­muut­ta­jia on monen­lai­sia ja mones­ta maas­ta. Jos suo­ma­lai­suus tii­vis­te­tään väki­val­tai­seen alko­ho­lis­miin, niin tulos on jotain tuol­lais­ta maa­il­man­ku­vaa. Ruot­sis­sa käsi­tys suo­ma­lais­ta on tuon suuntaista.

    Ihmi­siä on täs­sä ympä­ril­lä on niin Sak­sas­ta, Hol­lan­nis­ta ja USA:sta kuin Puo­las­ta, Lat­vias­ta, Roma­nias­ta ja Venä­jäl­tä. Maa­han­muut­ta­jia, vaa­ti­vis­sa töissä.

    Yhtei­sä ongel­mia on vähän kai­kil­la, myös USA:sta tul­leil­la, kuten myös suo­ma­lais­sa asues­sa ulkomailla.

    Suo­mes­sa teh­dään aika saman­lai­sia mokia kuin Ruot­sis­sa 70–80-luvulla, ennen muu­ta koti­kie­len tuke­mi­nen oppi­mi­sen väli­ne. Ylä­as­teel­la hel­po­tus­ta tuli­si, jos koti­kie­len osaa­mi­nen kor­vai­sia ruot­sin taidot.

    Suo­ma­lai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä on oman­lai­se­na, tus­kin maa­il­man onnis­tu­nein. Hyvää on opet­ta­jien perus­kou­lu­tuk­sen taso glo­baa­lis­ti, palk­kausb on myös huipputasoa.

    Pisa-tulos­etn tilas­tol­li­sen ana­lyy­sin poh­din­nan ohel­la kan­na­taa muis­taa, että saman­suun­tais­ta tie­toa on satu mui­saa­kin sel­vi­tyk­sis­sä. Kyse on ihan taval­li­sis­ta lap­sis­ta ihan nor­maa­leis­ta perheistä.

  94. Kun PISA-tulos on hyvä niin ansio on kou­lun. Kun PISA ‑tulos on huo­no niin syy on ana­lyy­sis­sä, maa­han­muut­ta­jis­sa, pojis­sa, itä­suo­mes­sa, van­hem­mis­sa tai jos­sain. Mut­ta syy huo­noon tulok­seen ei ole kou­lus­sa. Nih!

  95. Kii­tos Kari Nis­si­nen hyväs­tä meto­do­lo­gian esil­le tuo­mi­ses­ta, me lais­kat luki­jat emme tie­ten­kään kah­laa läpi pit­kiä metodologialiitteitä! 🙂

    Taus­tal­la on siis joku sovel­lus IRT:stä, item res­pon­se theory?

    Eikö tut­ki­muk­seen oli­si voi­nut liit­tää jol­lain taval­la objek­tii­vis­ta prio­ria eli esi­mer­kik­si koe­tu­lok­sien vaih­te­lua jos­tain aiem­mas­ta tut­ki­muk­ses­ta (Jeffries-prio­ri on suh­tees­sa Fis­he­rin informaatiomatriisiin).

  96. Kii­tok­set Nis­si­sel­le selvennyksistä!

    Taus­tal­la on Rasch-tyyp­pi­nen osio­ana­lyy­si­mal­li, jos­sa oppi­laan pis­te­mää­rään vai­kut­ta­vat (1) miten hän on onnis­tu­nut teke­mis­sään teh­tä­vis­sä (2) mikä on hänen teke­mien­sä teh­tä­vien vai­keus­as­te. Vai­keus­as­teet esti­moi­daan yli­kan­sal­li­ses­ta datas­ta. Oppi­laan PISA-pis­te­mää­rä esim. mate­ma­tii­kas­sa on koe­tu­lok­sis­ta joh­det­tu esti­maat­ti hänen laten­til­le kyvyk­kyy­del­leen matematiikassa.

    PISA-tulos­ten kan­sain­vä­li­sen vali­di­tee­tin kan­nal­ta on olen­nais­ta se, että tuo Rasch-mal­li todel­la ker­too har­hat­to­mas­ti “laten­tis­ta kyvys­tä” riip­pu­mat­ta oppi­laan kan­sal­li­suu­des­ta. Näin ei vält­tä­mät­tä ole.

  97. Kari, “impu­taa­tio” kuu­los­taa hyvin teh­dyl­tä vaik­kei se impu­taa­tio­ta olekaan. 

    Vie­lä kun löy­täi­si kan­sal­lis­ten pis­tei­den ja mui­den tulos­ten luot­ta­mus­vä­lit jos­tain, vai ovat­ko ne niin pie­niä ettei rapor­toin­tiin ole syytä?

  98. Kii­tok­set Kari Nis­si­sel­le perus­teel­li­ses­ta ja sel­keäs­tä mene­tel­män kuvauksesta.

    Esit­tä­mää­ni vinou­ma­huo­leen ei näy­tä ole­van perus­tei­ta, sil­lä kou­lut on valit­tu ensin ja vas­ta sit­ten oppilaat. 

    Kuvat­tu mene­tel­mä ei mie­les­tä­ni joh­da vält­tä­mät­tä sii­hen, että mukaan ote­tiin kaik­ki ne kou­lut, jois­sa on vähin­tään 5 maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ta oppi­las­ta. Näin­hän asias­ta on ker­rot­tu. Jos niin sat­tui käy­mään, se on eri asia.

  99. JTS: Maa­han­muut­ta­jia on monen­lai­sia ja mones­ta maasta. 

    Juu­ri sik­si aloi­tin puhu­mal­la ikä­vis­tä yleis­tyk­sis­tä – oli­si ehkä pitä­nyt yksi­löi­dä vie­lä tarkemmin.

    Euroop­pa­lai­ses­ta kult­tuu­ri­pii­ris­tä tule­via kou­lu­lai­sia meil­lä on eni­ten Viros­ta ja Venä­jäl­tä. He saa­vut­ta­vat riit­tä­vän kie­li­tai­don yleen­sä aika nopeas­ti ja kun se on saa­vu­tet­tu, väit­täi­sin tun­tu­mal­ta, että kou­lus­sa pär­jä­tään jopa kar­van ver­ran parem­min kuin suo­ma­lai­set kes­ki­mää­rin. Uskon, että se joh­tuu täs­sä­kin pal­jol­ti koti­taus­tas­ta – opis­ke­lua arvos­te­taan ja sii­hen panos­ta­mis­ta pide­tään tär­keä­nä. Myös auk­to­ri­teet­tei­hin suh­tau­du­taan eri taval­la. Olen­ko­han rasis­ti kun sanon, että kes­ki­ver­to­ve­nä­läi­nen käyt­täy­tyy luo­kas­sa koh­te­li­aam­min kuin kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­nen? No, onnek­si poik­keuk­sia on joka suuntaan.

    Ne han­ka­luu­det, joi­ta vies­tis­sä­ni käsit­te­lin, liit­ty­vät nime­no­maan sii­hen, että joil­le­kin län­si­mai­nen kult­tuu­ri, yhteis­kun­ta ja kou­lu­lai­tos on jo ins­ti­tuu­tio­na niin vie­ras, että kodin väli­neet kou­lun­käyn­nin tuke­mi­seen jää­vät puut­tu­maan. Sen kor­jaa aika, mut­ta sitä tar­vi­taan pal­jon. Itse asia sinän­sä on itses­tään­sel­vyys – aika vai­ke­aa sitä oli­si suo­ma­lai­se­na pär­jä­tä yhteis­kun­nas­sa, jos­sa kult­tuu­ri, kie­li, uskon­to ja elä­män­ta­pa ovat vieraita.

