Helsingin väestönkasvua ei ennusteta vaan suunnitellaan

Päi­vän Hel­sin­gin Sano­mat ker­too, että Hel­sin­ki on jat­ku­vas­ti ennus­ta­nut väes­tön­kas­vun­sa vää­rin. 1960-luvul­la väes­tön­kas­vun ennus­tet­tiin kas­va­van suo­ra­vii­vai­ses­ti, mut­ta kau­pun­gin kas­vu tait­tui jo 2000-luvun alus­sa. 1960-luvun väes­tö­en­nus­te innos­ti Hel­sin­gin ”mega­lo­maa­ni­siin moottoritieinvestointeihin”.

Nyt Hel­sin­ki on valin­nut yleis­kaa­va­työ­hön tilas­to­kes­kus­ta kor­keam­man väes­tön­kas­vun, joka täh­tää 860 000 asuk­kaa­seen vuon­na 2050. Luon­non­suo­je­lu­liit­to arvos­te­lee varau­tu­mis­ta näin suu­reen väes­tön­kas­vuun, kos­ka lähi­met­siä menee. Meri-Ras­ti­laan­kin kaa­voi­te­taan viheralueille.

Väes­tö­en­nus­teis­sa käy­tä­väs­sä kes­kus­te­lus­sa menee iloi­ses­ti sekai­sin päät­tä­mi­nen ja ennustaminen.

1960-luvun ennus­te toteu­tui Hel­sin­gin seu­dun kas­vun osal­ta aivan hyvin. Väes­tö ei kui­ten­kaan tul­lut Hel­sin­kiin, vaan Espoo­seen, Van­taal­le ja kehys­kun­tiin, kos­ka Hel­sin­ki ei toi­mi­nut niin kuin oli ennus­ta­nut toi­mi­van­sa, vaan kaa­voit­ti asun­to­ja pal­jon aiko­maan­sa vähem­män. Osit­tain pie­nem­pi väes­tö­en­nus­te joh­tui nois­ta mega­lo­maa­ni­sis­ta moot­to­ri­tei­tä, jot­ka vie­vät maa-alaa yli sadan­tu­han­nen asuk­kaan ver­ran ja jot­ka teki­vät mah­dol­li­sek­si sen, että Hel­sin­gin seu­dus­ta kehit­tyi ame­rik­ka­lais­tyyp­pi­nen auto­kau­pun­ki sen sijaan, että sii­tä oli­si kehit­ty­nyt eko­lo­gi­ses­ti vas­tuul­li­sem­pi euroop­pa­lais­tyyp­pi­nen kaupunki.

Moot­to­ri­teis­tä­kin huo­li­mat­ta Hel­sin­ki oli­si voi­nut haa­lia vaik­ka mil­joo­na asu­kas­ta rajo­jen­sa sisäl­le, jos se oli­si kaa­voit­ta­nut asun­not mil­joo­nal­le asun­nol­le. Hel­sin­gis­sä ei ole asun­to­ja tyh­jil­lään lukuun otta­mat­ta joi­ta­kin peri­kun­tien rii­to­jen takia tyh­jil­lään sei­so­via asun­to­ja ja asun­to­ja, joi­den omis­ta­ja on van­hus­ten laitoshoidossa.

AsumisväljyysKym­me­nen vuot­ta sit­ten väes­tön­kas­vu oikeas­ti ennus­tet­tiin vää­rin. Asun­to­ja on raken­net­tu niin pal­jon kuin ennus­tet­tiin, mut­ta ei osat­tu ennus­taa, että lap­si­per­heet sul­lou­tu­vat kan­ta­kau­pun­gin pie­niin asun­toi­hin mie­luum­min kuin muut­ta­vat pien­ta­lon yksi­näi­syy­teen kehys­kun­tiin. Asu­mis­väl­jyy­den kas­vun pysäh­ty­mi­nen mer­kit­see, että Hel­sin­gin asun­to­kan­taan mah­tuu nyt 35 000 asu­kas­ta ennus­tet­tua enemmän.

Täl­lä vää­rin ennus­ta­mi­sel­la taas ei ole mitään teke­mis­tä asun­to­jen tar­peen kans­sa Hel­sin­gis­sä. Sen sijaan se on mul­lis­ta­nut ennus­teet kehys­kun­nis­sa, jois­sa tont­te­ja jää tyhjilleen.

Kehyskuntien nousu ja tuho

Nyt Hel­sin­ki varau­tuu otta­maan vas­taan nel­jän­nes­mil­joo­na asu­kas­ta enem­män. Tämä ei ole ennus­te vaan suun­ni­tel­ma. Kor­kein­taan se on ennus­te omis­ta pää­tök­sis­tä. Kyse on sii­tä, kuin­ka suu­ren osan Hel­sin­gin seu­dun kas­vus­ta Hel­sin­ki varau­tuu otta­maan. Sii­nä sivus­sa on ennus­tet­tu, että Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku kas­vaa 600 000, joten uusis­ta asuk­kais­ta jou­tuu muu­al­le Hel­sin­gin seu­dul­le 350 000 asu­kas­ta. Jos Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku kas­vaa­kin vain 400 000 asuk­kaal­la, muu­al­le jou­tuu enää vain 150 000 asu­kas­ta. Sanon pro­vo­ka­to­ri­ses­ti jou­tuu, kos­ka väi­tän, että sato­ja tuhan­sia ihmi­siä muut­tai­si muis­ta seu­dun kun­nis­ta Hel­sin­kiin heti, jos voi­si­vat vaih­taa asun­ton­sa saman­hin­tai­seen ja ‑kokoi­seen asun­toon Helsingissä.

Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mitä Luon­non­suo­je­lu­liit­to tar­koit­taa, kun se vaa­tii Hel­sin­kiä otta­maan pie­nem­män mää­rän seu­dun asu­kas­lu­vun kas­vus­ta. Onko tar­koi­tus, että Hel­sin­gin seu­dun tulee kehit­tyä ame­rik­ka­lai­se­na auto­kau­pun­ki­na vai eikö asi­aa ole aja­tel­tu lainkaan.

On jär­ke­vää varau­tua suu­reen väes­tön­kas­vuun. Jos näyt­tää sil­tä, että väes­tön­kas­vua ei tule­kaan, aina voi­daan jät­tää jotain raken­ta­mat­ta. Sik­si äänes­tin Meri-Ras­ti­lan ran­ta­puis­ton raken­ta­mis­ta vas­taan ja sen puo­les­ta, että tii­vis­te­tään ensin nykyi­set alu­eet ja kat­so­taan vii­den-kym­me­nen vuo­den pääs­tä, mil­tä sil­loin näyt­tää. Muut halusi­vat raken­taa ran­ta­puis­ton ensin ja pala­ta tii­vis­tä­mi­seen sit­ten jos­kus ehkä.

 

 

108 vastausta artikkeliin “Helsingin väestönkasvua ei ennusteta vaan suunnitellaan”

  1. Kau­pun­ki toteut­taa Meri-Ras­ti­las­sa omia väes­tö­en­nus­tei­taan raken­ta­mal­la ensin asui­na­lu­een Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sään, ja sen jäl­keen tii­vis­te­tään nykyi­nen lähiö asuk­kai­den vaih­toeh­toi­sen esi­tyk­sen mukaan. Näin voi­daan toteut­taa molem­mat suun­ni­tel­mat. Kuka sanoi, että asuk­kai­ta ei kuunnella!

  2. Ter­mien Hel­sin­kiin pää­se­mi­nen ja muu­al­le jou­tu­mi­nen on tie­ten­kin pro­vo­ka­tio­ta. Tosin usein kyse on kai koti­paik­ka­rak­kau­des­ta ja oman yhtei­sön ja omien valin­to­jen puo­lus­ta­mi­ses­ta, mikä on nor­maa­lia kai­kis­sa kun­nis­sa. Muu­al­la tosin har­vem­min kuu­lee väit­tei­tä sii­tä, että aivan maa­seu­dul­le nous­seen teh­taan vie­res­sä ole­vien asun­to­jen haja-asu­tusa­luei­ta kor­keam­mat hin­nat ja ihmis­ten muut­ta­mi­nen nii­hin oli­si todis­te sii­tä, että ihmi­set halua­vat asua teh­taan vie­res­sä, ja että ne ovat onnet­to­mia, jot­ka eivät teh­taan vie­reen saa muut­taa, ja että näil­lä perus­teil­la kaik­ki kan­sa­lai­set pitäi­si siir­tää kal­lii­siin asun­toi­hin teh­taan vie­reen. No, suur­hel­sin­ki­läi­syys sik­seen, ja muu­hun asiaan.

    Tar­kas­tel­laan pää­kau­pu­ni­seu­dun kehi­tys­tä lii­ken­teen näkö­kul­mas­ta, olet­taen että haluam­me nos­taa jouk­ko­lii­ken­teen osuut­ta ja estää ruuh­kat ja auto­jen mää­rän kasvun.

    1) Nyt tavoi­te tun­tuu ole­van val­ta­va väen lisää­mi­nen yhdis­tet­ty­nä lii­ken­ne­väy­lien bule­var­di­soi­mi­seen. Ehkä noin saa­daan aikai­sek­si ruuh­kia, jot­ka pakot­ta­vat paran­ta­maan jos­kus myös jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lui­ta ja raken­ta­maan lisää auto­väy­liä. Ei hyvä.

    2) Auto­pai­not­teis­ten lähiöi­den tii­vis­tä­mi­nen ja uusien lähiöi­den raken­ta­mi­nen muu­al­le kuin jouk­ko­lii­ken­teen run­ko­väy­lien var­teen lisää hel­pos­ti autois­tu­mis­ta. Ei hyvä. Parem­pi oli­si raken­taa vaik­ka­pa tor­ni­ta­lo­ja met­roa­se­mien ja rau­ta­tie­a­se­mien yhteyteen.

    3) Hel­sin­gin nie­mi ei ole jär­ke­vä lii­ken­teen sol­mu­koh­ta yhä suu­rem­mak­si kas­va­val­le met­ro­po­lil­le. Parem­pi paik­ka voi­si löy­tyä vaik­ka­pa kehä kol­mo­sen tie­noil­ta sisä­maas­ta. Nykyi­nen jouk­ko­lii­ken­teen täh­tiark­ki­teh­tuu­ri ja asu­tuk­sen lisää­mi­nen nime­no­maan Hel­sin­gin kes­kus­tan ympä­ril­lä (jopa saa­ril­la) ei siis ole opti­maa­li­nen eikä talou­del­li­sin ratkaisu.

    Sit­ten vähän Hel­sin­gin viihtyvyydestä.

    1) Vihe­ra­luei­den ja luon­to­koh­tei­den sys­te­maat­ti­nen vaih­ta­mi­nen beto­niin ja asfalt­tiin ei var­maan­kaan lisää kau­pun­gin viih­tyi­syyt­tä. Nuo ton­tit ovat var­mas­ti halut­tu­ja ja niis­tä mak­se­taan pal­jon, mut­ta samal­la jo kau­pun­gis­sa asu­vien ympä­ris­tö huo­no­nee ja ruuh­kat lisääntyvät.

    2) Jos Hel­sin­ki halu­aa nos­taa arvo­aan ja hou­kut­tee­vuut­taan myös muu­al­la kuin Suo­mes­sa, sen tuli­si kes­kit­tyä sii­hen, mikä Suo­mes­sa ja Hel­sin­gis­sä voi olla parem­min kuin muu­al­la. Koon kas­vat­ta­mi­sel­la ja kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­sel­lä se ei saa­vu­ta mitään. Luon­toar­voi­hin panos­ta­mal­la, ympä­ris­töä sääs­tä­mäl­lä, väl­jyy­del­lä ja vapaan meri­luon­non ja saa­ris­ton (ja huvi­la­saar­ten­kin) lähei­syy­del­lä se voi­si menestyä.

  3. Suo­men luon­non­suo­je­lu­liit­to (SLL) tyr­mää Hel­sin­gin kas­vuar­vion. Liit­toa jär­kyt­tää met­sä­aluei­den rakentaminen.”

    Met­sää­hän Suo­mes­sa on tosi­aan niin vähän, että asun­to­jen raken­ta­mi­nen maan pää­kau­pun­kiin uhkaa hävit­tää tämän har­vi­nai­sen luontotyypin…

    Vaka­vas­ti puhuen logiik­ka on outoa. Mitä vähem­män Hel­sin­kiin kaa­voi­te­taan asun­to­ja, sitä enem­män luon­to kär­sii. Jos Hel­sin­ki ei kaa­voi­ta asun­to­ja, asun­not raken­ne­taan pit­kin Uuden­maan pel­to­ja ja metsiä. 

    Mitä tiheäm­pi kau­pun­ki on, sitä eko­lo­gi­sem­pi ja tuot­ta­vam­pi se on. 

    Mark­ki­nat eivät ohjai­si ihmi­siä kau­pun­kei­hin, ellei se oli­si tehok­kain tapa asua. Mark­ki­na­ta­lous on sii­tä hyvä sys­tee­mi, että se auto­maat­ti­ses­ti ohjaa resurs­sit tuottavasti.

  4. Ottei­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin maan­käy­tön ja asu­mi­sen toteu­tus­oh­jel­mas­ta Koti­kau­pun­ki­na Hel­sin­ki vuo­del­ta 2012:

    Hel­sin­gin väes­tön­kas­vu perus­tuu suu­rim­mak­si osak­si vie­ras­kie­lis­ten eli äidin­kie­le­nään mui­ta kuin koti­mai­sia kie­liä puhu­vien asuk­kai­den mää­rän kas­vuun. Vie­ras­kie­lis­ten asuk­kai­den mää­rä kas­vaa sekä maa­han­muu­ton että maan sisäi­sen muu­ton joh­dos­ta. Ennus­teen mukaan vie­ras­kie­li­sen väes­tön kas­vu tulee jat­kos­sa muo­dos­ta­maan noin 70–80 % väki­lu­vun kas­vus­ta. … Vie­ras­kie­lis­ten osuu­den on ennus­tet­tu kas­va­van vuo­teen 2030 men­nes­sä 19,3 prosenttiin 

    Hel­sin­gin väes­tön­kas­vuen­nus­te poh­jau­tuu pit­käl­ti ole­tuk­seen kau­pun­gin saa­mas­ta muut­to­voi­tos­ta. Muut­to­voit­toa Hel­sin­ki saa eri­tyi­ses­ti ulko­mail­ta, ja muut­to­tap­pio­ta syn­tyy muut­to­liik­kees­tä kehyskuntiin.

    Muut­ta­jien ikä­ra­ken­ne on pysy­nyt pit­kään saman­lai­se­na. Läh­te­vät ovat nuo­ria aikui­sia ja pie­niä lap­sia ja tulo­muut­ta­jis­sa 18–30-vuotiaiden osuus on erit­täin kor­kea hui­pun ollen 20–21-vuotiaiden ikä­ryh­mäs­sä. Väes­tön ikä­ra­ken­ne on muut­to­liik­keen joh­dos­ta hyvin eri­lai­nen kuin kehyskuntien.

    1. Mar­ko
      Kai­vos­puis­ton asun­nois­ta ei 27 % ole TYHJILLÄÄN vaan niis­sä ei ole kukaan kir­joil­la. Suur­leh­tys­tö­jen väki esi­mer­kik­si on yleen­sä kir­joil­la omis­sa mais­saan. Kovin pal­jon siel­lä on myös kak­ko­sa­sun­to­ja, kun oma vaki­tui­nen asun­to on muu­al­la Suo­mes­sa ei esi­mer­kik­si Pietarissa.

  5. Hel­sin­gin kau­pun­gin­joh­dol­la on eräs kul­tai­nen perin­ne: se ei ennus­ta, se suunnittelee.”

    Mik­si sit­ten asun­to­ja on lii­an vähän, mik­si vero­äy­ri vain nousee, mik­si asun­to­jo­not vain pite­ne­vät, mik­si kan­sa­lai­set tun­te­vat itsen­sä yhä turvattomammaksi„,miksi, mik­si, miksi?

    Sur­keas­ti suunniteltu!

  6. Kehys­kun­tiin muu­ton huip­pu osuu Nokia-buu­min huip­pu­vuo­siin. Sen ajan nuo­rel­le insi­nöö­ril­le oli “must” oma­ko­ti­ta­lo, 2 autoa, new­found­lan­din­koi­ra, kor­keas­ti kou­lu­tet­tu kotivaimo.…

    Itse asian nin 860000 asu­kas­ta ei ole kama­lan pal­jon, se on sen ver­ran kuin Tuk­hol­man kau­pun­gin hal­lin­nol­lis­ten rajo­jen sisäl­lä on asuk­kai­ta ja Tuk­hol­ma on pin­ta-alal­taan saman­ko­koi­ne kuin Hel­sin­ki oli enen Sipoon osien liitosta.

  7. Eetu Nii­mi:
    Hel­sin­gin kau­pun­gin­joh­dol­la on eräs kul­tai­nen perin­ne: se ei ennus­ta, se suunnittelee.”

    😀

  8. Sau­di Ara­bi­aan on raken­teil­la tuol­lai­nen kilo­met­rin tor­ni http://en.m.wikipedia.org/wiki/Kingdom_Tower , joka mak­saa alle mil­jar­di euroa.

    Teh­dään pari tuol­lais­ta Hel­sin­kiin? Hal­vem­pia kuin Apot­ti tai joku kän­nyk­kä­pe­li­fir­ma. Tuo­hon saa 100000 yksiö­tä per tor­ni. Jot­ka tuot­ta­vat pel­käs­tään vuo­kra­tu­loi­na 0.5 mil­jar­dia vuodessa.

  9. Juho Laa­tu: Muu­al­la tosin har­vem­min kuu­lee väit­tei­tä sii­tä, että aivan maa­seu­dul­le nous­seen teh­taan vie­res­sä ole­vien asun­to­jen haja-asu­tusa­luei­ta kor­keam­mat hin­nat ja ihmis­ten muut­ta­mi­nen nii­hin oli­si todis­te sii­tä, että ihmi­set halua­vat asua teh­taan vie­res­sä, ja että ne ovat onnet­to­mia, jot­ka eivät teh­taan vie­reen saa muut­taa, ja että näil­lä perus­teil­la kaik­ki kan­sa­lai­set pitäi­si siir­tää kal­lii­siin asun­toi­hin teh­taan viereen. 

    Jotain teh­das­paik­ka­kun­taa jos­sa oli ja on vie­lä­kin näky­mät­tö­mio­nä rajoi­na tiu­kat luok­kae­rot joka räi­keim­min ilme­ni niin että duu­na­rit ei edes pääs­syt paik­ka­kun­nan aino­aan ravin­to­laan, ei voi oikein ver­ra­ta Hel­sin­kiin. Teh­das­paik­ka­kun­nal­la tai maa­seu­dul­la yli­pään­sä sukusi taus­ta rat­kai­see mitä sinä olet. Hel­sin­kiin ja suu­riin kau­pun­kei­hin halu­taan muut­taa sik­si että jokai­nen voi taus­tas­taan huo­li­mat­ta nous­ta ylem­piin yhteis­kun­ta­luok­kiin. Samois­ta syis­tä kehi­tys­mais­ta halu­taan muut­taa teol­li­suus­mai­den suur­kau­pun­kei­hin, se mah­dol­lis­taa sosi­aa­li­sen nousun ja pää­see eroon ärsyt­tä­vim­mis­tä suku­lai­sis­ta (vaik­ka se ei sil­tä aina näytä) 

    Juho Laa­tu:
    1) Nyt tavoi­te tun­tuu ole­van val­ta­va väen lisää­mi­nen yhdis­tet­ty­nä lii­ken­ne­väy­lien bule­var­di­soi­mi­seen. Ehkä noin saa­daan aikai­sek­si ruuh­kia, jot­ka pakot­ta­vat paran­ta­maan jos­kus myös jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lui­ta ja raken­ta­maan lisää auto­väy­liä. Ei hyvä.

    Kun kau­pun­gis­sa liik­ku­vien ihmis­ten mää­rä kas­vaa niin ettei lii­ken­ne vedä maan pääl­lä on pak­ko siir­tää osa auto- ja myös jouk­ko­lii­ken­tees­tä tun­ne­lei­hin, ja rahoit­taa raken­ta­mi­nen tietulleilla. 

    Juho Laa­tu:
    2) Auto­pai­not­teis­ten lähiöi­den tii­vis­tä­mi­nen ja uusien lähiöi­den raken­ta­mi­nen muu­al­le kuin jouk­ko­lii­ken­teen run­ko­väy­lien var­teen lisää hel­pos­ti autois­tu­mis­ta. Ei hyvä. Parem­pi oli­si raken­taa vaik­ka­pa tor­ni­ta­lo­ja met­roa­se­mien ja rau­ta­tie­a­se­mien yhteyteen.

    Näin myös teh­dään vaik­ka tor­ni­ta­lo­ja yri­te­tään vas­tus­taa vimmatusti. 

    3) Hel­sin­gin nie­mi ei ole jär­ke­vä lii­ken­teen sol­mu­koh­ta yhä suu­rem­mak­si kas­va­val­le met­ro­po­lil­le. Parem­pi paik­ka voi­si löy­tyä vaik­ka­pa kehä kol­mo­sen tie­noil­ta sisä­maas­ta. Nykyi­nen jouk­ko­lii­ken­teen täh­tiark­ki­teh­tuu­ri ja asu­tuk­sen lisää­mi­nen nime­no­maan Hel­sin­gin kes­kus­tan ympä­ril­lä (jopa saa­ril­la) ei siis ole opti­maa­li­nen eikä talou­del­li­sin ratkaisu.

    Sen takia kehä­tiet on raken­net­tu että ne ja ulos­me­no­tei­den liit­ty­mät toi­mi­vat maan­tui­e­lii­ken­teen sol­mu­koh­ti­na, ja len­to­kent­tä ja tava­ra­lii­ken­teen logis­tiik­ka­toi­min­not on siir­ret­ty sinne.
    Saa­ret, tai aina­kaan ne joi­hin ei saa­da sil­ta­rat­kai­sua kovin hel­pos­ti, voi unohtaa. 

    Juho Laa­tu:
    2) Jos Hel­sin­ki halu­aa nos­taa arvo­aan ja hou­kut­tee­vuut­taan myös muu­al­la kuin Suo­mes­sa, sen tuli­si kes­kit­tyä sii­hen, mikä Suo­mes­sa ja Hel­sin­gis­sä voi olla parem­min kuin muu­al­la. Koon kas­vat­ta­mi­sel­la ja kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­sel­lä se ei saa­vu­ta mitään. Luon­toar­voi­hin panos­ta­mal­la, ympä­ris­töä sääs­tä­mäl­lä, väl­jyy­del­lä ja vapaan meri­luon­non ja saa­ris­ton (ja huvi­la­saar­ten­kin) lähei­syy­del­lä se voi­si menestyä.

    Tuk­hol­mas­sa on 800.000–900.000 asu­kas­ta itse kau­pun­gis­sa ja Tuk­hol­man Lää­nis­sä n 2 mil­joo­naa yhteen­sä, ja Tuk­hol­mas­sa on las­ket­tu että seu­tu tulee kas­va­maan aina­kin puo­lel­la mil­joo­nal­la. Jokai­nen joka on tul­lut lai­val­la Suo­mes­ta päin Tuk­hol­maan on näh­nyt että vihe­ra­luei­ta ja saa­ris­toa on. Itse kes­kus­tan suun­nal­la ero Hel­sin­kiin on se että talot ovat vähän kor­keamm­pia ja raken­net­tu ran­toi­hin kiin­ni, ts ei ole jou­to­mai­ta. Jos hel­sin­ki jät­täy­tyy Poh­jo­lan pää­kau­pun­geis­ta jum­bok­si ei tän­ne saa­da mitään inves­toin­te­ja suu­res­ta maa­il­mas­ta eikä uusia työ­paik­ko­ja enem­män. Vaih­toeh­to­na kas­vu­le on että suo­ma­lai­set muut­ta­vat pois Suo­mes­ta ts aivopakoa.

  10. Jos näyt­tää sil­tä, että väes­tön­kas­vua ei tule­kaan, aina voi­daan jät­tää jotain rakentamatta.”

    Ongel­ma­na on, että niin kaa­voi­tus kuin raken­ta­mi­nen­kin näyt­tää hel­pos­ti alka­van vihe­ra­lueis­ta. Ympä­ris­tö ehdit­täi­siin pila­ta ennen kuin huo­mat­tai­siin, ettei kas­vua tulekaan. 

    Pitäi­si siis olla mars­si­jär­jes­tys: raken­ta­mi­nen oli­si aloi­tet­ta­va tiivistämisestä.

    Toi­nen ongel­ma on, ettei väes­töä tar­kas­tel­la edes pää­kau­pun­ki­seu­dun mit­ta­kaa­vas­sa, vaan alu­een kau­pun­git käy­vät kei­no­te­kois­ta kes­ki­näis­tä kil­pai­lua “hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta”. Oikea mit­ta­kaa­va oli­si val­ta­kun­nal­li­nen. Suo­mes­sa on mui­ta­kin kau­pun­ke­ja ja moni asui­si mie­luum­min jos­sain niis­tä, jos se esim. työn saan­nin kan­nal­ta oli­si mahdollista.

  11. Olen Han­na-Lee­na Yli­sen kans­sa samaa mieltä.

    Jos oikeas­ti tavoit­tee­na oli­si rat­kais­ta asun­to­pu­la, raken­ta­mi­nen aloi­tet­tai­siin muu­al­ta kuin meren­ran­to­jen lähei­syy­des­tä. Täl­lais­ten kal­liim­man luo­kan asun­to­jen lisää­mi­nen tus­kin kovin pal­jon asun­to­jen hin­to­ja alen­taa. Kyse onkin oikeas­ti aivan muus­ta kuin mitä viral­li­ses­ti perus­tel­laan — todel­li­nen tar­koi­tus on kil­pail­la Espoon kans­sa rik­kais­ta veronmaksajista.

    Eikä asuk­kai­den ahta­mi­nen Hel­sin­kiin ehkäi­se autois­tu­mis­ta. Kun lähi­luon­to kato­aa, ihmi­set mene­vät sit­ten autoil­laan kau­as maa­seu­dul­le etsi­mään luon­toa. Sen sijaan jos asu­tus kes­ki­tet­täi­siin rato­jen var­rel­le — esi­mer­kik­si Mänt­sä­läs­sä oli­si laa­jo­ja pel­to­ja rato­jen var­rel­la — saa­tai­siin rai­de­lii­ken­tee­seen perus­tu­vaa asu­mis­ta säi­lyt­täen asuk­kai­den hen­ki­sel­le hyvin­voin­nil­le erit­täin tär­keä luonto.

    En pidä täs­tä Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa val­lit­se­vas­ta yhden asian ajat­te­lus­ta eli pää­hän tao­taan vain sano­ja asun­to­pu­la, asun­to­pu­la ja asun­to­pu­la (ja oikeas­ti joi­den­kin pääs­sä on vain rik­kaat veron­mak­sa­jat, rik­kaat veron­mak­sa­jat, rik­kaat veron­mak­sa­jat), eikä huo­mioi­da mui­ta teki­jöi­tä, kuten hen­kis­tä hyvin­voin­tia. Kau­pun­gin nyky­lin­ja on aika­pom­mi — ihmis­ten ter­veys kär­sii, kun asui­nym­pä­ris­tö muut­tuu vain beto­ni­nik­si, asfal­tik­si ja hoi­de­tuik­si kau­pun­ki­mai­sik­si puis­toik­si, työ­te­ho las­kee, kun ei ole stres­sin­alen­nuk­seen sovel­tu­vaa luon­toa, sosi­aa­li­sia ongel­mia esiin­tyy, kun pahaa oloa pure­taan alko­ho­liin luon­nos­sa oles­ke­lun sijaan ja niin edelleen…

    Kuten Han­na-Lee­na­kin mai­nit­si, Suo­mes­sa on mui­ta­kin kau­pun­ke­ja. Ei kaik­kien tar­vit­se asua Helsingissä.

  12. Link­ki edel­li­sen kom­ment­ti­ni lai­nauk­siin, mikä unoh­tui: http://www.uuttahelsinkia.fi/sites/default/files/osion_artikkelisivun_osa/liitetiedostot/kotikaupunkina_helsinki_ohjelma_2012.pdf

    Mikä ‘suun­nit­te­lus­sa’ on mer­kit­tä­väs­ti muut­tu­nut yhdes­sä vuo­des­sa? Riip­puu kuka ‘suun­nit­te­lee’?

    Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Toi­nen ongel­ma on, ettei väes­töä tar­kas­tel­la edes pää­kau­pun­ki­seu­dun mit­ta­kaa­vas­sa, vaan alu­een kau­pun­git käy­vät kei­no­te­kois­ta kes­ki­näis­tä kil­pai­lua “hyvis­tä veron­mak­sa­jis­ta”. Oikea mit­ta­kaa­va oli­si val­ta­kun­nal­li­nen. Suo­mes­sa on mui­ta­kin kau­pun­ke­ja ja moni asui­si mie­luum­min jos­sain niis­tä, jos se esim. työn saan­nin kan­nal­ta oli­si mahdollista.

    Jos vas­taa­vat suun­ni­tel­mat kuin Osmon nyt kuvaa­ma Suo­men eri kau­pun­geis­ta yhdis­tet­täi­siin, niin maan väki­lu­ku vuon­na 2050 oli­si 7 mil­joo­naa tai maa­seu­tu täy­sin autioi­tu­nut. Hel­sin­gin suu­ris­ta toteu­tu­mat­ta jää­neis­tä suun­ni­tel­mis­ta on hyvä aika­lai­syh­teen­ve­to Don­ne­rin Uudes­sa Maam­me Kir­jas­sa vuo­del­ta 1967. Sekä mui­den kau­pun­kien, kuten Kot­kan. Kot­kan sijain­nin itä­ra­jan lähel­lä piti idän­kau­pan suh­teen olla ihan­teel­li­nen, kau­pun­gis­sa oli jo suu­ri ja aktii­vi­nen sata­ma, teol­li­suus­työ­pai­kat lisään­tyi­si­vät, väkeä muut­tai­si alu­eel­la työn peräs­sä, myö­hem­min ympä­röi­vät alu­eet kas­vai­si­vat Kot­kan kans­sa yhteen ja muo­dos­tui­si suu­ri Kymen kau­pun­ki, yksi Suo­men suu­rim­mis­ta. Näin visioi­tiin 50 vuot­ta sit­ten. Nykyi­nen Kot­kan väki­lu­ku 54 tuhatta.
    Suun­nit­te­lut ovat aina luon­teel­taan osit­tai­ses­ti epä­var­mo­ja, vai­keas­ti ennus­tet­ta­via, visioi­via ja ennus­tei­siin tukeu­tu­via. Osmon otsi­kos­sa on vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­man itsevarmuutta.

    Kes­kus­te­li­ja:

    Met­sää­hän Suo­mes­sa on tosi­aan niin vähän, että asun­to­jen raken­ta­mi­nen maan pää­kau­pun­kiin uhkaa hävit­tää tämän har­vi­nai­sen luontotyypin… 

    Kyse ei ole met­sien häviä­mi­ses­tä vaan asu­mis­viih­ty­vyy­des­tä. Psy­ko­lo­gi­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta tie­de­tään, että vih­reä kas­vil­li­suus eli­nym­pä­ris­tös­sä paran­taa ihmis­ten hyvin­voin­tia. Täl­le on toden­nä­köi­ses­ti pit­käl­tä evo­luu­tio­his­to­rias­ta juon­tu­vat syyn­sä. Vas­taa­vas­ta kau­kaa evo­luu­tios­ta juon­tu­vas­ta syys­tä ihmi­nen pitää kor­keis­ta näkö­alois­ta; hah­mot­taa ympä­ris­tön­sä mah­dol­li­suuk­sia ja vaa­ro­ja. Vih­reä kas­vil­li­suus, vesi ker­to­vat posi­tii­vis­ta elä­män edel­ly­tyk­sis­tä. Täs­tä syys­tä moni suo­ma­lai­nen omis­taa kesä­mö­kin. Tämä on var­maan­kin osa­syy sil­le, että vii­mei­sim­män sel­vi­tyk­sen mukaan maa­seu­dul­la asu­vat suo­ma­lai­set ovat suu­ris­sa kau­pun­geis­sa asu­via onnel­li­sem­pia vaik­ka hei­dän sosio­eko­no­mi­nen tilan­teen­sa on hei­kom­pi. http://yle.fi/uutiset/tutkimus_maalaiset_ovat_onnellisempia_kuin_kaupunkilaiset/6899709

    Vaka­vas­ti puhuen logiik­ka on outoa. Mitä vähem­män Hel­sin­kiin kaa­voi­te­taan asun­to­ja, sitä enem­män luon­to kär­sii. Jos Hel­sin­ki ei kaa­voi­ta asun­to­ja, asun­not raken­ne­taan pit­kin Uuden­maan pel­to­ja ja metsiä.

    Vaka­vas­ti puhuen tuos­sa väit­tees­sä­si ei ole mitään jär­keä. Suo­men luon­non kan­nal­ta mai­ni­tuis­ta mit­ta­suh­teis­ta joh­tuen on ihan sama kaa­voi­te­taan­ko Hel­sin­gin nie­mel­le vai uus­maa­lai­sel­le pel­lol­le. Jos käyt kos­kaan Lapis­sa vael­ta­mas­sa, niin mie­ti, että sil­tä tun­tu­rin lael­ta näky­vä alue on Hel­sin­kiä suu­rem­pi. Itsel­le­ni on jää­nyt mie­leen Ina­rin Pel­to­jär­ven kat­se­lu juu­ri tuol­ta pai­kal­ta, joka on täs­sä wiki­pe­dian kuvas­sa: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1d/Peltojarvi.jpg Jär­vi on n. 10 kilo­met­riä pit­kä ja leveim­mäs­tä koh­das­taan n. 3 kilo­met­riä leveä. Mut­ta se on vain pie­ni läik­kä lähes 50kmx50km suu­rui­sen luon­non­suo­je­lua­lu­een kar­tal­la, joka on vain yksi Ina­rin luon­non­suo­je­lua­lueis­ta. Sivu­point­ti­na voi lyhyes­ti tode­ta, että tär­kein­tä Suo­men luon­non­suo­je­lun kan­nal­ta oli­si myös suo­jel­la näi­den aluei­den luon­toon kuu­lu­via eläi­miä, mikä on vai­ke­aa poro­mies­ten vas­tus­tuk­sen takia. Täl­lä nyt yri­tän havain­nol­lis­taa sitä mit­ta­suh­det­ta, että kyse ei Hel­sin­gin seu­dun koh­dal­la ole mää­räl­li­ses­ti luon­non­suo­je­lus­ta, vaan laa­dul­li­ses­ti ja elinympäristöllisesti. 

    Mitä tiheäm­pi kau­pun­ki on, sitä eko­lo­gi­sem­pi ja tuot­ta­vam­pi se on. 

    Mut­ta onko sitä muka­vam­pi asui­nym­pä­ris­tö? Juho Laa­tu teki yllä osu­van ver­tauk­sen teh­taan vie­res­sä sijait­se­vien asun­to­jen kysyn­näs­tä. Osmo­kin usein joh­taa täs­tä kysyn­näs­tä sen vir­heel­li­sen joh­to­pää­tök­sen, että kysyn­tä ker­toi­si asu­mi­sen ja elä­mi­sen laadusta. 

    Mitä tii­viim­pään raken­net­tu kau­pun­ki on, niin sitä vähem­män näkyy vih­re­ää joka­päi­väi­ses­sä eli­nym­pä­ris­tös­sä. Työ­mat­kan var­rel­la, ker­ros­ta­lon sisä­pi­hal­la, leik­ki­ken­täl­lä, lähi­puis­tos­sa. Mitä tii­viim­pään raken­net­tu kau­pun­ki on, niin sitä pie­nem­mät ja vähem­män virik­keel­li­set kou­lun­pi­hat, las­ten­tar­ho­jen pihat, lähiym­pä­ris­tön vir­kis­tys- ja liikunta-alueet.
    Samaa vih­rey­den funk­tio­ta joka­päi­väi­ses­sä eli­nym­pä­ris­tös­sä ei täy­tä kah­den kilo­met­rin pääs­tä löy­ty­vä suo­jel­tu viher­lam­pa­re, vaan puhu­taan koko­nais­val­tai­sem­min vih­reäs­tä urba­nis­mis­ta. Kau­pun­gis­ta, joka ei oli­si sel­lai­nen kuol­leen beto­nin väri­tön möh­kä­le kuten Ruo­ho­lah­ti. Eikä tätä Ruo­ho­lah­den ole­mus­ta muu­ta se, että alu­een kyl­jes­sä on hie­no ulkoi­lu­reit­ti meren­ran­taa kul­kien Hietaniemeen.

    En tie­dä nyt näi­den käsit­tei­den tark­ko­ja vakiin­tu­nei­ta vivah­tei­ta, mut­ta erot­tai­sin tii­viim­män ja tiheäm­män raken­ta­mi­sen käsit­teet. Tiheäm­pää voi raken­taa väl­jem­min, kun­han raken­ne­taan ylös­päin. Sil­loin jää maan­ta­sal­le tilaa vihe­ra­lueil­le, käve­ly­ka­duil­le, kou­lu­jen pihoil­le ja har­ras­tea­lueil­le ja sil­ti saa­vu­te­taan sama väes­tön­ti­heys. Tor­ni­ta­lo­jen sijain­ti voi­daan suun­ni­tel­la suo­tui­sak­si esi­mer­kik­si aurin­gon­va­lon ja var­jo­jen ja tuu­len suh­teen. Esi­mer­kik­si tor­jut­tu Jät­kä­saa­ren tor­ni­ho­tel­li oli­si luo­nut var­jon­sa lähin­nä merel­le. Sitä vas­tus­tet­tiin pää­osin syyl­lä, että Hel­sin­gin ‘merel­li­nen siluet­ti’ (tai jokin muu em. mer­ki­tyk­ses­sä) rik­kou­tui­si. Tämä oli täy­sin omas­ta pääs­tä hei­tet­ty argu­ment­ti. Kau­niim­pi se tor­ni oli­si kuin esi­mer­kik­si Sal­mi­saa­ren savu­pii­put. Kuin­ka moni oikeas­ti venei­lee tai kat­se­lee Hel­sin­kiä merel­tä käsin useam­min kuin ker­ran vuo­des­sa? Argu­ment­ti vai­kut­ti täy­sin mit­ta­suh­teet­to­mal­ta, runol­li­sel­ta, tun­tei­den ohjaa­mal­ta, mut­ta ei jär­jel­lä perus­tel­ta­vis­sa olevalta.
    Jon­kin­lai­nen ylei­nen tun­ne­blok­ki ylös­päin raken­ta­mis­ta vas­taan, joka on kan­tan­sa päät­tä­nyt jo ennen argu­ment­tien kuu­le­mis­ta. Täl­lai­sen kuvan kär­jis­te­tys­ti sai Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­ton kes­kus­te­lua ja sitä seu­ran­nut­ta äänes­tys­tä tor­ni­ho­tel­li­pää­tök­ses­tä katsoessaan.

    Mark­ki­nat eivät ohjai­si ihmi­siä kau­pun­kei­hin, ellei se oli­si tehok­kain tapa asua. Mark­ki­na­ta­lous on sii­tä hyvä sys­tee­mi, että se auto­maat­ti­ses­ti ohjaa resurs­sit tuottavasti.

    Tuot­ta­vas­ti, mut­ta entä inhi­mil­li­ses­ti, kult­tuu­riar­vol­li­ses­ti, elä­män­laa­tua tuot­ta­vas­ti? Mitä oli­si ollut vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa Seu­ra­saa­ren tai Hie­ta­nie­men uima­ran­nan kohtalo?

    Ylei­ses­ti ottaen kan­na­tan vapaa­ta mark­ki­na­ta­lout­ta, mut­ta yhdys­kun­ta­suun­nit­te­luun liit­tyy sel­vä koor­di­noin­tion­gel­ma ja eri­lai­sia ‘yhteis­hy­vän’ (vrt. yhteis­maa) kysymyksiä.

    1. Jos ensin on teh­das, onko vää­rin kaa­voit­taa asun­to­ja teh­taan lähel­le, vaik­ka asuk­kaat eivät etsi vain viih­tyi­sää asui­nym­pä­ris­töä vaan myös lyhyt­tä työ­mat­kaa? Osa elä­män laa­tua on lyhyt työ­mat­ka. Sik­si haluam­me lisä­tä raken­ta­mis­ta lähel­lä työ­paik­ko­ja sen sijaan, että Hel­sin­gis­sä työs­sä käy­vät pako­te­taan jon­ne­kin kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän pit­kän auto­mat­kan päähän.

  13. Hel­sin­gin kau­pun­gin­joh­dol­la on eräs kul­tai­nen perin­ne: se ei ennus­ta, se suunnittelee.”

    Mik­si sit­ten asun­to­ja on lii­an vähän, mik­si vero­äy­ri vain nousee…?

    Sur­keas­ti suunniteltu!”

    Täl­tä osin täy­tyy kumota:

    Hel­sin­gin efek­tii­vi­nen kes­ki­mää­räi­nen vero­äy­ri (tai nyky­ään kun­nal­lis­ve­roas­te) ei ole nous­sut 2000-luvul­la. Val­tio on teh­nyt sii­hen eri­lai­sia vähen­nyk­siä, jol­loin tosia­sial­li­nen kes­ki­mää­räi­nen mak­set­tu kun­nal­lis­ve­ro on nyt samal­la tasol­la kuin 2000-luvun alussa.

    Oikea mak­set­tu vero­äy­ri on nyky­ään noin 3,5%-yksikkö pie­nem­pi, kuin nimel­li­nen kunnallisveroaste. 

    Kes­ki­mää­räi­nen kun­ta­lai­nen ei siis mak­sa enem­pää kun­nal­lis­ve­roa, jos­kin kun­nal­lis­ve­ron progres­sii­vi­suut­ta on lisät­ty, jol­loin sen vero­ra­si­tuk­sen jakau­ma on eri­lai­nen kuin 15 vuot­ta sit­ten. Tätä voi sit­ten pitää hyvä­nä tai huo­no­na ideo­lo­gi­ses­ti, mut­ta kysyn­nän­sää­te­lyn kan­nal­ta se on toden­nä­köi­ses­ti vain hyvä asia.

    ks. http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kuntatalous/veroprosentit/veropros_efektiivinen/Sivut/default.aspx

  14. Vaka­vas­ti puhuen tuos­sa väit­tees­sä­si ei ole mitään jär­keä. Suo­men luon­non kan­nal­ta mai­ni­tuis­ta mit­ta­suh­teis­ta joh­tuen on ihan sama kaa­voi­te­taan­ko Hel­sin­gin nie­mel­le vai uus­maa­lai­sel­le pellolle. 

    Uus­maa­lai­sel­le pel­lol­le raken­ta­mi­nen kas­vat­taa enem­män työ­mat­ka­lii­ken­net­tä ja vaa­tii enem­män uut­ta infra­struk­tuu­ria ver­rat­tu­na sii­hen, että samat asun­not raken­net­tai­siin Helsinkiin.

    Jos kau­pun­gis­sa asu­mi­nen on kai­kin puo­lin niin epä­miel­lyt­tä­vää kuin kir­joi­tat, mik­si asun­not ovat kau­pun­geis­sa kal­liim­pia kuin maal­la? Mik­si ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan enem­män täs­tä vastenmielisyydestä?

  15. R.Silfverberg: Jotain teh­das­paik­ka­kun­taa jos­sa oli ja on vie­lä­kin näky­mät­tö­mio­nä rajoi­na tiu­kat luok­kae­rot joka räi­keim­min ilme­ni niin että duu­na­rit ei edes pääs­syt paik­ka­kun­nan aino­aan ravin­to­laan, ei voi oikein ver­ra­ta Helsinkiin. 

    Kaik­ki pai­kat ovat eri­lai­sia: Hel­sin­gis­sä on pal­jon hyviä puo­lia. Mut­ta on vir­he olet­taa, että Hel­sin­gin asun­to­jen hin­to­ja nos­taa vain sen miel­lyt­tä­vyys asui­nym­pä­ris­tö­nä, eikä lain­kaan esi­mer­kik­si sen kes­kei­nen ase­ma rahak­kai­den töi­den ja töi­den yleen­sä tar­joa­ja­na. Täs­sä mie­les­sä Hel­sin­gil­lä on pal­jon samo­ja omi­nai­suuk­sia kuin mil­lä tahan­sa teollisuuskeskittymällä.

    Teh­das­paik­ka­kun­nal­la tai maa­seu­dul­la yli­pään­sä sukusi taus­ta rat­kai­see mitä sinä olet. 

    Suo­mi ei ole luok­kah­teis­kun­ta, eikä eri­tyi­ses­ti syr­jäi­sel­lä maa­seu­dul­la tuol­lai­sia luok­kia pal­jon­kaan ole. Kaik­kien kans­sa kes­kus­tel­laan. Luul­ta­vas­ti luok­kae­ro­ja on enem­män kau­pun­geis­sa. Maa­seu­dul­la ihmis­ten van­hem­mat­kin kyl­lä tun­ne­taan, mut­ta jokai­nen raken­taa sil­ti oman mai­neen­sa pää­asias­sa itse.

    Hel­sin­kiin ja suu­riin kau­pun­kei­hin halu­taan muut­taa sik­si että jokai­nen voi taus­tas­taan huo­li­mat­ta nous­ta ylem­piin yhteiskuntaluokkiin. 

    Ei maa­seu­dul­la taus­ta rajoi­ta mitään. Kau­pun­gis­sa ja eriyi­ses­ti pää­kau­pun­gis­sa on tie­ten­kin oleel­li­ses­ti parem­mat mah­dol­li­suu­det saa­da jokin poik­keuk­sel­li­sen hyvin pal­kat­tu työ, ja tämä luon­nol­li­ses­ti hou­kut­te­lee rahas­ta kiin­nos­tu­nei­ta (= aika monia) kau­pun­kei­hin. Maa­seu­dul­la tuol­lai­sia ylel­li­siä palk­ka­töi­tä ei juu­ri ole (mut­ta yrit­tä­mäl­lä voi tie­ten­kin yrit­tää tie­na­ta). Myös töi­den satun­nai­nen lop­pu­mi­nen ajaa usein suu­rem­mal­le paik­ka­kun­nal­le, kos­ka uuden työn pikai­nen saa­mi­nen on siel­lä todennäköisempää.

    Samois­ta syis­tä­ke­hi­tys­mais­ta halu­taan muut­taa teol­li­suus­mai­den suur­kau­pun­kei­hin, se mah­dol­lis­taa sosi­aa­li­sen nousun ja pää­see eroon ärsyt­tä­vim­mis­tä suku­lai­sis­ta (vaik­ka se ei sil­tä aina näytä) 

    En jaa tuo­ta tul­kin­taa kehi­tys­maa­lais­ten int­res­seis­tä. Raha on tie­te­nin mer­kit­tä­vä hou­ku­tin. Sen peräs­sä moni muut­taa vaik­ka pime­ään ja kyl­mään Suo­meen. Mut­ta tai­taa olla niin, että hei­kä­läi­set tapaa­vat lähet­tää (teol­li­suus­mai­den asuk­kai­siin ver­rat­tu­na) suh­teel­li­ses­ti enem­män rahaa kotiin jää­neel­le (laa­jen­ne­tul­le) perheelleen.

    Kiis­tin edel­lä väit­teet sii­tä, että jot­kin luok­ka­ra­jat ajai­si­vat ihmi­siä kau­pun­kei­hin. Pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la on kui­ten­kin se ongel­ma, että ihmi­nen ei voi elää niis­sä ano­nyy­mis­ti, mikä joh­taa esim. sii­hen, että ihmi­set voi­vat hakeu­tua suu­riin kau­pun­kei­hin nii­den tar­joa­man ano­ny­mi­tee­tin vuok­si, pakoon esi­mer­kik­si uskon­nol­li­sen yhtei­sön rasi­tuk­sia, sek­su­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen liit­ty­vää vie­rok­sun­taa, tai oman mai­neen huo­non­nut­tua oman ei-hyväk­syt­tä­vän toi­min­nan johdosta.

    Kun kau­pun­gis­sa liik­ku­vien ihmis­ten mää­rä kas­vaa niin ettei lii­ken­ne vedä maan pääl­lä on pak­ko siir­tää osa auto- ja myös jouk­ko­lii­ken­tees­tä tun­ne­lei­hin, ja rahoit­taa raken­ta­mi­nen tietulleilla. 

    Tuo on yksi vaih­toeh­to. Minä meni­sin raken­ne edel­lä, eli suun­nit­te­li­sin jo nyt aiem­paa tuke­vam­man lii­ken­ne­ver­kon, ja raken­tai­sin vain sen ver­ran, kuin tuo lii­ken­ne­verk­ko vetää. Koko Hel­sin­gin alu­een tasai­nen tii­vis­tä­mi­nen ja lii­ken­teen raken­ta­mi­nen jäl­ki­kä­teen ei tuo­ta lii­ken­teel­lis­tä opti­mia (eikä muutakaan).

    Näin myös teh­dään vaik­ka tor­ni­ta­lo­ja yri­te­tään vas­tus­taa vimmatusti. 

    Sen takia kehä­tiet on raken­net­tu että ne ja ulos­me­no­tei­den liit­ty­mät toi­mi­vat maan­tui­e­lii­ken­teen sol­mu­koh­ti­na, ja len­to­kent­tä ja tava­ra­lii­ken­teen logis­tiik­ka­toi­min­not on siir­ret­ty sinne.
    Saa­ret, tai aina­kaan ne joi­hin ei saa­da sil­ta­rat­kai­sua kovin hel­pos­ti, voi unohtaa. 

    Tuk­hol­mas­sa on 800.000–900.000 asu­kas­ta itse kau­pun­gis­sa ja Tuk­hol­man Lää­nis­sä n 2 mil­joo­naa yhteen­sä, ja Tuk­hol­mas­sa on las­ket­tu että seu­tu tulee kas­va­maan aina­kin puo­lel­la mil­joo­nal­la. Jokai­nen joka on tul­lut lai­val­la Suo­mes­ta päin Tuk­hol­maan on näh­nyt että vihe­ra­luei­ta ja saa­ris­toa on. Itse kes­kus­tan suun­nal­la ero Hel­sin­kiin on se että talot ovat vähän kor­keamm­pia ja raken­net­tu ran­toi­hin kiin­ni, ts ei ole jou­to­mai­ta. Jos hel­sin­ki jät­täy­tyy Poh­jo­lan pää­kau­pun­geis­ta jum­bok­si ei tän­ne saa­da mitään inves­toin­te­ja suu­res­ta maa­il­mas­ta eikä uusia työ­paik­ko­ja enem­män. Vaih­toeh­to­na kas­vu­le on että suo­ma­lai­set muut­ta­vat pois Suo­mes­ta ts aivopakoa.

    Kuten jo tote­sin, Hel­sin­gin ei kan­na­ta yrit­tää kil­pail­la kool­la Tuk­hol­man, Pie­ta­rin, Lon­toon, Kes­ki-Euroo­pan ja kau­ko­mai­den kans­sa. Jum­bo ei ole se, joka on pie­nin, eivät­kä inves­toin­nit todel­la­kaan ohjau­du Hel­sin­kiin suh­tees­sa sen kokoon.

    (En myös­kään kai­paa työ­paik­ko­jen ja inves­toin­tien mää­rän mak­si­moin­nis­ta. Minul­le riit­tää paras mah­dol­li­nen elin­ta­so ja elä­mi­sen taso (luon­toi­neen, ilma­pii­rei­neen jne.) Suo­mes­sa ja Hel­sin­gis­sä. Mut­ta ole­te­taan täs­sä, että muut halua­vat tuol­lais­ta mää­rän­kin kasvua.) 

    Näi­lä ole­tuk­sil­la sat­sai­sin viih­ty­vyy­teen, kou­lu­tuk­seen ja koko kau­pun­gin toi­mi­vuu­teen. Uut­ta tek­niik­kaa yms. voi hyvin kehi­tel­lä Tam­pe­reen ja Oulun­kin kokoi­sis­sa kau­pun­geis­sa. Hel­sin­ki saa joka tapauk­ses­sa pää­kau­pun­ki­na ja Suo­men portt­ti­na koko Suo­men kakus­ta hyvän osan. Yhteis­työ koko Suo­men tasol­la voi­si olla jär­ke­vä tapa nos­taa Hel­sin­gin ja Suo­men tie­to­tai­toa ja kykyä kil­pail­la maa­il­man joh­ta­juu­des­ta uusil­la talou­den aloil­la. Panos­te­taan siis laa­tuun (sekä talou­den että asu­mi­sen), ei mää­rään. Sitä Suo­mes­ta hae­taan jos jotain. Kaik­ki­nai­nen ympä­ris­tön, viih­tyi­sän eli­nym­pä­ris­tön ja Suo­mel­le tyy­pil­li­sen väl­jyy­den ja vih­rey­den pilaa­mi­nen on kau­pun­gin mai­neel­le haitaksi.

  16. Toni Amnell:
    Olen Han­na-Lee­na Yli­sen kans­sa samaa mieltä.

    Jos oikeas­ti tavoit­tee­na oli­si rat­kais­ta asun­to­pu­la, raken­ta­mi­nen aloi­tet­tai­siin muu­al­ta kuin meren­ran­to­jen lähei­syy­des­tä. Täl­lais­ten kal­liim­man luo­kan asun­to­jen lisää­mi­nen tus­kin kovin pal­jon asun­to­jen hin­to­ja alen­taa. Kyse onkin oikeas­ti aivan muus­ta kuin mitä viral­li­ses­ti perus­tel­laan – todel­li­nen tar­koi­tus on kil­pail­la Espoon kans­sa rik­kais­ta veronmaksajista.

    Eikä asuk­kai­den ahta­mi­nen Hel­sin­kiin ehkäi­se autois­tu­mis­ta. Kun lähi­luon­to kato­aa, ihmi­set mene­vät sit­ten autoil­laan kau­as maa­seu­dul­le etsi­mään luon­toa. Sen sijaan jos asu­tus kes­ki­tet­täi­siin rato­jen var­rel­le – esi­mer­kik­si Mänt­sä­läs­sä oli­si laa­jo­ja pel­to­ja rato­jen var­rel­la – saa­tai­siin rai­de­lii­ken­tee­seen perus­tu­vaa asu­mis­ta säi­lyt­täen asuk­kai­den hen­ki­sel­le hyvin­voin­nil­le erit­täin tär­keä luonto.

    En pidä täs­tä Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa val­lit­se­vas­ta yhden asian ajat­te­lus­ta eli pää­hän tao­taan vain sano­ja asun­to­pu­la, asun­to­pu­la ja asun­to­pu­la (ja oikeas­ti joi­den­kin pääs­sä on vain rik­kaat veron­mak­sa­jat, rik­kaat veron­mak­sa­jat, rik­kaat veron­mak­sa­jat), eikä huo­mioi­da mui­ta teki­jöi­tä, kuten hen­kis­tä hyvin­voin­tia. Kau­pun­gin nyky­lin­ja on aika­pom­mi – ihmis­ten ter­veys kär­sii, kun asui­nym­pä­ris­tö muut­tuu vain beto­ni­nik­si, asfal­tik­si ja hoi­de­tuik­si kau­pun­ki­mai­sik­si puis­toik­si, työ­te­ho las­kee, kun ei ole stres­sin­alen­nuk­seen sovel­tu­vaa luon­toa, sosi­aa­li­sia ongel­mia esiin­tyy, kun pahaa oloa pure­taan alko­ho­liin luon­nos­sa oles­ke­lun sijaan ja niin edelleen…

    Kuten Han­na-Lee­na­kin mai­nit­si, Suo­mes­sa on mui­ta­kin kau­pun­ke­ja. Ei kaik­kien tar­vit­se asua Helsingissä.

    Raken­ta­mi­sen kus­tan­nus ei ole kiin­ni sii­tä onko ker­ros­ta­lo meren­ran­nal­la vai ei. Kuten vii­me­ai­koi­na raken­nus­liik­keet ovat otta­neet mones­ti kan­taa kas­va­viin raken­nus­ku­lui­hin, joi­ta nos­ta­vat tiu­kat mää­räyk­set. Eräs­kin raken­nus­lii­ton las­kel­mat, (suun­taa anta­vat summat) :
    — joka asun­toon kyl­py­huo­ne jos­sa voi liik­kua rul­la­tuo­lil­la, tuo n. 300 euroa lisää / m2
    — väes­tö­suo­jan raken­ta­mi­nen tuo n. 500e / m2,
    — auto­paik­ka jokai­sel­le asun­nol­le tai­si olla yli 500 euroa / m2. jne. jne.
    Kor­keat m2 hin­nat eivät joh­du meren­ran­ta­ton­tis­ta vaan mää­räys­ten lisään­ty­mi­ses­tä ja tiu­ken­tu­mi­ses­ta. Näin ollen on aivan sama mis­tä aloit­taa rakentaa

    Tii­vis kau­pun­ki nime­no­maan vähen­tää ajan käyt­töä lii­ken­tees­sä suh­tees­sa asu­kas­lu­kuun sekä vähen­tää tar­vet­ta auton käy­töl­le. Ver­taa Pk-seu­tua mui­hin euroop­pa­lai­siin pää­kau­pun­kei­hin kuten Parii­si, Köö­pen­ha­mi­na, Lon­too jne. jot­ka ovat saman kokoi­sia. Ihmi­siä on monin ker­tai­nen mää­rä, sil­ti he käyt­tä­vät mel­kein saman ajan työ­mat­kai­luun kuin pk-seu­dul­la. Monis­sa tut­ki­muk­sis­sa Hel­sin­ki/pk-seu­tu on on todet­tu ole­van tehot­to­mim­pia pää­kau­pun­ke­ja euroo­pas­sa (tai­si olla EU tut­ki­mus Hesarissa).

    Kau­pun­ki­ra­ken­ne, mis­sä on ker­ros­ta­lo­ja, puis­to­ja ja urhei­lu­kent­tiä toi­mii erin­omai­se­na ympä­ris­tö­nä. Esim. per­heel­li­nen aikui­nen voi men­nä töi­hin kävellen/pyörällä/ratikalla/bussilla n. 10–30 minuu­tis­sa. Koti­mat­kal­la voi hakea lap­sen lähei­ses­tä päi­vä­ko­dis­ta ja ruo­ka­kaup­pa on kort­te­lin pääs­sä ja vaih­toeh­to­ja on usei­ta. Tämä hen­ki­lö sääs­tää sel­väs­ti aikaa joka arki­päi­vä ver­ra­tes­sa Vantaan/Espoon ame­rik­ka-mal­liin: Siel­lä vas­taa­va per­heel­li­nen tulee kes­kus­tas­ta autol­la ruuh­kas­sa omaan taloon, hakee lap­sen autol­la päi­vä­ko­dis­ta vaik­ka 5km:n pääs­tä, vie autol­la har­ras­tuk­seen 7km:n pää­hän ja sii­nä välis­sä autol­la Pris­maan 3 km:n pää­hän ja taas lap­si har­ras­tuk­ses­ta kotiin autol­la. Joka päi­vä kuluu pal­jon aikaa, lisää stres­siä eri­tyi­ses­ti ruuh­kas­sa ja kulut­taa ilmastoa.
    Kau­pun­gis­sa lap­si voi jo tie­tyn iän jäl­keen kul­kea itse kun kaik­ki on käve­ly­mat­kan päässä.

    Tote­sit että “Kun lähi­luon­to kato­aa, ihmi­set mene­vät sit­ten autoil­laan kau­as maa­seu­dul­le etsi­mään luon­toa”. Luu­let­ko todel­la että kau­pun­kia­su­kas on niin met­sän­ki­peä, että hän läh­tee joka päi­vä töi­den jäl­keen pimeä­nä arki-ilta­na syk­syi­sin, tal­vi­sin ja keväi­sin autol­la met­sään 20 km:n pää­hän, jot­ta ei “ahdis­tui­si” kau­pun­gis­sa? Käyt­täi­sin sanaa luon­non­ki­peä, mut­ta Hel­sin­ki on täyn­nä luon­toa. Kun kat­soo Hel­sin­kiä len­to­ko­nees­ta niin ei muu­ta näy kun vih­ree­tä: Laut­ta­saa­res­sa on upeat vihe­ra­lu­eet, kes­kus­puis­to Töö­lön ja Pasi­lan välis­sä on neliö­ki­lo­met­rien kokoi­nen, ydin­kes­kus­ta­kin on täyn­nä puis­to­ja. Itä-Hel­sin­ki, Munk­ki­vuo­ri ja ‑nie­mi ovat täyn­nä met­sä­aluei­ta ja puis­to­ja jne.