  100. Austrian: Kyl­lä, item res­pon­se theo­rys­tä on kyse. Nämä IRT-sovel­luk­set on imple­men­toi­tu vuo­teen 2012 saak­ka kes­ki­te­tys­ti ACER-tut­ki­mus­lai­tok­ses­sa Austra­lias­sa, jos­sa kaik­kien PISA-mai­den datat perus­puh­dis­te­taan ja pis­te­mää­rät las­ke­taan yhden­mu­kai­sel­la pro­to­kol­lal­la. Jat­kos­sa nämä asiat hoi­taa Wes­tat USAs­sa. En itse ole tämän alan suu­ri asiantuntija.
    Objek­tii­vi­sel­la prio­ril­la tar­koit­ta­net infor­ma­tii­vis­ta prio­ria? Täl­lai­seen ei ole men­ty ja tus­kin men­nään­kään; OECD:n asian­tun­ti­ja­ryh­mä päät­tää PISAn meto­di­sis­ta valin­nois­ta, ja infor­ma­tii­vi­seen prio­riin mene­mi­nen oli­si kai­ke­ti kan­sain­vä­li­ses­ti lii­an kri­tiik­kial­tis­ta. Toi­saal­ta itse data on niin suu­ri, että prio­rin mer­ki­tys jää lop­pu­pe­lis­sä aika pieneksi.

    JL: Raschin mal­lin käyt­töä PISAs­sa on tosi­aan rajus­ti kri­ti­soi­tu, mut­ta myös puo­lus­tet­tu. Yli­pään­sä­hän eri­lais­ten kult­tuu­rien kan­sain­vä­li­nen ver­tail­ta­vuus on niin ja näin. Tie­dän, että PISAs­sa on näh­ty vai­vaa vali­din teh­tä­vä­pat­te­ris­ton löy­tä­mi­sek­si, mut­ta jos­si­tel­ta­vaa aina jää. Olen jon­kin ver­ran pereh­ty­nyt Krei­ne­rin & Chris­ten­se­nin kri­tiik­kiin, ja läh­tö­koh­dal­taan he ovat kri­tii­kis­sään oikeas­sa: Raschin mal­li on lii­an yksin­ker­tai­nen sopiak­seen kan­sain­vä­li­siin empii­ri­siin datoi­hin kun­nol­la ja teh­tä­vä­sar­jat eivät käyt­täy­dy kan­sain­vä­li­ses­ti eivät­kä edes maan sisäl­lä täy­sin Raschin teo­rian mukai­ses­ti. Täs­tä ei kyl­lä suur­ta eri­mie­li­syyt­tä ole­kaan. Se, mis­tä kiis­tel­lään, on perim­mäl­tään mene­tel­män robus­ti­suus: seu­raa­ko mal­lin puut­teis­ta kau­hei­ta vir­he­pää­tel­miä vai vain pie­niä kurio­si­teet­ti­vir­hei­tä. K & C:n simu­loin­ti­koe on rajoi­tet­tu ja käyt­tää vain PISA-teh­tä­vis­tön osas­kaa­laa. Teo­reet­ti­ses­ti Raschin mal­lin nojal­la min­kä tahan­sa osas­kaa­lan pitäi­si antaa ekvi­va­len­tit mai­den­vä­li­set pää­tel­mät koko pit­kän skaa­lan kans­sa, ja näin ei tosi­aan­kaan K & C:n kokees­sa käy. Tämä kui­ten­kin osoit­taa vain sen, että osas­kaa­lat eivät vält­tä­mät­tä toi­mi, mut­ta ei sitä, ettei koko pit­kä skaa­la voi­si toi­mia (vaik­ka Raschin mal­li on puut­teel­li­nen, niin tar­peek­si kat­ta­val­la teh­tä­vä­sar­jal­la voi­daan sil­ti saa­da kel­vol­li­sia tulok­sia). PISA-väki väit­tää omien tut­ki­mus­ten­sa perus­teel­la juu­ri tätä. Lisäk­si PISA-väki väit­tää, että maa­koh­tai­sia ongel­mia teh­tä­vä­pat­te­ris­tos­sa hoi­de­taan datan puh­dis­tus­vai­hees­sa rää­tä­löi­dyin rat­kai­suin, mut­ta täs­tä on erit­täin huo­nos­ti doku­men­taa­tio­ta (täs­sä K & C:n kri­tiik­ki osuu oike­aan). Toi­saal­ta K & C eivät pys­ty­neet esit­tä­mään datoi­hin hyvin sopi­vaa esti­moi­ta­vis­sa ole­vaa vaih­toeh­to­mal­lia­kaan. Täs­sä on sana sanas­ta ja kes­kus­te­lu jatkunee…

  101. Joku kyse­li PISA-pis­te­mää­rien (tai maa­si­joi­tuk­sen luot­ta­mus­vä­leis­tä). Pis­te­mää­rien luot­ta­mus­vä­lit ovat kyl­lä las­ke­tut ja ole­mas­sa. Koti­mai­set PISA-ensi­ra­por­tit ovat hyvin kar­kei­ta, mut­ta kyl­lä niis­sä nyt ja aiem­min­kin on mie­les­tä­ni kuviois­sa indi­koi­tu, mit­kä maat eroa­vat Suo­mes­ta tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­väs­ti ja mit­kä eivät (nämä las­kel­mat on teh­nyt austra­lia­lai­nen ACER). Jos ei koti­mai­ses­ta rapor­tis­ta löy­dy, niin aina­kin OECD:n kan­sain­vä­li­ses­tä rapor­tis­ta (jota en itse tosin ole näh­nyt) pitäi­si löytyä.

    Edel­lä vii­tat­tiin myös Spie­gel­hal­te­rin kri­tiik­kiin. Sitä en tun­ne, mut­ta voin ker­toa, että ns. PISA-indek­sit (siis taus­ta­ky­se­lyn kysy­myk­sis­tä, vaik­ka­pa kou­lu­tyy­ty­väi­syyt­tä kos­ke­vis­ta) raken­ne­taan yksit­täi­sis­tä kysy­myk­sis­tä ja osiois­ta myös IRT-meto­do­lo­gian avul­la. Ei-yhteis­mi­tal­li­sia kysy­myk­siä ei pitäi­si samaan indek­siin tul­la, jos­kin olem­me huo­man­neet, että kaik­ki indek­sit eivät toi­mi Suo­men olois­sa kovin hyvin ja teem­me omat. IRT-meto­do­lo­gia joh­taa hyvin saman­ta­pai­siin indek­sei­hin tai sum­mas­kaa­loi­hin kuin pää­kom­po­nen­tit tai fak­to­rit, eli skaa­laan sopi­mat­to­mat osiot saa­vat ole­mat­to­man pai­noar­von tai jäte­tään koko­naan pois, ihan nor­maa­lil­la tavalla.

    Mut­ta pitää kat­soa, mitä Spie­gel­hal­ter kirjoittaa.

  102. Kari Nis­si­nen, kun kou­lus­sa on valit­tu vain osa oppi­lais­ta, kuka suo­rit­taa käy­tän­nön valin­nan? Viral­li­nen vas­taus lie “arvon­ta” mut­ta miten se arvon­ta teh­dään ja kuka sen suo­rit­taa? Kenel­lä on todel­li­nen pää­tös­val­ta sii­hen, että mei­dän luo­kal­ta kokee­seen mene­vät juu­ri Las­se, Mil­la, Ant­ti ja Marika?

  103. Edel­lä: “PISA on ollut tark­ka­na sii­tä, että otok­set ovat riit­tä­vän edus­ta­via kan­sal­li­ses­ti. Jos otos ei ole edus­ta­va, se ker­ro­taan ja jos otos on pahas­ti vino, tipu­te­taan maa koko­naan pois”

    Minä puo­les­ta­ni olen ihme­tel­lyt Kii­nan otos­ta. Mik­si Kii­nas­ta ovat muka­na vain Shang­hai ja Hong­kong. Niis­sä tulok­set ovat toden­nä­köi­ses­ti sel­väs­ti parem­pia kuin Kii­nan maaseudulla.