    Isos­sa mit­ta­kaa­vas­sa on kyse sii­tä, että Hel­sin­ki ja sen peräs­sä Espoo ja Van­taa ovat maam­me talous­ve­tu­ri ja elin­kei­non sydä­na­lue. Työ­pai­kat ovat tääl­lä ja tämä vetää ihmi­siä. Tätä on jär­je­tön­tä yrit­tää kei­no­te­koi­ses­ti muut­taa, sil­lä ilmiö on aivan glo­baa­li (ollut jo tuhan­sia vuo­sia). Näin suur­kau­pun­git muo­dos­tu­vat vuo­si­sa­to­jen aika­na. Suur­kau­pun­geis­sa monet rikkaat/hyvätuloiset eivät han­ki autoa, kos­ka sen käyt­tö on epä­käy­tän­nöl­lis­tä. Sen sijaan kaik­ki tulo­luo­kat käyt­tä­vät esim. met­roa. Suo­mes­sa ollaan vie­lä kehi­tyk­sen alus­sa ja tääl­lä auto ja iso talo ovat ame­ri­kan 50-luvun elo­ku­vis­ta tut­tuun tyy­liin haa­ve. Tekee­kö se onnel­li­sek­si? Per­he­vä­ki­val­taa ja ‑mur­hia tapah­tuu medi­aa seu­ra­ten mie­les­tä­ni jopa enem­män pien­kun­nis­sa, var­sin­kin suh­teu­tet­tu­na asukaslukuun.

    Sanot että kun luon­to muut­tuu beto­nik­si työ­te­ho las­kee kos­ka ihmi­set masen­tu­vat ilman luon­toa. Tuo on lap­sel­li­nen mie­li­ku­va ja väi­te iral­laan todel­li­suu­des­ta. Kuten mai­nit­sin Hel­sin­ki on täyn­nä luon­toa, toi­sek­si väit­täi­sin että työ­te­ho on riip­pu­vai­nen moti­vaa­tios­ta, yöunis­ta, lii­kun­nas­ta jne. eikä sii­tä mon­ta puu­ta pihal­la kasvaa. 

    Koi­te­taan pysyä todel­li­suu­des­sa eikä yksin­ker­tais­te­ta lii­kaa asioi­ta, eihän!

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ensin on teh­das, onko vää­rin kaa­voit­taa asun­to­ja teh­taan lähel­le, vaik­ka asuk­kaat eivät etsi vain viih­tyi­sää asui­nym­pä­ris­töä vaan myös lyhyt­tä työ­mat­kaa? Osa elä­män laa­tua on lyhyt työ­mat­ka. Sik­si haluam­me lisä­tä raken­ta­mis­ta lähel­lä työ­paik­ko­ja sen sijaan, että Hel­sin­gis­sä työs­sä käy­vät pako­te­taan jon­ne­kin kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän pit­kän auto­mat­kan päähän.

    Teh­taan lähel­le on hyvä kaa­voit­taa asun­to­ja. Vain se joh­to­pää­tös on kiel­let­ty, että ihmi­set haluai­si­vat asua teh­taan pii­pun vie­res­sä, ja oli­si­vat siel­lä tuos­ta syystä.

    Lyhyt työ­mat­ka on tavoi­te­tel­ta­va etu. Samoin kor­kea­palk­kai­siin töi­hin pää­se­mi­nen, päät­tä­jien mie­li­suo­sioon pää­se­mi­nen, päät­tä­jien lob­baus, yli­opis­ton vir­ka yms. Nämä eivät vain tar­koi­ta, että itse asmi­nen oli­si viihtyisää.

    Ruuk­ke­ja ja ruuk­kiyh­tei­sö­jä Suo­mes­sa ei enää juu­ri ole. Moni onkin tyy­ty­väi­nen, jos työ­paik­ka tulee oman kodin lähel­le, eikä tar­vit­se itse läh­teä sen peräs­sä toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le, ruuk­kiin tai vie­raa­seen ympä­ris­töön ulko­mail­le. Opti­mi on täs­sä mie­les­sä se, että työt tule­vat ihmis­ten luo, eikä toi­sin päin.

    Hel­sin­gin suo­dul­la ihmis­ten voi sanoa hakeu­tu­neen tai aset­tu­neen kym­me­nien kilo­met­ren pää­hän työ­pai­kas­taan vapaa­eh­toi­ses­ti. Voi olla että osa on tul­lut työl­lis­tyäk­seen pako­tet­tu­na jos­tain kau­em­paa, mut­ta har­va pakol­la Hel­sin­gin keskustasta.

    Veik­kaan että jos vah­toeh­toi­na oli­si­vat vaik­ka­pa super­no­pea juna Nur­mi­jär­vel­tä Hel­sin­gin tai Espoon työ­paik­kaan, ja toi­saal­ta muut­to Hel­sin­gin tii­vis­tet­tyyn lähi­öön samal­la työ­mat­ka-ajal­la, Nur­mi­jär­vi voi­si olla suo­sit­tu­kin. Nyt­kin työ­mat­ka Nur­mi­jär­vel­tä vaik­ka­pa kehä kol­mo­sel­le lie­nee aika lyhyt minuuteissa.

    Haluan myös ult­ra­tii­vis­tä kau­pun­kia­su­mis­ta sii­tä naut­ti­vil­le, mut­ta ei pidä olet­taa, että kaik­ki haluais­vat sitä. Osal­le jopa etä­työ maa­seu­dul­la on mieluisaa.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ensin on teh­das, onko vää­rin kaa­voit­taa asun­to­ja teh­taan lähel­le, vaik­ka asuk­kaat eivät etsi vain viih­tyi­sää asui­nym­pä­ris­töä vaan myös lyhyt­tä työ­mat­kaa? Osa elä­män laa­tua on lyhyt työ­mat­ka. Sik­si haluam­me lisä­tä raken­ta­mis­ta lähel­lä työ­paik­ko­ja sen sijaan, että Hel­sin­gis­sä työs­sä käy­vät pako­te­taan jon­ne­kin kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän pit­kän auto­mat­kan päähän.

    Ajat­te­lusi ongel­ma on, että et pys­ty suun­nit­te­le­maan niin monen epä­var­man muut­tu­jan poh­jal­ta. Puhut nyt vuo­des­ta 2050. Onko sil­loin Suo­mes­sa esi­mer­kik­si luo­ti­ju­nia, joi­den nopeu­det ovat pit­käl­le yli 300km/h kuten jo pit­kään on ollut Aasias­sa ja on myös osas­sa Euroop­paa. Yksi teki­jä, mikä voi­si mer­kit­tä­väs­ti muut­taa fyy­sis­ten väli­mat­ko­jen ajal­lis­ta suuruutta.

    Mitä ovat muut jul­ki­sen lii­ken­teen rat­kai­sut? Kuin­ka muka­vaa on työ­paik­ka­mat­kai­lu ja miten tehok­kaas­ti sen voi hyö­dyn­tää työ­ai­ka­na tai vapaa-aika­na? Entä mikä on vaik­ka­pa säh­kö­au­to­jen tilanne? 

    Entä muu tek­no­lo­gi­nen kehi­tys ja sen vai­ku­tus työ­mark­ki­noi­hin ja työ­paik­ko­jen muo­toon, kokoon, mää­rään ja sijoit­tu­mi­seen? 3D-tulos­tus, kehit­ty­vät vir­tu­aa­li­set kokous­rat­kai­sut, robo­tiik­ka ja kym­me­net kym­me­net muut.

    Hel­sin­gin his­to­ri­aa luke­nee­na tie­dät, että Hel­sin­ki syn­tyi ja kas­voi tuo­na teh­das­paik­ka­kun­ta­na, mitä Hel­sin­ki ei enää nyky­päi­vä­nä ole. Tuol­loin teh­tai­den pääs­töt myös oli­vat jotain aivan muu­ta kuin nykyi­sel­lä tek­no­lo­gial­la. Sil­ti niil­le teh­tai­den vie­res­sä ole­vil­la asun­noil­le oli kysyn­tää ja usein jär­jes­tet­tiin teh­taan toi­mes­ta. Ylei­nen visio­har­ha on pro­jek­toi­da nyky­het­keä ja sen lai­na­lai­suuk­sia kau­as tule­vai­suu­teen. Ehkä tuol­loin monia suku­pol­via sit­ten nuo teh­taan vie­res­sä ole­vat asun­not oli­vat paras­ta, mitä oli tar­jo­ta, mut­ta maa­il­ma kehit­tyi ja kau­pun­ki sen mukana. 

    Yhte­nä muut­tu­ja­na lukui­sis­ta, viit­taan ensim­mäi­sen kom­ment­ti­ni väes­tön­kas­vuen­nus­tee­seen ja sen muo­dos­tu­mi­seen 70–80%:sti vie­ras­kie­li­sis­tä. Segre­gaa­tio? Whi­te flight? Miten nuo esi­mer­kik­si vai­kut­ta­vat Hel­sin­gin hou­kut­te­le­vuu­teen? Mil­lai­sek­si Mal­mön tai Ams­ter­da­min tule­vai­suus visioi­tiin 1983? Miten oli aja­tel­tu Parii­sin lähiöi­den kehittyvän?

    Lyhyes­ti: Et voi suun­ni­tel­la vuo­teen 2050. Proble­ma­tiik­ka on infor­maa­tion ja infor­maa­tion epä­var­muuk­sien hal­lin­nan kan­nal­ta mah­do­ton. 37 vuot­ta sit­ten Neu­vos­to­liit­to oli ikuinen.

    Sen voi kui­ten­kin ennus­taa, että ihmis­luon­to ei tule muut­tu­maan ja vih­reä kas­vil­li­suus eli­nym­pä­ris­tös­sä tulee ole­maan ihmi­sil­le tär­ke­ää yhtä­lail­la vuon­na 2050 kuin vuon­na 2013.

  19. Alek­si Salo­nen:

    Täl­tä osin täy­tyy kumota:

    Hel­sin­gin efek­tii­vi­nen kes­ki­mää­räi­nen vero­äy­ri (tai nyky­ään kun­nal­lis­ve­roas­te) ei ole nous­sut 2000-luvul­la. Val­tio on teh­nyt sii­hen eri­lai­sia vähen­nyk­siä, jol­loin tosia­sial­li­nen kes­ki­mää­räi­nen­mak­set­tu kun­nal­lis­ve­ro on nyt samal­la tasol­la kuin 2000-luvun alussa.

    Mate­ma­tiik­ka on haus­kaa! Yhtä haus­kaa kuin tilas­to­tie­de! Val­he, emä­val­he, tilasto.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin lai­nan­ot­to 300 mil­joo­naa, Hel­sin­gin Ener­gian tulou­tuk­set kau­pun­gil­le 200 mil­joo­naa (mono­po­li­hin­noi­tel­lus­ta ener­gias­ta, jon­ka asuk­kaat maksavat).

    Lisä­tään lai­nan­ot­toa 3000 mil­joo­naa, voi­daan vetää vero­äy­rit koko­naan ves­sas­ta alas.

    Vuo­teen 2013 Hel­sin­gin lai­na­kan­ta (mukaan lukien lii­ke­lai­tok­set) lähes kol­min­ker­tais­tuu 659 mil­joo­nas­ta euros­ta 1 922 mil­joo­naan euroon. Tämä tar­koit­taa, että Hel­sin­gil­lä on vuo­den 2013 lopus­sa lai­naa yli 3 210 euroa asu­kas­ta koh­den. Vuo­si­na 2009–2013 Hel­sin­gin lai­na­kan­ta kas­vaa noin 1 300 mil­joo­naa euroa.” 

    http://www.hel.fi/hel2/taske/julkaisut/talousarvio2011/talousarvio/tiivistelma/tiivistelma_02.asp

  20. Toni Amnell: Jos oikeas­ti tavoit­tee­na oli­si rat­kais­ta asun­to­pu­la, raken­ta­mi­nen aloi­tet­tai­siin muu­al­ta kuin meren­ran­to­jen lähei­syy­des­tä. Täl­lais­ten kal­liim­man luo­kan asun­to­jen lisää­mi­nen tus­kin kovin pal­jon asun­to­jen hin­to­ja alen­taa. Kyse onkin oikeas­ti aivan muus­ta kuin mitä viral­li­ses­ti perus­tel­laan – todel­li­nen tar­koi­tus on kil­pail­la Espoon kans­sa rik­kais­ta veronmaksajista. 

    Ei ran­to­jen lähei­syy­teen raken­ta­mi­nen ole kal­lis­ta. Ne mere­nan­ta-asun­not ovat kal­lii­ta kos­ka ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan niis­tä enem­män kuin asun­nois­ta jos­sain Tat­ta­ri­suon tun­tu­mas­sa. Mik­si Hel­sin­kiin pitäi­si raken­taa ehdoin tah­doin huo­no­ja asun­to­ja? Eikö ennem­min pidä raken­taa hyviä asun­to­ja, vaik­ka ne oli­si­vat kal­lii­ta, jos nii­den kor­kea hin­ta joh­tuu juu­ri sii­tä, että ne ovat niin hyviä ja halut­tu­ja? Jos ne eivät alen­na­kaan asun­to­jen hin­taa Hel­sin­gis­sä, niin jos­sain Nuot­ta­nie­mes­sä on sit­ten var­maan tar­jol­la hal­vem­pia asuntoja.

  21. Pää­kau­pun­ki­seu­tua on hyvä suun­ni­tel­la koko­nai­suu­te­na. Hel­sin­gin kes­kus­ta on alu­een reu­nal­la ja rajau­tuu vah­vas­ti mereen. Oli­si vain luon­te­vaa, jos kas­vu jakau­tui­si isoon koko­nai­suu­teen jou­he­van toimivasti.

    On pal­jon mah­dol­lis­ta, että autoi­lu lisään­tyy vie­lä het­ken ja vähe­nee sit­ten — ehkä yllät­tä­vän­kin nopeas­ti. Nuo­ret hank­ki­vat jo ajo­kort­te­ja vähem­män kuin muu­ta­ma aika sit­ten. Tule­vai­suu­den Hel­sin­kiä ei ole hyvä suun­ni­tel­la autoi­lun ehdoilla.

    Kes­keis­tä on, että asiat jakau­tu­vat isos­sa kau­pun­gis­sa sopi­vas­ti suh­tees­sa toi­siin­sa. Tämä liit­tyy esi­mer­kik­si asu­mi­seen, lii­ken­tee­seen, pal­ve­lui­hin ja vihe­ra­luei­siin. Muu­toin koko­nai­suus yskii ja seu­ran­nais­vai­ku­tuk­set voi­vat olla monet.

    On mah­dol­lis­ta yhdis­tää tii­vis raken­ta­mi­nen ja riit­tä­vät vir­kis­ty­sa­lu­eet, jot­ka limit­ty­vät ver­kos­tok­si kau­pun­gin lomaan. Täl­löin asuk­kai­den tar­ve mat­kus­taa kau­pun­gis­sa vapaa-ajal­la ale­nee, mikä niin ikään vähen­tää osal­taan autoilua.

    Kes­keis­tä on saa­da myös raken­net­tu osa kau­pun­gis­ta viih­tyi­säk­si ja moni­muo­toi­sek­si. Autoi­lu vähe­ni­si täs­tä­kin syystä.

    Jos kau­pun­kiin sijoit­tui­si sopi­vas­ti kor­kei­ta­kin raken­nuk­sia, maan­käyt­tö tehos­tui­si ja raken­net­tu mai­se­ma muut­tui­si elävämmäksi.

    On mah­dol­lis­ta suun­ni­tel­la kau­pun­kia, jos­sa raken­ta­mi­sen tehok­kuus ja run­sas luon­to kohtaavat.

    1. Pää­kau­pun­kia oli­si hyvä suun­ni­tel­la kokop­nai­suu­te­na, mut­ta ei suun­ni­tel­la. Alue on jakau­tu­nut ity­se­näi­siin osaop­ti­moin­tia­luei­siin, eikä sii­hen tai­da olla tulos­sa muu­tos­ta. Jos suun­ni­tel­tai­siin yhtä koko­nai­suut­ta, se oli­si AIVAN toi­sen­lai­nen. Hel­sin­gin kes­kus­tan kil­pai­li­jak­si nos­tet­tai­sin vie­häöt­tä­viä pik­ku­kau­pun­ke­ja. Tätä kehys­kun­nat eivät kui­ten­kaan halua, kos­ka ne halua­vat koh­del­la omia maa­no­mis­ta­ji­aan tas­a­puo­li­ses­ti ja sirot­te­le­vat siik­si asu­mi­sen pie­nik­si läm­pä­reik­si sin­ne tän­ne. Espoo ja Van­taa taas pitä­vät perin­teis­tä lähiö­tä parem­pa­na kuin kau­pun­kia ja shop­ping mal­lia parem­pa­na kuin kes­kus­ta­mais­ta rakentamista.

  22. Jos unek­si­taan hieman:
    Ase­man­seu­dut nyt heti aloi­tet­tai­siin raken­ta­maan tii­viik­si ja unoh­det­tai­siin Kivi­no­kat ja eri­ta­so­liit­ty­mät vähäk­si aikaa. Neliö­ki­lo­met­ril­le lai­tet­tai­siin, “nor­mi” kau­pun­gin asu­kas­ti­heys jos­sa myös oli­si hyvä pal­ve­lu­ti­heys kaup­po­jen, kou­lu­jen, jne. suh­teen, n. 20- 25 000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­le koros­taen vain sii­hen ase­ma­lai­tu­rin ympärille.
    Noi­ta pis­tei­tä löy­tyi­si hel­pos­ti parikymmentä.
    Kun niis­sä nykyi­sin on n. 5000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­le tuli­si siten las­ku­na 20 x 15 000 = 300 000 asu­kas­ta lisää noil­le paril­le­kym­me­nel­le neliö­ki­lo­met­ril­le jot­ka siis sijait­se­vat jul­ki­sen lii­ken­teen ase­man ympärillä.
    Tuo oli­si tii­vis­tä­mis­tä n. 10% osuu­del­le koko kau­pun­gis­ta. Tilaa jäi­si oikeas­ti lähi­met­sil­le joi­ta ihmi­nen tar­vit­see, ei siis näreik­köä tien vie­res­sä joka on kyl­lä sekin vih­reä mut­ta ei niin kovin mieluisa.
    Tuo tii­vis neliö­ki­lo­met­ri on mie­les­tä­ni maa­gi­nen, jos se teh­dään käve­ly­kes­kus­ta­tyy­li­ses­ti muka­vak­si ympä­ris­tök­si. Kaik­ki oli­si hel­pos­ti kävel­len tai fil­la­ril­la saa­vu­tet­ta­vis­sa (500 met­riä kes­ki­pis­tees­tä lai­dal­le) ja jul­ki­sen avus­tuk­sel­la pidem­mäl­le. Auto­tiet on tie­tys­ti myös ole­mas­sa mut­ta väy­lät eivät hal­kai­se kes­kus­to­ja vaan mene­vät sivus­ta ohi.
    Park­ki­nor­mi pitäi­si heti muut­taa eli tuon neliö­ki­lo­met­rin sisäl­lä ole­vis­sa talois­sa ase­man vie­res­sä ei oli­si kuin mak­si­mi park­ki­paik­ka­nor­mi eli paril­le yhteis­käyt­tö­au­tol­le ja nekin oli­si­vat alu­een reu­noil­la parkkitaloissa.
    Kau­pun­gin rajal­la oli­si sisään­tu­lo ohjat­tu laa­duk­kai­siin park­ki­ta­loi­hin jois­ta pää­si­si jul­ki­sel­la liik­keel­le. Ei oli­si siten avo­nai­sia park­ki­au­kei­ta liityntäparkeissakaan.
    Mitä saavutettaisiin?
    Kuvit­te­li­sin että co2 mää­rä pie­ne­ni­si, liik­ku­mis­mat­ka lyhe­ni­si ylei­ses­ti ottaen ja kau­pun­gis­sa autoi­lun mää­rä pie­ne­ni­si. Ei oli­si ruuh­kaa kun ihmi­set oli­si­vat “pai­kan pääl­lä” asus­te­le­mas­sa eikä naa­pu­ri­kun­nas­sa autoilemassa.
    Paras­ta oli­si vihe­ra­luei­den säi­ly­mi­nen ja tii­vii­den kes­kus­ten mah­dol­lis­ta­ma toi­min­ta. Kaik­ki tar­vit­ta­va oli­si sil­loin saa­ta­vil­la huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­min etäi­syyk­sin kuin nyt on tilan­ne monin paikoin.
    Mitä menetettäisiin?
    Nykyi­set avo­park­ki­pai­kat talo­jen vie­rel­lä ja nur­mi­kais­ta­leet talo­jen ympä­ril­tä talo­jen olles­sa kaduis­sa kiin­ni. 60 luvun lähiö­ark­ki­teh­tuu­ri tuli­si 2000 luvul­le muo­kat­tu­na kun mai­to­lai­tu­rit muut­tui­si­vat moni­käyt­töi­sik­si ase­ma, pal­ve­lu, asuinkeskuksiksi.
    Tuo voi­si­kin olla monel­le lii­an suu­ri pala purtavaksi.
    No nyt­hän vain kuvit­te­lin­kin miten muu­tos voi­si olla mah­dol­lis­ta. Ehkä jonain päi­vä­nä uni voi­si­kin olla totta.

  23. Kes­kus­te­li­ja: Uus­maa­lai­sel­le pel­lol­le raken­ta­mi­nen kas­vat­taa enem­män työ­mat­ka­lii­ken­net­tä ja vaa­tii enem­män uut­ta infra­struk­tuu­ria ver­rat­tu­na sii­hen, että samat asun­not raken­net­tai­siin Helsinkiin. 

    Tuo­ta en nyt läh­de kom­men­toi­maan, kos­ka muu­tit asiayh­teyt­tä sii­tä, mitä alku­pe­räi­nen kom­ment­ti­si kos­ki ja mihin vastasin.

    Jos kau­pun­gis­sa asu­mi­nen on kai­kin puo­lin niin epä­miel­lyt­tä­vää kuin kir­joi­tat, mik­si asun­not ovat kau­pun­geis­sa kal­liim­pia kuin maalla?

    En kir­joit­ta­nut tuol­lais­ta. Se on oma vir­heel­li­nen tulkintasi.

    Mik­si ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan enem­män täs­tä vastenmielisyydestä? 

    Vas­ten­mie­li­syys on edel­leen oma käsitteesi. 

    Mut­ta mik­si suu­rem­mat kau­pun­git ovat suo­sit­tu­ja? Syyt­hän ovat sub­jek­tii­vi­sia, mut­ta ylei­siä syi­tä ovat aina­kin seu­raa­vat työ­paik­ko­jen ajal­li­nen lähei­syys, yli­opis­tot ja muut kol­man­nen asteen opis­ke­lu­pai­kat ja opis­ke­li­jae­lä­mä, vil­kas yöelä­mä, kult­tuu­ri­tar­jon­nan kes­kit­ty­mät, laa­jem­mat kulu­tus­mah­dol­li­suu­det, vaih­toeh­to- ja ala­kult­tuu­rit, jot­ka tar­vit­se­vat suu­ren väes­tö­poh­jan, suu­rem­mat ja moni­puo­li­sem­mat pariutumismarkkinat. 

    Syi­tä on monia. Kuten on syi­tä asua muun­lai­sis­sa ympä­ris­töis­sä. Itse asun Hel­sin­gis­sä, Laut­ta­saa­res­sa, joka on suh­tees­sa aika viih­tyi­sä ympä­ris­töl­tään. Vie­res­sä ole­va Ruo­ho­lah­ti oli­si vähem­män viih­tyi­sä. Ehkä löy­tyy myös ihmi­siä, joi­den mie­les­tä Ruo­ho­lah­ti on hyvää kau­pun­kia. Epäi­li­sin sel­lai­sen ole­van kui­ten­kin vähemmistömielipiteen.

  24. Ei tämä ole sen kum­mem­pi visio, kuin 1960 ‑luvun moot­to­ri­tiet kes­kus­taan. Pää­kau­pun­ki­seu­dun pelis­sä Hel­sin­ki vain aikoo kah­mia enem­män. Kehi­tyk­sen toteu­ma taas voi jäl­leen olla jotain muuta. 

    Jär­ke­vin­tä oli­si kehit­tää koko aluet­ta siten että viih­ty­vyys ja liik­ku­mi­nen yhdis­tyi­si­vät. Alu­eel­li­sen kil­pai­lun kaut­ta saa­daan kus­tan­nuk­sia alas. PK-seu­dun lii­ken­ne tuli­si miet­tiä uudel­leen ja myös jakaa lii­ken­net­tä muu­al­la­kin kuin ahtaal­le nie­mel­le, joka tuli­si­kin lähin­nä jät­tää rau­haan ja raken­taa sin­ne vähän mut­ta har­ki­ten. kala­sa­ta­ma­kin on kuin uusi konttivarasto.

    Käy­tän­nös­sä vai­he II tuli­si tar­koit­taa sitä että lii­ken­ne­vir­to­jen sol­mu­koh­ta tuli­si saa­da noin kehä III:n pai­keil­le, esi­mer­kik­si Len­toa­se­man seu­dul­le, raken­taa siel­tä nopeat pai­kal­li­syh­tey­det eri tyyp­pi­sel­le lii­ken­teel­le ja yhteys pää­ra­dal­le. SE oli­si pal­ve­le­vaa, eikä esi­me­rik­si junaan vaih­ta­mi­nen hitaan junayh­tey­den kaut­ta his­to­rial­li­ses­sa kes­kus­tas­sa vaihtamisineen.

    Siir­tä­mäl­lä pain­opis­te tuon­ne, on val­ta­vat mää­rät tilaa käy­tet­tä­vis­sä viih­tyi­sään kau­pun­ki­mai­seen raken­ta­mi­seen ja mat­ka-aika koko PK-seu­dul­la oli­si junil­la enin­tään 30 minuut­tia, kul­jet­taes­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun täh­den kaut­ta. Lisäk­si poi­kit­tai­syh­teyk­siä met­rol­la ja junal­la. Nykyi­nen met­ro- ja juna­ver­kos­to on torso.

    Mut­ta tie­ten­kin suun­nit­te­lua ohjaa jäl­leen vain Hel­sin­gin etu, ei koko alu­een tai Suomen.

  25. Hel­sin­gin kes­kei­sil­le vir­kis­ty­sa­lueil­le raken­ta­mi­nen ei käy­tän­nös­sä sääs­tä luon­toa muu­al­la Suo­mes­sa. Iso kau­pun­ki kulut­taa joka tapauk­ses­sa huo­mat­ta­vas­ti itse­ään suu­rem­man maa-alan.

    Jos taas Hel­sin­kiä kehi­te­tään huo­lel­la niin, että tii­viin ja viih­tyi­sän raken­ne­tun kau­pun­gin lomas­sa kul­ke­vat kun­non vihe­ra­lu­eet, jää pää­kau­pun­gin sisäl­le moni­muo­tois­ta luon­toa, joka samal­la pitää yllä asuk­kai­den hyvinvointia.

    1. Olli Ven­to
      Kan­nat­taa käyt­tää oikei­ta argu­ment­te­ja, kos­ka sel­lai­sia­kin on.
      Jos Hel­sin­gis­sä raken­ne­taan tehok­kuu­del­la 1 neliö­ki­lo­met­rin alue sen sijaan, että Huit­sin Neva­das­sa teh­dään oma­ko­ti­mat­toa kym­me­nen neliö­ki­lo­met­riä tehok­kuu­del­la 0,1, luon­toa ei sääs­ty vain yhdek­sän neli­ki­lo­met­riä vaan myös moot­to­ri­tie Helsn­ki — Huit­sin Neva­da sääs­tyy. Jos kaik­ki suo­ma­lai­set asui­si­vat Hong­Kon­gin tehok­kuu­del­la Hel­sin­gis­sä ja koko muu Suo­mi oli­si jätet­ty val­ko­sel­kä­ti­kal­le, luon­toa kyl­lä säästyisi.
      Mut­ta hel­sin­ki­läis­ten­kin kan­nat­taa olla itsek­käi­tä eikä uhra­ta omaa elin­pii­ri­ään koko­naan sen hyväk­si, että luon­toa sääs­tyy muu­al­la. Mut­ta luon­to kiit­täi­si kyl­lä tii­viis­tä kaupunkirakenteesta.

  26. Todel­li­suus: kun luon­to muut­tuu beto­nik­si työ­te­ho las­kee kos­ka ihmi­set masen­tu­vat ilman luon­toa. Tuo on lap­sel­li­nen mie­li­ku­va ja väi­te iral­laan todel­li­suu­des­ta. Kuten mai­nit­sin Hel­sin­ki on täyn­nä luon­toa, toi­sek­si väit­täi­sin että työ­te­ho on riip­pu­vai­nen moti­vaa­tios­ta, yöunis­ta, lii­kun­nas­ta jne. eikä sii­tä mon­ta puu­ta pihal­la kasvaa. 

    Koi­te­taan pysyä todel­li­suu­des­sa eikä yksin­ker­tais­te­ta lii­kaa asioi­ta, eihän!

    Tätä nimen­omais­ta todel­li­suut­ta on tut­kit­tu. Esi­mer­kik­si beto­ni­sen elot­to­man kou­lun viher­tä­mi­nen paran­taa kou­lu­viih­ty­vyyt­tä, oppi­lai­den kes­kit­ty­mis­ky­kyä ja mitat­ta­vas­ti myös oppi­mis­tu­lok­sia. Näi­tä tut­ki­muk­sia, poh­din­to­ja ja kuvauk­sia löy­tyy Ric­hard Louv’n mie­len­kiin­toi­ses­ta teok­ses­ta Last Child in the Woods, jota olen aiem­min­kin täl­lä blo­gil­la suo­sit­ta­nut. Louv’n kes­kei­nen teo­reet­ti­nen käsi­te ja vii­te­ke­hys on ‘Natu­re deficit disor­der’, ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Nature_deficit_disorder

  27. Juho Laa­tu:
    Suo­mi ei ole luok­kah­teis­kun­ta, eikä eri­tyi­ses­ti syr­jäi­sel­lä maa­seu­dul­la tuol­lai­sia luok­kia pal­jon­kaan ole. Kaik­kien kans­sa kes­kus­tel­laan. Luul­ta­vas­ti luok­kae­ro­ja on enem­män kau­pun­geis­sa. Maa­seu­dul­la ihmis­ten van­hem­mat­kin kyl­lä tun­ne­taan, mut­ta jokai­nen raken­taa sil­ti oman mai­neen­sa pää­asias­sa itse.