    Suo­mes­sa­han tilan­ne oli taas päin­vas­toin niin, että tut­ki­muk­ses­sa par­hais­ten pär­jä­si­vät tytöt Itä- ja Poh­jois-Suo­men alu­eel­la. Hie­noa, että tasa-arvo on niin hyvä Suomessa.

  104. Vihe­rins­si: Bzzzt. Vää­rä vastaus.

    En ole tavan­nut ensim­mäis­tä­kään mate­ma­tii­kas­sa tai sitä lähel­lä ole­vis­sa aineis­sa tai­ta­vaa ammat­ti­lais­ta, joka ei tar­vit­taes­sa pyö­rit­täi­si kaa­vo­ja suju­vas­ti pääs­sä ja paperilla.

    Kukaan ei ole vie­lä kek­si­nyt sel­lais­ta tapaa kehit­tää mate­maat­tis­ta hah­mo­tus­ta, joka ei vaa­ti­si huo­mat­ta­vaa mää­rää pers­pi­raa­tio­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen mate­ma­tii­kan meka­nii­kan kans­sa puur­ta­mi­ses­sa. Yksin­ker­tai­se­na esi­merk­ki­nä on se, että nume­roi­den suu­ruus­luok­kien oikea hah­mot­ta­mi­nen vaa­tii sen, että nii­den nume­roi­den kans­sa on tuttu.

    Näi­den mekaa­nis­ten tai­to­jen opet­te­le­mi­seen voi ker­naas­ti käyt­tää nyky­tek­no­lo­gi­aa apu­na. Pääs­sä­las­kun opet­te­le­mi­nen voi men­nä tie­to­ko­ne­pe­li­nä pal­jon muka­vam­min kuin tunk­kai­sel­la kou­lu­tun­nil­la. Ne tai­dot pitää kui­ten­kin hank­kia, jos mie­lii olla ole­mat­ta nume­ro­tai­do­ton. (Kir­ja­vink­ki: John Allen Pau­los: Innu­me­racy / Numerotaidottomuus.)

    Mate­ma­tiik­ka on jol­lain taval­la has­sus­ti kui­ten­kin siel­lä jonon hän­tä­pääs­sä, kun puhu­taan tie­to­ko­nei­den tulon vai­ku­tuk­ses­ta oppiai­nee­seen. Työ­ka­lu­ja on, mut­ta nii­den käy­tön aika on varsn myö­häi­ses­sä vai­hees­sa opin­to­ja. Itse teen mel­kein kai­ken tie­to­ko­neel­la, mut­ta mate­ma­tii­kan pyö­ri­tyk­sen sudin lyi­jy­ky­näl­lä vii­den mil­lin ruu­tu­pa­pe­ril­le. Tosin opti­mis­ti­ses­ti odo­tan pädien kehit­ty­mis­tä sii­hen pis­tee­seen, että voin vaih­taa pape­rin ja kumin­pu­rut table­tin ruutuun.

    Täs­sä suh­tees­sa olen kovin van­ha­kan­tai­nen sii­tä huo­li­mat­ta, että olen maa­gi­set bit­ti-ihmeet mat­lab, mat­he­ma­tica, maple, octa­ve, pylab, sci­py, num­py, (La)TeX, jne. ovat tul­leet oman ura­ni eri vai­heis­sa kovin­kin lähei­sik­si tutuik­si. Ne ovat oivia apu­vä­li­nei­tä eri asioil­le sen jäl­keen, kun ne asiat ovat koh­ta­lai­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä oman pää­kop­pa­ni sisällä.

    Jos asia tun­tuu oudol­ta, kan­nat­taa kysyä mate­ma­tii­kan yli­opis­to-opet­ta­jil­ta. Hyvin ylei­nen ongel­ma on se, että kun ne mekaa­ni­set tai­dot ovat huo­nos­sa, vaa­ti­vam­pien asioi­den opet­ta­mi­nen on tus­kal­li­sem­paa. Ja täs­sä ei ole kysy­mys kog­ni­tii­vi­ses­ta mak­si­mi­ka­pa­si­tee­tis­ta, vaan nime­no­maan sii­tä tyl­säs­tä kaa­van­pyö­ri­tyk­ses­tä, johon rutii­ni tulee vain kaa­vaa käsin pyörittämällä.

    Menee­kö­hän täs­sä nyt sekai­sin mate­ma­tiik­ka ja laskeminen..

    Joo, kyl­lä me yli­opis­tol­la raa­pus­tel­laan pape­ril­le, on lii­tu­tau­lu­ja­kin käy­tös­sä. Osa tekee pel­käs­tään note­pa­dil­la, osa ei kir­joi­ta mitään ylös. 

    Yli­opis­ton opet­ta­jat kan­nus­ta­vat käyt­tä­mään mm. wol­fra­malp­haa ja sagea mm. teh­tä­vien tarkastamiseen. 

    Ne eivät kui­ten­kaan tee mitään vaik­ka miten komen­tai­sin nii­tä todis­ta­maan jotain. Jot­kut tai­taa vähän osa­ta joukko-oppia. 

    Ei ne tee mitään vaik­ka käs­ki­sin nii­tä tut­ki­maan funk­tio­ta, kuten jos­sa­kin teh­tä­vän annos­sa voi­tai­siin sanoa. Sit­ten se kone herää, kun käs­ken sitä vaik­ka­pa deri­voi­maan. Sit­ten se tulos­taa minul­le jotain, joka minun täy­tyy tulkita.

    Kone on hyvä tuos­sa deri­voi­mi­ses­sa. Ihmi­nen taas tekee sii­nä hel­pos­ti pie­niä las­ku­vir­hei­tä. Kone ei taas ymmär­rä mitään sii­tä tulos­tees­ta. Ihmi­nen taas kyke­nee ymmär­tä­mään mitä se kertoo.

    Onhan se kiva rykäis­tä pape­ril­le jokin kar­mea h(x)f(k(x))^g(x) ja deri­voi­da sitä illan ratok­si. Mut­ta viih­teen lisäk­si ei sii­tä mitään hyö­tyä oikein ole. 

    Riit­tää että tar­vit­taes­sa kyke­nee siihen. 

    Väi­tän, että sym­bo­lis­ten las­ki­mien ja konei­den ansios­ta tulee ole­maan entis­tä vai­keam­paa saa­da oppi­laat moti­voi­tu­maan mate­ma­tii­kan kurs­seil­la mekaa­ni­seen jau­ha­mi­seen. Sitä pait­si, tei­neil­lä on kän­ny­käs­sä appli­kaa­tiot, jot­ka tekee saman kuin 200 euron laskin.

  105. Kyl­lä minä olen vihe­rins­sin kans­sa samoil­la lin­joil­la. Onhan se sel­vää ettei nii­tä mah­dot­to­mia deri­vaat­to­ja pys­ty käsin las­ke­maan, mut­ta ei sii­tä tule tie­to­ko­neen­kaan kans­sa mitään, jos ei osaa deri­voi­da yksin­ker­tai­sin­ta toi­sen asteen yhtä­löä. Ja sitä ei taas opi kun­nol­la kuin har­joit­te­le­mal­la ja laskemalla.

    Ei minun omis­ta lukio- ja yli­opis­toa­jois­ta vie­lä niin kau­aa ole, etten­kö muis­tai­si miten mate­ma­tii­kan oppi par­hai­ten. Kyl­lä se oppi meni pää­hän nime­no­maan las­ke­mal­la pal­jon las­ku­toi­mi­tuk­sia samas­ta asias­ta vähän eri variaatioilla.