    Ei maa­seu­dul­la taus­ta rajoi­ta mitään. 

    Sinul­la tai­taa olla aika roman­ti­soi­tu käsi­tys maa­lai­se­lä­mäs­tä. Et ehkä tun­ne sel­lai­sia ihmi­siä jot­ka ovat jou­tu­neet elää maa­seu­dul­la alem­mis­sa yhteiskuntaluokissa. 

    Mut­ta minä tun­nen ja alem­pi­luok­kai­seen sukuun kuu­lu­mi­nen ei läh­de pese­mäl­lä pois. 

    Oli mul­le tota­li­nen yllä­tys kun aikoi­naan rii­asin vai­moa­ni ja kun kävim­me tule­vien appi­van­hem­pie­ni luo­na kyläs­sä, miten he pahek­sui­vat sitä että olin esim läh­te­nyt käve­lyl­le kar­ta­non koi­vu­ku­jaa pit­kin ihai­le­maan kar­ta­no­ra­ken­nus­ta lähem­pä­nä, kos­ka sitä eivät pie­ne­li­jät sii­nä kyläs­sä teh­neet eivät­kä nyt­kään tee. Eikä koi­vu­ku­jal­la ollut mitään kiel­to­kylt­tiä vaan ihan ylei­nen tie. Usko pois, Suo­mes­sa maa­ta­lous­köy­hä­lis­tön hel­ve­til­li­set olot eivät lop­pu­neet torp­pa­ri­lai­tok­sen lak­kaut­ta­mi­seen 1920-luvul­la, vaan osal­la vas­ta n 50 vuot­ta myö­hem­min, ja syy­nä ei lähes­kään aina ollut vii­na tai muu pahek­sut­ta­va elä­mä, riit­ti vain ettei ole riit­tä­vän hyvis­sä väleis­sä nii­den kans­sa jot­ka päät­ti­vät asiois­ta paik­ka­kun­nal­la. Sel­lai­set pik­ku­hit­le­rit jot­ka päät­ti­vät mm että ei saa met­säs­tää eikä kalas­taa ollen­kaan, tai kiel­si uuden talon raken­ta­mi­sen omal­le ton­til­le vaik­ka suku on asu­nut ja vil­jel­lyt mai­ta sato­jen vuo­sien ajan. 

    Kyl­lä sil­loin 30–60 vuot­ta sit­ten kaik­ki jot­ka pys­tyi­vät muut­ti­vat pois sel­lai­sis­ta lää­vis­tä, ja nyt en tar­koi­ta Kai­nuu­ta tai poh­jois-Kar­ja­laa tai Poh­jan­maan raa­mat­tu­vyö­hy­ket­tä vaan ete­läis­tä vau­ras­ta Kartano-Suomea.

  28. Itse­kin olen eron­nut Luon­non­suo­je­lu­lii­tos­ta, kos­ka en pidä liit­toa mil­lään tavoin jär­ke­vä­nä orga­ni­saa­tio­na. Ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan ei tais­tel­la kan­nat­ta­mal­la yksi­tyi­sau­toi­lua ja vas­tus­ta­mal­la ydinvoimaa.

  29. Maa­kun­ta­kaa­voi­tus voi­si tukea enem­män pää­kau­pun­ki­seu­dun kehit­tä­mis­tä toi­mi­vak­si kokonaisuudeksi.

    1. Maa­kun­ta­kaa­va teh­tiin kään­tei­sel­lä juus­to­höy­läl­lä tyy­liin lisää raken­ta­mis­ta kaik­kial­le. Maa­kun­ta­liit­to on kun­tayh­ty­mä ja sel­lai­se­na alis­tei­nen kun­nil­le. Ei se pys­ty teke­mään mitään.

  30. Nimi­merk­ki “todel­li­suus” mai­nit­si aivan oikein, että raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set eivät rii­pu meren lähei­syy­des­tä. Mut­ta kuten Pek­ka Pes­si tote­si, ne kui­ten­kin ovat kal­liim­pia, kos­ka ihmi­set mak­sa­vat niis­tä enem­män. Raken­nus­liik­keet saa­vat niis­tä parem­mat tuo­tot. En ihmet­te­le, että raken­nus­liik­keet kuo­laa­vat ran­ta­tont­tien perään. Mut­ta päät­tä­jien ei pidä toi­mia raken­nus­liik­kei­den, vaan asuk­kai­den hyväk­si. Ihmis­ten viih­ty­mi­nen tääl­lä on myös turvattava.

    En minä­kään tii­vis­tä kau­pun­kia vas­tus­ta, mut­ta tila raken­ta­mi­sel­le tulee ottaa muu­al­ta kuin luon­toa­lueil­ta. Kor­keam­paa raken­ta­mis­ta tulee suo­sia ja moot­to­ri­tei­den muut­ta­mi­nen kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si on hyvä aja­tus. Mut­ta esi­mer­kik­si Kivi­nok­ka, Meri-Ras­ti­lan ran­ta­met­sät, Var­tio­saa­ri, Kes­kus­puis­to, Öster­sun­do­min, Vii­kin ja Hert­to­nie­men met­sät sekä monet muut tui­ki­tär­keät luon­toa­lu­eet tulee säi­lyt­tää ja tur­va­ta, että ne säi­ly­vät mah­dol­li­sim­man luon­non­mu­kai­si­na. Luon­toa­luei­ta ei pidä myös­kään muut­taa hoi­de­tuik­si puis­toik­si, kos­ka sil­loin ne menet­tä­vät virkistävyytensä.

    Kyl­lä se lisää luon­non peräs­sä autoi­lua, jos hel­sin­gin luon­toa­lu­eet tuho­taan. Jo nyt san­gen monet aja­vat vii­kon­lop­pui­sin ja kesä­lo­mil­laan muu­al­le Suo­meen kesä­mö­keil­leen. Osa kui­ten­kin saa edel­leen luon­toe­lä­myk­sen­sä Hel­sin­gis­tä, eikä tar­vit­se men­nä autol­la kau­as. Tilan­ne kui­ten­kin uhkaa muut­tua. Olen kuul­lut, että umpiur­baa­nik­ko­ja oli­si muis­taak­se­ni joku alle 10 % asuk­kais­ta eli yli 90 % kai­paa kui­ten­kin luon­toa. Eli voi sanoa, että kau­pun­kia­su­kas on metsänkipeä.

    Tuo, että Hel­sin­gis­sä näkyy pal­jon vih­re­ää, on opti­nen har­ha. Raken­nuk­set ovat kes­ki­mää­rin sen ver­ran mata­lia, että piha­puut luo­vat kau­kaa kat­sot­tu­na illuusion, että Hel­sin­ki oli­si met­säi­nen kau­pun­ki. Mut­ta jos kul­kee maan­pin­nal­la, huo­maa että oikei­ta met­siä on enää hyvin vähän ja nekin usein muo­dol­taan kapei­ta kulis­se­ja. Näyt­tää­hän teat­te­ris­sa­kin sil­tä, kuin näyt­te­li­jät oli­si­vat jos­sa­kin raken­nuk­ses­sa tms., kun käy­te­tään kulis­se­ja. Eikä kan­ta­kau­pun­gin hoi­det­tu­ja nur­mik­ko­ja ja rivis­sä ole­via pui­ta voi kut­sua met­säk­si eikä edes oikeak­si luonnoksi…

    Eikä kyse ole ver­tai­lus­ta pienkunnat/kaupungit. Ei Hel­sin­ki mik­si­kään pien­kun­nak­si pys­ty­kään muut­ta­maan, kos­ka ei ole­mas­sa ole­via raken­nuk­sia muu­te­ta met­sik­si. Eikä pien­kun­nis­sa vält­tä­mät­tä ole edes oike­aa luon­toa, on vain talous­met­sää, puu­pel­toa. Hel­sin­gis­sä on vie­lä tois­tai­sek­si arvo­kas­ta luon­toa, pal­jon arvok­kaam­paa kuin mones­sa paik­kaa ympä­röi­väl­lä maaseudulla.

    Luon­non mer­ki­tys ter­vey­del­le ei ole mikään lap­sel­li­nen mie­li­ku­va. On ihan tie­teel­li­siä tut­ki­muk­sia luon­non mer­ki­tyk­ses­tä. Nopeas­ti löy­sin Inter­ne­tis­tä hie­man tie­toa asias­ta kom­pak­tis­sa paketissa:

    http://suomenluonnonpaiva.fi/10–2/luonnon-taloudelliset-arvot-ja-terveysvaikutukset/

    Kyse ei ole siis pel­käs­tään masen­tu­mi­ses­ta, vaan stres­sin­alen­ta­mi­sen kat­son vie­lä tär­keäm­mäk­si. Työ­elä­män vaa­ti­muk­set kove­ne­vat koko ajan ja kuin­ka ihmi­nen kes­tää, jos vara­vent­tii­lit­kin tuho­taan? Tie­ten­kin moti­vaa­tio, yöunet ja lii­kun­ta ovat myös tär­kei­tä, mut­ta kaik­kiin näi­hin­kin luon­to vai­kut­taa posi­tii­vi­ses­ti. Moti­vaa­tio liik­kua on parem­pi, jos on virik­keel­li­nen ympä­ris­tö. Moti­vaa­tio teh­dä työ­tä on parem­pi, jos on vir­kis­ty­nyt välil­lä luon­nos­sa. Itse asias­sa luon­nos­sa on mah­dol­li­suus saa­da uusia oival­luk­sia. Uusien Nokioi­den kek­si­mi­nen ilman luon­non innoit­ta­vaa vai­ku­tus­ta voi olla vai­ke­aa, ellei mah­do­ton­ta. Yöunet­kin ovat vir­kis­tä­väm­piä, jos on ollut mah­dol­li­suus ulkoil­la puh­taas­sa luon­nos­sa katu­kui­lu­jen ja melui­sien kau­pun­ki­puis­to­jen sijaan.

    Eli yksin­ker­tais­ta­mis­ta on väit­tää, että Hel­sin­kiin on kai­ken muun kus­tan­nuk­sel­la raken­net­ta­va panii­kis­sa uusia asun­to­ja. Asia ei ole niin yksin­ker­tai­nen, vaan mui­ta­kin arvo­ja ja asioi­ta on otet­ta­va huomioon.

  31. Onko tar­koi­tus, että Hel­sin­gin seu­dun tulee kehit­tyä ame­rik­ka­lai­se­na auto­kau­pun­ki­na vai eikö asi­aa ole aja­tel­tu lainkaan.”
    Miten niin, hyvä kir­joit­ta­ja, tilan­tees­sa on vain nämä kak­si ainoa­ta vaihtoehtoa?
    Kau­pun­ki­met­sä ja asun­to, ne ovat molem­mat meil­le hel­sin­ki­läi­sil­le kote­ja. Työ­pai­kat alka­vat olla luk­sus­ta, jat­ku­vuus samoin, jul­ki­nen tila hupe­nee, kodik­si voi kut­sua yhä kape­ne­vaa sii­vua arkiym­pä­ris­tös­tä — met­sän mene­tys on täs­sä järkytys.
    Ja jokin mät­tää tosi pahas­ti koko yhtä­lös­sä, kun Vih­reät aja­vat asfal­toi­mis­ta. Oikeas­ti, mil­lä taa­taan var­tio­saar­ten ja meri­ras­ti­loi­den kes­tä­vyys eko­lo­gi­ses­ti, sosi­aa­li­se­si ja taloudellisesti?
    Ei aina­kaan Vih­reil­lä luu­li­si ole­van syy­tä uhra­ta yhtä­kään kau­pun­ki­met­sää yksi­tyis­tä­mi­sel­le niin kau­an kun auto­jen vie­mää ja enti­siä teol­li­suusa­luei­ta on kaa­voit­ta­mat­ta (muka­mas kor­kean hin­nan vuok­si — hal­po­ja aiko­ja hallitsette!).

  32. az: Ajat­te­lusi ongel­ma on, että et pys­ty suun­nit­te­le­maan niin monen epä­var­man muut­tu­jan poh­jal­ta. Puhut nyt vuo­des­ta 2050. Onko sil­loin Suo­mes­sa esi­mer­kik­si luo­ti­ju­nia, joi­den nopeu­det ovat pit­käl­le yli 300km/h kuten jo pit­kään on ollut Aasias­sa ja on myös osas­sa Euroop­paa. Yksi teki­jä, mikä voi­si mer­kit­tä­väs­ti muut­taa fyy­sis­ten väli­mat­ko­jen ajal­lis­ta suuruutta.

    Se pitää paik­kan­sa, että työ­mat­ko­jen pituus pitää mita­ta minuu­teis­sa ja eurois­sa, kilo­met­ri ei ole rele­vant­ti mittayksikkö.

    Ult­ra­no­peil­la junil­la on kui­ten­kin sel­lai­nen omi­nai­suus, että ne joko pysäh­ty­vät ult­ra­har­voin tai eivät ole ult­ra­no­pei­ta. Ult­ra­no­peal­la junal­la pysäh­dys täy­des­tä vauh­dis­ta mak­saa noin kym­me­nen minuut­tia mat­ka-aikaa. Nopeim­mat yhteys­vä­lit ovat Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen väli­mat­kan luok­kaa, sitä lyhyem­mil­lä kes­ki­no­peus kär­sii pahasti.

    Tilas­to­nik­ka­rit ilah­tu­ne­vat sii­tä tie­dos­ta, että välil­lä Shi­jiaz­huan­gis­ta Zhengz­hou Don­giin (mat­kaa Hki-Kuo­pio ver­ran) aika­tau­lun mukai­nen kes­ki­no­peus on 283 km/h. Junal­la on peril­lä ennen kuin len­to­ko­ne on pääs­syt kiitoradalle.

    Suo­ma­lai­ses­sa kon­teks­tis­sa taas voi­si olla hyvä huo­ma­ta, että Pen­do­li­not mene­vät mak­si­mis­saan 220 km/h, IC2:t 200 km/h, lähi­ju­nat 160 km/h. Käy­tän­nös­sä nopein vuo­ro on Pen­do­li­nol­la Tik­ku­ri­las­ta Lah­teen, kes­ki­no­peus noin 165 km/h. Z‑junalla saman mat­kan kes­ki­no­peus on noin 112 km/h, ja suu­rin nopeuse­ro tulee kol­mes­ta ase­ma­py­säh­dyk­ses­tä välillä.

    Jos erot näyt­tä­vät isoil­ta, niin Hel­sin­ki-Lah­ti välil­lä suur­no­peus­ju­nan ja taa­ja­ma­ju­nan välil­lä on 13 minuut­tia eroa. Ei ehkä vie­lä radi­kaa­lis­ti kau­pun­ki­ra­ken­net­ta muut­ta­va asia. Tik­ku­ri­lan ja Hel­sin­gin välil­lä eroa on minuut­ti — Z‑junan hyväksi.

    Juna­lii­ken­teen aika­proble­ma­tiik­ka näkyy ver­taa­mal­la saman­lai­sel­la kalus­tol­la ajet­ta­via Z- ja N‑junia Hel­sin­ki-Kera­va ‑välil­lä. Z‑junalla mat­kaan menee 22 minuut­tia, N:llä 37 minuut­tia. Työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la junan nopeus riip­puu lähin­nä pysäh­dys­ten mää­räs­tä. Lähi­ju­na­ka­lus­ton huip­pu­no­peu­del­la Kera­val­ta Hel­sin­kiin meni­si alle 12 minuuttia.

    Hyvät rai­deyh­tey­det muut­ta­vat kyl­lä työs­sä­käyn­tia­luei­ta ja vai­kut­ta­vat kul­ku­ta­pao­suuk­siin, mut­ta suur­no­peus­ju­nien vai­ku­tus on vähäi­nen. Junien nopeu­tues­sa myös juna­mat­kan osuus koko­nais­mat­ka-ajas­ta pie­nee. Har­va kui­ten­kaan asuu ase­mal­la ja käy töis­sä toi­sel­la asemalla.

  33. Jes­se: Kau­pun­gin rajal­la oli­si sisään­tu­lo ohjat­tu laa­duk­kai­siin park­ki­ta­loi­hin jois­ta pää­si­si jul­ki­sel­la liik­keel­le. Ei oli­si siten avo­nai­sia park­ki­au­kei­ta liityntäparkeissakaan.
    Mitä saavutettaisiin?

    Iso­ja kus­tan­nuk­sia, pite­ne­viä työ­mat­ko­ja ja hajau­tu­vaa asutusta.

    Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nis­sä on jär­keä, jos se muut­taa auto­mat­ko­ja juna­mat­koik­si. Jos se hel­pot­taa reu­na-alueil­ta tule­vien työ­mat­ko­ja, reu­na-aluei­den halut­ta­vuus kas­vaa, mikä piden­tää työmatkoja.

    Lisäk­si on vähän epä­var­maa, haluai­si­vat­ko työ­mat­ka-autoi­li­jat mak­saa lii­tyn­tä­py­sä­köin­nis­tä tuol­la taval­la toteu­tet­tu­na täy­den hin­nan (suu­ruus­luok­kaa 10 €/päivä).

    Jes­se: Kuvit­te­li­sin että co2 mää­rä pie­ne­ni­si, liik­ku­mis­mat­ka lyhe­ni­si ylei­ses­ti ottaen ja kau­pun­gis­sa autoi­lun mää­rä pie­ne­ni­si. Ei oli­si ruuh­kaa kun ihmi­set oli­si­vat “pai­kan pääl­lä” asus­te­le­mas­sa eikä naa­pu­ri­kun­nas­sa autoilemassa.

    Kau­pun­ki­lii­ken­net­tä ruuh­ka-aikaan rajoit­taa kak­si mah­dol­lis­ta teki­jää. Ruuh­ka itses­sään tai ruuh­ka­mak­sut. Jos osa autoi­li­jois­ta siir­tyy lii­tyn­tä­lii­ken­teen käyt­tä­jik­si, autoi­lu nopeu­tuu. Se taas hou­kut­te­lee lisää autoi­li­joi­ta, ellei tätä rajoi­te­ta ruuhkamaksuilla.

    Se siis voi­si toi­mia, että teh­dään hyvät rai­de­lii­ken­teen lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­mah­dol­li­suu­det ja rahoi­te­taan ne ruuh­ka­mak­suil­la. Ilman ruuh­ka­mak­su­ja sys­tee­mi on kovin kal­lis ja tehoton.

    1. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin suu­rin ongel­ma on sen vaa­ti­ma tila ase­man vie­res­tä. Oli­si hyvä raken­taa tii­viis­ti neliö­ki­lo­met­ri ase­mien ympä­ril­le, muta min­kä teet, kun arvok­kaim­mil­la alueil­la aivan ase­man lähel­lä on kym­me­niä heh­taa­re­ja parkkikenttää.

  34. Todel­li­suus: Raken­ta­mi­sen kus­tan­nus ei ole kiin­ni sii­tä onko ker­ros­ta­lo meren­ran­nal­la vai ei. 

    Eikä aina­kaan Hel­sin­gis­sä raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sil­la ole vai­ku­tus­ta asun­to­jen myyn­ti­hin­taan, kos­ka asun­nois­ta halu­taan kui­ten­kin mak­saa yli raken­nus­kus­tan­nus­ten. Maan hin­taan raken­nus­kus­tan­nuk­sil­la on kyl­lä vaikutusta.

  35. Jan­ne Poh­ja­la: Ei tämä ole sen kum­mem­pi visio, kuin 1960 ‑luvun moot­to­ri­tiet kes­kus­taan. Pää­kau­pun­ki­seu­dun pelis­sä Hel­sin­ki vain aikoo kah­mia enemmän. 

    Mut­ta tie­ten­kin suun­nit­te­lua ohjaa jäl­leen vain Hel­sin­gin etu, ei koko alu­een tai Suomen.

    Kyl­lä se Hel­sin­gin perin­tei­nen kes­kus­ta on rakas meil­le espoo­lai­sil­le ja van­taa­lai­si­le kans­sa. Ei min­kään kehä­tien var­teen siir­ret­ty kes­kus­ta kor­vaa sitä, vaik­ka se logis­ti­ses­ti jos­sain mää­rin oli­si käy­tän­nöl­li­sem­pää. Ja ota huo­mioon myös mil­lai­nen melun aiheut­ta­ja len­to­kent­tä on niin eikä­hän oli­si paras että Hel­sin­gin kes­kus­ta pysyy mis­sä on, maan­tie­teel­le kun ei voi mitään.

  36. Toni Amnell: Jo nyt san­gen monet aja­vat vii­kon­lop­pui­sin ja kesä­lo­mil­laan muu­al­le Suo­meen kesä­mö­keil­leen. Osa kui­ten­kin saa edel­leen luon­toe­lä­myk­sen­sä Hel­sin­gis­tä, eikä tar­vit­se men­nä autol­la kau­as. Tilan­ne kui­ten­kin uhkaa muut­tua. Olen kuul­lut, että umpiur­baa­nik­ko­ja oli­si muis­taak­se­ni joku alle 10 % asuk­kais­ta eli yli 90 % kai­paa kui­ten­kin luon­toa. Eli voi sanoa, että kau­pun­kia­su­kas on metsänkipeä.

    Pitää­kö­hän tuo ihan paik­kan­sa? Iso­ja met­sä­aluei­ta kes­kel­lä kau­pun­kia halua­vat enim­mäk­seen vain koi­ra­no­mis­ta­jat ja hei­tä riit­tää, mut­ta en usko että 90%:la oli­si koi­raa. Tal­vi­sin kau­pun­ki­met­sis­sä on hiih­to­la­tu­jen ver­kos­to, mut­ta latu ei kai­paaa kilo­met­ri­kau­pal­la umpi­met­sää joka suuntaan. 

    Kesä­mök­ki tai suku­lai­sia joil­la on mök­ki tai­taa n 90% kan­ta­suo­ma­lai­sis­ta olla mut­ta sen mökil­le mene­mi­sen syy ei ole aina luon­toon pää­se­mi­nen vaan esim kesä­juh­lat, suku­lais­ten ja ystä­vien tapaa­mi­nen tai muu­ten vain ren­nom­pi elä­mä jol­lai­sen viet­tä­mi­nen kau­pun­gis­sa saat­tai­si häi­ri­tä naa­pu­rei­ta liikaa. 

    Itse viih­dyn met­sän sijas­ta esim jol­lain uima­ran­nal­la tai uima­hal­lis­sa jos­sa näkee vähä­pu­kei­sia naisia.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pää­kau­pun­kia oli­si hyvä suun­ni­tel­la kokop­nai­suu­te­na, mut­ta ei suun­ni­tel­la. Alue on jakau­tu­nut ity­se­näi­siin osaop­ti­moin­tia­luei­siin, eikä sii­hen tai­da olla tulos­sa muu­tos­ta. Jos suun­ni­tel­tai­siin yhtä koko­nai­suut­ta, se oli­si AIVAN toi­sen­lai­nen. Hel­sin­gin kes­kus­tan kil­pai­li­jak­si nos­tet­tai­sin vie­häöt­tä­viä pik­ku­kau­pun­ke­ja. Tätä kehys­kun­nat eivät kui­ten­kaan halua, kos­ka ne halua­vat koh­del­la omia maa­no­mis­ta­ji­aan tas­a­puo­li­ses­ti ja sirot­te­le­vat siik­si asu­mi­sen pie­nik­si läm­pä­reik­si sin­ne tän­ne. Espoo ja Van­taa taas pitä­vät perin­teis­tä lähiö­tä parem­pa­na kuin kau­pun­kia ja shop­ping mal­lia parem­pa­na kuin kes­kus­ta­mais­ta rakentamista.

    Tähän voi­si suh­tau­tua myös niin, että tuo osaop­ti­moin­ti on vain pie­ni mur­he. Hel­sin­gil­lä pyyh­kii hyvin, vaik­ka Espoo sil­tä jon­kun varak­kaan asu­kaan vie­kin. Ja jos kor­jaus­ta tar­vi­taan, val­tio voi­si muut­taa kun­tien rahoi­tus­mal­lia niin, että varak­kais­ta asuk­kais­ta kil­pai­le­mi­nen ei oli­si kun­nil­le yhtä kan­nat­ta­vaa kuin nyt.

    Voi myös aja­tel­la, että Espoo, Kau­niai­nen ja Nur­mi­jär­vi ovat jo nyt Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na vie­hät­tä­viä pik­ku­kau­pun­ke­ja, joi­hin väki hakeu­tuu mie­lel­lään. Ongel­ma on täs­tä näkö­kul­mas­ta vain sii­nä, että hel­sin­ki­läis­ten mie­les­tä ne on “raken­net­tu vää­rin”. Osaop­ti­moin­tion­gel­ma oli­si­kin täs­tä näkö­kul­mas­ta vain halua pakot­taa naa­pu­rit Hel­sin­gin toi­vei­den mukaisiksi.

    Pää­kau­pun­ki­seu­tu on jos­sain mie­les­sä myös yksi koko­nai­suus eikä vain jouk­ko vie­hät­tä­viä oman tyy­lin­sä valin­nei­ta pik­ku­kau­pun­ke­ja. Suo­mi on valin­nut Hel­sin­gin pää­kau­pun­gik­seen (tai pitä­nyt), ja asi­aan kuu­luu jär­jes­tää sin­ne esim. rau­ta­tie Turus­ta ja Tam­pe­reel­ta. Voi­daan myös teh­dä vaik­ka­pa maa­kun­ta­kaa­va, jol­la ohja­taan pää­kau­pun­ki­seu­dun kehi­tys­tä. Mitä mui­ta pak­ko­ja Hel­sin­gin naa­pu­ri­kun­nil­le pitäi­si Hel­sin­gin mie­les­tä aset­taa? Mik­si ne eivät sai­si kehit­tyä omaan tapaan­sa, jos teke­vät sen val­tion aset­ta­mien raa­mien puitteissa?

    On sel­vä, että ympä­ris­tö­kun­nat oli­si­vat eri­lai­sia, jos Hel­sin­ki oli­si saa­nut päät­tää, mut­ta niin kai oli­si Hel­sin­ki­kin eri­lai­nen, jos ympä­rys­kun­nat oli­si­vat saa­neet päät­tää. Eikö tuo omien ihan­tei­den­sa mukais­ten pik­ku­kau­pun­kien­kin mal­li­kin ole ihan toi­mi­va? Ei yhden mal­lin dik­ta­tuu­ri ole aina paras ratkaisu.

  38. R. Silf­ver­berg:
    Et ehkä tun­ne sel­lai­sia ihmi­siä jot­ka ovat jou­tu­neet elää maa­seu­dul­la alem­mis­sa yhteiskuntaluokissa. 

    Mut­ta minä tun­nen ja alem­pi­luok­kai­seen sukuun­kuu­lu­mi­nen ei läh­de pese­mäl­lä pois. 

    Usko pois, Suo­mes­sa maa­ta­lous­köy­hä­lis­tön hel­ve­til­li­set olot eivät lop­pu­neet torp­pa­ri­lai­tok­sen lak­kaut­ta­mi­seen 1920-luvul­la, vaan osal­la vas­ta n 50 vuot­ta myö­hem­min, ja syy­nä ei lähes­kään aina ollut vii­na tai muu pahek­sut­ta­va elä­mä, riit­ti vain ettei ole riit­tä­vän hyvis­sä väleis­sä nii­den kans­sa jot­ka päät­ti­vät asiois­ta paikkakunnalla. 

    Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Suu­rem­mat luok­ka­tais­te­lut tai­de­taan nykyi­sin käy­dä maa­lais­ten elä­män­ta­paa (ja tukiai­sia) ylen­kat­so­van kau­pun­kie­lii­tin ja maa­lais­ten välil­lä kuin hyvä- ja huo­no-osais­ten maa­lais­ten välillä. 

    Ehkä kan­nat­tai­si kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta myös kau­pun­kien sisäi­seen sosi­aa­li­seen eri­ty­mi­seen. Jako­mäen perus­suo­ma­lai­sia äänes­tä­vät tai koko­naan äänes­tä­mät­tä jät­tä­vät asuk­kaat saat­ta­vat olla nykyi­sin jopa etäi­sem­mis­sä väleis­sä paik­ka­kun­nal­la päät­tä­vis­sä ase­mis­sa ole­vien kans­sa kuin enti­sai­ko­jen maa­lais­köy­hä­lis­tö kar­ta­non­her­ro­jen kanssa. 

    Moni kar­ta­non­her­ra tun­si parem­min paik­ka­kun­tan­sa köy­hä­lis­tön olot kuin nyky­ajan pat­ruu­nat ja he myös har­joit­ti­vat monen­lais­ta hyvän­te­ke­väi­syyt­tä ja pater­na­lis­tis­ta huo­len­pi­toa. Pie­nes­sä yhtei­sös­sä myös­kään kar­ta­non­her­ro­jen ei ollut hyvä elää, jos tätä eti­ket­tiä ei nou­da­tet­tu. Toi­sin on nyt. Mitä suu­rem­mik­si tuloe­rot alim­man ja ylim­män tulo­de­sii­lin välil­lä repeä­vät, sitä vähem­män ylin­tä desii­liä huo­no-osai­sim­pien asiat kiin­nos­ta­vat. Ja mik­si kiin­nos­tai­si kun nyky­ajan pat­ruu­noi­den tulon­muo­dos­tus on vapau­tet­tu kan­sal­li­sis­ta kah­leis­ta ja val­ta­vir­ta­ta­lous­tie­de tar­jo­aa välin­pi­tä­mät­tö­myy­del­le oivat perustelut.

  39. Eeva: Ei aina­kaan Vih­reil­lä luu­li­si ole­van syy­tä uhra­ta yhtä­kään kau­pun­ki­met­sää yksi­tyis­tä­mi­sel­le niin kau­an kun auto­jen vie­mää ja enti­siä teol­li­suusa­luei­ta on kaavoittamatta 

    Nyt pitää kysyä että mitä enti­siä teol­li­suusa­luei­ta oikein tar­koi­tat? Taval­li­se­na tal­laa­ja­na olen saa­nut käsi­tyk­sen että monet van­hat teol­li­suus­lai­tok­set ovat edel­leen aktii­vi­käy­tös­sä. Ei vält­tä­mät­tä alku­pe­räi­ses­sä teol­li­suus­käy­tös­sä, mut­ta enem­män jos­sain Kaa­pe­li­teh­das tyyp­pi­ses­sä työym­pä­ris­tö­nä. Oiko­tie haku “tuo­tan­to­ti­laa” näyt­täi­si että myyn­nis­sä on yhteen­sä 32 tuo­tan­to­ti­laa, useim­mat kool­taan jotain 400–500 m², eli en oikein usko että suu­rem­pia mää­riä enti­siä teol­li­suus­lai­tok­sia oli­si tyh­jil­lään, mut­ta voit var­mas­ti osoit­taa noi­ta reilusti?

  40. R.Silfverberg: Sinul­la tai­taa olla aika roman­ti­soi­tu käsi­tys maa­lai­se­lä­mäs­tä. Et ehkä tun­ne sel­lai­sia ihmi­siä jot­ka ovat jou­tu­neet elää maa­seu­dul­la alem­mis­sa yhteiskuntaluokissa. 

    Mut­ta minä tun­nen ja alem­pi­luok­kai­seen sukuun­kuu­lu­mi­nen ei läh­de pese­mäl­lä pois. 

    Oli mul­le tota­li­nen yllä­tys kun aikoi­naan rii­asin vai­moa­ni ja kun kävim­me tule­vien appi­van­hem­pie­ni luo­na kyläs­sä, miten he pahek­sui­vat sitä että olin esim läh­te­nyt käve­lyl­le kar­ta­non koi­vu­ku­jaa pit­kin ihai­le­maan kar­ta­no­ra­ken­nus­ta lähem­pä­nä, kos­ka sitä eivät pie­ne­li­jät sii­nä kyläs­sä teh­neet eivät­kä nyt­kään tee. Eikä koi­vu­ku­jal­la ollut mitään kiel­to­kylt­tiä vaan ihan ylei­nen tie. Usko pois, Suo­mes­sa maa­ta­lous­köy­hä­lis­tön hel­ve­til­li­set olot eivät lop­pu­neet torp­pa­ri­lai­tok­sen lak­kaut­ta­mi­seen 1920-luvul­la, vaan osal­la vas­ta n 50 vuot­ta myö­hem­min, ja syy­nä ei lähes­kään aina ollut vii­na tai muu pahek­sut­ta­va elä­mä, riit­ti vain ettei ole riit­tä­vän hyvis­sä väleis­sä nii­den kans­sa jot­ka päät­ti­vät asiois­ta paik­ka­kun­nal­la. Sel­lai­set pik­ku­hit­le­rit jot­ka päät­ti­vät mm että ei saa met­säs­tää eikä kalas­taa ollen­kaan, tai kiel­si uuden talon raken­ta­mi­sen omal­le ton­til­le vaik­ka suku on asu­nut ja vil­jel­lyt­mai­ta sato­jen vuo­sien ajan. 

    Kyl­lä sil­loin 30–60 vuot­ta sit­ten kaik­ki jot­ka pys­tyi­vät muut­ti­vat pois sel­lai­sis­ta lää­vis­tä, ja nyt en tar­koi­ta Kai­nuu­ta tai poh­jois-Kar­ja­laa tai Poh­jan­maan raa­mat­tu­vyö­hy­ket­tä vaan ete­läis­tä vau­ras­ta Kartano-Suomea.

    Koke­muk­se­ni maa­seu­dus­ta perus­tu­vat lähin­nä ihan taval­li­seen maa­seu­tuun, eikä kar­ta­no­mil­jöi­siin. Tie­ten­kin suh­tau­tu­mi­se­ni tuol­lais­ten pik­ku­hit­le­rei­hin on se, että en ymmär­rä, mik­si hei­dän pil­lin­sä mukaan tann­sit­tai­siin, jos heil­lä ei ole mitään todel­lis­ta otet­ta nois­ta uhreis­ta (vel­ka­suh­det­ta tms.). Käve­len kenen tahan­sa naa­pu­rin koi­vu­ku­jaa, ja toi­saal­ta en käve­le, jos ei ole tar­vet­ta ja epäi­len hei­dän pitä­vän kujaan­sa piha-alu­ee­naan. Jon­kun koi­vu­ku­jan käyt­tö­rii­dan­kin muis­tan­kin, mut­ta kyse oli ihan tavis­ten koivukujasta.

    Ymmär­rän sen­kin, että jos taus­tat ovat riit­tä­vän eri­lai­set, voi perin­tei­nen maa­lais­tyyi­nen pihaan käve­le­mi­nen ja jutus­te­le­mi­nen jää­dä. Mut­ta toi­saal­ta, kau­pun­geis­sa­han ei kai sai­si vie­rai­ta ihmi­siä puhu­tel­la edes rati­kas­sa, puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että meni­sin jon­kin wes­ten­di­läi­sen talon pihaan käve­les­ke­le­mään ja kat­se­le­maan paikkoja.

    Nyky­ai­ka­na tuol­lai­set nöy­ris­te­le­vät asen­teet tai­ta­vat olla pit­käl­ti itse gene­roi­tu­ja tai kor­kein­taan jon­kun lähi­su­ku­lai­sen perin­töä, eivät yhtei­sön pakot­ta­mia. Kyl­lä vah­va tasa-arvo tai­taa olla Suo­mes­sa nyky­ään pää­sään­tö eikä kat­tee­ton­ta romantisointia.

    Varo­taan myös, ettei roman­ti­soi­da kau­pun­ke­ja. Siel­lä­kin on ollut his­to­rial­li­sia ongel­mia, ja ehkä nyky­ään­kin maa­seu­tua enem­män erot­te­lua eri pii­rei­hin, sil­lä kau­pun­geis­sa ihmi­set valit­se­vat oman lähi­pii­rin­sä itse, toi­sin kuin maa­seu­dul­la, mis­sä kaik­ki naa­pu­rit ole­te­taan yleen­sä tunnetuiksi.

  41. az: Mitä tii­viim­pään raken­net­tu kau­pun­ki on, niin sitä vähem­män näkyy vih­re­ää joka­päi­väi­ses­sä eli­nym­pä­ris­tös­sä. Työ­mat­kan var­rel­la, ker­ros­ta­lon sisä­pi­hal­la, leik­ki­ken­täl­lä, lähipuistossa. 

    Höp­sis­tä. Mä nyt edel­leen huo­mau­tan, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin ja esi­kau­pun­gin välil­lä ei ole mitään eroa vihe­ra­luei­den mää­räs­sä, nii­tä on noin kol­man­nes maa­pin­ta-alas­ta. Raken­nus­te­hok­kuu­des­sa ero onkin jopa deka­din luok­kaa. Jos tämä tun­tuu vai­keal­ta ymmär­tää, niin asi­aa voi hah­mot­taa vaik­ka näin: Suo­ma­lai­sit­tain erit­täin tii­vis ja kan­sain­vä­li­ses­ti­kin tii­vis 20 000 as./km2 tar­koit­taa noin mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä (riip­puu vähän asun­to­jen ja mui­den tilo­jen mitoi­tuk­se­ta) neliö­ki­lo­met­ril­le, eli alue­ta­ho 1,0. Kes­ki­mää­rin kuusi­ker­rok­si­sil­la taloil­la vii­si kuu­des­osaa maa-alas­ta on jotain muu­ta kuin taloa, ja niin edelleen.

    Ja jos nyt muu­ten­kin vähän rau­ho­tut­tai­siin: Kukaan ei ole edes ehdot­ta­nut että jyrä­tään kaik­ki Hel­sin­gin vihe­ra­lu­eet, kiis­ta­na­lai­sia on pari yksit­täis­tä koh­det­ta. Kes­kus­puis­toon ei käy­tän­nös­sä olla kos­ke­mas­sa, eikä myös­kääm Suo­men­lin­naan, Pih­la­ja­saa­reen, Mus­tik­ka­maa­han, Tar­voon, Tul­li­sal­men puistoon…

    Hel­sin­gis­tä tulee ole­maan suu­rin piir­tein se kol­man­nes puis­toa jat­kos­sa­kin. Pitäi­si vaan pys­tyä teke­mään valin­to­ja sii­tä mis­sä tar­kal­leen. Suo­je­lu­puo­lel­la on sem­moi­nen poliit­ti­nen pul­ma, että toden­nä­köi­ses­ti oli­si sovit­ta­vis­sa että esi­mer­kik­si vain yksi kol­mi­kos­ta Var­tio­saa­ri, Kivi­nok­ka, Meri-Ras­ti­la raken­ne­taan, mut­ta kun näi­tä tapel­laan yksi ker­ral­laan, niin nämä myös hävi­tään yksi kerrallaan.

  42. tpyy­luo­ma: Höp­sis­tä.

    Kiis­tät seu­raa­van itses­tään sel­vyy­den? Todella?

    Mitä tii­viim­pään raken­net­tu kau­pun­ki on, niin sitä vähem­män näkyy vih­re­ää joka­päi­väi­ses­sä eli­nym­pä­ris­tös­sä. Työ­mat­kan var­rel­la, ker­ros­ta­lon sisä­pi­hal­la, leik­ki­ken­täl­lä, lähipuistossa. 

    Sii­hen liit­tyy asteit­tai­suuk­sia, ylös­päin raken­ta­mi­sen mer­ki­tys, eri­lai­sia ympä­ris­tö­ark­ki­teh­tuu­ri­sia rat­kai­su­ja jne. jne. mut­ta ylei­se­nä yhtä­lö­nä tuo on yhtä sel­vä kuin 10–9=1. Mil­le nyt sanoit höp­sis­tä, en ymmär­rä alkuunkaan.

    Ja jos nyt muu­ten­kin vähän rau­ho­tut­tai­siin: Kukaan ei ole edes ehdot­ta­nut että jyrä­tään kaik­ki Hel­sin­gin vihe­ra­lu­eet, kiis­ta­na­lai­sia on pari yksit­täis­tä koh­det­ta. Kes­kus­puis­toon ei käy­tän­nös­sä olla kos­ke­mas­sa, eikä myös­kääm Suo­men­lin­naan, Pih­la­ja­saa­reen, Mus­tik­ka­maa­han, Tar­voon, Tul­li­sal­men puistoon…

    Vähän ker­ral­laan. Maa­seu­dul­la asu­nut on ehkä jos­kus sat­tu­nut (tai pääs­syt, miten vain) seu­raa­maan, kuin­ka hii­ri syö leipää.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos kaik­ki suo­ma­lai­set asui­si­vat Hong­Kon­gin tehok­kuu­del­la Hel­sin­gis­sä ja koko muu Suo­mi oli­si jätet­ty val­ko­sel­kä­ti­kal­le, luon­toa kyl­lä säästyisi.

    Eihän se näin ole. Ensin­nä­kin tehok­kaas­ti asu­te­tut ihmi­set kulut­ta­vat maa-alaa myös muu­al­la, kos­ka kau­pun­git eivät tule toi­meen omil­laan. Esi­mer­kik­si Lon­too tar­vit­see toi­miak­seen 300 ker­taa oman pin­ta-alan­sa ver­ran maata.

    Toi­sek­si: Mikä sai­si ihmi­set vapaa-ajal­laan pysy­mään siel­lä kau­pun­gis­sa? Olen kuul­lut huhu­ja, että joil­la­kin on nykyi­sin­kin kesä­mök­ke­jä ja mui­ta kak­kos­ko­te­ja, jon­ne he suun­taa­vat aina tilai­suu­den tul­len. Eikä mai­nit­se­mil­ta­si moot­to­ri­väy­lil­tä väl­tyt­täi­si, sil­lä ihmi­set ajai­si­vat nii­tä pit­kin niil­le mökeilleen.

    Val­ko­sel­kä­ti­kois­ta en tie­dä, mut­ta muu­ten tikat tun­tu­vat viih­ty­vän erit­täin hyvin Hel­sin­gin van­hois­sa met­sis­sä. Siel­lä maa­seu­dun puu­pel­loil­la voi niil­le olla vähem­män mahdollisuuksia.

    Joku voi­si jos­kus ker­toa, mis­tä löy­tyy se luon­to, joka on sääs­ty­nyt pak­kaa­mal­la ihmi­set pie­nel­le alalle.

  44. Onnek­si ei tar­vit­se enää kau­aa asua slum­miu­tu­vas­sa Hel­sin­gis­sä. Muu­tan etäi­syy­del­le 1 tun­ti autol­la HKI-Van­taan lentokenttä.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tätä­kin asi­aa on käsi­tel­ty blo­gil­la tässä 

    …esit­te­le­mäl­lä vie­hät­tä­vää van­haa­kau­pun­kia, jos­sa ei ole tilaa luo­dul­le lumel­le, joten tal­vel­la var­maan kai­ve­taan jalan­kul­ki­joil­le konttaustunnelit.

    Pala­tak­se­ni blo­gauk­sen otsik­koon, minul­le se tuo hen­ki­ses­ti mie­leen sil­loi­sen val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Erk­ki Lii­ka­sen lausah­duk­sen noin vuo­del­ta 1989, jol­loin hän ker­toi, että talous­tie­de on opit­tu nyt hal­lit­se­maan VM:ssä niin hyvin, että uut­ta lamaa ei enää tule.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tai aina­kin voi­si­vat olla. Tätä­kin asi­aa on käsi­tel­ty blo­gil­la tässä 
    http://www.soininvaara.fi/2012/09/05/kaksi-kuvaa-kertoo-enemman-kuin-2000-sanaa/

    Tein kuva­haun aihees­ta Mat­ti Van­ha­nen ja Nur­mi­jär­vi, ja löy­sin heti ihan hyvän Mat­ti Van­ha­sen Nur­mi­jär­veä kuvaa­van kuvan.
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200809158263385_uu.shtml

    Näyt­täi­si sil­tä, että Van­ha­sen mie­leen ovat enem­män­kin kar­ta­no­mil­jööt kuin asfalt­ti­lä­hiöi­den park­ki­pai­kat. Näkö­jään saat­ta­vat kel­va­ta nuo mai­se­mat kokoomuslaisillekin.

    Autot­to­mat kau­pun­git ovat myös hyvä idea. Tuol­lai­sia kuvan tasoi­sia olen tava­nut esi­mer­kik­si ete­läi­ses­sä Euroo­pas­sa. Yleen­sä kyses­sä ei ole suur­kau­pun­gin lähiö, vaan vaik­ka­pa eril­li­nen kes­kiai­kai­nen kuk­ku­la­kau­pun­ki. Näi­tä voi­si raken­taa myös Suo­meen, sekä pie­niin että suu­riin kun­tiin. Vali­tet­ta­vas­ti suo­ma­lai­set valit­se­vat yleen­sä auto­ve­toi­sem­man mal­lin, eli auto­lä­hiöt, auto-oma­ko­tia­lu­eet ja auto­mar­ke­tit. Hel­sin­gis­sä tätä näkee var­sin pal­jon. Ja nois­sa Ete­lä-Euroo­pan autot­to­mis­sa kau­pun­geis­sa­kin on usein park­ki­paik­ka aika­naan autoil­le lii­an ahtaak­si raken­ne­tun kau­pun­kiy­ti­men vie­res­sä. Hyviä uusia tuon tyy­li­siä aluei­ta ei juu­ri­kaan ole.

    Jät­kä­saa­ren lii­ken­teel­li­ses­ti suo­raan kan­ta­kau­pun­kiin liit­ty­vän umpi­pe­rän raken­ta­mi­nen pit­käl­ti autoi­lun ehdoil­la on mie­les­tä­ni huo­no esi­merk­ki Hel­sin­gin toi­mis­ta täl­lä sek­to­ril­la. Tus­kin tuli­si tuon parem­paa jäl­keä Espoos­sa ja Nur­mi­jär­vel­lä­kään, jos hel­sin­ki­läi­set sai­si­vat päät­tää hei­dän puo­les­taan. Myös Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki on auto­jen domi­noi­ma, muu­ta­maa käve­ly­ka­tua lukuu­not­ta­mat­ta (hmm, auto­ja niil­lä­kin pysä­köi­ty­nä jat­ku­vas­ti). Pelk­kä vih­rei­den unel­moin­ti ei rii­tä teke­mään Hel­si­gis­tä autotonta.

    Jos Hel­sin­ki halu­aa lisää autot­to­muut­ta, suo­sit­te­li­sin joko lähes autot­to­mia tor­ni­ta­lo­ja jouk­ko­lii­ken­teen run­ko­väy­lien pääl­le, tai koko­naan uuden tyy­li­siä (uusia tai van­ho­ja) autot­to­mia kau­pun­gi­no­sia (jot­ka eivät kyl­lä ehkä kel­paa muil­le puo­lueil­le). Sama kos­kee myös mui­ta Suo­men kun­tia, pait­si että jouk­ko­lii­ken­teen tason mukaan voi olla pak­ko raken­taa tilat myös autoil­le taa­ja­man alle tai kyl­keen. Maa­seu­dun haja-asu­tusa­lu­eel­la voi elää vähä­au­toi­ses­ti, kun jär­jes­tää työt kotiin ja autoi­lee vähän.

  47. Juho Laa­tu: Ymmär­rän sen­kin, että jos taus­tat ovat riit­tä­vän eri­lai­set, voi perin­tei­nen maa­lais­tyyi­nen pihaan käve­le­mi­nen ja jutus­te­le­mi­nen jää­dä. Mut­ta toi­saal­ta, kau­pun­geis­sa­han ei kai sai­si vie­rai­ta ihmi­siä puhu­tel­la edes rati­kas­sa, puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että meni­sin jon­kin wes­ten­di­läi­sen talon pihaan käve­les­ke­le­mään ja kat­se­le­maan paikkoja.

    Kyl­lä kau­pun­gis­sa saman talo­yh­tiön tai kort­te­lin naa­pu­ruk­set ovat tasa-arvoi­sia toi­siin­sa näh­den, ja naa­pu­rit jutus­te­le­vat kes­ke­nään monen­lai­sis­ta asiois­ta, vaik­ka yksi oli­si duu­na­ri ja toi­nen joh­ta­ja. Kau­pun­gis­sa voi joh­ta­ja tai kor­ke­sas­ti kou­lu­tet­tu asua vati­mat­to­mas­sa asun­nos­sa lähiös­sä tai työ­läis­kau­pun­gin­osas­sa, erot­tu­mat­ta työ­läi­sis­tä, mut­ta maal­la saman kylän pit­kään asu­nei­den asuk­kai­den kes­ken on nok­ki­mis­jär­jes­tys jon­ka mää­rää varak­kuus ja suku­taus­ta, ja mah­dol­li­set vuo­si­sa­dan takai­set rii­dat esim vuo­den 1918 tapah­tu­mis­ta, sel­lai­set asiat rat­kai­se­vat aika pal­jon miten hyvin ollaan naa­pu­rei­den tai paik­ka­kun­nan päät­tä­jien kans­sa väleissä.

  48. Mark­ku:Toi­sin on nyt. Mitä suu­rem­mik­si tuloe­rot alim­man ja ylim­män tulo­de­sii­lin välil­lä repeä­vät, sitä vähem­män ylin­tä desii­liä huo­no-osai­sim­pien asiat kiin­nos­ta­vat. Ja mik­si kiin­nos­tai­si kun nyky­ajan pat­ruu­noi­den tulon­muo­dos­tus on vapau­tet­tu kan­sal­li­sis­ta kah­leis­ta ja val­ta­vir­ta­ta­lous­tie­de tar­jo­aa välin­pi­tä­mät­tö­myy­del­le oivat perustelut. 

    En ymmär­rä mik­si minun, Björn Wahl­roo­sin tai kenen­kään muun­kaan pitäi­si eri­tyi­ses­ti olla hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa elä­mäs­sään teke­mi­sis­sä köy­häi­na­vun kans­sa. Sitä var­ten on jul­ki­nen sek­to­ri joka hauk­kaa jo koh­ta 60% BKT:sta. Jos se ei rii­tä, niin johan on nyt kumma!

  49. Mark­ku: Ehkä kan­nat­tai­si kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta myös kau­pun­kien sisäi­seen sosi­aa­li­seen eri­ty­mi­seen. Jako­mäen perus­suo­ma­lai­sia äänes­tä­vät tai koko­naan äänes­tä­mät­tä jät­tä­vät asuk­kaat saat­ta­vat olla nykyi­sin jopa etäi­sem­mis­sä väleis­sä paik­ka­kun­nal­la päät­tä­vis­sä ase­mis­sa ole­vien kans­sa kuin enti­sai­ko­jen maa­lais­köy­hä­lis­tö kar­ta­non­her­ro­jen kanssa. 

    Jako­mä­ki ja vas­taa­vat ovat poik­keuk­sel­li­sia aluei­ta toi­saal­ta suur­kau­pun­gis­sa sel­lai­set ilmiöt kuten Perus­suo­ma­lai­set ovat juu­ri seu­raus sii­tä että väki Jako­mäen kal­tai­sis­sa pai­kois­sa ovat akti­voi­tu­neet, ja perus­suo­ma­lais­ten pää­mää­rä ei ole huo­leh­tia vain jako­mä­ke­läi­sis­tä vaan ottaa koko Suo­men ohjat käsiin­sä. Saa näh­dä mitä sii­tä tulee. 

    Pei­nil­lä paik­ka­kun­nil­la yksin val­taa käyt­tä­vät Kes­kus­ta­puo­lue tai jos on ruot­sin­kie­li­sel­lä alu­eel­la RKP. He eivät oppo­si­tios­sa ole­via kuun­te­le kos­ka ei hei­dän ase­maan­sa ukh­kaa kukaan. Pait­si tie­tys­ti mah­do­li­nen pak­ko­lii­tos isom­paan kun­taan, ja sehän on jo näh­ty mit­kä puo­lu­eet etu­ne­näs­sä vas­tus­ta­vat “kun­ta­uu­dis­tus­ta”.

    Mark­ku:
    Moni kar­ta­non­her­ra tun­si parem­min paik­ka­kun­tan­sa köy­hä­lis­tön olot kuin nyky­ajan pat­ruu­nat ja he myös har­joit­ti­vat monen­lais­ta hyvän­te­ke­väi­syyt­tä ja pater­na­lis­tis­ta huo­len­pi­toa. Pie­nes­sä yhtei­sös­sä myös­kään kar­ta­non­her­ro­jen ei ollut hyvä elää, jos tätä eti­ket­tiä ei nou­da­tet­tu. Toi­sin on nyt. 

    Jot­kut kar­ta­non­her­rat välit­ti­vät torp­pa­reis­ta, toi­set eivät, toi­set kut­sui­vat vie­lä 1970-luvul­la torp­pa­rei­den ja muo­na­mies­ten jäl­keä­läi­siä “mei­dän työ­väek­si”. Kyse on lähin­nä psy­ko­lo­gi­sen nöy­ryyt­tä­mi­sen tai­dos­ta, ei sii­tä ettei­kö 1970-luvul­la oli­si ollut jo säh­köt mökeis­sä ja ruo­kaa­kin pöy­däs­sä, mut­ta kai­vo­ve­si pysyi likai­se­na niin pit­kään kuin mah­do­lis­ta niin että hajus­ta tun­nis­ti mihin poruk­kaan kuului.

  50. Han­na-Lee­na Yli­nen: Joku voi­si jos­kus ker­toa, mis­tä löy­tyy se luon­to, joka on sääs­ty­nyt pak­kaa­mal­la ihmi­set pie­nel­le alalle.

    600 000 hel­sin­ki­läi­sen eko­lo­gi­nen jalan­jäl­ki on noin 37 000 neliö­ki­lo­met­riä! Velak­si elä­mis­tä on niin mon­taa lajia. Lon­too­lais­ten jalan­jäl­keen ei rii­tä koko Iso-Bri­tan­nian biosfää­ri. Luon­non kan­nal­ta suur­kau­pun­gin asuk­kai­den tuli­si siis olla aivan poik­keuk­sel­li­sen kulu­tus­kult­tuu­ri­vas­tai­sia amis­he­ja nurk­ka­pat­rioot­te­ja vail­la eten­kään len­to­mat­kus­tus­ha­lu­ja. En ota kan­taa onko näin. Mut­ta tuo­hon voi­si aut­taa, lisä­tä halu­ja suit­sia kulu­tus­ta, isoh­ko eko­ja­lan­jäl­ki­mak­su. Tämä sil­loin kun sitä jalan­jäl­keä ei voi aset­taa omal­le pihal­le ja kotimetsiin 🙂

  51. Vie­lä edel­li­siin puheen­vuo­roi­hin jos saan jat­kaa, niin ne sei­kat mit­kä aina­kin minä tun­nis­tan kau­pun­gis­sa elä­mi­sen epä­koh­dik­si joh­tu­vat useim­mi­ten työ­elä­män ja työyh­tei­sö­jen koven­tu­neis­ta vaa­ti­muk­sis­ta. Työ­elä­mä voi tar­jo­ta mah­dol­li­suu­den nous­ta kor­keam­piin sosi­aa­li­luok­kiin mut­ta niis­tä voi myös tip­pua alas. Myös per­he-elä­män ja työn yhten­so­vit­ta­mi­nen voi aiheut­taa pahoin­voin­tia joten ei sil­lä ole aina mer­ki­tys­tä miten “vara­kas” on jos ei ole aikaa tai kyky­jä hoi­taa suh­tei­taan läheisiin.

  52. ant­ti
    eli en oikein usko että suu­rem­pia mää­riä enti­siä teol­li­suus­lai­tok­sia oli­si tyh­jil­lään, mut­ta voit var­mas­ti osoit­taa noi­ta reilusti?

    Tilan­ne Hel­sin­gis­sä on se, että 70-luvul­la raken­net­tu­jen kau­pun­gil­ta vuo­kra­tuil­la teol­li­suus- ja varas­to­ton­teil­la ole­vien kiin­teis­tö­jen työ­ti­lan myyn­ti­hin­ta on 500 euroa/neliö. Jot­kin raken­nus­liik­keet ovat onnis­tu­neet neu­vot­te­le­maan kau­pun­gin kans­sa sopi­muk­sen, että täl­lai­sia kiin­teis­tö­jä on jalos­tet­tu ns. loft-asun­noik­si (esim. Hel­va­rin radiotehtaat). 

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to kiin­teis­tö­vi­ras­ton myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la ei edes kes­kus­te­le Hel­sin­gin teol­li­suus­ti­lo­jen muut­ta­mi­ses­ta asun­noik­si sel­lai­sil­la ehdoil­la, että kiin­teis­tö­no­mis­ta­jan kan­nat­tai­si hom­maan ryh­tyä. Eli kiin­teis­tö­vi­ras­to leik­kaa KAIKKI mah­dol­li­set voi­tot kiin­teis­tön­ja­los­tuk­ses­ta nos­ta­mal­la ton­tin vuo­kran niin kor­keak­si, että jalos­ta­jal­le ei jää mitään käteen muu­tok­ses­ta (pait­si jos jalos­ta­ja on ken­ties ruot­sa­lais­pe­räi­nen rakennusliike).

    Jokai­nen teol­li­suus- ja varas­to­kiin­teis­tön Hel­sin­gis­sä omis­ta­va vaih­tai­si mie­li­hy­vin tilan­sa Van­taal­le ja muut­tai­si 500 euron tilan­sa 5000 euron tiloik­si, jos se vain kau­pun­gin suun­nit­te­lu­vi­ras­toil­le kävi­si päinsä.

    Hel­sin­gin suun­nit­te­lu on aina ollut ja on edel­leen puh­das­ta val­ta­po­li­tiik­kaa, jos­sa toi­sil­le anne­taan ja toi­sil­ta ote­taan. Kakun­ja­ka­jia rii­tää mut­ta lei­pu­rei­ta on yhä harvemmassa.

  53. az: Kiis­tät seu­raa­van itses­tään sel­vyy­den? Todella?
    Mitä tii­viim­pään raken­net­tu kau­pun­ki on, niin sitä vähem­män näkyy vih­re­ää joka­päi­väi­ses­sä eli­nym­pä­ris­tös­sä. Työ­mat­kan var­rel­la, ker­ros­ta­lon sisä­pi­hal­la, leik­ki­ken­täl­lä, lähipuistossa.
    Sii­hen liit­tyy asteit­tai­suuk­sia, ylös­päin raken­ta­mi­sen mer­ki­tys, eri­lai­sia ympä­ris­tö­ark­ki­teh­tuu­ri­sia rat­kai­su­ja jne. jne. mut­ta ylei­se­nä yhtä­lö­nä tuo on yhtä sel­vä kuin 10–9=1. Mil­le nyt sanoit höp­sis­tä, en ymmär­rä alkuunkaan.

    Minä tar­koi­tan tii­viy­del­lä ker­ro­sa­lan suh­det­ta maa-alaan, mikä nyt täs­sä kes­kus­te­lu­kon­tek­sis­sa on se mitä sil­lä yleen­sä tar­koi­te­taan. Ja kun tuol­la ei nyt fak­ti­ses­ti vaan ole mitään ilmi­sel­vää yhteyt­tä sen kans­sa kuin­ka suu­ri osa maa-alas­ta on jätet­ty puil­le, leik­ki­ken­til­le, puis­toil­le, jne. eli kään­täen kun­ka suu­ri osa maa-alas­ta on raken­net­tua. Kysy­mys on sii­tä miten se raken­net­tu ala käy­te­tään, sen voi käyt­tää kor­keam­piin taloi­hin tai mata­lam­piin taloi­hin, kapei­siin katui­hin tai levei­siin tei­hin, kul­ma­to­rei­hin tai parkkikenttiin.

  54. Han­na-Lee­na Yli­nen: Eihän se näin ole. Ensin­nä­kin tehok­kaas­ti asu­te­tut ihmi­set kulut­ta­vat maa-alaa myös muu­al­la, kos­ka kau­pun­git eivät tule toi­meen omillaan.

    Ja vähem­män tehok­kaas­ti asu­te­tut ihmi­set eivät kulu­ta maa­ta muu­al­la, kulut­ta­vat sitä vähem­män? Jos haluat ruve­ta kes­kus­te­le­maan lii­ken­teen mää­räs­tä, niin vaik­ka olet­tai­si että sii­nä kun syr­jem­mäl­lä asu­va kul­kee töi­hin joka päi­vä pidem­män mat­kan, kes­kei­ses­ti asu­va kul­kee pidem­män mat­kan mökil­le, niin siel­lä mökil­lä saa rava­ta kyl­lä todel­la tihe­ään että tuos­ta tulee enem­män kilometrejä.

  55. Vihe­rins­si: Hyvät rai­deyh­tey­det muut­ta­vat kyl­lä työs­sä­käyn­tia­luei­ta ja vai­kut­ta­vat kul­ku­ta­pao­suuk­siin, mut­ta suur­no­peus­ju­nien vai­ku­tus on vähäi­nen. Junien nopeu­tues­sa myös juna­mat­kan osuus koko­nais­mat­ka-ajas­ta pie­nee. Har­va kui­ten­kaan asuu ase­mal­la ja käy töis­sä toi­sel­la asemalla.
    Jep, suur­no­peus­ju­nat on nime­no­maan kes­kus­to­jen väli­nen lii­ken­ne­vä­li­ne. Esi­mer­kik­si Tam­pe­reen ja Hel­sin­gin keskustan.