  106. OECD:n Pisa-raport­ti: http://www.oecd.org/pisa/keyfindings/pisa-2012-results-overview.pdf

    Rapor­tis­ta saa hie­man käsi­tys­tä tulos­ten epävarmuudesta.

    Esim. siel­lä lue­tel­laan maat joi­den pis­te­mää­rä mate­ma­tii­kas­sa ei eroa mer­kit­se­väs­ti Suo­men pis­te­mää­räs­tä: Net­her­lands, Esto­nia, Cana­da, Poland, Bel­gium, Ger­ma­ny, Viet Nam

    Jos ymmär­rän oikein sivun 10 tau­lu­kon, Suo­men sija ver­tai­lus­sa on jotain välil­tä 10–15. Aasian par­haim­mis­to on epä­var­muus­mie­les­sä­kin kau­ka­na tavoittamattomissa. 

    Luin vie­lä uudel­leen mai­nit­se­ma­ni Spie­gel­hal­te­rin kri­tii­kin. Ilmei­ses­ti hän on tosi­aan­kin pereh­ty­nyt Pisan mene­tel­miin. Impu­taa­tio­vai­he on baye­si­läi­nen muu­ten, mut­ta siel­lä ole­te­taan kysy­mys­ten vai­keus­ta­sot tie­de­tyik­si (-> opti­mis­ti­set vir­he­ra­jat), ja impu­taa­tion jäl­keen teh­dään vie­lä pal­jon jotain käyt­täen viit­tä näy­tet­tä pos­te­rio­ri­ja­kau­mis­ta. Juu­ri tämä ana­lyy­sin jakau­tu­mi­nen moneen osaan, sen sijaan että oli­si yksi mal­li, tekee vir­hei­den esti­moin­nin lopul­ta hankalaksi. 

    Infor­ma­tii­vi­set prio­rit oli­si­vat var­mas­ti kiistanalaisia!

    OECD:n rapor­tis­sa­kaan ei ole tes­te­jä tai luot­ta­mus­vä­le­jä muu­tok­sil­le, eli emme edel­leen­kään tie­dä miten Suo­men pis­te­mää­rä on muut­tu­nut. Toi­saal­ta sijoi­tus­ten epä­var­muuk­sis­ta voi sanoa, että jos kär­jes­sä on jos­kus oltu, aina­kin sija­mie­les­sä ollaan pudot­tu alas­päin ihan oikeastikin. 

    Spie­gel­hal­te­rin kir­joi­tuk­sen lopun olin ymmär­tä­nyt vää­rin… IRT tosi­aan hoi­taa yhteis­mi­tal­li­suu­den sii­nä mis­sä fak­to­ria­na­lyy­si­kin, ja täs­sä mie­les­sä kaik­ki on hyvin kun­han eri skaa­lo­ja ei yhdistetä. 

    Sen­si­jaan huo­mio­nar­voi­nen point­ti on tuo kou­lu­tyy­ty­väi­syy­den ym. sub­jek­tii­vis­ten laa­tu- ja viih­ty­vyy­sin­di­kaat­to­rei­den vs. tes­teis­sä pär­jää­mi­sen ris­ti­rii­ta. Kou­lu on osa elä­mää, ja sen pitäi­si olla kivaa eikä pel­käs­tään val­mis­tau­tu­mis­ta aikui­suu­teen. Ja jos kou­lu on kovin vas­ten­mie­lis­tä ja stres­saa­vaa, voi­daan kysyä onko lop­pu­tu­los hyvä edes aikui­suu­teen val­mis­tau­tu­mi­sen kan­nal­ta, vaik­ka tes­ti­tu­lok­set oli­si­vat kuin­ka hie­no­ja. Ehkä onnel­li­suus kan­nat­tai­si kui­ten­kin prio­ri­soi­da pär­jää­mi­sen edel­le, jos­kin toki nämä monel­la tapaa vuorovaikuttavat.

  107. Minä puo­les­ta­ni olen ihme­tel­lyt Kii­nan otos­ta. Mik­si Kii­nas­ta ovat muka­na vain Shang­hai ja Hong­kong. Niis­sä tulok­set ovat toden­nä­köi­ses­ti sel­väs­ti parem­pia kuin Kii­nan maaseudulla.”

    Kii­nan koti­paik­ka­po­li­tiik­ka joh­taa yös vääristymiin.

    Koti­paik­ka­oi­keu­den kau­pun­kei­hin saa­vat vain ns parem­pi väki. Duu­na­ri­po­ruk­ka ei ole kir­joil­la nois­sa kau­pun­geis­sa kuin sil­tä osin kuin ovat syn­ty­neet ao kaupungissa

    Koti­paik­ka­oi­keu­det­to­man lap­set ole kou­luis­sa tai ovat kou­lus­sa maaseudulla

    Toi­nen ongel­ma ovat kou­lu­jen väli­set tasoe­rot. Eliit­ti­kou­lui­hin vali­taan oppi­laat pää­sy­ko­keil­la ja ope­tus on kor­kea­ta­sois­ta ja oppi­las­ryh­mät pieniä.Ne toi­mi­vat pää­asias­sa oppi­las­mak­suil­la, joten köy­hil­lä ei ole varaa näi­hin kouluihin

    Sen vuok­si lop­pu­tu­le­maan tulee vääristymää

    Sama tois­tuu kai­kis­sa Aasian maissa

  108. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Kone on hyvä tuos­sa deri­voi­mi­ses­sa. Ihmi­nen taas tekee sii­nä hel­pos­ti pie­niä las­ku­vir­hei­tä. Kone ei taas ymmär­rä mitään sii­tä tulos­tees­ta. Ihmi­nen taas kyke­nee ymmär­tä­mään mitä se kertoo.

    Onhan se kiva rykäis­tä pape­ril­le jokin kar­mea h(x)f(k(x))^g(x) ja deri­voi­da sitä illan ratok­si. Mut­ta viih­teen lisäk­si ei sii­tä mitään hyö­tyä oikein ole.

    Riit­tää että tar­vit­taes­sa kyke­nee siihen.

    Pää­sim­me­kin siis takai­sin samal­le planeetalle.

    Tuo vii­mei­nen vir­ke kui­ten­kin vaa­tii kou­lu­lai­sil­ta huo­mat­ta­vaa mää­rää kovin epä­muo­di­kas­ta housun­ta­ka­mus­ten kiil­lot­ta­mis­ta tuo­lia vas­ten. Tämä on aika lail­la riip­pu­ma­ton­ta sii­tä, opis­kel­laan­ko perus­las­ku­toi­mi­tus­ten teke­mis­tä, deri­voin­tia vai kään­teis­mat­rii­sien laskemista.

    Tie­to­tek­niik­ka aut­taa sii­nä, että vaik­ka­pa suju­va kol­mi­nu­me­rois­ten luku­jen nopea ker­to­las­ku pääs­sä­las­ku­na on tai­to­na jos­sain mää­rin tur­ha. Riit­tää, että suu­ruus­luo­kan saa oikein. Sii­hen kui­ten­kin tar­vi­taan suju­va yksi­nu­me­rois­ten luku­jen ker­to­las­ku ja suu­ruus­luok­kien ymmär­tä­mi­nen, jon­ka saa­vut­ta­mi­nen tun­tuu vaa­ti­van riit­tä­vän mää­rän ponnistelua.

    Sama tois­tuu mate­ma­tii­kan eri tasoil­la. Nyky­ään on vähem­män tär­ke­ää osa­ta deri­voi­da kovin moni­mut­kai­sia funk­tioi­ta käsin, kos­ka tie­to­ko­neet kyl­lä sit­ten aut­ta­vat sii­nä. Mut­ta jos halu­aa osa­ta integroi­da, perus­de­ri­voin­nin pitää tul­la aika lail­la sel­käy­ti­mes­tä, jo osit­tai­sin­tegroin­ti menee vai­keak­si ilman deri­voin­ti­sään­tö­jen osaa­mis­ta reflek­si­ta­sol­la (“tuos­ta näkee sel­väs­ti, että…”).