    Se mikä on olen­nai­ses­ti muut­ta­nut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä on että lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä Hel­sin­gin seu­dul­la ei ole juu­ri nopeu­tu­nut. Jos­kus aikoi­naan oli mah­dol­lis­ta vaan teh­dä seu­raa­va asui­na­lue kes­kel­le mets­sä, alkaen Munk­ki­nie­mes­tä jon­ka teki saa­vu­tet­ta­vak­si aika­naan ratikka.

    Tämä tie on nyt kul­jet­tu lop­puun, kos­ka lii­ken­ne­jär­jes­tel­män koko­nais­no­peut­ta on hyvin vai­kea kas­vat­taa, pikem­min­kin vai­kut­taa toden­nä­köi­sel­tä että se hidas­tuu, kos­ka hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne hidas­tuu ruuh­kau­tu­mi­seen myö­tä. Voi­daan kyl­lä teh­dä yksit­täi­siä nopei­ta rato­ja vaik­ka His­taan, mut­ta noil­la etäi­syyk­sil­lä pääs­tään ajal­li­ses­ti nope­aan liik­ku­mi­seen kor­kein­taan tiet­tyi­hin kes­kei­siin pis­tei­siin kuten Pasi­la tai Kes­kus­ta, ja mat­kat muaal­la kau­pun­kiin muo­dos­tu­vat hyvin pitkiksi.

    Tämän takia kas­vua on vai­kea hoi­taa laa­jen­ta­mal­la seu­dun pin­ta-alaa. Toki niin voi­daan teh­dä, tai pikem­min­kin niin voi käy­dä, mut­ta sil­loin ajal­li­set etäi­syy­det muo­dos­tu­vat niin pit­kik­si että koko seu­tu lak­kaa toi­mi­mas­ta yhte­nä alu­ee­na, jol­loin mene­tään ne skaa­lae­dut min­kä takia suur­kau­pun­ke­ja yli­pään­sä on. Osit­tain näin on jo käynyt.

  56. Hel­sin­ki pitäi­si pian saa­da lii­tet­tyä Espoo­seen ja Van­taa­seen, niin että Hel­sin­gin ei tar­vit­si­si uhra­ta kaik­kia hie­no­ja meren­ran­to­jaan asun­to­ra­ken­ta­mi­seen rik­kai­den veron­mak­sa­jien hou­kut­te­le­mi­sek­si kaupunkiin.

  57. R.Silfverberg: Kyl­lä kau­pun­gis­sa saman talo­yh­tiön tai kort­te­lin­naa­pu­ruk­set ovat tasa-arvoi­sia toi­siin­sa näh­den, ja naa­pu­rit jutus­te­le­vat kes­ke­nään monen­lai­sis­ta asiois­ta, vaik­ka yksi oli­si duu­na­ri ja toi­nen johtaja.

    No, maa­seu­dul­la tuo ei ole ainoas­taan mah­dol­li­suus, vaan jokai­sen velvollisuus.

    Kau­pun­gis­sa voi joh­ta­ja tai kor­ke­sas­ti kou­lu­tet­tu asua vati­mat­to­mas­sa asun­nos­sa lähiös­sä tai työ­läis­kau­pun­gin­osas­sa, erot­tu­mat­ta työläisistä, 

    Ei ole kiel­let­tyä eikä epä­ta­val­lis­ta maaseudullakaan.

    mut­ta maal­la saman kylän pit­kään asu­nei­den asuk­kai­den kes­ken on nok­ki­mis­jär­jes­tys jon­ka mää­rää varak­kuus ja suku­taus­ta, ja mah­dol­li­set vuo­si­sa­dan takai­set rii­dat esim vuo­den 1918 tapah­tu­mis­ta, sel­lai­set asiat rat­kai­se­vat aika pal­jon miten hyvin ollaan naa­pu­rei­den tai paik­ka­kun­nan päät­tä­jien kans­sa väleissä.

    Mel­kois­ta yleis­tys­tä huo­noim­man vaih­toeh­don ja nii­den pik­ku­hit­le­rei­den mukaan. Suu­res­sa kau­pun­gis­sa hen­ki­lön suku­taus­ta jää kans­saih­mi­sil­le maa­seu­tua hel­pom­min tun­te­mat­to­mak­si, mut­ta en todel­la­kaan ole havain­nut maa­seu­dul­la mitään yleis­tä sys­te­maat­tis­ta syr­jin­tää. Yksit­täi­siä syr­ji­jiä lie­nee niin maal­la kuin kau­pun­gis­sa­kin. Ei pidä yleis­tää, jos sel­lai­sen jos­tain löy­tää. Ja kaik­kial­la on var­mas­ti pien­tä noki­tus­ta sen suh­teen, kenel­lä on muo­dik­kaam­mat vaatt­teet, komeam­pi auto, enem­män rahaa, kal­liim­pi asun­to, kal­liim­mas­sa kau­pun­gin­osas­sa, vegaa­nim­mat elä­män­ta­vat tai vähem­män maa­lai­suut­ta. Poliit­tis­ta suun­tau­tu­nei­suut­ta­kin voi­daan vie­rok­sua, vasem­mis­ton, oikeis­ton tai per­su­jen suun­taan. Mis­tä kek­sit, että kaik­ki nuo tois­ten ala­viis­toon kat­so­mi­set oli­si­vat maa­lais­ten yksi­noi­keus? Etkö itse­kin juu­ri koros­ta yhden, itsel­le­si ehkä vie­raan kan­san­osan huonommuutta?

  58. tpyy­luo­ma: Minä tar­koi­tan tii­viy­del­lä ker­ro­sa­lan suh­det­ta maa-alaan, mikä nyt täs­sä kes­kus­te­lu­kon­tek­sis­sa on se mitä sil­lä yleen­sä tar­koi­te­taan. Ja kun tuol­la ei nyt fak­ti­ses­ti vaan ole mitään ilmi­sel­vää yhteyt­tä sen kans­sa kuin­ka suu­ri osa maa-alas­ta on jätet­ty puil­le, leik­ki­ken­til­le, puis­toil­le, jne. eli kään­täen kun­ka suu­ri osa maa-alas­ta on rakennettua. 

    Läh­de­tään tuos­ta väit­tä­mäs­tä ja kään­ne­tään se toi­sin­päin. Eli yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lus­sa voi­daan kaa­voit­taa suu­ret kou­lu­jen pihat (eri­tyi­ses­ti ala­kou­luil­le) jal­ka­pal­lo- ja koris­kent­ti­neen, skeit­ti­ramp­pei­neen ja vihe­ra­luei­neen kou­lu­viih­ty­vyy­den paran­ta­mi­sek­si, samoin teh­dä las­ten­tar­ho­jen pihois­ta laa­jem­mat ja moni­puo­li­sem­mat vas­taa­vin perus­tein. Voi­daan lisäk­si kaa­voit­taa ei vain ylei­set uima­ran­nat, leik­ki­ken­tät, koi­ra­tar­hat, lenk­ki­po­lut, har­ras­tea­lu­eet ja vas­taa­vat vaan myös ylei­sem­min katu­jen var­sien vihe­ris­tu­tuk­set, ylei­sen kau­pun­ki­ku­van puu- pen­sas- ja kuk­kais­tu­tuk­set, tila­vat sisä­pi­hat ker­ros­ta­loa­lueil­le pui­neen ja toi­min­ta-aluei­neen, ja jät­tää ylei­sem­min vih­rei­tä läik­kiä kau­pun­ki­ku­van sekaan, kos­ka tii­viil­lä raken­ta­mi­sel­la “ei ole mitään yhteyt­tä” täl­lais­ten mää­rään, niin ei näil­lä­kään sit­ten tii­vii­seen raken­ta­mi­seen eikä asu­mis­ti­hey­teen. Mik­si sitä uut­ta maa­ta­kin niin kinu­taan, jos mitään yhteyt­tä ei ole.

    Kor­keal­le saa­daan sit­ten kyl­lä raken­taa ja pal­jon. Mut­ta se ei tun­nu monel­le vih­reäl­le­kään “Hel­sin­gin silue­tin” takia käy­vän. Mut­ta kos­ka mitään yhteyt­tä ei ole, niin suun­ni­tel­laan sit­ten nämä viher- har­ras­te- kult­tuu­ri- yhteis­hy­vä jne. ‑alu­eet edel­lä ja tii­viys pitää itse­näi­se­nä muut­tu­ja­na huo­len itses­tään. Eikö?

  59. Vihe­rins­si: Iso­ja kus­tan­nuk­sia, pite­ne­viä työ­mat­ko­ja ja hajau­tu­vaa asutusta.

    Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nis­sä on jär­keä, jos se muut­taa auto­mat­ko­ja juna­mat­koik­si. Jos se hel­pot­taa reu­na-alueil­ta tule­vien työ­mat­ko­ja, reu­na-aluei­den halut­ta­vuus kas­vaa, mikä piden­tää työmatkoja.

    Lisäk­si on vähän epä­var­maa, haluai­si­vat­ko työ­mat­ka-autoi­li­jat mak­saa lii­tyn­tä­py­sä­köin­nis­tä tuol­la taval­la toteu­tet­tu­na täy­den hin­nan (suu­ruus­luok­kaa 10 €/päivä).

    Kau­pun­ki­lii­ken­net­tä ruuh­ka-aikaan rajoit­taa kak­si mah­dol­lis­ta teki­jää. Ruuh­ka itses­sään tai ruuh­ka­mak­sut. Jos osa autoi­li­jois­ta siir­tyy lii­tyn­tä­lii­ken­teen käyt­tä­jik­si, autoi­lu nopeu­tuu. Se taas hou­kut­te­lee lisää autoi­li­joi­ta, ellei tätä rajoi­te­ta ruuhkamaksuilla.

    Se siis voi­si toi­mia, että teh­dään hyvät rai­de­lii­ken­teen lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­mah­dol­li­suu­det ja rahoi­te­taan ne ruuh­ka­mak­suil­la. Ilman ruuh­ka­mak­su­ja sys­tee­mi on kovin kal­lis ja tehoton.

    Itse ihmet­te­len mit­kä mat­kat kas­va­vat Hel­sin­gis­sä jos kau­pun­gin alu­eel­la oli­si 20 Kam­pin tapais­ta aluetta.
    Huo­mioi­den että nuo “kam­pit” oli­si­vat tuon neliö­ki­lo­met­rin kokoi­sia tii­vii­tä 20 000 asuk­kaan keskuksia.
    Haus­kin­ta sii­nä on myös se että sitä kaut­ta löy­tyi­si yhtä­läi­syyk­siä Hami­nan, Mänt­sä­län ja Kemin tapais­ten kau­pun­kien kans­sa, tosin vain väki­mää­rän­sä perusteella.

    Vihe­ra­lu­eet säi­lyi­si­vät ja nykyis­ten rajo­jen sisäl­lä oli­si enem­män kaupunkia.
    Tar­koit­tai­si mie­les­tä­ni sil­loin vähem­män liik­ku­mis­ta kun pal­ve­lut oli­si­vat lähem­pä­nä kau­pun­gin alueella.

    Lii­ken­tee­seen vai­ku­te­taan taas kaik­kein par­hai­ten park­ki­pai­koil­la ja lähin­nä nii­den saa­ta­vuu­del­la ja tasolla.
    Mie­les­tä­ni tuo­ta park­ki­kä­si­tys­tä voi­si hyvin­kin laa­jen­taa kos­ke­maan vaat­tei­den säi­ly­tys­tä sekä pyö­rien ja auto­jen säilytystä.
    Jät­täi­sit­kö pyö­rä­si tal­vel­la tai sade­ke­lil­lä mie­lum­min ulos vai suojaan?
    Muis­tat­ko jos­kus men­nee­si elo­ku­viin tal­vi­pak­ka­sel­la ja pää­set sit­ten pen­kil­le istu­maan pop­pa­rei­den, namu­pus­sien ja kau­la­lii­no­jen ja kar­va­hat­tu­jen ja vil­la­pök­sy­jen kera?
    Eipä niin riemukasta.
    Mitä­pä jos moni­käyt­töi­ses­sä yhdis­tel­mä­ra­ken­nuk­ses­sa ase­mal­la oli­si vaik­ka­pa teat­te­ri, ruo­ka­paik­ka jne.
    Mitä­pä jos sinul­la oli­si oikeas­ti paik­ka min­ne voi­si ajaa sisään pyö­räl­lä tai kävel­lä jne. ja peril­lä voi­sit rii­sua yli­mää­räi­set varus­teet esim. pan­til­la toi­mi­vaan kaap­piin. Oli­si­ko muka­vam­pi liik­kua kun ei tar­vit­si­si kul­kea val­ta­vaa vaa­te­myt­tyä käsis­sään raa­ha­ten? Äänes­täi­sin kyllä.
    Autoon­han nuo vaat­teet saa kyl­lä hyvin­kin jätet­tyä, eikä muu­ten­kaan tar­vit­se niin pal­jon pääl­le laittaa.

    Mitä­pä jos nuo tii­viit neliö­ki­lo­met­ri alu­eet oli­si­vat oikeas­ti miel­lyt­tä­vik­si teh­ty­jä vain käve­lyä, pyö­räi­lyä ja jul­kis­ta varten?
    Min­kä­lai­nen vai­ku­tus sil­lä oli­si liikenteeseen?
    Itse ajat­te­li­sin taas jät­tää sen auton kotiin.

    Mitä­pä jos asui­sin kau­pun­gin ulko­puo­lel­la? Ymmär­ret­tä­väs­ti siel­lä­kin tulee aina ihmi­siä asu­maan mut­ta pitää­kö kau­pun­gin tuh­la­ta kaik­ki rahat sii­hen että Sipoos­ta pää­si­si tun­ne­lia pit­kin aja­maan autol­la 10 minuu­tis­sa Ruoholahteen?
    Itse ajat­te­len että ei pidä.
    Hei­tä var­ten tar­jol­la oli­si rajal­la lii­tyn­tä­park­ki tai mah­dol­li­suus istua sii­nä autos­saan hitaal­la kadul­la pit­kä mat­ka. Jos vaih­toeh­to­na oli­si teh­dä tuo mat­ka nopeam­min met­rol­la niin valit­si­sin sen jos pal­ve­lua ei lähem­pää löy­tyi­si. Yleen­sä alkai­si löy­ty­mään kun ihmi­siä oli­si enemmän.
    Voi­han sitä­kin ruuh­ka­mak­suk­si sanoa.

    Nyt­hän puut­tuu enää nuo 19 “kamp­pia” ja kat­ta­va­vam­pi jul­ki­nen joka oli­si kil­pai­lu­ky­kyi­nen auton kans­sa. Nii­tä vaa­te­kaap­pe­ja ja miel­lyt­tä­viä käve­ly­kes­kuk­sia odo­tel­les­sa voi­sin­kin unek­sia mil­tä Kan­nel­mäen, Kulos­aa­ren, Jako­mäen, Pirk­ko­lan jne. ase­mien ympä­ril­lä näyt­täi­si jos talot näyt­täi­si­vät enem­män Kam­pin ympäristöltä?
    Min­kä­lai­nen Hel­sin­ki se olisikaan?

  60. On luon­non­suo­je­luun, eko­lo­gi­aan ja elä­män­laa­tuun liit­ty­viä teki­jöi­tä, jot­ka puol­ta­van sitä, että pak­kau­tu­mis­ta maa­seu­dul­ta Hel­sin­kiin oli­si hyvä rajoittaa. 

    Ensin­nä­kin kau­pun­gis­sa asu­mi­nen tuot­taa kau­pun­ki­lai­sen elä­män­ta­van: vapaa-ajal­laan kau­pun­ki­lai­nen kes­ki­mää­rin kulut­taa (ja tuh­laa luon­non­va­ro­ja) enem­män kuin maa­seu­dul­la asu­va, las­kel­mat osoittavat.

    Maa­seu­dul­la asu­vat ovat myös hie­man onnel­li­sem­pia kuin kau­pun­geis­sa asu­vat tut­ki­mus­ten mukaan. Mik­si emme siis yrit­täi­si val­ta­kun­nan­ta­sol­la ja uuden­lai­sel­la alue­po­li­tii­kal­la huo­leh­tia sii­tä, että ihmi­set voi­vat jat­kaa maa­seu­dul­la asu­mis­ta, jos haluavat. 

    Kulut­taa sitä pait­si aika pal­jon luon­non­va­ro­ja raken­taa maa­seu­dul­la asu­vil­le uudet asun­not Hel­sin­kiin. Luon­non­va­ro­ja sääs­tä­väm­pää oli­si se, että mah­dol­lis­te­taan ihmis­ten asu­mi­nen siel­lä, mis­sä he jo nyt asu­vat. Tämän vih­reät ovat unohtaneet.

  61. az: Läh­de­tään tuos­ta väit­tä­mäs­tä ja kään­ne­tään se toi­sin­päin. Eli yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lus­sa voi­daan kaa­voit­taa suu­ret kou­lu­jen pihat (eri­tyi­ses­ti ala­kou­luil­le) jal­ka­pal­lo- ja koris­kent­ti­neen, skeit­ti­ramp­pei­neen ja vihe­ra­luei­neen kou­lu­viih­ty­vyy­den paran­ta­mi­sek­si, samoin teh­dä las­ten­tar­ho­jen pihois­ta laa­jem­mat ja moni­puo­li­sem­mat vas­taa­vin perustein. 

    Ete­lä-Hel­sin­gis­sä täs­tä on aika hyvin empi­ri­aa. Kou­lu­ja on, koh­tuul­li­set pihat, jal­ka­pal­lo­kent­tä, tal­vel­la kak­si luis­te­lu­ra­taa, puis­to­ja, lisää ulkoi­lua­luet­ta vesi­bus­si­mat­kan pääs­sä, koi­ra­puis­to­ja, skeit­ti­puis­to, koris­kent­tiä ja yli­pää­tään perus­e­del­ly­tyk­set viih­tyi­sään asui­na­lu­ee­seen. Asu­kas­ti­heys Puna­vuo­res­sa jotain 20000 as/km2, ja Eiras­sa­kin yli 6000 as/km2.

    Edel­li­sen ker­ran kun kau­pun­ki­ra­ken­ne oli isom­mal­ti uhat­tu­na, se joh­tui nime­no­maan pyr­ki­myk­ses­tä raken­taa väl­jem­min sekä sil­loi­sen kan­ta­kau­pun­gin itä- että län­si­puo­lel­le. Tapio­las­ta­kin piti tul­la puu­tar­ha­kau­pun­ki. Kas­va­via etäi­syyk­siä oli­si sit­ten kom­pen­soi­tu mas­sii­vi­sel­la moot­to­ri­tie­ver­kol­la, joka oli­si muut­ta­nut Puna­vuo­ren läpiajoalueeksi.

    Kan­nat­taa jos­kus käy­dä kat­so­mas­sa jotain Albuquerquen, Los Ange­le­sin, Phoe­nixin tms. spraw­lia. Kilo­met­ri­tol­kul­la raken­nus­mat­toa, teo­rias­sa väl­jää ja viih­tyi­sää, käy­tän­nös­sä kau­ka­na sii­tä. Ympä­ris­tö oleel­li­ses­ti käve­ly­kel­vo­ton. Tämä on se mihin väl­jän kau­pun­gin kas­vu johtaa.

    Vih­rey­den mer­ki­tyk­ses­sä on var­mas­ti perää, tii­viis­ti raken­ne­tuis­sa kau­pun­geis­sa puis­tot ovat aina aktii­vi­käy­tös­sä, ja van­hem­mis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa yleen­sä kaik­ki mah­dol­li­set pie­nau­kiot, leveäm­mät kadut ja kul­ma­puis­tot on viher­ret­ty vuo­si­kym­men­ten ja ‑sato­jen aika­na. Kau­pun­gis­sa pitäi­si olla run­saas­ti viher­käy­tä­viä jot­ta niis­tä muo­dos­tui­si luon­te­va osa nor­maa­li­ru­tii­ne­ja. Kan­ta­kau­pun­gis­sa näin onnek­si suu­rel­ta osin onkin, siis jos esi­mer­kik­si Bule­var­di las­ke­taan viher­käy­tä­väk­si. Uudem­mis­sa suun­ni­tel­mis­sa, esi­mer­kik­si Ruo­ho­lah­des­sa on sel­vää vih­reys­va­jet­ta, mut­ta osa täs­tä­kin kor­jau­tui­si ihan vaan muut­ta­mal­la kivi­kent­tiä puis­toik­si. Kana­van ympä­ris­tö on täs­sä suh­tees­sa onnistunut.

    Kyl­lä lii­an tii­vis­ti­kin voi raken­taa, esi­mer­kik­si Euroo­pas­sa Barce­lo­nan Eixamplen 33000 as/km2 ei enää Suo­men valo­kul­mil­la toi­mi­si lain­kaan, mut­ta täl­lai­sia asu­kas­ti­heyk­siä tus­kin kukaan on Hel­sin­kiin vaka­vas­ti ehdottamassa.

  62. Jes­se: Mitä­pä jos sinul­la oli­si oikeas­ti paik­ka min­ne voi­si ajaa sisään pyö­räl­lä tai kävel­lä jne. ja peril­lä voi­sit rii­sua yli­mää­räi­set varus­teet esim. pan­til­la toi­mi­vaan kaappiin.

    Niin­pä. Baa­nal­ta sisään fil­la­ri­säi­ly­tyk­seen ja/tai vuo­kra­pis­tee­seen, kamat kaap­piin ja asioil­le pai­kal­li­ses­ti tai met­ro­mat­kan päähän.

  63. tpyy­luo­ma: Ja vähem­män tehok­kaas­ti asu­te­tut ihmi­set eivät kulu­ta maa­ta muu­al­la, kulut­ta­vat sitä vähem­män? Jos haluat ruve­ta kes­kus­te­le­maan lii­ken­teen mää­räs­tä, niin vaik­ka olet­tai­si että sii­nä kun syr­jem­mäl­lä asu­va kul­kee töi­hin joka päi­vä pidem­män mat­kan, kes­kei­ses­ti asu­va kul­kee pidem­män mat­kan mökil­le, niin siel­lä mökil­lä saa rava­ta kyl­lä todel­la tihe­ään että tuos­ta tulee enem­män kilometrejä.

    En tar­koit­ta­nut pelk­kiä kilo­met­re­jä. Tar­koi­tin, että jos raken­ne­taan ran­nat sekä Hel­sin­gis­sä että muul­la (ne kesä­mö­kit), niin mis­sä sitä luon­toa säästyy? 

    Kan­na­tan kyl­lä tii­vis­tä kau­pun­kia, mut­ta suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­tei­siin tar­vit­tai­siin iso­ja muu­tok­sia, jot­ta mas­sii­vi­ses­ta “väes­tö­suun­nit­tees­ta” ei oli­si haittaa.

  64. Jos Hel­sin­ki suun­nit­te­lee oman alu­een­sa kehit­tä­mis­tä tehok­kaam­min ja sääs­tää olen­nai­set vihe­ra­lu­eet, kau­pun­ki tukee samal­la sekä luon­non moni­muo­toi­suut­ta että asuk­kai­den vir­kis­tys­tä ja hyvinvointia.

    Maa­seu­dul­la maan­käyt­tö on ollut vii­me vuo­si­kym­me­net voi­mal­lis­ta. Luon­non moni­muo­toi­suut­ta on kadon­nut niin met­sis­tä kuin vil­je­ly­mail­ta. Sana puu­pel­to havain­nol­lis­taa met­siin liit­ty­vää muu­tos­ta hyvin.

    Käy­tän­nös­sä voi­mal­li­nen maan­käyt­tö maa­seu­dul­la joh­tuu hyvin pal­jon kau­pun­kien ja kau­pun­ki­lais­ten tar­peis­ta. Täs­tä on kysy­mys, kun iso kau­pun­ki kulut­taa huo­mat­ta­vas­ti omaa aluet­taan suu­rem­man maa-alan pärjätäkseen.

    Oma jut­tun­sa on, että iso kau­pun­ki toi­mii koko­nai­suu­te­na parem­min, jos sen lomas­sa on riit­tä­väs­ti luon­toa. Asuk­kai­den viih­ty­vyys ja ter­veys on yksi osa pake­tis­ta, mut­ta muu­ta­kin sii­hen kuuluu.

    Maa­il­mal­la on jo paik­ko­ja, jois­sa halu­taan lisä­tä luon­toa kau­pun­kiin. Kun luon­toa on hel­pom­pi säi­lyt­tää kuin syn­nyt­tää, Hel­sin­gin ole­mas­sa ole­va viher­ver­kos­to on kau­pun­gil­le mahdollisuus.

  65. Jes­se: Jos unek­si­taan hieman:
    Ase­man­seu­dut nyt heti aloi­tet­tai­siin raken­ta­maan tii­viik­si ja unoh­det­tai­siin Kivi­no­kat ja eri­ta­so­liit­ty­mät vähäk­si aikaa. Neliö­ki­lo­met­ril­le lai­tet­tai­siin, “nor­mi” kau­pun­gin asu­kas­ti­heys jos­sa myös oli­si hyvä pal­ve­lu­ti­heys kaup­po­jen, kou­lu­jen, jne. suh­teen, n. 20- 25 000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­le koros­taen vain sii­hen ase­ma­lai­tu­rin ympärille.
    Noi­ta pis­tei­tä löy­tyi­si hel­pos­ti parikymmentä.
    Kun niis­sä nykyi­sin on n. 5000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­le tuli­si siten las­ku­na 20 x 15 000 = 300 000 asu­kas­ta lisää noil­le paril­le­kym­me­nel­le neliö­ki­lo­met­ril­le jot­ka siis sijait­se­vat jul­ki­sen lii­ken­teen ase­man ympärillä.
    Tuo oli­si tii­vis­tä­mis­tä n. 10% osuu­del­le koko kau­pun­gis­ta. Tilaa jäi­si oikeas­ti lähi­met­sil­le joi­ta ihmi­nen tar­vit­see, ei siis näreik­köä tien vie­res­sä joka on kyl­lä sekin vih­reä mut­ta ei niin kovin mieluisa.

    Ja mites täs­sä pääs­täis unek­si­mi­ses­ta todel­li­suu­teen? Tämä on mie­les­tä­ni juu­ri se oikea tapa ede­tä juu­ri nyt. Lähes jokai­nen ase­man­seu­tu on vas­tuut­to­man tehot­to­mal­la käy­töl­lä. Eikö Osmo täs­sä oli­si edul­li­sin tapa saa­da lisä­vä­ki kau­pun­kiin. Lii­ken­nein­fra­kin jo on. Vuo­ro­vä­le­jä tiheäm­mik­si, jos ei kapa­si­teet­ti riitä. 

    Olen sitä ihme­tel­lyt miten meil­lä pari minuu­tin vuo­ro­vä­li on (kai) ole­vi­naan teke­mä­tön paik­ka, mut­ta vaik­ka Parii­sis­sa lähi­ju­nat tule­vat joil­le­kin ase­mil­le ihan vir­ta­naan, lie­kö kah­ta minuut­tia väli. Samoin Münc­he­nis­sa. Eivät­kä ole edes auto­ma­ti­soi­tu­ja. Tiet­ty yks ongel­ma lie­nee tuo pää­tea­se­ma-tyy­li­nen junain­fra. Isois­sa kau­pun­geis­sa lin­ja yleen­sä kul­kee kau­pun­gin ali yhden ilman­suun­nan lähiöis­tä vas­tak­kai­sen ilman­suun­nan lähiöi­hin. Meil­lä ei tuo kes­kus­ta sitä ihan mah­dol­lis­ta, tosin län­si­met­ro­han tekee tuon.

    Hert­to­nie­meen aina­kin mah­tuu, tervetuloa!

  66. <Miten ajat­te­lit toteut­taa tuon kau­pun­kiin muu­ton rajoit­ta­mi­sen? Maan sisäi­sil­lä passeilla?

    Ei sii­hen rakas Osmo pas­se­ja tarvita.
    Tuo­ta, oli­si­ko jär­keä pyr­kiä voi­mis­ta­maan huo­mat­ta­vas­ti nykyi­ses­tään kas­vu­kes­kuk­sia muu­al­la Suo­mes­sa? Olet­ko kuul­lut täl­lai­ses­ta aja­tuk­ses­ta? Ja samal­la panos­taa rai­de­lii­ken­teen nopeu­teen, niin että kul­ku paik­ka­kun­nal­ta toi­sel­le ja maan rajo­jen ulko­puo­lel­le Hel­sin­ki-Van­taal­ta sujui­si? Has­sua ettei tämä vaih­toeh­to ole käy­nyt polii­tik­ko­jen mie­les­sä. Odo­tan kol­man­nen pol­ven sta­di­lai­se­na nyky­ään kau­hul­la jokais­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lun uut­ta kuk­kas­ta, joil­la rais­ka­taan kas­vun nimis­sä vähäi­set kau­pun­gin vir­kis­ty­alu­eet ja rai­va­taan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan nimis­sä jäl­jel­lä ole­vat puut ja puis­ti­kot auto­jen park­ki­pai­koik­si. Kan­tas­ta­di­lai­set ovat aito­ja luon­non­suo­je­li­joi­ta! Kau­pun­gin päät­tä­jät sen sijaan otta­vat ikään­kuin annet­tu­na ainoa­na vaih­toeh­to­na sen, että Hel­sin­ki kas­vaa kas­va­mis­taan met­ro­po­lik­si eikä sil­le voi mitään. Surul­lis­ta huo­ma­ta, mil­lais­ta kyy­ni­syyt­tä tämän­kin kes­kus­te­lu­ket­jun sanan­vaih­to vilisee.

    1. Kyl­lä, olen moneen ker­taan sano­nut, että pitäi­si tukea kas­vu­KES­KUK­SIA Hel­sin­kiin koh­dis­tu­van pai­neen hil­lit­se­mi­sek­si. Yri­tin olla käyn­nis­tä­mis­tä sel­lais­ta Lah­den seu­dul­la, mut­ta pai­kal­li­set päät­tä­jät eivät halun­neet ryh­tyä edis­tä­mään seu­dun menes­tys­tä yhteis­toi­min vaan päät­ti­vät jat­kaa repi­vää rii­te­lyä toi­si­aan vas­taan. Muu­toin Suo­mes­sa har­joi­tet­ta­va alue­po­li­tiikk­ka pyr­kii hil­lit­se­mään kas­vu­kes­kus­ten kas­vua ja tuke­maan syr­jä­seu­tu­ja sen sijaan, mikä tie­tys­ti lisää mnuut­toa Hel­sin­kiin. Tuos­sa kom­men­tis­sa puhut­tiin kui­ten­kin MUUTON RAJOITTAMISESTA, siis että muut­ta­mi­sel­le ase­te­taan rajoja.
      Juu­ri nyt tuo kil­pai­le­vien kas­vu­kes­kus­ten tilan­ne on aika heik­ko. Oulu kär­sii raken­ne­muu­tok­ses­ta, Turun seu­dul­la rii­del­lään Tur­ku pois maa­il­man kar­tal­ta, Jyväs­ky­lä kär­sii Nokia-kra­pu­laa. Vain Tam­pe­reel­la on sel­lais­ta mei­nin­kiä, että yli­pään­sä halu­taan teh­dä jotain.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juhna.
    Miten ajat­te­lit toteut­taa tuon kau­pun­kiin muu­ton rajoit­ta­mi­sen? Maan sisäi­sil­lä passeilla?

    Eiks me olla hitaal­la ja tehot­to­mal­la kaa­voi­tuk­sel­la sitä just yri­tet­ty teh­dä? Siis eivät ole maa­lai­set, vaan me hel­sin­ki­läi­set asial­la täs­sä “alue­po­li­tii­kas­sa”.

    1. Kyl­lä. Asun­to­pu­la on tehok­kain, suo­ras­taan totaa­li­nen este kau­pun­gis­tu­mi­seen. Mut­ta onko se kei­no­na kovin sosi­aa­li­nen? Köy­hät pysy­kööt työt­tö­mi­nä alueil­la, joil­la eio­le työpaikkoja?

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juhna.
    Miten ajat­te­lit toteut­taa tuon kau­pun­kiin muu­ton rajoit­ta­mi­sen? Maan sisäi­sil­lä passeilla?

    Ei rajoi­tuk­sia vaan uuden­lais­ta ja aktii­vis­ta alue­po­li­tiik­kaa. Maa­seu­dul­le pitäi­si raken­taa infraa, joka mah­dol­lis­tai­si siel­lä elämisen.

    Esi­mer­kik­si vies­tin­tä­po­li­tii­kas­sa tar­vit­tai­siin iso muu­tos ja sii­nä pitäi­si alkaa toteut­taa Ruot­sin mal­lia, jos­sa valo­kui­tu vede­tään val­tio­val­lan rahoi­tuk­sel­la käyt­tä­jil­le (ei siis mitäään suo­ma­lais­ta feik­ki-valo­kui­tua, jos­sa vii­mei­set sadat met­rit mat­ka­pu­he­li­mel­la). Suo­mes­sa on myö­täil­ty ope­raat­to­rei­den int­res­se­jä ajat­te­le­mat­ta yhteis­kun­nan kokonaisetua. 

    On van­han­ai­kais­ta aja­tel­la, että työ­voi­man pitäi­si aina liik­kua työn peräs­sä, kun työ­kin voi liik­kua usein teki­jän luokse.

    Mei­dän on myös ennen pit­kää muu­tet­ta­va maa­ta­lout­ta takai­sin eko­lo­gi­sem­paan ja työ­voi­ma­val­tai­sem­paan suun­taan, kos­ka nykyi­nen teho­maa­ta­lous ei ole kes­tä­vää. Se lisää työ­voi­man tar­vet­ta maataloudessa.

    * * *

    Nyky­ään puhu­taan kapeas­ti vain kes­tä­vyys­va­jees­ta mut­ta se mitä me oikeas­ti tar­vit­si­sim­me — jos kat­som­me asioi­ta päi­vän­po­li­tiik­kaa laa­jem­min — on eko­lo­gi­nen raken­ne­muu­tos. Se on jotain pal­jon perus­ta­van­laa­tui­sem­paa kuin vih­rei­den pik­ku­näp­pä­rä energiavero-insinöröinti.

    1. Ruot­sin on pal­jon hel­pom­pi luva­ta valo­kaa­pe­li jokai­sel­le, kos­ka maas­sa asuu haja-asu­tusa­lueil­la niin vähän ihmi­siä ja nekin, jot­ka asu­vat maal­la, asu­vat kylis­sä. Suo­mes­sa sama toi­men­pi­de vaa­ti­si usei­ta ker­to­ja enem­män valo­kaa­pe­lia, meil­lä kun asu­taan kau­ka­na toi­sis­taan ole­vis­sa eril­lis­ta­lois­sa. Täs­tä saam­me tie­tys­ti kiit­tää Ruot­sin kunin­gas­ta, joka tui­ho­si kylät iso­jaon nimissä.

  69. tpyy­luo­ma: Ja vähem­män tehok­kaas­ti asu­te­tut ihmi­set eivät kulu­ta maa­ta muu­al­la, kulut­ta­vat sitä vähem­män? Jos haluat ruve­ta kes­kus­te­le­maan lii­ken­teen mää­räs­tä, niin vaik­ka olet­tai­si että sii­nä kun syr­jem­mäl­lä asu­va kul­kee töi­hin joka päi­vä pidem­män mat­kan, kes­kei­ses­ti asu­va kul­kee pidem­män mat­kan mökil­le, niin siel­lä mökil­lä saa rava­ta kyl­lä todel­la tihe­ään että tuos­ta tulee enem­män kilometrejä.

    Näin on. Mei­dän per­heel­lä on mök­ki ja auto ja autol­la tulee vuo­des­sa ajet­tua 11.000 km kos­ka kul­jen työ­mat­ka­ni jul­ki­sil­la. Autoa käy­te­tään siis vain vapaaa­jan mat­koi­hin. mei­dän per­he tekee sen lisäk­si vuo­des­sa yhden pidem­män mat­kan junal­la koti­maa­saa, sekä yhden mat­kan lai­val­la tai len­to­ko­neel­la mut­ta vain Euroop­paan, ei ete­lään eikä kauk­mai­hin. Nut­ta me ehkä ollaan idealisteja. 

    Jol­lain toi­sel­la perheellä,vaikka heil­lä ei oli­si mök­kiä­kään, jos he asu­vat Nur­mi­jär­vell­lä ja kul­ke­vat Hel­sin­kiin töi­hin tulee hei­dän autoon­sa kilo­met­re­jä n 30.000 ja sen lisäk­si len­to­mat­kat Thai­maa­han tai vas­taa­viin hömppäkohteisiin.

    Mitä Lon­too­seen ja vas­taa­viin 10 mil­joo­nan asuk­kaan maa­il­man­kau­pun­kei­hin tulee, niin Lon­too ei ole ole­mas­sa vain Bri­tan­ni­aa var­ten vaan se on koko Euroo­pan finanss­si­kes­kus. Itse Bri­tan­nia tuli­si toi­meen n 2–3 mil­joo­nan asuk­kaan pääkaupungilla.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä, olen moneen ker­taan sano­nut, että pitäi­si tukea kas­vu­KES­KUK­SIA Hel­sin­kiin koh­dis­tu­van pai­neen hillitsemiseksi. 

    Kai myös pik­ku­kun­tia pitäi­si tukea samaan tapaan. Jos vain kas­vu­kes­kuk­sia, niin mikä oli­si perus­te? Kyl­lä pie­net­kin kun­nat yrit­tä­vät kas­vaa ja kehit­tyä. Yli­opis­to­ja nii­hin ei tule, mut­ta pal­jon muuta.

    Juu­ri nyt tuo kil­pai­le­vien kas­vu­kes­kus­ten tilan­ne on aika heik­ko. Oulu kär­sii raken­ne­muu­tok­ses­ta, Turun seu­dul­la rii­del­lään Tur­ku pois maa­il­man kar­tal­ta, Jyväs­ky­lä kär­sii Nokia-kra­pu­laa. Vain Tam­pe­reel­la on sel­lais­ta mei­nin­kiä, että yli­pään­sä halu­taan teh­dä jotain. 

    Luu­len­pa että jok­seen­kin kaik­ki Suo­men vähän­kin naa­pu­rei­ta suu­rem­mat kun­nat teke­vät hiki hatus­sa töi­tä ase­man­sa säilyttämiseksi.

    Täl­lä het­kel­lä ele­tään pien­tä taan­tu­maa, joka aiheut­taa pään­vai­vaa, mut­ta aina­kin Oulu ja Jyväs­ky­lä ovat kyl­lä olleet Tam­pe­reen lisäk­si uuden teke­mi­sen mal­lie­si­merk­ke­jä, eivät­kä toi­vot­to­mia tapauksia.

  71. Juha­na Har­ju:

    Maa­seu­dul­la asu­vat ovat myös hie­man onnel­li­sem­pia kuin kau­pun­geis­sa asu­vat tut­ki­mus­ten mukaan. Mik­si emme siis yrit­täi­si val­ta­kun­nan­ta­sol­la ja uuden­lai­sel­la alue­po­li­tii­kal­la huo­leh­tia sii­tä, että ihmi­set voi­vat jat­kaa maa­seu­dul­la asu­mis­ta, jos haluavat. 

    Tuo tut­ki­mus oli tyh­min min­kä olen pit­kään luke­nut. Eikö­hän se joh­du sii­tä että maa­lai­set jot­ka eivät viih­dy koti­kon­nuil­la, muut­ta­vat kau­pun­kei­hin. Kau­pun­ki­lais­ten hei­kom­pi äärin onnel­li­suus kes­kim­joh­tuu taas sii­tä että moni nos­taa oman riman­sa lii­an kor­keal­le eikä saa­vu­ta tavoit­tei­taan. Myös pari­suh­de­mark­ki­noi­den eri­lai­suus maal­la ja kau­pun­geis­sa aiheut­ta­vat het­kel­lis­tä onnet­to­muut­ta useam­min kau­pun­ki­lai­sil­le mut­ta sitä voi kor­ja­ta jos ei vii­na tai muu epä­so­si­aa­li­suus aja kier­tee­seen. Maal­la pari­suh­de­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le jää­mi­nen mer­kit­see totaa­lis­ta “ilman” jää­mis­tä toi­saal­ta sitä kor­ja­taan muut­ta­mal­la kaupunkeihin,

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuos­sa kom­men­tis­sa puhut­tiin kui­ten­kin MUUTON RAJOITTAMISESTA, siis että muut­ta­mi­sel­le ase­te­taan rajoja.

    Samas­sa kom­men­tis­sa puhuin myö­hem­min sii­tä, että maa­seu­dul­la elä­vil­le pitäi­si mah­dol­lis­taa asu­mi­nen siel­lä, jos he sitä halua­vat. Rajoit­ta­mi­nen tapah­tuu siis edel­ly­tyk­siä luo­mal­la, ei neuvostotyylisesti. 

    Lisäk­si on syy­tä vält­tää kan­nus­ti­mien luo­mis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun ruuh­ka­tu­mi­sel­le. Jos esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä ale­taan mak­saa koro­tet­tua asu­mis­tu­kea, se lisää tän­ne muut­ta­mi­sen hou­kut­te­le­vuut­ta ja korot­taa mark­ki­na­vuo­kria, jol­loin asu­mis­tuen koro­tus valuu­kin osak­si vuo­kra­nan­ta­jien taskuun.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asun­to­pu­la on tehok­kain, suo­ras­taan totaa­li­nen este kaupungistumiseen. 

    Oko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asun­to­pu­la? Ymmär­sin että aina­kin Nur­mi­jär­vel­tä asun­to­ja saa. Hel­sin­gis­tä­kin asun­non saa nopeas­ti, mut­ta se mak­saa enemmän.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sin on pal­jon hel­pom­pi luva­ta valo­kaa­pe­li jokai­sel­le, kos­ka maas­sa asuu haja-asu­tusa­lueil­la niin vähän ihmi­siä ja nekin, jot­ka asu­vat maal­la, asu­vat kylis­sä. Suo­mes­sa sama toi­men­pi­de vaa­ti­si usei­ta ker­to­ja enem­män valo­kaa­pe­lia, meil­lä kun asu­taan kau­ka­na toi­sis­taan ole­vis­sa eril­lis­ta­lois­sa. Täs­tä saam­me tie­tys­ti kiit­tää Ruot­sin kunin­gas­ta, joka tui­ho­si kylät iso­jaon nimissä.

    Suo­mes­sa on monia syr­jäi­siä kun­tia, jot­ka ovat luvan­neet valo­kaa­pe­lin asuk­kail­leen, ja myös toteut­ta­neet hank­keen. Val­tio tai­taa vie­lä uinua.

  75. Juho Laa­tu: Kai myös pik­ku­kun­tia pitäi­si tukea samaan tapaan.

    Eikö nii­tä muka tue­ta? Vuo­sit­tain ihan puh­taa­seen alue­po­li­tiik­kaan lapioi­daan hir­vei­tä mää­riä rahaa.

    Mut­ta kuten kai­kis­sa muis­sa­kin, tasa­ja­ko ei ole tak­tiik­ka. Kun kaik­ki rahat ripoel­laan tasai­ses­ti pit­kin mai­ta ja man­tu­ja, mikään alue ei pys­ty kil­pai­le­maan pks kanssa.

  76. Juha­na Har­ju: Ei rajoi­tuk­sia vaan uuden­lais­ta ja aktii­vis­ta alue­po­li­tiik­kaa. Maa­seu­dul­le pitäi­si raken­taa infraa, joka mah­dol­lis­tai­si siel­lä elämisen.

    Lähi­pii­ris­sä­ni on muu­tet­tu maal­le, ja raken­net­tu infraa joka mah­dol­lis­taa siel­lä elä­mi­sen. Sivus­ta seu­rat­tu­na pro­jek­ti vah­vis­ti oman ennak­ko­kä­si­tyk­se­ni sii­tä että niin­sa­no­tut “infra­hank­keet” ovat puh­das­ta klep­to­kraat­tis­ta sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­kaa alus­ta lop­puun. Hupai­sa lisä tähän on EU-rahan kana­voin­ti kai­ken­lai­siin pien­pro­jek­tei­hin, ja eri­tyi­ses­ti niis­tä raportointi.

    Kui­dun saa kun pitää tal­koot ja/tai perus­taa osuus­kun­nan. Tie­tä var­ten voi perus­taa tie­o­suus­kun­nan ja pal­ka­ta pai­kal­li­sen yrit­tä­jän teke­mään tie­poh­jaa. Asiat eivät ole lain­kaan vai­kei­ta jos hyväk­syy läh­tö­koh­dak­si sen että kal­liin infran alu­eel­la asu­va jou­tuu itse mak­sa­maan aiheut­ta­man­sa kustannukset.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sin on pal­jon hel­pom­pi luva­ta valo­kaa­pe­li jokai­sel­le, kos­ka maas­sa asuu haja-asu­tusa­lueil­la niin vähän ihmi­siä ja nekin, jot­ka asu­vat maal­la, asu­vat kylis­sä. Suo­mes­sa sama toi­men­pi­de vaa­ti­si usei­ta ker­to­ja enem­män valo­kaa­pe­lia, meil­lä kun asu­taan kau­ka­na toi­sis­taan ole­vis­sa eril­lis­ta­lois­sa. Täs­tä saam­me tie­tys­ti kiit­tää Ruot­sin kunin­gas­ta, joka tui­ho­si kylät iso­jaon nimissä.

    Ja taval­laan koo­mis­ta on sekin, että tutun per­heen saa­ris­to­mö­kil­le tulee net­ti ja töl­lö­tin kui­tua pit­kin. Vauh­tia netis­sä on hitaim­mil­laan­kin vii­si ker­taa sen, mitä saman per­heen kau­pun­kia­sun­toon spo­ra­mat­kan pää­hän Stock­man­nil­ta saa nopeimmillaan.

    Niin haja-asu­tusa­lueil­la kuin kau­pun­geis­sa­kin tilan­ne on kovin haja­nai­nen. Kuu­le­mie­ni koke­mus­ten mukaan myös tuki­ha­ke­mus­ten koh­te­lu on kovin tuu­ris­ta kiinni.

    Tus­kin Suo­mes­sa valo­kui­tua joka torp­paan vede­tään, ei sii­nä ole oikein jär­keä. Käy­tän­nöis­sä voi­si kui­ten­kin olla vähän skarp­paa­mis­ta, kos­ka kil­pai­lu toi­mii vain tiheim­mil­lä kau­pun­ki­seu­duil­la, eikä siel­lä­kään miten­kään aukottomasti.

  78. Juha­na Har­ju: Samas­sa kom­men­tis­sa puhuin myö­hem­min sii­tä, että maa­seu­dul­la elä­vil­le pitäi­si mah­dol­lis­taa asu­mi­nen siel­lä, jos he sitä halua­vat. Rajoit­ta­mi­nen tapah­tuu siis edel­ly­tyk­siä luo­mal­la, ei neuvostotyylisesti.

    Lisäk­si on syy­tä vält­tää kan­nus­ti­mien luo­mis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun ruuh­ka­tu­mi­sel­le. Jos esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä ale­taan mak­saa koro­tet­tua asu­mis­tu­kea, se lisää tän­ne muut­ta­mi­sen hou­kut­te­le­vuut­ta ja korot­taa mark­ki­na­vuo­kria, jol­loin asu­mis­tuen koro­tus valuu­kin osak­si vuo­kra­nan­ta­jien taskuun.

    Juha­na Har­ju: maa­seu­dul­la elä­vil­le pitäi­si mah­dol­lis­taa asu­mi­nen siel­lä, jos he sitä haluavat.

    Kuin­ka isol­la rahal­la tätä mah­dol­lis­ta­mis­ta pitää tukea?

  79. R.Silfverberg:Mitä Lon­too­seen ja vas­taa­viin 10 mil­joo­nan asuk­kaan maa­il­man­kau­pun­kei­hin tulee, niin Lon­too ei ole ole­mas­sa vain Bri­tan­ni­aa var­ten vaan se on koko Euroo­pan finanss­si­kes­kus. Itse Bri­tan­nia tuli­si toi­meen n 2–3 mil­joo­nan asuk­kaan pääkaupungilla.

    Lon­too voi­si “lail­lis­taa” ole­mas­sao­lon­sa vel­voit­taen se osta­maan se, mitä se olet­taa. Lon­too­han olet­taa, että jos­sa­kin on rau­hoi­tet­tua luon­toa. Koko maa­il­ma ei voi olla Lon­too­ta. Aina­kaan nykyi­sel­lä tek­no­lo­gial­la. Eli Lon­too ostaa rau­hoi­tet­tua elo­pe­räis­tä maa­ta sen 200x pin­ta-alan­sa mikä on kulutuskin.

    Hel­sin­ki sel­viäi­si vähän hal­vem­mal­la. Hel­sin­ki olet­taa Lon­too­ta vähän rea­lis­ti­sem­min. Maa­il­man “emmer­da­let” eivät mak­sai­si ymmär­ret­tä­väs­ti mitään. Ne eivät ole­ta mitään eli ovat tasa­pai­nos­sa luon­non kes­to­ky­vyn kans­sa. Tar­vi­taan siis eko­lo­gi­sen jalan­jäl­jen ‑kaup­pa. Ei yksi­lön vaan yhteisön.

  80. Sylt­ty: Eikö nii­tä muka tue­ta? Vuo­sit­tain ihan puh­taa­seen alue­po­li­tiik­kaan lapioi­daan hir­vei­tä mää­riä rahaa. 

    OS puhui eri­tyi­ses­tä kas­vu­kes­kus­ten tuke­mi­ses­ta. Otta­mat­ta kan­taa sii­hen, tue­taan­ko maa­seu­tua vai kas­vu­kes­kuk­sia täl­lä het­kel­lä enem­män, minus­ta oli­si luon­te­vaa kan­nus­taa kehi­tys­tä sekä kas­vu­kes­kuk­sis­sa että muu­al­la. Molem­mil­la on sama vai­ku­tus OS:n mai­nit­se­maan Hel­sin­kiin koh­dis­tu­vaan [kasvu]paineeseen.

    Mut­ta kuten kai­kis­sa muis­sa­kin, tasa­ja­ko ei ole tak­tiik­ka. Kun kaik­ki rahat ripoel­laan tasai­ses­ti pit­kin mai­ta ja man­tu­ja, mikään alue ei pys­ty kil­pai­le­maan pks kanssa.

    Jos pitäi­si *päi­hit­tää* pää­kau­pun­ki­seu­tu, ehkä paras tak­tiik­ka oli­si kes­kit­tää kaik­ki tuki Tam­pe­reel­le. Mut­ta kan­na­tan enem­män poli­tiik­kaa, jos­sa Suo­mi koos­tuu eri kokoi­sis­ta taa­ja­mis­ta, ja jos­sa yhden kes­kuk­sen ei ole tar­koi­tus­kaan päi­hit­tää tois­ta, vaan vain kont­ri­buoi­da posi­tii­vi­ses­ti koko maan ja oman alu­een kehitykseen.

    Kil­pai­lu pää­kau­pun­ki­seu­dun kans­sa toi­mii pie­nis­sä­kin kun­nis­sa hyvin sii­nä mie­les­sä, että pie­nen kun­na kone­pa­ja voi hyvin päi­hit­tää vas­taa­van hel­sin­ki­läi­sen (tai tukea sen toimintaa).

    Vie­lä yksi huo­mio val­tion ohjauk­ses­ta. Suo­men kun­ta­ra­hoi­tus­po­li­tiik­ka on sel­lai­nen, että se pitää pien­ten kun­tien veroas­teen sys­te­maat­ti­ses­ti suu­ria kun­tia kor­keam­mal­la. Aina­kin näin val­tio ohjaa ihmi­siä siir­ty­mään pie­nis­tä kun­nis­ta suu­riin. Tämä tie­ten­kin omal­ta osal­taan kas­vat­taa kau­pun­kien pai­nei­ta ja nos­taa asun­to­jen hintoja.

  81. Jari:
    Surul­lis­ta huo­ma­ta, mil­lais­ta kyy­ni­syyt­tä tämän­kin kes­kus­te­lu­ket­jun sanan­vaih­to vilisee.

    Olen osin samaa miel­tä. Hie­man off-topickia: 

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta, jos joku teki­si tar­kem­man tilas­toa­na­lyy­sin tämän blo­gin lukijoista/keskustelijoista peu­ku­tus­ten poh­jal­ta. Se onnis­tu­nee, kos­ka kes­kus­te­li­jat peu­kut­ta­vat lähin­nä saman­mie­li­syyt­tä ja iden­ti­fioi­tu­mis­ta. Täs­sä ket­jus­sa eri­tyi­sen mai­nio­na on pidet­ty kom­ment­tia (huo­mioi­den toki, että ensim­mäi­set vies­tit saa­vat kes­ki­mää­rin enem­män peu­ku­tuk­sia), joka ensin ymmär­tää tahal­leen vää­rin luon­non­suo­je­lu­lii­ton kan­nan, sit­ten tekee kan­nan tahal­li­ses­ta vää­rin ymmär­tä­mi­ses­tä jat­kaen mit­ta­suh­teet­to­man yleis­tyk­sen ja kruu­naa tämän tois­ta­mal­la Adam Smit­hin aikai­sen lat­teu­den, joka oikeas­ti vie­lä on hyvin ongel­mal­li­nen yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lus­sa. Vih­reäl­le pää­see myös, kar­ri­koi­den, käy­mäl­lä huu­ta­mas­sa väliin “Hyvä ydin­voi­ma!”. Otin nämä esi­merk­kei­nä vies­teis­tä, joi­ta peu­ku­te­taan, kos­ka niis­sä ollaan oike­aa miel­tä, tus­kin­pa mui­den vähäis­ten ansioi­den­sa johdosta.

    Tämän blo­gin luki­jois­sa (tai aina­kin kes­kus­te­li­jois­sa ja kes­kus­te­lu­jen seu­raa­jis­sa) esiin­tyy hal­lit­se­vas­ti seu­raa­va klusteri:

    Mies(x)
    Pro-ydinvoima(x)
    Talousliberaali(x)
    Koko­nais­nä­kö­kul­ma vah­vas­ti talouspainotteinen(x)
    Tor­ju­va sil­ti pin­nal­li­sel­le kaupallisuudelle(x)
    Keven­täi­si radi­kaa­lis­ti jul­kis­ta sektoria(x)
    Alen­tai­si verotusta(x)
    Maahanmuuttokriittinen(x)
    Kol­man­nen asteen koulutus(x)
    Skep­ti­nen vih­reän ilmas­to­po­li­tii­kan suhteen(x)
    Vah­vas­ti tek­no­lo­gi­aan luottava(x)
    Urbaani(x)
    Vähäi­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen luontosuhde(x)
    Kyy­ni­syy­teen taipuvainen(x)
    Kriit­ti­nen nyky­muo­toi­sel­le feminismille(x)
    Vapaan kie­li­va­lin­nan kannattaja(x)

    Nämä ovat joi­ta­kin sel­lai­sia koor­di­naat­te­ja, jot­ka pai­not­tu­vat vas­ta­koh­tiin­sa näh­den eivät vain hie­noi­ses­ti vaan hyvin vah­vas­ti. Peu­ku­tuk­set tuo­vat ne sel­keäs­ti esil­le ja toi­mi­ne­vat osin sank­tioi­vas­ti ja vah­vis­ta­vas­ti. Täh­del­li­nen kysy­mys on, pola­ri­soi­ko tämä kes­kus­te­lu­jen ja kes­kus­te­li­joi­den koos­tu­mus­ta. Useam­pien mui­den blo­gien ja foo­ru­mien seu­raa­mi­ses­ta oma tun­tu­ma­ni on, että näin käy lähes väis­tä­mät­tä. Seu­rauk­se­na on moni­ää­ni­syy­den heikkeneminen.
    Joh­tuu osin täs­tä ilmiös­tä tai ei, niin kes­ki­ver­to­ja vih­rei­tä tai vih­rei­den äänes­tä­jiä täl­lä blo­gil­la ei suh­tees­sa juu­ri viih­dy, eikä myös­kään perin­tei­siä vasemmmistolaisia. 

    (Tämä nyt yrit­ti olla ylei­nen havain­noin­ti. Itse osun myös aika moneen nois­ta rukseista.)

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos asun­not Hel­sin­gis­sä mak­sa­vat 6000 euroa/neliö, on pulaa asunnoista. 

    Höh. Kas­ki­saa­res­sa on var­maan­kin todel­la hir­vit­tä­vä pula asun­nois­ta. Onko kaa­van tii­vis­tä­mi­nen jo suun­nit­teil­la? Puret­ta­vien oma­ko­ti­ta­lo­jen tilal­le voi­si raken­taa kor­kei­ta kerrostaloja. 😉

    Kor­kea hin­ta tar­koit­taa, että asun­noil­le on kysyn­tää. Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että nii­tä pitäi­si raken­taa lisää, Kas­ki­saa­reen, Eiraan, Kai­vo­puis­toon, Kata­ja­no­kal­le, Kau­niai­siin tai Hel­sin­kiin. Vuo­saa­ren puis­to­jen sijaan nii­tä voi aivan hyvin raken­taa esi­mer­kik­si Nurmijärvelle.

    Nur­mi­jär­vi ei kuu­lu pääkaupunkiseutuun. 

    Tai­taa kuu­lua aina­kin hal­li­tuk­sen mää­ri­tel­män mukai­seen työs­sä­käyn­tia­lu­ee­seen. Ymmär­rän että Hel­sin­ki­läi­set saat­ta­vat olla kiin­nos­tu­nei­ta vain Hel­sin­gin kas­vus­ta, mut­ta on hyvä, jos joku kat­soo asi­aa myös koko met­ro­po­lia­lu­een (Nur­mi­jär­ven, Kera­van ja muut oleel­li­set kom­po­nen­tit kat­ta­vas­sa mie­les­sä) kannlta.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yri­tin olla käyn­nis­tä­mis­tä sel­lais­ta Lah­den seu­dul­la, mut­ta pai­kal­li­set päät­tä­jät eivät halun­neet ryh­tyä edis­tä­mään seu­dun menes­tys­tä yhteis­toi­min vaan päät­ti­vät jat­kaa repi­vää rii­te­lyä toi­si­aan vastaan. 

    Tar­koi­tus oli var­mas­ti hyvä, mut­ta niin kai alu­een kun­ta­päät­tä­jil­lä­kin. Ehkä he halusi­vat itsel­leen ja alu­eel­leen mie­luum­min mal­lin jos­sa kaik­ki kehit­ty­vät sovus­sa rin­nan, eikä tar­vit­se siir­tyä repi­vään rii­te­lyyn toi­si­aan vas­taan pal­ve­lui­den kes­kit­tä­mi­ses­tä vain yhteen kuntaan.

  84. Pek­ka Pes­si: Ei ran­to­jen lähei­syy­teen raken­ta­mi­nen ole kal­lis­ta. Ne mere­nan­ta-asun­not ovat kal­lii­ta kos­ka ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan niis­tä enem­män kuin asun­nois­ta jos­sain Tat­ta­ri­suon tun­tu­mas­sa. Mik­si Hel­sin­kiin pitäi­si raken­taa ehdoin tah­doin huo­no­ja asun­to­ja? Eikö ennem­min pidä raken­taa hyviä asun­to­ja, vaik­ka ne oli­si­vat kal­lii­ta, jos nii­den kor­kea hin­ta joh­tuu juu­ri sii­tä, että ne ovat niin hyviä ja halut­tu­ja? Jos ne eivät alen­na­kaan asun­to­jen hin­taa Hel­sin­gis­sä, niin jos­sain Nuot­ta­nie­mes­sä on sit­ten var­maan tar­jol­la hal­vem­pia asuntoja.

    En juu­ri tun­ne Tat­ta­ri­suo­ta, mut­ta voin kysyä, pilaa­ko Tat­ta­ri­suol­le raken­net­ta­va genee­ri­nen uusi asui­na­lue ympä­ris­töään yhtä pal­jon kuin meren ran­nal­le, ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­lu­eel­le, laa­jal­le näky­vyy­sa­lu­eel­le raken­net­ta­va ökytalorivistö? 

    Hel­sin­gin ja naa­pu­ri­kun­tien kil­pai­lu ‘hyvis­tä’ veron­mak­sa­jis­ta ei saa joh­taa yhtei­sen ympä­ris­töm­me naker­ta­mi­seen tai pilaamiseen!