    Mekaa­nis­ten tai­to­jen koros­ta­mi­ses­sa voi­si toki ereh­tyä sii­hen suun­taan, että lii­an pal­jon hiot­tai­siin meka­niik­kaa ja unoh­det­tai­siin ajat­te­lu. Kui­ten­kin sekä työ­elä­män että kor­kea-asteen opis­ke­li­joi­den kaut­ta seu­rat­tu­na tilan­ne täl­lä het­kel­lä on se, että ne mekaa­ni­set tai­dot tun­tu­vat ole­van sii­nä mää­rin heik­koa, että nii­den puu­te hait­taa ajattelua.

    Tun­nen mate­ma­tii­kan alku­pään ope­tuk­sen nyky­pe­da­go­giik­kaa sen ver­ran huo­nos­ti, että en rupea arvioi­maan sen hyvyyt­tä. Suo­ma­lai­nen peda­go­gii­kan tut­ki­mus on laa­du­kas­ta, joten tus­kin se sii­tä jää kiin­ni. Lop­pu­tu­los riip­puu kui­ten­kin opet­ta­jien­kin osaa­mi­ses­ta, ja sii­nä mate­maat­ti­set aineet eivät ole olleet kovin isol­la pai­noar­vol­la muka­na luo­kan­opet­ta­jien koh­dal­la. Pitäi­si ehkä ottaa eri mais­sa alkuo­pe­tuk­sen opet­ta­jat­kin mukaan PISA-testeihin…

    Näp­pi­tun­tu­ma sanoo, että mekaa­nis­ten tai­to­jen ope­tuk­ses­sa pitäi­si yleen­sä­kin panos­taa laa­duk­kai­siin tie­to­ko­ne­pe­lei­hin, joil­la lap­set ja nuo­ret saa­tai­siin kou­ku­tet­tua opis­ke­le­maan mekaa­nis­ta teke­mis­tä. Tähän kui­ten­kin tar­vit­tai­siin jos­tain rahaa, kos­ka laa­duk­kai­den pelien teke­mi­nen tar­vit­see resurs­se­ja. Laa­dut­to­mia taas on tur­ha tyr­kyt­tää, ellei nii­den pelaa­mi­seen saa jos­tain revit­tyä jon­kin muun voi­mak­kaan kannusteen.

    (On aina vähän vaa­ral­lis­ta sovel­taa liik­keen­joh­don oppe­ja lii­ke-elä­män ulko­puo­lel­la. Täs­sä en kui­ten­kaan mal­ta olla totea­mat­ta, että bis­nis­nä­kö­kul­man mukaan panos­tus oppi­ma­te­ri­aa­liin yleen­sä on kovin vaa­ti­ma­ton­ta ver­rat­tu­na ope­tuk­seen muu­ten panos­tet­ta­vaan rahaan. Jos hyvil­lä tie­to­ko­nea­vus­tei­sil­la ope­tus­ta­voil­la sai­si edes osan oppi­las­ta osak­si aikaa kes­kit­ty­mään omaeh­toi­seen tai­to­jen kehit­tä­mi­seen, se vapaut­tai­si opet­ta­jien resurs­se­ja nii­den oppi­lai­den opet­ta­mi­seen, jot­ka tar­vit­se­vat peda­go­gin väli­tön­tä tukea.)

  109. Daniel F: Otan­nan toteut­ti ame­rik­ka­lai­nen tut­ki­mus­lai­tos Wes­tat. Oppi­laat poi­mit­tiin sys­te­maat­ti­sel­la (tasaväli)otannalla kou­lun toi­mit­ta­mas­ta 15-vuo­tiai­den oppi­lai­den luet­te­los­ta (ole­tet­ta­vas­ti aak­kos­jär­jes­tet­ty). Mitään varaop­pi­lai­ta ei poi­mit­tu, eli jos oppi­las ei ollut tes­ti­päi­vä­nä kou­lus­sa niin hän jäi pois. Suo­mes­sa kokeen teki 10157 poi­mi­tus­ta oppi­laas­ta 8829 eli 87%.

    Count­ry­boy: Kii­nal­la ei kai­ke­ti ole vie­lä resurs­se­ja toteut­taa PISA-tut­ki­mus­ta maan­laa­jui­ses­ti. On arvel­tu, että vuon­na 2018 (ellei jo 2015) Kii­na ehkä kyke­ni­si tähän. On sel­vää, että Shang­hai tai Hong­kong eivät edus­ta koko maa­ta. Vähän niin kuin Suo­mes­ta poi­mit­tai­siin Espoo ja Kauniainen.

    Tapio: vähin­tään 5 maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ta PISA-oppi­las­ta (eli 15-vuo­tias­ta) sisäl­tä­neet kou­lut poi­mit­tiin mukaan toden­nä­köi­syy­del­lä 1. Eli kou­luo­tan­nas­sa täl­lai­sen kou­lun pai­no on 1.

  110. Jan­ne S: Kou­lu on osa elä­mää, ja sen pitäi­si olla kivaa eikä pel­käs­tään val­mis­tau­tu­mis­ta aikuisuuteen.

    Ylei­ses­ti kyse­ly­tut­ki­muk­sis­sa on äärim­mäi­sen vai­ke­aa kysyä kysy­myk­siä tee­mal­la “onko kivaa”. Niis­sä kysy­myk­sis­sä on sel­lai­nen ongel­ma, että nii­hin vas­taa­mi­nen on kovin kult­tuu­ri­si­don­nais­ta, eivät­kä vas­tauk­set oikeas­ti ker­ro mitään hyödyllistä.

    Kou­lus­sa voi olla kur­jaa mones­ta syys­tä. Täs­sä vaihtoehtoja:
    — kave­rit kiusaavat
    — opet­ta­ja kiusaa
    — on tylsää
    — kou­lus­sa ei ole sie­det­tä­viä vessoja
    — kou­lu­ruo­ka on pahaa
    — mikään ei kiin­nos­ta (kou­lun ulkopuolellakaan)
    — oikeas­ti ei ole kur­jaa, mut­ta jos sen tun­nus­taa, se on niin daaa
    — kou­lus­sa jou­tuu teke­mään töi­tä, eikä kai­kes­ta saa­kaan kymppejä

    Tai kou­lus­sa voi olla kivaa mones­ta syys­tä. Esi­mer­kik­si sii­tä, että kou­lus­sa on kyl­lä oikeas­ti ihan hir­ve­ää, mut­ta sis­ko ei edes pääs­syt kou­luun, vaan jou­tui pel­lol­le kuokkimaan.

    Asi­aan ei siis oikein saa otet­ta PISA:n kaut­ta, kos­ka täs­sä ei ole kult­tuu­ril­lis­ta yhteis­mi­tal­li­suut­ta kuin hyvin rajoi­te­tus­ti. Suo­mes­sa tie­de­tään, että aina­kin pojil­la kou­lu­me­nes­tys ja “kivaa” kor­re­loi­vat jakau­man ylä­pääs­sä nega­tii­vi­ses­ti jo pel­kän nört­tien kiusaa­mi­sen vuok­si. Ilmiö ei kui­ten­kaan lie­ne eri­tyi­sen suomalainen.

    Jos asi­aa halut­tai­siin tut­kia ihan oikeas­ti, PISAs­sa pitäi­si olla suh­teel­li­sen laa­ja kysy­mys­pat­te­ri liit­tyen kou­lun­käyn­tio­loi­hin. Sil­loin käteen jäi­si sel­lais­ta tie­toa, jota voi­si käyt­tää mie­lek­käi­siin ver­tai­lui­hin ja toi­men­pi­tei­den suunnittelemiseen.

  111. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Väi­tän, että sym­bo­lis­ten las­ki­mien ja konei­den ansios­ta tulee ole­maan entis­tä vai­keam­paa saa­da oppi­laat moti­voi­tu­maan mate­ma­tii­kan kurs­seil­la mekaa­ni­seen jauhamiseen.

    Hyvil­lä mate­ma­tii­kan­opet­ta­jil­la oli aina­kin aiem­min tapa­na sisäl­lyt­tää kokei­siin las­ku­teh­tä­viä, jois­sa oli joku juju. Ne saat­toi las­kea joko pit­kän kaa­van mukaan työ­lääs­ti, tai jos jujun hok­sa­si, hyvin hel­pos­ti. Tämä moti­voi myös mekaa­nis­ten koti­teh­tä­vien suo­rit­ta­mi­seen, sil­lä juju liit­tyi yleen­sä muun­nos­sään­tö­jen tai perus­geo­met­rian hallintaan.

  112. Mika Lako: Kan­nat­taa myös lai­na­ta kir­jas­tos­ta opus, jos­sa on van­ho­ja mate­ma­tii­kan yo-kokei­ta. Teh­tä­vis­tä näkee rimaan tip­pu­neen roimasti.

    Luu­len­pa yhden syyn ole­van aina­kin tämä kehut­tu moder­ni pak­ko­so­si­aa­li­nen ryh­mä­ope­tus: Se ei anna oppi­lai­den ajatella.
    Pait­si, että se hel­pos­ti sor­taa int­ro­vert­te­jä, se myös hei­ken­tää itse­näi­seen, ana­lyyt­ti­seen ajat­te­luun perus­tu­vien ainei­den oppi­mis­tu­lok­sia. Eikä var­maan hait­tai­si pahem­min lap­sia­kaan oppia kes­kit­ty­mään teh­tä­vään istu­mal­la hil­jaa paikallaan.

  113. uusi kas­vo tääl­lä: luo­kan vii­si par­hai­ten menes­ty­nyt­tä saa van­han kym­pin eli k3:n, riip­pu­mat­ta sii­tä oli­si­ko “kymp­piin” oikeu­tet­tu, esim. kokeen perusteella.

    Arvo­sa­no­jen jaka­mi­nen käy­räl­lä on älytöntä.

  114. pap­pa­rai­nen: Ollaan­ko Suo­meen raken­ta­mas­sa uut­ta alaluokkaa?

    Uut­ta? Mitäs van­hal­le teh­dään? Sitä­kin ollaan kovas­ti kasvattamassa.

  115. Kari Nis­si­nen: Tapio: vähin­tään 5 maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ta PISA-oppi­las­ta (eli 15-vuo­tias­ta) sisäl­tä­neet kou­lut poi­mit­tiin mukaan toden­nä­köi­syy­del­lä 1. Eli kou­luo­tan­nas­sa täl­lai­sen kou­lun pai­no on 1.

    Hm… Eikö tämä vedä otok­seen mukaan poik­keuk­sel­li­sen pal­jon vuo­kra­ta­lo­lä­hiöi­den kou­lu­ja? OK, asi­aa on kor­jat­tu ker­toi­mil­la, mut­ta sittenkin.

    Kaik­kien ruot­sin­kie­lis­ten kou­lu­jen mukaan otta­mi­nen ei aiheu­ta vas­taa­vaa vinou­maa aina­kaan koko maan tasolla.

  116. Vihe­rins­si: Jos hyvil­lä tie­to­ko­nea­vus­tei­sil­la ope­tus­ta­voil­la sai­si edes osan oppi­las­ta osak­si aikaa kes­kit­ty­mään omaeh­toi­seen tai­to­jen kehit­tä­mi­seen, se vapaut­tai­si opet­ta­jien resurs­se­ja nii­den oppi­lai­den opet­ta­mi­seen, jot­ka tar­vit­se­vat peda­go­gin väli­tön­tä tukea.

    Ei tähän tar­vit­tai­si pal­joa­kaan rahaa, vain hie­man viitseliäisyyttä. 

    Kun englan­nin alkeet ovat oppi­laal­la hal­lin­nas­sa, netis­tä löy­täi­si hänel­le upei­ta ilmai­sia (teks­ti­poh­jai­sia) opetusohjelmia.

    Jos joku kou­lu­hal­lin­to­jen luke­mat­to­mis­ta suun­nit­te­li­jois­ta mää­rät­täi­siin käy­mään aihe läpi ja teke­mään orga­ni­soi­dut (linkki)suositukset, jokai­ki­sen opet­ta­jan ei vapaa-aika­naan tar­vit­si­si tähän vaivautua.

    Valit­tu­jen ohjel­mien kään­tä­mi­nen suo­mek­si oli­si tie­ten­kin lii­an vai­ke­aa ja kal­lis­ta, vaik­ka ohjel­mas­sa sii­hen ilmai­nen lisens­si annettaisiinkin.

  117. Ihmet­te­len tilas­to­tie­tei­li­jän kuvi­tel­maa että otan­nal­la voi­tai­siin vai­kut­taa tulok­sien vinout­ta­mi­seen tapauk­ses­sa jota kont­rol­loi koko maa­il­ma. Toki otan­ta teh­dään ja tulos­ten ana­ly­soin­ti par­haan tie­don mukaan, ja ulko­puo­lel­la kun­kin maan. Aineis­to­han on lisäk­si kaik­kien ana­ly­soi­ta­vis­sa. Itse olen sen aloit­ta­nut ja tut­kin aika moni­puo­li­sel­la regres­sio­mal­lil­la Suo­men dataa kaik­kien kol­men osaa­mis­muut­tu­jan olles­sa seli­tet­tä­vä­nä. Mal­lis­sa oli toki usei­ta selit­tä­jiä, jois­ta yksi oli neli­luok­kai­nen maa­han­muut­ta­jien osuus kou­lu­ta­sol­la. Muut­tu­ja ei ollut tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vä mis­sään kol­mes­ta mal­lis­ta vaik­ka ero­ja aina on. Jos oikein löy­sän kri­tee­rin mer­kit­se­vyy­del­le (p>,2) aset­tai­si, par­haat tulok­set ovat kou­luis­sa jois­sa on 0,1–5% maa­han­muut­ta­jia. 0% luo­kas­sa tulos on huo­nom­pi. Mak­si­mi­mää­rät­hän ovat alle 50% Pisao­tok­ses­sa. Huo­maa että tämä ei ole mer­kit­se­vä muut­tu­ja. Mal­li on teh­ty ns. Complex Sample ‑moduu­lil­la kuten kuu­luu­kin. Ase­tin mal­liin sekä eka- että useam­man pol­ven maa­han­muut­ta­jat samaan ryh­mään kos­ka muu­ten data oli­si lii­an pieni.

    1. Tein tämän kysy­myk­sen otan­nan vää­ris­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta sen rapor­tin poh­jal­ta, joka oli saa­ta­vil­la. Sii­nä oli sanot­tu, että oikai­su teh­tiin vain siten, että maa­han­muut­ta­jien osuus kor­jat­tiin. Tuo otan­ta­ta­pa on ilmei­ses­ti fik­sum­pi, joten ole­tet­tu vää­ris­tä vai­ku­tus on pie­nem­pi, myönnän

      Kun en tie­dä, kuin­ka yksi­tyis­koh­tais­ta otok­sen oikai­sua käy­te­tään, en pys­ty päät­te­le­mään, kor­jau­tuu­ko vää­ris­tä­vä vai­ku­tus koko­naan. Minua huo­les­tut­taa tämä Sep­po Laak­so­sen kom­men­tis­sa­kin pais­ta­va seik­ka, että myyt­ty­jan x vai­ku­tus muut­tu­jaan y voi­tai­siin pää­tel­lä yksin­ker­tai­sel­la ris­tiin­tau­lu­koin­nil­la. Sil­lä saa­daan näi­tä jää­te­lön­myyn­ti ja huk­ku­mis­kuo­le­ma ‑riip­pu­vuuk­sia.