  85. Kekus­ta­lai­sen maa­seu­tu­po­li­tii­kan ydin­on­gel­ma on, ollut aja­tus että Hel­sin­gin kas­vua voi­si vas­tus­taa hajaut­ta­mal­la asioi­ta ympät­ri Suo­mea. Käy­tän­nös­sä se on joh­ta­nut Hel­sin­gin kas­vun nopeu­tu­mi­seen, kos­ka juu­ri mikään muu kes­kus ei ole kas­va­nut has­ta­maan Hel­sin­kiä vaan kaik­ki ovat tas­a­puo­li­ses­ti huo­nos­sa hapessa.

    Hars­vas­sa maas­sa hal­lin­to­kes­kus on samal­la talous­kes­kus, no Mos­ko­va on. Kos­ka kes­kus­hal­lin­to tar­vit­se fyy­sis­tä lähei­syyt­tä se aina­kin pysyy ja kas­vaa Hel­sin­gis­sä. Sijoi­tus­paik­koi­na voi­si­vat olla Häm­meen­lin­na, Lah­ti ja Tikk­ju­ri­la, jois­ta on tar­jol­la nopeat kul­ku­yh­tey­det. Sei­nä­jo­ki, Josen­suu ja Pori ja muut vas­taa­vat ovat taas kau­hea rie­sa, kos­ka viras­tos­ta ollaan reis­sus­sa niin pal­jon Hel­sin­gis­sä. Tapa sekin on tukea Fins­kiä, mut­ta huono.

    Jos met­ro­po­li­po­li­tiik­ka otet­tai­siin tosis­saan, Tam­pe­re, Tur­ku ja Oulu oli­si­vat Pää­kau­pun­ki­seu­dunm ohel­la rea­lis­ti­sia tun­nus­tet­tu­ja kas­vua­luei­ta. Nykyi­sin niil­lä kai­kil­la on tar­peek­si väes­töä ja samal­la teol­lis­ta ja pal­ve­lu­poh­jaa kye­täk­seen kasvamaan.

    Suo­mi on edel­leen vähin­ten kauo­un­gis­tu­nut Poh­jois­maa, joten ihmi­set äänes­tä­vät aivoil­laan ja jaloillaan.

    Vähän asut­tu­jen aluei­den pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­nen on oma ongel­man­sa, mutat se on amh­dol­lis­ta rat­kais­ta kun myön­ne­tään lain­sää­dän­nös­sä­kin sen ole­van eri­lais­ta kuin kasvukeskuksissa.

  86. az: Oli­si mie­len­kiin­tois­ta, jos joku teki­si tar­kem­man tilas­toa­na­lyy­sin tämän blo­gin lukijoista/keskustelijoista peu­ku­tus­ten pohjalta.

    En näe, että peu­ku­tuk­set ovat kovin­kaan har­ha­ton mit­ta­ri juu­ri mil­le­kään. Eri­tyi­ses­ti lis­tas­ta­si tuo rasisti(*)-kohta on sel­lai­nen, että inter­ne­tis­sä vai­kut­taa ole­van pie­ni jouk­ko kovin äänek­käi­tä ja aktii­vi­sia ihmi­siä, jot­ka käy­vät tyk­kää­mäs­sä mitä tahn­sa, min­kä voi tul­ki­ta rasis­ti­sek­si. Sama­ten jos poh­di­taan kom­ment­tien sisäl­töä, muut koh­dat lis­tas­sa­si voin kyl­lä alle­kir­joit­taa, mut­ta rasis­ti­set kom­men­tit eivät ole miten­kään ylie­dus­tet­tui­na, päinvastoin.

    az: Täh­del­li­nen kysy­mys on, pola­ri­soi­ko tämä kes­kus­te­lu­jen ja kes­kus­te­li­joi­den koos­tu­mus­ta. Useam­pien mui­den blo­gien ja foo­ru­mien seu­raa­mi­ses­ta oma tun­tu­ma­ni on, että näin käy lähes väis­tä­mät­tä. Seu­rauk­se­na on moni­ää­ni­syy­den heikkeneminen.

    Toki pola­ri­soi ja moni­ää­ni­syys heik­ke­nee. Minä näen sen tosin vain signaali/kohinasuhteen para­ne­mi­se­na kun älyt­tö­mim­mät “mut­ta kun se vain on niin” ‑argu­men­tit jää­vät pois. Ja tekee­hän se hyvää suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan ymmär­tä­mi­sel­le kuun­nel­la välil­lä kan­san­ra­dio­ta ja käy­dä suomi24:ssä, hom­ma­foo­ru­mis­sa ja vau­va-leh­den foo­ru­mis­sa, mut­ta pak­ko­ko nuo kes­kus­te­lut on joka paik­kaan tunkea? 

    (*) En suos­tu käyt­tä­mään maa­han­muut­to­krii­ti­nen-eufe­mis­mia. Ei minun ole tar­ve kut­sua itseä­ni ruo­ka­krii­ti­kok­si vain sen takia, että en pidä jois­ta­kin ruo­ka­la­jeis­ta tai huo­nos­ti teh­dys­tä ruuasta.

  87. Kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den ja mui­den asias­ta kiin­nos­tu­nei­den tuli­si kiit­tää aktii­vi­sia Vuo­saa­ren sata­ma-alu­een puo­lus­ta­jia, jot­ka jak­soi­vat tapel­la lop­puun saak­ka. Mitä oli­si­kaan ollut tulok­se­na, jos nämä avau­tu­neet sata­ma-alu­eet oli­si piir­ret­ty raken­nuk­sia myö­ten 10–20 vuot­ta sit­ten. Nyt sen­tään edes flirt­tail­laan urbaa­nin kans­sa, vaik­ka tulos ei sitä lopul­ta olisikaan.

    Aika outo köm­mäh­dys tämä ihmet­te­ly sii­tä, että Hel­sin­gin kas­vuen­nus­te vuo­si­kym­me­niä sit­ten ei toteu­tu­nut, vaik­ka se toteu­tui — sitä vain sano­taan Van­taak­si ja Espook­si, kos­ka Hel­sin­kiin ei mah­tu­nut. Nyt taas mahtuu.

    Kos­ka pal­ve­lua­la elää siel­lä mis­sä on hyvä­tu­loi­set, niin Hel­sin­ki aina­kin jou­tuu kas­vun kier­tee­seen, kun kulu­tus tapah­tuu tääl­lä, joka tun­ne­tus­ti on toi­sen lei­pä. Pitäi­si vain jakaa tuo kulu­tus tasai­sem­min kau­pun­kiin parem­mal­la kaa­voi­tuk­sel­la, eli ei nii­tä lähiöi­tä enää, jos ei ole sen kes­kel­le teh­das­ta tulos­sa sen asuk­kai­ta työl­lis­tä­mään. Hyvä­tu­loi­sia tulee sit­ten mis­tä lie atkois­ta ja peli­löis­tä, pää­omis­ta, turis­min tuo­ma­na ja sii­tä­kin, että met­sän omis­tus kes­kit­tyy kau­pun­kiin. Tämä­hän se on se mys­ti­nen kes­kit­tä­mis­ha­lu, jos­ta kepu jak­saa jau­haa. Mik­si sit­ten mora­li­soi­vat työt­tö­miä töi­hin, jos ei sai­si muut­taa sin­ne mis­sä on työt? Mik­si Sipi­lä kan­nat­taa mark­ki­na­ta­lout­ta ja on huo­lis­saan Suo­men talou­des­ta, kun kepu sitä talou­del­lis­ta toi­min­taa täs­sä maas­sa jar­rut­taa vas­tus­ta­mal­la muut­toa työn peräs­sä. Tämä­kin oli­si yksi luu lyö­dä kepun kurk­kuun. Vai oikeas­ti­ko ollaan muis­sa puo­lueis­sa val­mii­ta tuke­maan kepu­lais­ten kul­je­tuk­sia ja mui­ta yli­mää­räi­siä kulu­ja? Mik­si mark­ki­na­ta­lous on vain kau­pun­geis­sa ja niis­sä­kin vain pie­nil­lä, kun muut vetä­vät kaik­ki val­tion tuet, ja eko­no­mis­tit vain käs­ke­vät pal­vo­maan Adam Smit­hiä, mut­ta ei luke­maan? Niin kau­an kuin men­nään näil­lä talou­den peli­sään­nöil­lä, niin mikään maal­le muut­ta­mi­nen oma­va­rai­suu­teen tai eko­ky­lät eivät ole suur­ten mas­so­jen vaih­toeh­toi­na, vaik­ka yksi­lö­ta­son eko­va­lin­toi­na ovat­kin parhaita.

    Yksi tun­te­ma­ton kort­ti on minus­ta sit­ten ilmas­ton­muu­tos jos jos­sa­kin huo­ma­taan, että ei ollut esi­mer­kik­si hyvä idea raken­taa kau­pun­ke­ja aavi­kol­le, jos­sa ei ole edes vet­tä, niin poh­joi­sen varak­kaat maat näyt­täy­ty­vät jon­kin­lai­si­na pelas­tus­laut­toi­na. Kun varak­kaat ilmas­to­pa­ko­lai­set tule­vat, tai ennak­koi­vat osta­mal­la kak­kos­kämp­piä, niin tus­kin kukaan hei­tä on estä­mäs­sä, vaik­ka köy­hät upo­te­taan­kin Väli­me­reen. Toi­nen toden­nä­köi­sem­pi vaih­toeh­to on sama kuin Vancou­ve­ris­sa, jos­sa aasia­lai­set pitä­vät kiin­teis­tö­kaup­paa yllä. Meil­lä­kin panos­te­taan len­to­lii­ken­tee­seen juu­ri Aasi­aan ja nämä it-hom­mat saat­ta­vat lisä­tä muu­ten­kin aasia­lais­ten muut­toa Suo­meen. Tai jos rik­kaat kii­na­lais­lo­mai­li­jat huo­maa­vat­kin, että Hel­sin­gis­sä on puh­das ilma ja kas­va­va kii­na­lais­kult­tuu­ri. Toi­vot­ta­vas­ti Venä­jäl­tä ei muu­ta kaik­ki fik­sut pois Suo­meen ja muualle.

    Eko­lo­gi­ses­ti täs­sä ei nyt ole ihan kau­heas­ti voi­tet­ta­vaa, kun väes­tö ja kulu­tus ovat ne mer­kit­tä­vim­mät teki­jät jot­ka sitä syö­vät. Ihmi­set vain näyt­tä­vät ymmär­tä­vän eko­lo­gi­suu­den kuten mai­nos­ta­jat sen heil­le myy­vät, ja kuten todet­tua, niin eko­lo­gi­suu­del­la ei vaa­leis­sa pär­jää, vaik­ka sen aset­ta­mat rajat lopul­ta vas­taan tule­vat­kin, vaik­ka niil­tä nyt vie­lä sul­je­taan­kin sil­mät. Kum­paa­kin nois­ta kah­des­ta pitäi­si saa­da alas­päin, mut­ta talous kun ei anna perik­si, niin oli­si tär­ke­ää edes sit­ten sääs­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon raken­ta­ma­ton­ta maa­ta. Ja toki muut­taa kulu­tus­ta pal­ve­lui­hin ja huo­leh­tia, että aina­kaan epä­toi­vot­tu­ja lap­sia ei tuli­si. Talou­del­li­nen ja sosi­aa­li­nen tasa-arvo oli­si paras­ta eko­lo­gi­ses­ti yhteis­kun­nas­sa, joten ihme, että E. Pul­liai­nen toruu tuloe­ro­pu­hei­ta, vaik­ka ne ovat oikeas­ti eko­lo­gia­pu­hei­ta. Asi­aan pala­ten, niin nyt ei aina­kaan ole varaa yli­suu­reen auto­paik­ka­nor­miin, tor­ni­pel­koon tai sii­hen, että jokai­ses­ta pie­nes­tä­kin ker­ros­ta­los­ta lei­ka­taan pari ker­ros­ta. Jos näi­tä ei oli­si teh­ty vuo­si­kym­me­niä, niin ei oli­si tar­vet­ta vie­lä tuho­ta tuo­ta itäis­tä met­sää, joka hive­nen täs­sä itse kuta­kin hier­tää. Jon­ne­kin ne asun­not raken­ne­taan kui­ten­kin, ja asuin­tor­ni­kin on vain ker­ros­ta­lo, jos­sa on useam­pi ker­ros, ei mikään näh­tä­vyys tai maamerkki.

    Talou­del­li­ses­ti sii­tä tulee kau­hea tap­pio, kun uusil­le kan­ta­kau­pun­ki­mai­sil­le alueil­le ei saa raken­taa tehok­kaas­ti. Jos ajat­te­lee, että autol­le anne­tun yli­suu­ren tilan takia jää aina muu­ta­ma tuhat­ta asu­kas­ta pois, niin nois­ta haa­muik­si jää­neis­tä asuk­kais­ta tulee hir­mui­set vuo­tui­set tap­piot, jos asian halu­aa noin las­kea. Kun pitäi­si vie­lä saa­da pal­ve­luil­le kysyn­tää, niin minus­ta on todel­la ikä­vää, että nyt raken­ne­taan auto­puo­lu­een joh­dol­la nämä met­sä­alu­eet, mut­ta hei­dän taki­aan pal­jon parem­mil­la alueil­la mene­te­tään tuhan­sia asuk­kai­ta ja sii­tä ei jul­ki­suu­des­sa tai­te­ta peis­tä ollenkaan. 

    Tai­taa olla niin, että vaa­ti­mat­to­mal­ta kuu­los­ta­va 1,4% vuo­tui­nen kas­vu tuplaa väes­tön 50 vuo­des­sa, ja noi­hin vuo­siin saat­taa mah­tua ties mitä muut­to­lii­ket­tä, joten nykyi­nen mal­li, jos­sa tem­pais­taan yhä kui­ten­kin lähiö sin­ne tän­ne ja lopun tilan vie auto, täyt­tää Hel­sin­gin nopeas­ti ja taas kas­vaa ympä­rys­val­lat, kun työt ovat kui­ten­kin tääl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, kos­ka kulut­ta­jat ovat tääl­lä. Tar­vit­tai­siin oikeas­ti kes­tä­vää talout­ta, jon­ka täy­tyi­si las­kea ja pie­nen­tyä, jos halu­taan eko­lo­gias­ta huo­leh­tia, mut­ta kos­ka se ei näy­tä toden­nä­köi­sel­tä, niin met­sien sääs­tä­mi­sek­si pitäi­si aina­kin pois­taa nämä pirul­li­set esteet tehok­kaam­mal­ta kau­pun­gil­ta, jot­ta säi­lyi­si ne met­sät joil­la on arvoa. Se on ainoa tapa myös saa­vut­taa sel­lai­nen urba­nis­mi, joka leik­kaa tur­haa “pakol­lis­ta” kulu­tus­ta, kuten tur­hat autot ja pol­te­tut polt­toai­neet. Jos vih­reät myy­vät itsen­sä ja nämä met­sät hal­val­la, niin ei kan­na­ta aina­kaan niil­tä puo­lus­ta­neil­ta var­maan odo­tel­la ääni­vyö­ryä, kos­ka nii­tä met­siä ei sit­ten enää ole. Sen Tal­lin­nan juna­tun­ne­lin­kin voi­si täs­sä työl­lis­tä­mis­hank­kee­na tem­pais­ta kun rahaa saa iso pul­ju hal­val­la, kun sen poh­joi­sen rata­hank­keen pitäi­si aina­kin olla nou­nou, jos aikoo eko­lo­gi­sem­paa tule­vai­suut­ta rakentaa.

  88. JTS:
    Kekus­ta­lai­sen maa­seu­tu­po­li­tii­kan ydin­on­gel­ma on, ollut aja­tus että Hel­sin­gin kas­vua voi­si vas­tus­taa hajaut­ta­mal­la asioi­ta ympät­ri Suomea. 

    Olen siis yllä puhu­nut uuden­lai­sen ja aktii­vi­sen alue­po­li­tii­kan puo­les­ta. En tar­koi­ta perin­teis­tä viras­to­jen haja­si­joit­ta­mis­ta tai sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­kaa, ja vaik­ka kan­na­tan alue­po­li­tiik­kaa, en muis­ta vie­lä äänes­tä­nee­ni keskustaa. 

    Tun­nen itse­ni poliit­ti­ses­ti kodit­to­mak­si, kos­ka Vih­rei­den väri on haa­lis­tu­nut niin pal­jon, että se alkaa muis­tut­taa har­maa­ta. Ver­taus­ku­val­li­ses­ti nykyi­nen vih­reä poli­tiik­ka on kuin sitä, että Tita­nicin kan­nel­le vaa­dit­tai­siin aurin­ko­pa­nee­le­ja — ei ymm­mär­re­tä vält­tä­mät­tö­män suun­nan­muu­tok­sen kii­rel­li­syyt­tä ja suuruutta.

    Poliit­ti­sel­le agen­dal­le ja poliit­ti­seen dis­kurs­siin pitäi­si tuo­da vaa­ti­mus yhteis­kun­nan perin­poh­jai­ses­ta eko­lo­gi­ses­ta raken­ne­muu­tok­ses­ta, kos­ka se on joka tapauk­ses­sa edes­säm­me ennen pitkää.

    Täl­lai­ses­ta laa­jem­mas­ta pers­pek­tii­vis­tä käsin tuli­si myös tar­kas­tel­la sitä, onko kau­pun­gis­tu­mi­sen kiih­dyt­tä­mi­nen hyvä jut­tu. Mie­les­tä­ni ei. Emme tar­vit­se kas­va­vaa mää­rää urbaa­ni­ses­sa kulu­tus­kiih­kos­sa elä­viä ihmisiä.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sin on pal­jon hel­pom­pi luva­ta valo­kaa­pe­li jokai­sel­le, kos­ka maas­sa asuu haja-asu­tusa­lueil­la niin vähän ihmi­siä ja nekin, jot­ka asu­vat maal­la, asu­vat kylis­sä. Suo­mes­sa sama toi­men­pi­de vaa­ti­si usei­ta ker­to­ja enem­män valo­kaa­pe­lia, meil­lä kun asu­taan kau­ka­na toi­sis­taan ole­vis­sa eril­lis­ta­lois­sa. Täs­tä saam­me tie­tys­ti kiit­tää Ruot­sin kunin­gas­ta, joka tui­ho­si kylät iso­jaon nimissä.

    Suo­mes­sa valo­kaa­pe­li oli syr­jä­seu­dul­la­kin jo arin km pääs­sä talouksista.
    Sone­ra teki 1996 ns lop­pu­di­gi­ta­li­soin­nin eli loput ana­lo­gi­set kes­kuk­set kor­vat­tiin digi­taa­li­sel­la yhteydellä.

    Sil­loin vedet­tiin kui­tu­kaa­pe­lia n 3700 km n 1500 keskuskoppiin.
    Jon­kin ver­ran jäi digi­taa­lis­tan radio­link­kien varaan, mut­ta niis­tä­kis suu­rin osa kor­vat­tiin kui­tu­yh­tey­del­lä vähän myöhemmin

    Kun tilaa­ja­joh­don pituus on n 2 km niin kui­tu oli lähes jokai­sen talou­den lähipiirissä.Access oli­si voi­nut olla kupa­ri tai kui­tu, jos tar­vi­taan supernopeuksia

    Sii­hen aika­na kui­tu aurat­tiin maa­han ja hin­ta oli 3–4 euron luokkaa/m .Mit­ta­kaa­vae­tu alen­taa hin­to­ja, niin mate­ri­aa­lin kuin työn.

    Nyt kun kui­tua levi­te­tään pik­ku paloi­na niin hin­ta on näkö­jään moninkertainen .

    Näin muu­ta­man täl­lai­sen ver­kon kus­tan­nus­las­kel­man ja hin­ta oli huikea.Hintoihin vai­kut­ti myös se, että ura­koit­si­jat­kin ovat häi­py­neet mui­hin töi­hin ja tar­jouk­sia oli mones­ti vain yksi !!!

    Kau­pun­geis­sa raken­ta­mi­sen hin­ta on monin­ker­tai­nen, mikä joh­tuu katu­ra­ken­teen kor­jaa­mi­sen kal­leu­des­ta ja se, että kau­pun­git halua­vat uusia kadut kai­va­jien rahoil­la .Hin­ta lie­nee nyky­ään hel­pos­ti 100–300 euroa metri ?

    Se rajoit­taa jo kilpailuakin

    Sone­ra pur­ki maa­seu­dun kui­tu­ver­kon jos­kus 2008–2010 ja niin­pä tuo etu hävi­si ja nyt raken­ne­taan uut­ta rinnalle.

    Mut­ta tek­no­lo­gia­kin kehit­tyy ja 4G tar­jo­aa kyl­lä kor­vaa­van yhtey­den maa­seu­dul­le, mut­ta tukia­se­man yhtey­det on nekin raken­net­ta­va kuidulla.

    Minul­la­kin toi­mii muu­ta­ma pc ja tv yhtey­del­lä, jos­sa nopeus on n 15 Mbitittiä.

    Mitä ulee Ruot­siin niin kyl­lä siel­lä­kin elää ihmi­siä haja-asu­tusa­lu­eel­la esim Käsi­var­ren koh­dal­la on asu­tus­ta Ruot­sin puo­lel­la­kin, mut­ta ei Ruot­si vedä sin­ne tie­tä, kui­tua eikä muu­ta­kaan infraa
    Ruot­sa­lais­ten autot ovat Suo­men puo­lel­la tal­leis­sa, näky­vät kyl­lä tielle.

    Ruo­sis­sa­kin peit­to on jotain 95 % luokkaa
    Sama kos­kee mobii­lia­kin, ei peit­toa voi­da kos­kaan suun­ni­tel­la 100 % , aivan lii­an kallista.

    ja kyl­lä se maa­seu­tu on autio Suo­mes­sa­kin , aikoi­naan 1980 luvul­la Iva­lon verk­ko­ryh­män tilaa­jis­ta yli 90 % oli nel­jäs­sä kes­kuk­ses­sa :Iva­lo, Inari,Saariselkä ja Kari­gas­nie­mi ja sii­hen aikaan peit­to kiin­teäl­lä ver­kol­la oli 99 %.

    Ja tuos­sa 1996 teh­dys­sä digi­ta­li­sioin­nis­sa 1500 kes­kuk­seen oli kyt­ket­ty n 80000 tilaa­jaa, joten perin autio on Suo­men maaseutu.

  90. Sak­ke: En juu­ri tun­ne Tat­ta­ri­suo­ta, mut­ta voin kysyä, pilaa­ko Tat­ta­ri­suol­le raken­net­ta­va genee­ri­nen uusi asui­na­lue ympä­ris­töään yhtä pal­jon kuin meren ran­nal­le, ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­lu­eel­le, laa­jal­le näky­vyy­sa­lu­eel­le raken­net­ta­va ökytalorivistö? 

    Hel­sin­gin ja naa­pu­ri­kun­tien kil­pai­lu ‘hyvis­tä’ veron­mak­sa­jis­ta ei saa joh­taa yhtei­sen ympä­ris­töm­me naker­ta­mi­seen tai pilaamiseen!

    Tat­ta­ri­suo on nimen­sä mukai­ses­ti SUO. Tar­koit­taa vel­li­mäis­tä poh­jaa ja poh­ja­ve­sia­luet­ta ja siis kal­lis­ta raken­taa joka ei tar­koi­ta että oli­si halut­tu vaik­ka kova hin­ku sin­ne täy­sin tar­peet­to­mas­ti onkin. Vie­res­sä on Jako­mä­ki, joka taas nimen­sä puo­les­ta on MÄKI. Pal­jon parem­paa raken­nus­maa­ta kuin SUO. Sekin on raken­net­tu kuten monis­ta 60 luvun lähiöis­tä oli tapa­na teh­dä n. neliö­ki­lo­met­rin kokoi­sia aluei­ta hyväl­lä poh­jal­la. Jos noi­ta neliö­ki­lo­met­re­jä tii­vis­te­tään ja Val­tio ymmär­täi­si myös ajan kul­ke­neen eteen­päin tämä tar­joai­si mitä par­haat olo­suh­teet. Val­tion pitäi­si oival­taa että Hel­sin­ki ei ole enää aikoi­hin ollut se pie­ni nie­men­kär­ki jos­ta kaik­ki tiet vei­vät ulos­päin moot­to­ri­tei­nä ja juna­kis­koi­na. Jako­mäen koh­dal­la tuo vai­kut­tai­si siten että sii­tä tuli­si Lah­den­tien ja Por­voon­väy­län kokoo­ja raja­lii­tyn­tä­park­ki­kes­kuk­se­na jos­ta pika­ra­ti­kal­la pää­si­si Kos­ke­lan suun­taan ja poi­kit­tain Mal­min­suun­taan. Alp­pi­ky­lä­kin yhdis­tyi­si bule­var­din yli Jako­mäen tii­viin kes­kuk­sen pal­ve­lui­hin sitä kaut­ta. Juna­ra­ta samoin pysäh­tyi­si lähem­mäs raja­seu­tua jol­loin pika­ra­tik­ka voi­si lii­ken­nöi­dä juna­kis­ko­jen koh­dal­la ja se taas tar­koit­tai­si että ympä­ris­tö radan vie­rel­lä muut­tui­si totaa­li­ses­ti, kau­pun­ki­mai­sek­si. Mah­dol­li­suus oli­si tie­tys­ti myös met­ro­lin­jan jat­ka­mi­nen Kon­tu­las­ta Jako­mä­keen mut­ta pika­ra­tik­ka oli­si kai­ke­ti hal­vem­pi rat­kai­su. Var­sin­kin kun Var­tio­saa­ren koh­dal­la lii­ken­nöin­ti pika­ra­ti­kal­la oli­si kan­nat­ta­va jo 5000 ihmi­sen koh­dal­la mut­ta tii­vii­den ase­ma­kes­kus­ten koh­dal­la saat­tai­si siten jää­dä jo liii­an pieneksi.
    Voi­si kuvi­tel­la että val­mii­den hyvien paik­ko­jen tii­vis­tä­mi­nen oli­si koko Hel­sin­gin etu, vihe­ra­luei­ta sääs­täen miel­lyt­tä­viä, toi­mi­via, pal­ve­lut sisäl­tä­viä tur­val­li­sia käve­ly­kes­kuk­sia luo­den jos­ta kes­tä­vän kehi­tyk­sen idean omaa­vat mene­tel­mät mah­dol­lis­tai­si­vat liik­ku­vuu­den laajemmalle.

  91. Hel­sin­gin väes­tön­kas­vua ei ennus­te­ta vaan suunnitellaan

    Aivan!

    Tätä taus­taa vas­ten on aika per­vers­siä, että arvoi­sa blo­gin­pi­tä­jä­kin suun­nit­te­lee ja ajaa tor­ni­ta­lo­ja ja kau­pun­gin umpeen­ra­ken­ta­mis­ta juu­ri näil­lä väestöennusteilla!

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ensin on teh­das, onko vää­rin kaa­voit­taa asun­to­ja teh­taan lähel­le, vaik­ka asuk­kaat eivät etsi vain viih­tyi­sää asui­nym­pä­ris­töä vaan myös lyhyt­tä työ­mat­kaa? Osa elä­män laa­tua on lyhyt työ­mat­ka. Sik­si haluam­me lisä­tä raken­ta­mis­ta lähel­lä työ­paik­ko­ja sen sijaan, että Hel­sin­gis­sä työs­sä käy­vät pako­te­taan jon­ne­kin kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän pit­kän auto­mat­kan päähän.

    Mut­ta ne teh­taat tulee Hel­sin­kiin kun tääl­lä on kaik­ki ihmi­set. Tämä maa on raken­net­tu niin päin hel­kut­tia että muu­al­la ei juu­ri ole ihmi­siä. Mut­ta en usko het­keä­kään että sen teh­taan paras sijoi­tus oli­si Hel­sin­gis­sä mis­sä on ahdas­ta ja huo­not lii­ken­neyh­tey­det (autoil­le). Teh­da­sa­lue tar­vit­see pal­jon tilaa ja siel­tä liik­kuu erit­täin pal­jon rek­ko­ja ja hen­ki­lö­au­to­ja päi­väs­sä sisään ja ulos. Hel­sin­ki ei todel­la­kaan ole sil­le hyvä paik­ka. Enkä ole edes otta­nut sitä puheek­si että pal­jon niis­tä tulee melua ja saas­tet­ta. Har­va halu­aa asun­ton­sa teh­taan vierestä.

    Lyhyt työ­mat­ka on tie­ten­kin hyvä, mut­ta sen ei todel­la­kaan tar­vit­se olla Hel­sin­gis­sä. Jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si hyvät lii­ken­neyh­tey­det niin hel­sin­gis­tä voi­si hel­pos­ti men­nä ympä­rys­kun­tiin töi­hin. Mut­ta nyt jul­ki­nen lii­ken­ne on niin sur­kea että se on mel­kein mahdotonta.

    Muut työåai­kat siir­ty­vät koko ajan kau­em­mas ihmi­sis­tä. Kun ne kes­kit­tää. Net­ti­kau­pat tule­vat tap­pa­maan lähes kaik­ki pik­ku­kau­pat (pait­si ruo­ka­kau­pat). Jäl­jel­le jää vain net­ti­kau­pan lisäk­si iso­ja jät­te­jä. Ostos­kes­kuk­sia. Joi­hin tul­laan autol­la tai julkisilla.

    1. Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne on Euroo­pan par­hai­ta, jos kysyy käyt­täj­hil­tä. On vai­ke­ra teh­dä hyvää jouk­ko­lii­ken­net­ta Hel­sin­gin kau­punb­gin ulko­po­lel­la, kos­ka asu­tus on siro­tel­tu suun­nit­te­le­mat­to­mas­ti sin­ne tän­ne otta­mat­ta huo­mioon jouk­ko­lii­ken­teen tar­pei­ta. Kun raken­taa auto­kau­pun­kia, saa autokaupungin.

  93. Kun olet ollut muka­na päät­tä­vis­sä eli­mis­sä ja muu­ten­kin sys­tee­mis­sä muka­na aktii­vi­ses­ti niin voi­sit var­mas­ti vas­ta­ta seu­raa­viin kysymyksiin?

    Mik­si Hel­sin­gis­tä ja muus­ta pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta on teh­ty autokaupunki? 

    Vaik­ka näis­tä on teh­ty auto­kau­pun­ki niin kui­ten­kin lähi­vih­reä on tuhot­tu aika pit­käl­le näil­tä alueil­ta. Miksi?

    Logii­kan mukaan jos teh­dään kau­pun­ki mis­sä ihmi­set liik­ku autoil­la niin mik­si tuho­ta lähi­vih­reä vaik­ka sil­le ei oli­si tarvetta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.