      Se, että kou­lut, jois­sa ei ole yhtään maa­han­muut­ta­jaa ovat huo­nom­pia kuin kou­lut, jois­sa nii­tä on vähän, joh­tuu ilmi­sel­väs­ti sii­tä, että maa­seu­dul­la kuun­nat noin yli­pään­sä ovat huo­nom­pia kuin kau­pun­geis­sa. Muut oppi­mis­tu­lok­siin liit­ty­vä sei­kat pitää ottaa mukaan sel­vi­tet­täes­sä maa­han­muut­ta­ja­kou­lu­jen yli­pai­no­tuk­sen ongel­maa. Voi olla, että tuo otan­ta­me­ne­tel­mä osaa kor­ja­ta moniu­lot­tei­set riippuvuudet. 

      Mitä yhä epäi­len on, että lii­an pie­nel­le pai­nol­le jää­vät par­haat kou­lut, eli kau­pun­kien eliit­tia­lueil­la ole­vat kou­lut. Nii­den toden­nä­köi­syys pääs­tä otok­seen on pie­ni, kos­ka kau­pun­kien kvoot­ti menee noi­hin maahanmuuttajakouluihin.

  118. Kii­tos vas­tauk­ses­ta. Vali­tan että sin­ne tuli kak­si­kin kom­ment­tia­ni kos­ka ensim­mäis­tä ei näky­nyt moneen tun­tiin. Ovat peri­aat­tees­sa samat.
    Pisa-otan­ta perus­tuu kai­kis­sa mais­sa osi­tet­tiin kak­sias­tei­seen ase­tel­maan. Otos­koon suu­ruus eri osit­teis­sa ei vai­ku­ta kos­ka jat­kos­sa teh­dään asian­mu­kai­set otos­pai­not Wes­ta­tin ym asian­tun­ti­joi­den toi­mes­ta. Otok­sen laa­dus­sa rat­kai­se­vaa on oppi­lai­den valin­ta toi­ses­sa astees­sa. Nyt pie­nis­tä vali­taan kaik­ki ja isois­ta ote­taan ‘oikea otos.’ Se kei­tä mis­sä­kin kou­lus­sa on oppi­lai­na ei vai­ku­ta miten­kään. Vää­ris­ty­mää voi­si tul­la jos joku tie­ten tah­toen ker­too vää­rää tie­toa otok­sen poi­mi­jal­le joka siis teh­dään maan ulko­puo­lel­la. Täl­lai­nen oli­si kri­mi­na­li­soi­ta­vis­sa ole­va asia. Jos tie­dät­te sel­lai­sia, haas­ta­kaa oikeuteen.
    Regres­sio­mal­li­ni on sinä­nä vain kokei­lu mut­ta toki muun­lai­sia­kin voin teh­dä jos joku antaa ideoi­ta. Miten­kä­nän ei tätä kaut­ta voi löy­tyä syi­tä Suo­men ‘kata­stroo­fil­le.’ Se on ihan suo­ma­lais­ten oma ansio. Mie­luum­min on niin että maa­han­muut­ta­jat hie­man edis­tä­vät oppi­mis­tu­lok­sia = Pisa­tu­lok­sia. Mut­ta en tätä väi­tä tiu­kas­ti. Pisaan vali­koi­tuu pps:n mukaan kai­ken­lai­sia kou­lu­ja, niin eliit­ti- kuin mui­ta­kin. Sat­tu­ma mää­rää pit­käl­ti tämän, mut­ta Suo­mes­sa kes­ki­mää­räi­nen otos­pai­no on aika pie­ni (6,8) ja kes­ki­ha­jon­ta aika iso aikai­sem­paan näh­den (5,4). Otos­pai­non vaih­te­luun vai­kut­taa kui­ten­kin eni­ten ruot­sin­kie­lis­ten kou­lu­jen suh­teel­li­ses­ti suu­rem­pi osuus eli otos­pai­no on pie­ni (1,6–2,5). Suh­teel­li­sen pie­ni otos ja iso otos­pai­no on osit­tees­sa ‘West-Rural-Low’ (17,8). Jyväs­ky­län tut­ki­jat ovat ilmei­ses­ti yrit­tä­neet saa­da maa­han­muut­ta­jia alu­eel­ta ‘South-Urban-High’ kos­ka otos­pai­no on siel­lä pie­neh­kö (3,3). He tule­vat siis täl­lä pai­nol­la mukaan ana­lyy­siin. Voin ker­toa lisää tulok­sia jos jol­la­kul­la on kiinnostusta.

  119. Mah­taa­ko­han tuo tul­la hyväk­sy­tyk­si? Kuka­han ne hyväksyy?

  120. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mitä yhä epäi­len on, että lii­an pie­nel­le pai­nol­le jää­vät par­haat kou­lut, eli kau­pun­kien eliit­tia­lueil­la ole­vat kou­lut. Nii­den toden­nä­köi­syys pääs­tä otok­seen on pie­ni, kos­ka kau­pun­kien kvoot­ti menee noi­hin maahanmuuttajakouluihin.

    Maa­han­muut­ta­ja kou­lun mää­ri­tel­mä oli siis, että maa­han­muut­ta­jia on vähin­tään 5 kpl? Mää­ri­tel­mä kat­ta­nee kaik­ki Hel­sin­gin suo­men­kie­li­set kou­lut. Voi­si kuvi­tel­la kat­ta­van suu­nil­leen muut­kin “eliit­ti­kou­lut” ihan sil­lä perus­teel­la, ettei­vät ne ole ihan pie­niä, ja maa­han­muut­ta­jien osuus nuo­ris­sa ikä­luo­kis­sa on jo tun­tu­va — ja osa heis­tä on kou­lu­tet­tu­ja ja sel­lai­sia, jot­ka arvos­ta­vat las­ten­sa kou­lu­tus­ta vähin­tään sii­nä kuin kantaväestökin.

  121. Ris­to: Maa­han­muut­ta­ja kou­lun mää­ri­tel­mä oli siis, että maa­han­muut­ta­jia on vähin­tään 5 kpl? 

    Piti olla 5 kpl sii­nä ikä­luo­kas­sa (15 v).

  122. Ris­to: Maa­han­muut­ta­ja kou­lun mää­ri­tel­mä oli siis, että maa­han­muut­ta­jia on vähin­tään 5 kpl? Mää­ri­tel­mä kat­ta­nee kaik­ki Hel­sin­gin suo­men­kie­li­set kou­lut. Voi­si kuvi­tel­la kat­ta­van suu­nil­leen muut­kin “eliit­ti­kou­lut” ihan sil­lä perus­teel­la, ettei­vät ne ole ihan pie­niä, ja maa­han­muut­ta­jien osuus nuo­ris­sa ikä­luo­kis­sa on jo tun­tu­va – ja osa heis­tä on kou­lu­tet­tu­ja ja sel­lai­sia, jot­ka arvos­ta­vat las­ten­sa kou­lu­tus­ta vähin­tään sii­nä kuin kantaväestökin.

    En tie­dä tilan­net­ta Hel­sin­gis­sä, mut­ta aina­kaan Espoos­sa kaik­kia kou­lu­ja ei täl­lä kri­tee­ril­lä tule vält­tä­mät­tä mukaan. Esi­mer­kik­si Ola­rin ja Nöyk­kiön kou­luis­sa maa­han­muut­ta­jien osuus on hyvin pie­ni. Näis­sä kou­luis­sa on kui­ten­kin pal­jon hyviä osaa­jia, koska:
    1. Näis­sä kou­luis­sa on mate­ma­tiik­ka­luok­ka, johon pyri­tään pää­sy­ko­keil­la (kun asi­aa vii­mek­si kysyin, noin puo­let näil­le luo­kil­le haluk­kais­ta kar­siu­tui pois pääsykokeissa).
    2. Näis­sä kou­luis­sa suu­rel­la osal­la niis­tä­kin, jot­ka eivät ole mate­ma­tiik­ka­luo­kal­la, on valit­tu­na joko pit­kä rans­ka tai pit­kä sak­sa (pit­kän englan­nin lisäk­si). Tämä jos mikä aiheut­taa oppi­lai­den valikoitumisen.

    Minul­la ei ole täs­mäl­lis­tä tie­toa sii­tä, kuin­ka mon­ta maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ta oppi­las­ta näis­sä kou­luis­sa on, mut­ta kun esim. olin rei­lut 3 vuot­ta sit­ten Nöyk­kiön kou­lus­sa van­him­man lap­se­ni 9. luo­kan pää­tös­juh­las­sa, todis­tuk­sen saa­nees­ta noin 120 oppi­laas­ta vain yksi vai­kut­ti nimen­sä ja / tai ulko­nä­kön­sä perus­teel­la sil­tä, että hänel­lä voi olla maahanmuuttajatausta. 

    On toki sel­vää, että suo­ma­lais­ten kou­lu­lais­ten mate­ma­tii­kan tai­dois­sa on tapah­tu­nut joka tapauk­ses­sa hei­ken­ty­mis­tä. Sii­tä huo­li­mat­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, oli­vat­ko Ola­rin ja Nöyk­kiön kou­lut tut­ki­muk­ses­sa mukana.

  123. JL kir­joit­ti 13.12.2013 kel­lo 15:49
    Pyy­sit ker­to­maan lisää, mut­ta min­kä­tyyp­pis­tä tie­toa haluat. Sitä voi ajel­la niin mah­dot­to­mas­ti että tukeh­dit jos lai­tan mitä mie­lee­ni tulee.
    Tois­tan kui­ten­kin sen, että lopul­li­sen kou­lun valin­nan mää­rää tie­tyl­lä toden­nä­köi­syy­del­lä sat­tu­ma. Kuten havait­sit­te aikai­sem­mas­ta jutus­ta­ni, niin ruot­sin­kie­li­sis­tä tulee mel­kein­pä joka toi­nen oppi­las mukaan. He eivät kes­ki­mää­rin huo­non­na tulok­siam­me, kos­ka Ahve­nan­maa nos­taa ja muu osa huo­non­taa. Noil­la ete­lä-Suo­men kau­pun­kia­lueil­la­kin otos­pai­no on pie­neh­kö eli noin joka kol­mas oppi­las teki ten­tin. Kyl­lä­hän siel­tä tule­vat kai­ken­lai­set kou­lut mukaan. Isoil­la­han on suu­rem­pi todennäköisyys.
    Ten­tis­tä­hän on hyvä mai­ni­ta että oppi­laat eivät kaik­ki vas­taa samoi­hin teh­tä­viin, vaan teh­tä­vät on rota­toi­tu eri ryh­miin. Lisäk­si siis haluan mai­ni­ta että Pisas­sa vain pie­ni osa on noi­ta osaa­mi­s­asioi­ta. Kiin­nos­ta­vaa anlyy­siä saa myös oppi­lai­den vas­tauk­sis­ta, jois­sa on usein pal­jon­kin puut­tu­vaa tie­toa, mut­ta osaa­mi­nen on kai­kil­la vaik­kei ole juu­ri viit­si­nyt teh­tä­viä teh­dä­kään. Pis­te­mää­rä on tosin sil­loin lähel­lä nol­la. Vosinp nois­ta muis­ta tulok­sis­ta sanoa sen, että suo­ma­lai­set kou­lu­lai­set eivät koe kou­lus­sa ole­mis­ta kovin onnel­li­se­na, vaan ovat vii­den­nek­si vii­mei­nen samal­la tasol­la Viron kanssa.

  124. Sep­po Laak­so­nen: Pyy­sit ker­to­maan lisää, mut­ta min­kä­tyyp­pis­tä tie­toa haluat. Sitä voi ajel­la niin mah­dot­to­mas­ti että tukeh­dit jos lai­tan mitä mie­lee­ni tulee.

    Minua kiin­nos­tais­vat seu­raa­vat osiot:

    -Poh­jois-Suo­mi, kau­pun­ki, ei maa­han­muut­ta­jia (alle 5)
    ‑Poh­jois-Suo­mi, kau­pun­ki, vähän maahanmuuttajia
    ‑Poh­jois-Suo­mi, maa­seu­tu, ei maahanmuuttajia
    ‑Poh­jois-Suo­mi, maa­seu­tu, vähän maahanmuuttajia

    Pai­not ja mie­lel­lään nuo kol­men kate­go­rian (math, read,sci) tulokset.

  125. Annan ohes­sa vas­tauk­set Tapion pyyntöön:
    Tau­lu­kos­sa alla on (vali­tan että tau­luk­ko tulee täs­sä tilas­sa hie­man han­ka­las­ti luet­ta­vak­si) Pisa 2012:sta esti­moi­tua tulok­sia Poh­jois-Suo­men alueil­ta ja ver­tai­lu­na muu Suo­mi. Tämä perus­tuu regres­sio­mal­liin jol­loin taus­ta­te­ki­jöi­den vai­ku­tuk­sia saa­daan eli­mi­noi­tua pois, kuten per­he­tyyp­pi, suku­puo­li, van­hem­pien kou­lu­tus ja kou­lus­sa ’pin­naa­mi­nen’. Ei_maahan tar­koit­taa ettei kou­lun Pisa-datas­sa ole maa­han­muut­ta­jia, kun taas ’Vahan’ viit­taa että hei­tä on alle 25%. Tau­lu­kos­sa on myös kes­ki­vir­he joka perus­tuu ver­tai­luun Poh­jois-Suo­men maa­seu­dun vähän maa­han­muut­ta­jia sisäl­tä­vään ryh­mään. Se on siis hie­man lii­an pie­ni todel­li­suu­teen ver­rat­tu­na mut­ta help­po las­kea. Kes­ki­vir­heet ovat mel­ko lail­la yhtä iso­ja kuin kes­kiar­vot mikä tar­koit­taa ettei­vät erot ole mer­kit­se­viä, eivät lähi­main­kaan. Voit tie­tys­ti tut­kia tulok­sia muu­ten ja tul­ki­ta mut­ta älä vedä iso­ja joh­to­pää­tök­siä. Näyt­tää sil­tä että luke­mi­sen tulos on eri­lai­nen kuin mui­den kah­den aineen.
    Matem_tilasto Luke­mi­nen Luonnontiede
    Kes­kiar­vo Kes­ki­vir­he Kes­kiar­vo Kes­ki­vir­he Kes­kiar­vo Keskivirhe
    Muu Suo­mi 11,7 12,1 ‑10,2 14,2 11,5 15,2
    P_Suomi_Kaupunki_Ei_maahan 11,1 14,8 ‑14,7 16,1 9,6 15,0
    P_Suomi_Kaupunki_Vahan 16,3 13,3 ‑2,9 15,0 12,4 15,7
    P_Suomi_maaseutu_Ei_maahan 9,6 13,9 ‑21,6 13,6 11,4 15,3
    P_Suomi_maaseutu_Vahan 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.